Antonio Bonfini kuningas Matiaksesta
Johdanto Italialainen tiedemies Antonio Bonfini (1427?–1502) oli jo saavuttanut mainetta Euroopassa, kun Matias Corvinus (1458–1490) kutsui hänet hoviinsa kirjoittamaan unkarilaisten historiaa. János !huróczyn teoksen käsittelyn yhteydessä on kerrottu, miksi Matias tarvitsi aikakauden näkökulmaa ja tyyliä edustavan kuvauksen Unkarin historiasta. Suurisuuntaisen hallitsijan vaativuudesta kertoo se, ettei hänelle riittänyt unkarilaisen kynäniekan työ, vaan muutaman vuoden sisällä hän taivutteli palvelukseensa myös yhden etevimmistä ulkomaisista historioitsijoista. Bonfini ryhtyi luultavasti jo Italiassa keräämään kirjallisia tietoja unkarilaisista, mutta valtaosan työstä hän teki Budan hovissa käyttäen lähteinään Matiaksen monipuoliseen kirjastoon koottuja teoksia (nk. Corvinoita), kansliassa säilytettyjä virallisia asiakirjoja sekä lähihistoriasta kertovia osia varten myös aikalaistensa muisteluita. Urakan mittasuhteista on osoituksena, että Bonfini sisällytti parituhatsivuiseen kuvaukseensa aineistoa yli 70 kirjoittajan teoksista. Kymmenvuotisella intensiivisellä työllään hän täydensi merkittävästi varhaisempien unkarilaisten historiaa käsittelevien teosten tietoja. Rerum !ngaricarum decades, joka kuuluu humanistisen historiankirjoituksen mestariteoksiin, ilmestyi lopulta vasta Matiaksen kuoleman jälkeen vuonna 1497. Seuraavien 300 vuoden ajan se pysyi luotettavimpana ja yksityiskohtaisimpana esityksenä Unkarin historiasta niin Unkarissa kuin ulkomaillakin. !ässä julkaistut otteet esittelevät Matiaksen renessanssihahmona. Otteista voidaan selvästi huomata, miten monisyisenä persoonallisuutena Bonfini hallitsijaa kuvaa. Ensinnäkin hän käyttää antiikin ja keskiajan kirjoittajien stereotypioita sotaisista barbaarikansoista – tarkemmin sanoen skyyttalaisista ja hunneista – sekä voittamattomasta Aleksanteri Suuresta. !ällaisella ihannepäälliköllä on täydellinen ruumiinrakenne, hän on taistelussa peloton, omiensa seurassa välitön, halveksuu loistoa ja arvostaa hyviä hevosia ja aseita ylitse muun. !oisaalta Napolissa syntyneen kuningatar Beatrixin tulon jälkeen kuningas saa samalla sivistyneen renessanssiruhtinaan piirteitä: ilmenee, että hän osaa Euroopan eri kieliä, tuntee tieteitä, tukee avokätisesti ulkomailta saapuneita taiteilijoita ja tiedemiehiä ja rakennuttaa loisteliaita rakennuksia. Bonfinin melko yksipuolisen näkemyksen mukaan avarakatseisen hallitsijan ja hänen vanhoillisen, sivistymättömän ympäristönsä välille aiheutti jännitteitä etupäässä se, että Matias yritti juurruttaa Pannoniaan humanistisia aatteita, jotka olivat skyyttalaisia perinteitä ylläpitäville aatelisille vieraita. Kuten jo mainittiin, Bon-
148
