Page 1

2016

6

Itä-Suomen ylioppilaslehti

Halu ymmärtää

ISYY:n edustajisto päätti yksimielisesti liittyä Huominen ilman pelkoa -kampanjaan >>4-5 Yliopistoväen ammattiliitot vaativat yliopistolakia muutettavaksi >>6-7


LA 8 . 10 . 2 0 16 • J O E N S U U A R E E NA

22:00

23:30

H A P P O R AD I O

17:45

JVG

19:00

20:30

SAN N I

POETS OF TH E FALL

KU NINGA S IDE A 16:30

NIKKE A NKA RA

Liput 20/30 € • VIP-paketti 60 € • Lisätietoja: lehtiailosaaressa.fi Ennakkomyynti: Tiketti • Lippupiste • Kerubi • Levy-Eskot (ei VIP-paketteja) Tarjolla myös majoituspaketteja: sokoshotels.fi (varauskoodi: BILEET)

K E RU BI N L I V E 1.10.

MU ISTA HE I NÄÄ: Käy syömässä Kerubin kantisburgeri Kerää porukka Kerubin musa- ja leffavisoihin Muista joka viikkoiset ja ilmaiset Keru-B-Movies -leffanäytöset Kerubin Stand up -klubit, tänne liput vain vitosen! Merkitse kalenteriin ainakin Katatonian ja Stam1nan keikat Varaa oma tila ainejärjestön kokoukselle Kerubin kabineteista Osta Lehtiä Ilosaaressa -opiskelijaliput ajoissa!

7.10. 14.10. 14.10. 21.10. 22.10. 22.10. 27.10. 29.10. 3.11. 4.11. 4.11. 5.11. 11.11. 12.11. 18.11. 18.11. 24.11. 25.11. 26.11. 2.12. 3.12. 9.12. 10.12. 16.12.

Jazzkerho -76 40 vuotta: Nina Mya • Jussi Fredriksson Trio • Jukka Eskola Soul Trio (12/20/25 €) Kerubin Stand up: Rudi Rok (5 €) Kotiteollisuus (18/20 €) Ukkosmaine (8/10 €) Ile Kallio Big Rock Band (16/18 €) Popeda (23/25 €) Freerap • Kube (10/12 €) Profane Omen • Morket • Ranger (10/12 €) Francine • Melrose (18/20 €) Katatonia (SWE) (22/24 €) Kerubin Stand up: Pete Kosonen (5 €) Jarkko Martikainen & Luotetut Miehet • Sakari Preuss (13/15 €) Wasted • Lasten Hautausmaa • Kivesveto Go-Go (10/12 €) Olavi Uusivirta • Underwater Sleeping Society (14/16 €) Stratovarius • Thunderstone (20/22 €) Mira Luoti (12/14 €) Tuuttimörkö (8/10 €) Salin keikkaleimalla Silvennoinen & Maijanen Band (20/22 €) Kellariin vapaa pääsy! Pauli Hanhiniemen Retkue (13/15 €) Apulanta LOP (23/25 €)NMY YT Y PUU Stam1na • Kasvoton (18/20 €) Anssi Kela (12/14 €) Amorphis – Eclipse special show (23/25 €) CMX (18/20 €) Kerubin Stand up: Anitta Ahonen (5 €)

Osta liput ennakkoon: Levy-Eskot • tiketti.fi • kerubi.fi Alennus Kantiskortilla Kerubin tiskiltä ostetuista lipuista Kerubi • Siltakatu 1, Ilosaari • Joensuu • info@kerubi.fi kerubi.fi • Facebook & Instagram: @ravintolakerubi

2

Uljas 6 | 30. 9. 2016

Kellari

Joka pe & la • 23-04

D I S CO

Disco eli diskoteekki on tanssi- ja seurustelupaikka, jossa voi nauttia virvokkeita ja käyttäytyä vapautuneesti.

KANTIS SAA AINA ENEMMÄN! Hanki itsellesi Kerubin Kantiskortti ja saat huikeita etuja. Myynnissä tiskillä, hinta 5 € Katso lisäinfo ja edut: kerubi.fi/kantis


Alku

Mitäs nyt?

”Se kaikki Jumalaan uskomisesta kumpuava hyvä ja paha onkin kummunnut musta itsestäni” - Mikko Joensuu, s. 23 Pääkirjoitus | Uljas linja

Sisällys | Kellastuu jo

4-5 8-9 10-11 Kuopio halutaan hilata suurten

joukkoon houkuttelemalla sinne lähes nykyisen asukasluvun verran lisää asukkaita.

Nyt sieneen! Suppilovahvero on

yleinen, satoisa, helppo tunnistaa ja säilöä. Satokausi jatkuu vielä kuukauden verran.

28-29 Pikadeittailu kuulostaa amerikkalaiselta turhuudelta, mut-

ta se on hauskaa ja kyllä sieltä saattaa parikin löytyä.

Filosofi Frank Martelan mukaan

Itä-Suomen yliopistosta ei valmistuta työhön, jonka kone vie. Luovuutta ja ihmiskontaktia tarvitaan edelleen.

12-13 Huippu-urheilun ja akateemisten opintojen yhteensovittaminen vaatii paljon, mutta Urheiluakatemia auttaa.

16-17 Maailma on taas jakautumassa blok-

keihin, ja jos Suomi kumartaa yhdelle se pyllistää toiselle. Tasapainoilu on tuoreen kirjan mukaan nyt tarpeen.

Luentomuistiinpanot | Tarakalla

Itä-Suomen ylioppilaslehti Päätoimittaja

Jarkko Kumpulainen 044 576 8420 paatoimittaja@uljas.net Toimittaja

Pasi Huttunen 044 576 8427 pasi.huttunen@uljas.net Taitto

Jarkko Kumpulainen, Pasi Huttunen Kustantaja

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Painopaikka

Botnia Print Ilmoitusmyynti

Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@uef.fi

Poliittinen robotti

P

itkän globaalin laskusuhdanteen asetuttua arkiseen alhoonsa, ollaan uutta nousua hakemassa supertuottavuudesta, jota tuottaisi älykkään koneen ja ihmisen liitto. Laajempi keskustelu tuottavuuden super-mallista ja älykkäistä koneista avautui maassamme elokuun lopussa, kun Etlan 70-vuotisseminaarista kävi puhumassa MIT:n digitaalitalouden ohjelmaa vetävä professori Erik Brynjolfsson. Hänen mukaansa nyt käsillämme on uusi, edellistäkin suurempi teollinen vallankumous, jossa aistiva ja syväoppiva kone olisi korvaamassa yhä enemmän ihmistyötä. ”Yhden kykenevän ja motivoituneen ihmisen työpanos saa koneen ja datan tuesta rakettimoottorin, joka sinkoaa tuottavuuden moninkertaiseksi, ehkä monikymmenkertaiseksi”, profetoi Matti Apunen Elinkeinoelämän valtuuskunnan Robotit töihin –raportin esipuheessa. Käynnistyvä keskustelu muistuttaa unelmineen ja pelkoineen sitä julkista keskustelua ja kampanjointia joka käytiin silloin, kun tietoyhteiskunnan perustaa valettiin. Mielikuva katoavasta työstä aiheuttaa pelkoa. Uudenlaiset kasvun ja innovaatioiden mahdollisuudet puolestaan synnyttävät hybristä. Tuleva konetyövoima ei myöskään oikeuksistaan piittaa, joten Kiina-ilmiön uhat on siltä osin kuitattu. Teknologian muutoksia ei kannata väkisin jarruttaa. Se, miten työn muutos laskeutuu maailman kansalaisten arkeen, on lopulta poliittisia päätöksiä vaativa kysymys. On naiivia kuvitella koneiden tuottaman vaurauden jakautuvan tasapuolisesti nykyisessä järjestelmässä ja yksilöpsykologian jännitteissä. Brynjolfsson muistuttaa, että tietokoneet ovat kehittyneet eksponentiaalisesti kiihtyvään tahtiin. Pian harppaukset ovat niin suuria, että yhteiskunnan perusrakenteet pitää uusia. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ei nouse agendalle, ellei sitä herätä vaatimaan. Siitäkin huolimatta, että robottien pakkaaminen laivoihin ja siirtäminen oikeuksista luopuneille maille näyttäisi olevan robottiteollisuuspampun tuleva neuvotteluvaltti. Brynjolfsson itse ehdottaa Helsingin Sanomien haastattelussa sosiaaliturvaa kaikille maksettavana perustulona. Työttömäksi jääville hän ehdottaa taitojen välitöntä kartoittamista ja päivittämistä avoimia työpaikkoja vastaaviksi lyhyillä nanotutkinnoilla. Uljaan sivulla filosofian tohtori Frank Martelalta kysytään, kuinka paljon koneet tulisivat mahdollisesti korvaamaan tulevaisuudessa Itä-Suomen yliopistossa annettavien tutkintojen töitä. Martelan mukaan koneet eivät korvaa korkeasti koulutettujen keskuudessa kokonaisia ammatteja, vaan yksittäisiä työtehtäviä näiden ammattien sisällä. Jarkko Kumpulainen

Kansikuva

Pasi Huttunen Lähetä omasi osoitteeseen: toimitus@uljas.net

Lara Graffit

Uljas 6 | 30.9. 2016

3


Gallup

Lopullinen totuus

Mitä fuksin kannattaa välttää?

”Kasvu on myös keskeisesti kiinni yliopiston kyvystä kasvaa ja luoda hyvinvointia tähän yhteiskuntaan..

Koulutuspalloa | Ottaa ja antaa

Petteri Grönholm, Sini-Maria Melanen & Nina Räsänen

Kuopio

Tuomo Soininen

Ympäristötieteet, 2. vsk. - Yksin jäämistä

Pyry Keinänen Farmasia, 2. vsk.

-Välttää bileitä tenttiä edeltävänä iltana. Omaa kokemusta on.

Joensuu Juho-Petteri Yliuntinen

tietojenkäsittelytiede, 5. vsk. - Kaikkea ilmaista viinaa ei tarvitse juoda.

Eveliina Rikkinen

historia, 6. vsk. - Ota rennosti, älä stressaa ainakaan kandista.

Savonlinna

Kuopiota kiilataan suurien joukkoon Kuopion alueen kauppakamari ja Kuopion yrittäjät haluavat Kuopion vuoteen 2040 mennessä maan suurimpien kaupunkien kärkiryhmään. Tällä hetkellä kaupungissa on noin 112000 asukasta. Asetettu tavoite olisi 24 vuoden päästä 200 000 ihmistä, eli kokoluokaltaan nykyisten Oulun ja Vantaan välissä. Kasvua halutaan hakea satsaamalla terveysteknologiaan ja hyvinvointiin. Yritysten pyritään samaan lisää 200. Laskelmien mukaan tällä saataisiin 20 000 uutta työpaikkaa. ”Vahvuutena on terveysteknologiaan ja hyvinvointiin liittyvä osaaminen muun muassa yliopiston kautta”, Kuopion kauppakamarin toimitusjohtaja Silja Huhtiniemi kertoo. Tarve terveys ja hyvinvointiteknologialle on kasvamassa, kun suuret ikäpolvet ovat juuri ylittäneet 70 vuoden rajapyykin ja väestö ikääntyy. Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Kantanen arvioi yrittäjä tahojen tavoitetta kunnianhimoiseksi ja ajatuksia herättäväksi. ”Tällä hetkellä kasvu on vajaa kaksi prosenttia vuosittain, ja jos ei tapahdu mitään suurempia loikkia, niin 200 000 tavoitteeseen ei ihan päästä”, Kantanen pohtii. 150 000 asukkaan rajan ylittäminen on todennäköisempää, mutta Kantanen arvioi, että laskuihin on voitu ottaa kuntarajan ylittävä Siilinjärvi, joka tulevaisuudessa voi olla kuntaliitoksen myötä osa Kuopiota. Kantanen painottaa niin ikään yliopiston roolia

kasvun veturina. ”Kasvu on myös keskeisesti kiinni yliopiston kyvystä kasvaa ja luoda hyvinvointia tähän yhteiskuntaan. Terveysteknologia ja terveyteen liittyvät asiat kumpuavat yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan ympäriltä”, Kantanen toteaa. Petteri Grönholm

Suomen kaupungit TOP 20 Helsinki (630 752) Espoo (270 010) Tampere (225 319) Vantaa (215 022 ) Oulu (198 584) Turku (186 191) Jyväskylä (137 504) Lahti (118 848) Kuopio (112 201) Kouvola (85 861) Pori (85 360) Joensuu (75 640) Lappeenranta (72 946) Hämeenlinna (68 014) Vaasa (67 630) Rovaniemi (61 857) Seinäjoki (61 631) Mikkeli (54 724) Kotka (54 363) Salo (53 831)

Hymyä, valituksia ja hyvinvointia Hyvinvointiviikkoa vietetään Itä-Suomen yliopiston kampuksilla 3.-9. lokakuuta ja samaan aikaan kerätään myös palautetta ISYY:lle, yliopistolle, YTHS:lle, Amicalle ja muille opiskelijan hyvinvointiin liittyville tahoille. Hyvinvointiviikon aikana järjestetään kampuksilla esimerkiksi hyvinvointimessut Savonlinnassa 5. sekä Joensuussa ja Kuopiossa 6. lokakuuta.

Messuilla on tarjolla tietoa hyvinvointia ja oppimista tukevasta ravitsemuksesta ja mukana ovat esimerkiksi YTHS, Suomen Terveystalo, Fazer Amica sekä Sykettä-yliopistoliikunta. Yliopiston liikuntailtapäivää puolestaan vietetään 4. lokakuuta. Pasi Huttunen

Sammy Pylkki käsityötiede, 2. vsk. - Kannattaa välttää tehtävien viime tippaan jättämistä. Ja viinaa joissain tapauksissa.

Tiia Raki

kotitaloustiede, 5. vsk - Ei mitään. Ekana vuonna kannattaa kokeilla kaikkea, kun myöhemmin ei enää ehdi eikä jaksa.

4

Uljas 6 | 30. 9. 2016

Pikavippifirmat innokkaita kiertämään sääntöjä Pikavippifirmat ovat tutkimuksen mukaan innokkaita kiertämään sääntöjä. Valvontaviranomaiselta puolestaan puuttuu keinoja puuttua asiaan. Tutkimuksen havaintojen mukaan ongelmana ei ole muutama yksittäinen yritys vaan koko toimialan kulttuuri. Tähän johtopäätökseen ovat tulleet professori Anssi Keinänen ja tutkija Niko Vartiainen ItäSuomen yliopistosta artikkelissaan Pikaluottojen valvonta: Miten lainsäädännön valvonta toteutuu käytännössä? Oikeusministeriön työryhmä on raportissaan

esittänyt lisäyksiä kuluttaja-asiamiehen keinovalikoimaan. Työryhmä ehdottaa säädettäväksi lakia seuraamusmaksusta kuluttaja-asioissa. Lisäksi se esittää muutoksia kuluttajansuojalakiin. Myös aluehallintovirastojen toimivaltaa ehdotetaan laajennettavan. ”Tämän tutkimuksen perusteella ehdotukset ovat oikean suuntaisia pikaluottoalalle”, tutkijat toteavat. Pasi Huttunen


”Vaikka aloitteessa on puutteensa, se antaa oikeanlaisen signaalin ja viestin.

ISYY osallistuu rasismin vastaiseen kampanjaan

Perussuomalaisten edustajistoryhmä jakautui kahtia päätettäessä liittymisestä Huominen ilman pelkoa -kampanjaan. Jarno Lähteenmäki (kuvassa oik.)oli ainoa, joka vastusti. Hän ei

saanut vastaesitykselleen kannatusta ryhmätoveriltaan, sitoutumattomalta Marko Koskelolta, joten liittymisestä kampanjaan päätettiin yksimielisesti.

Aihetta käsiteltiin edustajiston kokouksessa torstaina 15.9.2016. Perusteluita esitettiin niin puolesta kuin vastaan, mutta ISYY osallistuu kampanjaan yksimielisellä päätöksellä. Perussuomalaisten nuorten edustaja Jarno Lähteenmäki ei saanut kannatusta vastaesitykselleen, joten asiasta ei äänestetty. ”Perussuomalaiset nuoret pitävät tätä järjestötasolla aivan absurdina esityksenä, ja näin ollen ehdotan, ettei ISYY osallistu tähän kampanjaan. Esitys on huonosti valmisteltu eikä rasismia ole tarkemmin määritelty. Mielenkiintoista

on myös taloudellisten neuvojen ja asianajamisen rangaistavuus vielä erikseen”, Lähteenmäki kommentoi. Lähteenmäki on kantansa kanssa yksin siinäkin mielessä, että valtakunnallisesti Perussuomalaiset nuoret lähtivät kampanjaan mukaan. Itä-Suomen Vihreä vasemmiston Karo Kankus kannatti osallistumista. ”Nykyistäkään lainsäädäntöä ei sovelleta tarpeeksi ankarasti. Aiheesta keskusteltuamme olemme todenneet, että vaikka aloitteessa on puutteensa, se antaa oikeanlaisen signaalin ja viestin”, Kankus perusteli.

Myös Perussuomalaisten ryhmän sitoutumaton varaedustaja Marko Koskelo oli Kankuksen kanssa samalla linjalla. ”Fakta on, että jos muutkin ylioppilaskunnat ja opiskelijajärjestöt osallistuvat tähän kampanjaan, niin kyllä ISYY:llä on velvollisuus osallistua. Hallituksen esitys pitäisi hyväksyä”, Koskelo kommentoi. Vastakkaisia mielipiteitä edustaneet Lähteenmäki ja Koskela tarkensivat mielipiteitään myöhemmin Uljaalle. ”Ymmärrän kyllä, että rasismi halutaan rikoslakiin, mutta ongelmallista on myös, ettei rasismia määritellä tarkemmin. Olisi sama asia, jos perussuomalaiset nuoret vaatisivat ”epäisänmaallista toimintaa rikoslakiin” eikä asiaa määriteltäisi sen tarkemmin”, Lähteenmäki vertaa. ”Ymmärrän Jarnon kommentin, rasis-

min määrittelyssä on ongelmia, ja jo nyt on vaikeaa antaa maksimirangaistuksia. Mutta kampanja on tärkeä ja ylioppilaskunnalla on velvollisuus osallistua siihen. Toisaalta jos aloite menee käsittelyyn, kansanedustajat pääsevät määrittelemään, onko tällä kansalaisaloitteella pohjaa”, Koskelo pohtii.

1

Uutinen #

Itä-Suomen ylioppilaskunnan edustajiston hallitus esitti edustajistolle, osallistuuko ISYY Huominen ilman pelkoa järjestäytynyt rasismi rikoslakiin- kampanjaan. – Niina Turunen, teksti & kuva

Uljas 6 | 30.9. 2016

5


Kampus

” Kuinka monta arviota pitää tehdä ennen kuin tämä viesti otetaan vakavasti?

Liitot: yliopistolakia muutettava Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto vaativat yliopistolakia muutettavaksi niin, että henkilökunnan ääni kuuluisi päätöksenteossa paremmin. -Pasi Huttunen, teksti & Veikko Somerpuro, kuva

vihdoin muutettaisiin kun samat ongelmat on huomattu nyt jo kahdessa arvioinnissa.

toimintakertomus sekä päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja rehtorille. Vuonna 2010 voimaan astuneesta yliopistolaista on nyt tehty kaksi arviointia ja jo edellisen, vuonna 2013 tehdyn arvioinnin jälkeen eduskunnan sivistysvaliokunta totesi, että yliopistojen päätöksenteossa pitäisi hyödyntää enemmän yliopistoissa olevaa laajaa asiantuntemusta. ”Kuinka monta arviota pitää tehdä ennen kuin tämä viesti otetaan vakavasti? Tilanne on kolmen vuoden aikana vain kärjistynyt”, kysyy Tieteentekijöiden puheenjohtaja Petri Koikkalainen. Professoriliitto on myös selvittänyt kyselyllä professoreiden työn muutoksia ja heidän vaikutusmahdollisuuksiaan yliopistoissa. Liitto julkistaa kyselyn tulokset 4. lokakuuta.

2

Uutinen #

Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen vaatii, että yliopistolakia

Yliopistojen johto ja henkilökunta ovat Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton mukaan törmäyskurssilla. Syyskuun puolivälissä julkaistu yliopistolakiuudistusten vaikutusten arviointi osoittaa liittojen mukaan kiistatta sen, että yliopistojen johdon ja henkilöstön näkemyserot ovat kärjistyneet. ”Lähes kaikissa arviointiraportin väittämissä varsinkin professorien ja muun opetus- ja tutkimushenkilöstön mielipiteet yliopistolain vaikutuksista eroavat jyrkästi yliopiston johdon näkemyksistä. Nyt on korkea aika ottaa palaute tosissaan, muuttaa yliopistolakia ja parantaa henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia”, liitot vaativat. Juuri päätösvallan karkaaminen opiskelijoilta ja henkilökunnalta harvojen käsiin oli yksi olennaisimmista huolenaiheista yliopistolakikamppailujen aikaan viime vuosikymmenen lopulla. Nyt liitot nostavat esiin esimerkiksi sen, että arviointiraportin mukaan 72 prosenttia professoreista ja muusta opetus- ja tutkimushenkilökunnasta oli täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämästä: ”Yliopiston eri tason yksiköt voivat riittävästi vaikuttaa yliopistomme strategian sisältöön.” Liittojen mukaan yliopistolakia tulee muuttaa niin, että kollegion tehtäviin lisätään yliopiston strategian, hallituksen laatimien talousarion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksyminen ja johtosääntöjen vahvistaminen. Nykylainsäädännön mukaan kollegion tehtävänä on päättää yliopiston hallituksen kokoonpanosta ja toimikauden pituudesta, valita yliopiston tilitarkastajat, vahvistaa yliopiston tilinpäätös ja

Tutkimusryhmä: Sekava lainsäädäntö hidastaa digitalisaatiota Julkisen hallinnon pirstaleinen julkisuus- ja tietosuojalainsäädäntö vaikeuttaa palvelujen tuottamista ja hidastaa digitalisaatiokehitystä. Näin kertovat ItäSuomen yliopiston informaatio-oikeuden tutkimusryhmän tulokset. Julkisen

6

Uljas 6 | 30. 9. 2016

hallinnon tiedonhallintaa koskeva lainsäädäntö on hajautunut jopa tuhanteen eri lakiin. Tutkimusryhmä ehdottaa, että tiedonhallinnan yleislainsäädäntö tulisi avata ja keskittää yhteen lakiin tiedonhallintakaareksi.

”Sääntelykohteita olisivat ainakin keskeinen yhteinen ja yhtenäinen käsitteistö, tietojen ja asiakirjojen kirjaaminen, tietojenkäsittelyoikeuksien perusteet, viranomaisten tietojen keräämisen vastuut, tiedonsaanti- ja tiedonantovel-

vollisuuksia koskevat perusteet, tietojen säilyttämistä koskevat vaatimukset ja säilytysaikojen määrittelyn perusteet sekä tietoturvallisuuden perusvaatimukset”, tutkijat luettelevat. Pasi Huttunen


Etsin

Kolumni | Ammattikorkeakoululaisia potkitaan taas

Kaupunki löytämässä ihmisen

N

Pasi Huttunen, teksti & kuva

Kahtiajako jatkuu koneesta, joka käy ja käy. Tehokkuuden lisäksi tulisi kuitenkin muistaa oikeudenmukaisuuden toteutuminen, josta nykyaikana lipsutaan vähän väliä. Jo se, että opiskelijat rajataan valinnanvapauden ulkopuolelle, on vähintäänkin perverssiä eli onko päättäjiemme viesti koulutusleikkausten jälkikaikuna yliopisto-opiskelijoille: te ette osaa päättää mistään mitään

”Lapsipuolen osaan jäävät kuitenkin ystävämme duaalimallin toisella puolella. lorviessanne päivät pitkät kampuksillanne! Toisaalta, onhan valinnanvapaus terveydenhuollossa yhtä ongelmallinen kuin ajokortiton mummo autokaupoilla. Tällä tarkoitan sitä, että terveyden toimiala on varsin ongelmallinen, eikä palveluntarvitsija – siis kipeä potilas – usein tiedä itse, mitä hän on aidosti vailla. Kaiken kaikkiaan selkeintä olisi ollut, että kaikki korkeakouluopiskelijat ja vieläpä toisen asteen kulkijatkin, olisi siirretty yhden julkisen organisaation alle, mitä nimeä se olisi ikinä kantanutkaan. Tähän olisi sulautettu muun muassa YTHS:n osaaminen. Helpoin tie on kuitenkaan harvoin oikea ja oikeudenmukainen. Ja eihän ylioppilasliike olisi voinut luopua lempilapsestaan? Onneksemme me kuitenkin saamme nauttia ensiluokkaisesta järjestelmästä ainakin toistaiseksi. Lapsipuolen osaan jäävät kuitenkin ystävämme duaalimallin toisella puolella. Se tekee minut onnettomaksi. Juho Pulkka kirjoittaja on ylioppilaskunnan jäsenmaksun iloinen maksaja sekä yliopiston hallituksen opiskelijajäsen

Tekstaripalsta

JOENSUU Noin 150 ihmistä pysähtyi kaupungin tarjoamalle aamiaiselle Joensuussa Ylisoutajan sillan kupeessa 22. syyskuuta. ”Vinkkasin aamulla vanhemmille lapsille, että ajatte kouluun tätä kautta, niin saatte aamupalan”, itsekin teekupposelle nuorimmaisensa kanssa tullut äiti naurahtaa. Päättäjien keskuudessa on selvästi huomattu, että hyvän pyöräily- ja kävelykaupungin maineesta on etua. Enää tarvitsisi huomata, että myös Kulttuurikahvila Laiturin kaltaisten olohuoneiden säilyttäminen olisi kaikkien etu.

Puistokatu Block Nina Räsänen, teksti & kuva

äyttää siltä, että sote-uudistuksessa opiskelijaterveydenhuolto säilyy kaksijakoisen epäoikeudenmukaisena. Yliopisto-opiskelijat saavat edelleen säilyttää elitistisen YTHS:nsä, kun ammattikorkeakouluopiskelijat pysyvät (maa)kunnan terveydenhuollon piirissä. Kyllä menettely meille yliopisto-opiskelijoille kelpaa, mutta onko tämä kuitenkaan oikein ammattikorkeakoululaisia kohtaan? Päättäjillämme olisi nyt ollut oiva hetki tehdä aito tasa-arvoteko, jolla olisi ollut vaikutuksia maamme korkeakouluopiskelijoihin varsin laajasti. Todennäköisesti vaikutukset olisivat kaiken lisäksi olleet kokonaisuutena varsin positiiviset, mutta nyt tämä mahdollisuus hukataan sote-valmistelun kiemuroihin. Nykyisen menettelyn jatkaminen, missä YTHS on yliopisto-opiskelijoille ja AMK-opiskelijat säilyvät (maa)kunnan kontolla, on kyllä teknisesti ja lainsäädännöllisesti helpointa. Yliopistolakiakaan ei tarvitse muuttaa. Tällöin ylioppilasliikkeen suurin pelko, yliopistolain avaaminen, ei tule ajankohtaiseksi. Yliopistolain avaaminen kun voisi johtaa muun muassa ylioppilaskuntien pakkojäsenyyskeskustelun avaamiseen. Ja mitä tästä olisikaan seurannut? Onko kuitenkaan helpoin tapa toimia nykymallia jatkaen oikein, jos joudumme säilyttämään kaksijakoisen opiskelijaterveydenhuollon? Mielestäni ei ole, mutta silti kahtiajaon aikakausi opiskelijaterveydenhuollossa jatkuu yhtä varmasti kuin köyhän lompakolla käyminen porvarihallituksen valtakautena. Sote-uudistuksessa haetaan laajasti ottaen kustannusvaikuttavuuden lisäämistä. Suomeksi sanoen tehoja on saatava lisää irti sote-

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään

SAVONLINNA Savonlinnassa järjestettiin 9. syyskuuta taidon, taiteen ja tieteen yhteen nitova Puistokatu Block –tapahtuma sekä tiedepäivä. Tarkoituksena oli koota yhteen kaikki tieteestä sekä taidon ja taiteen yhteydestä oppimiseen kiinnostuneet ihmiset. Päivän päätapahtuma oli Savonlinnasalissa, jossa ääneen pääsivät muun muassa ”vuorovaikutusmuotoilija”, näyttelijä ja improvisaation asiantuntija Simo Routarinne ja koulutuskoordinaattori Ville Hartonen. Päivän aikana kuultiin myös pop up –henkisiä puheenvuoroja tieteestä ja nähtiin opiskelijoiden tuottama ja valmistama dokumentti Täällä Lehtiniemen alla.

Älä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09

Kiitos Jarno Pitko pitkäjän-

teisestä edunvalvontatyöstä! Amica tarjoaa rapeita kalapaloja tartarkastikkeella kampusrysäyspäivänä Joensuussa. Jarno olet ihana <3 Kun amican nettisivuilla lukee rapeat kalapalat, on suunnaton pettymys joutua ruokalassa kärsimään sitruunaisista kalapaloista. Ei niitä voinut kuin pitkään hiljaa nieleskellä miettien samalla sotakorvauksia. Epsilonin hallitus tukee valin-

noillaan veroparatiisitaloutta. Uudet fuksit ja kaikki rivijäsenet: kyseenalaistakaa järjestönne edustajien linja. Riittävillä vero-

varoilla voidaan välttää esim. LuMetin yt-neuvotteluja. Kuka kertoi fukseille, että Care-

lialla on kaksi ruokajonoa? Älkää vain kertoko, että muissakin rakennuksissa on ruokaloita!

Miksei ISYYn edustajisto ko-

kousta lainkaan Savonlinnassa vuonna 2016? Onko edustajisto lakaissut Savonlinnan jo maton alle? Luulisi edustajiston 1. vpj:n pitävän Savonlinnan puolia, mutta ei näköjään.

Nousiainen Kuopiossa Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva

Kun kylteri laittaa märkää naamaan, on se kuin laittaisi rahaa pankkiin tai ruista peltoon. t. Pienviljelijä Polvijärveltä

MOKOMAT HUUATTAA IHME

PILEMUSSIIKKIJA ISSYYN TOEMISTON EESÄ JOJENSOOSSA. EIHÄ TÄÄLÄ VOI TYÖ SKENELLÄ RAUHASA. BAILANDO WAAN! T. HULESTUNUT OPISKELIA IHMETTELLEE Ennen oli kunnollista. Edarin

kokoukset streamattiin ja edarin kokouksista twiitattiin. Nykyisin alumnit eivät voi seurata kokouksia mistään. Nuoriso on pilalla. Eikö se YYA-sopimus Lapinrin-

teelle asti kannakaan? Huonon diilin tekaisivat aikanaan.

Alkaa olla mitta täynnä tätä

ISYYM TOIMISTO. Fascismia! ja sykkeellä on nyt tarra tirkistys mies seisomassa länsi kadun koululla aulassa!!! Saan vihamielistä postia toimistolta ja syytteitä käyttämättömistä peli vuoroista! Mitä eteen, kun peli kaveri on kännissä tai hyvällä tuurilla krapulassa periantaina kuten työ viikom jälkeen ollaan!?!?! Ei vuoroa peruuteta kiireellisen kännin lomassa!!! - Huolestunut yo(suojelus)kuntalainen

KUOPIO Tähän mennessä vuoden koskettavimman suomenkielisen albumin helmikuussa julkaissut Jukka Nousiainen vieraili syyskuun alkupäivinä Kuopiossa Humu-Klubilla. Pannuhuoneen terassin yleisö tykkäsi siitä mitä oli tarjolla. Nousiaisen yhtye kulki nyt Itä-Suomeen yhdessä Talmud Beach orkesterin kera ja vieraili iltaa ennen Kuopiota myös Joensuun Laiturilla. Uljas 6 | 30.9. 2016

7


Ajassa

Korkeakoululiikunnan lajivalikoima laajenee jälleen

SYKETTÄ -korkeakoululiikuntapalvelu tarjoaa tänäkin syksynä uusia lajeja urheilumielisille opiskelijoille. Erityisesti kamppailulajeissa vaihtoehtoja on monia. – Niina Turunen, teksti & Jyri Keronen / SYKETTÄ, kuvat ”Täysin uusia lajeja ovat CrossFit, Body Ballet, taekwon-do, kreikkalaisroomalainen paini, hip hop- ja jazztanssi, jang su, asahi ja iisee aero. Lajit valitaan toiveiden, liikuntasuunnittelijan oman näkemyksen, liikuntasuositusten ja ohjaajien vahvuuksien mukaan”, Joensuun Sykkeen liikuntasuunnittelija Heli Aalto kertoo. Korkeakoululiikunnan kalenteri pyritään pitämään mahdollisimman

8

Uljas 6 | 30. 9. 2016

monipuolisena, jotta sieltä olisi helppo jokaisen löytää oma juttunsa. ”Lajeja valitessa pyrimme huomioimaan eritasoiset liikkujat ja mahdollisimmat rajoitteet, toisaalta kalenteria tehdessä tulee myös huomioida ne, joilla jo liikuntataustaa on enemmän”, Aalto tarkentaa. Myös kysynnällä on vaikutusta kalenterin muotoutumiseen. ”Joka lukukausi tarjontaan lisätään

uusia lajeja ja vastaavasti tiputetaan pois vanhoja, jotka eivät ole kiinnostaneet käyttäjiä. Kaikkein suosituimpia lajeja, kuten tankotanssia, kahvakuulaa ja spinningiä on myös otettu lisää. Palloilu- ja kuntosalipuolella uutuutena on mahdollisuus käyttää Areenaa SYKETTÄ-tarralla kausikorttilaisen oikeuksin, lisäksi tulossa on mahdollisesti myös squashia ja golfia”, Aalto kertoo. Myös Kuopion SYKETTÄ kehittää toimintaansa palautteiden mukaan. ”Olemme ottaneet uutuutena viikkotunniksi rengasstrapetsin, Abs & Bootyn, parikehonpainotunnin, miehille oman äijätreenin, ulkotreenejä syksyn alkuun sekä erilaisia lajikokeiluja. Matalan kynnyksen tunteja on lisätty ja toivomme

saavamme niiden avulla vähän liikkuvia innostumaan omasta hyvinvoinnista. Matalan kynnyksen tunteihin kuuluvat mm. keppijumppa ja lempeä jooga”, Kuopion liikuntasuunnittelija Sirpa Risto kertoo. ”Urheiluseuroista jatkamme yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston TaekwonDon kanssa. He ohjaavat meillä KickFit ja Taekwon-Do tunnit. Erikoisimpia tunteja ovat viikkotuntina uusi Bujinkan Budo Taijutsu. Kerran kuussa pääsee kokeilemaan itsepuolustuslaji Wing Tsungia, filippiiniläistä Escrima Conceptsia. Tanssilajeissa yhteistyötä teemme rivitassiryhmä Grazy Devilsin ja West coast swing Kuopion kanssa, Risto kertoo.


”Akanottoon, ahvenenkutuun ja suppilovahveroon ehtii hidaskin mies. Yhdestä yöpakkasesta sieni ei ole moksiskaan.

Suppiksesta on helppo aloittaa Suppilovahvero on aloittelevan sienestäjän unelmalaji: se on yleinen, satoisa, helppo tunnistaa ja säilöä. Satokausi jatkuu vielä lokakuun lopulle ja opiskelijabudjetti kiittää. - Topi Linjama, teksti & kuvat

J

os saisin kerätä vain viittä Suomen paristasadasta syötävästä sienilajista, valitsisin yhdeksi lajiksi suppilovahveron, koska se on satoisa ja helppokäyttöinen. Suppilovahvero on pienehkö, torvimainen sieni, jolla on ruskea lakki ja keltainen jalka. Se kasvaa kosteissa, sammalpeitteisissä havumetsissä usein suurina ryhminä. Suppilovahveron voi sekoittaa lähinnä sieneen nimeltä rustonupikka. Myös pieniä seitikkejä saattaa joutua koriin suppilovahveroiden kanssa. Kun tarkastelee lakin alapintaa, huomaa erot lajien välillä: suppilovahverolla ei ole helttoja, kuten seitikeillä, vaan helttamaiset, haaroittuvat poimut. Seitikeillä on aina heltat. Niljakkaan tuntuisella rustonupikalla helttoja ei ole lainkaan. Myös kosteikkovahvero muistuttaa suppilovahveroa, mutta se on ruokasienenä vähintään suppilovahveron veroinen. Sienikirjat kehottavat etsimään suppilovahveroita kuusikoista, joissa on paksu sammalpeite. Ei se huono ohje ole, mutta löytyy niitä muualtakin. Pohjoiskarjalaiset suppispaikkani ovat usein mustikkatyypin mäntykankailta, joilla on tehty jokin aika sitten harvennushakkuu. Metsän ei tarvitse olla kovin vanhaa, kunhan maaperä on kosteaa ja kumpuilevaa. Hyvin maastoutuvia suppilovahveroita voi olla vaikea hahmottaa, mutta vähitellen silmä tottuu hakemaan otollisia kasvupaikkoja ja erottamaan sienet kuolleiden lehtien seasta. Tyypillinen saalis muutaman tunnin retkeltä on 10-15 litraa. Satokausi alkaa elokuun lopussa ja leutoina syksyinä suppiksia voi kerätä marraskuulle. Vanhaa sanontaa voisi laajentaa vaikkapa näin: "akanottoon, ahvenenkutuun ja suppilovahveroon ehtii hidaskin mies". Yhdestä yöpakkasesta sieni ei ole moksiskaan. Miedon makuisena suppilovahvero sopii

miltei kaikkeen ruuanlaittoon. Suosikkejani on kastike, johon kuullotetaan pannulla öljyssä sipulia ja valkosipulia, lisätään sieniä ja kermaa ja maustetaan. Mausteista toimivat esimerkiksi pippuri, timjami, fenkolijauhe, basilika ja chili. Ohutmaltoiselle suppilovahverolle

Suppilovahveroita löytyy muun muassa kuusikoista, joissa on paksu sammalpeite.

la sinne sun tänne. Itse tapaan lisätä sitä aika reilulla kädellä sämpylätaikinaan - en maun, vaan sienten sisältämien hivenaineiden vuoksi. Ja lisäähän sienirouhe myös sämpylöiden proteiinipitoisuutta. Paras tapa oppia on sienestää kokeneem-

pien kanssa ja pyrkiä ottamaan joka syksy pari kolme uutta lajia haltuun. Sieninäyt-

telyt ovat oivallisia tiedonkeskittymiä. Itse opiskelin sieniä pääasiassa kirjallisuuden kanssa. Asetin itselleni tavoitteen, että maistan sataa eri ruokasientä. Sieni, jonka aikoo syödä, on syytä tuntea. Projekti kesti viitisen vuotta ja maksa on yhä tallella. Kirjoittaja on joensuulainen ruokasieniharrastaja

Suppilovahvero ei kaipaa ryöppäystä vaan kelpaa suoraan pannulle.

kuivaaminen on paras säilöntätapa. Ilman hyötykasvikuivuria homma onnistuu levittämällä sienet ilmavalle ritilälle ja huolehtimalla riittävästä ilmanvaihdosta. Helteiden varalle hankittu tuuletin on tässä mainio apu. Kuivatut sienet suljetaan ilmatiiviiseen purkkiin. Itse jauhan ne sauvasekoittimella tilan säästämiseksi. Kuivurissa sienet kuivuvat yhdessä yössä, ritilällä ehkä parissa päivässä. Uunissa sieniä ei kannata kuivata, sillä ne mustuvat yli 50 asteen lämmössä. Kuivattua suppilovahveroa voi ripotel-

Tunnista kurkkaamalla lakin alle. Suppilovahverolla ei ole helttoja, vaan helttamaiset,

haaroittuvat poimut.

Vähärasvainen proteiinipommi Lähes 90 prosenttia sienestä on vettä. Kuiva-aineesta jopa 40 % voi olla proteiineja. Sienistä löytyy kaikki ihmisen tarvitsemat aminohapot. Rasvaa sienissä on niukalti. Kasveihin verrattuna sienissä on varsin paljon kivennäis- ja hivenaineaineita. Sienet sisältävät erityisesti kaliumia, rautaa, sinkkiä ja seleeniä, ja pitoisuudet vaihtelevat sienilajista ja kasvupaikasta riippuen. D2-vitamiinipitoisuudeltaan suppilovahvero on metsäsienten kärkeä. Uljas 6 | 30.9. 2016

9


10

Uljas 6 | 30. 9. 2016


Viekö kone duunisi

vai sinä konetta? Koneiden povataan korvaavan kolmannes nykyisistä työpaikoista. Filosofian tohtorin Frank Martelan mukaan luovuutta ja inhimillistä kontaktia ei tekoäly kuitenkaan pysty korvaamaan, joten ihmisille jää vielä työtä tehtäväksi. - Anne Tuovinen, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

E

rik Brynjolfssonin puhe herätti filosofian tohtori Frank Martelan uuteen teknologiseen vallankumoukseen. Jopa kolmanneksen työpaikoista pelätään katoavan, tarkoittaako tämä siis sitä, että Itä-Suomen yliopistosta valmistutaan ammattiin, jota ei enää ole olemassa? Martelan mukaan ei ainakaan heti. Luovaa ajattelua vaativat alat tulevat pysymään ennallaan pisimpään. ”En usko, että on tiettyjä tiedekuntia, joihin tekoälyn kehitys iskee enemmän kuin toisiin. Kaikessa työssä on tehtäviä, jotka voidaan tekoälyllä korvata. Ja samoin valtaosassa työtä on tehtäviä, joita tekoäly ei toistaiseksi osaa tehdä. Voisin veikata, että viimeiseksi tekoälyn kehitys vaikuttaa filosofian kaltaisiin oppiaineisiin. Luovaa ja syvää asiantuntijuutta korostavat työtehtävät tulevat olemaan enemmistössä kaikissa noissa ammateissa, joihin eri Itä-Suomen yliopiston tiedekunnista valmistutaan.” Martelan mukaan koneet eivät korvaa

”Uskon, että yliopisto valmistaa opiskelijat parhaiten tähän haasteeseen opettamalla spesifien tietojen rinnalla yleistä ymmärrystä, ongelmanratkaisutaitoa, tiedonhakutaitoja, kriittisen ajattelun taitoja... korkeasti koulutettujen keskuudessa kokonaisia ammatteja, vaan yksittäisiä työtehtäviä näiden ammattien sisällä. Hän ottaa esimerkiksi työt lakifirmassa: tekemistä tulee aina riittämään kokeneille lakimiehille ja puheenpitäjille. Koneet korvaavat algoritmien avulla lähinnä tukityöt, kuten sopivien ennakkotapausten etsinnät ja lakikirjojen selaamisen. Kysyttäessä aloista, joita koneet eivät voi korvata vielä hetkeen, Martela tekee jaon kahteen: ”Ensimmäisenä luova asiantuntijuus eli työ, jossa hahmotetaan laajasti eri asioiden välisiä yhteyksiä ja luodaan uusia tapoja ajatella. Luovaa asiantuntijuutta sisältyy hyvin moniin töihin lääkäristä yritysjohtajaan, tutkijasta poliitikkoon.” ”Toiseksi inhimillinen kohtaaminen. Monissa töissä olennaista on nimenomaan ihmisten välinen kontakti. Hoitotyö, asiakaspalvelutyö, viihde, taide - kaikissa näissä olennaista on nimenomaan se, että toinen on ihminen. Ja tätä

Kainalo | Motiivit

Kenen taskuun hyöty kasaantuu

K

eskustelu työntekijät korvaavista koneista ja suurista yhteiskunnallisista muutoksista käynnistyi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan 70-vuotisjuhlaseminaarista. Siellä Massachuttes Institute of Technologyn professori Erik Brynjolfsson kertoi näkemyksiään koneoppimisesta sekä teknologian vallankumouksesta. Brynjolfssonin mukaan teknologian vallankumous on siirtynyt vaiheeseen, jossa meidän ei enää tarvitse antaa koneille valmiita käskyjä, vaan koneet pystyvät itsenäiseen ajattelutyöhön eli päättelemiseen ja oppimiseen. Ne osaavat itse etsiä ongelmia ja korjata niitä. Koneet pystyvät oppimaan yrityksen ja erehdyksen sekä saadun palautteen kautta kuin ihminen. Visioissa ollaan vain parin vuoden päässä siitä, että kone korvaa ihmisen myös ajatustyötä vaativissa työtehtävissä. Helsingin Sanomat kirjoittaa pääkirjoituksessaan 12. syyskuuta, että tähän asti tietokoneiden syrjäyttämän työn tilalle on muodostunut uusia työtehtäviä, mutta jatkossa niitä ei tule. Etlan mukaan keinoäly voi viedä joka kolmannen työpaikan jo lähivuosina. Helsingin yliopiston tohtori ja tutkija

ei kone voi korvata.” YLE on spekuloinut, ettei tarvittavaa muutosta politiikassa saada aikaan vain pienituloisten, vähän koulutettujen keinoilla. Martelan mukaan tekoälyn murros tulee vaikuttamaan myös keskiluokkaisten työpaikkoihin. Moni korkeasti koulutettu keskiluokkainen voi jäädä ilman työpaikkaa. Martela itse ehdottaa muutoksia opetusjärjestelmään. Hän ei usko, että ItäSuomen yliopistosta valmistuisi kukaan ammattiin, jota ei enää ole olemassa.

Frank Martela tiivistää Brynjolfssonin neuvot: tulevaisuudessa on panostettava resurssien uudelleenjakoon, yrittäjyyteen ja opetusjärjestelmän uudistamiseen. Opetuksessa on tulevaisuudessa asetettava painopiste luovuuteen ja oppimiskyvyn vahvistamiseen. Koulutuksen tehtävä on antaa eväät elämänmittaiseen oppimiseen, sillä työelämässä tulevat parhaiten selviämään ne, joilla on taidot oman toiminnan ja osaamisen reflektointiin ja uudistamiseen. Koneiden syödessä vanhoja työpaikkoja, on valtion panostettava myös yrittäjyyden tukemiseen. Resurssien jakamisessa taas on kyse siitä, että teknologian vallankumouksesta hyötyvät eniten jo ennestään rikkaat yritysten omistajat. Kun koneet korvaavat niin pienituloisten kuin keskiluokankin työt, jäävät yrityspomot keräämään voitot. Myös Helsingin Sanomat painottaa poliittisen päätöksenteon tarvetta, jotta teknologian kehittymisestä saatava hyöty ei uppoa rahoina vain harvojen taskuihin. Ongelma on tunnistettu ja julkilausuttu, mutta ratkaisuja ei vielä kellään tunnu olevan. Anne Tuovinen

”Uskon, että yliopisto valmistaa opiskelijat parhaiten tähän haasteeseen opettamalla spesifien tietojen rinnalla yleistä ymmärrystä, ongelmanratkaisutaitoa, tiedonhakutaitoja, kriittisen ajattelun taitoja sekä muita tällaisia laajempia taitoja, joita tarvitaan ammatissa kuin ammatissa.” Näiden taitojen ansiosta opiskelijat ovat kykeneviä toimimaan erilaisissa työtehtävissä, vaikka tietokone ottaa haltuun monet nykyammateista.

Uljas 6 | 30.9. 2016

11


Opiskelua urheilun ehdoilla Mikä urheiluakatemia? Urheiluakatemia on paikallinen ja seudullinen yhteistyöverkosto, jossa oppilaitokset, seurat, urheiluorganisaatiot, kuntayhteisöt sekä erilaiset asiantuntijapalvelujen tuottajat työskentelevät yhdessä urheilijoiden opinto, työ- ja urheilu-urien tavoitteiden saavuttamiseksi. Akatemiat löytyvät kaikista Itä-Suomen yliopiston kampuskaupungeista eli Joensuusta, Kuopiosta ja Savonlinnasta. Ne toimivat yhteistyössä keskenään. Erja Widgrén-Sallinen opintopalveluiden opintopalveluiden päällikkö kertoo: ”Akatemia tarjoaa urheilijalle hyvän mahdollisuuden opintojen ja huippu-urheilun yhdistämiseen. Opiskelija saa aikanaan tutkinnon ja urheilu-uran loppumisen jälkeen hänellä on tutkinto ja mahdollisesti ammatti.” Itä-Suomen yliopistossa on tällä hetkellä kaikkiaan 130 urheiluakatemian opiskelijaa.

Pikajuoksija Anniina Kortetmaa opiskelee Kuopiossa terveyden edistämistä. Viime kesänä hän juoksi Kalevan kisoissa hopeaa sekä sadalla että kahdella sadalla metrillä.

Kilpaurheilu ja opiskelu ovat kaksi suunnitelmallisuutta ja aikatalutusta vaativaa lajia. Itä-Suomen yliopiston yleisurheilijat kertovat, että niiden yhdistäminen on mahdollista. – Anton Rinta-Jouppi, teksti & Laura Ramstadius, kuva

K

un tavoitteet on asetettu korkealle, on yleisurheilijan omistauduttava lajilleen ympäri vuorokauden. Toisaalta myös opiskelu vaatii sitoutumista. Saksan kieltä ja kulttuuria Joensuussa opiskeleva Heidi Nokelainen kertoo siirtyneensä opintojensa aikana lähemmäksi ammattimaisuutta: ”Opiskelin kaksi ensimmäistä vuotta päätoimisesti, mutta nyt opiskelen täysin urheilun ehdoilla. Syyslukukausi on hyvää aikaa harjoittelulle, sillä Joensuun Areena on aivan yliopiston vieressä. Keväällä mukaan tulevat ulkomaanleirit, joten etäopiskelu tai tenttiminen on silloin parempi ratkaisu.” Samanlaista kasvutarinaa kertoo myös 1500 metrin suomenmestari ja nelinkertainen Suomi-Ruotsi -ottelija Ilari Piipponen. Hän opiskelee Kauppatieteitä Joensuussa. ”Ennen yliopistoa en harjoitellut tarpeeksi. Tavoitteet olivat kyllä korkealla, mutta vasta Joensuussa treenimäärät kasvoivat ja tuloksia alkoi tulla.”

12

Uljas 6 | 30. 9. 2016

Piipponen luettelee menestyksen avaimiksi myös kovatasoiset treenikaverit ja hyvät puitteet. Piipposen aloittaessa opintonsa Joensuussa asui ja harjoitteli myös muuan kilpauransa jo päättänyt estejuoksija ja Euroopan mestari Jukka Keskisalo.

Kieliopintojen kieliharjoittelut ovat olleet puolestaan Nokelaiselle haasteellisia toteuttaa. ”Harjoittelut vaativat perehtymistä, milloin ja minne minun olisi järkevää mennä, että se tukisi sekä opiskelua että urheilua. Niihinkin on kuitenkin löytynyt ratkaisut osin laajan verkoston kautta, jonka olen urheilun puolella saanut. Tällä hetkelläkin olen ruotsin kieliharjoittelussa Södertäljessä, jossa teen työharjoittelua koulussa ja harjoittelen paikallisen heittoryhmän kanssa, jossa minulla on tuttuja jo entuudestaan.”

Molemmat urheilijat kertovat urheilun ja

opiskelun yhdistämisen vaativan omanlaisiaan järjestelyitä. Opintojen joustavuus saa kehuja erityisesti Piipposelta. ”Oma pääaineeni on sellainen, että läsnäolopakkoja ei ole hirveästi. Pystyn tekemään treenit silloin, kun haluan.” Tämä on oleellista harjoittelun onnistumisen kannalta. Piipposen arki rakentuu täysin urheilun ehdoille. ”Urheilijana mietin kaiken harjoittelun suhteen. Varsinainen treeni ei aina vie aikaa paljon, mutta ruokailu ja lepo pitää aikatauluttaa myös. Tiedän 30 minuutin tarkkuudella koska minun pitää syödä. Lisäksi jos istun pitkän päivän yliopistolla, ja sen jälkeen tekisin kovan harjoituksen, niin se ei ole optimaalista.”

Opintojen ja urheilun yhdistäminen on

ajankohtaista myös pikajuoksija Anniina Kortetmaalle, joka on aloittanut opintonsa tänä keväänä Kuopiossa, pääaineenaan terveyden edistäminen. ”Opiskelu hoituu pääasiassa nettikursseilla ja itsenäisenä opiskeluna, joten tämä sopii minulle hyvin.” Kortetmaa kehuu myös urheiluakatemiaa, joka on huippu-urheilua tukeva yhteistyöverkosto. ”Harjoittelupaikolle pääsen koska vain. Lisäksi akatemian kautta pääsen oikean asiantuntijan luokse, jos on tarve.” Tukiverkoston merkitystä korostaa myös Piipponen. ”Akatemian kautta pääsee nopeasti

”Varsinainen treeni ei aina vie aikaa paljon, mutta ruokailu ja lepo pitää aikatauluttaa myös. Tiedän 30 minuutin tarkkuudella koska minun pitää syödä. hoitoon, jos joku vamma ilmestyy. Ei tarvitse kuukautta syljeksiä kattoon. Se olisi myrkkyä huippukuntoiselle urheilijalle.” Yleisurheilijat ovat tyytyväisiä aikaansa Itä-Suomen yliopistossa. Nokelainen summaa tuntemuksiaan näin. ”Urheilijana opinnot venyvät vähän normaalia pidemmiksi, mutta luulen että jokaiselle kurssille löytyy oma paikkansa. Urheilun ja opiskelun yhdistäminen on onnistunut hyvin.” Samaa mieltä on Piipponen. ”Täällä olen täysin pystynyt panostamaan urheiluun. Monessa paikassa ei olisi onnistunut”, Nokelainen kertoo lopuksi iloisia uutisia Joensuulaisen yleisurheilun kannalta. ”Olen vuosien mittaan asettunut Joensuuhun niin hyvin kodiksi, että ensi kaudesta lähtien rinnassa on Katajan logo.”


Frakeista haalareihin – opiskelijahaalareiden historiaa Opiskelijahaalarit päälläsi löivät Suomessa läpi viimeistään 80-luvulla. Sitä ennen opiskelijakrebaajaa verhosi itsensä ensin univormuun ja sitten b-luokan frakkiin, jonka oli tarkoitus sietää lievää ryynäystäkin. – Saara Närä, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

O

piskelijahaalarit – nuo monessa värissä katukuvassa esiintyvät, opiskelijat toisistaan ja muusta kansasta erottavat, merkein ja bileseikkailuin kirjaillut vaatteet. Oletko koskaan sen kummemmin miettinyt, miksi pidät haalareita? Tai mistä outo haalarikulttuuri onkaan saanut alkunsa? Historiantutkija Sari Aalto ja haalarikulttuurin vannoutunut harrastaja Matti Änkö kertovat meille. ”Opiskelijaelämä on oma elämänvaiheensa nuoruuden ja aikuisuuden välimaastossa, ja se on aina ruokkinut erilaista ylioppilaskulttuuria ja halua erottautua, kokea kaikenlaista ja irrottautua kodin siteistä ja paineista”, kertoo Aalto. Aalto on filosofian maisteri ja historian jatko-opiskelija, ja hän on tehnyt tutkimusta yliopisto- ja opiskelijakulttuurin historiasta. Omalta opiskelijataustaltaan Aalto on ollut aktiivinen esimerkiksi Helsingin yliopiston Eteläsuomalaisessa osakunnassa. ”1800-luvulla käytettiin ajoittain ylioppilasunivormua etenkin juhlatilaisuuksissa, ja myöhemmin ylioppilaslakista tuli erottautumisen tapa. Haalarit liittyvät samaan perinteeseen – haluun pukeutua eri tavalla kuin muut ihmisryhmät.” Niin Aalto kuin Änkökin tietävät, että haalarit ovat entisen frakkikulttuurin jälkeläisiä. ”Frakki on ollut ylioppilaiden symboli todella kauan – siihen pukeuduttiin esi-

”Frakki on ollut ylioppilaiden symboli todella kauan – siihen pukeuduttiin esimerkiksi tenteissä

merkiksi tenteissä, ja se olikin akateeminen yleisvaate, ei pelkästään juhlavaate”, Aalto avaa. Ängön mukaan ennen oli hyvä, jos opiskelijalla oli kaksi frakkia hallussaan: ns. ”A-frakki”, joka oli siisti ja sopi virallisimpiin tilanteisiin, ja sen lisäksi ns. ”B-frakki”, joka päällä sitten juhlittiin. Uusi aika on tarvinnut kuitenkin uudet tavat erottautua, ja haalarit ovat olleet luonnollinen jatko vanhalle frakkikulttuurille. ”60-70-luvulla opiskelijamäärät räjähtivät niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Realismia oli se, että B-frakkien hankkiminen ei ollut enää niin helppoa kysynnän kasvaessa”, Änkö kertoo. Frakkien suuri kysyntä siis edesauttoi haalarikulttuurin syntymistä. ”70-luvulla yliopistoissa oli jo taustoiltaan erilaisia ihmisiä, ja frakki oli muuttunut politisoitumisen myötä elitistiseksi symboliksi. Koulutus-

määrät olivat kasvaneet, eikä opiskelija ollut enää itsestään selvästi yläluokkaa valmistuessaan. Yläluokan symbolit eivät olleet enää toivottavia – ylioppilaslakkejakin poltettiin 1960-luvun lopulla”, Aalto selittää. Aallon mukaan 70-luvulla osakunnat ja tiedekuntajärjestöt olivat jättäneet vanhoja opiskelijatraditioitaan pois, ja puoluepolitiikan korostuessa yhteisöllinen ja sosiaalinen toiminta jäivät opiskelijaelämässä sivurooliin. Kuitenkin vuoden 1976 jälkeen paluu takaisin traditioihin alkoi tapahtua – ja silloin haluttiin nostaa uudet, yhteisölliset symbolit esille ja karnevalisoida perinteistä ylioppilaskulttuuria. Haalari sopi siihen saumaan. Itse haalarikulttuuri on virrannut Suomeen Ruotsista. ”Ilmeisesti ruotsalaisteekkarit olivat vierailulla Suomessa haalarit yllään, ja sitten Suomessakin innostuttiin”, Aalto kertoo. Ängön mukaan haalarikulttuuri löi lopulta 80-luvulla laajasti läpi koko Suomessa, muuallakin kuin teekkareiden parissa. Loppu onkin sitten historiaa. Entäs ne kuuluisat haalarimerkit? Änkö itse on ollut haalarikulttuurin harrastaja monia vuosia – omien sanojensa mukaan homma on jo hieman riistäytynyt käsistä. Änkö on vuosien saatossa kerännyt yhteensä noin 6900

haalarimerkkiä ja siinä sivussa monet haalaritkin. Merkkejä on niin paljon, että hän on ommellut haalareihinsa lisähihoja ja tehnyt erillisen viitan, joka sekin on täynnä haalarimerkkejä. Ehkä Änkö tietää, miten haalarimerkkikulttuuri on saanut alkunsa? ”Ruotsin ekskursioilla suomalaiset huomasivat, että sikäläiset harrastavat merkkienvaihtelua keskenään. Siitä sitten syntyi keskustelua, onko henkilökohtaisen jäsenmerkin poisvaihtaminen oikein, ja syntyi tarve merkille, jonka voi vaihdossa antaa pois”, Änkö avaa. Hän vertaa haalarimerkkikulttuuria myös partiolaisiin ja sotilaisiin: partiolaiset ovat keränneet iät ja ajat suoritusmerkkejä, ja sotilasunivormuun kuuluvat merkit, jotka kertovat esimerkiksi joukko-osaston ja sotilasarvon. Opiskelijat ovat vuosien saatossa liittyneet osaksi merkkikulttuuria. Haalarimerkitkin kertovat omaa tarinaansa: opiskelijan ainejärjestön, kiinnostuksenkohteet tai muistot vuosituhannen parhaimmista bileistä.

Uljas 6 | 30.9. 2016

13


Tiede

Eeppinen haaste ulkoavaruudessa NASA

”Keskitymme suurempaan kokonaisuuteen liittyviin pienempiin haasteisiin, jotka ovat jo itsessäänkin aika eeppisiä. opiskelijaa tunnistamaan vahvuutensa ja opettajia kehittämään oppimisprosesseja. Joensuun Epic challenge toi ohjelman

Marsiin on lähetetty luotaimia jo 90-luvulla. Seuraava askel on miehitetty lento ja lopulta siirtokunnan perustaminen. Joensuussa tehdään tutkimusta tämän toteuttamiseksi. – Sini-Maria Melanen, teksti & kuva

Y

hdysvaltain avaruus- ja ilmailuhallinto NASA:n Epic challenge on koulutusohjelma, jonka ideana on tuoda yhteen opiskelijoita eri koulutustaustoista selvittämään Marsin asuttamiseen liittyviä haasteita. ”Opiskelijat jaetaan ryhmiin, joissa heille annetaan ongelma selvitettäväksi. Kaikki liittyy Marsiin ja siellä asumiseen. Tehtävänä on kehittää uusia ratkaisuja esimerkiksi siihen, miten Marsissa tuotetaan ruokaa, tai kuinka kommunikaatio Marsin ja Maan välillä toimisi”, selostaa projektin koordinaattorina toimiva Heikki Immonen. Haasteessa kiehtoo erilaisten ihmisten mukanaan tuoma panos. Osallistujilta ei vaadita erityistaitoja, eikä heidän ei tarvitse olla vaikkapa fysiikan tai matematiikan opiskelijoita. ”Ohjelman keskeisenä ajatuksena on se, että ikä- ja koulutushaitari on laaja. Ideat tuppaavat olemaan tylsiä insinööriporukoissa. Keskeiseksi nousee myös kulttuuriosaaminen.” Opiskelijat keskittyvät omien ideoidensa kehittämiseen ja testaamiseen. Lukuvuoden aikana käytetään myös NASA:n itsensä käyttämiä innovaatioprosesseja ja –menetelmiä, kuten luovuustyökaluja, tiimityöskentelyn muotoja ja ongelmanratkaisukeinoja.

14

Uljas 6 | 30. 9. 2016

Ensimmäisessä Epic challengessä muka-

na olleen Jesse Korhosen unelma kävi toteen, kun hän pääsi viime maaliskuussa juttelemaan astronautti Tim Copran kanssa videoyhteyden kautta. Matkailua AMK:ssa opiskeleva Korhonen ei aluksi edes uskonut, että hänellä olisi mahdollisuuksia päästä ohjelmaan mukaan. ”Mietin aluksi, että onko tämä edes totta. Avaruus ja teknologia ovat kiinnostaneet aina. Pois jääminen ei tullut kysymykseenkään.” Korhosen tiimin tehtävänä oli kehittää menetelmiä ruoan tuotantoa varten. Ensin aloitettiin luonnollisesti kasveista. Eläimet olivat auttamatta poissa pelistä, sillä niille ei olisi tarpeeksi tilaa ja ne tarvitsisivat ravinnokseen liian suuria määriä kasveja. Pikkuhiljaa mukaan tulivat levät ja sienet, kunnes ajatus hyönteisten syönnistä keksittiin. ”Joku huomasi sattumalta TV:ssä ohjelman, jossa kerrottiin hyönteiskasvatuksesta Suomessa. Otimme saman tien yhteyttä kyseiseen EntoCube -nimiseen firmaan, ja aloitimme heidän kanssaan yhteistyön.” Hyönteiset saattaisivat olla hyvä proteiinin lähde Marsissa. Korhosen tiimi ei kuitenkaan ehtinyt suorittaa kaikkia testejä loppuun saadakseen selville kuinka eri tekijät, kuten säteily vaikuttaisivat asiaan. Marsin olosuhteet ovat erittäin vaa-

tivat, mutta linnunradan planeetoista se on potentiaalisin ihmisasutusta miettiessä. Planeetan ilmakehä on äärimmäisen ohut, eikä sillä ole otsonikerrosta lainkaan, minkä vuoksi UV-säteily on sen aavikkomaisella pinnalla erityisen voimakasta. Koska Marsilla ei myöskään ole magneettikenttää, sekä kosminen säteily että aurinkotuulet kurittavat planeettaa. Kaiken kukkuraksi Marsin lämpötila

ensimmäistä kertaa Eurooppaan. Pyrkimyksenä on moninkertaistaa osallistujien määrä vuosi vuodelta. ”Nasan iso tavoite on kehittää teknologiaa niin, että sitten kun Marsiin mennään, niin siellä selvitään pitkiäkin aikoja. Epic challengessa keskitymme suurempaan kokonaisuuteen liittyviin pienempiin haasteisiin, jotka ovat jo itsessäänkin aika eeppisiä”, Immonen mainostaa. Tänä vuonna ryhmien valittavana on yhteensä kuusi haastetta. Tavoitteena on esimerkiksi kehittää laite, jonka avulla voidaan tutkia Marsin maaperää sekä suunnitella avaruuspuku, joka suojaa Marsin pinnalla olevalta myrkylliseltä pölyltä. Kuulostaa kunnianhimoiselta ja tyyriiltä. Immonen huomauttaakin, että töitä ei välttämättä tarvitse saada valmiiksi. Ideat on tarkoitus saada sellaiseen kuosiin, että toteutus olisi mahdollista Nasan budjetilla. Entä milloin tulee aika, jolloin voi ihan oikeasti ostaa matkalipun Marsiin? Immonen veikkaa, että vuosien 20202030 vaihteessa ensimmäinen retkikunta lähtee matkaan. Korhonen nyökkäilee.

Epic Challenge Joensuu on Nasan ohjelman ensimmäinen rantautuminen Eurooppaan.

vaihtelee +30 ja -140 celsiusasteen välillä. ”Tarkoitus olisi tehdä asumuksia 3-5 metrin syvyyteen Marsin pintakerroksen alle. Siellä ankarilta olosuhteilta oltaisiin turvassa.”, Immonen vakuuttelee. Mars kiinnostaa tutkijoita, sillä sen sorakerroksen alta on löytynyt jäätynyttä vettä. Tämä helpottaisi siirtokunnan perustamista huomattavasti. Lisäksi matka Marsiin kestäisi vain noin puoli vuotta yhteen suuntaan. Lukuvuosi on osallistujille erittäin intensiivinen ja työteliäs. Kaikki suoritukset tallentuvat Arcusyksen virtuaaliseen oppimisympäristöön, joka auttaa

”Vierailimme viime keväänä Kennedy Space Centerissä Floridassa. Totesimme siinä, että tänne kyllä tullaan sitten kun ensimmäinen raketti lähtee Marsiin.” Joensuussa Epic Challenge järjestettiin ensimmäistä kertaa lukuvuonna 2015-2016. Ohjelmassa ovat mukana Itä-Suomen yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Joensuun normaalikoulu, Joensuun lyseon lukio ja Joensuun yhteiskoulun lukio. Yhteistyö sai alkunsa joensuulaisen Arcusys Oy:n NASA:lle toimittaman Valamis -oppimisympäristön kehittämistyöstä.


GALLUP Matkustaisitko Marsiin?

”Tässä etsitään nyt vastausta kysymykseen, onko Botanialla arvoa ja merkitystä Joensuussa.

Tahtovatko joensuulaiset säilyttää Botanian? Suomen ainoan trooppisen perhospuutarhan kohtalosta neuvotellaan syyskuun lopussa. Botanian toiminnan jatkuminen edellyttää yhteistä tahtoa, mutta myös lisärahoitusta ja uusia tekijöitä.– Sini Heinoja, teksi & kuva

Alena Pavelková - Lyhyeksi aikaa voisin, mutta en olisi valmis jättämään elämääni täällä moneksi vuodeksi.

Karolina Hannonen - En lähtisi. Suljetut tilat ahdistavat.

Elias Lahtinen - Tottakai haluaisin käydä Marsissa. Se olisi sellainen kerran elämässäreissu.

Riku Kuokkanen - En lähtisi ensimmäisten porukoiden mukana, mutta ehkä sitten jos hommat toimisivat paikan päällä jo sujuvasti.

K

un yliopisto luopui Botaniasta vuonna 2012, toimintaa jatkamaan perustettiin Botanian ystävät ry. Yhdistys on tuonut puutarhalle uusia kävijöitä ja muuttanut toimintaa ekologisemmaksi ja taloudellisemmaksi. Nyt yhdistyksen rajat ovat tulossa vastaan. Talous- ja henkilöstöresurssit ovat vähäiset ja kiinteistön vuokrasopimus on yhdistykselle raskas. ”Me ollaan heitetty Botania-niminen pallo ilmaan, ja nyt katsotaan, löytyykö koppaavia käsiä”, yhdistyksen puheenjohtaja Jussi Virratvuori kuvailee. Keväällä aloitetut neuvottelut Botanian tulevaisuudesta jatkuvat syyskuun lopussa. Mukana ovat ainakin Joensuun kaupunki, Suomen yliopistokiinteistöt oy, Joensuun seudun kehittämisyhtiö JOSEK oy, PohjoisKarjalan maakuntaliitto ja Pohjois-Karjalan kauppakamari. ”Tässä etsitään nyt vastausta kysymykseen, onko Botanialla arvoa ja merkitystä Joensuussa”, Virratvuori kommentoi. Yhdistys varautuu neljään tulevaisuudennäkymään. Yhdessä yhdistys jatkaisi toimintaa yksin. Se vaatisi vuositasolla noin 60 000 euron lisärahoituksen. Kaupunki rahoittaa Botaniaa nyt saman verran kuin yliopiston aikaan, 34 000 euroa vuodessa. Lisäksi tarvitaan ratkaisu Botanian kiinteistön hallinnointiin. Yhdistys vuokraa kiinteistöä Suomen yliopistokiinteistöt oy:ltä, jonka osaomistaja Itä-Suomen yliopisto on. Yhdistys voisi jatkaa vuokrasopimusta erilaisin ehdoin tai ostaa kiinteistön, jos kauppahinnasta päästäisiin sopuun. Yhdistys ei ole valmis jatkamaan heinäkuussa 2018 päättyvää vuokrasopimusta nykyisillä ehdoillaan muun muassa kunnossapitovastuun vuoksi. ”Tämän kiinteistön kuntoarvio on jo semmoinen, ettei me voida ottaa sitä riskiä”, Virratvuori valottaa. Virratvuoren mukaan esimerkiksi kiinteistön valtavia lämmityskustannuksia voisi pienentää lämmöntalteenottojärjestelmällä, mutta vuokrakiinteistöön investointi ei ole mielekästä. Virratvuori toivoo myös uusia aktiivisia toimijoita yhdistykseen ja sen lokakuiseen syyskokoukseen. 400 hengen yhdistyksessä on tällä hetkellä neljä aktiivista talkoolaista. Toisessa näkymässä yhdistys jatkaisi toimintaa yhteistyökumppanin kanssa. Kolmannessa Botania taas siirtyisi täysin uudelle toimijalle. Virratvuori ei ota kantaa siihen, mikä tai kuka uusi toimija olisi. Puhtaan liiketalou-

Botanian kasveja ja perhosia käy ihmettelemässä 19 000 henkeä vuosittain.

dellisen toiminnan mahdollisuudet Virratvuori näkee Botaniassa rajallisina, mutta yritys- ja yhdistystoiminnan yhdistäminen voisi hänestä olla järkevää. Virratvuori toivoo mahdollisen uuden toimijan tulevan pian opettelemaan toimintaa ja ottamaan vastuuta. ”Jos joku tai jotkut tästä on aidosti kiinnostunut, tähän voi tulla, yhdessä tai erikseen. Pääasia on se, että toiminta pystyisi jatkumaan pitkäkestoisella pohjalla. Me

ollaan valmiita auttamaan ja tukemaan ja antamaan kaikki tieto ja taito, mikä meillä on.” Neljännessä näkymässä ratkaisua ei löydy. Tällöin yhdistys aloittaisi Botaniassa alasajotoimet vuoden päästä. Toiminta lakkaisi heinäkuun 2018 loppuun mennessä. Virratvuori suhtautuu tulevaan kuitenkin optimistisen realistisesti: ”Uskon, että jos tällä paikalla on arvoa ja merkitystä, niin kyllä tähän jokin ratkaisu tulee.”

Uljas 6 | 30.9. 2016

15


Uni

Nukkumalla jopa puolet parempia oppimistuloksia? Tenttiä edeltävänä yönä kannattaa nukkua, koska Lyonin yliopiston tutkijat ovat osoittaneet jälleen uudella tutkimuksella unen parantavan oppimistuloksia - jopa 50 prosenttia. – Reeta Kankaanpää, teksti & kuva

P

sychological Science lehdessä julkaistu artikkeli osoittaa tutkimustuloksinaan, että nukkuminen opiskelukertojen välissä nopeuttaa ja helpottaa opitun muistiin palauttamista. Ranskalaisten tutkimusasetelmassa oli 40 henkilöä jaettuna nukkuvien ja valvovien ryhmään ja ryhmiltä testattiin kielenoppimistaidon nopeutta. Tehtävänä oli opetella 16 ranskaswahili sanaparia. Testin alussa sanapareja opeteltiin niin useasti, että kaikkiin swahilin 16 sanaan oli vastattu oikein. 12 tunnin kuluttua ensimmäisestä kerrasta osallistujat toistivat testin harjoitellen koko sanalistan, kunnes kaikki 16 sanaa oli käännetty oikein. Valvovien ryhmä suoritti tehtävän ensin aamulla ja sitten illalla. Nukkuvien ryhmä suoritti tehtävän toisin päin, ensin illalla ja sitten aamulla. Ensimmäisellä tehtäväkerralla ryhmien välillä ei ollut eroja tuloksissa mutta toisella kerralla nukkuvien ryhmä suoriutui keskimää-

räisesti paremmin – 10 sanaparia 16:sta kun valvovat muistivat vain 7,5 sanaparia. Nukkuvien ryhmä tarvitsi mieleen palauttamiseen keskimäärin kolme kierrosta, kun valvovat tarvitsivat kuusi kierrosta. Kumpikin ryhmä pystyi siis oppimaan kaikki 16 sanaparia mutta opiskelukertojen välillä nukkuneet selvisivät tehtävästä nopeammin ja vähemmällä panostuksella. Nukkumisesta saatu hyöty vaikutti kestävän myös aikaa. Ero oli yhä havaittavissa seurantatutkimuksessa ensin viikkoa ja sitten kuusi kuukautta myöhemmin. Tutkimuksesta voi päätellä, että nukkumatta tenttiin meneminen ei kannata. Unessa opitut asiat järjestyvät uudelleen ja aivojen kirjastosta on helpompi poimia tarvittavat vastaukset, kun ne löytyvät nopeasti. Itä-Suomen yliopisto –fbryhmässä nousi keskustelu Joensuun kampuksen parhaista torkkupaikoista. Ne näyttävät olevan yhtä salaisia kuin parhaat sienestys- ja marjastuspaikatkin.

Kuopion kampuksen torkkupaikat 1. Ainejärjestöjen huoneet 2. Snellmanian kirjasto 3. Canthian puolella Savilahden rannalla oleva käyrä puunrunko 4. Opparin divaanit 5. Tietoteknian aulan penkit

Joensuun kampuksen torkkupaikat 1. Itseopiskelutila Atrium 2. Kampuskirjaston toinen ja kolmas kerros 3. Carelian aulan toisen kerroksen penkit 4. Carelian aulan ensimmäisen kerroksen penkit 5. Futuran pallotuolit

Savonlinnan kampuksen torkkupaikat 1. Kakkoskerroksen sohvat 2. Samposalin takaosa 3. Kirjaston yläkerran nojatuolit 4. Lepohuone 5. Ainejärjestöjen tilat

16

Uljas 6 | 30. 9. 2016

Tuukka Vartinen parantamassa ainejärjestö Sociuksen sohvalla oppimistuloksiaan.


Maailma

V

Sinä häviät blokkien pelissä

apaakauppasopimuksia kannatetaan ja vastustetaan monilla argumenteilla, mutta harvoin keskitytään siihen, mistä oikeastaan on kyse. TTIP:n kaltaisten vapaakauppasopimuksien tarkoitus on siirtää valtaa pois kansallisvaltioiden enemmän ja vähemmän demokraattisesti valituilta edustajilta. Sääntelyvaltaa halutaan siirtää pois kansallisilta parlamenteilta ylikansallisille ja paljolti demokraattisen kontrollin ulkopuolella oleville toimielimille. Maailma muistuttaa yhä enemmän feodaalista järjestelmää, jossa suuryritykset ovat suurvaltojen omapäisiä vasalleja ja ihmiset informaatiotalouden raakaainetta. Marko Juutinen ja Jyrki Käkönen kuvaavat Blokkien paluu -teoksessaan kuinka uudelleen blokkiutuneessa maailmassa ovat vastakkain Yhdysvallat eurooppalaisine ja entiseen brittiläiseen imperiumiin kuuluvine vasallivaltioineen sekä muotoutumassa oleva BRICSblokki, jonka kärkimaita ovat Kiina ja Intia. Niiden taloudellinen voima kasvaa kovaa vauhtia ja ne hakevat paikkaansa globaalin politiikan näyttämöllä. Venäjällä on luonnonvaroja, ydinaseita sekä autoritaarinen hallinto, jonka ei tarvitse suuresti välittää esimerkiksi Ukrainan kriisin vuoksi asetettujen talouspakotteiden aiheuttamasta elintason kurjistumisesta. Juutisen ja Käkösen teesi on, että Yhdysvallat on menettämässä asemaansa yksiselitteisenä johtajavaltiona maailmassa. TTIP:n kaltaisilla vapaakauppasopimuksilla ja Edward Snowdenin paljastamien kaltaisilla äärimmäisillä massavalvontakoneistoilla se pyrkii pitämään kiinni murenevasta taloudellisesta ja sosiaalisesta kontrollistaan. Varovaisesti Blokkien paluu -kirjoittajat ehdottavat, että kenties Suomen ei kannattaisi olla niin vahvasti osana toista blokkia. Läntisen blokin etu ei heidän mukaansa välttämättä ole sama asia kuin Suomen etu. Miksi Suomi ei ole tarkkailijajäsenenä esimerkiksi Euraasian unionissa, he kysyvät? Ajatus on, että Euroopan ja Suomen ei kannattaisi valita puoltaan vaan tasapainoilla globaalin talouden ja kansainvälisen politiikan verkostoissa blokkien välillä. Suomen linja näyttää olevan sekä talousettä turvallisuuspoliittinen puskeminen läntisen blokin kylkeen. Idän pelossa haluamme sotilaallista turvaa Atlantin takaa ja etelän pelossa haluamme laittaa ra-

Blokkien paluu -kirja kuvaa, kuinka suurvaltablokkien kamppailussa suurin häviäjä on kansalainen. Mureneva länsi syö kansalaistensa leipää. – Pasi Huttunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuvitus

”Kolmasmaailmallistumisen merkkejä Yhdysvalloissa ovat muun muassa matalapalkkaiset työt, sosiaalisten turvaverkkojen puute, kansalaisten vieraantuminen politiikasta ja valtavat tuloerot

jamme kiinni. Velkaantumisen pelossa haluamme laittaa tulonsiirtohanat kiinni. Suomi liittyy yhä selkeämmin pohjoismaisen yhteisön sijaan entisen itäblokin maiden joukkoon. ”Kansainvälistä järjestelmää on vastedes välttämätöntä rakentaa enemmän yhteistyön kuin kilpailun ja pakottamisen kautta. Myös Suomen etu puhuu tämän puolesta. TTIP-sopimus ei avaa suomalaisille palkansaajille, yrittäjille ja sijoittajille järin auvoisia tulevaisuudenkuvia”,

Juutinen ja Käkönen arvioivat. Talouskuri tai kolmasmaailmallistuminen kuten Juutinen ja Käkönen sitä kutsuvat on osa läntisen hegemonian pyrkimystä säilyttää asemansa. Kilpailukykyä on haettava sisältäpäin kun planeetan kestokyvyn rajat ja nouseva BRICS-blokki ovat seinänä markkinoiden laajentamisen tiellä. ”Kolmasmaailmallistumisesta on puhuttu Yhdysvalloissa jo vuosien ajan. Kolmasmaailmallistumisen merkkejä Yhdysvalloissa ovat muun muassa matalapalkkaiset työt, sosiaalisten turvaverkkojen puute, kansalaisten vieraantuminen politiikasta ja valtavat tuloerot”, he kirjoittavat. Kaikki tämä kuulostaa tutulta myös Euroopassa ja Suomessa. Politiikasta vieraantumista on turha ihmetellä kun Suomen hallitukset ovat perustelleet toimiaan lähinnä Euroopan unionilta tai markkinoilta tulevina määräyksinä. ”Hallituksemme tekee muutoksia vapaaehtoisesti, jotta kestävyysmittarit säilyisivät vähintään keltaisina jos nyt eivät vihreinä.” Arkeaan tahkoavan ihmisen kannalta tilanne näyttää vaikealta. Eriarvoisuus lisääntyy ja hyvinvointivaltio vetäytyy. Suomalainen opiskelija saa jatkossa huomattavasti vähemmän opintotukea ja opintolainan välttely on vaikeampaa vaikka lainan riski kasvaa. Oppilaitoksilla on entistä vähemmän rahaa koulutuksen ja tutkimuksen järjestämiseen. Esimerkiksi Helsingin yliopiston sijoitus rankingeissa tippuu jo nyt. Juutinen ja Käkönen antavat kirjassaan ymmärtää, että näin tapahtuu, koska pieni läntinen taloudellinen ja poliittinen eliitti takertuu epätoivoisesti sen käsistä lipsuvaan globaaliin valtaan. Paitsi Juutisen ja Käkösen vaatimaa kansainvälistä yhteistyötä kilpailun sijaan, tarvittaisiin demokratian ryhtiliikettä. Snowdenin ansiosta tiedämme, mitä Yhdysvallat on puuhaillut selkiemme takana, mutta mitä säätävät varjoissa Kiina, Intia, Brasilia, Etelä-Afrikka ja Venäjä? Entä Suomi? Muotoutumassa oleva kyberfeodalistinen maailmanjärjestys, jossa supervallat tarjoavat toimintaedellytykset monikansallisille ihmisten taloudellista ja sosiaalista dataa hallinnoiville firmoille voi romahtaa lähinnä esteettömyyteen, avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen: mahdollisuuteen tehdä päätöksiä ja valintoja riittävän tiedon pohjalta.

Uljas 6 | 30.9. 2016

17


Maahanmuutto

18

Uljas 6 | 30. 9. 2016


Vastaanottokeskus kuin pieni kylä Savonlinnan Lehtiniemen vastaanottokeskus vallitsee kylän tunnelma. 240 asukkaan yhteisössä ei ole tietoakaan laitostumisesta. Yhteiset pihat haravoidaan ja halukkaat viljelevät kasviksia puutarhassa. Savonlinnan kampuksen opiskelijat tekivät aiheesta dokumentin Täällä Lehtiniemen alla. – Nina Räsänen, teksti & Mari Rantanen, kuvat

"

Moi, mitä kuuluu?" , kysyy tuulipukuun sonnustautunut mies tulijoita tervehtien. Pieni poika kulkee harava kädessä siistiksi raaputellun nurmikon poikki. "Tulkaa peremmälle, saammeko tarjota teille teetä?", eteisessä kysytään. Kohtaus voisi olla mistä tahansa pienestä, suomalaisesta kyläyhteisöstä. Osapuolet esittäytyvät toisilleen ja istuutuvat vastakkain olohuoneeseen. Toisella sohvalla istuu kolmelapsinen perhe, toisella haastattelija, kuvaaja ja tulkki. Kamera käy. "Tuli kamala myrsky, jouduimme heittämään kaiken omaisuutemme mereen, jotta selviäisimme" perheenisä Aref aloittaa. "Otin omat lapset syliini. Syliini tuli kolmaskin lapsi, jonkun muun. Pidin hänetkin turvassa sylissäni", hän jatkaa. Teen juonnin ohella olohuoneessa kuvataan dokumenttia, joka käsittelee pakolaiskriisiä. Kameran takana häärää opiskelijoita ja tapahtumapaikkana on kylä nimeltä Lehtiniemi. Se sijaitsee noin 14 kilometrin päässä Savonlinnan keskustasta. Kylän asukkaat ovat saapuneet asuttamaan tyhjillään olleet entisen emäntäkoulun tilat kaukaa. He ovat turvapaikanhakijoita, jotka ovat saapuneet monien tuhansien matkattujen kilometrien jälkeen Suomeen. Kylässä asuu niin perheitä kuin yksikkömiehiä. Kaikki laitosmaisuus on haluttu poistaa niin, että 240 hengen yhteisö muodostaisi kylän, jossa jokainen on yhdessä vastuussa viihtyvyydestä ja asioiden toimivuudesta. On mahdollista hoitaa puutarhaa ja pihaa, viljellä, valmistaa itse ruokaa sekä harrastaa. "Me ollaan lähdetty ajattelemaan tämä tulokulma tähän vastaanottokeskukseen niin, että synnytetään kyläyhteisö, jossa ihmiset ovat vastuussa omasta kodistaan, omasta ympäristöstään ja tämän kylän rauhasta, siisteydestä sekä hengestä, jolla tässä kylässä toimitaan", kertoo Lehtini-

Lehtinimeen vastaanottokeskuksen

yksikönjohtaja Janne Sairanen.

meen vastaanottokeskuksen yksikönjohtaja Janne Sairanen. Lehtiniemen ilmapiiristä huokuu yhtei-

söllisyys ja välittömyys myös asukkaiden ja henkilökunnan väliltä. Aina on aikaa vaihtaa kuulumisia. "Me olemme onnistuneet sitä paremmin, mitä vähemmän näytämme sellaiselta majoitusyksiköltä. Tavoitteena on elävä kyläyhteisö, jossa ihmiset hymyilee ja lapset leikkii", Sairanen jatkaa. Myös Lehtiniemeen on saapunut kielteisiä turvapaikkapäätöksiä loppukesän aikana. "Vaikeina aikoina toisia tuetaan entistä enemmän ja turvataan toisten jaksaminen", Sairanen tuumaa. Hänen mielestään kylä näyttää vahvuutensa juuri vaikeina aikoina. Surut ja murheet jaetaan asukkaiden ja henkilökunnan kanssa. Näin ollen kaikilla on hyvä olla kotona. Myös yksikön toinen johtaja Minttu Pietikäinen pitää eräänlaisena työvoittona sitä, että ihmiset uskaltavat kertoa ikävistä asioista ja näyttää tunteita toistensa edessä. "Kun löytyy edes yksi ihminen, jolle tuskan voi paljastaa siinä hetkessä", hän jatkaa. Lehtiniemen vastaanottokeskuksen arki on hyvin pitkälti sitä, että käydään koulussa, siistitään yhteisiä tiloja ja omia asuntoja, laitetaan ruokaa ja vietetään aikaa yhdessä.

"Olemme täällä kuin iso perhe", sanoo Mostafa. "Olemme toisillemme enemmän kuin kavereita, autamme toisiamme ja pidämme aina yhtä. " Koulutuksella ja kielen oppimisella on

myös suuri merkitys turvapaikanhakijoiden tulevaisuuden kannalta. Mielekäs tekeminen ja koulutus auttavat Suomeen jäävien henkilöiden kotoutumista sekä integroitumista yhteiskuntaan. Se helpottaa myös maahanmuuttajien tulevien lasten elämää ja ehkäisee radikalisoitumista. "Kotoutumisen kolmena pääkomponenttina voidaan pitää luku- ja kirjoitustaitoa, sosiaalisia suhteita ja niiden luomista ympyröivään yhteiskuntaan sekä varallisuutta eli työn tekemistä ja perheen elättämistä", Viittakivi Oy:n koulutuskoordinaattori Ville Hartonen kertoo. Myös Janne Sairanen uskoo esimerkin voimaan kotouttamisessa. "Kun täällä vallitsee rauhan ja iloisen kylän olotila, niin silloin me ollaan kotoutettu nämä ihmiset toimimaan niin kuin Suomessa parhaalla mahdollisella tavalla toimitaan.

Kainalo | Yhteistyö

Opettajan koulutus reagoi tilanteeseen

I

tä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen opettajankoulutuslaitoksella turvapaikanhakijatilanteeseen on reagoitu nopeasti ja mukaan on lähdetty laajasti. Savonlinnassa yhteistyö Lehtiniemen vastaanottokeskuksen kanssa on liitetty moniin opintojaksoihin ja –kokonaisuuksiin sekä tutkimukseen. "Me käydään kaksi kertaa viikossa Lehtiniemen vastaanottokeskuksessa pitämässä erilaisia vapaa-ajanaktiviteetteja", toisen vuosikurssin opiskelija Thomas Viik kertoo. Hänen mukaansa toimintaa on ollut kaikkien taito- ja taideaineiden saralla liikunnasta käsitöihin. Toiminnan tavoitteeksi hän mainitsee ohjelman monipuolisuuden sekä hyödylliset tieto-taidot. Viittakivi Oy:n koulutuskoordinaattori Ville Hartosen mukaan erilaisia oppimisprojekteja vastaanottokeskuksessa on käynyt pitämässä noin 250 opiskelijaa. "Tämä kertoo pitkälti siitä, että opiskelijat ovat kokeneet aiheen aidoksi jutuksi, joka pitää ottaa haltuun.", hän jatkaa.

Maahanmuuttovirasto on kiristänyt

turvapaikkalinjaansa ja tiedottanut muun muassa Irakin ja Somalian parantuneesta turvallisuustilanteesta. "Sain tänään kielteisen turvapaikkapäätöksen", Rohullah kertoo kameran edessä. Lehtiniemessä ystävien kielteiset turvapaikkapäätökset on koettu surullisina uutisina ja niistä on keskusteltu työntekijöiden ja asukkaiden kesken. Taas ollaan siinä pisteessä, että tuttu ja turvallinen yhteisö hajoaa. "Olen odottanut jo vuoden ajan päätöstä tuloksetta, elämä on vähän kuin Ira-

kissa – ei tiedä mitä huomenna tapahtuu. Se on kuluttavaa", Omar kertoo. "En tiedä mitä tulevaisuus tuo tulessaan. Irakissa minut pakotettiin keskeyttämään opintoni. Unelmani on olla lääkäri", miettii Mostafa, joka voi hakea yliopistoon vasta oleskeluluvan saatuaan. Ennen sitä on odotettava maahanmuuttoviraston päätöstä.

Täällä Lehtiniemen alla –dokumentti Työryhmä: Tuomas Silvennoinen, Mari Rantanen, Nina Räsänen, Lauri Hyppönen ja Elina Palviainen Ensi-ilta oli 9.9.2016 Puistokatu Block –tapahtumassa. Esitetään lokakuussa Berliinissä. Kuvattu Opetus ja oppiminen tieto- ja viestintäteknologiaa soveltavissa ympäristöissä -kurssilla. Täällä Lehtiniemen alla –dokumentissa on haastateltu mm. Lehtiniemen vastaanottokeskuksen asukkaita ja henkilökuntaa, Itä-Suomen yliopiston henkilökuntaa ja opiskelijoita. Uljas 6 | 30.9. 2016

19


Jos kerhoon haluat mennä nyt... Haluaisitko pelata lautapelejä porukassa, edistää sivistynyttä olutkulttuuria opiskelijoiden keskuudessa tai harrastaa ylioppilasteatteria muiden samanhenkisten kanssa? ISYY:n kerhoissa tämä onnistuu. Oman klubin perustaminen on niin ikään helppoa. - Heljä Koistinen, teksti Perusta oma kerho!

I

SYY:n kerhot ovat ylioppilaskunnan alaisia voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä, joiden tarkoituksena on järjestää mielekästä vapaa-ajan toimintaa opiskelijoille. Tällä hetkellä ISYY:n kampuksilla toimii yli kaksikymmentä kerhoa, joiden kiinnostuksen kohteet vaihtelevat kampusviljelystä aina wappukulttuurin edistämiseen. Jos jo olemassa olevista kerhoista ei löydy omiin intresseihin sopivaa vaihtoehtoa, aina voi perustaa kokonaan uuden kerhon. Se on nimittäin helppoa. Tällä aukeamalla on esitelty Joensuun ja Kuopion kampuksilla toimivia kerhoja. Lisää kerhoesittelyjä löydät ISYY:n verkkosivuilta osoitteesta www.isyy.fi > mukaan-toimintaan > kerhot > kerhot-kampuksilla.

1. Keksi kerholle toimintaidea 2. Pidä perustamiskokous, jossa oltava vähintään viisi jäseniksi liittyvää ylioppilaskuntalaista.. 3. Laadi kerholle säännöt 4. Valitse kerholle hallitus 5. Tee ISYY:n kerhojen rekisteröitymislomakkeella hakemus kerhoksi 6. Tiedota toiminnasta esimerkiksi Wiikko-Ärsykkeissä, jotta muutkin löytävät paikalle. 7. Kerho voi hakea toimintaansa rahallista apua ylioppilaskunnalta. 8. Tarkemmat ohjeet: http://isyy.fi/mukaan-toimintaan/kerhot/

ESN Joensuu – The International Club

African Students Association (ASA)

I

n striving to foster stronger collaboration amongst African students at UEF and to enable said students contribute to the Finnish society, the ASA was founded to serve as a forum for African students and all other students with interests in African matters. We hold meetings occasionally to discuss the progress of ASA which is all geared towards hosting our major events planned out for the rest of 2016. Our Africa Day event in May 2016 was a resounding success and we have upcoming events for our new students in UEF. All students, both old and new to UEF are welcome to join ASA. Yhteystiedot: Facebook: ASAjoensuu Email: ugochum@uef.fi

Joensuun akateeminen väkijuomakerho (JAV)

J

oensuun akateeminen väkijuomakerho (JAV) on ISYY:n alainen kerho, joka toimii Joensuun kampuksella. Kerhon tarkoitus on tutustuttaa jäseniään eri maiden illanistumiskulttuureihin ja toiminnassaan kerho korostaa vastuullista ja kohtuullista alkoholinkäyttöä. Kerho on avoin kaikille ISYY:n jäsenille. Kerho kokoontuu erinäisten illanistujaisten parissa muun muassa Suvaksella, ravintoloissa ja baareissa sekä joskus ulkoilmassakin. Yhteystiedot: Facebook: Vakijuomakerho Sähköposti: joensuunavk@gmail.com

Joensuun Opiskelijoiden Football Association (JOFA)

J

OFA on poikkitieteellinen kerho, joka kokoaa yhteen poikkitieteellisesti jalkapallon katsomisesta kiinnostuneita Itä-Suomen yliopiston opiskelijoita suosikkijoukkueista riippumatta. Kerho toimii tällä hetkellä Joensuussa, mutta toimintaa voidaan laajentaa tarvittaessa myös muihin kampuskaupunkeihin. JOFA järjestää ottelustudioita eri paikoissa kerhon jäsenille sopiviin otteluihin sopivina aikoina. Yhteystiedot: Facebook: JOFAkerho

20

Uljas 6 | 30. 9. 2016

E

SN Joensuu is a club for anyone and everyone interested in meeting new people, working in an international environment, gaining plenty of hands-on experience ranging from creating posters, implementing events to keeping in touch with local businesses and, of course, changing the world! Through our events we help the international students (degree and exchange) to familiarize with the Finnish culture, soften the “I’m coming back after my exchange, my life is over now” experience for the homecoming students and give the locals an opportunity to gain international experiences. We organise cultural and informational events (International Music Evening, Discover Joensuu orienteering event, International Dinner, Erasmus in Schools, Surviving Winter in Finland, Get to Know Each Other Party, Bowling, etc.), as well as trips to Lapland, Russia and Sweden. The best part is that the volunteers can suggest their own event ideas and we will make it happen together! How to join? Volunteer or become a member! All ISYY members are ESN Joensuu members. We warmly invite EVERYONE to join ESN Joensuu – we are here to make your stay in Joensuu a memorable one! Facebook: ESN Joensuu Nettisivut: www.esnjoensuu.fi

Joensuun kampusviljelykerho – Campus Garden of Joensuu

W

e are a group of students interested in watching the food grow (and helping a bit), experimenting with plants, space and different approach to economy based on cooperation and sharing. Our goals are promoting local and sustainable food production, sharing knowledge and skills, using our common university grounds to grow healthy veggies and socializing while doing it. The main activities of the club are growing food on Joensuu UEF campus throughout the growing season, organizing educational events and film sessions on urban gardening, permaculture, food sustainability and use of public space. The planting activities start in early spring when we plan the edible vegetables that we pre-grow the seedlings in Botanical garden. In summer we plant and water the garden outside and then harvest the fruits when they are ripe, usually celebrating it with harvesting party. We are excited to meet you and share the garden with you! Facebook: Joensuun kampusviljelmä - Campus Garden of Joensuu Read about the activities on our blog: http://kampusviljely.tumblr.com/


Joensuu Debate Society

Luomio!

oensuu Debate Society organises debating every Wednesday at 17:00 at the Aurora building (room AU205) in English. We also actively organise various socials, such as sauna debates, ethnic dinner parties, picnics, board game evenings, etc. Through an entertaining hobby we learn persuasive argumentation, public speaking, and quick thinking in a positive and nurturing environment. Everyone is welcome to join at any time, regardless of experience in debating! Facebook: Joensuu Debate Society Website: http://joensuudebate.fi/

uomio! on poikkitieteellinen matalan kynnyksen sanataidekerho, jonka toiminta perustuu kerholaisten toiveisiin ja kattaa sanataiteen kaikki muodot. Kerhotapaamisilla pidetään muun muassa lukupiirejä, vertaispalauterinkejä sekä tehdään luovan kirjoittamisen harjoituksia. Luomio! järjestää myös kulttuurillisia tapahtumia jäsenilleen. LUOMIO! kokoontuu parillisten viikkojen maanantaina Haltia-rakennuksessa klo 18-20. Syksyn ensimmäinen tapaaminen ja uusien jäsenten ilta on maanantaina 19.9. klo 18-20 Haltialla. LUOMIO! toivottaa kaikki uudet ja vanhat jäsenet lämpimästi tervetulleiksi keskustelemaan kirjallisuudesta sekä löytämään uutta inspiraatiota omaan kirjoittamiseensa! Lisätietoa kerhon Facebook-ryhmästä LUOMIO!-sanataidekerho (ISYY) sekä blogista www.luomio.blogspot.fi

J

Joensuun Ylioppilaiden Pelikerho

K

L

erho järjestää viikoittaisia peli-iltoja, joissa pelataan vapaamuotoisesti ja rennossa hengessä erilaisia lauta, kortti- ja noppapelejä. Peli-illat ovat kaikille avoimia sekä maksuttomia tilaisuuksia ja kaikki ovat tervetulleita mukaan pelaamaan. Kerhon pelihyllystä löytyy lautapelejä jokaiseen makuun: Menolipusta ja Carcassonnesta parhaimpiin uutuuspeleihin! Missä: ISYY:n kokoustila Haltia-rakennuksen 2.kerroksessa (Yliopistokatu 7, 80100-JOENSUU). Milloin: Joka torstai, alkaen klo 15:00. Paikalle voi tulla joustavasti ja pelaaminen jatkuu iltaan saakka. Tervetuloa! Facebook: Joensuun Ylioppilaiden Pelikerho

SYY student club for those interested in wood working. In collaboration with Vocational College of North Karelia (Pkky), the club was established in January 2016. The aim is to provide a platform for exchange of practical skills and academic knowledge in relation to wood, carpentry, and designs. We always strive for new ideas and support. Facebook: Puu-ha-kerho

Kuopion Kampuksen Ympäristöklubi

Suola

Y

mppäklubi eli Y-klubi järjestää kaikkea kivaa puuhaa ympäristöasioihin liittyen. Järkkäämme supersuosittuja kasviskokkausiltoja, luontoretkiä lähikohteisiin, pyöränhuoltopäiviä sekä klubi-iltoja, joissa on aiheena jokin ajankohtainen ja tärkeä ympäristöasia. Puuhastellaan, seikkaillaan ja keskustellaan yhdessä ja opitaan toisiltamme uutta ja hyödyllistä ympäristöön liittyen. Tapahtumista pysyy parhaiten kärryillä liittymällä Facebook-ryhmäämme tai sähköpostilistalle. Tapahtumiin ja tempauksiin ovat tervetulleita kaikki ympäristönsuojelusta, kestävästä elämäntavasta sekä tietenkin hyvästä kasvisruuasta kiinnostuneet! Facebook-ryhmä: Kuopion kampuksen ympäristöklubi Nettisivut: https://yklubi.wordpress.com/ Sähköpostilistalle voi liittyä osoitteessa: https://lists.uef.fi/mailman/listinfo/y-klubi

Kärmes

K

ärmes on kuopiolainen maksuton lautapelikerho, jonka peli-illoissa pyörii pääasiassa yliopiston opiskelijoita, mutta myös muita jo opintonsa päättäneitä sekä muutamia lautapeliharrastajiakin. Peli-iltoja järjestetään viikoittain Lukemalla. Tapahtumia ovat tammikuussa järjestettävä Kinkkucon, sekä syksyllä pidettävä Hexacon. Otamme parhaamme mukaan ensikävijät mukaan peleihin, joita ollaan aloittelemassa. Peli-illoissa on myös Kärmeksen ”vakkareita” jotka opettavat pelien sääntöjä ja tulevat tarvittaessa mukaan peliin ohjaamaan. Pelit vaihtelevat laidasta laitaan, mutta Afrikan tähden, Aliaksen tai Monopolin kaltaiset pelit ovat jo historiaa. Yksinkertaisemmasta päästä on modernit lautapeliklassikot kuten Carcassone ja Menolippu. Yleensä kuitenkin pelipöydälle nostetaan jotain uudempaa ja hieman sisällöllisempää. Aina kuitenkin käydään säännöt läpi, joten valmiiksi ei sääntöjä tarvitse osata. Rohkeasti mukaan! Tervetuloa! Facebook: Kärmes Kuopio

Puu(Ha)kerho

I

S

uola on ylioppilaskunnan yhteiskristillinen kerho Kuopion kampuksella. Suolassa tutustumme opiskelutovereihin yli seurakuntarajojen, palvelemme lähimmäistä yliopistolla ja autamme opiskelijoita löytämään seurakuntayhteyden Kuopiossa. Viikottainen toimintamuotomme on kaikille avoin rukoushetki kampuksen kappelilla Studentialla maanantaisin klo 16. Lisäksi uutuutena on tarjolla aamuvirkuille samaisella kappelilla tiistaisin klo 7 pidettävä International Christian Prayer. Vuosittain järjestämme myös pikkujoulut ja muutaman muun illanvieton tai tapahtuman. Tervetuloa mukaan! Facebook: Kuopionsuola ja sähköpostilla suolapj@gmail.com

Kuopion Yo-Symposium

Y

o-Symposium on eri tieteenaloja yhdistävä, opiskelijoiden luoma, aktiiviseen osallisuuteen sekä ajatusten vaihtoon ja niiden kehittämiseen kannustava yhteisö. Järjestämme opiskelijavoimin lukuvuoden aikana symposiumeja, seminaareja ja keskusteluiltoja, jotka suunnittelemme yhdessä. Pääset mukaan osallistumalla tapahtumiin, ilmoittamalla kiinnostuksestasi seinällämme Facebookissa tai lähettämällä yksityisviestiä Yo-Symposiumin FB-sivulle. Kerhon toimintaan osallistuminen on ilmaista. Facebook: Kuopionyosymposium

ISYY:LLÄ ON ASIAA

Uljas 6 | 30.9. 2016

21


Kulttuuri Viihde

Teatteriravintolaan vaikka tennarit jalassa Entisen elokuvateatterin tiloissa aloitti Kuopiossa syyskuussa uusi teatteriravintola. Viihteeseen painottuva Maxim mieluummin naurattaa etkopaikkana kuin tarjoaa klassikoita ja draamaa. - Saara Närä, teksti & kuva

Uuden teatteriravintola Maximin huomaa jo kaukaa Kuopion keskustassa. Haapaniemenkadulla punamusta Maxim-kyltti ohjaa sisälle juuri sisustettuun teatteriravintolaan, jossa jokainen pääsee punaista mattoa pitkin kohti teatterisalia. Salia hallitsevat pitkät pöytärivit sekä esiintymislava punaisine esirippuineen. ”Viikko sitten tähän aikaan täällä ei ollut vielä edes kalusteita”, toteaa uuden teatteriravintolan toimitusjohtaja Pertti Kärkkäinen. Ravintola avattiinkin vasta ihan vähän aikaa sitten, syyskuun toisella viikolla. ”Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin – ensimmäisen viikonlopun jälkeen ollaan vielä hengissä”, komppaa ravintolapalveluvastaava Ulla Vidgren nauraen. Maxim on tuonut Kuopion keskustaan uudenlaisen teatterigenren. ”Meidän toimintamme asettuu johonkin teatterin ja musiikkikeskuksen väliin. Konseptimme on rennompi, ja haluamme että Maxim koetaan helpommaksi lähestyä kuin normaali teatteri. Ihmisillä on käsitys, että teatteriin pitää tulla ykköset päällä”, avaa Kärkkäinen. Vidgren toteaa, että Maximiin voi astella sisään sen punaista mattoa vaikka siisteillä lenkkareilla – aina ei tarvitse käyttää korkokenkiä. ”Ohjelmamme tarjoaa viihdettä ja huumoria, ei niinkään niitä syviä pohdintoja. Se myös sopii aukioloaikoihimme – olemme auki pääosin perjantaisin ja lauantaisin –

juuri silloin, kun ihmisillä on raskas viikko takanaan. Kyllä ihmiset tulevat silloin mieluummin nauramaan kuin pohtimaan”, Kärkkäinen selostaa. Vidgren ja Kärkkäinen haluavat tarjota teatteriravintolan palveluita myös opiskelijoille – jokaiseen iltaan saakin ostettua opiskelijahintaiset liput. ”Tämä voisi olla myös hyvä starttipaikka kaveriporukan illanvietolle – viiden maissa tänne, kun baari aukeaa, seitsemältä esitys ja kymmeneltä jo sitten jatkamaan!” Kärkkäinen suunnittelee. ”Haluamme räätälöidä toimintaamme asiakkaiden mukaan ja otamme vastaan ideoita, myös opiskelijoilta”, komppaa myyntipalveluista vastaava Pasi Tiilikainen. Millaisen elämyksen Maximista voi sitten parhaimmillaan saada? Maximin väki painottaa laatua niin esityspuolella kuin koko toiminnassa. ”Meillä on täällä hyvä ruoka, hyvä palvelu, hyvät esitykset ja hieno miljöö. Koko ilta koostuu kokonaisuudesta, mikään ei saa mennä pieleen. Jos joku seikka illassa pettää, jää asiakkaalle huono maku suuhun, sananmukaisesti”, kertoo Vidgren. Ruoka tulee alihankintana juhlapalvelu Remar Oy:ltä, ja se vie Kärkkäisen mukaan kielen mennessään. ”Tärkeintä on, että pääsisimme aina yllättämään asiakkaan – sitä ei aina sitten tiedäkään, että miten”, sanoo Vidgren iskien silmää.

Ravintolavastaava Ulla Vidgren, toimitusjohtaja Pertti Kärkkäinen ja Maximin

maskottikoira Mese istuvat teatteriravintolaan johtavalla punaisella matolla.

Leffafestari

Ihmiskauppaa ja muuta liikettä Viscult pohtii liikettä ja liikkumista. Elokuvafestarin teema voisi tuskin olla ajankohtaisempi. - Pasi Huttunen, teksti & Shah Zaman Baloch, kuva Joensuun elokuvaperinteistä tärkeimpiin kuuluva Viscult-elokuvafestivaali osuu tällä kertaa, kuten usein aiemminkin erittäin ajankohtaiseen teemaan. Tämän vuoden teema Liikkeellä - On the Move herätti tavallistakin enemmän kiinnostusta kansainvälisesti. Järjestäjien mukaan festivaalille tarjottiin elokuvia enemmän kuin koskaan ennen - yli 180. Tarjolla on paitsi kuvauksia erilaisista kulttuureista aina eteläaasialaisista alkuperäiskansoista kolumbiassa kuvattuun elokuvaan Wayuu-kansasta. Lisäksi pureudutaan konkreettisemmin poliittisiin teemoihin esimerkiksi Hanna Hovitien

22

Uljas 6 | 30. 9. 2016

ihmiskauppaa käsittelevässä dokumentissa Miles to Go Before I Sleep. Elokuvien lisäksi festarilla luennoivat esimerkiksi professori Harjant Gill Towsonin yliopistosta Yhdysvalloista ja Laura Assmuth Itä-Suomen yliopistosta. Lisäksi työpajoja ovat pitämässä dokumentaristit Jouko Aaltonen, Hanna Hovitie ja Noora Kuparinen. Viscultin koko ohjelma on avoin kaikille ja maksuton.

Viscult-elokuvafestivaali Elokuvateatteri Tapiossa ja Joensuun tiedepuistolla 25.-28. lokakuuta.

Kuva Iara Leen elokuvasta K2 and the Invisible Footmen.


Musiikki

Parantava särö vie eteenpäin Mikko Joensuu karisti dogmit ja Amen -trilogian seuraava levy on silkkaa parantavaa säröä, josta matka vie kolmannen levyn levolliseen tyhjiöön. - Pasi Huttunen, teksti & Tero Ahonen, kuva

T

arvittiin dogmi, jotta prosessi saatiin kunnolla käyntiin ja matka kohti tyhjän pöydän tuomaa vapautta saattoi alkaa. Mikko Joensuun viime keväänä ilmestyneellä Amen 1 -levyllä oli selkeät rajoitteet. Se toteutettiin tietyillä soittimilla ja akustisesti. Lopputulos oli yksi vuoden parhaista levyistä. Niin voi sanoa jo nyt, vaikka vuotta on paljon jäljellä. Trilogian loppuvuodesta ilmestyvällä toisella osalla rajoitteet on heitetty romukoppaan ja luvassa on Joensuun mukaan kaunista meteliä. Yhden maistiaisena julkaistun biisin perusteella rima on edelleen korkealla. Pian valmistuva Amen 3 ilmestyy ensi vuonna ja siinä prosessi on taas edennyt uudenlaiseen vapauteen, jossa kokoavana voimana on tietty vaikeasti sanoiksi puettava tunne. Amen -trilogian valmistuminen on Joensuu kuvailee trilogian päätösMikko Joensuulle paitsi musiikillinen tä levolliseksi tyhjiöksi. myös henkinen virstanpylväs. ”Amen 1 -levy ei itse asettamilisesta taustasta tulleen Joensuun eni rajoitusten vuoksi mahdollisAmen -trilogia on paitsi musiikiltanut sellaista, mitä olen tykännyt linen virstanpylväs, myös hänen tehdä vuosien ajan. Amen 2 -levyloma tilintekonsa Jumalan kanssa. le raotin taas niitä verhoja. Levy ”Prosessoin tässä suhdettani on sellaista kaunista säröä, joka ei Jumalaan. Tai sen suhteen häviäahdista vaan parantaa. Särö ei ole mistä. Kun ymmärtää, että itse asia ikävä asia”, hän kuvailee. on harhaa, niin sehän vain korosSäröstä puhuttaessa saattaa olla taa sitä, että se kaikki Jumalaan tai yhtä hyvin kyse musiikin särkemijohonkin voimaan uskomisesta sestä kuin uskomusjärjestelmän kumpuava hyvä ja paha onkin särkemisestä, sillä hyvin uskonnol- kummunnut musta itsestäni”, hän

kuvailee. Joensuuta on verrattu jo moniin artisteihin, mutta osuvin viitekohta tuntuisi eklektisyydessä, kokeilevuudessa ja loputtoman etsimisen eksistentiaalisessa yksinäisyydessä olevan Nick Cave. Joensuu myöntää, että Cave on ollut hänelle aina yläasteelta saakka merkittävä artisti. Joensuu 1685 -bändillään julki-

suuteen ponkaissut Joensuu teki biisejä ja toimi musiikin parissa kymmenkunta vuotta ilman, että juuri mitään olisi hahmottunut julkaisuiksi saakka. Lopulta hän sulkeutui materiaalin kanssa mökkiin pois kaupungin kohinasta ja alkoi muodostaa massiivisesta aineistosta Amen -trilogiaa. Trilogiaan hän tyhjensi pajatsonsa ja kuvailee tunnetta inspiroivaksi. Hengellisen matkan lisäksi eräänlainen musiikillinen matka tulee taitekohtaan trilogian myötä. ”Amen 1 -levyn julkaisukonsertti kirkossa oli hyvä esimerkki siitä, että tekeminen inspiroi hirvittävän paljon. Että vitsi siellä oli tuo juttu, niin oispa hieno tehdäkin näin. Asioista jää yleensä jotain käteen ja näiden julkaisujen sarja pitää hirvittävän paljon sisällään sellaista. Tekemällä oppii.” Muusikko kertoo odottelevansa jo malttamattomana musiikin tekemistä trilogian jälkeisenä aikana. Saa puhaltaa rauhassa ja katsoa musiikkia uusin silmin. Mikko Joensuu Teatteriravintolan lasiterassilla 14. lokakuuta. Amen 2 -levy ilmestyy marraskuussa. Amen 3 puolestaan julkaistaan keväällä 2017.

Kuopiossa Funkkaa Taikka Kuole –klubilla Pannuhuoneella esiintyy lauantaina 1. lokakuuta Oaklandilainen rap-artisti WordUp, helsinkiläinen Aksim ja Tsydde Kuopiosta. WordUp kuuluu Dope City Saints duoon ja on juuri työstämässä valmiiksi debyyttilevyään. Lyriikoissa yhdistyy musikaalisuus raakaan alkuperäiseen Oakland mentaliteettiin. Lisäksi illan aikana kuullaan Aksimia, joka on tullut tunnetuksi Kemmuru-yhtyestä ja on tuottanut kappaleita muun muassa JVG:lle, Stepalle ja Palefacelle. Kuopiolainen Tsydde julkaisi viime vuonna debyyttilevynsä Kaupungista kankaalle.

Joensuulaisleffa maailman toisella laidalla Mixteip - The greatest tape ever told, joensuulaisen Korpipajan lyhytelokuva saa kansainvälisen ensi-iltansa UudessaSeelannissa. Teemu Åken ohjaama leffa läpäisi karsinnan ja se valittiin yli 1500 elokuvan joukosta uusiseelantilaisen Show Me Shorts Film Festivalin ohjelmistoon. Mixteipin on käsikirjoittanut esimerkiksi Joensuun ylioppilasteatterista ja Perijuuresta tuttu Susanna Åke. ”Onhan siinä jotain aika mieletöntä, että pohjoiskarjalaisen elokuvan kansainvälinen ensi-ilta on meiltä katsoen maapallon toisella puolella. Tästä on hyvä aloittaa festivaalikierros”, Teemu Åke sanoo. Mixteip sai Suomen ensi-iltansa huhtikuussa.

Seitsemän jättiläistä Kuopiossa-

Kuopion taidemuseossa tammikuulle jatkuva Seitsemän jättiläistä kokoaa Kuopion kuvataiteilijoiden yhdistyksen Ars Liberan taiteilijat. Esillä museon alakerrassa on keskeinen kattaus kuopiolaista nykykuvataidetta. Näyttelyn on koostanut kuvanveistäjä ja professori Villu Jaanisoo. Hän valitsi esillä olevat taiteilijat 30 yhdistyksen jäsenen joukosta. Näyttelyssä ovat mukana Antti Immosen mekaaniset veistokset, Timo Kokon kiertokulkua tutkivat tilateokset, Sami Korkiakosken isot viivat, Seppo Kääriäisen maalaukset, Ulla-Mari Lindströmin yksityiskohtaiset luontokuvaukset, Tiina Tanskasen neulanreikäkamerakuvat ja Johanna Väisänen mediainstallaatio.

Perintöä ehtii vielä katsomaan

Doc Lounge

Luonnonvarakiistoja ja ysäritunnelmia Luonnonvarakiistoja Etelä-Amerikassa käsittelevä dokumentti jatkaa Talvivaaralla aloitettua syksyä. Sitten hypätään Madonnan kiertueelle. - Pasi Huttunen, teksti Syksy saatiin jo railakkaasti käyntiin pureutumalla syvälle sotkamolaiseen sosiaaliseen, taloudelliseen ja ekologiseen katastrofiin nimeltä Talvivaara, mutta syksy jatkuu yhtä kovin panoksin. Seuraava elokuva When Two Worlds Collide (2016) 20. lokakuuta pureutuu sekin talouskasvun tavoittelun ja luonnonarvojen

WordUP, Tsydde ja Aksim Funkkaa tai Kuole -klubilla

väliseen ristiriitaan, jossa alueen asukkaiden hyvinvointi halutaan usein lakaista maton alle. Tällä kertaa ei kuitenkaan olla kainuulaisessa korvessa vaan tarkastellaan Perun hallituksen ja Amazonin alkuperäisheimojen välistä konfliktia sademetsien käytöstä. Hyvin erilaisiin teemoihin hypätään 10. marraskuuta dok-

karissa Strike a Pose (2016), joka kertoo seitsemästä 1990-luvulla Madonnan taustatanssijana toimineesta tanssijasta. He kertovat kokemuksistaan kiertueen aikana ja sen jälkeen. Käsittelyyn nousee esimerkiksi niihin aikoihin noussut AIDS-kriisi. Elokuva toimii Rokumentti-rockelokuvafestivaalin lämppärinä. 8. joulukuuta esitetään vielä vuoden viimeinen Doc Lounge -leffa, joka ilmoitetaan myöhemmin.

Syvän melankolinen, mutta lopulta toiveikas, kuvailee Uljaan kriitikko Joensuun ylioppilasteatterin syyskauden aloittanutta, 22. syyskuuta ensi-iltansa saanutta Perintönäytelmää. Tarinassa isä (Jarkko Sirainen) passittaa poikansa (Sauli Pietarinen) maailmalle etsimään omaa tietään. Näytelmä noudattelee kohtalaisen uskollisesti Jarkko Martikaisen kappaleen Rakkaus kulkua. Näytöksiä on vielä 5., 12. ja 13. lokakuuta kello 19 ja 16. lokakuuta kello 16. Paikka on Kerubin Kellari.

Kenen nimeä sillat kantavat? Kuopion Saaristokadun sillat on nimetty neljän Kuopiossa vaikuttaneen taiteilijan Ellen Thesleffin (1869-1954), Fridolf Weurlanderin (1869-1954), Unto Koistisen (1917-1943) ja Anton Lindforssin (1890-1943) mukaan. Kuopion taidemuseon intendentti Marianna Huttunen kertoo taiteilijoista ja heidän kytköksistään Kuopioon Kuopion taidemuseolla 1. lokakuuta kello 13

Artistit ja kultturitoimijat kampuskaupungeissa! Demot ja tiedotteet: toimitus@uljas.net Uljas 6 | 30.9. 2016

23


EDULLISET HINNAT JONOTTAMATTA JA HOITOTULOKSISTA TINKIMÄTTÄ!

N NI O

ON si koti!

MAKSUTON HEDELMÄLLISYYSNEUVOLA

uu

LAPSETTOMUUSTUTKIMUKSET

Katso vapaana olevat vuokra-asunnot: www.ovv.com

HOIDOT LUOVUTETUILLA SUKUSOLUILLA INSEMINAATIOHOIDOT IVF- JA ICSI-HOIDOT - Hoitoon ilman lähetettä Ajurinkatu 16, Kuopio • info@inova.fi

Puh. 017 263 1700

24

Uljas 6 | 30. 9. 2016

LUE LISÄÄ www.inova.fi

OVV KUOPIO Puijonkatu 16, 70110 Kuopio, 017 363 5566, 044 363 5561 OVV JOENSUU Kirkkokatu 25 A, 80100 Joensuu, 050-531 0758, 044-538 0759 joensuu@ovv.com | kuopio@ovv.com | www.ovv.com | www.vuokrakas.com


Enemmän kritiikkiä ei makkaramainoksia

H

Tyttö nimeltä Varpu -elokuvassa yksinhuoltajaäitiä näyttelevää Paula Vesalaa saa kritisoida, kunhan taiteilijaa ei tahallaan ymmärretä väärin. - Tiina Sormunen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

aastattelu on ohi ja nauhuri suljettu, mutta Paula Vesala, 34, ei vaikene. Oikeastaan vasta nyt hän alkaa lämmetä. Selma Vilhusen ohjaaman, Vesalan tähdittämän Tyttö nimeltä Varpu -elokuvan lehdistökiertueen velvoittamana elokuvateatteri Tapiossa punaiseen, pehmeään penkkiin käpertynyt näyttelijä, muusikko, sanoittaja, laulaja on juuri hetkeä aiemmin kertonut sietävänsä kritiikkejä ilman kiihtymistä, kun hän yhtäkkiä muistaa Rumbassa kesällä olleen Vesala-levyn arvion. Kriitikon nuiva suhtautuminen albumiin ja ennen kaikkea halu ymmärtää sen sisältö ihan väärin, kismittää artistia silminnähden edelleen. Vesala välttelee tuoreita kritiikkejä syystäkin, mutta huono arvio ei paremmaksi muutu, vaikka sen lukisi vasta jälkikäteen pitkän ajan kuluttua. ”En ole oikeastaan vuosiin missään kommentoinutkaan kritiikkejä. Olen vain ajatellut, että hyvä, kun niitä vielä kirjoitetaan. Saatana kun kaikissa kulttuuritoimituksissakin toimittajat sanovat, että he eivät kohta saa edes julkaista kritiikkejä. Ne siivottaisiin mielellään jonnekin, jotta olisi lisää tilaa jollekin makkaramainokselle”, Vesala tuhahtaa ja jatkaa: ”Että siihen nähden, lisää kritiikkiä vain!” Sen henkilökohtaisempia Paula Vesala ei haastattelussa jupise. Muutama päivä ennen h-hetkeä lehdistökiertueen prihmiseltä tuli sähköpostitse muistutus, että Vesala keskittyy haastatteluissa puhumaan vain elokuvasta ja sen musiikista. Hänen yksityiselämästään, kesän kiertueesta tai levystä ei kannata kysellä. Pysytään siis aisoissa. Syyskuun 23. päivä elokuvateattereihin saapuva Tyttö nimeltä Varpu on ohjaaja-käsikirjoittaja Selma Vilhusen ensimmäinen pitkä elokuva. Parhaiten Vilhunen tunnetaan hänelle Oscar-ehdokkuuden tuoneesta lyhytelokuvastaan Pitääkö mun kaikki hoitaa?. Tyttö nimeltä Varpu kertoo 12-vuotiaasta Varpusta (Linnea Skog), joka asuu kahdestaan Siru-äitinsä (Paula Vesala) kanssa. Eräänä iltana Varpu saa tarpeek-

Vesalan näyttelemä Siru on äiti, jolla on

vaikeuksia kasvaa aikuiseksi. Hän kaipaa paniikinomaisesti hyväksyntää muilta ihmisiltä ja asettaa omat tarpeensa aina etusijalle. Äidin ongelmat näkyvät myös fyysisesti, sillä Vesala rakensi rooliaan miettimällä, miten hyväksytyksi tulemisen tarve vaikuttaa kehoon. Muutama vuosi sitten Vesala näytteli yksinhuoltajaäitiä myös Teemu Nikin ohjaamassa 3 Simoa -elokuvassa, mutta äitinä hän ei pidä yh-äidin roolia itselleen kovin läheisenä. Hän kuitenkin mainitsee, että lähipiirissä esimerkkejä riittää. Kun Vesalalta kysyy, mitä yhteistä hänellä ja elokuvan Sirulla on, vastaus alkaa pitkällä hiljaisuudella, jonka aikana kyselijä ehtii pohtia, lipsahtiko homma jo nyt liian henkilökohtaiseksi. Lopulta Vesala huokaa syvään ja naurahtaakin. ”Ei kovin paljon, mutta ehkä rooli oli minulle sen takia kivaa, että koen ehkä joskus elämässäni olleeni Varpun asemassa. Tein tavallaan reissun empatiaan, kun halusin ymmärtää tosi paljon, miksi Siru on tuollainen kuin on. Luulen, että se oli hyvä reissu”, isättömänä kasvanut muusikko vastaa. Tyttö nimeltä Varpu -elokuvan musiikin

Paula Vesalasta on tullut artisti, joka esimerkiksi Ilosaarirockissa täytti Rentolavan

edustan ääriä myöten. Haastattelussa tunnelma on silti niin välitön kuin vain hänen prväkensä sallii. seen äidistään, varastaa auton ja suuntaa pohjoiseen etsimään isäänsä, josta tietää vain nimen. Vilhunen kypsytteli elokuvan ideaa kymmenisen vuotta. Vesala sai tekstin luettavakseen ensimmäisen kerran viime vuoden keväällä koekuvauksissa. Hän tykästyi käsikirjoitukseen ja sen moni-

ulotteisiin naisrooleihin. ”Erityisen hyvää tekstissä oli sen tietty herkkyys tehdä havaintoja arjesta ja ihmisistä. Usein käsikirjoituksessa on suuria aikeita, mutta havainnot puuttuvat. Tämä tarina on täynnä niitä”, Vesala pohtii.

Vesala teki yhdessä Jori Sjöroosin kanssa. PMMP:ssä yhteistyönsä aloittaneet muusikot olivat sävellysvaiheen alkaessa melko kyllästyneitä laulettuun musiikkiin, joten molemmat ottivat ilahtuneina vastaan mahdollisuuden tehdä instrumentaalimusiikkia. Kaksikko työskenteli Vesalan kotona Los Angelesissa ja teki musiikkia kaksi viikkoa hyvin tiiviillä aikataululla. Ohjaaja Vilhunen osallistui joulunpyhinä käynnistyneeseen sävellysprojektiin lähettämällä muusikoille referenssejä, joihin Sjöroos ja Vesala tavallaan vastasivat. Vesala kuvaileekin elokuvan musiikkia hyvän keskustelun tulokseksi. Kuinka monta tähteä Vesala itselleen ja Sjöroosille antaisi? ”No viisi! Leffamusa on mielestäni sellainen, että sitä ei välttämättä kuulu huomata, vaan sen pitää tukea sitä, mitä ollaan tekemässä. On hyvin harvoja kohtia, jossa se voi tulla huomatuksi.” ”En usko, että tekemämme musiikki on erityisen huomiota herättävää.” Uljas 6 | 30.9. 2016

25


”Olen itse aika kausittainen lukija, mutta kaikista kovimmat elämykset olen saanut nimenomaan kirjojen kautta.

Kirjallisuus

Romaaneista vastapainoa pänttäämiselle Moni toivoo, että ehtisi lukea enemmän, mutta pakollisten tenttikirjojen jälkeen ei touhu oikein nappaa. Lukupiiri voi tarjota lisäpuhtia romaanien kahlaamiseen.– EvaMaria Mustonen, teksi & kuva

S

uomesta löytyy paljon lukupiirejä, vaikka koko lukuharrastuksen kuihtumista ennustetaan tasaisin väliajoin. Lukupiirejä järjestävät kirjastot, kansanopistot, järjestöt, kerhot, seurakunnat ja yksittäiset ihmiset. Ne tiedottavat toiminnastaan yleensä sosiaalisessa mediassa, lehdissä tai ilmoitustauluilla. Joensuun tuorein lukupiiri Joen Lukijat kokoontuu kerran kuussa. Syksyn aikana luetaan kotimaista kirjallisuutta, kuten Minna Rytisalon Lempi, mutta myös maailmanluokan klassikoita, kuten Anne Frankin Nuoren tytön päiväkirja. Lukupiirin perustaja Maija Ruuskanen on innoissaan ryhmän toteutumisesta. ”Ensimmäisestä kokoontumisesta jäi hyvä fiilis. Halusin aloittaa tämän lukupiirin, jotta pääsisi jakamaan lukukokemuksia ja puhumaan hyvistä kirjoista. Olen itse aika kausittainen lukija, mutta kaikista kovimmat elämykset olen saanut nimenomaan kirjojen kautta. Kaunokirjallisuuden lukeminen on hyvää vastapainoa opiskelulle”, Ruuskanen toteaa. Uudessa lukupiirissä osallistujia halutaan kannustaa lukemaan ja keskustelemaan rennossa ilmapiirissä. ”Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita, täällä on ihan tavallista porukkaa. Kirjoja saa jättää myös kesken, mutta keskusteluun on toki helpompi osallistua, jos on lukenut käsiteltävän teoksen.” Kyselykierros lukupiirin osallistujien parissa paljastaa, että yleisimmät syyt osallistua lukupiiriin ovat kiinnostus kirjoihin ja oman lukemisen motivoiminen.

Joen Lukijat Surakan baarissa.

26

Uljas 6 | 30. 9. 2016

Maija Ruuskanen valitsi lukupiirin ensimmäiseksi kirjaksi Tommi Kinnusen Lopotin.

Myös yhteisöllisyys on monelle tärkeä asia. Joensuulainen Krista Airola on käynyt aiemmin Kirkon ulkomaanavun Naisten Pankin lukupiirissä, mutta halusi kokeilla jotakin uutta. Airola lukee paljon sekä työssään pienkustantamossa että vapaa-ajalla. Hän on nopea lukija, hyvinkin voi mennä kirja päivässä.

”Tämän lukupiirin löysin Facebookista. Kirjavalinnat vaikuttavat hyviltä ja uskon tulevani tapaamiseen myös seuraavalla kerralla.” Joen Lukijat kokoontuvat seuraavan kerran Surakan baarissa ti 11.10.2016. Käsiteltävänä on Deborah Spungenin Nancy.


Taide

Tabuja rikkova taide Shokkiarvolla pelaava taide vihastuttaa ja kummastuttaa. Äärimmilleen viety sananvapaus kiinnostaa kirjailijaa, joka kirjoitti itse aikanaan kohua herättäneen sadomasokistisen romaanin.– Sini-Maria Melanen, teksi & kuva

M

Matti Mäkelä on tietää tabujen rikkomisesta ja siitä nousevasta kohusta jotain itsekin.

illoin taide ylittää hyvän maun rajat? Entä voiko sananvapaus mennä liian pitkälle? Kirjailija ja filosofian lisensiaatti Matti Mäkelä tutkii väitöskirjassaan ”Kun häpeästä tuli kunniaa ja provokaatio. Näkökulmia tabuja rikkovaan taiteeseen” provokatiivisen taiteen vaiheita. Muistamme varmasti kaikki vielä Charlie Hebdon ja Muhammed -pilapiirrokset. Jumalan teatteri ja Teemu Mäen kissantappovideo saattavat myös kuulostaa tutuilta. Pitkän uran esseistinä ja kirjailijana tehnyt Mäkelä ruotii väitöskirjassaan taiteen ilmiöitä, jotka ovat aiheuttaneet kohua, paheksuntaa ja jopa väkivaltaista vastustusta. ”Idea lähti liikkeelle, kun kirjoitin sadomasokistisen rakkausromaanin nimeltä ”Rakkausromaani” vuonna 2006. Se oli yksi juuri. Toinen on tämä asia, että viime vuosina ihmisiä on tapettu enemmän tai vähemmän tabuja rikkovan taiteen vuoksi.” Kysymys sananvapauden merkityksestä on nostanut päätään erityisesti ääri-islamin ja länsimaisen kulttuurin yhteentörmäyksessä. Mäkelä keskittyy

väitöskirjassaan lähinnä suomalaisen taiteen kohutapauksiin löytäen tosin jatkumon, joka ulottuu pilapiirroksiin saakka. Työn keskiössä on kahden lukutavan vuoropuhelu. Toinen on perinteinen taidetta ymmärtävä ja analysoiva lukutapa. Toinen on taas niiden näkökulma, jotka eivät päässeet jyvälle taiteentekijöiden tarkoitusperistä ja kenties loukkaantuivat heidän edesottamuksistaan. ”Halusin laittaa nämä näkökulmat keskustelemaan. Tabuja rikkovat taiteilijat ovat usein ajatelleet olevansa muiden taiteilijoiden perillisiä. Tehdään taidetta taiteen päälle. Mutta he eivät välttämättä saaneet viestiään perille.” Länsimainen vaikuttavuuteen pyrkivä taide on vähitellen päätynyt umpikujaan. Shokki-efektien käyttö on viety äärimmilleen, eikä sisältöä voi enää hahmottaa. Mäkelän mukaan ongelmana on dialogin puute ja isommasta mittakaavasta käsin tarkasteltuna modernististen arvojen kriisiytyminen. ”Ihmiset arvottavat taidetta omista yhteiskunnallisista lähtökohdistaan käsin, eivät suinkaan taiteen perinteen kautta. Tästä syntyy ristiriita suhteessa taiteilijoiden päämääriin.” Hyvänä esimerkkinä toimii Tee-

mu Mäen videoteos ”Sex and Death”. Ilmestyessään vuonna 1988 se herätti monissa vastenmielisyyttä ja voimakasta vastusta. Teos kuvaa ihmiskunnan kärsimyksiä ja sen lopussa taiteilija tappaa kissan. Modernisaation arvoihin kuuluu vapaus ilmaista itseään ja tuoda julki vaikeitakin aiheita. Mäen kohdalla näiden arvojen rinnalle nousi kuitenkin toinen modernisaation arvoista: eläin-

”Sananvapautta ei tule opettaa lennokki-iskuilla eikä vastustaa terrorismilla. ten oikeudet. Kaksi edistyksen arvoa olivat siis ristiriidassa keskenään. Ennen internetin aikakautta taiteesta

keskustelivat lähinnä lehdistö yhdessä taideyhteisön jäsenten kanssa. Mäkelä voi tosin löytää yhtäläisyyksiä nykypäivän nettikeskustelujen ja Hannu Salaman ”Juhannustanssien” aikaisten sanomalehtikeskustelujen välillä. ”Julkisuus on muuttunut rajusti internetin myötä. 90-luvulla se oli kapeimmillaan, jonka jälkeen media alkoi muuttua yhä provokatiivisempaan ja kyynisempään suuntaan. Nykyisin

jopa oletetaan, että taiteilijat ovat rahan perässä ja että julkisuuteen pyritään erinäisillä tempauksilla.” Suomessa sensuuri on ollut suhteellisen vähäistä. Provokatiivista taidetta on lähinnä paheksuttu tai väheksytty. Sananvapauden alustat ovat puolestaan lähivuosina lisääntyneet, minkä seurauksena myös taiteen rajat ovat paukkuneet. Kaikki eivät kuitenkaan purematta niele taiteilijoiden esittämiä ajatuksia tai sitä tapaa, millä ne esitetään. ”Ensimmäinen arvokriittinen lukemistapa on ei-lukeminen. Jos uskovainen ihminen kuulee teoksesta nimeltä ”Neitsythuorakirkko”, ei hänen tarvitse lukea aiheesta sen enempää. Taiteen viestille ei edes anneta mahdollisuutta vaikuttaa.” Entä tuleeko sananvapaudelle joskus raja vastaan? Mäkelän mielestä kaikkien olisi korkea aika oppia kuinka näitä alustoja käytetään. Toisaalta sananvapauttamme rajoittaa poliittisen korrektiuden ”uskonto”. Kuten uskonnoillakin, on poliittisella korrektiudella oma papistonsa - toimittajat, media ja erilaiset ihmisoikeusjärjestöt. Mäkelä huomauttaa myös, että meidän käsityksemme sananvapaudesta on hyvin länsimaalainen. Kaikissa kulttuureissa ei pelata samojen sääntöjen mukaan. Ihmisten reaktioista huolimatta provo-

katiivinen taide on edelleen voimissaan. Nykytaiteilijat ovat itsetietoisia shokkiefektin käyttäjiä kiinnittäessään itsensä lihakoukkuihin ja esiintyessään ilkosillaan kirkoissa. Mäkelän mukaan ilmiö kuvastaa länsimaisen taiteen kriisiä. ”Taide on ajettu tyhjiöön. On pakko tehdä yhä enemmän yhä tyhjempiä shokkeja. Jos taide rakentuu ainoastaan itsestään käsin, se joutuu väistämättä umpikujaan. Kun kontaktia maailmaan ei ole, jäljelle jää vai huomiota herättämisen tarkoitus.” Shokkitaide herättää tunteita, vaikka käteen ei välttämättä jää todellista substanssia. Sananvapaus on sen sijaan tullut jäädäkseen ja sen kanssa on opittava elämään. Mäkelä tahtoo korostaa, että hänen väitöskirjansa ei ihannoi tabuja tai pyri arvottamaan niitä. Kyse ei ole kunnianosoituksesta, vaan selvitys niistä syistä, miksi taide on ajautunut tähän tilanteeseen. ”Sananvapautta ei tule opettaa lennokki-iskuilla eikä vastustaa terrorismilla. Pikemminkin nyt olisi arvojen puntaroinnin ja dialogin paikka.” Uljas 6 | 30.9. 2016

27


Näkökulma

Pelastajamme persoonaton byrokratia Ilman rationaalista ja sääntöihin perustuvaa päätöksentekoa mielivalta ja nepotismi kukoistaisivat ja nykyisenkaltaiset ihmis- ja perusoikeudet olisivat pelkkiä haaveita. Reeta Kankaanpää, teksti

P

opulismin kulta-aikana byrokratia vaikuttaa kirosanalta, jota kenenkään selväjärkisen ihmisen ei tulisi suosia. Sillä viitataan useimmin jäykkään virkakoneistoon, joka tekee kaikesta kamalan hidasta ja hankalaa. Suurimenekkisten lehtien otsikoissa löytyy monia esimerkkejä, kuinka veronmaksajat, tietävät kansalaiset, jauhautuvat hirviömäisen byrokratian hampaissa ja kuinka monet nykyiset lait ja säädökset ovat typeriä ja älyttömiä. Kiistämättä Suomessa löytyy läjäpäin byrokratiaan liittyviä ongelmia, mutta on myös aiheellista välillä palauttaa mieleen, mitä tuo sana oikeastaan tarkoittaa ja miten tämänkertainen Frankenstein on mahdollisesti syntynyt. Byrokratia tarkoittaa suomeksi organisaatioita, toimenpiteitä ja sääntelyä, joilla jotakin toimintaa määrätään ja suoritetaan. Yhteiskuntatieteilijöille tuttu Max Weber (1864 – 1920) kirjoitti byrokratian ideaalimallista vuonna 1922. Ideaalisella byrokratialla Weber tarkoitti hallintomallia, jossa ihmiset tekevät töitä selkeän ohjeistuksen alaisena ja jossa työntekijöiden valta perustuu heidän ammattitaitoonsa ja asemaansa eikä ole henkilökohtainen ominaisuus.

I BUREACRACY Byrokraattisessa organisaatiossa päätökset tehdään sääntöjen perusteella ja persoonattomasti, jotta vältyttäisiin suosimisongelmilta. Tarkoitus on siis toimia rationaalisesti ja laskelmoidusti organisaation johdon asettamien tavoitteiden toteuttamiseksi. Koko suomalainen päätöksentekojärjestelmä yksityisellä ja julkisella sektorilla ainakin näennäisesti noudattaa byrokraattista periaatetta. Weberin tarkoitus oli kuvata länsimaiden rationalisoitumisen prosessia. Tämän prosessin yksi osa oli byrokraattisen vallan lisääntyminen karismaattisen vallan kustannuksella, jossa valta oli henkilökohtainen ominaisuus ja säännöt olivat niin sanottuja ad hoc – sääntöjä. Jo Weber oli aikanaan tietoi-

”Ideaalisella byrokratialla Weber tarkoitti hallintomallia, jossa ihmiset tekevät töitä selkeän ohjeistuksen alaisena ja jossa työntekijöiden valta perustuu heidän ammattitaitoonsa ja asemaansa eikä ole henkilökohtainen ominaisuus.

nen seurauksien paradoksista, jonka mukaan esimerkiksi tiettyyn pisteeseen asti säännöt auttavat organisaatiota toimimaan mutta sääntöjen aiheutta-

maan paperisotaan voi myös hukkua ja säännöt voivat lannistaa työntekijöiden oma-aloitteisuutta. Weberin huolet kuulostavat hyvin ajankohtaisilta. Näyttää siltä, että käsite tarjoaa ihmisille insinöörimäisen ideaalimallin siitä, miten asiat olisi paras hoitaa mutta käytännön toteutuksessa esiintyy pahoja ongelmia. Kukapa ei tahtoisi vallan perustuvan ammattitaitoon ennemmin kuin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Ongelmat keskittyvät eniten siihen, miten tiukkapipoisesti sääntöjä tulisi tulkita ja noudattaa. Ääripäät löytynevät yhtäältä kovan kilpailun yritysmaailmasta, jossa säännöt voivat jäädä pelkäksi kiiltokuvaksi, ja toisaalta ”eichmannilaisesta” ajattelusta, jossa yksilön oma ajattelu unohtuu täysin ja hänestä tulee pelkkä koneiston palanen, joka persoonattomasti ja eleettömästi toistaa annettuja käskyjä. Tässä yhteydessä, kuten missään muussakaan, ei ääriajattelusta – tai ajattelemattomuudesta – ole muuta kuin haittaa. Vastakohta byrokratialle olisi todennäköisesti kaaos ja mielivalta, toisin sanoen korruptio. On surullista huomata, että byrokratian heikentäminen saattaa lisätä hallinnon korruptoituneisuutta. Etenkin sosiaali- ja terveysoikeudellisissa kysymyksissä toivoisi päätösten perustuvan kaikille yhteisiin sääntöihin eikä silmien räpyttelyyn tai veliverkostoihin. Perusoikeudellisissa kysymyksissä byrokratian ihanne on jokaisen etu.

ISYY:LLÄ ON ASIAA Lisää tapahtumia löydät ISYY:n verkkosivuilta!

Tapahtumat

isyy.fi/ajankohtaista/tapahtumat

Kaikki kampukset:

Joensuu

3.–9.10. Hyvinvointiviikko 3.–9.10. Hymy- ja valitusviikko 4.10. Liikuntailtapäivä 4.10. ISYY:n kampustoimistot auki klo 9–11 25.–26.10. Järjestöpäivät 26.10. ISYY:n edustajiston kokous etäyhteydellä

6.10. ISYY Feedback/Backfeed -palautetilaisuus klo 18 6.10. Hyvinvointimessut klo 10–14, Carelian aula 8.10. Lehtiä Ilosaaressa 10.–14.10. Kehitysyhteistyöviikko 11.10. ESN Goes Bowling -keilailuilta, Cosmic 13.–17.10. ESN Opiskelijamatka Pietariin 13.–16.10 ESN NEP Oulussa 17.–21.10. ISYY:n Joensuun kampustoimisto on kiinni 21.–23.10. ESN NP Kuopiossa 28.10. ESN International Dinner klo 18, E200 28.10. International Party klo 24, Kerubi

Savonlinna 4.10. Timpparisteily klo 17 5.10. Hyvinvointimessut klo 10–14, OKL:n yläaula

Kuopio

6.10. Hyvinvointimessut klo 10–14, Snellmanian ala-aula 6.10. Hyvät Kuvat: Häiriötekijä klo 17.30 ja 20, Kino Kuvakukko 6.10 Kuopion Beer pong Tournament klo 19, Puikkari 11.10. Laivasitsit by Kives klo 18, M/S Osmo 13.10. Hyvät Kuvat: Tomorrow klo 17.30 ja 20, Kino Kuvakukko 13.10.–17.10. ESN KISA goes St. Petersburg 17.–21.10. ISYY:n Kuopion kampustoimisto on kiinni 21.–23.10. ESN National platform, Lukema 26.10. SYKETTÄ-ravitsemusilta: FOODMAP & suolisto 27.10. Hyvät Kuvat: Pässit klo 17.30 ja 20, Kino Kuvakukko

Joensuun toimisto ma, ti 10-15 Kuopion toimisto ma, ti 10-15 Savonlinnan toimisto ma-to 10-14 Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs to 10-15 Yliopistonranta 3 to 10-15 Kuninkaankartanonkatu 7 pe 10-13 80100 JOENSUU pe 10-13 70211 KUOPIO pe 10-13 57100 SAVONLINNA toimisto.joensuu@isyy.fi toimisto.kuopio@isyy.fi toimisto.savonlinna@isyy.fi 050 341 6346 044 576 8419 044 576 8430 ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote uutiskirjeenä sähköpostiisi. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, ISYY-info sähköpostilista: Liity kampuksesi listalle. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, Twitter: @ISYYH, sivun toimitus: tiedotussihteeri Heljä Koistinen

28

Uljas 6 | 30. 9. 2016


”Joka ilta mätsää joillakin.

Treffit

Piristysruiske sosiaaliseen elämään Kuka pikadeiteillä oikeasti käy ja mitä niissä tapahtuu? Uljaan toimittaja lähti yöhön testaamaan Speed Datingia. - Eva-Maria Mustonen, teksti & kuva

P

erjantai klo 23.30: Kaivan korkokengät kaapista ja vilkaisen vielä kerran peiliin ennen lähtöä. Jännittää. Osallistun ensimmäistä kertaa elämässäni pikadeiteille, jotka järjestetään Joensuun BePopissa. Speed Dating -konseptin taustalla on Järvenpäässä perustettu

Deittisirkus, joka ainoana Suomessa järjestää tällaisia tapahtumia. Perusidea on simppeli: Deittisirkus varaa sopivan tilan, järjestää paikalle pari edustajaansa ja muistiinpanovälineet. Tapahtumaa mainostetaan paikkakunnan nuorille aikuisille ja rohkeimmat ilmoittautuvat mukaan. Toisilleen tuntemattomat ihmiset törmäytetään yhteen pari kerrallaan ja aika on rajattu. Jos nykyään on mahdol-

Kyselylomake valmiina Love Matchiin

lista mennä naimisiin ensitapaamisella suorassa tv-lähetyksessä, niin pikadeitit ovat kesympi vaihtoehto. klo 23.50: Olen ilmoittautunut Love Mat-

chiin yökerhon ovella ja saanut numerolapun, jonka kiinnitän rintapieleeni. Nyt pitäisi löytää mies, jolla on sama numero. Lisäksi minulle on annettu leikkimielinen kyselylomake. Kysymyksillä osallistujat voivat testata, pitävätkö kenties samoista asioista, kuten lomamatkasta Pariisiin vai New Yorkiin. Huomaan tarkkailevani tiiviisti muita paikalla olijoita ja etsin uteliaana oikeaa numeroa. klo 00.30: Love Match! Löydän parini ja keskustelua syntyy yllättävän hyvin. Kun olemme vertailleet vastauksiamme lomakkeella ja laskeneet yhteensopivuuspisteemme, palautamme paperit illan arvontaa varten.

Lasillinen kuohuvaa auttanee keskustelua.

klo 01.00: Varsinainen Speed Dating alkaa. Naiset ohjataan istumaan pöytiin ja miehet jäävät odottamaan, kunnes annetaan lupa aloittaa. Kukin mies istuu vuorollaan muutaman minuutin ajaksi juttelemaan naisen kanssa, sitten vaihtuu vuoro ja pöytäkumppani. Osallistujat saavat tehdä muistiinpanoja valmiille lomakkeelle ja vaihtaa yhteystietoja, jos siltä tuntuu. Keskustelut

käynnistyvät yllättävän hyvin, vaikka tilanne on epätavallinen. Osallistujien ikäjakauma on noin 20–27 –vuoden tienoilla ja useimmat ovat lähteneet mukaan leikkimielellä, kuten 22-vuotias Jani (nimi muutettu): ”En tiennyt yhtään, että tänään on tällainen tapahtuma, mutta päätettiin kavereiden kanssa lähteä leikkiin. Järjestetyt deitit eivät ole olleet tapana, mutta tämä on ollut ihan hauskaa.” Speed Dating nähdäänkin keinona tavata

nopeasti uusia ihmisiä ja kokeilla jotakin uutta sen sijaan, että tapahtumasta haettaisiin tosissaan kumppania. Jos seuraa löytyy, se on plussaa, ei ainoa päämäärä. Niin kutsuttuja sarjadeittailijoita ei ainakaan täällä näy, ja pikadeittailu sujuu hyvässä hengessä. Jotkut parit jatkavat juttelua vielä varsinaisen deittiosuuden jälkeenkin. Pakko kysyä Deittisirkuksen perustaja Anna Uusiheimalalta, miten deiteissä yleensä käy: ”Joka ilta mätsää joillakin. Me luomme Speed Datingilla mahdollisuuden kohtaamisiin. Olemme saaneet jälkeenpäin kiitosviestejä ihmisiltä, jotka ovat löytäneet toisensa näissä tapahtumissa.” Ja kyllä, tarttuihan niitä yhteystietoja mukaan. Erilainen perjantai, mutta ehdottomasti kokeilemisen arvoinen! Uljas 6 | 30.9. 2016

29


LET’S BESSERWISSER!

Kolumni | Määrittele itsesi

- Itäinen Turhan Tietäjä

Tulokulmia mentaalisiin blokkeihin

Y

liopisto voi olla äärimmäisen hyvä ympäristö henkiselle kehitykselle, omien ideapohjien testailuille, sekä tarjota otollisia hetkiä uusille ajatusmaailmojen kohtaamiselle. Tai se voi olla oppimisdystopinen paikka, jossa ei kerkeä tekemään mitään, ja oppiminen kurssien tahdissa voi tuntua tenttien aikana hankalalta. On olemassa omintakeisia keinoja, millä voi välttää mentaalisia blokkeja, jotta opinnoista ei tulisi kärsimysnäytelmää. Laiskuuden ainoa lääke on selkäranka, mutta ajatuksellisissa umpikujissa on kyse jostain muusta. Ongelmana voi olla muistin käytön tehokkuus, lukemisen ja kirjoittamisen rutiinit ja tentteihin valmistautumisen kokonaisuus. Joskus elämänvalinnat vaikuttavat siihen, kuinka paljon ideoita pään sisällä syntyy. Ympäristöä voi tietysti aina syyttää, mutta sitä voi muokata omalla toiminnalla, eli jos luennolla ei ole keskustelua, aloita se. Kysy asioista. Jos tenttikirjat eivät miellytä, voi hankkia lisää kirjoja vaikka Ebaysta ja kehittää laadullisesti tietopohjaa. On virhe ajatella, että juuri se tietty tenttikirja olisi vastaus kaikkiin kysymyksiin. Se on yleensä vasta alku kysymyksenasettelulle, eikä yksittäinen kirja välttämättä avaudu kaikille samalla tavalla. Tästäkin syystä on hyvä ylläpitää lukurutiinia ja käyttää siihen aikaa. Se saattaa kuitenkin edellyttää, että luet jotain muutakin kuin Suomen lakikirjoja jokainen hetki. Lukurutiinia auttaa mikä tahansa lukeminen, käytännössä ei kannata jättää fantasian tai scifin lukemista opintojen takia, vaan varata näillekin aikaa. Se tekee

Sanna Hukkanen | Korpi

”Henkinen kehitys tarvitsee oma-aloitteista vaativuutta ja haastetta. helpommaksi myös lukemisen rutinoitumisen asiatekstiä lukiessa. Näin lukemisen rutiini ei kärsi pitkienkään luentoputkien aikana. Inspiraatiosta ja aikataulutuksesta kannattaa pitää huolta, ja on tervettä joskus pysähtyä pohtimaan, onko kokonaisuus hallinnassa. Varsinkin inspiraation, oppimisen ja kirjoittamisen flow-tunne tarvitsevat hedelmällisen maaperän. Se syntyy vähittäisillä valinnoilla ja itsensä tuntemisella. Kurssit eivät välttämättä aina inspiroi, tai kaikki valitut kurssit saattavat ruveta tuntumaan helpolta. Ratkaisu: ota enemmän kursseja. Yli kymmenellä kurssilla varmasti rupeaa tuntumaan haastavalta. Henkinen kehitys tarvitsee oma-aloitteista vaativuutta ja haastetta. Parhaimmillaan se tarkoittaa sitä, että hyvään vauhtiin päässyt opiskelija voi määritellä itselleen omat standardit ja rakentaa haastavuutta laajemman ongelmanasettelun kautta. Opintoja voi tehdä paljon moninaisemmalla tavalla mitä äkkiseltään kurssitarjonta tai aikataulu antaa ymmärtää. Vuosien opiskelu ei monesti ole lineaarista henkistä kasvua, vaan töyssystä toiseen siirtyvää exponentiaalista kasvua parhaimmillaan ja lähes negatiiviselta tuntuvaa alamäkeä pahimmillaan. Asian tiedostaminen helpottaa joskus paljonkin kokonaisuuden hallintaa, sekä ymmärrystä omasta tekemisen tavasta. Ari J. Tervashonka

1

Tee aivotöksyjä lisäämällä viivalle maantieteellinen paikka. Suluissa kirjainten määrä.

A) Voihan vi… on katuslangissa varsin oivaa ka ____ kieltä. (4) B) Ja nuorisolla on pakono _____ n tarve viljellä ala ____ isiä ilmauksia: vi…. mää mitään tiedä.(5,4) C) Kieleen onkin näin syntynyt uusi ilmai _____ naisuus, verbirakenne nimeltään agressiivi, joka taipuu myös muodoissa …tana, …kele. (5) .

2

Mikä kolmikerroksinen 135-metrinen rakennus sortui vuonna 1303 jaa. maanjäristyksessä? Se oli aikanaan maailman toiseksi korkein rakennus. Se rakennettiin eräälle saarelle vuosina 297-283 jaa. Ptolemaios-dynastian aloitteesta. Alin kerros oli nelikulmainen; keskimmäinen kahdeksan. Ylimpänä peili ja tulisija. Toimi prototyyppinä sen jälkeen maailmalle rakennetuille tämän tyypin rakennuksille. Lisäksi sen nimestä tuli etymologinen pohja romaanisiin kieliin kaikille tämän tyypin rakennuksille. Yksi seitsemästä. Ainoa, jolla oli käytännön hyötyä ihmisen toimille. 1) Rodoksen kolossi. X) Gizan pyramidi. 2) Faroksen majakka Aleksandriassa.

3 4

Minkä kulkuvälineen pääsuunnittelija oli Joe Sutter, joka siirtyi taivaallisten lentokonesuunnittelijoiden lentueeseen elokuussa 2016? Hänen ”magnus opuksensa” teki ensilennon vuonna 1969 ja esiteltiin virallisesti seuraavana vuonna. Sen nimi – joko numeroin tai kirjaimin ilmaistuna – on yksi liikennehistorian tunnetuimpia.

1) Jumbo Jetin. X) Concorden. 2) Cessnan. Tv-sarjassa Breaking Bad kemianopettaja Walter White alkaa kokkaushommat metamfetamiinin parissa. Hän ottaa itselleen salanimen, joka on erään saksalaisen tiedemiehen sukunimi. Tämä tiedemies oli yksi 1900-luvun merkittävimmistä fyysikoista. Hän kehitti kvanttimekaniikkaa ja tunnetaan erityisesti nimeään kantavasta epätarkkuusperiaatteesta, jonka mukaan hiukkasten paikkaa ja liikettä ei voida määrittää samanaikaisesti äärettömän tarkasti. Urbaanin legendan mukaan hänen hautakivessään lukee: ”Hän lepää täällä jossain.” Kuka? 1) Waltenberg. X) Duisenberg. 2) Heisenberg.

5

Mitä Clyde Tombaugh löysi helmikuussa 1930 Kuiperin vyöhykkeeltä? Valokuva kohteesta oli otettu jo 19. maaliskuuta 1915. Sen olemassaolosta oli arveluja eräässä kiertoradassa havaittujen poikkeamien perusteella. Sillä on viisi tunnettua ”seuralaista”: Kharon, Hydra, Kerberos, Nix ja Styx. Nimeämiseen vaikutti sitä etsineen Percival Lowellin nimikirjaimet. Nimeen liittyy myös antiikin roomalaisten manalan jumala. Sen asema määriteltiin uudelleen vuonna 2006, sillä seurauksella, että se menetti asemansa yhdeksäntenä. 1) Pleseidit. X) Pluton. 2) Perseidit.

Nimi 1

30

2

3

4

5

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1 Uljas 6 | 30. 9. 2016

Oikeat vastaukset sivulla 32.


TULOSSA LÄHIAIKOINA: VESTERINEN YHTYEINEEN 15€ JULIET JONESIN SYDÄN 20€ LYÖMÄTTÖMÄT 8€ JARKKO MARTIKAINEN JA LUOTETUT MIEHET 15€ 6.-8.11. HENRY´S SPEAK EASY TO 10.11. OLAVI UUSIVIRTA 15€ TO 17.10. PAIN (SWE), TURMION KÄTILÖT (FIN) 20€ LA 19.11. PAULI HANHINIEMEN RETKUE 15€ PE 25.11. MARTTI SERVO & NAPANDER 10€ TO 1.12. STAM1NA 20€ PE 2.12. NICKE BORG HOMELAND (SWE) 10€ PE 9.12. RECKLESS LOVE 15€ TO 15.12. CMX 20€ PE 16.12. PERTTI KURIKAN NIMIPÄIVÄT 10€ K AT S O K O K O O H J E L M A N E T I S TÄ ! LA 8.10. PE 14.10. LA 15.10. LA 29.10.

HENRY’S PUB KUOPIO: SU-MA 23-04, TI-TO 21-04, PE-LA 22-04 | SU-TO K18, PE-LA K20 | KEIKAT K18 ENNAKKOLIPUT: LEVYKAUPPA ÄX, HENKKA, LUKEMA, CAFESAVOTTA & LIVETO.FI

LA 1.10. PE 7.10. LA 15.10. TI 18.10. PE 21.10.

WINNING TEAM ADI L HASLA DJ LUOMA GANGSTA SOUL: POLARSOUL FEAT ASA KUBE

PE 28.10. LIVE: RNO PE 4.11. I LOVE KUOPIO FESTIVAL OFFICIAL AFTER PARTY: LA 19.11. PE 16.12.

TIMI LEXIKON JUNO RUMA

Kauppakatu 16, 70100 Kuopio | Ti, To, Pe, La 22.00-04.00 f PassionClubKuopio | #PassionKpo | www.passionclub.fi

Näytä opiskelijakortt ia ja herkuttele!

PeeÄssän opiskelijaedut LASKUN LOPPUSUMMASTA -10% (Voimassa ma-su)

(Voimassa su-to)

Á LA CARTE ANNOKSISTA -10% (Voimassa su-to)

ISOMPI JUOMA & RANSKALAISET NORMAALIHINTAISEN ATERIAN OSTAJALLE

BUFFA OPISKELIJOILLE 9,90 € (Voimassa ma-su)

ERIKOISKAHVEISTA -10% (Voimassa su-to)

Opiskelija edut ovat mainittuina aikoina voimassa 31.5.2017 saakka. Etu on henkilökohtainen ja sen saa opiskelijakorttia näyttämällä. Ei voi yhdistää muihin etuihin ja alennuksiin

Katso tarkemmin eduista:

RAFLAAMO.FI Uljas 6 | 30.9. 2016

31


16.-20.11.2016 • Joensuu

Suomen suurin musiikkielokuvafestivaali

Mitä sinä puuhaat pimeän jälkeen? rokumentti.com Seuraa meitä: @rokumentti

32

Uljas 6 | 30. 9. 2016

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: pula maine kiel suomi 212X

Uljas 6/2016  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you