Laki & asiantuntija
Kuolinpesän osakkaista UPM Yhteismetsän osakkaiksi
HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN
M
etsänomistaja Rauno kuoli 30.6.2006. Häneltä jäi perillisinä neljä lasta Matti, Iina, Anni ja Eeva. Rauno oli jäänyt leskeksi puolisonsa Kaisan kuoltua v. 1994. Ositus ja perinnönjako oli Kaisan kuoleman jälkeen kokonaan toimitettu. Raunon kuolinpesään kuului 60 hehtaarin Rekolaniminen metsätila. Tila oli hyväpuustoinen ja siihen kuului myös sisarusten lapsuuden koti pihapiireineen. Pelloista oli luovuttu aikaisemmin. Pesän rahavarat ja osakkeet oli jaettu tasan lasten kesken mutta metsätilan perinnönjakoa ei oltu saatu aikaiseksi. Mitään varsinaista erimielisyyttä sisarusten välillä ei ollut. Yksimielisiä oltiin siitä, että isän toiveen mukaisesti tilaa ei pirstota. Toisaalta kenelläkään kuolinpesän osakkaista ei ollut mahdollisuutta eikä halua lunastaa muiden osuutta tilasta itselleen ja kauppahinta olisi noussut korkeaksi. Ulkopuolisille ei tilaa kuitenkaan haluttu myydä. Osakkaista Matti, joka asui 200 km:n päässä, oli jo vuosien ajan yksin hoitanut muiden osakkaiden antamilla valtakirjoilla puukaupat, sopinut metsänhoitotyöt ja tehnyt vuosittaiset veroilmoitukset. Kukaan muu ei ollut kiinnostunut asiasta. Matista yhteisten asioiden hoito oli alkanut tuntua melko raskaalta. Hän toivoi tilanteeseen ratkaisua. Matti kuuli yhteismetsävaihtoehdosta osallistuttuaan metsäiltaan. Hän kertoi sisaruksille aiheesta ja hekin kiinnostuivat. Osakkaat allekirjoittivat aiesopimuksen Rekola-kiinteistön alueen liittämisestä UPM Yhteismetsään. Tilakeskuksen ja sitä ympäröivän noin kahden hehtaarin alueen he päättivät jättää yhteismetsän ulkopuolelle yhteiseksi kesäpaikaksi. Tilan puustoa lähdettiin inventoimaan ja sen arvoa määrittämään. Osakkaille selvitettiin, että lopullisen päätöksen tilan liittämisestä yhteismetsään he kuitenkin tekevät vasta kun laskennan tulos saadaan. Puustoinventoinnin jälkeen osakkaat saivat tiedon heille kaavailluista yhteismetsäosuuksien määrästä ja laskelmat sekä yhteismetsän että Rekola-tilan arvoista. Rekola-tilan arvo oli 280 000 euroa ja se sai laskennassa arvoaan vastaavasti 1 400 osuutta yhteismetsään. He tutustuivat laskelmiin huolellisesti ja olivat yhdessä sitä mieltä, että Rekola-tila liitetään yhteismetsään. Maanmittaustoimituksessa muodostetiin tulevaisuutta ajatellen neljä samanarvoista osakaskiinteistöä Metsä-Rekola, Etu-Rekola, Taka-Rekola ja Koivu-Rekola, joista kuhunkin tuli 350 osuutta, arvoltaan 70 000 euroa. Maanmittaustoimituksen kustannukset makset-
tiin valtion varoista ja toteutuneen liittymissopimuksen puustoinventoinnin sekä osuuksien laskennan että asianhoidon kustannuksista vastasi yhteismetsä. Tämän jälkeen toteutettiin perinnönjako, jossa kukin kuolinpesän osakas sai omistukseensa yhden 350 yhteismetsäosuutta sisältävistä osakaskiinteistöistä, arvoltaan 70 000 euroa. Matista, Iinasta, Annista ja Eevasta tuli näin jokaisesta henkilökohtaisesti yhteismetsän osakkaita. Osakkaat olivat tyytyväisiä ratkaisuun. Heistä kukin saa osuuksien perusteella yhteismetsän osakkailleen jakamaa tuloa. Huoletonta on, että yhteismetsä hoitaa osakkaiden puolesta kaikki metsätalouden toimet kuten metsänhoitotöistä ja hakkuista sopimisen. Yhteismetsä myös maksaa verot yhteismetsän tuloksesta (veroprosentti vuoden 2017 alusta 26,5 %) ja yhteismetsän jakama ylijäämä on osakkaalle verovapaata tuloa. Metsäveroilmoitustakaan ei osakkaan tarvitse tehdä. KATRI PALOKANGAS
Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä
33