Page 1

2016

7

Itä-Suomen ylioppilaslehti

Elävä Salama

ISYY:n asuntobisnekset etenevät. Asiaa selvitetään vähintään 50 000 eurolla. >>4-5 Edustajistoryhmien puheenjohtajat ovat tyytyväisiä ISYY:n hallitukseen >>6-7


3.11.2016 - 22.1.2017

JOENSUUN TAIDEMUSEO ONNI KIRKKOKATU 23, JOENSUU TI, TO-SU 11-16, KE 11-20 | 3-5 € WWW.JOENSUUNTAIDEMUSEO.FI

EDULLISET HINNAT JONOTTAMATTA JA HOITOTULOKSISTA TINKIMÄTTÄ!

MAKSUTON HEDELMÄLLISYYSNEUVOLA LAPSETTOMUUSTUTKIMUKSET HOIDOT LUOVUTETUILLA SUKUSOLUILLA INSEMINAATIOHOIDOT IVF- JA ICSI-HOIDOT - Hoitoon ilman lähetettä Ajurinkatu 16, Kuopio • info@inova.fi

Puh. 017 263 1700

I ON

i! ONN si kot uu

LUE LISÄÄ www.inova.fi

Katso vapaana olevat vuokra-asunnot: www.ovv.com

OVV KUOPIO Puijonkatu 16, 70110 Kuopio, 017 363 5566, 044 363 5561 OVV JOENSUU Kirkkokatu 25 A, 80100 Joensuu, 050-531 0758, 044-538 0759 joensuu@ovv.com | kuopio@ovv.com | www.ovv.com | www.vuokrakas.com

2

Uljas 7 | 4. 11. 2016


Alku

Paperin tuoksu

”Listaamme tämän syksyn tärkeimmät tapaukset ja asiat. Sivu 9 Pääkirjoitus | Uljas linja

Sisällys | Talvi on tulossa

8-9 10-11 12-13 Historianopiskelijat opettavat histo-

riaa ja yhteiskuntaoppia turvapaikanhakijoille.

Some-erakko ei koe jäävänsä paitsi

mistään, mutta muita se saattaa usein riepoa.

20-21 Opiskelijaelämän parhaat asiat eivät isyyläisten mukaan

löydy luentosaleista. Opiskelukavereita ja opiskelijaelämän vapautta jäädään kaipaamaan. Persaukisuutta ei.

Hannu Salama ei vakuutu omasta väitteestään, että olemme pinnallistuneet, vaan laittaa sen oman kiukun piikkiin. Näinä päivinä hän räppää runojaan ja kirjoittaa proosaa.

14-15 Väitöskirjatutkija Maiju Parviainen

kummeksuu sitä, että haluttomuus nähdään ongelmana ja vastentahtoinen seksiin myöntyminen normaalina.

16-17

Lihansyöminen on epäekologista eikä se ole edes terveellistä, toteaa entinen yokunta-aktiivi Taru Anttonen tuoreessa kirjassaan.

Luentomuistiinpanot | Unettomuuden anatomia

Itä-Suomen ylioppilaslehti Päätoimittaja

Jarkko Kumpulainen 044 576 8420 paatoimittaja@uljas.net Toimittaja

Pasi Huttunen 044 576 8427 pasi.huttunen@uljas.net Taitto

Jarkko Kumpulainen Kustantaja

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Painopaikka

Botnia Print Ilmoitusmyynti

Hae hallitukseen

Y

lioppilaskunnan opiskelija-asuntojen rakennushanke on edennyt vaiheeseen, jossa hallituksen ideoiden nauttima luottamus mitataan ensimmäistä kertaa. Joulukuun kokouksessaan edustajisto päättää sijoitetaanko suunnitteluun rahaa. Kyse on korkeimmillaan sadantuhannen euron sijoittamisesta hankeselvitykseen, joka pohjustaa päätöstä siitä, lähteekö ylioppilaskunta mukaan rakennusbisnekseen. Uljaan edustajistoryhmien puheenjohtajille tekemän alustavan kyselyn mukaan näyttäisi siltä, että luottamusta löytyy. Ryhmät kautta linjan nostavat OKKK:n eli Oma koti kullan kallis -hankkeen, kärkeen kysyttäessä ISYY:n tärkeimpiä teemoja ensi vuonna. ”ISYY:n siirtyminen asuntomarkkinoille on ennen kaikkea edunvalvonnallinen kysymys: kilpailu on tehokas keino vähentää opiskelija-asumisen hintaa”, kiteyttää lääketieteilijöitä ja hammaslääketieteilijöitä edustavan Deekun ryhmänjohtaja Aleksi Hiltunen. OKKK-hankkeen tarkoituksena on rakentaa opiskelija-asuntoja ja samaan yhteyteen yhteisöllisiä tiloja moneen käyttöön. Tiloihin suunnitellaan myös tiloja ainejärjestöille sekä ylioppilaskunnan toimistoille. Hanke etenee nyt vilkkaimmin Joensuussa, jossa rakentaminen alkaisi mahdollisesti jo vuonna 2019: Kuopiossa hommiin päästäisiin muutama vuosi myöhemmin. Ennen kuin rakentamaan päästään ovat edessä vielä kaavoitusasiat, joihin valitusten ilmaantuessa tulee helposti muutama vuosi lisää odotusaikaa. Realismia on, että valituksia voi tulla. Uljas seuraa hankkeen etenemistä ja toivottavaa on, että jo tämä hallitus lisää avoimuuttaan OKKK-hankkeen suhteen – seuraavasta hallituksesta puhumattakaan. Suunnittelupöydällä pyörivät rahasummat ovat sellaisia, että tietoa on saatava ja välitettävä jäsenistölle. ISYY:lle haetaan parhaillaan uutta hallitusta ensi vuodelle. Viime vuosien hallitusten kokoonpanoja vaivanneen kampusten edustuksellisen epätasopainon toivoisi vihdoin taittuvan, ihan jo pelkästään toimijoiden jaksamisen vuoksi. Nyt rakennusprojektin puuhaihmiset hallituksessa ovat joensuulaisia toimijoita, ja sillä ei voi olla olematta vaikutusta siihen, että vaikka rakennushaaveet lähtivät aluille Kuopiosta, on marssijärjestys kääntynyt. Toki Savilahden jo käynnissä olevissa kehityshankkeissa ja ylioppilaskunnan roolin määrittelemisessä niissä on vielä oma sarka edessään. Hallitukseen voi hakea kuka tahansa ItäSuomen yliopiston ylioppilaskunnan jäsen. Jarkko Kumpulainen

Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@uef.fi

”Kampusten edustuksellisen epätasopainon toivoisi vihdoin taittuvan.

Kansikuva

Jarmo Nauska Lähetä omasi osoitteeseen: toimitus@uljas.net

Lara Graffit

Uljas 7 | 4.11. 2016

3


Gallup

Lopullinen totuus

Kiehtooko tähtitaivaan tuijottelu?

”Minä en ole esittämässä korotusta jäsenmaksuihin, enkä usko, että hallitus tai kukaan muukaan sitä tekee.

Koulutuspalloa | Ottaa ja antaa

Laura Ramstadius, Mirja Kallinen & Nina Räsänen

Kuopio

Jenni Kairaste

Proviisorin koulutusohjelma, 5. vsk. - Jään joskus ihastelemaan tähtitaivasta, mutta ei se sen erityisemmin kiehdo.

Ida Vilen Hammaslääketiede, 4. vsk.

- Kyllä se säväyttää. Usein katson dokumentteja avaruudesta ja tähtitaivaasta, sillä on kiva tietää niistä enemmänkin.

Joensuu Laura Pekkonen

Sairaanhoitaja - Kyllähän tähtitaivas kiehtoo. Miettii just et, mitä kaikkea vaikka siellä tähtitaivaan toisella puolella on. Syysillat ovat ihan jees, kun voi polttaa kynttilöitä ja viettää aikaa viltin alla.

Lauri Kojo

Suomenkieli, 5. vsk. - Kyllä kiehtoo, jos näkisi. Ei näe, koska kaupunki on täynnä valoja. Tunnistan muutaman tähtikuvion.

Savonlinna Sanni Laurikainen käsityötiede, 3. vsk.

Jäsenmaksu tuskin nousee Ennusteet Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan jäsenmäärän kehityksestä ovat kerta toisensa jälkeen menneet mönkään, totesi pääsihteeri Anna-Kristiina Mikkonen. Jäsenmäärien on ennusteltu laskevan vuosi toisensa perään ja talousarviot ovat olleet sen vuoksi hyvin varovaisia. Todellisuudessa opiskelija- ja siten jäsenmäärät ovat kuitenkin nousseet. Seurauksena on ollut se, että ylijäämää tekevä ylioppilaskunta on lähes vuosittain korottanut jäsenmaksua. Nyt laiva näyttää kääntyvän. ”Minä en ole esittämässä korotusta jäsenmaksuihin, enkä usko, että hallitus tai kukaan muukaan sitä tekee”, Mikkonen sanoi. Etenkin Itä-Suomen vihreä vasemmisto oli

edustajiston kokouksessa 26. lokakuuta huolissaan ylioppilaskunnan taloudenpidosta. ”Ylijäämää on tehty järjettömiä määriä ja sorruttu ylivarovaisuuteen. Alijäämäiset vuodet eivät olisi mikään ongelma”, Tuomas Hiltunen Ivivasta totesi. Perussuomalaisten ryhmän Jarno Lähteenmäki ilmaisi olevansa samoilla linjoilla, mutta muistutti, että lukukausimaksujen käyttöönoton myötä kansainvälisten opiskelijoiden määrän on ennustettu romahtavan. ”Reservirahastojen ksaaminen voi olla ihan hyvä idea”, hän totesi edustajiston lokakuun lopun kokousessa. Pasi Huttunen

Lukukausimaksut käyttöön ensi vuonna Lukukausimaksut otetaan käyttöön ensi vuonna Itä-Suomen yliopistossa. Itä-Suomen yliopisto perii EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten maiden kansalaisilta 8 000 – 15 000 euroa lukuvuodessa ensi syksystä alkaen. Lukuvuosimaksut kohdistuvat kansainvälisiin maisteriohjelmiin ja maksun suuruus vaihtelee ohjelmittain. Lukukausimaksujen on ennustettu laskevan yliopiston hakijamääriä, mikä tule ISYY:n hallituksen puheenjohtajan Juho Ikosen arvion mukaan todennäköisesti näkymään kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrän alentumisena kampuksilla ensi syksystä lähtien. ”Tällä hetkellä ei tiedetä kuinka nopeasti kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrä kampuksilla palautuisi vähintään samalle tasolle kuin aikaisempina vuosina, vai palautuuko ollenkaan”, hän toteaa. Myös ISYY:n kansainvälisten asioiden sihteeri Riitta Sahlsten arvioi, että lukukausimaksut tulevat muuttamaan radikaalisti kansainvälisten maisteriopiskelijoiden määrää Itä-Suomen yliopistossa ja jotkut ohjelmat tulevat kärsimään tämän seurauksena. ”Olen puhunut asiasta nykyisten kv-opiskeli-

joiden kanssa, ja moni on sanonut, että eivät olisi tulleet tänne, jos opetus olisi ollut maksullista. Lisäksi stipendijärjestelmä on vielä kesken ja siinä on paljon puutteita”, Sahlsten kertoo. Uhkana on tiedeyhteisön kansainvälisyysasteen laskeminen, jos yliopiston epäonnistuu lukuvuosimaksujen suhteen. Huolena ovat myös epätasa-arvoistumisen lisääntyminen sekä kysymys siitä, tulevatko lukuvuosimaksut laajentumaan esimerkiksi koskettamaan EU- ja ETA-maiden opiskelijoita. Toisaalta vaihto- ja tutkinto-ohjelmien aukeaminen muihin yliopistoihin tuo uusia mahdollisuuksia lukuvuosimaksujen myötä. ISYY:n hallituksessa kansainvälisistä asioista vastaavan Lina Muncyten mukaan kaikkien tulisi ottaa lukukausimaksu-kysymys tosissaan. Hänen mielestään porttiteoria on mahdollinen. ”Ei ole poissuljettu ajatus, että lukukausimaksut otetaan myöhemmin käyttöön myös EU:n alueelta tuleville opiskelijoille, tai jopa suomalaisille opiskelijoille. On mielestäni ironista, että Opetus- ja kulttuuriministeriö väittää nettisivuillaan yhä ajavansa kansainvälisyyttä ja tasavertaisuutta. Nyt on ilmiselvää, että eriarvoistuminen vain lisääntyy.” Sini-Maria Melanen

- Pimeinä elokuisina iltoina on ihana katsella tähtitaivasta viltin alla. Se on rauhoittavaa ja niin ihanaa.

ISYY etsii ilonpitoa ilman viinaa Mari Rantanen

käsityötiede, 2. vsk - Tähtitaivas kiehtoo erittäin paljon, kiehtoi jo lapsena. Olen ollut tähtikurssillakin. Minusta tähtitaivas on rauhoittava, kaunis ja siellä tapahtuu paljon. Usein autoillessani pysähdyn katsomaan tähtiä.

4

Uljas 7 | 4. 11. 2016

ISYY haastaa ainejärjestöt kehittämään alkoholittomia ajanviettotapoja. ”Kuinka te ainejärjestönä pyöräyttäisitte pullon ympäri ja siirtäisitte hauskuuden alkoholista muihin asioihin?” kisatiedotteessa kysytään. Ainejärjestöjä kehotetaan tekemään toteuttamiskelpoinen suunnitelma tapahtumasta, tempauksesta tai teemaviikosta, jonka avulla voidaan osoittaa, että hauskaa voi pitää myös ilman viinaa. Kilpailuun lähetetyistä suunnitelmista kootaan myös ideapankkia päihteetöntä toimintaa varten.

Paras suunnitelma voittaa 200 euron lahjakortin. Kilpailuaika alkaa 7. marraskuuta ja päättyy 9. joulukuuta. Tarkemmat tiedot julkaistaan ISYY:n nettisivuilla 7. marraskuuta. Esimerkiksi tätä lehteä varten tehdyn opiskelijakulttuurikyselyn (s. 20-21) perusteella alkoholi kuuluu edelleen tiukasti opiskelijakulttuuriin, ja opiskelija joka ei juo, kokee joutuvansa tekemään muita enemmän työtä päästäkseen porukkaan. Pasi Huttunen


”Yhtiö olisi voittoa tavoittelematon, ja jos projekti tuottaa ylimääräistä voidaan se siirtää ISYY:lle.

Opiskelija-asuntoprojekti halutaan uuden firman hoiviin

Matti Nivalan mukaan on mahdollista, että rakennushommiin päästään jo vuonna 2019 Joensuussa ja Kuopiossa muutama vuosi sen jälkeen.

ISYY:n edustajisto päättää joulukuun kokouksessa OKKK-hankkeen selvitystyön budjetista. “Todennäköisesti se tulee olemaan 50 000 - 100 000 euroa. Saamme kuitenkin puolet rahoista takaisin ELYkeskukselta, kun selvitys on valmis. Tämä on normaali käytäntö tämän tyyppisissä hankkeissa”, kertoo ISYY:n hallituksen SOPO-vastaava Matti Nivala. ”Projektissa on isoja mahdollisuuksia ja toivon, että edustajisto osallistuisi aktiivisesti hankkeen valmisteluun”, hän jatkaa. Hankkeen viestintä on edennyt vaihtelevasti. ”Osa edustajistoryhmistä on ollut aktiivisia ja perillä asioista, osa ei niinkään. Lisäksi jäsenistölle tiedottaminen on ollut haaste”, Nivala kertoo. Farmaseuttien edustajistoryhmän Fortiksen puheenjohtajan Henri Sormu-

sen mukaan edustajisto on nyt tilanteen tasalla. ”Viestinnän suhteen olimme aiemmin hieman pimennossa, mutta lokakuussa järjestetty workshop selvensi tilannetta hyvin. OKKK-hanke on meille tärkeä ja näemme sen positiivisessa valossa.” Nivalan mukaan viestintään tullaan jatkossakin panostamaan, mutta ISYY:n nopeasti muuttuva hallinto mietityttää. ”Hallitus ja edustajisto vaihtuvat tasaisin väliajoin, joten riskinä on se, että sieltä tulee kummallisia päätöksiä” Rahoituksen häviäminen ja tappiollisuus ovat Nivalan mukaan myös riskejä. Suunnitelmissa on kuitenkin kehitysyhtiö, jota ISYY hallinnoi. ”Yhtiö olisi voittoa tavoittelematon, ja jos projekti tuottaa ylimääräistä voidaan se siirtää ISYY:lle. Toisaalta, jos yhtiö ajautuu konkurssiin, niin velat eivät kaa-

du ylioppilaskunnan niskoille.” OKKK-hankkeen tarkoituksena on rakentaa opiskelija-asuntoja Joensuuhun ja Kuopioon. Suunnitelmissa on myös 24/7 auki olevia yhteisöllisiä tiloja, sosiaalipalveluita ja tiloja opiskelijayrittäjyyteen liittyen. Varsinainen rakentaminen päästään aloittamaan mahdollisesti jo vuonna 2019 Joensuussa ja Kuopiossa muutama vuosi myöhemmin. ”Kaikki riippuu kaavoituksesta. Se voi olla sellainen, että emme pääse rakentamaan kuin asuntoja tai että emme pääse rakentamaan ollenkaan. Tällä hetkellä prosessi näyttää etenevän hyvin”, Nivala sanoo.

1

Uutinen #

ISYY:n edustajisto päättää jo tänä vuonna opiskelija-asuntoprojektin selvityksestä. Pelkkään selvitykseen ollaan budjetoimassa 50 000 - 100 000 euroa. Selvityksen perusteella päätetään varsinaiseen rakennusurakaan ryhtymisestä. – Anton Rinta-Jouppi, teksti & kuva

Kommentti | Miksi ei?

Mystiset konsultit

O

KKK-hankkeen taustalla häärii kaksi konsulttia, jotka hanketta vetävän työryhmän mukaan ovat osoittautuneet varsin hyödyllisiksi. Näin voi päätellä myös Nivalan kommentista koskien ensimmäistä konsulttia. ”Alun perin tarkoitus oli palkata harjoittelija auttamana suunnittelussa, mutta kun sopivaa henkilöä ei löytynyt päädyimme konsulttiin. Hän osoittautui todella osaavaksi henkilöksi ja hoksasi heti mitä mahdollisuuksia ISYY:llä on tämän hankkeen suhteen.” Mutta kun konsulttien henkilöllisyydestä ja palkkauksesta kysyy tarkemmin, ei tietoa hallituksen suunnalta – useista yrityksistä huolimatta – tihku enempää. Miksi ei? Avoimen viestinnän nimissä olisi kohtuullista kertoa enemmän henkilöistä, jotka vaikuttavat näinkin mittavan projektin taustalla. Anton Rinta-Jouppi

Uljas 7 | 4.11. 2016

5


Kampus

”Tilanne, jossa jäsenmäärä arvioidaan tarkoituksella alakanttiin ja näin ollen tehdään jatkuvaa ylijäämää on kestämätön.

Edustajistoryhmiltä peukkua asuntobisneksille Edustajistoryhmät haluavat seuraavalla hallituskaudella ISYY:n rahat liikkumaan. Kaikki ryhmät antavat siunauksen ISYY:n asuntobisneksille, mutta muista keinoista ollaan erimielisiä. - Pasi Huttunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

6

Uljas 7 | 4. 11. 2016

”ISYY:n tulisi laatia toimintansa tueksi keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma”, hän ehdottaa. Perussuomalaisten ryhmän Jarno Lähteenmäki näkee myös synkkiä pilviä talouden yllä. ”ETA:n ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrän ennustettu romahtaminen vähentää sisään tulevien jäsenmaksujen määrää. Eräs jatkuvasti kasvava kulurakenne on organisaation henkilömäärän jatkuva kasvaminen. Voitaisiinko henkilöstöä irtisanoa tai käyttää tehokkaammin?” Seuraavalta hallitukselta ryhmien puheenjohtajat eivät odota suuria irtiottoja. Sen toivotaan jatkavan nykyisen hallituksen työtä. ISYY:n hanketta opiskelijaasuntojen rakennuttamiseksi pidetään edustajistoryhmissä hyvänä, vaikka osa toteaa siihen sisältyvien riskien huolettavan. ”Hankkeen on oltava taloudellisesti järkevä ja realistinen”, Kyltereiden Sami Vihonen sanoo. Uljaan tulevaisuus nousee esiin monen ryhmän vastauksissa. Ryhmä Oikeat haluaa seuraavan hallituksen lakkauttavan koko lehden. Keskeisten Tommi Anttalainen arvioi, että Uljasta voitaisiin kehittää ”kustannustehokkaampaan suuntaan”. Fortiksen Henri Sormunen puolestaan toteaa, että Uljaan paperilehden lakkauttamisen talousvaikutukset on arvioitava uudelleen. Myös Kylterit näkevät Uljaan paperilehden lakkauttamisen taloudellisena riskinä.

2

Uutinen #

Fortiksen edustajistoryhmän puheenjohtaja Henri Sormunen haluaa, että Uljaan paperilehdestä luopumista mietitään uudestaan. Myös Kylterit pitävät paperista luopumista taloudellisena riskinä.

Edustajisto on tyytyväinen Juho Ikosen hallituksen toimintaan. Kriittisin ryhmä, Itä-Suomen vihreä vasemmisto arvioi sekin hallituksen onnistuneen kohtalaisesti. Ryhmä Oikeiden Rosa Summanen paheksuu Uljaan ryhmäpuheenjohtajille tekemässä kyselyssä Ikosen kohtaamaa rankkaa kritiikkiä, mutta ryhmäpuheenjohtajien vastausten perusteella epäluottamusta ei ole havaittavissa. Parempaa tiedottamista hallitukselta tosin edelleen kaivataan. ISYY:n kampusten välisen yhdenvertaisuuden koetaan toteutuvan hyvin, joskin osa on huolissaan Savonlinnan jäämisestä marginaaliin ja moni on huolissaan hallituksen Joensuu-enemmistöstä. Taloudellista tilannetta pidetään vakaana, jopa niin vakaana, että Opiskelijan ISYY ja ryhmä Oikeat toivovat ISYY:n lähtevän nykyistä rohkeammin rahoitusmarkkinoille. ”Nähdäksemme ISYY on riittävän vakavarainen saadakseen itse sijoituslainaa. Sijoitustuottoja voisi esimerkiksi jakaa Sykettä-käyttäjien palveluhintojen alentamiseen”, Paavo Kyyrönen Opiskelijan ISYY -ryhmästä sanoo. Ryhmä Oikeiden Summanen täsmentää samanlaista ehdotusta vielä niin, että hänen mukaansa ISYY:n tulisi ottaa lainaa 70 prosenttia sille myönnettävästä maksimista. Itä-Suomen vihreän vasemmiston Antti Saarelainen puolestaan kritisoi ylioppilaskuntaa jäsenmaksurahojen imuroimisesta tilille makaamaan. Ivivan mukaan ylioppilaskunnan ei tarvitse olla huolissaan, vaikka joku vuosi olisikin alijäämäinen. ”Tilanne, jossa jäsenmäärä arvioidaan tarkoituksella alakanttiin ja näin ollen tehdään jatkuvaa ylijäämää on kestämätön. Toivomme ylioppilaskunnan taloudenpitoon myös entistä parempaa pitkäjänteisyyttä ja järjestöjen ja kerhojen entistä tehokkaampaa tukemista.” Myös Puolueettomien Annika Juurikka kaipaa ISYY:n talouteen lisää suunnitelmallisuutta.


Etsin

Kolumni | Katso tarkemmin

Luokaton sukupolvi

Ehkä ajatusta ei ole tarkoituskaan jalostaa liian

ja valuu sieltä myös populaarimpaan keskusteluun. Kansanedustaja, tutkija Anna Kontula (vas.) tuo luokkaa valtavirtaan pamfletissaan Luokkalaki (Into 2016). Kontula muistuttaa, että esimerkiksi kauppojen aukioloaikojen vapauttamisella ja opintotuen uudistamisella on erilaisia vaikutuksia eri ryhmiin yhteiskunnassa ja että lakeja tehdään keskiluokan ja sitä rikkaampien, ei työväenluokan ehdoilla.

”Ihminen on luova. Piste. Luovuutta voidaan joko piiskata tai kannustaa esiin. Kannustaminen on paljon tehokkaampaa.

Kun luokka tuodaan keskusteluun, voidaan

vihdoin todeta, että niukkuus tosiaan synnyttää luovuutta - niille joilla on siihen varaa. Luovan alan duunari voi saada paljon enemmän aikaan jos vetäytyy urbaanista ärsykeilotulituksesta hiljaiseen mökkiin. Esimerkiksi Mikko Joensuu teki syrjäisessä mökissä Amen-trilogian. Jos Mikko Joensuu joutuisi käyttämään kaiken luovuutensa siihen, että saa perustoimeentulon hankittua itselleen ja lapsilleen, ei luovuuden määrä olisi sen suurempi tai pienempi. Luovuus olisi vain kahlittu kapeammalle alueelle ja upea musiikki jäänyt syntymättä.

Pasi Huttunen

Älä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09

Joensuussa opiskelu avaa ovet alkoholismiin. Nolla kaveria, harrastusta tai tekemistä tuo

Ikonen osti pienelle piirille skumppaa ISYY:n kortilla. Näin sen omin silmin. t. Uimaharjun mummo Emerituspresidentti Hiltunen muistuttaa pääluottamusmies Puhakkaa ainakin paidan kuvioiden suhteen. Emeritus-YTM Pitko on hieno mies. Tampereella Juvenes tarjoaa rapeita kalapihvejä lime-voikastikkeella. Kaikki väärin. Onneksi meillä Itä-Suomessa asiat on paremmin.

On tämä työmaa. Vieraileva luennoitsija rikkoo akatemian perinteitä ehdottamalla luennon alkamista klo 9:10. Lähentyminen amk:n kanssa taitaa saavuttaa huolestuttavalla vauhdilla perinteiset käytänteet! -Pöyristynyt yo-(suojelus)kuntalainen Kolme pointtia: V-M-P! Sulka pallo pelureita vain syrjitään! Ei ole Sykkeen käyttäjät tasa arvoisia! Toisten vuorot tulee tilalle ja vuoroja perutaan! Kysyn että missä on kuluttajain suoja keinot kun sykettä tekee oma valtaisia päätöksiä kuka pelaa ja kuka ei! Vaadin oikeutta ja ennen kaikkea korvauksia! - Mielipahainen Ihminen

SAVONLINNA Savonlinnan kampuksella järjestettiin 1. marraskuuta Refugee-Edu-KOTO –tilaisuus, joka käsitteli turvapaikanhakijoiden kotouttavaa toimintaa. Tilaisuus koostui infosta, keskustelusta, dokumenttielokuvasta sekä valokuvanäyttelystä. Tilaisuuden puheenaiheena oli muun muassa professori Liisa Karlssonin vetämä KOTO-hanke, jonka tavoitteena on suunnitella, kehittää ja tarjota uudenlaisia ja monimuotoisia kielen oppimista tukevia opiskelumahdollisuuksia turvapaikanhakijoille ja maahanmuuttajille. Hanke on Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahaston kärkihanke.

Pienet suuret hyvästit Pasi Hutunen, teksti & Antti Pitkäjärvi, kuva

Kiitos ISYY:n edustajistolle ainoasta oikeasta päätöksestä olla nimeämättä ehdokasta SYL:n hallitukseen. On myös ISYY:n jäsenten etu, että SYL saa pätevimmän mahdollisen hallituksen riippumatta siitä onko siellä ISYY:lainen vai ei.

jokapäiväisen kysymyksen: mitä joisin tänään?

Kotouttavat työpajat esillä

kirjoittaja on vanhempiaan köyhempi

Tekstaripalsta ISYY:n auktoriteetti ja nuoriso on pilalla: täysi kirjastollinen opiskelevaa nuorisoa jumittui näyttöjen äärelle neljän seinän sisään opiskelemaan ISYY:n liikuntailtapäivänä (näin omin silmin), vaikka silloin tulisi olla keräämässä Pokémoneja. t. Pienviljelijä Polvijärveltä

JOENSUU Blokess, kuopiolainen huumorivideoita sosiaaliseen mediaan tuottava Martin Kalliolan, Jussi Pulkkisen ja Matti Rothin muodostama trio, aloitti homman pari vuotta sitten, perusti yrityksen 2015 ja maksoi viime kesän ajan itselleen palkkaa työstään. Myyntiartikkeli on somenäkyvyys, jota Blokess pystyy tarjoamaan tuotteitaan mainostaville yrityksille. ”Jos laittaisi kaikki paukut joka päivä tähän niin varmasti tällä eläisi. Yritykset tiedostavat vaikuttajamarkkinoinnin mahdollisuudet yhä paremmin”, Roth sanoi Optimi ry:n järjestämässä Susiraja Forumissa Joensuun kampuksella 28. lokakuuta.

Nina Räsänen, teksti & kuva

pitkälle. Ehkä kuulijan vain toivotaan rakentavan päässään ajatusketjun, että kyllähän minä osaan vaikka mitä ja tiedän vaikka mitä, joten helppohan se olisi tehdä vaikka mitä jos olisi pakko. Miksei se köyhä tee, vaikka on valtavasti tekemätöntä työtä? Taitaa olla laiska! Vasta-argumentteja tälle ajattelulle ei ole kuulunut tarpeeksi. Yksi syy niiden vähyyteen on siinä, että luokan käsite jyräytyi viime vuosituhannen lopulla abstraktin vapauspuheen alle. Seurauksena meillä kasvoi sukupolvi, jolle yhteiskunnallisten rakenteiden kriittinen tarkastelu on hankalaa. Luokka teki jo paluun yhteiskuntatieteisiin

”Kyllä tällä eläisi” Pasi Huttunen, teksti & kuva

N

iukkuus synnyttää luovuutta, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi. Oikeistossa ajatusta hellitään, koska se sopii oikeiston poliittisiin tavoitteisiin, mutta toisellakin poliittisella laidalla kohtaa köyhyyden glorifiointia. Ja onhan se totta, että jos on tarpeeksi köyhä, niin on pakko olla luova selvitäkseen. Ajattelen, että ihminen on luova. Piste. Luovuutta voidaan joko piiskata tai kannustaa esiin. Olen sitäkin mieltä, että kannustaminen on paljon tehokkaampaa. Mutta oletetaan hetki, että niukkuuden tuottaminen todellakin olisi paras tapa tökkiä luovuus esiin. Kusessahan me silloin olemme! Valtion ja yritysten johdossa on ihmisiä, jotka eivät millään muotoa koe niukkuutta. Sosiaaliturvaa leikkaava politiikka aiheuttaa lisäksi sen, että nouseminen pois niukkuudesta on vaikeampaa, joten tilanne ei myöskään parane. Ei tämä yhtälö käy järkeen.

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään

JOENSUU Periaatteessa Ukkosmaine ei koskaan lyönyt kunnolla läpi, mutta sen merkitys paitsi Joensuussa myös ympäri maata on monelle tavattoman suuri. Monelle olikin kova isku kun duo ilmoitti jäävänsä toistaiseksi tauolle. Jäähyväiskeikalla Kerubin kellarissa 14. lokakuuta villiin keikkariemuun sekoittui monta kyyneltä. Ukkosmaine soitti yli kaksi tuntia, mutta moni jäi kaipaamaan lisää. Uljas 7 | 4.11. 2016

7


Kampus

”Aiheet ovat valikoituneet Suomen historian käännekohdista.

Historiaa ja Suomi-oppia turvapaikanhakijoille

Historianopiskelijat Pyry Saloranta (oik.), Heidi Turunen ja Susanna Koivistoinen sekä jo valmistunut Tomi Parkkonen kuvailevat turvapaikanhakijoille järjestettyä kurssia kannan-

otoksi sen puolesta, että jokainen voi hyödyntää omia vahvuuksiaan yhteiskunnan hyväksi.

Joukko historian opiskelijoita halusi tehdä jotain vastaanottokeskuksissa odottavien turvapaikanhakijoiden hyväksi. Ratkaisuksi muodostui 21 historianopiskelijan suunnittelema ja pitämä historian ja yhteiskuntaopin luentosarja. Yliopistolaissa yliopiston tehtävänä on edistää tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tämän konkreettisemmin sitä tuskin voi tehdä. ”Opettamassa on opiskelijoita on melkein kaikilta vuosikursseilta ja yksi jo valmistunut. Kieleksi muotoutui selkokielinen suomi ja paikalla on tulkki”, Pyry Saloranta sanoo. ”On hieno homma jos siinä jotain suomenkieltäkin tarttuisi.”

8

Uljas 7 | 4. 11. 2016

Yhtenä ongelmana luentosarjan pitämisessä on se, että etenkin moni vastaanottokeskuksen irakilaisista saa luultavasti kielteisen turvapaikkapäätöksen. Etukäteen olikin mahdoton arvioida, kuinka moni luennoille osallistuu ja millaisella motivaatiolla. ”Mutta ajattelimme, että eihän mikään oppi hukkaan mene”, Heidi Turunen kuittaa huolet. ”Aiheet ovat valikoituneet Suomen historian käännekohdista ja asiat pyritään tuomaan mahdollisimman selkeästi ja ytimekkäästi. Mihinkään nippelitietoon ei voida mennä”, Turunen jatkaa. Uljaan mennessä painoon luennoista oli pidetty puolet ja kahdella ensimmäi-

sellä luennolla osallistujamäärä vaihteli paristakymmenestä alle kymmeneen. Vastaanottokeskuksessa toimiminen on oppimiskokemus myös tuleville opettajille, sillä paljon säätämistä ja lennosta soveltamista on tarvittu. Esimerkiksi viikonlopulle suunnitellut luennot jouduttiin siirtämään arkipäivään ja yhdellä luennolla jouduttiin äkkiä tulkista huolimatta vaihtamaan kieli suomesta englanniksi. Kävi ilmi, että paikalla oli kuulijoita, joiden kanssa tulkilla ei ollut yhteistä kieltä. ”Tunnit on suunniteltu etukäteen, mutta tilanteen mukaan joudutaan soveltamaan. Palautteen perusteella luentomme on koettu hyödyllisiksi. Kysymyksiä on tullut aika vähän, mutta esimerkiksi eräs irakilainen oli hyvin kiinnostunut Suomen sodista ja yhteistyöstä Saksan kanssa. Käsittääkseni hän sai myös selvyyttä mieltään askarruttaneisiin

asioihin”, Saloranta sanoo. Suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaoppia käsittelevät osat olivat vielä edessä. Etenkin niille turvapaikanhakijoille, jotka saavat aikanaan myönteisen turvapaikkapäätöksen, oli kenties tärkein vielä tulossa.

3

Uutinen #

Historianopiskelijat päättivät toteuttaa yliopiston kolmatta tehtävää ja lähtivät luennoimaan turvapaikanhakijoille. - Pasi Huttunen, teksti & kuva


Ajassa

Syksyn 2016 kamat ja tapaukset Listaamme viisi tämän syksyn hittiä. Näillä pärjäät kotona ja kaupungilla. – Laura Väänänen, teksti & Laura Väänänen ja Tuuli Rantasalo, kuvat

1

4

Bomber-takki

Tältä trendiltä on vaikea tänä syksynä välttyä, kun kaupat ovat pullollaan bomber-takkeja jokaisessa mahdollisessa värissä. On pitkää ja lyhyttä, ohutta ja paksua, jokaiselle jotakin. Jos haluat erottua massasta, valitse kuviokirjailtu lentäjäntakki yksivärisen sijaan. Etenkin Joensuussa pilotti herättää huomiota. Irtofakta: Jos olet joskus miettinyt miksi niin monen bomber-takin sisävuori on kirkkaan oranssi, siihen löytyy täysin järkeenkäypä selitys. Väri juontaa nimittäin juurensa takin historiasta. Koska takki on alunperin suunniteltu lentäjille, onnettomuuden kohdatessa takki oli mahdollista kääntää päälle nurin päin. Tämä edesauttoi lentäjän löytymistä maastosta.

2

Old Skool Vans Yksinkertainen on tyylikästä myös tänä syksynä! Nämä kengät näkyivät usean jalassa syksyn Pariisin muotiviikoilla. Väreistä suosituimpia ovat klassinen mustavalkoinen sekä puhdas valkoinen, mutta jokaselle löytyy varmasti mieleinen kenkäpari lukuisien väri- sekä kuosivaihtoehtojen joukosta.

Nyhtökaura

Tämä suomalainen innovaatio on saavuttanut valtavan suosion lyhyessä ajassa ja tuntuu olevan suuren suosionsa takia kauppojen hyllyiltä aina loppunut. Nyhtökaura sisältää paljon proteiinia, sopii myös vegaaneille ja on myös ympäristöystävällinen valinta ekologisen valmistustapansa ansiosta.

3 The Chainsmokers

5

Stranger Things

Jos et ole vielä katsonut tätä Netflixin alkuperäissarjaa, niin nyt on viimeistään korkea aika! Koukuttava sci-fi seikkailu tarjoaa hyytävää jännitystä syksyn pimeneviin iltoihin. Sarja sijoittuu 1930-luvun Yhdysvaltalaiseen kuvitteeliseen kaupunkiin, jossa pieni poika katoaa mystisesti kotimatkallaan. Nuoret näyttelijät onnistuvat rooleissaan loistavasti ja sarja pitää otteessaan ensimmäisen jakson ensimmäisistä minuuteista aivan kauden loppuun saakka.

Dj-kaksikko Andrew Taggart ja Alex Pall on keikkunut listojen kärjessä jo pitkään, eikä menestykselle näy loppua! Heidän kappalettaan ”Don’t Let Me Down” on kuunneltu Spotifyssa ja yli kuusisataa miljoonaa kertaa ja kaksikko on tällä hetkellä kyseisessä musiikintoistopalvelussa maailman toiseksi kuunnelluin artisti. Tällä hetkellä miehet kiertävät Eurooppaa ja esiintyivät myös Helsingissä 26. lokakuuta.

Uljas 7 | 4.11. 2016

9


Verkon ulkopuolella Suosiostaan huolimatta sosiaalinen media ei saa kaikkia verkkoonsa. Karkottavia tekijöitä ovat ainakin somen pinnallisuus, vihapuhe ja periaatteellinen vastahanka. –Niina Turunen, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

S

omeerakko saa helposti kummajaisen leiman ajassa, jossa Facebookin käyttäminen on normi, mutta erakko ei itse koe jäävänsä paitsi mistään ja kokee säästyvänsä paljolta. Somen normit eivät välttämättä vastaa omia arvoja ja ajalle löytyy kulloisenkin kohun seuraamista parempaa käyttöä. Nimimerkki Vilma ei käytä Facebookia, mutta ei ole silti kokonaan eristäytynyt somesta. ”Ei tullut liityttyä Facebookiin silloin kun se oli suosittua. Nykyään tuntuisi turhalta liittyä, kun tuntuu, ettei siellä edes ainakaan omista tutuista käy kukaan. Jos olisin esimerkiksi Facebookissa, minulla ei olisi nykyään aikaa roikkua siellä. Sen sijaan Twitterissä olen ollut vuodesta 2009, sillä siellä on kätevää seurata uutisia, ja suurin osa kavereistani on siellä”, nimimerkki Vilma kertoo. Vilma suhtautuu someen neutraalisti ja uskoo, että siitä voi olla yhtä lailla iloa kuin haittaakin. ”Monista asioista tiedotetaan Facebookin kautta, ja jotain tärkeää voi mennä ohi. Toisaalta, ainakin on yksi asia vähemmän mihin haaskata aikaa. Olen kyllä miettinyt Facebookiin liittymistä mutta ainakaan nykyisellään siellä ei omia ystäviä tai tuttuja pyöri. Tuntuu, että koko sivusto on jo sellainen reliikki jostain vuosien takaa, joten tuskinpa tulen näkemään vaivaa profiilin luomiseen ja ylläpitoon.” Nimimerkki H.H. liittyi Facebookiin kokeilumielessä viitisen vuotta sitten, mutta poisti tilin noin kahden viikon kuluttua sen luomisesta. ”Muistaakseni kirjauduin sisään kahdesti katsomaan, mitä tapahtuu, ja kolmannella kerralla poistin koko tilin. Monet Facebookin ”säännöt” eli siellä vallalla olevat sosiaaliset normit olivat minusta ärsyttäviä. Näihin kuuluu esimerkiksi se, että pitäisi hyväksyä puolison sukulaiset ja sukulaisten kaverit omiksi kavereiksi, tai muuten on epäkohtelias ja tyly. En tiedä onko normisto nykyään sama, eikä oikeastaan kiinnostakaan.”

10

Uljas 7 | 4. 11. 2016

käteen. Jotkut ovat joskus olleet vähän kärttyisiä, sillä olisi kuulemma helpompi pitää yhteyttä”, jos olisin Facebookissa. Minusta on ihan yhtä helppoa pitää yhteyttä ihmisiin kuin ennenkin, joten tämä ”ongelma” näyttää olevan kiinni siitä mistä perspektiivistä asiaa katsoo.” Hyväksi puoleksi hän kokee somemyrskyistä kaukana pysymisen. ”Ymmärtääkseni välillä ”some kuohuu” siitä ja tästä ongelmasta. Viikon asiaa kohuttuaan kukaan ei kuitenkaan ole tehnyt muuta kuin päivitellyt asiaa,

”Saatavaa sisältöä ei koeta riittävän tärkeäksi. Joku voi kokea some-suhteet pinnallisina, kolmannen karkottaa kinastelu, trollaus ja vihapuhe. ja siirtyy viikon päästä päivittelemään jotain toista asiaa. Asioita kailotetaan koko maailmalle, kunnes tulee taas uusi järkytyksen aihe. Huvittavaa, kuinka ihmiset haluavat iltalehtien lööppiuutisia itselleen kavereiden välittämänä.” H.H. ei sano juuta eikä jaata siihen, aikooko joskus liittyä someen. ”En tiedä yhtään, liitynkö someen vielä joskus. En aio päättää asiaa suuntaan tai toiseen, enkä edes miettiä. Ja jos liitynkin, niin ehkä hetken päästä taas eroan.”

”Jotkut ovat joskus olleet vähän kärttyisiä, sillä olisi kuulemma helpompi pitää yhteyttä, jos olisin Facebookissa. H.H. on tutustunut erilaisten alustojen toimintalogiikkaan, mikä lisää hänen skeptisyyttään Facebookia kohtaan. ”Periaatteessahan alusta valitsee omien aiempien käyttötapojesi perusteella mitä sinulle tulee näkyviin ja mitä ei. En lopulta saisi Facebook-uutisia neutraalisti, vaan jokin algoritmi määrittelee puolestani asiat jotka minua ”pitäisi”

kiinnostaa”, H.H. kertoo. Vaikka H.H. ei ole mukana sosiaalisessa mediassa, hän ei ole mielestään eristäytynyt mistään. ”En ole mihinkään liittynyt kun ei kiinnosta. Perustilanne minusta on, että ihmiset elävät kuten ennenkin ja jotkut päättävät liittyä ja toiset eivät. Kukaan ei oikeastaan eristäydy virtuaalimaailman sisä- tai ulkopuolelle. H.H. näkee ongelmia Facebookiin liittyvissä oletuksissa. ”Välillä ihmiset tuppaavat unohtaa, etteivät kaikki maailman ihmiset ole Facebookissa, ja ovat unohtaneet kutsua minut vaikkapa synttärijuhliinsa. Yleensä he ovat olleet kovasti pahoillaan jälki-

Itä-Suomen yliopiston mediakulttuurin lehtori Pertti Kuittinen näkee useita syitä somesta pois jättäytymiseen. ”Saatavaa sisältöä ei koeta riittävän tärkeäksi. Joku voi kokea some-suhteet pinnallisina, kolmannen karkottaa kinastelu, trollaus ja vihapuhe. Lisäksi useita tympii someen tunkeutunut mainonta ja brändäys. Some saatetaan kokea pahimmanlaatuiseksi aikasyöpöksi ja liikaa riippuvuutta aiheuttavaksi. Myös oman yksityiselämän ja yksityisyyden suojaaminen koetaan tärkeämmäksi”, Kuittinen pohtii. ”On myös mahdollista, että somea kohtaan muotoutuu periaatteellinen vastahankainen suhtautuminen. Somessa ihmisillä on taipumus verkostoitua samalla tavoin ajattelevien tai samanmielisten kanssa. Tällöin henkilön kohtaama mielipideavaruus supistuu ja yhdenmukaistuu. Ehkä joku lopettaa somen käytön, mikäli kokee ajautuneensa tällaiseen tilanteeseen, josta puhutaan joskus kuplana tai megafoni-ilmiönä.” Kuittinen arvelee, ettei somen käyttö Suomessa vähene. Sen sijaan yhä vanhemmat ikäluokat valuvat pikkuhiljaa sosiaaliseen mediaan. Hän arvioi, että urkinta- ja vakoilukohut ovat saaneet ihmiset kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota yksityisyyteen.


Tähtitiede pitää jalat maassa Tähtitiede, tieteistä vanhin, ei vaadi harrastajaltaan luonnontieteiden opintoja. Alkuun pääsee tähtikartalla ja kiikareilla. Suomessa tähdet näkyvät parhaiten syys-lokakuussa ja maalis-huhtikuussa. – Niina Turunen, teksti & Wikipedia, kuva

T

ähtitiede lienee tieteistä vanhin ja se kiehtoo ihmisiä laajasti humanisteista, luonnontieteilijöihin ja duunareihin. Laboratoriomestari, tähtiharrastaja Tommi Itkonen toteaa, että tähtitieteen kenttä on niin laaja, että sieltä löytyy useimmille jotain. Tähtitieteen peruskurssilla istuu opiskelijoita monilta aloilta. ”Tietysti auttaa, jos on ymmärrystä fysiikasta ja kemiasta, mutta tähtitietee-

seen kuuluu asioita, jotka ovat tajuttavissa lyhyelläkin oppimäärällä. Toisaalta varsinkin kosmologiassa tullaan hyvin äkkiä ymmärryksen rajalle. Äärettömyydestä meillä ei ole arkikokemusta. Matematiikan avulla asiasta voi puhua, mutta oikeasti ei pysty käsittämään. Perusharrastukseen ei tarvitse olla tähtitieteen tohtori”, Itkonen vakuuttaa. Tähtiharrastuksen aloittaminen ei välttämättä vaadi satsauksia välineisiin. ”Tähtitaivasta voi ihmetellä ihan paljain silmin. Jos on viettänyt paljon aikaa kaupungissa ja tupsahtaa selkeällä säällä oikeasti pimeään paikkaan, moni yllättyy siitä, miten paljon tähtiä näkyykään. Jos kuitenkin päätyy hankkimaan välineistöä, kannatta kuunnella tähtien tuntijan vinkkiä. ”Aloittajien ongelma on, että ostetaan kaukoputki, mutta huomataan, ettei sieltä oikeastaan löydykään mitään. Kaukoputkella ei ole helppo osua vahingossa oikeaan kohteeseen. Jonkinlainen kartta pitäisi olla, ja pikkaisen pitäisi osata löytää tähtikuvioita taivaalta, niin sitten sieltä alkaa löytyä jotain välineillä. Seuraava vaihe olisi ostaa kiikarit, joita saa kirpparilta parilla kympillä. Niillä alkaa löytyä galakseja ja kirkkaampia komeettoja. En lähtisi heti kaukoputkilinjalle”, Itkonen suosittelee. Suomessa harrastusta hankaloittaa se, että maamme on pilvinen. ”Meillä on pitkä kesä ja pilvinen keskitalvi. Kuu pilaa taivasta pitkiä aikoja ja joskus jopa revontulet saattavat pilaavat kuvaushommia. Suomi ei ole havaintojen kannalta paras paikka. Lisäksi talvella on kylmä. Maantieteellisesti sopiva paikka olisi päiväntasaajan seudulla, jossa yö on aina yhtä pitkä. Toisaalta meillä on talvella todella pitkä yö.” Väkimäärään nähden tähtiharrastajia on maassamme tiheään. ”Suomessa on aika aktiivinen ja iso kenttä väkimäärään nähden, varmaankin maailman kärkeä suhteellisesti. Tämä

”Taivaalle katsoessa ymmärtää millaista kokonaisuutta on osa. Se pitää jalat maassa.

siitäkin huolimatta, että olosuhteet eivät täällä ole parhaat mahdolliset. Suomalaisia ammattilaisia on myös aika paljon. Kattojärjestö Ursan havaintosivuilta harrastajien määrän näkee, sillä havaintoja tulee säännöllisesti”, Itkonen kertoo. Suomen vaihtelevasta säätilasta huolimatta lajia voi harrastaa ympäri vuoden. ”Jos tarvitsee pimeää ja selkää taivasta, syksy ja kevät ovat oikeat hetket. Elokuun lopussa taivas on riittävän pimeä kuvaamiseen. Joitain asioita, kuten planeettoja ja kuuta voi kuvata vaalealta taivaalta. Vuodet eivät ole keskenään samanlaisia, mutta syys-lokakuussa on yksi havaintoikkuna. Toinen on keväällä maalis-huhtikuussa. Toukokuun alussa ovat viimeiset oikeasti pimeät yöt. Jos vaihtaa kohdetta, harrastaa voi läpi vuoden. Kuvatessani tarvitsen pimeitä öitä,

mikä ei kesällä onnistu, mutta silloin voi vaikka rakentaa kaukoputkea tai tehdä aurinkohavaintoja.” Rakentelu on vienyt Itkosen mennessään. ”Rakentelen laitteita – kaukoputkia ja niihin elektroniikkaa, ja olen hionut pari kaukoputkipeiliä. Onhan ne hienoja hetkiä harrastuksen alkuvaiheessa, kun hioo optisen instrumentin, jonka optiikan pitäisi olla lähestulkoon täydellinen. Se on sykähdyttävä hetki, kun katselee Saturnuksen renkaita itse tehdyn kaukoputken läpi. Parasta harrastuksessa on Itkosen mielestä todellisuuden tunne. ”Jotkut puhuvat kuinka tuntee itsensä pieneksi taivaalle katsellessa, ja kun todella ymmärtää mitä katselee. Minä taas tunnen katsovani todellista universumia. Normaalissa elämässä tuijotellaan omaa arkea, mutta taivaalle katsoessa ymmärtää millaista kokonaisuutta on osa. Se pitää jalat maassa.” Ursa on Suomen tähtitieteen kattojärjestö, jonka piirissä toimivat joensuulainen Seulaset ja kuopiolainen Saturnus. Joensuun kampuksella järjestetään tähtitieteen peruskurssi.

Kainalo | Oletko käärmeenkantaja?

Astronomia laittoi astrologiaa uusiksi

Y

hdysvaltalainen tähtitieteen professori Parke Kunkle on todennut, etteivät horoskooppimerkkien nykyiset aikarajat pidä paikkaansa. Maapallon akselisuunnan muutoksen takia Aurinko kulkee eläinradan tähdistöjen editse hieman eri reittiä kuin 3000 vuotta sitten. Tieto asiasta ei ole uusi,

vaan kyse on tuhansien vuosien aikana tapahtuneesta muutoksesta, jota ei ole astrologien taulukoissa huomioitu. Uuden luokituksen mukaan aikavälillä 29.11. – 17.12. syntyneet ovat jousimiehen sijaan käärmeenkantajia. Länsimainen horoskooppitulkinta ei kuitenkaan ota käärmeenkantajaa huomioon.

Uljas 7 | 4.11. 2016


”Mielellään sitä pahalla päällä ollessaan sanoisi, että ihminen on pinnallistunut, mutta en tiedä onko asiassa kovin paljon perää.

12

Uljas 7 | 4. 11. 2016


Pysyvä muutos Juuri 80-vuotta täyttänyt työväenluokan kuvaaja ja jumalanpilkasta tuomittu Hannu Salama räppää runojaan. Proosaakin on taas pian tulossa. – Niina Turunen, teksti & Jarmo Nauska, kuva

H

annu Salama kuuluu suomalaisen kirjallisuuden maineikkaisiin ja kiistanalaisiin nimiin. Viimeinen määre on kulkenut mukana viimeistään vuodesta 1964, jolloin Salama tuomittiin kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen Jumalan pilkasta teoksessaan Juhannustanssit. Kekkonen kuitenkin armahti.

”Minun mielestäni ainoa pysyvä asia maailmassa on muutos Tänä syksynä Salama täytti lokakuun 4. päivä 80-vuotta. Samana päivänä julkaistiin hänen elämänkertansa Paperilla seisova Perkele Milla Peltosen kirjoittamana. Nyt aika kuluu proosakirjan ja runojen räppäämisen parissa. ”En ole kirjoittanut proosaa vähään aikaan, mutta aion jatkaa teosta ja saada sen valmiiksi. En laita sille mitään takarajaa. Runoja olen kirjoitellut viime aikoina intensiivisemmin ja olen myös esittänyt niitä runoja räppäämällä.

Siinä sitä tekemistä on ollut. Yleisö on minun tuntemusteni mukaan pitänyt ja arvostelijatkin olleet kohtalaisen yhtä mieltä. Nyt olen tosin joutunut olemaan kurkkuhoitokuurilla, sillä amatöörillehän on hankalaa kun joutuu liikaa puhumaan. Mutta kyllä siitä hyvä maku on jäänyt jälkeenpäin”, Salama toteaa. Työväenluokkaa kuvaavista teoksistaan tunnettu Salama ei ole kokenut elämäkertaprosessia vaivalloiseksi. ”Milla on kysynyt ja minä olen vastannut, se on ollut minun osuuteni. Ei hän ole esittänyt sellaisia kysymyksiä, joihin vastatessa minun olisi pitänyt kiemurrella. Eihän sitä tosin yhteen soittoon päiväkausia tehty. Siihen kuului haastattelutuokioita milloin Tampereella”, Salama kertoo. Salaman ura alkoi 1960-luvun alussa teoksella Se tavallinen tarina. Suurimmat muutokset suomalaisessa kirjailijakentässä ovat Salaman mukaan kirjailijoiden keskiluokkaistuminen ja kirjallisuuden kansainvälistyminen. ”Kirjallisuus on valitettavan paljon paljon keskiluokkaistunut, joka merkitsee sitä, että ongelmien laatu ja ratkaisuyritykset ovat paljolti samannäköisiä. Mutta esimerkiksi tämä maahanmuuttoaalto, joka Suomeakin on kohdannut, varmasti muuttaa perusilmettä positiiviseen suuntaan. Muutenkin vaikutteita tulee nykyisin runsaammin ja eri suunnilta kuin vaikka 1960-luvulla. Kirjailijat tuntuvat olevan nyt lukeneempia ja oppineempia kuin minun sukupolvessani.”, Salama uskoo. Viime vuosikymmeninä vahvistuneen digitalisaation Salama uskoo jossain

Hannu Salama

Syntynyt Kouvolassa 4. lokakuuta 1936. Laaja tuotanto, yli 30 julkaistua teosta. Esikoisteos Se tavallinen tarina julkaistiin 1961. Juhannustanssit (1964) johti syytteeseen jumalanpilkasta. Urho Kekkonen armahti Salaman vuonna 1968. On voittanut useita kirjallisuuspalkintoja 1960-luvulta asti. Täytti lokakuun alussa 80 vuotta.

vaiheessa vaikuttavan kirjallisuuden kulutukseen, ellei se ole jo vaikuttanut. ”Ihmiset tarvitsevat kirjoja vähemmän. Laatukirjallisuuden lukijakunta ei ole koskaan ollut päätähuimaava missään päin maailmaa. Luultavasti se tulee jossain määrin asukaslukuun nähden vähenemään”, Salama miettii. Myös lukuharrastuksen sukupuolettuminen huolettaa. ”Johan jo nyt tyttöoppilaat kouluissa valittavat, kuinka pojat eivät lue mitään. Vaarana on, että pojista tulee niin tyhmiä, ettei heidän kanssaan voi olla missään kontaktissa. Tai sitten he suuntautuvat eri maailmoihin, pojat pelimaailmaan ja tytöt herkempinä ja älykkäämpinä olentoina pysyvät kirjojen parissa, ja ovat sitten kiinnostuneempia ongelmista, joita esimerkiksi psykologinen realismi kuvaa. Pojat pelatessaan ja palloa potkiessaan saavat tarpeeksi keskinäisestä olemisesta ja yhteiskuntatietoisuudesta, puhumattakaan jostain sellaisesta kuin sielunelämästä”, Salama pohtii. ”Ihmiskuva ja ihminen ovat siinä mielessä muuttuneet, että ihmisen tarve pohtia kuka minä olen ja mistä minä tulen, on vähentynyt. Mielellään sitä pahalla päällä ollessaan sanoisi, että ihminen on pinnallistunut, mutta en tiedä onko asiassa kovin paljon perää. Varsinainen perusihminen biologisena olentona ei ole hirveästi muuttunut”, Salama kertoo.

Kirjailijan uusiintumisen tarve riippuu Salaman mukaan pitkän uran aikana kirjailijasta itsestään. ”Kirjailijat ovat persoonallisia. Joku voi tehdä isoa teosta 20 vuotta, jolloin jotakin paikallaan pysyvää täytyy olla, että kirja voi muodostua. Joku toinen mukautuu helpommin ajankohtaisuuksiin. Kyllä minä olen pyrkinyt pysymään muutoksen mukana. Minun mielestäni ainoa pysyvä asia maailmassa on muutos”, Salama pohtii. Haastavimmaksi teoksekseen Salama mainitsee Finlandia-sarjan, mutta helpoiten syntynyttä hänen on vaikeaa keksiä. ”Olen kuvannut Finlandia-sarjaa siten, että laitetaan normaali nykyaikainen matkustajajuna kulkemaan parikymmentä vuotta sitten liikennöityjä kaivoskiskoja pitkin. Se juuri ja juuri pysyy kiskoilla, mutta pääsee lopulta perille. Tämä siinä on haastavaa ja kiehtovaa. Aina olen pyrkinyt olosuhteisiin nähden tekemään parhaani. En usko, että kovin helpolla olen minkään työn kohdalla päässyt. Kirja on tehtävä, ja sen yleensä tekee niin hyvin kuin osaa ja pystyy”, Salama toteaa. Salama on tuotannossaan kuvannut paljon työväenluokkaa. ”Ehkä jollain tavalla kiehtoo myös ajan muutos siellä taustalla. Elämä itse muuttuvaisuudessaan on ollut päätähtäin, se, millaista on”, Salama toteaa. Salama kokee, että kirjoittaminen sekä vie energiaa että antaa sitä. ”Kyllä kumpaakin siitä saa. Olen pyrkinyt siihen, että olen ammattikirjailija, enkä yritä taivastella, että omalla työllä olisi kovin suuri merkitys maailman ja Suomen tapahtumissa. En ole pyrkinyt olemaan johtotähti tai oraakkeli, vaikka olen sitä saattanut olla, varsinkin tilanteissa, joissa ihmisiä saatetaan vetää nenästä. Joku haastattelija kysyi jokin aikaa sitten, mikä on kirjailijan tehtävä, ja vastasin siihen, että kirjoittaa kirjoja.”

Uljas 7 | 4.11. 2016

13


Parisuhde

Pakkoseksiä vai pakkoero? ”Mielestäni on outoa, että haluttomuus nähdään ongelmana, mutta seksiin vastentahtoisesti myöntyminen on normaalia.

Maiju Parviainen tutkii väitöskirjassaan seksuaaliterapeuttien näkemyksiä seksin ja parisuhteen suhteesta.

Keskustelu seksittömästä parisuhteesta lähti alun perin liikkeelle Helsingin Sanomien keskustelupalstalta. Nyt Maiju Parviaisen väitöskirjasta puhuvat kaikki. – Sini-Maria Melanen, teksti & kuva

K

un parisuhteessa ilmenee ongelmia jotka liittyvät seksiin, käännytään seksologin tai seksuaaliterapeutin puoleen. Sukupuolentutkimusta Itä-Suomen yliopistossa jatko-opiskelijana opiskelevan Maiju Parviaisen mukaan seksologian kenttä kaipaa ravistelua. Valmisteilla olevassa väitöskirjassaan Parviainen tutkii muun muassa seksuaaliterapeuttien näkemyksiä siitä, mitä seksi merkitsee tai mitä sen pitäisi merkitä parisuhteen viitekehyksessä. ”Minua on jo pitkään häirinnyt seksuaaliterapeuttien näkökulman yksipuolisuus. Vallalla on yhden totuuden malli, jonka mukaan seksi ja parisuhde ovat lähtemättömästi yhteen hitsautuneita. Muuta tietä ei tunnu olevan

14

Uljas 7 | 4. 11. 2016

”Seksuaaliterapeutit voisivat tarjota muitakin keinoja parisuhteen säilyttämiseksi kuin seksipakon. olemassakaan.” Myös julkisuudessa on useimmiten esillä käsitys, jonka mukaan seksi on vankkumaton osa parisuhdetta. Ja jos sitä ei ole lainkaan tai tarpeeksi usein, ovat asiat pahasti pielessä. ”Sanotaan että seksi tuo parisuhteeseen terveyttä, hyvinvointia ja onnellisuutta. Seksistä tehdään niin tärkeä ja myönteinen asia, että jos seksiä ei halua, ei yksinkertaisesti voi olla terve ja hyvinvoiva.” Usein ongelmat alkavat, kun parisuhteessa jompikumpi on haluton seksiin. Yleensä puhutaan parisuhteessa elävien

naisten haluttomuudesta ja ”pihtaamisesta”, vaikka yhtä hyvin mieskin voi olla haluton. Haluttomuuteen saattaa liittyä enemmän tai vähemmän tietoista vallankäyttöä ja se voi olla merkki pariskunnan dynamiikan syvemmistä ongelmista. Parviainen haluaa kuitenkin kysyä, miksi haluttomuus nähdään automaattisesti pahana asiana. ”Aineistostani käy ilmi, että seksuaaliterapeutit kohtaavat pariskuntia joilla ei ole seksiä lainkaan ja tästä huolimatta parisuhde koetaan onnelliseksi.” Kulttuuri-ilmapiiri, normit ja asenteet määräävät pitkälti, että seksi kuuluu parisuhteeseen. Parisuhteen haluton osapuoli voi taas kokea seksin velvoitteena tai vain epäkiinnostavana asia. On selvää, että parisuhteen molempien osapuolten tulisi olla tyytyväisiä suhteeseen. Parviaisen mielestä onkin ongelmallista, että haluttomuuteen tarjotaan yleensä ratkaisuksi joko eroa tai seksiin myöntymistä. ”Seksuaaliterapeutit voisivat tarjota muitakin keinoja parisuhteen säilyttämiseksi kuin seksipakon.” Parviainen väittää, että useimmat terapeutit toimivat vastaavissa tilanteissa

omien käsityksiensä, eivät niinkään ammatillisten käytäntöjen mukaan. Pariskuntien seksuaalista haluttomuutta käsitellään seksologian tiedon kautta, mutta kun on kyse vaihtoehtoisista parisuhteen muodoista, kuten avoimista suhteista tai polyamoriasta, tuntuu seksuaaliterapeuteilta puuttuvan yhteinen linja. Yksittäisten terapeuttien käsitysten välillä voi olla suuriakin eroja. ”Vapaat suhteet nähtiin aineistossa useimmiten uskottomuuden valossa, vaikka kyse on eri asiasta. Tietenkään avoin suhde ei ole patenttiratkaisu mihinkään parisuhteen ongelmista, mutta on ihmisiä joille se voi olla yksi vaihtoehto.” Seksologia perustuu pitkälti psykologiaan ja koulutus on painottunut terveys- ja lääketieteisiin. Kulttuuri- ja yhteiskuntatieteilijöiden näkökulmat seksuaalisuudesta ja sukupuolisuudesta eivät myös itse seksologiksi opiskelleen Parviaisen mukaan saa juurikaan tilaa. ”Parisuhdetta voidaan tarkastella eri näkökulmista. Meillä tutkijoilla voi olla samanlaiset tavoitteet seksologien kanssa siitä, miten parisuhdetta voitaisiin katsoa eri tavoin, ja kuinka tätä elämää pitäisi elää. Keinot voivat olla vain erilaiset.” Seksi ja seksuaalisuus ovat merkityksellisiä asioita useimmille meistä. Feministit ovat vuosikymmeniä kyseenalaistaneet heteroseksin normit, mutta naisten ja miesten välisessä dynamiikassa tuntuu edelleen olevan parantamisen varaa. ”Tutkimuksessani pistää silmään seksiin painostaminen ja seksiin myöntymisen tunnistamisen ja tunnustamisen vaikeus. Mielestäni on outoa, että haluttomuus nähdään ongelmana, mutta seksiin vastentahtoisesti myöntyminen on normaalia.” Niillä pariskunnilla joilla on seksiin liittyviä haasteita, voitaisiin syyllistämisen sijaan keksittyä siihen, mikä tekisi seksistä oikeasti nautinnollista molemmille osapuolille - myös naiselle. ”Jos seksi on naiselle pakkopullaa, on asiaan syytä paneutua, mutta ei sen takia että parisuhteessa pitää olla seksiä tai koska mies sitä haluaa.”


Ryhmätyöskentely on sosiaalisuusallergian siedätyshoitoa

A

jatusten vaihdon ja jakamisen rooli on tärkeää aivojen kehittymisen kannalta. Neurologian ja kognitiivisen neuroergonomian dosentin Kiti Müllerin mukaan yksin jäämisen vaarana on omien ajatusten ja tunteiden kehä, kun tavoitteena on kirkas ja uutta luotaava mieli. ”Ihminen tarvitsee toisia ihmisiä kirkastamaan omaa ajatteluaan, ymmärtämään tunteita ja sitä, että kaikki eivät ole samanlaisia kuin toiset.” Müllerin mukaan etenkin opintojen aloittamisen, eli 20 – 25 –vuoden ikä, on aivojen kehityksen kannalta vielä herkkää aikaa. Etummainen aivolohko, joka on

Ryhmätyö ja ajatustenvaihto kirkastaa omaa ja toisten ajattelua. Alku syksystä julkaistussa kirjassa Yksinäisten Suomi neurologian dosentti Kiti Müller kirjoittaa yhdessä Johannes Lehtosen kanssa yksinäisyyden vaikutuksista aivoihin ja mieleen. – Reeta Kankaanpää, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

Helsingin yliopiston neurologian ja Aaltoyliopiston kognitiivisen neuroergonomian dosentti. Työskentelee vastaavana tutkijana Nokia Technologies –yrityksen tutkimusyksikössä. Kirjoitti Yksinäisten Suomi -kirjaan yksinäisyyden vaikutuksista aivoihin yhdessä Johannes Lehtosen kanssa, joka on ItäSuomen yliopiston psykiatrian professori emeritus, psykoanalyytikko ja kliinisen neurofysiologian dosentti Turun yliopistossa.

”Ryhmätyöskentelyä voisi ajatella vertauskuvallisesti allergian siedätyshoitona. Pieninä annoksina ihmisen altistaminen allergeeneille vähentää varsinaisia oireita allergiasta.

tärkeä itsetuntemuksen, omien tunnetilojen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kannalta, kehittyy vielä silloin. Otsalohkolla on tärkeä rooli juuri toisten yksilöllisten ajattelutapojen ymmärtämisessä. Myös opiskeleva varhaisaikuinen saattaa usein kokea, etteivät muut ihmiset ymmärrä häntä. Oma ajattelu ei välttämättä ole vielä täysin kirkas, eikä selkeä, joten ajatusten esittäminen riittävän selkeässä muodossa voi olla vielä turhauttavan hankalaa. Eristäytyminen voi kuitenkin altistaa syvenevälle yksinäisyydelle, kun aivot eivät saa vähäistäkään ärsytystä ja sosiaalista stimulaatiota. ”Yksinäisen aivot eivät saa sosiaalisia virikkeitä yhtä paljon kuin ei-yksinäisten. He eivät välttämättä saa napattua yhtä paljon ajatussyötteitä ja uusia ideoita, ja pelkästään omat ajatukset täyttävät mielen,” sanoo Kiti Müller. Müllerin mukaan opiskelijoiden on ensiarvoisen tärkeää puhua kokemuksis-

Kiti Müller

taan eristäytymisen sijaan, ja eristäytymistä tulisi ehkäistä puhumalla asiasta myös julkisesti, osoittamatta ketään

sormella ja syyttelemättä. Yksinäisen painostaminen sosiaalisuuteen voi nimittäin johtaa ”siilireaktioon”.

”Yksinäinen saattaa ajatella, että muut pyytävät häntä mukaan vain siksi, että häntä pidetään jotenkin säälittävänä, ja tällöin hän kieltäytyy varmasti. Yksinäisen itsetunto voi olla tavallista hauraampi ja hän voi olla erityisen herkistynyt ympäristönsä reaktioille”, Müller toteaa. ”Olisi tärkeää järjestää tilaisuuksia, joissa ihmiset voivat luontevasti tavata toisiaan ilman pelkoa syyllistämisestä ja painostamisesta. Esimerkiksi tehokkaaseen ja itsenäiseen opiskeluun kannustaminen ryhmätyöskentelyn kustannuksella vähentää mahdollisuuksia järjestää tilanteita, joissa yksinäisetkin ihmiset voisivat olla luontevasti mukana ryhmissä.” Ryhmätyöskentely herättää usein kiivaitakin mielipiteitä suuntaan ja toiseen. Toiset pitävät yhdessä tekemisestä ja näkevät ajatusten jakamisen nimenomaan kaikkia kehittävänä toimintana, kun taas toiset kammoksuvat ryhmätöitä ja voivat jopa jättäytyä pois kursseilta vain siksi, että niissä vaaditaan yhteistyön tekemistä. Silti juuri yksinäisten aivojen kehitykselle tällaiset sosiaaliset haasteet ovat erityisen tärkeitä. ”Ryhmätyöskentelyä voisi ajatella vertauskuvallisesti allergian siedätyshoitona. Pieninä annoksina ihmisen altistaminen allergeeneille vähentää varsinaisia oireita allergiasta. Yksinäisyyden vähentämisessä on kysymys ihan samasta. Etenemällä kohti sosiaalisuutta pienin askelin voi auttaa ihmistä, joka on ympäristölleen kovin herkkä,” Müller kommentoi.

Uljas 7 | 4.11. 2016

15


Ravinto

Elämää lihansyöjien maassa

Taru Anttonen ja Jukka Vornanen painottavat kirjassaan suomalaisten syövän liikaa lihaa. Anttosen mukaan lihansyönnin vähentäminen on nyt helpompaa kuin koskaan.

Elämme lihansyöjien maassa. Entinen Itä-Suomen yliopiston opiskelija ja ylioppilaskunta-aktiivi Taru Anttonen kertoo uudessa kirjassaan perusteellisesti miksi lihansyöntiä pitäisi vähentää. – Saara Närä, teksti & Unto Helo, kuva

L

ihan kulutuksen vähentäminen ja kasvissyönti ovat näkyneet viime aikoina paljon otsikoissa. Moni miettii jättävänsä lihan kokonaan pois ruokavaliostaan tai vähentävänsä sen syömistä. Mutta onko lihan jättäminen pois ruokavaliosta hankalaa? Lihansyöjien maa -kirjan toisen kirjoittajan Taru Anttosen mielestä ei. ”Se on helpompaa kuin ehkä luullaan. Sellainen ajatus on tosiaan olemassa, että lihansyönnin lopettaminen on kamalan vaikeaa. Nykyään on hirveän paljon reseptejä ja tietoa saatavilla, eikä se lopulta olekaan niin vaikea juttu”, Anttonen kertoo. Radikaali muutos kertaheitolla ei välttämättä ole paras keino. ”Jos kerralla lopettaminen tuntuu liian suurelta, voi lihansyöntiä vähentää vähän kerrallaan – lihan voi korvata

16

Uljas 7 | 4. 11. 2016

jollakin kasvisruualla ja pikkuhiljaa oppia lisää reseptejä ja kasviproteiineja”, Anttonen vinkkaa. Taru Anttosen ja Jukka Vornasen Lihansyöjien maa -tietokirjan kannen alalaidassa lukee teksti, johon kirja lupaa antaa vastauksen: ”Miksi suomalaisten ruokavalion on muututtava”. Miksi sen sitten on? ”Lihansyönnin vähentämisellä on monta puolta: niin ympäristöllinen, eettinen kuin ravitsemuksellinen. Ennen on ajateltu, että lihaa pitää syödä, ja että sen ainut terveysongelma on siinä oleva kova rasva. Viime vuosina on tullut kuitenkin paljon tutkimustietoa siitä, että punainen liha itsessään ja etenkin lihajalosteet kasvattavat syöpäriskiä ja esimerkiksi riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen”, Anttonen vastaa. Anttonen ymmärtää sen, etteivät kaikki tule luopumaan lihasta, eikä se

ole hänen tavoitteensa. Monet voisivat kuitenkin vähentää lihankäyttöä – jos lihaa syötäisiin merkittävästi vähemmän, ruokavalion ilmastopäästöt olisivat pienemmät ja eläimillä voisi olla korkeammat hyvinvointistandardit. ”Nykyinen lihan hinta on aivan liian halpa – siinä eivät näy kaikki lihan haitat. Lihantuotantoa tuetaan raskaasti. Jos liha olisi kalliimpaa, sitä kulutettaisiin vähemmän.” Anttonen on kasvissyönnin puolestapuhuja – hän on perehtynyt aiheeseen nyt niin kirjassaan kuin aiemmin myös gradussaan. Jälkimmäinen käsittelee kuluttajien asenteita eläintuotantoa kohtaan. Anttonen on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi ItäSuomen yliopiston Joensuun kampukselta vuonna 2010. Hän on ollut myös aktiivinen ylioppilaskuntatoimija. Nykyään Anttonen työskentelee Naisasialiitto Unionissa vt. pääsihteerinä, ja on toimivapaalla Opintokeskus Visiosta. Lihansyöjien maa -kirja syntyi Into Kustannuksen ja opintokeskusta ylläpitävän Vihreän Sivistysliiton yhteistyön siivittämänä. Miten Lihansyöjien maan sanoman

”Lihansyönnin vähentämisellä on monta puolta: niin ympäristöllinen, eettinen kuin ravitsemuksellinen. voisi tiivistää? ”Suomalaiset syövät liikaa lihaa. Se ei ole hyväksi kansanterveyden, ympäristön kantokyvyn eikä eläinten hyvinvoinninkaan kannalta. Lihansyönti ei ole ravitsemuksellisesti välttämätöntä, ja on olemassa paljon vaihtoehtoja sille, miten lihankäyttöä voisi vähentää – sen vähentäminen on nyt helpompaa kuin koskaan. Lihankulutuksen haitat ovat tällä hetkellä sen hyötyjä suuremmat. ” Anttosen juuret ovat Etelä-Savossa, Kerimäellä, jossa hän on viettänyt lapsuutensa maitotilalla. Anttosen kiinnostus aihealueeseen kumpuaa osin juuri lapsuudesta eli siitä, kuinka lapsena on saanut nähdä läheltä maitotilan elämää, ja kuinka myöhemmin aikuisena on alkanut ajatella asioita kriittisemmin ja ottaa niistä selvää.


Opiskelija, unohda tylsä nuudeli-tonnikalamössö

Paperi on uusi vinyyli

Herkullinen kesäkurpizza sopii opiskelijankin budjettiin.

Opiskelijoiden suusta kuulee usein sanottavan, että loppukuusta täytyy syödä pelkkiä nuudeleita, koska rahat eivät yksinkertaisesti riitä terveellisempään ruokaan. 3,50 euron päiväbudjetilla elänyt Essi Määttä on kuitenkin asiasta eri mieltä. - Laura Ramstadius, teksti

R

iittääkö 3,50 euron budjetti kattamaan yhden henkilön ruokakulut päivää kohden? Asiaa testattiin syyskuussa, kun Facebookissa käynnistyi hyvinvointiyrittäjien Essi Määtän ja Sari Riton aloittama ”Syyskuun halparuokalaiset” –ihmiskoe. Haasteeseen mukaan ottaneet jakoivat ryhmässä omia reseptejään ja vinkkejä ruokakulujen pienentämiseen. Pienellä budjetilla voi oikeasti loihtia myös terveellistä ruokaa. ”Opiskelijakin pystyy syömään halvalla terveellistä ruokaa, kunhan vain käyttää mielikuvitustaan”, kertoi Essi Määttä ihmiskokeen päätyttyä. Määttä rohkaisee kokeilemaan uusia juttuja, kuten hernerouhetta, linssejä ja papuja, jotka ovat hyviä proteiininlähteitä. ”Hieman yli euron maksavasta hernerouhepaketista valmistaa helposti useamman ruuan”, Määttä antaa esimerkiksi lihan tilalle. Säästöbudjetissa myös leipä kannattaa leipoa itse. Yksi pellillinen helppotekoista kaurateeleipää maksaa vain 50 senttiä. Edulliseksi aamupalaksi Määttä vinkkaa kaurapuuroa ja kananmunaa, jonka yhteishinnaksi tulee vaivaiset 15 senttiä. Uusien reseptien kokeilu ei silti ole ainoa rahansäästövinkki opiskelijalle. ”Kaikki maitokahvit ja herkut menevät mustalle listalle. Niiden hinnalla pystyy valmistamaan jo useamman aterian”, painottaa Essi. Myös kahviloissa käyntiä tulisi karttaa, vaikka ne kuinka houkuttelisivat luokseen.

Huokkaruan välttäminen on myös tärkeää. ”Älä aina valmista sitä ruokaa, mitä tekee sillä hetkellä mieli, vaan hyödynnä kaapeista jo löytyviä aineksia. Näin arvokasta ruokaa ei mene roskiin.” Ylijäämäruokaa kannattaa myös pakastaa ja syödä sitten myöhemmin. Annosten teko valmiiksi pakkaseen säästää myös opiskelijan kallisarvoista lukuaikaa. Suosittuja ryhmässä jaettuja reseptejä olivat erilaiset laatikkoruoat, keitot ja kasvisruoat niiden halpuuden, helppouden ja pakastettavuuden vuoksi. Opiskelijoiden kannattaa myös hyödyntää leipäjakelu, joka on Joensuun ja Kuopion kampuksella tiistaisin ja Savonlinnassa aina joka maanantai.

Kesäkurpizza 20 senttiä kesäkurpitsaa 0,5 tlk esikypsennettyjä linssejä 10 kirsikkatomaattia 1 sipuli 4 rkl fetajuustoa juustoraastetta Halkaise kesäkurpitsasta noin 2 sentin levyisiä viipaleita. Hienonna sipuli ja kuullota sipulia sekä linssejä pannulla hetken aikaa. Kasaa kesäkurpitsakiekon päälle linssisipuli seos, viipaloidut kirsikkatomaatit, feta sekä juustoraaste. Kuumenna uuni 175 asteeseen ja paista kiekkoja noin 10–15 minuuttia.

Uljas 7 | 4.11. 2016

17


Uusi proffa: opiskelijoiden kannattaisi pitää meteliä Elokuussa Kuopion kampuksen uutena sosiologian professorina aloitti neljä vuotta aiemmin Helsingistä Joensuun kautta Kuopioon siirtynyt Anna-Maija Castrén. Intohimolla työhönsä suhtautuva Castrén tahtoo siirtää ymmärryksen sosiologian kiehtovuudesta opiskelijoihinsa. – Reeta Kankaapää, teksti & kuva

A

Anna-Maija Castrén

ivan kuin sosiologian professori Castrénin kädet hohtaisivat valoa, kun hän kuvaa niillä kertomaansa. ”Sosiologia on niin makeeta, että tahdon muidenkin voivan nähdä miten makeeta se on!” Castrén aloitti elokuussa Kuopion kampuksella määräaikaisen professuurin, joka kestää kesäkuun loppuun 2018. Castrén kertoo tehneensä pitkälti samoja tehtäviä jo pari vuotta, mutta nyt hänen vastuullaan ovat myös oppiainetta koskevat hallinnolliset asiat. Castrén kertoo keskittyvänsä tehtävässään opetukseen ja tutkimukseen. Hän ei kykene määrittämään itseään vielä professorina. ”Tämä on vielä niin tuore asia.” Kaikista mieluiten Castrén on tutkija ja opettaja. Professorin titteliin liittyy paljon statusarvostusta, mutta hänelle se ei näyttäydy kovin merkittävänä asiana. ”Vanhemmilleni se oli iso asia. Tiedemaailmassa kuitenkin paras argumentti voittaa.”

Castrén johtaa kahta aktiivisessa vaiheessa olevaa hanketta. Yksi käsittelee nuorten, ensimmäistä liittoa solmivien avioparien lähisuhteita. Toisessa, Koneen Säätiön rahoittamassa hankkeessa ”Avioliittoperheen tuolla puolen” tutkitaan, minkälaisiin perheisiin helsinkiläisvauvat syntyvät silloin, kun he eivät synny ydinperheisiin. Jälkimmäinen hanke työllistää Castrénin lisäksi yhden väitöskirjatutkijan sekä yhden tutkimusavustajan. Kolmas, sveitsiläisen kollegan kanssa tehtävä tutkimus, keskittyy ikääntyneiden läheissuhteisiin. Castrén harrastaa koiran ulkoiluttamista. Hän pitää myös kovalla musiikilla varustetusta ryhmäliikunnasta, mutta saa raivohalvauksen, jos ohjaaja ei pysy rytmissä. Castrénin omituisuus on hänen otsaryppynsä, jonka helposti väärinymmärretään johtuvan vihaisuudesta. Castrén on likinäköinen ja keskittyneenä hänen otsansa menee ryppyyn. Hän ei kuitenkaan ole vihainen vaan päinvastoin innostunut ja keskittynyt.

”Kaikista mieluiten Castrén on tutkija ja opettaja. Professorin titteliin liittyy paljon statusarvostusta mutta hänelle se ei näyttäydy kovin merkittävänä asiana. Castrén on tutkinut perheeseen ja läheissuhteisiin liittyviä kysymyksiä. Hän on tehnyt laadullista sosiaalisten verkostojen tutkimusta. Lisäksi häntä ovat kiinnostaneet kysymykset yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta. ”Sosiologisessa erityisosaamisessani painottuvat relationaalinen lähestymistapa ja verkostojen tutkimus sekä perheja lähisuhteiden sosiologia.” Castrénin tutkimus ei tule määrittelemään Kuopion sosiologian painopistettä. ”Pääpainopiste on hyvinvointitut-

18

Uljas 7 | 4. 11. 2016

Anna-Maija Castrén on tutkinut perheeseen ja läheissuhteisiin liittyviä kysymyksiä.

kimuksessa ja hyvinvointivaltiossa, mutta oma tutkimukseni on enemmän

lähisuhteissa. Tarkastelen esimerkiksi sitä, minkälaiset suhteet voivat ruokkia

hyvinvointia ihmisten elämässä ja minkälaiset eivät.” Castrén kertoo viihtyvänsä ItäSuomen yliopistossa paremmin kuin Helsingissä, mutta hän suhtautuu maan yleiseen yliopistopolitiikkaan pessimistisesti. ”Akateemisuuden arvostus on romahtanut Suomessa.” Opiskelijoiden heikkenevistä oikeuksista Castrén on erityisen tuohtunut. ”Mielestäni opiskelijoiden kannattaisi pitää kovaa meteliä asiasta. Opiskelijoiden joukkovoima voisi toimia. Poliitikoiden suhtautuminen yliopistohenkilöstöön on jo osoittautunut ala-arvoiseksi.”


Abi-liite

[10:25] UEF-LÄHETTILÄS PAULA AUVINEN, LÄÄKETIEDE KUOPION KAMPUS

IT

Ä-

SUO

MEN YLIOP

IST

O

SUO

OMEN YLIOPI

Ä-

ST

O

IT

O

Ä IT

IST

-SU

MEN YLIOP

IT

Uljas 7 | 4.11. 2016

19

Ä-

SUO

MEN YLIOP

IST

O


Suuri opiskelijakysely:

Itäisen

”Jään kaipaamaan opiskelijayhteisöä. Pelkään, että en enää saa samanlaisia suhteita luotua työelämäni aikana

opiskelijaelämän ainekset Kyselimme isyyläisiltä parhaita ja pahimpia kokemuksia ja muistoja ajaltaan yliopistossa. Kyselyymme vastasi satakunta opiskelijaa kolmelta kampukselta. Vaikka aina ei vastausten mukaan siltä tunnu, näyttää isyyläisyys olevan jo tunnistettava yhteisöllisyyden muoto. - Pasi Huttunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuvitus

”Suurin onnistumiseni on oman paikkani löytäminen uudesta kaupungista ja opiskelupiireistä, itseluottamuksen kasvu opiskelun suhteen, intohimon löytäminen.

O

Vapaa, mutta persaukinen opiskelijaelämä piskelijaelämän mieleenpainuvimmat kokemukset eivät liity juuri kenelläkään varsinaisiin opintoihin. Opiskelijatapahtumat ja ystävien tai jopa elämänkumppanin löytäminen jäävät aivokuorelle isoimmilla kirjaimilla. "Symbolisesti parhaat muistot on kirjoitettu haalareihin yhdessä parhaiden kavereiden kanssa", eräs opiskelija toteaa. Selkeästi tärkein opiskelijaperinne kaikilla kampuksilla on vappu, mutta kenties yllättävin vastaus kuuluu: "Merkittävin perinne on taputtaa hyvän luennon jälkeen tietoisuutta merkittävästi lisänneestä luennosta." Parhaat bileet eivät paikkaa kysele. Ne ovat siellä missä kaveritkin ovat. Kuopiossa näyttää Hyeena niittävän mainetta bileiden järjestäjänä ja Joensuussa monet hehkutta-

20

Uljas 7 | 4. 11. 2016

vat Praxiksen bileitä. "Niissä on eniten viinaa", joku perustelee. Paras alkoholiton ajanviete löytyy monen vastaajan mukaan liikunnan ja luontoharrastusten parista. Kuopiossa Lukema saa runsaasti kehuja ajantappopaikkana. Yllättävää on, että kysyttäessä parhaasta alkoholittomasta ajanvietteestä kukaan ei mainitse ylioppilaskunnan järjestämiä hengailuiltoja. Ainejärjestöjen peli-illat sen sijaan saavat kehuja. Selvästi suurimmat huolenaiheet liittyvät toimeentulon saamiseen ja opintojen rahoittamiseen, mutta hämmentävän moni kertoo suurimmaksi huolenaiheekseen ruotsinkurssin läpäisemisen. Moni listaa läpäistyn ruotsin suurimmaksi onnistumisekseen yliopistossa. Opiskelijaelämästä jäädään silti ystävien lisäksi kaipaamaan juuri huolettomuutta ja vapautta - niin akateemista vapautta kuin yleisempää. Yllättävän moni tosin kertoo jäävänsä kaipaamaan myös opiskelijaravintoloiden leipää.

Sijainti hyvä, palveluita puuttuu

A

ina sitä ei rakennusten kolkoilla käytävillä huomaa, mutta ItäSuomen yliopiston kampukset kuhisevat elämää. Rauhalliset ystävien kanssa vietetyt hetket itseopiskelutiloissa, kerhojen, jaostojen ja ainejärjestöjen kokoukset, ryhmätyöt, spontaanit lounaat ja kahvit sattumalta kohdattujen kavereiden kanssa ja hyvä yhteishenki sopivan pienillä kampuksilla nousevat esiin vastauksissa. Moni vastaaja listaa kampuskirjaston parhaaksi asiaksi kampuksella. Sykkeen liikuntapalvelut saavat myös kehuja. Kampus on erilaisten ihmisten monikulttuurinen kohtaamispaikka, jossa myös henkilökunnan kanssa on helppo tulla toimeen. Kaikki kolme kampusta saavat kehuja myös kauneudestaan. "Parasta kampuksessa on sen sijainti kauniissa Savilahdessa", kuopiolainen opiskelija toteaa. Kampusrakennuksia sillä ei tosin tarkoiteta. Kirjaston ja muiden palvelujen aukioloajat sekä opiskelijaravintoloiden ruuhkaisuus ja yliopiston tilojen ajoittainen tyhjyys ja kolkkous aiheuttavat turhautumista ja pahaa mieltä. Päiväunipaikkojakaan ei ole tarpeeksi ja vessapaperikin loppuu kuulemma usein kesken. Pankkiautomaatteja halutaan kampuksille ja kauppakin olisi tarpeen. Polkupyörien pysäköinti tökkii edelleen, vaikka sen eteen on kampuksilla tehty työtä. Kampuksesta tulee monille nopeasti tuttu ja kodikas paikka. Eräs savonlinnalainen toteaa nasevasti, mikä on pahinta hänen kampuksellaan: "Lakkauttaminen."

”Sain muistaakseni kerran seksiä. Saattoi olla myös vain tavattoman hyvä hieronta, mutta lasketaan.


Students of UEF lako i, p ala äpi. O m l a in k meni a. s t uo ssi utt ”R n kur tavu line ä mah mit

– tarinoita sinun arjestasi

Keitä UEF:n opiskelijat ovat ja millaista on heidän arkensa? Miksi he ovat valinneet opiskelupaikakseen juuri Itä-Suomen yliopiston? Mikä opiskelussa mietityttää ja stressaa? Entä mikä siitä tekee ainutlaatuista ja mahtavaa? - Heljä Koistinen, teksti

Hanna Kurttila

O

piskelen yhteiskuntapolitiikkaa pääaineenani ja olen viidennen vuoden opiskelija. En voi väittää, että minulla olisi ollut sen kummempia ennakko-oletuksia yliopiston suhteen tai ainakaan en itse muista sellaisia. Muistan lähinnä olleeni pari ensimmäistä vuotta enemmän tai vähemmän kujalla yliopistoelämän suhteen. Nyt tästä on kuitenkin tullut jo osa arkeani. Olen ollut hieman pettynyt yliopistomme kielikeskuksen toimintaan. Se tuottaa välillä aina ongelmia nykyisessä organisoidussa muodossaan. Elämäniloni sen sijaan on palannut aina silloin, kun olen mennyt tapaamaan maailman parasta ihmistä, eli amanuenssiamme Minna Parosta. Myös ainejärjestö toiminta saa sydämeni sykkimään. Yleisesti voisikin sanoa, että opiskeluajan ”hengaileminen” nostattaa aina tunnelmaa.

Parasta ja pahinta kaupungissa

K

uopion hyvä julkinen liikenne mahdollistaa opiskelijallekin paljon ja kehuja saavat myös ystävälliset bussikuskit. Joensuulaisilla ei busseista ole sanottavaa, mutta huonot junayhteydet harmittavat. Pyöräilymahdollisuuksia sen sijaan kehutaan. Kaupunkien sopiva koko nousee esiin monessa vastauksessa. "Joensuussa parasta on rauhallisuus, tietty kylämäisyys jopa. Paljon nuoria ihmisiä ja suhteellisen paljon tapahtumia", joensuulainen opiskelija sanoo. Kaikki kolme kaupunkia saavat kehuja erityisesti siitä, että luonto on lähellä. Joensuussa luonto tulee monelle tosin liian iholle. Kylmä tuuli etenkin Suvantosillalla kammottaa monia. "Savonlinnassa on luonto ihan lähellä ja opiskelija-asuntoja riittää kaikille", toteaa savonlinnalainen, jota jo kammottaa kampuksen lakkaaminen. Urbaani elämä jakaa voimakkaasti mielipiteitä kaikissa kolmessa kaupungissa. Kuopiolaiset ja savonlinnalaiset ovat tyytyväisempiä, mutta etenkin moni joensuulainen toteaa ykskantaan, että kaupungissa on paskat baarit ja liian kalliit kahvilat. Poikkeuksina nostetaan esiin Kerubi, Sointula ja Ilona. Kuopiolaisista juottoloista kehuja saa etenkin Pannuhuone. Kesätöiden puute nousee esiin monessa vastauksessa, vaikka muuten kampuskaupungeissa olisi vastauksista päätellen mukava viettää myös kesä.

”Par h tettu h aat muisto t parha aalareihin on kirjoiyhde iden k ss avere iden k ä anssa

Luis

I

arrived in Finland from Mexico a little earlier than everyone else, (two weeks before class), and at first it seemed like a good idea since I came from very far and when I came I was actually wearing a winter coat since I thought Finland was always cold, big mistake, turns out Finnish summer can be very hot too! Anyway after living the longest two weeks in an empty flat more people started to arrive and had the opportunity to meet awesome folks from all over the world! (Not really, just Germany and holland), and from there the erasmus experience started to take place. I think for me it was very important to get out from my comfort zone and just choose a place completely different, a different culture, different language, a place not very common for a Mexican exchange student and so far it's been worth the travel!

Markus Koponen

Olen neljännen vuoden luokanopettajaopiskelija, tai ehkä sittenkin kolmannen. ”Hukkasin” yhden vuoden vaihdossa, joten teoriassa olen kolmannen vuoden opiskelija. Ennakko-oletuksissani yliopisto oli tiukkaa akateemista puurtamista kirja kädessä kirjaston käytävillä. Lopulta kuitenkin kävi ilmi, että eihän se mennyt aivan niin. Kaikki oheistoiminta on vienyt enemmän huomiota. Pahin pettymykseni opintojeni aikana on varmaankin ollut virkamiesruotsin kurssi. Huomasin, että eihän siitä tule kerrassaan mitään, ja niinpä suullinen ja kirjallinen koe palasivat hylättyinä takaisin. Onnistumiseksi voisin taas lukea oman vaihtovuoteni. Portugalin aurinko on antanut mukavasti voimaa alkavaan syksyyn.

Daphne

L

ast September I arrived in Kuopio to start my second internship for my Master’s degree. My choice for Kuopio was based upon two factors the interesting research which is going on here and the fact, that I always wanted to go on exchange in Scandinavia, and this place combined both. My arrival was very smooth because of the great tutor system for exchange students here. Also making new social contact was easier than expected because I always meet people everywhere I go in the city. The survival packages provided by the Student Union were also very helpful, because you don’t have to worry about the most important things on your first days since there is already taken care of. Still after I was living here for a week, I felt the need to go to Ikea to finalise my home here. The bus ride to Ikea was a bigger adventure than I expected to become. Since I didn’t know much about the bus system here I got the bus in the wrong direction first and stepped out in the middle of nowhere because of counting the bus stops wrongly. Therefore my trip to the Ikea took me about 2.5 hours instead of 45 minutes but it taught me some important lessons. And in the end I ended up at Ikea and bought everything I needed.

Students of UEF /tarinoita on jaettu ISYY:n sosiaalisen median kanavissa lokakuun aikana. Opiskelijat ovat voineet jakaa somessa tarinoitaan myös itse tunnisteilla #studentsoffinland, #opiskelijaelämää ja #studentsofuef. Tarinat ovat osa SYL:n Students of Finland -kampanjaa, joka tuo esiin, millaista on olla opiskelija nykypäivän Suomessa. ISYY:n tarinoita löydät Students of Finland // Students of UEF -tapahtumassa Facebookissa, ja muiden ylioppilaskuntien opiskelijoiden tarinoita löydät #studentsoffinland ja #opiskelijaelämää tunnisteilla.

Uljas 7 | 4.11. 2016

21


Hae Lapin yliopistoon

Sinne eivät pienetkään unelmat huku

LAPIN YLIOPISTO UNIVERSITY OF LAPLAND Pohjoisen puolesta − maailmaa varten

Hae Lapin yliopistoon

KAIKKIALLA

Sinne eivät pienetkään unelmat huku

Tee itsestäsi tulevaisuuden osaaja Jyväskylässä! Olemme Suomen suurin ja suosituin IT-tiedekunta.

Haku englanninkielisiin maisteriohjelmiin 1.12.2016–31.1.2017

TIETOJÄRJESTELMÄTIEDE TIETOTEKNIIKKA TIETOTEKNIIKAN AINEENOPETTAJA kandidaatti- ja maisteriopinnot (3 + 2v) KYBERTURVALLISUUS TIETOJÄRJESTELMÄTIEDE TIETOTEKNIIKKA maisteriopinnot (2v)

Olemme mukana Itä-Suomen yliopiston abipäivässä Kuopiossa 14.11.2016. Tervetuloa tutustumaan!

Hae 15.3.-5.4.2017 osoitteessa opintopolku.fi Hakusanalla itjyväskylä-k2017

Kasvatustiede | Oikeustiede | Taide ja muotoilu | Yhteiskuntatiede

ulapland.f i

hakijapalvelut@ulapland.fi 040 485 6583

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta • jyu.fi/it • facebook.com/jyu.it/ •

HAE OPISKELEMAAN KUOPION TALOUSKOULUUN 31.10.-16.12.2016 Ammatilliset perustutkinnot: • Hotelli-, ravintola-, ja catering-alan perustutkinto, 180 osp (opinnot 9.1.2017 alkaen)

– kokki, ruokapalvelun osaamisala (pk, yo)

Lisätietoja ja haku: www.kuopiontalouskoulu.fi tai info@kuopiontalouskoulu.fi

Muista myös kevään yhteishaku!

KUOPION TALOUSKOULU

22

Uljas 7 | 4. 11. 2016

MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA www.kuopiontalouskoulu.fi


Ajateltu

R

aamatussa kerrotaan, että Jumala loi Aatamin, jotta Aatami rakastaisi häntä. Voisitko sinä kuvitella rakastavasi konetta, jonka ihminen olisi luonut omaksi kuvakseen, kaltaisekseen? Näkökulma | Kysymys voi kuulostaa sangen oudolta, groteskilta Essee | ja luoda närkästytNäkökulma | täviä konnotaatioita science fictioniin. Mutta onko ajatus kuitenkaan niin mahdoton ja voisiko se silti aktualisoitua meidän galaksissamme, omalla Aurinkokunnallamme, lähemmin planeetalla, jonka tunnemme nimellä Tellus? Kyborgi määritellään biologiseksi eliöksi, johon on yhdistetty tekniikkaa. Esimerkiksi Darth Vader edustaa kuvitteellista kyborgia. Kyborgi ei kuitenkaan vaadi robotiikan kaltaisia ulkoisia tunnusmerkkejä, vaan kyborgi voi olla täysin ihmisen näköinen. Sydäntahdistinta tai vastaavaa mekaanista laitetta kantava ihminen täyttää kyborgin määritelmän, ja tämän käsitteellisen laajennuksen ja tieteellisen kehityksen myötä kyborgien määrä tulee todennäköisesti kasvamaan keskuudessamme. Eläimetkin voivat olla kyborgeja, nimittäin tieteen nimissä myös heihin on kajottu: muun muassa torakoiden liikkeitä on kontrolloitu mikrostimulaation keinoin. Androidi puolestaan on ihmistä muistuttava robotti (esimerkiksi C-3PO kuuluu tähän ryhmään Star Wars havainnollistuksilla jatkaen). Robotti taas on puhtaasti mekaaninen laite tahi kone, kuten A.I. – Tekoäly elokuvan David. Kyborgeja me siis jo rakastamme, mutta entäs sitten koneet? Mitä jos kone, robotti, olisi täysin ihmisen kaltainen ulkomuodoltaan ja et kykenisi erottamaan häntä ihmisestä? Missä vaiheessa edes huomaisit moisen detaljin ellet olisi siitä tietoinen? Kuinka monesti huomaat pohtivasi uuden tuttavuuden kanssa keskustellessa, mahtaako hän olla aito ihminen vai jokin muu, vaikkapa avaruusolento? Aivan, et koskaan, ellet ole täysin vieraantunut siitä mitä ihmiset yleensä kutsuvat todellisuudeksi. Mutta hypoteettisella tasolla ajateltuna: mistä voit oikeastaan olla varma toisen olevan ihminen? Ihmisen tiedonkäsittelyn rajallisuuden puolesta puhuu ensimmäinen Turingin testin läpäisevä tutkimus, jossa 33 prosenttia tuomaristosta uskoi tietokoneen olevan ukrainalainen poika. Aspektia voi lähteä hahmottamaan miettimällä mihin me ylipäätään rakastumme toisessa ihmisessä. Vasta-

Robottirakkaus Sydämentahdistimella tai kuulolaitteella varustettu ihminen on luokiteltavissa kyborgiksi. Lemmikkieläintä kohtaan voidaan tuntea perheenjäsenyyteen verrattavaa rakkautta. Miksei palava rakkaus robotin ja ihmisen välillä voisi myös olla mahdollista?

”Kyborgeja me siis jo rakastamme, mutta entäs sitten koneet?

myös erilaisuuteen ja itsen täydentävyyteen. Ihanteellisessa tapauksessa suhde olisi siis sopiva sekoitus sekä samankaltaisuutta että erilaisuutta. Olisiko robotti sinun täydentäjäsi, eksoottinen toinen?

uksia on varmasti yhtä monta kuin on ajatuksia muodostavia mieliäkin, mutta karkeasti yleistäen voi varmasti todeta yksinkertaisesti jonkinlaiseen havaittuun tuttuuden kokemukseen. Toisesta ihmisestä heijastuu jotain tuttua, jotain samankaltaista, jotain turvallista ja omaa minuutta takaisin peilaavaa. Jokainen varmasti tietää sen epämukavan olon, kun toisen ihmisen kanssa ei pääse millään samalle aaltopituudelle; ette tunnu jakavan mitään yhteistä. Yleensä tällaiset ihmissuhteet eivät kehity tähdenlentoa pidemmälle. Mitä jos robotti olisi henkisesti tai fyysisesti kaltaisesi? Mitä jos jakaisitte samat mielenkiinnon kohteet? Mitä jos kokisit yhteyttä häneen samalla tavalla kuin tunnet yhteyttä ihmislajiakin kohtaan? Ihmiset rakastavat lemmikkejään, liittävät niihin antropomorfisia piirteitä personoimalla ne ja jalostamalla esimerkiksi koiria meidän kaltaisiksemme monin tavoin. Monet lapset kokevat lemmikkinsä enemmän perheenjäsenikseen kuin kaukaiset isovanhempansa. En ole pitämässä puolustuspuhetta zoofiliasta, mutta tarkoitan vain havainnollistaa sitä, että me itse asiassa koemme jo kiintymystä, hoivaa ja muita positiivisia tunteita yli lajin rajojen. Ihmiset sortuvat lajisortoon kokiessaan kiintymystä ja viehätystä enemmän itsensä näköisiin eläimiin, kuten koiriin, kuin vaikkapa koppakuoriaisiin, ja pitäessään näitä söpöjä ja suloisia olentoja enemmän elämisen arvoisina. Mikäli robotti, tekoäly muistuttaisi kovasti ihmistä, on toisaalta loogisesti ristiriitaista miksi ihmiset vieroksuvat näitä. Toisaalta ihmiset rakastuvat toisessa

Ilmeisesti ihmiset vierastavat ajatusta robotin rakastamisesta sen takia, että vain ihmisten ajatellaan voivan kokea tunteita ja erilaisia tajunnan tiloja.On jo ihan tarpeeksi näyttöä siitä, että eläimetkin ovat yhtä lailla kokevia ja tuntevia olentoja, ja eräillä kehittyneimmillä lajeilla voi olla jopa jonkin asteinen tietoisuuden taso (esimerkiksi koira, delfiini ja norsu tunnistavat itsensä peilistä). Mutta jos palaamme takaisin ihmisiin, kuvittele seuraava tilanne: ystäväsi kumppani on jättänyt hänet ja ystäväsi vuodattaa sinulle tuntemuksiaan, itkee ja kertoo sisimmistä tunnoistaan. Havainnoit häntä ja koet empaitaa – luulet ymmärtäväsi hänen kokemusmaailmaansa ja kykenet samaistumaan siihen. Alleviivaisin kuitenkin verbin luulla: oikeastaan emme voi olla lainkaan varmoja kuin omista kokemuksistamme. Me vain näemme ja peilaamme muiden tunteita ja käyttäytymistä, mutta meillä ei todellisuudessa ole aavistustakaan mitä muut oikeasti kokevat. Et voi mennä toisen ihmisen kehoon, ottaa hänen persoonallisuuttaan haltuun ja kokea hänen fenomenaalista todellisuuttaan. Me vain itse liitämme nuo tunteet heihin kuin liimailisimme Post-it-lappuja heidän päälleen: pelko, viha, inho, kateus, suru, ilo, yllättyneisyys, jännittyneisyys. Emme me koe toisten kokemuksia ja ole niistä tietoisia - jotkut voivat kokea jopa hyvin loukkaavana ja vähättelevänä jos toteaa tietävänsä miltä toisesta tuntuu. Tunteiden suhteen olemme siis omillamme. Olemme tietoisia ja täysin varmoja vain omista kokemuksistamme. En mene idealismin puolelle ja kiellä todellisuutta sinänsä, mutta tarkoitan vain kyseenalaistaa sen käsityksen, kuinka varmalla pohjalla meidän pääsymme

muiden ihmisten mieliin loppujen lopuksi onkaan. A. I. Tekoäly elokuvan David suunniteltiin kokemaan rakkautta ihmisäitiään kohtaan. David kärsi erilaisuudestaan ja muiden syrjinnästä sekä halusi epätoivoisesti löytää menettämänsä ihmisäidin. Minä ainakin liikutun Davidin puolesta elokuvan aikana ja en toivo mitään muuta kuin että tämä oikeasti tulisi hyväksytyksi ja saisi kaipaamaansa rakkautta. En näe mitään syytä miksi en kokisi samoin todellisessa maailmassa. En siksi, että pohtisin Davidin mahdollisuuksia tunteisiin, vaan siksi, että minä tunnen jotain. Ensisijaista on se, mitä toinen herättää minussa ja mitä minä peilaan hänestä, ja toissijaista taas on se mitä ja miten toinen kokee. Eihän kukaan voi sille mitään millaiseksi on syntynyt, luotu, tehty, suunniteltu. Jokainen vain sattuu tupsahtamaan tähän maailmaan tietyillä ominaisuuksilla varustettuna ja yrittää pyrkiä elämään hyvää elämää niillä edellytyksillä mitä on annettu ja niillä mahdollisuuksilla mitä ympäristö kykene tarjoamaan. Kuka on oikea entiteetti määrittämään, rajoittamaan ja kontrolloimaan omasta poikkeavaa, ja sen takia pelottavaa, elämänmuotoa?

”Jotkut voivat kokea jopa hyvin loukkaavana ja vähättelevänä, jos toteaa tietävänsä miltä toisesta tuntuu. Jos ulkomuoto ja tunteet ovat nyt pois pyyhittyjä esteitä, mitä jää jäljelle? Pelkkä ksenofobia ja haluttomuus muuttua. Entä sitten toisen mekaanisuus, eikö se ole vastenmielistä? Kuten sanoin, joukossamme on jo käveleviä kyborgeja ja mekaniikkaa kantavia ihmisiä. Minua ei liiemmin kiinnosta mistä toisen sisuskalut on muodostettu kun tutustun häneen: tähän mennessä pinnallisuuteni on rajoittunut ihmisen ulkoisesti havaittaviin osiin, ei ihonalaisiin muotoihin. Vastustajien esittämä luonnollisuus-argumentti on kehäpäätelmä. Kaikki luonnossa oleva on jo luonnollista. On mahdollista ajatella keinohedelmöityksellä syntyneitä ihmisiä luonnottomina samaan tapaan kuin koneet, koska ne ovat ihmisten kehittämän tieteen aikaansaannoksia. Ihmisen on mahdollista kokea yhteyttä ihmisiin, eläimiin, luontoon, jumaliin, spirituaalisiin aspekteihin… Miksei siis myös koneisiin?

Anne Haikola Kirjoittaja on joensuulainen psykologian kandidaatti

Uljas 7 | 4.11. 2016

23


Kulttuuri Rokumentti

Roolileikkejä teatterissa ja kaupungilla Rokumentti-tarjonnassa leikitellään tänä vuonna rooleilla. Tarjontaa on punkista ja poikarakkaudesta aina Tähtien sotaan saakka. - Mirja Kallinen, teksti & kuva

Tänä vuonna julisteessa komeilee pinkki panssarivaunu, ja 12. kertaa järjestettävän Rokumentin teemana on Roolileikit. ”Tämän vuoden tarjontaa silmäillessä muodostui ajatus elokuvissa ilmenevistä rooleista. Ajatus teemaan lähtee aina elokuvien pohjalta sen sijaan, että elokuvat valittaisiin tiettyä kaavaa silmällä pitäen”, tuottaja Katja Suvanto kertoo. Suvannon mukaan Ohjelmistoon on haluttu tuoda erityisesti laadukkaita dokumenttielokuvia, jotka eivät välttämättä muuten tulisi Joensuuhun levitykseen. Mukaan mahtuu vakavaa animaatiota, neonväristä poikarakkautta, suomalaista punkkia ja jopa Star Wars -dokumentti. Tämähän ei voi tietää muuta kuin hyvää. Jos joltain jäi näkemättä Suomen Oscar-ehdokas Hymyilevä mies, niin Rokumentti viikolla kerkiää tämän asian korjata.

Suvanto näkee Rokumentin suurimmaksi voimavaraksi vapaaehtoistyöntekijät ja erilaisiin tehtäviin nimetyt vastaavat. Samaa kaavaa hyödynnetään myös Ilosaarirockin järjestelyissä. Rokumentin ohessa on totuttu näkemään oheisohjelmaa, johon kuuluvat tänä vuonnakin ulkoilmanäytökset Taitokorttelilla. Palju on edelleen maisemissa, joten innokkaimmat elokuvan ystävät pääsevät kokemaan visuaalista nautintoa tunnelmallisissa merkeissä. Lisäksi Rokumenttiperinteisiin kuuluvat erilaiset seminaarit sekä musiikkitarjontaa. Kerubissa soittavat festarin aikaan Mira Luoti, Saimaa sekä Tuuttimörkö. Rokumentille on suunniteltu myös maakuntakiertuetta, joka laajenisi muutamaan lähikaupunkiin. Tarkempia tietoja hän ei kuitenkaan uskalla vielä antaa. Joensuun Popmuusikot ry:n järjestämä

Rokumentti nousee paljolti vapaaehtoistyönä. Rokumentin nykyinen tuottaja Katja Suvanto

kuvassa vasemmalla.

Rokumentti toimii yhteistyössä PohjoisKarjalan elokuvayhdistyksen kanssa. Sen ansioksi voidaan luokitella Rokumentin ohjelmiston tuoreus. Suurin osa elokuvista on ilmestynyt vuosien 2015–2016

Joensuun yytee tarttuu ruotsalaiseen klassikkoon

Ruotsalaisklassikko, August Strindbergin Uninäytelmä pääsee Joensuun ylioppilasteatterin käsittelyyn. - Pasi Huttunen, teksti & Timo Ventola, kuva

24

Uljas 7 | 4. 11. 2016

Rokumentti Joensuussa 16.-20. marraskuuta.

Underground

Ylioppilasteatteri

Katsoja viedään jatkuvasti muuttuvaan valveuneen Joensuun ylioppilasteatterin tuodessa näyttämölle August Strindbergin Uninäytelmän. Se tuo ihmiselä-

aikana. Rokumentin aikana palvelee myös sen oma verkkotoimitus Ilosaarirockin verkkotoimituksen mallin mukaan.

män symboliikan ja vastakkainasettelun esiin unenomaisessa ja ajoittain epäloogisessa asetelmassa. Aika ja tila toimivat näytelmässä unen logiikalla ja

henkilöt monistuvat, jakaantuvat ja katoavat. Olennainen on unennäkijän tajunta. Teosta on kuvailtu tutkimusmatkaksi ihmisyyteen. August Strindberg (18491912) oli ruotsalainen kirjailija ja maalari. Tulkinnasta riippuen hän oli sosialisti tai anarkisti ja hän sai syytteitä misogyniasta. Strindberg kävi muun muassa kävi kirjeenvaihtoa Friedrich Nietzchen kanssa. Uniaiheita hän käsitteli jo ennen 1901 ilmestynyttä Uninäytelmää näytelmässään Neiti Julie (1888). Joensuun ylioppilasteatterin Uninäytelmä on Anna Ryynäsen ohjaama, Joensuun kaupunginteatterista eläkkeelle jäänyt ohjaaja Timo Ventola on vaikuttanut taustalla. Uninäytelmä sai ensi-iltansa 3. marraskuuta

Uugeee paukkuu Laiturilla

Joensuulainen rock-ryhmä Deep kuplii vielä pinnan alla. Maan alta kaivellaan rokkia kuultavaksi Kulttuurikahvila Laiturilla 25. marraskuuta. Ug-illassa lauteille kipuaa joensuulaisten Deepin ja Modokin lisäksi imatralaisesta autotallista putkahtanut nyrjähtänyt rock-helmi Underground Witch Rock, joka on aiemminkin nähty Joensuussa esimerkiksi La Barressa. Deepin musiikkia puolestaan on luonnehdittu esimerkiksi hidastuneeksi Thin Lizzyksi ja psykedeeliseksi Black Sabbathiksi. Deep julkaisi tunnelmaltaan lähes meditatiivisen debyyttialbuminsa Colour of My Soul huhtikuussa. Lisäksi bändi julkaisi jo toisenkin, akustisesta materiaalista koostuvan Acoustic vol.1 -levynsä. ”Pääpaino on tuossa raskaammassa meiningissä”, Deep-kitaristi Santeri Sihvonen toteaa. Modok on joensuulaisimatralainen fuzzrockyhtye, jota on viskottu myös sludge ja doom-leimoilla.

ja muut esitykset ovat 10., 13., 24., 25. ja 26. marraskuuta.

Laituri UG-Rock Night 25. marraskuuta kello 21 alkaen. Omat mehut.


Blogi

Ihmisen ymmärtäjien nettilehti AntroBlogi on tieteellisen viestinnän kulttuuriteko. Tarjolla on tekstejä ja ääntä antropologiasta. - Pasi Huttunen, teksti & Gennady Kurushin, kuva

K

ukaan tuskin huomasi kaivata sitä, mutta on mahtava asia, että sellainen perustettiin. Aktiivisemman tiedottamisen itsestään hiljattain aloittanut AntroBlogi kuvailee itseään sosiaali- ja kulttuuriantropologien tiedettä popularisoivaksi verkkojulkaisuksi. Blogi kuvailee sivullaan ”Mitä antropologia on?” tieteenalaa kauniin havainnollisesti: ”Antropologia on ihmiselämän ymmärtämistä kaikissa muodoissaan.” Päätoimittajina blogissa toimivat Suvi Jaakkola ja Ninnu Koskenalho. ”Olimme turhautuneita siihen, että äärimmäisen kiinnostava ja hyödyllinen tieteenalamme kärsii Suomessa tunnettavuuden puutteesta. Huomasimme jakavamme vision antropologisen verkkomedian perustamisesta. Inspiroiduimme niin, että päätimme ryhtyä toimeen”, Jaakkola ja Koskenalho sanovat. Yksi blogin tavoitteista on heidän mukaansa myös parantaa antropologien

Joensuulainen Aino Kivi on ehdolla Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saajaksi esikoisromaanillaan Maailman kaunein tyttö ja lisäksi hänet palkittiin hiljattain SAK:n Duunari-stipendillä. SAK:n mukaan Kivi on tarttunut töissään rohkeasti ajankohtaisiin aiheisiin kuten maahanmuuttoon, eriarvoisuuteen ja ulkopuolisuuteen. Hänen saavutuksistaan vähäisin ei ole se, että ohjaamallaan Havukka-ahon ajattelijalla hän onnistui tekemään korkeatasoista taidetta kaupallisen ja konservatiivisen käänteen tehneessä Joensuun kaupunginteatterissa.

Sattumaa ja talven ankaruutta Onnea, epäonnea, sattumaa ja talven ankaruutta on tarjolla Kuopion taidemuseon talvikauden näyttelyissä. Taiteilija Leena Mäki-Patolan installaatio OX käsittelee onnea, epäonnea ja sattumaa keramiikasta, videoista ja äänistä rakennetussa kokonaisuudessa. Se liittyy Mäki-Patolan retrospektiiviseen näyttelykokonaisuuteen. Taiteilija viettää syntymäpäivä-juhlavuottaan. Pakkaspäivät puolestaan kuvaa talven ankaruutta ja kauneutta. Materiaalia näyttelyn tarpeiksi riittää, sillä talvinen luonto on inspiroinut suomalaisia taiteilijoita 1800-luvulta nykypäivään saakka.

AntroBlogi on kerännyt tekijäjoukkoonsa ison joukon tutkijoita ja opiskeli-

joita.

työllistymistä Suomessa. Blogi julkaisee tekstejä, videoita ja podcasteja sekä kommentoi sosiaalisessa mediassa. ”Sivustolla vierailee keskimäärin 8000 henkeä kuukaudessa, ja suosituimmat artikkelit ovat tavoittaneet noin 13000 lukijaa”, päätoimittajat kertovat. Jutuissaan AntroBlogi ruotii muun muassa sitä, kuinka

kulttuuri tulee esiin oikeudenkäynneissä ja miten ruoan avulla ilmaistaan sosiaalisia identiteettejä. Sen lisäksi tutkitaan tapaa, jolla Perussuomalaiset kiistävät kritiikin yhteyksistä äärioikeistolaisiin liikkeisiin. Artikkelit löytyvät paitsi tekstimuodossa myös kuuunneltavina podcasteina. AntroBlogi on perustettu vuonna 2015.

Humuismi

Aikalaismusiikin superolioita Kuopiossa Yksi Humu on kova, Tupla-Humu on kovempi. Pannuhuone räjähtää marraskuun alussa, kun siellä nähdään muun muassa Tre-Funk III -räpkollektiivi ja Ninni Forever Band. - Pasi Huttunen, teksti Pannuhuone posahtaa Tupla-Humuihin marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Minifestari tuo Kuopioon kiinnostavan kattauksen tuoretta musiikkia. The Sultans, Terveet Kädet -mies Läjä Äijälän perustama läntisen populaarimusiikin alkuriffiä etsivä hypnoottisesti polkeva kulttibändi hoitaa soittohommat 4. marraskuuta. Seurakseen The Sultans saa Jukka Nissisen sekä

Kivi niittää mainetta

Saumat työllistyä Carelialla

Isyyläiset Sara Peltola, Aino Kurki ja Aleksis Aronen totesivat, että pohjoiskarjalaiset yritykset ja osaajat eivät kohtaa ja tarttuivat toimeen. Rekrytori2016 toteutetaan ISYY:n järjestämän työelämäpäivän ohessa Carelian aulassa 29. marraskuuta. Ajatuksena on, että paikalle saapuu organisaatioita, joilla on tarjolla työtehtäviä, jotka sopivat korkeakouluopiskelijoille lähitulevaisuudessa. ”Opiskelijoilla on usein aivan liian iso kynnys ottaa yhteyttä ennen valmistumistaan kiinnostaviin työnantajiin. Tätä kynnystä pyrimme madaltamaan”, järjestäjät kertovat.

Kuopiossa tekijät kohtaavat Innovaattoreille, opiskelijoille ja tulevaisuuden tekijöille, kuvailee Kuopio Entrepreneuship Society yrittäjyystapahtumaansa Snellmanian suuressa auditoriossa 8. marraskuuta. ”Tulevaisuus kohdataan kokeilulla, onnistumisen kokemuksella, epäonnistumisen hyväksymisellä ja ennen kaikkea törmäyttämällä inspiroivia ihmisiä”, tapahtumasta kerrotaan. Inspiraation lähteiksi listataan kulttuuri ja poikkitieteellisyys. Tapahtuma on maksuton.

Kristalliyön kulkue rasismia vastaan

Yhden naisen dynamo Ninni Forever Band esiintyy Tupla-Humun lauan-

taissa.

Black Peiderin. Lauantaina pankin räjäyttää Haamun, Hannibalin ja 6mäen muodostama räpin superkokoonpano Tre-Funk III sekä yhden naisen kokonaisuus Ninni Forever

Band, Pintandwefallin perustajan ja Riston kitaristinakin tunnetun Ninni Luhtasaaren sooloprojekti. Tupla-Humu Pannuhuoneella 4. ja 5. marraskuuta.

Kristalliyön kulkue Joensuussa 9. marraskuuta haluaa tänä vuonna muistuttaa erityisesti turvapaikanhakijoiden karkotuksista ja paperittomien tilanteeseen liittyvistä ihmisoikeuskysymyksistä. Perinteinen tapahtuma alkaa kokoontumisella Joensuun kauppatorille kello 17. Kynttiläkulkue kulkee torilta Kulttuurikahvila Laiturille, jossa on tarjolla kuumaa mehua ja keittoa sekä kannanottoja aiheeseen. 9. marraskuuta 1938 natsit hyökkäsivät systemaattisesti juutalaisten ja heidän liikkeidensä kimppuun ja nimitys kristalliyö juontaa juurensa rikotuista ikkunoista. Tapahtuma oli lähtölaukaus laajalle joukkotuhontaan huipentuneelle sortokampanjalle.

Artistit ja kultturitoimijat kampuskaupungeissa! Demot ja tiedotteet: toimitus@uljas.net Uljas 7 | 4.11. 2016

25


EDM puskee näkyviin Joensuussa

Joensuulainen OUSNÄP! dj-kollektiivi heittää vuodessa lukuisia keikkoja ympäri Suomea

Elektronisen tanssimusiikin kukat puskevat rokkikaupungin viljavasta maaperästä. Joensuulaiset dj:t saavat näkyvyyttä jo valtakunnallisestikin. - Laura Väänänen, teksti

E

DM, elektroninen tanssimusiikki on suurin maailmanlaajuinen musiikkitrendi juuri nyt. Dj:t ovat hallinneet musiikkilistoja ja täyttäneet festareita jo usean viime vuoden ajan. Kysyntää modernille tanssimusiikille kaupungissa on, mutta löytyykö Joensuusta tarjoajaa? Dj-kollektiivi OUSNAP!, eli dj Howl, dj Maysell sekä Gratio ja Ilosaarirockissakin viime kesänä nähty Motionsina tunnettu dj-kaksikko Tuomo Korander ja Tommi Vatanen kertovat. Joensuu on aiemmin ollut tunnettu esimerkiksi suomirockin klassikkobändin Hassisen koneen kotikaupunkina, mutta myös elektronisen musiikin tuotantoon on jo heräilty. ”On hienoa huomata, että muullakin kuin rock-ja metallimusiikilla on vientiä aina radiosoittoon asti”, Motions-kaksikko sanoo. ”Kaupungista löytyy paljon tekijöitä ja soittajia. Joensuulainen tanssimusiikki alkaa nostaa päätään myös kaupungin ulkopuolella esimerkiksi Motionsin myö-

26

Uljas 7 | 4. 11. 2016

OUSNAP!

Motions

Joensuulainen musiikin tuottaja sekä djkollektiivi, johon kuuluvat dj Howl, dj Maysell sekä Gratio. Alkunsa OUSNAP! on saanut urbaanin musiikin clubina vuonna 2009, jonka jälkeen clubikonseptin leviämisen myötä muodostui OUSNAP! kollektiivi, joka nykyisin heittää vuodessa satoja keikkoja ja on esiintynyt lukuisilla festivaaleilla mukaan lukien huippusuosittu eletronisen musiikin weekend-festivaali.

Joensuulainen dj sekä tuottajakaksikko, johon kuuluvat Tuomo Korander ja Tommi Vatanen. Heidän kappaleensa ovat keränneet musiikin suoratoistopalvelu spotifyssa jo satoja tuhansia kuuntelukertoja ja yltäneet radiosoittoon asti. Uusi single "Money On Me" julkaistaan 18.11.2016

”On hienoa huomata, että muullakin kuin rock-ja metallimusiikilla on vientiä aina radiosoittoon asti

kiin keskittyviä pienempiä tapahtumia, joissa on nähty laaja kirjo paikallisia dj:tä. Kaupunkiin on pystytty tuomaan elektronisen musiikin suuren suosion ja kysynnän vuoksi myös kansainvälisiä dj-tähtiä. ”Tapahtumia, joissa kuultaisiin nousevia kykyjä ei mielestämme voi koskaan olla liikaa”, Ousnapin tyypit sanovat. Mistä sitten olisi hyvä aloittaa, jos kiinnostusta edm-musiikin tekemiseen ja tuottamiseen löytyy ja mitä siihen vaaditaan? Joensuussa esimerkiksi nuorisokeskus Whisperillä järjestetään tänä syksynä ilmaisia dj-kursseja asiasta

tä. Pienen kaupungin etuja tässä asiassa on, että tekijät tietävät enemmän tai vähemmän toisensa ja kaveria pystytään jeesaamaan tarpeen tullen”, Ousnapin porukka lisää. Joensuussa dj:kulttuuria ylläpitävät lähinnä baarit ja klubit. Kaupungista on pitkään löytynyt elektroniseen musiik-

kiinnostuneille. ”Nykyään aloittaminen dj-hommien ja tuottamisen suhteen on tehty aika helpoksi. Et välttämättä tarvitse siihen muuta kuin tietokoneen - sillä pääsee jo pitkälle”, Ousnapin väki sanoo. Usko omaan tekemiseen, ankara työskentely omien tavoitteiden saavuttamiseksi sekä verkostoituminen ovat asioita jotka ovat heidän mukaansa se tärkein asia alotteleville dj:lle. Menestys ei tule helpolla, kuten ei millään muullakaan alalla. ”Suuremmalla mittapuulla Joensuun Popmuusikot ovat todella iso apu paikallisille muusikonaluille, joten heidän juttusille kannattaa myös ehdottomasti hakeutua”, Korander ja Vatanen kehottavat. Ousnap että Motions soittivat 28. lokakuuta Joensuun BePop:ssa Nrj:n extravadance kiertueen keikalla Lennon sekä Alex Mattsonin rinnalla. Juttua kyseisestä keikasta sekä Alex Mattsonin haastattelun voit lukea Uljaan nettisivuilta.


Liikunta

Lupa mätkiä kaveria miekalla Ihan hakkaa päälle -tyylillä ei saa vetää, mutta vähän sinne päin. Historiallinen miekkailu yhdistää vauhdin, tekniikan ja supersiistit miekat. Se myös ylläpitää ja opettaa varhaisia eurooppalaisia taistelutekniikoita 1300-1800-luvuilta. - Ida Turunen, teksti & kuva

H

istoriallisen miekkailun harjoitukset ja periaatteet perustuvat kirjoituksiin, jotka lajin keskiaikaiset mestarit jättivät jälkeensä. Hommaan kuuluu miekan ja tikarin käyttöä, keihäitä ja jopa ratsailta taistelua. Nykyisin peruskurssilla jumppasalissa ei pääse hepan selkään, mutta alussa keskitytään jalka- ja miekkatekniikoiden opetteluun. Kolme vuotta historiallista miekkailua harrastanutta Kasperi Torppaa kiinnostaa lajin monipuolisuus. ”Historiallisessa miekkailussa on mahdollisuus harjoitella useiden eri aseiden käyttöä eri suuntausten pohjalta. Myös aseeton kamppailu, eli paini, kiinnostaa jo itsessään, mutta lisäksi myös täydentämään aseellisia taitoja. Omat suosikkini aseista ovat pitkämiekka ja

tikari.” Miten sitten miekkaan tartutaan? ”Osallistuminen paikallisen seuran perus- tai alkeiskurssille on luontevin ja helpoin tapa päästä harrastuksen pariin.” Mutta jos peruskurssi jäi välistä, voi mukaan hypätä myös lennosta. ”Harrastuksen pariin pääsee kyllä ilman peruskurssiakin. Tällöin aloittelevan oma motivaatio on ratkaisevaa, koska peruskurssin ulkopuolisen tulokkaan ohjeistus tapahtuu muun treenaamisen ohessa. Yleistä opetusta ei ole peruskurssin tavoin räätälöity aloittelevalle sopivaksi.” Harrastusta aloitellessa ei tarvitse olla mikään salimake, mutta kunnon kehittäminen on kuitenkin tärkeää. ”Omasta kunnosta on suositeltavaa huolehtia myös treenien ulkopuolella.

Lajin harrastajat Maija Palojärvi ja Oona Ala-Honkola esittelevät miekkailuliikkeitä.

Hyvä kunto auttaa jaksamaan treeneissä ja ennaltaehkäisee vammoja”, sanoo Torppa. Treeneissä opeteltuja asioita voi kerrata myös itsenäisesti. ”Mikäli intoa riittää, kannattaa myös harjoitella perusasioita kuten liikkumista ja lyömistä vapaa-ajalla. Miekan korvik-

keena voi käyttää mitä tahansa keppiä, jolla pystyy mallailemaan oikeaa lyönnin liikerataa.” Historiallista miekkailu harjoittaa Joensuussa Joensuun Historiallisen Miekkailun Seura, Kuopiossa Savon Miekka ja Savonlinnassa Pyhän Olavin Miekkailijat ry.

KalKe tarjoaa matalan kynnyksen liikuntaa Joensuun kampuksella toimiva, upouusi ISYY:n alainen liikuntakerho KaLKe järjestää yhteistä liikunnallista tekemistä kaikenkarvaisille liikkujille kuntotasoon katsomatta. - Ida Turunen, teksti & kuva

K

aikenlaisten Liikkujien Kerho aloitti toimintansa Joensuussa tänä syksynä. KaLKe:n puheenjohtaja Jussi Nivalan mukaan tavoitteena on rohkaista jokaista kuntoilusta kiinnostunutta aloittamaan liikunta, vaikka sitä ei olisi aikaisemmin tullut harrastettua. ”Kokemusta ei todellakaan tarvitse olla”, sanoo Nivala. Tarkoituksena on tuoda yhteen

KaLKe:n toiminta käynnistyi frisbeegolfilla Kirkkopuistossa raikkaassa syyssäässä.

ihmisiä, jotka haluavat liikkua seurassa ja tutustua uusiin ihmisiin. Kerho auttaa pääsemään kuntoilun makuun järjestämällä hauskaa tekemistä yhdessä – jolloin tulee kohotettua kuntoa ihan huomaa-

mattaan. Hauskanpidon ja uusien tuttavuuksien lisäksi KaLKe:n toimintaan osallistuminen on pääsääntöisesti ilmaista, mutta joihinkin tapahtumiin voi kuulua

osallistumismaksu. Esimerkiksi frisbeegolf-tapahtumassa radan käyttö oli maksutonta ja kerho tarjosi kiekot. Eikä tarvitse hassata rahaa kilpavarusteluun. ”Kerho yrittää järjestää myös liikuntaa, johon ei tarvitse omia varusteita”, kertoo Nivala Sisäliikuntavarusteet on tosin hyvä olla olemassa omasta takaa. KaLKe:n toimintaan voi osallistua jokainen Itä-Suomen yliopiston opiskelija. Sen lisäksi toimintaan osallistumiselle vaatimuksena on vain halu liikkua ja avoin mieli. Kerho toimii Joensuun kampuksella. Tapahtumia on tarkoitus olla kerran viikossa. KaLKe löytyy Facebookista nimellä ”KaLKe – Kaikenlaisten Liikkujien Kerho”. Sivuilla on lisää tietoa kerhosta ja siellä ilmoitetaan tulevista tapahtumista. Luvassa on tulevaisuudessa Nivalan mukaan ”mahdollisesti geokätköilyä, paintballia, keilausta ynnä muuta” ja hän huomauttaa, että ”lisää ideoita tulee, kunhan kerhon toiminta kunnolla alkaa”. Uljas 7 | 4.11. 2016

27


16.-20.11.2016 • Joensuu

Suomen suurin musiikkielokuvafestivaali

Vuoden parhaat musaleffat! Oasis • The Stooges • Spinal Tap • Blur Death • Samurai Rauni + yli 40 muuta! Liput myynnissä ma 31.10. Ole nopea! rokumentti.com Seuraa meitä: @rokumentti

28

Uljas 7 | 4. 11. 2016


ISYY:LLÄ ON ASIAA Tapahtumat

TAPAHTUU

ISYY Feedback/Backfeed evening in Joensuu and Kuopio

Kaikki kampukset:

L’Atalante klo 17.30 ja 20, Kino Kuvakukko

22.11. ISYY:n hallitustyrkkypaneeli klo 17–21

25.11. ISYY:n Kuopion toimisto on suljettu

5.–6.12. ISYY:n kampustoimistot on suljettu

1.12. Hyvät Kuvat: Room klo 17.30 ja 20, Kino

7.12. ISYY:n kampustoimistot ovat auki klo

Kuvakukko

10–15

6.12. Itsenäisyyspäivän soihtukulkue

SYY Feedback/Backfeed is an event where students can freely open up about anything that is potentially

4.12. Uljas ilmestyy

10.12. SYKETTÄ ohjatut ryhmäliikuntatunnit

bothering them during their stay in Finland. Any issues relating to your studies, housing, free time and even

9.12. ISYY:n edustajiston kokous Joensuussa,

päättyvät

the weather can be talked about!

edustajisto valitsee hallituksen vuodelle 2017

I

Feedback/Backfeed is a nice opportunity to improve things! Come and have your say. As a thank you for

your efforts, the Student Union (ISYY) will serve you free food and we also have a couple of prizes to give away.

16.12. ISYY:n kampustoimistot jäävät joulu-

Joensuu:

tauolle ja avaavat ovensa jälleen 9.1.2017

7.11. Feedback/Backfeed palauteilta klo 18,

The aim of the event is to share experiences and to hang out. We will make note of everything you say and

Suvas

will do our best to make life better for everyone in future. You can also come up with concrete plans regarding

Kuopio:

10.11. ESN Joensuu Poetry Jam

improvements that could be put into action immediately!

3.11. Hyvät Kuvat: Kirsikkapuiden alla klo

25.–26.11. Gendered mobilities -konferenssi

17.30 ja 20, Kino Kuvakukko

25.11. ESN International Music Evening klo

8.11. Why wait? - Day for doers and thinkers

18, E200

klo 10 alkaen, Snellmanian suuri auditorio

29.11. Työelämäpäivä

On Monday 7.11. from 6 pm to 8 pm at Suvas (Suvantokatu 6).

10.11. Hyvät Kuvat: Spotlight klo 17.30 ja 20,

3.–8.12. ESN Trip to Saariselkä, Lapland

Sign-up required by Friday 4.11. 12noon: https://goo.gl/forms/9azKnmvH2X2Keqfm2

Kino Kuvakukko

6.12. Itsenäisyyspäivän soihtukulkue

16.11. Feedback/Backfeed palauteilta klo 18,

9.12. ESN Hasta la Vista, baby -party

This is a fun and useful event – so do not miss it!

ISYY Feedback/Backfeed evening in Joensuu:

ISYY Feedback/Backfeed evening in Kuopio:

Lukema

On Wednesday 16.11. from 6 pm to 8 pm at Lukema.

17.11. Hyvät Kuvat: Hail Caesar klo 17.30 ja 20,

Savonlinna:

Sign-up required by Monday 14th of November 12noon: https://goo.gl/forms/G6SxC8KiOICj3wA73

Kino Kuvakukko

8.11. Olavinkadun Appro 2016 klo 17.30

21.–24.11. ISYY:n Kuopion toimisto on auki klo

29.11. Linnan juhlat 2016 klo 18.30, Olavin-

10–15

linna

Please note that the event is for ISYY members only.

24.11. Hyvät Kuvat: Nolla käytöksessä &

Jos haluaisit oman kerhosi esittelyn tälle paikalle, laita viestiä osoitteeseen tiedotus@isyy.fi.

Kerhot kampuksilla

Kärmes vie lautapelien lumoihin Kärmes on kuopiolainen maksuton lautapelikerho,

Lisää tapahtumia löydät ISYY:n verkkosivuilta! isyy.fi/ajankohtaista/tapahtumat

ISYY:n lihalla

Yllätyksiä ja toimistohommia

jonka peli-illoissa pyörii pääasiassa yliopiston opiskelijoita, mutta myös muita jo opintonsa päättäneitä sekä

IISYY:tä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausittain yksi tekijä. Vuorossa ISYY:n korkeakouluharjoittelija Iiro Tuovinen..

muutamia lautapeliharrastajiakin. Peli-iltoja järjestetään viikoittain Lukemalla. Tapahtumia ovat tammikuussa järjestettävä Kink-

Minkäänlaisia osallistumis- tai jäsenmaksuja emme

I

kerää. Viikottain järjestettävien peli-iltojen päivämäärät

nettisivuja, toimimaan asiakaspalvelussa ja tekemään

kucon, sekä syksyllä pidettävä Hexacon.

iro eli tuttavallisemmin harkkari-Iiro aloitti harjoittelunsa ISYY:n Joensuun toimistolla lokakuun alussa.

Kuinka kerhoon ja kerhoiltoihin pääsee mukaan?

Paikkaa hän osasi hakea, koska hänen ystävänsä oli tehnyt harjoittelunsa ISYY:llä aiemmin.

Iiro on päässyt päivittämään muun muassa ISYY:n

Students of Finland -haastatteluja. Vaikka miehellä oli

näkee Kärmeksen facebook-sivuilta (Kärmes Kuopio) tai Suomen lautapeliseuran foorumilta (www.lautapeliseu-

Yleensä kuitenkin pelipöydälle nostetaan jotain uudem-

etukäteen jonkinlainen mielikuva tulevista työtehtävis-

ra.fi/foorumi > Pelikerhojen omat alueet). Pelipaikkana

paa ja hieman sisällöllisempää. Aina kuitenkin käydään

tä, ne ovat onnistuneet myös yllättämään:

toimii Kuopiossa Lukema.

säännöt läpi, joten valmiiksi ei sääntöjä tarvitse osata.

”Yllättävin työtehtäväni on ollut nettilomakkeen kirjoitusosioiden korjaaminen. En tiedä itsekään, miten

Miten pääsee peleihin mukaan? Mitä peli-illoissa pelataan?

Pelottaa… Minkälaisia otuksia siellä on?

sen tein, mutta nyt lomake toimii.”

Otamme parhaamme mukaan ensikävijät mukaan

Vaikka hieman kummallisuus välillä nostaakin päätään,

tuttu jo etukäteen. Ylioppilaskuntaa hän suosittelee

peleihin, joita ollaan aloittelemassa. Peli-illoissa on myös

niin kyllä kerhossa on ihan tavallisia ihmisiä. Pelästyä ei

harjoittelupaikaksi muillekin:

Kärmeksen ”vakkareita” jotka opettavat pelien sääntöjä

tarvitse, vaikka välillä jutut kovaäänisiä olisivatkin. Jouk-

ja tulevat tarvittaessa mukaan peliin ohjaamaan.

koon on mahtunut niin sosiaalialan, farmasian, fysiikan

pysyy halpojen lounaiden kantomatkalla ja mahdollis-

tapolitiikan opiskelija.

kuin lääketieteenkin opiskelijoita, sekä jo työssä käyviä.

ten muiden opintojen suorittaminenkin helpottuu.”

Mitä: Tekee opintoihinsa pakollise-

Pelit vaihtelevat laidasta laitaan, mutta Afrikan

lautapeliklassikot kuten Carcassone ja Menolippu.

”Yliopistolla sijaitsevan harjoittelupaikan ansioista

Iiro Tuovinen Kuka:Viidennen vuoden yhteiskun-

na kuuluvaa harjoittelua ISYY:llä

tähden, Aliaksen tai Monopolin kaltaiset pelit ovat jo historiaa. Yksinkertaisemmasta päästä ovat modernit

Isyyläinen muikea työyhteisö oli puolestaan Iirolle

Rohkeasti mukaan! Tervetuloa!

Missä: Joensuun kampustoimistolla.

Joensuun toimisto Kuopion toimisto Savonlinnan toimisto Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs ma, ti 10-15 Yliopistonranta 3 ma, ti 10-15 Kuninkaankartanonkatu 7 ma-to 10-14 80100 JOENSUU to 10-15 70211 KUOPIO to 10-15 57100 SAVONLINNA pe 10-13 toimisto.joensuu@isyy.fi pe 10-13 toimisto.kuopio@isyy.fi pe 10-13 toimisto.savonlinna@isyy.fi 050 341 6346 044 576 8419 044 576 8430 ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote uutiskirjeenä sähköpostiisi. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, ISYY-info sähköpostilista: Liity kampuksesi listalle. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, Twitter: @ISYYH, sivun toimitus: tiedostussihteeri Heljä Koistinen Uljas 7 | 4.11. 2016

29


Kolumni | Keinot vailla päämäärää?

LET’S BESSERWISSER!

Motin metsästys

K

irjoitan motivaatiosta silläkin uhalla, että kyseisen aiheen kirjoituksia pidetään auttamattomasti self-help -kirjallisuutena. Itsensä auttamisen elämässä eteenpäin pitäisi olla stigmatisoivaa puuhaa. Motivaation kadottaminen voi tuntua mitäänsanomattomalta tai hyisen kylmältä realiteetilta, joka puhaltaa epätoivon tuulia arjen kiemuroihin. On eri asia käykö niin yhtenä päivänä, viikkona tai kuukautena. Yhden päivän motivaatiovajetta voi hyvin paikata nukkumalla tai lenkkeilyllä, tekemällä jotain mikä poikkeaa arkirytmistä. Yleensä motivaation karkaamiselle olennaista on se, että henkilö on tehnyt liikaa jotain tiettyjä asioita elämässä. Niitä ei välttämättä haluaisi tehdä tai ympäristö ei tue tehtyjä tekoja. Mikä tahansa syy motivaation menettämiselle on, motin metsästys alkaa tilanteen kartoittamisella. Ehkä koskettavampia inspiraatioita aiheen kannalta allekirjoittaneelle on ollut Pekka Himasen Global dignity puheessa kysymys, what will you serve? Motivaation kannalta kysymyksen voi kysyä itseltään muodossa: mitä tarkoitusta palvelen? Mikä on se liikuttavin motiivi, voima ja täyttymys elämässä. Tieto motivaatiosta ei ole kuitenkaan kuin vasta ensimmäinen askel motivaatiolla asioiden tekemiseen. Se on avaus motivaation kehittämiselle. Ihminen kehittyy ja muuttuu ajan kanssa. Tämä jää arkielämässä monesti huomaamatta, mutta motivaation kohdalla tämä muutos on olennainen osa sen katoamiseen johtavissa syissä. Motivaation menettänyt henkilö voi olla kehittynyt erilaiseen suuntaan ympäristöönsä nähden tai kehitys itsessään on mennyt eri suuntaan vanhan motivaation lähteistä. Ihminen on siten kehityksensä kautta jatku-

Sanna Hukkanen | Korpi

vassa muutosvirrassa jokaiseen asiaan nähden, mihin hänellä on motivaatiota. Motivaation takaisin saaminen vaatii siten kartoittamista seuraavien asioiden välillä.

”Mitä tarkoitusta palvelen? Millainen minun ympäristöni on tähän asiaan liittyen? Mille asioille motivaatio on ennen rakentunut? Miksi se ei enää riitä? Olenko muuttunut henkilönä niin paljon, että kyseinen asia ei enää kiinnosta? Kysymyksiä on monia, ja ne ovat monesti henkilökohtaisia kysymyksiä tekemisen syistä ja tavoitteista. Käytännössä rehellisyys itselleen omista tekemisistään, ja siitä mitä asioilta odottaa, on hyvä lähtökohta motivaation säilyttämiselle. Toinen suurempi asia on tiedostaa oman henkilökohtaisen kehityksen suunta ja mukailla tekemisiään maailmassa vastaavalla tavalla. Pääasiallisesti tekemisen täytyy olla mielekästä, jotta motivaatio tekemiseen ei katoa kokonaan. Motivaation määrä tekemiseen voi vaihdella huomattavasti eri päivinä, mutta pitkällisen motivaation puutteen takana on ristiriitainen suhde oman tekemisen, jaksamisen, taitojen ja ympäristön välillä. Motivaation hoivaamisen kannalta olennaista on ruokkia sitä uusilla ajatuksilla, vaihdella ympäristöjä, tutustua uusiin ihmisiin, opetella uusia asioita ja huolehtia omasta jaksamisesta arjessa. Motivaation säilyttäminen on siten jatkuvaa tasapainon hakemista elämän eri tekijöiden välillä. Ari J. Tervashonka Persoona jonka mielestä pakko ei ole paras muusa.

1

- Itäinen Turhan Tietäjä

Tee aivotöksyjä lisäämällä viivalle maantieteellinen paikka. Suluissa kirjainten määrä.

A) SS-Herman ja SA-Hans ryhtyivät persryykkösille Stalingradin lähistöllä, aloittaen uuden elämän sateen _______ tseina. (7) B) Istuva Härkä tuumaili Little Bighornin aattona: Skalpeerau _______ ssä se totuus piilee, tänään otetaan sk_____ tuolta perkeleen kenopää Custerilta. K ____ t ja k ____ ssit höökivät ensin ja meidän nilkit painaa perästä. (7,5,4,4)

2

Kuka kirjoitti 350 novellia ja kymmenen romaania? Arvostelijat vertasivat häntä itse Aleksis Kiveen. Hän erehtyi kritisoimaan vuonna 1928 ilmestyneellä novellikokoelmallaan ensimmäisen tasavallan armeijaa – hänet julistettiin punikiksi. Kustantaja vaati tekemään muutoksia, mutta kirjailija ei suostunut: ”Kuvasta ei saa kauniimpaa kuin malli on”, hän ärähti. Lopulta sen julkaisi vasemmistolainen kustantaja. Äärioikeisto veti der herne an der räkäulotin, ja Mika Waltari julkaisi näkemyksensä tasavallan armeijasta: Siellä missä miehiä tehdään. Kirjailija oli pyssysillä talvi- ja jatkosodassa. Välirauhan aikana hänen talvisodan korpisotaa kuvaava teos julkaistiin. Jatkosodasta hän kirjoitti teoksen, jonka yksi teemoista lienee otettu Länsirintamalta ei mitään uutta-romaanista. Sodan jälkeen hän vakiinnutti aseman novellin taitajana. Hänet palkittiin Pro Finlandia-mitalilla vuonna 1948. Hän hukkui kalastusretkellä syyskuussa 1955. 1) Onttoni Miihkali. X) Erkki Palolampi. 2) Pentti Haanpää.

3

Mitä virvoitusjuomaa on myyty vuodesta 1929 lähtien? Se sisälsi litiumsitraattia 1950-luvulle asti, kunnes aanailtiin sen sivuvaikutuksista. Litiumia nimittäin käytetään kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa. Nykyinen nimi on vuodelta 1936. Nimeen liittyy tarinoita: yhden mukaan se juontuu siitä, että juoman pH-arvo ylitti tietyn luvun; toisen mukaan siinä käytettyjen ainesosien määrästä. 1940-luvun lopulle tultaessa siitä oli tullut maailman kolmanneksi myydyin virvoitusjuoma. 1960-luvulla se erottui joukosta ja tuli osaksi vastakulttuuria markkinoinnin rakentuessa Uncola-kampanjan ympärille. Mainokset olivat sanalla sanoen psykedeelisiä. 1) Schweppes. X) Sprite. 2) 7 Up.

4 5

Mikä on nuorin platinaa myynyt yhtyeemme? Debyyttialbumi, joka ilmestyi marraskuussa 1999, möi kahdessa viikossa kultaa. Platinaa se oli myynyt tammikuussa 2000. Levytyssopimuksen yhtye oli allekirjoittanut toukokuussa 1999, jolloin puolet sen jäsenistä oli vasta 13-vuotiaita.

1) Tiktak. X) Nylon Beat. 2) Ultra Bra. Minkä Aasian maan virkaatekevänä diktaattoriperkeleenä Islam Karimov toimi? Presidenttinä vuodesta 1991 vuoteen 2016 saakka. Toinen maailman sisämaavaltioista, jonka kaikki naapurit ovat sisämaavaltioita – siis valtioita, joilla ei ole merellistä rajaa. Pinta-alaa on 447 000 km², jota suurin osa aavikkoa. Se sijaitsee Silkkitien varrella, ja sitä ovat hallinneet niin mongolit, persialaiset kuin neuvostolaisetkin. Kuuluisia hallitsijoita: Tšingis Kaani, Timur Lenk. Maassa oli yhdysvaltalaisia joukkoja vuodesta 2001 vuoteen 2005 saakka, jotka huolsivat Afganistanin operaatiota. Poliittisten tuulten kylmetessä maa solmi puolustussopimuksen Venäjän kanssa. 1) Kazakstan. X) Uzbekistan. 2) Mongolia.

Nimi 1

30

2

3

4

5

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1 Uljas 7 | 4. 11. 2016

Oikeat vastaukset sivulla 32.


TULOSSA LÄHIAIKOINA:

Uutisraivaaja Helsingin Sanomain Säätiön innovaatiokilpailu

6.-8.11. TO 10.11. TO 17.11. LA 19.11. PE 25.11. TO 1.12. PE 2.12. PE 9.12. TO 15.12. PE 16.12.

HENRY´S SPEAK EASY OLAVI UUSIVIRTA 15€ PAIN (SWE), TURMION KÄTILÖT (FIN) 20€ PAULI HANHINIEMEN RETKUE 15€ MARTTI SERVO & NAPANDER 10€ STAM1NA 20€ NICKE BORG HOMELAND (SWE) 10€ RECKLESS LOVE 15€ CMX 20€ PERTTI KURIKAN NIMIPÄIVÄT 10€

K AT S O K O K O O H J E L M A N E T I S TÄ ! HENRY’S PUB KUOPIO: SU-MA 23-04, TI-TO 21-04, PE-LA 22-04 | SU-TO K18, PE-LA K20 | KEIKAT K18 ENNAKKOLIPUT: LEVYKAUPPA ÄX, HENKKA, LUKEMA, CAFESAVOTTA & LIVETO.FI

Karaoke ke-su 21.00 After Ski 22.00 Su-Pe K20 - La K22

w w w. b a r n o u s u . f i

Kilpailun tavoitteena on löytää tiedon­ välitykseen ja journalismiin uusia toimintatapoja ja menestyviä liike­ toimintamalleja. Kilpailun voittaja saa kehitysrahaa jopa 250 000 euroa, jonka avulla hän toteuttaa hankkeensa. Hakuaika päättyy 17.1.2017 Lisätietoja ja hakulomake osoitteessa uutisraivaaja.fi Helsingin Sanomain Säätiö toimii laatujour­ nalismin ja sananvapauden puolesta. Säätiö jakaa apurahoja viestintäalan tutkimukseen, koulutukseen ja kilpailuihin sekä ylläpitää Päivälehden arkistoa ja Päivälehden museota.

Uljas 7 | 4.11. 2016

31


Näytä opiskelijakortt ia ja herkuttele!

PeeÄssän opiskelijaedut LASKUN LOPPUSUMMASTA -10% (Voimassa ma-su)

(Voimassa su-to)

Á LA CARTE ANNOKSISTA -10% (Voimassa su-to)

ISOMPI JUOMA & RANSKALAISET NORMAALIHINTAISEN ATERIAN OSTAJALLE

BUFFA OPISKELIJOILLE 9,90 € (Voimassa ma-su)

ERIKOISKAHVEISTA -10% (Voimassa su-to)

Opiskelija edut ovat mainittuina aikoina voimassa 31.5.2017 saakka. Etu on henkilökohtainen ja sen saa opiskelijakorttia näyttämällä. Ei voi yhdistää muihin etuihin ja alennuksiin

Katso tarkemmin eduista:

RAFLAAMO.FI

32

Uljas 7 | 4. 11. 2016

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: kaarina sveitsi alpit iowa oman 2 2 1 X

Uljas 7/2016  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you