Uudella Pilkunviilausta-palstalla keskitytään oikeinkirjoitukseen
Pientä pilkunviilausta viivoista Kaksi eripituista viivaa yhdysmerkki (-) ja ajatusviiva (–) omaavat eri tehtäviä teks�en liikennemerkkeinä. Kolma�a, ylipitkää viivaa ei enää käytetä. Mac-�etokoneissa on oma yhdysmerkin tuo�ava näppäin; yhdessä op�o-näppäimen (tai alt) kanssa se tuo�aa ajatusviivan. Windows-ohjelmissa on eri tapoja kirjoittaa ajatusviiva (esim. alt-näppäin ja numerokoodi 0150). Yhdysmerkki eli yhdysviiva toimii paitsi tu�una tavuviivana, se – osoi�aa, e�ä kaksi samaa peräkkäistä vokaalia kuuluu eri tavuihin: linja-autoasema, öljy-yh�ö – kytkee yhdyssanan osat, kun yhtenä osana on erisnimi, numero, sisälyhenne tai vierassana: Ville-setä, Tallinnan-matka, 50-vuo�as, 1990-luvulla, EU-direk�ivi, Abloy-avain, ät-merkki – tulee rinnasteisten osien väliin summayhdyssanoissa: kirjailija-toimi�aja, peruna-porkkana-purjokei�o – ilmaisee yhteenkuuluvuu�a paikannimissä: Ruotsi-Suomi, Nummi-Pusula, Helsinki-Vantaan lentoken�ä – esiintyy sanaliitoissa, joissa välilyön� ennen yhdysmerkkiä ilmaisee, e�ä sanalii�oon kuuluu useampi sana: hällä väliä -asenne, pe� ja puuro -majoitus, Eino Leino -seura – ilmaisee yhteistä osaa, joka on jäte�y toistama�a: syntymäaika ja -paikka. Yhdysmerkkejä vilisee ketjuyhdyssanoissa: tee-se-itsemies, ei-kenenkään-maa. Joskus yhdysmerkki on tarpeen hahmo�amisen helpo�ajana: nyky-isyys (vrt. nykyisyys).
Toiveuni – Hei. Minun nimeni on Aamu Aurinko. Mikä sinun nimesi on? – Olen Kim Kuu, mu�a älä tule lähemmäksi. Poltat minua. – Mitään en voi, koska käyn niin kuumana. Haluan tutustua sinuun paremmin. Olenhan ihaillut sinua jo miljoonia vuosia. – Kuule nyt Aamu. Etkö �edä, e�ä olen vara�u. Herra Mars on kosiskellut jo tuhat vuo�a. – Siis Mars. Et kai sille punapäälle anna mahdollisuu�a! Jatkuvassa kaasussakin. – Mars on fiksu. Ei tunkeile, vie minut syömään lähiplanee�a Venukseen. Siellä menemme usein elokuviin Tea�eri Marsiin. E�ä on sa�unutkin sama nimi. Viime kerralla siellä meni "Hilja, maitoty�ö". Hyvä kuva, mu�a hieman pliisu. – Muutenkaan tästä mitään tule. Sinä olet päivän lapsi ja minä yön hal�ja. Mu�a nyt Aamu, minun on mentävä työmaalle koilliseen kuunsiltaa pitkin, enkä ehdi kanssasi rupa�elemaan. – Ok, mu�a nähdäänkö taas aamulla? – Jo vaan, mu�a älä tule lähelleni tai halkaisen sinut sirpilläni. – Jätän sinulle pari päivänsäde�ä, e�ä löydät paikkasi. Kuu o� sädenipun ja poistui koh�
Ajatusviivaa – siis sitä pitempää viivaa – käytetään paitsi vuorosanaviivana myös virkkeen välimerkkinä, rajakohtamerkinnöissä ja poiston merkkinä. Ajatusviivalla voidaan osoi�aa täsmennystä, välihuomautusta tai virkkeen lopussa päätelmää tai yhteenvetoa: Hän oli – mielestäni ainakin – oikeassa. Me – koko luokka – ryntäsimme ulos. Yö oli valoisa – ele�inhän kesäkuuta. Ajatusviiva rajakoh�a ilmaisemassa (ilman välilyöntejä): – aikavälit: Olen lomalla 1.–28.7. Vuosina 2000–2010. – ääriluvut: Peli pää�yi tulokseen 4–6. Lue sivut 31–39. – ääripaikat: rataosuus Helsinki–Lah� – vaihtelu tai muutos: Hinnat noussee 5–8 %. – loppurajaa ei merki�y: s. 48– (lue: sivulta 48 alkaen) Ajatusviivaa käytetään osapuolia ilmaistaessa: Suomi–Ruotsi-maao�elu, suomi–unkari-sanakirja ja ero�amaan teoksen tekijöiden nimet: Mantereen–Sarvan historian oppikirja. Poisto ilmaistaan ajatusviivalla: Mikä –kele tässä mä�ää? Toisen teks�ä laina�aessa poisto merkitään kahdella ajatusviivalla ( – – ). Ajatusviiva toimii myös miinusmerkkinä (5 – 2 = 3) ja tasasumman merkkinä hinnoissa (hinta 5,–) sekä luetelmaviivana listoissa ja lue�eloissa. Ajatusviiva toimii kuin ekstrover�: syleilee avaras� – aina rajoihin ja reunoihin as�. Yhdysmerkkiä taas voisi luonneh�a introver�ksi: se paimentaa yhdyssanan osat yhdeksi käsi�eeksi. Jos se puu�uu, sanan merkitys voi muu�ua: luuta-akka ei ole luutaakka – paitsi ehkä viimeisellä matkallaan. Paula Kokkonen (apunaan mm. Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas)
Kirjoituskehotteiden satoa
koillista. Edessä oli taas pitkä yö kumo�aa pimeydessä tyhjän pan�na. – Typerää työtä kaiken yötä. Jenkit mesosivat vuosikymmeniä si�en, e�ä aikoivat valloi�aa minut. Ja paskat, sanon. En ole niin valloite�avissa. En edes auringolle. Aurinko painui taivaanrannan taakse. Pani vilkun päälle, kunnes katosi näkyvistä. Kuu pani päälle puolivalot ja kipusi väsyneenä koh� taivaan lakea. Hän katseli maata ja sen elämää. Kaupungit jo nukkuivat. Autojen kiilusilmät lois�vat. Edessä oli taas pitkä, synkkä yö. Aurinko palasi matkoiltaan ja aamu alkoi valua päälle. Auringon led-valot häikäisivät kuunkin. Se pää� lähestyä laskevaa kuuta varoen. Sen sisällä paloi rakkauden liekki. Se toi muassaan aurinkoplantaasiltaan auringonkukkia kuulle lähestymistarkoitu ksessa. He tapasivat kuunsillalla. – Tahdotko seukkaa kanssani? kysyi Aamu kukkia antaessaan. – Yhdellä ehdolla, vastasi Kim. – Jos annat kihlajaislahjaksi neljänneksen valostasi, voin harkita. Silloin maassakin kaamosaika olisi valoisampi ja päiväksikin rii�äisi valoa. – Sopii, sanoi Aamu.
Ja niin he palasivat kuunsiltaa toisiinsa kietoutuneina ja onnesta myrkeinä. Siitä läh�en telluksella ei enää nähty kaamosta, ja maailman kansat elivät onnellisina. Herätyskello soi. Oli sysipimeää. Pelkkää toiveunta koko uni. Keijo Wääri
Kirjoituskehote 15.3.2019: ”Kuu ja aurinko ovat tavanneet unessa ja rakastuneet toisiinsa.”
Tilaa Uudenmaan Kirjoi�ajat ry:n ILMAINEN kirjoituskehote sähköpos�isi kerran kuukaudessa! Kirjoituskeho�een tarkoituksena on antaa kirjoitusideoita ja potkaista luovuus liikkeelle. Kehote on ilahduttanut kirjoi�ajia jo vuodesta 2006 ja listalla on jäseniä yli 80. Ilmoita sähköpos�osoi�eesi osoitteeseen uudenmaan(at)gmail.com ja olet mukana.
Elias 2/2019
21