Uljas 4/2017 by Uljas

2017

Itä-Suomen ylioppilaslehti

Turvallisuuspolitiikkaa tehdään verkon välityksellä. Uutuusteos esittää ratkaisuksi vastuullista mediakäytöstä. >>26–27

Jos taloudesta puhuminen on joskus vaikeaa yksityishenkilölle, ei se ole helppoa tutkijoillekaan.>>16–17

Backstage joensuun taidemuseo onni 18.5.-17.9.2017

TeIjA Ja pEkKa iSoRäTtYä iSoRäTtYä sWiNgErS

ToMmI LiImAtTa

AbSoLuUtTiNeN NoLlApIsTe

rIa sTeReO AnSsI KaSiToNnI & mA StErEo 8000 PeKkA KaInUlAiNeN & iIrIs pEsSa kErÄnEn

nUs PeTrI AlA-MaU

JeNnI RoPe

AsKo

22-PiStEpIrKkO J. A. mÄkI ViLlE VuOrEnMaA RaDiOpUhElImEt i aAtT ToM SuR-rUr KiAu KaRk NiNnI LuHtAsA mIe SkU oRo hUuTaJaT aRi PiNtAnD I TuRuNeN

HeInI LeHvÄsLaIhO DaKoTa kOl LeCtIvE ToNeS Of rEvOlU tIoN

PiNk tWiNs

wEfAlL

RiiO NeN E cK PiAuD ViLlBlA

HaRr

oUtO LiNtU

SeReMoNiA

Kirkkokatu 23, Joensuu Avoinna: ti, to-su 10-16, ke 10-20 Liput: 3-7 €

I ON i! ONN si kot uu

Katso vapaana olevat vuokra-asunnot: www.ovv.com

OVV KUOPIO Puijonkatu 16, 70110 Kuopio, 017 363 5566, 044 363 5561 OVV JOENSUU Kirkkokatu 25 A, 80100 Joensuu, 050-531 0758, 044-538 0759 joensuu@ovv.com | kuopio@ovv.com | www.ovv.com | www.vuokrakas.com

Uljas 4 | 26.4.2017

Uljas 4/2017

”Turhauttaa kun omat voimat eivät enää riitä, vaikka huoli hänestä on suuri. s. 18 Pääkirjoitus | Uljas linja

Sisällys | <3

Uutiset

Jutut

Kulttuuri

4: UEF palkitsi nuoria tutki-

10-11: Kysyimme kaupun-

20-21: Matias Vainio aset-

joita. Akateeminen rehtori Jaakko Puhakka lopettaa, tilalle tulee Harri Siiskonen.

ginvaltuustoon päässeiltä opiskelijoilta, miten he aikovat käyttää poliittista valtaansa.

taa gradussaan Soldier of Odinin fasismin perinteeseen.

5: OKKK-hanke on edennyt

22: Tanssiteos kertoo

hitaasti Savilahdella. Neuvotteluväylä on auki, koska Savilahden kaavavalitus kumottiin maaliskuussa.

kehon avulla tarinoita nykySuomesta. Joensuulainen Ruoja tekee raskasta rokkia. 23: Syksyllä Kuopiossa on

luvassa villiruokaa ja kulttuuria. Vaatevallankumous herättää pohtimaan vaateteollisuuden vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä. 24-25: Yliopistonlehtori 12-13: Retoriikantutkija 6: Hymy- valitusviikon

palautteissa esille nousivat ruoka, itseopiskelutilat ja kielikeskuksen kurssit.

Jouni Tilli näytti poliitikoille miten homma hoidetaan, ja pääsi läpi keskustan ehdokkaana omilla opeillaan.

26-27: Turvallisuuspo15: Kolme henkilöä kertoo

8: Lapsi liikkuu omatoimi-

sesti ilman kalliita liikuntaharrastuksiakin, kertoo tutkimus. 9: Musiikin opiskelu näyttää

tukevan poikien opiskeluintoa. Erityistä potkua siitä saa matematiikkaa, äidinkieltä ja kieliä kohtaan. Kampustoimittaja Pasi Huttunen jättää hyvästit.

Kaisa Kuurnen mielestä yksilökeskeinen kulttuuri voi johtaa siihen, että kaikessa täytyy pärjätä omillaan.

tarinansa siitä, miten valokuvaamisesta tuli heille ammatti.

litiikkaa käsittelevässä uutuusteoksessa avataan aihetta niin, että tavallinen kansalainenkin ymmärtää.

16-17: Matti Estola määrit-

29: Meneillään oleva

telee markkinavoimat eikä halua houkutella muita tutkimaan samaa.

maakunta- ja soteuudistus on suuri vallansiirto, jonka seurauksena kunnat ja maakunnat ottavat käskyjä valtiolta. Pekka Koivaara ihmettelee esseessään, miksi asiasta ollaan hiljaa.

18: Sisu on sitä, kun ylittää

esteitä, joita ei tiennyt edes olevan olemassa.

Tämän lehden tekivät: Nina Räsänen, Sini-Maria Melanen, Saila

Itä-Suomen ylioppilaslehti Päätoimittaja

(vt.) Jussi Turunen 044 576 8420 paatoimittaja@uljas.net,

Rönkkö, Emilia Joronen, Reeta Kankaanpää, Niina Turunen, Tähti Oksanen, Barry Reddin, Ari Tervashonka, Mira Asikainen, Nina Simonen, Juuso-Valtteri Kivimäki, Laura Ramstadius, Lotta Pellas, Mari Mynttinen, Pasi Huttunen, Pekka Koivaara, Itäinen Turhan Tietäjä

Kustantaja

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Painopaikka

Botnia Print Ilmoitusmyynti

Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@uef.fi Kannen kuva

Mira Asikainen

Jussi Turunen

Valintoja hyvinvoinnin puolesta

Muualta poimittua:

Taitto

Jussi Turunen,

jatus siitä, että ihmiskunnan vaikeudet ovat voitettavissa jollain yhdellä, suuren mittakaavan muutoksella on pohjimmiltaan häpeilemättömän optimistinen, oli kyse sitten uskonnon, demokratian tai kapitalismin levittämisestä. Utopiat tarkoittavat käsitystä tulevaisuudesta, jossa ihmiselämän ongelmat sekä riidat on ratkaistu kokonaan, ja kaikki elävät rauhanomaisesti jaetun, yhteisen tahdon mukaisesti. Englantilainen filosofi Roger Scruton puolustaa kirjassaan The Uses of Pessimism: And the Danger of False Hope (2010) ”humaania pessimismiä”. Scrutonin näkemys on lyhykäisyydessään: kun järjettömyys voittaa, se voittaa aina järjen nimissä. Viimeisten kahdensadan vuoden aikana on useasti todettu, että ihmiskunta on viimein siirtynyt tieteellisen tiedon aikaan, jossa keskenään riitelevät yhteisöt löytävät yhteisen sävelen ja kuuntelevat tieteellisiä asiantuntijoita, jotka olisi aiemmin poltettu roviolla sanojensa takia. Aivan niin ei ole käynyt. Kaikkia utopioita yhdistää se, että ne eivät sellaisenaan voi toteutua. Tässä piilee myös niiden viehätys: kukaan ei voi kumota niiden paikkansapitävyyttä. Vasta kun ihmiskunta on muuttunut utopian vaatimalla tavalla, voidaan sanoa onko se ollut paikkansa pitävä. Asiasta joutuu harvoin niin sanotusti tilille, sillä utopia antaa odottaa itseään. ”Ideaali säilyy ikuisesti kokemuksemme horisontissa, puhtaana ja koskemattomana, langettamassa tuomionsa kaikkea todellista kohtaan, kuin aurinko jota ei voi katsoa mutta joka silti luo pimeän reunuksen kaikkeen, jota kohti se paistaa”, Scruton toteaa. Missä tällaiset utopiat ovat sitten tällä hetkellä näkyvästi käytössä? Useat maailmalla kauhua kylvävät terroristijärjestöt, kuten ISIS, rakentavat periaatteensa ja toimintansa mitä selkeimmin perusteettoman utopian jahtaamiselle. Heille maailma kelpaa vasta sitten, kun se on täysin muuttunut. Ranskaa koetteli jälleen yksi väkivaltainen isku, kun torstaina 20.4. mies ampui yhden ranskalaispoliisin kuoliaaksi ja haavoitti kahta muuta. ISIS otti teon nimiinsä. Vuodesta 2015 lähtien Ranskassa on laskettu kuolleen yli 230 ihmistä islamististen jihadistien terrori-iskuissa (HS 21.4.2017). En suosita asennetta, että mitään ei voi eikä kannata tehdä, jotta maailma muuttuisi paremmaksi paikaksi. Pikemminkin kaipaan kohtuutta siihen, mitä kaikkea kannattaa kerralla vaatia muutettavaksi. Parannettavaa nimittäin riittää. Käsitys siitä, että ihmiset voisivat kokonaisuutena jollain tavalla ennustaa tulevaa tai vaikuttaa siihen oman etunsa mukaisesti, on ainakin Scrutonin mielestä historian valossa yksinkertaisesti perusteeton. Luultavasti ainoa asia johon meillä todella on valtaa vaikuttaa - eikä aina edes siihen - on oma ajattelumme.

Toimittajalta | Mitä opin tänään

Kampustoimittaja (sijainen, Kuopio)

Saara Närä saara.nara@uljas.net,

Utopian tahriva valo

”Nyt, kun muistelen silloista, kommunismin kanssa flirttaillutta 18-vuotiasta itseäni, nousee päähäni lähinnä yksi ajatus: saatanan urpo. Minkälaisia haaveita politiikan luonteesta elättelinkään pienessä päässäni!”

- Rasmus Montonen Jyväskylän ylioppilaslehti Jylkkärissä 27.03.2017

Hyvinvointibuumien vaikutus hyvinvointiin ei olekaan niin negatiivinen asia kuin sanasta buumi voisi mieltää. Hyvinvoinnin esikuvat esimerkiksi Instagramissa ja televisiossa ovat varmasti saaneet omalla esimerkillään monia innostumaan terveellisemmästä elämäntyylistä, mikä on sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta hyvä asia. Kaisa Kuurnen kanssa keskustellessani tuli ilmi, että yksi hyvinvointibuumien vaikutuksista oli valikoiman laajeneminen kaupoissa. Kasvissyöjille on yhä enemmän vaihtoehtoja tarjolla, joten jokainen pystyy nyt tekemään yhä helpommin valintoja paremman terveyden ja maailman puolesta. Vaikka elämme kilpailevassa maailmassa parisuhteen, uralla etenemisen ja statuksen kannalta, tulisi meidän muistaa, että elämme täällä vain itseämme varten. Liiallista vertailua ei kannata tehdä, koska kukaan meistä ei ole samanlainen. Muiden arvoja ja valintoja ei tule väheksyä, ja omia arvoja tulee kuunnella ja tehdä valintoja niiden mukaan. Vain niin voi tulla onnelliseksi. Laura Ramstadius

Uljas 4 | 26.4.2017

Uutiset GALLUP Miten juhlit vappua? Saara Närä, Lotta Pellas & Nina Räsänen

Kuopio

”Tämän kevään dekaanirekrytointien ja eläköitymismahdollisuuden takia on luonteva ajankohta tehdä tilaa uusille johtajille ja ajatuksille.

Tilannekatsaus

Sara Kälvälä

Biolääketiede, 2. vsk. - En ole päättänyt sitä vielä, suunnitelmat ovat toistaiseksi auki. Yleensä olen viettänyt vappua kavereiden kanssa hieman pienemmällä porukalla.

Kalle Karvonen Hammaslääketiede, 1. vsk.

- Vappua edeltävällä viikolla olen Poikkitieteellisessä Wabunmetsästyksessä Dentinan rastinpitäjänä. Käyn oman ainejärjestön vapputapahtumissa sekä poikkitieteellisissä tapahtumissa, melkein jokaiselle päivälle on jotakin. Haalarit varmaan pysyvät päällä koko vapun!

Joensuu Elina Kemppainen

Erityispedagogiikka, 2. vsk. - En oikein tiedä. Todennäköisesti menen urheilutapahtumaan urheilemaan. Sitten simanjuontia ja perheen kanssa yhdessä olemista.

Viivi Kolehmainen

Erityispedagogiikka, 4. vsk. - Opiskelukavereiden kanssa tietysti. Osallistun paljon erilaisiin opiskelijatapahtumiin, tärkeimpänä vappuleijonan metsästys.

Savonlinna Sanna Luostarinen Kasvatustiede, 1. vsk - Savonlinnassa olen ja katson miltä akateeminen vappu näyttää. Aion käydä linnan luona ja toivon ettei minulla ole töitä.

Viivi Metsälä

Kasvatustiede, 1. vsk - Aion juoda skumppaa ja toivottavasti nauttia myös hyvästä säästä. Olen vapun Savonlinnassa.

Uljas 4 | 26.4.2017

Nuoria tutkijoita palkittiin Itä-Suomen yliopisto myöntää vuosittain nuoren tutkijan palkinnon tutkijan uravaiheen päätteeksi valmistuneesta erinomaisesta väitöskirjasta. Rehtori Juha Mönkkönen ja akateeminen rehtori Jaakko Puhakka valitsevat jokaisesta tiedekunnasta yhden palkittavan henkilön professorien esitysten perusteella. Vuoden 2017 nuoren tutkijan palkinnon saivat filosofian tohtori Maria Kok, farmasian tohtori Henri Leinonen, filosofian tohtori Andreas Norrman sekä oikeustieteen tohtori Niko Soininen. Palkinnot jaettiin nuorille tutkijoille yliopiston vuosipäiväjuhlassa 30. maaliskuuta, UEF:n tiedotteessa kerrotaan Filosofisen tiedekunnan palkinto myönnettiin filosofian tohtori Maria Kokille. Kokin väitöskirja käsittelee itse-sanan merkityksenkehitystä ja kieliopillisia tehtäviä suomessa, karjalassa, inkeroisessa ja vepsässä. Kok perustelee tutkimuksessaan uuden näkemyksen itse-sanan kieliopillisesta asemasta: tähän asti sanaa on pidetty epämääräisenä pronominina, mutta Kokin perustelujen mukaan sana on taipuvassa muodossa pronomini ja taipumattomassa perusmuodossa partikkeli. Näkemyksensä Kok perustaa laajaan murre- ja kirjakieliseen aineistoon. Terveystieteiden tiedekunnan palkinnon sai farmasian tohtori Henri Leinonen. Leinosen väitöskirjatutkimus käsittelee neurologisten aivojen rappeumasairauksien uusia varhaisdiagnoosimenetelmiä ja käyttää siinä silmätautien ja psykofysiikan keinoja. Palkinnon saamisen perustelujen mukaan

Leinonen teki tutkimuksen eteen perusteellista pohjatyötä. Leinonen sovelsi uutta tekniikkaa Huntingtonin ja Alzheimerin taudin hiirimalleihin ja osoitti, että verkkokalvoilla tapahtuu muutoksia, jotka saattavat ilmetä jopa ennen taudeille ominaisia motorisia oireita. Tutkimus avaa mahdollisuuksia kehittää kustannustehokkaita seurantamenetelmiä aivosairauksien seulomiseen väestötasolla. Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan palkinnon sai filosofian tohtori Andreas Norrman, jota kuvaillaan yhdeksi lahjakkaimmista tohtoriopiskelijoista alallaan. Tutkimuksessaan Norrman esittää, kuinka pintaplasmonien koherenssiominaisuuksia voidaan muokata eri tarkoituksiin säätämällä valolähteen koherenssitasoa. Perustelujen mukaan tutkimusaihe olisi haastava edistyneemmillekin tutkijoille, ja sen materiaalit olisivat riittäneet jopa kahteen väitöstutkimukseen. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan palkinnon saajaksi valittiin oikeustieteiden tohtori Niko Soininen. Väitöskirjassaan hän käsittelee vesioikeudellista perusteluvelvollisuutta. Väitöskirjassa osoitetaan, että hyötyjä ja haittoja aiheuttavissa vesirakentamishankkeissa tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota lupapäätösten avoimuuteen. Tutkimuksessa tukeudutaan oikeusteoreettiseen keskusteluun sekä hallintooikeuden perustelukäytäntöihin ansiokkaalla tavalla. Saara Närä

Akateeminen rehtori Jaakko Puhakka jättää tehtävänsä kesken toimikauden Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Jaakko Puhakka jättää nykyiset tehtävänsä ennen toimikautensa päättymistä. Puhakka on toiminut akateemisena rehtorina vuoden 2015 alusta lähtien. Rehtoreiden toimikausi on viisi vuotta, ja nykyinen kausi päättyy vuoden 2019 lopussa. Puhakka jatkaa tehtävässään elokuuhun asti. Yliopiston hallitus käsitteli Puhakan eroilmoituksen kokouksessaan 5. huhtikuuta. Akateemisen rehtorin virka päätettiin täyttää toimikauden loppuun asti yliopiston sisäisellä ilmoittautumismenettelyllä. Rehtorin tehtävä täytetään sisäisesti aikataulusyistä, ja sen lisäksi rehtorin tehtävä vaatii hyvää yliopiston ja sen toiminnan tuntemista. Yliopiston hallitus valitsi uudeksi akateemiseksi rehtoriksi Harri Siiskosen kokouksessaan 19.

huhtikuuta. Siiskonen on yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan dekaani. Hän aloittaa tehtävässään 1. elokuuta. ”Tämän kevään dekaanirekrytointien ja eläköitymismahdollisuuden takia on luonteva ajankohta tehdä tilaa uusille johtajille ja ajatuksille. On ollut etuoikeus työskennellä yhdessä UEFin lahjakkaiden ja motivoituneiden opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien kanssa”, Puhakka toteaa UEF:n tiedotteessa. Akateemisen rehtorin toimeen kuuluu työskennellä rehtorin työparina ja vastata yliopiston opetukseen, tutkimukseen, tutkimusrahoitukseen ja kansainvälisyyteen liittyvistä tehtävistä. Saara Närä

”ISYY:n kanssa olemme olleet odottelevalla kannalla puolin ja toisin. - Mari Piipponen

Neuvotteluväylä onkin avoinna

Savilahden kehittäminen on yksi Kuopion kärkihankkeista ja myös ISYY selvittää mahdollisuuksiaan päästä mukaan opiskelija-asuntobisnekseen. Savilahden alue olisi opiskelija-asun-

toja ajatellen lähellä Kuopion kampusta.

Oma koti kullan kallis (OKKK) -hankkeen eteneminen Kuopion Savilahdessa on sujunut tahmaisesti osayleiskaavaan kohdistuneen valitusten vuoksi. Hallinto-oikeus kumosi valituksen viime maaliskuun alussa. – Sini-Maria Melanen, teksti & Saara Närä, kuva

tä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta (ISYY) on selvitellyt mahdollisuuksiaan lähteä mukaan opiskelija-asuntorakentamiseen Kuopiossa ja Joensuussa. ISYY:n OKKK -hankkeen tavoite on rakennuttaa opiskelijoille lisää kohtuuhintaisia asuntoja. Kuopiossa hanke on ollut kuitenkin jäissä Savilahden kaupunginosan asuinalueen osayleiskaavaan kohdistuneen valituksen vuoksi, jonka korkein hallinto-oikeus hylkäsi viime maaliskuussa. ISYY:n varapuheenjohtaja ja Joensuun kampuspuheenjohtaja Matti Nivala ei kuitenkaan ollut tästä kehityksestä tietoinen tiedustellessamme OKKK:n etenemisestä. ”Viime vuonna aloittamamme neuvottelut voivat tässä tapauksessa jatkua. Asia otetaan mahdollisesti uudelleen käsittelyyn ensi kesänä tai syksynä”, Nivala sanoo. ISYY aloitti selvitystyön opiskelija-

asuntojen hankkimisesta ylioppilaskunnalle vuoden 2016 alussa. Opiskelijaasuntopulasta on oltu huolissaan jo vuosia ja erityisesti nyt Savonlinnan kampuksen lakkauttamisen takia. Kuopion osalta kiinnostus on kohdistunut Savilahden kaupunginosaan asemakaavan muutosten tiimoilta. ”Savilahdessa olisi se etu että alue, jonne opiskelija-asuntoja voitaisiin mahdollisesti rakentaa, olisi lähellä Kuopion kampusta”, Nivala painottaa. Joensuussa ISYY on ollut kiinnostunut kampuksen läheisyydessä olevasta Tulliportinkadun tontista, sillä ammattiopiston piste on siirtymässä ammattikorkeakoulun läheisiin tiloihin. Kaupunki on puolestaan tarjonnut OKKK-hankkeelle Penttilässä ja Rantakylässä sijaitsevia tontteja. Savilahden kaupunkisuunnitteluprojektin kaavoittaja Mari Piipponen suhtautuu positiivisesti ISYY:n aloitteeseen.

”ISYY:n kanssa olemme olleet odottelevalla kannalla puolin ja toisin. Nyt kun osayleiskaava on tullut lainvoimaiseksi, voimme ryhtyä suunnittelemaan tarkemmin uutta asemakaavoitusta”, Piipponen kertoo. Savilahden kehittäminen on yksi Kuopion kärkihankkeista. Tarkoituksena on tehdä alueesta vetovoimainen opiskelu-, työ- ja asuinympäristö. Myös opiskelija-asunnoille voisi siis olla tilausta. Huhtikuun puolivälissä julkaistun tiedon mukaan Savonia-ammattikorkeakoulu ja Sakky eli Savon koulutuskuntayhtymä tulevat rakennuttamaan uuden kolmen koulutusasteen oppilaitoskeskittymän Savilahden kaupunginosan keskiöön. ”Olemme odottaneet Savilahdessa näitä isompia ratkaisuja. Siltä osin muiden hankkeiden ajoittaminen alkaisi olla ajankohtaista”, Piipponen kommentoi.

Kommentti

Projektinjohtoa voisi parantaa Uljaassa kerrottiin maaliskuussa OKKKhankkeen ontuvasta viestinnästä. Edustajiston vetoomuksen myötä ISYY päätti luopua yritys- ja työtilojen rakennuttamisesta, jolloin opiskelija-asunnot olisivat taas hankkeen keskiössä. Savilahden aluekehitysprojekti tarjoaisi ainutlaatuisen tilaisuuden uusien opiskelija-asuntojen rakennuttamiselle. Neuvotteluja jarruttanut valitus kumottiin jo 3. maaliskuuta. Jos ISYY:n hallitus ei ole kärryillä Savilahden todellisesta tilanteesta nousee kysymys siitä, ollaanko ylioppilaskunnassa hereillä vai jääty unelmoimaan opiskelijayrittäjyydestä?

Sini-Maria Melanen

Uljas 4 | 26.4.2017

”Hieman epäilevästi suhtauduin tähän palautteenkeruumenetelmään, mutta saimme oikeasti ihan rakentavaa palautetta. - Heidi Turunen

Enemmän liharuokaa ja hiljaisia opiskelutiloja

”Perinteinen lappupalaute piti pintansa hymy- ja valitusviikolla. Sähköistä palautelomaketta käytti ainoastaan 49

ihmistä”, kertoo ISYY:n sosiaalipoliittinen ja kehitysyhteistyövastaava Heidi Turunen.

Hymy- ja valitusviikolla kerättiin palautetta muun muassa vessan seiniltä. - Jussi Turunen, teksti & kuva

SYY:n hymy- ja valitusviikon aikana kerätyissä palautteissa kolme aihetta nousi ylitse muiden: ruoka, itseopiskelutilat ja kielikeskuksen kurssien tilanne. Palautetta tuli myös YTHS:n psykologipalveluista, tilojen viihtyvyydestä ja kaikesta siltä väliltä. ”Palautteita kerättiin kaikilla kolmella kampuksella viikon ajan. Ylioppilaskunnan hallituksen jäseniä oli tavattavissa yliopiston käytävillä kaikillla kolmella kampuksella, kahtena päivänä myös edunvalvontajaosto”, toteaa ISYY:n sosiaalipoliittinen ja kehitysyhteistyövastaava Heidi Turunen. Perinteisten post it -lappujen ja suullisen palautteen lisäksi käytössä oli myös sähköinen palautelomake, joka ei kerännyt kuin 49 palautetta. Joensuun kampuksella kokeiltiin toista kertaa pa-

Uljas 4 | 26.4.2017

lautteen keräämistä vessan seinältä. ”Joensuussa Carelian vessojen seinällä roikkui lappu ja kynä. Vaikka täytyy sanoa että suhtauduin hieman epäilevästi tähän palautteen keruumenetelmään, saimme oikeasti ihan rakentavaa palautetta tätä kautta”, Turunen toteaa. Muun muassa kielikeskuksen kursseista tuli palautetta, että oppiaineiden vuosittaisen sisäänottomäärät eivät kohtaa sen kanssa kuinka moni pääsee kurssille yhden lukuvuoden aikana. Erityisesti ruotsin kielen kursseja kaivataan enemmän. ”Lisäksi ruoka on sellainen kestoaihe joka nousee palautteissa esiin. Vaikka ruoka sinällään jakaa mielipiteitä puolesta ja vastaan, ravintolahenkilökunta sai ystävällisyydestään paljon kehuja”, Turunen sanoo.

Palautteita

”Eineksestä ei tee mieli maksaa yli kahta euroa” Korjatkaa luentosalien ilmastoinnit! Kirjasto tai oppari saisi olla olla edes paria tuntia auki pidempään. Jotkut tykkää opiskella mieluummin iltaisin! Amican Snellun lyhyt rouva on aina iloinen. Ihana ihminen! Kasvisruoka on ilman muuta plussa mutta Amican kasvispelleily on naurettavaa, on päiviä jolloin lihansyöjille ei ole oikeasti mitään.

Voisiko kasvisruoka olla proteiinipitoisempaa? Pöydät vapaiksi kun on syöty, istumapaikoista pula! Filosofointi jatkukoon muualla. Vähemmän aatteita ja politiikkaa, enemmän toimintaa ja opiskelijaelämää! Ärsyttää, että kysellään palautetta, mutta harvoin sen pohjalta mitään tehdään.

Apua graduahdistukseen

”Miten välttää pitkien graduprojektien mukanaan tuomaa ongelmaa? Gradun pitkän tekemisen seurauksena se voi lopputuotteena koostua useista ”kerrostumista”, joiden suhde toisiinsa voi olla hyvinkin haasteellinen ja näkyä arvosanassa.”Ruusu Yksi yleisimpiä ongelmia pitkälle menneistä graduprojekteista on aiheen hallinta. Kirjoittajan tulisi muodostaa suunnitelma ja pitää sitä vähän samalla tavalla kuin hevosella lappuina silmillä. Jos kirjoittajalla on paljon erilaista tekstiä laajasti aiheeseen liittyen, joutuu miettimään onko aiheen käsittely ja analyysi yhteydessä työn tutkimuskysymykseen. Jos näin ei ole kannattaa joko painaa delete-nappulaa tai säilöä osa tekstistä muualle. Hyvän gradun tulee olla koherentti kokonaisvastaus, jolla vastataan valittuun tutkimuskysymykseen osa kerrallaan.

Lukija oli esittänyt kysymyksen lähinnä itselleen, mutta kysymyksestä voi saada vastinetta myös muille. Kaikkien mahdollisuuksien joukossa on, ettei gradu valmistu. Tämä unohtuu

usein kun puhutaan eri tyyppisistä graduista ja ihmisistä. Gradun teon jatkaminen on yhtä lailla päätös kuin gradun tekemisen pysäyttäminen tai lopettaminen. Rehellisesti lähden siitä, että mikäli gradun teosta tulee muita elämänmahdollisuuksia nielevä riippakivi, eikä motivaatiota aiheeseen ole luvassa on syytä harkita aiheen tai pääaineen vaihtoa, lomaa tai lopettamista. ”Kirjoitustyyli pitäisi olla sellainen että referaatit keskustelisivat keskenään, miten voin muotoilla tekstiä, ettei se ole pelkkää referaattia toisen perään?” Nimi Niminen Referaatin käytölle täytyy olla aina jokin syy. Yleensä tämän tarpeen muodostaa valittu tutkimuskysymys, jonka aineistona tai tutkimuksellisena variaationa esitetään referaatti. Gradu on kuitenkin tutkielma eikä referaatti, jolloin käytännössä tekijän tulisi tehdä argumentteja perustuen käytössä olevaan dataan ja osoittaa asioita tukeutuen evidenssiin. Referenssit ovat tätä evidenssiä, puolesta ja vastaan. Jos lainauksia tulee liikaa, voi miettiä tutkimuskysymyksen tarkentamista, jolloin on jotain uutta mietittävää aiheen kannalta. Tällöin työ ei ole referaatti vaan argumentatiivinen ratkaisu valittuun ongelmaan.

Oikaisuja Uljas 3/2017 Huoltajakorotusta käsitelleessä jutussa Vihreän eduskuntaryhmän kommentin antaja oli ryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen. Ilmestyneessä jutussa vihreiden kommentin antajaksi oli virheellisesti laitettu Mikkosen avustaja Merja Kähkönen.

Tekstaripalsta Älä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09

Emerituspresidentti Hiltunen ilmoitti jättävänsä politiikan. Kansaa kiinnostaa tietää aikooko hän samalla jättää Uljaan tekstaripalstan.

Kampusten välinen epätasaarvo kärjistyy: lounas Kuopiossa 2,2€, Joensuussa 2,45€. Miksi? Kuka maksaa?

Ne Kuopion hallituksen pojat <3

Hiljainen mielenosoitus

JOENSUU Kaupungin keskustassa pidettiin puskaradion avulla järjestetty mielenosoitus huhtikuun ensimmäisellä viikolla. Mielenosoittajat vastustivat pakkopalautuksia ja osoittivat solidaarisuutta kotimaihinsa palautetuille ja palautusta odottaville pakolaisille. Paikalle oli saapunut noin viisikymmentä mustiin pukeutunutta osanottajaa. Flashmob-tyyliseen tapahtumaan osallistunut Elina Hietanen halusi näyttää, että pakkopalautukset turvattomiin ja sodan runtelemiin maihin eivät ole hyväksyttäviä. ”Ystävä kutsui minut mukaan ja se tuli hyvään aikaan, koska tämän asian edessä on ollut niin voimaton olo”, Hietanen sanoi.

Banneista parrasvaloihin Mira Asikainen, teksti & kuva

Maaliskuun Uljaan OKKK-hankkeesta kertovan uutisen yhteydessä kerrottiin, että ISYY:n edustajiston 13 ryhmästä yhdeksän allekirjoitti kannanoton OKKK:sta hallitukselle, ja että kannanoton ulkopuolelle jäivät ainoastaan International Students, Oikeat ja Perussuomalaiset. Jutusta jäi puuttumaan Keskeiset, jotka eivät myöskään allekirjoittaneet kannanottoa.

KUOPIO Pyöriä laitettiin yhteistuumin kuntoon Kuopion kampuksella, kun ympäristöklubin jokavuotinen pyöränhuoltopäivä rantautui Lukeman edustalle. Ympäristöklubilaiset olivat hankkineet paikalle työkaluja, öljyjä ja muita huoltotarvikkeita, ja opiskelijoiden pyörät saivat näillä eväillä todellisen kesäkohennuksen. Ympäristöklubin Helena Ruhasen ja Heidi Sippolan mukaan pyörän on tärkeää olla kunnossa, ettei se mene rikki käytössä – esimerkiksi ketjut on hyvä rasvata vuosittain. Ympäristöklubin kevääseen sisältyy pyörien huollon ohella muutakin, kuten kasvisruoan kokkausiltoja sekä kevätretki Etelä-Konneveden kansallispuistoon.

Sini-Maria Melanen, teksti & kuva

”Oletko varma että haluat jatkaa gradun tekoa?” Tammi

Pyörät kesäkuntoon Saara Närä, teksti & kuva

Onko gradu jumissa? Askarruttaako jokin graduntekoon liittyvä asia? Kysy meiltä, niin vastaamme. Lähetä kysymys yliopiston epävirallisimmalle graduohjaajalle Ari Tervashongalle osoitteeseen aritervashonka@hotmail.com

Etsin

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään

KUOPIO Kuopion kampuksen tiloihin järjestettäväksi suunniteltu YAWAtapahtuma 2017 sai yliopiston ja ylioppilaskunnan puolelta kielteisen vastaanoton. YAWA:n järjestivät yhteistyössä Kuopion OPKO ja ISYY:n kerho Suola. Muutoksen myötä tapahtuma pidettiin ohjelmaravintola Maximin tiloissa. Tapahtumassa vierailleen Laurin mukaan evankelista Michael Otsin puheet tarjosivat mielenkiintoisia näkökulmia suuriin eksistentiaalisiin kysymyksiin. ”Liian evankelioivaa puhe ei ollut, vaan se jätti sopivasti myös tilaa kuulijalle itselleen pohtia asioita. Kysymykset elämän tarkoituksesta, kuoleman jälkeisestä elämästä tai kärsimyksen ongelmasta ovat varmasti mietityttäneet kaikkia joskus, joten aiheina ne olivat erinomaiset”, Lauri sanoi. Uljas 4 | 26.4.2017

”Tyypillisesti koko perhe istuu vierekkäin, ja kaikilla on kännykkä, jonka kanssa keskustellaan.

Tutkimus: puolet lasten liikunnasta omatoimista

Vanhempien tulotaso rajoittaa usein lasten kuljetuksia harrastuksiin. Yhtenä ratkaisuna voisi olla sopia yhteiskuljetuksista toisten vanhempien kanssa.

Lasten liikunnasta ei tarvitsisi ottaa suuria paineita, sillä riittävät liikuntamäärät eivät välttämättä vaadi ohjattuja urheiluharrastuksia tai kalliita välineitä. - Mari Mynttinen, teksti & Pixabay, kuva

tä-Suomen yliopiston Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimukseen liittyvät tulokset osoittavat, että lähes puolet liikunnan määrästä on lasten omatoimista liikuntaa. Lapsen liikunnan tukemiseen ei siis välttämättä tarvita ohjattua liikuntaa tai kalliita välineitä. ”Ohjatut urheiluharrastukset eivät ole välttämättömiä liikuntamäärien turvaamiseksi”, toteaa liikuntatieteiden maisteri Eeva Lampinen Itä-Suomen yliopistosta. ”Kun lapsi on terve ja hänelle annetaan mahdollisuus leikkiä ja liikkua, niin lapsihan kyllä liikkuu luonnostaan, häntä ei tarvitse siihen pakottaa. Siinä eivät aina aikuisetkaan pysy mukana vauhdissa.” Lapsen terveyden ja hyvinvoinnin edistä-

minen on aikuisten yhteinen asia. ”Koulutetut vanhemmat ovat valveutuneita siitä, miten voi edistää lapsen terveyttä ja hyvinvointia. Vanhempien ja lähipiirin positiivisella kannustuksella voidaan

Uljas 4 | 26.4.2017

edistää lapsen liikunnallista elintapaa vanhemman oman esimerkin lisäksi.” Lapsen kehitykseen vaikuttavat liikunnan lisäksi muutkin tekijät. ”Lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle ja itsetunnolle on tärkeää muukin aktiivinen toiminta, kuten piirtäminen, lukeminen ja kirjoittaminen. Perheissä ja koulussa pitäisi myös tätä pitäisi tukea ja arvostaa. Perheiden yhteistä aikaa ja yhdessä puuhailua tulisi vaalia. ” Lampisen mukaan on huolestuttavaa, että lasten liikunnan määrä vaihtelee perhetaustan mukaan. Hänen mielestään erityisesti matalamman sosioekonomisen taustan perheistä tuleville lapsille tulisi tarjota tukea. ”Liikunnan määrän lisääminen kouluissa, liikuntakerhojen perustaminen, seurojen käytettyjen välineiden myynti ja porrastetut valmennusmaksut olisivat vastauksia siihen, miten perheitä voitaisiin käytännössä tukea.” Myös vanhempien välisen yhteistyön Lampinen näkee tärkeänä.

”Tulotaso rajoittaa usein myös lasten kuljetuksia harrastuksiin. Rohkaisen vanhempia kysymään yhteiskuljetuksia toisilta vanhemmilta”, hän lisää. Moni vanhempi pohtii, kuinka saada lapsensa pois sosiaalisen median äärestä. Lampinen muistuttaa, että teknisiä taitoja täytyy tulevaisuudessa osata ja kehitys menee eteenpäin. ”Jaottelu ruutuajan ja liikunnan välillä on oikeastaan väärä, some ei ole pelkästään negatiivinen asia. Tämän kysymyksen äärellä moni vanhempi voisi katsoa peiliin. Kyllähän me aikuisetkin olemme paljon tietokoneella ja kännykällä. Lapset eivät poikkea aikuisesta millään tavalla. Tyypillistä on se, että koko perhe istuu vierekkäin ja kaikilla on kännykkä, jonka kanssa keskustellaan. Kännykän käytön rajoittaminen on kuitenkin tärkeää. ”

sesti läsnä on tulevaisuudessa arvokas. Lampinen toivoo, että lapset soittaisivat kaverin ovikelloa ja pyytäisivät häntä ulos leikkimään. Voi kuitenkin olla, että tallainen toimintakulttuuri on jo hiipunut. ”Liikuntaa lisää ja ruutuaikaa vähemmän. Lapsia voisi kannustaa myös pyytämään omaa vanhempaa osallistumaan liikkumiseen.” Lapsen itsetuntoa hivelee erityisesti se, jos hänelle annetaan mahdollisuus ohjata omaa vanhempaansa liikunnassa tai hän havaitsee olevansa taitavampi kuin aikuinen. Tällainen myönteinen kokemus olisi jokaiselle lapselle tärkeä.

Julkaisun tiedot: Lampinen EK, Eloranta AM, Haapala EA, Lindi V, Väistö J, Lintu N, Karjalainen P, Kukkonen-Harjula K, Laaksonen D, Lakka TA. Physical activity, seden-

Voidaan perustellusti väittää, että taito

tary behaviour, and sosioeconomic status among

fyysiseen kommunikointiin ja kohtaamiseen on heikentynyt. Taito olla fyysi-

Finnish girls and boys aged 6–8 years, European Journal of Sport science 2017;17:462–472.

”Poikien kulttuuriympäristö on yleensä ronski.

Kolumni | Kiitos 2009–2017!

Eläköön Uljas

Tavoitteellinen musiikinopiskelu tukee poikien kouluintoa Helena Tuomela havaitsi väitöskirjassaan, että musiikin opiskelusta saa intoa erityisesti matematiikkaa, äidinkieltä ja kieliä kohtaan. - Tähti Oksanen, teksti

usiikkiluokilla olevat lapset ja nuoret suhtautuvat opintoihinsa selvästi myönteisemmin kuin muut ikätoverinsa. Tiedot käyvät ilmi Helena Tuomelan maaliskuussa Itä-Suomen yliopistossa julkaistusta väitöskirjasta Musiikin vaikutukset kiinnostavat tutkijoita neurobiologeista kulttuurintutkijoihin. Tuomelan tutkimus tuo keskusteluun musiikkikasvatuksen vaikutukset koulussa, jossa peruskoulu ja taiteen perusopetus on sovitettu yhteen. Tulokset puhuvat puolestaan. Intensiivinen musiikkikasvatus tukee lasten opiskelumotivaatiota ja tasaa kulttuurisia sukupuolieroja. Tuomela haastatteli ala- ja

yläkoululaisia koulussa, jossa musiikkiluokkien musiikin opetus on toteutettu yhteistyössä musiikkiopiston kanssa. Koulussa jokainen oppilas valitsee itselleen opeteltavan soittimen, jonka soittoa jatketaan koko peruskoulun ajan. Instrumentin opettelu vaatii Tuomelan mukaan keskittymistä ja tarkkaavaisuutta. Musiikkia koulussa

opetetaan ensimmäiseltä luokalta lähtien 5 tuntia viikossa, josta määrä kasvaa myöhemmillä luokilla. Tuntimäärä on huomattavan suuri tavallisiin kouluihin verrattuna. Musiikin opiskelu tuki Tuo-

melan havaintojen perusteella erityisesti poikien kiinnostusta matematiikkaa, äidinkieltä ja kieliä kohtaan. Koska tytöt suhtautuvat tavallisesti poikia myönteisemmin koulunkäyntiin, ei musiikki näkynyt tyttöjen motivaatiossa yhtä suurina eroina. Tämä kasvatuksellinen ero poikien ja tyttöjen kulttuurissa on Suomessa erityisen näkyvä. ”Poikien kulttuuriympäristö on yleensä ronski”, Tuomela sanoo. Kun lapset kohtaavat soittotilanteessa, kulttuurinen sukupuoli ei korostu, ja oman ryhmän kanssa oleminen on vapaampaa. Myös musiikkiluokkien pojille

oli Tuomelan mukaan tärkeää esimerkiksi pärjätä futiksessa rinnakkaisluokkia vastaan. Sen sijaan koulussa menestymistä he eivät pitäneet nolona. Yksinkertaista selitystä asenteille ei ole nimettävissä. Musiikkiluokille

saattaa valikoitua poikia, joita ronskius ei muutenkaan houkuttele. ”Haastateltavani olivat kuitenkin keskenään hyvin erilaisia, joten on epätodennäköistä, että perheiden valikoituminen vaikuttaisi merkittävästi havaintoihin.” Soittaminen on Tuomelan mukaan tärkeässä osassa lasten itsetunnon muokkaajana. ”Lapset kertoivat, että vanhemmat kuuntelevat heidän soittoaan mielellään. Huomion saaminen vanhemmilta on itsetunnon kannalta tärkeää.” Tuomelan mielestä musiikkia tarvittaisiinkin kouluihin ehdottomasti lisää. Hän pitää tärkeänä erityisesti soiton opiskelua. ”Soittaminen on käsillä tekemistä ja niin vaativaa, että siihen on pakko keskittyä. Musiikkiin liittyy niin monenlaisia tekijöitä. Soittavat lapset määrittelevät itsensä myönteisen kautta ja tietävät osaavansa paljon. Silloin koulusuorituksetkaan eivät tunnu enää vaikeilta. Lähteet:

”Minusta ei tullut Uljaan suurin fani”, totesi entinen Joensuun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Markus Kytölä ISYY:n edustajiston kokouksessa vuonna 2013. Sitten tuli yllättävä ja retorisesti upea mutta. Hän oli juuri kerrannut tapahtumaketjun, jossa Uljaan julkaisema uutinen johti hänen ja kuopiolaisen kollegansa eroon yliopilaskuntien hallitusten johdosta. Sitten hän jatkoi toteamalla, että Uljaalla on tärkeä rooli sivistyksen ja demokratian vahvistajana kampuksilla ja kampuskaupungeissa. Kytölän puheenvuoro vaikutti merkittävästi siihen, että silloisen Marjo Turusen johtaman ISYY:n hallituksen esitys Uljaan lakkauttamisesta kaikeksi onneksi kaatui murskalukemin. Sivumennen lisättäköön, että ei mennyt erityisen pitkään kun se Kytölän kuopiolainen kollega, ex-puheenjohtaja VeliMatti Lammentausta ryhtyi kirjoittamaan juttuja Uljaaseen. Hiukan samankaltaisesta ilmiöstä kerrottiin edellisessä Uljaassa (3/2017), jossa siteerataan Yhdysvaltain entistä presidenttiä George W. Bushia kuinka vapaa lehdistö on elintärkeä asia demokratian kannalta. ”Median on vaadittava minun kaltaisiani ihmisiä tilille, sillä valta addiktoi sekä korruptoi”, hän sanoi. Ja harva presidentti missään on saanut niin paljon ja niin kovaa kritiikkiä lehdistöltä kuin GWB. Sivistyksen tärkeys ja lehdistön rooli sen ylläpitämisessä on

vaikea pitää mielessä arkisen hallinnoinnin ja politikoinnin tuoksinassa. On tavallaan ymmärrettävää, että istuvien hallitusten ja edustajien on kaikessa kiireessä ja paineessa vaikea hahmottaa sitä. Sitten kun ruuhkaisimmat hommat ovat takana ja on vähän aikaa tarkastella oppimaansa, näyttäytyy se monille äkkiä sitäkin kirkkaampana. Uljas ei tietenkään tyydy vain säilymiseen. ”Elossa oleminen ei riitä”, kuten Uljaan pitkän linjan avustajasta vt. päätoimittajan saappaisiin hypännyt Jussi Turunen ensimmäisessä pääkirjoituksessaan totesi. Kehitystä, säätämistä, hinkkaamista ja journalistisen paletin laajentamista tehdään koko ajan ja samalla tavalla kuin koko Uljaan historian ajan: kunnianhimoisemmin kuin resurssit antaisivat myöten. Pahoin pelkään, että tästä taudista taitaa Turunenkin kärsiä, joten meininki tuskin muuttuu sen suhteen. Minä lopettelen kahdeksan vuoden mittaista sarkaani täällä

hyvillä mielin ja suunnattoman ylpeänä siitä, millaisen lehden olemme tästä saaneet rakennettua. Ylioppilaslehtien ajatellaan tätä nykyä olevan kriisissä, mutta mihinkään todennettavaan faktaan se ei perustu. On ollut oikeasti häkellyttävää ja koskettavaa nähdä se sitoutuminen ja into, jolla avustajat ovat Uljasta tehneet. Juttujemme vaikuttavuutta tuskin kukaan kiistää. Tai no eihän tämä lähtö silkkaa ruusuilla tanssimista ole, sillä pilasitte suunnitelmani. Jos olisin päässyt lähtemään täysin tulehtuneissa tunnelmissa, niin olisin saanut tähän otsikoksi upean lainauksen Eric Cartmanilta: ”Screw you guys, I’m going home!”. Nyt ette antaneet syytä lähteä ovet paukkuen. Toiseksi: koko Uljaan historian ajan suunniteltu Porno-Uljas on edelleen tekemättä. Pahoittelen! Jätän vastuun siitä seuraaville tulenkantajille. Siirryn Uljaan tekijästä sen lukijaksi. Uskon, että lehti pitää

minut informoituna ja viihdytettynä. Nyt lopetan ennen kuin minusta karkaa paperille joku vääjäämättömän sinnikäs Snellman-sitaatti. Eläköön Uljas.

Koulutuksen arviointikeskus 20.3.2017: http://www.helsinki.fi/cea/fin/Oppi-

Pasi Huttunen

maan_oppiminen/Tutkimustuloksia/

Kirjoittaja toimi Uljaan Joensuun kampustoimittajana 1.1.2009–31.1.2017 ja

Tyttojen_ja_poikien_valiset_erot.html

Uljaan vt. päätoimittajana 1.2.2017–31.3.2017

Uljas 4 | 26.4.2017

Kuntavaalit

Tuoretta otetta Useita opiskelijaehdokkaita pääsi kunnallisvaaleissa kaupunginvaltuustoon. Edistettäviksi asioiksi he nostavat muun muassa opiskelija-asumisen ja liikenteen. – Saara Närä, teksti & kuvitus

unnallisvaaleissa pääsi läpi monia nuoria ehdokkaita. Joensuussa kaupunginvaltuustoon nousi kuusi opiskelijanuorta, ja Kuopiossa heille aukesi kolme valtuustopaikkaa. Kysyimme uusilta valtuutetuilta heidän tulevasta valtuustokaudestaan ja asioista, joita valtuutetut aikovat kaudellaan kehittää ja viedä eteenpäin. Määräaikaan mennessä vastauksia tuli viideltä valtuutetulta. Hanna Nevala (Kok.), Kuopio:

1. ”Monipuolisten liikuntapaikkojen kehittämistä. Kuopio kaipaa uusia sisäja ulkoliikuntapaikkoja. Tässä suunnittelussa on huomioitava eri liikunta- ja urheilulajit sekä niiden asettamat vaatimukset tilojen ja välineistön suhteen. Myös lähiliikuntapaikkoja kuten esimerkiksi ´ulkokuntosaleja´ ulkoilureittien varteen voidaan kehittää. Hiihtolatujen lisäksi myös kävely- ja pyöräilyreitit tulisi pitää kunnossa talvisin. Aion viedä eteenpäin myös paikallista yrittäjyyttä. Alueen elinkeinoelämää voidaan kehittää ottamalla paikalliset yritykset mukaan hankkeisiin, huomioimalla paikallisuus hankintapäätöksiä tehdessä

Uljas 4 | 26.4.2017

sekä tarjoamalla tiloja, välineistöä ja yrittäjäpalveluita aloittaville yrittäjille. Näin voidaan laskea yrittämisen riskiä ja luoda uusia työpaikkoja.” 2. ”Julkisilla kulkemista paikasta toiseen tulee helpottaa. Linja-autoyhteyksiä viikonloppuisin sekä ilta- ja yöaikoihin on lisättävä. Savilahden kampusalueen kehittämisessä on huomioitava opiskelija-asumisen tarpeet sekä alueelle tarvittavat palvelut, kuten kaupat, harrastus- ja liikuntamahdollisuudet sekä kulkuyhteydet. Kehitetään Kuopiosta elävä ja tapahtumarikas paikka ympäri vuoden. Tuetaan opiskelijajärjestöjä tapahtumajärjestäjinä sekä pidetään harrastus- ja kulttuuripalvelujen opiskelijaliput edullisina.” 3. ”Nuoret valtuutetut tuovat varmasti päätöksentekoon uusia näkökulmia. On hyvä, että meitä uusia ja nuoria valtuutettuja on mukana valtuustossa, jolloin kokeneiden valtuutettujen osaaminen sekä tuoreet ajatukset kohtaavat.” Tahvo Kekkonen (Vas.), Kuopio:

1. ”Haluan ajaa valtuustokaudellani muun muassa ympäristöystävällisen kaupunkirakentamisen, edullisien ja helposti saavutettavien julkisten

palvelujen, kohtuuhintaisen vuokraasumisen sekä monipuolisen kulttuuritarjonnan asiaa. Opiskelijana ja ylioppilaskunta-aktiivina opiskelijoiden asiat ovat itseäni lähellä, ja meitä koskeviin asioihin minulla onkin varmasti paljon annettavaa. En kuitenkaan halua olla vain yhden eturyhmän asioiden ajaja, vaan oikeasti tehdä töitä kaikkien kuopiolaisten hyväksi.” 2. ”Kuopiosta saadaan nykyistäkin parempi opiskelijakaupunki tukemalla eläväistä opiskelijakulttuuria ja luomalla edellytyksiä uusille työpaikoille, sekä tukemalla pienyrittäjyyttä. Uskon, että Savilahti-hanke luo Kuopiosta tulevaisuudessa hyvin houkuttelevan opiskelijakaupungin ja lisää opiskelijoiden viihtyisyyttä. Nykyisin opiskelijoiden suhde kaupunkiin on mielestäni hyvin läheinen ja pyrin valtuutetun roolissa kehittämään yhteyttä entisestään.” 3. ”Mielestäni on äärimmäisen tärkeää, että valtuusto koostuu eri taustoista tulevista ja eri-ikäisistä ihmisistä, jotta valtuuston kokoonpano voisi edustaa edes jollain tasolla kaupungin väestöä. Nuoret tuovat päätöksentekoon uusia näkökulmia, joita ikääntyneemmät valtuutetut eivät välttämättä tulisi edes ajatelleeksi.”

”Nuorilla on usein enemmän rohkeutta tehdä uudistuksia ennakkoluulottomasti ja katsoa pitkälle tulevaisuuteen.

päätöksentekoon Joakim Kärkäs (SDP), Joensuu:

1. ”Joensuun tulee edustaa Suomen kärkeä koulu- ja opiskelupaikkakuntana. Haluan edistää tätä tavoitetta päätöksenteossa turvaamalla terveelliset tilat, opettajien täydennyskoulutuksen ja riittävät määrärahat. Joensuun tulee erottua positiivisesti muista yliopistopaikkakunnista tarjoamalla tukea opiskelijoille oikeasti edullisilla ja laadukkailla palveluilla.” 2. ”Julkinen liikenne on saatava kuntoon sekä lähi- että kaukoliikenteen osalta. Aikataulujen on pidettävä paikkansa, hintojen on oltava asialliset ja reittien toimivat. Liikunta- ja kulttuuripalvelut on oltava kaikkien kuntalaisten saavutettavissa.” 3. ”Yhteistyötä yli puoluerajojen. Jotta saisimme valtuustossa nuorille myönteisiä päätöksiä aikaan, tarvitsemme varmasti nuorisoyhteistyötä yli puoluepoliittisten rajojen. Nuorilla on usein enemmän rohkeutta tehdä uudistuksia ennakkoluulottomasti ja katsoa pitkälle tulevaisuuteen.”

Näitä ja monia muita tavoitteita pyrin myös määrätietoisesti edistämään valtuustokauden aikana.” 2. ”Kaupungin kasvua edistää järkevä kaupunkisuunnittelu, joka takaa tehokkaamman julkisen liikenteen, toimivan pyörätieverkoston, uuden rakentamisen sekä mahdollisuuksia uusille palveluntuottajille lisääntyvän kysynnän myötä. Kaupungin ja korkeakoulujen on edistettävä omien voimavarojensa mukaan yksityisen sektorin ja opiskelijoiden kohtaamista. Tällaisia paikkoja voisivat esimerkiksi olla idea-kahvilat, joissa yksityisen sektorin kohtaamisten lisäksi innovatiiviset ideat kohtaavat ja voivat tuottaa uutta liiketoimintaa alueelle.” 3. ”Nuoret valtuutetut voivat tehdä politiikkaa nuorten silmin. Politiikkaa, joka heijastelee ikäluokkamme avainkokemuksia ja arvoja. Uskon, että esimerkiksi Joensuussa nuorten valtuutettujen yhteistyö yli puoluerajojen on toimivaa erityisesti nuoriin liittyvissä kysymyksissä.”

Jere Nuutinen (Kesk.), Joensuu:

1. ”Puurakentamisen edistäminen, subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen ja pyöräilyn edistäminen olivat pääteemani vaalikampanjan ajan.

Oskari Korhonen (Vihr.), Joensuu:

1. ”Kunnat ovat henkisesti hieman tuuliajoilla sote- ja maakuntauudistuksen vuoksi – siihen sumuun ei auta kuin

seilata rohkeasti ja navigoida hyvässä yhteistyössä yhdessä muiden kuntien, maakuntien ja valtion kanssa. Konkreettisia asioita, joita on syytä edistää Joensuussa jo nyt, ovat esimerkiksi ilmastokestävä kasvisruoka, jonka osuutta kunnallisissa ruokapalveluissa tulisi kasvattaa. Kaupunkipyörät ovat myös mielenkiintoinen projekti ja niiden käyttöönottoa on syytä ainakin harkita.” 2. ”Opiskelija-asuminen on varmasti lähes jokaiselle opiskelijapoliitikolle tärkeä teema, joka koskettaa useimpia kaupungin toisen asteen opiskelijoista ja korkeakouluopiskelijoista. Opiskelijakäyttöön soveltuvia asuntoja kannattaa kaavoittaa hyvien kulkuyhteyksien päähän. Ylipäätään aktiivinen ja riittävä kaavoittaminen edesauttaa myös sitä, että hintataso on siedettävämpi myös yksityisiltä markkinoilta asuntonsa vuokraaville, kun pulaa asunnoista ei pääse syntymään.” 3. ”Nuorten valtuutettujen innokkuus, visio sekä politiikan sisältöjä ja toimintatapoja sopivan kriittisesti tarkasteleva asenne yhdistettynä kokeneempien tekijöiden perehtyneisyyteen ja hiljaiseen tietoon on mainio kombo – valtuustoissa tarvitaan molempia.”

Kysymykset valtuutetuille: 1. Mitä asioita lähdet viemään eteenpäin valtuustokaudellasi?

2. Miten kaupungistasi saa paremman paikan opiskelijalle?

3. Mitä uutta nuoret valtuutetut voivat tuoda kunnallispolitiikkaan?

Kuntavaalit pidettiin 9. huhtikuuta 2017. Ennakkoäänestys oli 29.3.–4.4.

Uljas 4 | 26.4.2017

Politiikka

Retoriikantutkija pääsi opeillaan keskustan riveihin Jouni Tilli kirjoitti pääministeri Juha Sipilän televisiopuheesta tekstin, joka nimettiin Sipilän pelastuskertomukseksi. Tillin uusi kirja on kunnianosoitus suomalaiselle nykyretoriikalle. – Reeta Kankaanpää, teksti & Petri Blomqvist, kuva

yksyllä 2015 retoriikantutkija ja yhteiskuntatieteiden tohtori Jouni Tilli analysoi Politiikasta.fi-sivustolla pääministeri Juha Sipilän televisioitua puhetta. Sipilän pelastuskertomukseksi nimetty teksti luettiin yli 15000 kertaa ja sen levittämisen kieltäminen Jyväskylän yliopiston some-kanavilla herätti spekulaatioita mahdollisesta poliittisesta painostuksesta. Tillin tyyli on niin ironinen, että sitä voi paikoitellen sanoa suoranaiseksi vittuiluksi. Jouni Tilli tutkii poliittista ja uskonnollista vallankäyttöä Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa. Häneltä ilmestyi vuoden alussa teos Miten puhumme, kun puhumme politiikkaa (2017), joka on jo ehtinyt herättää tunteita lukijoissa. Teosta voisi luulla poliittiseksi kannanotoksi ja siksi Tilli toivookin, että politiikan ja vallankäytön tutkimuksen käytännöt tulisivat tutummaksi Suomessa. ”Poliittisen retoriikan analyysin tarkoituksena on olla terävää ja kriittistä. Muu kuin politiikan tutkija saattaa erehtyä pitämään analyysia nimenomaan poliittisena kritiikkinä, mutta kriittisyys on retoriikantutkimuksessa arkipäivää.” Politiikasta.fi julkaisi Tillin pelastuskerto-

muksen sivullaan ja Tilli ehdotti tekstin jakamista Jyväskylän yliopiston sosiaalisen median kanavilla. Yliopisto jakoi

Uljas 4 | 26.4.2017

linkin. Muutaman tunnin kuluttua he kuitenkin yllättäen poistivat sen. ”Yliopiston viestinnän johto oli siinä tilanteessa todella tarkka, jopa vähän hysteerinen, jos suoraan sanotaan. Ensin epäilin, että heitä on saatettu painostaa poistamaan teksti. Mutta tämä nyt on täysin spekulaatiota.” Retoriikkakirjaa tehdessään Tilli suomensi samaan aikaan Hannah Arendtin (1906–1975) Eichmann Jerusalemissa -teosta. Hän vertaa politiikan analyysiaan Arendtin tyyliin kirjoittaa purevan ironisesti. ”Arendtista ei aina tiedä, kirjoittaako hän analyysia vai vittuileeko hän. Teksteissäni on sama idea. Tyylini on terävä.” Tillin väitöskirjasta julkaistiin teos

nimeltä Suomen pyhä sota (2014), joka käsittelee jatkosodan aikaisen papiston retoriikan osuutta kansalaisten taistelutahdon innoittajina. Tutkija Tilli ajatteli, että olisi hauskaa kokeilla retoriikan tutkijan Kenneth Burken (1897–1993) tarjoamia lukutapoja myös nykyajan teksteihin. ”Suomessa sellaista ei ole juurikaan tehty, toisin kuin Yhdysvalloissa,” sanoo Tilli. Tillin mukaan Burke korostaa ironian ja sarkasmin tajua retoriikassa. ”Suomessa puheet leimataan ehkä liian helposti tylsiksi. Niissä on kuitenkin käytetty paljon klassikoista tuttuja reto-

risia keinoja ja kansallista paatosta. Oma kirjani onkin samalla myös kunnianosoitus suomalaiselle nykyretoriikalle.” Vaikka Tillin esittämä kritiikki on terävää, ja joissakin kohdissa hän myöntää menevänsä hieman ylitulkinnankin puolelle, niin sen ei hänen mielestään tarvitse olla niin vakavaa. Poliitikot tunnetusti saarnaavat ja kriitikot kritisoivat. ”Analyysikin voi olla retorinen teksti ja siinäkin voi käyttää leikittelevää otetta.” Tillin analysoimat poliitikkojen puheet herättävät alitajuntaisia vihaisia reaktioita, mutta ilman retorista analyysia on vaikea sanoittaa, mikä niissä oikeastaan ärsyttää. Kun Tilli avaa kirjassaan puheita ja niiden taakse kätkeytyviä sanottuja ja sanomattomia merkityksiä, lukija saattaa raivostua ja kokea itsensä huijatuksi. 2010-luvun poliittinen puhe kuulostaa uskonnolliselta paimennukselta. ”Talouspuhe on hämmentävää. Leikkausten syy on leikkausten kohteessa. Palkansaajat tulevat liian kalliiksi, ja yliopistot ovat laiskoja ja tehottomia. Poliitikot antavat ymmärtää, että leikkauksen kohteeksi joutuneet ovat itse ansainneet sen.” Syyllistävä ote on Tillin mukaan papil-

lista. ”Sisältä löytyvän parannuksen saarnaaminen on hengellisen vallankäytön

muoto.” Tilli kuitenkin korostaa, että kyse ei ole pääministerin tai muiden poliitikkojen henkilökohtaisesta vakaumuksesta vaan papillinen puhe liittyy uusliberalistiseen talouspuheeseen. ”Talouspuhe on uskonnollisen pauhaavaa. Poliitikot kutsuvat syntisiä katumukseen. Siinä on papillinen tyyli. Sanotaan, että tämä on teidän vika, tällaisia syntejä teillä on, näin pitää tehdä katumusta ja sen jälkeen tulee paremmat ajat.” Viime aikoina Sipilä onkin esiintynyt isä aurinkoisena. ”Sipilä julistaa, että leikkaukset on nyt tehty ja aurinko alkaa taas paistaa kaikille. Aivan kuin tämä hallitus pääministerin johdolla olisi saanut aikaan tämän kaiken. He sivuuttavat muun muassa kansainvälisen talouden vaikutukset Suomeen. Taitavan poliitikon on toki syytäkin yrittää esittää asiat juuri näin, erityisesti vaalien alla.” Oma ironiansa on siinä, että Tilli oli itse

Reisjärvellä ehdolla kunnallisvaaleissa sitoutumattomana keskustan riveissä ja pääsi valtuutetuksi. Hän teki pienen kampanjan ja toteutti retoriikan oppeja, ja ne tehosivat hyvin. ”Retoriikalla saa paljon aikaan. Liian moni kuntaehdokas jää turhan abstraktille tasolle tai pelaa varman päälle, kun retorinen rohkeus puuttuu.”

”Poliitikot kutsuvat syntisiä katumukseen. Siinä on papillinen tyyli.

Uljas 4 | 26.4.2017

OCK PPAR

2017 .6.

KAU

S OSUU

anni,

u, S na Pu

Pe 16

maal

Nor Eppu

La 17.6.

Ellinoora, An

tti Tuisku, A p

LIPUT: pe

35€/HLÖ (45€) | la

ulanta, Yö, P

40€/HLÖ (50€) | su alle 7-vuotiaat 6 €/HLÖ / yli

7-vuotiaat 12€/HLÖ (alle 1v ilmaiseksi). 2 päivän lippu Su perhelippu

ete Parkkon

69€/HLÖ (89€) |

30€ (45€). Sisältää 1-3 alle 7-vuotiasta ja 1-2 aikuista / yli 7–vuotiasta.

Lisätietoja: Joensuun Sokos Hotellien myyntipalvelu p. 020 123 4660 tai sales.joensuu@sokoshotels.fi Liput myös lippu.fi palvelupisteistä (R-kioskit ja Prisma)

Puhelun hinta 020-alkuisiin numeroihin: 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min. WWW.OSUUSKAUPPAROCK.FI

OSUUSKAUPPAROCK

Pääsylip

Pe 16.6. 45 € La 17.6. 50 €

Uljas 4 | 26.4.2017

Ura

Parasta kuvaa metsästämässä

Valokuvaamisen voi nähdä työnä muiden joukossa, mutta motivaatio omaan tekemiseen voi lähteä myös esimerkiksi halusta esitellä muille harrastustaan, kuten terveellistä syömistä tai luontoa. Ammatikseen kuvaavat kertovat urapolustaan. – Lotta Pellas, teksti & Krista Ylinen, Krista Kuparinen, Riikka Kantinkoski, kuvat

oin kahdeksan vuotta sitten ruokatoimittaja ja -kirjailija Virpi Mikkonen perusti hyvinvointia käsittelevän Kiitos hyvää -blogin. Blogin perustamisen myötä hän tutustui valokuvaamiseen. ”Ruokakuvien ottaminen ja ruokastailaus tuntuivat inspiroivalta, ja halusin välittää kuvien kautta miten herkullisia hyvää tekevät ruuat voivat oikeasti olla”, Mikkonen kertoo. Noin puolitoista vuotta blogin perustamisen jälkeen Mikkonen valmistui silloisen toimittajantyönsä ohella health coachiksi. Mikkonen teki valokuvaajays-

”Pyrin kuvaamaan omaehtoisesti asettamatta paineita. tävänsä kanssa vaihtokaupat: hän antoi ravintovalmennusta ystävälleen, joka puolestaan piti Mikkoselle kuvauskoulua. Mikkonen ei enää päivitä Kiitos hyvää -blogia, mutta vuonna 2014 ilmestyi samanniminen ruokakirja, jonka kaikki kuvat ovat hänen itsensä ottamia. ”Edessä oli uusi kasvupaikka kuvaajana. Sain jälleen apua parilta kuvaajakaveriltani, pääasiassa värimäärittelyissä ja muissa käsittelyyn liittyvissä asioissa ja onnistuin kun onnistuinkin saamaan omaa vaativaa silmääni tyydyttävän paketin aikaiseksi.” Valokuvaaja Krista Kuparinen osti

ensimmäisen järjestelmäkameransa 13-vuotiaana ensimmäisestä työpaikasta saamillaan säästöillä. Siitä lähtien hän on

Tuomas Heinonen , Krista Kuparinen ja Virpi Mikkonen valokuvaavat työkseen.

itse opetellut kuvaamaan, ja nyt kuvaajakokemusta on karttunut sen verran paljon, että valokuvaamisesta on tullut ammatti. Kuparinen kuvaa niin ammattimalleja kuin yksityishenkilöitäkin. Lukio-opintojen ja graafisen suunnittelun kaksoistutkinnon suorittanut Kuparinen teki lopputyönään lukuvuosikalenterin 2014–2015 Ajaston kustantamana. ”Silloin taannoin kun mietin, että mitä haluaisin tehdä lopputyökseni, niin tajusin etten ole koskaan löytänyt sellaista kalenteria kaupasta, joka miellyttäisi täysin mun silmää. Päätin sitten että tässäpä mulle hyvä aihe kouluduunia varten”, Kuparinen kertoo She moves in her own

way -blogissaan. Tällä hetkellä Kuparinen asuu ja työskentelee Australiassa, jonne hän lähti ensin au pairiksi. Nykyään hän valokuvaa ja päivittää somea vaateyritykselle, jolle on töissä. Mikä saa valokuvaaja Tuomas Heinosen

heräämään aamuyöstä ja olemaan välittämättä kylmästä ilmasta? ”En saisi itseäni motivoitua heräämään kello neljä aamulla ja ajettua suolle tai meren rannalle palelemaan jos en tietäisi, että silläkin reissulla voi syntyä paras kuvani”, Heinonen sanoo. Heinonen on liikkunut luonnossa koko ikänsä. Myös Heinosen isä on ku-

vannut työkseen luontoa, ja sitä kautta se on tullut myös lähelle Heinosta. Kamera kulki mukana nuorena tehdyillä kalareissuilla. Pikkuhiljaa valokuvaaminen alkoi kiinnostaa enemmän, kalastus on vasta äskettäin palannut takaisin kuvaamisen rinnalle viidentoista vuoden tauon jälkeen. Heinonen pitää blogia, jossa hän muun muassa julkaisee luontokuvan viikoittain. Valokuvaamisen lisäksi Heinosella on myös toinen työ, joten kuvaamiseen hän pyrkii suhtautumaan rennosti. ”Pyrin kuvaamaan omaehtoisesti asettamatta itselleni paineita ja stressiä kuvaamisesta.”

Uljas 4 | 26.4.2017

”En halua liikaa houkutella tähän tutkimukseen ketään, sillä se estäisi heidän työllistymisensä taloustieteilijöinä.

Tasapaino on poikkeus Matti Estolan tutkimus määrittelee markkinavoimat. Valtavirtaiselle taloustieteelle se on liian kerettiläistä. – Pasi Huttunen, teksti & Mira Asikainen, kuva

altavirtaisen taloustieteen metodit eivät kestä päivänvaloa. Markkinavoimista puhutaan syvän vakaumuksellisesti vaikka kukaan ei ole määritellyt niitä. Tuoreessa kirjassaan Newtonian Microeconomics: A Dynamic Extension to Neoclassical Micro Theory taloustieteilijä, viime vuonna Itä-Suomen yliopiston kansantaloustieteen lehtorin virasta irtisanottu Matti Estola tekee sen, mutta vastassa on tiilimuuri. Uljaassa huomasimme, että Estolan kirja on ilmestynyt ja kiinnostuimme, mutta kävi ilmi, että yksikään kirjasto Suomessa ei ollut laittanut alkuvuodesta ilmestynyttä kirjaa hankintaan. ItäSuomen yliopiston kampuskirjastosta kysellessä siellä ei tunnuttu edes tietävän, että oman yliopiston tutkija on tällaisen kirjan ison kansainvälisen kustantajan Palgrave Mcmillanin kautta julkaissut. Täsmällisten mittayksiköiden tuominen taloustieteeseen näyttää olevan liian kerettiläistä. Haastajia klassisellla taloustieteellä on

riittänyt Karl Marxista asti. Etenkin yhteiskuntatieteiden puolelta on kritiikkiä sadellut runsaasti, mutta nyt Estola ja muut ekonofyysikot tuovat haasteen vastakkaiselta suunnalta, kovien luonnontieteiden puolelta. ”Yhteiskuntapoliitikot kritisoivat taloustiedettä, mutta heillä ei ole tarjota parempaa. Esimerkiksi Marxilla oli teoria yhteiskunnan kehityksen lainalaisuuksista, mutta hän ei koskaan kirjoittanut näitä lainalaisuuksia empiirisesti testattavaan muotoon. Visionääri hän kyllä oli”, Estola sanoo. Estola soveltaa Isaac Newtonin kehittämiä dynamiikan mallintamisperiaatteita taloudellisten ilmiöiden mallintamiseen. Raha vastaa energiaa ja sen lisääminen yhteen paikkaan saa aikaan vaikutuksia, jotka puolestaan vaikuttavat kaikkeen muuhun. Toisin kuin klassisen taloustieteen staattiset mallit, Estolan dynaaminen malli ottaa huomioon taloudellisten ilmiöiden nopeuden ja kiihtyvyyden, joita ei vallitsevassa taloustieteessä ole edes määritelty. ”Toistaiseksi taloustieteellisissä mal-

leissa on mallinnettu vasta tasapainotilanteita, joka on yksi erikoistapauksia. Kirjassani oletan, että talouden yksiköt pyrkivät kohti parempaa olotilaa. Näistä pyrkimyksistä aiheutuvat talouteen kohdistuvat voimat”, Estola selittää. Hän on siis sovittanut differentiaaliyhtälön muotoon sen arjessa helposti havaittavan seikan, että yritys joko jatkaa entisellään, kasvaa tai supistuu ja menee ehkä konkurssiin. Ekonofysiikan koulukunta syntyi samanaikaisesti Bostonissa ja Budapestissa 1980-luvulla kun fysiikan opiskelijat halusivat soveltaa oppimiaan kompleksisten systeemien mallintamismenetelmiä osakemarkkinoiden mallintamiseen. Nämä mallit osoittautuivat käyttökelpoisiksi. Estolan mukaan fyysikot esimerkiksi hylkäsivät oletuksen normaalijakaumasta osaketuottojen riskin arvioinnissa ja siirtyivät käyttämään Lévy ja Power Law -jakaumia. Nämä jakaumat kuvasivat paremmin talouskriisien aikana havaittuja poikkeuksellisia vaihteluja markkinoilla. Valtavirtainen taloustiede ei Estolan ja muiden ekonofyysikkojen malleja ole hyväksynyt. Estola harmittelee, että eri koulukuntien mallien paremmuutta ei olla päästy kunnolla vertailemaan, koska taloustieteen lehdet eivät suostu julkaisemaan ekonofyysikkojen tutkimuksia. Jotain kertoo se, että vaikka kukaan ei osoittanut Estolan teoriaa virheelliseksi, kesti hänellä toistakymmentä vuotta saada kirjansa julki. ”Ainoa kommentti, jonka 20 vuotta sitten julkaisemaani suomenkieliseen versioon kirjasta olen saanut, on eräällä baaritiskillä noin 15 vuotta sitten: ’Kukaan ei pysty sanomaan, että kirjassasi olisi jokin virhe, mutta kukaan ei myöskään tule sanomaan että olet oikeassa, koska silloin heiltäkin menisi apurahat’”, Estola muistelee. Vertaisarviointiin perustuvassa julkai-

sujärjestelmässä on puolensa, mutta toisaalta se myös vahvistaa vallalla olevan koulukunnan asemaa. ”Pitäisi olla tieteellisiä lehtiä, joissa on pakko julkaista artikkeli, jossa ei ole yhtään laskuvirhettä eikä loogista ajatteluvirhettä”, hän ehdottaa. Puheeksi tulee Estolan ohjaama

Kristian Vepsäläisen gradu, jossa Vepsäläinen rakensi simulointimallin kansantalouden tilinpidosta. Estola harmittelee, että senkään jatkokehittelylle ei rahoitusta ole löytynyt. Hänen mukaansa esimerkiksi Suomen pankin tai valtiovarainministeriön olisi kannattanut palkata Vepsäläinen edes muutamaksi kuukaudeksi saadakseen mallin testiin ja jatkokehittelyyn. Estola epäilee, että tutkimuslaitoksissa ei haluta ottaa uusia ennustemalleja testattavaksi, sillä se uhkaisi käytössä olevia malleja ja niiden kehittäjiä. Kupla ehkä puhkeaisi. ”Oppikirjoissa esitetty malli kansantalouden tilinpidosta on monella tapaa virheellinen. Kristianin kanssa kehittämämme malli vastaa kansantalouden tilinpitoa. Vertasimme mallilla saatuja tuloksia toteutuneeseen kehitykseen 25 vuoden ajalta ja malli osoittautui riittävän tarkaksi.” Paradigman muutos saattaa Estolan mukaan olla ennen pitkää edessä taloustieteessä. ”Olen 20 vuotta opettanut opiskelijoille dynamiikan lainalaisuuksia. En tiedä olenko onnistunut”, hän sanoo ja lisää, että ei ole ohjannut yhtään teemaan liittyvää väitöskirjaa, koska niille ei saa rahoitusta. ”En halua liikaa houkutella tähän tutkimukseen ketään, sillä se estäisi heidän työllistymisensä taloustieteilijöinä.” Tieteellisen paradigman muutos on vaikea prosessi. Valta-asemassa olevat pitävät kiinni asemastaan kynsin ja hampain, vaikka se perustuu virheellisiin oletuksiin. Nyt kun suuri kansainvälinen kustantaja Palgrave Macmillan julkaisi Estolan kirjan, on mahdollista, että hänen ehdotuksensa uudeksi teoriaperustaksi saa kannatusta. Saattaa olla, että hänen mallinsa huomataan ennustavan taloudellisia ilmiöitä vanhoja malleja paremmin tai sitten ei. Estola itse on testannut sitä Suomen ja Ruotsin aineistoilla ja newtonilainen teoria on toiminut kaikissa tapauksissa vallitsevaa uusklassista teoriaa paremmin. Newtonkin sai teoriansa lopulta läpi pitkästä vastustuksesta huolimatta. Yksi siihen vaikuttanut syy oli se, että hänen gravitaatioteoriansa auttoi selittämään tykinkuulien lentorataa.

Kainalo | Ennustemalli

Minne raha virtaa Graduksi Kristian Vepsäläisen työ on epätavallisen kunnianhimoinen. Matematiikan alan gradussaan Kansantalouden tilinpidon mallintaminen differenssiyhtälöillä vuodelta 2014 hän kokeili, onko kansantalouden reaalitilinpidolle mahdollista laatia ennustemallia. Käytännössä siis seurataan rahavirtoja mallissa, jossa vuorovaikutuksessa ovat talouden eri toimijat. Mallilla saatujen tuloksien vertailussa 25 vuoden tilastoihin päästiin hyvin lähelle toteutunutta tilannetta. ”Miten kotitalouden tekemä kulutus yrityssektorilla vaikuttaa koko kansantalouteen ja sen eri sektoreihin”, Vepsäläinen mainitsee esimerkkinä. Jatkokehittelyn tie on ollut kivinen, ja esimerkiksi Suomen pankki sanoi ei, mutta sen verran rahoitusta jatkokehittelyyn Vepsäläinen on saanut, että hän teki Seurakuntien talousneuvoston säätiöltä saadulla apurahalla mallista version, joka simuloi kirkon taloutta. ”Uskon, että koulukuntakysymyksillä on asiassa erittäin suuri merkitys, sillä tuollainen malli vaatii isoja ajattelutavan muutoksia ja lisäksi uusien työkalujen opettelua. Ongelmana on myöskin se, että moni julkisin varoin rahoitettava taho pitää härkäpäisesti kiinni omastaan ja kieltäytyy kaikista vertailuista vedoten liikesalaisuuteen. Esimerkiksi Suomen Pankin suhteen tilanne oli tällainen”, hän puuskahtaa. ”Lisäksi kyseessä on puhdasta muutosvastarintaa ja pelkoa siitä, että jos tällainen leviää ja valtavirtaistuu, niin oma elämäntyö tai merkittävä osa siitä menee enemmän tai vähemmän romukoppaan.” Hän myöntää, että mallin saama kritiikki suppeudesta ja käyttöliittymän hankaluudesta pitää paikkansa. Kansantalouden tilinpidosta mukana ovat vain tärkeimmät muuttujat. Senkin vuoksi jatkokehittely olisi tärkeää.

Uljas 4 | 26.4.2017

”Ei epäonnistuminen tee kenestäkään yhtään huonompaa ihmistä eikä ketään rakasteta yhtään vähempää sen takia.

Luovuttaminen estää elämästä Sisusta kertovassa kirjassa sisu on astetta korkeampien rimojen ylittämistä, eikä mitään arkipäiväistä pientä puuhastelua. Vaikka menestystarinat voivat inspiroida, toisten menestyksestä lukeminen saattaa jopa lannistaa. – Laura Ramstadius, teksti & Pixabay, kuva

piskelupaikan saaminen tai yrityksen perustaminen eivät tapahdu helposti, saati itsestään. Myös läheisen ihmisen menetys koettelee jaksamista. Elämän eri haasteiden kohtaaminen ja voittaminen vaativat kaatumista ja jaloilleen nousemista, sisua. Sonja Strömsholmin, Emilia Lahden, Lauri Järvilehdon ja Meeri Koutaniemen teos Sisu – tarinoita itsensä ylittämisestä ja hyvän tekemisestä (2015) kertoo suomalaisesta sisukkuudesta neljäntoista elämäntarinan kautta. Kirjan ihmisille sisu ei ole sinnikkyyttä vaan astetta korkeampien rimojen ylittämistä. Rauli Virtasen tarina kertoo nuoruuden huimapäisyydestä, siitä kuinka nuorella iällä kannattaa ottaa riski ja hypätä tuntemattomaan. Hänellä ei ollut minkäänlaista varmuutta siitä mihin työmatka vie ja riittävätkö rahat maailmalla selviytymiseen, mutta sisun voimalla hänestä tuli rikas kokemuksien valossa. Miki Kuusi taas koki tarttuneensa sisuun perustaessaan Slush-tapahtumaa vasta hieman yli 20-vuotiaana. Hän tiedosti tilanteen epävarmuuden mutta ei antanut sen tuhota unelmiaan, vaan teki mitä halusikin ja menestyi. LindaMaria Roine puolestaan kertoo selviytymistarinan siitä, kuinka huumeringeistä voi tahdonvoimalla päästä irti ja saada elämälleen tarkoituksen. Tarinoiden kirjoittajia yhdistää intohi-

moisuus elämää kohtaan. He ovat kokeneet monia vastoinkäymisiä elämässään, mutta vain sisulla, yrityksen ja erehdyksen kautta he ovat löytäneet oman kutsumuksensa. Jokainen pystyy varmasti samaistumaan edes yhteen näistä tarinoista. Ei välttämättä juuri tämän hetkisessä elämäntilanteessa, mutta joskus myöhemmin näiden ihmisten vertaistarinat voivat auttaa löytämään toivoa ikävistä tilanteista selviytymiseen. Sankaritarinoita kirjoitetaan paljon ja naistenlehdet pursuavat niitä. Tietenkin

Uljas 4 | 26.4.2017

Koettua

Ero ja ystävän alkoholismi kovia paikkoja

Kysyimme opiskelijoilta, millaisissa tilanteissa he ovat tarvinneet sisua selvitäkseen. Vastaajat eivät halunneet esiintyä jutussa koko nimellään.

niiden ajatellaan antavan ihmisille toivoa synkimpiin hetkiin, mutta aina niin ei kuitenkaan tapahdu. Osa saattaa kohdata onnistumistarinat lamaannuttavina, koska ei kykene samaan kuin tarinan sankari. Vaikka kuinka olisi yrittänyt kaikin voimin, kaikella sisulla, ei välttämättä onnistu. Se lannistaa. Vaikka elämme lähtökohtaisesti tasa-arvoisessa maassa, kaikki eivät kuitenkaan saa yhtäläisiä kortteja elämän rakentamiseen. Heikompi sosioekonominen tausta, koulukiusaaminen, perheväkivalta tai vaikka kariutunut parisuhde, niillä kaikilla voi olla kauaskantoiset seuraukset. Itsetunto voidaan murskata jo pienenä lapsena niinkin pahasti, että myöhemmässä elämässä on vaikea uskoa itseensä ja omiin kykyihin. Onnistumiselle ei uskalleta antaa mahdollisuutta, koska epäonnistuminen pelottaa. Yksi isoista merkittävistä elämänkulku-

amme säätelevistä asioista on kuitenkin sattuma. Sattuma on aina pelissä jossain määrin esimerkiksi siinä, keihin ihmisiin törmää ja kenen kanssa jakaa elämäntilanteensa. Tai sitten sattuuko näkemään juuri itseään kiinnostavan työpaikkail-

moituksen ja saamaan huippuduunin, josta ponnahtaa askeleen lähemmäs unelmiaan. Sattuma ohjailee meitä, sekä hyvässä että pahassa. Ei siis tulisi koskaan vertailla omaa

elämäänsä sokeasti muiden elämäntarinoihin, koska jokainen elää omista lähtökohdistaan. Vaikka nykymaailmassa vaaditaan yhä suurempia onnistumisia, menestymistä jokaisella elämän osa-alueella sekä riskien ottamista, voi jokainen itse päättää kuinka kokee elämänsä. Ei tarvitse olla sankari, jotta voi kokea elämänsä onnistuneeksi ja hyväksi. ”Ei epäonnistuminen tee kenestäkään yhtään huonompaa ihmistä eikä ketään rakasteta yhtään vähempää sen takia”, kuten konfliktinjärjestöä johtava Tuija Talvitie kirjoittaa tarinassaan. Kyllä, Sisu on tsemppiviestejä ja maail-

manparannustarinoita puhkuva positiivisuuskirja, mutta sitä ei ole kirjoitettu yhtään väkisin. Sen mukana ei tule tippaakaan ylimääräistä kaunistelua, sillä jokainen tarina sisältää myös elämän harmaat puolet rehellisesti kerrottuina yhtään häpeilemättä. Se tekee kirjasta rehellisen hyvän.

”Tähän mennessä mun elämää ei ole tapahtunut mitään kovin suuria haasteita, kun olen vielä niin nuori, mutta ehkä tuo pitkän parisuhteen päättyminen olisi sellainen, joka oikeasti vaati sisua, että siitä pääsi yli. Siinä hetkessä, kun rinnalla ei ollutkaan enää sitä tiettyä henkilöä ja oli yksin, tiedostin että mun tarvitsee itse tehdä pääni sisällä päätös siitä että selviän tästä, ja asettaa tavoitteita elämälleni. Näin ollen löysin kivoja juttuja elämääni ja oman keinoni päästä yli erosta. ” - Rosa

”Näin vanhemmalla iällä on tullut koettua monia asioita, jotka ovat vaatineet sisua. On yksi ystävä, joka on pahoissa alkoholivaikeuksissa. Hänellä on kyllä kova tahto irrottautua alkoholista, mutta voimaa häneltä ei löydy siihen tarpeeksi. Näin ystävänä olen yrittänyt kaikkeni auttaessani häntä ongelmissaan, olen käynyt siivoamassa ja auttanut muilla tavoin, mutta tuntuu, että oma sisu ei enää riitä. Turhauttaa kun omat voimat eivät enää riitä, vaikka huoli hänestä onkin suuri. Hänen pitäisi itse tiedostaa ongelmansa, jotta voisi parantua. Sisuttaa. ” - Korhonen

”Viime keväänä koin, että en ollut tarpeeksi tyytyväinen ulkonäkööni ja halusin näyttää ylioppilasjuhlissani paremmalta. Näin ollen päätin, että saavutan ihailemani mekon mitat ylioppilasjuhlapäivääni mennessä. Se vaati paljon syömisten perään katsomista ja myös eri juhlissa tahdonvoimaa olla syömättä herkkuja. Mutta loppujen lopuksi sisukkuus palkittiin. - Noora

”However much the left may want to dismiss these concerns it does so at its own peril.

Has the Right run out of steam in the west or is it merely getting its breath back? The contest for the French Presidency is underway once again. The next leader of France will be either Emmanuel Macron or Marine Le Pen. With the Right suffering recent electoral and legislative setbacks in Europe and the US we take a closer look at what the Right is, where it came from and why it is has been in the ascendency in the west once again. – Barry Redin, text & Pixabay, picture

n est chez nous! – this is our home – was the battle cry ringing in the ears and shaking the rafters at the Dôme auditorium Marseille where, in her final campaign rally before the first-round vote in the French presidential election, Front National leader Marine Le Pen promised to protect France from Islamic fundamentalism, “waves of immigrants”, terrorism and the ravages of “savage globalisation’’ which in her opinion has ‘’organised the world like a big supermarket where everything is for sale, where everything is bought, including people, including workers. Well France is not for sale, the French people are not for sale.’’

she’s really close to the hunting lobbies and wants them to be in charge of the regions’ ´ecological´ issues.’’ Yet despite the wave of right-wing populism that has surged across the west resulting in Brexit and a Donald Trump presidency the latest poll from PrésiTrack OpinionWay/ORPI for Les Echos and Radio Classique puts the top four candidates for the title of Président de la République française within just four points of each other with Emmanuel Macron, the centre-right pro-EU candidate, leading with 23 per cent and Marine Le Pen just one point behind. With recent defeats for Populists such

In the United States, for instance, the

Throughout her speech she decried the

open border policy that is the Schengen Agreement as a ‘’sieve’’ which allowed terrorists to cross EU borders “like tourists” and repined the fate of her compatriots with theatrical laments such as, ‘’How long can we live like French people in France, when whole neighbourhoods are being transformed, when women are being forced to wear the veil?” Such bombast was no doubt designed to stir her base and perhaps galvanise the race for the Élysée Palace into a binary choice for voters between ‘’the only candidate who can overthrow the oligarchy that makes sure nothing changes’’ and those ‘‘transforming France into an enormous squat.’’ Le Pen has managed to drag her par-

ty from the political fringes to the mainstream but many are still sceptical of her ability to lead the world’s 6th largest economy. Antoine Scherer, a French ecologist interning at Karelia University of Applied Sciences believes a Le Pen Presidency ‘’would certainly be a disaster for France. Le Pen’s entire campaign was entirely based on pseudo-social topics, playing with people’s fears and doubts. She’s in favour of fossil fuels and nuclear energy, at the expense of renewable energies;

those supportive of the Ancien Régime, namely monarchists who stood for hierarchy, tradition, and clericalism and the expression only became prominent in France after the restoration of the monarchy in 1815. Though initially a term employed to identify reactionaries, traditional conservatives and monarchists the term is often used in conjunction with the ‘extreme’ adjective to describe fascists and racial supremacists. Also, despite the cosy relationship between social conservatism and capitalism throughout the west it is a mistake to view the Right as an ideological Pangaea.

More so than the Left, The Right

have succeeded in delivering the message of defending the ordinary people against the threat of loss of livelihood. as Geert Wilders’ Party for Freedom in the Netherlands and the burden of governing taking a toll on the popularity of the Finns Party closer to home has the tide turned for the Right? Let´s take a brief look at where ´the Right` came from historically. The political terms for Right and Left

originate in the French Revolution and stem from the political leanings of those sitting on either side of the chair of the Parliamentary President of the French Assembly. La droite generally comprised

Right includes populists as well social and economic conservatives ranging from Donald Trump, an opportunist with questionable ideological bona fides, to Libertarian senator and pseudoisolationist Rand Paul not to mention the hawkish Senator John McCain or the former green-leaning Governator Arnold Schwarzenegger. In Europe however, those expounding economic conservatism tend to be liberal, and while the Right also includes traditional social conservatives as well as nationalists, nativists and religious conservatives, unlike the US, it is also the home of right-wing movements with anti-capitalist and anti-elitest sentiments such as France’s Front National and in recent times, Germany’s Alternative für Deutschland. Both the Front National and AfD have

ridden the populist wave born out of the 2008 financial crises and subsequent slow recovery of western economies and the migrant crisis of recent years to prominence but where traditional populism pits a corrupt political or social class against the authentic voice of the people, right-wing populism adds a nefarious element of cultural and covert, sometimes overt, racial homogeneity. Right-wing populists strategically use ne-

gativity in political communication, promulgate conspiracy theories, disregard established behavioural norms and juxtapose their identities and interests with the identities and interests of ‘’others’’, generally minorities such as refugees or migrants, which are supposedly favoured by the ruling class. These tactics have been on show with

frequent regularity in recent electoral campaigns throughout the west most notably in the litany of ‘truthful hyperbole’ and ‘alternative facts’ of the Trump campaign which gave birth to the ‘’fake news’’ pejorative which was quickly adopted by Marine Le Pen, who regularly criticises journalists claiming bias against her and her campaign. Further aping ‘’the Donald’s’’ tactics she has had reporters violently removed from campaign rallies. The Front National has even created a platform, called Alerte Fausses Infos – Fake news alert – to offer a fact-check of Le Pen’s media coverage for her loyal followers. Despite the similarities in campaign style

however it seems the populist right’s strategy reached its apogee with Trump’s triumph and is now in decline. The defeat of Party for Freedom in the Netherlands and collapse in support for the Finns Party, down to 8.3% from 12.3% in the 2012 local elections, point toward a trend favouring a resurgent Left. However, the uncomfortable truth for the Left remains, what exactly in the populist platform spoke to ordinary people? The Right in Europe as in the US have accurately identified widespread discontent concerning a range of political, economic, and cultural issues from globalization to immigration and where they have carried the day in elections their message of defending the ordinary people against the threat of loss of livelihood as well as loss of identity has resonated with the electorate. However much the Left may want to dismiss these concerns it does so at its own peril.

Uljas 4 | 26.4.2017

”Fasismin syvin olemus on antiliberalismissa ja radikalisoituneessa kansallismielisyydessä.

Odinit jatkavat suomalaisen fasismin perinnettä Katupartioliike Soldiers of Odin ravisteli molempia pakolaiskeskustelun osapuolia ja toimi muistutuksena Joensuun 1990-luvun lopun skinihistoriasta. Matias Vainion gradu tutkailee suomalaisuuden nimeen vannovaa, norjalaiselta jumalalta nimensä lainannutta liikettä. - Niina Turunen, teksti & Vainion arkisto, kuva

atias Vainion pro gradu ”Soldiers of Odin – suomalaisen fasismin uusin aalto?” julkaistiin huhtikuun alussa. Yleistä historiaa Joensuun kampuksella opiskellut Vainio valitsi aiheen sen ajankohtaisuuden takia. ”Nationalismi, oikeistopopulistiset ja -radikaalit sekä fasistiset liikkeet tekevät tällä hetkellä voimakkainta paluuta takaisin politiikkaan ja yhteiskuntien keskiöön sitten toisen maailmansodan. Jotta voimme ymmärtää näiden liikkeiden nousun syitä, meidän tulee tarkastella niitä tapauskohtaisesti ja analysoida, mitkä tekijät selittävät niiden nousua. Tutkimuksella kykenemme ymmärtämään, miten tällaisten liikkeiden nousu vaikuttaa yhteiskuntamme poliittissosiaaliseen ilmapiiriin”, Vainio perustelee. Vainion gradu käsittelee muun muassa sitä, mitkä tekijät johtivat Soldiers of Odin -järjestön perustamiseen. Lisäksi se käsittelee, miten järjestö perustelee oman olemassaolonsa tarpeen sekä tarpeen luoda Suomeen viranomaisten rinnalle vapaaehtoisuuteen perustuvan, poliittisesti ja ideologisesti värittyneen kodinturvaorganisaation. ”Analysoin, onko Soldiers of Odin fasistinen järjestö, mitä fasismin piirteitä siinä esiintyy ja voidaanko järjestö nähdä suomalaisen fasismin historian jatkumona”, Vainio kertoo. ”Tutkin myös sitä, miten Joensuun skinihis-

toria vaikutti järjestön vastaanottamiseen kaupungissa.” Lähdeaineistona Vainio on käyttänyt aiheeseen liittyvää mediakirjoittelua. ”Aineistoon kuului Soldiers of Odinin Facebook-sivun julkaisuja ja heidän itsensä jakamia, muissa tietolähteissä tehtyjä haastatteluja. Näiden lisäksi käytin Ylen, Helsingin Sanomien, Karjalaisen sekä Karjalan Heilin internetissä julkaistuja artikkeleita”, Vainio luettelee. Tutkimuksen aikana Vainio yllättyi eniten yksityishenkilöiden nettikirjoittelun sisällöstä. ”Miten ala-arvoisia, halveksuvia ja muita ihmisiä haukkuvia julkaisuja ja kommentteja suomalaiset kirjoittavat omalla nimellään Facebookissa? En osaa sanoa miksi näin tapahtuu. Siinä voisi olla jutun juurta selvittää asiaa esimerkiksi sosiaalista mediaa tutkivilta henkilöiltä”, Vainio pohtii. Vaikka Sodiers of Odin on kuumentanut suomalaisten tunteita molemmilla puolilla, Vainio ei koe, että hänellä tutkijana olisi ollut ennakko-oletuksia aiheesta. ”Lähdin tarkastelemaan liikettä ja siihen liittyvää kirjoittelua objektiivisesta näkökulmasta, ja tarkoitukseni oli selvittää vastaukset esittämiini tutkimuskysymyksiin. Pyrin muotoilemaan kysymykset niin, ettei niihin liity juurikaan ennakko-oletuksia. Se saattaisi vaarantaa tällaisessa tutkimuksessa tutkijan uskottavuuden”, Vainio perustelee.

Vainio painottaa, että Soldiers of Odin on ensisijaisesti fasistinen katupartioliike. ”Fasismilla ei tarkoiteta äärioikeistolaisuutta tai oikeistoradikalismia, eikä oikeistoradikalismi tai äärioikeistolaisuus tarkoita fasismia, vaikka ne usein rinnastetaan toistensa synonyymeiksi. Siinä missä oikeistoradikalismi ja äärioikeistolaisuus ovat oikeistolaisuuden äärimmäisiä ilmenemismuotoja, fasismin syvin olemus on antiliberalismissa ja radikalisoituneessa kansallismielisyydessä”, Vainio korostaa. Fasismin ideologia alkoi kehittyä 1800-luvulla samaan

aikaan liberalismin kanssa sen vastavoimaksi, antiliberaaliksi kansallismieliseksi liikkeeksi. ”Poliittiseen keskiöön fasismi nousi ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Yliopistolehtori Jouko Jokisalon mukaan ”fasismi on itseymmärryksensä mukaan poliittis-yhteiskunnallinen vastaliike kehitykselle, jonka lähtökohtia ovat valistus ja ennen kaikkea Ranskan vuoden 1789 vallankumous”, Vainio siteeraa. Fasismi kuitenkin jakaa paljon yhteistä äärimmäisenä olevien ajatusten kanssa. ”Näitä ovat esimerkiksi kansallismielisyys, rasismi, muukalaisvihamielisyys, arvokonservatismi, kommunismin vastaisuus ja islamofobia. Tästä syystä fasistit ovat usein löytäneet liittolaisia äärioikeiston ja oikeistoradikaalien keskuudesta.”

Uljas 4 | 26.4.2017

Kulttuuri Teos

Kehon kertoma nyky-Suomi Pauliina Aladinin ja Eevi Tolvasen taideteokseen on koottu vähemmistöjen ääniä, ajatuksia ja tarinoita. - Laura Ramstadius, teksti & kuva

ulee kuulutus: ”Annosnumero 5. Mitä oli ja mitä on.” Joku on siis käynyt tilaamassa listalta haluamansa taideannoksen. Alkaa yksi yhdeksästä pienestä taidehetkestä tilan keskellä. Tällä kertaa yleisö katsoo Miken esitystä, joka käsittelee maskuliinisuuden asettamia paineita ja niistä irtautumista. Taidekahvila – kehon tarinaon tanssitaiteilijoiden Pauliina Aladinin ja Eevi Tolvasen kokoama taideteos, joka pyrkii tuomaan esille eri kuopiolaisten yhteisöjen kokemuksia nykySuomesta. Taideteosta on luotu kolme kuukautta tiiviisti eri yhteisön kanssa, ja nyt maalishuhtikuun vaihteessa näiden vähemmistöjen äänet, ajatukset ja tarinat päästään tarjoamaan katsojille. Muun muassa Kuopion Tyttöjen Talo, Setan nuorten ryhmä ja suomea opetteleva Kalevan valmistava luokka ovat olleet mukana luomassa teosta.

”Meitä voi jollain tapaa kutsua suodattimiksi, äänitorviksi. Toki puhumme omista asioista, kuten kehon tarinasta, mutta käsittelemme myös nyky-Suomea ja nyt pinnalla olevia asioita kuten turvapaikanhakuvirtaa”, avartaa Pauliina Aladin teoksen taustaa. Vaikka teos kertoo 100-vuotiaasta Suomesta, se ei ole stereotyyppinen niin, että se koostuisi Fazerin sinisestä, muumeista ja koivuista. Teos kertoo siitä, miten mukana olleet yhteisöt ja vähemmistöt kokevat yksilöinä Suomen. ”Ja se muodostaa tämän päivän Suomen”, Aladin sanoo. Illan aikana kahvilassa näh-

dään tanssia, varjotanssiteatteria sekä videoilla, kuvilla ja kirjoittamalla luotuja esityksiä. Katsojat pääsevät osallistumaan illan kulkuun tilaamalla haluamiansa taideannoksia menulta, osa esityksistä nähdään jopa useampaan otteeseen illan aikana. Tämän lisäksi katsojat voivat

piirtää omakuvansa, valita vaatteita esittäjien ylle ja käydä kahvilla. Taidekahvilan konsepti mahdollistaa vuorovaikutuksellisen ja tasa-arvoisen tunnelman katsojien ja esiintyjien välille. On Eevi Tolvasen taideannoksen

vuoro. Hän asettaa pahvilaatikon päähänsä, johon on piirretty ihmisen kasvot. Yllensä Tolvanen pukee valkoiset haalarit, johon jokainen taidekahvilassa vieraillut on saanut käydä kirjoittamassa oman kehonsa tarinan, jota kantaa mukanaan. Esitys alkaa, taustalla kuuluu puheensorinaa, eri tarinoita: ”Miksi sun keho on tuollainen? Milloin sä muutut?” Muutaman minuutin pituinen esitys laittaa miettimään. Mitä kaikkia tarinoita minä kannan mukana kehossani?

Taidekahvila – Kehon tarina esitettiin Kuopion Sotkussa 31.3. ja 1.4.

Pauliina Aladinin taideannos kertoi elämän kerrostumista ja

uusista aluista.

Bändi

Suomimetallia susirajalta Kun joensuulaista Ruojaa perustettiin, vain raskas metalli oli sopiva genrevaihtoehto. - Nina Simonen, teksti & Juuso-Valtteri Kivimäki, kuva ja Joni Laihosola laulaa sekä soittaa kitaraa. ”Bändi on perustettu vuonna 2009. Vanhojen bändiprojektien kariuduttua aloimme pohtia silloisen soolokitaristin kanssa, että pitäisikö laittaa uutta bändiä pystyyn, genrenä tietysti raskaampi metalli”, Ikonen sanoo. ”Loput jäsenet bändiin löytyi hieman sattumalta, Jere oli soitellut rumpuja aiemmin tutussa rokkibändissä ja Rasseen törmäsin opiskelujen lomassa. Henkka tuli kuvioihin muutama vuosi myöhemmin vuonna edellisen soolokitaristin tilalle, jonka jälkeen kokoonpano on pysynyt samana.” Ruoja keskittyy tällä hetkellä uuden Ruojalaiset pitävät Kerubia yhtenä parhaista keikkapaikoistaan.

uoja on joensuulainen kokoonpano, joka soittaa suomenkielistä, aggressiivista, mutta taidokasta thrashin ja hardco-

Uljas 4 | 26.4.2017

ren katkuista death metallia. Ruojassa bassoa soittaa Rasmus Ikonen, kitaran varresta löytyy Henkka Kuronen, rummuissa on Jere Jolkkonen

materiaalin työstämiseen loppuvuodesta julkaistavaa EP:tä varten. Bändissä olemiseen ja tekemiseen liittyy enemmän kuin päälle päin saattaisi kuvitella, aina uuden materiaalin sävellyksestä aina keikkojen suunnitteluun

saakka. ”Uusi materiaali syntyy yleensä niin, että Joni tai Henkka säveltää biisin rungon kitaralla, jonka pohjalta Rasse ja Jere säveltävät alustavat rumpuja bassoraidat. Lopulliseen muotoon biisit hioutuvat yleensä vasta treenikämpällä”, Ikonen toteaa. Bändin keikkailutahti on ollut todella vaihteleva. Tällä hetkellä ei ole buukattuja keikkoja, mutta EP:n julkaisun jälkeen olisi aloittaa ahkera keikkailukausi. ”Yksi parhaista keikkapaikoista jossa olemme soittaneet on ehdottomasti ollut Joensuun Kerubi. Henkilökunta ja äänentoisto on aina ollut ensiluokkaista, lisäksi isolla lavalla on mukava soittaa. Toki Joensuun ulkopuolella on ollut muistorikkaita keikkoja ja hyvä meininki kaikin puolin”, Ruoja sanoo yhdestä suusta. Ruojan jäsenet suosittelevat muillekin bändin perustamista, koska soittaminen on aina hauskaa ja bändinä kehittyy koko ajan.

Festivaali

Eukonkantoa opiskelijoille Kuopiossa

Villiruokaa ja kulttuuria Ympäri Kuopiota järjestettävä festivaali tutustuttaa kaupunkiin ja sen ruokaan. Saara Närä teksti, teksti & Jarkko Kääriäinen, kuva

änä vuonna toista kertaa järjestettävä Satoa Goes Wild on nimensä mukaan villiruokafestivaali. Tapahtumassa kierretään Kuopion keskustan alueella sijaitsevia ravintolapisteitä, jotka voivat olla sisällä kivijalkaravintoloissa tai sijoitettuina kulttuurihistoriallisiin kohteisiin. ”Tapahtuman ideana on johdatella asiakkaita pitkin Kuopion kaupunkia, tarjoten villiruokaannoksia ja kulttuurisisältöä reitin varrella. Matkalla on kymmenen ravintolaa eri ympäristöissä ja lisäksi tanssia, installaatioita ja Paikallisuus ja villiruoka ovat elokuun lopulla järjestettävän Satoa Goes muusikoita. Makunautintojen ohessa tarjolla on siis kulttuurillis- Wild -tapahtuman teemat. takin vatsantäytettä. Tänä vuonna Kääriäinen kuvailee festivaalia kai- ruokasisältöä. Emme kuitenkaan kulttuurihistoriallisista kohteista killa tavoin villiksi. Elokuun lopulhalunneet luoda tavallisen konmukana ovat Snellmanninpuisto, la järjestettävä Satoa Kuopio Food septin ruokafestivaalia. korttelimuseo ja VB-valokuvakesFestival on elokuun sadonkorjuuKääriäinen näkee villiruokafeskus”, toteaa tapahtumatuottaja juhla, ja sen myötä on herännytkin tivaalin erinomaisena tapahtumaJarkko Kääriäinen. idea luoda sadonkorjuun juhlaa na opiskelijoille. Festivaalimatka taitetaan myös alkukesälle. Kesäkuun festi”Ruokapassin ostamisen myötä Satoa Goes Wild -passin ja kartan vaaleilla korostuvatkin villiruoka, yhden annoksen hinnaksi jää kanssa. Passiin kerätään leimoja villiyrtit, luonnontuotteet ja oikefestivaaleilla vain 3,5 euroa. Se on jokaisesta paikasta, jossa villiruoastaan kaikki villi – tapahtumassa aika vähän paikallisista raakaka-annos käydään nauttimassa. kun on Kääriäisen mukaan ruoan aineista ja villiruoasta koostetusta Villiruokaa voi nauttia kumpanalisäksi myös villi konsepti. annoksesta. Ulkopaikkakunnalta kin tapahtumapäivänä, aamupäi”Alun perin idea on lähtenyt opiskelemaan tulleille opiskelivästä iltaan asti. Koko matkaa ei siitä, kun Kuopio tanssii ja soi joille tulee samalla myös Kuopio siis tarvitse ahmaista kerralla. -festivaalin yhteyteen toivottiin tutuksi”, Kääriäinen sanoo.

Eukonkannon MM-kisojen uusi korkeakouluopiskelijoille suunnattu kilpasarja saapuu Kuopion torille 26.5. kello 14– 18. Eukonkannon Appro: Campus Cup tuo perisavolaisen eukonkannon Kuopion sykkeeseen, ja kutsuu kisaamaan joukkueita, joilla on voimaa, kestävyyttä, hullua luovuutta ja heittäytymiskykyä. Kilpailussa neljän hengen joukkueet ottavat mittaa toisistaan. Joukkue koostuu kolmesta kantajasta ja yhdestä kannettavasta, ja torilla sijaitseva rata kisataan viestijuoksuperiaatteella. Kymmenen parasta joukkuetta matkaa Sonkajärvelle MM-eukonkantohumuun 30.6., jolloin kisataan Eukonkannon Appron finaali.

Sirkusta Joensuun taidemuseo Onnissa Sirkus Supiaisen Ulkopuolella-esityksen kantaesitys saa paikkansa Joensuun taidemuseo Onnin juhlasalissa 3.5. kello 19. Esityksen keskiössä ovat sirkus ja musiikki, ja tekijät kuvaavat esitystään karhean humoristisesti vakavaksi ideaalikoneeksi. Esityksessä syvennytään käsittämättömään, etsitään kansanperinnettä tulevaisuudesta ja tehdään huviretkiä tienpientareille, joissa resistanssia ei ole. Ulkopuolella-esitystä esitetään toukokuun puoleenväliin saakka.

Ylioppilasteatteria Kuopiossa… Kuopion ylioppilasteatteri nousee Ravintola Capri Marinan lavalle esityksellään Pazkempi juttu. Esityksen ensi-ilta on 19.4., ja esityksiä riittää toukokuun alulle asti. Pazkempi juttu on toteutettu työryhmälähtöisesti uusien ja vanhojen jäsenten muodostamalla kokoonpanolla. Työryhmän omien sanojen mukaan näytelmä ”kertoo siitä itsestään; Se tonkii lumen alta kevään ensimmäiset pazkakikkareet esille. Se kertoo siitä kun juttu on pazka. Tämän pazkempaa ette tule näkemään.”

Vaatevallankumous

Vaatteet vaihtoon ilman rahaa

...ja Joensuussa

aatevallankumous laittaa vaatteet kiertoon ja ottaa kantaa vaateteollisuuteen. Vaatteidenvaihtopäivässä ei vaihdeta rahaa, pelkästään vaatteita. Neljännen kerran järjestettävä Vaatevallankumous tuo Vaatteidenvaihtopäivän Kuopion Nook Kollektiiviin. Vaatteidenvaihtopäivään voi tuoda ylimääräiset, puhtaat ja käyttökelpoiset vaatteet ja vuorostaan ottaa sieltä mukaan muiden tuomista vaatteista itselleen sopivat. Rahaa ei vaihdu, pelkästään tekstiileitä. Vaihtoon sopivat niin miesten-, naisten- kuin lastenvaatteetkin. Vaatteidenvaihtopäivä ottaa kantaa vaateteollisuuteen Vaatevallankumouksen viikolla. Vaatevallankumous on saanut alkunsa neljä vuotta sitten Bangladeshissa tapahtuneesta Rana

Tänä keväänä Joensuun ylioppilasteatterin lavalla nähdään Joensuun ylioppilasteatteri, joka parodioi itseään. Näytelmä ”Tämä on vieläkin teatteri eikä edelleenkään mikään talo!” on jatkoa teatterin 40-vuotisjuhlavuonna tehdylle ”Tämä on teatteri eikä mikään talo!” – näytelmälle. Näytelmä lupaa vastata niihin kysymyksiin, jotka viime kerralla jäivät avoimiksi. Näytelmän ovat ohjanneet Tiina Lampén ja Samu Heikinmatti. Ensi-ilta Joensuun Väen talolla 29.4. klo 19.

Ilosaarirock löi ohjelmansa lukkoon Vaatevallankumouksen ideana on peräänkuuluttaa vastuullisuutta ja

läpinäkyvyyttä vaateteollisuudelta. Kuva: Pixabay. Plazan vaatetehtaan romahtamisesta, jossa kuoli tuhansia ihmisiä. Vaatevallankumouksessa ihmiset ympäri maailman haluavat vaateteollisuudelta vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä. Vallankumouksessa kysytään, kuka on tehnyt yllä olevat vaatteemme. Kuka tahansa

voi osallistua Vaatevallankumoukseen pukemalla 24.–30.4. jonkin vaatteen ylleen nurinpäin ja lataamalla itsestään kuvan sosiaaliseen mediaan. Vaatteidenvaihtopäivä Nook Kollektiivissa 26.–27.4. klo 11–17. Saara Närä

Ilosaarirockin ensi kesän esiintyjäkiinnitykset ovat varmistuneet. Joensuun Laulurinteellä nähdään heinäkuussa muun muassa Imagine Dragons, The Hellacopters, Haloo Helsinki, Pixies, MØ ja Ultra Bra. Uusimpia kiinnityksiä ovat muun muassa Popeda, Ewert and the Two Dragons, J. Karjalainen ja Reino Nordin. Ilosaarirock hakee parhaillaan myös vapaaehtoisia työskentelemään festareille.

Artistit ja kultturitoimijat kampuskaupungeissa! Demot ja tiedotteet: toimitus@uljas.net Uljas 4 | 26.4.2017

Uljas 4 | 26.4.2017

”Olemme kaikki samassa veneessä. Haluamme elää pitkän ja hyvän elämän.

Länsimaissa täytyy selviytyä yksin Sosiologian yliopistonlehtori Kaisa Kuurnen mielestä yksilökeskeisessä kulttuurissa omaa hyvinvointia ja ulkonäköä korostetaan, koska pohjimmiltaan ei haluta jäädä yksin. – Laura Ramstadius, teksti & Santtu Särkäs, kuva

änsimaissa koulutetulle keskiluokalle kelpaa vain paras versio itsestä, joka näkyy lisääntyneestä halusta huolehtia omasta hyvinvoinnista. Hyvinvointibuumien aiheuttama ihmisten suuri halu huolehtia itsestä on inhimillistä, sillä kaikki haluavat elää hyvän elämän ja olla paras versio itsestään. Yhteiskunta ohjailee käsitystä, millainen on ´paras versio´. Sosiologian yliopistonlehtorin Kaisa Kuurnen mukaan ensin täytyy huomioida seikka, että ihmiset ovat sosiaalisia olentoja, joilla on tapana vertailla omaa elämäänsä muiden elämään. Tavallista on vertailla, kuinka onnellisia muut ovat, kuinka paljon varakkaampia he ovat ja miltä he näyttävät. ”Jokainen meistä on samassa veneessä. Haluamme kaikki elää pitkän ja hyvän elämän”, sanoo Kuurne. Kuurnen mukaan individualistinen eli yksilöä korostava kulttuuri on syy siihen, miksi yksilöt ovat erityisesti länsimaissa kiinnostuneita hyvinvoinnistaan ja sen parantamisesta. Länsimaiden kulttuureissa ihmiset toimivat yksilöinä, kun taas kollektiivisen kulttuurin maissa kuten In-

tiassa, joissa suku kannattelee jäseniään, ihminen ei ole samalla tavalla yksin. Yksilöllisen kulttuurin maissa ihmiset ovat esimerkiksi parisuhdemarkkinoilla yksin, kun taas järjestetyn avioliiton maissa ihminen ei itse saa valita kumppaniaan, muttei myöskään joudu kantamaan yksilöllistä epäonnistumisen tunnetta huonosta suhteesta. Hyvinvoinnin ja ulkonäön parantamisen

taustalla on siis selkeä pyrkimys. Emme halua jäädä yksin, ja kaikki mitä teemmekään tai tavoittelemme elämässämme, on vain oma taakkamme. Ei sukumme. Psyykkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista huolenpito on inhimillistä. Ihmiset pyrkivät selviytymään arjessa, töissä ja parisuhteessa ja olemaan paras versio itsestään. Yksilöt päättävät kuitenkin itse millä tavoin haluavat lähteä toteuttamaan omia päämääriään. Sosiologi ja filosofi Georg Simmel on tutkinut muotia. Hänen mukaansa muoti on keino, jolla yksilö pyrkii erottautumaan muista, mutta samalla sen avulla yksilö voi myös liittyä tiettyyn porukkaan. Sama ilmiö on nähtävissä esimerkiksi vegaanisuuden ja fitness-ilmiöiden taustalla. Ihmiset pyrkivät selviytymään

omassa ajassaan ja sopeutumaan koko ajan muuttuvaan ympäristöön. Näin yritetään liittyä toisiin omalla yksilöllisellä tavallaan. ”Hyvinvointibuumeja on esiintynyt vuosisatojen ajan ja ne ovat auttaneet ihmisiä selviämään maailmassa. Esimerkiksi jooga on toiminut monta sataa vuotta ihmisen keinona hyvinvoinnin parantamisessa. Nyt nämä buumit on vain varioitu tähän päivään sopiviksi”, avartaa Kuurne hyvinvoinnin huolehtimisen historiaa. Yhteiskunnassa jaetut arvostukset liikunnasta ja ruokavalioista ohjailevat yksilöiden valintoja myös tiedostamattomasti. Sukupolvittain käsitykset muuttuvat siitä, mikä on normaalia ja haluttua. Esimerkiksi tekoripset ovat arkinen asia monelle nuorelle, mutta vanhemmat ihmiset saattavat ihmetellä niitä kovastikin. Kaisa Kuurne painottaa, että valinnat asioiden välillä, joita ihmiset tekevät elämässään esimerkiksi kasvissyönnin suhteen, ovat aina tasapainottelua ja arviointia hyvinvoinnin ja arvojen välillä. Kuinka nämä hyvinvointibuumit vaikut-

tavat ihmisiin? ”Vaikutuksia ei voi lähteä yleistämään.

Ne vaikuttavat jokaiseen eri tavalla. Toinen voi kokea suurtakin ahdistusta laihdutusohjelmista, kun taas toiselle ne voivat olla voimavara ja tsemppiä kohti omia tavoitteita”, kertoo Kuurne. Jotta muiden esimerkillä olisi positiivista vaikutusta hyvinvointiin, tulee tavoitteiden olla saavutettavissa. Liian utopistiset tavoitteet vähentävät koettua hyvinvointia, kun onnistumisen tunteita ei pääse syntymään. Kun yksilö asettaa itselleen erilaisia rajoituksia, esimerkiksi ruokavalion ja liikunnan suhteen, tulisi miettiä mikä on syy näiden rajoitusten takana. Haluaako jotain asiaa aidosti itse vai kokeeko sen yhteiskunnan vaatimuksena? Tärkein keino hyvän elämän ja hyvinvoinnin saavuttamiseen on merkityksellisten asioiden tekeminen. ”Kun teemme asioita, jotka ovat meille mielekkäitä ja liittävät meidät maailmaan, tunnemme tyytyväisyyttä”, kertoo Kuurne. Jos aina suoritamme asioita, jotka tulevat ulkopäin ohjattuina, emme ikinä saavuta onnea. Motiivit liikunnan, ravinnon ja buumien lähtemisen tulee lähteä itsestä. Ei muiden odotuksista ja vaatimuksista.

Uljas 4 | 26.4.2017

Turvallisuus

Tunnista

ja jätä arvoonsa

Digitalisoituva elämäntapa on altis ulkoa tuleville hyökkäyksille. Janne Riiheläisen uutuusteos ehdottaa lääkkeeksi muun muassa parempaa ja vastuullisempaa verkkokäyttäytymistä. – Emilia Joronen, teksti & Mira Asikainen, kuva

oensuulaisen Janne ”Rysky” Riiheläisen uutuuskirja #Turpo – turvallisuuspolitiikan tunteet ja järki pyrkii antamaan perussilmäyksen olennaisiin turvallisuuspolitiikan kysymyksiin niin, että tavallinen kansalainenkin pystyisi ne ymmärtämään. Suomessa ulko- ja turvallisuuspolitiikka on presidentti Sauli Niinistön hallinnon aikana linjattu neljän jalan varaan. Näitä ovat kansallinen puolustus ja turvallisuus, läntinen integraatio, Venäjäsuhteet sekä kansainvälinen järjestelmä rakenteineen ja sääntöineen. Kaikki peruspilarit ovat suhteessa toisiinsa, toisin sanoen, silloin kun joku peruspilareista on heikko, nojataan kolmeen muuhun voimakkaammin. Suomen Venäjä-suhteet ovat aina olleet yksi turvallisuuspolitiikan kulmakivistä. Venäjän hallitsijana Vladimir Putin tarjoaa kansalaisilleen mustavalkoista maailmaa, jossa kaikki on joko oikein tai väärin. Tämän mustavalkoisuuden takia Suomen turvallisuuspolitiikkaa pitää aina miettiä Venäjä huomioon ottaen, sillä naapurimaan suuttuessa, voivat seuraukset olla kaikessa mustavalkoisuudessaan hyvinkin radikaaleja. Yhtä ehdoton Venäjän hallitus on silloin, kun puheenaiheeksi nostetaan Suomen Nato-jäsenyys. Suomi liittyi ilman vastarintaa EU:hun eli niin sanotusti länsimaihin, vuonna 1995, mutta Natojäsenyys puhuttaa jatkuvasti. Siinä missä Nato voisi lisätä Suomen turvallisuutta,

on yksi suurimmista esteistä liittymiselle Venäjän jyrkkä suhtautuminen. Venäjä todennäköisesti tekisi kaikkensa estääkseen liittymisen ja aiheuttaisi suomalaiselle yhteiskunnalle vahinkoa riippumatta siitä, onnistuisiko liittymisen estämään vai ei. Venäjä-suhteiden lisäksi Suomen tur-

vallisuuspolitiikalla on monia muitakin haasteita. Suomi on jatkuvasti osa informaatiosotaa, jolla tarkoitetaan ympärillämme tapahtuvaa toimintaa, jossa jokin taho yrittää ajaa omaa etuaan prosesseissa, joita informaation liike aiheuttaa. Digitalisaatio on luonut oman uhkansa suomalaiselle yhteiskunnalle. Informaatiosota on osin digitalisaatiosta johtuva ongelma, mutta digitalisoituva elämäntapa tarjoaa mahdollisuuksia myös kyberhyökkäyksille, tietoturvaiskuille ja hakkeroinneille, joilla voidaan pahimmillaan saada kokonainen valtiollinen ihmisiä polvilleen. Viime aikoina ehkä eniten kansalaisia puhutellut turvallisuusuhka on Suomeenkin hakeutuvat maahanmuuttajat, jotka omalta osaltaan voivat lisätä terrorismin uhkaa. Länsimaat, kuten Ranska, ovat jo joutuneet kokemaan osansa terrorismista pahimmillaan. Lisääntyneen maahanmuuton uhkana toki on, että oikeita vaaroja pakenevien ihmisten mukana maahan päätyy myös yksilöitä, jotka päätyvät radikaaleihin tekoihin. Näiden tekojen kohteeksi voi yhtäläisellä

mahdollisuudella päätyä mikä tahansa valtio. Suomen turvallisuuspolitiikalla on onneksi ratkaisunsa yhteiskunnan turvallisuudentunteen ylläpitämiseen. Venäjän aiheuttaman, toistaiseksi vielä melko mitättömän, uhkan ainoa hallintakeino on ylläpitää Venäjä- suhteita parhaan mukaan. Ilman konfliktitilanteita Venäjällä ei ole mitään syytä hyökätä Suomeen. Digitalisaatio ja tietoyhteiskunta ovat hankalimpia tapauksia. Informaatiosotaa vastaan Suomella on kuitenkin melko hyvät valmiudet puolustautua, sillä maassamme vallitsee vapaa media, sananvapaus ja avoimen keskustelun ilmapiiri. Kun ei ole piilotettua informaatiota, on vaikeampi löytää välineitä informaatiosodalle. Toiseksi, paras ase informaatiosotaa vastaan on onnistunut kokonaiskuvan luominen tapahtumista, sillä juuri tätä kokonaiskuvaa informaatiosotaa harjoittavat pyrkivät horjuttamaan. Jokainen kansalainen itse voi vastustaa informaatiosodan uhkaa oppimalla mediakriittiseksi. Yksilön pitäisi osata tunnistaa epäilyttävä viestintä ja oppia jättämään se omaan arvoonsa. Valistamalla kaikkia vastuullisiksi ja paremmiksi verkonkäyttäjiksi, parannamme yhteiskunnan vastustuskykyä pala palalta paremmaksi. Jatkuva tutkimus on yksi keino yhteiskunnalle selviytyä turvallisuuden uhkista. Tutkijat tutkivat jatkuvasti tällä het-

kellä käynnissä olevia turvallisuuskriisejä ja -ilmiöitä. Tärkein tutkimuslaitos on Suomen Puolustusvoimat, jolla on myös eniten resursseja vastata konkreettisiin turvallisuutta uhkaaviin tilanteisiin. Terrorismi ja pakolaiskriisi ovat ajaneet turvallisuuspolitiikan uudenlaisten ratkaisujen eteen. Pakolaiskriisissä turvallisuutta lisääviä keinoja ovat pakolaisten mahdollisimman onnistunut kotouttaminen ja yhteiskunnan osaksi ottaminen. Rasismi ja syrjintä taas ovat omiaan ajamaan jo muutenkin maailman kolhimat yksilöt yhteiskunnan vihollisiksi. Ainoa Suomen ja koko maailman uhka, jonka estäminen on käytännössä mahdotonta, on ilmastonmuutos. Ilmastonmuutoksen aiheuttama turvallisuusriski ei välttämättä juuri nyt tunnu todelliselta, mutta tulevaisuudessa ongelman kanssa käy vain huonosti tai jopa vieläkin huonommin. Suomen turvallisuuspolitiikka siis kaiken kaikkiaan on vahvalla pohjalla ja yhteiskunnalla ei varsinaisesti mitään suurta uhkaa juuri nyt ole. Tuskin kenelläkään kuitenkaan on ratkaisua kaikkiin turvallisuuspolitiikan kysymyksiin, mutta jokainen yhteiskunnan yksilö voi omalla toiminnallaan luoda yhteistä hyvää.

Lisälukemista: Janne Riiheläinen: #Turpo – turvallisuuspolitiikan tunteet ja järki. Docendo: 2017.

Uljas 4 | 26.4.2017

Ajateltu

Lähidemokratian kuolema Näkökulma | Essee | Näkökulma |

emokratiasta yleisesti tunnetaan kaksi toistensa kaltaista muotoa. Toista kutsutaan suoraksi demokratiaksi ja toista edustukselliseksi demokratiaksi. Suorassa demokratiassa kansalaiset saavat äänestää miten lainsäädäntö tai käytännön asiat hoidetaan omassa kunnassaan tai valtiossaan. Edustuksellisessa demokratiassa kansalaiset taas saavat kyllä äänestää, mutta eivät saa suoraan päättää lainsäädännöstä, verotuksesta ja muista yhteiskunnalle luovutetuista tehtävistä. Itse päätöksenteko jätettiin eliitin harteille. Me muut saamme päättää ketkä tähän eliittiin milloinkin kuuluuvat Edustuksellisen demokratian moderni muoto kehitettiin aikanaan, jotta valtioissa voitaisiin jotenkin kuvitella olevan jonkinlainen kansanvalta. Kansallisvaltioiden koko länsi-Euroopassa 1800 -luvun alkupuolella alkoi olla väkiluvultaan ja pinta-alaltaan niin suuri, ettei antiikin Kreikasta peräisin olevaa suoraa kansanvaltaa olisi voinut käytännössä mitenkään toteuttaa. Ranskalaisen filosofi Montesquieun (1689–1755) kuuluisan teorian mukaan suora demokratia voi toimia ainoastaan hyvin pienissä yhteisöissä ja jo pienissä valtioissa vain edustuksellinen demokratia on toimiva hallintomuoto. Hänen mukaansa suurissa valtioissa kansalaisten ei tulisi edes voida valita edustajiaan suoraan, vaan välillisesti. Esimerkiksi suomalaisten ei tulisi hänen mukaan suoraan valita Euroopan unionin parlamentin jäseniä, vaan esimerkiksi eduskunnan tulisi tehdä tuo valinta. Tätä Montesquieun ajatusta voi kutsua vaikka demokratian läheisyysperiaatteeksi.

Maakunta- ja soteuudistus kaventaa kuntien todellista valtaa ja jatkossa käskyjä kunnille sekä maakunnille tulee latelemaan rahoittaja eli valtio. Silti näkyvää vastarintaa tätä kehitystä vastaan ei ole noussut.

kokoontuvat sitten yhteen ja valitsevat mielestänsä parhaan henkilön presidentiksi. Järjestelmän alkuperäinen ajatus oli estää kansalaisten hetken mielijohteesta tekemien valintojen vaikutus yhteiskuntaan pidemmäksi ajaksi. Ja sehän toimi hienosti. Suomessa me valitsemme edustajat kunnanvaltuustoihin ja eduskuntaan. Eduskuntavaaleissa tämä Montesquieun läheisyysperiaate toteutuu niin, että esimerkiksi tämän lehden ilmestymisaluetta kutsutaan Savo-Karjalan vaalipiiriksi. Vaalipiirissä sitten meidän tulisi henkilökohtaisesti pystyä tutustumaan eri ehdokkaisiin ja heidän ajatuksiinsa. Kun tätä vaalipiirin kokoa miettii, niin ajatus tuntuu melko hölmöltä. Todellisuudessa tuosta läheisyysperiaatteesta on taidettu vähin äänin jo kauan sitten luopua. Onneksi Suomessa on kuitenkin alempikin demokratian taso, eli kunnat. Kaikkien viimevuosikymmeninä tapahtuneiden kuntaliitosten jälkeen kuntienkin koko alkaa kuitenkin olla jo aika mittava, esimerkiksi Joensuun sekä Kuopio ovat pinta-alaltaan ja väkiluvultaan aika suuria toteuttaakseen mitään demokraattisen päätöksenteon läheisyysperiaatetta. Monta vuotta olen seurannut keskustelua, jossa joukko ihmisiä, joita olen kutsunut (mielestäni) leikkisästi ”lähidemokratiahipeiksi”, on vaatinut edustuksellisen demokratian siirtämistä kuntatasoa alempiin toimielimiin. Osa on vaatinut jopa sellaista pelottavaa asiaa kuin suoraa demokratiaa tähän alimman tason päätöksentekoportaaseen. Tässä olisi kyse jonkin sortin kyläyhdistyksistä tai näin itse olen asian ymmärtänyt. On ihan ymmärrettävää, että demokratian tulisi toimia mahdollisimman lähellä ihmisiä. Suunta on kuitenkin toinen. Sote-

Yhdysvaltojen perustajat olivat aikanaan

kovin innoissaan tästä hallintomallista ja lainasivat omaan perustuslakiinsa suoraan osia Montesquieun Lakien hengestä. Yhdysvalloissa kansalaiset äänestävät edustajat, joiden tehtävä on esimerkiksi valita presidentti äänestäjien puolesta, koska kaikkien äänestäjien ei oletettu tutustuvan presidenttiehdokkaisiin. Kansalaisten äänestämät edustajat

Uljas 4 | 26.4.2017

uudistuksen vanavedessä ollaan luomassa uutta hallinnollista ylempää tasoa. Maakunnallisia hallintoalueita on ajateltu perustettavan 18 pitkin Suomea. Maakunnat vastaavat osapuilleen samoja eduskuntavaalien vaalipiirejä kuin ne olivat ennen vaalipiiriuudistusta. Näistä uusista hallintoalueista 15 huolehtisi alueensa terveyspalveluista ja kolme niistä perustetaan jostain muusta syystä jota

en ole ihan ymmärtänyt. Kuntien entinen terveydenhoito ja sairaanhoitopiirit ollaan siirtämässä näihin suurempiin yksiköihin. Samaan aikaan perinteisen sosiaalityön asioita ollaan siirtämässä Kelaan. Oikeastaan sote-uudistuksen alkuosa eli so on jatkossa Kelan tehtävä ja te maakuntien. Suuri te-uudistus kuulostaa ehkä niin hölmöltä, ettei se kelvannut näille uudistajille. Maakunnille ollaan perustamassa kunnanvaltuustojen kaltainen maakuntavaltuusto joka äänestetään kunnanvaltuuston tavoin. Jos maakuntavaltuuston kokoonpano äänestetään ilman maakunnan sisäisiä vaalipiirejä, niin veikkaanpa ettei juuri pikkukuntien edustajia tuohon valtuustoon pääse. Väki suomessa on pakkautunut varsin tiheästi maakuntien keskuskaupunkeihin. Demokraattinen ohjattavuus karkaa tavallisen kansalaisen käsistä aika kauas, kun se siirretään vielä kauemmas kuntatasosta. Kela taas on jo täysin demokraattisen päätöksenteon ulottumattomissa. Minulle ei ainakaan selvinnyt mitä puoluetta olisi viime vaaleissa tullut äänestää, jos olisi halunnut vaikuttaa Kelan erilaisiin käytäntöihin ja päätöksentekoperiaatteisiin. Lakia Kelassa on jo vuosia luettu sanoisinko luovasti, kun tuo virasto on halunnut muuttaa toimintatapojaan. Jostain syystä uudistusten rullatessa

eteenpäin lähidemokratiahipit ovat pysyneet hiljaa. Kukaan ei tunnu elämöivän kunnanvaltuustojen kapenevan päätösvallan perään niillä argumenteilla, joilla kyläyhdistyksiä haluttiin perustettavan. Itse asiassa näistä vanhoista kaupungeista on tulossa niitä kyläyhdistyksiä. Kunnat tulevat päättämään jatkossa vain pehmeistä vähän höttöisinä pidetyistä asioista kuten koulut, päiväkodit, kirjastot ja kulttuuripalvelut. Isot ja tärkeät asiat hoidetaan jatkossa politiikan raskaammissa sarjoissa, maakunnissa tai Kelassa. Edellistä mielikuvaa on vahvistanut myös valtamedioiden uutisointi. Viime kuntavaalien ehdokasasettelun alkuvaiheessa niin Maikkari, Hesari kuin iltapäivälehdetkin huutelivat, ettei kukaan ´oikea´ poliitikko enää lähde mukaan

kuntavaaleihin, kun ne valtuustot ei enää oikeasti mitään tee. Vaalien alla samat mediatalot alkoivat huudella, että on puolueiden vika kun vaalit eivät näytä kiinnostavan kansalaisia ja gallupit näyttävät siltä, että äänestysinto romahtaa entisestään. Vaalien jälkeen huomattiin, että kuntavaalien äänestysprosentti putosi sille ”normaalille” tasolle jolla se on ollut koko 2000-luvun. Ainoa poikkeus oli viime kuntavaalit, joissa perussuomalaiset saivat suuren voiton. Kaikki jotka ovat sitä mieltä, että äänestysprosentin putoaminen on huono asia, siis halusivat enemmän perussuomalaisia valtuustoihin? Maakuntien demokratia on sen demo-

kraattisen läheisyysperiaatteen puutteen lisäksi täysin vailla todellista omaa päätöksentekokykyä. Koska maakunnat eivät saa kerätä veroja tehtäviensä hoitoon, ovat ne täysin rahoittajan armoilla. Tässä tapauksessa rahoittaja on valtio eli Suomen hallitus. Maakunnista tulee yhtä ”autonomisia” kuin yliopistot ovat nykyään. Uuden yliopistolain mukaan toimivat autonomiset yliopistot ja yliopistodemokratia ovat lähinnä vitsejä. Rahoittaja voi pakottaa yliopiston ja tulevat terveydenhoitopiirit tekemään tosiasiassa mitä haluaa. Nyt kuuluttaisin niitä kaikkia lähidemokratiasta takavuosina intoilleita tahoja puolustamaan kunnanvaltuustojen ja kuntien vahvempaa päätöksentekooikeutta. Ongelma taitaa kuitenkin olla, että lähidemokratiasta intoilleille kunnanvaltuustot on niitä tahoja, jotka identifioitiin lähidemokratiaa vastustaviksi tahoiksi. Paikkoja joissa paatuneet poliitikot vanhat sedät ja tädit pitivät kynsin hampain kiinni vallastaan. Nyt sekin valta on kadonnut äänestäjien ulottumattomiin, mutta kritiikki on aika vähäistä niin erilaisissa medioissa kuin poliittisissa liikkeissäkin. Pekka Koivaara Kirjoittaja ei ollut ehdolla kuntavaaleissa. Lisälukemista: Montesquieu, Charles-Louis de Secondat: The Spirit of Laws

ISYY:LLÄ ON ASIAA Tapahtumat

TAPAHTUU

Kaikki kampukset:

26.4. Wappumölkky (järj. Hyeena) 27.4. Wabuseikkailu (järj. Hyeena)

ISYY fi . y y s i . w ww KAMPUSJÄRJESTÖT Ylioppilasteatterissa jokaiselle jotakin

24.-28.4 Kulttuuriviikko

27.4. Hyvät kuvat: Neiti Peregrinen koti

1.5. Kaikki kampustoimistot ovat suljettuina

eriskummallisille lapsille klo 17.30 ja 20, Kino

25.-26.5. Kaikki kampustoimistot ovat suljet-

Kuvakukko

tuina

27.4. Kuopion ylioppilasteatterin ”PAZKEMPI

17.6.-31.7. Toimistojen kesätauko

JUTTU” klo 18

Joensuu:

29.4. Kuopion ylioppilasteatterin ”PAZKEMPI

26.4. RajaSpeksi: Kauniit ja hirviöt Kerubin

JUTTU” klo 16 ja 18

salissa klo 19

29.4. Savo-Karjala Excursio 2017

27.4. 8-Appro 2017

29.4. Savo-Karjala excursion jatkot Ilonassa

28.4. RajaSpeksi: Kauniit ja hirviöt Kerubin

30.4. Hampaan pesu

salissa klo 19

30.4. Sivistykseen vihkiminen

29.4. Savo-Karjala Excursio 2017

30.4. Vapun allastapahtuma

29.4. Joensuun vappusoudut (järj. Joensuun

30.4. Vapun viralliset jatkot Puikkarissa

metsäylioppilaat)

1.5. Vappubrunssi Savilahdella

30.4. Joensuun Metsäylioppilaiden Forstikaste

2.5. Kuopion ylioppilasteatterin ”PAZKEMPI

Jokiasemalla klo 12

JUTTU” klo 19

30.4. Alkukivien lakitus klo 15 by Täky ry

2.5. International Christian Prayer klo 16

30.4. ISYY:n vappukulkue Alkukiviltä Eliel

Studentian kappelilla.

Saarisen puistoa n. klo 15.20

3.5. Kuopion ylioppilasteatterin ”PAZKEMPI

30.4. Vappukulkueen päätöstapahtuma Eliel

JUTTU” klo 19

Saarisen puistossa klo 16-19

3.5.–7.5. ESN KISA goes Lofoten, Norway

30.4. Lasiterassin Soulserpentiini klo 20 alkaen

4.5. Hyvät kuvat: Yön eläimet klo 17.30 ja 20,

30.4. Vappu Fiesta 2017! Teatteriklubilla klo

Kino Kuvakukko

22 alkaen

8.5. Suolan yhteiskristillinen rukoushetki klo 16

30.4. Vappuleijonan metsästys (järj. Poikkeus

Studentian kappelilla

ry)

9.5. International Christian Prayer klo 16

1.5. Poikkitieteellinen vappupiknik ja RytmiHäi-

Studentian kappelilla

riköiden konsertti Eliel Saarisen puistossa klo

11.5. Hyvät kuvat: Blade Runner klo 17.30 ja 20,

12 alkaen

Kino Kuvakukko

2.5. Poikkeuksellinen vappukyrsänuotio (järj.

Savonlinna:

Poikkeus ry)

30.4. Vappukulkue

6.5. Opintotukikoris

Savonlinna:

Kuopio:

30.4. Vappukulkue

ISYY:n lihalla

improta, lavastaa, maskeerata tai säveltää. Teatterin tekemiseen liittyy myös roudaamista, markkinointia ja lipunmyyntiä - jokaiselle löytyy siis varmasti mielenkiin-

Liikunta ja hyvinvointi tärkeitä

toista tekemistä. Syksyisin laaditaan perinteisesti Pisarat-lyhytnäytelmät, jotka tarjoavat uusille jäsenille pehmeän laskun

ISYY:tä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausittain yksi tekijä. Vuorossa Kuopion vapaa-ajan jaoston puheenjohtaja Heidi Hämäläinen.

tarjoaa jäsenilleen tekemisen tueksi erilaisia kursseja ja

työpajoja. Uusille jäsenille pidetään syksyisin näyttelijän-

vapaa-ajanvastaavien koordinointi sekä vapaa-ajan toimin-

työn peruskurssi.

nan ideointi.

teatterin tekemisen maailmaan. Pisaroiden tekeminen on erityisen hyvä keino tutustua näytelmän käsikirjoittamiseen ja ohjaamiseen. Valmiit lyhytnäytelmät esitetään alkuvuodesta. Joensuun ylioppilasteatteri

oikka kaikki! Olen Heidi, 26-vuotias natiivi viäränkiärä savolaisakka Kuopiosta ja toimin Kuopion kampuksen vapaa-ajanjaoston puheenjohtajana. Hommiini kuuluu kaikkien

ainejärjestöjen ja kerhojen tapahtuma-, kulttuuri-, liikunta- ja

Joensuun ylioppilasteatterin hallinnosta ja toiminnan järjestämisestä vastaa hallitus. Järjestötoiminnan ra-

Tämän lisäksi hääräilen kampusvaliokunnan puolella. ISYY:n

kenteista kiinnostuneelle hallitustoiminta on oiva keino

toiminnasta innostuin oman ainejärjestöni, Socius Ry:n kaut-

osallistua ja vaikuttaa teatterin toimintaan. Hallituksen

ta, jossa toimin jo toista kautta liikunta- ja vapaa-ajanvastaa-

kokouksiin ovat tervetulleita kaikki ylioppilasteatterin

vana. Monipuolinen liikunta ja hyvinvointi ovat olleen aina

sa 2016. Kuva: Timo Ventola

jäsenet.Joensuun ylioppilasteatteri järjestää vuosittain

lähellä sydäntäni, joten vapaa-ajanjaosto tuntui luonnollisel-

Kuka: Kolmannen vuoden sosiaali-

syksyllä valintatilaisuuden toiminnasta kiinnostuneil-

ta vaihtoehdolta järjestötoiminnassa etenemisessä.

psykologian opiskelija

Joensuun ylioppilasteatteri ry on vuodesta 1975 toimi-

le. Mikäli ylioppilasteatteriin liittyminen houkuttaa,

nut yleishyödyllinen, sitoutumaton harrastajateatteriyh-

kannattaa syksyn tullen tarkkailla nettisivuja osoitteessa

Haluan tsempata kaikkia opiskelijoita tutustumaan ISYY:n

johtaja

distys. Joensuun ylioppilasteatteri tuottaa vuosittain 3-5

joensuunyt.wordpress.com. Sinne päivitetään valintatilai-

toimintaan paremmin! Tämä jaostohomma on tosi

Missä: Savon sydämessä, Kuopion

kokoillan näytelmää. Jäsenillä on mahdollisuus tehdä

suuden ennakkotehtävät ja ajankohta. Hakea voi kuka

mukavaa puuhaa ja toiminnasta saa arvokasta kokemusta

kampuksella

teatteria monin tavoin omien kiinnostuksenkohteidensa

tahansa teatterin tekemisestä kiinnostunut.

työelämään, jota ei luennoilla kerry. Lisäksi pääsee tutustu-

Villiä meininkiä drag-improssa joulukuus-

mukaan; jäsenenä voi esimerkiksi käsikirjoittaa, tuottaa,

Laura Korhonen

Heidi Hämäläinen

Mitä: Vapaa-ajanjaoston puheen-

maan uusiin ihmisiin!

Joensuun toimisto Kuopion toimisto Savonlinnan toimisto Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs ma, ti 10-15 Yliopistonranta 3 ma, ti 10-15 Kuninkaankartanonkatu 7 ma-to 10-14 80100 JOENSUU to 10-15 70211 KUOPIO to 10-15 57100 SAVONLINNA pe 10-13 toimisto.joensuu@isyy.fi pe 10-13 toimisto.kuopio@isyy.fi pe 10-13 toimisto.savonlinna@isyy.fi 050 341 6346 044 576 8419 044 576 8430 ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote uutiskirjeenä sähköpostiisi. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, ISYY-info sähköpostilista: Liity kampuksesi listalle. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, Twitter: @ISYYH, sivun toimitus: tiedotussihteeri Marianne Lindroth Uljas 4 | 26.4.2017

Kolumni | Frendeistä opittua

Epäonnistuminen rules

atsoessani noin sadatta kertaa Frendien vanhoja jaksoja oivallan, mikä on sarjan suosion ja hahmojen samaistuttavuuden taustalla. Sarjassa ei peitelty epäonnistumisia – päinvastoin, mokilla reviteltiin huolella. Työkämmit, mönkään menneet treffiviritelmät, pienemmät ja suuremmat lipsahdukset ja nolot teini-iän sattumukset, minkään ei annettu unohtua. Frendien jaksoissa piilee syvempikin opetus.

Epäonnistumiset ja mokailut ovat muutosvoimia, mitkä sysivät meitä eteenpäin. Takaiskuilta ensin vaikuttaneet käänteet ohjaavat tilanteisiin, joita emme osaa odottaa, ja joiden hyödyllisyys avautuu vasta myöhemmin. Mikään ei ole sataprosenttisesti huono asia. Lopputulos voi olla parempi, kuin jos kaikki olisi mennyt suunnitelman mukaan. V i r h e e t ja vahingot ovat muovanneet koko

ihmiskuntaa. Jos Fleming olisi heittänyt homehtuneet näytteet mäkeen, hän ei olisi tullut keksineeksi penisilliiniä. Retkikunnat ja tutkimusretkeilijät ovat eksyilleet pitkin poikin ja tulleet samalla löytäneeksi uusia maita ja alkuperäiskansoja. Kolumbuskaan ei päässyt perille Intiaan. Pieleenmenoista on tärkeä puhua, sillä

usein virheiden välttely ja epäonnistumisen pelko estävät meitä tekemästä asioita, joita oikeasti haluaisimme. On hyväksyttävä, että tavoitteeseen pääseminen voi vaatia muutaman harharetken ja u-käännöksen. Vastoinkäyminen voi olla merkki siitä, että onnistuminen on taas piirun verran lähempänä. Joten nyt kun kaikki uuden vuoden lupa-

ukset tulla paremmaksi ihmiseksi ja onnistua kaikessa on ehditty unohtaa jo moneen kertaan, mitä jos lupaisimmekin tänä vuonna tyriä

”Virheiden välttely ja epäonnistumisen pelko estävät tekemästä asioita, joita oikeasti haluaisimme.

ihan kunnolla? Kokeilla kaikkea ja mokailla niin paljon kuin ehditään. Mennä rohkeasti epäonnistumisen mahdollisuutta päin. Välittämättä siitä, ettei kaikki ihan putkeen aina menisikään. Jos ei muuta, niin ainakin olemme muutaman tarinan verran rikkaampia, joille nauraa kaveriporukassa. Saila Rönkkö Kirjoittaja on wannabe-yhteiskuntatieteilijä, joka löytää elämänohjeita televisiosarjoista

LET’S BESSERWISSER!

1 2

- Itäinen Turhan Tietäjä

Tee aivotöksyjä lisäämällä viivalle maantieteellinen paikka. Suluissa kirjainten määrä.

A) Autotallissa mätkitty pöytätennis näyttää usein kök ______ ikseltä. (6) B) Luonnottoman kokoisella kusettimella varustetulle Jeremylle kaavaillaan s _____ naattorin roolia uuteen Iso-Arska-leffaan. (5) Kuka Euroopan kuninkaista asui valtakaudestaan (1189– 1199) vain viisi kuukautta hallitsemassaan maassa, eikä koskaan oppinut puhumaan sen kieltä? Myös Normandian herttua ja Anjoun kreivi. Sotaisa törppö: ”Hän oli huono poika, huono aviomies ja huono kuningas, mutta peloton ja suurenmoinen sotilas.” Valtakausi kului mm. kolmannella ristiretkellä puukkosilla musulmaani Saladinin kanssa. Hän otti motokseen lauseen ”Dieu et mon Droit”. Tämä on vieläkin maan vaakunan motto. Kohtaloksi koitui Châlusin linnan piiritys. Pierre Basile ampui olkapäähän osuneen nuolen. Kuningas pyysi nähdä ampujansa, palkitsi ja päästi hänet vapaaksi. Mutta palkkasoturi Mercadier nylki Basilen elävältä ja hirtti tämän. Kuninkaan suolet haudattiin tornin juurelle, josta nuoli ammuttiin; sydän Roueniin, loput Fontevraudin apottiluostariin. Hän on esiintynyt kirjallisuudessa ja elokuvissa. Ivanhoe-romaanissa hän on Musta ritari. 1) Juhana Maaton. X) Filip Kaunis. 2) Rikhard I Leijonamieli.

Mikä baletti? Siegfried-prinssi bailaa syntymäpäiviään. Äiti ilmoittaa, että hänen on aika hommata itselleen martta. Siegfriediä ei hutsita. Illalla hän näkee joukon marttoja, joiden führerinna Odette kertoo hänelle taiasta – kälmi velho von Rothbart on noitunut martat ja he saavat ihmismuotonsa takaisin vain öisin. Taika raukeaa ikuisen rakkauden voimalla. Siegfried lupaa rivitalon 50-vuoden laina-ajalla, kaksi pääkaupunkilomaa vuodessa, Sarasvuon henkisen valmennuksen kurssin ja Talvivaaran osakkeita, jos hän saa huitoa Odettea sonninsuoruisella hännällään. Seuraavana päivänä vietetään ärreet kinkerit, jonne saapuu velho ja hänen tyttärensä Odile, joka muistuttaa Odettea. Prinssi ei huomaa huijausta ja kosii. Vedätys paljastuu, ja prinssi anoo anteeksiantoa Odettelta. Tämä antaa, mutta kertoo, että hänen on heitettävä veivit. Odette hukuttautuu jorpakkoon, ja prinssi seuraa perässä. 1) Tulilintu. X) Pähkinänsärkijä. 2) Joutsenlampi.

Kuka (1905-1982) palkittiin vuonna 1980 elämäntyö-Oscarilla. Sai vuotta myöhemmin pääosa-Oscarin 75-vuotiaana. Hänen jälkikasvuaan esiintyy samassa elokuvassa, ja siinä puretaan elävän elämän myrskyistä isä-lapsisuhdetta. Tätä ennen hän oli ehdokkaana vuosien 1940 ja 1957 elokuvista. Vuoden 1940 elokuva perustui John Steinbeckin romaaniin, jossa hän näytteli Tom Joadin roolin. Legenda, jonka molemmat lapset ovat näyttelijöitä. Tytär on palkittu kahdella Oscarilla; poika tunnetaan 1960- ja 1970-lukujen kapinallisena. 1) Henry Fonda. X) Peter Fonda. 2) Kirk Douglas.

EDULLISET HINNAT JONOTTAMATTA JA HOITOTULOKSISTA TINKIMÄTTÄ!

MAKSUTON HEDELMÄLLISYYSNEUVOLA LAPSETTOMUUSTUTKIMUKSET HOIDOT LUOVUTETUILLA SUKUSOLUILLA

Mikä vuosi? Lech Walesa saa Nobelin rauhanpalkinnon kommunismin vastustamisesta. Juri Andropovista tulee byrokraattisen läsnäolematon neuvostojen maassa. Omat henkivartijat kolaavat Indira Gandhin. Amadeus saa useamman Oscarin. Kahdet olympialaiset – eräs jumalanmieliharmi kaikkien aikojen parhaaksi. Juha Tiainen voittaa kultaa ja toteaa: ”Olen realisti. Tiedän, etten ole maailman paras moukarinheittäjä, vaikka tämän kisan voitinkin.” Eric Arthur Blairin vuosi. 1) 1984. X) 1980. 2) 1988.

INSEMINAATIOHOIDOT IVF- JA ICSI-HOIDOT - Hoitoon ilman lähetettä Ajurinkatu 16, Kuopio • info@inova.fi

Puh. 017 263 1700

LUE LISÄÄ www.inova.fi

Nimi 1

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1 Uljas 4 | 26.4.2017

Oikeat vastaukset sivulla 32.

SU 30.4. KE 3.5. LA 6.5.

TO 18.5. PE 19.5. LA 20.5.

KE 24.5. TO 25.5. PE 26.5.

LA 27.5.

ARE & KRISO, 5€ SCANDINAVIAN MUSIC GROUP, 17€ MC RAAKA PEEN YSÄRIDISKO FREESTYLE OR DIE: MESTARUUSKISAT SHADE EMIPRE, PAIN CONFESSOR, DEAD SHAPE FIGURE, 10€ BAND OF VIPERS, TOÇORNAL, 5€ MENKKAKLUBI IMPRORYHMÄ KOLINA: ROOPE & ERKKU LIVE, 18€ MACHINAE SUPREMACY (SWE), 15€ KALLOT, ONGELMA KORVABOOSTI: LAINEEN KASPERI, JV 10€ KORVABOOSTI: STEPA, JASA & I’MMEINEN 10€

sa.

ön

en. aina

SU 30.4.

VAPPUBILEET PE 5.5.

SU 30.4.

Alban vappu

CLUB NOPE’ LIVE: JEREMY FOLDEROL & AISTI- A CULTURAL KISS AFTER PARTY

LA 13.5.

We Love Jysäri: E-Rotic KE 24.5.

Jonne Aaron PE 2.6.

School’s Out: Rudolf & Karri Koira KE 14.6.

K18 KESKIVIIKKO AVAJAISET: Gasellit & Mouhous

PE 12.5.

PASSION 11V LIVE RAAPPANA

#vainalbajutut

PE 28.4. LA 29.4.

yö

sis

kesä

LA 13.5.

PASSION 11V: PALLOMERIBILEET PE 19.5.

LIVE: RUMA PE 26.5.

KORVABOOSTI FESTIVAALIT 2017 LIVE:TÖÖLÖNKETTERÄ

PE 16.6.

Ladies Weekend: Janna Hurmerinta

LA 27.5.

KORVABOOSTI FESTIVAALIT 2017 LIVE:TAMPER2

LA 17.6.

Ladies Weekend: Vilma Alina 23.-24.6.

KE-TO: 21-04, PE-LA 22-04 & ERIKOISILLAT - K18

Alban Perinteinen Juhannus

ENNAKKOLIPUT: HENKKA, LUKEMA, cafeSAVOTTA JA LIVETO.fi

Albatrossi m a a k k a a s s ii ii n n ii r r a av v ii n n tt o o ll a a m

www.henryspub.net f henryspubkuopio

Kauppakatu 16, 70100 Kuopio Ti, To, Pe, La 22.00-04.00

Makasiininkatu 1, Kuopio www.ravintolaalbatrossi.fi

KUOPIO

OPISKELIJA YSTAVALLISTA JUHLINTAA! TALON VIINI 11€

KARAOKEHUONE

75 cl plo (12%) Voimassa 31.5.2017 saakka.

Voit laulaa pop- karaokea aina kun Apteekkari avoinna.

DJ JOKA ILTA

TORSTAISIN LIVE-MUSAA!

ARKI EROTTAA, AMARILLO YHDISTÄÄ Opiskelijakortilla

Á LA CARTE ANNOKSISTA

–10%

VOIMASSA SU-TO 31.5.2017 SAAKKA. KYSY MYÖS OPISKELIJA JUOMATARJOUKSIA HENKILÖKUNNALTA!

Vuorikatu 24, Kuopio | p.050 402 4340 | raflaamo.fi AVOINNA SU-TO 19-03 (K-18) | PE-LA 15-03 (K-20)

KIRJASTOKATU 10 | p. 050 911 5547 | amarillo.fi AVOINNA MA-TI 11-23 | KE 11-00 | TO 11-01 | PE-LA 11-03 | SU 12-23

Uljas 4 | 26.4.2017

Nyt kolme kokonaista päivää! Joensuu 14.-16.7.2017 ilosaarirock.fi

Parov Stelar \ Insomnium & Joensuun kaupunginorkesteri Millencolin \ Snakehips \ Zeke \ Leprous \ Vesala Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus \ Jenni Vartiainen Disco Ensemble \ Sonata Arctica \ JVG AUT

SWE

USA

NOR

Poets of the Fall \ Happoradio \ Mäkki \ S-TOOL \ Reino Nordin \ MC Taakibörsta \ Pariisin Kevät \ Popeda Negatiiviset Nuoret \ Perikato \ Younghearted \ Battle Beast \ Satellite Stories \ Turmion Kätilöt \ Wasted Ewert and the Two DragonsEST \ Tuuttimörkö \ Töölön Ketterä \ Alex Mattson \ Huoratron \ Gettomasa Helsinki-Cotonou Ensemble \ Kube \ Vapaa Maa \ Vesta \ Ghost World \ Kauriinmetsästäjät \ Ellinoora Litku Klemetti & Tuntematon Numero \ Teflon Brothers \ J. Karjalainen \ Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani Evelina \ Jarkko Martikainen & Luotetut Miehet \ Oranssi Pazuzu \ Cityman \ VITOS \ The Holy \ Elias Gould

Liput: 1 pv 69/79* € \ 2 pv 99/109* € \ 3 pv 129/139* € *Kesähinnat 1.6. alkaen Ennakko: Lippu.fi \ Tiketti \ ilosaarirock.fi/liput

Uljas 4 | 26.4.2017

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: köping permi 2211