Unkarilaisten omakuvan juuret

!sipuhe Historia on yhteisössä elävä kuva menneisyydestä. Kansallinen historia on niiden tapahtumien ja ilmiöiden kuvaus, jotka kansakunnaksi miellettävän yhteisön menneisyydestä on nostettu esille. Se, mitkä tapahtumat katsotaan merkittäviksi ja kuinka niitä tulkitaan, vaihtelee eri aikakausina. Muun muassa tämän takia nykyisen historiantutkimuksen ohella on hyödyllistä perehtyä myös aiempien sukupolvien näkemyksiin omasta menneisyydestään eli siihen, millaisen historian he loivat itselleen. Voimme tutustua kansakunnan perinteisiin ja identiteettiin vain, jos tunnemme sen historia- ja omakuvan muutokset eri aikakausina.

Viime vuosikymmeninä nämä kysymykset ovat nousseet niin kulttuurihistoriassa kuin identiteettien tutkimuksessakin tärkeiksi tutkimuskohteiksi. !ämän tekstikokoelman tavoite on tutustuttaa Unkarin kulttuurista kiinnostuneet suomalaiset muutamiin keski- ja uuden ajan historiankirjoituksen tärkeimpiin töihin. Nämä teokset ovat muokanneet merkittävästi oman aikansa unkarilaisten historia- ja omakuvaa. Kokoelmaan sisältyy kuvauksia Unkarin historian tärkeistä murrosvaiheista, sen kunniakkaista hetkistä ja raskaista tappioista. !ekstit kertovat unkarilaisten myyttisistä syntyjuurista, väitetystä sukulaisuudesta hunneihin, maahantulosta, valtion perustajasta kuningas !apani Pyhästä, kuningaskunnan kultakautta symboloivasta Matias I:stä, kansallisen hajaannuksen vertauskuvaksi muodostuneista veljessodista, ”sankarillisen” kansan taistelusta vieraita valloittajia vastaan ja lopulta keskiaikaisen kuningaskunnan, Euroopan puolustuslinnakkeen romahtamisesta. !ekstikokoelmassa kuvatut tapahtumat ja aikakaudet ovat kiinnostaneet ja innoittaneet paitsi historiantutkijoita myös lukuisia taiteilijoita. Unkarin kuvataiteesta, kirjallisuudesta tai musiikista kiinnostuneet lukijat voivat löytää tekstikokoelman kuvauksista motiiveja ja teemoja, jotka ovat tulleet jo muuta kautta tutuiksi. Julkaisun tavoitteena on hyödyttää sekä yliopistotasoista hungarologian opetusta että 7