Issuu on Google+

2016

8

Itä-Suomen ylioppilaslehti

Tupla tai kuitti?

SYL uudisti vaatimuksensa siitä, että yliopistojen tulisi luopua sijoituksista fossiilisiin >>4-5 Kukaan ei vielä tiedä, kuinka tuutorointi jatkossa hoidetaan >>6-7


TERVETULOA VERENLUOVUTUKSEEN

!Joensuu "  

!Kuopio "   # 

OJENNA KÄTESI. Kuopion veripalvelutoimisto, Puijonkatu 23, Sektori, 2. krs, ma, ti, to 11–18, ke, pe 10–16 Ota virallinen henkilötodistus mukaan. Maksuton luovutta-­         

   

EDULLISET HINNAT JONOTTAMATTA JA HOITOTULOKSISTA TINKIMÄTTÄ!

MAKSUTON HEDELMÄLLISYYSNEUVOLA LAPSETTOMUUSTUTKIMUKSET HOIDOT LUOVUTETUILLA SUKUSOLUILLA INSEMINAATIOHOIDOT IVF- JA ICSI-HOIDOT - Hoitoon ilman lähetettä Ajurinkatu 16, Kuopio • info@inova.fi

Puh. 017 263 1700

2

Uljas 8 | 2. 12. 2016

LUE LISÄÄ www.inova.fi


Alku

”Joskus täytyy mennä vaikeimman kautta, mutta sekin opettaa paljon” -Tägin päätoimittaja Sanni Juhela, s. 25

Paperin tuoksu

Pääkirjoitus | Uljas linja

Sisällys | Tontut

Edunvalvotun lämpö

8-9 10-11 18-19 M ISYY aikoo saada EU-rahaha-

nat auki. Joensuuhun haettiin rahaa yksinäisyyden vastaiseen hankkeeseen ja Kuopiossa ideoidaan hanketta.

Selvitimme mielikuvia ainejärjestöistä. Niitä riittää ja voi käydä niinkin, että stereotypia alkaa toteuttaa itseään.

Natsien kirjaroviot ovat muuttuneet

ikoniseksi kuvaksi pahasta. Rovioiden sytyttäminen oli opiskelijoiden idea.

12-13 20-21 28-29 Mobiilisovellusbisnekseen lähteneet

nuoret toteavat, että homma tuntuu välillä melkoiselta korvenraivaamiselta, mutta kannattaa.

Työpaikka irtoaa helpoimmin jos näyttää kiltiltä, kauniilta

ja riskittömältä. Rekrytointikonsultit etsivät tutkijan mukaan ”hyvää tyyppiä” tunteen varassa.

Tanssi voi olla elämäntapa, rakas harrastus ja siitä voi haaveilla jopa ammattia. Selvitimme mikä siinä kiehtoo.

Luentomuistiinpanot | Koliikkijeesus

Itä-Suomen ylioppilaslehti Päätoimittaja

Jarkko Kumpulainen 044 576 8420 paatoimittaja@uljas.net Toimittaja

Pasi Huttunen 044 576 8427 pasi.huttunen@uljas.net Taitto

Jarkko Kumpulainen Kustantaja

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Painopaikka

Botnia Print Ilmoitusmyynti

Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@uef.fi

itä yhteistä on edunvalvonnalla ja ulkona tupakoinnilla? Savilahdelta käy jäätävä tuuli. Näky on kaunis, kuten vuodenkierto täällä on, mutta palelen. Vapisten imen sätkääni seinättömällä tupakkapaikalla Lukeman edustalla. Minut on työnnetty syrjään. Kohtaloni tupakoitsijana on selkeä esimerkki siitä, mitä ryhmälle tapahtuu ilman edunvalvontaa. Ensin tupakoitsijoita kidutettiin tuntikaupalla junissa ja lentokoneissa, sitten heidät ajettiin joukkoina ulos rakennuksien lämmöstä viimaan, pakkaseen ja sateeseen. Nyt seison yksin kylmässä, enkä voi kuin katsella tupakkapussiini painettuja painajaismaisia kuvia kuolemasta. Ylioppilaskunnat ovat identiteettikriisissä. Olen tehnyt ihmiskoetta vuosinani Uljaan päätoimittajana ja kysellyt aina aika-ajoin vuorossa olevilta liikkeen aktiiveilta, mikä ylioppilaskunnan keskeisin tehtävä on? Silloin yleensä alkaa joukko ajatuksia, hyviä aikomuksia, ideoita ja näkemyksiä, lausutaan sanat strategia, brändi ja missio. Usein nämä asiat kerrotaan samalla nuotilla samein silmin, joilla ihminen puhuu pohtiessaan elämän ja kuoleman tarkoitusta tai kuvaillessa uniaan. Puheenvuoroista loistaa lähes poikkeuksetta poissaolollaan edunvalvonta. Kun sitten kysyy siinä puheenvuoron päätteeksi, että entäs se edunvalvonta, niin vastaaja kiirehtii kuin pienestä tokkurasta heräten sanomaan: ”Ainiin, siis joo, tottakai, se on tärkeää. Sekin. Kyllä.” Ylioppilaslehdet ovat identiteettikriisissä. Edellä mainitusta syystä nekin. Mutta Uljas ei ole. Olemme alusta lähtien tienneet mitä teemme, kun olemme rakentaneet lehdestä sekä edunvalvonnan troijanhevosta että koulutusorganisaatiota. Uljas mahdollistaa yhteisön luomisen kampusten välillä. Avustajat koostuvat eri kampuksien opiskelijoista ja yhteinen media luo yhteisön tuntua rakastipa tai vihasi lehden sisältöä. Edunvalvonta ja opiskelijaliikkeen ääni kääritään pieniin annoksiin muun kiinnostavan sisällön lomaan, samoin kuin mainostajakaan ei oleta, että jokainen lukija tankkaa hänen ilmoituksensa, mutta uskoo, että mainos osuu lukijan silmäkulmaan muuta selatessa. Samoin levitetään opiskelijaliikkeen asiaa. Tiedotustaidot ovat kansalaistaito numero yksi, joten koulutusorganisaatio on yhteistä sekin. Jutut toimitetaan, tulokulmat suunnitellaan yhdessä, kärkeä hiotaan ja haetaan, eksytään ja löydetään. Lukiessasi valmista lehteä tiedät, että laatua on vaalittu ja oppimista tapahtunut sekä ohjattavan että ohjaajan kohdalla. Molemmat tietävät, että jos osaat kirjoittaa hyvän uutiskärjen, osaat myös ylittää uutiskynnyksiä toiseen suntaan, popularisoida tutkimusta, myydä tai tiedottaa ajamaasi asiaa. Edunvalvontaa on sekin, että Joensuulainen ohjaaja ja kirjailija Aino Kivi polkaisi käyntiin hyvinvointivaltiota puolustavan kampanjan sosiaalisessa mediassa. Hän kehottaa ihmisiä kertomaan päivityksissään, kuinka suomalainen hyvinvointivaltio on heitä tukenut ja lisäämään mukaan tagin #EnOlisiTässä. Jarkko Kumpulainen

Kansikuva

Anton Rinta-Jouppi Lähetä omasi osoitteeseen: toimitus@uljas.net

Lara Graffit

Uljas 8 | 2.12. 2016

3


Gallup

Uutisjoulu

”Ei ole syytä tässä vaiheessa vielä suunnitella suurempaa budjettia, koska ei tiedetä projektin laajuutta.

Soihdunkantajat | Mikä on hinta?

Mistä luet uutisesi? Laura Ramstadius, Sini-Maria Melanen & Nina Räsänen

Kuopio

Henni Tiimisjärvi

Farmasia, 5. vsk. - YLEn sivuilta luen tabletilla ja puhelimella. Huomioin vaan ne uutiset mitkä itseäni kiinnostavat. Usein luen vain otsikot, koska kaikkia uutisia ei ehdi lukea kokonaan.

Heidi Saari Hammaslääketiede, 2. vsk.

- iPadilla ja tietokoneella luen usein uutiset YLEn ja MTV:n sivuilta. En koe, että uutisia tulisi liikaa.

Asuntojen tarve selvitetään odotettua halvemmalla OKKK-projektin, eli ISYY:n opiskelija-asuntojen rakennushankkeen talousarvio on pudonnut aiemmin suunnitellusta 50 000 -100 000 eurosta 30 000 euroon, kirjoittaa hallituksen sopo-vastaava ja OKKK-hankkeen päävetäjä Matti Nivala ISYY:n edustajille suunnatussa vietissä. ”Tämä kattaa Joensuun ja Kuopion tarveselvityksen ensimmäisen vaiheen, johon kuuluu myös analysointia siitä, että viedäänkö projekti millä laajuudella loppuun”, hän avaa tilannetta. Rahoista puolet voidaan hakea takaisin ELYkeskukselta. Nivala kirjoittaa, että ”ELY:llä on pilottihankkeiden konsultointia varten olevat kriteerit. Tässä tapauksessa riittää selitteeksi

tarveselvitys”. Projektin eteneminen on pikaista. ”Tarveselvityksen ensimmäinen vaihe selviää Joensuussa tammikuun loppuun mennessä ja Kuopiossa toukokuun loppuun”, kertoo Nivala. Jatko puolestaan on vielä auki. ”Ei ole syytä tässä vaiheessa vielä suunnitella suurempaa budjettia, koska ei tiedetä projektin laajuutta ja meillä on mahdollisuus ensimmäisen vaiheen jälkeen saada ulkopuolista rahoitusta.” tiivistää Nivala loppuun. Anton Rinta-Jouppi

Joensuu Emmi Nousiainen

historia, 2. vsk. - Hesari tulee kotiin ja puhelimella seuraan Ylen uutisvahtia ja facebookin uutisvirtaa. Pitäydyn isoissa medioissa ja koitan seurata onko uutisointi liian yksipuolista.

Sami Nyrqvist

läntinen teologia, 5. vsk. - Luen Ilta-Sanomien sivuja ja satunnaisesti vilkaisen Ylen tai Hesarin tarjontaa. Seuraan lähinnä urheilu-uutisia, joten muiden uutisten laatuun en osaa ottaa kantaa.

Pian selviää ollaanko opinnoista valmiita maksamaan Ensimmäiset havainnot lukukausimaksujen vaikutuksista Itä-Suomen yliopistossa saadaan 13. tammikuuta, kun joulukuun alussa auennut haku yliopiston englanninkielisiin maisteriohjelmiin päättyy. Lukukausimaksujen suuruus EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille vaihtelee Itä-Suomen yliopistossa 8000 ja 15000 euron välillä lukuvuodelta. Yliopisto vakuuttaa tehneensä merkittäviä

panostuksia kansainväliseen markkinointiin. Se omistaa yhdessä Tampereen ja Turun yliopistojen kanssa koulutusvientiyhtiön, mutta sen lisäksi yliopisto ja sen koulutusohjelmat tekevät omaa markkinointiaan. Viime vuonna englanninkielisiin maisteriohjelmiin saapui yliopiston mukaan noin 1460 hakemusta. Suosittuja olivat muun muassa kansainvälisen kaupan ja myynnin johtaminen, tietojenkäsittelytiede sekä kansanterveystiede. Pasi Huttunen

Savonlinna Kaisa Mäntylä lastentarhanopettajakoulutus, 3. vsk - Luen uutiset Ilta-Sanomien puhelinsovelluksesta. Latasin sen joskus alkuaikoina ja sieltä näkee aina tuoreimmat otsikot, joita käyn lukemassa pari kertaa päivässä. Käytän myös muita lähteitä.

Minna Väisänen

lastentarhanopettajakoulutus, 3. vsk - Netistä. Luen uutisia, jotka tulevat Facebookin uutisvirrassa eteen, muuten en varsinaisesti lue mitään. Yleensä uutiset ovat YLEn, Ilta-Sanomien tai Aamulehden.

4

Uljas 8 | 2. 12. 2016

Perinteinen soihtukulkue kokoaa opiskelijat yhteen Itsenäisyyspäivän soihtukulkueet kokoavat opiskelijat Kuopiossa ja Joensuussa. Kulkue lähtee Kuopiossa liikkeelle kello 18 Sotkulta ja käy laskemassa seppeleen sankarihaudoille. Lopuksi kulkue saapuu Kuopion kaupungintalon edustalle, jossa ylioppilaskunnan puheenjohtaja Olli Siirola pitää puheen. Joensuussa kulkue puolestaan lähtee liikkeelle Haltialta kello 15.30. Kulkue etenee keskustan läpi sankarihaudoille, jossa esiintyy Itä-Suomen yliopiston kuoro. Puheet kuullaan ISYY:n hallituksen

puheenjohtaja Juho Ikoselta ja Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan puheenjohtaja Sami Takaselta. ”Ylioppilaskunnan soihtukulkue tuo valoa ja iloa joulukuun pimeään ja vahvistaa yhteisöllisyyttä opiskelijoiden keskuudessa. Se on kaunis perinne, jolle toivomme runsasta. yleisöä myös tänä vuonna”, ISYY:n Kuopion kampuspuheenjohtaja Elina Kilponen toteaa. Pasi Huttunen


”Myös suomalaisten yliopistojen tulisi liittyä kasvavaan joukkoon kivihiiliteollisuuden rahoittamisesta irtaantuneita tahoja.

SYL vaatii yliopistoja luopumaan sijoituksista fossiilisiin

SYL:n puheenjohtajan pallille vuonna 2017 astuva Riina Lumme pitää tärkeänä, että yliopistot sitoutuvat luopumaan sijoituksistaan fossilisiin polttoaineisiin.

Feminismikohun alle on hautautunut toinenkin merkittävä liittokokouksessa tehty lisäys Suomen ylioppilaskuntien liiton linjapaperiin. ”Liittarissa kannaksemme tuli, että osaltaan ilmastonmuutosta torjuakseen yliopistojen tulisi luopua fossiilisiin polttoaineisiin perustuvista sijoituksistaan”, väistyvä puheenjohtaja Heikki Koponen kirjoittaa liittokokoustunnelmia summaavassa avoimessa kirjeessään. Ajatus siitä, että yliopistojen tulisi

huomioida ilmastokysymykset ei ole liitossa uusi. ”Myös suomalaisten yliopistojen tulisi liittyä kasvavaan joukkoon kivihiiliteollisuuden rahoittamisesta irtaantuneita tahoja”, SYL totesi kannanotossaan jo vuonna 2014. SYL:n tuleva puheenjohtaja Riina Lumme toteaa pitävänsä tärkeänä, että yliopistot ottaisivat vastuuta asiassa ja toimisivat edelläkävijöinä. Hän muistuttaa silti, että moni fossiilisia polttoaineita

tuottava firma tekee myös paljon edistyksellistä työtä esimerkiksi biopolttoaineiden parissa. Lumme ei liitä näkemykseensä vaatimusta siitä, että yliopistojen pitäisi julkistaa sijoitustietojaan nykyistä enemmän. Tällä hetkellä yliopistot salaavat sijoituksensa, joten on mahdotonta varmasti sanoa, sijoittavatko ne fossiilisiin polttoaineisiin. ”Jossain määrin voi luottaa siihen, että jos yliopistot haastetaan tähän, niin ne itse kiinnittävät huomiota asiaan”, hän arvioi. Opiskelija-aktiivit ovat vääntäneet sijoitusten julkisuudesta Itä-Suomen yliopiston kanssa jo vuodesta 2015. Loppukesästä 2016 yliopisto lupasi, että se tarkistaa sijoitustoimintansa eettisiä periaatteita. Tarkoituksena on yliopiston mukaan huomioida kestävän kehityk-

sen periaatteet aiempaa paremmin ja selvittää mahdollisuudet ottaa sijoitustoimintaa ohjaavaksi tekijäksi sijoitusten hiilijalanjälki. Yliopiston piti tiedottaa asiasta tämän vuoden aikana. Vielä ei mitään ole kuulunut. Itä-Suomen hallinto-oikeus käsittelee valitusta Itä-Suomen yliopiston sijoitusten julkisuutta koskien.

1

Uutinen #

Liittokokouksessaan SYL lisäsi linjapaperiinsa vaatimuksen siitä, että yliopistojen tulee luopua fossiilisiin polttoaineisiin perustuvista sijoituksistaan. Yliopistot salaavat sijoituksensa, joten asian julkinen valvonta ei onnistu. - Pasi Huttunen, teksti & Juha Laurila, kuva

Uljas 8 | 2.12. 2016

5


Kampus

”Tuutorit voisivat lukea ohjeet verkosta ja näin heitä ei ole fyysisesti sidottu tiettyyn paikkaan.

Yliopisto nappasi tuutoroinnin pois ISYY:ltä UEF sanoi irti tuutoroinnin ostopalvelusopimuksen ylioppilaskunnan kanssa. Jatkossa se hoitaa tuutoroinnin itse. Koulutusta aiotaan siirtää entistä enemmän verkkoon. – Anton RintaJouppi, teksti & Pasi Huttunen, kuva

ISYY:n tuutorointisihteeri Jukka Ruokanen toteaa, että tässä vaiheessa on vielä arvoitus, kuinka tuutorointi toteutetaan jatkossa.

UEF on sanonut irti tuutorointisopimuksen ISYY:n kanssa. Jatkossa se aikoo hoitaa tuutoroinnin itse. ”Markkinointi ja tuutorien saaminen on ollut haaste. Siksi brändäystä tulee miettiä. UEF-lähettiläät ovat hyvä esimerkki siitä, millainen konsepti voisi toimia”, opintopalveluiden päällikkö Erja Widgrén-Sallinen kertoo. UEF:in suunnitelmana on tuutoroinnin parantaminen. ”Haluamme, että opintojen alku sujuu hyvin ja laadukkaasti niin suomalaisilla perustutkinto-opiskelijoilla kuin ulkomaisilla maisteri – ja vaihto-opiskelijoilla. Ei niin, etteikö se olisi aiemminkin sujunut hyvin, mutta tässä kohtaa haasteet on tunnistettu. Tiivistä yhteistyötä ISYY:n kanssa tarvitaan jatkossakin”, WidgrénSallinen jatkaa. ISYY:n pääsihteeri Anna-Kristiina Mikkonen puolestaan kertoo, että yhteistyökuviot ovat tällä hetkellä epäselvät. ”Yhteistyön muoto ja maali on kaikkinensa täysin auki. Tällä hetkellä tuutoroinnin uudelleenorganisointia valmistelee työryhmä, jossa on mukana myös meidän edustaja. Toivon, että jatkossa aito ja avoin keskusteluyhteys säilyy, sillä opiskelijan asiallahan molemmat osapuolet tässä ovat. ” Työryhmä on kokoontunut kerran ja sen kehityssuunnitelmat ovat siksi vielä kesken. ”Aika pian varmaankin saadaan ryhmän esitys valmiiksi. Tiheään tahtiin joudutaan muutoksia tekemään, jos sellaisia tulee. Kevään haut ovat jo lähellä, joten mitään äkkinäisiä muutoksia tuskin nähdään”, Widgrén-Sallinen kertoo. Näin uskoo myös tuutorointisihteeri Jukka Ruokanen, joka on ISYY:n edustaja työryhmässä. ”Tuleva kevät hoidetaan suurin piirtein samalla tavalla kuin

aiempina vuosina, paitsi ylioppilaskunta ei ole mukana tuottamassa tuutorointia. Tuutorointileiri todennäköisesti järjestetään. Se on sitten eri juttu mitä vuonna 2018 tapahtuu.” Säästöistä Widgrén-Sallisen mukaan ei voida kehitystyön kohdalla puhua, vaan kyseessä on resurssien parempi kohdistaminen. ”Tarkoitus on miettiä, miten resurssit kohdistuvat mahdollisimman hyvin, olivat ne sitten taloudellisia tai ohjauksellisia resursseja. Jatkossa voitaisiin hyödyntää verkkopohjaisia menetelmiä, joita UEF:illa käytetään jo nyt. Tuutorit voisivat lukea ohjeet verkosta ja näin heitä ei ole fyysisesti sidottu tiettyyn paikkaan. ” Vuoteen 2016 asti Itä-Suomen yliopisto on ostanut tuutortoiminnan ISYY:ltä ostopalveluna. Toimintaa veti tuutorointisihteeri ja koulutus tapahtui esimerkiksi tuutorointileirien avulla. Vuodesta 2017 eteenpäin sopimusta ei kuitenkaan enää jatkettu ja vastuu siirtyy kokonaan yliopistolle. Ylioppilaskunnan tuutorointisihteeri on hoitanut myös tilapäismajoituksen järjestämisen opiskelijoille. Ei ole tiedossa, kuinka asia jatkossa hoidetaan.

maa. Esimerkiksi turvakotipaikkoja tarvittaisiin enemmän. "Joka vuosi yli tuhat naista jää ilman hakemaansa turvakotipaikkaa. Paikkojen vähyydestä kärsivät naisten lisäksi myös

lapset, jotka kulkevat äitiensä mukana", SYL:n puheenjohtaja Heikki Koponen sanoo.

Uutinen #

2

SYL: Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puututtava Vastikään feministiseksi järjestöksi julistautunut Suomen ylioppilaskuntien liitto vaatii maan hallitukselta toimia lähisuhdeväkivallan ja naisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisyyn sekä väki-

6

Uljas 8 | 2. 12. 2016

valtaa kohtaavien naisten turvallisuuden takaamiseksi. Liitto viittaa EU:n perusoikeusviraston tutkimukseen, jonka mukaan Suomi on naisille EU:n toiseksi väkivaltaisin

Pasi Huttunen


Etsin

Kolumni | Kulttuuria lainaamassa

K

käyttämiseen? Tulisiko minun maksaa tästä lainaamisesta? Vaikeaksi menee, jos minun täytyisi koko loppuelämäni kirjoittaa Kauppakadusta vain sen vuoksi, että olen sattunut syntymään Suomeen. Monet teokset olisivat jääneet tekemättä jos ei saisi lainkaan liikkua oman kulttuurisen kokemusvaran yli. Vaikkapa suositun japanilaisen animaatio-ohjaajan Hayao Miyazakin Porco Rosso, koska animaatiossa liikutaan Italiassa. Jos Mika Waltari eläisi nyt, häntä varmasti syytettäisiin kulttuurisesta appropriaatiosta Sinuhe egyptiläinen -teoksesta. Ei minua haittaa, vaikka joku kuvaisi suomalaisia ”yksinkertaistetussa” valossa ja lainaisi meiltä piirteitä. Ei ole minulta pois jos taiwanilaiset haluavat saunoa ja vihtoa itseään koivun oksilla. Kaikin mokomin, voin lähettää ohjeet vihdan tekoon. Ei ole edes ollut minun keksintöni alun perinkään läiskäytellä selkääni kuumassa huoneessa, joten minusta olisi hullua vaatia tällaisen toimen harjoittamisen rajausta. Lisäksi tulisi nähdä, ettei kulttuurisessa lainaamisessa pyritä esittämään toista kulttuuria tyhjentävästi. Suomi on muutakin kuin sisu ja sauna. Jone Nikula tokaisi eräässä Idols-kisassa: ”Ei tarvitse olla hevonen laulaakseen hevosena olemisesta.” Asian ilmaisi suorasukaisemmin kirjailija Lionel Shiver, joka totesi uskaltaneensa kirjoittaa tappamisesta ilman omia henkilökohtaisia kokemuksia. Mielestäni edellisissä on pointtia. Globaalissa maailmassa emme voi väistellä kulttuurien sekoittumista. Toivottavasti tämä ymmärretään vielä, jotta taiteen ja ilmiöiden arviointi muuttuu hedelmällisemmäksi. Anne Haikola Psykologian kandidaatti

Tekstaripalsta

JOENSUU Moni on jo laittamassa sitä saattohoito-osastolle, vaikka suomalainen hyvinvointivaltio on laskentatavasta riippuen korkeintaan kuusissakymmenissä. Joensuulainen ohjaaja ja kirjailija Aino Kivi ei ole luovuttanut. ”Itse uskon, että vielä olisi paljon toivoa, mutta kyse on tahdosta ja rohkeudesta. Ei niinkään edes rahasta, vaan tahdosta ja rohkeudesta”, hän sanoo. Kivi polkaisi Facebookissa käyntiin hyvinvointivaltiota puolustavan #EnOlisiTässäkampanjan, joka kehottaa ihmisiä kertomaan, mitä tukea he ovat saaneet.

Vääntö asema-alueesta Pasi Huttunen, teksti & kuva

ulttuurinen appropriaatio on ollut tänä vuonna kovasti pinnalla. Kulttuurinen appropriaatio tarkoittaa toisen kulttuurin lainaamista, sen elementtien omaksumista ja niiden käyttöä. Ilmiön vastustajat kuvaavat tätä kulttuuriseksi omimiseksi, stereotypioiden levittämiseksi ja vähemmistöjen loukkaamiseksi ja riistämiseksi. Kaikki lähti Suomessa viime keväänä, kun Koko Hubara kirjoitti Laura Lindstetin Oneironia parjaavan bloggauksen, jossa hän ihmetteli kiivaasti sitä, kuinka valkoinen ja luterilainen nainen voi kirjoittaa juutalaisesta näkökulmasta. Hubara tulkitsi teoksen valkoisen valtaeliitin merkkinä. Sittemmin saamelaiset ovat suivaantuneet Jenni Hiltusen videoteokselle, jossa twerkataan saamelaisissa asuissa. Saamelaiset ovat vaatineet korvauksia myös Disneyltä, koska Frozen –elokuvassa on piirteitä saamelaisesta kulttuurista. Saara Aaltoa haukuttiin rasistiksi, koska hänen eräs X factor –esityksensä oli aasialaisvaikutteinen. On väitetty, että joogakin on länsimaiden harjoittamaa kulttuurista omimista Intialta. Esimerkkejä voisi jatkaa loputtomiin. Olen seurannut keskustelua hämmentyneenä ja pohtinut, saako tässä maailmassa tehdä enää yhtään mitään. Hassua on se, kuinka helposti loukkaannutaan ja ymmärretään väärin. Kuinka pitkälle tekijänoikeuksissa mennään? Eikö ole vain rikkaus, että voimme vapaasti omaksua vaikutteita kulttuurista riippumatta? Sitä paitsi vastustajat lankeavat omaan ansaansa: syyttämällä toisia heidän kulttuurinsa omimisesta he tulevat itse omineeksi oman kulttuurinsa. Omimista omimisen perään. Ei ole salaisuus, että kirjoitan. Jos mainitsen tekstissäni tukholmalaisen kadun, pitäisikö minun kysyä Tukholman kaupungilta lupa sen

Löytyykö tahtoa ja rohkeutta? Pasi Huttunen, teksti & Aino Kivi, kuva

Mitäänsanomattomuuden kulttuuri

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään

JOENSUU Kulttuurikahvila Laiturin käytössä olevaa vanhaa asemaravintolarakennusta ja sen viereistä asuinkasarmia Joensuussa puolustavan adressin allekirjoitti 760 ihmistä. Se ojennettiin Joensuun kaupungin edustajille Juha-Pekka Vartiaiselle ja kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtaja Juha Hämäläiselle (sd.) 28. marraskuuta. ”Tässä olisi upea mahdollisuus toteuttaa kerroksellista kaupunkikuvaa”, totesi tutkija Aino Korrensalo puheenvuorossaan. Hämäläinen sanoi, että toivoo rakennusten säilyvän, mutta erityisen tärkeänä hän piti Laiturin toiminnan jatkumista.

Älä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09

EDM on paskaa. Älkää kuunnelko sitä. Kuunnelkaa rokkia. Tämä on rokkikaupunki.

Ihanaa, kun SYL julistautui feministiseksi! <3

Miksi periferia oli niin kyvytön SYL liittokokouksessa? Yksi oululainen ei riitä!

Persulauseesta muotoillen: kaikki yhdenvertaisuuden kannattajat eivät tunnista itseään feministiksi, mutta kaikki feministit kannattavat yhdenvertaisuutta.

Peiderin uudet sisälmykset Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva

Sauna äkkiä lämpiämään! Maailma on kylmä ja tuiskuinen. Kiitokset uljaalle vuosista

KUOPIO Elävän elämän supersankari Black Peider on tunnettu raivokkaan performatiivisista punk-blues-keikoistaan, mutta marraskuun alun Humuklubilla nähtiin vapaapainijan hupun alla lymyilevästä karikatyyrista uusi herkkä piirre. How Do You Like My New Face -kappale kulki sinne minne jokainen lavarunoilija tähtää, mutta harva yltää. Black Peider on sarjakuvataiteilija Petteri Tikkasen alter ego ja livesarjakuvahahmo. Tikkasen teoksia on käännetty parin viime vuoden aikana muun muassa saksaksi ja ranskaksi. Uljas 8 | 2.12. 2016

7


Kampus

” Tavoitteena on valmistella toimintamalli, jossa saataisiin kaikki otettua huomioon, aktivoitua ja täysivaltaisesti mukaan.

ISYY hakee EU-rahaa yksinäisyyttä vastaan

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteeri Anna-Kristiina Mikkonen kaavaili työtään aloittaessaan syksyllä 2014, että ylioppilaskunnan toimintaa kehitettäisiin myös EUrahan turvin. Nyt ajatus on toteutumassa.

ISYY:n kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen, eli KAKE -hanke etenee mallikkaasti. ”Joensuun osalta olemme jättäneet jo hakemuksen, ja 1. joulukuuta tulee päätös. Kuopiossa puolestaan on infotilaisuus 9. joulukuuta, jonka pohjalta lähdemme mahdollisesti väsäämään hakemusta myös sinne”, ISYY:n pääsihteeri Anna-Kristiina Mikkonen kertoo. Joensuun KAKE-hankkeen kohderyh-

8

Uljas 8 | 2. 12. 2016

mänä ovat yksinäiset opiskelijat. ”Tavoitteena on valmistella toimintamalli, jossa saataisiin kaikki otettua huomioon, aktivoitua ja täysivaltaisesti mukaan opiskelijaelämään”, Mikkonen avaa. Rahoituksen hankkeelle myöntää ELY-keskus ja Mikkosen mukaan summat ovat huomattavia. ”Joensuun hakemuksen kohdalla puhutaan 10 000 - 70 000 eurosta. Rahat ovat myös käytettävä ensi vuoden loka-

kuuhun eli nopealla aikataululla. Jos siis 1.12. tulee myöntävä päätös, niin hihojen on alettava heilumaan hyvään tahtiin!” Yllättävää kyllä hakemukseen tuli aloite ELY-keskuksen suunnalta. ”Kun jätin hakemuksen tähän pääsihteerin pestiin, niin mainitsin, että haluaisin nähdä ISYY:n varteenotettavana EU-rahoituksen saajana. Meidät on nyt noteerattu, sillä ELY-keskus otti meihin yhteyttä ja kertoi eri hankemahdollisuuksista”, Mikkonen iloitsee. KAKE-hankkeen rahoituksen saamista Mikkonen pitää mahdollisena. ”Luulisin, että sillä on mahdollisuus menestyä. Voi olla, että emme saa koko hakemaamme summaa, mutta se on tällä hetkellä muiden käsissä. Kuopion

kohdalla kaikki riippuu hyvästä ideasta. Sellainen pitää olla, jotta hakemus kannattaa tehdä.” ELY-keskukset eli elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset tukevat ja kehittävät taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti eri alueita Suomessa. ELY on merkittävä EU-rahoituksen myöntäjä.

3

Uutinen #

Ylioppilaskunta hakee EU-rahaa hankkeisiinsa. Joensuussa hankehakemukseen saatiin vastaus 1. joulukuuta ja Kuopiossa ideoidaan. – Anton Rinta-Jouppi, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva


Ajassa

Katse omaan hyvinvointiin - nyt Ei jaksa. On märkää ja kylmää, masentaa ja väsyttää, opiskeluteho kadoksissa. Vuoden pimein vaihe on hyvä hetki tarkastaa omia terveystottumuksiaan, ja varmistaa hyvä opiskelukunto tenttiruuhkan alla. Riittävä lepo ja liikunta, monipuolinen ravitsemus ja toimivat ihmissuhteet auttavat jaksamaan ja antavat vireyttä kaamosaikana. – Mari Mynttinen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

H

yvä terveys auttaa jaksamaan ja edistää hyviä työja opiskelutuloksia. Huolenpito omasta itsestä on arvostusta itseään kohtaan. Hyvä olo on jokaisen omalla vastuulla ja näkyy myös ulospäin, ja kukapa ei haluaisi myös näyttää hyvältä. YTHS:n terveyden- ja osastonhoitajan Arja Makkosen mukaan erityisesti liikunta on avainasemassa jaksamisessa. ”Liikunta tuo kestämistä ja paremmat unet, kun on fyysisesti rasittunut. Se pitää tuki- ja liikuntaelimistön kunnossa. Monesti liikunnan parissa tapaa myös ihmisiä”, Makkonen kertoo. Tärkeässä osassa hyvinvoinnissa on luonnollisesti myös ravinto. Toisaalta tärkeää on myös osata arvioida omaa tilaansa ja toimintansa terveellisyyttä. ”Liikkuuko, syökö, nukkuuko ja onko ystäviä? Onko sopivassa suhteessa opiskelua ja muuta aikaa? Arjen rutiinit ovat myös tärkeitä ja hyvinvointi lähtee liikkeelle arjen hallinnasta”, Makkonen avaa. Rutiinit tarkoittavat tässä yhteydessä aikoja jolloin herää ja jolloin syö. Oma lovensa aikataulusta varataan sitten tasapainoisesti opiskelulle ja harrastuksille, ystäville ja levolle. ”Olen tavannut sanoa, että hyvä on päivällä elää sillä tavalla, että yöllä nukkuu. Moniin asioihin pystyy itse vaikuttamaan omilla valinnoilla. Se, mikä auttaa parantamaan opiskelukykyä, on kuitenkin lopulta yksilöllistä.” Opiskelukuntoa parhaiten ylläpitävä liikunta perustuu Makkosen mukaan kestävyyteen. ”Kaikille mahdollisia lajeja ovat kävely ja pyöräily, mitkä eivät vaadi erityisiä investointeja välineisiin, ja niitä on helppo harrastaa. Suosittelen aina myös, että matkat yliopistolle ja takaisin kuljettaisiin mieluummin pyörällä tai kävellen kuin bussilla. Tärkeintä on, että liikunta on hauskaa ja se motivoi. Jos puolestaan oikein tuntuu, että on stressaantunut, niin varmasti tällaiset rauhalliset lajit, kuten jooga, tukee sitten stressinhallintaa”, Makkonen kertoo. Arja kuvaa, että stressi näyttäytyy usein unettomuutena ja ahdistuneisuutena. Ilman stressiä on mukavampi olla ja opinnot etenevät paremmin. Toisaalta

Opiskelukuntoon vaikuttaa: Iloa tuottava liikunta Monipuolinen ravitsemus Ajattele stressi voimavarana Ylläpidä ystävyyssuhteita Vältä päihteitä Harrasta Nuku riittävästi Ylläpidä arjen rutiinit Ota influenssarokote!

stressi myös valmistaa elimistöä haastavaan tilanteeseen, joten kiinnostavaa on myös se, että onko stressi hyvä vai huono asia? Eri asiantuntijoiden mukaan sopiva määrä stressiä voi parantaa toimintatehoa, mutta on pitkittyessään haitallista terveydelle. Psykologi Kelly McGonigal väittää, että stressi on haitallista vain jos ihminen itse uskoo sen haitallisuuteen. Jos ihminen uskoo, että stressin oireet, kuten tiheä sydämensyke, hikoilu ja hengityksen kiihtyminen, auttavat kehoa energisoitumaan ja valmistautumaan haasteesta selviytymiseen, näin myös tapahtuu. Ajatuksella on siis merkitystä. ”En selviä tästä” ajattelumalli ennustaa jopa lyhyempää elinajanodotetta. Harjoittele sanomaan itsellesi sen sijaan ”selviän tästä, osaan tämän”. Ihmiskontaktit, kuten muiden auttaminen ja muista huolenpito vähentävät stressiä. Muista pyytää apua vaikeissa tilanteissa. Auta myös itse naapuriasi tai ystäviäsi, jollei muuten niin oman terveytesi takia, psykologi ohjeistaa. Eli jos auttaa muita, pysyy terveempänä. Riittävä unen määrä on todettu ihmiselle elintärkeäksi ja parantaa oppimistuloksia. Myös Arja Makkonen muistuttaa opiskelijoita levon merkityksestä. ”Lepo ei ole pelkästään nukkumista, vaan keho kaipaa ikään kuin hengähdyshetkeä, eli se voi olla lukemista tai jotain muutakin, käsitöiden tekemistä. Sellaista, joka rentouttaa ajatusta ja mieltä päivittäisistä askareista”, Makkonen kuvailee. Hyvän unen tärkein määre on Makkosen mukaan se, että herää uuteen aamuun levänneenä. ”Unen tarve ja määrä vaihtelevat eri ihmisillä. Opiskelijat ovat vastaanotolla kertoneet, että usein on paljon päällek-

YTHS:n terveyden- ja osastonhoitajan Arja Makkosen mukaan liikunta on avain asemas-

sa opiskelukunnon ylläpitämisessä.

”Stressi on haitallista vain jos ihminen itse uskoo sen haitallisuuteen. käisiä deadlineja, ja jotta niistä suoriutuu, on varmasti joskus pakko venyttää päivää. Oman ajankäytön ennakointi ja suunnittelu olisi järkevää”, Makkonen opastaa. Makkosen mukaan valtaosa opiskelijoista huolehtii terveydestään. Myös esimerkiksi tupakointi on vähentynyt huomattavasti yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. Terveyden ylläpidossa on parhaillaan hyvä huomioida, että influenssarokotuskausi on käynnissä. Ajat löytyvät YTHS:n verkkosivuilta. ”Ne jotka eivät kuulu riskiryhmään

saavat rokotteen itse maksamalla. Vastaanotolta saa reseptin ja terveydenhoitaja rokottaa. Rokotteen hinta on 10–12 euron paikkeilla. Parhaimmillaan se voi maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin, sillä influenssa on vakava tauti perusterveellekin nuorelle aikuiselle. Voi tulla jälkitauteja, voidaan tarvita lääkkeitä ja jopa sairaalahoitoa, se voi johtaa jopa kuolemaan. Se on ihan eri tauti kuin tavallinen flunssa.” Tulevana pikkujoulukautena Makkonen kannustaa malttiin. ”Elämässä pitää olla iloa ja rentoutumista, mutta maltilla. Kannattaa miettiä, kuinka paljon käyttää päihteitä ja kuinka paljon valvoo, ja muistaisi että kohtuus kaikessa. Ja että niitä seuraavia pikkujouluja tulee taas seuraavana vuonna. Hauskaa voi pitää myös ilman päihteitä.”

Uljas 8 | 2.12. 2016

9


” Omien arvojen vahvistaminen on aina hyvä juttu – kun vain myönnetään toisen ryhmän oikeus omiin arvoihinsa.

10

Uljas 8 | 2. 12. 2016


Ainejärjestöjen stereotypiat jäsentävät kampuksia Ainejärjestöjen stereotypiat ovat hauskoja - ne ovatkin olennainen osa opiskelijakulttuuria, yhtä lailla kuin ainejärjestöjen haalareiden värit. Onko stereotypioilla kuitenkaan mitään perää? Voivatko yhteisöt muovautua stereotypioidensa mukaisiksi? Kysymykseen vastaa sosiaalipsykologian professori Vilma Hänninen. – Saara Närä, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuvitus

P

reemiolaiset ovat rikkaita, KuoLo pilaa aina kaiken, Metsisläiset ovat yliopiston amiksia ja Legio sikailee liikuntaturnauksissa. Pyysimme opiskelijoita kertomaan Facebookissa ja Jodel-älypuhelinsovelluksessa Itä-Suomen yliopiston ainejärjestöjen ympärillä pyöriviä stereotypioita, ja saimme vastaukseksi muun muassa nämä. Jokainen opiskelija on todennäköisesti joskus törmännyt stereotypioihin omasta tai muiden ainejärjestöstä: usein stereotypiat naurattavat ja ovat positiivisella tavalla piikitteleviä, joskus ne saattavat loukata oikeastikin. Ainejärjestöt muodostavat opiskelijoista pienempiä yhteisöjä suuren opiskelijakulttuurin sisälle. Nämä yhteisöt erottuvat toisistaan – ja haluavatkin erottua. Ainejärjestöjen välillä on, ja on aina ollut, pientä leikkimielistä kilpailua, ja stereotypioiden nojalla onkin hauska härnätä poikkitieteellistä ystävää. Oma ainejärjestö halutaan nähdä muiden rinnalla positiivisessa valossa. ”Stereotypiat ovat yleistäviä käsitteitä tietyistä ihmisryhmistä. Stereotypiat korostavat ryhmän erityispiirteitä ja yleistävät ne kaikkia ryhmän jäseniä koskeviksi. Ryhmän näkyvimmät edustajat muodostavat stereotypioiden piirteet – näitä piirteitä sitten korostetaan ja ajatellaan, että ne ovat ominaisia kaikille ryhmän jäsenille”, avaa sosiaalipsykologian professori Vilma Hänninen. Hännisen mukaan stereotypioiden yksi motivaatio onkin juuri ryhmiin kuuluminen. Ihmiset haluavat harmittomasti kokea oman ryhmänsä hyväksi ja korostaa sen hyviä piirteitä. Lisäksi kuvioon voi tulla mukaan se, että oma ryhmä halutaan kokea paremmaksi kuin toisten. ”Joskus ajatusmalli vie tilanteeseen, jossa toisen ryhmän huonoja puolia korostetaan, jotta oma ryhmä saataisiin

”Joskus stereotypiat jäävät elämään omaa elämäänsä, vaikkei niillä olisi enää mitään pohjaa todellisuudessa.

näyttämään paremmalta – tämä taas voi johtaa suoranaisiin ennakkoluuloihin. Joskus stereotypiat jäävät elämään omaa elämäänsä, vaikkei niillä olisi enää mitään pohjaa todellisuudessa. Ainejärjestöissäkin ihmiset ja arvot muuttuvat ajan myötä, mutta mielikuva voi pysyä ulkopuolisella vanhan mukaisena.” Jokainen pystyy muodostamaan päässään kuvan, millainen on esimerkiksi tyypillinen kauppatieteen, lääketieteen tai oikeustieteen opiskelija. Mutta oliko ensin muna vai kana, ainejärjestön edustaja vai ajatus ainejärjestön edustajasta? Voivatko yhteisöt siis muuttua stereotypioidensa mukaisiksi? Hännisen mukaan stereotypiat toimivat samoin kuin roolit yksilöiden kohdalla – ne siis voivat ohjata ryhmää käyttäytymään tietyllä tavalla. ”Yhteisö voi muuttua stereotypioidensa mukaiseksi. Yhteisöt ovat ylipäänsä sellaisia, että ihmisiä tulee ja menee ja sukupolvet vaihtuvat – uudet tulokkaat solahtavat vanhaan malliin. Tavallaan itseymmärrys ryhmällä on sama kuin mikä stereotypian luoma kuva on. Muiden käsitys meistä ja meidän käsitys meistä voivat sulautua toisiinsa, eikä voi enää erottaa, kummasta on kysymys.” Kun stereotypiat nousevat puheeksi Jodel-älypuhelinsovelluksessa, alkaa keskustelu käydä opiskelijoiden välillä välittömästi kuumana. Nimettömänä heitellään hauskoja ja törkeitäkin kommentteja: keskustelu pyörii välillä niin makuuhuonekäytöksen kuin uskonnonkin puolella. Onko stereotypioissa vitsikkäästä luonteestaan huolimatta mitään

Otanta | Kuka, mitä, häh?

Mitä internet sanoo Kuka kukin on? Keräsimme lukijoilta streotypioita omasta ja toisten ainejärjestöistä Facebookissa ja Jodelissa. Totta vai tarua, vai onko sillä ainejärjestöyleistysten kohdalla edes väliä? KuoLO on Kuopion luihuinen, Mordor ja Lannister. Legio sikailee liikuntaturnauksissa Varnitsalla on hauskimmat bileet joissa muiden ainejärjestöjen edustajat kuokkivat, kyynikkoja, hirtehinen huumori, itseironisia Teologit juhlissa joko ryyppäävät eniten tai eivät ollenkaan, toiseksi hirtehisin huumori Metsis on sulkeutunut. Epsilonilaisilla ei ole muuta elämää kuin loputtomat laskut joista he puhuvat aina ja kaikkialla käytävillä ja kahviloissa sekä raidetutkinnot Englannin kielen opiskelijat ovat LOTRfaneja ja larppaajia Biologit ovat raasuja jotka eivät päässeet lääkikseen vaan opiskelevat bilsaa "pakosta" välivuotena Kauppislaiset ja lääkäriopiskelijat ovat opistomaailman kokoomus ("miksette hanki yhteistyökumppaneiksenne lääkefirmoja tai pankkeja, niin voitte ostaa ainejärjestöllenne oman kiinteistön, kuten me?") Luokanopettajat ovat lapsenmielisiä ikioptimisteja jotka askartelevat lumilyhtyjä ja paperilumihiutaleita (vaikeuksia erottaa opiskelu, työ ja vapaa-aika toisitaan), samaan aikaan ärsyttäviä sekä pidettäviä,

bondaavat vain keskenään. Serveri on kuulemma alkoholiin menevää sakkia Metsisläiset on yliopiston amiksia. KuoLo pilaa aina kaiken. Preemiolaiset on rikkaita ja isomunaisia. Hyeenassa pannaan kaikkea. Resto: viininhuuruisia ja anteliaita tyttöjä, jotka iskee Preemio/Kuotra-miehiä. Kännissä ekstroverttejä, selvinpäin hengaavat kollareissa ja likaisissa hiuksissa sulkeutuneina. Preemio: Kuumia, miehet tulevat sekunneissa mutta naiset eivät ikinä. Serveri on muodikas atleettinen uros jolla on rahaa ja naisia. Hyeena vatkaa villisti lannettaan ja juo muidenkin juomat. Valioyksilöitä noin ulkonäöllisesti kaksi kappaletta. Preemio: sijoita sun opintolaina. Kuolo: juhli sun opintolaina. Serverin koppi oikeasti haisee. Kulti aika sisäänpäinkääntynyttä sakkia, joka ei osaa bilettää ees omissa bileissään. Oma kokemukseni kulteista on se, että ne aina aloittaa ne bileet. Ainakin Puikkarin lattia tuntuu olevan kiva paikka heille. Kulti on aina Hyeenan kanssa riidoissa ja toisinpäin

perää? Hännisen mielestä on - hän näkee stereotypiat ihmisen tapana hahmottaa maailmaa. ”Ihminen pyrkii jäsentämään maailmaa mahdollisimman selkeästi, ja erojen korostaminen helpottaa tätä. Siellä missä on ihmisiä, siellä on luultavasti aina stereotypioita. Pääsääntöisesti ne ohjaavat sosiaalista ymmärrystämme”, kertoo Hänninen. Hänninen näkee myös ainejärjestöjen stereotypioilla tarkoituksellisuutta. Ainejärjestöt edustavat omaa oikeaa tapaansa opiskella ja suhtautua yliopistoon ja tieteeseen – ne edustavat siis omia arvojaan.

”Tutkimuksissa opiskelijoiden väliltä on löydetty todella erilaisia suhtautumistapoja opiskeluun. Ainejärjestöillä voi olla pyrkimys tuoda esiin omia arvojaan: sitä, mitä opiskelijat haluavat tieteeltä, opiskelulta, yliopistolta ja yhteiskunnalta. On halu kirkastaa eroa meidän ja muiden välillä korostamalla omien arvojen erityisyyttä. Omien arvojen vahvistaminen on aina hyvä juttu – kun vain myönnetään toisen ryhmän oikeus omiin arvoihinsa”, Hänninen summaa ja lisää, että niin itseä koskeva ymmärrys kuin muita koskevat stereotypiatkin ovat kuitenkin syytä aika ajoin ottaa kriittisen arvioinnin kohteeksi. Uljas 8 | 2.12. 2016

11


Mobiili

Mobiilimarkkinoinnin korvenraivaajat

Janne Vartiala (vas.) sekä Joona Turunen uskovat

Juuso Turunen loi Diili-sovelluksen.

yhdessä muiden sovelluksen parissa työskentelevien kanssa sen menestymismahdollisuuksiin.

Neljä lukiolaista sattui oikeaan aikaan oikeaan paikkaan ja aloittelee nyt mobiilisovellusbisnestä - Laura Väänänen, teksti ja Laura Väänänen ja Joona Turunen, kuvat

D

iili-tarjoussovellus on Juuso sekä Joona Turusen, Janne Vartialan ja Joonas Tolvasen yhteistyön tuotos, joka on tarkoitus saada kaikkien suomalaisten arkipäiväiseen käyttöön. “Kolme viikkoa sitten olimme tiedepuistolla kasvustartti-yritystapahtumassa. Siellä joensuulainen liikemies tuli juttelemaan meille siitä, että kaipaisi parempaa markkinointiväylää, joka olisi nopea ja helposti päivitettävä eikä takkuilisi kuten lehtimainonta”, kertoo Janne Vartiala. Syntyi idea Diilistä. “Viiden päivän jälkeen sovelluksemme oli valmis ja viikon päästä julkaisusta sitä oli ladattu jo hieman alle sata kertaa”, Joona Turunen jatkaa. Diili on älylaitteisiin ladattava mobiilisovellus joka tarjoaa diilejä eli tarjouksia käyttäjilleen ja yrityksille väylän markkinointiin. Sovellukseen tulee jatkuvasti uusia tarjouksia. Diili toimii Joensuun ja Kuopion alueella, mutta suunnitelmissa on laajentaa toimintaa. Mukana ovat esimerkiksi Leppäsen leipomo sekä

12

Uljas 8 | 2. 12. 2016

”Pikkuveljeni Juuso on tänä syksynä perehtynyt sovellusten tekoon, joten tiesin, että hänellä on asiasta kokemusta. viihdekeilahalli Cosmic. Diili toimii tällä hetkellä vain Android –laitteissa. Applen laitteisiin se tulee ensi keväänä. “Pikkuveljeni Juuso on tänä syksynä perehtynyt sovellusten tekoon, joten tiesin, että hänellä on asiasta kokemusta. Hän loi sovelluksen ja minä olin mukana graafisessa suunnittelussa”, Turunen kertoo. “Sen jälkeen me olemme Jannen kanssa metsästäneet kaupungilla yhteistyökumppaneita. Joonas Tolvanen on auttanut meitä etsimään yhteistyökumppaneita Kuopion suunnalla.” Ihan täysin ongelmitta kaikki ei ole sujunut. ”Uutta juttua tehdessä on aina hieman korvenraivaaja-fiilis. Mikään ei tule heti ja kaikki vaatii työtä”, Vartiala toteaa.

Haastetta tuo aikataulujen myös sovittaminen yhteen, sillä molemmat Turunen ja Vartiala opiskelevat Joensuun lyseon lukiossa ja kouluhommat vievät paljon aikaa. “Yritykset eivät vielä tunne sovellustamme, joten yhteistyökumppaneiden löytäminen on haasteellista. Ketjuliikkeitä on myös vaikea saada mukaan”, Turunen lisää.

Nuoret yrittäjät ovat valmiita tekemään töitä menestyksen eteen. ”Tavoitteenamme on saada mahdollisimman paljon käyttäjäkuntaa sekä yrityksiä mukaan Diiliin ja saada sovelluksemme jokaisen arkipäiväiseen käyttöön”, Turunen paljastaa. ”Haluamme viedä Diilin sekä nuorten että vanhojen käyttöön ympäri Suomen”, Vartiala lisää.

Diili-sovellus on ladattavissa ilmaiseksi android-laitteisiin.


”Myös ”jodeljulkkisten” seuraaminen ja kaupungin Jodelissa pyörivät sisäpiirin vitsit ovat hauska lisä.

Kampusten anonyymi äänitorvi

Uusi älypuhelinsovellus Jodel hurmaa opiskelijoiden keskuudessa.

Jodel-älypuhelinsovellus on kohonnut ilmiöksi yliopistokaupungeissa ympäri Suomen. Sovelluksessa äänestetään, mistä kampuksella puhutaan: jotkut etsivät sovelluksesta seuraa, jotkut avautuvat noloista sattumuksistaan ja jotkut hakevat vertaistukea opiskelijaelämän ylä- ja alamäkiin. Jodelissa jaetaan anonyymisti syvimmät salaisuudet, surut ja ihastuksen kohteet. – Saara Närä, teksti & kuva

U

utta Jodel-älypuhelinsovellusta kuvataan vessanseinäksi, josta kukaan ei pyyhi kirjoituksia pois. Sovelluksessa kuka tahansa voi kirjoittaa ajatuksiaan kaikkien nähtäville anonyymisti. Nämä ajatukset, eli jodlaukset, näkyvät kaikille käyttäjille kymmenen kilometrin säteellä niiden julkaisupaikasta. Jodel on siis sidonnainen jokaiseen kaupunkiin, jossa sitä käytetään.

Sovellus on suunnattu lähinnä korkeakouluopiskelijoille. Opiskelijat vaikuttavat Jodelin sisältöön - käyttäjät voivat äänestää pitämiään jodlauksia ylöspäin, ja päinvastoin epämiellyttäviä jodlauksia alaspäin. Kaikista tykätyimmät ja kommentoiduimmat jodlaukset nousevat omille välilehdilleen, ja näin käyttäjä näkee reaaliajassa helposti, mikä on kuumin puheenaihe kampuksella. Jodelissa kerätään myös karmaa: mitä enemmän jodlauksistasi tykätään, sitä enemmän karmaa kertyy. Vessanseinä-nimityksen

Jodel on lähinnä saanut juttujensa perusteella – ne kun eivät aina ole niin siivoja. ”Käytän Jodelia, koska sen avulla pysyy hyvin perillä siitä, mitä kampuksella ja opiskelijoiden keskuudessa tapahtuu. Siellä jutut ovat usein myös aidosti hauskoja”, kertoo opiskelija Joensuun kampukselta. Kuopion kampuksellakin Jodel on koettu mainioksi sovellukseksi. ”Jodel tarjoaa tietoa erittäin ajankohtaisista asioista, kuten opiskelijabileistä tai vaikka sääolosuhteista. Se on myös viihdyttävä ja hauska kaikkine omine vitseineen, jotka ovat sidonnaisia sovellusta käyttävään opiskelijayhteisöön”, hehkuttaa opiskelija Kuopiosta. Sovelluksen käyttäjiä kutsutaan jodlaajiksi. Jodelissa ollaan tarkkoja siitä, ettei kenenkään henkilöllisyys paljastu. Nimiä siellä ei käytetä, ja vaikka Jodelissa voi jodlata myös kuvia, ne harvoin paljastavat kuvaajan henkilöllisyyttä. Sijaintitietoja käyttämällä Jodel linkittyy vahvasti kampuskaupungin kulttuuriin

– jokaisessa kaupungissa vallitsevatkin eri puheenaiheet. Jodeliin on nopeasti muodostunut inside-juttuja, jotka vain jodlaajat voivat ymmärtää. ”Jodelin parasta antia Kuopiossa ovat internetmeemien, anonyymiyden ja ajankohtaiset asioiden sekoitukset. Kun Kuopion opiskelijat voivat yhdessä vitsailla hyvän maun rajoissa esimerkiksi tietyn ainejärjestön opiskelijoista, kohdistamatta sitä tiettyihin henkilöihin tai paljastamatta keskustelun aloittajaa, on Jodel silloin parhaimmillaan. Jodelissa voit kertoa oman mielipiteesi esimerkiksi muista ainejärjestöistä tai mistä vain keksitkin, ilman pelkoa, että joku saisi ikinä tietää kuka on tätä mieltä”, kertoo kuopiolainen jodlaaja. ”Parasta on, jos oma jodlaus saa paljon kommentteja eli herättää keskustelua, tai jos sitä äänestetään paljon ylöspäin. Myös ”jodeljulkkisten” seuraaminen ja kaupungin Jodelissa pyörivät sisäpiirin vitsit ovat hauska lisä”, kommentoi jodlaaja Joensuusta. Uljas 8 | 2.12. 2016

13


Talous

14

Uljas 8 | 2. 12. 2016


”Aloittamiseen riittää yksinkertaisesti päätös sijoittamisesta, arvo-osuustilin avaaminen ja itse sijoittaminen.

Sijoittajan

peruskurssi Sijoittaminen saattaa kuulostaa riskialttiilta ja monimutkaiselta touhulta. Mutta näin ei ole, jos kahta kokenutta sijoittajaa ja Itä-Suomen yliopiston kauppatieteilijää on uskominen. – Anton Rinta-Jouppi

J

os kesätöistä on jäänyt ylimääräistä rahaa, tai opintolaina polttelee näpeissä, on yksi hyvä vaihtoehto sen sijoittaminen osakemarkkinoille. Sijoittaminen on luultua helpompaa, eikä isoja panostuksia alkuun pääsemiseksi tarvita, kertovat kaksi UEF:ilaista kauppatieteilijää. ”Aloittamiseen riittää yksinkertaisesti päätös sijoittamisesta, arvo-osuustilin avaaminen ja itse sijoittaminen. Lisäksi sijoittaminen tulisi ajatella säästämisenä. Inflaatio kuluttaa rahan ostovoimaa, joten on järkevää sitoa ylimääräiset pääomat sellaisiin kohteisiin, joissa rahan

Sijoitus - suomi –sanakirja arvo-osuustili = tili, johon voidaan tallettaa ostetut arvopaperit. Tämän rinnalle avataan normaali rahatili, jonka kautta rahaliikenne hoidetaan. Tilejä tarjoavat pankit ja osake – sekä rahastovälittäjät kuten Nordnet. inflaatio = yleinen hintatason nousu eli rahan arvon aleneminen ajan kuluessa.

ostovoima säilyy”, Kuopion kampuksella opiskeleva Erno Hilvenius kertoo. Hilvenius on itse perustanut ainejärjestölleen sijoituskerhon ja ollut mukana järjestämässä varallisuudenhallintakurssia Savilahden kampuksella. Joensuun kauppatieteilijöiden ainejärjestön puheenjohtaja ja vastaavan sijoituskerhon perustamisessa mukana ollut Petteri Sutinen puolestaan kertoo, että jopa 15 euron kuukausisäästämisellä pääsee alkuun. Kummankaan mielestä isojen voittojen kääriminen nopealla tähtäimellä ei ole tärkein tavoite sijoittamisessa. ”Yksittäiseen yritykseen sijoittaminen sisältää paljon yrityskohtaista riskiä, mutta useaan yritykseen sijoittamalla riski saadaan hajautettua”, Hilvenius

hajauttaminen = sijoittamista eri kohteisiin, niin toimialalla kuin maantieteellisesti. Tähtää riskin pienentämiseen. Ajallinen hajauttaminen tarkoittaa sijoitusten tekemistä eri ajankohtina pörssiheilahtelujen negatiivisten vaikutusten pienentämiseksi. osake = arvopaperi, joka kuvaa osuutta tietystä yhtiöstä. Yhtiöt voivat jakaa osinkoa eli ylimääräistä voittoa osakkeen omistajille. Osakkeiden arvo voi nousta tai laskea ajan kuluessa. pörssi = julkinen ja säännelty kauppapaikka noteeratuille yhtiöille. Yleisesti osakesijoittamisella tarkoitetaan pörssiyhtiöiden osakkeiden ostamista. osakeindeksi = mittaa tietyn osakejoukon hintamuutoksia. Esimerkiksi OMX Helsinki 25 seuraa Helsingin pörssin 25 vaihdetuimman osakkeen muutoksia indeksirahasto = indeksin perusteella tasaisesti sijoittava rahasto. Kulut yleensä alhaiset. korko = lainanantajan saama korvaus pääomalleen lainan ajalta. Esimerkiksi pankit maksavat talletuksista korkoa.

Uljas 8 | 2.12. 2016

15


Kainalo | Laina laveaksi

Tutustu ja sijoita – se tulee olemaan yksi opiskeluaikasi fiksuimmista päätöksistä.

Opintolaina: sijoittaa vai ei?

selventää. Sijoittamisessa on hyvänä puolena myös henkilökohtaisen talousosaamisen kertyminen. ”Mielestäni esimerkiksi opintolainalla sijoittamisessa perusteltavin näkökulma on kokemuksen kerryttäminen. Oppiminen tapahtuu prosenttien kautta, joten ei tarvita mielettömiä pääomia alkuun pääsemiseen”, Hilvenius valaisee. ”Ja kun sijoittamiseen liittyy rahallinen panos, mielenkiinto talousasioita kohtaan kasvaa huomattavasti. Siitä ei ole haittaa kenellekään”, jatkaa Sutinen. Sutiselta satelee yksityiskohtaisempia sijoitusvinkke-

jä. ”Aloittelijan kannattaa tutustua indeksirahastoihin. Ne ovat tyypillisesti kustannustehokkaita ja niitä löytyy kuluttominakin. Pankkien tarjoamat aktiivisesti hoidetut rahastot taas sisältävät usein enemmän kuluja. Kuukausisäästämällä indeksirahastoihin pystyy harjoittamaan ”osta ja unohda” -tyylistä sijoittamista. Toisaalta jos on kiinnostusta oppia ja mielenkiintoa seurata markkinoita ja niiden kehitystä, osakkeiden ostaminen suoraan pörssistäkin on potentiaalinen vaihtoehto.” Hilvenius on rahastojen suhteen samoilla linjoilla, ja korostaa lisäksi pitkäjänteisyyden merkitystä. “Sijoitustuottojen osalta on tyypillistä puhua pitkän aikavälin tuotoista. Lyhyellä aikavälillä markkinat ovat hyvin arvaamattomat.” Indeksirahastojen hyvät puolet eivät lopu tähän. ”Ne ovat hyviä siinäkin mielessä, että hajautus tapahtuu useimpien rahastojen kautta automaattisesti”, Sutinen lisää. Minkälaista tuottoa sijoittamilleen kesätyörahoille opiskelija voi sitten odottaa? ” Yli 10 vuoden ajalla osakemarkkinat ovat tuottaneet 8-9 prosenttia vuodessa, kun korkotuotot ovat jääneet 4-5 prosentin tuntumaan riippuen toki tarkastelutavasta. Osakemarkkinoiden heilunta on kuitenkin voimakasta, joten tappiollisia vuosia tulee joka tapauksessa jossain vaiheessa”, Hilvenius kertoo. Tällä hetkellä vallitsee ennätyksellisen alhainen korkotaso, ja pankkitilien korot ovat nollan tuntumassa. Toisaalta pörssikurssit ovat ennätyslukemissa. ”Tällä hetkellä matala korkotaso on ajanut pääomia korkopuolelta osakepuolelle, minkä seurauksena osakepuolen arvostustasot ovat nousseet, eikä historiallisiin tuottoihin voi ainakaan tuloksenteon nojalla tukeutua.” Sutisen mukaan ratkaisu piilee ajallisessa hajauttamisessa.

Erno Hilvenius

”Kun sijoituksia tehdään eri ajankohtina, kurssien heilunta ei haittaa niin paljon. Pitkällä aikavälillä ostot sijoittuvat kurssinousuihin ja -laskuihin, joten loppupeleissä sijoittaja ostaa keskihintaa”. Nykypäivänä sijoittamisesta on saavilla paljon tietoa niin kirjallisuudesta kuin internetistäkin. Sutisen mukaan myös yhteisöissä on voimaa. ”Parhaat vinkit tulevat kokeneemmilta sijoittajilta. Siksi sijoituskerhot, jotka kokoavat aiheesta kiinnostuneita yhteen, ovat loistava tapa jakaa tietoutta. ” ”Tutustu ja sijoita – se tulee olemaan yksi opiskeluaikasi fiksuimmista päätöksistä. Tulet samalla huomaamaan, ettei kyse lopulta ollutkaan erityisen monimutkaisesta kokonaisuudesta”, Hilvenius rohkaisee opiskelijoita.

I

tä-Suomen yliopiston rahoituksen professori Mervi Niskanen pitää opintolainan sijoittamista hyvänä ideana. ”Tällä hetkellä lainoissa on pienet korot, joten se tekee sijoittamisesta kannattavampaa. Jos odotettu tuotto on isompi kuin mitä laina maksaa, niin miksei. Siihen liittyy kuitenkin isompi riski, kuin ilman lainaa sijoittaessa”, ”Jos odotettu tuotto on hän selvittää. Niskanen kerisompi kuin mitä laina too, että Kuopiossa maksaa, niin miksei. on järjestetty kaikille avoin varallisuuden hallinnan kurssi, jossa käsitellään ajankohtaista tietoa säästämisestä ja sijoittamisesta. ”Se on ikään kuin sijoittamisen ABC. Toisaalta nykypäivänä tietoa on valtavasti tarjolla internetissä, joten ei aloittaminen ole enää pelkästään tiedosta kiinni.” Niskasella on myös ehdotus, miten sijoittamiseen liittyviä negatiivisia ennakkoluuloja voitaisiin häivyttää. ”Mielestäni peruskoulussa tai viimeistään lukiossa pitäisi jo opettaa perusasiat, niin jokainen voisi tasapuolisesti toimia sijoitusmarkkinoilla.” Opintolainan suosio on kasvanut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2005 opintolainakanta oli 1,3 miljardia euroa ja nyt noin 2,2 miljardia. Tähän ovat todennäköisesti vaikuttaneet alhaiset korot ja vuonna 2014 voimaan tullut opintolaina hyvitys. Hyvitys on jopa 40 prosenttia lainasta, jos opiskelija täyttää annetut ehdot, kuten määräajassa valmistumisen. Anton Rinta-Jouppi

Hilveniuksen ja Sutien suositukset 1. Tutustu indeksirahastoihin, ja mahdollisuuksiin niiden kuukausisäästämiseen. 2. Nordnetin rahapodi. Podcastit käsittelevät säästämistä ja sijoittamista helposti lähestyttävästä näkökulmasta. 3. Nordnetin Shareville. Yhteisöpalvelu, jossa näkee muiden sijoittajien osakesalkkuja prosenttiosuuksina. 4. Kirjallisuutta: Rich Dad Poor Dad – Robert Kiyosaki,

16

Uljas 8 | 2. 12. 2016

Petteri Sutinen


”Unionia tarvitaan enemmän kuin koskaan, mutta unioni tarvitsee uudistumista säilyäkseen toimivana valtioiden välisenä yhteistyöelimenä

Uusiutumisen pakko EU:lla on tosi kyseessä. Brexit, maahanmuutto ja oikeistopopulismin nousu ovat ajaneet hädin tuskin 25-vuotiaan liiton hankalaan asemaan. Myrskyvaroitus Donald Trumpin presidenttikauden vaikutuksista Unionin asemaan on niin ikään ilmassa. Teoksessa Hajoaako unioni? - Kirjoituksia EU:n kohtalonkysymyksistä eturivin asiantuntijat analysoivat unionin tilaa ja tulevaisuutta. – Niina Turunen, teksti & Wikipedia, kuva

K

esäkuinen brexit osoitti, että EU on kaukana peruskansalaisista. Nyt Unionin asenneilmasto on tiukentunut, mutta yllättäen tutkijat eivät syytä siitä niinkään oikeistoradikaalisia populistipuolueita, vaan uutisoinnissaan yliampuvaa ja vääristelevää mediaa. Kesäkuussa 2016 käyty brexitäänestys osoitti, että maahanmuutolla ja siihen liittyvällä kielteisellä uutisoinnilla on keskeinen merkitys kansalaisten halukkuuteen pysyä unionissa. ”Brexitin lisäksi Kreikan talousongelmat, turvapaikkakriisi ja äärioikeiston nousu ovat luoneet paineita unionin uudistamiseksi. Unionia tarvitaan enemmän kuin koskaan, mutta unioni tarvitsee uudistumista säilyäkseen toimivana valtioiden välisenä yhteistyöelimenä”, Siirtolaisuusinstituutin väestöpolitiikan dosentti Ismo Söderling kirjoittaa. Unionin alueelle saapui vuonna 2015 noin 1-1,5 miljoonaa turvapaikanhakijaa, jotka aiheuttivat vakavan väestöhaasteen. Vaikka luku on suuri, käsittää se vain 0,2 prosenttia EU:n väkiluvusta. ”Kriisin yhteydessä EU:n poliittinen johtajuus ja yhteisöllisyys kokivat aikamoisen kolauksen. Unioni ei ollut valmis moiselle muuttopaineen kasvulle ja on uudistamisen tarpeessa, jotta brexitkuume ei leviä laajemmalti. Brexitäänestyksen tulos on epäluottamuslause EU:n tulevaisuudesta huolta kantaville vaikuttajille”, Söderling kertoo. Suomessa maahanmuuttoa on usein

tarkasteltu talouden sijasta väestöky-

Euroopan lipun on suunnitellut strasbourgilainen Arsene Heitz. Lippu on Euroopan kansojen yhtenäisyyden symboli ja vaikka se liitetään Euroopan unioniin, oli se alun perin Euroopan neuvoston käyttämä ja tarkoitettu edustamaan koko Eurooppaa järjestöistä riippumatta. Lippu otettiin käyttöön Euroopan neuvostossa 8. joulukuuta 1955 ja Euroopan yhteisössä 26. toukokuuta 1986. 12 tähteä ei viittaa valtioiden jäsenmäärään vaan määrään päädyttiin, koska luvulla ei ollut poliittisia viittauksia ja 12 nähtiin täydellisyyden symbolina

” Syytä itsetunnon puutokseen ei puolustuksen saralla olisi, sillä jos löisimme hynttyymme yhteen, EU-mailla olisi itse asiassa maailman toiseksi suurin armeija. symyksenä, ja nimenomaan suurten ikäluokkien kannalta. Suomessa maahanmuuton taloudellisia yhteyksiä lienee eniten tutkinut Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusohjaaja Matti Sarvimäki. ”Maahanmuutto hyödyttää osaa kantaväestöstä ja haittaa toisia, tästä ovat taloustieteilijät yhtä mieltä. Yksimielisyys vallitsee myös sen suhteen, että muuttaminen parantaa huomattavasti maahanmuuttajien taloudellista hyvinvointia. Yleisesti ottaen maahanmuuton taloudelliset vaikutukset näyttävät olevan sen verran pieniä ja maahanmuutto Suomeen niin vähäistä, että sitä on vaikea pitää keskeisenä talouspoliittisena kysymyksenä”, Sarvimäki kertoo.

Söderling on ollut alusta asti vankka EU:n kannattaja. "EU on aikamme merkittävin rauhanliike ja taloudellinen yhteistyöjärjestö mutta sen on muututtava jo siksi, ettei Brexit toistuisi. Brexit osoitti, että EU on varsin kaukana perusäänestäjistä ja -kansalaisista. Murtumisuhka on todellinen, jos Saksa tai Ranska lähtevät unionista. On myös selvää, että toista kansainvaellusta vuoden 2015 tyyliin EU ei kestä." Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen yhtyy näkemykseen EU:n haasterikkaasta tulevaisuudesta. ”Tarvitsemme nykyistä enemmän yhteistyötä. Suomi ei pysty yksin ratkaisemaan pakolaiskriisiä, ja nykymaailmassa ei ole mahdollista vain sulkea rajoja ja toivoa parasta”, Pietikäinen kertoo. Äärioikeiston nousu ja pelko kansainvälisestä terrorismista ovat viime aikoina asettaneet rasitteensa EU-maiden yhteistyölle. ”Ongelmia ei voi sysätä yksittäisten jäsenmaiden hartioille. EU:n tulee kyetä takaamaan kansalaisilleen minimitason perusoikeudet ja -palvelut. Yhteiskun-

nan marginaaleihin ajautuminen luo maaperää kotikutoiselle terrorismille”, Pietikäinen kertoo. Suurin osa kansainvälistä puolustusyhteistyötä koskevasta keskustelusta on ainakin Suomessa kiistelyä Nato-jäsenyyden ympärillä. ”On nurinkurista, että EU-maat pyrkivät kilvan Yhdysvallat-vetoisen Naton selän taakse turvaan. Syytä itsetunnon puutokseen ei puolustuksen saralla olisi, sillä jos löisimme hynttyymme yhteen, EU-mailla olisi itse asiassa maailman toiseksi suurin armeija”, Pietikäinen vakuuttaa. ”EU ei ole liittovaltio, eikä valtioiden liittokaan, vaan oma, historian muokkaama rakennelmansa. EU:sta ei tarvitse tulla ei siitä tule ainakaan lähitulevaisuudessa Yhdysvaltojen kaltaista federaatiota. Meidän tulee luoda keskusteluilla yhteisistä arvoista ja tavoitteista EU:lle oma kartta, joka auttaa meitä ratkaisemaan eteen tulevia kriisejä ja haasteita”, Pietikäinen toteaa. Jutun taustana käytetty kirjaa Jouko Kajanoja ja Eero Yrjö-Koskinen - Hajoaako Unioni? - Kirjoituksia EU:n kohtalonkysymyksistä

Uljas 8 | 2.12. 2016

17


Opiskelijat kantoivat tulen natsien kirjarovioihin

Natsien taidevarkauksien liikkeellepanevina voimina olivat yhtä lailla ideologiset seikat kuin ahneuskin. Natsit eivät varastaneet ainoastaan taidetta ja antiikkia vaan myös kirjoja. Pahamaineisten rovioiden aloitteentekijänä ei kuitenkaan ollut natsipuolue vaan saksalaisten opiskelijoiden kattojärjestö. – Niina Turunen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

T

oisen maailmansodan aikana natsit tuhosivat tuhansia kirjakokoelmia ikuisiksi ajoiksi. Ihmiset taistelivat kirjallisen perintönsä puolesta oman henkensä uhalla ja joskus myös sen menettäen. ”He olivat tietoisia siitä, että kirjallisen perinnön varastaminen oli yksi keino riistää heiltä heidän historiansa, inhimillisyytensä ja muistonsa. Natsien tarkoitus oli riistää ihmisiltä sanat ja kertomukset, takavarikoida ne lopullisesti”, natsien kirjarovioista kirjoittanut Anders Rydell kuvailee. Kirjarovioiden aloitteen tekijänä ei ollut natsipuolue vaan saksalaisten opiskelijaliittojen kattojärjestö Deutsche Studentenschaft.

18

Uljas 8 | 2. 12. 2016

”Useat opiskelijajärjestöt olivat tukeneet natsipuoluetta 1920-luvulta lähtien. Oikeistokonservatiivisten opiskelijoiden keskuudessa kirjarovioita pidettiin saksalaisen uhmahengen ja vastarinnan perinteenä, joka juonsi juurensa uskonpuhdistaja Martin Lutherista”, Rydell kertoo. Kirjojen polttaminen on yhä yksi voimakkaimmista kulttuurisen tuhon symboleista. Kirjojen symbolinen tuhoaminen on silti yhtä vanha ajatus kuin itse kirjakin. ”Kirja ei ole pelkästään tiedon ja tunteiden välittäjä, se on myös tärkeä vallan lähde. Tämä seikka jää usein varjoon puhuttaessa Saksan kuuluisista kirjarovioista, joiden liekkeihin hallituksen inhoamien kirjailijoiden teoksia siekailematta viskottiin”, Rydell kertoo. Berliinissä 10. toukokuuta 1933 Be-

belplatzilla, silloiselta nimeltään Opernplatzilla, sytytettiin historian tunnetuin kirjarovio. Tapahtumasta tuli totalitaarisen sorron, kulttuurisen sivistymättömyyden ja natsien häikäilemättömän ideologisen sodan symboli. ”Tuon kirjarovion liekit ovat myös olleet vertauskuva kulttuurin tuhoamisen ja holokaustin läheisestä suhteesta”, Rydell kuvailee. Joseph Goebbelsin johtama propagandaministeriö hallitsi 1930-luvulla Saksan kirjateollisuutta suvereenisti, sen alaisuudessa oli 2500 kustantamoa sekä 16 000 kirjakauppaa ja antikvariaattia. ”Eräs ministeriön ensimmäisistä toimenpiteistä oli kitkeä ”juutalaisten vaikutusvalta” pois kirjamaailmasta. Juutalaisten omistamat kustantamot ja kirjakaupat ”arjalaistettiin” eli siirrettiin arjalaissyntyisten omistajien haltuun”, Rydell kertoo. Natsit laativat myös luetteloita paheksuttavasta kirjallisuudesta. Elokuussa 1932 natsipuolueen lehti Völkischer Beobachter julkaisi mustan listan kirjailijoista, joiden teokset pitäisi kieltää, kun puolue pääsisi valtaan. Kun natsit tulivat valtaan keväällä 1933, hyökkäykset epätoivottua kirjallisuutta vastaan siirtyivät pois kaduilta ja niistä tuli osa valtiokoneiston järjestelmällistä toimintaa.

”Kirja ei ole pelkästään tiedon ja tunteiden välittäjä, se on myös tärkeä vallan lähde. Rovioihin heitettiin myös ulkomaalaisten kirjailijoiden teoksia, joiden katsottiin puolustavan länsimaista liberalismia. ”Näihin kirjailijoihin kuuluivat muun muassa Franz Kafka, Ernest Hemingway ja Jack London. Kansallissosialismia julkisuudessa arvostelleiden henkilöiden lisäksi mustalle listalle päätyi myös historioitsijoita, joiden historiankirjoitus ei käynyt yksiin natsien käsitysten kanssa. Listalle pantiin Sigmund Freudin ja Albert Einsteinin kaltaisia ajattelijoita”, Rydell kertoo. ”Kirjarovioista tuli sodan jälkeen entistä merkittävimpiä, sillä niillä oli selkeä symbolinen yhteys holokaustiin. Saksan kirjarovioista on tullut kaikkien aikojen tehokkain sensuurin ja sorron vertauskuva. Kirjojen polttamisesta tuli vertauskuva sille älylliselle hävitykselle, jota Saksassa harjoitettiin 1930- ja 1940-luvuilla.” Lähde: Anders Rydell – Kirjavarkaat


Tiedeuutistulvasta voi selviytyä hukkumatta Maito tappaa, olut on tutkitusti paras palautusjuoma ja juomavesi vie hengen Viagran käyttäjältä. Tiedeuutisoinnin ajoittaiseen leväperäisyyteen on vaikea olla törmäämättä. Uutuuskirja Maito tappaa tarjoaa lukijalleen oljenkorsia uutistulvassa kellumiseen. – Emilia Joronen, teksti & Ismo Jokinen, kuva

T

iedeuutisointi on muuttunut samaan suuntaan kuin uutisointi nykymaailmassa muutenkin, otsikoilla kalastellaan uutiselle klikkejä, ja usein jutun luettuaan huomaa, että otsikko oli harhaanjohtava. Klikkiuutisointi saa uutisen kuin uutisen kuulostamaan viihteellisemmältä, tärkeämmältä ja kiinnostavammalta kuin aihe todellisuudessa onkaan. Uutuuskirja Maito tappaa ja muita outoja tiedeuutisia (Vastapaino 2016) esittelee lukijalle selviytymiskeinoja nykyiseen uutistulvaan ja kertoo esimerkkien avulla, kuinka tiedeuutisten lukemisessa onnistuu. Kirjan mukaan nykyisen tiedeuutisoinnin suurin ongelma on siinä, että yhä useammin keskeneräistä, vähän tutkittua tai muuten epäkorrektia tietoa julkaistaan valmiina tietona. Esimerkiksi Iltelehden parin vuoden takainen uutisotsikko "Olut on mainio palautusjuoma!" perustui pelkästään pro gradu- tutkielmaan, jossa oluen ja palautusjuomien hivenainepitoisuuksia oli kyllä vertailtu ja löydetty yhtäläisyyksiä, mutta mitään todellista tutkimusta oluen palautusvaikutuksista ihmiskehossa ei tehty. Tiedetoimittaja Tiina Raevaara on yksi Maito tappaa ja muita outoja tiedeuutisia- kirjan kirjoittajista. Hänen mukaansa ongelma on alas ajautuneissa resursseissa. "Tiedeuutisia koskevat samat median muuttumiseen liittyvät piirteet, jotka näkyvät kaikessa journalismissa. Toimituksista on irtisanottu väkeä, ja yhä pienempi toimittajakunta joutuu tekemään yhä enemmän töitä. Lehdiltä on lähtenyt mainostuloja, ja lukijoita yritetään houkutella verkkosivuille houkuttelevilla otsikoilla. “Kiinnostavuutta” pidetään uutiskriteerinä, joka peittoaa helposti vaikkapa merkityksellisyyden", Raevaara kertoo. Tiedeuutinen voi johtaa harhaan myös

”Myös tutkijoiden ja journalistien toimivaan yhteistyöhön kannattaa satsata.

vahingossa: kirjoitettavasta aiheesta tietämätön toimittaja tekee helposti virheitä ja kiireessä lipsahduksia sattuu taitavallekin. "Kiireessä toimittajille sattuu virheitä, ja monimutkaisissa, vaikeaselkoisissa tiedeaiheissa virheet korostuvat. Toimittajat ovat myös tottuneet tekemään uutisia vaikkapa ulkomaisten uutispalveluiden tiedotteiden tai muiden medioiden jo julkaisemien artikkelien pohjalta. Jos niissä on virhe, se siirtyy myös suomalaisiin uutisiin", Raevaara kommentoi. "Myös tutkijoiden ja journalistien toimivaan yhteistyöhön kannattaa satsata", hän lisää. Ei ole sattumaa, että yhä useammat tiedeuutiset käsittelevät samoja populäärejä aiheita: seksiä, viinaa ja katastrofeja. Tiedeuutisointi on muuttumassa yhä enemmän yleisöä miellyttäväksi, uutisoidaan siis vain aiheista, jotka kiinnostavat suurta yleisöä, ja näin suuri osa oikeasti tieteellisistä uutisista jää taka-alalle. "Median ei pidä luopua tehtävästään tärkeän tiedon levittäjänä. Emme pärjää vain uutisilla julkkisten Instagram-käyttäytymisestä", Raevaara kommentoi. Lähdekritiikki on Raevaaran mielestä tärkein väline tiedon seulonnassa. "Kannattaa olla tietoinen siitä, kuka uutisen on julkaissut. Onko kyseessä todellinen media vai jokin valeuutissivusto? Onko väitteen esittäjänä professori vain itseoppinut bloggari? Niin tylsää kuin se onkin, luotettavin tieto tulee vakiintuneilta instituutioilta kuten yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta", Raevaara vinkkaa. Metodien tulkinta ja otantojen määrän tarkastus on lukijalle keskeinen työkalu. "Esimerkiksi terveysuutisten kohdalla kannattaa lukea huolella, miten tutkimus on tehty. Koskeeko löytö todella ihmisiä

Tiedetoimittaja Tiina Raevaara on yksi Maito tappaa ja muita outoja tiedeuutisia- kirjan

kirjoittajista.

vai onko tulos toistaiseksi saatu vain hiirillä? Entä onko koeryhmä naurettavan pieni - vaikkapa vain kymmenen hengen kokoinen tai koostettu pelkästään 90-vuotiaista miehistä?Jos vain mahdollista, epäilyttävän tiedeuutisen kohdalla kannattaa tarkistaa, mitä aiheesta on muualla kirjoitettu - aina samat virheet

eivät leviä kaikkiin medioihin. Samoin verkosta voi yrittää etsiä alkuperäisen tutkimuksen, joista yleensä on vapaasti luettavissa ainakin tiivistelmä. Ja miksei tavallinen lukijakin voisi joskus ottaa yhteyttä tutkijaan, ja kysyä, pitääkö uutinen todella paikkansa."

Uljas 8 | 2.12. 2016

19


Hyvä, kaunis ja riskitön saa paikan

Antropologian yliopistonlehtori Taina Kinnunen kuvailee, kuinka media muokkaa yhteiskunnan tunnemaisemaa ja vaikuttaa siihen, minkä näköisiä tyyppejä rekrytointikonsultti suo-

sittelee palkattavaksi.

Työmarkkinat vaativat työnhakijaa investoimaan ruumiiseensa, jotta tämän ulkonäöstä ja yleisestä olemuksesta tulisi työnantajille houkuttelevia. Työnantaja haluaa ”hyvän tyypin”. - Laura Ramstadius, teksti & Pasi Huttunen, kuva

T

yöpaikan saannissa ruumiillinen pääoma on ratkaisevassa asemassa, kertoo Itä-Suomen yliopiston kulttuuriantropologian yliopistonlehtori Taina Kinnunen. Ruumiillinen pääoma koostuu sekä ulkonäöstä että yleisestä habituksesta, eleistä, puhetavasta ja vuorovaikutustaidoista. Organisaatiot haluavat nykyisin työntekijöikseen ”hyviä tyyppejä”. Tämän takia he useimmiten siirtävät työnhakijoiden rekrytoinnin persoonan arvioinnin ammattilaisille varmistaakseen valinnan onnistumisen. Kinnunen haastatteli tutkimuksessaan kymmentä rekrytointikonsulttia, ja kysyi heiltä, mitkä asiat vaikuttavat työntekijän valintaan. Rekrytointikonsultit painottivat vastauksissaan ruumiillisen pääoman piirteitä. Piirteitä, jotka saadaan selville ainoastaan henkilökohtaisella tapaami-

20

Uljas 8 | 2. 12. 2016

sella. Kädenpuristus, tapa puhua ja olla tilanteessa eli yleinen habitus vaikuttivat konsulttien muodostamaan käsitykseen hakijan persoonasta. Minkäänlaista tarkkaa määritelmää hyvästä työntekijästä konsultit eivät osanneet kuitenkaan kuvailla, sillä valinnat tehdään intuition pohjalta. ”Hyvät ruumiilliset taidot eli vuorovaikutustaidot ja tunnetaidot omaava vie työpaikan pätevämmältä ja kokeneemmalta, mutta huonot vuorovaikutustaidot omaavalta hakijalta tänä päivänä”, sanoo Kinnunen. Kinnunen kertoo, että monet haastattelijat pystyvät tekemään päätöksensä hakijan kohtalosta jo ennen itse varsinaista haastattelutilannetta. Kyseessä on tällöin ruumiillisessa kohtaamisessa tapahtuvasta affektiivisesta eli tunteisiin vaikuttavasta reagoimisesta, joka on muodostunut tiedostamattomasti kulttuurisen oppimisen tuloksena.

”Kulttuurisessa merkityksenannossa erilaisiin ruumiillisuuksiin kiinnittyy erilaisia affekteja muun muassa mediarepresentaatioiden kautta. Esimerkiksi lihavuuteen, hoikkuuteen, ihonväriin ja etnisyyteen opitaan reagoimaan affektiivisesti eri tavoin, ja nämä reaktiot toistuvat rekrytointihaastatteluissa”, kirjoittaa Kinnunen Antroblogi-verkkolehdessä. Ruumiillisen pääoman toinen tekijä on ulkonäkö. Kinnunen muistuttaa, että sitä ei saa painottaa liikaa, mutta tulee muistaa, että ulkonäköä ei voi irrottaa muusta käyttäytymisestä. Ulkonäön tulisi olla sopusoinnussa haettavan työpaikan kanssa, mutta liiallisuuksiin asian kanssa ei tulisi mennä. Vain asiantuntijatehtävään hakevan kannattaa pukeutua pukuun. Työnhakijoilta odotetaan aina siistiä ja hyvää yleisilmettä. Konsultit kertoivat, että näkyvien tatuointien, lävistysten, vakavan ihosairauden ja boheemin hiustyylin herättävän heissä torjuvia tuntemuksia. ”Rekrytointikonsultit toimivat puun ja kuoren välissä valitessaan työntekijöitä”, kertoo Kinnunen. Heidän pitää valita omalla subjektiivisella tuntemuksellaan työntekijä, joka vastaa organisaation odotuksia. Tämä saattaa helposti johtaa stereotyyppien suosimiseen. Riskitön

”Hyvät ruumiilliset taidot eli vuorovaikutustaidot ja tunnetaidot omaava vie työpaikan pätevämmältä ja kokeneemmalta ulkoinen habitus on varma valinta lähetettäväksi eteenpäin. Yksi konsulteista painottaakin, että valinnoissa mennään aina asiakkaan toiveet edellä. Tällöin työntekijän ominaisuudet, jotka saattavat esimerkiksi vaikuttaa asiakastyytyväisyyteen ja sen myötä myyntiin, otetaan huomioon valinnoissa. Ulkonäöstä ja yleisestä olemuksesta puhuminen ruumiillisena pääomana viittaa ajatukseen oman kehon pitämisestä eräänlaisena yrityksenä. Ruumista pidetään jälkiteollisessa taloudessa omaisuutena, johon tulisi sijoittaa, panostaa, myydä ja markkinoida eteenpäin. Ihmisiä kehotetaankin kehittämään itseään ja sijoittamaan itseensä erilaisilla työelämävalmennuksilla, esiintymiskursseilla, kuntoilulla ja mielenhallinnan harjoituksilla. Niiden avulla työmarkkina-asema paranee, ja pääoman odotetaan tuottavan lisää pääomaa ajan myötä.


Patomäki: uusliberalismin pitkä kaari nosti Trumpin valtaan Kaksoisliike on unkarilaisen taloushistorioitsijan Karl Polanyin (1886 - 1964) käsite, joka kuvaa kuinka yksi liike synnyttää vastareaktiona toisen. Helsingin yliopiston Maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäen mukaan Trumpin vaalivoitto oli maailmanhistorian kaksoisliikkeen seurausta. – Reeta Kankaanpää, teksti

H

elsingin yliopiston Maailmanpolitiikan professorin Heikki Patomäen mukaan nyt on tarve radikaaleille ja mielikuvituksellisille tavoille ratkaista tulevaisuuden maailmanpoliittisia ongelmia. Amerikan presidentin Donald Trumpin vaalivoiton jälkeisenä päivänä Patomäki yritti blogikirjoituksellaan auttaa ihmisiä ymmärtämään, miten vaalivoitto kytkeytyy laajempiin maailmanpoliittisiin ja taloudellisiin jännitteisiin. Vaalien tulos on luonteva jatkumo sille mitä on jo tapahtunut monissa EU-maissa, Venäjällä, Turkissa ja Intiassa. Patomäen mukaan ilmiön taustalla on pitkä uusliberalismin kehitys. ”1970-luvulta lähtien on turvauduttu yhä enemmän tapoihin kehystää yhteiskunnallisia ongelmia, jotka edellyttävät markkinaperusteista teoriaa yhteiskunnasta. Vastaukset järjestelmän ongelmiin ovat myös teoriaa mukailevia: on lisättävä yksityisten markkinoiden alaa, avattava kilpailua, ulkoistettava ja hyödykkeistettävä asioita, voidaksemme luoda sellaisen järjestelmän, joka on tehokas, takaa kuluttajien ja yrittäjien maksimaalisen vapauden ja myös toimii oikeudenmukaisesti.” Patomäen sanoin tämä on se eettispoliittinen visio, joka on ajanut yhteiskuntapoliittista kehitystä jo monta vuosikymmentä. Suomessa se alkoi 30 vuotta sitten rahoitusmarkkinoiden avaamisesta, mikä johti kuplaan, jonka puhkeaminen romahdutti suomalaisen rahoitusjärjestelmän. Sama tapahtui Ruotsissa ja Norjassa 90-luvun alussa. Taloushistorioitsija Karl Polanyin kaksoisliike on metafora. Ajatus siitä, että yksi liike johtaa automaattisesti toiseen liikkeeseen. Kysymys on monimutkaisista ja laajoista yhteiskunnallisista prosesseista, ja ajatuksena on tiivistää ne johonkin helposti ymmärrettävissä olevaan muotoon. ”Erilaisten mekanismien kautta osana kaksoisliikettä syntyy sellainen toimijuuden tapa olla maailmassa, jossa havaitaan maailma eri tavalla kuin aiemmin. Se

”On käytettävä institutionaalista mielikuvitusta ja pyrittävä luomaan järkeviä tapoja järjestää nämä instituutiot, joilla koko maailmantaloutta hallitaan..

johtaa pyrkimykseen yhteiskunnan itsesuojeluun markkinoita vastaan. Toimijat eivät kuitenkaan kykene ymmärtämään syitä, jotka ovat tilanteen takana, vaan pikemminkin paikallistamaan syyllisiä tai syntipukkeja. Se johtaa tällaisten vastakkainasettelujen lisääntymiseen yhteiskunnassa, ja retoriikkaan, missä joku erilainen ei toimi ja on syypää siihen mitä kulloinkin ongelmaksi nähdään”, Patomäki pohtii. Aina kun joku utooppinen oppi pääsee dominoivaan asemaan, se tyypillisesti tuottaa tarkoittamattomia seurauksia. Asiat eivät menekään niin kuin niiden pitäisi mennä. Esimerkiksi markkinoiden vapauttaminen, ulkoistaminen ja yksityistäminen eivät olekaan tuoneet taloudellista tehokkuutta, vaan talouskasvu on loppunut. Vaikka ihmiset olisivat nyt vapaampia, niin heidän elämänsä on myös epävarmempaa kuin aikaisemmin. Heidän olemassaolonsa ehdot tuntuvat olevan enemmän vaakalaudalla kuin aikaisemmin. Tyypillisenä vastauksena järjestelmä pyrkii vähentämään vaikutusmahdollisuuksia, mikä edelleen vahvistaa taantumista. ”Askeleittain pyritään lukitsemaan vallan jakautuminen niin, että sitä ei voi enää muuttaa. Pyritään myös vaientamaan sellaisia ääniä, jotka ajattelevat asioista toisella tavalla”, Patomäki tarkentaa. Lopulta tulee käänne. Kyse ei kuitenkaan

ole heilurimaisesta takaisinpaluusta vanhaan järjestelmään, vaan globaalin mittakaavan laadullisesta muutoksesta. ”On käytettävä institutionaalista mielikuvitusta ja pyrittävä luomaan järkeviä

Helsingin yliopiston Maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki.

tapoja järjestää nämä instituutiot, joilla koko maailmantaloutta hallitaan, jotta myös paikallisessa kontekstissa ihmisten autonomia ja demokratia olisivat paremmin mahdollisia. Joudumme uudelleen miettimään, mitä nämä käytännön instituutiot olisivat, jotka voisivat tässä uudessa tilanteessa vapauttaa ihmisiä toimimaan autonomisemmin ja paremmin.” Globaalit uhat ja materiaalinen talous kiihdyttävät eettis-poliittista oppimista. Moraaliseen kasvatukseen kuuluva kyky nähdä ja kuvitella laajempia kokonaisuuksia edellyttää oppimista. Oppimisella Patomäki viittaa ongelmien ratkaisuun, jonka seurauksena huomataan aiempien kognitiivisten ratkaisumallien ongelmat ja pystytään siten ratkaisemaan yhä monimutkaisempia ongelmia. ”Samalla kun alamme ymmärtämään niitä kausaalisia mekanismeja, jotka

kytkevät toisiinsa maailmantalouden ja ekologiset systeemit, niin ihmisten kohtalo on väistämättä oppia hahmottamaan kokonaisuuksia. Kyse on ihmiskunnan pitkän aikavälin kyvystä elää tällä planeetalla – ja myöhemmin mahdollisesti muillakin planeetoilla.” Patomäen mukaan ajatteluamme kahlehtii se, miten nykyiset kansallisvaltiot on järjestetty. On kyettävä suunnittelemaan ja miettimään eri institutionaalisia ideoita ja reformeja eri konteksteissa globaaliin hallintaan liittyen. ”Me emme voi vain toistaa sitä, mitä valtiollisuus on ollut aiemmin, vaan on kyettävä ymmärtämään, että avoimempi, kompleksisempi ja kulttuurisesti moninaisempi maailman kokonaisuus on mahdollista ottaa haltuun uudella tavalla. Tilanne pakottaa väistämättä luomaan sellaisia ratkaisuja, jotka ovat aika radikaalissakin mielessä uusia.”

Uljas 8 | 2.12. 2016

21


22

Uljas 8 | 2. 12. 2016


”Tutkimuksen rahoitus on julkinen ja siksi myös tulokset ovat julkisia.

Lappeenrannassa kehitettiin simulointimalli maapallon kattavalle energiajärjestelmälle

Ruudunkaappaus simulaatiomallista joka osoittaa, että aurinkoon ja tuuleen perustuva globaali sähköjärjestelmä olisi mahdollinen.

Uusiutuvasta energiasta on monia uskomuksia, jotka Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kehitetty simulointimalli osoittaa vääräksi. Uusi malli osoittaa, kuinka pääosin aurinkoon ja tuuleen perustuva sähköjärjestelmä voi toimia kaikkialla maailmassa ja hyödyntää ainoastaan uusiutuvia energialähteitä. – Reeta Kankaanpää, teksti

A

urinkotalouden professori Christian Breyer johtaa Lappeenrannassa tutkimusryhmää, joka on kehittänyt simulointimallin, joka osoittaa uusiutuvaa energiaa kumoavat väitteet myyteiksi. ”Uusiutuvan energian järjestelmä väitetään olevan kallis. Tutkimustulosten mukaan se on kuitenkin edullisempi kuin ydinvoimaa tai fossiilisia polttoaineita hyödyntävä energia. Väitetään myös, että teolliseen energiantuotantoon tarvitaan päävoimala. Tämä ei ole totta. Malli osoittaa, että täysin uusiutuva energia voi korvata sen. Lisäksi uskotaan, että energiajärjestelmä romahtaisi ilman

auringonsäteilyä tai tuulta. Tämäkään ei pidä paikkaansa. Mallista voi seurata, mikä uusiutuva energianlähde tuottaa milloinkin”, Breyr kertoo. Simulointimalli on suunniteltu löytämään taloudellisin ratkaisu uusiutuvalle sähköjärjestelmälle. Se osoittaa myös, kuinka sähköntuotanto voidaan suunnitella kattamaan vuoden jokainen tunti. Toisin sanoen malli löytää sähköntarpeeseen parhaiten vastaava uusiutuvan energiantuotannon, varastoinnin ja sähkönsiirron yhdistelmän. Järjestelmän tuottaman sähkön kustannus on noin 55–70 euroa megawattitunnilta kaikilla yhdeksällä maapallon vyöhykkeellä, joihin maapallo on simulointimallissa jaettu. ”Tutkimusryhmän laatimien taloudellisten ja teknisten arvioiden perusteella

vuonna 2030 olisi edullisinta käyttää pelkästään uusiutuvaa energiaa paikallisten resurssien mukaisesti hyödyntäen aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa”, Breyer sanoo. Avoimet simulointitulokset antavat kaikille mahdollisuuden tutustua, kuinka uusiutuva energiajärjestelmä toimii vuoden jokaisena tuntina, myös silloin kun aurinko ei paista tai ei tuule. ”Tutkimuksen rahoitus on julkinen ja siksi myös tulokset ovat julkisia. Simulointimalli on kehitetty kaikkia niitä varten, jotka haluavat paremmin ymmärtää uusiutuvaa energiaa hyödyntävää järjestelmää.” Euroopassa ja Yhdysvalloissa on jo jonkinlainen käsitys siitä, miten yksinomaan uusiutuvan energian järjestelmä toimii, mutta lähes kaikkialla muualla tutkimusta näin suuresta uusiutuvan energian käytöstä ei ole koskaan ennen tehty, ja siksi muut maat hyötyvät mallista eniten. Kuitenkaan edes monissa Euroopan maissa ei vielä tiedetä, miten tällainen energiajärjestelmä voisi toimia vuoden jokaisena tuntina. Mallin tehtävänä on kuvata, kuinka on mahdollista siirtyä kohti täysin uusiutuvan energian järjestelmää. Mallissa on

silti edelleen kehitettävä. ”Ensinnäkin on osoitettava, miten energiantuotannon muutos tapahtuu tästä päivästä lähtien ja on valmis vuoteen 2050 mennessä. Muutoskehitys tapahtuu viiden vuoden sykleissä. Toiseksi kaikki energiantuotannon sektorit tulee integroida järjestelmään. Tällä hetkellä lämpöja liikkuvuusjärjestelmän integrointi on käynnissä.” Mallin kehittämisen tausta-ajatus on Breyerin sanoin melko yksinkertainen. ”Mallin tuottamille analyyseille oli kova kysyntä mutta niitä ei ollut tehty aiemmin, joten päätimme itse tarttua toimeen. Tutkimustyöhön on investoitu viime vuosien varrella 30 henkilötyövuotta.” Ennen vuotta 2030 tutkimusryhmällä on kuitenkin vielä tehtävää. Energiajärjestelmän muutos on käynnissä, mutta sitä tulisi nopeuttaa. Energiajärjestelmän muuttuminen kestänee 20 – 40 vuotta riippuen panostuksesta. Aikaa ei siis ole hukattavaksi. Simulaatiomalliin voi tutustua osoitteessa: http:// neocarbonenergy.fi/internetofenergy/

Uljas 8 | 2.12. 2016

23


Kulttuuri Teatteri

Varmoja valintoja kaupunginteattereiden keväässä Kuopiossa ja Savonlinnassa lavalle tuodaan Suomenhevonen ja Joensuussa klassikkosatu. - Pasi Huttunen, teksti & Antti Voutilainen, kuva Joensuun kaupunginteatterin kevätkaudella on luvassa kaksi ensi-iltaa sekä uudelleenlämmitys. Kuopiossa ensi-iltoja on luvassa kolme ja Savonlinnassa ensi-iltoja on luvassa kaksi. Ensimmäisenä Kuopiossa ensi-iltansa 26. tammikuuta Sirkku Peltolan Suomen hevonen. Olli-Matti Oinosen ohjaus on hulvaton kuvaus Suomen maaseudun rippeistä. Kari Heiskasen kirjoittama Yksi halusta, toinen rakkaudesta puolestaan saa Jukka Keinosen ohjaamana ensi-iltansa 8. helmikuuta. Kevään kolmas ensi-ilta on Mauri Kunnaksen kirjaan perustuva, Jaakko Kuusiston säveltämä koko perheen ooppeta Koirien kalevala 1. huhtikuuta. Lisäksi jo ohjelmistosta poistunut Frida tuodaan Kuopiossa takaisin lavalle. Joensuussa saa ensi-iltansa Marina

Meinanderin ja Kirsi Porkan tragikomedia Paha äitipuoli - kun rakastuminen ei ole kahden kauppa 4. maaliskuuta. Sen ohjaa Kai Paavilainen. Yrjö Kokon Pessi ja Illusia puolestaan saa ensi-iltansa 6. toukokuuta. Ohjaajana vierailee Ilmari Pursiainen. Lisäksi näyttämölle lämmitellään edellisen teatterinjohtajan Vihtori Rämän kauden loppuvaiheessa ensi-iltansa saanut Kuusenkaatajaiset. Rämälle kaupunginteatteri ei tosin vaivautunut asiasta ilmoittamaan ja asiasta syntyi kohu. Savonlinnassakin tuodaan tammikuussa ensi-iltaan Peltolan Suomenhevonen. 21. tammikuuta ensi-iltansa saavan komedian ohjaa Taneli Maljanen. Klassikkomateriaaliin Savonlinnassa pureudutaan myöhemmin keväällä kun Ihmemaa Oz saa ensi-iltansa 25. maaliskuuta. Sen ohjaa Niko Taskinen.

Sirkku Peltolan Suomenhevonen saa keväällä ensi-iltansa sekä Kuopion että Savonlinnan

teattereissa.

Leffatapahtuma

Livesäestetty kauhujen ja kummajaisten yö Perinteikäs kauhuleffayö Cinemare tarjoilee tänä vuonna myös livesäestystä ja dubbausta. Lisäksi tarjolla on uutta ja vanhaa kauhua. - Pasi Huttunen, teksti Perinteikäs kauhuelokuvatapahtuma Cinemare tarjoilee Joensuussa taas yön täydeltä väristyksiä. Leffayö järjestetään Tapiossa 3.-4. joulukuuta. Avausleffana nähdään The Creeping Terror (1964), joka nähdään livesäestettynä ja suomeksi dubattuna versiona. Uudesta ääniraidasta vastaavat Nasu Viljamaa ja Marko Pyhähuhta. Jos joku ei vielä sitä ole nähnyt, niin yön kohokohta saattaa hyvinkin olla The Evil Dead (1981), jota on useaan otteeseen tituleerattu kaikkien aikojen parhaaksi kauhuleffaksi. ”Leffa yhdistää nerokkaasti kauhua, komediaa ja ennen kaikkea pioneerimaisia visuaalisia jippoja, loistavaa tunnelmointia, kokeellista musiikkia; ja tietenkin litratolkulla verta, katkenneita ruumiinosia, seksuaalisesti liian

24

Uljas 8 | 2. 12. 2016

innokkaita puita, vaha-animaatiota ja riivattujen kiljuntaa”, Jarkko Kuittinen alueellisesta elokuvayhdistyksestä hehkuttelee. Yön toinen kasariklassikko on John Carpenterin They Live (1988), kaiken kattava satiiri salaliittoteoreetikoille, libertaareille ja anarkisteille. Lisäksi kattaukseen kuuluvat Rob Zombien grindhouse-pastissi 31, meksikolainen kaitafilmikauhistus 1974 sekä saatanallisia rituaaleja ja alastomuutta tarjoileva Tonight She Comes. ”Yön kaksi viimeistä leffaa saattavat olla mielenterveydelle vahingollisia ja katsojan onkin syytä vakavasti harkita, että haluaako tällaista elämäänsä”, Kuittinen julistaa. Mainitut kaksi viimeistä leffaa ovat tulevaksi kulttiklassikoksi povailtu The

Toistaiseksi The Greasy Strangler (2016) on pyörinyt lähinnä muutamilla leffafesta-

reilla harvojen hupina. Siitä on jo povailtu tulevaa kulttiklassikkoa.

Greasy Strangler ja Troll 2 (1990), joka Kuittisen mukaan operoi kaiken järjen ja logiikan toisella puolen.

Cinemare Tapiossa 3-4. joulukuuta. Kahdeksasta elokuvasta voi valita katsottavakseen kuusi.


Media

Uusi ääni opiskelijalehtikentälle Medianomiopiskelijoiden verkkolehti Tägi tuo lisäväriä opiskelijalehtikenttään Joensuussa. - Pasi Huttunen, teksti & kuva

Tägi on viimeistään tänä vuonna ponnahdellut yhä useammin opiskelijoiden sosiaalisen median syötteisiin. Se on vuonna 2015 perustettu, tänä vuonna ilmeensä uudistanut ja näkyvyysharppauksen tehnyt Karelia-ammattikorkeakoulun medianomiopiskelijoiden verkkolehti. Lehti panostaa etenkin visuaalisuuteen ja liikkuvaa kuvaa on mukana paljon. ”Suurin osa meistä tykkää tehdä visuaalista ja samalla on myös mietitty mitä me itse tykätään kuluttaa”, kertoo lehden päätoimittaja Sanni Juhela. Yksi osa toimintaa ovat erilaiset tempaukset. Tägin väki järjestää esimerkiksi photobooth-tyyppisen joulukorttikuvauksen Isossa Myyssä 13. joulukuuta. Lehteä tekemässä olevat 23 henkilöä on jaettu tiimeihin. Tägin projektipäällikkönä toimiva Verna Kuittinen kehuu medianomiopiskelijoiden hioutuneen tiiviiksi porukaksi. ”Vuosikurssit ovat sekoittuneet ja on semmoinen yhteenkuuluvuuden tunne. Kaikki iloitsee jos joku menestyy”, hän sanoo. ”Jos joku voittaa haalarikierrostapahtumasta vip-pöydän, niin se ei ole vain niiden pöytä vaan se on kaikkien medianomien pöytä”, Juhela lisää.

Ajatus siitä, että hyppää joltain jyrkänteeltä liitääkseen liitooravaa jäljittelevässä asussa kuulostaa lähtökohtaisesti niin typerältä, että ajatus tietenkin kiehtoo. Doc Lounge Joensuu esittää dokumentin Looking for Exits: Conversations with a Wingsuit Artist, jossa tutustutaan Ellen Brennaniin. Maailman parhaimpiin kuuluva base-hyppääjä tietää hyvin, että jokainen hyppy on hengenvaarallinen. Looking for Exits: Conversations with a Wingsuit Artist Doc Lounge Joensuussa Kerubissa 8. joulukuuta kello 18.

Laatujatsia Kuopioon

Projektipäällikkö Verna Kuittinen ja päätoimittaja Sanni Juhela kehuvat

Tägilehden tekemistä arvokkaaksi kokemukseksi.

Tägin tekijät ovat viime aikoina kiinnittäneet erityisesti huomiota yleisönsä laajentamiseen. Jutuista tehdään sellaisia, että ne kiinnostavat sekä ammattikorkeassa että yliopistossa. Kuittinen ja Juhela arvioivat, että korkeakouluopiskelijoilla opiskelijaelämä on samanlaista. ”Vaikka yliopistoihmiset välillä pitävät itseään tärkeämpinä”, Juhela naurahtaa. Aikaa Tägin tekemiseen kuluu paljon. Osasyynä siihen on, että rahaa ei kulu. Lehteä tehdään nollabudjetilla ja kalusto lainataan koululta. Opintopisteitä sentään saa. ”Työmäärä tietysti joskus ahdistaa. Olisi kiva, että vois viettää

viikonloppuja. Ja asiat olisivat helpompia jos olisi budjettia. Joskus täytyy mennä vaikeimman kautta, mutta sekin opettaa paljon”, Juhela sanoo. Vaikka yleinen ajatus on, että media-alalle lähteminen on hullun hommaa ja medianomiopiskelijoidenkin keskuudessa vitsaillaan valmistumisesta alkoholisoitumaan sillan alle, kuulostavat Kuittinen ja Juhela Luottavaisilta. He toteavat, että töitä löytyy kun on aktiivinen ja verkostoituu. ”Tämä on hyvä näyte siitä, että on ollut johtotehtävissä. Ja me ollaan pärjätty hyvin.” Tägi löytyy osoitteesta tagilehti.fi sekä sosiaalisesta mediasta.

Humuismi

Vuosi vaihtuu Seksihullujen kanssa Humu-klubi tuo kaksi bändiä marginaaleissa esikoiskeikoilleen Kuopioon. Vuoden vaihdetta tähdittävät Seksihullut sekä Heko ja Hurjat pojat. - Pasi Huttunen, teksti Vaikka ei tietäisi mitään koko bändistä, on pakko arvostaa Seksihullut-nimen ytimekästä ja monitulkintaista nasevuutta. Musiikillisesti sen meininki vaihtelee Cramps-henkisestä autotallipunkista nyrjähtäneeseen suomirockiin. ”Yhtyeen kappaleissa elämä näyttäytyy tragikoomisten kömmähdyksien sarjana ja inhorealismina - viina on huonoa, seksi huonompaa eikä rahaa ole”, Seksi-

Vaaran ja kuolemanvaaran tasapaino

Lämminhenkisiä ja melankolisia tarinoita sävellyksissään kertova Alexi Tuomarila Trio kertoo lämminhenkisiä ja melankolisia tarinoita sävellyksissään. Trio julkaisia ensilevynsä vuonna 2005 ja kiersi ahkerasti esimerkiksi Norjaa, Beneluxmaita ja Suomea. Toinen levy saatiinkin julki vasta kahdeksan vuoden päästä. Trion muodostavat pianisti Alexi Tuomarila, rumpali Olavi Louhivuori sekä basisti Mats Eilertsen. Alexi Tuomarila Trio ravintola King’s Crownissa 8. joulukuuta kello 20.

Joonas Aleksilta levy ja julkkarikeikka

Joonas Aleksi -nimellä musiikkia tekevä Joonas Karttunen julkaisee debyyttiomakustanteensa Eilisen kasvot 2. joulukuuta. Julkkarikeikka on Kulttuurikahvila Laiturissa 3. joulukuuta. ”Albumin kappaleiden sanoituksissa ihmisen yksinäisyys, elämän ja maailman pirstaleisuus nivoutuvat vuorokauden, vuoden ja maailman kiertoon herättäen kuulijansa pohtimaan, kuuntelemaan ja toivottavasti pysähtymään”, laulajalauluntekjiä kuvailee. Hän kuvailee musiikkiaan suomenkieliseksi indie-alternative folkiksi.

Ekologinen rakkaustarina

Juha Jokelan Suomen Kansallisteatterille ohjaama tulkinta Duncan Macmillanin näytelmästä Keuhkot (2011) vierailee Kuopion kaupunginteatterin Maria-näyttämöllä 9. joulukuuta kello 19.15. Näytelmässä maapallonkokoiset ongelmat ottavat mittaa tavallisen ihmisen elämästä. Kumpi tuhoutuu ensin, planeetta vai parisuhde, siinä kysytään. Rooleissa nähdään Ria Kataja ja Mikko Nousiainen.

Kuopiossa sukelletaan sisäänpäin Seksihullut tekemässä sitä mitä Seksihullut tekee.

hullujen musiikkia kuvaillaan. Bändi on perustettu jo vuonna 2007, mutta se saapuu nyt ensimmäistä kertaa Kuopioon. Seksihullujen kaveriksi vuodenvaihteen Humu-klubille saapuu joensuulainen surffia, barokkipoppia ja psykedeliaa yhdistelevä underground-poppoo Heko ja

Hurjat Pojat. Yhtyeen tuorein julkaisu Grand Love Auto käsittelee autoilua ja siihen liittyviä pelkoja. Bändi on perustettu vuonna 2002 ja sillekin keikka on ensimmäinen Kuopiossa. 37. Humu-klubi Pannuhuoneella 31. joulukuuta kello 22.

Kuopiossa pääsee nyt tutustumaan transsendenttiseen meditaatioon, jota esimerkiksi elokuvaohjaaja David Lynch on tehnyt maailmalla tunnetuksi. Kyseessä on syvän rentoutumisen tekniikka, jonka väitetään lisäävän henkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä lievittävän esimerkikksi unettomuutta. Kuopiossa esittelyluento järjestetään Kuopion uimahallin kokoushuoneessa 10. joulukuuta kello 11 ja sen jälkeen voi halutessaan ilmoittautua kurssille. Luennolle on vapaa pääsy, mutta paikkoja on rajatusti. Järjestäjät kehottavat ilmoittautumaan osoitteessa transsendenttinen-meditaatio.fi.

Artistit ja kultturitoimijat kampuskaupungeissa! Demot ja tiedotteet: toimitus@uljas.net Uljas 8 | 2.12. 2016

25


Musiikki

Poppia vieraantuneille Kalle Kaasinen etsii vielä paikkaansa, mutta EP:n julkaissut ja palkittu Sakari Preuss on nyt nosteessa. - Pasi Huttunen, teksti & kuva

T

aiteilijanimellä Sakari Preuss toimiva Kalle Kaasinen kirjoittaa nimeään suomalaisen popin kartastoon. Hiljattain julkaistu Post-Iskelmä EP on saanut ylitsevuotavaa suitsutusta kriitikoilta ja yleisökin on tykännyt. Kirsikaksi kakun päälle tuli Joensuun popmuusikot ry:n vuosittain myöntämä Hyvä jätkät! -palkinto. "On olemassa huijarisyndrooma. Jos saa tunnustusta, niin tuntuu, että ei ole vain vielä jäänyt kiinni. Mutta hyvältähän se oikeasti tuntuu. Hyvä Jätkät! -palkinto lämmittää kun on saanut kotikaupungin merkitsevän tahon hyväksyvän nyökkäyksen. Ja palkintoon kuuluu studioaikaa, joten pääsen jatkamaan nopeammin kuin ajattelin", Kaasinen sanoo. Suunnitelmissa on sinkun äänittäminen saadulla studioajalla. Kauempana tulevaisuudessa häämöttää kokopitkä levy. 29-vuotias Kaasinen on tehnyt musiikkia pitkään ja aiemmat projektit kuten vaihtoehtorokkia soittanut Nestor ja soolotuotanto Kalle Kaasisen nimellä kantoivat nekin jotain hedelmää. Nyt Sakari Preussina touhu on silti lähtenyt uudella tavalla lentoon. "Valmistuin kesäkuussa sairaanhoitajaksi oltuani ensin viitisen vuotta yliopistossa englantia lukemassa. Sairaanhoitajahomman myötä ajattelin, että en olisi sitten niin pulassa kun alalla riittää töitä. Valmistuttuani päätin tehdä musiikkia niin kauan, että joko onnistun tai epäonnistun niin hirvittävästi, että lopetan." Sainaus Bianca-Popille ja esimerkiksi Mira Luodin ja Jarkko Martikaisen kaltaisten nimien lämmittely näyttävät kallistavan vaakaa vahvasti onnistumisen puolelle. Haaveena Kaasisella onkin pikkuhiljaa vähentää päivätyön ja lisätä musiikkihommien osuutta toimeentulon hankinnassa. Musiikkia hän tekee lauluvetoisesti ja etenkin livetilanne mielessä. hän kuvailee musiikkiaan post-iskelmän lisäksi termillä "ehdottoman elämänmyönteinen vaikerointipop". Toinen jalka on edelleen vaihtoehtorockin puolella, mutta toinen jalka onkin sitten uponnut syvälle rautavaaroihin ja baddingeihin. "Omien laulujen kanssa on semmoinen suihkutesti mittarina. Niiden pitää toimia suihkussa laulettuna, eli ilman mitään soittimia sellaisenaan", hän kuvailee. "Huomasin, että jos sanoitukseen on piilotettu jotain kiusallisen henkilökohtaista, laulan sen paremmin. Tulee semmoinen kiva vibrato. Keikoista tulee sitten parempia kun laulan paremmin. Sen vuoksi olen siirtynyt tunnustuksellisempaan ilmaisuun."

26

Uljas 8 | 2. 12. 2016

Hän arvioi, että hänen kuuntelijansa ovat hänen kanssaan samanlaisessa elämäntilanteessa. "Aika usein tunnen olevani vieraantunut tästä nykymaailman meiningistä. Tuntuu, että maailmaa ei pelata minun säännöilläni. Varmaan biiseistäni saavat eniten irti ne, jotka myöskään eivät ole löytäneet paikkaansa." Kaasinen päätti jo lapsena tahtovansa muusikoksi. Bändin perustaminen pyöri 14-vuotiaan mielessä, mutta parinsadan asukkaan Ahonkylällä Liperissä ei

”Tuntuu, että maailmaa ei pelata minun säännöilläni. soittajia ollut bändiksi asti. Sitten löytyi Jeff Buckley, joka osoitti, että yksinkin voi tehdä. 17-vuotiaana Kaasinen soitti jo akustisia keikkoja baareissa. Nestorin kanssa hän päätyi myös Ilosaarirockin lavalle. Ja Ilosaarirockin Suloklubille järjestyi keikka myös soolona. "Keksin aikoinaan taiteilijanimen Sakari Preuss tehdäkseni todella juustoisia

iskelmätekstejä muille salanimellä, mutta ei sitten ollut pokkaa tehdä sitä." Taiteilijanimen omaksuminen teki lopulta oman musiikin tekemisestä helpompaa. Kaasinen saa ulkoistettua muusikkoroolin Sakari Preussille, eikä Sakari Preussina puolestaan tuntuisi luontevalta tehdä töitä sairaanhoitajana. "Kun valmistuin tuntui, että olisi kiva aloittaa uusi lehti. Jotenkin on rehellisempää tehdä tuolla nimellä kun olen sen ihan itse valinnut. Se on jonkinlainen itsenäistymisen symboli."

”Preuss tulee siitä, kun kuulin, että sukuhistoriasta löytyy preussilaisia sukulaisia. Sakari puolestaan kuulostaa niin suomalaiselta. Siinä on semmoisia puukotushenkisiä tavuja, jotka eivät kaarru”, Kalle Kaasinen kuvailee taiteilijanimeään.


Kolumni | Koulutuksen kohteet

Internet

Eläinvideo helpottaa harmaudessa

Kuvassa vasemmalta oikealle Wilho, 3,5v, Masa, 2,5v ja Arvo, 1,5v. 4. joulukuuta joukkoon liittyy pieni, lokakuussa synty-

nyt Oiva.

Lemmikkieläinten omat sosiaalisen median sivustot ovat saavuttaneet suurta suosiota. Suosiota selittää eläinkuvien- ja videoiden positiivisuus ja viattomuus. – Emilia Joronen, teksti & Elisa Makkonen, kuva

S

osiaalisen median ilmiöksi ovat nousseet eläinvideoille ja –kuville perustetut sivustot, joita löytyy muun muassa Facebookista. Kenties tunnetuin oli yli 12 000 jäsentä saavuttanut Eläinvideokerho, joka sittemmin sulki ovensa uusilta jäseniltä. Lisäksi pelkästään yhdelle lemmikille luodut sivustot ovat keränneet runsaasti faneja. Yksi suosituista sivuista on vuonna 2014 perustettu Makkosen pojat- sivu, jolla on tällä hetkellä yli 27 000 tykkääjää.Ylläpitäjä Elisa Makkonen jakaa kuvia ja tarinoita kolmesta kääpiösnautseristaan. Makkosen pojat- sivusto on laajentanut suosiotaan myös sosiaalisen median ulkopuolella ja nykyisin sivuston yhteydessä toimii oma tuotemerkki. "Teimme fanien pyynnöstä viime syksynä ensimmäiset tuotteemme, seinäkalenterin vuodelle 2016 sekä postikortit. Niiden suuri suosio rohkaisi tekemään seinäka-

lenterin myös vuodelle 2017 sekä joitain huolella mietittyjä muita Makkostuotteita kuten ekopuuvillaisen kangaskassin. Olemme olleet siitä etuoikeutetussa asemassa, että olemme voineet käyttää suosiotamme myös hyväntekeväisyyteen. Tänäkin vuonna osa seinäkalenterin tuotosta ohjataan eläinsuojelutyön hyväksi.” Negatiivisuus on tuttu ilmiö sosiaalisessa mediassa ja juuri tätä eläinsivustot pyrkivät välttämään. Makkosen pojat ovat kohdanneet harvinaisen vähän negatiivista kommentointia, johon Elisa Makkonen ajattelee tietävänsä varteenotettavan syyn: "Uskon, että siihen on ensisijaisesti ollut vaikuttamassa poikien oma positiivisuus. Toki näin ison seuraajamäärän sivusto myös vaatii ylläpitoa. Seuraamme kommentointia ja puutumme tarvittaessa, mutta onneksi tarvetta on ollut vain hyvin harvoissa yksittäistapauksissa. Tästä kiitos meidän ihanille seuraajille!" Lemmikkisivustojen suosiota selittää se, että negatiivisuutta pursuava maailma kaipaa vastapai-

nokseen jotain positiivista. Tuskin on mitään viattomampaa ja positiivisempaa kuin Facebookissa seikkailevat eläimet. Nykyisin ihmiset myös elävät niin kovassa kiireessä, että kaipaavat vapaa-aikanaan pakopaikkaa, jossa voi unohtaa arkihuolet. He löytävät itsensä kissavideoita katselemasta. Ja ehkä ryhmissä esiintyvät eläimet ovat vain niin söpöjä, että niitä jaksetaan tuijotella ihan vain söpöyden takia. Makkosen poikien suosiosta syystä Elisa Makkonen kertoo: "Uskon, että sivuston suosio perustuu ennen kaikkea julkaisujen positiivisuuteen. Välillä pojat kertoilevat kuulumisiaan koiramaisen rempseällä otteella, ja toisinaan taas runoilevat hempeästi elämän tärkeistä asioista. Joskus otetaan myös kantaa niinkin kiperiin aiheisiin kuin päivän politiikkaan, mutta aina pilke silmäkulmassa. Toki panostan myös sekä kuviin, että tekstin laatuun. Kummastakaan niistä en päivityksissä mielelläni edes kiireessä tingi.” Eläinten sosiaalisen median sivustoja miettiessä avainsana on positiivisuus.

Kannattaako akateeminen koulutus

L

iikaa korkeakoulutettuja? Tuoreimmat tilastot tohtorikoulutuksen saaneiden työttömyydestä ovat karua katseltavaa. Haettavana yksi koulutusta vastaava työpaikka kolmen kuukauden aikana Pohjois-Karjalassa. Tähän liki 40 hakijaa. Kuinka erottua tästä joukosta? Kilpailu on kovaa. Netti pursuaa ohjeita kuinka erottua edukseen. Tarjonta ei vastaa kysyntää. Ei ainakaan iloisessa Itä-Suomessa. Tekevälle töitä riittää, sanotaan. Kyllä, mutta työ ei vastaa koulutusta. Sain puhuttua esikoiseni lukioon. Mutta mitä vastaan kun hän kysyy: ”Sinoot maisteri, miksi olet työtön?” Epäonnistumisen tunne täyttää mieleni. Miten ”Päätän mietteistäni huo- perustelen limatta uskoa koulutuksen peruskoululaiselleni koulun kantavaan voimaan, vaikken käyntiä, kun osaakaan vastata tyttärilleni. usko siihen on itselläkin ajoittain hakusessa? En osaa vastata tyttärilleni. Maailmalla on nyt nähty, että ilman alan koulutusta voi päästä vallan huipulle. Voimakas ja tunteisiin vetoava ulosanti takaa paikan johtajan jakkaralla. Mutta kuinka käy ujoille ja hiljaisille pienille piipertäjille, jotka ääni väristen esittelevät itsensä uuden opintojakson alkaessa? 80-luvun poppihuuman keskellä siskoni ja minun mieliimme iskostettiin, että koulutus kannattaa. Sanottiin, että työpaikan voi jopa itse valita, kun on hyvin kouluttautunut. Kukaan ei kuitenkaan maininnut, että koulutus ei takaa pääsyä haluttuun työpaikkaan. Edelleen 90-luvun laman pyörteissä opettajat loivat uskoa meihin ammattiin valmistuville. Kun valmistumme, töitä riittää. Ei heillä kuitenkaan kristallipalloa ollut. Kaksi tai kolme opiskelijaa 18:sta työllistyi. Me muut jäimme ihmettelemään, tässäkö tämä oli. Risuja näille optimisteille väärän mielikuvan luomisesta. Heitä me pöljät kuitenkin uskoimme. Onko työllistyminen koulutuksen tavoite? Mikä muu se voisi olla? Omanarvon tunnon nousu, joka ainakin huonolla itsetunnolla varustetulle on tärkeää? Työllistymisen kautta voi parhaimmillaan vaikuttaa yhteiskunnallisesti sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Olen saanut maksuttoman ja hyvän yliopistokoulutuksen. Kiitollisuuteni tästä on kuitenkin karisemassa. Miksikö? En enää tiedä, saanko sen mukaista työtä. Todennäköistä on, että saamani työ tulee olemaan kaupan tai puhtaanapidon alalta. Tai puhelinmyyntiä. Kaikkia arvostan. Mutta miksi menisin työhön, joka on sisällöltään kaukana saamastani yhteiskunnalle kalliista koulutuksesta? Välttyäkseni karenssilta? Mitä hyötyä silloin koulutuksesta on? Hukkaan heitettyä aikaa? Uudet työllisyyttä parantavat halli-tuksen suunnitelmat antavat hyvän syyn laulaa ”mitä v….a, nyt alkaa huumori loppua…” Älä tuudittaudu siihen, että saat koulutusta vastaavaa työtä. Ainakaan heti, ellei jalkasi ole jo oven välissä. Pidä mielessäsi se mahdollisuus, että jäät työttömäksi. Itse päätän mietteistäni huolimatta uskoa koulutuksen kantavaan voimaan, vaikken osaakaan vastata tyttärilleni. Itseisarvona koulutus on ollut kannattava sijoitus ja henkinen pääoma. Ehkä aikanaan elämän ruuhkavuosien rauhoituttua hakeudun ruuhka Suomeen työn perässä. Ai, mutta silloinhan eläkeikä kolkuttelee ovellani. Olen auttamattomasti liian vanha hektisen työelämän asiantuntijatehtäviin. Molempi parempi. Kannattiko? Tunnen itsesi huijatuksi ja sinisilmäiseksi. Toivottavasti minusta ei tule katkeraa keski-ikäistä kyynikkoa. Saatan jo olla. Siitä huolimatta, tai kenties juuri siksi, istumalihasten kuluttaminen jatkukoon. Mari Mynttinen Terveystieteiden aikuisopiskelija

Uljas 8 | 2.12. 2016

27


Tanssiharrastus antaa energiaa opiskeluun

Tanssista on tullut Mira Heiskaselle elämäntapa.

Opiskelun ohessa kaipaamme usein jotakin, jonka parissa voimme rentoutua ja unohtaa kaikki muut kiireet. Usein tällaisia stressinpoistajia ovat esimerkiksi harrastukset, kuten tanssi. - Laura Väänänen, teksti & Laura Väänänen ja Merja Martikainen, kuvat ”Tanssiessa saa ajatukset muualle, kuten varmasti missä tahansa muussakin harrastuksessa. Kun on rankkaa opintojen ja töiden parissa kaipaa elämään jotain, missä saa heittää aivot narikkaan ja unohtaa hetkeksi kaiken muun”, kertoo Laura Pajula, 22, venäjän kielen ja kulttuurin pääaineopiskelija. Pajula on tanssinut balettia kolmevuotiaasta asti, eli nyt jo yhdeksäntoista vuotta. ”Tanssi on aina ollut tiivis osa elämääni. Tällä hetkellä käyn balettitunneilla balettistudio Relevéllä.” Tanssi on ollut tärkeä harrastus pitkään myös Mira Heiskaselle. Kulttuurintutkimusta pääaineenaan opiskeleva, ja tällä hetkellä tanssiaiheista gradua työstävä 22-vuotias Heiskanen on harrastanut tanssia yli neljäntoista vuoden ajan. Hän on vuosien mittaan kokeillut lukuisia eri tanssilajeja kuten nykytanssia, showta, jazzia, balettia sekä katutanssilajeja ja suorittanut myös tanssitaiteen

28

Uljas 8 | 2. 12. 2016

laajan perusopetuksen. Tällä hetkellä hän toimii myös Isky:n eli Itä-Suomen katutanssiyhdistyksen puheenjohtajana. “Tanssi on aina antanut minulle todella paljon ja siitä on tullut oikeastaan jo elämäntapa. Se on tapa päästä eroon arjen kiireistä ja unohtaa kaikki stressi. Se on tuonut paljon uusia ystäviä ja valtavasti uusia kokemuksia. Se antaa energiaa”, Heiskanen toteaa. Tanssi antaa siis energia ja vastapainoa opiskelulle, mutta miten onnistuu aktiivisen harrastuksen ja täyspäiväisen opiskelun yhdistäminen? ”Yleensä tanssitunnit ovat iltaisin ja olen hyvin päässyt suoraan yliopistolta treeneihin. Välillä on tullut päällekkäisyyksiä, mutta onneksi väliin jääneitä tanssitunteja voi käydä korvaamassa toisilla tunneilla”, Pajula sanoo. ”On ollut sellaisia hetkiä kun on tuntunut, että aika ei riitä”, Heiskanen myöntää. ”Yliopiston hyvä puoli on se, että

Baletti auttaa Laura Pajulaa unohtamaan opiskelukiireet.

opiskelu vapaampaa kuin esimerkiksi lukiossa, joten aikatauluja on helpompi muokata. Jaksamisen kanssa on välillä ollut vaikeaa, mutta tanssi kuitenkin auttaa jaksamaan, tärkeä harrastus kun on. Tykkään kaikesta mitä teen niin se auttaa jaksamaan”, hän jatkaa. Usein puhutaan siitä, miten tärkeitä harrastukset ovat lapsille ja nuorille, mutta mikä on niiden merkitys yliopistoopiskelijoille? “Harrastukset ovat tässä elämänvaiheessa jopa tärkeämpiä kuin lapsena. Tottakai ne ovat erittäin tärkeitä lapsenakin kavereiden ja mielenkiinnon kohteiden löytämisen kannalta, mutta se on erittäin tärkeää tässäkin iässä. Itse ainakin kaipaan ja uskon että jokainen kaipaa vapaa-ajalle jotain muutakin kuin kotona istumista”, Pajula toteaa. ”Harrastamisen kautta saa myös ystäviä ja se opettaa työskentelyä ryhmässä, esiintymistä, tavoitteiden asettamista itselle sekä itsensä haastamista, mikä on erittäin tärkeää”, hän lisää. Pajulalle tanssi on aina ollut pelkästään harrastus, eikä hän ole halunnut tehdä siitä itselleen liian vakavaa juttua. “On ollut minulle tärkeää että se pysyy hauskana. Jos en joskus jaksa mennä treeneihin tai on liikaa koulujuttuja, voin hyvällä omallatunnolla jättää treenit välistä”, hän sanoo.

Isky Isky järjestää Joensuun alueella monipuolista toimintaa ympäri vuoden kuten workshoppeja eli katutanssin tiiviskursseja, jami ja battletapahtumia. He pitävät yllä myös vapaita treenivuoroja Joensuun Lyseon lukiolla. Viime kesänä Isky palkkasi osuuspankin avustuksella kesätyöntekijän. Tänä syksynä he järjestivät yhteistyössä mata kynnys ry:n kanssa lapsille ilmaisia katutanssitunteja. He myös keikkailevat ja esiintyvät keikkapyyntöjen mukaan

Heiskanen puolestaan tähtää pidemmälle. ”Haluan treenata mahdollisimman monipuolisesti ja tulla monipuoliseksi tanssijaksi. Toivoisin, että tanssista tulisi tulevaisuudessa ammatti. Mahdollisesti kunhan olen valmistunut yliopistosta haluaisin opiskella tanssia”, hän paljastaa. Omien treeniensä lisäksi Heiskanen opettaa tanssia Cat People-tanssikoululla sekä ohjaa tanssia Sykettä-korkeakoululiikunnan kursseilla. Sykettä -palvelut tarjoavat useita erilaisia tanssikursseja, jonne kaikki lajista kiinnostuneet ovat tervetulleita. Tanssin harrastamiseen on muutenkin lukuisia mahdollisuuksia sekä Joensuussa, Kuopiossa että Savonlinnassa.


ISYY:LLÄ ON ASIAA TAPAHTUU

Tapahtumat

Kuopio 5.12. Suolan yhteiskristillinen rukoushetki klo 16, Studentian kappeli

Kaikki kampukset:

6.12. Itsenäisyyspäivän soihtukulkue klo 18,

5.–6.12. ISYY:n kampustoimistot kiinni

lähtö Sotkulta (Suokatu 42)

7.12. ISYY:n kampustoimistot auki klo 10–15

7.–14.12. Studentian bändivuorohaku

8.12. SYKETTÄ-liikuntakalenterien julkaisu

keväälle 2017

9.12. Maksuttoman koulutuksen päivä

8.12. Hyvät Kuvat: Pikku Prinssi klo 17.30 ja

9.12. ISYY:n ainejärjestökilpailu päättyy klo 12

20, Kino Kuvakukko

9.12. ISYY:n edustajiston kokous Joensuussa,

10.12. SYKETTÄ ohjatut ryhmäliikuntatunnit

hallituksen valinta vuodelle 2017

päättyvät

12.12. SYKETTÄ-tarrojen myynti alkaa

10.12. ESN KISA Running dinner klo 17–02

16.12. ISYY:n kampustoimistot jäävät joulu-

(Registration open on 21.11.–2.12. at ISYY office)

tauolle ja avaavat ovensa jälleen 9.1.2017

12.12. Kuopion Järjestöjaoston vuoden viimeinen kokous ja vaihtokaronkka klo 18

Joensuu:

14.12. Verenluovutus klo 11–15, Studentia

9.12. ESN Hasta la vista, baby! -party (liput

16.12. UEF Kuopion ylioppilaskuoron joulu-

ISYY:n toimistolta)

konsertti klo 18, Kuopion tuomiokirkko

6.12. Itsenäisyyspäivän soihtukulkue noin klo 15.30, lähtö ISYY:n toimistolta (Haltia, Yliopis-

Savonlinna:

tokatu 7). Glögiä tarjolla klo 14 alkaen.

5.12. ISYY:n toimistolla ei leipäjakelua (toimis-

9.12. ESN Hasta la Vista, baby -party

to kiinni)

9.12. International Party, Kerubin kellari

7.12. Perinteinen joulukonsertti klo 19, Savon-

(ilmainen opiskelijakortilla)

linnan Tuomiokirkko 7.12. OKL-pikkujoulut klo 22 alkaen, Happytime Baari

Jos haluaisit oman kerhosi esittelyn tälle paikalle, laita viestiä osoitteeseen tiedotus@isyy.fi.

14.12. Puurojuhla klo 18, Aino-sali

Kerhot kampuksilla

Lisää tapahtumia löydät ISYY:n verkkosivuilta! isyy.fi/ajankohtaista/tapahtumat

ESN KISA - more international Kuopio for everyone

ISYY:n lihalla

Uusi toimi ja työhuone I <3 Sykettä IISYY:tä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausittain yksi tekijä. Vuorossakorkeakoululiikunnan liikuntasuunnittelija Sirpa Risto.

O

len SYKETTÄ korkeakoululiikunnan liikuntasuunnittelija Sirpa Risto, lempinimeltäni Paristo (Sir Paristo) ja haluan tuoda SYKETTÄ päivään

kaikille korkeakouluyhteisössä toimiville. SYKETTÄ Kuopion korkeakoululiikunta antaa mahdollisuuden edullisiin, monipuolisiin ja matalan

E

SN KISA integrates the local community, interna-

with local and international discounts through compa-

kynnyksen palveluihin. Minun tehtäväni on korkeakou-

tional students, and the national and international

nies such as Hostelling International and GLS.

luliikunnan suunnittelu, toteutus ja kehittäminen. Tämä

To become an active member: join us for the General

tarkoittaa, että välillä työpäivääni kuuluu suunnittelun

Finnish and international students. Some events happe-

Meeting (announced on Facebook and in ISYY’s Monday

ja toteutuksen lisäksi liikuntatilojen siivousta, järjeste-

ning every semester are trips to Lapland, St. Petersburg,

Mail) at the beginning of each semester, or contact Pre-

lyä, hankintoja sekä palavereja omien toimijoiden ja

and Stockholm; visits to local spots like the Rauhalahti

sident Gwendolyn Donley (gwend@uef.fi) or treasurer

yhteistyötahojen kanssa. Liikuntapalvelujen kehittämi-

smoke sauna and Vuorilampi; our famous international

Emmi Alho (kv.kuopio@isyy.fi) for information about

nen on tapahtunut huikealla vauhdilla ja haluamme

food festival; and much more! KISA reaches over 300 in-

joining the board/active member meetings. Actives help

tarjota parasta teille liikkujille. Yksin en tätä kaikkea tee.

ternational students per year, in addition to a wide range

plan and execute events.

Olen onnellinen, että minulla on työpari, Savonia amk:n

ESN network. We do this through regular events for local

of Finnish students. We provide an inclusive environment

To become a board member: this is usually for

for international and Finnish students and encourages

students who have already demonstrated involvement

active roles in campus-wide decision-making.

with KISA events. Join for the General Meeting and have

opiskelijakunnan korkeakoululiikunnan liikuntasuunnittelija Saara Hanhela. Olen myös ISYY:n Kuopion kampuksen toimistopääl-

Sirpa Risto

prepared a statement for why you want a particular

likkö eli pääsihteerin apukäsi. Huolehdin, että Kuopiossa

Kuka:Sirpa Risto (Paristo)

KISA has 3 levels: members, active members, and board

board position. Board members must attend and help

ISYY:n toimistolla henkilökunnan asiat ovat kunnossa ja

Mitä: SYKETTÄ korkeakoululiikun-

members.

plan meetings and events.

palvelut pelaavat. Työni on ollut hyvin mielenkiintoista

nan liikuntasuunnittelija ja ISYY:n

Connect with us!

ja olen saanut nähdä monia asioita vuosien varrella.

Kuopion kampuksen toimisto-

www.esnkisa.eu, Facebook: ESN KISA (page); KISA

Ylioppilaskunta on minulle kuin toinen koti, sillä olen tänä päällikkö

Getting involved with KISA is easy! Involvement in

To become a member: UEF students must join ISYY and get automatic KISA membership. Savonia students pay an annual fee of 15e. Go to the ISYY office in Lukema,

(group); KISA Student Marketplace (group), Board contact

complete a KISA membership form, and then receive an

info: Gwendolyn Donley, president (gwend@uef.fi); Emmi

ESNcard, which (when activated online) provides them

Alho, treasurer (kv.kuopio@isyy.fi)

vuonna ollut täällä töissä neljännesvuosisadan.

Missä: Kuopion Kampuksella

Nauttikaa elämästä! - <3 Paristo

Joensuun toimisto Kuopion toimisto Savonlinnan toimisto Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs ma, ti 10-15 Yliopistonranta 3 ma, ti 10-15 Kuninkaankartanonkatu 7 ma-to 10-14 80100 JOENSUU to 10-15 70211 KUOPIO to 10-15 57100 SAVONLINNA pe 10-13 toimisto.joensuu@isyy.fi pe 10-13 toimisto.kuopio@isyy.fi pe 10-13 toimisto.savonlinna@isyy.fi 050 341 6346 044 576 8419 044 576 8430 ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote uutiskirjeenä sähköpostiisi. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, ISYY-info sähköpostilista: Liity kampuksesi listalle. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, Twitter: @ISYYH, sivun toimitus: tiedostussihteeri Heljä Koistinen Uljas 8 | 2.12. 2016

29


Kolumni | Jäähyväiset

T

LET’S BESSERWISSER!

Rakkaani,

iesimme tämän hetken koittavan joskus, mutta voi miten pian se tulikaan! Vasta jokunen vuosi sitten lähestyin sinua ujosti katsekontaktia vältellen, kuitenkin innostuneena. Sinä otit minut avoimesti vastaan, varovasti suureen syliisi. Pian jo huomasinkin, että olin jännittänyt turhaan. Sinä et tuominnut. Uskoit minuun, kun en vielä itsekään uskonut. Sinä olet aina ollut rehellisesti oma itsesi, monipuolinen ja täynnä elämää. Sinun kauttasi sain kohdata mitä erilaisempia ihmisiä ja ajatuksia ja ideoita. Jaksoin aina ihmetellä, miten paljon eri mahdollisuuksia sinä minulle tarjositkaan. Sinä annoit paljon, joskus liikaakin, kun en aluksi osannut sanoa sinulle “ei” ja melkein väsyin sinun takiasi. Muistan toisinaan ajatelleeni, että olet liian vaativa ja minä en ole sitä mitä sinä haluat, kunnes huomasin, että sinä vain rohkaisit minua kasvamaan sellaiseksi kuin nyt olen. Ja minä kasvoin. Täytyy myöntää, että joskus myös petyin sinuun: et aina ollut sitä mitä lupasit, rohkea ja kannustava. Ymmärrän, että sinullakin oli huonoja päiviä, jolloin et jaksanut välittää siitä mitä minulle kuuluu vaan jätit minut yksin olihan minullakin päiviä, jolloin en jaksanut nähdä sinua. Kuten suhteissa yleensä, meilläkin välit viilenivät alkuinnostuksen jälkeen.

Mutta ehkä se oli sinun tapasi kertoa minulle, että pitää oppia seisomaan omilla jaloillaan ja pohtimaan omilla aivoillaan, rohkeasti ja itsenäisesti. Ja minä opin.

” Sinä et tuominnut. Uskoit minuun, kun en vielä itsekään uskonut. Vaikka annoitkin paljon, uskon että sinäkin sait minulta jotain. Tiedän, että olin sinulle vain yksi tuhansien joukossa - toivon silti, että vielä vuosienkin päästä muistat edes jotain minusta, vaikket nimeäni, numeroani tai kasvojani muistaisikaan. Minä tulen muistamaan sinut isosisaruksena, joka opetti olemaan rohkea, kriittinen ja avoin. Yhteinen taipaleemme on pian ohi, mutta muistan sinua aina lämmöllä etenkin tavatessani niitä ihania ihmisiä, nauttiessani niistä mielenkiintoisista harrastuksista ja ennen kaikkea käyttäessäni niitä tärkeitä oppeja, joita sinä toit elämääni. Nämä eivät ole hyvästit: tiedän, että joskus kohtaamme taas, tavalla tai toisella. Toivon, että voimme olla silloin taas kuin ne kaverukset, jotka joskus olimme. Nämä ovat yhden elämänvaiheen päättäjäiset ja uuden alkajaiset. Kiitos kaikesta, yliopisto. Rakkaudella, Anni Ylönen 251574, pian entinen opiskelijasi

1

- Itäinen Turhan Tietäjä

Tee aivotöksyjä lisäämällä viivalle maantieteellinen paikka. Suluissa kirjainten määrä.

A) Vesi _________ n pater nosterissa käy kova sihinä, ainakin erään lorun mukaan (9) B) Eräällä Australian territoriolla alkaa joka vuoden lopussa melkoinen kuhina, sillä useat miljoonat joulu ________ taskuravut vaeltavat lisääntymään rannikolle.(9)

2

Kuka aloitti kuningashommat alle 5-vuotiaana vuonna 1643 ja jatkoi kuolemaansa vuoteen 1715 asti? Vuonna 1686 hänelle tehtiin peräaukko-operaatio, joka on tarkasti dokumentoitu. Helsingin yliopistossa pidettiin muutama kuukausi sitten yleisöluento, joka nimi oli ”______ ___, kuninkaallinen peräaukko kirurgian kehityksen kääntöpisteenä”. Ennen leikkausta, jossa poistettiin peräaukon sisältä peräsuolesta välilihaan asti ulottunut paise, kirurgi oli harjoitellut operaatiota 75 koekaniinilla, joista osa oli vapaaehtoisia ja joista osa oli kuollut – määrää ei tiedetä. Leikkausta ei salattu, ja koko hovi halusi samaan leikkaukseen. Aateliset suorastaan tyrkyttivät anaaliaan kirurgille. Kirurgien arvostus oli 1600-luvulla suorastaan gluteus maximuksesta. Siitä kertoo se, että suuri osa heistä toimi partureina – parturikirurgit etenkin sotavälskäreinä. Tämä persu-operaatio palautti kirurgien maineen: Ranskaan perustettiin akatemia, jossa aloitettiin järjestelmällinen kirurgien koulutus. 1) Ludvig Filip. X) Hugo Kapeting. 2) Ludvig XIV.

3

Mihin maahan ei pääse lentokoneella eikä junalla, koska siellä ei ole lentokenttiä tai rautateitä? Sen keskikorkeus merenpinnasta on 1 996 metriä, minkä vuoksi se on korkeimmalla sijaitseva mantereensa maa. Korkein vuori on Coma Pedrosa, 2 942 m. Sen valtionpäämiehinä on kaksi ruhtinasta: tällä hetkellä naapurimaan presidentti – eräs Hollande; toisessa naapurimaassa vaikuttava Joan Enric Vives Sicilia – Urgelin piispa. Käytännön hommia hoitaa tällä hetkellä pääministeri Antoni Martti. 1) Bolivia. X) Andorra. 2) Luxemburg.

Sanna Hukkanen | Korpi

4

Mikä vuoden 1928 romaani julkaistiin alun perin Italiassa kotimaansa sensuurikiellon vuoksi? Kirjailijan kotimaassa vasta vuonna 1960. Se tapahtuu Wragbyn tilalla. Kirjoittajan ideaalina oli luonto ja luonnonmukainen elämä: teoksen rakkaushetkien paikaksi valikoitui kukkia täynnä oleva metsä. Havaittavissa on taatamaista realismia ja naturalismia; kerronta kuvailee ympäristöä symbolisesti, yksityiskohtaisesti ja melkein poeettisesti. Päähenkilöt ovat suuressa sodassa halvaantunut Sir Clifford, hänen vaimonsa Connie ja Oliver. Sir Clifford – joka edustaa teollista konekulttuuria, kovaa kapitalismia ja omistavaa luokkaa – asettuu sukutilalleen. Hänen vaimonsa Constance kyllästyy kylmään mieheensä ja hankkii itselleen rakastajaksi metsänvartija-Oliverin.

1) Evelyn Waugh: Mennyt maailma. X) D.H. Lawrence: Lady Chatterleyn rakastaja. 2) E.M. Forster: Talo jalavan alla.

5

Kenen ristimänimi on Yelena Vasilievna Mironova? Esittänyt mm. Elisabet I:tä että Elisabet II:ta. Toisesta roolista hänet palkittiin Oscarilla. 1) Vanessa Redgrave. X) Judi Dench. 2) Helen Mirren.

Nimi 1

30

2

3

4

5

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1 Uljas 8 | 2. 12. 2016

Oikeat vastaukset sivulla 32.


10 . 2 . 2 0 1 7  K U O PI O (K U O PIO-HALLI) • 11.2.2017 JOENSUU ( JO E N S U U A R E E N A )

Backyard Babies (SWE)

Hardcore Superstar (SWE)

Danko Jones (CAN)

Pariisin Kevät

Disco Ensemble

Olavi Uusivirta

Opiskelijalippu 25 € (norm. 35 €) Ennakkomyynti: Levykauppa Levy-Eskot • Tiketti • Lippupiste ISYY:n toimistot (Joensuun, Savonlinnan ja Kuopion kampuksilla) Lisätietoja: luntailosaaressa.fi

Uljas 8 | 2.12. 2016

31


TOIVOTTAVAT VARARENGASRAVINTOLAT! SALACAVALA

Joulun alla palvelemme seuraavasti: BAR NOUSU

Joulukuussa joka päivä 19-04!

23.12. 24.12. 25.12. Jouluaaton Aaton Partyt 26.12. suljettu 31.12. Joulupäivän Tanssit 5.1. Legendaariset Pasarin Tapsan 6.1. Tanssit Loppiasen Touhut 23.12. 24.12. klo 10.45-00, keittiö 10.45-00 25.12. suljettu 26.12. klo 20-04, keittiö kiinni klo 16-04, keittiö 16-00 5.1. klo 10.45-05, keittiö 10.45-00 6.1. suljettu

PASSION CLUB: 23.12. 24.12. 25.12. 26.12. 5.1.

16-04 suljettu 20-04 16-04 16-04 16-04 16-04

HENKKA:

INTRO: 23.12. 24.12. 25.12. 26.12. 5.1. 6.1.

GLORIA:

Glorian karaoke ke-la 21.00 alkaen!

klo 22-04 klo 22-04 Henkan Jouluaatto klo 22-04 Henkan Joulujuhla klo 21-04 Pecu Cinnarin muistojamit klo 21-04 Mama Radical klo 22-04 Timi Lexikon

23.12. 24.12. 25.12. 26.12. 31.12. 1.1. 6.1

klo 8- 18 suljettu Joko testasit suljettu SalaCavalan klo 12- 17 glögibaarin? klo 8.30- 17 suljettu suljettu

ALE PUPI: 23.12. 24.12. 25.12. 26.12. 5.1. 6.1.

klo 09-02 suljettu klo 09-02 Joulupäivän Huvit klo 09-02 Tapsan Tanssit klo 09-02 Loppiaisaaton Touhut klo 09-02 Loppiaisen Huvit

ALBATROSSI:

Avaamme huhtikuussa!

Albatrossi m a a k k a a s s ii ii n n ii r r a av v ii n n tt o o ll a a m

32

Uljas 8 | 2. 12. 2016

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: hiidenmaa saarenmaa 2 X X 2


Uljas 8/2016