Vaarojen Sanomat 24/2024

Päiväkotien pihoja viihtyisämmiksi

Puu-Juuan kahden lasten päiväkodin Puuhelmen ja Pikku-Ellin pihoilla on menossa pieni pintaremontti. Kuntarakennepalvelujen johtaja Timo Möttösen mukaan nyt korjataan ja maalataan pihan lasten käytössä olevia laitteita, korjataan pihojen kaatoja ja vesien hoitoa ja tehdään uusia istutuksia ja nurmialueita. Pikku-Ellin pihaan on myös tulossa uusi monitoimilaite kiipeilyja liukumäkineen. Töihin on varattu 50 000 euroa.

– Saadaan päiväkotien pihat viihtyisämmiksi ja tämän päivän mukaisiksi, Möttönen lupaa.

Nyt kesän avauksen jälkeen Poikolan uuden koulun piha-alueella alkaa kolmen katoksen rakentaminen. Möttösen sanoin katokset jäivät koulun pihan rakennuksen aikaan ”vai-

heeseen”, sillä tuolloin teräksellä ja rakennustarvikkeilla oli kova hinta.

– Onneksi nyt on tullut pudotusta rakennustarvikkeiden hinnoissa, ja pihalle tulee koululaisille kolme katosta. Ensi viikolla aloitetaan jo pohjatöitä, Möttönen kertoi viikko sitten.

Tämän kesän työurakkana on myös teollisuusalueella käynnistymässä vesi- ja viemäriverkoston korjaus ja muutostyöt. Möttösen mukaan investointina yli 200 000 euroa.

Kohta on alkamassa myös liikunta-kulttuuritalon ja lukion kokonaisuuden ikkunoiden ja ovien uusiminen, johon on varattu noin 120 000 euroa.

Vesa Martikainen

Päiväkoti Puuhelmen pihalla työt ovat jo täydessä käynnissä.

Vuoden kierto voi yllättää

”Aurinko armas valollansa sai uuden päivän heräämään ja kaiken maan se loistollansa taas nosti uuteen elämään. Luojamme, suuri laupias, yön poistit, kaikkivaltias.”

Olosuhteet ovat aina oikeat. Ne ovat vain erilaiset. Jotkut asiat ja tapahtumat auttavat muistamaan, että elämään kuuluvat kaikenlaiset värit ja sävyt, tunteet ja ajatukset.

Juuan seurakunta puh. 013- 470 720

Juuan seurakunta Taipaleen ortod.srkTaipaleen ort.srk

Su 16.6. klo 10 messu, Hietaharju, Paananen.

Ti 18.6 klo 12 diakonissa Mielekkäällä, hartaus.

Pe 21.6. klo 18 juhannusaaton hartaus Polvelan leirikeskuksen kodalla, Hietaharju, Huotari, lipunnosto ja makkaranuotio.

La 22.6. klo 10 sanajumalanpalvelus, Hietaharju, Huotari.

Su 23.6. klo 10 messu, Hietaharju, Huotari.

Juuka:

La 15.6. klo 17 vigilia.

Su 16.6. klo 10 liturgia.

Kun sain pyynnön Viikon sanan kirjoitukseen, oli huhtikuun loppupuoli ja olin Mälikkälän metsälenkillä. Alkoi sataa lunta ja sadetta riitti niin, että maa tuli kauttaaltaan valkoiseksi. Oli tullut taas takatalvi. Muutaman päivän mittaisia jaksoja oli jo ollut ja aina välillä lumeton etukevät vesisateineen.

Vappuna sitten saimme jo nauttia 18 asteen lämmöstä ja auringonpaisteesta.

Yhden takatalven muistan Juuan ajoilta. Meillä oli mansikkamaa Vaahtolammin pellossa. Kesäkuun alussa kukinta oli jo valkoisenaan, mutta 8.6.1982 satoi lumen, mikä valkaisi kaikki tienoot. Ajattelin, että nyt on sato mennyttä, mutta lumi suojasi kukkia yöpakkaselta ja niin sen sulettua ei ollutkaan mustia kukkia, vaan saimme hyvän sadon heinäkuussa.

Metsien terveyslannoitus kiinnostaa

Suomen metsäkeskuksen mukaan metsien terveyslannoituksen tukea on haettu vilkkaasti. Kaikkiaan metsätalouden puuntuotannon tukia on käytetty alkuvuodesta kaikkiaan noin 11 miljoonaa euroa, eli noin 10 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

Metsänomistajat ovat voineet hakea uusia metsätalouden tukia maaliskuusta alkaen, ja terveyslannoituksen tukea haettiin maalis-toukokuussa jo yli 3,6 miljoonaa euroa Metsäkeskuksesta. Edellisvuosina tukea on haettu noin 1,5 miljoonaa euroa vuosittain.

— Terveyslannoituksen tukitaso on noussut, mikä näkyy hakemusten määrässä. Myös tukiehdot ovat muuttuneet niin, että tukea saa myös puustoisiin, karumpiin suometsiin, kertoo hankehallinnon päällikkö Sameli Salokannel Suomen metsäkeskuksesta.

Terveyslannoituksen toteutusilmoitusten käsittely ja tukien maksu alkaa kesäkuussa.

Metsätalouden puuntuotannon

tukia on myös käytetty alkuvuodesta noin 10 prosenttia enemmän kuin viime vuoden tammi-toukokuussa. Puuntuotannon tukia ovat taimikon ja nuoren metsän hoidon tuki, terveyslannoituksen tuki, metsätietuki ja suometsän hoidon tuki. Puuntuotannon tukivaroista maksetaan myös aiemman kemera-tukijärjestelmän mukaisia tukia.

Puuntuotannon tukia on käytettävissä yhteensä 38,4 miljoonaa euroa tälle vuodelle. Viime vuonna 2023 tukia käytettiin kaikkiaan 42,2 miljoonaa euroa. – Viime syksynä metsänomistajat hakivat runsaasti kemera-tukia nuorten metsien hoitoon ja näitä töitä on nyt toteutettu ja tukia maksettu selvästi edellisvuotta vilkkaammin. Jos tahti pysyy samana, voivat tukivarat loppua syksyllä, Salokannel kertoo.

Tukia kannattaa hakea ensisijaisesti Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelun kautta, koska se nopeuttaa hakemusten käsittelyä.

Polvelan leirikeskuksen myyntiä koskevan jutun (VS 5.6.2024) kuvatekstiin oli pujahtanut harmittava virhe. Siinä todettiin, että Polvelan leirikeskus kiinteistöineen myydään, mutta maapohja säilyy seurakunnalla.

K irkkoneuvosto päätti kokouksessaan 20.5. pyytää ostotarjoukset kiinteistöstä rakennuksineen eli maapohja ja rakennukset myydään samalla kertaa mahdollisen kaupan toteutuessa.

Pahoittelemme virhettä.

Kaiken selkiytymistä edeltää monesti täydellinen kaaos. Tähän päivään ja huomiseen tarvitaan toivoa, joka on kykyä haluta, että huominen olisi. Uutiset toisensa jälkeen tuovat silmiemme eteen sotaa, epäoikeudenmukaisuutta ja epävarmoja aikoja. Aikoja, joina monet kaipaavat juuri toivoa, se antaa uskoa tulevaisuuteen. Ei tarvitse vaeltaa yksin. Toivon kautta ovat mahdollisia ilo ja sisäinen rauha.

Toivolla on valtava voima, se puhuttelee usein, vaikka elämä tuntuisi kovin raskaalta. Jumala nostaa ihmisen lupauksellaan, että hän pitää huolta. Meillä on oikeus iloon ja loputtomaan toivoon, rauhaan sydämissämme. Vain sillä tavalla meillä on kyky taivaltaa täällä päivästä toiseen ja tukea toisiamme, kun heillä on raskasta. Tietäen, ettemme mekään jää yksin, kun meillä on raskasta.

Tapahtumarikasta ja virkistävää kesää! Pirkko Väyrynen

Juuan seurakunnan tilinpäätöksestä hyväksyvää hyrinää

Juuan kirkkovaltuuston kokouksessa talouspäällikkö Tanja Kallinen kävi läpi numerollisen puolen seurakunnan taloudellisesta tilanteesta. Poistojen jälkeen seurakunnan tilinpäätös on ylijäämäinen 128 078 53 euroa. Vuosikate on 190 645 48 euroa ja poistojen osuus 62 566 95 euroa.

Toimintakulut ovat pysyneet hyvin aisoissa, mutta siitä huolimatta kaikki ovat saaneet kunnolliset palvelut.

Investointimenoja tuli Polvelan leirikeskuksen osalta 5 000 euroa. Juuan osalta on todettu, että valtion avustus ei tule soteuudistuksen myötä riittämään rakennusten ylläpitoon, joten kuluerä tulee kasvamaan. Juuan seurakunta ei täytä kriisiytyvän seurakunnan mittaria taloudessa eikä toiminnassa, joten tilanne on tällä hetkellä hyvä. Kirkkoherra Mikko Huhtala esitteli seurakunnan toimintaa ja

nosti keskeiseksi seurakunnan itsenäisyyden.

– Tulee olla tarkka siitä, mihin rahoja käyttää hyvästä tilanteesta huolimatta, jotta tilanne säilyisi samanlaisena.

Jumalanpalveluselämä on keskeisin toiminnan malli ja näissä on Juuan osalta hyvä osallistujajoukko. Lapsi- ja perhetyö, rippikoulu, nuorisotyö, diakonia, rahastot ja lähetystyö ovat muita keskeisiä seurakunnan toimintoja.

Hyvin hoidettu talous

Kirkkovaltuutettu Pirjo Tuunanen kehui hyvin hoidettua taloutta. Tuunanen kiinnitti puheenvuorossaan huomion henkilöstö- ja työhyvinvointi asioihin.

– Teams-palaverit on hyväksi koettu järjestely saada työntekijöille laajempi työyhteisö. Tätä kautta voi saada eri tavalla tuntemaan itsensä merkitykselliseksi ja hyväk-

Pirjo Tuunanen pitämässä puheenvuoroaan. Taustalla kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Jussi Huttunen ja jäsen Arvi Martikainen. Edessä Elvi Kukkonen.

si työssään. Juuan seurakunnassa tyky-raha on 50 euroa henkilöä kohti. Moni valtuutettu on sitä mieltä, että tyky-rahaa voisi nostaa tai esimerkiksi hierontoja voisi kustantaa työntekijöille, jotta eduille saataisiin enemmän käyttöä.

Puheenvuoroissaan tämän nostivat esille Pirjo Tuunanen ja Jetta Pääskyvuori. Mikko Huhtala ehdotti työsuhdepyöräetua, joka kannustaisi liikunnalliseen harrastukseen.

– On hieno asia, että kasvatuksenohjaaja on päässyt vetämään kouluun uskonnontuntia, vaikka tunnustuksellinen opetus onkin poistettu kouluista. Olisi hienoa, jos kouluihin otettaisiin vielä historian puolta mukaan, esimerkiksi historian tunneille seurakunnan työntekijä kertomaan Raamatusta, joka on historiallinen kirja.

Kirkkovaltuusto kävi keskustelua myös seurakunnan järjestämästä pääsiäispolusta, joka on ollut hyvin suosittu koululaisten keskuudessa. Kirkkovaltuusto päätti vuoden 2025 tuloveroprosentiksi 1,70 prosenttia.

Ilmoitusasioina kirkkovaltuusto käsitteli vapaaehtoisten kirkkopyhän jumalanpalveluksen radiointia Juuasta Ylelle. Muissa asioissa ilmeni, että kirkon käyttöastetta haluttaisiin parantaa. Pyrkimyksenä olisi saada värvättyä vapaaehtoisia vartioimaan kirkkoa kesänaikana esimerkiksi kerran viikossa, jolloin kirkossa pystyisi käymään.

TiuhTi halonen

Juuassa uurnilla käytiin laiskasti

Sunnuntaina käydyissä EU-vaaleissa Juuan äänestysprosentti oli vain 29,6. Kolilla äänestäneitä oli 51,3 prosenttia äänioikeutetuista.

Vaalit on käyty ja pohdinta on ohi

Kun valtuustosalin ovet avautuivat europarlamenttivaalien äänestäjille viime sunnuntaiaamuna, oli ovella jo pientä jonoa. Saija ja Hannu Hirvonen olivat ensimmäisiä äänestyspaikalle tulleita. Pariskunta kertoi, että he molemmat tekivät omat päätöksensä eivätkä tienneet toistensa valinnoista.

Saija Hirvonen äänesti nyt ensimmäistä kertaa EU-vaaleissa, mutta muissa vaaleissa hän on aina äänestänyt.

Hirvonen oli valinnut ehdokkaan, jota pitää luotettavana ja joka hoitaa Suomen asioita hyvin. Hänelle tärkein asia on turvallisuus.

– Ehdokas on Israelia tukeva. Rajakysymyksetkin ovat tärkeitä, Hirvonen totesi.

Valinta ei kuitenkaan ollut helppo.

– Saatavilla oli vähän ennakkotietoa. Missään ei edes jaettu vaalimainoksia. Seurasin jonkin verran vaalitenttejä, mutta ehdokkaani sai huonosti puheenvuoroja. Jotkut tietyt ehdokkaat saivat olla äänessä enemmän.

Hirvonen muistuttaa, että kannattaa käyttää äänioikeuttaan kaikissa vaaleissa.

– Se on kaikkien perusoikeus. Jos ei äänestä, ei ole oikeutta valittaa, Saija Hirvonen kuittasi.

Hannu Hirvonen kertoi valinneensa ehdokkaan, jolla mielestään oli paras asiantuntemus ja paljon kokemusta politiikasta.

– Olin kahden vaiheilla, äänestänkö vai jätänkö äänestämättä, Päätin kuitenkin tehdä velvollisuuteni.

Yhdessä päätettiin

Martti Halonen ja Kastehelmi Miettinen olivat valinneet yhdessä ehdokkaan. He eivät kertoneet ketä äänestävät, mutta sen verran Halonen paljasti, että ehdokas on Itä-Suomesta.

– Meidän valinta on osaava ihminen, jolla on

Äänestys käynnistyi hyvin heti ovien avauduttua. Kastehelmi Miettinen, Martti Halonen ja Jouko Heinonen äänestivät ensimmäisten joukossa. Vaalitoimitsijoina kuvassa Jukka Hyttinen ja Juha Saarelainen.

kokemusta monesta, Miettinen sanoi.

Pariskunta kertoi, että he äänestävät aina kaikissa vaaleissa. Vaalipäivät ovat heille tosi tärkeä.

Äänestyspäätös oli tarkan harkinnan tulos.

– Suomi on pieni maa ja EU:ssa on menossa isot asiat, Miettinen muistutti.

Muissa vaaleissa Jouko Heinonen on löytänyt aina oman ehdokkaansa helposti, mutta näis-

sä vaaleissa hän oli pohtinut valintaansa pitkään.

– Äänioikeus on maailmassa niin suuri oikeus, että se pitää käyttää, Heinonen tuumasi. Hän valitsi ehdokkaansa koulutustaustan ja sukupuolen mukaan.

– Minun ehdokkaani puolustaa pienten valtioiden asioita.

a nni k eränen

Maaläjitys tai kymppitonni kalaistutuksiin

Paalasmaan Hirvisalmen lossi on tarkoitus vaihtaa kantokyvyltään reilusti järeämmäksi, mikä taas vaatisi lossiväylän parannusta ja pohjan ruoppausta. Pohjasta kaivettua maa-ainesta siirrettäisiin vesiläjityksenä noin 5 050 kiintoteoreettista kuutiota noin 1,7 kilometrin päähän

Hirvisalmen lossin kantavuutta on tarkoitus lisätä 30 tonnilla. Se merkitsee järeämpää lossia, joka taas tarvitsee syvempää vettä ja pohjan ruoppausta. Kuva: Tuija Brax

Hirvisalmesta Laivonselän syvänteeseen Juuka-Nurmes laivaväylälle. Se taas ei ole Juuankylän kalaveden osakaskunnan mielestä ollenkaan oikea ratkaisu.

Hirvisalmen lossin kantavuus nousisi 60 tonnista 90 tonniin. Lossiliikenteestä vastaava Varsinais-Suomen ELY-keskus hakee Itä-Suomen aluehallintovirastolta vesilain mukaista lupaa lossiväylän lauttapaikkojen ruoppaukseen, aallonmurtajien siirtoon sekä ruoppausmassojen siirtoon ja vesiläjitykseen. Yhden laskelman mukaan ruoppausmassojen siirto tarkoittaisi jopa 470 kuorma-autokuormallista. Hakemuksen mukaan ruoppauksesta, massojen siirrosta ja vesiläjityksestä aiheutuvat haitat, esimerkiksi veden samentuminen ja pohjan häiriintyminen ovat tilapäisiä ja paikallisia. Eikä niillä ole merkittävää haitallista vaikutusta luontoarvoihin tai veden laatuun. Vesistövaikutuksia on myös tarkoitus tarkkailla hankkeen aikana.

Maaläjitys ykkösvaihtoehto

Vesiläjitys sijoittuisi Juuankylän kalaveden osa-

kaskunnan yhteiselle vesialueelle, eikä osakaskunta aio ottaa sitä vain annettuna. Osakaskunta onkin tehnyt asiasta muistutuksen Itä-Suomen aluehallintovirastolle, sillä sen mielestä haittoja esimerkiksi kalakannoille on vähätelty.

Osakaskunnan puheenjohtaja Esa Erosen mukaan läjitysalue on muun muassa osa uhanalaisen Pielisen harjuksen elinaluetta.

– Vesiläjitys aiheuttanee samentumista pitemmänkin ajan, ja kalojen lisääntymisalueet pienenisivät huomattavasti, Eronen uskoo.

Osakaskunta on kysynyt neuvoa kalatalouden keskusliiton lakimieheltä, ja Erosen mukaan he toimivat sen mukaisesti.

– Vaaditaan ensisijaisesti maaläjitystä. Toissijaisesti vesiläjitys ja sen jälkeen 10 000 eurolla kalanpoikasistutuksia tuleville vuosille.

Jos Itä-Suomen aluehallintovirasto antaa luvan ruoppauksille ja vesiläjitykselle, niin lupahakemuksen mukaisesti työt toteutettaisiin aikaisintaan ensi syksynä tai ensi vuoden aikana.

Vesa Martikainen

Juukalaiset ja kolilaiset antoivat eniten ääniä pielaveteläiselle Elsi Kataiselle, joka sai Juuasta 268 ja Kolilta 30 ääntä. Valtakunnan ääniharava oli Li Andersson Vasemmistoliitosta.

Suosituin puolue Juuassa ja Kolilla oli Keskusta. Juuassa Keskustaa äänesti 33,6 prosenttia (-2,8) ja Kolilla 41,2 prosenttia. Kolilla Kokoomus sai äänistä 14,7 prosenttia, Perussuomalaiset 11,8 prosenttia, SDP 9,8 prosenttia, Vihreät 9,8 prosenttia, Kristillisdemokraatit 6,9 prosenttia ja Vasemmistoliitto 4,9 prosenttia.

Juuassa toiseksi eniten ääniä sai SDP, 11,8 prosenttia (edellisiin vaaleihin lisäystä + 1,7 prosenttia). Perussuomalaiset (-5,4) ja Kokoomus (+5,4) saivat 11,8 prosenttia juukalaisten äänistä, Vasemmistoliitto 9,2 prosenttia (+5,4), Kristillisdemokraatit 6,8 prosenttia (-3,1), Vihreät 4,2 prosenttia (-0,8), Vasemmistoliitto 1,8 prosenttia (+1,8), RKP 0,7 prosenttia (+0,4) ja Muut 1,5 prosenttia (-2,7).

Juukalaiset äänestivät toiseksi Eero Heinäluoman 92 äänellä ja kolmanneksi Li Anderssonin 73 äänellä. Neljänneksi eniten juukalaisääniä sai Mika Aaltola (57) ja viidenneksi eniten Katri Kulmuni (46). Pekka Toveri sai 23, Maria Guzenina 22, Henna Virkkunen 18, Sebastian Tynkkynen 16, Merja Kyllönen 14 ja varalle päässyt Vilhem Junnila 11 ääntä.

Kolilla Kulmuni tuli toiseksi kymmenellä äänellä, Henna Virkkunen kolmanneksi viidellä äänellä. Li Andersson ja Pekka Toveri saivat kolilaisilta kumpikin neljä ääntä, sekä Sebastian Tynkkynen, Eero Heinäluoma ja Ville Niinistö, kukin kolme ääntä. Maria Guzenina sai kaksi ääntä.

Nro 23 – 05.06.2024 – 56. vsk.

Pääkirjoitus

Europarlamenttivaalit

Sunnuntaina käydyt europarlamenttivaalit eivät innostaneet äänestäjiä juuri viiden vuoden takaisia vaaleja enempää. Kuten vuonna 2019, myös tällä kertaa äänestäneiden määrä varsinaisena vaalipäivänä jäi alle 43 prosetin.

Suomessa laiskimmin äänestettiin Oulun vaalipiirissä Hyrynsalmella, 28,3 prosenttia. Myös Kaavilla ja Ilomantsissa jäätiin alle 29 prosenttiin. Juuassa ei tilanne ollut paljon

Vieraskynä

Aloitetaanpa helposta eli vastauksesta ensimmäiseen kysymykseen - eipä ole tullut vastaani aidosti hiilineutraaleja tuotteita. Tällaisen tuotteen tuotantoketjun kasvihuonekaasupäästöt, kun tulisi siis saada sidottua oman tuotantoketjun sisällä. Ja tämä hiilen pysyvä sitoutuminen tulisi pystyä selvästi perustelemaan ja todistamaan vallitsevien elinkaarilaskentaohjeiden (LCA) mukaisesti. Mutta tuotteiden hiilijalanjäljet ovat jo sinänsä lähtökohtaisesti hyvää informaatiota kuluttajille, ilmastotietoisten valintojen tueksi. Jo se, että brändi kertoo omien tuotteiden hiilijalanjäljen, kannustaa yritystä vähentämään oman tuotantoketjunsa päästöjä. On mukavampi kertoa tuotteen pienentyneestä hiilijalanjäljestä.

Ruokatuotteiden hiilijalanjälkiä on kuitenkin käytännössä mahdoton vertailla? Näin on vielä tällä hetkellä. Tämä johtuu siitä, että hiilijalanjäljen laskennalle on lukuisia tapoja, menetelmiä ja käytänteitä, jotka huomioivat osin eri asioita ja vaikuttavat tuloksiin eri tavoin. Ja näiden valintojen vaikutus tuloksiin voi olla hyvinkin suurta.

Mutta tämä asia on muuttumassa, koska olemme julkaisemassa vielä kuluvan vuoden aikana ruokatuotteiden yksityiskohtaisen laskentaohjeistuksen, mitä käyttäen eri ruokatuotteiden hiili- ja vesijalanjäljistä tulisi vertailukelpoisia.

Hiilijalanjälkilaskenta yhdenmukaistuu

Yritysten sisäisessä käytössä tiedonkäyttö on helppoa. Tietoa voidaan käyttää esimerkiksi suuntaamaan päästöjen vähennystoimia ja tuotekehitystä. Tietojen julkinen käyttö on sitten aivan toinen juttu.

Onneksi elintarvikkeiden hiilijalanjälkilaskentaa ollaan nyt yhdenmukaistamassa valtakunnallisesti. Tämä on tärkeää, koska yritysten

eivät innostaneet uurnille

kummempi, kun uurnilla varsinaisena vaalipäivänä kävi 29,6 prosenttia.

Juuassa eniten ääniä keräsi istuva europarlamentaarikko, Keskustan Elsi Katainen. Hän keräsi Juuasta 268 ääntä ja naapurista Kolilta 30 ääntä. Keskusta pitää myös edelleen pintansa suosituimpana puolueena näillä kulmilla.

Vaalien valtakunnallinen voittaja oli Kokoomus, henkilöistä todellisen äänivyöryn sai

päätösten lisäksi valintoja ja linjauksia tehdään yhteiskunnassa monella eri tasolla, tällä hetkellä vielä epäyhdenmukaisen hiilijalanjälkitietojen perusteella. Laskentoja yhdenmukaistavaa työtä toteuttaa parhaillaan Luken koordinoima LCAFoodPrint-hanke tiiviissä yhteistyössä ruokaketjun yritysten ja muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa.

Ruokatuotteiden ympäristöjalanjälkien tietojen yhdenmukaistaminen on tärkeää, koska erilaisia ympäristöjalanjälkitietoja käytetään taustatietona sekä poliittisessa päätöksenteossa että lainsäädäntötyössä. Lisäksi tiedostavat kuluttajat vertailevat tuotteita ja tekevät ostopäätöksiä hiilijalanjälkimerkintöjen perusteella.

Yritykset viestivät tuotteidensa hiilijalanjäljistä eri tavoin. Sen lisäksi että niiden taustalla olevat laskennat vielä toistaiseksi saattavat poiketa merkittävästikin toisistaan.

Vastuullisuudesta on kysymys

Nykypäivänä useimmat yritykset ottavat vastuullisuuden tosissaan ja haluavat pohjata tuotteidensa ympäristöväittämät kunnolla tutkittuun

Vaarojen Sanomat 40 vuotta sitten

Karjalan Messut 84

Messuilla on yksi osasto varattu Itä-Suomen paikallislehtikerholle. Siellä esitellään kaikki maakunnan paikallislehdet. Myös Vaarojen Sanomat on mukana esittelyssä.

Nyt

Vaikkojoki laskee vetensä Kaavinjärveen 75 kilometriä pitkää Vaikkojoen reittiä myöten. Vuosisadan alkupuolella se oli käytetty uittoväylä ja sen kosket perattiin uitolle sopiviksi. Irtiuitto

Juukalaisyrityksistä ovat messuilla mukana meidän lisäksemme seuraavat: Juuan Jänne myy jäätelöä ulkona kioskissaan. Jäähallissa esittelevät itseään Nunnanlahden Uuni ja Suomen Vuo -

katosi pyöräkaluston tieltä ja kosket jäivät käyttöä vaille.

Vuosisadan lopulla syntyi uusi elinkeino: matkailu. Se keksi ottaa kosket käyttöön. Mies-

Vasemmistoliiton Li Andersson. Vanha viisaus pätee näissäkin vaaleissa. Jos et äänestä, et voi vaikuttaa. Kotiin jäämisen syitä on varmasti muitakin kuin ajatus, ettei omalla äänellä voi vaikuttaa.

Suurimmilla unionin mailla on toki suhteessa suurempi valta päätöksenteossa, mutta Suomen kaltaisilla pienemmillä eurooppalaisilla valtioilla on myös sanansa sanottavana, kun parlamentissa tehdään päätöksiä.

Nimipäivät

Keskiviikko 12.6. Esko Torstai 13.6. Raili ja Raila Perjantai 14.6. Kielo ja Pihla Lauantai 15.6. Vieno, Moona ja Viena Sunnuntai 16.6. Päivi, Päivikki ja Päivä Maanantai 17.6. Urho Tiistai 18.6. Tapio

Mitä kuuluu?

tietoon ja näyttöön. Tätä myös edellyttävät tiukasti pian voimaan tulevat Vihreiden väittämien ja vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivit. Yhdenmukaisen ja faktoihin perustuvan tuotteiden ympäristöjalanjälkitiedon avulla kuluttajat pystyvät tekemään parhaita mahdollisia ympäristötietoisia valintoja.

Viestinnässä yrityksiä auttaa uunituore ohjeemme. Tarvitsemme säännellympiä ja yhtenäistetympiä ympäristöväittämiä, sillä nykyisin puolet yritysten ympäristöväittämistä on epäselviä, harhaanjohtavia tai perusteettomia ja kuluttajien luottamus on niihin heikko – eikä ihme. Ohjeistuksen ja sääntelyn lisäämisellä tavoitellaan reilumpaa kilpailua, ympäristön kannalta aidosti parempien tuotteiden erottumista viherpesusta ja yritysten ympäristöviestinnän luotettavuuden parantamista.

Ohjeemme mukaan tuotekohtaisista ympäristöjalanjäljistä viestittäessä tulee varmistaa, että ruokatuotteen jalanjälkiväittämä perustuu elinkaariarvioinnilla (LCA) laskettuun ja todennettuun kyseisen tuotteen tuotantoketjun ympäristövaikutukseen ja että jalanjälkiväittämä esitetään selvästi, ymmärrettävästi, yksiselitteisesti ja täsmällisesti, eikä se saa olla harhaanjohtava. Jalanjälkiväittämän lisäksi annetaan tarpeeksi lisätietoja.

On olennaista tiedostaa, etteivät vertailuväittämät tai tulevaisuuteen viittaavat väittämät voi olla jalanjälkiväittämän kärki.

Arviointi- ja laskentamenetelmien sekä viestinnän pelisäännöt järkevöittävät julkista keskustelua ja kitkevät viherpesua, jos sekalaiset ja yhteismitattomat hiilijalanjälkien arviointi- ja viestintätavat katoavat markkinoilta.

Juha-Matti K ata Ja Juuri Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija ja ryhmäpäällikkö

– Hyvää kuuluu. Mieltä on lämmittänyt nämä upeat kelit, ja sen takia on tullut paljon ulkoiltua.

– Ihanaa, että kesäloma on alkanut. Minulla on muutamia pieniä suunnitelmia loman ajaksi. Menen rippileirille yövahdiksi kesätöihin. Puoliveljeni pääsee myös tänä kesänä ripille, joten menen äitini luokse Saloon juhlistamaan veljeäni.

– Olen myös suunnitellut käyväni Ilosaarirockissa yhdessä kaverini ja poikaystäväni kanssa.

– En ota hirveästi stressiä siitä, että kesän aikana pitäisi olla aikataulu, milloin tekee mitäkin. Menen ihan fiilispohjalta ja päivä kerrallaan.

Muut lehdet

Omakoti

Jos ei joka kerta ulos astellessaan halua kätellä aidan yli naapuria eikä pitää verhoja kiinni ikkunoissa, on suunnattava vähän kauemmaksi kaupungista. Maalla asuessa naapureita on vähemmän, mutta hyvässä lykyssä sitäkin tutummaksi tulevat. Ja voi sitä halutessaan maallakin pellon yli tiiratessa nähdä, mitä naapurin Kikka puuhailee.

Kai Lehtinen 2/24

Pielisjokiseutu

lukivi Oy. Siellä pitää R. Siipola Ky muotinäytöksiään. Kolikivi on mukana Kätsät ry -nimisessä osastossa. 12.6.1984

ja hevosvoimin siirretyt kivet kammettiin konevoimin takaisin koskeen. Vaikkojokea ja sen 25 koskea alettiin markkinoida matkailuun.

8.6.1984

Evästä, työkaluja, lämmintä vaatetta ja ennen kaikkea rutkasti huumorimieltä. Sitä kaikkea tarvitaan, kun lähdetään ajamaan vanhoilla mopoilla yhtä soittoa lähes 500 kilometriä.

Matkaan lähdettiin aamukuudelta lähes samalla kokoonpanolla kuin viime kesänä. Edellisellä reissulla kuudesta moposta kolme pääsi Rukalle asti.

Kati Honkanen 6.6.

Aliisa Jalonen

Pielisen Messut auki ruisleivällä

Pielisen Messut Nurmeksessa PielisAreenassa ja Riverian Valtimon metsäopetuksen kampuksella vetivät arviolta 3 500 messuvierasta. Järjestäjät ovat tyytyväisiä määrään ja kaupankin käyntiin, sillä osittain ollaan vielä opettelemassa korona-ajan jälkeen messuilla käyntiin.

– Varovainen arvio on 3 500 kävijää. Se on ihan hyvä, olihan esimerkiksi lauantaina lähialueella muitakin tapahtumia. Väkeä oli jakaantunut Pielisen altaan ympärille, muun muassa Juuassa oli kesän avajaiset, pohti messujen koordinoija Ella Kärki

Kärki totesi, että messuilla leijaili taas aikaisemmista messuista tuttu leppoisa ja innostunut henki. Näytteilleasettajia oli hieman yli 80, ja Kärki muistutti, että näytteilleasettajathan ovat myös muiden näytteilleasettajien asiakkaita ja messukävijät heidän asiakkaitansa.

Messuilla oli satsattu erityisesti lapsiin, mistä Kärki oli todella tyytyväinen. Esimerkiksi lasten leikkimieliset lelukoiranäyttelyt olivat pienten mieleen. Myös muotinäytös kiinnosti arviolta jopa 150 katsojaa.

– Hyvä mieli on, ja messukapula luovutettiin Lieksaan.

Messut avattiin reteesti ruisleivällä, eikä millä tahansa leivällä. Esiintymislavalla pötkötti nurmeslaisen Pielispakarin noin kaksimetrinen ja 15-kiloinen ruislimppu, josta leipomon toimitusjohtaja Erkki Timosen avausviiltojen jälkeen oman palasensa leikkasivat muun muassa Juuan ja Lieksan kuntajohtajat Henri Tanskanen ja Pirre Seppänen

Kauppa nyt tai myöhemmin

Kaupankäynti kuuluu messuille, ja osalta oli myytävät jopa lopuillaan messujen jälkeen. Toki messuilla käydään muutenkin kuin ostohousut jalassa. Juukalaiset Jaana ja Esko Kortelainen olivat kierrelleet ja katselleet ”ihan muuten vain” pari tuntia.

– Vaara-Karjalan Leaderin kojusta löytyi kärpäslätkä. Antoivat kärpäslätkän. Kahvit juotiin, mutta ei ostettu mitään, Jaana naurahti.

Esko totesi, että ei nyt löytynyt heille kahvien lisäksi muuta ostettavaa.

– Ihan muuten vain käymään ja katselemaan lähdettiin.

Toisaalta sen hetken ostaminen ei aina olekaan se pääasia. Esimerkiksi nurmekselainen Pielisen Retki valmistaa jigejä kalas -

Juuan kunnanjohtaja Henri Tanskanen viipaloi palansa messujen avausleivästä. Lieksan kaupunginjohtaja Pirre Seppänen ja Nurmeksen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Kämäräinen kannustivat ostamaan ”naapurilta”, eli lähiyrittäjiltä.

tukseen aika uudella THT tuotemerkillä, ja messut ovat hyvä hetki olla esillä.

– Tämä on parasta nimen esille tuontia. Kun myydään kappaletavaraa, niin ihmiset näkevät täällä konkreettisesti tuotteet. Ja saa myös heti pussissa mukaan, yrittäjä Toni Helander kertoi.

Nunnauunin osastolta ei takkaa otettu kainaloon, mutta ehkä sitten myöhemmin. Nurmeksesta kotoisin olevat Jyrki ja Leena Ahonen Ylämyllyltä olivat päässeet ulko-ovelta vasta parikymmentä metriä ja NunnaUunin osasto ja vuolukivitakka oli vetänyt heti puoleensa.

– Kotona on kevyttakka, ja on harkittu vaihtoa. Jos muurarilla on asennustöitä lähellä, niin voisi tulla käymään ja katsomaan tilannetta, Jyrki Ahonen pohti kaupanteon sen hetken tilannetta.

Pielisen Messut on vuosittainen Juuan, Nurmeksen ja Lieksan yrittäjäyhdistysten järjestämä kiertävä tapahtuma. Messujen kautta tuodaan esille alueen osaamista ja tehdään tunnetuksi alueen yrityksiä, kuntia ja palveluita. Messuja on järjestetty nyt 13 kertaa, ja ensi vuonna ne ovat Lieksassa.

Vesa M artikainen

NunnaUunin Katri Halonen esitteli Leena ja Jyrki Ahoselle yrityksen tuotteita. Eikä ilmeisesti turhaan, kauppaa on luvassa.

”Nainen Joensuusta” ei niinkään kalasta, mutta kalastajia on lähipiirissä. Juukalaiset vaaput jäivät ehkä mieleen tulevaa ajatellen, kuten messuille sopiikin.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun sote lähettää kesäkuussa tekstiviestejä, joissa rohkaistaan tutustumaan uusiin digitaalisiin palveluihin.

Tekstiviestit lähetetään vain niille täysi-ikäisille asiakkaille, jotka ovat antaneet Siun sotelle luvan tekstiviestin lähettämiseen potilasrekisterissä olevaan numeroon. Luvan on voinut antaa terveydenhuollon asioinnin yhteydessä tai sähköisesti Medinet-palvelussa.

Tekstiviestejä lähetetään pohjoiskarjalaisille asiakkaille päiväaikaan ajalla 11.–13.6.2024. Siun sote lähettää tekstiviestin kullekin asiakkaalle vain kerran eikä siihen voi vastata. Tekstiviestien lähettämisestä vastaa teknisesti Siun soten puhelinoperaattori. Digitaalisista palveluista viestitään monissa eri kanavissa kesäkuun aikana. Tekstiviestit ovat yksi keino kertoa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen asukkaille aivan uudenlaisesta palvelumuodosta ja uudesta mobiilisovelluksesta.

Uusiin digitaalisiin palveluihin voi tutustua osoitteessa siunsote.fi/digi.

Siun sotelle satoja kesätyöntekijöitä

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun sote on maakunnan suurin työnantaja lähes 8 000 työntekijällään. Kesälomakausi toukokuusta syyskuulle tarkoittaa satojen kesänuorten ja -työntekijöiden palkkausta.

– Nuorten ja opiskelijoiden kesätyöt ovat osa ennakoivaa rekrytointia eli panostamme tulevaisuuden työkavereihin, toteaa rekrytointipäällikkö Heli Sivonen

Suurin osa kesätyöntekijöistä onkin sote-alan opiskelijoita. Sote-alan ammattilaisten ja opiskelijoiden kesätyöhakemuksia Siun soteen tuli nyt 755 kappaletta.

– Sote-alan opiskelijat ovat meille kullan arvoisia. Rekrytointiyksikkömme tekee ympäri vuoden yhteistyötä oppilaitosten kanssa, Sivonen kertoo.

– Saimme hyvin kesätyöhakemuksia sairaanhoitajiksi, terveydenhoitajiksi, kätilöiksi, röntgenhoitajiksi, fysioterapeuteiksi, ensihoitajiksi, pelastajiksi, hammashoitajiksi, lähihoitajiksi, ohjaajiksi, hoiva-avustajiksi sekä henkilökohtaisiksi avustajiksi. Siun sote tarjoaa työtä myös 16–18-vuotiaille nuorille, jotka eivät vielä opiskele alaa. Kesänuorten työtehtävät painottuvat erilaisiin viriketoiminnan tehtäviin ja osittain avustaviin hoivatehtäviin. Nuorten kesätyö kestää kaksi viikkoa, kun taas sote-alan opiskelijoille on tarjolla pidempiä kesätöitä.

Rakennukset tehdään käyttäjille

Noin kuukausi sitten Juuan kunnan uutena tilapalvelupäällikkönä aloittaneesta Emmi Huttusesta piti tulla rakennussuunnittelija, mutta tie veikin kiinteistöjen hoidon ja kunnossapidon pariin. Ei huono kurvi ollenkaan, sillä kiinteistöpuolen vaihteleva työ pitää myös työmotivaation korkealla.

Tilapalvelupäällikkö vastaa kunnan omistamien rakennuskiinteistöjen ylläpidon hallinnoinnista ja niihin liittyvästä rakennuttamisesta. Kovin syvälle Huttunen ei ole vielä ennättänyt sukeltaa kunnan kiinteistöihin, sillä parhaillaan ovat työn alla muun muassa päiväkotien piharemontit ja alkamassa on liikunta-kulttuuritalon/lukion ikkunoiden ja ovien uusiminen sekä Poikolan koulun pihakatosten teko.

– Koulu-päiväkotiakselilla olen ollut nyt enempi.

Huttusen mukaan ainakaan pian ei olla rakentamassa isompaa uutta, mutta päätökset tehdään ”ylempänä”. Huttunen muistuttaa, että aina pitää ajatella, että rakennus tehdään käyttäjille. Ja että niitä myös käytetään.

– Mahdollisimman suurella käyttöasteellahan niitä olisi tarkoitus käyttää, Huttunen huomauttaa. Sotekiinteistöjen kohtaloon Huttunen ei ota vielä väkevää kantaa, sillä niihin ei ole vielä ollut aikaa paneutua syvemmin.

– Ainakin pitää kartoittaa, olisiko niihin jotain muuta toimintaa, jos ne jäävät tyhjilleen. Ja onko täällä ylipäänsä kiinnostusta ja tarvetta tiloille.

Nurmeksen kautta Juukaan

Emmi Huttunen, 26, valmistui rakennusinsinööriksi jouluna 2021, ja oli vähän aikaa Joensuun seurakuntayhtymällä rakennusinsinöörin työtehtävissä. Siitä ura vei Nurmeksen kaupungille kiinteistönhoidon suunnittelijaksi, jonne ”kyselivät töihin” heille tehdyn opinnäytetyön perusteella. Välissä oli äityisvapaa ja sitten Juukaan. – Ei ihan hirveä ole tämä työko -

kemus, mutta työ tekijäänsä opettaa. Eikös se niin mene, Huttunen virkkaa.

Opinnoissa pääpaino oli rakennusten suunnittelussa, josta ei työtä kuitenkaan hakemuksista huolimatta löytynyt. Opinnäytetyön kautta tie veikin sitten kiinteistöpuolelle. Ja hyvältä tuntuu sekin. – Työ on vaihtelevaa, ei ole kahta samanlaista päivää. Työtä on aika laajalla skaalalla, mikä pitää mie -

lenkiintoa yllä. Ja nyt (tilapalvelupäällikkönä) tulee paljon uutta, opeteltavaa riittää.

Pienriistajahtia ja sählyä

Huttunen on kotoisin Juuasta Kuhnustasta ja asuu nyt Satulavaarassa puolisonsa ja pienen lapsen kanssa. Unohtamatta sileäkarvaista noutajaa, jonka kanssa pyydystää syksyisin kanalintuja.

Kunnalla liikaa lattianeliöitä

Kunnissa etsitään säästöjä valtion vähentäessä rahoitustaan kunnille, eikä Juuka ole poikkeus. Kuntarakennepalvelujen johtaja Timo Möttönen kertoo, että vielä ei ole laskettu mahdollisia vaikutuksia kuntarakennepalveluiden kontolle, mutta keskustelun alle voi tulla kiinteistöjen lisäksi jopa latuverkon ylläpito.

– Odotellaan valtion päätöksiä, millaiset ensi vuoden kuntaosuudet

tulevat olemaan. Sitä kautta lähdetään purkamaan asioita, ja katsotaan millaisia ja mahdollisia säästöjä on tarve tehdä. Möttösen mukaan kunnan rakennuskantaa täytyy saada edelleen supistettua. Hänen aloittaessa työssään kolme ja puoli vuotta sitten kunnalla oli lattianeliöitä 48 000. Sitä on supistettu muun muassa koulujen myynnillä ja pur-

kamisella 10 000 neliötä. Toisaalta on myös rakennettu uutta.

– Meillä on liikaa lattianeliöitä olemassa, mutta toisaalta on mietittävä, mitkä ovat kunnan lakisääteisiä tehtäviä ja tiukanpaikan tullen joudutaan miettimään myös palveluita.

– Voi nousta keskusteluun muun muassa missä laajuudessa latuverkostoa voi ylläpitää. Tai voisiko

– Metsällä käyn minkä ennättää, kun on pieni lapsi. Vanhemmat metsästävät enempi suurriistaa, pienriista on tullut mukaan puolison kautta. Koiran kanssa touhuan muutenkin, ja nyt aika menee joulukuussa ostetun talon kimpussa. Kuntoa pitää yllä myös salibandy.

– Naisten vuorolla ”höntsäpeliä”, siellä olen yrittänyt käydä sen minkä pääsen.

Huttunen kuvaa itseään peruspositiiviseksi ja rempseäksi ja naurahtaa, että ”en ole mikään myrtsi, voi lähestyä huoletta”.

– Kaikessa yritän auttaa. Tai jos en minä tiedä, niin minä kysyn muilta tai selvitän asian muuten. Yritän hoitaa hommani mahdollisimman hyvin, Emmi Huttunen lupaa.

puisto- ja viheralueiden hoitoa ja huoltoa supistaa esimerkiksi nurmikon muuttamisella luonnonniityksi. Ison haasteen tuo hyvinvointialueen tarve säästää ja kehittää toimintojaan. Juuka on vuokrannut hyvinvointialueelle paljon tiloja määräaikaisella sopimuksella vuoden 2025 loppuun. Jos vuokraus ei jatku nykyisellään, niin huonokuntoisempien osien purkukaan ei ole

poissuljettu. – Hyvinvointialueen kanssa on soviteltava, mitä he tarvitsevat ja vapautuuko tilaa, jota vuokrata muuhun käyttöön, Möttönen pohti. Möttönen muistuttaa, että lopulta Juuan palvelutasosta ja säästöistä päättää kunnanhallitus ja -valtuusto.

Vesa Martikainen

Vesa Martikainen

Myös ulkokuntosali ja muut kiinteistöihin kuuluvat ulkotilat ja rakennelmat kuuluvat Emmi Huttusen hoivan alle.

Hempeyttä ja estetiikkaa

tarjoileva näyttely

Juuan kunnan kirjastolla on kesäkuun ajan Johanna Lempisen Keijukasvio -näyttely. Valokuvanäyttely kertoo kukkien ja keijujen maailmasta.

Lempinen kertoo kuvanneensa kukkia neljän vuoden ajan. Jossain vaiheessa hän sai ajatuksen, että kukkiin voisi yhdistää jotakin yliluonnollista. Perinteisesti kukat on yhdistetty keijuihin.

– Tunsin vuorovaikutuksen hetkiä kuvaillessani kukkia. Siitä se ajatus lähti keijukasviosta. Kukat ja keijut vain käyvät hyvin yhteen minun mielessäni.

Kukkakuvien viereen yhdistetyt keijutarinat ovat syntyneet Lempisen omasta tuntemuksesta, millainen tietyn kukan identiteetti voisi olla. Lempinen kuvailee tarinoiden syntyneen ensivaikutelman perusteella.

– Ihmisistäkin tulee ensivaikutelma, jonka mukaan heistä muodostaa mielikuvan. Näin sain aikaan tarinat jokaisen kukan omasta keijuhahmosta.

Luonto ravitsee sielua Näyttelyssä on kuvia Pohjois-Karjalasta ja Kainuusta. Lempinen asuu nykyisin Kajoossa, jossa suurin osa kuvista on otettu. Entinen kotipaikkakunta Joensuu on tarjonnut näyttelyyn taajamaa-alueelta löytyviä kukkia.

Lempinen asettamassa taulujaan näytille.

Mitä teet kesällä?

Anne Väyrynen. Minulla on vain ykkösvapaita kesän aikana. Ajatuksena oli kuitenkin käydä jossakin vesipuistossa, kuten Puuhamaa tai Visulahti. Vietän paljon aikaa perheeni kanssa mökillä uiden ja saunoen.

– Meillä on kolme pientä lasta, joten kameran kanssa luontoon meneminen on sellaista sielua ravitsevaa. Kajoossa se luonto on vielä niin ihanasti heti ovesta ulos astuessa. Kaupungistakin löytää vaikka minkälaisia kasveja, kun vain kyykistyy ruohikkoon, eikä talsi kaiken kauniin yli.

Lempinen kertoo kuvanneensa kameran manuaaliasetuksilla. Violettitaustaisia kuvia hän on hieman sävyttänyt, mutta upeat taustat ovat syntyneet ilman sen suurempia muokkailuja. Näyttelystä löytyy luonnonkukkia: puolukka, koiranputki, heinätähtimö ja ketoruusuruoho. Elokuun asteri on ainut kukka, joka ei ole luonnonkukka vaan kasvaa puutarhoissa. – Vuosi sitten sain ajatuksen, että

olisi kiva, jos omia kuvia olisi jossain esillä. Sitten päätin varata tämän tilan. Halusin vahvistaa omaa taiteilijaidentiteettiäni, kun kaksi vuotta sitten päätin olla aloittamatta kuvataiteilijaopintoja Lapin amk:ssa. Löysimme täältä Juuasta unelmiemme kodin ja näin ollen muuttoa pohjoiseen ei tullut. Lempinen on painattanut kukkakuvista myyntiin pienen postikorttisarjan Lempein luontoni

TiuhTi halonen

Hyväntekeväisyys yhdistää

Eläkeliiton Mukavat mummot, kansalaisopiston ryhmät ympäri Juukaa ja Poikolan koulun oppilaat neuloivat yhteistyössä ikääntyneiden asumisyksikkö Kielon asukkaille yhdeksän villapeittoa.

– Ajatus lähti siitä, kun Kristiina Tallgrénin kanssa mietittiin, kuinka voitaisiin tehdä yhteistyötä eri-ikäisten kesken. Niinpä syntyi ajatus, että neulomme neliöitä ja kokoamme niistä peittoja, jotka sitten lahjoitamme, kertoo Ellinkulman yhteistyökoordinaattori Jonna Martikainen Kansalaisopiston ryhmien vetäjä ja käsityönopettaja Päivi Pennala organisoi esimerkiksi tilkkujen koon ja tavan, jolla niitä tehdään.

– Päätimme, että neulomalla tehdään 12x12-kokoisia aina-oikein-neliöitä, koska isoäidinneliö virkkaamalla olisi hankalampi nuoremmille koululaisille. Värejä ei rajoitettu, joten peitoista tuli värikkäitä. Nuo-

rimmat neulojat taisivat olla kuutosluokkalaisia, toteaa Pennala. Lankaa peittoihin on kulunut paljon, ja esimerkiksi reunusten tekoon yhtä peittoa kohden meni 200 grammaa nallelankaa. Jokainen neuloja on lahjoittanut langat peittoihin.

Paljon on jo ehditty

Eläkeliiton Mukavat mummot ovat toimineet noin 15 vuotta ja olleet mukana monessa neulontaan liittyvässä lahjoituksessa hyväntekeväisyyteen. Näissäkin peitoissa Mukavat mummot ottivat suuren roolin sommittelun, tilkkujen teon ja -yhdistämisen parissa. – Jokaisessa peitossa on noin 77 tilkkua. Kaikkiaan tilkkuja tuli 700 kappaletta. Yksi peitto on vielä kokoamatta ja se lahjoitetaan syksyllä myös Kielon asukkaille, kertoo Mukavien mummojen Lea Huttunen – Suuret kiitokset. Peitot tuottavat

varmasti paljon iloa. Niitä voi hyödyntää moneen: lämmikkeenä, jalkojen päälle ulos mennessä ja päiväunilla. Ensimmäinen peitto pääsi asukkaalle heti käyttöön hartioi-

Kuvassa taiteilijan itsensä lempiteos elokuunasterista ja -keijusta.

Leevi Manninen. En vielä tiedä onko minulla varsinaista kesälomaa. Viikonloput menevät oikeastaan jokkiksen parissa. Toimin huoltomiehenä kavereilleni, jotka kilpailevat.

den päälle lämmikkeeksi, iloitsee Kielon palveluesihenkilö Sari Pekkarinen

TiuhTi halonen

Moona Salmi. Olen pitkälti koko kesän töissä. Näen kavereitani, ja yritän hieman rentoutua ylioppilaskirjoitusten ja pääsykoe stressin jälkeen. Minulla on myös ollut suunnitteilla pieni kesälomareissu jonnekin päin Suomea.

Juho Hyttinen. Lopetin juuri lukion kesken ja siirryin opiskelemaan oppisopimuksella kokiksi, joten kesä menee töiden parissa. Käydään perheeni kanssa ainakin tapaamassa sukulaisia. Aion myös uida ja nähdä kavereitani.

Lopputulosta kelpasi esitellä. Päivi Pennala (vas.), Lea Huttunen, Tarja Mononen, Jonna Martikainen, Sari Pekkarinen ja Martta Räsänen.

Johanna

Kesän avajaiset kokosivat iloitsemaan musiikin äärelle

Koko perheen iloinen musiikkitapahtuma pääsi jo toista vuotta peräkkäin yleisön suosioon. Kesän avajaisiin oli saapunut paljon porukkaa juukalaisista mökkiläisiin ja aina ulkopaikkakuntalaisiin asti. Esiintyjinä tämän vuoden kesän avajaisissa oli lapsille suunnattu diskotyylinen Kikattava Kakkiainen, jo viime vuonna esiintynyt Aleksanteri Hakaniemi suuremmalla kokoonpanolla, tanssimusiikkia esittävä Janne Hurme ja illan viimeisenä esiintyjänä Costee eli Jussi Tiainen

Aleksanteri Hakaniemi oli tavattavissa keikan jälkeen Meet&Greet tilaisuudessa lukion kahviossa. Tilaisuudessa sai jutella ja ottaa yhteiskuvia Hakaniemen kanssa. – Tosi siistiä, että pääsin tänne. Viime vuodesta jäivät mieleen lämminhenkiset ihmiset ja upea miljöö. Outoa, että viime keikasta on jo vuosi. Tuntuu, että molemmat keikat olivat saman kesän aikana. Hyvillä mielin tulin tänne ja kiva, kun nyt oli enemmän aikaa hengata täällä. Tänä vuonna bändikin tuli mukaan, kaikki kasvaa, kommentoi artisti Hakaniemi innoissaan.

Lapsille oli pomppulinnoja, Juuan seurakunnan järjestämää askartelua ja Pielisen 4H:n pitämää kasvomaalausta. Tapahtuma-alueella oli Eläinsuojeluyhdistys Arvokas ry:n puolesta poniajelua ja eläimiä yleisön nähtävillä. Palolaitos oli myös esittelemässä paloautoa, joka kiinnosti paljon etenkin lapsia.

Yleisöä ei pidetty nälässä. Tarjolla oli nyhtölihaburgereita, grillivartaita, paistettuja muikkuja, makkaraa, karjalanpiirakoita ja

kinkkusarvia. Herkkujakin löytyi: vohveleita, muurikkalettuja, pullaa, popcornia ja hattaraa. Mukaan sai ostettua esimerkiksi kuiva- ja juustokakkuja.

Yhteistyökumppaneina Juuan kunnan järjestämässä tapahtumassa olivat Tulikivi, Pohjois-Karjalan maaseutupalvelut ja Puljonki.

Nuoret mukana tapahtumassa

Juuan nuorisovaltuusto kävi kesän avajaisten aikana esittäytymässä lavalla sekä järjesti tapahtuman yhteyteen vilttikirppiksen, jonne sai tulla myymään omia tavaroitaan. Nurmeslaiset Susanna ja Eveliina Korkalainen tulivat myymään käyttämättä jääneitä tavaroitaan. He halusivat tienata rahaa.

– Haluttiin tavaroista eroon ja päätettiin sitten tulla myymään niitä tänne. Äiti oli huomannut mainoksen jostain ja ehdotti tätä meille. Oltais muutenkin tultu tähän tapahtumaan, sanoo Susanna Korkalainen.

Uudet 4H-yrittäjät Joona ja Juho Hyttinen pitivät Pop up-vohvelikahvilaa lukion tiloissa. Vohvelin päälle oli tarjolla kermavaahtoa sekä mansikka- ja vadelmahilloa. Paikalle saapui paljon porukkaa, joten myytävät loppuivat muutamaan otteeseen kesken.

– Tuotteita meni todella paljon. Onneksi iskä oli auttamassa meitä ja kävi kaupasta ostamassa lisää tarvikkeita, jotta saatiin tehtyä uutta taikinaa. Ei osattu varautua näin isoon määrään. Alkuvalmistelut olivat epämiellyttävin osa, mutta sen jälkeen lähti hyvin rul-

kokoontua.

laamaan, Juho Hyttinen kertoo. Kesän avajaiset keräsivät jo viime vuonna paljon myönteistä julkisuutta, ja sama jatkui tänä vuonna. Monet nuoret ovat innoissaan tällaisista tapahtumista.

– Kiva, kun täällä on näitä artisteja. Ihanaa kuunnella livemusiikkia kesäiltana. Hienoa, että tällaista järjestetään. Ensi vuoden esiintyjiksi toivomme Robinia ja Axel Kalaa, iloitsevat Reeta Halonen ja Aino Hiltunen

– Todella kiva kesän aloitus. Joka vuosi täytyy olla tällainen tapahtuma, jolla saa juukalaiset yhteen, toteaa Emma Tuononen

tiuhti halonen

Veikanmaa yhteiskuvassa Aleksanteri Hakaniemen kanssa Meet&Greet tilaisuudessa.

Reeta Halonen ja Aino Hiltunen nauttimassa musiikista kesäiltana.

Omaishoitajat ja hoidettavat juhlivat OmaisOiva-valmennuksen merkkivuotta. Nämä joka puolella Suomea toteutettavat hankkeet ovat kouluttaneet tuhansia omaishoitajia. Suuri osa hankkeen tehtävistä Lieksan, Nurmeksen ja Juuan alueella on vertaistukikahviloiden järjestäminen. Kahvila on mahdollisuus huokaista vähän, saada vertaistukea ja päästä kokeilemaan jotain uutta. Juuan kirjastolla järjestetty juhla alkoi lyhyellä tervetuliaispuheella ja jatkui Hilla Ryynäsen (viulu)

ja Jade Korhosen (piano) yhdessä ja erikseen esittämällä musiikilla. Varsinainen juhla oli varattu yhdessäololle keskusteluineen ja herkulliselle tarjoilulle. Männikkölän

Pirtin voileipäkakku ja mansikkatäytekakku maistuivat. Kuluneen vuoden aikana OmaisOiva-hankkeen vastaava Piia Haukka ja hankeohjaaja Marika Kiiskinen ovat tuoneet monenlaista miellyttävää piristystä arjen keskelle. Lieksan Omaishoitoyhdistys hallinnoi hanketta.

– Kangaskassit on maalattu ja

ensi viikolla on luvassa opastusta villiyrttien käyttöön, kertoi Tuula Ikonen-Graafmans Keskusteluissa nousi esille OmaisOiva-kahvilan anti. Keskustelut, yhdessä nauraminen niin että ihan nuortuu käydessään ja uudet ideat käsillä tekemiseen ovat merkityksellisiä. Kirjastoa pidetään erinomaisena kokoontumispaikkana, koska se on esteetön. Samalla saa viettää aikaa arjen kulttuurin keskellä.

R itva väy Rynen

Yhteisen pöydän ääreen on hyvä

Musiikkia esittivät Jade Korhonen ja Hilla Ryynänen

Saaga

Costee laulattamassa fanejaan kesäillassa.

Juuan lukion leirikoulu Kroatiassa

Me, lukion toisen vuosikurssin opiskelijat, sekä luokanvalvojamme Zuzana Pinterova ja Pekka Huisko matkustimme Kroatiaan 4.5. Leirikoulun kohde oli tunnettu ja suosittu, Adrianmeren upeilla rannoilla sijaitseva Dubrovnik, joka on kuuluisa historiallisesta vanhasta kaupungistaan. Leirikoulumme oli osa Juuan lukion yli 30-vuotista leirikouluperinnettä, jossa lukion kakkoset matkustavat viikoksi ulkomaille opiskelemaan (ja hieman rentoutumaan).

Leirikoulumme tarina alkoi jo vuoden 2022 syksyllä, kun tuoreina lukion opiskelijoina aloitimme suunnittelun. Jo ennen kuin matkakohteemme oli valittu, aloimme kerätä varoja matkaa varten. Päivät ja kuukaudet kuluivat, ja yhtäkkiä oli jo elokuu 2023. Kuluneen lukuvuoden aikana pohdimme aika paljon, minne haluaisimme lähteä, ja vaikka houkuttelevia vaihtoehtoja oli aika monta, päädyimme lopulta siihen, että määränpäämme on Dubrovnik. Kilroy-matkatoimiston kautta onnistui suurin osa matkan suunnittelemisesta, kun meille löytyi sekä lento, majoitus että

oheistapahtumia.

Jatkoimme varainkeruuta ihan tämän vuoden maaliskuun loppuun saakka. Saimme kaikki matkakulut maksettua, ja varoja jäi vielä ylikin erilaisiin yhteisiin aktiviteetteihin Kroatiassa.

Toukokuu saapui nopeasti, ja matkakuume kohosi samaa tahtia. Meillä oli sovittu tapaaminen Helsingin lentoasemalla, jonne jokainen saapui omia teitään. Lentomme Norwegian Airin koneella kesti kolme tuntia, ja saavuimme Kroatiaan iltapäivällä.

Heti kun astuimme lentokentällä ulkoilmaan, huomasimme tärkeän eron Suomen ja Kroatian välillä: lämpö. Silloin Suomessa oli vielä yöpakkasia ja satoi lunta, Kroatiassa porotti Välimeren aurinko.

Meitä tuli lentokentältä hakemaan matkatoimiston järjestämä bussi, joka vei meidät suoraan hotelliimme, Villas Platiin. Se sijaitsee noin 12 kilometriä Dubrovnikin kaupungista. Merenranta oli hotellilta vain muutaman minuutin kävelyn päässä.

Vietimme iltapäivää hotellilla ja tutustuimme lähialueeseen, illalla

lähdimme bussilla Srebrenon kaupunkiin. Srebreno sijaitsee noin puolivälissä Dubrovnikin ja meidän hotellimme välillä. Heti bussipysäkin läheltä löytyi paikallinen ravintola, jonne menimme syömään illallista. Täällä saimme kokeilla ensimmäisen kerran paikallista Balkanin ruokatarjontaa, esimerkiksi ćevapia. Illallisen jälkeen lähdimme takaisin hotellille ja menimme pitkän matkapäivän jälkeen nukkumaan.

Vietimme tämän jälkeen kolme päivää pääosin Dubrovnikissa. Kävimme myös Lokrumin saarella, jossa näimme upeita vanhoja linnoituksia ja luostareita, kauniita kivirantoja ja hieman Välimeren luontoa. Srđ-vuoren huipulta avautuivat upeat näkymät merelle ja Dubrovnikin kaupunkiin, ja saimme oppia Jugoslavian sodan historiasta. Kroatia on jälleenrakentanut sodan jälkeen todella paljon ja jos ei olisi muistomerkkejä sodasta, olisi vaikea arvata, että tällä alueella oli kovia taisteluja vain 30 vuotta sitten. Vietimme paljon aikaa myös Dubrovnikin kuuluisassa van -

hassa kaupungissa, jonka historia ulottuu keskiajalle saakka. Saimme kokeilla lisää paikallisia ruokia, tällä alueella suositaan erityisesti merellisiä ruokia. Historiansa takia Dubrovnikissa on myös helposti huomattavissa italialainen vaikutus, sekä ruuassa että rakennustyylissä ja kulttuurissa. Vanha kaupunki oli käytännössä suuri avoin museo, jossa jokaisella askeleella voi tuntea satojen vuosien olemassaolon.

Dubrovnikin seikkailujen jälkeen lähdimme Cavtatin kaupunkiin. Cavtat on pienempi kaupunki, joka on kuuluisa rannoistaan sekä palmupuiden reunustamista kaduistaan. Täällä meillä oli mahdollista kokeilla vesijetteilyä ja tutustua paikalliseen arkkitehtuuriin.

Meidän viimeinen yhteinen matkamme oli Splitin kaupunkiin, joka on Kroatian toiseksi suurin kaupunki ja sijaitsee noin 200 kilometrin päässä Dubrovnikista. Bussimatka sinne oli aika pitkä, noin kolme tuntia, mutta kuski kertoi runsaasti paikallisesta ja yleisesti Balkanin historiasta. Splitissä pyö -

rimme hieman nähtävyyksien perässä ja sitten menimme shoppailemaan ostoskeskukseen. Viimeinen päivä ennen lähtöä, perjantai, oli meille itsenäinen päivä, jolloin saimme itse päättää, mitä teemme ja miten päivää vietämme. Päivän lopuksi pidimme viimeisen yhteisen palaverin, jossa keskustelimme matkasta ja pidimme tietovisan Kroatiasta. Lauantai-iltapäivänä lähdimme takaisin Suomeen ja saavuimme kello 21 Helsinkiin ehjinä, iloisina, pää täynnä muistoja ja matkalaukut täynnä tuliaisia.

Matkan aikana saimme nähdä Kroatiaa, erityisesti Dubrovnikia ja sen historiaa ja kulttuuria, monipuolisesti useammasta näkökulmasta. Saimme ikuisia muistoja monesta eri asioista ja näimme paljon mielenkiintoista. Pekan ja Zuzanan ansiosta myös opimme paljon matkalla, olipa se sitten kroatian kieltä, historiaa tai vaikka jalkapalloilijoiden nimiä.

Kiitos kaikille, jotka mahdollistivat tämän leirikoulumatkan!

H enrik M uikku

Juuan lukion toisen vuosikurssin opiskelijat matkustivat luokanvalvojineen viikoksi leirikouluun Kroatiaan.

Renkaanheitossa onnistui hyvin Juuan Hengitysyhdistyksen puheenjohtaja Jorma Tuupanen.

Helli Varis (vas.), Jouni Kallinen ja Sisko Saarelainen virkistyspäivän tunnelmissa Kontiolahdella.

Mukavaa yhdessäoloa Höytiäisen rannalla

Pohjois-Karjalan Hengitysyhdistyksen virkistyspäivää vietettiin Kontiolahden Varparannalla Höytiäisen Helmessä 4. kesäkuuta. Järven pinta oli peilityyni ja sää oli upea, vaikka ukkonen jyrähteli välillä. Satanut ei kuitenkaan, joten ulkopelit saatiin pidettyä hyvin. Yhdistyksen tarjoama lohikeitto ja täytekakkukahvit maistuivat.

Ohjelman oli suunnitellut Pohjois-Karjalan Hengitysyhdistyksen puheenjohtaja Heimo Tiittanen Kisailtiin muun muassa tikanheitossa, tonkkumissa, mölkyssä, renkaanheitossa, betanguessa, frisbeessä ja golfissa. Pelien lisäksi oli puheita ja musiikkia. Joensuulainen Jukka Turtiainen esitti yksinlaulua. Niin ikään joensuulainen 13-vuotias Gennadi Tihovitski soitti haitaria.

Tiittanen kertoi, että vuoden alussa Joensuun seudun Hengitysyhdistys muuttui Pohjois-Karjalan Hengitysyhdistykseksi.

– Viime syksynä jäseniä oli 350, nyt heitä on 608.

Tiittanen arveli, että jäsenmäärän kasvu on seurausta markkinoinnista ja uniapneasairauden yleistymisestä.

Itse tapahtumassa paikalla oli 80

Liikkuen hyvää sydämelle

Sydänviikon Liikunnallinen virkistystapahtuma polkaistiin käyntiin Anttilan keväthuumauksen tahdissa, heti Sydänyhdistyksen puheenjohtajan Matti Kainulaisen tervehdyksen jälkeen. Helteistä iltapäivää vietettiin Kokkokallion ulkoilualueella. Juuan kunnan liikuntapalveluista Eija Pennanen esitteli tulevat kisailut ja tehtävät ja pyysi tarkkailemaan luontoa ympärillään. Sen jälkeen parempikuntoiset porhalsivat pururataa pitkin metsän kätköihin. Vähemmän liikkuville oli vastaavat tehtävät pienen lenkin varrella. Se sisälsi leikkimielisiä tehtäviä ja

kysymyksiä esimerkiksi sydänterveydestä. Kolmas tehtävärata sisälsi tasapainoa, tarkkuutta ja vakaata kättä vaativia tehtäviä, esimerkiksi tonkkumia, pallon potkaisua ja heittoa sekä liukulaudan kuljetusta, johon vaadittiin myös yhteistyötä. Väliajalla saattoi halutessaan osallistua luontobingoon ja muistia vaativaan tehtävään. Jokaiselle löytyi tehtävää, josta pystyi selviytymään onnistuen.

Reippailun jälkeen maistuivat mehut ja vesi. Eija kävi tehtävävastaukset läpi ja kysäisi, kuinka moni huomasi ja mitä eri eläimiä piiles-

keli metsässä. Niitähän oli tarkoitus tarkkailla kaiken muun lisäksi.

Vielä arvottiin muutamia palkintoja kaikkien osallistuneiden kesken. Aika oli jo rientänyt ja pääsimme nauttimaan hedelmiä ja kahvia muun purtavan kanssa.

Tapahtumaan osallistui vajaat 60 henkeä. Yhteistyö Sydänyhdistyksen, Juuan Urheilijoiden, Eläkkeensaajien, Eläkeliiton ja Liikuntapalveluiden kanssa toimi mainiosti. Kiitos yhteistyöstä ja kiitos kaikille kävijöille. Yhdessä olemme enemmän.

henkilöä, Juuan Hengitysyhdistyksestä vajaat parikymmentä henkeä.

– Kasvua tapahtui puolella, sillä viime kesän osallistujamäärä oli 40.

Vertaistuki tärkeää

Keuhkoahtaumatautia sairastava juukalainen Kalevi Siipola on ollut jäsenenä Juuan Hengitysyhdistyksessä yli 20 vuotta. Hän on ollut mukana lukuisissa erilaisissa tapahtumissa ja siten tietää vertaistuen merkityksen.

– Olen toiminut pitkään hallituksessa, mutta nykyisin olen pelkästään jäsen. Vertaistuen merkitys on suuri. Olen saanut ystäviä ja tuttuja. Heidän kanssaan on vertailtu tautien olotilaa.

Siipolasta parasta tapahtumissa ovat yhdessäolo ja seurapelit.

– Liikunta ei sovi näihin tapahtumiin, koska mukana on huonokuntoisia. Kun ihmisillä on erilaisia vammoja, pelien on oltava monipuolisia, jotta jokainen voi osallistua johonkin.

Juuan Hengitysyhdistyksessä on 52 jäsentä. Juuka ei ole vielä mukana Pohjois-Karjalan Hengitysyhdistyksessä, mutta Siipola uskoo, että muutaman vuoden päästä on.

– Ei se estä mitenkään omaa yh-

distystoimintaa. Pienellä paikkakunnalla ei löydy helposti toimijoita. Toiminta on yleensä yksien ja samojen varassa, Siipola näkee. Muistoja nousi mieleen Harivaarassa asuvasta ja uniapneaa sairastavasta Sisko Saarelaisesta päivä oli mukava. Kuumuuden takia hän ei jaksanut osallistua peleihin, mutta nautti tuttujen kanssa rupattelusta. Yhdessäolo samaa sairastavien kanssa merkitsee hänelle paljon.

– Täältä saa vertaistukea. Tiedän, etten ole sairauteni kanssa yksin, hän mainitsi.

Uniapneaa sairastavalle polvelalaiselle Helli Varikselle päivä oli ennen kaikkea mukavaa yhdessäoloa ja tuttujen kanssa tarinointia, mutta päivä Varparannalla nosti mieleen myös mukavia muistoja isän synnyinseudulta.

– Tänne tultua piti heti käydä näpit kastelemassa Höytiäisessä. Otin yhden kivenkin muistoksi. Mummini ja ukkini asuivat aikoinaan Varparannalla. Käytiin Höytiäisellä hyvin usein muun muassa ongella, Varis muisteli.

Anni Keränen

A rmi r epo Sydänviikon tapahtumaan toukokuussa juukalaiset osallistuivat varsin runsaslukuisesti.

Pohjois-Karjalan Vuoden kyläksi Nurmijärvi-Jongunjoki

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Pohjois-Karjalan Kylät ry ovat valinneet Pohjois-Karjalan Vuoden kyläksi 2024 Nurmijärvi-Jongunjoen Lieksasta. Kunniamaininnat menevät Kiihtelysvaaraan ja Vuonislahteen. Voittajakylä pääsee ehdolle valtakunnalliseen Vuoden Kylä -kilpailuun, jonka järjestää Suomen Kylät ry. Valintaraadin mukaan Nur-

mijärven-Jongunjoen kylätoimijoilla on kekseliäisyyttä, omatoimisuutta ja erityistä tarmoa. Haja-asutusalueen toimijoilla resurssit ovat varsin rajalliset, joten toiminnan kehittäminen ja järjestäminen vaatii viitseliäisyyttä ja toimeen ryhtymistä. Valintaperusteluissa todetaan, että Nurmijärvi-Jongunjoella ollaan innovatiivisia, ennakkoluu -

lottomia ja tulevaisuuteen katsovia. Kylä on myös edistänyt omalla toiminnallaan monikulttuurisen maaseudun kehittämistä, ja maahanmuuttajien kotoutumista sekä lähtenyt ennakkoluulottomasti kehittämään uudenlaista toimintaa.

Lisäksi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Pohjois-Karjalan Kylät ry palkitsevat Vuoden ky-

lä 2024-kilpailun kunniamaininnalla Kiihtelysvaaran kylän Joensuusta ja Vuonislahden kylän Lieksasta. Molemmat ovat tehneet ansiokasta työtä alueen, kylätoiminnan ja kyläläisten hyväksi. Molemmat kylät ovat tehneet pitkäjänteistä ja ansiokasta työtä sekä isoja hankkeita alueen, kylätoiminnan ja kyläläisten hyväksi.

Kylillä on tekemisen meininki sekä myönteinen ilmapiiri. Vuoden kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan tunnettavuutta ja näkyvyyttä. Tavoitteena on löytää aktiivisia kyliä, tuloksellista kylätoimintaa ja saada hyviä esimerkkejä kylien toiminnasta ja yhteistyöstä.

Keijut ja perhoset. Ahman poikien tapahtumatoimikunnan vetäjä Sirpa-Liisa Pääkkönen (oik.) sekä ahkerasti talkoisiin osallistuva Maija Ylitalo muistelivat, mikä perhosista on kenenkin tekemä.

Järjestöpalsta

Juuan Jänne

Torstairastit 13.6. Turunvaaran kartalla. Maastoon klo 17–18.30. Radat A ja B. Opastus Luikonlahdentieltä n. 8 km Juuasta. Omatoimisuunnistajille kartat Pankkopirtiltä la klo 15 saakka. Tervetuloa! Tied. 040 5325 799.

Juuan Palloseura

Ed. joukkue: Pe 14.6. klo 18.00 ja su 16.6. klo 15.00 harjoitukset Ilvolankoskella. 14-joukkue: To 13.6. klo 16.30 harjoitukset Ilvolankoskella. Ti 18.6. klo 18.30 JuPS-Elo/SiPS, sarjapeli Ilvolankoskella.

Juuan Urheilijat

Huomenna to Hippokisat 2-12 v. Ilvolankoskella klo 18 alkaen. Ilm. klo 17–17.45 paikan päällä. Koko perhe tervetuloa seuraamaan kisoja ja kannustamaan lapsia. Kahvi ja mehutarjoilu. Toimitsijoiksi lupautuneet ajoissa paikalle! Kaikille avoimet mölkky-pelit jatkuvat maanantaisin klo 18 Vanhalla kentällä (sateen sattuessa Tulikivi-Areenassa). Tervetuloa kaikki pelaamaan!

Omaiset ja Läheiset

Matka Utran teatteriin la 6.7.2024. Lähtö Juuasta Tokmannin edestä klo 13.10. Omavastuu 30,00 €. Ilmoittautuminen tekstiviestinä 24.6. mennessä puh. 050 3303 994.

Keijukasvio

Myydään

Kuolinpesän irtaimistoa 13.–19.6. 2024 klo 12–20, Larinsaarentie 48, Nunnanlahti.

Sekalaista

OmaisOiva puistokahvila ma 17.6. klo 12–14 Juuan Keskuspuistossa. Tutustumme villiyrtteihin. Tervetuloa omaishoitajaperheet ja läheistään hoivanneet.

TUORETTA MUIKKUA, KAINUUN LOHTA JA JÄRVIKALAA

Perjantaina 14.6. Juuan tori 7.30–8.15

Mukavasti kotikulmilta

*6.7. Kunnon kyyti-teatteri/Utra 74€

*8.–11.7. Tallinna, 3 yötä 348€

*22.–25.7. Uumaja-risteily 466€ 23.8. Jarkko Aholan konsertti 120€ 24.–30.8. Pärnu-kylpylä 597€ 14.–20.9. Pohjois-Norja, ruska 1 135€ 20.–23.9. Ahvenanmaan kierto 565€ 22.–26.9. Iso-Syöte, ruska 626€ 11.–20.10. Puolan kierto 1 430€ Ota yhteyttä: 050 4700 787 *Nopea varaus, hinnat alk. 2 hh.

28.5. 7.30–8.30 20€/3kg

Johanna Lempisen valokuvanäyttely kukkien ja keijujen maailmasta. 4.–30.6.2024 Juuan kirjastossa.

Kolinportti T:mi

Juuan ja Kolin talousalueen puolueeton paikallislehti • ISSN 1236-7796

Uutismedian liiton jäsen

Postiosoite: Juuantie 9 A, 83900 Juuka

Palvelemme: puhelimitse sekä sähköpostilla ma-pe klo 9-15, toimisto avoinna keskiviikkoisin klo 9-15.

Ilmestymispäivä: keskiviikko

Julkaisija: Vaarojen Sanomat Oy Y-tunnus 3439442-3

Juuantie 9 A, 83900 Juuka

Ahmovaara osallistui Avoimet kylät -päivään

Valtakunnallinen Avoimet kylät -päivä järjestettiin 10. kerran kesäkuun alussa. Vuonna 2022 Vuoden kyläksi valittu Ahmovaara avasi ovensa ja kutsui tutustumaan muutama vuosi sitten talkoilla tehtyyn seikkailumetsään, joka sijaitsee monikäyttötalon takana. Päivä oli samalla seikkailumetsän avaus. Ehkä syynä oli se, että televisiossa meni parhaillaan yleisurheilun EM-kisat, kun ensimmäisen tunnin aikana kävijöitä ei näkynyt. Lisäksi myöhemmin samana päivänä vietettiin Juuan kesän avajaisia.

– Katsoin Avoimet kylät -karttaa, ja huomasin, että täällä päin on vähän tapahtumia, joten laitoin tämän Avoimiin kyliin, Ahman Pojat ry:n tapahtumatoimikunnan ja Seikkailumetsä-hankkeen vetäjä Sirpa-Liisa Pääkkönen kertoi. Seikkailumetsä tarjoaa mukavaa ajanvietettä ja elämyksiä perheen pienemmille, ja miksipä ei aikuisillekin. Monikäyttötalon takana voi käydä piknikillä, ja samalla tutustua seikkailumetsään. Pääkkönen toivoo, että ohikulkijat huomaisivat ja kävisivät paikalla milloin tahansa.

– Monikäyttötalon takapiha ja seikkailumetsä on vapaasti kaikkien käytössä, hän muistutti. Nähtävillä on muun muassa Ite-taidetta.

– Uutuutena on kivikätköily. Kun kivet ja numerot löytyvät, palkinnon saa lukkokoodilla. Pääkkönen kertoi, että pitemmän tähtäimen suunnitelmissa on rakentaa leikkikenttä, jonne voisi tuoda esimerkiksi pelejä, jotka kehittävät sekä fyysistä kuntoa että älyä.

A nni K eränen

Vaarojen Sanomien ja Juuka-seuran yhteystiedot

Vaarojen Sanomat Oy:n toimitusjohtaja, Tuija Brax, vastaa yrityksen kokonaistoiminnasta, tuloksesta, markkinoinnista ja myynnistä, tuija.brax@vaarojensanomat.fi, puh. 050 362 2875 tai ilmoitukset@vaarojensanomat.fi, puh. 050 390 2689.

Vaarojen Sanomat Oy:n päätoimittaja, Pasi Karjalainen, vastaa lehden sisällöstä ja toimittajien työstä, pasi.karjalainen@vaarojensanomat.fi tai toimitus@vaarojensanomat.fi, puh. 050 342 4203. Juuka-seura ry:n toiminnasta vastaa hallituksen puheenjohtaja Kai Iiskola, kai.iiskola@coctio.com, puh. 040 556 3642.

Tervetuloa asioimaan kanssamme!

Vaarojen Sanomien

Juuantie 9 A 83900 Juuka 050 390 2689 Avoinna keskiviikkoisin klo 9–15

Painovalmistelut: Vaarojen Sanomat Painopaikka: Savon Paino Oy - Varkaus

TOIMITUS toimitus@vaarojensanomat.fi

Päätoimittaja

Pasi Karjalainen • 050 342 4203 pasi.karjalainen@vaarojensanomat.fi

Toimittaja

Juha-Matti Junkkari • 050 390 4378 juhamatti.junkkari@vaarojensanomat.fi Monimediaosaaja Piia Juntunen (vanhempainvapaalla)

ilmestyy ensi viikon keskiviikkona

TO 13.6. MENNESSÄ: ilmoitukset@vaarojensanomat.fi tuija.brax@vaarojensanomat.fi puh. 050 390 2689

Olemme sitoutuneet noudattamaan Julkisen sanan neuvoston journalistin ohjeita

TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, LASKUTUS, ILMOITUKSET ilmoitukset@vaarojensanomat.fi • 050 390 2689 tai 050 362 2875 • tuija.brax@vaarojensanomati.fi

Ilmoitusten jättö: pe klo 12:een mennessä. Puhelimitse annettujen ilmoitusten mahdollisista virheistä emme vastaa!

VERKKOLEHTI vaarojensanomat.fi

ILMOITUSHINNAT

Laskutuslisä alle 84.09 €:n

ilmoituksista 2.52 € + alv.

Ilmoitushinnat 1.1.2024 alkaen: (hintoihin lisätään 24 % arvonlisävero)

Paikka Hinta €

Etusivu 1,97 €/pmm

Takasivu 1,69 €/pmm

Teksti 1,59 €/pmm

Tekstin jälkeen 1,54 €/pmm

Kuolin- ja omaisten kiitosilmoitukset 1,50 €/pmm

Onnitteluilmoitus 36,00 €

Rivi-ilmoitukset 11,90 € /3 riviä, lisärivit 1,70 €/rivi

Seuratoiminta 6,00 €/5 riviä, lisärivit 1,70 €/rivi

Palvelutori 0,92 €/pmm

TILAUSHINNAT 2024

Kestotilaus 12kk/119,00 € Määräaikainen 12 kk/125,00 €

Verkkolehti 12 kk/79,00 €

JAKELUHÄIRIÖT

Pohjois-Karjalassa: ma-su klo 6-12, puh. 0200 71400 (Suomen Posti oy) Muualla: puh. 0100 5445/Aikakausilehdet

Kivenveistokurssilla mukana olivat Joel

Juha Mustonen viimeisteli pienempiä töitään hiekkapaperilla.

MAITOHORSMA Chamaenerion angustifolium

NOKKONEN Urtica dioica

Kivenveistokurssilta

oppia niin aloittelijoille kuin kokeneillekin

Juuan kansalaisopisto järjesti kolmepäiväisen kivenveistokurssin 7.–9.6. Kurssille oli saapunut kuusi henkilöä tutustumaan vuolukiven mahdollisuuksiin veistomateriaalina. Jukka Nykänen ohjaajana painotti tekemistä heti.

– Näin lyhyessä ajassa on turha alkaa teoriaa kerrata, kivi opettaa tehdessä. Ja minä autan mahdollisissa pulmissa, kertoi Nykänen.

Kurssipäivät olivat suotuisia ulkona veistoon. Sää oli aurinkoinen, mutta ei kuuma. Sadetta saatiin vain vähäisen.

Orivedeltä saapunut Ilkka Heikkinen veistää käsin.

– Puun veistäminen on tuttua tekemistä, mutta vuolukiveä en ole koskaan kokeillut, sanoi Heikkinen.

Pirkanmaalta oli tullut myös Joel Raivio

– Minä pidän koneveistosta. Haluan suurempia pintoja, ei ole nuo tarkat, pienet yksityiskohdat minun lajini, Raivio hymyili.

Molemmat ovat jo ilmoittautuneet Kivenveistofestivaaliin kilpailemaan.

Berliinistä kotoisin oleva Nada Akl on ollut Helsingissä muutaman kuukauden ja hän tahtoi päästä koettamaan kivenveistoa.

– Harvassa ovat mahdollisuudet, onneksi löysin tämän kurssin netistä, täällä on ollut mukavaa, sanoi Akl, joka veistää käsin.

Joensuulainen ja kesä–juukalainen Juha Mustonen oli tullut kokeilemaan kivenveistoa, kun oli so-

pivasti kurssi näin lähellä. – Tämä kolme päivää on juuri sopiva aika kokeilla. Tässä ehtii nähdä, että tykkääkö tästä, kertoi Mustonen.

Hän oli ainoa, joka teki käsin veistäen selkeän abstraktisia teoksia.

– En osaa piirtää kuin suoran viivan, Mustonen hymyili.

Päivi Pennala Juuan kansalaisopistosta kertoi, että kivenveiston perus/jatkokurssi on tulossa ensi kesänäkin. Varaa jo kalenteriin, kansalaisopiston 2025 ohjelma julkaistaan elokuussa.

Ja tervetuloa Juukaan Kivenveistofestivaaliin 26.-28.7.2024!

Ritva väyRynen

KANTARELLI Cantharellus cibarius KUUSENKERKKÄ Picea abies

Luonnon rikkaat antimet

Suomalainen luonto on täynnä rikkauksia, jotka odottavat poimijaansa. Kesällä villivihannekset ovat lähiruokaa parhaimmillaan, syksyllä vitamiinipitoiset marjat ja herkulliset sienet tuovat inspiroivaa lisää ruokalautasillemme. Ilmastonmuutos uhkaa kuitenkin myös näitä pohjoisten kotometsiemme aarteita. Pidetään yhdessä huolta suomalaisen luonnon upeasta ekosysteemistä.

TYRNI Hippophaë rhamnoides

PUOLUKKA Vaccinium vitis-idaea

Suomen media-alan ja graafisen teollisuuden tavoitteena on olla hiilineutraaleja vuonna 2030.

Raivio (vas.), Katja Timonen, Marja Keronen, Nada Akl, Juha Mustonen, Heli Salo ja Ilkka Heikkinen. Ohjaajana toimi Jukka Nykänen.