Esipuhe

!sipuhe

Historia on yhteisössä elävä kuva menneisyydestä. Kansallinen historia on niiden tapahtumien ja ilmiöiden kuvaus, jotka kansakunnaksi miellettävän yhteisön menneisyydestä on nostettu esille. Se, mitkä tapahtumat katsotaan merkittäviksi ja kuinka niitä tulkitaan, vaihtelee eri aikakausina. Muun muassa tämän takia nykyisen historiantutkimuksen ohella on hyödyllistä perehtyä myös aiempien sukupolvien näkemyksiin omasta menneisyydestään eli siihen, millaisen historian he loivat itselleen. Voimme tutustua kansakunnan perinteisiin ja identiteettiin vain, jos tunnemme sen historia- ja omakuvan muutokset eri aikakausina. Viime vuosikymmeninä nämä kysymykset ovat nousseet niin kulttuurihistoriassa kuin identiteettien tutkimuksessakin tärkeiksi tutkimuskohteiksi. !ämän tekstikokoelman tavoite on tutustuttaa Unkarin kulttuurista kiinnostuneet suomalaiset muutamiin keski- ja uuden ajan historiankirjoituksen tärkeimpiin töihin. Nämä teokset ovat muokanneet merkittävästi oman aikansa unkarilaisten historia- ja omakuvaa. Kokoelmaan sisältyy kuvauksia Unkarin historian tärkeistä murrosvaiheista, sen kunniakkaista hetkistä ja raskaista tappioista. !ekstit kertovat unkarilaisten myyttisistä syntyjuurista, väitetystä sukulaisuudesta hunneihin, maahantulosta, valtion perustajasta kuningas !apani Pyhästä, kuningaskunnan kultakautta symboloivasta Matias I:stä, kansallisen hajaannuksen vertauskuvaksi muodostuneista veljessodista, ”sankarillisen” kansan taistelusta vieraita valloittajia vastaan ja lopulta keskiaikaisen kuningaskunnan, Euroopan puolustuslinnakkeen romahtamisesta. !ekstikokoelmassa kuvatut tapahtumat ja aikakaudet ovat kiinnostaneet ja innoittaneet paitsi historiantutkijoita myös lukuisia taiteilijoita. Unkarin kuvataiteesta, kirjallisuudesta tai musiikista kiinnostuneet lukijat voivat löytää tekstikokoelman kuvauksista motiiveja ja teemoja, jotka ovat tulleet jo muuta kautta tutuiksi. Julkaisun tavoitteena on hyödyttää sekä yliopistotasoista hungarologian opetusta että 7

Unkarista ”harrastusmielessä” kiinnostuneita. Se palvelee sekä historiantutkimuksesta että Unkarin kulttuurista yleisesti kiinnostunutta lukijaa.

Ajatus julkaisusta syntyi muutama vuosi sitten, kun toimin Helsingin yliopiston vierailevana unkarinlehtorina. Pidin kurssin, jossa opiskelijat perehtyivät Unkarin keskiaikaisen historiankirjoituksen töihin. Opiskelijat myös suomensivat osia kurssilla käsitellyistä lähdemateriaaleista. Vielä nyt vuosien kuluttuakin on mukava muistella tuota yhteistyöskentelyä, jonka myötä käsillä olevat käännökset valmistuivat. Useimmilla opiskelijoista ei vielä ollut juurikaan kokemusta kääntämisestä, mutta siitä huolimatta he suoriutuivat tehtävästä hyvin. Suomennoksissa pyrittiin noudattamaan alkuperäistekstien sisältöä mahdollisimman uskollisesti. Mahdollisuuksien mukaan tavoiteltiin myös alkuperäistekstien tyylikeinoja. !ekstikatkelmien kääntäjinä olivat !iina László, Piia Leppänen, Kaisa Mantsinen, Ritva Onnela, Anni Rantahalme, Maria Raunio, Leea Sokura, Maiju !ynkkynen, Anna Riina !örö, Anna-Maija Viljanen-Pihkala, Susanna Virtanen ja Ilona Wakonen.

Kokoelman toimittajana olen liittänyt jokaiseen tekstikatkelmaan johdannon, joka sisältää olennaisia taustatietoja, sekä joitakin selityksiä alaviitteinä itse teksteihin. Näiden johdanto-osien suomentamisesta sekä koko julkaisun kielellisestä tarkastamisesta ovat huolehtineet Lotta Jalava, Arto Kilpiö, Juha Kuokkala, Sonja Laitinen ja Outi Pynnönen.

Olen hyvin iloinen, että tämä entisten oppilaitteni työn tuloksena syntynyt teos nyt ilmestyy Unkarin Kulttuuri- ja !iedekeskuksen ja Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen laitoksen taloudellisella tuella Uralica Helsingiensia -julkaisusarjassa.

Budapestissä, 22. 01. 2008 unkarilaisen kulttuurin päivänä

Gábor Richly