Page 1

2015

8

Itä-Suomen ylioppilaslehti

Naisten puolesta

EDARI VAALIT Suomen hallitus näyttää piiskaa - opiskelijat aiempaa aktiivisemmin edarivaaliuurnille >>4-5 Edarivaalit tulevat. 1. Lue mitä ehdokkaat ajattelevat 2. Etsi oma ehdokkaasi 3. Äänestä >>8-11


a t i o Al n o n kun ! y s syk

alk.

0 4 €/kk

Kokeile Kunnonsalia VELOITUKSETTA Tutustu Kunnonsaliin 4 KK 40 € /KK Testaa Fustra NÄYTETUNTI 35 €

Tällä kupongilla 3 PÄIVÄN VELOITUKSETON tutustuminen Kunnonsalille!

Voimassa 3 peräkkäistä päivää, edun voi hyödyntää ainoastaan kerran. Kuponki on henkilökohtainen.

LEIKK AA TÄSTÄ ILMA IS TREEN TA IÄ!

Voimassa 31.10.2015 saakka.

Huippu henkilökunta, esteettömät tilat, keskeinen sijainti ja mahottoman mukava ilmapiiri 24/7. Tule testaamaan!

Liikuttavan hyvää!

LIIKUNTAKESKUS www.kunnonsali.fi

AVOINNA 24/7 | KUNTOSALI | RYHMÄLIIKUNTA | FUSTRA METHOD | PERSONAL TRAINER | OMT-FYSIOTERAPIA HIERONTA | YRITYSLIIKUNTA | SOLARIUM | SAUNA | LISÄRAVINTEET | VEKARAPARKKI KUOPIO Viihdekeskus IsoCee, Ajurinkatu 16 | VARKAUS Ahlströminkatu 23 | PUH (017) 552 3322 | EMAIL vastaanotto@kunnonsali.fi

2

Uljas 8 | 20. 10. 2015


Alku

Vaalikiima

”Suuret gurut, heillä menee kaikki aika muita neuvoessa. Minusta on mukavampi olla ihan tavallinen työmies. Pääkirjoitus | Uljas linja

Sisällys | Herätyskello

4-5 6-7 12-13 Opetusministeri Sanni Grahn-Laaso-

nen aikoo leikata opintotukea ja muuttaa sen lainapainotteiseksi. Se lisäisi opiskelijoiden eriarvoisuutta.

Jos junayhteydet katkotaan ItäSuomesta, on busseista toivottu pelastajaa. Ei ole lainkaan varmaa, että niistä on siihen.

8-11

EDARI VAALIT

Mitä ehdokkaat haluavat edustajistossa tehdä? Kysyimme

edarivaaliehdokkailta millaista ISYY:tä he seuraavat kaksi vuotta tahtoisivat rakentaa.

Itä-Suomen ylioppilaslehti Päätoimittaja

Jarkko Kumpulainen 044 576 8420 paatoimittaja@uljas.net Toimittaja

Pasi Huttunen 044 576 8427 pasi.huttunen@uljas.net Taitto

Emil Blick Kustantaja

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Painopaikka

Botnia Print Ilmoitusmyynti

Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@uef.fi Kansikuva

Janina Joutsen

Jostakin olisi yliopistossa leikattava, mutta kuinka koulutusohjelmien merkitystä voidaan vertailla? Ei voida, toteeavat laitosjohtajat.

19-20 Miksi tieto ei tunnu muuttuvan toiminnaksi, pohdittiin viidennessä Kohtuus vaarassa -seminaarissa. Olemmeko opineet odottamaan valmiita ratkaisuja toimimisen sijaan?

26-27 Miksi kaikki hajoaa niin nopeasti tätä

nykyä? Koska markkinatalous edellyttää sitä, kertoo Pekka Koivaara esseessään.

Humoro nigra | Uljas risteytti oman kloonin. ”Parannetaan laatua leikkaamalla tutkimuksesta, opetuksesta ja avaruusolennot käyvät maapallolla säännöllisesti”, kommentoi Uljaan tuore luomus Sannijuhan af Grann-Laazonen. Totuus on pihalla, haluamme uskoa.

Hyvä elämä on ilmaista

O

petusministeri Sanni Grahn-Laasonen kävi viikko sitten selvittelemässä UEF:n taloutta ja tulevaisuutta rehtori Jukka Mönkkösen kanssa. Kyselytunnilla hän joutui kasvotusten vastamaan leikkauksista henkilökunnalle ja opiskelijoille. Grahn-Laasosella riitti ymmärrystä, mutta jokainen kommentti kiersi painottamaan kuinka vaikeassa tilanteessa Suomen talous on, ja kuinka yksioikoinen hallituksen suhde valtionvelkaan on. Selväksi kävi, että elvytyksen tiellä ei olla. Ristiriidoissa riitti - lisää ja halvemmalla. Grahn-Laasonen kertoi olevansa laittamassa koulutuskenttää uusiksi varhaiskasvatuksesta tohtorikoulutukseen. Pienille lapsille pitäisi saada varhaiskasvatukseen jo ”taitoja joita tarvitaan työelämässä”. Opetusministerin argumentoinnissa on jo reilu vääntömomentti, kun maan kohtalon kamppailua on työstetty ihmisten mieliin jo vähintään seitsemän vuotta. ”Tämä on se todellisuus missä nyt eletään”, Grahn-Laasonen sanoi perustellessaan, että jokaisessa väestöryhmässa pitää luopua saavutetuista eduista. 90-luvun lama jätti jäljen sukupolveen. Kun nyt vuorostaan ääni kansankellossa huutaa tehoja irti, kaipaisi eetteriin keskustelua ja kyseenalaistusta myös laajemmassa kehyksessä. Opetusministerin puheista tuli mieleen, että kun jokaista ylipiston, opiskelun ja tutkimuksen osaa peilataan talouden realiteetteihin, saatamme vahingossa alkaa uskomaan, että niin voi tehdä. Meillähän on ihmiskuntana taipumus moisiin unohduksiin. Vuosituhannen vaihteessahan käytiin hyvää elämää sivuten ihan pätevää keskustelua, että voiko tehokkuusajattelua tunkea kaikkeen. Nyt sama keskustelu tuntuisi falskilta ja naivilta, eli siten olemme asian sisäistäneet. Edelleen opiskelulla, koulutuksella ja tutkimuksella on ensisijainen tehtävä tuottaa sivistystä, ymmärrystä ja jalostaa ihmistä kuntana, joka ainakin jossakin määrin realisoituu toiminnaksi ja ymmärrykseksi paremman huomisen puolesta. Idealistista? Kyllä, mutta myös realismia. Minkälaista ihmiskuvaa ja hyvän elämän mallia me sisäistämme näiden vuosien rivien välistä? Onko elämällä ja ihmisellä itseisarvo ilman tuottavuutta? On. Hyvä elämä on ilmaista. Moni muu asia tai tuote kyllä maksaa. Leikkauksia puolustetaan realismilla. Realismilla voi argumentoida myös, että meidän pitäisi jo kyetä kansana vetämään syvällisempiä suuntaviivoja hyvästä elämästä ja maailmasta jossa haluamme elää. Kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.) kirjoittaa blogissaan: ”Noin miljoona suomalaista syö Kelan korvaamia psyykenlääkkeitä, ja pelkästään masennuslääkkeitä käyttää meistä noin 400 000. Joka neljäs työssä käyvä suomalainen kärsii jonkinasteisesta työuupumuksesta”, Kasvi kirjoittaa. Kasvin tavoin kysyn minäkin, että hoidammeko vain pahoinvoinnin oireita syiden sijaan. Jarkko Kumpulainen

Uljas 8 | 20. 10. 2015

3


Gallup

Äänestätkö

Äänestätkö edustajistovaaleissa?

”Uusitalo on paaluttanut toivovansa maksullisempaa koulutusta heikommalla sosiaaliturvalla.

Nyt | Politiikkaa, koneita

Anna-Reetta Suhonen, Atte Karppinen & Raisa Savolainen

Kuopio

Lauri Kuronen

Sosiaalipedagogiikka, 4. vsk. - Aion äänestää. Yliopiston sisäiset vaikutusmahdollisuudet ovat olleet itselle toistaiseksi melko tuntemattomia, joten tulevat vaalit kuulostavat hyvältä tavalta aloittaa vaikuttamiseen tutustuminen. Omaatuntoa on muutenkin hieman kolkuttanut, etten ole aikaisemmin äänestänyt edustajistovaaleissa. Antti Saali Sosiologia, 4. vsk.

- Enköhän äänestä. Verkkopohjainen äänestäminen kuulostaa helpolta ja vaalien luonteesta johtuen äänestämiskynnys on matala. Kaikilla ehdokkailla on yhteinen opiskelijoiden intressi. Puoluepoliittisuus nouse vallitsevaksi jakolinjaksi.

Joensuu Saara Oravuo

Englannin kieli ja kulttuuri, 3. vsk. - Kyllä. Haluan olla mukana vaikuttamassa asioihin.

Simo Purhonen

Piiskaako Suomen hallitus isyyläiset uurnille? Suomen hallitus saattaa koulutusleikkauksillaan kannustaa isyyläiset tavallista innokkaammin vaaliuurnille. Leikkaukset koulutukseen ja opintotukeen tuntuvat toteutuessaan opiskelijan arjessa ja kukkarossa. Suuttumus ja pettymys ovat olleet kouriintuntuvia. Toisaalta yhä uudet tiukennukset ja rajoitukset opintotukeen ja opintojen suorittamiseen saattavat luoda painetta opiskella aiempaa nopeampaan tahtiin, jolloin yhteiskunnalliselle aktiivisuudelle ei ehkä jää aikaa. Opiskelijoiden vaali-innokkuus osoittaa kyllä piristymisen merkkejä. Edustajistovaalien ehdokasmäärä nousi edellisistä vaaleista yli 30 ehdokkaan verran. Ehdokkaita on nyt 173 kun heitä edellisissä vaaleissa vuonna 2013 oli 141. Sekä nyt käytävien, että edellisten vaalien ehdokasmäärä jää kuitenkin pahasti jälkeen vertailtaessa aiempiin ISYY:n edustajistovaaleihin. Vuonna 2009 ehdokkaita oli 330 ja vuonna 2011 204. Vaalilistojen määrä on vaihdellut vuoden 2009 12 listasta vuoden 2011 yhdeksään listaan, vuoden 2013 11 listaan ja tämänhetkiseen 13 listaan. Äänestysprosentti romahti edellisissä vaaleissa 17,4 prosenttiin kun se niitä edeltävissä vaaleissa oli ollut 28,2 ja sitä edellisissä 24,5. Yksi tapa selittää vaali-innokkuuden kehitystä on isyyläisyyden rakentaminen. ISYY:n kahdet ensimmäiset vaalit, joista ensimmäiset käytiin ennen kuin ylioppilaskuntaa oli edes olemassa, käytiin

edeltäjäylioppilaskuntien poliittisilla kulttuureilla ja perinnöillä. Sekä Joensuun yliopiston ylioppilaskuntalaiset että Kuopion yliopiston ylioppilaskuntalaiset olivat tahoillaan vireitä ja aktiivisia, mutta isyyläisyys oli olemassa vasta paperilla. Vuoden 2013 vaalit olivat ensimmäiset isyyläisinä käydyt. Opiskelijasukupolven vaihdos oli ehtinyt paljolti tapahtua. Poikkeuksellisen surkeaa äänestysprosenttia voi osittain selittää sillä, että kolmella kampuksella toimivan yhteisön rakentamisen hitauden ja sekavan brändäyksen vuoksi yhteenkuuluvuuden tunne oli vielä löyhää, eikä toisaalta ollut enää vanhoja perinteitä täyttämässä tyhjiötä. Kiinnostava tekijä nyt käytävissä vaaleissa on kansainvälisten opiskelijoiden aiempaa suurempi määrä ehdokkaina. Tuttuja ajattelumalleja ja instituutioita ravistelevien ulkomaalaisten ehdokkaiden vaikutus äänestysaktiivisuuteen ja vaalitulokseen on vaaleissa muuttuja, jonka ennakoiminen on vaikeaa. ISYY on saanut Suomen hallitukselta voimakkaan piristysruiskeen riviensä tiivistämiseen ja opiskelijan etujen puolustamiseen. Tämänhetkisten tietojen valossa vaikuttaa selvältä, että äänestysprosentti on näissä vaaleissa suurempi kuin edellisissä vaaleissa. Toisaalta edellisten vaalien lukemista nouseminen ei vielä tarkoita hyvää tulosta. Pasi Huttunen

Historia, 4. vsk. - Aion, vaikka hirveästi ei luottoa poliitikkoihin ole.

Savonlinna Mari Rantanen

Käsityötiede, 1. vsk. - Kyllä, voisihan sitä äänestää, jos tietäisi paremmin, mitä ehdokkaat ajaa. Helsingin yliopistossa opiskellessani oli vaikea tunnistaa ehdokkaita, koska porukkaa oli niin paljon. Jospa täällä se kävisi helpommin. Edes se, että yhdistää valokuvan näkemäänsä ihmiseen, auttaisi. Joku tapahtuma, jossa ehdokkaita voisi jututtaa, olisi hyvä. Vellu Jokinen

Luokanopettaja 5. vsk. - Kyllä. Sattuu kerrankin olemaan ehdokkaita, joita voisi äänestää. Kampuksellamme ei nyt mene kovin lujaa, joten jospa sinne sattuis pääsemään joku hyvä edustaja Savonlinnasta.

4

Uljas 8 | 20. 10. 2015

Keskustaopiskelijat tyytymättömiä opintotuen selvityshenkilöön Keskustan opiskelijaliitto (KOL) kritisoi kannanotossaan Jyväskylän yliopiston taloustieteen professori Roope Uusitalon valintaa opintotuen uudistamisen selvityshenkilöksi. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) pyytää Uusitaloa selvittämään opintotuen uudistamisen vaihtoehtoja hallitusohjelman asettamien ehtojen rajoissa. ”Uusitalo on paaluttanut toivovansa maksullisempaa koulutusta heikommalla sosiaaliturvalla. Se ei voi olla keskustan eikä hallituksen linja.

Hallitus on tähän mennessä sopinut vasta säästötavoitteesta, joten nyt tarvitaan nopeasti yhteisiä reunaehtoja ohjaamaan uudistustyötä”, linjaa Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Hilkka Kemppi. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan uudistamisen tavoitteena on, että järjestelmä turvaa mahdollisuuden kokopäiväiseen opiskeluun ja kannustaa ripeään valmistumiseen. Pasi Huttunen

ISYY:n vaalikone on auki Omaa ehdokastaan voi edustajistovaaleissa etsiä myös vaalikoneen avulla. Ehdokkaista valtaosa, 142 kaikista 173:sta ehdokkaasta on vastannut vaalikoneen 20 kysymykseen. Koneen kysymyksissä käydään läpi sekä yleisiä opiskelijan edunvalvontaan liittyviä kysymyksiä että Itä-Suomen yliopistoa ja ylioppilaskuntaa koskevia kysymyksiä. ISYY:n edustajistovaalien ennakkoäänestys on 21.–23. sekä 26.–29.lokakuuta ja varsinainen äänestys 3.–4. marraskuuta. Äänioikeutettuja ovat kaikki

Itä-Suomen yliopistoon 14. lokakuuta mennessä läsnäoleviksi ilmoittautuneet opiskelijat, jotka ovat ylioppilaskunnan jäseniä. Jokaiselle äänioikeutetulle lähetetään ennen vaalien ennakkoäänestystä sähköpostiin linkki, jonka kautta sähköinen äänestys tapahtuu. ISYY:n vaalikone löytyy osoitteesta isyy.fi/vaalit/vaalikone/.

Pasi Huttunen


”Tässä näkyy hyvin se, että me joudumme nyt kaikilta väestöryhmiltä purkamaan saavutettuja etuja.

Opintotuen lainapainotteisuus eriarvoistaisi opiskelijoita

Opiskelijaliike toimi opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen väylänä poliikkaan. Nyt Grahn-Laasonen ei näe ristiriitaa siinä, että vaatiessaan yliopistoilta lisää leikkauksia, vaatii hän

samalla tutkimuksen ja opetuksen parempaa laatua. ”Tutkimustulosten kaupallistaminen on yksi tärkeä asia joka kulkee hyvin tässä rinnalla”, Grahn-Laasonen toteaa.

Suomen hallitus aikoo leikata opintotuesta 70 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä, ja pitkällä aikavälillä 150 miljoonaa. Äskettäin Itä-Suomen ylipistossa vieraillut Opetusministeri Sanni GrahnLaasonen joutui vastaamaan kyselytunnillaan hallituksen kysymyksiin leikkauksista. Grahn-Laasonen ei näe leikkausten heikentävän opiskelijan asemaa. ”Posiitivinen uutinen on se, että opintorahan, asumislisän ja lainan kokonaismäärä kasvaa sinne 1100 euroon. Lainapainotteisuuden lisääntyminen on laskennallinen fakta tässä tilanteessa,

mutta se mahdollistaa tulevaisuudessa sen, että opintotuella voi kuitenkin edistää opintoja”, Grahn-Laasonen kertoi. Nykyhallituksen halu lisätä lainapainotteisuutta lisäämisessä näyttää selvältä. Opintotuen uudistamisen selvitysmieheksi Grahn-Laasonen on kutsunut Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun koulutuksen taloustieteen professorin Roope Uusitalon. Uusitalo tunnetaan muun muassa vahvana lainapainotteisuuden ja lukukausimaksujen kaikille käyttöönoton puolestapuhujana. Lainapainotteisuuden eriarvoistava

vaikutus on sekin laskennallinen fakta. Lääkärin palkkatasolla opiskeluvuodet ovat erittäin halpoja verraten muun muassa lainan takaisinmaksuun lastentarhanopettajan palkalla. ”Kaikki avoimet kysymykset ratkeavat valmistelun yhteydessä, jonka seurantaryhmässä ovat mukana myös opiskelijat, kokonaisuus on katsottava myös eri alojen kannalta”, ministeri lupailee. Kyselytunnilla muun muassa ISYY:n hallituksen puheenjohtaja Juho Pulkka vaati opetusministerilt, ettei nyt tehtävät heikennykset ole hidasta liikettä kohti lukukausimaksuja ja opintolainalla opiskelua. Ministerin mukaan kaikki eduskuntapuolueet kannattavat maksutonta koulutusta. Hänen vastauksestaan kuuluu selkeästi vallitseva vaihtoehdottomuuden politiikka. ”Tässä näkyy hyvin se, että me

joudumme nyt kaikilta väestöryhmiltä purkamaan saavutettuja etuja, mutta Suomi on nyt niin vaikeassa tilanteessa, että tämä on se todellisuus missä nyt eletään”, Grahn-Laasonen arvelee.

1

Uutinen #

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen aikoo leikata opintotukea ja muuttaa sen lainapainotteiseksi. – Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva

Uljas 8 | 20. 10. 2015

5


Kampus

”Meillä on omat suunnitelmamme Joensuun suhteen, emmekä halua olla niitä, jotka vastaavat VR:n jättämään kysyntään.”

Jos juna ei kannata, miksi bussi kannattaisi? Linja-autoliikenne hakee markkinapaikkaansa Joensuussa, jos suunnitellut junavuorot lakkautetaan ensi keväänä. Bussiyhteyksien taloudellisesta kannattavuudesta ei ole tietoa. – Emma Vormisto, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

Debatti

Osallistu keskusteluun. Ota kantaa. Anna palautetta. Mielipidekirjoitukset osoitteeseen toimitus@uljas.net.

Arvokas jäsenmaksumme ISYY:n jäsenmaksu nousi opetus- ja kulttuuriministeriön YTHS:lle maksaman vuokratuen lakkauttamispäätöksen vuoksi tänä vuonna 126 euroon. Tämä tekee ylioppilaskuntamme jäsenmaksusta Suomen toiseksi suurimman. Jäsenmaksu on kiistämättä korkea ja sen

6

Uljas 8 | 20. 10. 2015

madaltamiseksi ylioppilaskunta on tehnyt toimia kausi kaudelta etsimällä säästöjä kaikesta sen toiminnasta. On harkittu henkilökunnan vähentämistä, huomaten, että nykyinenkin henkilöstö on äärimmilleen venytetty. On ehdotettu ylioppilaslehden lakkauttamista - idea

joka tyrmättiin poikkipoliittisella äänivyöryllä. YTHS:n kenties Suomen laadukkaimmasta sairaanhoidosta emme ole valmiita leikkaamaan. Olisiko asialle tehtävissä jotain? Könttäsummana 126 euroa on opiskelijalle paljon. Jäsenmaksu on mahdollista maksaa myös kahdessa eri osassa: syksyllä 65 euroa ja keväällä 65 euroa. Tällöin yhteenlasketuksi summaksi tulee kuitenkin 130 euroa, eli neljä euroa enemmän kuin kerralla maksettuna. Mielestäni jäsenmaksun kahdessa erässä maksamista tulisi helpottaa ottamalla tämä neljän euron maksu pois. Lisäksi jäsenmaksun määrää tulisi pystyä

miselvään – lähes pakottavaan – tarpeeseen. Seuraavia liikkeitä uusien vuorojen suhteen nähdään jo ensi keväänä. ”Kun ensimmäistä Onnibus-vuoroa suunniteltiin Joensuuhun, kollegat sanoivat, että eihän siellä asu kuin Mötön mummo”, Möttö naurahtaa. Toimitusjohtaja sai lopulta todistaa kollegoilleen, että kyllä linja-autovuorolle on käyttöä Joensuun suunnalla. Pohjolan Matka puolestaan aikoo vastata junavuorojen jättämiin aukkoihin. Yhtiö on jättänyt liikennelupahakemukset väleille Joensuu-Nurmes, Joensuu-Lieksa ja JoensuuPieksämäki. Reitit astuisivat voimaan VR:n liikennöinnin loppuessa. ”Aikataulut eivät ole samat kuin VR:llä, mutta yhteydet osaan jatkavista junista on pyritty säilyttämään sillä tiedolla mikä meillä on VR:n aikatauluista”, kertoo Pohjolan Matkan toimitusjohtaja Johanna Lehtonen. Vielä ei ole tietoa siitä, tuleeko linjaautovuoroista taloudellisesti kannattavia. Bussilinjojen myötä olisi ainakin jokin mahdollisuus liikkua Joensuusta länteen ja pohjoiseen muulla kuin omalla autolla.

2

Uutinen #

VR vähentää, bussilinjat täydentävät. Siirtyminen paikasta a paikkaan b säilyy ehkä ennallaan, mutta matkustajien sullominen tilavasta junasta ahtaaseen bussiin rapauttaa matkustamisen laatua joka tapauksessa merkittäväsi.

Liikenne- ja viestintäministeriö suunnittelee lakkauttavansa useita junavuoroja sekä –asemia eripuolilla Suomea ensi keväänä. Joensuusta lakkautettaisiin Nurmekseen kulkeva vuoro ja Joensuu-Pieksämäki –reitti typistyisi Varkaus-Pieksämäki –yhteydeksi. Yliopistokaupungista ei siis matkustettaisi lainkaan länteen tai pohjoiseen tulevaisuudessa. Halpabussiyhtiö Onnibus on jättänyt reittiliikennelupahakemuksen välille Joensuu-Varkaus-Helsinki, mutta syynä eivät ole yhtiön toimitusjohtajan Pekka Mötön mukaan VR:n toimet. ”Meillä on omat suunnitelmamme Joensuun suhteen, emmekä halua olla niitä, jotka vastaavat VR:n jättämään kysyntään”, Onnibussin toimitusjohtaja ja perustaja Möttö korostaa. Yhtiö suunnittelee myös reittiä, joka kulkisi Joensuusta Turkuun matkan varrelle osuvien suurten kaupunkien kautta. Näin mukaan saataisiin matkustajia niin lyhyemmille kuin pidemmillekin väleille. ”Kuopio-Varkaus-Jyväskylä-TampereTurku –reitti muodostaisi isojen kaupunkien ketjun, minkä vuoksi reitti olisi houkutteleva”, Möttö suunnittelee ja lisää, että myös Kuopion suunnalle on suunnitteilla uudistuksia. Toimitusjohtaja ei usko, että matkustusmukavuus juuri muuttuisi siirryttäessä junavaunusta linjavaunuun ja muistuttaa, että matkustusmukavuuteen tullaan panostamaan. ”Meillä voi muun muassa ladata erilaisia laitteita ja verkot toimivat”, Möttö iloitsee. Vuorojen lisääminen Joensuuhun ja Joensuusta pois, perustuu Mötön mukaan il-

tarkistamaan dynaamisemmin. ISYY on tehnyt vuosi toisensa perään ylijäämäisen tuloksen. Tämä johtuu siitä, että jäsenmäärä on arvioitu alakanttiin. Erityisesti parin viime vuoden aikana jäseniä on ollut odotettua enemmän. Olisi liian helppoa luvata jäsenmaksun radikaalia pudottamista. Se ei ole mahdollista ilman laadukkaiden ja toimivien opiskelijapalveluidemme alasajoa. Esille tuomani keinot ovat esimerkkejä pienistä toimista, joita voimme tehdä. Hanna Kurttila Edustajistovaaliehdokas Itä-Suomen Vihreä Vasemmisto (sit.)


Päivystävä sosiologi

Etsin

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään

Pasi Huttunen teksti & kuva

#allmalepanel

T.H. Korstén vs. muu maailma Mitä olet aina halunnut tietää, mutta et ole osannut kysyä? Päivystävä sosiologi T.H. Korstén taistelee tällä palstalla typeryyttä vastaan ja lukijoiden olemassaoloa askarruttavien kysymyksien puolesta. Älä tyydy googlaamaan, vaan lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimitus@ uljas.net tai postikortilla osoitteeseen Uljaan toimitukseen.

Miksi rapeat kalapalat eivät ole rapeita, eivätkä hauskat kalapalat hauskoja? – Noljakan faija

”Arvoisa Noljakan faija, kiitos kysymyksestäsi. Asiahan on askarruttanut jokaista yliopistolla ruokailijaa jo vuosia. Kyse on siitä, että asetamme ruokalajille ennakko-oletuksia sen nimen perusteella: oletamme, että rapeat kalapalat ovat rapeampia kuin oikeasti ovatkaan. Itse asiassa rapeat kalapalat ovat melko rapeita, mutta eivät nyt sentään niin rapeita. Täten johdamme itse itseämme harhaan liian korkeilla odotuksilla ja joudumme lopulta pettymään. Vähän niin kuin työllistyminen korkeakoulututkinnon jälkeen.” Viittä vaille maisteri ”Olen itse miettinyt samaa! Ilmiö johtuu siitä, että yliopistomaailma on aika-avaruusjatkumosta irrallaan oleva todellisuuden luoma illuusio. Vanhemmat opiskelijat pysyvät samanikäisinä, mutta suoraan lukiosta rynnivät kirkasotsaiset plantut nuorenevat vuosi vuodelta.” Onko Anneli Auer syytön? – Mehtämiäs87

”On, kunnes toisin todistetaan. Syyttäjä kyllä kerää uutta näyttöä, jolla asia voidaan ottaa uudelleen käsittelyyn hovioikeudessa.” Onko Carelian kirjaston toisen kerroksen 2Asalin miesten WC salainen kokoontumispaikka?

– Viitasaari on my mind ”Jos vastaisin tähän ’kyllä’, niin sittenhän se ei olisi enää salainen.”

”Arvoisa Twerkkaava karjalaismummo, kiitos kysymyksestäsi. Ennen kuin voimme vastata kysymykseesi, on meidän määriteltävä se, mitä tarkoitamme sillä, onko johonkin asiaan satsaaminen pois jostain toisesta. Onko opintotuki pois sotaveteraaneilta? Onko kielen estetiikan opetus pois rakennustekniikan opetuksesta? Jos joku ei ole Kokoomuksen kannattaja, onko hän Kokoomuksen vastustaja? Tällaisella ajattelulla maalaamme itsemme nurkkaan ja rakennamme itsellemme väärän dilemman. Tosiasiassahan turvapaikanhakijoiden etu ei ole vastakkainen suomalaisten edun kanssa. Sodat ja inhimillinen kärsimys ovat koko ihmiskuntaa koskeva murhe, jonka ratkaisemiseen vaaditaan koko ihmiskunnan yhteisiä ponnisteluja. Eivätkä suomalaiset saa olla irrallaan ihmiskunnasta.”

JOENSUU ”Silmänruokoo”, toteaa keski-iän ylittänyt mies yleisöstä kun Katajan naiset astelevat lavalle esittäytymään. Sitä ennen hän on koko seminaarin ajan räplännyt älypuhelintaan, mutta ei silti ole kyennyt saamaan sitä äänettömälle. Tietenkin se soi. Katajan naiskoripalloilijoiden tukemiseksi järjestetyssä Talousviisaat Joensuussa –seminaarissa puhujina olivat Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Pohjola, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn toimitusjohtaja Vesa Vihriälä ja Helsingin yliopiston kaupunkitalouden emeritusprofessori Heikki A. Loikkanen. Seminaarin vetäjänä toimi Perttu Vartiainen.

Alumneilta omenapuita Anu Kinnunen, teksti & kuva

Miksi fuksit ovat vuosi vuodelta nuorempia? –

Onko turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen pois suomalaisten pussista? Kenen pussista se on pois? – Twerkkaava karjalaismummo

Miksi Naurun tasapainossa ei ole taaskaan yhtään naisfinalistia? – Pupu

”Naiskoomikot ovat noin niin kuin yleisesti ottaen kiven alla. Tämä johtuu siitä, ettei länsimaisessa kulttuurikaanonissa ole totuttu pitämään naisia huumorin lähteenä. Se näkyy jo kasvatuksessa ja siinä, että tyttöjä ei kasvateta painamaan asioita huumorilla, laskemaan leikkiä asioista tai kertomaan vitsejä. Vaikka huumorintaju ei katso sukupuolta, olemme hyvin sukupuolittuneita siitä, mistä kenenkin on sopivaa murjaista vitsejä. Esimerkiksi miehen keho ja seksuaalisuus ovat länsimaissa triviaaleja, naurunalaisia asioita, mutta naisen keho on kulttuurissamme mystifioitu lähes myyttiseksi, kielletyksi aiheeksi. Siitä ei sovi vitsailla. Paljaana heiluva mulkero on hervottoman hauska juttu, mutta alaston nainen on pyhä ja siveä. Eihän sen nyt näin pitänyt mennä.”

KUOPIO Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan alumniyhdistys RAIlumnit istuttivat syyskuun puolessa välissä kolme omanapuuta Savilahteen Studentian sisäpihalle. Istuttevat puut on saatu lahjoituksena Pellesmäen omenakkoelmasta. Biologian laitoksen tutkija Harri Kokko kannustaa kasvattamaan istuttujen puiden hedelmistä lisää puita, koska kyseiset lajikkeet selviytyvät alueen ympäristössä hyvin. Kolme omenapuuta symboloi kolmea kampusta. Istuttamassa olivat mukana Elina Lammassaari ja Jori Vaissalo (kuvassa) sekä Jukka Mähönen ja Joonas Laitinen. Puut ovat alumniyhdistyksen vuosipäivälahja ISYY:lle vuodelta 2013.

Päivä, jolloin politiikka sai näkyä Pasi Huttunen, teksti & kuva

Tekstaripalsta Älä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09

Luokattoman huonoja maito purkkeja Joen suun

Olipa kuulkaatte Kerubissa 10.10. mukavia tyyp-

Isyyn toimistolla. Maidot valuu pöydille kun yrittää juoda maito kahvia jäsenten rahoilla. Jarmo (nimi muutettu) saa juoda kahvinsa tästä lähtien yksin.

pejä järijestystä valavomassa, nii ystävällismielisiä miehiä! Kannatti lähtiä käymään kaupungissä! T. Mutalan Kyllit

Hei sinä pitkä ja sporttinen blondi, joka tanssit kanssani hitaita Liikuntailtapäivän jatkobileissä ja lähdit luokseni jatkoille. Petyin, kun olit lähtenyt vierestäni ja heräsinkin yksin. Olisit voinut kyllä siivota oksennuksesi vessan lattialta lähtiessäsi.

Kehyviikolla on joku UniPID presentation. Mikä ihmeen #kehyviikko ja mikä kumman UniPID???! Eikö taittosyistä voinut ollenkaan avata? Suosio varmasti taattu. Tähänkö minun jäsenmaksurahat käytetään?

JOENSUU 13. lokakuuta oli yksi niistä päivistä kun politiikka sai ItäSuomen yliopiston armosta näkyä kampuksella. Tilaisuus käytettiin tehokkaasti hyväksi. ISYY:n Joensuun kampuksen edustajistovaalipaneeliin osallistuivat International Students –listan ainoa ehdokas Isaac Adam, Teemu Huikuri Vihreältä listalta, Noora Kettunen Demariopiskelijoista, Matti Nivala Keskeisistä, Jarno Lähteenmäki Perussuomalaiselta listalta, Tuomas Hiltunen Itä-Suomen vihreästä vasemmistosta, Anne Tuovinen Puolueettomista ja Veikko Vauhkonen Oikeista. Uljas 8 | 20. 10. 2015

7


Vaalit Ajassa

”Näen ISYY:n ja opiskelijan suhteen eräänlaisena parisuhteena. On vaikeaa ymmärtää ja tietää toisen tekemisiä, jos toista ei näy eikä kuulu missään.

Millaista ISYYttä tehdään seuraavat kaksi vuotta? Isyyläiset valitsevat pian edustajansa edustajistoon. Kysyimme ehdokkailta, mitä he aikovat tehdä jos pääsevät valtaan. - Pasi Huttunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

E

Vihreän listan Lotta Sundelin ja Toni Savolainen olivat ainoat ehdokkaat 14. lokakuuta Savilahden Canthialla kampanjointipäivänä. Sundelinia kummastuttaa yliopiston kampanjointirajaus käytävillään. ”Silloinhan se tarkoittaa sitä, että yliopisto ei halua edustajistoon ihmisiä, tai ei edaria ollenkaan”, Sundelin pohti. Savolainen ja Sundelin epäilevät molemmat, että äänestyksen siirtäminen kevääseen lisäisi aktiivisuutta.

EDARI VAALIT

2015

8

Uljas 8 | 20. 10. 2015

nnakkoäänestys ISYY:n edustajistovaaleissa alkaa pian ja kampanjakoneet käyvät jo kuumina. Tärkeimmäksi teemaksi ehdokkaiden vastauksissa nousee Uljaan tekemän kyselyn perusteella maan hallituksen kaavailemiin koulutusleikkauksiin reagoiminen. Opintotuen, opiskelijaasuntojen ja opiskelijan terveydenhuollon parantaminen tai vähintään niiden pitäminen nykytasolla nousevat myös tavalla tai toisella esiin monessa vastauksessa. Oppimisympäristöjen kehittämiseen vaikuttaminen nousee esiin paikallisempana teemana. ”Koulutusleikkauksien vastustaminen ja yksityisen rahoituksen aiheuttaman epätasaarvoisuuden kitkeminen”, Itä-Suomen Vihreän vasemmiston Satu Taskinen linjaa opiskelijan edunvalvonnan tärkeimpiä teemoja. ”Luultavasti opiskelijan suojaaminen maan hallituksen päätöksiltä yleisesti. Tuskin mikään muu taho tällä hetkellä asemaa heikentää yhtä paljon”, kuvailee Vihreän listan Toni Savolainen tulevan edustajistokauden tärkeimpiä teemoja opiskelijan edunvalvonnassa. ”Vastavuoroisesti ISYY:n pitäisi pyrkiä turvaamaan opiskelijoiden asema yliopistohallinnon päätöksenteossa etenkin nyt, kun koulutussäästöt ovat tuloillaan. Tässä suhteessa erilaisten työ- ja sidosryhmien aseman virallistamisen lobbaus olisi tarpeellista. Toisaalta ISYY voisi yhtä lailla tehdä enemmän lobbausta opiskelija-asumisen puolesta luomalla kontakteja Joensuun Ellin hallituksen jäseniin”, Perussuomalaisen listan Marko Koskelo sanoo. ”Ylioppilaskunnan rahankäytön läpinäkyvyys (opiskelijoille avoimemmin tietoa siitä, miten ja mihin rahaa käytetään). Koska opiskelijoilla on ylioppilaskunnan automaatiojäsenyys, tulee opiskelijoiden saada paremmin vastinetta rahoilleen opiskeluaikanaan. Pidemmällä aikavälillä tulee myös tarkastella automaatiojäsenyyttä ja vaihtoehtoja sille”,

Ella Pohjola Ryhmä Oikeista arvioi. ISYY:n talouskunnon ehdokkaat arvioivat hyväksi, mutta rahojen käyttökohteista ollaan eri mieltä. Jäsenmaksun suuruus närästää monia. Moni arvioi, että ISYY:llä on edessään leikkauksia. Vuodesta 2010 saakka laskenut tulos huolettaa osaa ehdokkaista, vaikka ylioppilaskunta onkin tehnyt jatkuvasti ylijäämää. ”ISYY:n talous on toiminnan nykyisellä laajuudella tasapainossa ja ylioppilaskunta on tuottanut toiminnassaan pienoista voittoa. Tämä tarkoittaa sitä, että mm. jäsenmaksuja olisi tarkasteltava uudelleen, varsinkin kun jäsenmäärä on nyt ylittänyt 13 000, jolloin jäsenmaksupohja on kattava. ISYY:n tulisi myös pohtia muita varainhankintatapoja, esim. asuntosijoittamisen kautta”, ehdottaa Teemu Huikuri Vihreältä listalta. ”ISYY:n talous on melko hyvässä kunnossa. Taloutta voidaan kuitenkin parantaa yritysyhteistyön keinoin”, toteaa puolestaan Niko Nykänen Tombolo-listalta. Kolmen kampuksen malli on noussut jälleen

keskusteluun, eikä Savonlinnan kampuksen säilyttämistä kannateta yksimielisesti. Kampuksen lakkauttajista pääosa löytyy Kuopiosta. Kuopion historiallinen yhteys Savonlinnan kampukseen onkin löyhempi, mutta kampuksen lakkauttaisi myös muutama joensuulainen. ”Savonlinnan kampus kannattaa säilyttää niin kauan, kun valtion erillisrahoitus säilyy nykyisellä tasollaan. Mikäli rahoitusta leikataan tai se poistetaan kokonaan, ja UEF joutuisi leikkaamaan muiden kampusten rahoitusta kompensoidakseen tappioita, tulee Savonlinnan kampuksesta tuolloin luopua”, ISYY:n hallituksessa tällä hetkellä istuva Sami Gabbouj Fortiksen listalta Kuopiosta pohtii. Osa muistuttaa, että ISYY ei päätä kampuksen kohtalosta. Kaikki savonlinnalaiset


EDARI VAALIT

EDARI VAALIT

ISYYn merkitys opiskelijalle on tällä hetkellä vähäinen. Tämä johtuu ensisijaisesti nykyisten edustajien aloitekyvyttömyydestä ja passiivisuudesta.

vastaajat säilyttäisivät kampuksen. Useampi heistä nostaa esiin Ope-art –linjan tärkeänä menestystekijänä koko yliopistolle. ”Savonlinnan kampus on yksi hyvä esimerkki todella hyvästä yhteisöllisestä hengestä. Yksi syy tähän on, että kaikki tuntevat toisensa. Savonlinnan kampuksen pieni koko on sen etu etenkin niille opiskelijoille, jotka tulevat maaseudulla pienistä sosiaalisista piireistä. Savonlinnan kampuksella on erittäin tiivis ainejärjestöjen välinen yhteistyö.”, Puolueettomien Juho-Pekka Maunula puolustaa kampustaan. ISYY koetaan opiskelijoiden joukossa jossakin määrin etäiseksi. Kampusten käytävillä kuulee paljon erikoisia näkemyksiä ja paljon väärää tietoa siitä, mitä ISYY tekee ja mitä se ei tee. ”Näen ISYY:n ja opiskelijan suhteen eräänlaisena parisuhteena. On vaikeaa ymmärtää ja tietää toisen tekemisiä, jos toista ei näy eikä kuulu missään”, DeeKun Pyry Mattila tokaisee. Sosiaalisen median käyttö nähdään tärkeäksi väyläksi opiskelijan tavoittamisessa. Vihreän listan Lotta Sundelin ehdottaa, että ISYY perustaisi lisäksi nettiradion. Aivan kritiikittä eivät ehdokkaat silti niele johdattelevaksi koettua kysymystä siitä, mitä tälle asialle tulisi tehdä. ”Olisi mielenkiintoista tietää mihin taustaoletukseen kyselyn laatija tämän väitteen perustaa. Alkaisin toteuttamaan tänä vuonna tehtyjen/tehtävien viestintään

ja järjestörakenteeseen liittyvien kyselyjen tuloksia. Someviestinnän lisääminen ja kerhotoiminnan aktivoiminen entisestään toisi ISYY:a lähemmäs opiskelijaa”, Itä-Suomen vihreän vasemmiston Tuomas Hiltunen, ISYY:n istuvan hallituksen varapuheenjohtaja pohtii. ”ISYYn merkitys opiskelijalle on tällä hetkellä vähäinen. Tämä johtuu ensisijaisesti nykyisten edustajien aloitekyvyttömyydestä ja passiivisuudesta. Tarvitaan radikaaleja muutoksia ja outside the box -tyyppistä ajattelua”, lataa puolestaan Markus Vauhkonen samalta listalta. Edustajistovaaleissa on ehdolla

enemmän ulkomaalaisia opiskelijoita kuin koskaan aiemmin ISYY:n historiassa. Etenkin Demariopiskelijat ovat ahkeroineet kv-opiskelijoiden rekrytoinnissa. Kv-opiskelijat myös vastasivat aktiivisesti kyselyyn. Ulkomaalaisille tiedonsaanti vaikuttaa olevan ISYY:ssä hankalampaa kuin suomea puhuville, vaikka ylioppilaskunta on virallisesti monikielinen. ”Osaan kysymyksistä en pystynyt vastaamaan, ulkomaalaisena opiskelijana en ole löytänyt tarpeeksi tietoa englanninkielellä voidakseni muodostaa niihin valistuneen mielipiteen”, toteaa Demariopiskelija Laura Carman. Kyselyyn vastasi 76 edustajistovaaliehdokasta, eli lähes 44 prosenttia ehdokkaista. Ennakkoäänestyspäivät ovat 21.–23. ja 26.–29. lokakuuta. Varsinaiset äänestyspäivät ovat 3.–4. marraskuuta. Äänestys tapahtuu sähköisesti.

EDARI VAA-

ED

En ole löytänyt tarpeeksi tietoa englanninkielellä.

Jäsenmaksun suuruus jakaa mielipiteitä Edustajistovaaleissa ehdolle asettuneet ovat kohtalaisen tyytyväisiä ylioppilaskuntaan. Lähes 46 prosenttia katsoo, että ISYY on onnistunut sille asetetuissa tehtävissä hyvin tai erittäin hyvin. 14,5 prosenttia toteaa, että ISYY on suoriutunut huonosti. 23,4 prosenttia vastaajista toteaa, että ISYY:n jäsenmaksua on laskettava. 69,7 prosenttia pitää sitä sopivana. Alle seitsemän prosenttia vastaajista ajattelee, että jäsenmaksua voisi vielä nostaa. 88,2 prosenttia vastaajista kannattaa ylioppilaskunnan automaatiojäsenyyttä. 11,8 prosenttia vastustaa sitä. 93,4 prosenttia katsoo, että opintotuen tulee olla pääasiassa opintorahapainotteinen. Vain viisi vastaajaa kannattaa opintolainapainotteista systeemiä. Savonlinnan kampuksen säilyttäisi 73,7 prosenttia vastaajista. 81,8 prosenttia vastustaa lukukausimaksujen asettamista EU/ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille. Vastaajista 48, eli yli puolet opiskelee Joensuun kampuksella. Kuopiosta vastaajia oli 24 ja Savonlinnasta neljä. Keskeisisistä vastaajia oli 14, IViVasta 10, Deeku 6, Demariopiskelijat 8, Fortis 6, Kylterit 7, Oikeat 6, Opiskelijan ISYY 1, Perussuomalainen lista 2, Puolueettomat 4, Tombolo 4, Vihreä lista 8. Vastaajista valtaosa, lähes 70 prosenttia on ehdolla ensimmäistä kertaa.

Uljas 8 | 20. 10. 2015

9


Vaalit Ajassa

EDARI VAALIT Äänestypäivä 3. - 4. marraskuuta. Ennakkoäänestykset 21. - 23. lokakuuta ja 26. - 29. lokakuuta

Vihreä lista 2 Elsilä Antti Yhteiskuntapolitiikka 3

Hietanen Elina Ympäristöpolitiikka ja -oikeus

4 Huikuri Teemu Metsätiede 5

Jauhiainen Maria Ohjauksen koulutus

6 Kusmin Joni-Matti Metsätiede 7

Kylämäki Janne

20 Junkkari Heikki Lääketiede 21 Häyrinen Antti Lääketiede 22 Hiltunen Aleksi Lääketiede 23 Ristimäki Pauliina Lääketiede 24 Saari Arttu Lääketiede 25 Junkkari Antti Lääketiede

8 Lappalainen Aaro (Sit.) Yleinen kielitiede 9 Pitko Jarno Yhteiskuntatieteet

Fortis Sit

10 Pulkka Laura Ympäristötiede 11 Salonen Tuomo Yleinen kielitiede

26 Huhtala Olli Farmasia

12 Savolainen Toni Ympäristötiede

28 Kauttonen Antti Proviisori

13

29 Kopper Pietari Farmasia

Sundelin Lotta (Sit.) Biotieteiden ko.

DeeKu Sit. 14 Peltokangas Johanna Lääketiede 15 Palinperä Mikael Lääketiede 16 Siirola Olli Hammaslääketiede 17 Mattila Pyry Lääketiede 18 Räisänen Henna Lääketiede 19 Hytönen Antti Lääketiede

10

Uljas 8 | 20. 10. 2015

27 Kamunen Taneli Proviisori

30 Miinin Jegori Farmasia 31 Ojavalli Helena Farmasia 32 Pohjonen Annika Proviisori 33 Sormunen Henri Proviisori 34 Westersund Vilma Proviisori 35 Gabbouj Sami Biolääketiede

Oikeat

2015

36 Auvinen Marko Tietojenkäsittelytiede 37 Elo Otto Englannin kieli ja kulttuuri 38 Hattunen Jenna Rikos- ja prosessioikeus 39 Heiskanen Annina Yhteiskuntamaantiede 40 Kalliomaa Eeva Kauppatieteet 41 Lampila Iines Sosiaalityö 42 Launio Teemu Yhteiskuntapolitiikka 43 Malinen Juho-Petteri Teologia 44 Pohjola Anni Psykologia 45 Pohjola Ella Oikeustiede 46 Pynttäri Anne Biologia 47 Summanen Rosa Ohjauksen koulutus 48 Tervahauta Mikko Oikeustiede 49 Vauhkonen Veikko Oikeustiede 50 Vuento Elina HTM- tutkinto 51 Värtinen Heidi Oikeustiede

Perussuomalainen lista

52 Lähteenmäki Jarno Kemia 53 Koskelo Marko (Sit.) Läntinen teologia

International Students

Sit. 54

Adaam Isaac MDP in law

Tombolo Sit. 55 Nykänen Niko Ympäristöpolitiikka 56 Roine Rebekka Maantiede ja ympäristöpolitiikka 57 Pappinen Niklas Yhteiskuntamaantiede 58 Lehtimäki Karoliina Maantiede ja ymp. politiikka 59 Kähkönen Janne Yhteiskuntamaantiede

Puolueettomat Sit. 60 Hietala Heljä Venäjän kieli ja kääntäminen 61 Hotanen Maarit Suomen kieli ja kirjallisuus 62 Maunula Juho-Pekka Lastentarhanopettaja 63 Juurikka Annika Läntinen teologia 64 Mäntylä Rosa Suomen kieli 65 Aaltonen Janne Metsätiede 66 Tuovinen Anne Suomen kieli 67 Paaso Mira Saksan kieli ja kulttuuri 68 Mattila Noora Läntinen teologia 69 Muikku Annamari Ortodoksinen teologia


70

Hentunen Saana Kasvatustiede, luokanopettaja

71 Sikiö Juuso Läntinen teologia 72 Kähkönen Miika Teologia 73 Saastamoinen Matias Suomen historia

Keskeiset 74 Peltola Sara Tietojenkäsittelytiede 75 Okkonen Marie Yhteiskuntapolitiikka 76 Anttalainen Tommi Historia 77 Oinas-Panuma Kaisa Yhteiskuntatieteet 78 Nissinen Mikko Yhteiskuntapolitiikka 79 Tiimonen Tapio Tietojenkäsittelytiede 80 Väkeväinen Riku (Sit.) Historia 81 Ikonen Juho Metsätieteet 82 Eskelinen Timi Yhteiskuntapolitiikka 83 Piipponen Janne (Sit.) Historia 84 Nivala Matti (Sit.) Matematiikka 85 Libba Ester Historia 86 Pinnuo Meng (Sit.) Student in linguistics 87 Mertakorpi Emma (Sit.) Yhteiskuntatieteet 88 Talikka Markus (Sit.) Teologia 89

Kuha Hannu (Sit.) Läntinen teologia

90 Lähteenmäki Veli-Matti (Sit.) Metsätiede 91 Hänninen Roosa (Sit.) Sosiaalitieteet 92 Hakkarainen Henri (Sit.) Ympäristötiede 93 Piirainen Panu (Sit.) Lääketieteen tohtori 94 Viljamaa Toni Tietojenkäsittelytiede 95 Pulkka Juho Terveystaloustiede 96 Laitinen Joonas Yhteiskuntapolitiikka

Demariopiskelijat

123

97 Al Lakki Mohammad (Sit.) Photonics

124 Kurronen Antti Julkisoikeus/finanssioikeus 125 Kyyrönen Paavo Tietojenkäsittelytiede

98 Akinwunmi, Bukumni (Sit.) Chemistry 99

Carman Laura Ma Early language ed. for inter cultural communication

100 Dupree Carmen (Sit.) . Int. research, economic law 101 Järvinen Jesse Soveltava kasvatustiede 102 Karasmaa Jonna Psykologia 103 Kasurinen Ossi Ympäristöbiologia, kansainvä linen ympäristöoikeus 104 Kettunen Noora Soveltava kasvatustiede 105 Kivivainio Katja Finanssioikeus 106 Kärkkäinen Onni Farmasia 107 Lehtinen Misa Läntinen teologia 108

Muncyte Lina MA English language & culture

109 Oyedemi Oluseyi (Sit.) MDP for Research chemist 110 Paananen Tomi Lääketiede 111 Parkkinen Sanna Kasvatusalan tohtoriohjelma 112 Piracha Moeen Ghafoor(Sit) Photonics 113 Pyrhönen Iiro (Sit) Läntinen teologia 114 Reponen Eveliina Yhteiskuntapolitiikka, englan- nin kieli ja kulttuuri 115 Tahvanainen Ville Maantiede 116 Timonen Tuomas Hallinto-oikeus 117 Torni Anni Aikuiskasvatustiede 118 Vesanen Janika Yhteiskuntapolitiikka 119

Wang Yuan Educational sciences

120

Zafar Wagar MDP for Research chemists

Nieminen Minttu Oikeustiede

126 Ylinen Martti Oikeustiede 127 Miettinen Janne Siviilioikeus 128 Hämäläinen Juuso Tietojenkäsittelytiede 129 Nevala Janne Oikeustieteen maisteri 130 Räihä Heikki Kasvatustiede, luokanopettaja 131 Mäkitalo Maria Ravitsemustiede 132 Miettinen Ville Sosiologia 133 Kainulainen Anni Hallinto-oikeus 134 Vidgren Viivi Oikeustiede ja julkisoikeus

Itä-Suomen Vihreä Vasemmisto 135

Alho Emmi Border crossings masters program, yhteiskuntamaantiede 136 Hiltunen Tuomas Matematiikka 137 Hylkilä Hanna Yhteiskuntapolitiikka 138 Kangas Markus Englannin kieli ja kulttuuri 139 Kankus Karo Yleinen historia 140 Katajamäki Ilari Kasvatustiede, opettajankoulutus 141 Kekkonen Tahvo (Sit) Sosiaalipsykologia 142 Keränen Mika (Sit) Yhteiskuntapolitiikka 143 Kulmakorpi Kai Kemia 144 Kurttila Hanna (Sit) Yhteiskuntapolitiikka 145 Leinonen Jori Saksan kieli 146 Mäki Jarno (Sit) Kasvatustiede

147 O´Dell Pekka Biologia Opiskelijan ISYY Sit. 121 Savolainen Vesa 148 Ojala Janne Opinto-ohjaus Biologia 122 Duldin Frans 149 Pirttikoski Katariina Julkisoikeus/ympäristöoikeus Venäjän kieli ja kulttuuri

150 Puhakka Joonas Luokanopettaja 151 Repo Sinikka Englannin kieli ja kulttuuri 152 Saarelainen Antti Yhteiskuntamaantiede 153 Suihkonen Jii (Sit) Historia 154 hafqat Sunil (Sit) Research chemistry master´s 155 Taskinen Satu Sosiologia 156 Tuovinen Iiro (Sit) Yhteiskuntatieteet 157 Vauhkonen Markus (Sit) Oikeusfilosofia

Kylterit Sit. 158 Ahokas Iina Kauppatiede 159 von Hellens Max Kauppatiede 160 Hyttinen Noora Laskentatoimi ja rahoitus 161 Isoranta Toivo Kauppatiede 162 Jukarainen Lauri International business and sales management 163

Kalliola Martin Rahoitus ja laskentatoimi

164

Kontturi Kaarin Johtaminen, innovaatiot ja markkinointi

165 Kurvinen Krista Kauppatiede 166

Nurminen Alex Rahoitus ja laskentatoimi

167 Oikarinen Maija Johtaminen, innovaatiot ja markkinointi 168 Pulkkinen Jussi Johtaminen, innovaatiot ja markkinointi 169

Pulkkinen Viivi Taloushallinto ja rahoitus

170 Rinta-Jouppi Anton Kauppatiede 171

Roth Matti Rahoitus ja laskentatoimi

172 Saali Ville Kauppatieteet/palvelujohtaminen 173 Tanskanen Joonas Kauppatiede 174

Vihonen Sami Taloushallinto ja rahoitus

Uljas 8 | 20. 10. 2015

11


Minun kypäräni Joensuu

– Niina Turunen, teksti &, kuvat

Miina Melanen

Blanca Sanz

biologia, 6. vsk.

metsätiede, 3. vsk.

” Unohdin entisen kypäräni Joen-

” Tästä kypärästä on ollut hyötyä

suun ja Lappeenrannan väliseen junaan. Olin varsin kiintynyt siihen sillä se oli hyväkuntoinen. Mietin, olisiko pitänyt etsiä sitä löytötavaratoimistosta. Ajattelin kuitenkin, että on halvempaa ostaa uusi kypärä. Ostin sitten tällaisen virtaviivaisen. Olen aina käyttänyt pyöräilykypärää.

Kuopio

ainakin kerran. Olin kavereiden kanssa talvella pyöräilemässä. Osuin liukkaaseen kohtaan ja kaaduin pyörällä. Takana tullut kaverini kaatui päälleni, ja hänen pyöränsä kolahti päähäni. Vahinkoa ei onneksi tapahtunut. Tämän kypärän ostin Lidlistä. Käytän yleensä kypärää, mutta joskus kesäisin lyhyillä matkoilla en viitsi. Työmatkoilla käytän kypärää aina.

–Anna-Reetta Suhonen, teksti & kuvat

Anniina Kyöttinen

Janita Pitkänen

hammaslääketiede 1. vsk.

sosiaalityö 3. vsk.

” Minusta tämä kypärä näyttää vähän

” Tämä on oikeastaan minun äitini kypärä. Hänen mielestä entinen kypäräni ei ollut enää turvallinen, joten hän lahjoitti omansa minulle. Olin vain iloinen, kun sain uuden kypärän ilmaiseksi. Äidille tästä ei aiheudu vaaraa, sillä hän ei pyöräile juuri ollenkaan. Olen aina käyttänyt kypärää, koska en halua kuolla tuskallisesti päävammaan. Ehdottomasti siistein kypärä jota olen koskaan käyttänyt, oli minulla ala-asteella. Se oli sininen ja siinä oli punavalkoisia liekkejä.

jääkarhulta, ja tässä onkin jääkarhun kuva tuossa reunassa. Olin urheiluliikkeessä, näin tämän ja ajattelin, että ton mä otan. En minä nyt tiedä, onko unelmakypärää olemassakaan. Kun nyt kerran kypärää tulee käytettyä, niin olisihan se mukavaa, jos kypärä näyttäisi edes suhteellisen kivalta, vaikka onhan tämäkin vähän tällainen potta. Aiemmin minulla on ollut ihan karmeita kypäriä käytössä, jotain veljen vanhoja, ei mitään erikoisia. Olen huomannut, että vaikka

Savonlinna

itse osaisikin ajaa oikein, eivät autoilijat välttämättä aina huomaa pyöräilijää. Siksi käytän kypärää.

–Raisa Savolainen, teksti & kuvat

Jasmina Vilén

Ilona Huhtala

luokanopettaja 5. vsk.

Kotitalousopettaja, 3. vsk.

” Olin jo pitkään miettinyt tässä aikuisella iällä, että kypärä pitäisi hommata. Tuntuu hölmöltä sanoa oppilaille kypärän käytöstä, jos ei itse sitä käytä. Harjoittelussa oli olo, että en halua näyttäytyä ilman kypärää oppilaiden edessä, etteivät he joutuvat ihmettelemään, miksen käytä kypärää. Juttelin kaverini kanssa asiasta monesti, kunnes lyötiin veto: ennen ensimmäistä koulupäivää hommaan kypärän. Jos en, niin olen velkaa kaverilleni jokaisesta kypärättömästä päivästä yhden shotin.

” Minun piti ostaa tämä uusi, punai-

12

Uljas 8 | 20. 10. 2015

Hankin kypärän viikon sisällä. Koska tämä veto oli kuitenkin se kimmoke kypärän hankkimiselle, ostin jokatapauksessa kaverilleni yhden shotin.

nen kypärä, koska joku oli heittänyt kypäräni koskeen. Olin pysäköinyt pyöräni kosken viereen, niin kuin moni muukin kotipaikkakunnallani. Osa kypäristä oli jäänyt jumiin yläjuoksulle. Oma kypäräni oli varmaan mennyt virran mukana alas. Ennenkin on tapahtunut tällaista, että joku heittää kypäriä siihen koskeen. Nykyään lukitsen kypärän kiinni pyörään.


Sokerikoukku on valinta Makeanhimo ei ole mikään kummajainen, joka tulee esiin iltapäivisin ja televisiota katsellessa. Makeanhimo johtuu ruokailutottumuksista ja jokainen voi päästä siitä eroon. - Emma Vormisto, teksti & Emil Blick, kuvitus Kun opiskelijapippaloissa on hypätty joka keskiviikko, lauantaina on lähdetty uudestaan baanalle ja sunnuntai on vietetty kotona krapulassa mättäen hampurilaisia ja suklaata, on aika miettiä, miten tällaisesta kierteestä pääsee eroon. Pirjo Saarnian kirja ”Irti makeanhimosta ” tarjoaa parinsadan sivun verran vinkkejä jokaiselle sokerikoukkuun jääneelle. Saarnia kertoo makeanhimon johtuvan vääristä ruokailutottumuksista, joiden vuoksi verensokeri heittelee. Saarnian mukaan ihmiset saattavat syödä liian harvoin tai koostaa ateriat väärin, mikä on omiaan lisäämään makeanhimoa. ”Yhdeltä aterialta voi puuttua pehmeitä rasvoja, kuituja tai proteiinia tai ateriavälit

saattavat olla liian pitkät. Suurelta osin makeanhimo johtuu nälästä”, laillistettu ravitsemusterapeutti ja terveystieteiden maisteri Saarnia sanoo. Monelle miehelle ja naiselle makean syöminen on totuttu tapa, josta on hankala päästä eroon. Kuitenkin ruokavaliota korjaamalla makeanhimo häviää jo kahden kolmen viikon kuluessa, ja karkkihyllyn ohi kulkeminen sujuu vaivatta. ”Tunnesyömisessäkin ruokavalio täytyy saada ensin kuntoon, mutta lisäksi on työstettävä esimerkiksi iloon tai suruun syömistä”, Saarnia neuvoo. Kaikesta makeasta ei tarvitse kuitenkaan luopua, tärkeintä on siirtyä liikakäyttäjästä kohtuukäyttäjäksi. Kirjassaan Saarnia epäilee, että jos yhtäkkiä päättää lopettaa kaikkien herkkujen syömisen, se ei välttämättä vie pitkälle. ”Terveellisessä ruokavaliossa voi olla

herkkujakin, ja lisäksi sokerin saantia on lähes mahdotonta välttää, sillä sitä on joka paikassa, Pro-rahkassakin”, Saarnia muistuttaa. Ravitsemusterapeutti alleviivaa, että sokerista vieroittuminen alkaa ateriarytmin miettimisellä ja säännölliseen verensokeriin pyrkimisellä. Saarnia korostaa, että myös viikonloppuisin tulee miettiä syömisiään, mutta turhaksi nipottajaksi ei kannata ryhtyä. ”Jos joku tarjoaa karkin, totta kai sen voi syödä. Myöskään sadan gramman karkkipussi viikonloppuna ei kaada ruokavaliota”, Saarnia toteaa. Hän muistuttaakin, että jokainen pystyy muuttamaan omia ruokailumallejaan, vaikka ne olisivat olleet samat jo lapsesta saakka. Askel kerrallaan aterioiden koostumus, ruokailun säännöllisyys ja makeanhimon hallinta tulee helpommaksi. ”Tärkeää on kuitenkin muistaa, että herkkuja ei syödä nälkään vaan vasta ruuan jälkeen”, Saarnia vinkkaa. Erilaiset hedelmät ja pienet määrät

kuivahedelmiä korvaavat helposti lisätyn sokerin arjessa. Saarnian yksi omista suosikeista on pari palaa 70 prosenttista tummaa suklaata ja pähkinöitä kahvin kanssa välipalaksi. ”Tummassa suklaassa on lähes yhtä paljon kuituja kuin ruisleivässä, vaikkakin siinä on mukana myös rasvaa,” Saarnia kertoo ja muistuttaa, että suklaa kannattaa yhdistää pähkinöihin, jotka sisältävät hyvälaatuista rasvaa, jottei verensokeri pääse heittelehtimään.

TERVETULOA VERENLUOVUTUKSEEN • Kuopion veripalvelutoimisto, Puijonkatu 23, Sektori, 2. krs, ma, ti, to 11–18, ke, pe 10–16 • Savonlinna, to 22.10. klo 12.30–17.30, Linnalanopisto, Sotilaspojankatu 7 • Joensuu, ma 2.11. klo 12–17 Joensuun seutukirjasto, Koskikatu 25 OJENNA KÄTESI. Ota virallinen henkilötodistus mukaan. Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801. • www.veripalvelu.fi • Testaa etukäteen: www.sovinkoluovuttajaksi.fi

Uljas 8 | 20. 10. 2015

13


14

Uljas 8 | 20. 10. 2015


Kommentti | Mars!

Ihmisten mielentila on kaupungin mielentila Kenelle kaupunki kuuluu, kuuluuko kellekään vai kaikille? Voisiko kaupungin julkisessa ja puolisuljetussa tilassa olla kuin kotonaan? Nuorten oma Kuopio –hanke herättelee näihin kysymyksiin. – Ninni Juntunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

K

uopiossa startannut hanke käy käsiksi kaupunkitilaan. Tarkoituksena on hahmottaa kaupunkimuotoilu työkaluna. Mitä kaupunki tarkoittaa nuorille ja kuinka se halutaan kokea ja siellä elää? Hankkeen käynnistysseminaarissa Riku Rantala kiteytti kaupunkitilan. ”Hyvä kaupunkitila antaa mahdollisuuksia elää ja viettää aikaa yhdessä siten, että se lähtökohtaisesti synnyttää elämää eikä eristäytymistä”, hän pohtii. Nuorten oma Kuopio -hankkeen koordinaattori ja muotoilija Kirsi Miettinen komppaa tavallaan. Hän näkee, että perinteisessä, virkamieslähtöisessä kaupunkisuunnittelussa on monella tapaa unohdettu itse käyttäjien näkökulma. Julkisesta tilasta on tullut rajoitetun toiminnan tila, jossa ihmisiä ohjataan paikasta toiseen. ”Kaupungissa kaikille toiminnoille on jo valmiiksi luotu jokin funktio: jalkapallokentällä pelataan jalkapalloa, ostoskeskuksessa käydään ostoksilla. Meille käyttäjille ei jää vapaata pelikenttää tehdä kaupungissa, mitä haluamme. Siksi lähdemme yhdessä nuorten kanssa kartoittamaan ja miettimään, mitä on vapaa oleminen kaupungissa, ja mitä voimme sen eteen tehdä.”

Lapsi ja nuori tutkii ja soveltaa maail-

maa. Jos lapselle annetaan puutikku se muuttuu äkkiä piirtimeksi, keihääksi tai taikasauvaksi. Kaupunkitila tuottaa hyvää tarkoittaessaan kuitenkin asenteita ja elämänkatsomusta. Rantala kertoo esimerkin epämiellyttävästä kaupunkimuotoilusta Tokiossa. Siellä kaupunkitilasta on poistettu kaikki istumapaikat, ja kadulle istujaa katsotaan epäillen. Ihmisille ei ole annettu mahdollisuutta istua, levähtää tai hengailla. ”Kaupungin äänet, valot, musiikki, kaikki tähtäävät siihen, että ihmiset liikkuvat tehokkaasti paikasta toiseen, eli töihin. Vain maksua vastaan ihmiset pääsevät karaokeboxiin, tai nettikahvilaan lepäämään.” Rantalan mielestä hyvä kaupunkitila antaa ihmisille tilaa olla, harhailla, keksiä ja ottaa oma tila. Tämä tarkoittaa mahdollisuutta viettää aikaa kaupungissa il-

”Ihmetyttää, miten maailman suuret metropolit voivat toimia, kun ihmiset saavat liimata julisteita seiniin? man, että suuret kaupalliset toimijat määrittävät ihmisille oikeanlaisen tavan elää ja olla. ”Kauppakeskusten tulisi tulla hattu kourassa kysymään kaupunkilaisilta, saako tässä olla ja myydä näitä tuotteita, eikä toisinpäin”, Rantala toteaa. Kulttuurin lisäämisellä ja siihen investoimisella on Rantalan mukaan merkittävämpi vaikutus kaupungissa viihtymiseen ja hyvinvointiin kuin mahdollisuuksilla kuluttaa. ”Tehdessään investoinnin ihminen ostaa mieluummin tavaran kuin kuluttaa sen kokemukseen, sillä hän ajattelee, että kokemus kestää vain hetken, uudesta sohvasta voi nauttia ainakin seuraavat kolme vuotta. Kuitenkin monet tutkimukset ovat osoittaneet, että juuri näillä kokemuksilla on paljon suurempi vaikutus ja arvo ihmisten hyvinvointiin kuin materiaalisilla hankinnoilla. Ne ovat asioita ja hetkiä, joihin palataan myöhemminkin elämässä”, Rantala kertoo. Ajatus kulkeutuu lukemiseen, teatteriin ja keikkoihin. Niiden kuluttaminen voi tuottaa oppimista, ja moisen investoinnin jäljet voivat kantaa kauaksi. Hankkeen taustalla on Miettisen mukaan ajatus, että kaupunki on kaikkien koti. Hyvä kaupunki ottaa kaikki asukkaat huomioon. Hankkeen tarkoituksena ei ole tarjota nuorille valmiita malleja tai ratkaisuja kaupunkitilan käytölle, vaan saada heidät näkemään ympäristönsä yksityiskohtaisemmin ja eri näkökulmista. ”Lähdemme yhdessä nuorten kanssa miettimään tyhjältä pöydältä, missä nuoret viettävät aikaansa, miksi, ja mitä kaikkea he haluaisivat kaupunkitilassa tehdä, jos heillä olisi siihen mahdollisuus. Tarkoituksena on kyseenalaistaa se, miksi jotain asiaa ei voisi tehdä. Miksi nuoret eivät esimerkiksi voi skeitata Petosen vapaudenaukiolla? Sitten etsitään ratkaisuja”, Miettinen kertoo. Kaupunkimuotoilulla voidaan paitsi

Faktaa Mikä? Nuorten oma Kuopio! -kaupunkimuotoiluhanke Milloin? Toteutetaan Kuopiossa lokakuun 2015 ja maaliskuun 2016 välisenä aikana. Miksi? Tarjoaa nuorille keinoja osallistua itse oman elinympäristön kehittämiseen kaupunkimuotoilun avulla. Hankkeella halutaan aktivoida nuoria havainnoimaan ja kehittämään kaupunkitilaa, luoda uusia, pysyviä toimintamalleja nuorisotyöhön sekä nostattaa keskustelua käyttäjälähtöisestä kaupungista. Ketkä? Viiden muotoilijan tiimi yhdessä nuorten kanssa kartoittaa, missä nuoret viettävät aikansa ja mitä nuoret haluaisivat kaupunkitilassa tehdä, jos heillä olisi siihen mahdollisuus.

kyseenalaistaa vallitsevia sääntöjä, myös selvittää, miksi jokin tila nähdään negatiivisena tai sitä ei käytetä. Kaupunkimuotoilu on Miettisen mukaan toimiva keino estää ihmisten vieraantumista kaupunkitilasta. Rantala kertoo, kuinka arabialaisissa kulttuureissa ihmiset jalkautuvat joskus ahtaista, koko suvun käsittävistä asunnoistaan ulos kaduille saadakseen omaa tilaa. Vauraissa maissa ihmiset pyrkivät sitä vastoin linnoittautumaan asuntoihinsa. Eristäytyminen, sekä yksinasuminen ovat Rantalan mielestä yksi syy sille, miksi kaupunkitiloissa ei voida hyvin. Hyvä elämä kaupungissa kun vaatii Rantalan mukaan myös sietämistä. Sietämisen vaikeudesta kertoo Kuopiossakin, että erilaiset katutaiteen muodot kuten graffitit ja sticker art on haluttu putsata pois katukuvasta. Seurauksena on yhteiskunnan varoja kuluttava kissa ja hiiri -leikki katutaiteilijoiden ja kaupunkien viranomaisten välillä. Kaupunkimuotoilun kautta halutaankin kyseenalaistaa, onko tilanteessa mitään järkeä, vai voitaisiinko sille löytää jokin toimivampi ratkaisu. ”Ihmetyttää, miten maailman suuret metropolit voivat toimia, kun ihmiset saavat liimata julisteita seiniin?”, Rantala hymähtää.

Haaste kaupunkilehdille

N

uorten oma Kuopio –hankkeen kaltaista veturia on kaivattu Kuopioon. Toiminnassa on näkemystä ja eteenpäin viejiä. Kaupunkikulttuuri on enemmän kuin kaikkien kaupunkilaistensa summa. Kohtaamiset luovat uutta, mutta jos äänet eivät kuulu, ei kohtaamisiakaan tapahdu. Yhdestä toimituksesta tuotettavat Kuopion kaupunkilehti ja Viikko Savo epäonnistuivat Nuorten oma Kuopio -hankkeen käsittelyssä. Hankkeen sisällöltään inspiroivassa tiedotustilaisuudessa oli mukana myös toimittaja Riku Rantala. Kaupunkilehden toimittaja sokeutui lukijan aliarvioimisessaan. Tarjolla olisi ollut maailmaa kattava näkemys eri kaupunkien kulttuureista, mutta toimittaja käytti viisitoista minuuttiaan udellen Rantalalta yli kymmenen vuoden takaisen Madventuresin vaiheista, jänskistä ruuista, tai varaileeko Rantala majoituksensa etukäteen! Paikallista oli jännin ruokamuisto Kuopiosta? Vastaus oli tietenkin Sampo, ei uutista. Kaupunkilehdet ymmärtävät liian harvoin mahdollisuutensa kaupunkikulttuurin tuottajina. Laajalevikkinen ilmaisjakelu pystyy yhdistelemään kaupunkilaisia ehkä paremmin kuin mikään. Poikkeuksia on, kuten vuosi toisen jälkeen maan parhaan kaupunkilehden palkinnon voittava Uusi Rovaniemi. Kaupunkilehti voi myös ehdollistaa, jähmettää. Passivoida. Kaupunkikulttuuria ei voi kuluttaa. Kuluttajuus tosin voi olla joidenkin kaupunkien kulttuuri. Kuopiolainen kaupunkitila ei elä kultakauttaan. Yhteistä, avointa ja monikäyttöistä harraste- ja kulttuuritilaa ei ole, Kauppakadun baarit ovat vähän yhden kohderyhmän lavasterivi ja Sokkarin kongi on puolisuljettu. Kaupungin puistovuokrat on hilattu ylös, torin lava maksaa maltaita, tapahtumajulisteet revitään kaupungin työntekijöidenkin toimesta, joten jos valotauluun ei ole varaa, tekemisesi ei näy eikä kuulu. Hyvä kaupunkikulttuuri syntyy äänestä ja jakamisesta. Turvan tuntu ei tule valvonnasta, vaan tilan omaksi kokemisesta. Pitää olla tiloja yrittää, keksiä, harhailla ja muodostua uudelleen, löytää, sietää moniäänisyyttä. Kaupalliset ja julkiset toimijat eivät ole vastakkain. On myös lehtimainostajan etu, jos kaupunki kutsuu elämällään luokseen vahvemmin kuin kotisohva ja tietokoneen kiilu. Kehä laajenee ja viesti miellyttävästä kiirii rajojen yli. Nyt toisissa kylissä puhutaan vielä usein Kuoliosta Kuopion sijaan, vaikka ruohonjuuressa ja latvoissa on hienoa eloa, eivät ne löydä toisiaan kun yhteistä tilaa eikä äänitorvea ole. Kaupunkilaisen pitää myös itsensä osata tiedottaa! Kertoa muille tekemisistään. Kaupunkimediat, ottakaa haaste vastaan? Jarkko Kumpulainen

Uljas 8 | 20. 10. 2015

15


16

Uljas 8 | 20. 10. 2015


Mikä on turhaa Itä-Suomen yliopistossa? Uhkaavien koulutusleikkausten vuoksi Itä-Suomen yliopistossa pitäisi tietää, mistä vielä voi leikata ja mikä on säilytettävä. Lyhytnäköisten säästövaatimusten vuoksi uhkana on, että lapsi lentää pesuveden mukana. –Pasi Huttunen, teksti Mira Asikainen, kuvitus

I

tä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen on horisontissa siintävien rajujen koulutusleikkauksien vuoksi asettanut tiedekuntien tehtäväksi selvittää, kuinka kustannustasoa voidaan pysyvästi laskea. Rehtorin dekaaneille lähettämässä kirjeessä ensimmäisenä esitetty kysymys on ”onko koulutusohjelmia/aloja, joista on perusteltua luopua?” Kustannustasoa on laskettava, mutta tutkimuksen ja opetuksen laatu ei saa kärsiä. Käytännössä yhtälö on vaikea ratkaista jos mistään ei luovuta. ”Mistään koulutusalasta ei olla lähtökohtaisesti luopumassa. Tiedekunnille on annettu tehtäväksi avoimin mielin katsoa, olisiko jotain, josta luopumista voitaisiin miettiä. Tämä liittyy siihen rakenteelliseen kehittämiseen ja yliopistojen väliseen työnjakoon. Mitään laitosta ei olla lakkauttamassa, mutta niiden sisällä tätä keskustelua joudutaan käymään”, Mönkkönen toteaa. Vaikuttaa siltä, että maan hallitus pakottaa yliopistot hyvin raakaan pudotuspeliin. Eri alojen tutkimuksen ja opetuksen merkittävyyden vertailu uskottavasti ei välttämättä ole mahdollista. Mönkkönen kertoo jakavansa huolen siitä, että maan hallituksen painotukset korkeakoulupolitiikassa ovat hyvin lyhyen tähtäimen painotuksia.

”Toivon, ettei unohdettaisi perustutkimuksen merkitystä. Ja toivon, että hallitus tunnistaa myös sen, että monella alalla on huomattava alueellinen ja yhteiskunnallinen merkitys”, hän toteaa. Esimerkkinä Mönkkönen mainitsee hammaslääketieteen, jonka koulutus ensin lakkautettiin Itä-Suomesta, mutta jouduttiin sitten palauttamaan hammaslääkäripulan iskettyä. Esitimme Itä-Suomen yliopiston laitosjoh-

tajille kaksi kysymystä, joita yliopistojen johtajistolle tullaan luultavasti esittämään yhä useammin: "Mikä on laitoksenne/osastonne merkittävin tieteellinen saavutus Itä-Suomen yliopiston olemassaolon aikana?" ja "Mitkä ovat laitoksenne/osastonne edellytykset ylittää tämä merkittävin saavutus?" Vastarinta tämänkaltaista kysymyksenasettelua kohtaan on laitoksilla voimakasta. "Laitoksen johtajalla sen enempää kuin laitoksella instituutiona ei ole kompetenssia ryhtyä vertailemaan, mikä on merkittävintä eri tieteenaloilla tehdyissä tutkimuksissa. Laitos on hallintoorganisaatio, joka voi […] hallinnollisesti julistaa jonkin tutkimuksen parhaaksi esimerkiksi sen perusteella, että se painaa eniten tai siinä on eniten tai vähiten merkkejä. […] Voi olla, että tällaista ei koskaan voida objektiivisesti ratkaista.

Joka tapauksessa vasta aika näyttää, minkä tutkimuksen tieteellinen keskustelu nostaa esille ja minkä unohtaa. Toisaalta jokin unohdettu tutkimus voi nousta kaapin päälle vuosikymmenien päästä. Kun tätä ongelmaa ei ymmärretä ja tehdään yhteismitattomista asioista yhteismitallisia, sotketaan lopullisesti tiede autonomisena asiana. Siitä tulee osa markkinoita ja hallintoa.... ja näköjään viihdettä, jos

”Kun tätä ongelmaa ei ymmärretä ja tehdään yhteismitattomista asioista yhteismitallisia, sotketaan lopullisesti tiede autonomisena asiana. Siitä tulee osa markkinoita ja hallintoa.... ja näköjään viihdettä.” - Jukka Korpela täytyy ryhtyä äänestämään ja rankkeeraamaan. Siitä sanoudun ehdottomasti irti", kuohahti historian ja maantieteen laitoksen johtaja Jukka Korpela. Samoilla linjoilla oli vastauksissaan fysiikan ja matematiikan laitoksen johtaja Timo Jääskeläinen. "Matemaattisissa tieteissä on mahdoton sanoa onko mikään erityisen merkittävää vai paljastuuko joku sadoista tuloksista sellaiseksi 10, 20 vai 50 vuoden kuluttua. Joku tulos, jota emme tunnista, on pitkällä aikavälillä kuitenkin meille merkittävin", hän totesi ja jatkoi. ”Koska emme tiedä, mikä on merkittä-

vin saavutuksemme, emme pysty vastaamaan voimmeko sitä ylittää koskaan, vai voimmeko jollain muulla todennäköisyydellä kuin nolla ylittää sen.” Yhteiskuntatieteiden laitoksen johtaja

Eeva Jokinen selitti kärsivällisesti: ”Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen merkitystä ja saavutuksia on todella vaikea arvioida näin lyhyellä aikavälillä. Jos jotain täsmällisempää haluaa nostaa esille, niin ehkä erilaisten yhteiskunnallisten ongelmien kuten köyhyyden, rasismin ja epätasa-arvon tutkiminen, ja tutkimustiedon tuominen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ainakin yhtä tärkeää on tutkimustietoon perustuvan opetuksen tarjoaminen ja pätevien, järkiperäisesti ajattelevien ihmisten saattaminen työelämään, politiikkaan ja kansalaisyhteiskuntaan. Laitoksellamme on kaikki mahdollisuudet olla vieläkin parempi. Tämä tosin edellyttää sitä, että tutkimukseen ja koulutukseen investoinnin kannattavuus ymmärretään myös hallituksessa.” Oikeustieteiden laitoksen johtaja Tapio Määttä oli ainut vastaajista, joka vertaili mitään. Hän totesi, että laitoksen julkaistutoiminta on ollut volyymiltaan, laadultaan ja kustannustehokkuudeltaan maan oikeustieteellisistä parasta. ”Kiitos onnistumisesta tieteellisessä julkaisutoiminnassa kuuluu koko laitoksen tutkimus- ja opetushenkilökunnalle”, hän totesi. Korpelan, Jokisen, Määtän ja Jääskeläisen lisäksi kysymyksiin vastasi kaksi laitosjohtajaa, eli yhteensä kuusi 21:stä. Vastaukset olivat kaikki hyvin samoilla linjoilla.

Kommentti | Sivistysyliopistosta

Kuinka laitosjohtajat suututetaan Laitosjohtajille esittämäni kysymykset selvästi suututtivat. On vaikeaa muotoilla järkevään muotoon uutisaihetta, jonka peruskysymys kiteytyy tieto-opilliseksi kysymykseksi siitä, mitä oikeastaan voidaan tietää. Kysyin: "Mikä on laitoksenne/osastonne merkittävin tieteellinen saavutus Itä-Suomen yliopiston olemassaolon aikana?" ja "Mitkä ovat laitoksenne/osastonne edellytykset ylittää tämä merkittävin saavutus?" Mahdotonhan noihin on vastata, jos

tieteenfilosofian peruspalikoita yhtään huomioi. Ja silti päättäjät joutuvat sitä miettimään. Ei ihme, että kysymykset saivat esimerkiksi Jukka Korpelan äimistelemään, kuinka vähän Uljaassa ymmärretään tieteestä. ”Laitoksen johtajalla sen enempää kuin laitoksella instituutiona ei ole kompetenssia ryhtyä vertailemaan, mikä on merkittävintä eri tieteenaloilla tehdyissä tutkimuksissa”, hän sauhusi. Raivoisaa näppäimistön pauketta ihmeteltiin Kuopiossa saakka.

Kaivoin kuoppaani syvemmäksi ja yritin täsmentää, että "kysymykseni koski laitostenne tieteellisiä saavutuksia, ei yksittäisiä tutkimuksia tai yksittäisiä tutkijoita." Korpelan vastaus iski kuin ruoska: "Ilmeisesti myös peruskoulukurssi eli lukutaito heittää Uljaan toimituksessa: vastasin juuri tuohon kysymykseen.” Myös Timo Jääskeläisen vastauksissa rivien välistä pilkistelee ilmeinen halveksunta tällaisten kysymysten esittäjää kohtaan. Eeva Jokinen selitti asiaa kär-

sivällisesti kuin lapselle. Tapio Määttä käytti tilaisuutta hyväkseen kertoakseen, että hänen laitoksensa on maan paras. Suurin osa ei vaivautunut vastaamaan kysymyksiin. Normaalisti kuusi vastaajaa 21:stä turhauttaisi ja masentaisi, mutta nyt kyllä hiukan rakastuin Itä-Suomen yliopiston laitosten ja osastojen johtajiin. Olette hyvien puolella. <3 Pasi Huttunen

Uljas 8 | 20. 10. 2015

17


”Naisella on oltava oma huone ja omaa rahaa. Tai ainakin naisella on oltava valinnan mahdollisuus, kyky tehdä omat valintansa itse”

18

Uljas 7 | 28. 9. 2015


Ettei kenenkään tarvitsisi myydä hiuksiaan Kirjailijalla on harvoin mahdollisuus ratkaista esittelemiään epäkohtia. Sofi Oksanen löysi siihen nyt mahdollisuuden yhteistyössä Naisten pankin kanssa. - Toivo Haimi, teksti & Janina Joutsen, kuva

S

ofi Oksanen kuvailee uudessa kirjassaan Norma naisten globaalin hyväksikäytön monia muotoja, kuten hiusten myyntiä, kohdunvuokraamista ja ihmiskauppaa. ”Kun kirjailija nostaa esille ongelmia, häneltä kysytään sitten vastauksia näihin ongelmiin. Ei ole tietenkään kirjailijan vastuulla lähteä ratkaisemaan esittelemiään epäkohtia, mutta Naisten pankin kautta tarjoutui konkreettinen mahdollisuus edistää yhtä ratkaisumallia.” Tästä lähti ajatus Naisten pankin kanssa tehtävään yhteistyöhön, jonka tuloksena on syksyn Lue naiselle ammatti –kiertue. Kiertueella promotaan Oksasen romaania ja kerätään lahjoitusvaroja tukemaan Naisten pankin toimintaa. ”Usein alhaisen tulotason maissa tilanteena on se, että naiset joutuvat turvautumaan hiustensa myymiseen tai kohtunsa vuokraamiseen, koska se on ainoa keino hankkia rahaa itselleen ja perheelleen”, Oksanen kertoo. ”Tällaiseen toimintaan liittyy myös paljon korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta, ja naisten asema tässä kuviossa on todella epävarma.” Naisten pankin toiminta tähtää tähän rakenteellisen vääryyden korjaamiseen tukemalla tyttöjen ja naisten koulutusta kolmannen maailman maissa ja kriisialueilla. Naisten pankki auttaa myös naisten perustamia yrityksiä alkuun mikroluotoilla. ”Ajatuksena on se, että jos nainen voi elättää itsensä ja perheensä omalla työllään ja yritteliäisyydellään, ei hän ajaudu esimerkiksi vuokraamaan kohtuaan ja sitä kautta osaksi globaalia hyväksikäyttöä”, Oksanen summaa. Hän siteeraa kollegaansa Virginia Woolfia ja toteaa: ”Naisella on oltava oma huone ja omaa rahaa. Tai ainakin naisella on oltava valinnan mahdollisuus, kyky tehdä omat valintansa itse.” Naisten pankin tilaisuuksissa on paitsi esitelty toimintaa ja kerätty lahjoituksia, mutta myös tuotu esille konkreettisia tarinoita pankin kohdealueilta. Tiistaina 13. lokakuuta Kuopion Rouvasväenyhdistyksen tiloissa pidetyssä tilaisuudessa toimittaja Katja Hedberg valotti

Naisten pankin historiaa sekä esitteli konkreettisia esimerkkejä avustuskohteista Liberiasta ja Kongosta. Esimerkit eivät olleet tilastoja tai lukuja, vaan aitoja, merkittäviä ihmiskohtaloita. ”Hedberg mainitsi nimiltä entisistä lapsisotilaita tai naisia, joiden perheessä on 10 sisarusta, muttei yhtään vanhempaa. Tällaisia ihmisiä Naisten pankin toiminnalla on onnistuttu tukemaan”, Oksanen sanoo. Hän korostaa, että suomalaisten perspektiivistä pienillä summilla voidaan kehittyvissä maissa saada kokonaisia perheitä jaloilleen. Hotelli Kimmelin Sirkkala-salissa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa Sofi Oksasta haastatteli erikoissuunnittelija emerita, FT Anneli Airola. Airola nosti keskusteluun muun muassa tämän vuoden kirjallisuuden Nobel-voittajan, valkovenäläisen Svetlana Aleksejevitšin teokset, joissa kuvaillaan naisten asemaa entisen itä-blokin maissa. ”Olin positiivisesti yllättynyt Svetlanan voitosta, sillä hän on omia suosikkikirjailijoitani ja on pitkään ollut oma suosikkini Nobel-voittajaksi”, Oksanen kommentoi. Keskustelussa käytiin myös läpi naisten ja erityisesti tyttöjen yhteiskunnallisen aseman saamaa näkyvyyttä, mikä näkyy muun muassa YK:n Kansainvälisenä tyttölapsen päivänä, jota vietettiin viidettä kertaa 11. lokakuuta. Oksasen mukaan naisten kouluttautumisen osakseen saama vastustus on kuitenkin radikaalimpaa, kuin hän osasi kuvitella: ”Esimerkiksi Nigeriassa toimiva Boko Haram -terroristijärjestö on ottanut nimenomaiseksi tavoitteekseen estää naisten lukutaitoa”. Tilaisuudessa Oksanen puhui myös hiuskaupan kansainvälisestä ulottuvuudesta ja hiusten merkityksestä naisen identiteetille ja länsimaiselle kauneusihanteelle. ”Esimerkiksi Victoria Beckham on kertonut, että hänen hiustenpidennyksensä ovat peräisin venäläisestä vankilasta.” Hiukset ovatkin poikkeus EU-maissa myydyissä tuotteissa, sillä niissä ei kerrota, mistä tai keneltä hiukset ovat peräisin. ”Köyhien maiden lapset yhdistävät suorat, vaaleat hiukset ensisijaisesti vaurauteen, menestykseen ja suosioon.

Vielä nykyäänkin afroamerikkalainen nainen, joka on juristi, joutuu työllistyäkseen suoristamaan hiuksensa. Ei siis sen takia, että se olisi hänen mielestään kaunista, vaan jotta hän voisi saada töitä”, Oksanen huomauttaa. Oksanen ei mielellään kerro paljoa uu-

desta romaanistaan. ”Tarina on aina lukijansa näköinen, ja haluan antaa lukijalle mahdollisuuden tutustua romaaniin itse”, Oksanen kertoo. ”En myöskään halua pilata lukukokemusta paljastamalla juonesta liikaa.” Työtä ja kirjoitusprosessia teoksen taustalla hän kuitenkin kuvailee poikkeuksellisen nopeaksi. Romaanin ensimmäinen versio syntyi puolessatoista kuukaudessa, paljon lyhyemmässä ajassa verrattuna esimerkiksi kirjailijan aikaisempaan tuotantoon. ”Toisaalta tämä projekti on vaatinut erilaista taustatyötä kuin aikaisemmat työni, sillä niissä on käsitelty historiallisia tapahtumia. Norma sen sijaan sijoittuu nykyaikaan – tarkemmin sanottuna vuoteen 2013, muutaman kuukauden ajanjaksoon. Tämän vuoksi taustatutkimusta varten ei ole ollut esimerkiksi arkistomateriaalia”, Oksanen sanoo. Tästä ajasta kirjoittaminen on ollut myös toisinaan hankalaa. ”Nykyisyyteen ei ole samanlaista perspektiiviä kuin menneisyyteen. Kirjoittaminen vaatii aina etäisyyttä käsiteltävään aiheeseen.” Norma eroaa Oksasen aikaisemmasta tuotannosta myös tyyliltään, sillä se sisältää myös paranormaaleja, maagisia elementtejä. Oksanen on kuitenkin iloinen innostuneesta vastaanotosta, jonka kirja on saanut huolimatta siitä, että suomalaisessa kirjallisuudessa on hänen mukaansa vahva realismin perinne. ”Esimerkiksi historiallinen romaani on ollut aina suuren yleisön suosima genre Suomessa”, hän valottaa. Temaattisesti Oksanen kertoo kuitenkin kirjoittaneensa samoista aihepiireistä kuin aikaisemmissa romaaneissaan. Keskustelun lopuksi Oksanen myönsi, että hänestä tuntuu siltä, että Norman tarina voisi saada jatkoa. ”Aikaisempien romaanieni hahmot ovat olleet olemassa vain romaanin tarinan ajan, mutta Norma on jäänyt mieleeni. Lopulta jatko-osan kirjoittaminen riippuu tietysti siitä, kuinka pitkään jaksan pitää Normaa kiinnostavana”, Oksanen summaa.

Arvio

Tähkäpää kauppakohteena

S

ofi Oksanen on tehokkaasti lyönyt itsensä läpi sekä suomalaisen kirjallisuuden vientituotteena että yhteiskunnallisena keskustelijana. Ensimmäistä roolia ei unohdeta mainita myöskään hänen tuoreimman romaaninsa Norman (2015) kansissa, joissa keskitytään enemmän aikaisemmin ulkomailta sataneisiin kehuihin kuin teoksen sisällön kuvailuun. Toinen pääsee esiin itse romaanissa, jossa kuoleman kohtaamisen verrattain arkiseen teemaan yhdistyvät niin fantastiset elementit kuin kansainvälisen ihmiskaupan raadollisuus. Äitinsä Anitan hautajaisten jälkeen Norma Ross yrittää takertua arkeen. Halu ymmärtää äitinsä oletettua itsemurhaa johdattaa hänet kuitenkin salaisuuksien pariin, joihin kuuluvat niin hänen omat mystiset ominaisuudet kuin hämäräpuuhat, joihin hänen äitinsä oli sekaantunut. Jälkimmäisten sisälle päästään toisen kertojan Marionin kautta, jonka suvulla oli rooli Anitan viimeisissä päivissä. Lyhyet luvut paljastavat yksityiskohta kerrallaan, miten Norman hiukset ja Marionin klaanin liiketoimet nivoutuvat yhteen. Salaisuudet ja fantastiset elementit lisääntyvät tarinassa vähän kerrallaan jopa liiallisuuksiin asti. Oksanen tuntee ehkä liiallista tarvetta tuoda mahdollisimman monta asiaan liittyvää yksityiskohtaa mukaan. Toisaalta fantastisilla aineksilla on pääasiallisesti yhteydet teoksen juoneen ja sanomaan. Norman salaperäisten hiusten kautta kasvaa yhteys kansainväliseen hiuskauppaan. Siitä vyyhti laajenee muihin vähemmän käsiteltyihin ihmiskaupan muotoihin, jotka kohdistuvat erityisesti maailman köyhimpien maiden naisiin, mutta joiden tulokset näkyvät Suomenkin katukuvassa. Oksanen sitoo Suomeen sijoittuvat tapahtumat yksityiskohtien ja taustatarinoiden avulla laajempaan historialliseen ja globaaliin kontekstiin. Kokonaisuus ei välttämättä johda haettuun tunnereaktioon, mutta sitä rakentaessaan Oksanen ei tuomitse hahmojaan pelkiksi työkaluiksi. Vaikka yleinen jännite ei nosta niskakarvoja pystyyn, Oksasen kuvaileva, mutta tehokas ilmaisu ja erityisesti Norman hahmo sitovat lukijaa teokseen. Norma tarjoaa näkökulmia naisten globaaliin asemaan ja heihin kohdistuvaan ihmiskauppaan, mutta kerronnan sujuvuus ja tulkintamahdollisuudet estävät lukijaa tukehtumasta maailmantuskaan.

Sofi Oksanen: Norma. Like, 2015, 304 s.

Jani Ylönen

Uljas 8 | 20. 10. 2015

19


20

Uljas 8 | 20. 10. 2015


”Muutoksen suuntaa ei voida ennakoida, se on vain elettävä läpi. Tämä vaatii luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen

Panssaroitu mieli Johannes Lehtonen herättää miettimään mielen suhdetta toimintaan, valtaan ja vastuuseen. Kohtuus vaarassa -liikkeen seminaarin lähtökohta oli yhteiskunnallinen muutos ja mielen merkitys sen tekemisessä. –Tähti Oksanen, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

M

iksi tieto ei muutu toiminnaksi? Psykiatrian emeritusprofessori ja psykoanalyytikko Johannes Lehtonen Itä-Suomen yliopistosta pohti kysymystä psykologian ja mielen kannalta Kolin Seurojen talolla lauantaina 10.lokakuuta. Lehtosen mukaan kaiken lähtökohta on ihmiskuva, siis kooste ihmisen käsityksestä itsestään suhteessa elämän ehtoihin. "Ihmiskuvaan vaikuttavat olennaisesti muut ihmiset, kulttuuri, ympäristö, talous, uskonto, tiede...", Lehtonen luettelee. Hänen mukaansa energian tuotanto liitettiin ihmiskuvaan 70-lukujen öljykriisien myötä. Ensin havahduttiin öljyn riittävyyteen maailmanlaajuisena uhkana energiateollisuudelle. Pikku hiljaa ilmastonmuutoksen herättämä kysymys siitä, tuleeko jäljellä olevia fossiilivaroja ylipäätään käyttää, aiheutti vielä suuremman ristiriidan. Siihenastinen länsimaiseen ihmiskuva perustui tiedeuskolle ja ihmisen jatkuvalle kehittymiselle. Uusi tieteellinen löydös ilmakehää lämmittävien kaasujen lisääntymisestä ilmastossa ihmisen toiminnan johdosta oli sellainen, jota ei olisi haluttu ottaa vastaan. Lisäksi tarve hallita öljyvaroja niiden huvetessa johti haluun kyseenalaistaa ilmastonmuutos ja ensimmäistä kertaa myös tiede.

"Välttämättömiin tarpeisiin kohdistuvien

uhkien tunnustaminen on psykologisesti erittäin vaikeaa", Lehtonen sanoo. Ympäristökysymykset ovat mainio esimerkki, sillä ne koskettavat välttämättömiä tarpeitamme, ruoan tuotantoa, puhdasta vettä, ilmakehää, mutta tapahtuvat hitaasti kaukana kotipihasta. Lehtosen mukaan ongelmien tiedostaminen antaa kyllä mahdollisuuden käsitellä asioita mielessään, mutta ei välttämättä toimia sen puolesta. 70-luvulla alkanut ilmastonmuutoksen aiheuttama ristiriita ihmiskuvassa on verrattavissa neuroosiin, joka vaivasi Lehtosen mukaan suhtautumista seksuaalisuuteen 100 vuotta sitten. Seksuaalisten tunteiden kieltäminen ja seksuaalisuuden tukahduttaminen olivat samaan tapaan kaksinaismoralistisia reaktioita kuin nykyinen ilmastokeskustelu, jossa kollektiivinen vastuu kielletään ja muutetaan yksilöiden syyllistämiseksi. ”Tunteet ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen kohtaamisessa”, Lehtonen sanoo. Pelottavien tunteiden ja syyllisyyden tunteen hyväksyminen antavat ajatuksenvapauden, jonka avulla päästään eteenpäin, jopa toimintaan asti. Lehtosen esittämät väitteet herättävät

kysymyksen vallasta. Koska valta on keskitetty vain pienelle ryhmälle, uskotaan orjallisesti, että päättäjät ja tieteentekijät erityisesti teknologian alalla tekevät

vaadittavat muutokset puolestamme. Kansalaisten omat vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset, varsinkin yksilön asemaa korostavan ihmiskuvan puitteissa ja ilman järjestäytynyttä liikehdintää. Tukeutuminen oman lähiympäristön ja arjen ulkopuolisiin vallankäyttäjiin on vain vastuun siirtämistä heille. Mutta miksi olettaisimme, että kukaan vallankäyttäjä olisi valmis ottamaan poliittisen riskin ja tekemään tarvittavan nopeita ja radikaaleja toimenpiteitä suuren yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemiseksi? Myös heidän on helpompi siirtää vastuu toiselle taholle, isommalle kansakunnalle tai jollekin suurelle kasvottomalle instituutiolle.

Valtasuhteet ovat läpäisseet ajattelumme. Ne toimivat myös silloin, kun penäämme vaihtoehtoja nykyiselle järjestykselle. Vaikka olisimmekin yhtä mieltä päättäjien toimimattomuudesta suurten kysymysten äärellä, seuraavaksi yksinkertaisinta on siirtää vastuu heille, jotka jo vaativat muutosta. Kansalaisaktivisteilta halutaan valmis vastaus siitä, miltä uusi yhteiskunta näyttää. Tämä lienee yksi psyyken kepposista. Olemme tottuneet siihen, että meille kerrotaan, miten asiat on hyvä järjestää. Sekä tieteen että kansakuntien ylpeys joutuu kriisiin, kun suurten kysymysten ratkaisu viivästyy ja hankaloituu, kuten öljystä luopumisen tai lajien sukupuuttoaallon suhteen on käynyt. Toiminta vaatii sen hyväksymistä, että yhteiskunnan perusrakenteita on muutettava asioiden ratkaisemiseksi. Nykyiset rakenteet sitovat ihmiset kuluttajiksi ja yksilöiksi, jotka eivät voi koskaan omassa elämässään tehdä sellaisia muutoksia, joilla olisi merkitystä suurissa kysymyksissä.

Kaikkein olennaisinta olisi ymmärtää, että uusien toimintamuotojen etsimiseen on kaikkien osallistuttava. Ne ovat yhteisesti luotuja ja vasta toiminnassa todelliseksi muotoutuvia. Valmiin vastauksen odottaminen ei tuo uutta yhteiskuntaa saati ratkaise aikamme suuria kysymyksiä. Kohtaamisten ja uusien toimintamuotojen on epäilemättä oltava rakentavia ja mielekkäitä, jotta ne saavat yhteiskunnallisen muutoksen tuntumaan merkitykselliseltä. Tulevaisuuteen katsova ajattelu ja kiinteät sosiaaliset suhteet auttavat toiminnan toteuttamisessa. Lehtosen mukaan avaimet vaikeiden yhteiskunnallisten muutosten käsittelyyn löytyvät tietoisuuden heräämisen jälkeen niiden pohtimisessa yhdessä muiden kanssa. Keskusteleminen avaa ikkunoita uusiin käyttäytymismalleihin ja toimintamuotoihin. Hänen mukaansa myös eettiset esimerkit, kuten yksittäiset vakaasti ja rohkeasti toimivat ihmiset antavat voimaa toimimiseen. Kolmas apuväline on taide, joka auttaa käsittelemään illuusion rikkoutumisen aiheuttamia tunteita. "Kuka meitä auttaa?", kysyy Lehtonen ja vastaa: "Ei kukaan. Muutoksen suuntaa ei voida ennakoida, se on vain elettävä läpi. Tämä vaatii luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen." Se vaatii epäilemättä myös rohkeaa heittäytymistä kansalaistoimintaan ja liikehdintään. Pelon lietsonnan, ihmisryhmien syyllistämisen tai kuluttamisen sijaan rakentavia muotoja toiminnalle on jo olemassa. Niiden löytämiseksi riittää, kun katsomme ympärillemme monien sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristökysymysten myllertämässä Suomessa. Viides Kohtuus vaarassa -seminaari järjestettiin 8.-11. lokakuuta Joensuussa ja Kolilla.

Uljas 8 | 20. 10. 2015

21


Kulttuuri

Tanssi

Taiteen poliittinen mielenilmaus Yksin Sateessa? -festivaali säväyttää lokakuista Joensuuta nykytanssin, performanssien ja improvisaation muodossa. Kolmentoista vuoden ikäinen festivaali ottaa uhmakkaasti kantaa muun muassa Venäjän ajankohtaisiin asioihin. – Anni Ylönen, teksti & kuva Kansainvälisen tapahtuman pääosassa on tänä vuonna venäläinen nykytanssi, joka on rohkeiden taiteilijoiden kanava ilmaista henkilökohtaisia ajatuksia elämästään kotimaassaan. Voiko taiteella muuttaa maailmaa? ”Taide on osa maailmaa. Minun kokemukseni mukaan taide on muuttanut yksittäisiä mieliä, saanut pohtimaan asioita uudella tavalla. Mutta onko se muuttanut maailmaa, se on ehkä vähän liian iso haaste”, toteaa Tomi Paaso-

nen, Itäinen Tanssin Aluekeskuksen taiteellinen suunnittelija ja festivaaliohjelmiston laatija. Ohjelmistossa on muun muassa poliittisia ilmaisuja, yhteiskunnallista kritiikkiä, sukupuoliroolien pilkkomista, paneelikeskustelu ja luontokäsitteen pohtimista. Myös yleisöä osallistetaan keskusteluun ja taiteeseen Minni Hirvosen Tanssiteos-työpajassa sekä tanssiopiskelijoiden vuorovaikutteisessa interventiossa keskustan alueella.

Festivaalin järjestää Itäinen Tanssin Aluekeskus ja esityksiä on keskustassa, kaupunginteatterilla, taidekeskus Ahjossa sekä kasvitieteellisessä puutarhassa Botaniassa, jonne on myös ilmainen bussikuljetus. Paasosen odotukset festivaalille ovat ”hemmetin hyvä pöhinä” ja monipuolinen tarjonta. ”Odotan festivaalin antavan kokonaisvaltaisen kuvan nykytanssista niin kaupunkitilassa tapahtuvien interventioiden, näyttämöesitysten kuin Botanian tapahtuman myötä.” Yksin Sateessa? -festivaali 20.–25.10.2015 Joensuussa, liput 10–18 € / osaan tapahtumista vapaa pääsy

Festivaalijohtaja Tomi Paasonen toivoo, että festivaalin myötä syntyvän hyvät suhteet paikallisten ja venäläisten taiteilijoiden välille. ”Sitä työtä voisi jatkaa esimerkiksi taitelijavaihdoilla.”

Kehitysyhteistyö

Millaisen maailman haluat

Kehitysyhteistyöstä leikataan, vaikka sen tarve kasvaa. Kehyviikolla pohditaan meidän vastuutamme. –Sini Heinoja, teksti & kuva Kehyviikko peräänkuuluttaa suomalaisten vastuuta globaalissa maailmassa. Eurooppaan saapuu yhä enemmän pakolaisia, mutta kehitysyhteistyömäärärahoja leikataan. Itä-Suomen yliopiston kampuksilla kehitysyhteistyöviikkoa vietetään 26.-30. lokakuuta. Kuopiossa pohditaan vastuullista ruuantuotantoa ja kehitysyhteistyön toteuttamista mikrolainojen ja koulutusyhteistyön muodossa. Joensuussa kuullaan Suomen taloudesta ja kehitysyhteistyöhön kohdistuvia leikkauksista. Savonlinnassa tutustutaan pakolaisleireihin ja

22

Uljas 8 | 20. 10. 2015

vaateteollisuuteen. Kampuksille on myös kutsuttu kansalaisjärjestöjä kertomaan toiminnastaan. Viikko ei ole pelkkää tietoähkyä, vaan osallistua voi monella tavalla. Kaikilla kolmella kampuksella järjestetään #haluanmaailman -valokuvauskampanja, jossa opiskelijat pääsevät kertomaan, minkälaisen maailman he haluaisivat. Savonlinnalaiset voivat viikon aikana myös käydä merkitsemässä karttaan, missä maassa heidän paitansa on tehty, ja kirjoittaa mielipiteensä kehitysmaiden vaateteollisuudesta.

Kehitysyhteistyö on tärkeä asia, mutta Kehyviikolla on tiedossa myös hauskoja elämyksiä. Kuvassa Joensuun järjestelytiimin Laura, Emmi ja Violetta.

Kuopiossa asiaohjelman vastapainoksi on tarjolla muun muassa aamujoogaa ja latinotansseja, Joensuussa vietetään monikulttuurisuusiltaa. Sekä Savonlinnassa että Joensuussa nähdään inspiroiva Autolla Nepaliin -dokumenttieloku-

va, joka kertoo suomalaisten miesten tempauksesta katmandulaisen naisten turvakodin hyväksi. Lisätietoa osoitteesta isyy.fi/ajankohtaista/tapahtumat/isyyn-kehitysyhteistyoviikko/


Poimintoja

Näyttely

Höyheniä museossa

Linnut ovat pesiytyneet Kuopion museoon. Lokakuun puolivälissä avautuneessa näyttelyssä tarkastellaan lintuja ja heidän sielunelämäänsä sekä ihmisten ja lintujen yhteiseloa. - Anni Ylönen, teksti & kuva Ihmisellä on erityinen suhde lintuihin. Ne ovat ihmisten seurana kesäisin toreilla, talvisin syöttölaudalla. Keväinen linnunlaulu herättää ajatuksen kesästä, syksyinen muuttoaura valmistaa talveen. Unissaan ihminen osaa lentää kuin lintu. Linnut ovat ainoita eläviä dinosauruksia, ja niihin on kautta aikojen liitetty erilaisia uskomuksia, toiveita ja pelkoja. Maailmassa on olemassa noin 9600 erilaista lajia, jotka runsaasta määrästä huolimatta ovat melko yhtenäinen ryhmä: kaikilla on kaksi jalkaa, nokka ja siivet eturaajoina. ”Lähes kaikkia näyttelyssä olevia lintuja voi havaita Suomessa. Laho- ja kolopuiden kaatamisen myötä useat metsälinnut ovat kuitenkin vähentyneet”, kertoo luontopedagogi Mari Wikholm. Lennossa-näyttely kertoo lintujen historiasta ja nykytilasta, mytologiasta ja biologiasta. Nähtävänä ja

Kansanmurhaa Kerubissa Doc Lounge Joensuun syyskauden toisena elokuvana nähdään The Look of Silence, joka on ohjaaja Joshua Oppenheimerin toinen Indonesian kansanmurhaa käsittelevä dokumentti. Jo sarjan ensimmäinen osa The Act of Killing (2012) herätti voimakkaan reaktion. The Look of Silence Kerubissa 22. lokakuuta kello 19.

Linnunmunien monipuolisuus yllätti luontopedagogi

Mari Wikholmin. ”Niissä on valtava värien, muotojen ja kokojen kirjo.” kuultavana on monipuolinen esittely, jossa lintujen maailmaan voi tutustua täytettyjen lintujen, videokuvan, äänitteiden ja tietoiskujen kautta. Esillä on myös höyhen- ja munakokoelma. Linnunmunien ihmeellisyydestä saa lisätietoa syksyn Eläinvartti-sarjassa, jossa 29. lokakuuta aiheena on Munasta asiaa.

Humu-Klubi venyy kaksipäiväisiksi kreisibailuiksi Pannuhuoneella 30.-31. lokakuuta. Ensimmäisen illan numerona on vastikään uuden levyn Tekstitettyjä unia julkaissut Kumpulainen & Vapaaherrat. Anna Pesosen jazz-kokoonpano Samanna lämmittelee Kumpulaisen lavalle. Toisen illan Halloween-spesiaalissa esiintyvät The Country Dark Big Band sekä Pelkkä Pirttinen.

Lennossa – linnut näyttely Kuopion museossa 13.10.2015–30.1.2016, liput 8 € / 5 € (alle 18-vuotiaat ilmaiseksi)

Pyöräily

Joensuussa selvitetään pyöräilyolosuhteita Joensuulaisilta kysytään kaupungin pyöräilyolosuhteista kyselytutkimuksessa. Tutkimuksen tulokset tulevat myöhemmin kaupungin ja Liikenneviraston käyttöön. – Pasi Huttunen, teksti & kuva Joensuussa on tekeillä pyöräilytutkimus, jonka tavoitteena on saada tietoa siitä miten, missä, milloin ja miksi kaupunkilaiset pyöräilevät. Vireä joensuulainen pyöräilyskene pääsee nyt sanomaan sanansa ja kyselyn luvataan vaikuttavan siihen, kuinka pyöräilyolosuhteita kaupungissa kehitetään tulevaisuudessa. ”Vastaamalla kyselyyn voitte osaltanne vaikuttaa kotikaupunkinne pyöräilyolosuhteiden kehittämiseen, sillä kyselyn tulokset toimitetaan Liikenneviraston ja kohdekaupunkien käytettäväksi”, tutkimusaineiston kokoamisesta ja jatkokäsittelystä vastaava diplomityöntekijä Erkki Kauppinen toteaa. Se jo tiedetään, että joensuulaiset pyöräilevät paljon. Pyöräilyn osuus kaupunkiliikenteestä on Joensuussa Suomen suurimpia. Pyöräilyä jatkaa läpi talvenkin 57 prosenttia pyöräilijöistä. Pyöräilyolosuhteita pidetään hyvinä muihin kaupunkeihin verrattuna, mutta ongelmiakin on. Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen ehdotti Joensuussa pitämässään esityksessä 24. syyskuuta, että Joensuussa tulisi erotella pyörätiet ja jalkakäytävät toisistaan. Lisäksi autojen nopeuksia tulisi laskea ja väistämisvelvollisuudet osoittaa selkeämmin. ”Väylä kannattaa rakentaa vain jos se pidetään kunnossa läpi vuoden”, Koistinen siliti muistutti. Nyt tekeillä oleva kysely on osa Tampereen teknillisesssä yliopistossa tehtävää diplomityötä, jonka rahoittajina ovat Liikenneviraston lisäksi tutkimuskaupungit: Joensuu, Kokkola, Oulu ja Rovaniemi.

Kahden päivän Humut

Monitaiteinen Kaa(m)os Joensuussa Monimuotoinen kattaus taidetta täyttää Joensuun taidemuseon 24. lokakuuta. Mukana ovat muun muassa Tuhmat tädit, singer-songfighter Black Peider, kaamoslauluilla konsertoiva Ruumiinmullat, Runon Ystävien valituskuoro, performanssitaiteilija Jaap Klevering, Joensuun ylioppilasteatteri, kaiken estetiikan asiantuntija Signé Raus, rooliopas Jesa, Humans of Joensuu -projekti sekä perheen pienimmille Pentti-Sedän pehmoeläinteatteri. Eettinen popup-kahvila Pihalla huolehtii ruokien ja juomien kauppaamisesta. Koko tapahtuma museon normaalilla sisäänpääsymaksulla. Tapahtuma järjestetään nyt kolmatta kertaa.

Joensuun ylioppilasteatteri aloitti syksyn Joensuun ylioppilasteatteri avasi syyskautensa näytelmällä Mitä meistä jäljelle jää eli SIISTIJÄT. Sen esityskausi jatkuu Kerubin Kellarissa. Esitykset ovat 20., 21. ja 28. lokakuuta kello 19 ja 31. lokakuuta kello 14. Siistijät on Rauli Jokelinin kirjoittama draamakomedia, joka ruotii sitä, mitä salaisuuksia ihmiset julkisivunsa taakse piilottavat. Ylioppilasteatterille sen on ohjannut Kati Vallius. Lue kritiikki näytelmästä Uljaan verkosta.

Perheelliset tapaavat Kuopiossa Joensuussa pyöräilyn osuus kaikesta kaupunkiliiken-

teestä on maan suurimpia, mutta pyöräilyolosuhteissa riittää edelleen kehitettävää. Diplomityön toteuttamisessa on mukana myös Ramboll Finland Oy.

Kyselyyn voi vastata osoitteessa http://www.joensuu.fi/pyorailykysely. Vastausaikaa on lokakuun loppuun saakka.

Perheelliset opiskelijat kutsutaan verkostotapaamiseen Studentialle Kuopiossa 21. lokakuuta kello 16. Keskustelussa on aiheena ”opiskelu, työ, parisuhde ja vanhemmuus – kaaosta vai täyttä elämää”. Keskustelua johdattelee paripsykoterapeutti Kaarina Savolainen. Lastenhoito on järjestetty keskustelun ajaksi ja lastenohjaaja Sari Siltavuori vetää lopuksi yhteisen leikkihetken lapsille ja aikuisille. Tilaisuuteen pyydetään ilmoittautumaan 20. lokakuuta mennessä. Lisätietoa ja ilmoittautuminen ISYY:n verkkosivuilla.

Uljas Uljas 8 |120. | 24.10.1. 2015 2014

23


Ihan tavallinen työmies Nilsiäläinen Antti Heikkinen kirjoitti ensimmäiset tarinansa jo pikkupoikana. Tänä syksynä hän näyttelee oman romaaninsa näytelmäsovituksessa Kuopion kaupunginteatterissa. Monet pitävät Heikkistä monilahjakkuutena. Itse hän on sitä mieltä, että näyttelee ja kirjoittaa, koska ei muuta osaa. - Anna-Reetta Suhonen, teksti ja kuva

tunnetun. Hän laskeskelee antaneensa kirjan tiimoilta noin sata haastattelua. Lööppilehdet nostivat kirjasta esille vain Leskisen alkoholismin. Se risoo Heikkistä edelleen. ”Kirjoitin 500 sivua ja sekö se viesti oikeasti oli, että Juice joi itsensä hengiltä. Siitä jäi aika huono olo.”

Lavalla on kiikkutuoli ja pirtinpöytä. Antti Heikkinen nostelee housujaan. ”On tässä näköjään vähän päässyt laihtumaan”, hän myhäilee Kuopion kaupunginteatterin päänäyttämön takana. Heikkisen vuonna 2013 ilmestyneeseen esikoisromaaniin Pihkatappi perustuvaa samannimistä näytelmää on treenattu noin kuukausi. Fyysinen harjoittelurupeama on kutistanut nilsiäläistä näyttelijä-kirjailijaa huomaamatta. Heikkisellä on näytelmässä päärooli. Hän on Jussi Timo Tapio

Kirjailijana ja näyttelijänä Heikkinen on itseoppinut. Jo lapsena hän oli kekseliäs ja mielikuvitusta riitti. Pikku-Antti kirjoitti tarinoita paikallislehden vanhalla kirjoituskoneella ja näytteli kotimaisten tv-sarjojen kohtauksia uusiksi. Heikkinen kuvaileekin nykyistä työtään lapsuuden leikkien jatkeeksi. ”Ihmiset sanovat, että kun sinä oot niin monilahjakas. No en edes ole, muuta en vaan osaa tehdä. Työhuoneremontissa taannoin osasin kattolaudat käsitellä enkä juuri muuta. Metsätöihin voisin moottorisahan kanssa lähteä, mutta kun sillä ei enää leipää suuhun saa, niin on pakko mennä näillä mitä on.” Lapsuudesta juontaa juurensa myös Heikkisen kiinnostus Juicen tapaisiin taiteilijoihin. Kun isoveli kuunteli AC/DC:tä, Antti ihaili Juicen lisäksi muun muassa Jaakko Teppoa ja Vesa-Matti Loiria. Aikuisena Heikkinen on tavannut lähes kaikki lapsuutensa idolit ja osan kanssa

Kainalo | Päämies

Päärooli oman romaanin näytelmäsovituksessa Antti Heikkinen on poikkeustapaus, sillä harva kirjailija näyttelee romaaninsa näytelmäsovituksessa pääroolin. Heikkisen mielestä oman tekstin näytteleminen ei ole hankalaa. ”Ei sitä sillä tavalla ajattele, kirjasta on jo kuitenkin pitkä aika. En tosin ole viime aikoina sitä tietoisesti avannut saati lukenut. Tässä projektissa kiehtoi, että pääsee tekemään kirjasta täysin uuden taideteoksen.” Näytelmän käsikirjoittamiseen Heikkinen ei ole osallistunut, vaan sovitus on täysin ohjaaja Kari Paukkusen tekemä. Hän halusi näytelmän päärooliin juuri Heikkisen. Pitkään muun muassa Nilsiän harrastajateatterissa näytellyt Heikkinen on nyt ensimmäistä kertaa ammattiteatterin lavalla. Ammattinäyttelijät ovat ottaneet Heikkisen hyvin vastaan. ”Onhan tämä nyt ammattimaisempaa, kun ihan työkseen tekee. En minä kuitenkaan haluaisi kovin hirveästi erotella, hyvissä harrastajaporukoissa olen aina saanut ollut mukana.” Pihkatapin lavastus on Erkki Saaraisen käsialaa, puvustus Jaana Kurttilan. Mummon roolissa vierailee Kuopion kaupunginteatterista muutama vuosi sitten eläkkeelle jäänyt Auli Poutiainen. Pihkatapin ensi-ilta Kuopion kaupunginteatterin Minna-näyttämöllä 7. marraskuuta.

24

Uljas 8 | 20. 10. 2015

Taskinen, kolmekymppinen paikallislehden toimittaja ja maatilan poika, joka haaveilee kirjailijan urasta. Moni on lukenut Pihkatappia totuudenmukaisena tarinana Heikkisen omasta elämästä, onhan päähenkilö Jussissa ja kirjailija Heikkisessä paljon yhtymäkohtia. ”Olen aina sanonut, ettei kirja perustu omaan elämääni. Tätä näytelmää harjoitellessa olen kuitenkin tajunnut, että voihan helevetti, taitaa siinä sittenkin jotain olla.” Esikoisteokseksi Pihkatappi sai paljon julkisuutta. Kirjan rehevää kieltä ja kuvausta kiiteltiin. Heikkinen voitti kirjallaan Kalevi Jäntin palkinnon ja Savonia-palkinnon ja oli ehdolla Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Viimeistään viime vuonna ilmestynyt Risainen elämä: Juice Leskinen 1950–2006 teki Heikkisestä

myös ystävystynyt. Yksi näistä ystävistä on kirjailija Heikki Turunen. Heikkisen kirjoittama Turjailija-nimen saanut Turusen elämäkerta ilmestyy 22. lokakuuta. ”Juicesta nousi ihan mahdoton rylläkkä ja ajattelin, että ei toista tämmöistä heti perään. Turjailija on kuitenkin tehty eri muotilla kuin Leskis-kirja. Turusen oma ääni kuuluu kirjassa selkeästi. Heikki on rehellinen kertoja. Hän halusi, että kirjassa kerrotaan kipeimmätkin asiat niin kuin ne ovat.” Vaikka ammattiteatterin ovet ovat nyt auenneet ja kirjailijana Heikkinen alkaa olla tunnustettu, ei häntä haittaa, vaikka hänet nähtäisiin edelleen jonkinlaisena amatöörinä. ”Suuret gurut, heillähän menee kaikki aika muita neuvoessa. Minusta on mukavampi olla ihan tavallinen työmies”, sanoo tämä Heikkinen, joka on vuoden aikana näytellyt kahdessa eri teatterissa ja nyt kolmannessa, kirjoittanut Turjailijan lisäksi kaksi tilausteosta ja joka valmistelee Ylelle kuunnelmasarjaa. Uusi romaanikin on suunnitteilla, sen pitäisi ilmestyä ensi vuonna. Ja kesällä Heikkisestä tuli isä. ”Hämmentävä vuosi, on ollut kaikenlaista”, hän sanoo.

Näytteleminen ja kirjoittaminen ovat nilsiäläiselle Antti Heikkiselle leikin jatkeita. Tänä syksynä hän näyttelee Kuopion kaupunginteatterissa oman kirjansa näytelmäsovituksessa ja julkaisee elämäkerran kirjailija Heikki Turusesta.


Rokumentti kyseenalaistaa kaiken

Rokumentin vastaava toimittaja Heidi Anttosen mukaan festivaalin järjestämisessä ollaan menty teema edellä.

Rockelokuvafestivaali Rokumentti on yhtä olennainen osa Joensuun syksyä kuin opiskelijabileet ja kalamarkkinat. Minkälaisissa sfääreissä tämän vuoden kinkereillä liikutaan. - Toivo Haimi, teksti & kuva

Y

hdettätoista kertaa Joensuussa järjestettävän Rokumentti-elokuvafestivaalin teemana on Maailma ei ole totta. Festivaalin teemaohjelmiston yhdeksässä elokuvassa pureudutaan siihen, miten maailman voi nähdä, kun sitä katsoo astetta epätavallisemmasta näkövinkkelistä. ”Nykypäivänä ihmisillä on taipumus uskoa lähes kaikkea näkemäänsä ja jakaa sitä eteenpäin”, valottaa Rokumentin vastaava tuottaja Heidi Anttonen. ”Tuntuu välillä siltä, että monessa asiassa puuttuu nykyään lähdekritiikki.” Oman lisävivahteensa Rokumenttiin tuo teemaosuuden alustaja, toisinajattelija ja koko kansan ufomies Juhan af Grann. Luvassa ei kuitenkaan ole luentoa ulkoavaruuden elävistä, vaan af Grann kertoo puheenvuoroissaan omasta urastaan ja tuotannostaan. Kuopiolaislähtöinen af Grann sopii myös festivaalin vahvasti itäsuomalaiseen ilmeeseen kuin hanska käteen.

Rokumentin taustalla häärivä Joensuun Pop-muusikot ry tahtoo teemaosuudella nostaa esille lähdekritiikin ja kyseenalaistamisen tärkeyttä, mutta sitä ei Anttosen mukaan erityisesti alleviivata. ”Tärkeämpää on meidän mielestämme esittää erilaisia näkökulmia maailmaan ja antaa katsojalle mahdollisuus kyseenalaistaa omiakin näkemyksiään.”

Festivaalin ohjelmistossa ei liikuta pelkästään vaihtoehtotodellisuuksissa, vaan musiikki on vahvasti läsnä tänäkin vuonna. ”Live-puolelta löytyy tälläkin kertaa monipuolisuutta. On sekä undergroundisempien bändien hifistelyä että valtakunnantähtien keikkoja”, Anttonen summaa. Anttonen myöntää, että varsinaista suo-

sikkielokuvaa hänellä ei vuoden teemaohjelmistosta ole, mutta tärppinä kiinnostuneille hän mainitsee Chad Garcian elokuvan The Russian Woodpecker. Garcian dokumentissa seurataan ukrainalaisen taiteilijan ja ydintuhopakolaisen Fedor Aleksandrovitšin edesottamuksia tämän yrittäessä selvittää totuutta Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden takana. Joensuun Pop-muusikot pyrkii vuoden 2015 Rokumentilla pääsevänsä ainakin viime vuoden katsojalukuihin. ”Jos saadaan noin kolme tuhatta katsojaa, niin voidaan olla hyvinkin tyytyväisiä”, Heidi Anttonen kertoo. ”Rokumentti on myös opiskelijoille hyvin sopiva tapahtuma, sillä liput ovat edullisia ja muutama ilmaisnäytöskin on joukossa. Ja onhan Rokumentti aina paljon enemmän kuin pelkästään elokuvia”, Anttonen naurahtaa.

Rokumentti Joensuussa 11.-15.11.2015. Tarkempi ohjelma osoitteessa rokumentti.com

Rokumenttileffoista | Katso vaikka nämä Valvontayhteiskunnan pilliinpuhaltaja

L

aura Poitrasin Citizenfour (2014) seuraa yhteiskunnallisesti merkittävän tapahtuman h-hetkiä pääkallopaikalta ja johtaa katsojan väistämättä laajempiin yhteiskunnallisiin ja moraalisiin pohdintoihin. Viileä kertojanääni, pienet musiikilliset valinnat, sekä asianosaisten reaktiot korostavat tapahtumien dramaattisuutta. Fokus ei ole vain Snowdenin pienessä luottamuksen piirissä, vaan, kuten Snowden haluaa, enemmän paljastusten sisällössä. Elokuva on viihdearvoltaan täysin fiktiivisen elokuvan tasolla, taitavan jännityksen rakentamisen ja toimivan mustan huumorin ansiosta. Snowden

Vuotaja Edward Snowden

on dokumentissakin vain eräänlainen koodinimi yksityisyyden rappeuttavan ja ihmisoikeuksien rajoja koettelevan valvontatodellisuuden paljastumiselle. Kalle Saarela

Uskomaton vai epäuskottava?

R

okumentissa marraskuussa nähtävä Spencer McCallin The Institute (2013) vie katsojansa seuraamaan ilmiötä, joka on jotain livepelin, sosiaalisen ihmiskokeen ja taideprojektin väliltä. Vuonna 2008 San Franciscon kaduille ilmestyy mainoksia, jotka houkuttelevat uteliaita kaduntallaajia erääseen toimistorakennukseen. Kävijöille esitetään video, josta Lost-sarjaa seuranneille tulee mieleen Dharma-projektin orientaatiovideot. Video kertoo Jejune-instituutista ja sen hienoista teknologisista saavutuksista – tai kummallisista vempeleistä.

Käynti toimistolla johtaa tehtäviin ja salaperäiseen seikkailuun ympäri San Franciscoa. Vuosien 2008–2011 aikana tähän ”peliin” osallistui liki 10 000 ihmistä. Hämmennyksestä ja ärtymyksestä huolimatta elokuvaan on yllättävän helppo eläytyä. Kannattaa siis uhrata puolitoistatuntinen tälle elokuvalle. Se aivan varmasti herättää ristiriitaisia mielipiteitä, ajatuksia ja kysymyksiä, joista voi vaikka tuopposen äärellä keskustella. Sini Heinoja

Uljas 8 | 20. 10. 2015

25


Ismo Alanko vaihtoi rallit hitaisiin

#arviommesarja #arviomme-sarja tarjoaa nopean läpileikkauksen siitä, mitä musiikissa on viime aikoina tapahtunut. Tyypit puristavat arvioita tuoreista levyistä tviittimittaan. Vihaa tai rakasta. Twitterissä tagilla #arviomme. Hard Action - Sinister Vibes: Koko levy on uskomatonta tykitystä alusta loppuun. Tekee mieli lähteä mehtätöihin ilman housuja 4/5

Ismo Alangon tämän syksyn albumi- ja konserttisalikiertue kulkee läpi Savonlinnan, Kuopion ja Joensuun. Konserteissa kuullaan aineksia tuoreelta levyltä Ismo Kullervo Alanko, jota kuvaillaan taiteilijan pitkän uran henkilökohtaisimmaksi albumiksi. – Patrik Raivio, teksti & Topias Hirvonen, kuva

I

smo Alangon taiteilijaura käynnistyi 35 vuotta sitten, kun Hassisen Kone levytti ensimmäisen albuminsa Joensuussa. Sittemmin lukuisten kokoonpanojen keulahahmona toimineen Alangon levyillä on soinut sulassa sovussa rokkirallit ja balladit. Alanko on kuitenkin pitkään kypsytellyt mielessään puhtaasti rauhallista levyä. Nyt se on toteutunut. Lokakuun alussa julkaistu Ismo Kullervo Alanko soi kauniisti ja sukeltaa syvälle ihmismielen tunnemaailmaan. ”Kyse on mun pitkäaikaisesta, vuosia taustalla olleesta haaveesta tehdä levy, joka edustaa mun näkökulmasta kauneutta. Halusin määritellä kauneuden omalla tavalla ja tehdä intiimin ja suhteellisen rauhallisen levyn. Nyt aika oli otollinen, alkoi syntymään sopivia biisejä. Ne biisit syntyi tarpeesta, ei pakottamalla”, Alanko kertoo. Alangolle tyypilliseen tapaan uudelta levyltä dynamiikkaa ja dramatiikkaa ei silti puutu, mutta perinteiset rokkirallit on jätetty sivuun. ”Uuden levyn kyllä tunnistaa mun levyksi. Mukana on tiettyä melankoliaa ja tummia sävyjä, mutta taustalla pilkottaa valo”.

Edellinen albumi Maailmanlopun

sushibaari oli nimensä mukaisesti varsinainen sushilautanen, kokoelma toisistaan poikkeavia tarinallisia biisejä ja erilaisia tunnelmia. ”Ismo Kullervo Alanko on sen sijaan kokonaisuus, jonka voi kuunnella alusta loppuun ja tunnelmamaailma pysyy vahvana ja yhtenäisenä. Tunne-

26

Uljas 8 | 20. 10. 2015

pohjana on yhtenäinen teema.” Uudella levyllä liikutaan ihmisen sisäisessä tunnemaailmassa. ”Lauluntekijänä mua kiinnostaa se, miltä ympäristön tapahtumat tuntuu ihmisestä. Minkälainen on pienen ihmisen tunne-elämä, joka piiloutuu yhteiskunnallisten ratkaisujen taakse. Minkälaisissa tunnetiloissa päättäjät ovat, miten niillä menee elämässä, missä kunnossa ne ovat henkisesti ja miten paljon niiden rakkauselämä vaikuttaa isoja joukkoja koskeviin yhteiskunnallisiin päätöksiin”. Alanko kertoo, että laulunteko on pikemminkin intuitiivista ja vaistomaista kuin rationaalista järkeilyä. Sanoituksissa heijastuu monesti omaan elämään liittyvät teemat. ”Joskus mun omat tulkinnat eivät olekaan niitä oikeita, vaan sieltä syvemmältä alitajunnasta kumpuaa jotain muuta, jonka huomaan jälkeenpäin”. Alanko käsittelee usein lauluissaan

ikääntymiseen ja kuolemaan liittyviä teemoja. Ahdistaako ikääntyminen? ”Ei ahdista, eikä kuolemanpelko vaivaa. Niin kauan kun pysyy terveenä, sillä ei ole kauheasti merkitystä. Elämässä on kaksi kiehtovaa aihetta: toinen on syntymä ja toinen kuolema, ja siinä välissä ihmisen tunne-elämä. Ne ovat ikuisia laulun aiheita.” Toisaalta kertooko rauhallinen albumi siitä, että nuoruuden vimma on väistymässä? ”En ole enää nuori, mutten koe itseäni vanhaksikaan. Meininki elää

koko ajan. Tämän levyn olen kauan halunnut, mutta se ei ole päämäärä. Matka jatkuu eteenpäin.” Alanko kertoo, että laulut ovat universaaleja teemoja varten, kolumnit ja somet politiikan kommentointia varten. Joka tapauksessa Alanko on saanut toisinajattelijan ja systeemin kriitikon maineen. ”Meikäläisen biisien kantaaottavuus on kuuntelijan korvien välissä. Mä en mielestäni ota kantaa. Voin kahvipöytäkeskustelussa jaaritella samoista asioista mistä kaikki muutkin tänä päivänä jaarittelee. Vaikka käsittelen poliittisia teemoja, en koe että olisin poliittinen lauluntekijä. Mä maalaan kuvia siitä miltä maailma näyttää mun näkökulmasta.” Tulevissa konserteissa nähdään sama

kokoonpano kuin ”33 1/3 Kolmannesvuosisata taiteilijaelämää” kiertueella 2013. Lavalla kuullaan kitaran, basson ja rumpujen lisäksi mm. pasuunan, saksofonin, huilun ja sellon sointua. Alanko kertoo, että esiintymisen suunnittelu on aina tarkkaa työtä. ”Keikassa täytyy olla tietynlainen dramaturgia. Sen tulee kulkea punaista lankaa pitkin musikaalisesti, rytmisesti ja sanoituksellisesti. Keikka on kuin palapeli, joka kasataan. Konserttiin voi toisaalta rakentaa perinteiseen rokki-keikkaan nähden erilaisen kokemuksen koska ihmiset istuvat. Siten ei tarvitse tavoitella fyysistä hurmosta, vaan henkistä. Konsertissa voi myös panostaa enemmän visuaaliseen puoleen kun ihmiset näkevät kunnolla lavalle.”

Anna Puu - Rakkaudella Anna Puu: Jos on kotoisin Outokummusta, pitää lukea itsensä KTM:ksi ennen kuin pääsee albumilistalle 3/5 Chisu - Polaris: Chisu haluaa olla ihana, mutta päätyi aiheuttamaan meille lähinnä päänsärkyä ja/tai laskuhumalaa 2/5 Juha Tapio - Sinun vuorosi loistaa: Puhdas Arttu Wiskari tyylinen tuotos. Ainoastaan talvisotateema jää käyttämättä. 1/5 St. Germain - St. Germain: Hissimusa = paskaa. EIKU HETKINEN. Hyvinhän afrikkalainen vaikerrus toimii työnteon taustamusana 3/5 Robin - Yhdessä: Esipuberteetistä pikkareiden kastelijasta on kasvanut keski-ikäisten naisten salaisten päiväunien kohde 3/5 FIFA 16 Soundtrack: Ihan okei biisejä valittu joukkueiden valinnan ajaksi, mutta miksi mie aina häviän netissä lapsille? 3/5 Children of Bodom - I Worship Chaos: Mekin pidämme Warhammerissa eniten Chaoksesta mutta eikö tätä voisi edes vähän uudistaa 2/5 Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana - Korottaa panoksii: Onko tää jatsia? Hiphoppia? Suurta bändiä? En tiedä. 3/5

Ismo Kullervo Alanko esiintyy Savonlinnan Savonlinnansalissa 5.11, Kuopion Musiikkikeskuksessa 6.11 ja Joensuun Carelia-salissa 8.11.

Jarno Pitko ja Toivo Haimi


K

uluttajille myytävä tavara oli ennen parempaa tai se jostain muusta syystä kesti pitempään. Esimerkiksi kodinkoneet eivät näytä kestävän Näkökulma | pitkään, oli kyse sitten kahvinkeittimistä, Essee | puhelimista, pölynNäkökulma | imureista tai mistä hyvänsä. Valmistajien mukaan kyse on siitä, että laitteiden ohjelmistot ovat nykyään niin monimutkaisia, että ne menevät herkästi rikki. Lisäksi markkinoille pusketaan vuosittain paljon uusia elektronisia vimpaimia, jotka eivät ole enää yhteensopivia aiempien kanssa. Selitys siitä, että laiteet menevät rikki niiden uudemman ja herkemmän teknologian takia on tuulesta temmattu. Keittiön monitoimikone, joka on valmistettu 1960-luvulla, tekee kaikki samat asiat kuin 2010-luvulla tehty, mutta ei kestä yhtä kauaa. 60-luvulla tehdyt laitteet tuntuvat kestävän ikuisesti nykyisiin verrattuna. Jos uusi teknologia on oikeasti niin paljon herkempää ja hajoaa helpommin, eikö olisi viisaampaa palata tekniikkaan jota käytettiin aiemmin? On esitetty väitteitä, että monien laitteiden ja käyttöesineiden kuten vaatteiden kehno laatu olisi tarkoituksellista. Lisäksi olen kuullut, että tietokoneet, puhelimet ja vastaavat laitteet, joiden käyttö vaatii monimutkaisia ohjelmistoja, olisivat jo myyntiin tullessaan vanhentuneita. Ohjelmistoja tuottavat yritykset haluavat pitää itsellään varmuuden vuoksi uudempia versioita - jotka eivät tietenkään ole yhteensopivia myynnissä olevien laitteiden kanssa - jotta heillä olisi uutta kauppatavaraa seuraavallakin tilikaudella. Edellä kuvattua teoriaa kutsutaan suunnitelluksi hajoamiseksi. Suunniteltua hajoamista oli käytössä Yhdysvaltalaisissa yrityksissä todistetusti 20- ja 30-luvuilla, mutta tämän jälkeen ei ainakaan ole voitu todistaa, että myynnissä olevat tuotteet olisi tarkoituksellisesti suunniteltu olemaan lyhytikäisiä. Tarkoituksellisesti lyhytikäisiksi tehtyjä tuotteita ovat ohjelmistot, vaatteet ja autot, sekä kaikki muut tuotteet, joiden hajoamista normaalissa käytössä ja

Pakollinen hajoaminen Aiemmin tavarat kestivät kymmeniä vuosia, mutta hajoavat nykyään heti takuun päätyttyä. Talouskasvu vaatii sitä. - Pekka Koivaara, teksti

Miksi? tarkoituksellista hajoamista on vaikea erottaa toisistaan. Tulee myös mieleen, että tehdäänkö Suomessa talot tarkoituksella hajoaviksi. Viime vuosisadan alussa tehdyt talot kun tuntuvat olevan edelleen hyväkuntoisia ja 70-luvun jälkeen tehdyt talot homehtuvat noin kahdessakymmenessä vuodessa. On myös teoria ”psykologisesta hajoamisesta”. Vuosittain tuodaan myyntiin käytännössä sama tuotteen hiukan erilaisilla ominaisuuksilla. Näihin tuotteisiin kuuluvat – yllätys yllätys – samat tuoteryhmät kuin fyysisesti hajoaviinkin. Kyse siis voi olla uudesta muodikkaasta vaatteesta, autosta joka on vähän parempi kuin edellinen malli tai sitten tabletti joka on niin trendikäs, että viimevuotista ei vaan enää käytä muut kuin vanhat mummot. Ilmiö liittyy vahvasti ryhmäkäytökseen, joten psykologisen hajoamisen piiriin kuuluvat vain ihmisillä julkisilla paikoilla näkyvillä olevat tuotteet. Ryhmäpaine ei yleensä synny ryhmän sisältä. Tarve hankkia uusimpia muodikkaita härveleitä ja vaatteita syntyy joukkotiedotusvälineiden ja mainonnan

kautta. Tiedotusvälineet luovat vahvan tarpeen ajatella tietyllä tavalla. Ihmiset keskustelevat asioista, joista tiedotusvälineet keksivät keskustella ja pelkäävät asioita, joista uutiset luovat uhkakuvia. Tiedotuksen väliin sitten lisätään mainoksia, jotka kertovat mistä tänään kuuluu pitää ja mitä ostaa. Tämäkin lehti tekee samoin. Mainoksissa toki kerrotaan myös alennuksista, joiden avulla voit esimerkiksi ”säästää” 25 prosenttia tuotteen hinnasta ostamalla sen NYT, vaikka tosiasiassa kulutat edelleen 75 prosenttia tuotteen hinnasta. Eihän tässä siis ole mitään vikaa, jos tosiaan tarvitset kyseisen tuotteen, mutta mitä me ihan oikeasti tarvitsemme? Lähes kaikilla länsimaisilla ihmisillä on jo kaikki elämiseen tarvittava. Jos emme toimisi näin, olisi koko järjestelmä vaarassa. 20-luvulla Yhdysvalloissa alettiin tehdä tarkoituksellisesti hajoavia tuotteita. Teollisuus pystyi valmistamaan kaiken ihmisten tarvitsevan laitteiston ja vaatteet niin kestävästi, ettei ihmisten tarvinnut ostaa tavaroita kuin kerran. Ford–automerkki

oli kuuluisa siitä, että kun ostat yhden, et tarvitse koko elämässäsi toista autoa ja luultavasti lapsesikin voi sitä käyttää. Viime vuosisadan alussa tehtiin niin vahvoja sukkahousuja, että niillä pystyi hinaamaan autoa, nykyään ne ovat lähinnä kertakäyttöisiä. Käänteentekevä piste tälle oli vuoden 1929 suuri romahdus. Koko länsimainen talousjärjestelmä oli romahtaa ja on väitetty sen johtuneen siitä, että ihmisillä oli jo kaikkea. Kulutus kääntyi laskuun kaikissa länsimaissa ja talous alkoi ”taantua”. Tavaran surkeaan laatuun näyttäisi siis vaikuttavan vallalla oleva talouskasvuun perustuva talousteoria. Mikäli valtion talous tai yrityksen liikevaihto ei kasva noin kahta prosenttia vuodessa sanotaan, että ollaan taantumassa. Taantumaa siis on, että talous ja kulutus kasvaa vuosittain vaikkapa yhden prosentin. Talouskasvu ja kulutus ovat oikeastaan saman termin eri puolet. Kun ihmiset kuluttavat joka vuosi 2 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, on kaikki hyvin. Tämä tietenkin tarkoittaa joko luonnonvarojen käytön lisäämistä vuosittain kahdella prosentilla ja myös palveluiden käytön lisäämistä samassa suhteessa. 35 vuoden välein kulutuksen pitää kaksinkertaistua. Vuonna 2015 siis yhden länsimaisen ihmisen kulutus on nelinkertainen vuoden 1945 kulutukseen. Vuonna 2040 kulutus on oltava kahdeksankertaista tai talousjärjestelmä romahtaa. Tämä ei kuulosta kovin kestävältä. Tietenkin voisimme käydä parturissa, uimahallissa, hierojalla, keikoilla, teatterissa tai missä hyvänsä joka vuosi vähän enemmän, mutta tämäkään ei ole mahdollista loputtomiin. Olemmeko ihmiskuntana saapuneet mahdottoman ongelman eteen jossa jonkinasteinen romahdus on ainoa lopputulos? Pekka Koivaara Kirjoittaja on ihan tavallinen opiskeleva perheenisä Joensuusta

Lähteet: Daniel M. Wegner: “Transactive Memory: A Contemporary Analysis of the Group Mind” Slade, Giles: “Made to Break: Technology and Obsolescence in America”

Uljas 8 | 20. 10. 2015

27


Chuck Norris vs Communism

Juhan af Grann festarivieraana 12.-13.11.

Soaked in Bleach

The Russian Woodpecker

Vierailu - The Visit

11.–15.11.2 015 • JOENSUU

L IPPUJEN ENNAK KOM Y YNTI AL K A A 26.10.

28

Uljas 8 | 20. 10. 2015

+ 3 8 MUU TA rokumentti.com @rokumentti


ISYY:LLÄ ON ASIAA Tapahtumat

TAPAHTUU

Älä jätä äänestämättä edustajistovaaleissa

Lisää tapahtumia

Kaikki kampukset

löydät ISYY:n verk-

19.–25.10. Hyvinvointiviikko sekä Hymy- ja

kosivuilta!

valitusviikko

isyy.fi/ajankohtaista/

21.–23.10. ja 26.–29.10. Edustajistovaalien

tapahtumat

ennakkoäänestys 24.10. ISYY:n edustajiston kokous, Joensuu

ISYY:n edustajistovaalit etenevät vauhdilla kohti huipennustaan. Ennakkoäänestys on jo käynnissä ja varsinaiset

26.–30.10. Kehitysyhteistyöviikko

äänestyspäivät ovat 3.–4.11.2015. Edustajistovaaleilla valitaan 39-jäseninen ylioppilaskunnan edustajisto, joka päättää

3.–4.11. Edustajistovaalien varsinaiset äänes-

muun muassa ylioppilaskunnan budjetista, jäsenmaksusta, toimintasuunnitelmasta ja säännöistä.

tyspäivät

Edustajistovaaleissa kannattaa äänestää, koska edustajistoon valitaan henkilöt, jotka päättävät ylioppilaskunnan

Joensuu

asioista ja vaikuttavat osaltaan siihen, millainen sinun opiskeluaikasi yliopistossa on ja millaisia palveluja ylioppilas-

20.10. Hyvinvointiviikon teemapäivä, klo

22.10. Hyvät Kuvat: Tarkoin vartioidut junat

kunta sinulle tarjoaa. Äänestämällä vaikutat siis suoraan omaan elämääsi!

10–14, Carelian aula

27.10. Haalarit vaihtoon -sitsit, Vitriini

21.10. Joensuu Beer Pong Tournament by

29.10. Hyvät Kuvat: Mommy

Äänestäminen on erittäin helppoa. Jokaiselle äänioikeutetulle on lähetetty sähköpostitse linkki, jonka kautta

Optimi & Tombolo, klo 18 alkaen, Ilona

3.11. HUIPULLE-seminaari klo 10–16, Snell-

sähköinen äänestys tapahtuu. Jokainen äänioikeutettu voi äänestää kerran. Vaalien tulos ilmoitetaan vuorokauden

26.10. Kehyviikon #haluanmaailman -valoku-

mania

kuluessa vaalien päättymisestä.

vaus, klo 10–14.30, Carelian aula

4.11. Kuopion Haalaribileet, klo 21 alkaen,

27.10. Tervemenoa Educa-kouludisco, klo 18

Onnela

Tutustu ehdokkaisiin ISYY:n vaalisivustolla, vertaa omia näkemyksiäsi ehdokkaiden näkemyksiin vaalisivustolta löy-

alkaen, E200

5.11. Hyvät Kuvat: Väkivallan vuosi

tyvällä vaalikoneella ja käy jututtamassa ehdokkaita ja vaalilistoja kampanjointiständeillä. Näillä eväillä löydät varmasti

28.10. Kehytori klo 10–14, Carelian aula

10.11. Verenluovutus Studentian liikuntasalis-

itsellesi sopivan ehdokkaan. Vaalikoneen ja kampanjointiständien ajankohdat löydät vaalisivuilta: isyy.fi/vaalit

28.10. Humpan Warjobileet klo 19 alkaen,

sa klo 9–13

E200 Edustajistovaalit ovat meidän kaikkien yhteinen asia, näytetään se myös äänestämällä!

28.10. ESN Joensuu & Tombolo present:

Savonlinna:

Anu Arosanervo, Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja

Night of Horror, klo 23, Kerubi

22.10. Hyvinvointiviikon teemapäivä, klo

p. 040 7271 357, evpj2@isyy.fi

29.10. Monikulttuurisuusilta klo 18, E200

10–14, OKL:n yläaula

9.11. ISYY:n sopojaoston alkoholiton hengai-

22.10. Kulttuurimatka, lähtö linja-autoase-

luilta klo 18, Suvas

malta klo 17

Edunvalvonta ei nuku Haluatko palstalla käsiteltävän mieltäsi askarruttavaa asiaa? Onko sinulla tietoa, jota haluaisit jakaa muiden kanssa? Lähetä kysymyksesi tai vinkkisi osoitteeseen koso@isyy.fi.

28.10. Pedaryn Kehy-kirppis, klo 10–14 Kuopio:

2.–6.11. ISYY:n Savonlinnan kampustoimisto

21.10. Hyvinvointiviikon teemapäivä, klo

on kiinni

10–14, Snellmanian aula

3.11. Olavinkadun appro, alkaen 17.30

21.10. Club Coma the Saviors are gentlemen!

11.11. Poikkitieteelliset Loveboat-sitsit

klo 22, Puikkari

ISYY:n lihalla

Opintoaikani on loppumassa, mitä teen?

Kehitysyhteistyön asialla

tettava opintonsa niiden tavoitteellista kestoaikaa enintään

ISYY:tä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausittain yksi tekijä. Vuorossa on ISYY:n kehitysyhteistyöviikon pääkoordinaattori Heli Komulainen.

kahta vuotta eli neljää lukukautta lyhyemmässä ajassa. Tämän

Opiskelen sosiaalipolitiikka Kuopion kampuksella ja

lisäksi hän voi opintojensa aikana ilmoittautua poissaolevaksi

toimin tänä vuonna ISYY:n kehitysyhteistyöviikon

enintään neljäksi lukukaudeksi. 1.8.2015 jälkeen hän on voinut

pääkoordinaattorina. Mahtavat koordinaattorikolle-

ilmoittautua enintään kahdeksi lukukaudeksi ja ensimmäisenä

gani Laura Joensuussa ja Iina Savonlinnassa ovat

lukukautena poissaolevaksi vain asevelvollisuus- siviilipalve-

olleet mukana luomassa hienoa teemaviikkoa, jonka

luksen tai vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisen, äitiys-,

tiimoilta on luvassa monipuolista ohjelmaa luennoista

isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi tai oman sairauden

leffailtoihin.

vuoksi.

Kehyviikko on ylioppilaskuntien valtakunnallinen

Mikäli opiskelija ei suorita tavoiteajassa sitä tutkintoa jota hänet

teemaviikko, jolla pohditaan kehitysyhteistyön mer-

1.8.2005 jälkeen opintonsa aloittaneen opiskelijan on suori-

on otettu opiskelemaan, menettää hän opinto-oikeutensa. Opiskelijalla on kuitenkin oikeus anoa lisäaikaa opintojen loppuun suorittamiseen, mikäli hän vain palauttaa tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen loppuun

ISYY:n edunvalvontasihteeri Mikko

Aaltonen kertoo tällä palstalla opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista.

kitystä maailmassa. Tänä vuonna viikkoa vietetään 26.–30.10. teemalla ”Suomalaisten vastuu globaalissa maailmassa”. Lisätietoa kampusten tapahtumista löytyy ISYY:n nettisivuilta (www.isyy.fi) tai Facebook-

saattamiseksi.

Lisäaikaa voi saada kerrallaan yhden tai enintään neljä

sivulta ”ISYY Kehitysyhteistyöviikko / ISYY Develop-

Lisä-ajan tutkinnon loppuun saattamiseen myöntää tiedekun-

lukukautta kerrallaan.

ment Cooperation Week”.

ta. Lisäaikaa tutkinnon suorittamiseen on haettava hyvissä

Lisäaikaa haetaan UEF:n nettisivuilta tulostettavalla

Kehyviikon koordinointi on ollut paikoitellen melko

Kuka: ISYY:n kehitysyhteistyöviikon

ajoin. Jos suoritusaika loppuu heinäkuun lopussa, hakemus

lomakkeella ja se palautetaan tiedekunnan hallintopal-

haasteellista, mutta mukavat työkaverit niin meidän

pääkoordinaattori

on jätettävä toukokuun loppuun mennessä. Jos suoritusaika

velukeskukseen.

kampuksella kuin ympäri Suomen, samoin kuin mah- Mitä: Suunnittelee ja järjestää

Heli Komulainen

loppuu joulukuun lopussa, hakemus on jätettävä lokakuun

tavat vapaaehtoiset, ovat olleet ihan korvaamaton

yhteistyössä Joensuun ja Savonlinnan

loppuun mennessä.

voimavara. Koordinaattorin tehtävät tarjoavat mah-

koordinaattoreiden kanssa kehyviikon

Lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen puoltaa oma tai

dollisuuden kehittää työelämän puolella tarpeellisia

ohjelmaa

lähiomaisen vakava sairaus, opiskelijasta riippumaton vaikea

taitoja aina budjetin teosta some-markkinointiin, joten Missä: Kuopiossa, mutta kehyviikkoa

elämäntilanne, huippu-urheilu tai yhteiskunnallinen aktiivisuus.

senkin puolesta kannustan aiheesta kiinnostuneita

vietetään kaikilla kampuksilla

hakeutumaan hommaan ensi vuonna!

Joensuun toimisto ma, ti 10-15 Kuopion toimisto ma, ti 10-15 Savonlinnan toimisto ma-to 10-14 Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs to 10-15 Yliopistonranta 3 to 10-15 Kuninkaankartanonkatu 7 pe 10-13 80100 JOENSUU pe 10-13 70211 KUOPIO pe 10-13 57100 SAVONLINNA toimisto.joensuu@isyy.fi toimisto.kuopio@isyy.fi toimisto.savonlinna@isyy.fi 050 341 6346 044 576 8419 044 576 8430 ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote uutiskirjeenä sähköpostiisi. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, ISYY-info sähköpostilista: Liity kampuksesi listalle. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, Twitter: @ISYYH, sivun toimitus: tiedotussihteeri Matias Ojanperä Uljas 8 | 20. 10. 2015

29


Pakina | Paapomisen puolesta

LET’S BESSERWISSER!

- Itäinen Turhan Tietäjä

Vatipäät & päät vadilla

S

uomenkielisen internetin likakaivoja ovat erilaisten uutissivustojen kommenttiosiot. Niille voi kirjoittaa kuka tahansa, eikä keskusteluun osallistumiseen vaadita edes luku- tai kirjoitustaitoa. Elämän kovan koulun™ päättötodistus riittää. Erityisen selvästi tämä tulee ilmi väkivalta- ja seksuaalirikoksia koskevissa uutisissa. Jokaisella on mielipide siitä, miten rikoksista tuomittuja ihmisiä tulisi rangaista, ja ilmeisesti vox populi on sitä mieltä, että liberaali pohjoismainen oikeusvaltiomme kohtelee rikollisia aivan liian lepsusti. Vankiloita nimitetään hotelleiksi tai rikollisten korkeakouluiksi, tuomioita liian lyhyiksi ja lomia suorastaan pöyristellään.

ruumiita ja yksi käyttökelvoton kanava. Keskustelun vakioargumenttina toimii ilmeisesti se, että kahden vuoden vankeustuomio esimerkiksi raiskauksesta ”on liian vähän”. Liian vähän mihin? Vaikka tuomittu istuisi sellissään hornan tuuttiin asti, ei se saa tehtyä tekemättömäksi. Kuka tahansa sivistynyt ihminen ymmärtää, että vankeusrangaistuksen ensisijaisena tehtävänä on rehabilitoida vanki eli palauttaa tämän yhteiskuntakelpoisuus ja varmistaa, ettei henkilö enää tee rikoksia tulevaisuudessa. Mikäli tämä onnistuu kahdessa vuodessa, on rangaistus tehnyt tehtävänsä. On syytä pitää mielessä, että vankilavuosi kustantaa veronmaksajille noin 75 000 euroa. Jokainen vankeinhoitolaitokseen upotettu euro

Tehdystä rikoksesta kuuluu saada rangaistus.

Tämä on yksinkertaista maalaisjärkeä. Täysin eri asia on määrittää se, millainen rangaistus mistäkin rikoksesta kuuluu saada, ja mikä on tuon rangaistuksen tehtävä. Jos keltaisen lehdistön kommenttipalstaa ja/tai sosiaalista mediaa on uskominen, on rikolliselta vähintäänkin riistettävä ihmisoikeudet tai ainakin alistettava epäinhimilliselle kohtelulle. Jostain käsittämättömästä syystä kansan oikeustaju näkee uhrin puolesta kostamisen oikeus- ja rangaistuslaitoksen tehtävänä. Ihmettelen suuresti tätä suomalaisjunttien kaipuuta vankien brutaalille kohtelulle. Sitä tosin testattiin Stalinin Neuvostoliitossa ja tuloksena oli hirmuinen läjä

Sanna Hukkanen | Korpi

on sijoitus tulevaisuuteen ja ennaltaehkäisee yhteiskunnan rikollisuutta. Mikäli haluamme kostaa rikollisille, luomme vain katkeroituneen ja paatuneen rikollisten luokan, joka ei näe mitään syytä pelata yhteiskunnan sääntöjen mukaan. Vankien yksilöllinen ja rehabilitoiva kohtaaminen, jota kommenttipalstojen vatipäät nimittävät paapomiseksi tai hyysäämiseksi, on paras tapa varmistaa se, että rangaistukset tekevät tehtävänsä ja palauttavat tuomitut yhteiskunnan jäseniksi. Toivo Haimi Pakinoitsija joka panee parastaan katsoessaan kieroon yhteiskuntaa ja kulttuuria.

1

Tee aivotöksyjä lisäämällä viivalle maantieteellinen paikka. Suluissa kirjainten määrä.

A) Lähikauppa Oy:n kulmilta ostettu pimeä pullo oli varsinainen si _____ ti: se paljastui Källi-Arskan vedellä lantraamaksi kossuksi. (5) B) Jos ex-heilan nykyinen miesystävä viljelee, hänen ranchinsa on ns. nap __________ ila. (10)

2

Toukokuun 17. vuonna 1536 teloitettiin Mark Smeaton, Henry Norris, Francis Weston ja William Bereton sekä Englannin kuningattaren veli. Syynä suhteet kuningattareen. Kuningatarta puolestaan syytettiin aviorikoksesta, insestistä ja maanpetoksesta – ja todettiin syylliseksi. Hänen tyttärensä julistettiin äpäräksi. Oikeudenkäynti oli niin puolueellinen, että sitä pidettiin oikeudenkäynnin irvikuvana. Kuningattarelle myönnettiin erioikeus tulla teloitetuksi ranskalaisen miekkataiturin toimesta, ja hän iloitsi: ”Olen kuullut sanottavan, että pyöveli on oikein hyvä, ja minulla on kapoinen kaula.” Kuka oli tämä kuningas Henrik VIII: n puoliso, joka teloitettiin kaksi päivää myohemmin? 1) Katariina Aragonialainen. X) Jane Seymour. 2) Anne Boleyn.

3

Timo Soini totesi muutama viikkonen sitten persujen arjalaisosaston Sebastian Tynkkysestä: ”Nuoret miehet ovat kärsimättömiä. Niin _________ kävi Tuntemattomassa Sotilaassa, ei pidä olla kärsimätön … Mutta nuoret miehet ovat vähän tällaisia…” Väinö Valtterin sanoin: ”Äkkiä vaan… Ei se ehdi…panen risun eteen…ei sitä tuolta asti voi nähdä… Hän asetti katajanoksan pesäkkeen aukon suulle, työnsi kiväärin ulos ja kädet kiihkosta vapisten koetti ottaa kypärän jyvälle. Hän ehti tajuta ankaran iskun päässään, silmissä leimahti kipunoita, ja hän humahti tiedottomuuteen vierähtäen ampumahaudan pohjalle.” Rokka toteaa tästä nuorukaisesta: ”Voi tuo hiton nulikka minkä tek.” Nimeä nulikka, joka joutui neuvostolaisen snaipperin uhriksi. 1) Hauhia. X) Asumaniemi. 2) Riitaoja.

4

Minkä maan korkein vuori on Denali, huippu on 6194 metrin korkeudella? Se tunnettiin vuosina 1917-2015 toisella nimellä – erään presidentin mukaan se nimettiin. Natiivien kielellä se tarkoittaa ”Suurta”, ja alueen asukkaat ovat Denali-nimellä sitä mieluummin kutsuneet. Lukuun ottamatta venäläisiä, joille se oli Bolshaya Gora. Nimi Denali palautettiin elokuussa 2015. 1) Valko-Venäjän. X) Kanadan. 2) Yhdysvaltojen.

5

Kuka: ”Kuvittelen helvetin seuraavasti: täynnä italialaista täsmällisyyttä, saksalaista huumoria ja englantilaista viiniä”? Palkittu kaksi kertaa Oscarilla parhaasta miessivuosasta. Munasi itsensä pahemman kerran erään romaanimme filmatisoinnissa, jossa Waltarin nimi mainitaan hyvin pienellä. Monien mielestä hän oli ainoa oikea belgialainen yksityisetsivä. Tämä Sir oli suuri humoristi. Hänen mukaansa on nimetty aika-syndrooma, joka liittyy liialliselle saksalaiselle musiikkidraamalle altistumiseen. Syndrooman uhriksi joutunut istuu tuolissaan ja näkee esiripun nousevan Wagnerin oopperan alussa kello 18.00. Kun hän neljä tuntia myöhemmin katsoo kelloaan, se on 18.35! 1) Peter Ustinov. X) David Niven. 2) James Mason.

Nimi 1

30

2

3

4

5

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1 Uljas 8 | 20. 10. 2015

Oikeat vastakset sivulla 32.


TULOSSA HENKKAAN: PE 30.10. ENTWINE, 5€ LA 31.10. BARBE-Q-BARBIES,

THE RUFFES, 6€ PE 13.11. LAPKO, 10€ PE 27.11. PARIISIN KEVÄT, 13€ KE 2.12. JUHA TAPIO. 23€ PE 11.12. SARA, 8€ PE 18.12. DIABLO, 14€ PE 12.2. WÖYH!, 10€ KATSO KOKO OHJELMA NETISTÄ! HENRY’S PUB KUOPIO: SU-MA 23-04, TI-LA 21-04 | SU-TO K18 | PE-LA K20 | KEIKAT K18 | HENRYSPUB.NET ENNAKKOLIPUT: LEVYKAUPPA ÄX, HENKKA, LUKEMA, CAFESAVOTTA & LIVETO.FI

pe 23.10. klo 19:00

INTRON KOMEDIAKLUBI

Mikko Vaismaa, Tomi Haustola, Mika Eirtovaara. Liput 16 e, opiskelijat 13 e (+ lippupalvelun kulut). K-18.

Joulukuun Komediaklubilla: Niko Kivelä

pe 30.10. klo 18:00

ROKUMENTTIETKOT INTROSSA

Introssa näytetään Midnight Sun elokuva. Ilmainen sisäänpääsy! pe 20.11. klo 19:00 & klo 22:00

INTRON KOMEDIAKLUBI

Ali Jahangiri, Teemu Vesterinen, IIkka Kivi, Matti Patronen. Liput 18 e (+ lippupalvelun kulut). K-18

Kauppakatu 20, 70100 Kuopio | 017 5810 430 | ravintolaintro.fi f introravintola | Instagram: #ravintolaintro

Uljas 8 | 20. 10. 2015

31


Sisäinen linna ANNI LÖPPÖNEN VILLE LÖPPÖNEN

15.10.-10.1. V. Löppönen, Ghosts, yksityiskohta A. Löppönen, Nimetön, yksityiskohta

Joensuun taidemuseo Onni, Kirkkokatu 23, www.joensuuntaidemuseo.fi Avoinna: ti, to-su 11-16, ke 11-20 | Liput: 3-5 €

TAITEEN JA POPULAARIKULTTUURIN SULOINEN SEKAMELSKA

t Nyt fysioterapia- ja hieronta-aja varattavissa myös netistä! RUUMIINMULLAT | BLACK PEIDER TUHMAT TÄDIT | YLIOPPILASTEATTERI VALITUSKUORO JA MONIA MUITA!

24.10. KLO 11-20 LIPUT 3-5 €

LUE LISÄÄ VUODEN PIMEIMMÄSTÄ TAPAHTUMASTA  FACEBOOK.COM/JOENSUUNTAIDEMUSEO

32

Uljas 8 | 20. 10. 2015

www.kuntotaipale.com Manuaalinen terapia · Terapeuttinen harjoittelu · Työfysioterapia

Rännitie 3, 80400 Ylämylly · 010 420 6655

Sivun 32 Besserwisserin oikeat vastaukset: A) si wales ti. B) nap alankomaat ila, 2, 1, 2, 1

Uljas 8/2015  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you