Uljas 6/2015 by Uljas

2015

Itä-Suomen ylioppilaslehti

Viisas ääni Hallituspuolueet lupasivat, etteivät leikkaa koulutuksesta. Nyt ne aikovat leikata siitä >>4-5 Fuksin kymmenen käskyä. Mitä oikeasti pitää tietää >>12-13

KOTEJA ELÄMÄN ERI TILANTEISIIN Tutustu asuntotarjontaamme www.avara.

Tutustu u as a asuntotarjontaamme sun untto otarj tarj ta rjonta aa am mm me e www.avara. www. w avara.

Tutustu asuntotarjonta asuntotarjontaamme aa am mm me e www.avara.

ASU NIIN KUIN ELÄT. Asuntojen vuokraus: Ovenia Joensuu puh. 020 177 4315 Ovenia Kuopio puh. 020 177 4221

Uljas 6 | 1. 9. 2015

Alku

Vaalisyksy

”Mitä vastata alle kouluikiäiselle lapselle kun hän kysyy, miksi jossain on lapsia joilla ei ole ruokaa?” s. 30 Pääkirjoitus | Uljas linja

Sisällys | Riihessä paukkuu

4-5 8-9 10-11 Valtiovalta ulkoistaa vastuutaan kor-

keakoulutuksen järjestämisessä. UEF:n hallintojohtajan mukaan hallituksen leikkaukset koulutukseen ovat omaan jalkaan ampumista.

Joensuussa vakava opiskelija-

asuntopula on jo muodostunut syksyiseksi perinteeksi. Hätämajoituspaikan on varannut lähes sata opiskelijaa.

20-21 Lieksa olisi mahtava paikka asua jos siellä olisi enemmän

töitä ja vähemmän rasisteja.

Itä-Suomen ylioppilaslehti Päätoimittaja

Jarkko Kumpulainen 044 576 8420 paatoimittaja@uljas.net Toimittaja

Pasi Huttunen 044 576 8427 pasi.huttunen@uljas.net Taitto

Emil Blick Kustantaja

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Painopaikka

Botnia Print Ilmoitusmyynti

Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@uef.fi Marko Nyyssönen 0504637535 marko.nyyssonen@isyy.fi

ANTI-festivaali herättelee Kuopiossa

syksyyn. Tänä vuonna nykytaide ja Kuopio maraton kietoutuvat yhteen. Taide ulottaa lonkeronsa urheilupaikoille.

24-26 Kerromme kuinka selviät tenteistä,

stressistä ja addiktioista. Tämän lehden luettuasi olet uusi ihminen.

28-29 Lehtiä Ilosaaressa -festivaali muuttaa sisälle,

muuttuu ikärajalliseksi ja venyy kaksipäiväiseksi.

Humoro nigra | ISYY:n toimiston asiakaspalvelu oli hukkua tarraa himoaviin opiskelijaelintasosurffareihin. Ratkaisiko konsultaatio ultraoikeiston kanssa ongelman viime tingassa? Ehkäpä. Myös Uljas epäilee vahvasti kaikkea muuta paitsi omaa medialukutaitoaan.

Omaan jalkaan

tä-Suomen yliopisto on ollut mallioppilas mitä tulee Opetus- ja kulttuuriministeriön kulloisinkiin tuulahduksiin ja yliopistolakiuudistuksen kyseenalaisuuksiin. Tapaan on kuulunut, että UEF on tehnyt muutokset jo ennen kuin on pyydetty, mutta nyt näyttää siltä, että jopa UEF:ssakin on raja tullut vastaan. Maamme hallituksen koulutusleikkaukset ovat viemässä Itä-Suomen yliopiston rahoituksesta 7 – 8 miljoonaa euroa. Hallintojohtaja Tuomo Meriläinen muotoilee tämän lehden uutisessa asian yksikantaan: hallitus ei pelkästään lyö kapuloita Suomen talouden rattaisiin, vaan oikeastaan ampuu Suomineitoa jalkaan. Meriläisen mielestä hallituksen linjaukset viestivät uudenlaisesta arvolinjauksesta, joka on täysin päinvastainen kuin 90-luvun lama-ajan valinnat, jossa koulutukseen satsattiin merkittävästi, ja jonka hedelmää kerättiin edellisellä nousukaudella. Lopulta valtion leikkauksien maksajana on opiskelija. Nyt tehdyt ratkaisut vaikuttavat vuosien päähän. Valmistuuko nyt opintonsa aloittava maahan josta voi löytää työtä, tai edes sivistysyhteiskuntaa? Leikkaukset alentavat toteutuessaan opiskelijan opintotukea ja käytännössä tämä tarkoitta luultavasti lainapainotteisuuden lisäämistä. Harvemmin huomoidaan, että lainapainotteisuus ei kohtele eri aloja tasaarvoisesti, lääkäriopiskelija maksaa tarvittaessa opintolainansa vaikka jo kesätöillään, kun taas tutkija, sairaanhoitaja tai taiteen maisteri viruu velan varjossa vähintään vuosikymmenen. Silti yhteiskunta tarvitsee jokaista ammattiaan, koska yhteiskunnat ja hyvä elämä rakentuu monimuotoisesta osaamisesta. Vuosi takaperin Julkisen sanan neuvosto (JSN) järjesti Kuopiossa Risto Uimosen ohjauksessa yleisötapahtuman, jonka aiheena oli kielletyt aiheet. Olin mukana tilaisuudessa ja minulta oli tilattu etukäteen puheenvuoro ja kysymys paneelille. Puheeni perustana oli, ettei ajassamme ole oikeastaan mitään tabuksi kokemaamme aihetta, mutta jotkin näkökulmat voivat olla ”kiellettyjä”. Kielletty lienee voimakas sana, mutta tässä kollektiivisen itsensä piiskaamisen ilmapiirissä se voi tuntua relevantilta. Avustajien teksteistä koostuvaa Uljasta tehdään ajatuksella. Se ajatus on ajattelun vapaus. Yliopisto pitää sisällään mielipiteiden koko kirjon ja lain määrittämissä rajoissa meidän tulee pitää huoli, että Uljas pysyy moniäänisenä keskustelufoorumina. Jos mielit toimittajaksi, harjoittelemaan viestisi ilmaisua tai teroittamaan retoriikan säilääsi, niin Uljas on paikkasi. Saavu seuraavaan avustajapalaveriin, tai tule käymään joko Kuopion tai Joensuun toimituksessamme ylioppilaskunnassa. Ovet ovat avoinna. Jarkko Kumpulainen

Kansikuva

Pasi Huttunen Uljas 6 | 1. 9. 2015

Gallup

Nyt se alkaa

”Uusien kohteiden rakentaminen voi korottaa vanhojenkin kohteiden vuokria muutamalla sentillä per neliö.

Vinkkejä fukseille Tekijät: Jarkko Kumpulainen, Mira Heiskanen & Raisa Savolainen

Kuopio

Jussi Kolehmainen

Sipilän urut | Äänestysprosentti ja vuokrat nousussa

Laskentatoimi ja rahoitus, 2. vsk. - Mitä vähemmän tietää, niin sitä parempi. Tuleepahan kaikki siten yllätyksenä ja opiskeluajasta tulee jännittävämpi ja mieleenpainuvampi kokemus, niin myötä kuin vastoinkäymisineen.

Laura Närhinen Kauppatieteet, 4. vsk.

- Jos sanon, että älä tule sitseille myöhässä, niin se on vähän lame, mutta tärkeämpää on ehkä, että tule sitseille valmiiksi humalassa ja juo enemmän kuin pöydässä on tarjolla!

Joensuu Paula Riihinen

Erityispedagogiikka, 5. vsk. - Älä ota opiskelua liian tosissaan. Kannattaa olla sosiaalisesti aktiivinen ja osallistua erilaisiin opiskelijatapahtumiin. Opiskelujen päätyttyä tapahtumista saadut kokemukset jäävät paremmin mieleen kuin se, mitä on opiskellut.

Saara Kainulainen

Kasvatustiede, 2. vsk.

Savonlinna

- Mene Sivuainetorille. Yleisesti sanotaan, ettei sivuainetta ole pakko valita heti ensimmäisenä vuonna, mutta jahkailu saattaa pitkittää opintoja. Itse en mennyt Sivuainetorille ja missasin osan alkavista kursseista, jotka kuuluvat sivuaineeseeni. Kannattaa myös jaksottaa kurssit tasaisesti niin, että pitkin vuotta on tekemistä.

Elina Autio

Luokanopettaja, 3. vsk. - Jos hyväksiluet aiempia kursseja, älä ahnehdi seuraavien vuosien kursseja, sillä päällekkäisyydet ovat väistämättömiä. Vietä mieluummin rento vuosi ja tee vaikka opettajansijaisuuksia, jos opintopisteet ei riitä tukiin.

Inka Valima

Kotitaloudenopettaja, valmistunut 2015 - Liity opettajien työttömyyskassaan heti ensimmäisen sijaisuuden jälkeen.

Uljas 6 | 1. 9. 2015

Äänestysprosentin ennakoidaan nousevan edarivaaleissa Tänä syksynä Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta luo taas nahkansa. Edustajistovaalien ennakkoäänestys järjestetään 21.-23. sekä 26.-29. lokakuuta ja varsinaiset äänestyspäivät ovat kolmas ja neljäs marraskuuta kello 9-18. Jokainen 14. lokakuuta mennessä läsnä olevaksi ilmoittautunut opiskelija on äänioikeutettu. Äänestysprosentti on perinteisesti jäänyt alle 30 prosentin ja edellisissä vaaleissa murskavoiton vei nukkuvien puolue. Ännestysprosentti oli 17,3. Tulevissa vaaleissa äänestysprosentin odotetaan nousevan selvästi eikä 30 prosentin haamurajan ylittämistäkään pidetä mahdottomana. Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta hioutuu hiljalleen kolmesta kampuksesta yhdeksi ylioppilaskunnaksi ja yhteisöön kuulumisen tunne näyttää lisäävän kiinnostusta vaikuttaa sen asioihin. Lisäksi etenkin Joensuun yliopiston ylioppilaskunnan perintönä kulkeutunut maine naurettavuuteen asti ylipolitisoituneesta päätöksentekokulttuurista on hälvennyt. Enää ei edustajistossa tapella siitä, täytyykö poliittisen tasapainon vuoksi tilata myös sinisiä kyniä, jos tilataan punaisia ja vihreitä.

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen korkeakoulutukseen ja opiskelijoihin kohdistamat leikkaukset ovat nostaneet voimakkaita mielipiteitä puolesta ja vastaan myös isyyläisten parissa. Valtakunnanpolitiikka heijastuu väistämättä edustajistovaaleihin. ISYY:ssä myös jännitetään onnistuuko koko maan ainoa Perussuomalaisten Nuorten edaattori Jarno Lähteenmäki saamaan jatkokauden tai saako PS Nuoret kenties jopa kasvatettua paikkamääräänsä. ”Toivon, että mahdollisimman moni tutustuisi vaalisivustoon ja innostuisi edustajistotoiminnasta. Jokaisen vähänkään kiinnostuneen kannattaa lähteä ehdolle ja vaikuttaa siihen, miten ylioppilaskuntamme jatkossa toimii”, keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Anu Arosanervo toteaa. Edustajisto on ylioppilaskunnan ylin päättävä elin, jossa istuu 39 edaattoria. Se valitaan aina parittomien vuosien marraskuun alussa. ISYY:n vaalisivut löytyvät osoitteesta isyy.fi/vaalit. Pasi Huttunen

Vuokrat nousuun ja rakentaminen jäihin? ARA helpottaa erityisryhmien asunto-oloja antamalla avustuksia sopivien kotien rakentamiseen. Avustusten avulla esimerkiksi opiskelijoille on ollut mahdollista tarjota vuokra-asuntoja kohtuulliseen hintaan. Mikäli avustusten myöntäminen lakkaa, edessä saattaa olla vuokrien nousu ja opiskelija-asuntojen rakentamisen hankaluudet. Syynä avustusten lopettamiselle olisi, ettei opiskelijoita katsottaisi enää erityisryhmiin kuuluviksi. ”Asian eteen on tehty töitä Suomen opiskelijaasunnot SOA ry:ssä ja opiskelijajärjestöissä, mutta näyttää siltä, että toistaiseksi investointiavustus jää pois. Toivottavasti päätös on väliaikainen”, Jarmo Ojalainen Joensuun Elliltä kertoo. ”Eiköhän investointiavustukset jää pois jo ensi vuoden budjetista, paljon ratkeaa syksyn budjettineuvotteluissa”, Ojalainen jatkaa. Investointiavustusten loppuminen lisäisi rakentamisen kustannuksia ja nostaisi vuokria. ”Toisaalta investointiavustusten loppuminen voi vaikuttaa siihen, että nykyisillä ehdoilla ei saada jatkossa rahoitusta, mutta tästä ei ole vielä

tarkempaa tietoa”, Ojalainen kertoo. Joensuussa ei Ojalaisen mukaan ole tällä hetkellä hankkeita, joihin tulevat päätökset vaikuttaisivat. Hän laskee, että yksittäisen uuden kohteen osalta investointiavustuksen vaikutus vuokraan on kuukaudessa noin 80-90 senttiä neliötä kohden. ”Avustuksen lopettamisella ei ole vaikutusta nykyisiin vuokriin, mutta uusien kohteiden rakentaminen voi korottaa vanhojenkin kohteiden vuokria muutamalla sentillä per neliö”, Ojalainen summaa. Ojalainen toteaa, ettei avustuksen poisjäämisellä ole vaikutusta Ellin tuleviin investointeihin. ”Kysyntä ja käyttöaste ratkaisevat investointipäätökset”, Ojalainen sanoo. Mies kuitenkin muistuttaa, että muissa opiskelija-asuntoyhteisöissä vaikutus saattaa olla suurempi riippuen yhtiön koosta ja sen investointien määrästä. Emma Vormisto

”Sitä se mielestäni on, pahimmillaan omaan jalkaan ampumista.

Hallitus iskemässä 8 miljoonan euron lovea yliopiston talouteen

Kuopion Savilahden kampuksen maamerkki Lentoon on rautalangasta väännetty symboli koulutuksen merkityksestä. Koulutukselle on annettu arvoa kautta lähihistorian,

mutta hallintojohtaja Tuomo Meriläisen mielestä maamme istuva hallitus ilmaisee nyt leikkauksillaan täysin uudenlaista arvolinjaa.

Itä-Suomen yliopisto joutuu hallituksen korkeakoulutukseen suunnittelemien leikkauksien vuoksi säästämään seitsemästä kahdeksaan miljoonaa euroa, kertoo hallintojohtaja Tuomo Meriläinen. ”Lopputulema on tietysti vielä meillekin mysteeri, mutta tuossa mittakaavassa se meidän osaltamme suunnilleen on”, Meriläinen toteaa. Meriläiseltä ei heru sympatiaa hallituksen koulutusleikkauksille. Hän arvioi, että ne karsivat keinoja, joilla kiihdyttää Suomen taloutta ja työllistää kansalaisia. ”Oma mielipiteeni on, ettei se nyt vaan ole kovin kaukonäköistä ja viisasta. 90-luvun laman aikana meneteltiin oikeastaan täysin päinvastoin. Silloin nimenomaan panostettiin koulutukseen ja tutkimukseen, ja väitän että niitä tulok-

sia myös nähtiin. Pidän nykyisiä toimia huolestuttavana, ja aivan uudenlaisena arvolinjauksena, jota en allekirjoita.” Kysymykseen kapuloiden työntämisestä valtiontalouden rattaisiin, Meriläinen nokittaa. ”Sitä se mielestäni on, pahimmillaan omaan jalkaan ampumista.” Leikkaukset voi tulkita valtion yrityksenä siirtää vastuu kansalaisten kouluttamisesta pois itseltään. Meriläinen ilmaisee asian toisin, mutta hänenkin mielestä yliopistojen rahoitusta ollaan ajamassa pääpainoisesti oman onnensa nojaan. ”Kyllähän tämä ilmiselvästi painopisteenä ja korkeakoulupolitiikkana valtiovallan taholta tarkoittaa sitä, että entistä enemmän sitä täydentävää rahoitusta ja muuta rahoitusta on kyettävä hankki-

maan, jolla me voidaan sitten kompensoida tätä valtiovallan pienenevää osuutta.” Meriläisen mukaan UEF:n talous kestää tulevan iskun, mutta sopeutuksia on luvassa. Meriläinen ei lähde arvailemaan minne leikkuri osuu. Spekulaatioissa ovat Savonlinnan kampuksen kohtalo. Edessä voi olla myös uusia yt-neuvotteluja tiedekunnissa sekä painetta karsia yliopiston koulutustarjontaa. ”En minä ala tässä nyt leikkausta tekemään, tai sanomaan mikä se voisi olla, koska se vaatii tietysti keskustelua yliopiston hallituksen kanssa. Se on se apparaatti joka määrittää mitä keinoja lähdetään viemään eteenpäin. Eli sieltä se tulevaisuuden linja sitten oikeasti tulee.” Yliopiston budjetti on nyt noin 240 miljoonaa euroa, josta ministeriön rahoitus on ollut 140 miljoonaa euron tienoilla. Viime vuonna UEF:n tulos oli noin kolme miljoonaa plussalla. Siihen päästiin Meriläisen mukaan sijoitustoiminnan ansiosta. ”Onneksi tässä on kuitenkin näitä elementtejä, joita voi miettiä ja käyttää hyväksi.” Uljas ei tavoittanut savonlinnalaisläh-

UEF ja leikkaukset Arvio 7-8 miljoonaa euroa. Muodostuu mm. seuraavista leikkauksista: Nopeutettu apteekkikompensaatio, indeksikorotuksen puolittaminen, yliopistoindeksin täsmäytykset ja 50 miljoonan leikkaus OKM:lta joka on korvamerkitty hallinnon ja korkeakouluverkoston rationalisointiin.

töistä ja Joensuussa opiskellutta kuntaja uudistusministeri Anu Vehviläistä (kesk.) kommentoimaan puolueensa alue- ja koulutuspoliittisia linjauksia.

Uutinen #

Koulutusleikkaukset vievät jopa 8 miljoonaa euroa Itä-Suomen yliopistolta. Toiset manaavat kuoliniskua Savonlinnalle, toiset lisää vaikeuksia biologian laitokselle. Hallintojohtaja Tuomo Meriläisen mielestä maan hallitus torpedoi Suomen tulevaisuutta. – Jarkko Kumpulainen, teksti

Uljas 6 | 1. 9. 2015

Kampus

”Ennen kevään vaaleja kaikkien suurten puolueiden johtajat nähtiin ”koulutuksesta ei leikata” –kylttien kanssa

SYL: Koulutusleikkaukset vaarantavat suomalaisen koulutusjärjestelmän Koulutuksesta leikataan rajusti päinvastaisista lupauksista huolimatta. Opiskelijat, yliopistot ja elinkeinoelämä huolissaan opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiehdotuksesta. – Pasi Huttunen, teksti & Tuomas Hiltunen, kuva.

kuussa. Koulutukseen suunnitellut leikkaukset ovat herättäneet voimakasta vastustusta yli puoluerajojen.

Uljas 6 | 1. 9. 2015

YTHS:n kaltainen palvelu saataisiin myös ammattikorkeakouluopiskelijoille, mutta lopputulos riippuu siitä, millaiseksi soteuudistus terveydenhuollon Suomessa muokkaa. ”Hyvin vakava seuraus leikkauksista voi olla yleisen luottamuksen rapautuminen koulutusjärjestelmään. Ennen kevään vaaleja kaikkien suurten puolueiden johtajat nähtiin ”koulutuksesta ei leikata” –kylttien kanssa”, Harvardin yliopistossa vieraileva professori Pasi Sahlberg kommentoi elokuussa korkeakoulutusta seuraavalle University World News -verkkojulkaisulle Elinkeinoelämän keskusliiton ekonomisti Simo Pinomaan mukaan koulutusleikkauksilla voi olla tuhoisa vaikutus talouskasvuun. Myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä on arvostellut koulutukseen ja tutkimukseen kohdistuvia leikkauksia ”Koulutus- ja tutkimusjärjestelmän korkea taso ovat innovoinnin ja hyvän tuottavuuskehityksen välttämätön ehto ja Suomen oma historia on hyvä osoitus näiden panostusten merkityksestä. Tätä vahvuustekijää ei pidä hukata”, Vihriälä kirjoitti toukokuussa. Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju on arvioinut, että koulutuksesta leikkaaminen ei ole tulevaisuuden kannalta hyvä ratkaisu. Kesäkuussa tuhannet ihmiset osoittivat Helsingissä mieltään koulutusleikkauksia vastaan.

Uutinen #

Koulutusleikkauksia vastustanut mielenosoitus keräsi tuhansia ihmisiä Helsinkiin kesä-

Opiskelijalle on luvassa kuritusta. Juha Sipilän (kesk.) hallituksen suunnittelemat leikkaukset vaikuttaisivat opintotukeen, opiskelija-asuntojen rakentamiseen, opiskelijoiden terveydenhoitoon sekä korkeakoulujen rahoitukseen. Vuodelle 2016 suunnitellut leikkaukset ovat 210 miljoonaa euroa. Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:n mukaan leikkaukset vaarantavat koko suomalaisen koulutusjärjestelmän. ”Opiskelijat eivät ole suinkaan ainoa taho, joka on hyvin huolissaan koulutukseen kohdistetuista hurjan suurista säästöistä. Esimerkiksi Akava ja Elinkeinoelämän keskusliitto ovat kritisoineet leikkauksia, lukuisat huolestuneet vanhemmat ovat kirjoittaneet mielipidekirjoituksia lehtiin, leikkaukset ovat herättäneet laajaa vastustusta kansalaiskeskustelussa ja lisäksi useat muut tahot ovat ihmetelleet hallituksen valitsemaan linjaa“, SYL:n puheenjohtaja Jari Järvenpää sauhuaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiehdotuksessa opintoraha irrotettaisiin jälleen indeksistä, johon se saatiin pitkän kamppailun päätteeksi sidottua. Järvenpää on huolissaan siitä, kuinka vähintään 70 miljoonan euron leikkaukset opintotukeen aiotaan toteuttaa. ”Tällaisten leikkauksien aikaansaamiseksi on käytännössä kaksi tapaa: leikata sekä kandi- että maisteriopiskelijoiden opintorahan määrää tai muuttaa maisteritutkinnon opintotuki kokonaan lainaksi”, hän arvioi kirjoituksessaan toukokuussa. Opiskelija-asuntojen rakentaminen saattaa hidastua huomattavasti jos opiskelijoita ei enää katsota erityisryhmäksi investointiavustuksia myönnettäessä. Myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen valtionrahoituksen indeksikorotukset halutaan jäädyttää ja korkeakoulujen rahoitusta leikataan 75 miljoonaa pysyvästi. Säästötoimenpiteistään korkeakoulut päättävät itse. Se, kuinka opiskelijoiden terveydenhuolto järjestetään jatkossa, on vielä auki. Opiskelijaliikkeen tavoite on, että

Etsin

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään

Mira Heiskanen teksti & kuva

Monikulttuurinen torijuhla

JOENSUU Noin 1000 ihmistä kokoontui yhteen rauhan ja rakkauden puolesta, kun Joensuun torilla järjestettiin elokuun puolessavälissä Meillä on unelma -mielenosoitus. Torijuhlaan kytkeytyneellä mielenosoituksella oli tarkoitus tukea monikulttuurista Pohjois-Karjalaa. Tapahtuman avajaispuheen lausui kaupunginjohtaja Kari Karjalainen. Tapahtuman aikana lavalle nousi myös useita Pohjois-Karjalaan ulkomailta muuttaneita henkilöitä, jotka kertoivat omista kokemuksistaan maahanmuuttajina. Tapahtuman esityspuolesta vastasivat muun muassa Ukkosmaine-yhtye sekä kaupunginteatterin Rahakabaree-kokoonpano.

Kantaaottava leffapiknik Raisa Savolainen, teksti & kuva

Tekstaripalsta Älä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09

isyyn tuutorointi Sihteeri se vain työ ajalla, hankkii asuntoja vaihto opiskelijoille!!(ulko maalaisille) kun samaan aikaan on,oman kylän tyttöjä ja poikia jäänyt ilman opiskelu paikkaa!!!! kysyn vain onko, REILUA tällainen toiminta,,,,,, vai onko reilua vain puna vihreiden kahvi tarjoilu???

Joensuun kampuskirjaston lehtisalissa natsihahmo komentaa palauttamaan luetut lehdet paikoilleen! Onko tämä osa UEF:n uutta imagoa? t. suvakki&mokuttaja”

Kuka olet Se meidän parrakas duudorointisihteeri kuorsasi siellä leirillä niin komeasti, että kuuntelin koko yön. t. duudori-95 Riippuukohan RAI-brändin väkevyys edarivaalien äänestysprosentista? Eihän tätä kestä selvin päin. t. Janoinen pienviljelijä Polvijärveltä

Kerhojen syksy käyntiin Pasi Huttunen, teksti & kuva

Missä on Uljaan kiintiönazi? Suvakki-sivareita siellä vaan pyörii, mutta missä on aidot isäm maan ystävät?

Onko Piraateilla lista edari vaaleista? Äänestäisin

SAVONLINNA Savonlinnan Kansainväliset Luontoelokuvafestivaalit järjestettiin nyt Savonlinnassa kuudetta kertaa. Elokuun lopulla järjestettyjen festivaalien monipuolinen ohjelmisto sisälsi tänä vuonna paljon kantaaottavia elokuvia, sekä ennätysmäärän tekijävieraita. Elokuvissa käsiteltiin ajankohtaisia teemoja, kuten arktista öljynporausta, ilmaston lämpenemistä, tuotantoeläinten kasvastusta ja kotimaista petopolitiikkaa. Savonlinnan maakuntamuseon pihassa järjestetty elokuvapiknik keräsi 300 kävijää nauttimaan lämpimästä kesäyöstä ja Saimaata käsittelevistä elokuvista. Koko festivaali keräsi lähes 1400 kävijää.

Sinä, joka unohdit jotain Kontiorannan saunaan, ota yhteyttä ISYYH:n varapuheenjohtajiin. t. Tuutori-94

-tiedottaa

Avustajapalaverit Kuopiossa 1. syyskuuta klo 16.00

Lukemalla Joensuussa 2. syyskuuta klo 16.00

ylioppilaskunnan toimistolla.

JOENSUU ISYY:n Joensuun kampuksen pelikerho on aloittanut jokatorstaiset pelisessionsa Haltialla. Mukaan pääsee jos noppien kolke ja pelilautojen kuiske viekoittelee. Kerhotarjonnasta löytyy paljon muutakin aina väittelykerhosta orkesterihommiin ja kristilliseen toimintaan. Jos tarjonnasta ei löydä omaansa, on kerhon perustaminen helppoa. Tietoa kerhoista löytyy osoitteesta isyy.fi/ mukaan-toimintaan/kerhot.

Tykkää Uljaasta Facebookissa! Uljas 6 | 1. 9. 2015

Joensuun kaupungin näkökulmasta tavoite on, että korkeakouluihin tulevat opiskelijat kotiutuisivat Joensuuhun ja jäisivät myös opintojen päätyttyä. Tätä tavoitettaa saattaa hankaloit-

taa jos opinnot alkavat ilman kotia hostelli- tai hotellimajoituksessa.

Satakunta varannut hätämajoituksen Joensuun tilanne näyttää samalta kuin joka syksy; kaukaa tuleville ensimmäisen vuoden opiskelijoille pystytään tarjoamaan solupaikkoja, mutta lähempää tulleet ja vanhat opiskelijat voivat joutua odottamaan pidempään. ”Jonossa kuitenkin tapahtuu koko ajan, kun hakijat saavat asuntoja muualtakin”, Minna Häyrynen Joensuun Elliltä kertoo. Jarno Pitko ISYY:ltä kertoo, että Joensuussa tilapäismajoitukseen paikkansa on varannut 96 opiskelijaa ja tarjolla on vielä 24 paikkaa. Hätämajoitusta on tarjolla hotelleissa ja retkeilymajoissa, joissa yöpymisestä opiskelijat pulittavat partiotalon retkeilymajan 300 eurosta

Kimmelin 650 euroon kuukaudessa. Savonlinnan tilanne näyttää huomattavasti valoisammalta, sillä vielä peruutuspaikan saaneillekin pystytään tarjoamaan asunto pikaisesti. ”Tarjolla on vielä yksiöitä, solupaikkoja ja perheasuntoja”, sanoo Vuokko Mustonen Savonlinnan Opiskelija-asunnot Oy:stä. Varsinaiseen hätämajoitukseen ei tarvitse Kuopiossakaan turvautua, sillä solu- ja perheasuntoja on ollut hyvin saatavilla. ”On joitakin opiskelijoita, jota eivät vastaanottaneet tarjottua asuntoa kesällä, vaan ilmoittivat vastaanottavansa asunnon vasta 1. syyskuuta. Heille emme

voi taata asunnon saantia heti syyskuun alusta”, Tuula Vartiainen Kuopion Opiskelija-asunnot Oy:stä kertoo. Vartiainen muistuttaakin, että asuntotilanne on hyvä, mikäli hakija on valmis vastaanottamaan tarjotun asunnon ja hakee sitä ennen kuin opinnot ovat juuri alkamassa. ”Perheasuntoja on ollut hyvin saatavana, jopa niin että niitä on tarjottu niin sanotuiksi kimppa-asunnoiksi”, Vartiainen iloitsee. Joensuun tilanne ei tunnu vuosien varrella muuttuvan ja Jarno Pitko ihmetteleekin, miksi jo opintonsa päättäneet opiskelijat saavat asua Ellin asunnoissa vielä vuosia opintojen lopettamisen jälkeen. ”Kaksi vuotta on aika pitkä irtisanomisaika”, Pitko kummastelee. Jarmo Ojalainen Joensuun Elliltä kommentoi, että käytäntö on kaupungin asumisen strategiassa hyäksytty sekä

ARA:n sääntöjen mukaista. ”Käytännössä tällä ei ole suurta merkitystä asuntojen vapautumiseen, hyvin harva käyttää tätä mahdollisuutta hyväkseen”, Ojalainen toteaa.

Uutinen #

Joensuulaiset kärsivät jokavuotisesta asuntopulasta, mutta Kuopiossa ja Savonlinnassa koteja on tarjolla jokaiselle opiskelijalle. - Emma Vornisto, teksti & Pasi Huttunen, kuva

Tutkimukset näytillä Savonlinnassa Opiskelijat, tutkijat ja professorit esittelevät tutkimuksiaan Savonlinnan Tiedepäivillä. 10. syyskuuta järjestettävässä tapahtumassa on tarjolla ideoita, oppia ja neuvoja oman tutkimuksen tekoon. Tutkijoiden ja opiskelijoiden lisäksi tapahtumassa kohtaavat myös Savonlinnan asukkaat. Tapahtuma on Itä-Suomen yliopiston järjestämä. ”Tapahtumassa tutkijoilta on helppo kysyä, eikä tyhmiä kysymyksiä ole, koska usein ne itsensä mielestä tyhmät kysy-

Uljas 6 | 1. 9. 2015

mykset ovat juuri mielenkiintoisimpia”, Tiedepäivästä vastaava professori Liisa Karlsson pohtii. Tutkimukset ovat esillä posterinäyttelyssä ja lisäksi Tieteen toimintatuokioissa opiskelijat pääsevät konkreettisesti kokeilemaan erilaisia tutkijan taitoja, kuten tiedonhakua, E-lomakkeen laatimista ja haastattelemista. Karlssonin mukaan taidoista on hyötyä jopa esseen kirjoittamisessa. Tiedepäivä alkaa seminaarilla. Luennot käsittelevät eri näkökulmista

tapahtuman teemoja eli taidetta, taitoa, TVT:tä ja lasta. Yleisölle avoimia Tiedepäiviä järjestetään Joensuussa ja Kuopiossa joka toinen vuosi. Savonlinnan kampuksella on tarkoitus alkaa järjestää Tiedepäivää vuosittain

TAIDE, TAITO, TVT & LAPSI - Savonlinnan tiedepäivät 10. syyskuuta kello 13.00-17.00. Tilaisuus on kaikille avoin. Lisätietoa: http://www.uef. fi/fi/web/savonlinnantiedepaiva

Tiedepäivästä vastaava professori Liisa

Karlsson toivottaa opiskelijat tervetulleeksi Tiedepäivään, josta saa inspiraatiota oman tutkimuksen tekoon.

Minun paikkani Joensuu

– Mira Heiskanen, teksti &, kuvat

Anna-Mari Jääskeläinen & Pauliina Leinonen

Sonja Pöllänen Yhteiskuntapolitiikka, 6. vsk.

Luokanopettaja, valmistunut & 6. vsk.

” Minulle mikään tila tai paikka ei

” Joensuun paras paikka on Educa.

Vaikka rakennukseen liittyy paljon hyviä muistoja muun muassa sitseistä, paikan sydän on ehdottomasti kahvila, jossa kaikki luokanopettajaopiskelijat viettivät aikaansa. Kahvilassa sekä työntekijät että opiskelijat edistivät paikan yhteishenkeä hyväntuulisella asenteellaan. Paikka oli opiskeluaikoina kuin olohuone, jossa vallitsi aina positiivinen ja hyvä ilmapiiri. Parasta oli, kun opis-

Kuopio

kelijatapahtumien jälkeisinä aamuina yhteistä tuskaa sai jakaa muiden kanssa rauhassa kahvia juoden.

merkitse fyysisesti mitään. Henkilöt, jotka jakavat tilan kanssani muodostavat paikan ja tekevät sen tärkeäksi. Esimerkiksi oma kotini määrittyy kodiksi vain silloin, kun joku tärkeä henkilö, kuten oma lapseni on siellä paikalla. Lapsen äänet ovat tärkeitä. Kun kuulen lapsen nukkuvan omassa sängyssä, tunnen hänen olevan lähellä. Muussa tapauksessa koti tuntuu kolkolta.

–Maiju Pohjolainen, teksti & kuvat

Maria Immanen

Antti Häyrinen

Lääketiede, 4. vsk.

Lääketiede, 3. vsk.

” Lempipaikkani Kuopiossa on

” Valkeisenlammen rannalla on

varmaankin kampuksella Savilahden rannalla yliopistolta Niuvaan päin lähdettäessä. Tämä paikka on melko lähellä yliopistoa, joten siellä on hyvällä säällä mukava viettää esimerkiksi keskelle koulupäivää osuvaa vapaahetkeä. Parasta tässä paikassa on kaunis, rauhallinen järvimaisema ja se, että tyynenä poutapäivänä aurinko lämmittää paikkaa mukavasti vielä syksylläkin.

Savonlinna

monet kerrat tultu kesäisin ja syksyisin hengailtua. Se oli myös ensimmäisiä paikkoja missä kävin tuli käytyä kun muutin Kuopioon. Paljon tulee myös käytyä lenkillä lammen ympäristössä. Alue on tosi mukava ja hyvin laitettu. Kuopion paras paikka chillailla.

–Raisa Savolainen, teksti & kuvat

Elina Lammassaari

Saara Arponen

Käsityönopettaja

Käsityönopettaja, 5. vsk.

” Sulosaaressa on parasta, että se on ihan keskustan lähellä, mutta ihan skutsia. Täällä on mukavinta hengailla jokaisena vuodenaikana ja viettää juhlia, kuten vappua ja syntymäpäiviä. Sulosaareen olen tutustunut heti ensimmäisellä fuksiviikolla ja leikkinyt siellä ponileikkiä. Tämän kesän paras juttu on ollut oleskella Sulosaaren kallioilla kylmä juoma kädessä ja välillä pulahtaa puhtaassa Saimaassa. Olen viettänyt täällä kaksi viimeistä kesää Lettukahvila Kalliolinnassa ja Sulosaaren ympäristö on tehnyt näistä kesistä ikimuistoiset.

” Laitaatsillantien kallioon tutustuin,

Sulosaareen pääsee helposti pyörällä tai kävellen. Sulosaareen pääsee Kasinosaaren hotellin takaa siltaa pitkin.

kun tutkin uuden kotini lähiseutuja. Olin yllättynyt, että siellä oli niinkin ihana kallio ja pieni metsikkö ihan asutuksen vieressä. Tykkään paikasta, koska se on syrjäinen ja mukavan rauhallinen. Menen sinne välillä istuskelemaan ja ihailemaan Saimaan maisemia. Kalliolta näkyy myös mukavasti Laitaatsillan telakka. Toissa keväänä syntymäpäivilläni menimme kalliolle ystävieni kanssa nauttimaan kevään auringosta. Syntymäpäivien teema oli 50-luku, joten olimme pukeutuneet kellohameisiin ja

kukkamekkoihin. Laitaatsillantien kallio sijaitsee terveysaseman lähellä.

Uljas 6 | 1. 9. 2015

Ajassa ”Paradoksaalista kyllä, raja-alueille suuntautuminen tulee muuttamaan sekä taidetta että urheilua uudenlaisiksi käytännöiksi ja tässä prosessissa molemmat joutuvat luopumaan joistain keskeisistä periaatteistaan.

Uljas 6 | 1. 9. 2015

Anti-festivaali

LIIKKUVAA TAIDETTA Uusien kurssien lisäksi syksyisin on aina jotain muutakin mitä odottaa: ANTI Contemporary Art Festival herättelee kesälaitumille jääneitä mieliä syyskuun ensimmäisellä viikolla Kuopiossa. Tänä vuonna nykytaide sotkeutuu urheiluun, kun festivaali järjestetään yhdessä Kuopio Maratonin kanssa. – Anni Ylönen, teksti & Studio Pal, kuva

NTI kutsuu kansalaisia muun muassa juoksun, erilaisten videoteosten ja vedenalaisen musiikin pariin. Vähemmän hengästyttävää tekemistä tarjoaa tieteellis-taiteellinen Art of Endurance -seminaari, jossa tarkastellaan taiteen ja urheilun vuorovaikutusta. Yksi puhujista on Matti Tainio, joka on tutkinut taide- ja urheilumaailmojen kohtaamista nykykulttuurissa. Taide on luovaa, vapaata ilmaisua ja urheilu kurinalaista suorittamista. Millaisia siltoja näiden kahden välille voi rakentaa? ”Urheilu lähestyy taiteellisuutta silloin kun modernin urheilun kantavat

periaatteet, kilpailu ja ennätysten tavoittelu, muuttuvat toissijaisiksi. Silloin, kun urheilun harrastaminen muuttuu fyysisyydellä leikittelyksi ja maailman ruumiilliseksi tutkimukseksi ja kun urheilutapahtuma ylittää odotukset – tuottaa odottamattoman esteettisen kokemuksen”, selventää Matti Tainio, joka itse on sekä kuvataiteilija että maratoonari. ”Taide puolestaan on taipunut kohti urheilullisuutta ainakin 1960-luvulta lähtien, jolloin taide-esineen keskeinen asema nykytaiteessa murtui. Taide on urheilullista silloin, kun sen tekemiseen liittyy urheilun kaltaista fyysistä toimintaa, joka joko on itsessään teos tai jota avataan tuloksena syntyvässä teoksessa.

KUO

PIO

1. - 6

.9.

Taide voi olla urheilullista myös silloin, kun sen kokemiseksi on osallistuttava aktiiviseen fyysisesti jollain tasolla vaativaan toimintaan.” Kipinä kahden eri maailman yhteyden tutkimiseen löytyi puhtaasti taiteilijatutkijan omista mielenkiinnon kohteista. ”Halusin tutkailla taiteen raja-alueita, missä taide muuttuu ei-taiteeksi sekä kokeilla taiteen liittämistä johonkin mahdollisimman ei-taiteelliseksi ymmärrettyyn. Taiteen rajojen tutkimus osoittautui mielenkiintoiseksi, mutta urheilu paljastui tarkemmassa tarkastelussa monilta osin taiteeseen rinnastettavaksi sekä esteettisesti monitasoiseksi ja mielenkiintoiseksi.” Nämä molemmat teemat ovat läsnä Tainion arjessa Aalto-yliopiston taiteen laitoksen tutkijana ja kestävyysjuoksuharrastajana. Hänelle urheilu on lähinnä harrastus, taiteeseen hän puolestaan suhtautuu vakavasti ja perehtyvästi. Hän on myös toteuttanut urheiluun liittyviä taideprojekteja, joissa materiaalina on ollut esimerkiksi juokseminen. Tainio ei

silti koe, että taiteella ja urheilulla olisi jotain erityistä opittavaa toisistaan, lähinnä vain näkökulmien avartaminen. ”Molempien kulttuuristen käytäntöjen sisällä olisi hyvä suunnata katse niiden raja-alueille ja etsiä sieltä uusia suuntia. Paradoksaalista kyllä, raja-alueille suuntautuminen tulee muuttamaan sekä taidetta että urheilua uudenlaisiksi käytännöiksi ja tässä prosessissa molemmat joutuvat luopumaan joistain keskeisistä periaatteistaan.” ANTI-festivaaleille Tainio on tulossa uteliain mielin ensimmäistä kertaa, vaikka ohjelmistossa onkin ollut häntä kiinnostavia teoksia jo aikaisempina vuosina. Maraton jää häneltä tällä kertaa välistä, vaikka osallistumista harkitsikin. ”Juuri nyt en edes olisi maratonkunnossa”, Tainio hymähtää.

”Kuopioon on tulossa taiteilijoita, jotka todella pistävät oman kehonsa likoon. Esimerkiksi perjantaina Tristan Meechman juoksee Kuopion torilavalla, juoksumatolla maratonin Fun Run -teoksessa. Olemme kutsuneet kannustusjoukkoihin paikallisia urheilu- ja tanssiseuroja, jotka esiintyvät osana teosta. Myös yleisön tuki on tarpeen.” Muita Itkosen tärppejä ovat viime vuoden ANTI International Prize for Live Art -palkinnon voittaja Heather Cassils, joka suorittaa vaativan stunttikohtauksen teoksessaan The Powers That Be (210 Kilometers). ”Kuopiosta on 210 kilometriä Venäjän rajalle. Kehonsa kautta Cassils nostaa

esiin Venäjän sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen aseman. Lisäksi odotan erityisesti vickiweitzin juoksuteosta Running Beyond Language. Taiteilija juoksee 26,2 tuntia yhtäjaksoisesti rännikatuja ylös alas. Yleisö voi saada teoksen seuraamisesta eräänlaisen meditatiivisen kokemuksen, jos sille antaa aikaa. Vaihtoehtoisesti mukana voi juosta. ANTIfestivaalille kannattaakin lähteä lenkkarit jalassa!”

Tieteellis-taiteellinen seminaari Art of Endurance torstaina 3.9, osallistumismaksu 40 € / 25 €.

Kainalo| Taide pesiytyy urheilupaikoille ANTI ei ole enää entisensä – tänä vuonna kavaljeeriksi valikoitui juoksutapahtuma, ensi vuonna talvinen Tahko. Millä seurauksilla? Koe itse! Urheiluteema näkyy teosten sisällön lisäksi esityspaikoissa ja esiintyjissä. Taide pesiytyy muun muassa Väinölänniemen stadionille, Kuopio-halliin ja uimahalliin. Tekijäjoukkoon on kutsuttu mukaan paikallisia urheiluseuroja ja tanssiryhmiä, mutta myös tavallisia, urheilemattomia ihmisiä esimerkiksi fiktiivisten kisojen avajaisseremoniakulkueeseen Fields of Glory Kuopio-teoksessa. Mikä sai nykytaidefestivaalin lähestymään urheilutapahtumaa? ”ANTI on tunnettu rohkeista aloitteis-

ta - ANTI on taidetapahtumien kestävyysurheilulaji! Taiteella ja urheilulla on yllättävän paljon yhteistä: molempiin liittyy katsoja-kulttuuri ja yleisön eläytyminen. Molempien parissa toimii ihmisiä, joilta vaaditaan sinnikkyyttä, heittäytymistä ja vankkaa uskoa omaan tekemiseen. Kuopio Maraton on kansainvälistyvä, merkittävä tapahtuma Kuopiossa, ja siksikin luonteva yhteistyökumppani kansainväliselle ANTI-festivaalille”, selventää keväästä lähtien ANTI:n päällikkönä toiminut Elisa Itkonen. Vaikkei liikunnallinen ANTI-päällikkö itse ehdikään osallistumaan Kuopio Maratoniin juoksijana, on hän innoissaan tämän vuoden teemasta.

ANTI-festivaali 1.-6.9. ympäri Kuopiota ja Kuopio Maraton lauantaina 5.9. sekä yhteisiä tapahtumia 4.-5.9. Kuopio-hallissa.

Uljas 6 | 1. 9. 2015

Parkour on muodostunut Suomessa kestotrendikkääksi lajiksi, joka löydetään kerta toisensa jälkeen uudelleen. Nyt se on

saatu myös Sykkeen tarjontaan.

Uusia lajeja liikuntaan Korkeakoulujen Sykettä-liikuntapalvelu tarjoaa tänä syksynä lukuisia uusia lajeja. Joensuussa lajivalikoimaan lisätään muun muassa historiallinen miekkailu ja moderni parkour. – Niina Turunen, teksti & kuva

rheilusta kiinnostuneille korkeakouluopiskelijoille on tänä syksynä tarjolla useita eri vaihtoehtoja. Yksi näistä uusista lajeista on moderni parkour. ”Harjoituksiin voi osallistua, vaikka ei olisi mitään urheilutaustaa”, parkour-ohjaaja Terhi Lehkonen sanoo. ”Harjoittelu aloitetaan aivan alkeista. Yritän suunnitella treenit niin, että ei haittaa, vaikka muutamat treenit jäisivätkin välistä, ja että treeneihin olisi helppo palata tauon jälkeen.” Joensuun parkourpiirit ovat vielä toistaiseksi varsin pienet. ”Facebookissa joensuulaisia harrastajia on noin sata, ja heistä aktiivisia on vain kourallinen. Aktiivisinta porukka on Helsingissä ja Jyväskylässä. Pulaa on erityisesti aikuisista aktiiviharrastajista. Aina on enemmän kysyntää kuin tarjontaa”, Lehkonen harmittelee. Pariisilaisissa lähiöissä 1980-luvulla syntynyt laji on edelleen kehittymässä. ”Laji sai alkunsa teinipoikien hyppelystä ja loikkimisesta pitkin kaupunkia. Ehkä sen takia siihen liittyvät mielleyhtymät voivat olla negatiivisia. Parkouraajia saatetaan pitää jopa vandaaleina ja heitä saatetaan häätää kerrostalojen pihoilta.” Lehkonen rohkaisee karistamaan ennakkoluulot ja kokeilemaan lajia.

Uljas 6 | 1. 9. 2015

”Parkour nähdään helposti nuorten poikien lajina. Toki he ovat suurin kohderyhmä, mutta laji sopii kenelle tahansa. Siinä kehitetään omaa kehoa mutta myös kilpaillaan omaa mieltä vastaan. Henkinen puoli on tärkeä osa lajia. Parkourin harrastajat ovat usein keskimäärin hyviä urheilijoita.” Parkourin lisäksi Joensuussa on syksyllä mahdollista tutustua miekkailun maailmaan. Tämä tapahtuu kurssilla, joka alkaa 14. syyskuuta ja päättyy 30.11. ”Me haluamme tarjota liikuntamahdollisuuksia kaiken tyyppisille ihmisille, myös niille, jotka eivät liikuntaa muuten harrasta. Haluamme tarjota muutakin kuin pelkkää perusjumppaa. Kartoitamme opiskelijoiden ja henkilökunnan toiveita tekemällä kyselyitä. Viimeisin kysely tehtiin keväällä. Idea miekkailukurssiin tuli työkaverilta”, liikuntasuunnittelija Heli Aalto kertoo. Molempia lajeja pääsee treenaamaan ostamalla Sykettä-tarran. ”Miekkailukurssista on lisäksi maksettava pieni omavastuu. Kurssin ohjaaja tulee Joensuun Historiallisen Miekkailun Seuralta. Parkour-treenit pidetään Länsikadun koululla, ja miekkailua harjoitellaan Mutalan koululla.” Sykettä on toiminut vuodesta 2014 lähtien.

Sykettä Mikä? Sykettä on Joensuun korkeakoulujen yhteinen liikuntapalvelukokonaisuus sekä opiskelijoille että henkilökunnalle. Palveluihin kuuluu 40 ryhmäliikuntatuntia viikossa sekä kuntosali ja palloiluvuoroja. Miten liitytään? Ostamalla Sykettätarran ISYYN:n tai POKA:n toimistoista. Mitä maksaa? Palloilutarralla (15e/ lukukausi, 30e/lukuvuosi) voi osallistua kaikkeen paitsi ryhmäliikuntaan, ryhmäliikuntatarralla (30e/lukukausi, 60e/lukuvuosi) kaikkeen toimintaan.

”Joensuu liittyi mukaan tämän vuoden alusta. Kuopio on ollut mukana pidempään. Savonlinnassa ei vielä ole meidän toimintaa, mutta meillä on vakaa suunnitelma laajentaa toimintaamme sinne tammikuussa 2016.” ”Toivottavasti mahdollisimman moni innostuu liittymään mukaan, sillä missään ei ole tarjolla näin edullisia liikuntamahdollisuuksia. Lisäksi syyskuun kaksi ensimmäistä viikkoa ovat ilmaisia”, Aalto vihjaa. Mikäli kumpikaan lajeista ei kiinnosta, valikoimaan kuuluu myös liuta muita uusia lajeja. Joensuussa voi tulevana syksynä kokeilla karatea, vatsatanssia, hathajoogaa ja kestävyystreeniä. Myös yleisurheilukoulu on suunnitteilla. Kuopiossa puolestaan on tarjolla Kuntokeskus Huipun kanssa yhteistyössä toteutettua ilmajoogaa. Myös streetdance-tunnit ovat viikottaisessa kalenterissa.

Fuksin 10 kyseenalaista k채sky채

itled-1 1

N채it채 neuvoja tuutoreillasi ei ole lupaa kertoa sinulle! -Niina Turunen, teksti & Mira Asikainen , kuvitus

Uljas 6 | 1. 9. 2015 18.8.2014 11:47:49

1 Nefa-Joensuu 2 Tombolo 3 ESN Joensuu 4 Lingtwisti 5 Joensuun ylioppilasteatteri 6 Kassos 7 Poikkeus 8 Fides Ostiensis ja Pistis 9 Epsilon 10 Varnitsa 11 Optimi 12 Godis ja Ablaut 13 Poka

Rastit

14 Opossumi 15 Mikrovillus 16 Praxis 17 Metsäylioppilaat 18 Oidipus 19 Legio Ostiensis ja Judica 20 Echo 21 Popsi 22 Täky 23 Pohjola-Norden 24 Poliittiset 25 Iskra

Joensuun kaupunkisuunnistus starttaa 2.9. Alkukivien tuntumasta klo 17.45 ja rastit ovat auki klo 22.00 saakka.

Kaupunkisuunnistus on ISYY:n perinne isolla P:llä. Suunnistuksissa otetaan kampuskaupunkien sokkelot ja sopet haltuun. Fuksit ovat kaupunkisuunnistuksessa etusijalla, mutta ei muitakaan ovelta käännytetä

INFO

JOENSUU

Vain Joensuun Subway® -ravintoloissa.

SYL ja POKAN opiskelijakortilla Ohjelmistotiedot: www.savonkinot.fi alennus 10 %

Voimatie 10, 80100 Joensuu puh: 0104008237 avoinna: ma-pe 9-21, la 9-18, su 12-18

Subway® Voimatie

Linjatie 2, 80140 Joensuu puh: 045 880 7520 avoinna: ma-pe 9-21, la 9-18, su 12-18

Subway® Pilkko

Subway® Iso Myy

Torikatu 25, 80100 Joensuu puh: 045 889 8002 avoinna: ma-to 9-22, pe 9-4.30, la 10-4.30, su 10-22

Suv ant oka

Kos kika tu

Silta katu

Kou l

24 23

2 3

Kal eva nka tu

Kirk kok a

25 4 5

ILO

KAUPUNKISUUNNISTUS

pak atu

aka

Tor ikat u

McDonald`s Kuurnankatu 2 Sali avoinna ma-la 7-24 su 8-24 Autokaista 24h

11 7 12 21 13 8 20 18 17 14 22 15 19 16

N A Kau p

Uljas36| |13. 1. 9. Uljas 3. 2015 Ran t

14 14 uka tu

Opiskelijakortilla itsehoitotuotteet

-10 %

etu ei koske l채채kkeit채

JOENSUUN UUSI APTEEKKI Siltakatu 10

NOLJAKAN APTEEKKI Noljakankaari 1-3

Uljas 6 | 1. 9. 2015

Suokatu

tu tu Kirkkoka

6 Puijonka

1 Rautatieasema - Fortis 2 Minna Canthin puisto - Preemio 3 Satamapuisto - Dentina 4 Snellmanin puisto - Kulti ry 5 Musiikkikeskus - Serveri 6 Kaupungintalo - Hyeena ry 7 Kuopion kaupunginteatteri - KuoLO 8 Sankaripuiston kulma - Retikka ry 9 Niiralan jäähallin vieressä oleva puistoalue - Socius 10 Kirjasto - Terho ry

Rastit

tu Asemaka

nth Minna Ca

in katu

10 tu Kauppaka

ka Tulliportin

ankatu Maaherr

Kuopion kaupunkisuunnistus starttaa 3.9. kampusrysäyksen jälkeen.

INFO

KUOPIO

KAUPUNKISUUNNISTUS

Satamakatu

Puistoka tu

lijaedut e k Opis PeeÄssän ravintoloissa Edut voimassa su–to 31.5.2015 saakka. Etu henkilökohtainen opiskelijakorttia näyttämällä. Ei voi yhdistää muihin alennuksiin.

À LA CARTE -ANNOS

–10 %

ISOMPI JUOMA JA ISOMMAT RANSKALAISET ATERIAN YHTEYDESSÄ VELOITUKSETTA

À LA CARTE -ANNOS

PANNUPIZZAT

À LA CARTE -ANNOS

OPISKELIJABUFFA

10 €

–10 % 750

–10 %

/KPL

ERIKOISKAHVIT

LASKUN LOPPUSUMMASTA PIZZAT, PASTAT JA WOKIT

–10 % –10 % –10 % RAFLAAMO.FI

OMISTAJAN KÄYNTIKORTTI

tapa h

uma PASS 12€ I t

HUIPPUPALKINNOT!

joukkuekilpailun voittajille

12x

MISSION 1

aa 10 ostoleriim merkki ahaala

= tapahtum

ION 2 MISS ission x

+m eimaosasiin 16 käyntil äsy Albatr

= ilmainen

myynnissä myynnissä 7.9. alkaen alkaen 7.9.

yjä t n i i s pä äe

5X SAMSUNG GALAXY S6 32 GB 12X Samsung Galaxy Tab A 9.7 Wifi

4x GOPrO HERO 3+ SILVER

palkintoja SPONSOROI

sisäänpä

3 MI SSIOiN lpailu

k joukkue

aika klo Kilpailu

16–23

Tapahtumaravintolat

KATSO TARKEMMAT TIEDOT

solonen, kosola, &xmies

Liput ovelta ovelta 10€ 10€ Liput

Tapahtuman järjestää

PALKINNOISTA NETTISIVUILTA!

yhteistyöYSSÄ

www.kauppakadunimpro.fi Uljas 6 | 1. 9. 2015

Uljas 6 | 1. 9. 2015

Ohjelmistotiedot: www.savonkinot.fi

Punkaharjuntie 3, Savonlinna p. (015) 514 605

Facebook: Elokuvateatteri Killa ja Olavi

Olavinkatu 51, Savonlinna p. (015) 514 650

(etu normaalihintaisista elokuvalipuista, ei perhe-elokuvista)

OPISKELIJAKORTILLA I0 % EDULLISEMMIN LEFFAAN!

1 Subwayn sisäpiha 2 Tottin puisto 3 Kirkkopuiston kenttä 4 ranta SAOn toimiston läheisyydessä 5 Best Western Spahotel Casinon parkkipaikka 6 Kauppatorin junapysäkin vieressä 7 Satamapuisto

Rastit

Savonlinnan kaupunkisuunnistus starttaa yliopiston piha-alueelta 8.9. klo 17.30.

INFO

SAVONLINNA

KAUPUNKISUUNNISTUS

ka tu

Ola vin

.net

Seuraava Uljas | ilmestyy 28. syyskuuta!

toka Puis

18 Kirk kok a

Savonlinnantie

La 12.09. Pe 25.09. Pe 02.10. La 10.10. Pe 16.10.

Kaukolasipartio - 8/6€ Aikakone - 12/10€ Brädi - 12€ Bilebändi Ti€napojat - 8/6€ Kake Randelin - 12/10€

Keskiviikkobileet alkaa rullaamaan

09.09.

KAUPPATORI 4-6, SAVONLINNA / KATTAASAVON.FI

Ohjelmistotiedot:

www.savonkinot.fi

Facebook: Elokuvateatterikeskus Tapio

Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin.

Uljas 6 | 1. 9. 2015

Muualta Suomeen muuttaneet n채kyv채t Lieksan katukuvassa. Samoin n채kyv채t ulkomailta Suomeen saapuneen kauppaketjun muovipussit.

Uljas 6 | 1. 9. 2015

Jos on töitä, jään Lieksaan Maahanmuuttajat tuovat elinvoimaa Lieksan kaduille ja kuntatalouteen, mutta monen lieksalaisen on sitä vaikea hyväksyä. Kylmä vastaanotto ja töiden saamisen vaikeus on jo ajanut monta maahanmuuttajaa pois. – Pasi Huttunen, teksti & kuvat

allo vierii jalkoihin ja heitän sen takaisin koulun pihalle. Unohdun katselemaan, kuinka lieksalaisen Rantalan koulun oppilaat pelaavat jalkapalloa. Lomiltaan juuri palanneilla lapsilla riittää vielä virtaa. Kummassakin joukkueessa on kaikenvärisiä lapsia, eikä kukaan kiinnitä asiaan mitään erityistä huomiota. Lähden taas liikkeelle ja näen tien poskeen hylätyn urheilukengän. Kuva jää kaihertamaan johonkin takaraivoon. Futispeli koulun pihalla ei vastaa sitä kuvaa kulttuurien konfliktista, joka Lieksasta on maalattu. Myöhemmin kuulen, että koulun ulkopuolella raja-aidat ovat selkeämmät, eivätkä maahanmuuttajat ja kantalieksalaiset lapset kulje koulumatkojaan samoissa porukoissa. Onko niin, että koulun aitojen ulkopuolella on aikuisten maailma, mutta koulussa siitä ollaan hetki vapaita? Vuonna 2009 Lieksaan muutti joitakin kymmeniä maahanmuuttajia. Sitten

neet myös somalit. Seuraavana vuonna pahoinpideltiin maahanmuuttajataustainen taksikuski. Toisaalta Lieksassa on satsattu kovasti kotouttamiseen ja luultavasti onnistuttu siinä niin hyvin kuin inhimillisesti on mahdollista. Maahanmuuttajista on tullut Lieksassa aktiiivisia toimijoita, jotka osallistuvat itsekin kaupunkiin saapuvien kotouttamiseen. Pinnan alla kytee silti edelleen vihaa ja katkeruutta. Kaupunki on jakautunut maahanmuuton puolustajiin ja sen vastustajiin. Selvästi isoin ryhmä ovat ne, jotka haluavat sulkea koko tilanteen pois mielestään. Katukuvassa maahanmuutto näkyy.

Keskustan läpi kävellessä vastaan tulee maahanmuuttajia lähes yhtä paljon kuin kantasuomalaisia, ja kantasuomalaisiksi kuvitelluistakin osa osoittautuu Venäjältä muuttaneiksi kun pysähtyy juttelemaan. Aallonharja koettiin vuonna 2013 kun Lieksan väestöstä 4,2 prosenttia oli maahanmuuttajia. Samana vuonna

Autioituvat syrjäseudut ja vanhentuva ikärakenne on yleisesti tunnustettu ongelmaksi

Suomessa, mutta maahanmuuttajien näkeminen yhtenä ratkaisuna ongelmaan on vaikeaa. perässä tulikin jo satoja - suurin osa somalialaisia. Rasististen rikosten määrä lisääntyi tuntuvasti. Vuonna 2011 tilanne kärjistyi puukkotappeluksi maahanmuuttajista ja paikallisista muodostuneiden ryhmien välillä. Vuonna 2013 Lieksan kaupunginvaltuuston perussuomalaisten ryhmäjohtaja Esko Saastamoinen (ps.) vaati ”puhdasta kokoustilaa” ryhmälleen, koska samassa tilassa olivat kokoontu-

esimerkiksi Joensuussa vastaava luku oli 2,5 ja Kuopiossa 2,1. Vertailun vuoksi voi todeta, että edes Helsingissä, johon valtaosa maahanmuuttajista lopulta asettuu, ei luku ollut kuin 8,6. Käytännössä luku tarkoitti Lieksassa hiukan yli viittäsataa Suomen ulkopuolella syntynyttä. Sittemmin sieltä on muuttanut pois noin 130 maahanmuuttajaa. Pääasiallinen syy on, että töitä ei ole löytynyt.

”Minä haluan asua Lieksassa jos saan jatkossakin olla töissä. Kaikki ystävät asuvat täällä. Perheellisen on hyvä asua pienessä ja rauhallisessa kaupungissa. Täällä on muuten hyvä asua, mutta rasismi on ikävä asia. Autoja on hajotettu”, Lieksan somaliperheyhdistyksen Leijathankkeessa työskentelevä Makaran Muhamed toteaa. Puheen kääntyessä harrastusmahdollisuuksiin Lieksassa hän kertoo pelaavansa viikonloppuisin jalkapalloa. Arkipäivät kuluvat töiden ja perheen parissa. Lieksan somaliperheyhdistyksen puheenjohtaja Mohamed Farhan Ahmed puolestaan toteaa kuivasti, että hänellä ei ole vapaa-aikaa. Yhdistystoiminnan lisäksi hän viimeistelee peruskouluopintoja Lieksan kristillisessä opistossa ja on kolmen lapsen yksinhuoltaja. ”Minulla on kolme lasta, 13-, 10- ja 6-vuotiaat ja lasten äiti on kuollut. Aikani menee ruokaa laittaessa, siivotessa ja leikkikentällä lasten kanssa. Koulu jatkuu vuoden ja sitten haluan ammattikorkeakouluun lukemaan tietotekniikkaa. Jos saan töitä, jään Lieksaan”, hän kertoo. Kylmällä taloudellisella laskelmalla tulos on selvä: Lieksa tarvitsee maahanmuuttajia tai jollakin muulla tavoin lisää väkeä, jotta kuntapalvelut on varaa järjestää. Maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattson Pohjois-Savon ELYkeskuksesta toteaa, että maahanmuutto ei Itä-Suomessa riitä kompensoimaan väestökatoa, mutta auttaa kyllä merkittävästi. Sosiaalijohtaja Soile Syrjäläinen ilmoittaa lakonisesti, että Lieksassa ammottaa taas kerrostaloja tyhjillään sen sijaan, että niissä asuisi tuottavia kaupunkilaisia. Oikeasti kyse ei ole, eikä voikaan olla kylmästä taloudellisesta laskelmasta. Lieksan ilmapiiri on sakeana tunteista ja siksi koko asia on niin tavattoman vaikea. Platonin luolavertaus tulee mieleen. Siinä ihmiset on kahlittu niin, että he näkevät ainoastaan takanaan palavan tulen editse kulkevien hahmojen varjot. Varjosta erottaa hahmon vain karkeasti, ja suunnilleen samannäköiset varjot näyttäytyvät samana. Yksilöllisiä eroja ei näe. Luolavertauksessa myös kuvataan, kuinka selkeään maailmankuvaan tottuneet ihmiset ampuvat viestintuojan, joka tekee siihen särön. Tutkijoita, poliitikkoja ja maahanmuuttajien kanssa työskenteleviä onkin Lieksassa häiritty ja uhkailtu. Lapset pelaavat sovussa keskenään, välil-

lä ehkä riitelevät ja sitten taas sopivat. He kohtaavat toisiaan ja näkevät eri kulttuurista tulevan sijaan toisen ihmisen. Niin käy kun ollaan läheisesti tekemisissä. Jalkapallon pelaaminen on tässä asiassa kenties kaikkein kulutetuin esimerkki,

Mohamed Farhan Ahmed ja Makaran

Muhamed toteavat, että haluavat pysyä Lieksassa jos vain töitä löytyy. Ystävätkin ovat täällä. Yhdistystoiminnassa miehet ovat päässeet tutustumaan myös etnisiin suomalaisiin. mutta mikä tahansa hyvässä hengessä tapahtuva kohtaaminen ajaa suunnilleen saman asian - jos sitä vain tapahtuu. ”Moni on nostanut itsensä ihmisen roolista tuomarin asemaan, jotta ei tarvitse arvioida omaa toimintaansa”, kuvailee Lieksan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Marjeta (sd.) maahanmuuttokeskustelua. Hän on itsekin joutunut häirinnän kohteeksi. Vastoin villiä ja väkivaltaista mainettaan Lieksa on rauhallinen, ja omalla hiukan lakastuneella tavallaan hyvin viihtyisä pieni kaupunki. Luonto on lähellä, on lauttayhteys Kolin kansallismaisemiin ja Ruunaan kosketkin ovat lähellä. Asuminen ei maksa paljon. Jos sattuu löytämään mielekästä tekemistä ja jonkun, niin siellä varmaankin viihtyy. Maahanmuuttajat tekevät niitä töitä mitä saavat, eikä sitä välttämättä voi sanoa kaikista etnisistä suomalaisista. Maahanmuuttajat ovat jo perustaneet Lieksaan yrityksiä. He ottavat osaa myös kansalaisyhteiskunnan toimintaan. Valtio tukee kotouttamistyötä, joten kuntaan virtaa rahaa, jota muuten ei virtaisi. Tässä asiassa olisi vain nähtävä muutakin kuin varjot. Hylätty urheilukenkä tien varressa nurmikolla tuntuu nyt kuvaavan Lieksan tilannetta koskettavasti. Jos vastaanotto on huono eikä töitäkään löydy, voidaan joutua lähtemään hyvinkin kiireesti muualle. Jäljelle jää taas hiukan autiompi seutu.

Uljas 6 | 1. 9. 2015

”Toki jokin aisti voi olla toista hallitsevampi, mutta muistin kannalta on parempi mitä useampia eri koodeja opiskellessa käytetään.

Tenttimisen salatiede Kuvitellaan, että olet aloittamassa tenttiä. Olet uhrannut tenttiä edeltävät päivät täysin lukemiselle ja tunteja on tullut kulutettua kirjan ääressä useita. Aikaa tentin alkamisesta on kulunut jo puolisen tuntia, mutta paperi pysyy yhtä tyhjänä kuin miltä pää tuntuu. Kuulostaako tutulta? –Teksti, Ari Tervashonka & Meri Parkkinen Ihmisen muisti ei toimi kuin kone, josta hakusanan kirjoittamalla voi selailla kaikkea mieleen joskus painettua. Jotkut asiat pysyvät mielessä kauemmin ja toiset häviävät heti aivokapasiteettia turhaan täyttämästä. Toisinaan tieto on sisäistetty, mutta sen esiin kaiveleminen voi olla hankalaa. Psykologian tohtori ja Työterveyslaitoksen erikoistutkija Virpi Kalakoskella on yksi vinkki annettavana tenttitilanteeseen, jossa opiskeltu asia ei suostu muistumaan mieleen. ”Tenttitilanteessa tulee välttää panikointia. Muistikapasiteettia ei ole tuhlattavaksi turhien ajatusten pyörittelyyn vaan se pitäisi käyttää oppimistilanteen muisteluun. Tutkimuksissa on todettu, että asioiden etsiskely aivoista onnistuu jos oppimistilannetta muistelemalla pystyy löytämään muistivihjeitä tentissä tarvittavaan asiaan.” Omaa muistia kehittämällä painajaismaisista tenttitilanteista voi päästä kokonaan eroon. Opiskellessa asioiden oikeanlainen työstäminen ja muistamisen säännöllinen testailu on avainsana tentissä menestymiseen. Tärkeintä on kokeilla erilaisia tapoja ja aikamääriä tenttiin lukemisessa, jolloin voi oppia omasta oppimistavasta uusia asioita. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi

kymmenen tunnin yhtäjaksoisen opiskeluajan jakamista kymmeneen tunnin mittaiseen lukuhetkeen, jolloin tentissä asian muistaminen on huomattavasti helpompaa. Toinen tapa voi olla lukea kappale kerrallaan ja pysähtyä pohtimaan luettua materiaalia, mikä tauottaa lukemista ja luo samalla linkkejä jo muistettujen asioiden kanssa. Tauotus on molemmissa tavoissa tärkeää. ”Kun muistettava asiaa käsittelee lyhempiä aikoja, mutta useammin joutuvat aivot työstämään asiaa useampia kertoja. Joka kerta kun asiaa työstetään, on se sitten lukemalla, analysoimalla tai muistitekniikan avulla, muistikuvatvahvistuvat säilömuistissa, joka tallentaa tietoja ja taitoja käyttöä varten”, Kalakoski kuvailee. Ihmisen muisti on kuin verkko; muistiin painetut asiat eivät ole yksittäin lokeroituja vaan asiayhteyksin toisiinsa linkittyneitä. Jotta säilömuistiin jääneen asian voi kaivaa takaisin työmuistiin, on muistista löydyttävä asioita yhdistävä solmu, joka johdattaa tarvittavan tiedon luo. ”Muistin verkostosta on helpompi löytää asioita, mitä paremmat linkit opittavien asioiden välille rakentaa. Voisi kuvitella, että yksinkertaiset asiat muistaa helpommin, mutta itse asiassa mitä

rikkaampaa materiaalia muistettavasta on, sitä helpommin sen saa palautettua mieleen”, Kalakoski valaisee. Muistaminen siis helpottuu mitä enemmän tenttimateriaalin ja jo muistissa olevien asioiden välille voi luoda linkkejä. Ainoastaan tenttikirjaa lukemalla opittava ei jää helposti mieleen. Opiskeltavan asian analysointi, pohdiskelu ja jäsentäminen on tärkeitä keinoja luoda muistivihjeitä. Tämä onnistuu esimerkiksi eläytymällä materiaaliin, kyseenalaistamalla luetut kappaleet tai yhdistelemällä luettu ajatuksellisesti johonkin jo tiedossa olevaan. Jotta muistivihjeet johdattaisivat varmasti myös tenttitilanteessa tarvittavan tiedon luo, on niitä testailtava. Oman muistin kouluttaminen pitämään asiat mielessä onnistuu kaivelemalla muistin varassa tietoa esiin useita kertoja. Tutkimusten mukaan oppiminen on taitolaji, jossa kaikki keinot kannattaa ottaa käyttöön. Kalakoskikin muistuttaa, että uskomus että ihmiset jakautuisivat visuaalisiin, auditiivisiin ja kinesteettisiin oppijoihin on harhaanjohtavaa. ”Toki jokin aisti voi olla toista hallitsevampi, mutta muistin kannalta on parempi mitä useampia eri koodeja opiskellessa käytetään. Jos esimerkiksi sanoja opiskellessa sekä kuulee, kirjoittaa ja näkee sanat, muodostuu muistissa sanaan useampia linkkejä ja jää niiden avulla muistiin helpommin”, Kalakoski kertoo. Ihmiset ovat kuitenkin yksilöitä ja oppimiseen voi liittyä erityisvaikeuksia. ”Oppimisvaikeus.fi – sivustolle on kehitetty hyviä konkreettisia keinoja

oppimisvaikeuksia omaaville aikuisille”, Kalakoski sanoo. Fiktiivinen brittietsivä Sherlock Holmes on tunnettu äärimmäisen hyvästä muististaan. Monen opiskelijan unelma varmasti olisikin selailla muistin syövereitä tentissä samaan tapaan kun Holmes etsiessään vihjeitä murhan ratkaisemiseksi pääkopastaan. Salapoliisin käyttämä muistitekniikka on peräisin antiikin Kreikasta ja tunnetaan muun muassa nimellä muistipalatsi. Muistipalatsi -tekniikassa ihminen kuvittelee mielessään tutun huoneen tai kulkureitin ja liittää mielikuvaan muistettavat asiat. Kun huoneeseen astuu mielessään tulee mieleen samalla sinne sijoitetut asiat. Kalakoski paljastaa muistitekniikan salaisuuden. ”Muistitekniikat luovat juuri muistin kaipaamia linkkejä asioiden välille. Kun liittää yksittäiset muistettavat asiat samaan mielikuvaan, jää asia paremmin mieleen kuin että jokaiselle asialle luo oman mielikuvan. Näitä tekniikoita voi käyttää kun opettelee listoja, esimerkiksi lukujen otsikoita tai puheen pääasioita”, Kalakoski kertoo. Ihmisen muisti on luotu huomaamaan asioiden välisiä suhteita ja niiden merkityksiä. Yksinkertaisuudessaan muistiaan voi parantaa näitä yhteyksiä lujittamalla. Kalakoski muistuttaa vielä yhdestä tärkeästä seikasta, mikä takaa muistin toimimisen. Riittävä unensaanti. ”Vähän nukkuneena opittuja asioita on tavallista vaikeampi hakea säilömuistista käyttöön. Ennen tenttiä on siis tärkeä levätä hyvin.”

Uljas 6 | 1. 9. 2015

Kolumni | Opiskelija -varo aikaa syöviä addiktioita

Onnellisuus pakottaa irti stressistä Kukaan ei voi olla tuntematta stressiä, mutta sen hallintaan ja vähentämiseen on olemassa lukuisia keinoja, kertoo Marja-Liisa Mankan Stressikirja Mistä virtaa? - Emma Vormisto, teksti Vaikka opiskelijat mieltävätkin stressin usein kasautuneiksi esseekirjoituksiksi, tenttiin luvuksi ja työ- ja opiskeluaikataulujen yhteensovittamiseksi, ei kaikki stressi ole pahasta. Stressi on automaattinen reaktio, joka on auttanut ihmistä selviytymään maapallolla kautta aikojen. ”Hyvä stressi auttaa skarppaamaan ja panemaan parastaan”, kertoo työhyvinvoinnin asiantuntija Marja-Liisa Manka. Huono stressi puolestaan jatkuu pitkään ratkaisemattomana ja kuluttaa voimia, sillä stressistä palautumista ei ehdi tapahtua. Pitkäkestoisena stressi voi olla tuhoisaa ja aiheuttaa erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia. Mankan stressikirjan mukaan sydän- ja verenkiertoelimet ovat koetuksella kovan stressin aikana ja lisäksi aikuisiän diabeteksen ja stressin väliltä on löytynyt yhteyksiä. ”Omasta psyykkisestä ja fyysisestä terveydestä huolehtiminen on tärkeää stressinhallinnassa”, Manka muistuttaa. Stressistä palautuminen tapahtuu niin fysiologisesti kuin psykologisestikin. Kun elimistö palautuu takaisin normaalitilaan stressin jälkeen, on fysiologinen palautuminen onnistunut. Psykologisesta onnistuneesta palautumisesta kertoo puolestaan tunne siitä, että stressinkokija kykenee jatkamaan työtään tai opintojaan. ”Olisi tärkeää, että opiskelijalla olisi erilaisia voimavaroja, kuten kavereita ja harrastuksia, sillä pitäisi tehdä muutakin kuin opiskella”, Manka summaa. Ajatukset siitä, että ”kyllä minä pärjään ja jaksan jatkaa eteenpäin” edistävät psykologista palautumista. Hölkkälenkki luonnonhelmassa tai oma hetki harrastuksen parissa puolestaan auttavat fyysisessä palautumisessa. Onnellisuudella on merkittävä yhteys myös stressin kokemiseen. Onnellisuus on tila, jossa on vähän kielteisiä ja paljon myönteisiä tunteita, joten onnellisuudesta on apua

Uljas 6 | 1. 9. 2015

muun muassa erilaisten ongelmien ratkaisemisessa. Paha stressi puolestaan estää onnellisuuden ilmenemisen samassa mittakaavassa kuin hyvä stressi, jonka vuoksi pahan stressin aikana mielessä on enemmän kielteisiä tunteita. Jokainen voi kuitenkin vaikuttaa omaan onnellisuuteensa, vaikka perimällä onkin suuri vaikutus onnellisuuden kokemiseen. ”Tutkimusten mukaan perimän vaikutus onnellisuuteen on noin 40% ja olosuhteiden vaikutus noin 10%. Tämä tarkoittaa, että ihminen voi itse vaikuttaa noin 40-50% omasta onnellisuudestaan”, Manka sanoo. Omaan onnellisuuteen vaikuttaminen vaatii kuitenkin tahtoa ja työtä. Yksi tapa lähteä tavoittelemaan suurempaa onnellisuutta on alkaa kiinnittää huomiota ympärillä vallitseviin positiivisiin asioihin. Manka neuvookin onnellisuutta kohentavia kirjaamaan joka päivä ylös myönteisiä asioita, joita elämässä tapahtuu. ”Se mihin huomio kiinnittyy, alkaa kasvaa”, Manka valaisee ja toteaa, että pian myönteisiä asioita alkaa kertyä listalle yhä enemmän ja enemmän. Onnellisuudella ja stressillä voi olla myös vaikutuksia esimerkiksi työpaikan saamiseen tai tentissä onnistumiseen. Kun onnellisena ajattelee vähemmän kielteisesti, skarppaa enemmän ja pyrkii hyvään suoritukseen. ”Stressaantuneisuuden näkee ulospäin, sillä monesti stressaantunut on ärtynyt ja muissa maailmoissa”, Manka huomauttaa ja jatkaa. ”Stressaantunut voi olla kuin hälytysajoneuvo, johon on vaikea saada yhteyttä”. Tämän päivän työntekijöiden rekrytoinnissakin stressaamattomuudella ja onnellisuudella on

FAKTALAATIKKO: Hyvä stressi saa ihmisen ponnistelemaan ja antamaan parhaansa tekemisilleen. Huono stressi jatkuu pitkään ja aiheuttaa pahimmillaan sydän- ja verisuonisairauksia. Onnellisuudella on vaikutusta stressin kokemiseen. Ihminen pystyy itse vaikuttamaan onnellisuutensa tasoon tietoisilla ponnisteluilla.

positiivisia vaikutuksia. ”Rekrytoijat arvostavat myönteisyyttä, aktiivisuutta sekä optimistista asennetta”, Manka vinkkaa. Manka korostaakin myönteisten tunteiden kasvattamisen merkitystä, sillä hänen mukaansa murheen alhossa oleskelu ei hyödytä ihmistä. Vaikka perimällä ja tottumuksilla on vaikutusta stressin kokemiseen ja siihen, miksi toiset stressaavat enemmän kuin toiset, Manka lohduttaa, että stressaamista voi vähentää. ”Tärkeää on, ettei lähde mukaan paineeseen ja oppii rauhoittumaan. Lisäksi itsensä tunteminen auttaa”, nainen neuvoo. On täysin normaalia tuntea ajoittain pahaakin stressiä, mutta ongelman kanssa ei tarvitse jäädä milloinkaan yksin. Niin kauan, kun ihminen jaksaa ponnistella, ei olla vaara-alueella, mutta jos stressi on kaikenaikaa päällä, se ei ole hyvästä. Manka painottaa, että kiva yhteisö, jolta on saatavilla tukea, auttaa stressin hallinnassa. ”Lisäksi tukea löytyy aina ulkopuolelta, kenenkään ei tarvitse olla yksin”, Manka muistuttaa.

nää kaksi päivää tenttiin, etkä ole avannut kirjoja. Joskus aika vaan loppuu kesken. Mihin lukuaika se sitten lopulta meni, on jälkiviisautta, mutta ehkä on syytä jakaa muutama tunnettu, mutta muistuttava esimerkki. Monella tulee vietettyä Facebookissa yön pikkutunneille asti. Aamu alkaa kuvalla aamiaisesta tai yöllä postattujen kissavideoiden poistamisesta seinältä. Jos näin on, A-klinikkasäätiön Facebook-riippuvuus testin mukaan et ole yksin nisteytesi kanssa. Testin tehneistä nuorista 27 prosentilla oli todennäköinen Facebook-riippuvuus ja tulosten perusteella jotkut naiset olivat alttiimpia kyseiselle riippuvuudelle, kun noin kolmannes (33%) sai tulokseksi ”todennäköinen Facebook-riippuvuus”. Vastanneiden miesten osuus oli vajaa viidennes (18%). Opintojen aikana Facebookista näyttäisi olevan riesaa yllättävän suurelle joukolle. Tentteihin lukemisen ja esseen kirjoituksen kohdalla kannattaakin miettiä somen sulkemisen mahdollisuutta. Kun kissavideot tuli mainittua, voidaan puhua toisesta aikasyöpöstä nimeltänsä Youtube. Automaattisten videolistojen tulva suoltaa lisää katsottavaa, vaikka et edes painaisi ja pyytäisi hiirellä lisää. Kätevää ajan haaskausta parhaimmillaan: ei tarvitse edes tehdä mitään. Joskus pienempinä annoksina tällaiset hetket ovat tarpeellisia ja tärkeitä stressin lieventäjiä. Tosin siinä vaiheessa, kun Youtube on siepannut sinut ajattomaan tuubiin, joka päättyy aamuyöllä viideltä, voi Youtuben käytön rajoittamista harkita. Mutta onhan sentään olemassa sosiaalista elämää ruudun ja kirjojen ulkopuolella. Opiskelijoille järjestetään pippaloita eri opiskelijajärjestöjen toimesta melko tiheään tahtiin. Tähän liittyen allekirjoittanut kuuli tokaisun fuksivuotena vanhemmalta opiskelijalta ”Jos kiertää kaikki järjestetyt illanistujaiset, saattaa saada tukevan alkoholiongelman”. Tapahtumia ja vapaa-ajan mahdollisuuksia on paljon laajemminkin. On kulttuuria, urheilua, lautapelejä ja erikoistuneempia kerhoja. Jos on tylsää, kannattaa seurata ilmoitustauluja ja katsoa läpi opiskelijakalenterin välilehdet. Sosiaalisessa elämässä on kuitenkin opintojen kannalta omat vaaransa. Kun olet kaverin lemmikkigerbiilin nimipäivillä, kannattaa miettiä oliko tämä nyt erityisen fiksua, kun huomenna on kuitenkin se tentti. Luentojen, tenttien ja harrastusten jälkeen on mukavaa tulla kotiin rentoutumaan. Joillekin tässä vaiheessa astuu kuvaan nettipelit tai MMO-tyyliset koukuttavat harrastukset. Pelit voivat tulla myös luentosaleihin kännyköiden ja läppärin muodossa. Tärkeä luento voi kuitenkin mennä oman killan nettisivuja päivitellessä tai seuraavan hahmon skilli buildin suunnittelussa. Sama peräänantamaton hardcore-pelaaminen voi jatkua päiviä tai viikkoja putkeen. Pelaaminen voi siis olla yksi pahimmista aikavarkaista. Kannattaa miettiä ennen tenttejä haluaako expata itseään vai hahmoaan pelissä. Kaikkea muuta elämää ei kuitenkaan kannata uhrata opintojen alttarilla. Olet ansainnut tai lähes ansainnut vapaa-aikaa, muita virikkeitä ja lepoa. Tulet tarvitsemaan näitä asioita vuosia kestävien opintojen aikana. Vapaalla ja viihteellä oleminen voi joskus auttaa tuulettamaan ajatuksia ja löytämään yllättäviä ratkaisuja. Ari Tervashonka kirjoittaja on aikasyöppöyden syväsukeltaja

Kahdeksan minuutin Loiri Vesa-Matti Loiria kärrätään pitkin maakuntaa Elämältä kaiken sain-elokuvan promootiokiertueen myötä. Mies aikoo kuitenkin livistää Lappiin heti kun mahdollista. Vain elämää vei häneltä Lapin kesän, mutta ruskasta hän ei aio luopua. – Anna Tenhu, teksti & Pasi Huttunen, kuva

ika Kaurismäen Elämältä kaiken sain- elokuvassa on yksi huono puoli, se että VesaMatti Loiria näytetään siinä aivan liian vähän. Loiri kannattelisi elokuvaa yksinäänkin, mutta on saanut kuitenkin rinnalleen jonkun Peter Franzenin ja muuan Armi Toivasen. Loirin ympärillä näyttelevät vaikuttavat lahjakkuudestaan huolimatta vähän statisteilta ja tuntuvat olevan elokuvassa vain siksi, että Loiri saisi taas syyn todeta jotain viisasta. Ja toteaahan hän, elokuvassa ja oikeassakin elämässä. Elokuvan promootiokiertue toi Loirin hetkeksi myös Joensuuhun, vaikka sanoo, että olisi parhaillaan mieluummin Lapissa. Haastatteluaikaa lohkesi kokonaiset kahdeksan minuuttia, joten Loirin loistetta päästiin raapaisemaan vain pinnalta. Uusimmasta elokuvasta Loiri kertoo saaneensa pelkästään hyvää palautetta. Mutta toisaalta, kukapa kehtaisi mestarille muuta mielipidettä elokuvasta antaakaan? Suomalaiset tuntuvat rakastavan Loiria, teki hän mitä tahansa. Loiria on meille vain tarjolla liian harvoin, sillä miehellä on tapana paeta aina sopivan tilaisuuden koittaessa erakoksi. Työprojektinsa hän valikoi sillä perusteella, kiinnostaako se häntä aidosti vai ei. ”Olen erakko, myönnän sen. Nytkin olisi tarkoitus taas päästä Inariin pariksi viikoksi, kun tämä elokuvakiertue päättyy. Luonnon rauha on parasta.” Loirin pakomatkan erämaahan ymmärtää helposti, kun katsoo miehen elokuvan promokiertueen haastatteluaikataulua ja hänen ympärillään pyörivää hypetystä. Samoihin toimittajien esittämiin kysymyksiin oraakkelin lailla jo yli 50 vuotta vastannut Loiri saa olla Inarissa rauhassa, sillä siellä häntä kuppaavat vain itikat. Kun monet mediapörriäiset pyrkivät julkisuuteen hinnalla millä hyvänsä, toteaa Loiri suurimmaksi nautinnokseen lipua veneellä nollanopeudella Inarijärven aalloilla. ”Kaksi vapaa vedessä. Sitten toinen niistä nytkähtää. Siellä on taimen! Se on parasta. Kalastan vain sen minkä syön, en enempää. Se on akkujen latausta.” Vain Elämää-formaatista Loiri kertoo kieltäytyneensä alun perin siksi, että

”Ei kukaan politiikassa välitä kulttuurista, eikä sitä ole ikinä arvostettu rahallisesti

Vesa-Matti Loiri toteaa, että Platonin roolin voisi vetäistä. Jonkun olisi vain kirjoitettava se

elokuva tai näytelmä.

epäili fyysisen kuntonsa olevan liian heikko. ”Olin henkisesti valmistautunut viettämään senkin kesän Lapissa. Mutta paskanmarjat. Ne sai puhuttua mut ympäri, ja onneksi saivat, tapasin sarjaa kuvatessa mahtavia tyyppejä kuten Toni Wirtasen ja Elastisen.” Moni muu vanhempi artisti, esimerkiksi Tuomari Nurmio on julkisesti paheksunut Vain elämää- ohjelmafor-

maattia, mutta Loiri ei koe olevansa kaupallisen ohjelmaformaatin yläpuolella, eikä toisaalta ole oikeastaan edes miettinyt asiaa siltä kannalta. ”Kaupallista? Hah, onhan levyjen tekeminenkin kaupallista”, Loiri naurahtaa. Näyttelijäksi Salattuihin Elämiin Loiria

ei kuitenkaan kannata edes kysyä, sillä miehen mukaan tv-ura on hänen osaltaan ohi.

”Televisiosarjoja en suoraan sanottuna jaksa enää tehdä, yhdessä olin mukana ja se on aika puuduttavaa. Mutta jos on hyvä elokuvakäsikirjoitus missä fyysinen kunto, tai sen puute otetaan huomioon, niin totta kai mä haluan tehdä sen. Teatteriakaan en voi enää tehdä vaikka haluaisin, koska tämä kävely on vähän arvailua.” Loiri on onnekkaassa asemassa sikäli, että hän saa itse valita roolinsa ja muokata ne usein mieleisekseen, niin myös Urhon roolissa uusimmassa elokuvassaan. Loiri ei syty hypoteesista, missä taiteilijan luovuus kumpuaisi köyhyydestä ja kurjuudesta. ”Ai niin, että taiteen laatu kärsisi jos sitä rahoitettaisiin valtion avulla? Ei kukaan politiikassa välitä kulttuurista, eikä sitä ole ikinä arvostettu rahallisesti. Eihän kukaan välitä kulttuuriministerin salkustakaan, enkä itsekään lähtisi politiikkaan.” Loiri myöntää kulttuurin rahoituksen leikkausten olevan lyhytnäköisiä, mutta hänen mukaan sitä se on aina ollut ja tulee olemaan. ”Meillä on täällä Suomessa omanlaisemme kulttuuri, ja hyvä niin.” Yhdistetty haastattelutuokio ja Loirin lounastunti katkeavat siihen, kun elokuvakiertueen assistentti miimikoi toimittajalle kurkku poikki -efektin, joka merkinnee seuraavaan haastatteluun siirtymistä. Loiri ei kuitenkaan lausettaan keskeytä, vaan jatkaa rauhallisesti ympärillä olevasta hulinasta murehtimatta. Liekö mielessä siintävät jo Inarijärven taimenet? Yksi toive tällä toimittajalla suomalaisille elokuvantekijöille kuitenkin vielä olisi. Tehkää Loirille hänen kokoisensa käsikirjoitus, missä mies saisi tuoda esille koko osaamisensa kirjon, ja Anthony Hopkinsmaisen draamantajun. Loiri heittääkin itse haastattelun päätteeksi ilmoille haasteen, joka pitää sisällään ehdotuksen häntä kiinnostavasta roolista. ”Homeros tai oikeastaan Platon, sellaisen roolin voisin vetäistä”, Loiri heittää pilke silmäkulmassa. Uljas 6 | 1. 9. 2015

Kulttuuri Festarit

Lehtiä ilosaaressa sisäfestariksi

Lehtiä ilosaaressa venyy kaksipäiväiseksi, muuttuu lapsilta kielletyksi ja muuttaa sisälle Kerubiin. – Pasi Huttunen, teksti & Joona Sipi, kuva Vuosikausia säiden armoilla värjötellyt Lehtiä Ilosaaressa –festivaali vetäytyy sisälle suojaan ja laajenee samalla kaksipäiväiseksi. Lehtiä Ilosaaressa 2015 järjestetään 11.-12. syyskuuta Kerubin salissa ja kellarissa. Esiintymässä ovat muun muassa Softengine, Ukkosmaine, Pekko Käppi, Egotrippi, Iisa sekä Jonna Tervomaa. Kolmas muutos on, että festivaali on nyt K18. ”Livemusiikki soi Kerubissa joka tapauksessa joka perjantai ja lauantai, niin miksipä ei. Nyt bändejä vain on kaikkiaan kuusi per ilta, eli rahalle enemmän

vastinetta”, Asko Piiparinen Kerubista selittää syitä muutokseen. ”Lehtiä ilosaaressa ehdittiin järjestää ulkona Ilosaaressa meidän toimestamme neljä kertaa ja syksyllä sää on iso haaste. Tänä vuonna festaria vietetään sisällä Kerubissa ja katsotaan miten se menee. Sen perusteella mietitään jatkuuko festivaali Kerubissa vai siirtyykö se Lunta Ilosaaressa –festarin tavoin syksyllä 2016 esimerkiksi Joensuu Areenalle. Sekin on mielessä”, hän pohtii. Piiparinen muistuttaa, että Kerubissa jo parina vuonna järjestetty sisäfestari

Syksyn rajusti vaihtelevat säät ovat tehneet Lehtiä Ilosaaressa –festarikokemuksista

mielenkiintoisia. Vähintäänkin lämpimästi pukeutuminen on ollut tärkeää. Kuva vuodelta 2012. Garagefest on toiminut todella hyvin. Alkuvuosina lähes täysinä kulkeneet bussikuljetukset Kuopiosta ja Savonlinnasta ovat jääneet yhä tyhjemmiksi,

joten niitä ei tänä vuonna ole. Piiparinen toivottaa kuopiolaiset ja savonlinnalaiset silti tervetulleeksi.

Lehti

Järvenpään Voima on poliittinen liike

Uljaan ensimmäinen päätoimittaja Veera Järvenpää aloitti Voiman päätoimittajana. Lehti haluaa pysyä moniäänisenä ja karistella Helsinki-keskeisyyttään – Pasi Huttunen, teksti & Voima, kuva Voima on 15 vuoden aikana raivannut itselleen paikan suomalaisen vaihtoehtojournalismin ytimessä. Lehdessä myrskysi viime vuonna kun päätoimittaja Kimmo Jylhämö irtisanottiin yllättäen. Syyksi kerrottiin luottamuspula. Hänen mukanaan Voimasta lähti myös tutkivalla työllään yhteiskunnallista keskustelua ruokkinut toimittajakaksikko Jari Hanska ja Susanna Kuparinen. Ainakaan Hanskan mukaan ei mitään siltoja ole lopullisesti poltettu, mutta lehti on Jylhämön lähdön jälkeen kellunut epävarmassa välitilassa. Uusi, työssä vasta aloittanut päätoimittaja Veera Järvenpää vastaa kaaoksen keskeltä. Haastatteluhetkeäkin on vaikea kiireessä löytää. ”Se välitila saattaa jatkua vielä tämän vuoden. En ole henkilö, joka linjaisi mahtavia palopuheita. Tämä syksy mennään tunnustellen ja kuulostellen, että millainen lehti Voiman pitää olla. Ensi vuonna tehdään rakenteellinen ja ulkoasullinen uudistus”, hän kertoo. Tavoitteena on pitää Voima moniäänisenä lehtenä ja laajentaa sen piiriä

Uljas 6 | 1. 9. 2015

pois Helsinki-keskeisyydestä. Järvenpää kuvailee, kuinka lehteä voi ajatella paitsi journalistisena tuotteena myös poliittisena liikkeenä. ”Voima on mahdollistanut sellaisten näkökulmien esiin nostamisen, mitä ei muiden isompien mediatalojen tai Ylen agendalla ole nähty. Ilman Voimaa mediakenttä ei olisi yhtä moniääninen.” Osa isyyläisistä muistaa Järvenpään Uljaan ensimmäisenä päätoimittajana. Uuden ylioppilaskunnan synnytyskouristukset olivat rajuja ja hän lähti ylioppilaskunnasta vuonna 2010 riitaisissa merkeissä. Järvenpään kauteen Uljaan päätoimittajana mahtui sekä Kuopion että Joensuun yliopiston ylioppilaskuntien hallitusten puheenjohtajien eroon johtaneen uutisen julkaiseminen. Syntynyt kohu levisi maan rajojen ulkopuolelle saakka. Sittemmin ISYY:ksi yhdistyneet ylioppilaskunnat eivät hyväksyneet puheenjohtajiensa kuulumista rasistiseen Facebook-ryhmään. ”Jos ajattelen itseäni ja toimintaani Uljaassa, niin juuri mitään en tekisi toisin. Varmaan olisin nauhoittanut paljon

Veera Järvenpää painottaa, että Voiman ja ylioppilaslehdistön kaltaisia toista näkökulmaa

tuovia lehtiä tarvitaan. ”Journalismi on vallankumous, joka syö omat lapsensa, kun ollaan siellä mediatalojen mukavuudessa”, hän napauttaa. enemmän monia keskusteluja. En ole jäänyt katkeraksi. Kun Uljaan päätoimittajaa vastaan kerättiin kirjelmää, että hänet on erotettava, en ajatellut, että voi kun nuo ei tekisi noin. Ajattelin, että ne näyttävät siinä, kuinka mieltävät lehden roolin. On aina hyvä nähdä läheltä miten paskamylly kääntyy. Olen tosi tyytyväinen, että

olen ollut siellä töissä. On hienoa, että siellä on edelleen olemassa ylioppilaslehti. Useimpien lehtien toimittajat ovat keskiluokkaisia ja kaukana opiskelijan näkökulmasta.” Uljaan päätoimittajaksi Järvenpäätä seurasi nykyinen päätoimittaja Jarkko Kumpulainen.

Ylioppilasteatterit JoYT vauhdissa, KYT haasteilee ja Kansankynttilä kasvaa UEF on kolmen ylioppilasteatterin yliopisto, ja vuodenkierto kulkee opiskelijoiden kanssa samaa rataa. Kukin niistä käynnistelee syksyään tavallaan. – Niina Turunen ja Jarkko Kumpulainen, teksti Kuopion ylioppilasteatterilla on edessään haaste, kun se toimii ensi vuoden huhtikuussa isäntänä Suomen ylioppilasteattereiden SYTYfestivaalille, joka tuo vuosittain yhteen maan ylioppilasteatterit esityksineen. ”Sytyfestit haukkaa leijonan osan voimavaroista, kaikki yhteistyötarjoukset ovat tervetulleita”, KYT:n puheenjohtaja Aapo Halme toteaa. Halmeen mukaan teatteri kaipaa nyt kovasti uusia ihmisiä mukaan. Tämän syksyn ohjelma on vielä muotoutumassa. Rekrytointitilaisuudesta ilmoitellaan ensi tilassa. Joensuun ylioppilasteatterin ensimmäisenä ensi-iltana nähdään Rauli Joelinin käsikirjoittama, vuonna 2009 kantaesitetty ajankohtaisdraama Mitä meistä jäljelle jää eli Siistijät. Siinä joukko yhteiskunnallisia vaikuttajia selvittelee tilejään hylätyllä bussipysäkillä. Näytelmän esityskausi alkaa lokakuussa ja sen ohjaa Kati Vallius. Kolmastoista Pisarat-lyhytnäytelmäkokonaisuus saa ensi-iltansa joulukuussa. ”Pisaroiden tarkoituksena on tutustuttaa uudet jäsenet teatterin toimintaan ja tekijöihin. Lisäksi se antaa mahdollisuuden

kokeilla uusia aluevaltauksia.”, JoYT:puheenjohtja Netta Kivimäki kertoo. Improvisaatioryhmä Improstaatit jatkaa keikkailuaan ravintola Kerubissa tilauskeikkojen lisäksi. Valintatilaisuus järjestetään l26. syyskuuta. Lisätietoa saa JoYT:n nettisivuilta. Savonlinnan ylioppilasteatteri Kansankynttilän alkusyksy käynnis-

tyy suunnitellen ja improvisoiden. ”Olemme perinteisesti käsikirjoittaneet ja tuottaneet isomman näytelmän esitettäväksi vuodenvaihteen jälkeen. Vuosi vuodelta kasvavasta väkimäärästä riippuen saatamme tehdä kaksikin produktiota”, Aapo Alitupa kertoo. Varsinaisen teatterin lisäksi Kansankynttilässä toimii myös improvisaatioryhmä OHO. Syksyn ensimmäinen kokoontuminen järjestetään 7.9. Aino-salissa kello 16. Valintakokeita ei ole. ”Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita eikä mukaan tarvita kuin avoin mieli”, Alitupa kannustaa.

Kommentti |

KYT haltuun ota, nyt! Työnkulman teatteritiloistaan vuosia sitten lähdettyään Kuopion ylioppilasteatteri on ollut diasporassa, ja liian vähien käsien varassa tekohengitettävänä. Puheenjohtaja Aapo Halme tekee arvokasta työtä, johon henkilöityy teatterin pitäminen hengissä läpi koomailuvaiheen, mutta nyt KYT jo pikku hiljaa kaipaisi mukaan uutta virtaa, ideoita, toimijoita ja tekemisen henkeä. Ylioppilasteatterikaan ei elä yhden aktiivin varassa, joten jos olet kaupungissa opiskeleva tai muuten oleileva teatteritaiteesta vähänkään kiinnostunut yksilö, niin ala aktivoitua.

Ylioppilasteatterit ovat aina tekijöidensä näköisiä yhteisöjä, ja elävät nousu- ja laskukausiaan innostuksen mukaan. Ole hereillä teatterin syysrekryjen suhteen. Kuopion kaupunkilehdet voisivat myös tarjota vetoapuaan tähänkin elävöottämmiseen. (Elävän kaupunkikulttuurin ylläpito on teidän työtänne!) SYTY-festarit tulevat kaupunkiin keväällä ja nyt olisi konkreettinen tavoite, jolla sitoutua estämään KYT:ia kroonistumasta matalasuhdanteeseen. Tai sitten ei, jos opintoajat rajaavat rakkauden monimuotoiseen elämään. Jarkko Kumpulainen

Klubi

Teatteri

Poimintoja Minäkin luen! - mielenilmaus lukemisen puolesta Unescon kansainvälisenä lukutaitopäivänä kaikissa kampuskaupungeissa järjestetään yhteisöperformanssi lukemisen puolesta. Minäkin luen! on mielenilmaus, jossa osallistujat lukevat valitsemaansa teosta yhteisessä jonossa ääneti noin 10 minuutin ajan. Tempaus järjestetään samaan aikaan 8. syyskuuta kello 15.45 yhteensä 15 paikkakunnalla Suomessa. Savonlinnassa tempaus järjestetään Torisillalla, Kuopion torilla Siskotytön patsaalla ja Joensuussa kirjastolla. Unescon mukaan maailman aikuisista viidennes, ja köyhimpien kehitysmaiden naisten enemmistö, on lukutaidotonta. Lukutaito on ihmisoikeus, joka mahdollistaa yksilön kehityksen, kouluttautumisen ja täyden kapasiteettinsa hyödyntämisen. Lukutaidolla on merkitystä myös sukupuolten välisen tasa-arvon ja kestävän rauhan kannalta. Lukutaitopäivää vietetään 8. syyskuuta siksi, että kansainvälinen yhteisö muistaisi lukutaidon merkityksen ja että lukutaidottomuus epätasa-arvoistaa. Suomessa tempaus on otettu osaksi Kirjan vuosi 2015 –kampanjaa. Kampanja kerää kirja-alan toimijat tekemään näkyväksi kirjallisuuden ja kirja-alan volyymin Suomessa yhteisen ilmeen alle.

Pihka ja myrskyltä uusi levy Jos julkaisee kaksi levyä parin kuukauden välein ja väittää sitä tuplalevyksi, niin mistä oikein on kyse? Kyse on joensuulaislähtöisen Pihka ja myrsky –yhtyeen kahdessa osassa julkaistavasta tarinallisesta kokonaisuudesta. Koskaan ei ole valmista –levykokonaisuuden ensimmäinen, 11. syyskuuta ilmestyvä osa kantaa nimeä Onko täällä muita. ”Olen aina fanittanut isoja tarinallisia levyjä, ilmeisimpinä The Who:n Tommy ja Quadrophenia sekä Pink Floydin The Wall”, bändin laulaja-biisintekijä Lasse Turunen toteaa. Levyn julkaisukeikka kuullaan Lehtiä Ilosaaressa –festivaalilla Kerubissa Joensuussa 11. syyskuuta.

Pietarin Spektaakkeli ja Dxxxa D Humu-Klubilla

Ihana katastrofini etsii mesenaatteja

Birdman aloittaa Hyvät kuvat Kuopiossa

Joukkorahoituskampanjat näyttävät vakiintuvan hyvää vauhtia osaksi taiteen tekemistä. Uusi Teatteridiletantit –niminen ryhmä hakee nyt mesenaattikampanjalla rahoitusta Ihana katastrofini –näytelmän toteuttamiseen. Viimeaikaisista teoksista esimerkiksi kesällä Joensuussa esitetty teatteriryhmä Perijuuren Kirsikkatahra sekä Kuopiossakin nähty P*lluralli rahoitettiin osittain joukkorahoituskampanjalla. Ihana katastrofini on Niko Rotkon ohjaama ja kirjoittama näytelmä, joka saa ensi-iltansa Joensuun Pakkahuoneella 12. syyskuuta kello 19. ”Ihana katastrofini on tarina huonosta uskosta. Huonossa uskossa elävä ihminen luulee, ettei hänellä ole valinnanvaraa, eikä siten ole itse vastuussa.”, näytelmästä kerrotaan.Lavalla näytelmässä nähdään Anna Estola, Katriina Hassinen, Liisa Kainulainen, Tommi Kaplas, Elina Selamo sekä Antti Suvanto. Rotko sekä useimmat näyttelijöistä ovat tuttuja Joensuun ylioppilasteatterista. Pasi Huttunen

Humu-Klubi #26 tarjoilee 4. syyskuuta Pannuhuoneella kriitikoiden rakastaman ja yleisön lempimän Pietarin Spektaakkelin. Rap-juurinen Spektaakkeli yhdistää folkkia, bluesia ja garagea sujuvasti näkemykselliseen Suomenkieliseen lyriikkaan. Illan aloittaa kulttimaineessaan rypevä Dxxxa D. Dxxxa D on suomalaisen spoken wordin isä, äiti ja uudelleen synnyttäjä. Ehkä kaunein rumamies, jonka olet nähnyt tai tulet näkemään, ja hän on Helsingissä asuva runoilija, muusikko ja kuvataiteilija. Kuopioon hän saapuu Minkin, useissa artistin biiseissä vierailleen laulajansa kanssa. Lisää aiheesta muun muassa elokuun lopulla ilmestyneestä kultturizinestä Humu sanoma # 5. Pietarin Spektaakkeli ja Dxxxa D 4. syyskuuta Humu-Klubilla Pannuhuoneella. Liput ennakkoon 8e – ovelta 10e

Hyvät Kuvat –elokuvakerhon syksyyn mahtuu kova kattaus. Kauden aloittaa 10. syyskuuta Alejandro González Iñárritun surullinen ja hauska Birdman (2014, joka kertoo entisestä Holllywood-tähdestä (Michael Keaton) ja hänen yrityksestään palata parrasvaloihin esiintymällä itse kirjoittamassaan ja ohjaamassaan näytelmässä. Leffat Kino Kuvakukossa torstaisin. Lisätietoa osoitteesta hyvätkuvat.fi

Kulttuurikaaos Joensuun taidemuseolla Jo kolmannen kerran järjestettävä taidemuseon monitaiteellinen Kaa(M)os-tapahtuma järjestetään tänä vuonna 24. lokakuuta. Esiintymässä ainakin Tuhmat tädit, Black Peider, Jaap Klevering ja kahvittamassa Café Pihalla. Pippaloihin pääsee taidemuseon pääsymaksun hinnalla.

Uljas Uljas16| 24. | 1. 9.1. 2015 2014

itä vastata alle kouluikiäiselle lapselle kun hän kysyy, miksi jossain on lapsia joilla ei ole Näkökulma | ruokaa tai puhdasta Essee | vettä? Pitäisikö Näkökulma | hänelle selittää väestön liikakasvusta tai eroosion aiheuttamasta kuivuudesta. Vai olisiko parempi syy sotien aiheuttama tilanne, jossa ruokaa ei enää saada tuotettua kaikille. Tai sitten voisi käyttää selityksenä äkillistä luonnonmullistusta tai että on monia logistisia ongelmia, jonka takia ruokaa ei saada vietyä sinne missä sille olisi tarvetta. Mikään edellämainitusta väitteistä ei kuitenkaan kestä lähempää tarkastelua. Selityksen tuntuvat enemmän selittelyltä, joiden avulla pystymme pitämään omantuntomme edes jotenkin kuosissa ja nukkumaan yömme. Todellinen syy siihen, että jossain on ihmisiä joilla ei ole ruokaa ja maailmassa on yhä aliravitsemuksen aiheuttamia sairauksia sekä nälkäkuolemia, on ahne-

Globaalit leipäjonot Pekka Koivaaran juttusarjassa ajatellaan maailmaa uusiksi. Ensimmäisenä käsittelyssä on globaalin ruokahuollon uudelleen ajattelu, jossa logistiset solmukohdat ja vastaväitteet ovat vain järjestelykysymyksiä. Järjestelyn mahdollisuutta ei Koivaaran mielestä riitä kumoamaan välimatkat, sillä jo nyt norjalainen kala lentää Lähi-itään pakattavaksi ja ilmailee lähikauppaasi ruokahuollon charterlinjoilla. – Pekka Koivaara, teksti

ruokaa olisi kaikille

”Alle neljäsosalla ruuan hävikistä voitaisiin poistaa aliravitsemus koko maailmasta. us, laiskuus tai sitten koko ihmiskunnan hengissä pitämistä ei vain arvoteta kovin korkealle tarvehierarkiassamme. Mikään edellä mainituista selityksistä, joihin itsekin olen joskus tyytynyt, ei oikein kuulosta uskottavalta kun tarkastelee asiaa faktojen valossa. Väitetty logistinen ongelma, eli että ruoka on väärässä paikassa ja sitä ei saada vietyä sinne missä tarve olisi suurin, on epäuskottava. Helsingistä lentää kaupallisella matkustajakoneella Dubaihin kuudessa, ja Etelä-Afrikkaan viidessätoista tunnissa. Eli siis jos jossain päin maailmaa tulee äkillinen ruuan tarve, niin tuoretta ruokaa voidaan lennättää puolessa vuorokaudessa käytännössä mistä tahansa paikasta maapallolla minne tahansa. Tässä ajassa kukaan ei kuole nälkään, ellei ole jo valmiiksi kuolemaisillaan. Lisäksi ruokaa lennätetään jo nykyisellään ympäri maailmaa enemmän tai vähemmän tarpeellisista syistä. Esimerkiksi Norjasta lennätetään päivittäin kalaa kaukoitään prosessoitavaksi, pakattavaksi ja pakastettavaksi, jotta se voidaan sitten lennättää Suomeen. Luultavasti sinunkin naapurikaupan kalapuikot ovat jo käyneet pakattavana toisella puolen maailmaa. Tätä pientä faktaa ei usein löydy tuoteselosteesta, koska pakkauksiin pitää merkitä vain eurooppalainen valmistuttaja, ei valmistajaa tai pakkaajaa. Jos tästä jotain positiivista haluaa hakea, niin onhan se mukavaa, että maailman nälänhätää kärsivissä kolkissa käytetään meidän ruoka edes katseltavana ja kosketeltavana.

Uljas 6 | 1. 9. 2015

Mistä hätäapuruoka sitten saataisiin

Mistä kaikki ruoka sitten katoaa? Pelkäs-

kiireellisissä tapauksissa? Olen kuullut usein väitteitä, että länsimaalaisten tulisi lopettaa kahvinjuonti, tupakointi, lihansyönti ja niin edelleen, että alueita, joita tällä hetkellä käytetään ylellisyystuottaiden tuottamiseen, voitaisiin käyttää ruuan tuotantoon. Jonkun mielestä tämä omaan hyvinvointiin puuttuminen toisten auttamiseksi voi tuntua ikävältä. On kuitenkin tärkeä ymmärtää, että nälänhädän poistamiseksi yhdenkään länsimaalaisen ei tarvitse kuluttaa yhtään nykyistä vähempää. Totuus on se, että ruoka, jolla nälänhädän saisi poistettua koko maapallolta on jo olemassa. Pelkästään EU:n alueella ruokaa menee hukkaan yli 90 miljoonaa tonnia vuodessa. Määrä on niin huikea, että sitä on vaikea uskoa - 90 miljoonaa tonnia vuodessa. EU:n oman tilastoinnin mukaan ruuan hävikki on noin 180 kiloa per asukas per vuosi, vauvat mukaan lukien. Asukkaita alueella on yli 500 miljoonaa, eli yksinkertaisella matematiikalla päästää edellämainittuun hävikkimäärään. Kun laskee mukaan pelkästään Yhdysvaltojen ja Kanadan noin 350 miljoonaa ihmistä ja heidän tuottaman hävikin, on kokonaismäärä jo niin suuri, että alle neljäsosalla siitä voitaisiin poistaa aliravitsemus koko maailmasta! Eli kaikki maailman ihmiset voitaisiin ruokkia helposti ruualla joka on jo olemassa, ja mistään ei tarvitsisi leikata. Laskennallisesti tuotettua ruokaa riittää yli kymmenelle miljardille ihmisille jo nyt, eli se siitä liikakansoituksenuhasta.

tään jakelun, eli kaupan, ja kotitalouksien hävikki on melkoinen. Tämän lisäksi ruuan käsittelyssä; prosessoinnissa ja varastoinnissa myös osa ruuasta tuhoutuu tai pilaantuu. Eli jokaisen tuotettun eineksen, pikaruuan tai valmisruuan teossa osa ravinnosta tuhoutuu. Lisäksi osa ruuasta jää jo pelloille korjaamatta syystä tai toisesta. Kolmansissa maissa suurin osa hävikistä syntyy ketjun alkupäässä eli tuotannossa ja varastoinnissa, siis suhteessa länsimaiden vastaaviin lukuihin. Syynä tähän on huonompi käytössä oleva teknologia, puutteelliset varastointimahdollisuudet ja muut teknisesti korjattavissa olevat asiat. Länsimailla tämä tekniikka on käytössä, mutta patenttilainsäädännön vuoksi köyhempiin maihin ei samaa tekniikkaa ole varaa ottaa käyttöön. Rikkaiden maiden hävikki taas syntyy monista eri syistä. Kun ruoka ei täytä laatuvaatimuksia, joista osa on pelkästään ulkonäköön liittyviä, se yleensä hävitetään. Myös prosessoinnissa esimerkiksi pikaruuaksi syntyy hävikkiä. Tosiasiassa prosessit tehdään yleensä kehitysmaissa, mutta koska ruoka päätyy kuitenkin länsimaihin, niin hävikki lasketaan länsimaiden hävikiksi. Ruokaa heitetään pois myös kaupan toimesta melkoisesti, kun parasta ennen päiväykset ylittyvät. Evirassa ei kuitenkaan olla yksimielisiä päiväysten järkevyydestä. Sieltä kantautuneen viestin mukaan päiväys on täysin keksitty, jonka voisi vaihtaa myöhemmäksikin ilman mitään terveysriskejä. Päiväykset on ajettu EU:n tasolla

mahdollisimman lyhyeksi ruuantuontatoteollisuuden lobbarien toimesta, jotta kaupan hävikki kasvaisi ja samalla myös toki tuotannon voitot. Koska kaupat eivät kuitenkaan tee tappiota hävikillä, niin rahan pitää kuitenkin tulla jostain. Loppumaksaja tässä on ruokakaupan asiakas eli sinä, joka siis maksat myös poisheitetystä ruuasta sen valmistajalle, joka alunperin halusi parasta ennen päiväyksen mahdollisimman lyhyeksi. Usein ajatellaan, että henkilökohtaisil-

la valinnoilla ja säästämällä asiaa voi parantaa, mutta kuitenkin Euroopan ympäristöviraston laskelman mukaan EU:n jokainen kotitalous voisi säästää ruokakuluista noin 600 euroa vuodessa, mikäli kaikki ostaisivat ruokaa vain niin paljon kuin kuluttavat. Mitään ei siis päättyisi roskikseen tai biojätteeksi. Kuitenkin tässäkin tapauksessa se ostamatta jäänyt ruoka päätyy silti kauppojen roskiksiin ja kaupat tekisivät tappiota kotitalouksien säästämän määrän. Kauppojen olisi siis pakko nostaa ruuan hintaa menetetyn tuoton verran ja lopputulos olisi kotitalouksille lopulta taloudellisesti yhdentekevä. Eli omilla henkilökohtaisilla valinnoilla et voi ikävä kyllä asiaan vaikuttaa, vaikka sinulle ehkä näin on joskus väitettykin. Mistä tämä ihmisten nälkääntapattami-

nen sitten lopulta johtuu? Mikäli ruokaa jaettaisiin kaikille ihmisille riittävästi ei osa ihmisistä olisi jatkuvassa kurjuuden ja pelon tilassa. Voisi ajatella niin, että on siis joidenkin etu, että maailmassa on hätää kärsiviä ihmisiä. Ehkä ihmiset on helpompi saada kehitysmaissa töihin hengenvaarallisiin olosuhteisiin esimerkiksi kaivoksiin ja huonosti valvottuihin tehtaisiin naurettavan pienellä palkalla, jos hän ja hänen perheensä näkee muutoin nälkää. Monen länsimaisten suuryritysten voitot perustuvat kuitenkin siihen, että maailmasta löytyy maita, joissa ei käytännössä ole minkäänlaista ympäristö- tai työlainsäädäntöä. Matalasta palkasta ja olematomasta työturvallisuudesta johtuu myös se, että teollisuutta siirtyy ”matalien kustannusten maihin”. Jokainen voi itse pohtia miksi näiden maiden ihmiset suostuvat tekemään vaarallisia töitä ”nälkäpalkalla”. Tämä tuotannon siirtyminen tietenkin aiheuttaa toisaalla, esimerkiksi Suomessa työttömyyttä. Monien kansainvälisten yritysketjujen liikevaihto on lisäksi reilusti suurempi kuin monen kehitysmaan bruttokansantuote. Olisi siis luultavasti suhteellisen halpaa lahjoa, korjaan, siis lobata, myös kohdemaiden poliittinen johto, jotta tilanne ei muuttuisi. Tuleeko kenellekään muulle mieleen sanat kolonialismi ja orjuus? Tai ehkä taidan liioitella. Kirjoittaja on opiskeleva perusperheenisä joensuusta European Enviroiment Agency Feedback organisation Food and Agriculture Organization of the UN Institutet för Livsmedel och Bioteknik. Stuart, Tristram: Waste: Uncovering the Global Food Scandal (Penguin, 2009)

ISYY:LLÄ ON ASIAA Tapahtumat

TAPAHTUU

Kaikki kampukset 25.9. Edustajistovaalien ehdokasasettelu päättyy klo 15.00

Ehdolle edustajistovaaleihin

Joensuu:

Haluaisitko päättää, mihin sinun ja opiskelukavereidesi jäsenmaksurahoja käytetään? Pitäisikö mielestäsi ylioppi-

2.9. Kampusrysäys 16–18 & Kaupunkisuunnistus klo 18–22, jatkot Kerubissa ja Ilonassa klo

laskunnan linjoja muuttaa? Haluaisitko ylioppilaskunnan antavan enemmän järjestöavustuksia tai järjestävän lisää

22–04

teemaviikkoja? Esimerkiksi näistä asioista voit päättää ylioppilaskunnan edustajistossa.

9.9. ISYY:n toimisto on auki klo 10–15

8.5. 2.9. ISYY:n toimisto on auki klo 10–15

11.–12.9. Lehtiä Ilosaaressa, Kerubi Juuri sinä voit olla yksi 39:stä vaaleilla valittavista edustajiston jäsenistä eli edaattoreista. Päästäksesi vaikuttamaan

22.9. ISYY:n Joensuun järjestöpäivät (kampusjärjestöt ja kerhot), Carelian aula, 10–14

edustajistossa sinun täytyy asettua ehdolle syksyn edustajistovaaleissa. Vaalien ehdokasasettelu päättyy 25.9.2015

24.9. ISYY:n Joensuun järjestöpäivät (ainejärjestöt), Carelian aula, 10–14

klo 15.00. Ehdolle voit asettua joko perustamalla itse ehdokaslistan tai ottamalla yhteyttä jonkin listan vaaliasiavastaavaan. Lisätietoja ehdolle asettumisesta ja vaalilistojen yhteystiedot löydät ISYY:n vaalisivustolta: isyy.fi/vaalit.

Kuopio: 1.9. Dentinan Starttibileet Albatrossissa

Sinun ei tarvitse jännittää, vaikket erityisen hyvin tuntisikaan ylioppilaskunnan toimintaa. Uusille edaattoreille

2.9. ISYY:n toimisto on auki klo 10–15

annetaan opastusta ennen edustajiston toiminnan alkua ja pidempään toiminnassa mukana olleet aktiivit neuvovat

3.9. Kampusrysäys klo 15–17 & Kaupunkisuunnistus klo 17–22, jatkot Ilonassa klo 21 eteenpäin

myös mielellään. Tärkeintä on, että lähdet innokkaasti mukaan toimintaan! Asetu siis ehdolle edustajistovaaleissa ja

4.9. Kampus Maraton

tunnusta ISYYtesi!

9.9. ISYY:n toimisto on auki klo 10–15 11.9. Welcome to Kuopio-event for new international students

Anu Arosanervo, Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja

22.9. Kauppakadun Improbatur

p. 040 7271 357, evpj2@isyy.fi Savonlinna: 8.9. Kampusrysäys klo 15–18 & Kaupunkisuunnistus klo 17.30 8.9. Ainejärjestöjen viralliset opiskelukauden avajaiset, Happytime baari, klo 22 15.9. Fuksiristeily 22.9. PedaryPartyt

Edunvalvonta ei nuku Haluatko palstalla käsiteltävän mieltäsi askarruttavaa asiaa? Onko sinulla tietoa, jota haluaisit jakaa muiden kanssa? Lähetä kysymyksesi tai vinkki-

Lisää tapahtumia löydät ISYY:n verkkosivuilta! isyy.fi/ajankohtaista/tapahtumat

ISYY:n lihalla

Sain Pro Gradu-tutkielmani arvosanan enkä ole siihen lainkaan tyyty-

Uusien opiskelijoiden asialla

Kun Pro Gradu-tutkielma jätetään arvosteltavaksi, kyseisen

ISYY:tä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausittain yksi tekijä. Vuorossa on ylioppilaskunnan tuutorointisihteeri Jarno Pitko

tiedekunnan dekaani tai osastonjohtaja määrää tutkielmalle kaksi tarkastajaa, joista toisen tulee olla työn ohjaaja. Tutkielman tarkastajien on viimeistään kuukauden kuluessa

Olen ollut ylioppilaskunnalla töissä 2,5 vuotta hoitaen

tarkastajien määräämisestä annettava tutkielmasta arvosanaeh-

aluksi pelkästään suomalaisten tutkinto-opiskelijoiden

dotus, joka on lähetettävä opiskelijalle tiedoksi. Mikäli tarkastajien

tuutorointia, mutta nyt tänä vuonna lisäksi kv-maiste-

arvosanaehdotukset eroavat toisistaan enintään arvosanan

rituutoreita sekä Joensuun tilapäismajoitusta.

verran, tulee korkeampi arvosanaehdotus lopulliseksi. Mikäli opiskelija ei ole tyytyväinen saamaansa arvosanaehdo-

Tuutoroinnilla tarkoitetaan vertaisopiskelijoiden anta-

tukseen, on hänellä oikeus pyytää tiedekunnalta tutkielman

maa ohjausta opiskelun alkutaipaleella. Tuutoreiden

arvioinnin keskeyttämistä, jolloin tutkielman arviointiprosessi

päällimmäisenä tehtävänä on mielestäni uusien

laukeaa ja opiskelijalla on mahdollisuus kirjoittaa työnsä ainakin

opiskelijoiden vastaanottaminen ja juurruttaminen

osittain uusiksi. Arvioinnin keskeyttämistä voi pyytää tiedekunnalta kerran. Mikäli opiskelija ei halua pyytää arvostelun keskeyttämistä, hän voi jättää tutkielman arvosanaehdotukseen kirjallisen vastineen-

ISYY:n edunvalvontasihteeri Mikko

Aaltonen kertoo tällä palstalla opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista.

Itä-Suomen yliopistoon, ylioppilaskuntaan ja omaan ainejärjestöön. Joensuun asuntotilanne on tänäkin vuonna huono

sa, jossa ilmaisee tyytymättömyytensä. Mikäli tällöin dekaani tai

tasoinen opintosuoritus. Mikäli kuitenkaan opiskelijalla ei

syksyllä aloittaville opiskelijoille: Ellillä ei riitä solu-

osastonjohtaja näkee tarpeelliseksi, voi hän määrätä tutkielmalle

ole huomauttamista tutkielman arvosteluun, arvosana

asuntoja kaikille hakijoille vielä syyskuun alussa, joten

kolmannen tarkastajan. Jos opiskelija ei jätä arvosanaehdo-

määrätään ilmoitusasiana.

yliopisto, Karelia-amk sekä Joensuun kaupunki järjes-

tukseen kirjallista vastinetta, katsotaan, ettei hänellä ole tähän

Mikäli opiskelija on vielä tämän jälkeen tyytymätön

tävät tilapäismajoitusta erilaisissa majoitusliikkeissä.

Kuka: : ISYY:n tuutorointisihteeri

huomauttamista ja arvosanaehdotus jää voimaan.

arvosanaan, hänen on mahdollista hakea siihen oikaisua

Hinnat eivät valitettavasti ole opiskelijaystävällisiä, ja

Mitä: Organisoi opiskelijatuutorintia ja

Yliopiston hallintojohtosäännön mukaan tiedekunnan tiede-

yliopiston muutoksenhakulautakunnalta 14 päivän kuluessa

ISYY onkin etsinyt opiskelijoiden ja kaupunkilaisten

Joensuun tilapäismajoitusta

kuntaneuvoston tehtävänä on arvostella Pro Gradu-tutkielmat

päätöksen tiedoksisaannista.

keskuudesta vapaita asuntoja ja huoneita. Huone-

Missä: Joensuun kampuksella

esitarkastajien lausuntojen perusteella. Tiedekuntaneuvosto

paikkoja on kulkenut kauttamme jo parikymmentä –

on tiedekunnan korkein päättävä elin, jossa ovat edustettuina

kokonaisista omakotitaloista jaettuihin huoneisiin.

Jarno Pitko

professorit, muu henkilökunta sekä opiskelijat. Opinnäytetyön arviointiin saa ottaa osaa vain henkilö, jolla on vähintään saman-

Joensuun toimisto ma, ti 10-15 Kuopion toimisto ma, ti 10-15 Savonlinnan toimisto ma-to 10-14 Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs to 10-15 Yliopistonranta 3 to 10-15 Kuninkaankartanonkatu 7 pe 10-13 80100 JOENSUU pe 10-13 70211 KUOPIO pe 10-13 57100 SAVONLINNA toimisto.joensuu@isyy.fi toimisto.kuopio@isyy.fi toimisto.savonlinna@isyy.fi 050 341 6346 044 576 8419 044 576 8430 ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote uutiskirjeenä sähköpostiisi. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, ISYY-info sähköpostilista: Liity kampuksesi listalle. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, Twitter: @ISYYH, sivun toimitus: tiedotussihteeri Matias Ojanperä Uljas 6 | 1. 9. 2015

LET’S BESSERWISSER!

Kerta-annos

- Itäinen Turhan Tietäjä

Yhteiskuntasopimuksesta

urooppalaisen niin kutsutun valistuksen ajan alkupuolella englantilainen filosofi Thomas Hobbes (1588-1679) muodosti varhaisen version teoriasta, jota nykyään yleensä yhteiskuntatieteissä kutsutaan yhteiskuntasopimukseksi. Hobbes ei monien aikalaisten tavoin hyväksynyt ajatusta, että valtiot ja niiden hallitsijat olisivat saaneet oikeutuksen olemassaoloonsa ja ihmisten hallitsemiseen Jumalalta. Hänen mukaansa yhteiskunta syntyy, kun ihmiset tekevät sopimuksen yhteisistä laeista ja säännöistä. Tätä sopimusta ei siis tehty minkään ylemmän tahon kanssa. Sopimus oli hänen mukaansa lähes välttämätön, koska ilman yhteiskuntaa ihminen on teorian mukaan ”luonnontilassa”, jossa ei ole mitään lakeja, sääntöjä, moraalia, omaisuutta tai muutakaan meille yhteiskunnassa eläville tuttua. Luonnontilassa vallitsee kaikkien sota kaikkia vastaan. Samaan yhteiskuntasopimusteoriaan esimerkiksi filosofit John Locke (1632-1704) ja Jean-Jacques Rousseau (1712-1778) myöhemmin perustivat oman yhteiskuntafilosofiansa. Locken ajatus tilasta, jossa yhteiskuntasopimusta ei olisi oli yhtä synkkä ja lohduton kuin Hobbesin. Edellisten herrojen muotoilemat ajatukset vapaudesta, demokratiasta ja perusoikeuksista ovat nykyäänkin demokraattisten valtioiden kantavia ajatuksia. Voimassa olevat

Sanna Hukkanen | Korpi

teoriat ja käytännön lait oikeuksista, omistamisesta ja sopimuksista nojaavat ajatukseen siitä, että valtiot ovat olemassa vain yhteisen sopimuksen varassa. Jos siis jonkun valtion johtaja toteaisi vaikka, että ”yhteiskuntasopimukselle ei ole edellytyksiä”, niin mitä hän oikeastaan sanoisi? Käytännössä kyseinen valtio olisi siitä hetkestä lakannut olemasta tai sitten valtionpäämies olisi eronnut, koska hän ei enää olisi tuon sopimusyhteiskunnan jäsen. Tällaisessa tilanteessa lakkautetun valtion entiset kansalaiset siis olisivat tilassa, jossa esimerkiksi omistusoikeus, lait ja yhteiset normit olisivat lakanneet olemasta. Jos näin kävisi, suosittelisin kaikille pikaisia keskusteluja lähimpien naapureiden kanssa yhteisistä säännöistä. Kannattaisi muodostaa heidän kanssaan jonkinlainen yhteisö, jonka jäsenet voisivat tarvittaessa puolustaa toisiaan. Pekka Koivaara

Suositeltavaa luettavaa (kaikki löytyy myös suomennettuina): Hobbes, Thomas: ”Leviathan” Locke, John: ”Tutkielma hallitusvallasta: Tutkimus poliittisen vallan oikeasta alkuperästä, laajuudesta ja tarkoituksesta.” Rousseau, Jean-Jacques: ”Yhteiskuntasopimuksesta”

Tee aivotöksyjä lisäämällä viivalle maantieteellinen paikka. Suluissa kirjainten määrä.

A) Stubb en ole, Hagglundiksi en halua, va _______ mo minusta tulee – totesi Timo toisen jytkyn jälkeen, Veikkoa muistellen. (7) B) Takaikkunan James Stewart on turhankin kiinnostunut naapuritalon v ______ ineesta pariskunnasta. (6) C) Abban lis ______ t jäivät vähäisiksi Yhdysvalloissa, ainoastaan Dancing Queen saavutti ykkössisjan. (6)

Mikä juoma sai alkunsa toisen maailmansodan aikana pikku kylässä Shannon-joen rannalla? Kylän nimi on Foynes, jossa sijaitsi sodan aikana Atlantin ylittävien lentoveneiden päätesatama. Se syntyi lentokoneiden miehistön pick-me-up-drinkkinä. Sen keksi keittiömestri Joe Sheridan. Juoma sai nopeasti valtavan suosion. Natiivien kielellä sen nimi on Caife Gaelach. Siitä on tullut niin suosittu, että eräs ravintola on omien laskujensa mukaan myynyt drinkkiä vuodesta 1952 lähtien yli 30 miljoonaa annosta. 1) Irish Coffee. X) Irish Cream. 2) Irish Meadow.

Minulla on tarpeeksi rahaa soittaakseni sitä musiikkia sitä, mitä haluan soittaa. Ja jos kukaan ei tiputa pommia päälleni, niin minun pitäisi pärjätä loppuelämäni ajan, kunhan on ruokaa, katto pään päällä, vaatteita, levysoitin, tv ja jokin kuljetusväline. Ja jos saan jatkuvasti pimpsaa päivän päätteeksi, niin luulisin olevani kohtuullisen onnellinen mies.” Sai karvavisaa pitkäaikaiselta naisystävältään Raita Outiselta. Monen tyylilajin mies: esittänyt bluesia, jazzia, gospelia, r&b:tä. Oikealta sukunimeltään Robinson, ja vuoden 1951 jälkeen hänen nimensä lyhennettiin, jottei häntä olisi sotkettu nyrkkeilijä Sugar Ray Robinsoniin. Frank Sinatra sanoi hänen olleen ”ainoa nero tällä alalla”. Hänen versionsa Hoagy Carmichaelin kappaleesta Georgia on My Mind on valittu Georgian osavaltion nimikkokappaleeksi. Kuka? 1) Stevie Wonder. X) Ray Charles. 2) Louis Armstrong.

Eräs fyysikko otti aatelisnimensä Glasgow´n yliopiston läheltä kulkeneesta joesta. Nimeltään William Thomson, joka tunnetaan matematiikan, sähkön ja termodynamiikan tutkimuksista. Hän jatkoi aiempia tutkimuksia sähköteorioista ja oli 1800-luvun tieteen suuria nimiä. Tämä lordi loi absoluuttisen lämpötila-asteikon, sen yksikkö – siis tämän joen nimi, josta aatelisnimi tulee – on nimetty hänen mukaan. Eli, mikä on SI-järjestelmän mukainen lämpötilan mittayksikkö ja yksi SI-järjestelmän perusyksikkö? 1) Kelvin. X) Faraday. 2) Coulombi.

Mikä on urheilulajin nimi, kun pelataan tennistä, pöytätennistä, squashia ja sulkapalloa, jokaisessa pöytätenniksen vanha erä 21 pisteeseen saakka, ja lasketaan lopussa pisteet yhteen?

1) Padel. X) Padetlon. 2) Racketlon.

Nimi 1

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1 Uljas 6 | 1. 9. 2015

Oikeat vastakset sivulla 32.

TULOSSA HENKKAAN: TO 3.9. PE 4.9. PE 11.9.

LA 12.9. LA 19.9. PE 25.9. LA 26.9.

SUAMENLEJJONA, 6€ VESTERINEN YHTYEINEEN, 8€ ANAL THUNDER, KNUCKLES, TERVE HULLUUS, 5€ SANTA CRUZ, SHIRAZ LANE, 12€ THE FLAMING SIDEBURNS, SWEAT SHOP BOYS, 11€ PELLE MILJOONA UNITED, 12€ TURMION KÄTILÖT, 17€

KATSO KOKO OHJELMA NETISTÄ!

HENRY’S PUB KUOPIO: SU-MA 23-04, TI-LA 21-04 | SU-TO K18 | PE-LA K20 | KEIKAT K18 | HENRYSPUB.NET ENNAKKOLIPUT: LEVYKAUPPA ÄX, HENKKA, LUKEMA, CAFESAVOTTA & TIKETTI.FI

Ti 1.9. To 3.9. Pe 4.9. La 5.9. Ti 8.9. To 10.9. Pe 11.9. La 12.9. Ti 15.9. To 17.9. Pe 18.9. La 19.9. Ti 22.9. To 24.9. Pe 25.9. La 26.9. Ti 29.9.

Pasarin Opiskelijan Tiistai TouhuTorstai-Klubi Club Friday Club VIP Savonia Start Humak Kastajaiset Welcome To Kuopio Cruice After Party & Humakon Kastajaiset Club VIP Pasarin Opiskelijan Tiistai TouhuTorstai-Klubi Club Friday Club VIP Pasarin Opiskelijan Tiistai TouhuTorstai-Klubi Club Friday Club VIP Pasarin Opiskelijan Tiistai

Kauppakatu 16, Kuopio Ti, To, Pe, La 22.00-04.00 f PassionClubKuopio | www.passionclub.fi

Uljas 6 | 1. 9. 2015

LIPUT: 24 € / 20 € 4-hengen kimppalippu 86 €

Kimppaliput teatterin lippukassalta. Lipuissa 2 € palvelumaksu.

Palvelunumero 0600 96 100 (1,98€/min+pvm)

a ulo vet än ja r e T ä tym an! viih rama nau

Improklubi-Kuopio

Musiikkia, suuria tunteita, outoja kohtamisia ja hassuja tilanteita. Sopii koko perheelle.

19.9. vieraana Putouksesta tuttu Jussi Vatanen!

SYKSYN ESITYKSET 19.9. / 9.10. / 16.10. / 7.11. 21.11. / 2.12. / 11.12. / 17.12.

KontTiKaupAlla HyvÄÄ KONTIN ETU OPISKELIJOILLE! Ilmainen huonekalujen kotiinkuljetus.

Voimassa syyskuun loppuun. Etu opiskelijakortilla. Kuljetamme huonekaluja 20 km etäisyydelle.

Opiskelija! Hyvä alku päivälle – Lue missä, milloin vaan!

Digitilaus syksyksi! 2 kk 31 E tai 4 kk 62 E Tilaa sähköpostitse: asiakaspalvelu@karjalainen.fi tai soita: 0800-98848 (ark. klo 8–16). Huom! Rekisteröitymistä varten tarvitsemme sähköpostiosoitteesi.

Lähin Kontti-kierrätystavaratalosi: Voimatie 10, 80100 Joensuu Puhelin 040 1390 725 Avoinna ma-pe 9-18, la 9-16 kontti.punainenristi.fi www.facebook.com/sprkontti

Uljas 6 | 1. 9. 2015

Tarjous on voimassa 2.11.2015 saakka ja edellyttää voimassa olevan opiskelijakortin esittämistä.

Sivun 32 Besserwisserin oikeat vastaukset: A) va ravenna mo B) v astana ineesta C) lis tahiti t, 1, X, 1, 2