PANUN VINKIT SUJUVAAN PUUKAUPPAAN UPM:n metsäasiakasvastaava on puukaupan avainhenkilö. Ota siis yhteys omaan metsäasiakasvastaavaasi, niin pääset helpoimmin alkuun. Yhtä vaivattomasti saat puukaupan käyntiin palvelukeskuksemme kautta. Voit hoitaa asioita sähköisesti, puhelimitse tai paikan päällä sen mukaan, mikä sinulle parhaiten sopii. Metsästäsi tehdään tilannearvio: tarvittavat hoitotoimet, hakkuumahdollisuudet, mahdolliset kulut ja tulot. Sinä päätät, mitä metsässäsi tehdään, ja UPM:n asiantuntija neuvoo tarvittaessa – älä siis epäröi kysyä. Puukaupan yhteydessä on luontevaa ottaa keskusteluun myös esimerkiksi verotukseen ja pitemmän aikavälin hoito- ja hakkuusuunnitelmiin liittyvät asiat.
ta lisätietoa. Rahoituspalvelu sopii lähes kaikille metsänomistajille, joten siitä kannattaa kyllä kysellä.”
Myyttiä murtamassa Vaikka rahantarve on yksi syy ryhtyä miettimään puukaupan tekemistä, se ei ole ainoa. Kärkkäisen mukaan Suomessa elää turhan sitkeässä uskomus, että metsä olisi paras pankki – eli jos rahaa ei tarvita, puiden voi antaa kasvaa kaikessa rauhassa.
Puumarkkinapäällikkö Panu Kärkkäinen on innostunut uudesta rahoituspalvelusta, sillä se vastaa selkeästi asiakkaiden tarpeisiin ja saa kenties uusiakin metsänomistajia aktivoitumaan puukauppaan ja sitä myöten metsien hoitoon.
”Paras puukaupan aika on silloin, kun metsässä on hakkuutarvetta. Jos metsää ei pitkään aikaan hakata, siellä alkaa nopeasti tulla tappiota”, Kärkkäinen painottaa. Mikäli kasvuvaiheessa olevaa metsää ei harvenneta, se kasvaa riukua arvopuun asemesta ja puuston elinvoima rapautuu. Vanhaa, kasvunsa päättänyttä metsää ei sitäkään kannata turhaan odotuttaa, sillä uudistamisen viivästyminen alentaa kiertoajan tuottoa nopeasti.
Vaikka metsänomistaja olisi puukauppojen valmisteluun ryhtyessään epätietoinen siitä, mitä metsässä pitää tehdä, UPM:n asiantuntijan kanssa tilanteeseen saa selkoa. Tilannearviota varten asiantuntija selvittää ensin välttämättömimmät ja kiireellisimmät työt, niin hoidot kuin hakkuutkin, ja osaa kertoa niiden vaikutuksista, kustannuksista ja puukauppatuloista. Metsänomistaja voi tämän perusteella pohtia, mitä haluaa tehtäväksi ja mihin metsänsä hoidossa pyrkii.
31