Uljas 5/2015 by Uljas

2015

Itä-Suomen ylioppilaslehti

Kesän riemut Biologian laitoksen johtaja suututti opiskelijat toivomalla nopeampaa opiskelutahtia >>4-5 Opiskelutehon lisääminen lääkkeillä jakaa mielipiteitä. Monessa maassa se on jo normi >> 14-15

KauppaKesKus Minna. avoinna: ma–pe 9–19, la 9–16. MaTKus. Matkuksentie 60. avoinna: ma–pe 10–21, la 9–18, su 12–18. prisMa. avoinna: ma–pe 10–19, la 10–16. Tervetuloa!

Uljas 5 | 8. 5. 2015

S-Etukortilla bonusta Prisman myymälästä!

Seuraava Uljas | ilmestyy 1. syyskuuta! Hyvää kesää lukijoille!

Alku

Kevätjuhlaa

”Demokratia on eurokriisin suurimpia uhreja

Pääkirjoitus | Uljas linja

Sisällys |

4-5 6-7 12-13 Tuore tutkimus vahvistaa, että pätkätyöt

ovat lisääntyneet roimasti vuosituhannen vaihteen paikkeilla. Työttömistä on tullut kierrätettävää työvoimaa. Heitä otetaan lähinnä pätkähommiin.

Opiskelijoiden kannalta paras

hallitus on epätodennäköinen. Opiskelijat ovat silti saaneet tavoitteilleen hyvin näkyvyyttä, eikä niitä ole helppo sivuuttaa

14-15 Lääkkeet voivat auttaa tehostamaan oppimista. Esimerkiksi

Yhdysvalloissa niiden käyttö on yleistä. Täälä tehdyn kyselyn perusteella osa opiskelijoista käyttäisi, osa paheksuu.

Itä-Suomen ylioppilaslehti Päätoimittaja

Jarkko Kumpulainen 044 576 8420 paatoimittaja@uljas.net Toimittaja

Pasi Huttunen 044 576 8427 pasi.huttunen@uljas.net Taitto

Emil Blick Kustantaja

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Painopaikka

Botnia Print Ilmoitusmyynti

Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@uef.fi Marko Nyyssönen 0504637535 marko.nyyssonen@isyy.fi

Nettitreffailulla on kyseenalainen maine,

mutta se voi parhaimmillaan olla hieno väline rikastuttamaan jäyhää suomalaista tapailukulttuuria. Jos ei saa omasta kylästä, niin netin kautta voi löytää muualta.

16-17 Isyyläiset fuksit saavat tuekseen tuutoreiden lisäksi kulttuurikavereita, jotka opastavat kampuskaupunkien kulttuuritarjonnan äärelle. Rekrytointi alkaa näillä näkymin syksyllä.

18-19

Irtisanottu teatterinjohtaja Vihtori Rämä

painottaa, että teatteri ei ole minkään ryhmän erityisoikeus. Sitä on tehtävä kaikille.

Humoro nigra | Näkeehän sen kuvasta: maailma on valmis! Hyvää kesää!

Kesä kaikilla

ampukset hiljenevät pikkuhiljaa kesää kohti. Kesää odotetaan hyvissä tunnelmissa, koska kesä on elämän jälkeen ihmisen toiseksi parasta aikaa. Osaa opiskelijoista odottaa kesätyö, osalta se jäi saamatta, osa keskittyy opintoihin ja toinen lomailuun. Toisaalta Itä-Suomen yliopistolaisille kesän odotus on lähes perinteisesti, eli jo toistamiseen, myös odotusta naru kaulalla työn säilymisen suhteen. Yliopistolla on parhaillaan menossa viidennen olemassaolovuotensa viidennet yt-neuvottelut. Epävarmoin mielin kesää odottelee tänä vuonna 360 työntekijää luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Alustavien arvioiden mukaan nalli napsahtaa irtisanomisen, osa-aikaistamisen tai lomautuksen muodossa 65 työntekijän kohdalle. Sinänsä harmi, että 3 miljoonaa euroa ylijäämää tekevän yliopiston hallitukselta ei löydy luovempia keinoja tiedekunnan talouden korjaamiseksi. Viimeinen neuvottelu pidetään maanantaina 18. toukokuuta. Päätöksen ilmoittaminen henkilökunnalle menee juuri kesän kynnykselle. Tässä lehdessä kysellään opiskelijoiden kesätöiden perään ja mietitään kesätyöttömyyden aiheuttamia tunnelmia. Joskus kesätyöttömyys kirpaisee, mutta sen voi nähdä myös mahdollisuutena. Tilastokeskuksen mukaan suomalainen lomailee heinäkuussa ja kohde on kotimaa. Suuntana on mökki, ja mökkejä yhteensä 496 200. Suurimpia mökkikuntia olivat vuonna 2012 kuntaliitosten seurauksena Mikkeli ja Kuopio. Kun suomalainen ei ole mökillä, hän on kulttuuritapahtumassa, joissa kävi vuonna 2012 1 877 800 kävijää. Samana vuonna Suomessa oli 400 erillistä kesäteatteria. Eniten aurinkoa on Hangossa, Kotkassa, Vaasassa, Naantalissa, Raumalla ja Porissa. Suomi menee tilastoissa menojaan, joten mikset sinäkin? Kesä poikkeaa siten talvesta, että mieli on vireä ja öisin on joskus lämmin. Voi valvoa myöhään valoisassa, eikä tartte tarpoa hangessa polulta poistuessa. Jokainen tehköön kesästään juuri hyvän niillä elementeillä mitä sattuu käsillä olemaan. Linnut pitävät jo iltaisin melkoista elämää. Seuraava Uljas ilmestyy syyskuun ensimmäinen päivä. Odotellessa seuraa sivua uljas.net. Hyvää kesää! Jarkko Kumpulainen

”Eniten aurinkoa

Kansikuva

Meri Parkkinen Uljas 5 | 8. 5. 2015

Gallup

Kesä 2015

Menetkö kesäksi töihin?

” Opiskelijat, nuoret ja naiset kohtaavat alati fragmentoituneet työmarkkinat. UEF urut | opinnot ja työ

Tekijät: Anni Ylönen, Heidi Hänninen & Niina Turunen

Kuopio

Oluwatobi Badejo

Environment science, 1st year - No. I would like to have a summer job concerning my studies – it would help me to develop my career. In the summer I’ll be working with my thesis. I’ll definitely have also time to relax.

Pätkätöiden määrä lisääntynyt voimakkaasti

Hanna Uotinen

Sosiaalipsykologia, 4. vsk

Joensuu

- Ei ole, paitsi jonkin verran lastenhoitokeikkoja. Varmaan opiskelen, teen oman alan opintoja, joita pystyy tekemään sähköisessä tentissä. Mahdollisesti teen myös kesäyliopiston opintoja. Jos en saa opinnäytetyötäni nyt keväällä valmiiksi, niin viimeistelen sen kesällä. Pyrin jättämään heinäkuulle myös vapaata aikaa. Alysha Sandholm

Sukupuolentutkimus, 1. vsk - Olen tällä hetkellä etsimässä kesätöitä, toivottavasti jotain löytyy. Jos löytyy, jään Joensuuhun, jos ei, lähden porukoiden luo Helsinkiin. Lisäksi tulen kesällä vetämään lasten leiriä viikon ajan.

Tiina Juntunen

Ympäristöoikeus, 7. vsk - Menen Kolille kesätöihin asiakaspalvelijaksi kesäkuusta elokuuhun. Ajelen sitten Joensuun ja Kolin väliä autolla. Myös Ilosaarirockiin menen, jos vain töiden puolesta pääsen, saa nähdä. Odotan kesää ja sitä, että pääsee tekemään töitä opiskelun sijaan.

Savonlinna Veera Hakaste

Pätkätöiden osuus lisääntyi voimakkaasti tultaessa 90-luvun lopulta 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppuun. Alle vuoden kestäneiden työsuhteiden osuus kaikista alkaneista työsuhteista kasvoi 40 prosentista 60 prosenttiin vuosina 1998-2007, toteaa Tiina Soininen väitöstutkimuksessaan. ”Opiskelijat, nuoret ja naiset kohtaavat alati fragmentoituneet työmarkkinat”, Soininen toteaa väitöskirjansa tiivistelmässä. Joustot työmarkkinoilla ovat kohdentuneet ensisijaisesti työttömiin sekä ikääntyvään ja heikosti koulutettuun työvoimaan. Työttömän riski ajautua lyhytkestoisten työsuhteiden ja työttömyyden kierteeseen kaksinkertaistui vuosina 2002–2007. Soininen selittää tätä muun muassa sillä, että työnantajat valikoivat työtöntä työvoimaa erityisesti juuri lyhyisiin työsuhteisiin. Työnantajat ovat alkaneet käyttää ikääntyviä ja heikosti koulutettuja niin sanottuna kierrätettävänä työvoimana. Työmarkkinoiden toisella, vakaalla laidalla ovat korkean teknologian alalla työskentelevät ja hyvin koulutetut. Korkeasti koulutetuilla riski työsuhteen päättymiseen on noin 40 prosenttia

pienempi kuin vähemmän koulutetuilla ja teknologiateollisuuden alalla 20 prosenttia pienempi kuin perusteollisuudessa työskentelevillä. Soinisen mukaan työmarkkinoilla tulisi pystyä turvaamaan ihmisten henkisen pääoman kasautuminen ja yritysten sisäisen osaamisen kasautuminen. ”Työllisyysasteen nostamisessa ja yhteiskunnan tasapainoisessa kehittämisessä tulee kiinnittää huomiota siihen, että työttömien työllistyminen johtaisi myös jatkotyöllistymiseen ja luotaisiin työnantajille työmarkkinahoukuttimia ikääntyvän työvoiman palkkaamiseen myös pidempiaikaisiin työsuhteisiin”, Soininen ehdottaa. YTL Tiina Soinisen sosiologian alan väitöskirja ”Changing Expectations and Realities of Employment Stability – Longitudinal Analysis on Tenures in Finland” tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 8. toukokuuta. Vastaväittäjänä toimii professori Harri Melin Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Leena Koski Itä-Suomen yliopistosta. Pasi Huttunen

Kaisa Huhta UEF:n ensimmäinen oikeustieteen maisteri

Kotitaloudenopettaja, 4. vsk - Alkukesän vietän kesätöissä, mutta juhannuksen jälkeen suunnittelin pitäväni lomaa. Nyt neljän opiskeluvuoden jälkeen se tuntuu ansaitulta. Loman aikana aion muun muassa matkustella.

Joonas Rinkinen

Käsityönopettaja, 4. vsk - Tarkoituksena olisi työskennellä koko kesä. Olisihan se mukavaa pitää lomaa ja esimerkiksi matkustella, mutta opiskelijana kesät on melkein pakko viettää kesätöissä.

Uljas 5 | 8. 5. 2015

Kaisa Huhta valmistui Itä-Suomen yliopiston historian ensimmäiseksi oikeustieteiden maisteriksi 19. maaliskuuta. Huhta aloitti eurooppaoikeuden opinnot vuonna 2010 ja siirtyi oikeustieteisiin valintakokeen kautta syksyllä 2013. Gradussaan hän käsitteli kapasiteettimekanismia Euroopan unionin sähkömarkkinoilla ja sai siitä korkeimman mahdollisen arvosanan laudatur. ”Itä-Suomen yliopistossa on ollut hyvä opiskella. Oikeustieteen opetuksen ryhmäkoot ovat pienet ja mahdollistavat yksilöllisen ohjauksen. Oma kokemukseni on ollut, että tällaisen nuoren laitoksen on helppoa muuttua ja kehittyä nopeasti vastaamaan opiskelijoiden odotuksia ja yhteiskunnan vaatimuksia”, Huhta kertoo. Hän tekee harjoittelua asianajotoimistossa Helsingissä. Lisäksi hän on opintojensa ohessa työskennellyt oikeustieteiden laitoksen energia-

oikeuden tiimissä ja koordinoinut muun muassa energiaoikeuden täydennyskoulutusohjelmaa. ”Olen viihtynyt asianajotoimistossa erittäin hyvin, mutta toisaalta myös tutkijanura kiinnostaa. Onneksi näiden kahden vaihtoehdon yhteensovittaminenkaan ei ole pitkällä aikavälillä mahdotonta.” Itä-Suomen yliopisto sai oikeustieteiden tutkinnonanto-oikeuden vuonna 2012 ja ensimmäiset opiskelijat aloittivat 2013. Vuonna 2014 oikeustieteiden 40 aloituspaikasta kilpaili 445 hakijaa. Tänä keväänä uudistuneessa yhteisvalinnassa hakijoita oli alustavien tietojen mukaan 955 hakijaa, joista 431 ensisijaista.

Pasi Huttunen

”Viestin huono sävy sai meidät harmistumaan ja pettymään laitoksemme johtajan toimintaan

”Meillä on kirjoilla puolisensataa keskimääräistä valmistumisaikaa selvästi hitaammin opintojaan suorittanutta ja kaikkien etu on että jokainen heistä valmistuisi”, biologian laitoksen

johtaja Raine Kortet perustelee tarvetta kannustamiselle ja jatkaa, että viivästyksiin on monia syitä. Monen kohdalla syynä on suorittamattn ruotsin kurssi.

Biologian laitosjohtaja toivoo opiskelijoiden kirittävän toisiaan Biologian laitoksen johtaja Raine Kortetin viesti opiskelijoille on herättänyt pahennusta. Viestissään hän kannustaa opiskelijoita ”herättelemään ’paheksuvaa’, mutta samalla kannustavaa asennetta suhteessa ns. ikiopiskelijuusilmiöön”. Kortetin mukaan moni opiskelijoista ei ole ollut tietoinen laitoksen rahoituksen saamisen perusteista, joten tiedottaminen oli tarpeen, mutta hän myöntää, että viestin sävy oli huono. Hän on lähettänyt opiskelijoille selventävän ja pahoittelevan viestin. ”Ajatuksena ei ole paheksua opinnoissaan viivästyneitä yksittäisiä opiskelijoita, vaan se että ymmärrettäisiin, että opintojen viivästyttämisellä tuotetaan hallaa opiskelijoille itselleen ja samalla myös laitokselle”, hän painottaa. Opiskelijoiden tulisi hänen mukaansa

ottaa kandidaatin- ja maisterintutkintonsa ulos heti kun opinnot ovat valmiita, sillä suoritetut tutkinnot tuovat rahaa. Lisäksi laitos saa rahaa opiskelijoista, jotka suorittavat opintoja vähintään 55 opintopistettä vuodessa. ”Meidän tiedekunnassa tämä tulo on n. 5000 €. On toivottavaa, että opiskelijat olisivat tämän tiedon pohjalta entistä motivoituneempia suorittamaan tehokkaasti opintojaan siten, että vähintään 55 op vuodessa toteutuisi”, Kortet kirjoitti kuohuttaneessa viestissä. Laitoksen opetuksenkehittämisryhmässä on kaksi opiskelijaedustajaa ja ryhmässä on pohdittu keinoja positiivisesti kannustaa. biologian opiskelijoiden ainejärjestö Mikrovilluksen puheenjohtaja Janne Ojala toteaa, että laitoksen johtajan lähettämä viesti ei ole linjassa

käydyn keskustelun kanssa. ”Laitoksemme johtaja pyrki viestissään ajamaan opiskelijoita eteenpäin kepillä eikä porkkanalla. Tämä oli ensimmäinen yhteydenotto laitokselta opiskelijoille asian tiimoilta. Viestin huono sävy sai meidät harmistumaan ja pettymään laitoksemme johtajan toimintaan.”, hän toteaa. Biologian laitoksen oppiainevastaavan, yliopistonlehtori Eeva Kuuselan mukaan opiskelijan ei tarvitse kantaa vastuuta laitoksen taloudesta vaan vain omien opintojensa etenemisestä. Suunnitteilla on ”positiivisia” keinoja kannustaa opiskelijoita. Näitä ovat haalarimerkki, joka myönnetään 55 opintopisteen suorittamisesta vuodessa sekä vuosittaiset kandikahvit. Opetukseen on biologian laitoksella Kuuselan mukaan panostettu. Laitos sai tammikuussa yliopiston myöntämään opetuksen ja ohjauksen laadun kannustinrahan hankkeelle, jossa pyritään parantamaan biologian opiskelijoiden työelämäosaamista. Niin laitoksen johtaja, oppiainevastaa-

va kuin ainejärjestön puheenjohtajakin arvioivat, että opintojaan tarkoituksella viivyttäviä ”ikiopiskelijoita” on hyvin vähän. ”Saadaan lapsia, ollaan töissä, tehdään sijaisuuksia, voi olla elämäntilanteessa jotain”, Kuusela listaa syitä opintojen viivästymiseen. Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa on käynnissä yt-neuvottelut, jotka koskevat myös biologian laitoksen koko henkilökuntaa.

Uutinen #

Biologian laitoksen johtaja haluaa viestissään opiskelijoiden kannustavan toisiaan valmistumaan nopeammin. Opiskelijoista moni on kokenut viestin painostukseksi ja harmistui. – Pasi Huttunen, teksti & kuva

Uljas 5 | 8. 5. 2015

Kampus

”Kurjuutta lienee luvassa, eivätkä opiskelijatkaan tule säästymään kuritukselta.

Opiskelija tuskin saa parasta hallitusvaihtoehtoa Vaalivoittajat puhuvat koulutukseen panostamisen puolesta, mutta kasaavat leikkauslistoja. Opiskelijan kannalta edullisin hallituskokoonpano on epätodennäköinen. – Pasi Huttunen, teksti & Saila Rönkkö, kuva

lenosoituksessa. ”Totta kai puolueemme kannattaa nykymallin opintotukea, sehän on aikanaan Esko Ahon luoma”, kommentoi Keskustan edustaja samassa mielenosoituksessa.

Uljas 5 | 8. 5. 2015

Korkeakoulujen vaaditaan jatkossakin palvelevan elinkeinoelämän tarpeita. Mutta toisaalta myös Perussuomalaiset, joka ei aiemmin ole profiloitunut korkeakoulupolitiikassa, korostaa nyt ohjelmassaan perustutkimuksen ja kriittisen ajattelun tärkeyttä. On mahdollista, että perustuloon myönteisesti suhtautuva vaalivoittaja Keskusta lähtee edistämään perustuloa. Yli puolet uudesta eduskunnasta suhtautuu perustuloon myönteisesti. Muuten opintososiaalisiin etuuksiin on tuskin parannusta luvassa. Indeksien jäädyttämisen puolesta on puhunut ainakin Kokoomus. Niin Keskusta, Kokoomus kuin Perussuomalaisetkin asettaisivat EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille lukukausimaksut. SDP:n kanta on epäselvä, mutta edellinen opetusministeri Krista Kiuru (sd.) kannatti niitä. RKP, Vihreät ja Vasemmisto ovat kaikille maksuttoman koulutuksen kannalla. Jaakkola huomauttaa, että tilanne ei silti ole niin yksinkertainen. Heikkenevän huoltosuhteen vuoksi olisi houkuteltava maahanmuuttajia Suomeen, ja lukukausimaksut luultavasti vähentäisivät tulijoiden määrää.

Uutinen #

Hannu Jaakkola huudattamassa opiskelijoita vuoden 2013 Näpit irti opintotuesta – mie-

Kaikki puolueet painottavat korkeakoulutuksen tärkeyttä. Siihen halutaan panostaa, mutta samaan aikaan useimmat puolueet kasaavat leikkauslistoja. Taideyliopiston ylioppilaskunnassa työskentelevä pitkän linjan opiskelijavaikuttaja ja koulutuspolitiikka.fi –sivuston perustaja Hannu Jaakkola arvioi, että opiskelijan ei kannata sirotella tuhkaa päälleen. ”#koulutuslupaus-kampanjassa ja nopeasti järjestetyssä opintotukimielenosoituksessa korkeakouluopiskelijat onnistuivat pitämään koulutuksen talous- ja turvallisuuspolitiikan rinnalla keskustelussa. Nuoria kansanedustajia valittiin, joten näkemys opiskelijoiden tilanteesta on ajantasaisempaa”, hän arvioi. ISYY:n hallituksen puheenjohtaja Juho Pulkka (kesk.) painottaa, että opiskelijoiden on kyettävä argumentoimaan hyvin etujensa puolesta. ”Kurjuutta lienee luvassa, eivätkä opiskelijatkaan tule säästymään kuritukselta. On todennäköistä, että opiskelijatkaan eivät säästy ”etutalkoista”. Seuraavan neljän vuoden aikana sote-palvelujen kokonaisratkaisu etenee ja opiskelijoita se koskee YTHS:n muodossa”, Pulkka arvioi. Joensuun kampuspuheenjohtaja Tuomas Hiltunen (vas.) arvioi, että tulevia neljää vuotta on vaikea ennakoida. Kaikki hallitusvaihtoehdot olivat huhtikuun lopulla haastattelua tehtäessä vielä pöydällä. ”Koulutuspoliittisten soittokierrosten perusteella opiskelijamyönteisin hallitusvaihtoehto olisi Keskusta, SDP, Vihreät, Vasemmistoliitto ja mahdollisesti RKP”, hän toteaa. Jaakkola arvioi kokoonpanon Keskusta, SDP, Vihreät ja RKP opiskelijan kannalta parhaaksi. Jaakkolan ja Hiltusen opiskelijalle parhaaksi arvioimista kokoonpanoista kumpikaan ei ole järin todennäköinen.

Etsin

#arviomme-sarja Stig - Stig: Kiitos tästä iskelmäpopista, mutta me haluamme kuitenkin niitä pilluja, pyllyjä ja tissejä. Ja kullii. 2/5

Avajaisbileet Laiturilla

Tähti Oksanen, teksti & Siiriliina Riikonen, kuva

#arviomme-sarja tarjoaa nopean läpileikkauksen siitä, mitä musiikissa on viime aikoina tapahtunut. Tyypit puristavat arvioita tuoreista levyistä tviittimittaan. Vihaa tai rakasta. Twitterissä tagilla #arviomme.

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään

Yelawolf - Love Story: Obaman ansiosta työttömyys USA:ssa on alhaisin seitsemään vuoteen. Kauheaa. 2/5 Mark Knopfler - Tracker: Pehmeää, juurevaa ja kaihoisaa vanhan liiton rockia kaikille oman elämänsä setämiehille. 4/5 Paperi T - Malarian pelko: Apea, hyökkäävä, ehdoton, raivokas ja ahdistava levy melankolisee niin paljon että tekee kipeää. 5/5

Blur - The Magic Whip: ”Ai Blurrilta uus levy? Soitatko sitten uudestaan kun Oasis tekee uuden levyn?”

Vituttaa kun Papru T:n vinyyli jäi sitten saamatta, koska piti olla kouluttamassa jotain UEF:n tuutoreita #prkl #firstworldproblem #arviomme

Jukka Poika - Elämäntyyli: Yht. kunt. tiet. maist. A. Kettusen sanoin: Kannabis voidaan laillistaa jos suomireggae kielletään. 2/5 Perko & Rantala - It Takes Two to Tango: Tuntuu, että tämä on meitä parempien ihmisten musiikkia. Tai sitten me ei vaan tajuta 3/5

JOENSUU Itä-Suomen liikunta-opiston (ISLO) tanssijat pääsivät vauhtiin esityksessään Vieraat, kun Kulttuurikahvila Laituri avasi ovensa Joensuun rautatieasemalla vapun jälkeisenä lauantaina. VR:n vanhassa asemaravintolassa oli sirkustunnelmaa, musiikkiesitykset jatkuivat iltamyöhään ja nähtiinpä lavalla jonglööraustakin. Laituria pyörittää uusi kulttuuriosuuskunta, jonka ajatuksena on ylläpitää kahvilaa tilasta luopuneen Teatteri Sataman hengessä. Toukokuussa Laiturissa järjestetään mm. keikkoja, työpajoja, keskustelutilaisuuksia ja taidenäyttely.

Pasi Huttunen, teksti & Noora Vikman, kuva

Teatterille tukea

Pariisin Kevät - Musta laatikko: Ei lyödy levyltä kesäyötä tai kylän poikia mutta Akun tehdas tuntuu olevan vahvasti läsnä 3/5 Sanni - LELU: Älyllisesti epärehellistä autotune-hömppää. Keikoilla kannattaa käydä katselemassa, mutta tuskin kuuntelemassa. 2/5

Jarno Pitko ja Toivo Haimi

JOENSUU Joensuun kaupunginteatterin johtaja Vihtori Rämän (kuvassa toinen vasemmalta) irtisanomisen aiheuttama huoli teatterin tulevaisuudesta sai kaupunkilaiset liikkeelle vappuna. Väki oli jo valmiiksi kapinamielellä, sillä kulkue teatterille lähti liikkeelle laulutapahtumasta, jossa laulettiin suljetun ravintola Wanhan Jokelan seinille. Sisään ei enää pääse laulamaan. Joensuun salaseuran organisoima kulkue veti valkoisen suden (etualalla) seuraksi viitisenkymmentä ihmistä.

Tekstaripalsta Älä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09

On se tuo ISYY:n tuutorointisihteeri vaan niin loistava kouluttaja ja omistaa vielä äärettömän hienon parran. Terv. duudori-95

Sieluni työstää toivetta arkaa: ”Tuutorointisihteerille lisää partaa!”

Uljas loimitti voittajaruunan Meri Parkkinen, teksti & kuva

Valmistuuko pojanpojanpoikani gradu ennen Sipilän hallitusta? Nimim. Uimaharjun mummo

ISYY kerää tietoa opintojen ohjauksesta Millaisia kokemuksia sinulla on opintojen ohjauksesta ja uraohjauksesta? Millä tavoin ne voisivat olla paremmat? ISYY kerää jäseniltään tietoa opintojen ohjauksesta kyselyllä. ”Kysely on suunnattu ISYY:n jäsenistölle ja siihen vastaaminen kaikilta kampuksilta sekä tiedekunnista on erittäin suotavaa. Kyselyyn vastaamalla parannat ylioppilaskunnan mah-

dollisuuksia olla kehittämässä ohjauspalveluita UEF:ssa”, ylioppilaskunnasta vedotaan. Kyselyyn vastataan sähköisesti ja se on auki 26. toukokuuta saakka. Linkki e-lomakkeeseen löytyy ISYY:n sivuilta. Pasi Huttunen

KUOPIO Ylioppilaslehti Uljaan loimi lämmitti voittajaruunaa nimeltä Giant Photo Kuopion raviradalla vapun alla järjestetyissä Opiskelijaraveissa. Giant Photo juoksi yhdeksännen lähdön voittoon Jani Ruotsalaisen ohjastamana. Kuusivuotias Giant Photo on juossut tämän vuoden kolmessa lähdössään kaksi voittoa ja yhden kolmannen sijan. Opiskelijoiden ravikunkku 2015 kilpailun puolestaan voitti Dentina ainejärjestön joukkue Denation Hangover. Lisätietoa aiheesta sivulla www.uljas.net.

Uljas 5 | 8. 5. 2015

Ajassa

Läpimärkä opiskelijakulttuuri

Hengailuiltamat ovat kaikille avoimia, päihteettömiä tapahtumia. ”Aina löytyy juttuseuraa. Iltamat eivät ole sitoutuneet mihinkään aatteeseen tai yksittäiseen järjestöön, vaan jokainen voi osallistua omana itsenään”, kertoo illoista vastaava Marika Mikkola.

Ainejärjestön bileet, haalarikastajaiset, kaupunkisuunnistus. ISYY:n vuosijuhla, sitsit. Sosiaalinen paine, rentoutumisryyppy. Stressi päällä, tentti ohi. Arki-ilta, viikonloppu. Onko olemassa opiskelijaelämää ilman viinaa? – Anni Ylönen, teksti & kuva

piskelijaelämän synonyymiksi sopii alkoholihuurteinen biletys. Alkoholi tai sen rippeet ovat läsnä krapulassa istutuilla luennoilla, lounaspöydän puheissa ja erilaisissa kokoontumisissa. Teemalla, seuralla tai asulla ei ole väliä, kunhan menossa on mukana se olennainen, alkoholi. Helsingin yliopiston historiantutkijan ja yliopistojen historiasta kirjoittaneen Laura Kolben mukaan alkoholintäytteistä ylioppilaselämää on ollut niin kauan kuin on ollut opiskelijoitakin. Syynä tähän on kulttuurissamme vallitseva kostea perinne, mutta myös yliopistojen sijaitseminen suurissa kaupungeissa ravitsemuspalve-

luiden lähellä. ”Tosiasia on, että meillä on eurooppalaisittain erittäin kostea opiskelijakulttuuri. Siihen liittyy syvällä kulttuurissa oleva karnevalistinen suhtautuminen viinaan, jonka opiskelijat ovat jalostaneet omakseen. Yliopiston sosiaalisesti kontrolloitu juominen liittyy myös itseilmaisun kulttuuriin – omilla perinteillä ja juhlamenoilla, esimerkiksi sitseillä, on pyritty erottautumaan porvareista ja käsityöläisistä. Kontrolloimaton vapaa-ajan juominen on puolestaan yhteneväinen muun kulttuurin kanssa, eli ryypätään kaksin käsin. Juhliminen ei ole koskaan yksin kännäämistä, vaan sosiaalisuus on

ollut ja on edelleenkin tärkeä osa juomakulttuuria.” Kolben mukaan suomalaisen juomakulttuurin muutokset näkyvät myös opiskelijoiden keskuudessa: toisinaan vallitsevat raittius- ja siveellisyysarvot, toisinaan taas vapaa alkoholikulttuuri. Esimerkiksi naisten tulo yliopistomaailmaan hienoisti juomakulttuuria hieman, mutta 1960-luvulta lähtien raittiusliikkeet ovat olleet melko näkymättömiä. Kuitenkin viime vuosina raittiiden nuorten määrän on uutisoitu kasvaneen, jonka Kolbe näkee luonnollisen aaltoliikkeen jatkumona. ”Opiskelijoiden juomakulttuuri on ollut itseohjautuvaa. Välillä kulttuuri ja urheilu ovat enemmän arvossaan, toisinaan taas juominen.” YTHS:n korkeakouluopiskelijoille suunnatun kyselyn mukaan vuonna 2012 opiskelijoiden alkoholinkäyttö oli vähentynyt edelliseen, neljä vuotta aikaisemmin tehtyyn tutkimukseen verrattaessa.

Runsaasti alkoholia käytti noin viidennes mies- ja 11 prosenttia naisopiskelijoista, suurkuluttajia oli 3,5 prosenttia mies- ja 1,3 prosenttia naisopiskelijoista. Lähes kolmasosa yliopisto-opiskelijoista käytti alkoholia humalahakuisesti, ja raittiita oli noin 8 prosenttia. Kolben mukaan alkoholi on niin olennainen osa yliopistoelämää, ettei sitä juurikaan kyseenalaisteta. ”Opiskelijat integroidaan yliopiston juomakulttuuriin. Raittiit opiskelijat eivät kuitenkaan ole olleet koskaan poikkeuksellisia, vaan opiskelijaelämä on ollut aina monikirjoista. Todennäköisesti he ovat kuitenkin joutuneet selittelemään valintaansa, kun valtavirta on ollut aina kostean juomakulttuurin kannattajia. Ehkä heidän on ollut myös vaikeampi löytää paikkaansa yhteisössä.”

nittelu ja jälkipuinti, jolloin tätä karttavat saattavat vältellä myös ainejärjestöjen muuta toimintaa.” Hengailuiltojen mainostamisessa ei erityisesti korosteta päihteettömyyttä, jotteivat ne karkottaisi päihteettömiä tapahtumia pelkääviä. ”Oluttölkin kanssa tulevat käännytetään ovelta ystävällisesti.”

Hengailuillat ovat kansallinen konsepti, joka perustuu opiskelijoiden henkistä hyvinvointia ja elämänhallintaa tukevan Nyyti ry:n toimintaan. Iltoja järjestetään myös Joensuussa, Savonlinnassa asiaa harkitaan. Tulevista illoista tietoa ISYYn tapahtumakalenterista ja/tai ISYY hengailuillat -Facebook-sivuilta.

Lähde: http://www.yths.fi/filebank/1893-Yhteenveto. pdf

Kainalo | Vaihtoehtoja kosteaan illanviettoon Kuopiossa aloitettiin viime syksynä hengailuillat. Kaikille avoimet ja maksuttomat illat tarjoavat poikkitieteellistä juttu- ja peliseuraa sekä useimmiten pientä purtavaa. Järjestäjänä toimii Kuopion sosiaalipoliittisen jaoston puheenjohtaja Marika Mikkola. ”Pääpaino on rennossa, vapaassa yhdessäolossa. Ohessa voidaan

Uljas 5 | 8. 5. 2015

toteuttaa erilaista ohjelmaa riippuen pitkälti järjestäjän mielikuvituksesta ja osallistujien innokkuudesta.” Hengailuiltojen lisäksi päihteettömiä tapahtumia järjestävät esimerkiksi ainejärjestöt. ”Helposti kuitenkin näkyväksi osaksi ainejärjestöjen toimintaa tulevat railakkaat tapahtumat, sekä niiden suun-

Minun aurinkolasini Joensuu

– Niina Turunen, teksti &, kuvat

Kaisa Juntunen

Emmi Nylund

Englannin kieli & kääntäminen, 1.vsk.

Englannin kieli & kulttuuri, 4.vsk.

” Ostin nämä lasit tänä keväänä Sep-

” Olin optikolla hankkimassa silmä-

pälästä. Valitsin ne niiden värin takia. Alle kympillä lähti, ja ovat kyllä asiansa ajaneet. Yleensä suosin erivärisiä pilottilaseja. Nyt valitsin tällaiset, sillä halusin jotain erilaista.

Kuopio

laseja, ja sain aurinkolasit kaupan päälle. Otin tällaiset joissa on muotoa ja väriä, sillä mielestäni aurinkolasit saavat olla näyttävämmät kuin silmälasit. Olen sokea ilman laseja, ja vähän myös niiden kanssa. Näissä aurinkolaseissa on vahvuuksia miinus neljä ja puoli. Aurinkolasit vahvuuksilla ovat kyllä korvaamattomat kirkkaalla säällä ja varsinkin autolla ajaessa. Ilman niitä olisin varsinainen turvallisuusriski.

–Mira Asikainen, teksti & kuvat

Ella Nuutinen

Karita Alavilo

Lääketiede, 1.vsk.

Sosiaalitieteet, 1.vsk.

” Sain silmälasit noin 5 vuotta sitten,

” Vansin aurinkolasit tarttuivat

jolloin ostin myös nykyiset, nyt jo melko vanhat vahvennetut aurinkolasini. Ennen vahvuuksilla varustettujen hankintaa omistin yhdet superkivat lasit, mutta tilanteen muutos pisti hankkimaan uudet. Olen minä näihinkin loppujen lopuksi ollut tyytyväinen! Nautin kauniiden ja kaukaisten maisemien ihailusta, etenkin korkeilta paikoilta, ja aurinkolasini ovat tässä yksi ehdoton varuste häikäisyä vastaan. Toisinaan saatan jopa opiskella työpöytäni ääressä

Savonlinna

aurinkolasit silmillä, mikäli en halua peittää ikkunanäkymää vain liiallisen paisteen vuoksi.

matkaan viime kesänä Helsingistä, Forumin Vans-liikkeestä. Olin päättänyt ostaa jotkin hieman paremmat lasit ja katsellut tuolloin nykyisiä ruudullisia jo etukäteen netistä. Muistan pohtineeni valintaa hyvin tarkasti erikoisen kuvioinnin vuoksi. Mietin esimerkiksi, etten kehtaisi välttämättä käyttää ruudullisia vaatteita kyseisten lasien kanssa, sillä yhdistelmä antaisi vaikutelman ”liian pitkälle edenneestä vapusta”… no, kuitenkin ihastuin ja ostin nämä. Myös itse merkillä

oli jonkin verran vaikutusta ostopäätökseen.

–Heidi Hänninen, teksti & kuva

Julia Jalonen

Jaana Laitila

Kotitaloudenopettaja, 2.vsk.

” Nämä aurinkolasit päätyivät minulle vähän sattumalta. Olin keväällä 2013 ensin Turussa Caribialla lakituksessa, josta lähdimme isän kanssa valokuvaamoon ottaamanaa ylioppilaskuvia. Jouduimme odottelemaan noin 45 minuuttia, joten päätimme käydä ensiksi jossain kahvilla. Olin jo pidemmän aikaa suunnittelut hankkivani uudet aurinkolasit, ja satuimme kulkemaan optikon ohi. Isä sitten kysäisi minulta, ”mitä jos hakisimme sinulle aurinkolasit vaikka heti?”. Oli kivaa astella sisään liikkeeseen juhlamekossa laseja valitsemaan. Aurinkolaseista tuli sitten minun extemporee ylioppilaslahjani. Nämä lasit ovat ainoat,

” Nämä lasit ovat päätyneet minun

joita haluan käyttää, koska niiden malli on juuri minulle sopiva. Hauskaa on, että isällä on suunnilleen samanlaiset lasit! Aurinkolasit ovat olleet hänellä käytössä suunnilleen 30 vuotta, joten odotan omienikin kestävän pitkään käytössä.

käyttööni hieman sattumalta. Olimme ystäväni kanssa viime kesänä festareilla, jossa esiintyi eräs tunnettu yhtye. Keikan jälkeen menimme nimmarijonoon, jossa yhtyeen naislaulaja kummasteli minun ja hänen yhdennäköisyyttään. Tapaaminen oli hämmennyksen ja hauskuuden sekainen, kun arvuuttelimme yhtyeen kanssa esimerkiksi sukulaisuuden mahdollisuutta. Kuvien oton aikana aurinkolasit päätyivät minun haltuuni, eikä laulaja huolinut niitä enää takaisin; ”Tarkoitukseni oli heittää ne yleisöön keikan aikana, mutta se unohtui”. Muistoksi mukavasta festaripäivästä

jäi siis kuvien lisäksi myös aurinkolasit, joista olen pitänyt hyvää huolta. Jos päädyn tänäkin kesänä kyseisen yhtyeen keikalle, pidän nämä aurinkolasit varmasti päässäni, satoi tai paistoi.

Uljas 5 | 8. 5. 2015

”On ne tietyt päivät jolloin on opiskeltava. Muuten jos joku päivä ei jaksa niin ei ole pakko”, pohtii Emmi Rajavuori. Töissä aikaansa ei voisi rytmittää itse samalla tavoin.

Uljas 5 | 8. 5. 2015

Kesätyöttömyys ajaa opiskelemaan Opiskelu on monen opiskelijan kesän suunnitelma B jos työtä ei saa. Emmi Rajavuori ja Sampo Sukanen nauttivat kun opinnot etenevät ja auringonpaiste tekee tenttikirjoihin syventymisestä kepeää. – Meri Parkkinen, teksti & kuvat

esätöihin opiskelijaa patistaa paitsi raha, myös halu oppia työelämän taitoja ja luoda suhteita tulevaa työllistymistä ajatellen. Kampuskaupungeissa työpaikoista käydäänkin kovaa kisaa. Kun kesätöitä ei saa, opiskelu on hyvä vaihtoehto. Emmi Rajavuori on ollut ilman kesätöitä jo useamman kesän. Ennen hän on viettänyt kesälomat lomaillen, mutta nyt ensimmäistä vuotta kulttuurintutkimusta opiskelevana aikoo käyttää kesän opiskeluun. ”Tämä on ensimmäinen kesä kun teen jotakin hyödyllistä kesäloman. Ammattikoulussa ei voinut opiskella kesällä, joten nyt otan kaiken hyödyn kesästä irti”, Rajavuori kertoo. Rajavuori ei halua turhaan pahoittaa mieltään ilman kesätyötä jäämistä. Vaikka opintotuesta säästöjen kerääminen ei onnistu, ei rahatilanne stressaa. Raskas lukuvuosi houkuttelee järjestämään kalenteriin lomapäiviä, joka tenttien opintoja suorittaessa onnistuu. ”Minulla on se ajatus, että on ne tietyt päivät jolloin on opiskeltava. Muuten jos joku päivä ei jaksa niin ei ole pakko. Se ei ole niin kun töissä, että sinne kaupan kassalle - tai mikä duuni se nyt ikinä onkaan - on mentävä, vaikka ei kiinnostaisi pätkääkään”, Rajavuori summaa. Rajavuoren lisäksi myös toista vuotta englannin kieltä ja kulttuuria opiskelija Sampo Sukanen joutui pettymään työnhaussa. ”Kesäopiskelu ei ollut minun ensimmäinen suunnitelma kesällä.

Mieluummin olisin ollut töissä, mutta niitä ei Joensuusta kovin hyvin saa. Tämä on suunnilleen ainut vaihtoehto sen jälkeen”, hän sanoo. Sukaselle tuleva kesä on toinen opiskelukesä. Englannin kieltä opiskelevalle oman alan töiden saaminen kesäisin on mahdotonta. Kisaaminen työpaikoista toisen asteen opiskelijoiden kanssa tekee työn saamisesta entistä hankalampaa. ”Kyllä minua on alkanut mietityttämään, että katsotaanko niissä hakemuksissa pahalla kun en ole nyt pariin kesään töissä ollut. Pyrin opettajaksi, joten en usko että valmistuttuani työttömillä kesillä enää merkitystä on. Näitä töitä ei kovin paljon ennen valmistumista tehdä”, Sukanen tuumii. Kesällä opiskelussa on oma, leppoisampi

rytminsä. Lukeminen sujuu mukavammin ulkona auringonpaisteessa ja suoritettavien esseiden ja tenttien työtahdin saa määrittää itse. ”En ole niitä ihmisiä, jotka eivät osaa lomailla lainkaan. Ajattelen kuitenkin, että nyt kun sitä vapaata aikaa on, niin käytän sen hyödykseni kun opinnot etenevät”, Sukanen sanoo. Urapalveluiden uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen näkee kesätöihin pääsemisen yhdeksi tärkeäksi väyläksi työllistyä opintojen jälkeen. ”Työllistymistä edistää oma aktiivinen suuntautuminen työelämään ja työnhakuun sekä opintojen aikana hankitut työelämäkontaktit.”, hän kertoo.

”Fiilikset ilman kesätöitä jäämisestä ovat ristiriitaiset. Tältä kesältä tuskin jää mitään säästöön”, Sampo Sukanen kertoo. Opiskelu tuntuu hänestä kuitenkin työtä mielekkäämmältä kesäpuuhalta.

Kesäopiskelun lisäksi uraa hyödyttävää lomatekemistä voi olla esimerkiksi harrastukset, vapaaehtoistyö tai matkustelu. Aktiivisessa toimimisessa syntyneen kontaktiverkostot voivat olla yhtä arvokkaita työllistymisen kannalta. Sen lisäksi, että opiskelija käyttäisi vapaa-ajan uusien taitojen ja tietojen kehittämiseen mielekkäällä tekemisellä ruokkii hyvää itsetuntoa ja positiivista asennetta. Vallius-Leinonen kertoo huomanneensa viime vuosina kesätöiden saamisen hankaloituneen. ”Uraohjauksessa opiskelijat käyvät näyttämässä kesätyöhakemusasiakirjojaan ja pyytämässä niihin kommentteja, kun hakevat työtä. Monet monta vuotta samassa työpaikassakin olleet opiskelijat ovat kertoneet, että eivät ole töitä saaneet. Työpaikoilla

koitetaan pärjätä vakihenkilökunnalla eikä sijaisia oteta”, Vallius-Leinonen kertoo. Ilman kesätöitä jäämistä ei kannata kui-

tenkaan liikaa surra. Toisille opiskelijoille kesätöittä jääminen voi olla suurempi pettymys kuin toisille. Usko omaan työllistymiseen tulevaisuudessa voi horjua jos työhakemuksiin ei ala kuulua vastausta. ”Jos jää yhdeksi yksittäiseksi kesäksi työttömäksi niin sillä tuskin on radikaalia merkitystä kokonaisuuden kannalta. Pääasia on kuitenkin, se ettei jää masentumaan siihen tilanteeseen vaan keksii mielekästä ja hyödyllistä tekemistä. Ja jokainen opiskelija on myös lomansa ansainnut”, Vallius-Leinonen kannustaa.

Uljas 5 | 8. 5. 2015

Ihmisen digi-ikävä toisen luo Parinvalintaa avustettiin tietoteknisesti jo 60-luvulla. Mikäli kesäheilaa ei näytä lähipiiristä löytyvän, tarjoaa nettitreﬀailu vaihtoehtoisen tavan kumppanin löytämiseksi. Kone auki ja heila hakuun? – Saila Rönkkö, teksti & kuvitus

oisi kuvitella, että kumppanin etsiminen tietokoneelta olisi sangen uutta, mutta näin ei suinkaan ole. Jaakko Suominen kertoo teoksessa ”Digirakkaus”, että kumppania etsittiin Suomessa tietokoneavusteisesti jo 60-luvun Tietokonetansseissa. ”Tietokonetanssit näyttäytyvät nykyisten internet-treﬃpalveluiden esihistoriana, jossa oli läsnä useita tämän hetken tietotekniikka-avusteisen partnerinhaun keskeisiä kulttuurisia piirteitä.” Tansseja edeltävänä lauantaina jokainen merkitsi pääsylippuunsa viisi tulevan ystävän ominaisuutta. Viikon aikana liput tallennettiin, ja tietokone valitsi pareiksi tytön ja pojan, joiden asettama tärkeysjärjestys vastasi eniten toisiaan. Tanssi-lauantaina jokainen sai numerolapun rintaansa, jonka avulla etsi joukosta parinsa. Kyseessä oli eräänlainen digitaalinen rusettiluistelu.

Uljas 5 | 8. 5. 2015

Siispä luistimet terään ja parinetsintään. Ensimmäiseksi suuntaan Eliittikumppaniin, sillä kukapa ei kumppanikseen haluaisi vain parasta. Ensimmäiseksi täytetään ”tieteellinen persoonallisuustesti.” Pitkällisessä testissä kysytään esimerkiksi miten tärkeänä pitää tulevan kumppanin koulutusta tai pituutta sekä miten hyvin käsitteet ”rakastettava” tai ”epäonnistunut” sinua kuvaavat. Kun kysytään, miten hyvin väittämä ”asuntoni on usein sotkuinen” minua kuvaa, on rehellisyys koetuksella. Positiivista on sentään, että testin perusteella en paljastu psykopaatiksi, vaan olen sen mukaan tunne-elämältäni vakaa ihminen. Kuvaksi valitsen luonnollisesti kaikkein heruttavimman. Jossa minulla on erimalliset hiukset kuin tällä hetkellä. Ja jossa parhaat puoleni korostuvat. Eli jossa en muutenkaan näytä ihan itseltäni. Aina ei natsaa. Siitä huolimatta, että olen testissä määritellyt arvostavani

korkeaa koulutusta ja että en siedä tupakointia, ensimmäisenä minua lähestyy kuvapyynnön merkeissä tupakoiva putkiasentaja. Muuten kokemus jää suppeaksi. Useat ominaisuudet ovat käytössä vain maksullisille asiakkaille, joten esimerkiksi nimimerkki ”Laurin” minulle lähettämät viisi kysymystä jäävät vaille vastauksia. Suomi24 Treﬃt mainostaa olevansa suomen suosituin nettitreﬃpalvelu ja siltä todella vaikuttaa: tuskin ehdin rekisteröityä palveluun, kun viestejä potentiaalisilta kumppaneilta alkaa jo sadella. Toisin kuin voisi luulla, saaliina on vonkaamisen sijaan pitkiä, fiksunoloisia viestejä, joissa kerrotaan omista harrastuksista ja elämäntyylistä. Eikä sekään, että joku kehaisee hiuksiani tuuheiksi suinkaan vähennä pisteitä. Kirjallinen ulosanti ja siinä onnistuminen

on määräävä osa nettitreﬀailua. Toinen ”Digirakkaus” –kirjan kirjoittajista, Iina Wahlström muistuttaa oikeakielisyyden tärkeydestä. ”Sujuva kynänkäyttö herättää myönteisiä mielikuvia. Kirjoitusvirheet, lyhytsanaisuus ja kömpelöt ilmaisut saavat ihmisen näyttämään vähemmän

kiinnostavalta. Kaikki se mitä ja miten henkilö itsestään kertoo, muokkaa mieleemme syntynyttä kuvaa.” Joillekin kirjoittaminen helpottaa kontaktin ottamista, mutta toisaalta treffimaailma on aina raadollinen. ”Ilman kasvokkaista kontaktia on helppo nirsoilla. Yhteyttä ei oteta, jos henkilöllä on väärät harrastukset tai typerästi otsikoitu ilmoitus.” Toisin sanoen pelkkä ”Enpä tähän ala runoilemaan, kysymällä selviää” ei riitä. ”Toisaalta tiedostava seuranhakupalvelujen käyttäjä pohtii omia tarkoitusperiään ja miettii, mitä ominaisuuksia kumppaniltaan toivoo tai millaista mielikuvaa toivoo kumppaninsa vastaavan ja ovatko nämä toiveet realistisia”, Wahlström pohtii. Nettitreffailulla on kyseenalainen maine, mutta se voi parhaimmillaan olla hieno väline rikastuttamaan jäyhää suomalaista tapailukulttuuria ja madaltamaan kynnystä kontaktin ottamiseen. Hakipa kumppania sitten virtuaali- tai reaalimaailmasta, treffailu vaatii aina heittäytymistä ja itsensä likoon laittamista, mutta palkintona siitä voi olla elämääkin suurempi rakkaustarina.

Jätä lähdeviitteet koneen huoleksi

Kymmenen sattumanvaraisesti valitun Itä-Suomen yliopistossa tehdyn gradun otannalla lähdeluettelon mitta on keskimäärin seitsemän ja puoli sivua. Käsin naputeltuna se käy jo työstä.

Lähdeviitteiden hallintaan suunnitellut ohjelmistot helpottavat graduntekijän taakkaa. Yksi pikkutarkka ja tylsä vaihe hoituu nopeasti ja vaivattomasti. – Pasi Huttunen, teksti & Emil Blick, kuva Älä hulluuksissasi lähde graduntekoon ilman lähdeviitteidenhallintaohjelmaa! Tekniikka on kehittynyt, eikä se tässä tapauksessa ole uhka vaan pelastus. Lähdeviitteiden ja lähdeluettelon naputtelu on mekaanista, pikkutarkkaa, tylsää, eikä millään tavalla luovaa puuhaa. Lähdeluettelon mitta kasvaa gradussakin helposti yli kymmeneen sivuun. Kone hoitaa työn ihmistä paljon nopeammin ja luotettavammin. Ja ohjelmia saa maksutta. Itä-Suomen yliopiston kautta saa esimerkiksi käyttöönsä Refworksnimisen ohjelman ja tässä jutussa kuvataan lähdeviitteidenhallintaohjelmien periaatteita myös toisen ohjelman, Zoteron avulla. Peruslogiikka on sama useimmissa ohjelmissa. ”On todella kätevää, kun ei tarvitse kirjoitella viitteitä käsin ja niitä voi päivittää helposti. Ohjelmaan voi myös tallentaa tulevaisuutta varten mahdollisesti lupaavia artikkeleita ja muita kirjal-

lisuusviitteitä”, kertoo Refworksia käyttävä graduntekijä Itä-Suomen yliopistosta. ”Ilman ohjelmaa minä ainakin unohtaisin, mistä lähteestä kukin tieto on hankittu, tekisin viittausvirheitä tai vastaavia. Viittausohjelman käyttäminen helpottaa elämää paljon. Olisinpa tiennyt siitä jo kandia kirjoittaessa”, hän jatkaa. Esimerkiksi avoimen lähdekoodin ohjelmisto Zotero toimii kätevimmin niin, että nettiselaimeen ladataan lisäosa, jonka avulla periaatteessa minkä tahansa nettisivun, kirjaviitteen, sähköisen dokumentin tai asiakirjan voi napin painalluksella tallentaa henkilökohtaiseen viitetietokantaan. Kokotekstitietokannoista tallentuu samalla myös koko artikkeli talteen ja niihin voi ohjelmassa tehdä jopa kokotekstihakuja. Halutessaan tietokannan saa pilveen, jolloin se on tavoitettavissa useilla koneilla. Myös tekstinkäsittelyohjelmaan asennetaan lisäpalikka, jonka avulla

tekstin sekaan saa napin painalluksella lisättyä viitteen tietokannassa olevaan lähteeseen. Lopuksi sitten kolmannella napin painalluksella luotua kaikista viitteistä lähdeluettelon, joka on muokattavissa ja päivitettävissä käsityöhön tottuneen näkökulmasta häkellyttävän vaivattomasti. Ohjelman valikoimista löytyy pitkä lista erilaisia viittaustapoja, ja jos sopivaa ei löydy, niin editorissa voi muokata omaan opinnäytteeseen sopivan viittaustavan. Zoteron lisäksi suosittuja ovat esimerkiksi Endnote, Mendeley ja Docear, mutta on kymmeniä muitakin ohjelmia, joiden ominaisuudet ja käytön vaivattomuus vaihtelevat. Tekstinkäsittelyohjelmissa on usein myös sisäänrakennettuna jonkinlainen viitteidenhallintaohjelmisto.

Kirjoittaja itse käytti Zoteroa gradua tehdessään.

Uljas 5 | 8. 5. 2015

Opiskelua tehostavat lääkeaineet pelottavat ja kiinnostavat Yhdysvalloissa ja myös Euroopassa korkeakouluopiskelijat ovat alkaneet käyttää erilaisia lääkkeitä parantaakseen opintosuorituksiaan. Suomalaisten opiskelijoiden keskuudessa mielipiteet jakautuvat voimakkaasti. - Turkka Tuovinen, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

piskelijoiden suhtautuminen suorituskyvyn parantamiseen suunniteltujen lääkeaineiden käyttöön jakaa opiskelijat kahteen suhteelliseen tasapuoliseen leiriin. Hieman yli puolet käyttäisi tai käyttää, ja loput ei. Uljaan kyselyssä vastaajia pyydettiin pohtimaan käyttäisikö hän älyllisten valmiuksiensa kohentamiseen lääkkeitä, jos niillä olisi mahdollista parantaa esimerkiksi muistiin painamista, ja olisiko tällaisten lääkkeiden käyttö akateemisella kentällä rinnastettavissa dopingaineisiin urheilussa. 78 vastaajasta 42 oli selkeästi älylääkevastaisia, eikä käyttäisi kyseisiä lääkkeitä, vaikka mahdollisuus olisi. Pieni enemmistö (50/78) ei kuitenkaan pidä oppimisen tehostajia dopingiin verrattavina huijauskeinoina. Älylääkkeitä vastustettiin vetoamalla epäluonnollisuuteen ja keinotekoisuuteen, sekä yleisellä lääkevastaisuudella. Suomalaisessa kulttuurissa lääkkeiden käyttö nähdään usein heikkoutena. ”Vierastan ajatusta siitä, että söisin lääkkeitä ilman lääketieteellistä tarvetta. Ei vaikuta äkkiseltään kovin terveelliseltä”, yksi vastaajista avasi suhtautumistaan. Toinen vastaajista painotti enemmän terveitä elämäntapoja kuin lääkintää. ”Haluan pärjätä mahdollisimman pitkälle hyvillä elämäntavoilla eli riittävällä unella, oikealla ravinnolla ja hyvillä ihmissuhteilla, ilman tarpeettomia lääkkeitä.”

lääkkeiden pelätään luovan tilanne, jossa ilman lääkkeitä ei voi menestyä esimerkiksi pääsykokeissa, joissa opiskelijoista vain osa voi voittaa opiskelupaikan ja vauraamman elämän avaimet. ”Mielestäni homma karkaa käsistä siinä vaiheessa kun menestykseen tarvitaan ”lääkitys”. Oli sitten kyse urheilusta tai mistä vain muusta toiminnasta”, vastaaja esittää huolensa. Kynnyksen käyttää lääkkeitä koettiin olevan liian matala. ”Lääkkeitä käytetään muutenkin liikaa ja mielestäni niihin suhtaudutaan liian keveästi. Tottakai ymmärrän lääkkeiden käytön sairauden vuoksi, mutta kun toiset nappaavat pillerin pieneenkin päänsärkyyn. Ei varmasti ole ihmiskeholle hyväksi!” Usein taustalla on pelko. ”Pelkäisin sivuvaikutuksia ja se ei ole muutenkaan reilua.” Puolustajat taas olivat huomattavasti avoimempia ajatukselle kemiallisesta avustuksesta. Heille kognitiota kohentava lääkeaine olisi vain samanlainen opiskelua jouduttava apuväline kuin kotitietokone tai oikea opiskelutekniikka. Myös eriarvoistavaa vaikutusta kyseenalaistettiin, koska tasa-arvoinen tilanne ei ole mahdollinen johtuen opiskelijoiden erilaisista sosioekonomisista taustoista ja tilanteista. ”Ei se ole keneltäkään pois. Eihän nykyäänkään kaikki hakijat ja opiskelijat ole samalla viivalla oppimisen ja osaamisen suhteen”, eräs vastaajista toteaa. Suurin osa vastaajista ei henkilökohtai-

Kahvin ja nikotiinin asema piristeinä, ja näin ollen kognition kohentajina, tiedostettiin laajalti molemmissa ryhmissä. Älylääkevastaisia vastaajia huolettivat myös käytön moraaliset ongelmat. Äly-

sesta kannastaan huolimatta koe akatemiaa kilpailukenttänä, eikä siksi kieltäisi älylääkkeitä niitä haluavilta, vaikka eivät niitä ehkä itse käyttäisikään. ”Akatemiassa ei ole itseisarvona kil-

pailu vaan tiedon tuottaminen.” ”En näe tässä ongelmaa, koska opiskelu ei kuitenkaan ole kilpailua, kuten urheilu. Toki tässäkin on ongelmia: saattaa johtaa eriarvoistumiseen, koska esimerkiksi köyhällä ei ole varaa nootrooppiin, kun rikkaalla taas on.” Lääkkeistä mietittiin myös tukea omien piirteiden ja tottumusten petraamiseen. ”Miksen käyttäisi, kun olisi mahdollisuus parantaa tuloksia? Olen niin huono lukemaan tentteihin ja laiska tekemään erilaisia tehtäviä, että välillä oikeasti tuntuu tällaiselle olevan tarvetta. Riippuu toki hinnasta, mahdollisista sivuvaikutuksista ynnä muusta.” ”Urheilussa kilpaillaan muita vastaan, akateemisessa maailmassa itseään varten. Vitonen tentissä ei pudota muiden arvosanoja. Kahvikaan ei ole doping, vaikka se lasketaan nootrooppien joukkoon. Samoin nikotiini.” Toiset olisivat valmiita käyttämään

älylääkkeitä, mutta aineiden laillisuus huolettaa moraalisia ongelmia enemmän. Monet älylääkkeet ovat reseptivalmisteita ja älylääkepiirien hehkuttamat piristeet kuten ADHD-lääkkeet: metyylifenidaatti ja amfetamiinisuoloja sisältävät valmisteet, määritellään Suomessa ilman lääkärin reseptiä käytettynä huu-

mausaineiksi. Niiden myynti ja käyttö ovat rangaistavia tekoja. Toki kognition kohentamiseen myytävien tuotteiden kirjo on laaja ja niillä on vaihteleva määrä todistusaineistoa takanaan. Mukana on myös kaikkien saatavilla olevia valmisteita, jotka luetaan esimerkiksi ravintolisiksi tai kasvirohdoksiksi. Näiden kohdalla ongelma on usein heikko tai puuttuva teho. ”Onhan se, että rahalla saa enemmän tehoa huijausta. Silti huijaisin itse, jos tietäisin mistä lääkettä saisin.” ”Nootroopit parantavat kognitiivista kyvykkyyttä. Miksi siis en käyttäisi? Juon myös kahvia ja täysin samasta syystä. Kahvi on myös nootroppi. Monien nootrooppien sivuvaikutukset ovat vähäiset. Suurin haittapuoli on laittomuus ja mahdolliset ongelmat virkavallan kanssa.” Vastaajien joukossa ei noussut esiin älylääkekeskustelun radikaaleinta siipeä, jonka mielestä tietyt henkilöt kuten lääkärit, lentäjät tai ensihoitajat olisivat moraalisesti velvoitettuja käyttämään älylääkkeitä, jos ne on todettu turvallisiksi ja tehokkaiksi. Tämä siipi on myös kokenut kolauksen kun narkolepsian hoitoon tarkoitetun modafiniilin käyttöaiheesta rajattiin pois vuorotyöläisten vaikeat unihäiriöt Euroopan lääkeviranomaisen suosituksesta.

Älylääkkeet Ensimmäinen älylääkkeeksi kutsuttu lääkeaine on pirasetaami. Se saattaa tehostaa käyttäjän muistia. Pirasetaami on Suomessa lääkkeeksi luettava aine, jonka maahantuonnista ilman reseptiä voidaan rangaista lääkeainerikoksena. Osa piristeistä on kaikkien saatavilla olevia aineita kuten kofeiini ja nikotiini, osa taas resepti säännösteltyjä kuten metyylifenidaatti tai modafiniili ja vielä osa laittomia aineita kuten amfetamiinit. Kognitiota kohentamaan on myös ehdolla monia ravintolisiä ja ruokavaliomuutoksia. Sokeri nostaa vireystilaa, mikä voi olla hyödyksi esimerkiksi tenttitilanteessa. Suklaapatukka tenttitilanteessa voidaan nähdä eräänlaisena kognition kohentamisena. Soijan sisältämät estrogeenin kaltaisia vaikutuksia aiheuttavat fytoestrogeenit vaikuttaisivat pystyvän myös kognitiota parantaviin vaikutuksiin, mutta tuloksissa ja tutkimusasetteluissa on suurta heittoa.

Uljas 5 | 8. 5. 2015

Kulttuuri Ylioppilaskunta

Kulttuurikaveri houkuttelee taiteen pariin ISYY käynnistelee kulttuurikaveriverkostoa. Kulttuurikaverin tehtävänä olisi tutustuttaa etenkin uusia opiskelijoita kampuskaupungin kulttuuritarjontaan. – Pasi Huttunen, teksti & kuva Isyyläisiä ryhdytään opastamaan vertaisvoimin kampuskaupunkien kulttuuritarjonnan äärelle. Kulttuurikaveriverkoston käynnistäminen etenee ja ensi syksynä päästään luultavasti rekrytoimaan ihmisiä. Tarkoituksena on liikuntatuutoroinnista saatujen hyvien kokemusten rohkaisemana laajentaa toimintaa myös kulttuuripuolelle. Vielä ei ole selvää rekrytoidaanko kulttuuriasioihin omat ihmiset vai laajennetaanko liikuntatuutorointi myös kulttuurin kattavaksi vapaaajantuutoroinniksi. ”Kulttuurikaveri on matalan kynnyksen vertaistoimintaa kulttuurin puolella. tarkoituksena on kannustaa opiskelijoita

tutustumaan paikalliseen kulttuuritoimintaan ja löytämään kiinnostuksen kohteita kulttuurin eri osa-alueista”, asiasta ISYY:n hallituksessa vastaava Heikki Räihä kertoo. ”Konkreettisesti kulttuurikaveri verkostoituu opiskelijoiden, erityisesti fuksien kanssa ja yrittää saada heitä mukaan erilaisiin kulttuuritoimintoihin, kuten käymään teatterissa ja museoissa. Kulttuurikaveri menee myös mukana näihin tapahtumiin ja yrittää myös avartaa opiskelijoiden käsityksiä paikallisista kulttuurikokemuksista”, Räihä jatkaa. Räihä painottaa, että kulttuurikaveri ei ole tapahtumanjärjestäjä ja lisää, että toiminnan on lisäksi tarkoitus olla

alkoholitonta. Kulttuurikaveriverkosto nähdään mahdollisuutena auttaa esimerkiksi yksinäisyydestä kärsiviä opiskelijoita, joita kampuksilla tiedetään olevan. Mahdollisesta kulttuurikaverina toimimisesta saatavasta palkkiosta tai opintopisteistä ei vielä ole tietoa. ”Palkkiona olisi ilmeisesti ainakin ilmaiset liput kyseisiin kulttuuritapahtumiin”, Räihä toteaa. Yhteistyökumppaneita kulttuurikaveriverkoston käynnistämiseen on todennäköisesti vaivatonta löytää. Kampuskaupunkien kulttuurintuottajille opiskelijat ovat hyvin tavoiteltu kohderyhmä.

Muun muassa Joensuun kaupunginteatteri

on tavoittanut opiskelijat huonosti, vaikka sen tämänhetkinen ohjelmisto todennäköisesti kiinnostaisi kampuksella monia. Kulttuurikaveriverkosto voisi kaventaa tämän kaltaisia kuiluja.

Teatteriarvio

Maagisen kaunis kantaesitys Myrskyisissä tunnelmissa ensiltansa saanut kantaesitys Niina Miettisen näytelmästä Kuusenkaatajaiset lukeutuu Joensuun teatterivuoden parhaimmistoon. - Pasi Huttunen, teksti & Ville Kokkola, kuva Kuusenkaatajaiset sai kantaesityksensä ja ensi-iltansa Joensuun kaupunginteatterissa melkoisen myrskyisissä tunnelmissa, mutta esitystä katsoessa ympäröivä vellonta unohtui. Joensuusta kotoisin olevan Niina Miettisen kirjoittama ja vastikään irtisanotun teatterinjohtaja Vihtori Rämän työryhmineen ohjaama esitys on vaikuttava. Kuusenkaatajaiset on perinteitä kunnioittavaa, mutta hyvin kunnianhimoista teatteria. Kokeilevuutta teoksessa ei juuri nähdä, jos ei audiovisuaalisten elementtien yhdistämistä teatteriin joku sellaisena pidä. Toki näyttelijät murtavat rajaa esityksen ja yleisön välillä toivottamalla alussa yleisön tervetulleeksi, muistuttamalla kännyköiden sulkemisesta ja ryhtymällä sitten muina näyttelijöinä näyttelemään. Sama jatkuu saateltaessa yleisöä väliajalle. Näyttämöä ympäröivä katsomo, jossa katsojat istuvat pöytäryhmissä korostaa tällä tavoin luotua välitöntä ja kotoista tunnelmaa. Illuusiota rikotaan tietoisesti ja yleisö tuodaan teosta lähelle niin

Uljas 5 | 8. 5. 2015

henkisesti kuin fyysisestikin. Täysin uusittu pieni näyttämö avaa muutenkin teatterille valtavasti mahdollisuuksia. Tila on upea. Kokonaistoteutus on laadukas ja menee Joensuun teatterivuoden parhaimmistoon. Joissakin Rämän ohjauksissa on ollut vielä ensi-illassa hiukan keskeneräisyyden tuntua, mutta nyt siitä ei ole jälkeäkään. Aivan alussa Kuusenkaatajaiset tuntuu

hiukan junnaavan paikallaan, mutta tätä tunnetta ei kestä pitkään. Hiukan tehoton alku muuttuu pian rytmiltään erinomaiseksi teatteriksi. Mirva Kuivalainen (Anna) ja Anna Ojanne (Anja) tekevät molemmat erinomaista työtä näyttelijöinä. Kahden näyttelijän teoksessa vastuu kokonaisuudesta on suuri kummankin harteilla, mutta kevyesti he sen kantavat. Etenkin moottorisahan kanssa riehuessaan Ojanne saa katsojassa vaikeasti määriteltäviä väristyksiä aikaan. Näytelmän tarina kuvaa kahden nai-

Kuusenkaatajaisten näyttelijäkaksikko Anna Ojanne ja Mirva Kuivalainen tekevät mie-

leenpainuvat suoritukset.

sen tilintekoa taloa asuttavien kuolleiden sukulaisten ja läheisten sekä menneiden tapahtumien kanssa. Takaumien avulla valotetaan tapahtumia ja tutustutaan manan majoille siirtyneisiin. Tätä ei tehdä pelkästään mielikuvituksen tasolla, vaan talossa tosiaan kummittelee. Kummittelua alleviivataan paiskoutuvilla ja heiluvilla esineillä sekä muilla näppärillä kikoilla. Luonnossa ja metsäsuhteessa ollaan vah-

vasti kiinni. Nimessäkin mainittu kuusen

kaataminen alleviivaa muutosten rajuutta. Itse kuusen kaataminen moottorisahalla on teoksen kiihkeimpiin ja mieleenpainuvimpiin kuuluvia kohtauksia. Tietty surumielisuus leimaa Kuusenkaatajaisia, mutta samalla mukana on välillä enemmän ja välillä vähemmän hienovaraista komiikkaa. Arjen pienistä outouksista ammennetaan tarinaan paljon koskettavuutta. Eteläamerikkalainen maaginen realismi tyylilajina tulee teoksesta vahvasti mieleen, eikä se ole huono asia.

Performanssi

Horonkäristyksen vihanhallintaa ja performanssia

Poimintoja Värikäs hindujuhla Joensuussa Holi-tapahtuma kerää väen Joensuun taidemuseon pihalle viskomaan väriainetta 9. toukokuuta klo 11 alkaen. Tapahtuman järjestää ESN Joensuu. ”Holi on alkujaan hindulainen juhla, jossa ihmiset heittävät ilmaan ja toistensa päälle värillistä puuteria. Holi-tapahtumat ovat levinneet ympäri maailman ja tänä lauantaina Holi saapuu ensimmäistä kertaa Joensuuhun”, kv-sihteeri Riitta Sahlsten kertoo. Holi on kaikille avoin ja maksuton tilaisuus ja Holi-puuteria voi ostaa paikan päältä. ”Puuteri on ympäristöystävällistä, eikä se vahingoita ihoa. Jos laitat vartalovoidetta ennen tapahtumaa, on värien peseminen pois iholta helpompaa. Elektroniset laitteet kannattaa suojata muovipusseilla”, Sahlsten vinkkaa.

Porin taidemuseon vihanhallintakurssin yhteydessä Maire Karuvuori ja Tiia-Kolibri päätyivät pesemään Porinsiltaa.

Performanssiryhmä Horonkäristys kiertää Suomea ja tarjoaa omavaltaistumista sekä vapautumista vihanhallintakursseilla. -Jarkko Kumpulainen, teksti & Jukka Kostet, kuva Tiia-Kolibrin ja Maire Karuvuoren Performanssiryhmä Horonkäristys saapuu Hohto-sateenkaariviikon iltabileisiin Joensuun teatteriklubille 9.toukokuuta. ”Jorma Uotinen kohtaa japanilaisen lyriikan, sekä kevätsiivouksen perinteet. Esitys saattaa olla kuohuttava, muttei epäterveellinen”, ryhmän puolikas Maire Karuvuori kertoo. Karuvuoren mukaan Horonkäristys syntyi aikanaan vääränlaisuuden tunteesta. ”Me luulimme olevamme vääränlaisia taiteilijoita opiskeluaikoinamme taidekoulussa. Kohdatessamme vihdoin toisemme, ymmärsimme, että Horonkäristyksen on oltava”, Karuvuori taustoittaa. Horonkäristys kertoo tekevänsä työtään, jotta maailma pelastuisi ja sen ihmiset vapautuisivat. ”Vain valmiiksi vapaat yksilöt kyseenalaistavat vapauden tärkeyden. Ihmisoikeuksien yleismaail-

mallisessa julistuksessa todetaan: Kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen.” ”Vapautuminen ei siis ole mielipidekysymys, vaan yleisesti hyväksytty ihanne”, Karuvuori täsmentää. Horonkäristys saapuu Joensuuhun osana Vihanhallinta workshop -kiertuettaan. Horonkäristys Anger Mangement Master Class on kahden päivän ilmainen kurssi ja se järjestään Ahjo!-näyttelyn yhteydessä Taidekeskus Ahjon ja taidemuseon tiloissa 9.-10.5. ”Ei tarvitse olla vihainen voidakseen osallistua kurssille. Tavoite on olla onnellinen, tasapainoinen ja täyttyä omasta itsestäsi. Kurssi on paitsi työpaja, myös performanssi-taideteos”, Tiia Kolibri kuvailee. Ilmoittautumisohjeet HAMMC-kurssille Horonkäristyksen nettisivuilla osoitteessa http://horonkaristys.wix.com/temppeli.

Komediaa

Harvinaista komiikkaherkkua Kuopion hauskin kesätapahtuma, Kuopion Komediafestivaali järjestetään tänä vuonna 4.-7.6. Nelipäiväisten festivaalien aikana nähdään monien tunnettujen kotimaisten stand up -kasvojen lisäksi isoja nimiä ulkomailta sekä muutamia tuoreita esiintyjiä. Lavalla hauskuuttaa muun muassa stand up -maailmanennätykseen pyrkivä Sami Hedberg, ulkomaillakin mainetta keräävä Ismo Leikola ja kuopiolaislähtöinen Ilari Johansson. Festivaalijohtaja Juha Jylhäsalmen mukaan taso on pirun kova. ”Sain maaottelun tähdet Al Pitcherin ja Glenn Woolin sattumalta, kun he olivat lähistöillä festivaalin aikaan. Tällaisia nimiä näkee täälläpäin todella harvoin.” Uudenlaisia elämyksiä voi hakea esimerkiksi Comedy in the dark -klubilta, jossa neljä koomikkoa viihdyttää pilkkopimeässä Kuvakukossa. ”Esiintyjä astuu lavalle ja valot sammuvat – et näe edes omia käsiäsi. Esiintyjien välillä valot laitetaan päälle, muuten istut pilkkopimeässä”, kuvailee Jylhäsalmi. Festivaali luottaa 21 klubillaan pääasiassa tunnet-

Toritanssit Kuopiossa Kuopion keskustan kesäkausi avataan Kuopion torilla 23. toukokuuta. Avajaisia tähdittävät Kasmir, Veeti Kallio sekä Petri Hervannon ja tanssiseura J&V:n luotsaamat toritanssit. Lisäksi mahdollisuuksien torin tapahtumateltoissa on luvassa erilaisia työpajoja ja eri kulttuureihin tutustumista. Satamassa pyörii samaan aikaan täyttä häkää Juuret-sarjakuvafestivaali ja Kuopionlahdenkentältä löytyy Tivoli Sariola. Katujuna kuljettaa väkeä maksutta tapahtumasta toiseen. Lisätietoa osoitteessa: www.kuopiontori.fi.

Ylioppilasteatterifestarit Kuopioon Ensi keväänä Kuopiossa on mahdollista nähdä yhden viikonlopun aikana koko Suomen ylioppilasteattereiden kirjo kun ylioppilasteatterifestivaalien järjestämisvastuussa on Kuopion ylioppilasteatteri. Aapo Halme ja Emmi Vuorinen KYT:stä kertovat suunnittelun olevan jo pitkällä, mutta isojakin kysymyksiä on vielä ratkaistavana. Festivaaliviikonloppu tuo kaupunkiin satoja ihmisiä, joten panostus on iso. Rahoituksen lisäksi hankaluutena ovat esiintymispaikat. Omaa vakituista toimintapaikkaa ei teatterilta löydy, joten vuokrattavien tilojen määrä kasvaa. SYTY ry:n hallituksen kokouksessa on väläytelty mahdollisuutta tuoda teatteria muuallekin kuin perinteiseen teatteritilaan. KYT aloitti kevättalvella tuotantokurssin, jossa festivaalien tuottamisesta kiinnostuneet saavat koulutusta. Ylioppilasteatterifestivaalit Kuopiossa 15.–17.4.2016

Kanadalaislähtöinen Glenn Wool nähdään kesällä

Kuopiossa.

tuihin kasvoihin, mutta tulokkaitakin pääsee esille esimerkiksi lauantain Open mic -klubilla. Lapsille on myös omaa ohjelmaa Kikatuslauantain merkeissä.

Paleface monikulttuurisuusjuhlaan Uuden suomalaisuuden juhla on muodostunut Joensuussa vuosittaiseksi perinteeksi. Tänä vuonna Kerubin salissa 12. toukokuuta järjestettävään tapahtumaan saapuu esiintymään Paleface. Lisäksi tapahtumassa esitetään Miun Suomi-filmi –lyhytelokuvakisan voittajakolmikko sekä julkistetaan vuoden monikulttuurisuusteko.

www.komediafestivaali.fi

Uljas Uljas15| |24. 8. 5.1. 2015 2014

Vihtori Rämän mielestä ihmisten tulisi suvaita paremmin muiden mieltymyksiä teatterin suhteen.

Teatterin on mentävä ihmisten luo Uusia katsojia ei saada jos teatteri ei muutu. Joensuun kaupunginteatterista irtisanottu Vihtori Rämä painottaa, että teatteri ei ole minkään ryhmän erityisoikeus. – Meri Parkkinen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

eatteri on paikka, johon mennään viihtymään, liikuttumaan, saaman uusia ajatuksia maailmasta, hämmästymään ja paljon muuta. Jokaisella on oma makunsa sen suhteen mikä on parasta. Teatterin pitäisi olla kaikkien saavutettavissa ja sitä tulisi tehdä kaikille. Näin sanoo ainakin Joensuun kaupunginteatterin entinen johtaja Vihtori Rämä. ”Teatterilaki velvoittaa laitosteatterit tekemään nimenomaan taidetta ja tekemään sitä niin, että se on kaikkien saatavilla. Teatteri ei ole tietyn ryhmän yksinoikeus vaan sen pitää pyrkiä toteuttamaan sitä ideologiaa, jonka mukaan on kaikkien tarpeet otettava huomioon. Ei demokratiassakaan oteta vain enemmistön mielipidettä huomioon vaan myös marginaalin edut pitää ottaa vakavasti”, Rämä sanoo. Rämän aloittaessa teatterinjohtajana 2013 olivat kaupunginteatterin huolena

jo pitkään samana pysyneet katsojaluvut. ”Suunnitelma oli saada katsojaluvut nousuun ja yksinkertainen analyysi oli se, ettei sillä vanhalla ohjelmisto- ja toimintamallilla siihen pystytä”, Rämä kertoo. Rämä painottaa, ettei uudistamisessa kannata liikaa keskittyä ohjelmistoon. Muutoksen on läpäistävä koko organisaation tuotantorakenteet. Jos ihmiset eivät löydä teatteriin, on mentävä ihmisten luo. ”Teatterin olisi pitänyt lonkeroitua muuallekin ympäristöön ja näkyä laajemmin. Teatterin monimerkityksellisyys olisi valjennut myös päättäjille ja veronmaksajille. Halusin dialogiin ihmisten kanssa, mutta se työ jäi nyt kerta kaikkiaan ihan kesken. Sille ei haluttu antaa enää aikaa”, hän sanoo. Rämän teesien mukaan teatteri ei ole staattinen vaan ajassa muuttuva ja ajan tarpeisiin vastaava taiteenlaji. Teatteri voi olla mitä vain teatterin ja katsojien välisestä dialogista syntyvää. Tämä suhde

ei ole asiakassuhde, vaan yhteistyötä. ”Taiteen tehtäväksi voisi määritellä näyttää meille jotakin mitä emme ole ennen nähneet tai edes tienneet olevan olemassakaan. Silloin vakiintuneisiin käytänteisiin nojaaminen toisintaa sitä maailmaa, jota me jo koemme ja näemme. Lähtökohta ei ole se, että pitää uudistaa itsetarkoituksellisesti vaan jotta me pystymme tuomaan esille jotakin mitä me emme ole ennen nähneet, niin se vaatii teatterin muodon ja käytänteiden muuttumista”, Rämä sanoo. Rämän mukaan ihmisillä on huono teatterinlukutaito ja se osaltaan kaventaa teattereiden ohjelmistoa. ”Kukaan ei vihaa elokuvateattereita vaikka tuskin kukaan pitää kaikista siellä esitettävistä elokuvista”, hän havainnollistaa. Jos taas teatteriesityksestä ei satu itse pitämään sitä ei monen mielestä pitäisi esittää ollenkaan. ”Tuntuu että, teatterin kuvitellaan olevan joku yksi ilmiö, joka koostuu tietyistä elementeistä: siellä on ne näyttelijät ja niillä on rooli ja sitten on näytelmä ja näytelmässä juoni. Se on vain yksi käsitys siitä mitä teatteri voisi olla. Sellainen lukukykyjen kirjo teatterin suhteen on paljon heikompi kuin vaikka musiikissa. Mutta se lukukyky on myös

tekijöillä heikko”, Rämä pohtii. Teatterin toteutuminen monipuolisena ja kaikkien saavutettavana vaatii Rämän mukaan teatterilta dialogia niin katsojien kuin rahoituksesta päättävien suuntaan. Rahoituksesta vastaavan organisaation päättäjät ajavat helposti ohjelmistoa oman mieltymyksensä mukaiseksi. Rämän mielestä valtion asettamia toiveita teatterin suhteen ei paikallispolitiikassa kunnioiteta. ”Me tiedetään mitä siitä tulee jos omassa kuplassaan komppaa muita samanmielisiä. Kyllä se aika hyvin sulkee kaikki muut ulkopuolelle. Ongelma on myös se, että miten me taiteilijat pystymme keskustelemaan teatteritaidekäsityksistä myös päättäjien ja katsojien kanssa.”, Rämä toteaa. Teatteria tehdessä pitää Rämän mukaan tehdä töitä monipuolisuuden ja moniäänisyyden eteen. Rahoittajien pelko saa tekijät turvautumaan tuttuun ja turvalliseen, mikä samankaltaistaa ohjelmistoa. ”Minun irtisanominen liittyy myös siihen, että vanha valta, hegemonia, pyrkii lannistamaan alleen kaiken uuden. Me oltiin välivaiheessa, matkalla uudenlaisten toimintamuotojen löytämiseen ja nyt se hegemonia voitti”, Rämä huokaa.

Kainalo | Teatterinjohtajan irtisanomista perusteltiin luottamuksen puutteella

ohjois-Karjalan teatteriyhdistys irtisanoi huhtikuun lopulla yksimielisesti teatterinjohtaja Vihtori Rämän. Kaupunginteatterin katsojalukujen laskusta ja väärin laaditusta talousarviosta johtunut huono taloudellinen tila sai Joensuun kaupungin hallituksen vaatimaan teatteriyhdistykseltä toimia

Uljas 5 | 8. 5. 2015

tilanteen ratkaisemiseksi. Vuoden 2013 alusta teatterinjohtajana toiminut Rämä kommentoi ehtineensä tehdä jo suunnitelmia tilanteen korjaamiseksi, mutta yllättävä irtisanominen jätti toimen kesken. ”Minun pois potkimiseni ei ole taloudellinen päätös millään tavalla. Olin

tehnyt selvityksiä siitä, mitkä korjausliikkeet olisivat tarpeen. Tein työtä viiden vuoden näköalalla, josta toteutui vain puoli vuotta”, hän sanoo. Teatteriyhdistyksen puheenjohtaja Pasi Hartikainen on kertonut irtisanomisen olevan seurausta luottamuksen puutteesta. Teatterin johtoon on asetettu

väliaikainen työvaliokunta, jonka kokoonpanosta vain osa on julkistettu. Syksyn ohjelmistoon ei ole tulossa suuria muutoksia. Ainoastaan Kolmas maailman sota – trilogian sekä Pilluralli – esitykset ovat peruttu. Lisäksi suunnitteilla ollut esitys yhteistyössä Jorma Uotisen kanssa jäänee toteuttamatta.

Eurokriisin lyhyt oppimäärä Mitä saadaan, kun otetaan velkaantunut valtio, rajua sopeuttamista ja ripaus sattumaa? Vastaus: pitkittynyt eurokriisi ja demokratiavaje. Miten kävi Kreikan ja mikä on Suomen asema?– Saila Rönkkö, teksti & Emil Blick, kuvitus

älittömän lähihistoriamme eurokriiisiä on pyritty hoitamaan viime vuodet monilla eri lääkkeillä. Toimenpiteiden onnistumisesta voidaan olla montaa mieltä. Otteen saamiseksi kriisistä oli suitsittava sekä menoja että valtiovaltaa. Apupaketin saadakseen Kreikan oli suostuttava EU-komission, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston, eli Troikan rakennesopeutusohjelmaan. Timo Harakka esitti jo vuosi sitten kirjassaan ”Suuri kiristys” huolensa demokratian jäämisestä toissijaiseksi eurokriisin hoidossa. ”Kolme kansainvälisen järjestön virkamiestä määräsi yksityiskohtia myöten, kuinka itsenäisen valtion vaaleilla valittu hallitus sai käyttää rahojaan”, Timo Harakka luonnehtii. ”Moni näki, että Troikan ohjelma on mahdoton. Kreikalle suunniteltiin niin rajua sopeutusta, ettei mikään länsimaa ollut sellaista edes yrittänyt maailmansodan jälkeen.” Kreikan silloinen pääministeri George Papandreou suunnitteli lokakuussa 2010 kansanäänestystä eurossa jatkamisesta, mutta Troikalla oli muita suunnitelmia. ”Lainaerän suoritusta lykättiin, kunnes Papandreou oli älynnyt luopua kansanäänestyksestä ja antaa tilaa uudelle pääministerille”, Harakka kertoo. ”Demokratia on eurokriisin suurimpia uhreja.” Demokratiavajeen lisäksi talouskriisin kulisseista löytyy muitakin kummallisuuksia. 1. Emun säännöt perustuvat stetsonmenetelmään Euroopan talous- ja rahaliitolla on kaksi sääntöä: julkisen talouden alijäämä ei saa ylittää kolmea prosenttia kansantuotteesta ja velkaantuminen ei saa

ylittää 60 prosenttia kansantuotteesta. Yllättävää kyllä, luvuille ei ole perusteluita. ”Kummallakaan luvulla ei ole minkäänlaista tieteellistä perustaa. Ne on valittu stetson-menetelmällä”, Timo Harakka kuvailee. 2. Kiristykset vaarantavat kreikkalaisten terveyden ”Ateenan kaupungin terveysmenoja leikattiin samalla, kun kovien huumeiden käyttö lisääntyi. HIV-epidemia leviää kovien huumeiden käyttäjien keskuudessa, koska neulanvaihto-ohjelmalta loppuvat rahat”, kertoo Harakka. ”Kun Troikka määräsi lääkemenojen leikkaamisen, monista sairaaloista loppuivat antibiootit.” Myös mielenterveyden hoidon määrärahoja on leikattu rajusti ”Itsemurhien määrä kaksinkertaistui Kreikassa 2007-2012. Myös tuberkuloosi ja malaria ovat alkaneet levitä.” 3. Suomi on hyötynyt eurokriisistä Suomen velka kasvaa koko ajan. Samaan aikaan Suomen velanhoitokustannukset laskevat. ”Koska euroalueen pankit joutuvat pitämään euroalueen velkakirjoja EKP:n halvan luoton vakuutena,

ne valitsevat varmimmat, joihin Suomi kuuluu”, Harakka selittää. Toisin kuin kotitalouden, valtiontalouden ei tarvitse koskaan maksaa velkojaan pois. ”Kosmi-

”Demokratia on eurokriisin suurimpia uhreja” nen eräpäivä ei koskaan koita. Sanonta, että meillä ei ole oikeutta siirtää velkoja tulevien sukupolvien maksettaviksi on siinä mielessä hölmö, että juuri siihen tarkoitukseen velkaa otetaan. Mikään yksittäinen sukupolvi ei joudu kuittaamaan edeltäjiensä velkoja, vaan siirtää velkaa eteenpäin.” Erityisesti eurokriisistä on hyötynyt Saksa. ”Saksalaiset hyötyvät halvasta työvoimasta, jota Välimeren maista saapuu osa-aikaisiin, määrä-aikaisiin, polkuhintaisiin minitöihin. Saksa vie maailmalle ylituotantoaan, joka sen pitäisi kuluttaa itse. Samalla se vie työttömyyttä muihin maihin”, toteaa Harakka. 4. Saksan peesailu ei ole Suomelle edullista

Timo Harakka kuvailee Suomen linjaa Saksan liittolaisena epäreiluksi, epärehelliseksi ja epäonnistuneeksi. ”Euroalueella jäsenmaiden edut eivät ole yhteisiä, vaan osin vastakkaisia. Saksa voi kiristää naapureitaan ja hyötyä siitä. Suomalaiset ovat joka käänteessä tukeneet Saksan itsekästä linjaa ja vääränsuuntaisia sääntömuutoksia.” Harakan mukaan Suomen eliitti ei halua kyetä analyyttiseen keskusteluun yhteisvaluutan yhteisestä vastuusta. ”Populistien paineessa poliitikot hokevat, ettei euroalueesta saa tulla ”velkaunionia.” Suomenkin tahtoman kiristyksen takia kriisimaiden tilanne pysyy vaikeana pitkään.” Saksan etu ei ole Suomen etu. ”Suomen vientiteollisuus on viime vuosina menettänyt markkinaosuuksiaan enemmän, kuin mikään muu EU-maa. Kun kulutusta vähentävä kiristys tehtiin, investoinnit jäätyivät, mikä on kouraissut Suomea pahemmin kuin muita maita, koska Suomi vie enemmän investointihyödykkeitä, kuin kuluttajatavaraa. Saksan myötäily aiheuttaa Suomessa yt-neuvotteluja ja työttömyyttä.” 5. Miten tästä eteenpäin? ”Euroopan kriisivuodet ovat osoittaneet, että sääntöjä ja menettelytapoja tarkkaan noudattamalla ei voi saada aikaan hyvää. Velkakriisi on Troikan toimin vain pahentunut, joten Kreikka ja Portugali joutuvat ennen pitkää taas turvautumaan eurorahastojen apuun”, kritisoi Timo Harakka. ”Euroopan talous ei voi toipua, eikä rahaliitto muuttua kaikkien etuja huomioivaksi talousliitoksi, ellei edustukselliselle demokratialle anneta mahdollisuuksia luoda luottamusta sekä kansakuntien sisälle että kansakuntien välille. Ilman demokratiaa Euroopan taloudellakaan ei ole tulevaisuutta.” Jutun lähteenä on käytetty Timo Harakan kirjaa Suuri kiristys. Tie ulos eurokriisistä.

Uljas 5 | 8. 5. 2015

e s t. 19 7 1

Liput: 2 pv 98 € Premium 2 pv 151 € 1 pv 32/69 € Ennakkomyynti: Tiketti \ Lippupiste

PLACEB O

DAMI A N ”J R. G O NG ” M AR LEY JAM BASTI LL E U K \ GHOST SW E \ CH A R LI XCX U K APO CALYPTICA \ HALOO H ELS IN KI! S ÓLS TAFI R ISL \ A M O R PH I S \ B E R ES HA M M OND JAM B I G K . R . I.T. USA \ E L AS T I N E N \ TOM OD E L L UK S U N N O) ) ) USA \ A N G US A N D J UL IA STONE AUS A PUL A N TA \ M O KO M A \ BE A R DYM A N UK P O P EDA \ SA N N I \ M ICH A E L M ONROE \ C M X PA RI I S I N K E VÄT \ O L AV I UUS I V IRTA \ KASM IR VON H ERTZE N B ROTH E R S \ RO B IN \ EGOT R IP P I P ERT T I K UR IK A N N I M IPÄ IVÄT \ PUT RO PA RV E L L A S MC LÄ H IÖ ROTAT \ ATOM I ROTTA \ G R AV E P L EAS U RES \ SA NTA C RUZ M IRE L WAG N E R \ EVA & M A NU \ PA P ER I T \ G H OS T BRI GA DE \ J OOS UA LAIN E E N K AS P ER I & PA L AVA K AU P U NK I \ TEKS T I -T V 666 \ P I M E YS AIVOVUOTO + DJ K R I D LOK K +TU U TTI M ÖR KÖ \ P EK KO KÄ P P I & K:H:H:L RO O P E SALM I NEN & KOI R AT \ M Ä K K I +A DI L H ASLA + KUBE \ S ONI K JUK K A N O U S I A I NEN \ A P I NA \ H C A NDER S EN \ KE I NUVA LA HNA TO OT TO OT \ M U S TA PA R A ATI \ NO S H A M E \ L AST E N HAUTAUS M A A T RY E R \ LOS T B OOTS \ FOR ES EEN \ DA R F Ü R \ HA RD AC T I ON

Joensuu • 17.-19.7.2015 ilosaarirock.ﬁ

Uljas 5 | 8. 5. 2015

@ilosaarirock

ISYY:LLÄ ON ASIAA TAPAHTUU

Isyyn kampustoimistot kiinni kesällä. ISYY:n kampustoimistot ovat kesällä kiinni seuraavasti: Joensuu: 17.6.–2.8.2015 Kuopio: 15.6.–2.8.2015 Savonlinna: 4.6.–2.8.2015 ISYY:n kampustoimistojen aukioloissa poikkeuksia viikolla 20: 13.5. Joensuun ja Kuopion toimistot auki klo 10–15 ja Savonlinnan toimisto klo 10–14 14.–15.5. Kaikki kampustoimistot kiinni

ISYY:n kampustoimistot toivottavat rentouttavaa kesää koko yliopiston väelle!

Tapahtumat

Kaikki kampukset 11.5. Kevään viimeiset Wiikko-Ärsykkeet ja Monday Mailit ilmestyvät (materiaalit ke 6.5. mennessä) 14.–15.5. Kaikki ISYY:n kampustoimistot ovat kiinni Joensuu: 8.5. ESN Joensuu Farewell Party Metrialla klo 18 9.5. ESN Joensuu Festival of Colours (HOLI) taidemuseolla klo 11 10.5. ESN Joensuu Äitienpäivän Bubble Event Joensuun torilla klo 11 12.5. Uuden Suomalaisuuden Juhla kerubissa klo 18 20.5. ESN Joensuun Yleiskokous Haltialla klo 16 29.5. Suomen Suven Avaus Laulurinteellä 31.5. Torikirppis Joensuun torilla Kuopio: 8.5. ESN KISA: Erasmus Academy Awards Gala at Lukema 8.5. KYT esittää: Adalmiinan helmi, Steinerkoulu klo 18 9.5. OPKOlla Pekka Ryhänen aiheesta “Ilmestyskirja avautuu” klo 18 9.5. KYT esittää: Adalmiinan helmi, Seurantalo Vanula klo 10 11.5. Leffailta Wanhalla Pappilalla: Mielensäpahoittaja klo 18.30 11.5. Suolan yhteiskristillinen rukoushetki, Studentian kappeli klo 16 15.5. Hyeena 2000, Puikkari 16.5. OPKOlla kesäkauden avaus klo 18 18.5. Suolan yhteiskristillinen rukoushetki, Studentian kappeli klo 16 22.–24.5. Serverin Keväinen TahkoXQ 2015 23.5. KYT esittää: Adalmiinan helmi, Studentian kappeli klo 12 ja 14 21.5. MHAW – Hyvää mieltä kulttuurista -tapahtuma Kino Kuvakukossa klo 13

ISYY:n lihalla

Edunvalvonta ei nuku Haluatko palstalla käsiteltävän mieltäsi askarruttavaa asiaa? Onko sinulla tietoa, jota haluaisit jakaa muiden kanssa? Lähetä kysymyksesi tai vinkki-

Olen valmistumassa keväällä, mihin saakka voin vielä käyttää opiskelijakorttia?

ISYY:n tiedotus pitää sinut ajan tasalla ISYY:tä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausittain yksi tekijä. Vuorossa on ylioppilaskunnan tuore tiedotussihteeri Matias Ojanperä. Kun hyppää ISYY:n remmiin vappuviikolla, voi varmaankin hyvällä syyllä iskeä pöytään kaikki mahdolliset ”liikkuva juna” -vertaukset, Matias toteaa. ISYY:n tiedotussihteerinä Matias vastaa jäsenistölle ja

Opiskelijakortin etuisuuksien kestoaika vaihtelee alueittain ja etuisuuksien myöntäjän mukaan. Matkahuolto ja VR myöntävät alennuksia vanhan tarran mukaan 30.9. saakka. Samaten KELA:n opiskelija-ateriatuen voi saada opiskelijaravintoloista syyskuun loppuun saakka. YTHS:llä vanha tarra on voimassa 31.8. saakka. Paikallisliikenteessä opiskelija-alennuksen saaminen kannattaa tarkastaa oman kaupungin liikenteen palveluntarjoajalta. Opiskelijakortilla voi olla myös muita, paikallisia alennuksia, jotka on neuvoteltu paikallisten opiskelijajärjestöjen ja palveluntarjoajien kanssa. Opiskelijakortin kelvollisuus näissä kannattaa tarkastaa näiltä palveluntarjoajilta.

medialle suunnatusta tiedotuksesta sekä sen organisoinnista ja kehittämisestä ISYY:n viestintäkanavissa. On ollut hienoa huomata, miten korkeatasoista ja monipuolista viestintää ISYY tuottaa. Otan innoissani haasteen vastaan ja pyrin omalla aikakaudellani jatkamaan tätä linjaa, Matias kertoo.

Matias Ojanperä

Jos jokin asia ISYY:n viestinnässä vaivaa mieltäsi, niin nyt on oikea aika ottaa yhteyttä! Otan mielelläni

Kuka: : Itä-Suomen yliopiston ylioppi-

vastaan kaikenlaisia kommentteja ja kehitysideoita

laskunnan tiedotussihteeri (äitiysloman

viestintään liittyen. Ajatuksia ja vaikkapa tapahtuma-

sijainen) Matias Ojanperä

vinkkejä voit lähettää osoitteeseen tiedotus@isyy.fi.

Mitä: Vastaa ISYY:n viestinnästä, kehittää viestintää sekä auttaa

Tiedotuskanaviamme seuraamalla pysyt ajan tasalla

viestintään liittyvissä asioissa.

ylioppilaskunnan ja eri kampusten tapahtumista.

Missä: Varsinainen työpiste sijaitsee

Lisätietoa löydät ISYY:n verkkosivuilta osoitteesta

Kuopion kampuksella, mutta ISYY

http://isyy.fi/isyy/viestinta/

viestii kaikilla kampuksilla.

Joensuun toimisto ma, ti 10-15 Kuopion toimisto ma, ti 10-15 Savonlinnan toimisto ma-to 10-14 Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs to 10-15 Yliopistonranta 3 to 10-15 Kuninkaankartanonkatu 7 pe 10-13 80100 JOENSUU pe 10-13 70211 KUOPIO pe 10-13 57100 SAVONLINNA toimisto.joensuu@isyy.fi toimisto.kuopio@isyy.fi toimisto.savonlinna@isyy.fi 050 341 6346 044 576 8419 044 576 8430 ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote uutiskirjeenä sähköpostiisi. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, ISYY-info sähköpostilista: Liity kampuksesi listalle. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, Twitter: @ISYYH, sivun toimitus: tiedotussihteeri Matias Ojanperä Uljas 5 | 8. 5. 2015

LET’S BESSERWISSER!

Kerta-annos

Kyynisen filosofian alkulähteellä

ykyään kyynikoksi kutsutaan henkilöä, joka suhtautuu muihin pilkallisesti, kylmästi tai välinpitämättömästi. Kyynikoilla tarkoitettiin kuitenkin alun perin antiikin Kreikan hellenistisellä kaudella vaikuttanutta filosofikoulukuntaa. Kyynikoista kuuluisin oli Diogenes, joka tuli tunnetuksi itseriittoisesta elämänasenteestaan ja luonnon ihannoimisesta. Diogenes vietti askeettista elämää, asui Ateenan kadulla kiviruukussa ja suhtautui pilkallisesti vallanpitäjiin. Kun Makedonian kuningas, Aleksanteri Suuri saapui tapamaan kuuluisaa ajattelijaa ja lupasi toteuttaa kaikki Diogeneen toiveet, oli filosofilla vain yksi pyyntö. Diogenes kehotti Aleksanteria siirtymään pois hänen aurinkonsa tieltä, että hän saisi maata rauhassa. Diogeneen vastauksessa ruumiillistui kyynikoiden pilkallinen ja ylellisyyttä halveksuva elämänasenne. Kyynikko Diogenesta kutsuttiin kansan parissa ”hulluksi tulleeksi Sokrateeksi”. Vaikka Diogenes saattaa vaikuttaa perinteiseltä kylähullulta, hän oli myös terävä-älyinen argumentoija. Kerrotaan, että Diogenes kykeni kumoamaan väittelyssä kenet tahansa. Kyynikot olivat myös eräänlaisia anti-filosofeja, sillä he suhtautuivat myös filosofiseen spekulaatioon kriittisesti ja tyytyivät lähinnä runoilemaan mietelauseita. Kodittomina vaeltaneet kyyniset ajattelijat

Sanna Hukkanen | Korpi

- Itäinen Turhan Tietäjä

kantoivat repussaan vain tarpeellisen, halveksivat rahaa ja hylkäsivät kohteliaisuudet. Kyynikoille onnellisuus merkitsi vapautta ja riippumattomuutta. Vaivojen puute, turhamaisuudesta luopuminen ja olosuhteisiin sopeutuminen takasivat onnellisuuden. Diogenes tavoitteli paluuta luontoon ja ihaili eläimiä kuten pieniä hiiriä, jotka selvisivät luonnossa vähällä eivätkä välittäneet sivilisaatiosta. Kyynikot eivät kunnioittaneet sosiaalisia normeja, sillä uskoivat niiden olevan luonnon vastaisia. Kyynikkopariskunta Krates ja Hipparkheia veivät oppinsa niin pitkälle, että eivät häpeilleet alastomuutta, vaan harrastivat seksiä julkisilla paikoilla. Koska seksuaalisuus oli luonnollinen osa ihmisyyttä, ei sitä kyynikoiden mukaan tarvinnut piilotella. Syyllisyys ja häpeä olivat vain keinotekoisia sosiaalisia konventioita. Kun nykyään jotakin henkilö kutsutaan kyyniseksi, on ilmauksella yleensä kielteinen sävy. Kyyniset filosofit kuitenkin jalostivat välinpitämättömyydestä elämäntavan, joka herätti kunnioitusta jälkipolvissa. Vaikka nykyihminen uskoo olevansa yksilöllinen, on vallitseva elämänfilosofia persoonatonta hellenistisen kauden suuriin filosofimestareihin verrattuna. Tomi Hämäläinen

”Olen ajanut Fordia aina, kun olen saanut sellaisen käsiini. Nopeuskestävä Ford on pitänyt minut poissa vaikeuksista ja on aina peitonnut muut autot, ja vaikka toimeni eivät olekaan olleet tarkkaan laillisia, ei siitä ole mitään haittaa, että kerron teille, miten hieno auto valmistamanne V8 on.” Erään henkilön kiitoskirje Henry Fordille. Hän kuoli kaverinsa kanssa V8 ratin taakse luotisateeseen 23.5.1934. Kuka? 1) Clyde Barrow. X) John Dillinger. 2) Bonnie Parker.

Kuka oli ensimmäinen englantilainen – joka ei ollut syntyperältään aatelinen – joka haudattiin valtiollisin menoin? Englannin historiassa vain kolmelle tavan kansalaiselle on suotu tällainen kunnia. Papin poika 11-lapsisesta perheestä. Erään paikalla olleen mukaan hänen viimeisiksi sanoikseen jäivät ”God and my country”. Hautajaissaattueeseen kuului yli 10 000 sotilasta. Hautapaikan hän sai maan kansallispyhätöstä St. Paulin katedraalista. Ironista kylläkin, kuninkaallinen hautausurakoitsija joka valmisteli ruumiin, oli sukunimeltään France. 1) Horatio Nelson. X) Alfred Tennyson. 2) Winston Churchill.

Mikä kaupunki syntyi kun erään valtion Johtaja määräsi kahden kaupungin pormestareita yhdistämään kaupunkinsa silmällä pitäen tulevaa kansainvälistä kilpailua? Tarkoituksena oli näin saada erään komitean myöntämään tämä tapahtuma tälle uudelle kaupungille. Näin kävikin. Johtaja avasi tapahtuman ja myöhemmin elokuussa hallintokautensa toisen valtakuntansa pääkaupungissa. Kaupungissa on nykyisin 30 000 asukasta ja siellä on 10 000 vuodepaikkaa matkailijoille, joita käy vuosittain yli miljoonaa. Se on yksi neljästä kilpailupaikasta siinä kilpailussa, jota pidetään olympialaisten jälkeen lajinsa arvostetuimpana. Kaupungin osakilpailu käydään yleensä uudenvuodenpäivänä. Koko kilpailu päättyy loppiaisena. Suomalainen on viimeksi voittanut kaupungissa kaudella 2004-2005. 1) Innsbruck. X) Oberstdorf. 2) Garmisch-Partenkirchen.

”….And the three men I admire most The father, Son and The Holy Ghost They caught the last train for the cost The day the music died….”

Minkä vuoden 1971 kappaleen alkuperäinen sanoitus myytiin huutokaupassa 1,2 miljoonalla dollarilla viime kuussa? Se kestää melkein yhdeksän minuuttia ja oli aikakautensa megahitti, jonka lyriikkaa on tulkittu yhä uudelleen ja uudelleen. Kerran tekijältä kysyttiin mitä kappale tarkoittaa. Muusikko vastasi ilkikurisesti: ”Se tarkoitta sitä, ettei minun tarvitse koskaan tehdä töitä, ellen niin halua.” Myyntikatalogissa lauluntekijä paljastaa takana olleen ajatuksen, että ”asiat ovat kehittymässä huonompaan suuntaan….Elämästä on tulossa vähemmän idyllisempää….. Se on moraliteetti siinä mielessä”. 1) Don McLean: American Pie. X) Harry Chapin: Vincent. 2) John Lennon: Imagine.

Mikä on ihmiselle edeltä käsin määrätty kohtalo, johon jokaisen muslimin tulee alistua? Suomessa lainasana, jolla on suklaamakeisen nimi. Valmistus aloitettu vuonna 1974 Fazerilla.

1) Da capo. X) Kismet. 2) Geisha.

Nimi 1

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1 Uljas 5 | 8. 5. 2015

Oikeat vastakset sivulla 24

TULOSSA HENKKAAN: K UOP IOROCK 2015 E NNA K K OK L UBI:

PE 8.5.

PARIISIN KEVÄT 12€

LA 9.5.

MITRA, VEERA MARIA 5€ WÖYH! 10€ NEØV 8€ PAPERI T, AIVOVUOTO 10€ TELEKS 8€ SANTA CRUZ 12€ KAARLE VIIKATE & MARKO HAAVISTO 10€

KE 13.5. LA 16.5. PE 22.5. PE 29.5. TO 11.6. PE 26.6.

KATSO KOKO OHJELMA NETISTÄ! Värit

HENRY’S PUB KUOPIO: SU-MA 23-04, TI-LA 21-04 | SU-TO K18 | PE-LA K20 | KEIKAT K18 | HENRYSPUB.NET ENNAKKOLIPUT: LEVYKAUPPA ÄX, HENKKA, LUKEMA, CAFESAVOTTAMICRO & TIKETTI.FI BLACK

Process Magenta

R 212 G 15 B 125 CMYK 0-100-0-0 HTML D40F7D

PMS 102

R 252 G 227 B 0 CMYK 0-0-95-0 HTML FCE300

Cool Grey 6 R 167 G 168 B 170 CMYK 16-11-11-27 HTML A7A8AA

KE 13.5. Live: Teflon Brothers PE 29.5. Live: JVG KE 3.6. KESKIVIIKKO AVAJAISET:

PE 5.6. KE 10.6. KE 17.6. PE 19.6. LA 20.6. KE 24.6. KE 1.7. TO 2.7. KE 8.7. PE 10.7. LA 11.7. KE 15.7.

Live: Lyömättömät (Solonen ja Kosola X-mies) Live: DeeStyle KESKIVIIKKO KESKIVIIKKO Alban Perinteinen Juhannus Alban Perinteinen Juhannus KESKIVIIKKO Live: Dr.doctor Live: Dr.doctor KESKIVIIKKO Modern Talking re-united Waldo’s People KESKIVIIKKO Live: Aito Mäkki, Adi L Hasla

Albatrossi m a a k k a a s s ii ii n n ii r r a av v ii n n tt o o ll a a m

KE 22.7. KESKIVIIKKO KE 29.7. KESKIVIIKKO Live:

Cool Grey 10

R 99 G 102 B 106 CMYK 40-30-20-66 HTML 63666A

LA 1.8. KE 5.8. LA 8.8. KE 12.8. PE 14.8. LA 15.8. PE 28.8. TI 1.9. TO 3.9. TI 8.9. LA 12.9. TI 22.9.

Ruudolf ja Karri Koira Live: Timi Lexikon KESKIVIIKKO Live: Setä Tamu & Kunkku Pähkinä Live: Jukka Poika KESKIVIIKKO Phil Harmonic SupaFly Beach Party Official After Party Live: Maija Vilkkumaa Dentinan starttibileet Kuopion Opiskelijabileet Savonia Start Alban Päättäjäiset (Ilotulitus) Kauppakadun Improbatur

K20

Alballe aina vapaa pääsy! psl. erikoisillat

Makasiininkatu 1, 70100 Kuopio www.ravintolaalbatrossi.fi | RavintolaAlbatrossi

Uljas 5 | 8. 5. 2015

Varaa oma kirppispaikkasi! ERETU: P U S Ä N N Y D HYÖ 4 viikoksi . h ä v tä y ö p ti n y y m varaa ivää hintaan 22 € / 7 pä

28 € 7 ptäiviavräauäs Net pv 26€/7

VARAA SI: A PAIKK

it Meillä vo si öytä seurata p yös m myyntiä s is net ä!

Haluaisitko ammatin liikunnasta? Kouluttaudu FAF Personal Traineriksi Kuopiossa 22.8.2015 - 28.2.2016! Foundation-osio Gym Instructor -osio Personal Trainer -osio

22. - 23.8.2015 4.9. - 25.10.2015 30.10.2015 - 28.2.2016

Lue lisää koulutuksista ja ilmoittaudu osoitteessa www.faf.fi Lisätiedot: info@faf.fi

Tervetuloa tekemään edullisia löytöjä!

KIRPPUTORI & YRITYSTORI

Raatekankaantie 4, JOENSUU | p. 040 8458 730

MA-PE 10-19 • LA 10-16 • SU 12-16

www.mammuttitori.fi

Uljas 5 | 8. 5. 2015

FAF Finland – aito ja alkuperäinen jo vuodesta 1997

Sivun 22 Besserwisserin oikeat vastaukset: 1 1 2 1 X