Uljas 3/2017 by Uljas

2017

Itä-Suomen ylioppilaslehti

Tarjolla spektaakkeli Kristillisen tapahtuman järjestäminen kiellettiin yliopiston ja ylioppilaskunnan tiloissa. >>8 68 tykkäystä Facebookissa kertoo oletko homo. >>24

TULE JAKAMAAN LEHTIÄ JA MAINOKSIA Haemme ahkeria ja tarkkoja työntekijöitä vakituisiksi lehtien ja mainosten jakajiksi. Työtä on tarjolla keskiviikkoisin ja lauantaisin, 2-4 tuntia kerrallaan. Jakelutyö sopii hyvin esimerkiksi opiskelijalle, eläkeläiselle tai lisätyöksi toisen työn ohelle. Ota rohkeasti yhteyttä! akemus! h ä t y ä t ätiedot ja i.fi Katso lis lisaduun JOENSUUN YKKÖSJAKELUT OY, Lylykoskentie 10, 80130 Joensuu, puh. 013 122 034 SUORA LÄHETYS OY,Teräskatu 10, 70150 Kuopio, puh. 017 2647 800

Uljas 3 | 29.3.2017

Uljas 3/2017

”Pakatessa asetellaan kuluneen elämän monimuotoiset käänteet ja polut määrämittaisiin laatikoihin.” s.30

Sisällys | <3

Pääkirjoitus | Uljas linja

Uutiset

Jutut

Kulttuuri

4: Oppositio ja opiskelijalii-

10-12: Kysyimme isyyläisiltä

21: Twerkkaaja saamenpu-

ke vaativat opintotukeen huoltajakorotusta. Somesta löytää nyt tuutorointitädit.

ehdokkailta, mitä annettavaa heillä olisi kunnanvaltuustoissa. Lisäksi venäläinen persu kertoo miksi hänestä tuli persu.

vussa ja muut kulttuuriset lainaajat ovat nostattaneet vihaa. MIstä on kyse?

5: OKKK-hankkeen tiedotus

on mennyt päin honkia, mutta itse hankkeeseen suhtaudutaan toiveikkaasti.

22: Joensuussa Rajaspeksi

saa pian ensi-iltansa ja Kuopiossa Humu Records pitää vaihtoehtomusiikin kenttää elinvoimaisena. 23: Osuuskunta Hurma tar-

joaa selkänojan taiteilijoille, jotka yrittävät repiä elantoaan kasaan. Kuopiossa Nook tarjoilee pilkahduksen kaupunkikulttuuria.

6: Savonlinnan kampuksen

väkeä huolettaa tilojen riittäminen Joensuussa. Asuntojen riittämisestäkään ei olla varmoja.

13: Faniksi tunnustautuva

24: Facebook tietää sinusta

Teemu Keskisarja piirtää Mannerheimista kuvan ongelmanuorena, johon on helppo samaistua.

enemmän kuin äitisi. Räppäri Noah Kin debytoi leffassa Saattokeikka. 28: Kerromme mitä tänä

15: Urapolut ovat nykyises7: UEF päivitti sijoitussuun-

nitelmaansa ja on nyt ainakin paperilla eettisempi..

sä työelämässä mutkikkaita ja polveilevia. Kannattaa tehdä sitä mitä haluaa.

8: Opiskelijat käyttävät

18: Is the animosity bet-

huumeita satunnaisesti. Kuopiossa kiellettiin kristillinen tapahtuma kampuksella, eikä kukaan oikein kerro, että miksi.

ween the US President and the media at an all time high?

vuonna tulee katsoa, kuunnella ja lukea. Vuoden 2017 anti summattuna.

19: Kiihottava tarina on

helppo kirjoittaa, mutta haluatko, että se on totta?

Tämän lehden tekivät: Saara Närä, Nina Räsänen, Anna-Reetta

Itä-Suomen ylioppilaslehti Päätoimittaja

(vt.) Jussi Turunen 044 576 8420 paatoimittaja@uljas.net, perehdytys Pasi Huttunen Taitto

Jussi Turunen, Pasi Huttunen Kustantaja

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Painopaikka

Botnia Print Ilmoitusmyynti

Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@uef.fi Kannen kuva

Juuso-Valtteri Kivimäki

Suhonen, Mirja Kallinen, Sini-Maria Melanen, Anton Rinta-Jouppi, Saila Rönkkö, Paula Pirhonen, Emilia Joronen, Laura Väänänen, Niina Turunen, Barry Reddin, Maiju Pohjolainen, Ari Tervashonka, Juuso-Valtteri Kivimäki, Laura Ramstadius, Lotta Pellas, Ninnu Karttunen, Mari Mynttinen, Itäinen Turhan Tietäjä.

Elossa oleminen ei riitä

ediasta ja sen työtavoista tuskin on julkisuudessa keskusteltu näin vilkkaasti aivan äskettäin. Suomen Kuvalehti sai huomautuksen Julkisen sanan neuvostolta, koska se ei antanut pääministeri Juha Sipilälle aidosti mahdollisuutta esittää omaa näkemystään jutussa, jossa kerrottiin Sipilän epäillystä yrityksestä vaikuttaa Yleisradion uutisointiin. Myös Yle sai langettavan päätöksen pääministeri Sipilää koskevasta uutisoinnista. Vaikka tiedonvälityksessä nopeus on hyvä asia, tarkkuus on lopullista. Vaikuttaa myös siltä, että hyökkäävä suhtautuminen tiedotusvälineitä kohtaan on ikään kuin tuontitavarana siirtynyt suomalaiseen politiikan kenttään Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin johdolla, kuten Karjalaisen päätoimittaja Pasi Koivumaa katsoi kolumnissaan (Karjalainen 28.2.) Silti aivan kaikkea mediaa kohtaan ilmaistua penseyttä ei voi laittaa pelkästään Trumpin tai kenenkään yksittäisen henkilön antaman esimerkin harteille. Historiallisesti katsottuna niin huomiota kuin kannatusta omille ajatuksille on aina kerätty keinoja kaihtamatta. Värikäs kielenkäyttö ja faktojen yksinkertaistaminen mahdollisimman kansantajuisiksi ovat tyylikeinoina olleet niin kutsutun tabloidijournalismin käytössä jo kauan ennen internetiä, Twitteriä ja klikkiotsikointia. Englantilainen toimittaja-kirjailija Keith Waterhouse siteeraa kirjassaan Waterhouse On Newspaper Style tabloidityylistään tunnetun Daily Mirrorin lukijalupausta. Mirrorin tekijät katsoivat jo 1940-luvulla, että kaikki maailman polttavat kysymykset – kuten sodan uhka ja väestönkasvu – voivat olla kiireiselle nykyihmiselle ymmärrettäviä vain, jos faktoja näistä aiheista kerrotaan räväkästi ja usein. ”Ei epäilystäkään ettemmekö tekisi virheitä”, Mirror toteaa lukijalupauksensa lopussa, ”mutta ainakin olemme elossa.” Tämä numero on ensimmäinen jota olen ollut tekemässä Uljaan päätoimittaja Jarkko Kumpulaisen opintovapaan sijaisena. Samalla se on viimeinen, jonka teossa kampustoimittaja ja vt. päätoimittajanakin toiminut Pasi Huttunen on ollut mukana. Kiitän Pasia hänen vuosien panoksestaan ja lukemattomista ohjeista sekä lempinimistä (zumba-mies, sote-mies Turunen), jotka aukenevat ainoastaan asianosaisille. Entä mikä tulee olemaan Uljaan linja jatkossa? Uljas on opiskelijan asialla, mutta ei ketään vastaan. Kaiken koulutuksen yksi sivutuote – ellei jopa päämäärä – on itsenäinen ajattelu, jota tuemme lämpimästi. Suhtaudumme varauksella vallalla oleviin kapeakatseisiin näkemyksiin, joiden mukaan jokaisen olisi tiedettävä ammattinsa, tulevaisuutensa ja hyötynsä yhteiskunnalle mielellään jo päiväkodissa. Ei epäilystäkään ettemmekö tekisi myös virheitä, mutta ainakin haluamme korjata ne virheet. Pelkkä elossa oleminen ei riitä. Jussi Turunen

Toimittajalta | Mitä opin tänään

Muualta poimittua: ”Esimerkiksi Raumalla on kokeiltu maksutonta ehkäisyä alle 20-vuotiaille ja tulokset ovat lupaavia; raskaudenkeskeytykset ja sukupuolitaudit ovat vähentyneet. Samalla vähentyvät luonnollisesti myös niistä aiheutuvat masennukset ja muut ongelmat” - Kuntavaaliehdokas Wille Jäntti (sd.) Turun ylioppilaslehdessä 10.03.2017

Usko politiikkaan on vielä tallella Olen tänä keväänä kirjoittanut Uljaaseen useamman jutun lähestyviin kunnallisvaaleihin liittyen. Itä-Suomen yliopistosta ehdolle on asettunut paljon opiskelijoita, joista moni on ensikertalaisia. Myrskyisän vuoden 2016 jälkeen on lohdullista huomata, että nuoren väestön usko politiikkaan ja vaikutusmahdollisuuksiin on vielä tallella. Kansalaisaktiivisuus on tärkeä osa demokratiaa. Siksi Suomessa pitäisi luoda perusta sille, että poliittisesti kokemattomatkin uskovat, että asioihin vaikuttaminen on mahdollista. Valitettavasti erityisesti kunnallisvaaleissa äänestysprosentti on laskemassa jo entuudestaan heikoista luvuista. Kuten kuntavaalipaneeliin osallistuneet ehdokkaat kertovat, tarvitsemme Suomessa enemmän tilaisuuksia ja mahdollisuuksia, joissa äänestäjät ja päättäjät voivat kommunikoida keskenään, ristiin ja puoluerajojen yli. Tämä on mahdollista silloin, kun ilmapiiri on avoin, media rehellinen ja ihmiset uskovat demokratiaan. Niina Turunen

Uljas 3 | 29.3.2017

Uutiset GALLUP Äänestätkö kuntavaaleissa?

”Kun asumistuen siirrosta keskusteltiin eduskunnassa hallituspuolueet olivat valmiita parantamaan perheellisten opiskelijoiden tilannetta huoltajakorotuksen kautta. Tilannekatsaus

Laura Ramstadius, Sini-Maria Melanen & Nina Räsänen

Kuopio

Roope Rajaranta

Lääketiede, 6. vsk. - Joo aion äänestää. Tutustun ehdokkaisiin ja heidän ideologioihinsa netin kautta.

Laura Auvinen Farmasia, 2. vsk.

- Tällä hetkellä en. En ole seurannut kauheasti niitä enkä oikeastaan tiedä kuka siellä on ehdokkaana.

Joensuu Antti Kämäräinen

Historia, 5. vsk. - Kyllä meinasin äänestää. En ole vielä päättänyt ketä äänestän, mutta tulen perustamaan sen ehdokkaan arvomaailmaan. Apuna päätöksenteossa käytän vaalikoneita.

Ines Vodopija

Metsätieteet, 4. vsk. - Aion äänestää vaaleissa, sillä tämä on ensimmäinen kerta kun minulla on siihen oikeus. Se on tärkeä kokemus, sillä tunnen olevani tiiviimmin osa yhteisöä. Valitsemaltani ehdokkaalta toivon käytännön ratkaisuja ongelmiin.

Savonlinna Karoliina Väänänen Kotitaloustiede, 3. vsk. - Aion äänestää ja olen jo päättänyt ketä. Valintaan vaikutti se, että henkilö on ennestään tuttu.

Antti Taskinen

Kasvatustiede, 1. vsk - Todennäköisesti en äänestä, koska äänillä on niin huono takuu. Suomessa puolueet ovat kaikki aika samanlaisia ja ehdokkaat muuttavat kuitenkin mielipiteitään vaalien jälkeen.

Uljas 3 | 29.3.2017

Opiskelijat ja oppositio vaativat huoltajakorotusta Suomen ylioppilaskuntien liitossa (SYL) ei olla vuosiin oltu näin toiveikkaita opintotuen huoltajakorotuksen suhteen. Kun eduskunta hyväksyi hallituksen rajut leikkaukset opintotukeen, se samalla edellytti, että hallitus ottaa huoltajakorotuksen käsittelyyn. ”Eduskunta teki hallitukselle lausuman, jossa hallitus velvoitettiin tarkastelemaan huoltajakorotusta. Se on tiukin ponsi, jonka eduskunta voi antaa”, SYL:n sosiaalipolitiikan asiantuntija Silja Silvasti sanoo. Eduskunnan sivistysvaliokunta esitti viime vuoden lopulla huoltajakorotuksen ottamista käyttöön ja valiokunnan keskustalaiset Tuomo Puumala, Marisanna Jarva, Hanna Kosonen, Ulla Parviainen ja Petri Honkonen olivat omassa erillisessä kannanotossaan samaa mieltä. Keskustalaiset ehdottivat huoltajakorotuksen suuruudeksi 50–100 euroa. SYL:n näkökulmasta korotuksen on oltava vähintään 100 euroa. Myös opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen toteaa, että huoltajakorotuksen tulisi olla suuruudeltaan lähellä sataa euroa jos sillä halutaan olevan merkitystä. Hän arvioi kustannuksiksi silloin 10–15 miljoonaa euroa. Silvasti muistuttaa, että opetusministeriön raportti vuonna 2009 esitti 145 euron suuruista huoltajakorotusta. ”Taloudellinen tilanne huomioiden olemme realistisia. Tärkeää olisi, että opintotuen leikkaukset ja opiskelijoiden siirto yleisen asumistuen piiriin saataisiin kompensoitua perheellisille opiskelijoille”, Silvasti kertoo. Hiltunen korostaa, että hallitukselta ei ole tullut toimeksiantoa ministeriölle huoltajakorotuksen suhteen. OKM:ssä on todettu, että huoltakorotus olisi tarpeen.

Oppositiopuolueista Vasemmistoliitto, SDP ja Vihreät vaativat, että huoltajakorotus päätetään toteuttaa pian. ”Nyt on tekojen aika. Kun asumistuen siirrosta keskusteltiin eduskunnassa hallituspuolueet olivat valmiita parantamaan perheellisten opiskelijoiden tilannetta huoltajakorotuksen kautta. Kehysriihessä hallituksen tulisi lunastaa tämä lupaus”, toteaa Vihreiden edustakuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkosen avustaja Merja Kähkönen. ”SDP:n eduskuntaryhmä on edellyttänyt tämän vuoden budjetin käsittelyn yhteydessä, että opiskelijoiden taloudellinen asema tulee turvata huoltajakorotuksella heidän siirtyessään yleisen asumistuen piiriin”, sanoo puolestaan SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman. Vasemmistoliiton ryhmäpuheenjohtaja AinoKaisa Pekonen on hänkin suorasanainen: ”Mitä nopeammin, sen parempi. Yhteiskunnan tulisi tukea lapsiperheitä tässä tilanteessa, kun syntyvyys Suomessa on alhaisimmalla tasolla sitten 1860-luvun.” Perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtaja Sampo Terho toteaa, että huoltajakorotus on ”ehdottomasti harkitsemisen arvoinen asia”, mutta ei ota kantaa aikatauluun. Muiden puolueiden eduskuntaryhmien edustajat eivät vastanneet Uljaan kommenttipyyntöön. Ei ole tiedossa, ottaako hallitus asian käsittelyyn kuntavaalien jälkeen pidettävässä kehysriihessä. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ei vastannut Uljaan kommenttipyyntöön useista yrityksistä huolimatta. Pasi Huttunen

UEF:n tuutorointiväki myös somessa Kuopion ja Joensuun Tuutorointitädit -profiilit ilmestyivät tovi sitten sosiaaliseen mediaan Facebookiin. Profiilien tarkoituksena on helpottaa viestintää tuutoroinnin koordinoinnista vastaavien ihmisten ja tuutoreiden välillä. Tuutoroinnin koordinointi siirtyi taannoin ISYY:ltä yliopistolle, jolloin syntyi tarve luoda helppo viestintäkanava tuutoroinnissa mukana olevien toimijoiden välille. ”Syntyi idea luoda Tuutorointitädit-profiilit sekä Kuopion että Joensuun kampuksille, jotta saadaan helposti viestitettyä tietoa suoraan tuutoreille”, kertoo Anu Kinnunen, joka on yksi Kuopion Tuutorointitädit -profiilia ylläpitävistä. Profiilien takana on Opintopalveluiden henkilökuntaa, jotka ovat vahvasti mukana kaikessa tuutorointiin liittyvässä toiminnassa. Jos Tuutorointitädin pyytää Facebookissa kaveriksi, tarjoaa profiili ensimmäisenä infoa (esimerkki Kuopion profiilista); ”Tämä profiili toimii UEF:n tuutorointia koordinoivien henkilöiden epävirallisena tiedotus-

kanavana UEF:n ja tuutoreiden välillä. Jos sinulla tulee kysyttävää tai haluat ottaa yhteyttä tuutorointia UEF:n Kuopion kampuksella koordinoiviin tahoihin, lähetäthän sähköpostia osoitteeseen…” ja perässä lista Kuopion tuutorointiin liittyvien henkilöiden sähköpostiosoitteista. Facebook ei kuitenkaan ole yliopiston virallinen tiedotuskanava, vaan profiilit toimivat epävirallisena yhteydenpitovälineenä. Tarkoituksena on viestiä lähinnä suljettujen tuutoriryhmien kanssa ja muistuttaa tulevista aktiviteeteista. Lisäksi profiileja käytettiin pienimuotoisesti uusien tuutoreiden rekrytoinnissa onnistuneesti. Tuutoreiden virallisena tiedotuskanavana toimii uudistettu Moodle-alusta. Tuutorit ovat ymmärtäneet profiilien tarkoituksen hyvin ja uusille tuutoreillekin painotetaan heti profiilien epävirallisuutta. Kuitenkin, koska UEF:in koordinoima tuutorointi on vasta alussa, tulee näiden profiilien käyttökin todennäköisesti vielä kehittymään. Emilia Joronen

”Projektin tiedotus on yskinyt alusta saakka ja meille on jäänyt kuva, että projektia vetävät hyvin harvat ihmiset liiankin innokkaasti.” - Antti Saarelainen

OKKK–tiedotus epäonnistunut – itse hankkeeseen suhtaudutaan silti toiveikkaasti

Haltia-rakennuksen paikalle on yliopiston ehdotuksesta suunniteltu Portti-rakennusta. Jos sitä ei voida toteuttaa niin, että vähintään 80 prosenttia kiinteistöstä olisi opiskelija-asuntoja,

aikoo ISYY:n hallitus esittää rakennushankkeen perumista.

Edustajistoryhmät kritisoivat OKKK-hankkeen tiedotusta pahoin epäonnistuneeksi. Ryhmät myös vaativat, että hanke palaa alkuperäiseen ajatukseen opiskelija-asuntojen rakennuttamisesta. – Anton Rinta-Jouppi, teksti & Pasi Huttunen, kuva

ma Koti Kullan Kallis -projekti saa voimakasta kritiikkiä edustajiston ryhmäpuheenjohtajilta. Erityisesti puolueettomien ryhmien keskuudessa on tyytymättömyyttä. ”Tiedotus ei ole onnistunut. Ryhmämme ei ole käytännössä saanut kirjallista tietoa projektin etenemisestä”, kertoo Deekun, lääketieteen opiskelijoiden ryhmän Aleksi Hiltunen. Myös Opiskelijan ISYY -ryhmän Maria Mäkitalo on samaa mieltä: ”Uusien tietojen perusteella voin sanoa, että ryhmämme on ollut hyvin

heikosti perillä hankkeesta. Projektin Slack-internetalustalla ei ole annettu tietoa projektin tilanteesta joulukuun jälkeen.” Myös puoluepoliittisesti sitoutuneet ryhmät antavat kritiikkiä hallitukselle. ”Projektin tiedotus on yskinyt alusta saakka ja meille on jäänyt kuva, että projektia vetävät hyvin harvat ihmiset liiankin innokkaasti. Tiedonkulkua on näin suuren projektin osalta parannettava viipymättä”, lausuu Ivivan Antti Saarelainen. Samoilla linjoilla on Keskustan Tom-

mi Anttalainen: “Pääpiirteittäin tiedetään missä mennään, mutta tiedonantoa saisi kuitenkin olla enemmän ja tarkemmin hallituksen suunnalta.” Edustajistoryhmät suhtautuvat projektin jatkoon kuitenkin positiivisesti – tosin tietyin varauksin. ”Näemme, että hankkeessa on edelleen potentiaalia. Päätavoite tulee olla jatkossa edullisten opiskelija-asuntojen tarjoaminen jäsenistölle ja mahdolliset yritystilat vain sivutuote”, kertoo Fortiksen Henri Sormunen. Deekun näkemys on sama: ”Taloudellisten riskien vuoksi opis-

kelijajärjestön ei kuulu lähteä mukaan esimerkiksi Part-up-sovellukseen tai opiskelijayritystilojen rakentamiseen.” Hankkeen siirtäminen kehitysyhtiön vastuulle koetaan ryhmien keskuudessa kannatettavana asiana: ”Yhtiö on toimiva ratkaisu, kun kyseessä on näin iso kokonaisuus, sillä vapaaehtoistoimijuus on epävarmempaa ja luottamustoimien vaihtuvuus suurempaa”, kertoo Puolueettomien Annika Juurikka. Kyltereiden Sami Vihosella on puolestaan jo ajatus, miten kehitysyhtiötä tulisi hallinnoida: ”Sen toiminta tulee saattaa edustajiston valvonnan alaiseksi. Yksi vaihtoehto voisi olla edustajiston valtasuhteiden perusteella koottavan hallintoneuvoston lisääminen yhtiöjärjestykseen.”

Kainalo

Tiukkaa vääntöä ylioppilaskunnan kulisseissa Uljaan (2/2017) uutisen jälkeen ISYY:n edustajiston 13 ryhmästä yhdeksän allekirjoitti kannanoton OKKK:sta hallitukselle. Ulkopuolelle jäivät ainoastaan International Students, Oikeat ja Perussuomalaiset. Kannanotossa vaadittiin tiukasti

paluuta alkuperäisen tavoitteen eli opiskelija-asuntojen pariin, sekä selvitystä sekavaan tilanteeseen. Hallitus vastasi tähän 17.3. laajalla selvitysasiakirjalla. Se saa kiitosta edustajistoryhmien puheenjohtajilta: ”Hallituksen vastine edustajiston kannanottoon oli mielestämme

asiallinen, ja nykyisellä hallituksella näyttäisi olevan samankaltaiset ajatukset projektista kuin meillä.” Kyltereiden Sami Vihonen on samaa mieltä: ”Uusimmassa selvityksessä oli tietoa, joka oli meille uutta ja hankkeen kannalta oleellista. Selvitys oli kuitenkin

hyvää ja avointa tiedotusta. Tätä linjaa hallitus aikoo ilmeisesti jatkaa ja se on täysin oikein mielestämme.”

Anton Rinta-Jouppi

Uljas 3 | 29.3.2017

”Taitoaineet ovat tässä vaarassa. Kuinka yliopisto pystyy vastaamaan uuden opetussuunnitelman mukaisiin haasteisiin esimerkiksi yhteisen käsityön tiimoilta?” - Tiia Raki

Taitoaineet vaarassa kun Savonlinnan kampus lakkautetaan Taito- ja taideaineiden koulutus on vaarassa, koska Joensuun kampuksella eivät tahdo tilat riittää. - Nina Räsänen, teksti & kuva

Käsityötieteen pääaineopiskelija Pia Torvinen ja teknologiakasvatuksen sivuai-

neopiskelija Joni Lumpin tekevät kokeiluita 3D-tulostimella käsityön projektiin.

Savonlinnan kampuksen toimintojen siirtäminen Joensuuhun herättää paljon kysymyksiä. Huolenaiheena siirtokeskustelussa ovat olleet tilaongelmat sekä Educan sisäilmaongelmat. Useiden eri mittauksien mukaan sisäilmassa ei pitäisi olla mitään huolenaihetta, mutta tilakysymysten osalta tilanne ei ole yhtä hyvä. Savonlinnasta siirtyvät luokanopettajan, kotitalousopettajan, käsityönopettajan ja lastentarhanopettajan koulutuksien myötä myös hallinto- ja kirjastotoimet. Opiskelijat sijoitetaan Joensuussa pääasiassa Educan tiloihin, mutta käsityötieteen tiloja tulee myös Taitolaan ja kotitaloustiede kokonaisuudessaan Naturalle. Ainejärjestö Kotex ry:n varapuheenjohtaja Tiia Raki kertoo, että tiloja on vähemmän kuin Savonlinnassa. Remontit tehdään valmiisiin tiloihin, eikä tämän hetkisten suunnitelmien valossa opetustilojen pedagoginen toimivuus ja työturvallisuus välttämättä tarvittavalla tasolla. Tilaratkaisun yhteydessä on keskusteltu paljon taito- ja taideaineiden tulevaisuudesta. Tällä hetkellä vaakalaudalla on musiikin pitkän sivuaineen kohtalo. ”Taitoaineet ovat tässä vaarassa. Kuinka yliopisto pystyy vastaamaan uuden opetussuunnitelman mukaisiin haasteisiin esimerkiksi yhteisen käsityön tiimoilta?” Raki kysyy. Uudessa opetussuunnitelmassa käsityö

määritellään yhdeksi yhteiseksi monimateriaaliseksi oppiaineeksi ilman tekstiili- ja teknologiakasvatuksen erittelemistä. Hänen mukaansa opettajankoulutuslaitoksen tilojen tulisi olla pedagogisesti ja työturvallisesti oppikirjan mukaisia. Tämän hetkisten tietojen mukaan Savonlinnan opettajankoulutuslaitos siirtyy Joensuuhun elokuussa 2018.

Kommentti

Ratkaisut tehtävä huolella

Nopeasta aikataulusta ja tilaratkaisuista huolimatta on toivottava, ettei esimerkiksi käsityötiede palaa Joensuussa menneeseen sivuuttaen tulevaisuuden ja kehityksen. Joensuussa tehtävät remontit ja tilaratkaisut ovat voimassa vuosikymmeniä, eikä lyhytnäköisille ratkaisuille ole tilaa, jos ItäSuomen yliopisto haluaa valtakunnallisesti kilpailukykyiset ja houkuttelevat taito- ja taideainetarjonnat. Nina Räsänen

ISYY:n Nivala: opiskelija-asuntoja ei ole tulossa tarpeeksi Savonlinnan kampuksen opiskelijoiden siirtyminen Joensuuhun syksyllä 2018 ja kasvava opiskelijoiden määrä kaupungissa tarkoittaa myös kasvua tarpeessa opiskelijoiden asunnoille. Savonlinnasta saapuvien opiskelijoiden asuntotarvetta kartoitetaan ja uusia opiskelijaasuntoja rakentavat Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli ja mahdollisesti myös ISYY. Joensuun Elli on tehnyt kyselyn Savonlinnasta saapuville opiskelijoille heidän asunnontarpeestaan. Kyselyn tuloksia ei vielä lehden mennessä painoon oltu julkistettu. ”Tällä hetkellä on rakenteilla 223 uutta asuntoa. Suunnitteilla rakentaa vielä 500 lisää, jotka valmistuvat elokuussa 2018”, kertoo Jarmo Ojalainen, Opiskelijaasunnot Oy Joensuun Ellin toimitusjohtaja.

Uljas 3 | 29.3.2017

”Lisäksi aikomus rakentaa 200 lisää loppuvuodesta 2018. Aikataulullisesti elokuuhun 2018 ei pysty rakentamaan yhtään enempää, myöhemmin on mahdollista muuttaa asuntomäärää kysyntää vastaavaksi”, hän jatkaa. Ongelmallista on, että Joensuun Ellillä on runsaasti soluasuntoja, mutta nykyisin opiskelijat haluavat asua mieluummin yksiöissä. Asuntojen määrän merkittävä lisääminen jättäisi entistä enemmän vanhoja soluja tyhjilleen. Yksi ratkaisuvaihtoehto olisi solujen mahdollinen muuttaminen yksiöiksi. ISYY:n näkökulmasta tilanne on huolestuttava. ”Joensuun kaupunki ja Joensuun Elli eivät ole tarpeeksi rakennuttamassa uusia asuntoja vuoteen 2018 syksyyn mennessä, vaan tilapäismajoituksen tarve

tulee olemaan sadoissa”, pohtii Matti Nivala, ISYY:n hallituksen 1. varapuheenjohtaja sekä OKKK-hankkeen vastuuhenkilö. Tilapäismajoituksen koordinoinnin sisältäneen tuutorointisopimuksen katkettua ISYY:n ja yliopiston väliltä on epävarmaa kuka majoituksen hoitaa. Myös ISYY on tehnyt selvitystä mahdollisuuksista lähteä mukaan opiskelija-asuntojen rakentamiseen Oma koti kullan kallis (OKKK) -hankkeen tiimoilta. Näiden asuntojen rakennuttaminen Joensuussa tapahtuu kuitenkin arviolta vasta 2019 tai 2020. ”Olemme nyt keskittymässä Kuopiossa Savilahteen ja tämä vie aika paljon ISYY:ltä resursseja”, Nivala kertoo. Laura Väänänen

Apua graduahdistukseen

”Millaisista aiheista ei kannata tehdä gradua?” Kössi Aihe, joka ei kiinnosta tai herätä mitään kirjoittajan sisällä, on äärimmäisen vaikea käsiteltävä aihe gradulle. Myös liian laaja tai pinnallinen tutkimuskysymys voi johtaa graduntekijää harhaan hyvän gradun tekemisestä. Käytännössä aihetta ei kannata heti lyödä lukkoon vaan kannattaa pitää gradun tekemisen aikana silmät auki. Välillä se ensimmäinen idea ei ole toimivin. Ei kannata myöskään luottaa liikaa siihen että gradun tekeminen itsessään opettaisi aiheesta kaiken riittävän siitä suoriutumiseen. Muutaman viikon ennakolta tehty ajattelu aiheen parissa voi säästää sinulle kuukausia tai vuosia.

Kunnollinen tutkimuskysymys itsessään rajaa parhaalla tavalla gradun aihetta. Olen monesti neuvonut ihmisiä tekemään ensin kysymyksen ja sen jälkeen miettimään mitkä osakysymykset vastaisivat kokonaisuutena muodostettuun tutkimuskysymykseen. Plot twist, nämä osaky-

symykset ovat työn tulevien lukujen pointteja, jotka oikeuttavat luvun olemassaolon. Rajauksen kannalta on olennaista, että osakysymyksiä on maksimissaan 3–6 riippuen aiheesta. Tarkoituksena on kuitenkin tehdä gradu, ei tiiliskivikirjaa. Jos osakysymyksiä tulee liikaa, aihetta kannattaa kaventaa. ”Miten aikatauluttaa gradun tekemistä?” Anssipanssi Aikataulutusta voi hoitaa jakamalla eri työn vaiheita tai kappaleita osiin ja varaamalla niille tarvittava määrä aikaa. Tämä on paremmin mahdollista, jos tekijä on valmistautunut projektiinsa lukemalla aiheesta, miettimällä aiheeseen liittyvää menetelmää ja tutkimuskysymystä. Monesti yllättäviä ongelmia saattaa tulla vastaan, jotka eivät aina edes liity gradun tekemiseen, eli aikaa kannattaa varata tarpeeksi. Joillekin on hyväksi tehdä muita kursseja samaan aikaan, mutta täytyy muistaa että gradun hyvin tekeminen vaatii tietyn verran aikaa lukemiseen, aiheen käsittelyyn, kirjoittamiseen, sekä käsikirjoituksen korjailuun. Kunnon valmistautumisella välttää arjen aikataulufiaskot.

UEF on nyt ainakin paperilla aiempaa vastuullisempi sijoittaja Fossil Free UEF -liikkeen aktiivit, jotka vaativat yliopistoa vetämään sijoituksensa pois fossiilisia polttoaineita tuottavista yhtiöistä. Mitään uskottavaa keinoa yliopiston sijoitustoiminnan eettisyyden selvittämiseen ei ole. Sijoitussuunnitelman kohdat sijoituskohteista ja sijoitussalkun perusallokaatiosta ovat salaisia. Hallinto-oikeus käsittelee valitusta, jossa yliopistoa vaaditaan julkistamaan nämäkin tiedot.

Kuntavaalikampanjointia

JOENSUU Carelian aulassa pidettiin kuntavaalien kampanjointipäivä maaliskuun puolessa välissä. Puoluekenttä oli laajasti edustettuna. Esittelypöytien ääreen kerääntyville kulkijoille tarjottiin juotavaa ja mahdollisuus kysellä, mitä ehdokas ajaa. Kuntavaalien ympärillä alkaa ylipäänsä olla jos jonkinmoista kuhinaa, kuten esimerkiksi Facebook-ryhmää Kuntavaalit Joensuussa 2017 seuraamalla voi panna merkille. Ryhmässä on yli neljä ja puolisataa jäsentä ja keskusteltu on muun muassa siitä, milloin on korrekti aika aloittaa julkinen vaalimainonta ja mikä on kunnan rooli tulevaisuudessa.

Saatiinko lihavaalit? Pasi Huttunen, teksti & kuva

UEF on asettanut sijoitustoiminnassaan tavoitteeksi lisätä yritysten kiinnostusta toimia vastuullisesti sekä sitoutumista hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Lisäksi tavoitteena on suosia sellaisia yrityksiä, jotka noudattavat hyviä hallintotapoja ja hoitavat ympäristö- ja yhteiskuntavastuullisuutta parhaalla mahdollisella tavallaan. Tiedot selviävät yliopiston helmikuussa päivitetystä sijoitussuunnitelmasta. Sijoitussuunnitelman päivittämiseen yliopiston painostivat

KUOPIO Ylioppilaskunnan maaliskuinen Hymy- ja valitusviikko innosti opiskelijat rustaamaan muistilappujen täydeltä ajatuksia sekä yliopistoelämän kivoista että kurjista puolista. Alkuviikosta eniten tunteita oli herättänyt perinteinen kolmikko: yliopiston tilat, Amica ja YTHS. Yliopistolta opiskelijat toivoivat muun muassa ympäri vuorokauden käytössä olevaa itseopiskelutilaa, Amicalta hyvää ruokaa ja YTHS:ltä sujuvampaa ajanvarausjärjestelmää. Kehitysideat ja kiitokset lämmittivät silminnähden palautetta keränneen ISYY:n hallitusaktiivi Henri Hakkaraisen mieltä.

Jussi Turunen, teksti & kuva

”Miten tehdä tutkimuskysymyksestä tai aiheen rajauksesta hyvä?” Nyymitär

Hymyjä ja valituksia Maiju Pohjolainen, teksti & kuva

Onko gradu jumissa? Askarruttaako jokin graduntekoon liittyvä asia. Kysy meiltä, niin vastaamme. Lähetä kysymys yliopiston epävirallisimmalle graduohjaajalle Ari Tervashongalle osoitteeseen aritervashonka@hotmail.com

Etsin

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään

Pasi Huttunen

Tekstaripalsta Älä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09

Kyllä on paljon hienoja opiskelijoita ehdolla kuntavaaleissa. Opiskelijana äänestäisin heitä heti! t. kansanvallan kaveri ISYY on pilalla. Hengailuillassa tarjottiin laskiaispullia vain hillolla. Mantelimassaa sitä olla pitäisi. Vaadin jäsenten eroa.

Ovatko kaikki muut niin pilalla että ovat siirtyneet sinne jodeliin ja samalla jättäneet tämän palstan sisällöntuotannon yksin minun vastuulle. t. Emerituspresidentti Hiltunen Siis mitä!? ISYYn piti rakentaa opiskelija-asuntoja, mutta nyt

rakennetaan jotain start-up/popup/fuck-up bisnesinnovaatioekosysteemiä? Nyt ne mini-Sipilät ulos hallituksesta! Eipä luulisi lääketieteen opiskelijan menevän kesäloman jälkeen kouluun kuten gallupissa 2/2017.

KUOPIO Brasilialaiset lihantuottajat ovat sikäläisen poliisin mukaan lahjoneet terveysviranomaisia ja poliitikkoja, jotta nämä eivät estäisi mädäntyneen lihan prosessointia ja salmonellaa sisältävän lihan vientiä ulkomaille. Sosiaalija terveysasiat otetaan pois kunnilta, joten kuntapoliitikot ovat tarttuneet muun muassa paikallisten hankintojen ja lähiruoan puolesta puhumiseen. Aihe on noussut kuntavaalikampanjoinnissa isosti esiin. Olipa puheessa suomalaisen lihan paremmuudesta perää tai ei, on sille nyt ainakin tilausta. Amica reagoi lihakohuun heti. Kuva Kuopion kampukselta.

Uljas 3 | 29.3.2017

”Huumeita ja huumaavia lääkkeitä saadaan usein puskaradion ja katukaupan kautta. Netin kautta saa mitä vaan.

Opiskelijat satunnaisia huumeidenkäyttäjiä YTHS:llä opiskelijoiden huumeidenkäyttö ei näy merkittävänä ongelmana. Poliisin mukaan käyttö on yhtä yleistä kuin muillakin kansanosilla. - Mari Mynttinen, teksti YTHS:n vastaava hoitaja Arja Makkonen arvioi, että huumeiden käyttö ei ole merkittävä ongelma korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Rikoskomisario Kari Kuokkanen Joensuun poliisista puolestaan kertoo, että huumeiden käyttö opiskelijoiden keskuudessa on yhtä yleistä kuin muunkin kansanosan sisällä. Kuokkasen näkemyksen mukaan huumeiden käyttö on huolenaihe Joensuun kokoisessa kaupungissa. ”Joensuu on iso opiskelijakaupunki täälläpäin Suomea. Isoissa kaupungeissa ongelma tahtoo keskittyä ja erityisesti viihdekäyttöä, eli satunnaista käyttöä on enemmän. Kannabis ja marihuana ovat yleisimpiä huumeista. Niin sanotuista bilehuumeista ekstaasi on tyypillinen viihdekäyttöhuume.” Myös Makkosella on huoli huumeiden käyttäjistä. ”Kokeilunhalu on yleisin syy huumeiden käyttöön. Muistettava on, että kannabiskaan ei ole viaton aine. Sen käyttö voi laukaista ja edesauttaa mielenterveysongelmien syntyä.” Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen

THL:n mukaan runsas kannabiksen käyttö voi altistaa masennukselle ja ahdistukselle. Lisäksi se saattaa aiheuttaa myös välittömiä psykoosioireita ja kohottaa skitsofrenian riskiä. THL:n mukaan runsas kannabiksen käyttö on yhteydessä myös heikompaan koulumenestykseen ja syrjäytymisuhkaan. Huolestuttavaa on Kuokkasen mukaan huumeiden helppo saatavuus. ”Huumeita ja huumaavia lääkkeitä saadaan usein puskaradion ja katukaupan kautta. Netin kautta saa mitä vaan, ja siellä voi toimia täysin tuntemattomana.” Poliisi pyrkii seuraamaan nettiliikennettä lainsäädännön suomin keinoin. ”Hyvin usein huumeiden välittäminen liittyy järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Se on helppo tulonlähde, mutta riskitkin ovat melkoiset”, Kuokkanen kertoo. Erityisesti kannabiksen käyttäjät ovat kertoneet käyttävänsä huumeita alkoholin korvikkeena. Moni kannabiksen käyttäjä ei käytä alkoholia ollenkaan. YTHS:n valtakunnalliset terveystutkimukset vuodesta 2000 ovat kohdistuneet alle 35-vuotiaisiin yliopisto-opiskelijoi-

Opiskelijoiden huumeidenkäyttö on tyypillisesti satunnaista viihdekäyttöä, mutta se huo-

lettaa siitä huolimatta poliisia ja terveydenhoitoväkeä. hin. Niiden mukaan viidesosa (miehet 24 %, naiset 18 %) oli kokeillut tai käyttänyt jotakin huumetta, lääkkeitä tai alkoholia ja lääkkeitä yhdessä. Huumeiden käyttö ja kokeilu on yleistynyt vuodesta 2000 vuoteen 2008 asti, mutta on sen jälkeen palautunut alemmalle tasolle. Koulutussektoreiden välillä ei ole ollut eroja. Pääasiallinen huume on ollut kannabis.

Apua on tarjolla tarpeen mukaan. ”Huumeongelma arvioidaan ja hoito suunnitellaan yksilöllisesti. Apuna on hoitorinki, johon kuuluu hoitaja-, psykologi- ja lääkäripalvelut. Tilanteen mukaan opiskelija voidaan ohjata MIEPÄ -palvelujen (mielenterveys- ja päihdepalvelut) piiriin, jonne toki voi myös itseohjautuvasti hakeutua”, Makkonen kertoo.

Yliopisto kielsi tiloissaan kristillisen tapahtuman Kuopiolaisten kristillisten järjestöjen suunnitelema Missioviikko ilmoitettiin yliopiston arvojen vastaiseksi eikä tiloja järjestämiseen annettu. Selkeää perustetta kiellolle ei kukaan osaa sanoa. - Sini-Maria Melanen, teksti Yliopisto kielsi Kuopion kampukselle suunnitellun kristillisen tilaisuuden. Tapahtumaa olivat järjestämässä Kuopion jaoston kristillinen opiskelija- ja koululaisjärjestö OPKO sekä kampuksen ylioppilaskunnan yhteiskristillinen Suola-kerho. Puhujaksi kaavailtiin brittiläistä evankelista Michael Otsia. ”Missioviikon” järjestämisestä neuvottelivat oppilaspastori Raimo Hakkarainen, Suolan ja OPKO:n edustajat sekä yliopiston hallintojohtaja Tuomo Meriläinen. Suolan puheenjohtaja Elisa

Uljas 3 | 29.3.2017

Lampisen mukaan Meriläinen oli ensin näyttänyt tapahtumalle vihreää valoa viime marraskuussa, mutta oli sittemmin pyörtänyt puheensa. ”Myönteiselle päätökselle asetettiin ehdoksi, että tapahtumassamme tai sen järjestelyissä ei saa esiintyä syrjintää tai rasismia. Näitä ei ole ilmennyt, mutta lupa kuitenkin peruttiin äskettäin”, Lampinen kertoo. Raimo Hakkarainen perustelee kielteistä päätöstä korostamalla yliopiston roolia aatteellisesti neutraalina toimijana.

”Linjamme on ollut jo vuosia, että yliopiston kampuksilla ei järjestetä uskonnollisesti tai aatteellisesti sitoutunutta toimintaa.” Hakkaraisen mielestä on tärkeää säilyttää yliopisto sellaisena paikkana, jossa kaikilla on hyvä ja turvallista olla riippumatta uskonnollisesta tai ideologisesta taustasta. ”Ei ole yliopiston toimintaperiaatteiden mukaista, että yksi toimija, tässä tapauksessa OPKO tai Suola, edustaisi kampuksella koko uskontoa.” Tuomo Meriläisen mukaan yliopisto voi päättää suvereenisti tekemänsä kokonaisarvion perusteella siitä, mitkä yliopiston ulkopuoliset tahot saavat luvan käyttää sen tiloja ja mitkä eivät. ”Yliopisto on monikulttuurinen ja kaikille uskonnoille avoin yhteisö. Meistä näytti siltä, että tapahtuman henki oli

menossa yliopiston imagon vastaiseen suuntaan”, Meriläinen kommentoi. Meriläisen kertoman mukaan Michael Ots edustaa yliopiston arvojen vastaisia radikaaleja näkemyksiä, minkä vuoksi tapahtuman järjestämisen ehdot eivät täyttyneet. Tämän kuvan hän on saanut Otsin verkkosivujen kautta. ”Ots ja me järjestäjät olisimme halunneet tietää, mikä näillä nettisivuilla saa Meriläisen ajattelemaan hänen olevan ekstremisti, mutta vastausta ei annettu”, Lampinen ihmettelee. Hakkarainen ei osannut kommentoida Otsin vakaumuksellista pohjaa mutta arvelee, että hän edustaa OPKO:n tavoin konservatiivista Raamatun tulkintaa. Ots saapuu puhumaan OPKO:n ja Suolan organisoimaan tilaisuuteen ohjelmaravintola Maximissa Kuopiossa 4.–6. huhtikuuta.

314 Esa

315 Sirpa Alho-

316 Nelli Berg-

317 Aarne

318 Simon

319 Elena

320 Tuukka

321 Anna-Kaisa

323 322 Miia Eskelinen- Jussi

324 Asta

325 Hannu

326 Eeva

327 Kristiina

328 Upi

329 Ilkka

330 Ilkka

331 Jouni

332 Osmo

333 Sari

334 Julia

335

Jerkku

Olli Jääskeläinen

336 Marjut

337 Pekka

338 Jonna

339 Matti

340 Arja

341 Jaakko

342 Titta

343 Niina Kela-

344 Tsega

345 Liisa

346 Marko

347 Esko

348 Allu

349 Katja

350 Maarit

351 Erkki

352 Jukka

353 Nina

354 Veli-Matti

355

356 Anja

357 Jouni

358 Jarmo

359 Päivi

360 Markku

361 Elisa

362 Kyösti

363 Sirpa

364 Miika

365 Hanna

366 Pekka

367 Francesco

368 Pirkko

369 Marko

370 Nina

371 Pirkko-Liisa

372 Sakari

373 Sari

374 Ilkka

375 Emmi

377 376 Irina Rekiranta- Mika Luukkonen

Rissanen

378 Hillevi

379 Olli-Pekka

380 Rakel

381 Jukka

382 Kati

383 Anna

384 Mauri

385 Maija

386 Kati

387 Riina

388 Tero

389 Samuel

390 Merja

391 Veikko

392 Petri

393 Jyrki

394 Hannu

395 Taisto

396 Jonna Torni-

397 Tuula

398 Erkki

399 Tiina

400 Eija

401 Eero

Happonen

Karppinen

Kosunen

Malinen

Niiranen

Ruuskanen

Taskinen

Törrönen

Hartikainen

Kauppinen

Kukkonen

Marttila

“Paco” Nucci

Ryynänen

Tiihonen

Väänänen

Heinonen

Kekoni

Laakkonen

Matilainen

Ohvo

Saarinen

Tikkanen

Blom

Hiltunen

Kekoni

Brown

Hirvonen

Kekäläinen

Chiksoeva

Holopainen

Korhonen

Eloranta

Huopainen

Kiflie

Eskelinen

Jauhiainen

Kiianlinna

www.kuopionkokoomus.fi

Miettinen

Savolainen

Toivanen

Kilpi

Hakala

Kinnunen

Niko Lammentausta Lappalainen

Laakso

Parviainen

Fingerroos

Pelli

Seppälä

Toppinen

Piironen

Soukkamäki

Toppinen

Pääkkö

Sulku

Holopainen

Miettinen

Raassina

Svärd

Vartiainen

Raninen

Sweeney

Viitanen

Miettinen

Reijula

Särkilahti

Viljakainen

Halonen

Kangasaho

Koskinen

Lappi

Mutanen

Taipale

Vähälä

Halonen

Kantanen

Kosonen

Lintunen

Nevala

Tammekann

Wetzell

VARSINAINEN VAALIPÄIVÄ 9.4.2017. ENNAKKOÄÄNESTYS 29.3.-4.4. Uljas 3 | 29.3.2017

Maksaja: Kokoomuksen Kuopion kunnallisjärjestö ry

Aaltonen

Kuntavaalit

Opiskelijan ääni Valtuustoissa on liian vähän sekä nuoria että opiskelijoita. Nyt on tilaisuus äänestää heitä sinne. Työsarkaa riittää etenkin asuntotilanteen ja työllistymismahdollisuuksien parantamisessa. – Niina Turunen, teksti & Pasi Huttunen, kuvitus

syyläisiä on kahmalokaupalla ehdolla kampuskaupunkien valtuustoihin. Poimimme puolueiden äänitorvet esiin. Puolueitaan edustamaan nostetut isyyläiset kertovat, miksi heitä kannattaisi äänestää.

Jarno Lähteenmäki Perussuomalaisista edistäisi kaupungin kehitystä lisäämällä rakentamista anteliaalla luvanannolla ja kaavoituksella. ”Lisäksi ajaisin kielikokeilun voimaantuloa Joensuussa. Valtuutettuna vaatisin opiskelija-asuntoja hyville paikoille sekä asuinalueiden yhteyteen kaavoitettuja palveluita. Pääaineeni kemia antaa matemaattisena luonnontieteenä edellytykset tarkastella mekanismeja, jotka vaikuttavat kaupungin kehitystä ja tulevaisuutta ohjaileviin päätöksiin. Joensuussa Perussuomalaiset vetävät valtuustossa aina omaa linjaansa, mutta suurimmassa osassa Joensuun oppositiossa ajetuissa kysymyksissä yhteistyötä on ollut SDP:n kanssa.” Toni Kallioinen Suomen kommunistisesta puolueesta toisi esille, että toisenlainen, ihmisarvoisempi politiikka on

Uljas 3 | 29.3.2017

mahdollista. ”En suostuisi alistumaan leikkauspolitiikalle ja sen virheellisesti väitetylle välttämättömyydelle. Palvelujen rahoituksen turvaisin verotuksen sekä Joensuun oman tuotannon kautta. Joensuun tulee rakentaa omana tuotantona edullisia vuokra-asuntoja. Lisäksi edistäisin kulttuuri- ja liikuntapalveluiden maksutonta saatavuutta sekä järjestäisin tiloja kansalais- ja muulle vastaavalle toiminnalle. ” Kallioisen pääaine historia antaa esimerkkejä siitä miten toimia. ”Esimerkiksi käsittämättömän harva tuntee hyvinvointivaltion luontiprosessin esimerkiksi (poliittisten) lakkojen merkityksen. Yhteistyökumppania haemme poliittisesta vasemmistosta.” Harri Mulari Vihreistä uskoo uteliaan ja harkitsevan luonteensa olevan hyvä ominaisuus kuntapäättäjälle. ”Asioita voi tehdä uudella tavalla. Valtuustossa kiihdyttäisin kaavoitusta, jotta tarjolla olisi enemmän edullisia asuntoja. Liikuntapaikkoihin panostaminen lisäisi opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia sekä maksuton varhaiskasvatus auttaisi opiskelijatalouksia, joihin kuuluu lapsia.”

Mularin pääaine ympäristöpolitiikkaja oikeus tarjoaa käytännön työkaluja edistyksellisen ilmastopolitiikan ja kaavoitusratkaisujen osalta. ”Pystyn lukemaan ja tulkitsemaan virkamiesjargonin ymmärrettävään muotoon. Luonteva yhteistyökumppani olisi vaalikonevastausten ja käytännön perusteella Vasemmistoliitto monissa koulutukseen ja ympäristöön liittyvissä kysymyksissä.” Matti Jantunen Kristillisdemokraateista sanoo olevansa pienempien ja heikompien asialla. ”Opiskelijoiden asema, kuten lasten ja nuorten yleensä, on lähellä sydäntäni, samoin kuin pieneläkeläisten, mielenterveyspotilaiden ja vammaisten.” Läntistä teologiaa opiskeleva Jantunen on silti valmis tekemään voitavansa opiskelijoiden paremman hyvinvoinnin eteen. ”On selvää, että nyt opiskelijoilla on liian pienet tulot ja liian suuret menot. Haluaisin suurentaa opintotuen määrää ja helpottaa opintolainan takaisinmaksuaikaa, mutta siihen ei taida yhden auttajan apu riittää. Riveissämme on avuliaita ja ymmärtäväisiä ihmisiä, jotka ovat voimavara. Muu ulkopuolinen apu

”hmiset ansaitsevat turvallisen ja luotettavan asuinpaikan, joten niitä edellytyksiä haluan olla kehittämässä tulevalla valtuustokaudella.

Kyselyyn

vastanneet

valtuustoihin

Keskusta: Isaac Adaam Tommi Anttalainen Sari Hänninen Sini-Elina Kärsämä Matti Nivala Juho Pulkka Olli Vauhkonen Kokoomus: Katja Kosonen Marko Parviainen Emmi Reijula Kati Sweeney Kristillisdemokraatit: Matti Jantunen

tulee Jumalalta. Yhteistyötä tekisimme sen puolueen kanssa, jonka arvomaailma on lähimpänä KD:n arvoja.” Katja Kosonen Kokoomuksesta on ollut politiikassa mukana jo pitkään eri tavoin. ”Kuntatasolla parantaisin julkisen liikenteen toimivuutta sekä kävely- ja pyöräteitä. Opiskelen liikuntalääketieteeseen kuuluvaa terveyden edistämistä, ja opintoihini kuuluu lainsäädäntöä ja politiikkaa. Tämä antaa taustaa valtuustotyöskentelyyn, kuten myös laaja-alaiset, koko elämän kaarta koskevat opinnot. Kuopiossa Keskusta olisi Kokoomukselle sopiva yhteistyökumppani, etenkin näin kuntaliitosten jälkeen.” Olli Vauhkonen Keskustasta kokee Joensuun itselleen tärkeäksi paikaksi ja haluaa siksi kehittää sitä entistä paremmaksi. ”Ihmiset ansaitsevat turvallisen ja luotettavan asuinpaikan, joten niitä edellytyksiä haluan olla kehittämässä tulevalla valtuustokaudella. En jäisi toimettomaksi kiperässäkään tilanteessa, vaan tekisin kaiken tarvittavan mitä valtuutettuna pystyisin. Asuntopula ja joukkoliikenteen ongelmat olisivat ensimmäiset konkreettiset asiat, joita veisin valtuutettuna eteenpäin.

Kauppatieteen johtamisen opinnoistaan Vauhkonen on saanut kokemusta ryhmätyöskentelystä ja päätöksenteosta. ”Pääaineopintoni ovat antaneet minulle valmiutta esittää yhteisiä asioita muiden puolesta ja perustelemaan ne oikeilla, totuudenmukaisilla tavoilla. Opintoihini sisältyy myös yhteiskunnan asioita sisältävää tietoa ja sen käyttämistä. Yhteiskunnan muutosten seuraaminen on tärkeää myös liiketalouden kannalta. Sopivin yhteistyökumppani Keskustalle olisi SDP, sillä heidän päämääränä ovat muun muassa vapaa, tasa-arvoinen ja solidaarinen yhteiskunta.” Noora Oertel Vasemmistoliitosta pitää tärkeänä valtuuston monimuotoisuutta. ”Minulle tärkeitä arvoja ovat tasaarvo, yhdenvertaisuus, solidaarisuus ja kestävä kehitys. Lisäksi monikulttuurisuus on lähellä sydäntäni. Valtuutettuna lisäisin opiskelija-asuntoloita ja kunnostaisin sisäilma- ja homevaurioista kärsivät asunnot. Parantaisin opiskelijoiden terveydenhuoltoa lisäämällä terveydenhuollon henkilökuntaa. Kehittäisin myös joukkoliikenneyhteyksiä ja tekisin töitä sen eteen, että kaupunki lisäisi harjoittelu- ja työllistymismahdollisuuksia nuorille.”

Kulttuuriantropologian opinnoissaan Oertel on oppinut tarkastelemaan yhteiskuntajärjestelmäämme kriittisesti ja analyyttisesti. ”Humanistinen ala on vaikuttanut myös siihen, että painotan inhimillisyyttä ja keskustelevaa luonnetta päätöksenteossa. Vihreät edustavat kanssamme pitkälti samanlaisia arvoja, ja pieninä puolueina voimme koota voimamme yhteen.” Juho Kettunen SDP:ltä ajaisi valtuustossa nuorten ja koulutuksen asiaa. ”Konkreettisina toimina puuttuisin vuokra-asuntojen hintatasoon. Lisäksi nostaisin esille julkisen liikenteen. Kun sen hintatasoa pystytään laskemaan, onnistuu opiskelijoiden kaupungissa kulkeminen helpommin. Matematiikan pääaineopinnoistani uskon olevan hyötyä siinä, että aine on tuonut asioiden tarkasteluun niin järjestelmällisyyttä kuin myös kykyä ratkaista ongelmia uusilla tavoilla. Opettajaopiskelijana uskon, että pedagogiset opinnot antavat hyvät lähtökohdat koulutuksen kehittämiseen. Vasemmistoliitto olisi SDP:lle hyvä yhteistyökumppani.” Kuntavaalien ennakkoäänestys on 29.3-4.4. Varsi-

Perussuomalaiset: Jarno Lähteenmäki SDP: Juho Kettunen Noora Kettunen Tiina Parviainen (sit.) Eva Sahlman Tuomas Timonen Anni Torni SKP: Toni Kallioinen Vasemmistoliitto: Tuomas Hiltunen Karo Kankus Tahvo Kekkonen Noora Oertel Juha-Pekka Reijonen Antti Saarelainen Vihreät: Teemu Huikuri Oskari Korhonen Harri Mulari Iiris Pääkkönen Maria Roivas Iiris Vesala

nainen vaalipäivä on 9.4.

Uljas 3 | 29.3.2017

”Kunnallisvaaliehdokkaana haluan vaikuttaa asioihin, sillä niin monet niistä ovat väärin.

Venäläissyntyinen kirvesmies ja persu Oleg Alexeev haluaa muuttaa Perussuomalaisten ulkomaalaisvastaista mainetta. ”Muutkin kuin syntyperäiset suomalaiset haluavat tehdä Suomesta paremman paikan”, Alexeev summaa. – Saara Närä, teksti & kuva

Oleg Alexeev tekee vaalikampanjaan-

sa hymyillen: ”Ei politiikan pitäisi olla turhan vakavaa. Minusta kunnallispolitiikassa pitäisi päästä ulos paatuneista ja vanhoista kaavoista.”

Uljas 3 | 29.3.2017

leg Alexeevin, 25, asettuminen ehdolle kunnallisvaaleihin oli ensiksi vain ystävältä tullut hauska heitto yhteisessä illanvietossa. Ystävien tehtävä on kuitenkin usein näyttää uutta suuntaa elämälle ja viedä kohti uusia haasteita. Näin kävi myös Alexeeville, joka asteli puoluetoimistolle ja kirjoitti nimen alle paperiin – siihen, joka teki hänestä virallisesti kunnallisvaaliehdokkaan. Tässä tapauksessa hauskan idean takana piili oikea halu ja palo vaikuttaa. Puoluetoimisto, johon Alexeev marssi, oli Kuopion seudun Perussuomalaisten. Alexeeville puoluevalinta oli selkeä: ”Ajattelen vahvasti suomalaisten etuja ja haluan näyttää, että muutkin kuin syntyperäiset suomalaiset haluavat ajatella niitä. Muutkin kuin syntyperäiset suomalaiset haluavat tehdä Suomesta paremman paikan.” Alexeevin puoluevalintaan vaikuttivat vahvasti hänen juurensa. Alexeev syntyi Pietarissa ja varttui 14 ensimmäistä vuotta elämästään siellä. Vuonna 2004 Alexeev muutti Suomeen, Nilsiään. Siellä hän opetteli puhumaan suomea, ja venäjän kielitaitonsa ansiosta töitä Tahkon turistien kanssa riitti. Nykyään Alexeev on ylpeästi kuopiolainen. ”Perussuomalaiset on yleisesti leimattu rasistiseksi puolueeksi, ja minä haluan muuttaa sitä kuvaa. Haluan saada ihmiset tajuamaan, että Perussuomalaiset on hyvä puolue, joka haluaa ajaa kaikkien meidän suomalaisten etuja. Ja jos joku kysyy minulta, että miksi Perussuomalaiset, niin vastaan, että miksipä ei?” Haastattelutilanteessa Alexeev istuu kunnallisvaaliehdokkaan roolissa. Ehdokkuuden takaa löytyy Oleg, kirvesmies, poikaystävä ja amerikkalaisen jalkapallon rakastaja. ”Kuopiossa olen opiskellut ravintolako-

kiksi, mutta ystävieni kautta löysin itseni rakennusalan hommista. Ihastuin niihin ja sille tielle olen jäänyt”, hän kertoo. Alexeev on pelannut amerikkalaista jalkapalloa kuusi vuotta, mutta joutuu nyt olemaan harrastuksestaan tauolla loukkaantumisen vuoksi. Vapaa-ajallaan hän viettää aikaansa perheensä kanssa, ja auttaa ystäviään kaikenlaisissa vastaantulevissa pulmissa ja askareissa. Alexeevin auttamishalu on ajanut hänet lopulta myös politiikan pariin. ”Kunnallisvaaliehdokkaana haluan vaikuttaa asioihin, sillä niin monet niistä ovat väärin. Vääristä kohdista leikataan ja tuntuu, että heikompien asemaa ei ole kukaan ajamassa.” Kunnallisvaaliteemat nousevat osittain Alexeevin kirvesmiehen uralta: hän haluaa panostaa niin kuopiolaiseen asumiseen ja asuinympäristöihin kuin nuoriinkin. ”Asuinympäristöistä ja asuinalueista on saatava viihtyisämpiä, ja asuntojen hinnat ja vuokrat on saatava alaspäin, kuitenkaan laadusta tinkimättä. Haluan nuorena ihmisenä panostaa ehdottomasti myös nuoriin: heidän urheilu- ja vapaaajanmahdollisuuksiinsa, työllistämiseensä ja syrjäytymisen ehkäisyyn.” Alexeev ei ole lähtenyt vaalikampanjaansa turhalla vakavuudella – hän ei kavahda ihmisten oletuksia perussuomalaisuuden ja hänen syntyperänsä ristiriitaisuudesta, eikä paljon muutakaan. Alexeev vie kampanjaansa eteenpäin hymyillen. ”Ei politiikan pitäisi olla turhan vakavaa. Minusta kunnallispolitiikassa pitäisi päästä ulos paatuneista ja vanhoista kaavoista”, sanoo vaalikuvassaan leveästi hymyilevä mies. Alexeevilla on selkeä visio mielessään siitä, miten Kuopiosta tehdään parempi paikka. ”Pitää uskoa ihmisiin, tehdä hyviä asioita ja ennen kaikkea uskoa positiivisiin asioihin ja muutoksiin.”

Historia

”Nykyään olen Mannerheim-fani, siitäkin syystä että häntä on niin älyttömästi pilkattu ja solvattu homojutuista sun muusta.

Sotasankarin

vihreät vuodet Marsalkka Mannerheimin nuoruudesta kertovassa Hulttiokirjassa tutkija Teemu Keskisarja pureutuu sotasankarin lapsuuteen, jolloin tuleva suurmies oli vielä pieni ihminen. Piirtyy ajaton kuva ongelmanuoresta. – Niina Turunen, teksti & Museovirasto, kuva

eliriippuvaisen isän ja hysteerisyyteen taipuvaisen äidin Gustavpojan nuoruusvuodet olivat värikkäämmät kuin perinteisessä historiankirjoittelussa on käynyt ilmi. Niihin kuului ilkivaltaa, koulukiusaamista, simputusta, rangaistuksia ja kännejä, puhumattakaan yhden yön häväistysjutusta Haminan kadettikoulussa. ”En olisi viitsinyt kirjoittaa Mannerheimista talvisodan sankarina tai vuonna 1918, mutta lapsuudessahan kaikki meistä on pieniä ihmisiä. Mannerheimin lapsuudesta pystyy kirjoittamaan ihmishistoriaa, vanhasta Mannerheimistä ei niinkään, hänellä kun ei silloin mitään yksityiselämää ollut. Tai jos jotain yksityiselämää oli, hän salasi sen tarkasti. Kaikki kipeät asiat ovat säilyneet lapsuudesta”, historioitsija Teemu Keskisarja kertoo. ”Talvisodan historiasta on helppo kirjoittaa, kun lähteet löytyvät internetistä. Lapsuuden historia sen sijaan aiheutti haasteita. 1800-luvun vaikean käsialan, ruotsin kielen ja säätyläisten sisäpiirivitsien tulkitseminen vaati istumalihaksia. Minulla olikin kolme tutkimusapulaista, jotka tekivät sitä raskasta hommaa.” Keskisarjan oma suhde marsalkkaan on

kokenut suuren muutoksen. ”Olen kasvanut kommunistisessa perheessä ja halveksinut suurmieshistoriaa. Mutta nykyään olen Mannerheim-fani, siitäkin syystä että häntä on niin älyttömästi pilkattu ja solvattu homojutuista sun muusta. Halusin uida vastavirtaan ja nykyään ajattelen, että hänhän oli hyvä jätkä.” Kunnioituksen lisäksi Mannerheim herättää Keskisarjassa sympatiaa. ”Kirja on ensinnäkin nuoren pojan

kasvukertomus, hänhän oli ajaton ongelmanuori. Kun kaikki menee alusta asti päin helvettiä, jossain vaiheessa täytyy ottaa itseään niskasta kiinni. Sehän on hyvin rohkaiseva tarina nykynuorten kannalta.” Keskisarja ei kuitenkaan pidä Mannerheimia Suomen ainoana suurmiehenä. ”Kyllähän Mannerheim voitti äänestyksessä suurimman suomalaisen tittelin. Suuri hän onkin, mutta ehkä sotasankari on hieman ylikorostunut ihmisten mielissä. Onhan Suomessa tapahtunut paljon muutakin.” Teoksen julkaiseminen Suomen 100-vuo-

tisvuoden kynnyksellä oli pelkkää sattumaa. ”Kirja ei liity satavuotissesonkiin millään tavalla, olen kyllä tekemässä montaa muuta kirjaa satavuotisjuhliin. Tämä aihe tuntui irtiotolta, kun olin niin pitkään kirjoittanut tavallisista ihmisistä. ” Vaikka Mannerheimin ympärillä leijailee legendan aura, Keskisarja ei usko nykysuomalaisten tuntevan miestä kovinkaan hyvin. ”Jotkut suomalaiset eivät tiedä Mannerheimista tai historiasta yhtään mitään. Ei ole mikään itsestäänselvyys kaikille, ketkä olivat talvisodassa vastakkain. Eikä ehkä tarvitsekaan tietää, en minäkään tiedä matematiikasta tai ihmisen biologiasta muuta kuin perusfaktoja. En usko, että Joensuun kadulla kulkeva alle 30-vuotias tietää Mannerheimista muuta kuin että hän oli suuri sotapäällikkö ja sehän on ihan oikea tieto”, Keskisarja toteaa. Keskisarja tarttui aiheeseen vaihtelunhalun takia. Tutkijan aiemmat aiheet ovat vaihdelleet seksuaalirikoksista kielitaisteluun ja sodista talouden kohtalonhetkiin. ”Aiemmassa tuotannossa olen kir-

joittanut pienistä ihmisistä. Olen pitänyt suurmieshistoriaa ja kansallissankareita jopa vähän hömpötyksenä”, Keskisarja perustelee. Myös historiantutkimuksessa Mannerhei-

min henkilökuva on jäänyt vaillinaiseksi. Syntymän ja 20 ikävuoden väliltä bibliografia on erittäin lyhyt. ”Mannerheimista on 700 elämäkertaa

ja ne kaikki keskittyvät yli 50-vuotiaaseen sotapäällikköön ja valtionmieheen. Etenkin hänen yksityiselämänsä tunnetaan huonosti. Se onkin pirun vaikea tutkimusaihe, sillä siitä ei löydy juurikaan lähteitä. Ainakaan minä en löytänyt mitään esimerkiksi siitä, oliko Mannerheim homo. Se olisi ollut ihmishistoriallisesti mielenkiintoinen kysymys, vaikka ei ratkaissutkaan talvisodan lopputulosta.”

Uljas 3 | 29.3.2017

PE 14.7.

Nyt kolme kokonaista päivää! Joensuu 14.-16.7.2017 ilosaarirock.ﬁ

IMAGINE DRAGONS

USA

Mew \ Millencolin Insomnium & \ JVG DEN

SWE

Joensuun Kaupunginorkesteri

LA 15.7.

Poets of the Fall \ S-Tool \ MC Taakibörsta Pariisin Kevät \ Jenni Vartiainen + more

THE HELLACOPTERS HALOO HELSINKI!

SWE

MØ \ Snakehips Zeke \ Disco Ensemble Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus DEN

USA

Turmion Kätilöt \ Töölön Ketterä \ Huoratron \ Gettomasa Helsinki-Cotonou Ensemble \ Lihamyrsky y Karri Koira! + more

SU 16.7.

PIXIES \ ROYAL BLOOD ULTRA BRA USA

Parov Stelar \ Rag’n’Bone Man Leprous \ Vesala AUT

NOR

Sonata Arctica \ Teﬂon Brothers \ Wasted \ Evelina Jarkko Martikainen & Luotetut Miehet \ Ellinoora Oranssi Pazuzu \ Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani + more

Liput: 1 pv alk. 69 € \ 2 pv alk. 99 € \ 3 pv alk. 129 € Ennakko: Lippu.ﬁ \ Tiketti \ ilosaarirock.ﬁ/liput

Uljas 3 | 29.3.2017

Ura

Suu auki

ja kohti unelmia Oma ala löytyy joskus vasta monen mutkan kautta. Tämän vahvistavat sekä baarimikon ammatista haaveillut paketointialan yrittäjä että yksityinen opinto-ohjaaja, joka pyörähti töissä tullissa. – Emilia Joronen, teksti & kuva.

aikka väitetään ettei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä, on tähän ainakin yksi poikkeus. Mitä sinusta tulee isona? Kysymys esitetään useimmiten nuorisolle, noin 18–25-vuotiaille opiskeleville tai opiskelupaikkaa vielä miettiville. Harvat meistä kuitenkaan osaavat vielä aikuisuuden kynnyksellä päättää, mitä aikovat tehdä sitten isona koko loppuelämänsä, sillä mieli voi muuttua vielä moneen kertaan ja elämäntilanteet vaihtua. Ammatinvalinta on asia, joka mietityttää nykymaailmassa yhä useampia nuoria. Työllisyystilanne on mitä on, menestyksekkäistä opinnoista huolimatta työttömyys on suuri uhka. Ja mitä sitten jos ahkeruudella hankittu työ ei vastaakaan odotuksia? Anne Ventelän ja Kaisu Joupin kirja Ammatinvalintakysymys pureutuu opiskeluihin, ammatteihin ja ihmisten työuriin juuri nuorten aikuisten kokemaa työahdinkoa silmällä pitäen. Ammatinvalinnalla tarkoitetaan työtä, johon päädytään opintojen jälkeen ja jota olisi mahdollisesti tarkoitus tehdä pidemmän aikaa. Ammatinvalinnalla voi vaikuttaa omaan työhönsä, onko siis tuleva työ vuorotyötä, toimistotyötä vai

”Syöksy juuri niihin asioihin, jotka pelottavat eniten.. mahdollisesti paljon matkustelua vaativaa työtä, onko alaisena vai esimiehen tehtävissä ja ennen kaikkea, ammatinvalinnassa on aina omat hyvät ja huonot puolensa. Timo Kyröläinen pyörittää pienellä paik-

kakunnalla paketointitarvikkeita myyvää yritystä nimeltä Paras Pakkaus oy. Nuoruuden haaveena oli opiskella merimieheksi, mutta kun opiskelupaikka merenkulun ammattikoulussa ei auennut, oli keksittävä jotain muuta. Kyröläinen päätyi ravintola-alan ammattikouluun, haaveenaan valmistua baarimikoksi. Työskenneltyään muutaman vuoden paikallisella huoltoasemalla, alkoivat muut työt kiinnostaa. Syystä tai toisesta hän päätyi isänsä jalanjäljille.

”Isäni Juhani myi paikalliselta tehtaalta ylimääräisiksi jääneitä lahjakoteloita yrityksille ympäri Suomea ja siitä se idea omalle yritykselle sitten syntyi”, Kyröläinen kertoo. ”Tänä vuonna sitten juhlitaan jo yrityksen 25-vuotissyntymäpäiviä.” ”Yrittäjäksi ryhtyminen oli helppo valinta, sillä suvussani on aina ollut yrittäjiä”, Kyröläinen kertoo. Kyröläisen yritys työllistää tällä hetkellä hänen itsensä lisäksi kaksi ihmistä. Lahjakoteloiden myynnistä alkanut kauppa on laajentunut lahjapapereihin, muovi- ja paperikasseihin, lahjanauhoihin ja muihin paketointimateriaaleihin, joita useat yritykset tarvitsevat. Paras sesonkiaika on tietenkin ennen joulua, jolloin tavaroita toimitetaan hurjat määrät päivässä. Kyröläinen kannustaa nuoria ryhtymään rohkeasti yrittäjiksi, jos sopiva liikeidea löytyy. Onnistumisen avaimia ovat ehdottomasti oma ahkeruus, sillä varsinkin yrittäjänä hommia on jaksettava tehdä. ”Olen viettänyt pisimmillään kahden viikon loman ja tehnyt töitä jopa aamuyöllä lasten ollessa pieniä, jotta kaikki hommat saataisiin tehtyä”, Kyröläinen mainitsee. Yrityksestä luopuminen ei kuitenkaan ole missään vaiheessa käynyt mielessä koska on erittäin palkitsevaa, kun työn jäljen näkee heti. Sallamari Siitosen työura on kaukana

nykyisin tavoiteltavasta nousukiitoisesta työurasta, sillä hän on opiskellut ja työskennellyt elämänsä aikana hyvin erilaisilla aloilla. Lukion jälkeisen välivuoden jälkeen Siitonen päätyi opiskelemaan matkailualaa ja valmistui matkailumerkonomiksi, mutta jatkoi sitten opintojaan kielten parissa. Ammattikorkeakoulusta Siitonen suoritti matkailualan erikoistumisopinnot, mutta vaikka ala oli kiinnostava, lopulta se ei kuitenkaan tuntunut ihan täysin omalta. Oltuaan töissä muun muassa tullissa, matkailuoppaana Ylläksellä ja pyörähdettyään myös Pariisissa, Siitonen päätyi opiskelemaan Joensuuhun psykologiaa ja filosofiaa ja siitä lopulta opinto-ohjaajaksi. Kiinnostus erityisryhmiä kohtaan johti yksityiseksi opinto-ohjaajaksi. ”Yksityinen opinto-ohjaaja toimii

Sallamari Siitonen on nykyisin opinto-ohjaaja, ennen sitä hän on ollut muun muassa mat-

kailuoppaana Ylläksellä ja päätyi psykologian ja filosofian opiskelijaksi Joensuuhun. perustasolla samoissa hommissa kuin tavallinen opinto-ohjaaja, mutta tarjoaa palveluitaan myös sellaisille asiakkaille, joilla ei ole pääsyä oppilaitosten opintoohjaajan luo. Perinteisiä asiakkaita ovat muun muassa aikuiset alanvaihtajat tai työttömät”, Siitonen kertoo. Siitonen on opiskellut myös sisustussuunnittelijaksi ja tarjoaa kyseisiä palveluita opintoohjaajan työn ohella. Opinto-ohjaajan ja sisustussuunnit-

telijan palvelut pyörivät oman yrityksen alla. ”Yrittäjäksi ryhtyminen oli kuin hyppy jääkylmään veteen”, Siitonen kuvailee ja vinkkaa ammatinvalinnan kanssa pohdiskeleville nuorille aikuisille: ”Syöksy juuri niihin asioihin, jotka pelottavat eniten. Jos haaveilet jostakin työstä tai koulutuksesta, pitää uskaltaa avata suu ja mennä rohkeasti kohti unelmia. Toivoa on kaikilla!”

Uljas 3 | 29.3.2017

235 Harri Auvinen

Uljas 3 | 29.3.2017

rakennamme paremman huomisen Kuopiossa

237 Marja Berg

257 Petri Nieminen

265 Tiina Rissanen

240 Petteri Heikkinen

258 Satu Niiranen

267 Simo Räty

244 Tanja Kaipainen

260 Raimo Ojala

268 Leila Saramäki

246 Tapani Kersalo

261 Ari Paanala

269 Matti Sariola

249 Juuso Kääriäinen

262 Jussi Pennanen

272 Antti Tuononen

250 Taina Laitinen

263 Liisa Pietikäinen

273 Iiro Väisälä

254 Heikki Meriranta

264 Laura Pulkka

275 Veera Willman

Mainoksen maksoi SavoKarjalan Vihreät

234 Laura Asikainen

Yhdessä

Joensuussa

228 Sari Koskinen

246 Aino Rinta-Jouppi

214 Hannele Autti

230 Mira Laakkonen

247 Maria Roivas

219 Teemu Huikuri

231 Risto Lång

248 Jarno Saarinen

220 Eeva Hämäläinen

232 Hanna Martikainen

249 Hanna Susitaival

222 Harri Hölttä

235 Krista Mikkonen

250 Teppo Tarnanen

223 Risto Ikonen

236 Harri Mulari

253 Pirjo Vesa

224 Marko Jönhede

237 Solja Niskanen

254 Iiris Vesala

225 Laura Kinnunen

242 Jarno Pitko

256 Eija Virkkala

226 Oskari Korhonen

245 Iiris Pääkkönen

Päätös on sinun Vihreät De Gröna Uljas 3 | 29.3.2017

Media

”His attitude towards the media has deepened my concerns that his will be a totalitarian regime. As a scientist, myself, freedom of information is of the utmost importance to me; I am afraid he is doing all he can to stifle it.

Media twisting things or Trump building a totalitarian regime – or both? Across the western world right-wing populist parties are on the march and in the home of the 1st Amendment alternative facts are Trumping reality, but is the animosity between the US President and the media at an all time high and should we be concerned? – Barry Reddin, text

n Oscar Wilde’s The Picture of Dorian Gray, the foppish Lord Henry Wotton opined that ‘a man cannot be too careful in the choice of his enemies.’ With this in mind it might be easy to imagine that George W. Bush, who throughout his tenure at 1600 Pennsylvania Avenue might have developed a lingering animosity towards the Fourth Estate who never tired in highlighting his verbal infidelities as well as detailing the poor execution of both of his wars. However, in recent comments made while promoting his new book of paintings the 43rd US President said ‘I consider the media to be indispensable to democracy {...} We need the media to hold people like me to account. I mean, power can be very addictive and it can be corrosive and it’s important for the media to call to account people who abuse their power, whether it be here or elsewhere.’ These comments were not in response to familiar authoritarian leaders throughout the world synonymous with attacks on a free press such as Turkish President Recep Tayyip Erdogan or Hungary’s Viktor Orban, no, President Bush’s criticisms were directed closer to home namely at the current occupant of the Oval Office. With just over two months of his pre-

sidency behind him Donald Trump’s animus toward the media has resulted in his constant derision of celebrated news outlets while his Chief Strategist, Steve Bannon, has declared that, “The media here is the opposition party.” And perhaps the apogee of this conflict, so far, came on 17th February when Trump tweeted, “The FAKE NEWS media (failing @nytimes, @NBCNews, @ABC, @ CBS, @CNN) is not my enemy, it is the enemy of the American People!” It goes without saying that relations

Uljas 3 | 29.3.2017

concerns that his will be a totalitarian regime. As a scientist, myself, freedom of information is of the utmost importance to me; I am afraid he is doing all he can to stifle it.’’ Others however see the new President as

The world has come to a situation where Ge-

orge W. Bush of all people is able to pose as a champion of the free press. Strange times.

between these two fundamental pillars of the US political system have cooled to a temperature better measured to some tenths of microkelvins and that both Trump detractors and followers have strong opinions for how this bodes for the future of political discourse in America. Rebecca Wicker, a Detroit native studying at the University of Eastern Finland, isn’t just concerned with Trump’s tweets and relationship with the media. ‘’He has already attempted to silence government scientists from both formal and informal (e.g. Twitter) communication with the public, and I fear this is just the beginning. To issue a widespread gag order on scientific agencies of the American government is unprecedented.’’ Shortly after taking office President Trump issued orders banning employees from the Environmental Protection Agency (EPA) and Department of Agriculture from communicating on social media or with reporters. ‘’His attitude towards the media has deepened my

another in a long line of embattled GOP leaders facing off against an antagonistic media. According to Patrick Barnes, a Finance Manager in Wilmington, North Carolina, ‘’The Media twists facts to push their own agenda. The Media has been harsh on every Republican president.’’ A view that is hard to discount in the aftermath of the Presidential election where the majority of media driven polling failed to register the popularity of Trump and though Trump’s outright war with the media may be a break from traditional norms it is by no means abnormal. Republican Party complaints about the liberal bias of the news media are a staple of election cycle talking points for GOP candidates and surrogates. During the 1992 presidential election, George H.W. Bush denounced the Clinton “apologists” in the media and a decade later, when the New York Times revealed details of a secret government program intended to track terrorist financing, George W. Bush came close to labelling the paper and its editors traitors. And of course there is always Richard Nixon, who famously kept an enemies list containing the names of prominent journalists, but not all ire for the media is exclusively the purview of the political right. Barack Obama took aim at the media for their coverage of Wikileak’s disclosures and his administration was frequently at odds with the fourth estate most notably when both the New York Times and the American Civil Liberties Union (ACLU) had to sue the Obama administration for access to basic legal documentation covering the government’s position relating to

targeted killing through drone strikes. In addition President Obama’s Department of Justice subpoenaed the telephone records of Associated Press journalists and labelled a Fox News journalist, James Rosen, a “co-conspirator” in a leak relating to North Korea’s nuclear program. Obama’s administration also has the dubious honour of having prosecuted more whistleblowers than all previous administrations combined. It is no surprise then that despite the professed respect for the 1st Amendment rights to free speech by both sides of the political spectrum, the Reporter’s Without Borders World Press Freedom index for 2016 ranked the US 41st out of 179 countries. According to Margaux Ewen, the Advo-

cacy and Communications Director for RWB’s North America office the ranking ‘’is reflective of the environment for American press freedom and access to information throughout 2015.’’ RWBs try to draw the public’s attention to violations against journalists and to deter political leaders from persecuting independent media outlets but with a highly adversarial relationship already entrenched the question arises, how can the US live up to its greatest principle and, in at least one category, fulfil Donald Trump’s pledge to put America first? ‘The 2017 index, coming soon, will be covering data from 2016, including the treatment of the press during the presidential election, more arrests of journalists for covering protests at Standing Rock, North Dakota, searches of journalists at the US border and sometimes even outright denial of foreign journalists’ entry into the US because of their coverage of ”sensitive” topics like Colombia’s FARC or Kurdistan. When this long list of press freedom incidents starts to diminish, then the U.S. can expect to see its ranking improve.’’

”Pidän valemediaa isona yhteiskunnallisena uhkana.

Paras tarina vai tositarina Viime vuosien yhteiskunnallisen kuohunnan synnyttämä valemediailmiö on uhka perinteiselle journalismille. Julkisen sanan neuvoston asiantuntijat kertovat aiheesta ja siitä, kuinka se voidaan taltuttaa. – Niina Turunen, teksti & Pasi Huttunen, kuvitus

ulkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström lähestyy valemedian käsitettä vastakkaisesta suunnasta. ”On tärkeää, että yleisö oppisi tunnistamaan mitä oikea, lähdekriittisesti toimitettu ja aidosti totuutta etsivä journalismi on. Suomessa käytännössä kaikki vakavasti otettava journalismi kuuluu JSN:n piiriin. Verkkomaailmassa kansainvälisesti perustetaan isoja faktantarkistamisoperaatioita ja pyritään merkitsemään epäilyttävää sisältöä. Tämä olisi kuitenkin loputon tie ja parempi olisi vahvistaa suomalaista mallia”, Grundström kertoo. Valemediailmiö on kasvanut globaalistikin viime vuosina. Grundströmin mukaan taustalla on ainakin kaksi tekijää. ”Somen merkitys on lisääntynyt ja samalla perinteisen journalismin sääntöjä noudattava media on joutunut talousvaikeuksiin. Lisäksi kulttuuriset ilmiöt ja yhteiskunnalliset syyt aiheuttavat mielipiteiden kärjistymistä. Suomessa tietyt valemediat ovat kopioita ruotsalaisista malleista. Meille ilmiö on tullut pienellä viiveellä ja on sen vuoksi saanut huomiota”, Grundström perustelee. Esimerkkejä valemedioista ovat maahan-

muuttovastaiset, vihaa lietsovat sivustot. Lisäksi tämän tyyppistä materiaalia levitetään Venäjästä, ilmastonmuutok-

sesta ja tieteenvastaisista ilmiöistä, kuten rokotuksista ja terveyssuosituksista. ”Pidän valemediaa isona yhteiskunnallisena uhkana. Kun tarkistamaton tieto, mielipiteet ja faktat sekoittuvat tahalliseen valehteluun, niin tietysti se huolestuttaa. Jos politiikassa faktat ja mielipiteet sekoittuvat, se vaikuttaa ihmisiin arkisiin valintoihin. Rationaalinen politiikka ja käyttäytyminen edellyttävät sitä, että ihmisillä faktuaalisesti oikea käsitys asiasta”, Grundström kertoo. ”Somessa ei voi odottaakaan samanlaista tarkkuutta kuin journalismissa. Pitäisi luottaa suomalaiseen malliin ja ammattimaisiin toimittajiin. Kun lukija tietää, onko kyseessä kirjoittajan mielipide vai tarkistettu journalistinen teksti, hän osaa suhtautua tietoon oikealla tavalla. Bittiavaruutta emme tule koskaan suitsimaan kokonaan, eikä sille ole tarvettakaan. Tällaisena aikana meidän ammattimaisesti toimivien journalistien tulisi olla vaativampia itsemme suhteen ja tarkempia omassa toiminnassamme.” JSN:n toinen varapuheenjohtaja ja

viestinnän ammattilainen Pasi Kivioja määrittelee valemedian kahden kriteerin kautta. ”Valeuutinen on uutinen, joka ei ole totta tai ei perustu faktoihin ja jota on tietoisesti vääristelty. Uutinen, jota tehdessä yritetään varmistaa faktat, ei ole valeuutinen. Vastuullinen media

korjaa asiavirheet, valemedia ei”, Kivioja tiivistää. Kiviojaa epäilyttää erityisesti lähteiltään ja taustoiltaan epäselvät ainekset. ”Itselläni heräävät epäilykset silloin, kun sosiaalisessa mediassa kiertää kuvia ja videoita, joiden väitetään kertovan jostain tilanteesta tai tapahtumasta, mutta jätetään kertomatta, mitä on tapahtunut ennen ja mikä on johtanut tähän lopputulokseen”, Kivioja kertoo. Epäilyttäviin kuviin Kivioja suhtautuu terveellä epäluulolla. ”Tutkin asiaa tekemällä käänteisen kuvahaun. Tekstien suhteen sellaiset, joissa kerrotaan vain yhden osapuolen näkökulma herättävät epäluuloja. Pitäisi ottaa selvää, onko tapahtumalle todistajia ja voiko joku vahvistaa sen. Vastuullinen media on alkanut hakea vahvistuksia kyseenalaisille kertomuksille, eikä niitä julkaista sellaisenaan”, Kivioja kertoo. Valemediailmiö on tullut ajankohtaiseksi

muutaman viimeisen vuoden aikana, vaikka tietojen vääristely ja suoranainen valehtelu on vanha ilmiö. ”Keskustelua valemedioista ovat herättäneet kotimaan ja ulkomaan tapahtumat, Donald Trumpin nousu valtaan ja niin kutsuttu faktojen jälkeinen aika. Lisäksi keskusteluun ovat vaikuttaneet vaihtoehtosivustot, joissa saatetaan esimerkiksi julkaista rikoksesta epäiltyjen nimet ja kuvat. Journalistin ohjeisiin

Pasi Kivioja ei pidä termistä valemedia.

”Termin käyttö potkaisee takaisin”, hän varoittaa. sitoutuneet tiedotusvälineet ovat tässä harkitsevaisempia, sillä epäily on vasta epäily ja rikoksesta epäillyn nimen julkaiseminen saattaa paljastaa esimerkiksi arkaluonteisen rikoksen uhrin henkilöllisyyden.” Kivioja ei pidä valemedia-termistä sen latautuneisuuden vuoksi. ”Jokin sivusto voi leimautua valemediaksi, vaikka kaikki uutiset eivät olisi valheellisia. Termin käyttö potkaisee takaisin, sillä jos kutsuu muita sillä nimellä, pitäisi itse pystyä aina pitämään kiinni journalismin pelisäännöistä. Harva kuitenkaan on virheetön.”

Journalisteilla on ohjeet Journalistiset julkaisut ovat sitoutuneet noudattamaan journalistin ohjeita, jotka löytyvät esimerkiksi osoitteesta http://www. jsn.fi/journalistin_ohjeet/ Ohjeiden tavoitteena on tukea sananvapauden vastuullista käyttämistä joukkoviestimissä ja edistää ammattieettistä keskustelua. Julkisen sanan neuvosto on journalistien itsesäätelyelin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Kantelun voi neuvostolle tehdä kuka tahansa, jonka mielestä lehdistössä, radiossa tai televisiossa on loukattu hyvää journalistista tapaa. Kantelumenettely on maksuton. Kantelulomake löytyy osoitteesta http:// www.jsn.fi/kantelulomake/

Uljas 3 | 29.3.2017

Joensuussa opiskelevat sekä nuoret keskustan ehdokkaat

Maksaja: Keskustanuorten Joensuun osasto ry, Joensuun Opiskelevat Keskustalaiset ry, Keskustanuorten Kuopion osasto ry ja Kuopion Keskustaopiskelijat ry

Joensuun keskustanuorten sekä Joensuun opiskelevien keskustalaisten jäsenet

ADAAM ISAAC

346

Opiskelija, Master in International Economic Law

379

MERILÄINEN SUSANNA Tarjoilija, ylioppilas

427

VAUHKONEN OLLI Opiskelija, KTM

HAATAINEN TONI

348

Kodinkonemyyjä, tradenomi

360

KARVONEN JAAKKO

HEISKANEN PIETU

MMM, tutkija

Opiskelija

384

NIEMELÄINEN SIRU Opiskelija

349

385

NIVALA MATTI

Opiskelija, luonnontieteiden kandidaatti

Kajaani

432

VÄKEVÄINEN RIKU Opiskelija

NUUTINEN JERE

386

ANTTALAINEN TOMMI Opiskelija, historian yo

KÄRSÄMÄ SINI-ELINA

Korvausratkaisija, HTM opiskelija

387

OKKONEN MARIE Opiskelija

Opiskelija

Kuhmo

369

Iisalmi

KAISA OINAS-PANUMA Opiskelija

PULKKA JUHA YTM

Kuopiossa opiskelevat sekä nuoret keskustan ehdokkaat

Kuopion keskustanuorten sekä Kuopion keskustaopiskelijoiden jäsenet

149

HAKKARAINEN HENRI Opiskelija

KIVELÄ ANNA Opiskelija

Uljas 3 | 29.3.2017

172

HANHELA SAARA

151

YTM, liikunnansuunnittelija

177

KOPONEN PAULA Ylioppilas, myyjä

ILMOLA MAARIT

164

FM, puhelupalvelusihteeri

KUKKONEN TIINA Lähihoitaja

181

168

KARAKORPI NOORA Media-assistentti

KÄHÄRÄ EMMA Myyjä, opiskelija

182

KEINÄNEN IINA

171

Opiskelija, järjestökoordinaattori

VILJAMAA TONI

277

Toiminnanjohtaja, opiskelija

Kiasmaan viime vuonna hankittu Jenni Hiltusen Grind-videoteos herätti keskustelua kulttuurisesta omimisesta ja alkuperäiskansojen symbolien

hyväksikäytöstä. Grind-videolla hytkytään muun muassa saamenpuvun kopiossa. Kuva on ruudunkauppaus Hiltusen videolta.

Varastamista vai vaihtoa? Kulttuurinen appropriaatio tai lainaaminen on puhuttanut viime vuosina niin Suomessa kuin ulkomailla ja termi herättää tunteita. Saanko länsimaalaisena ihmisenä käyttää intialaisia vaatteita tai tanssia flamencoa, vaikka ne eivät ole osa minun kulttuuriani? - Sini-Maria Melanen, teksti

eskusteluissa kulttuurisesta lainaamisesta nousevat toistuvasti esiin valtakulttuurin ja vähemmistökulttuurin törmäys ja kulttuurilla rahastaminen. Susan Scafidi määrittelee kirjassaan Who owns culture? kulttuurisen lainaamisen seuraavasti: Ne “kansan jäsenet” jotka “kopioivat ja muuntavat toisten kulttuurituotteita omaan makuunsa sopiviksi, oman identiteettinsä ilmaisun kanaviksi tai yksinkertaisesti voiton tavoittelun välineiksi”. Kulttuurituotteisiin luetaan hänen mukaansa intellektuaalinen omaisuus, symbolit, esineet, historia ja tietämisen tavat. Kaikki on kulttuurista lainaa, jotkut sanovat. Kulttuurinen vaihto on kuitenkin hyvä erottaa kulttuurisesta lainaamisesta. Lainaaminen, jota jotkut nimittävät jopa ”varastamiseksi” tai ”omimiseksi”, perustuu valtasuhteisiin enemmistön ja vähemmistön välillä. Kulttuurien vaihtoa tapahtuu silloin, kun ihmiset ovat tasavertaisia toisiinsa nähden, eikä kukaan koe olevansa pakotettu joko vastaanottamaan tai luovuttamaan kulttuurista pääomaansa. Kulttuurista lainaamista on verrattu myös rasismiin. Aiheeseen liittyen on esitetty vahvoja puheenvuoroja

puolesta ja vastaan. Kohuja on syntynyt niin länsimaisen joogan autenttisuudesta, etnisistä naamiaisasuista kuin Justin Timberlaken rastoistakin. Kirjailija Lionel Shriver puolusti taiteilijoiden oikeutta eläytyä muiden kuin

itsensä kokemiin tilanteisiin ja identiteetteihin Brisbane Writers Festival-tapahtumassa viime syksynä. Hän kysyi muun muassa, pitäisikö kirjailijoiden kerätä kadulla nimiä adressiin, jotta valkoinen mies saisi kirjoittaa nigerialaisen nuoren naisen sivuhahmon kirjaansa. Suomessa kirjailijan roolista kulttuurisena lainaajana kiisteltiin vuosi takaperin, kun Ruskeat tytöt -blogin kirjoittaja Koko Hubara kritisoi Laura Lindstedtin Finlandia-teos Oneironia. Kirja kertoo juutalaisen syömishäiriön kanssa kamppailevan naisen tarinan. Hubaran, joka on itse juutalainen ja lisäksi kärsinyt vielä syömishäiriöstä, kohdisti blogissaan ilmaisemansa kritiikin Lindstedtin valkoisen naisen näkökulmaan, joka hänen mukaansa yksinkertaisti vähemmistöön kuuluvan ihmisen kokemuksen myyväksi jännitystarinaksi. Lindstedtin puolustajat kyseenalaistivat Hubaranin oikeuden määritellä, mitä kantasuomalainen kirjailija saa ylipäänsä kirjoittaa. Keneltä siis pitäisi kysyä lupa kulttuurisen pääoman

käyttöön ja milloin eläytyminen jonkun toisen rooliin on soveliasta? Puolestapuhujat vetoavat vähemmistöjen asemaan yhteiskunnassa. Shriveriä kritisoitiin siitä, että hän käytti omaa saksalaista taustaansa lainaamisen oikeutuksena. Hän toteaa The Guardianin julkaisemassa puheessaan: “I’m more than happy for anyone who doesn’t share my genetic pedigree to don a Tyrolean hat, pull on

some leiderhosen, pour themselves a weisbier, and belt out the Hoffbrauhaus Song.” Saksalais-amerikkalainen mies ei kanna selässään kolonialismin taakkaa, toisin kuin vaikkapa oikeuksiensa puolesta edelleen kamppailevat alkuperäiskansat. Viime vuonna kulttuuriväkeä kuohutti Kiasman kokoel-

miinsa ostama Jenni Hiltusen videoteos Grind, jossa feikkisaamenpukuihin pukeutuneet tanssijat twerkkasivat pyllyt hytkyen. Asiaa kommentoivat Helsingin Sanomien mielipidesivustolla muun muassa saamelaistaiteilijat Marja Helander ja Outi Pieski, joiden silmissä feikkipukujen käyttö voitiin tulkita vain kulttuurisena omimisena. Hiltusen ja Kiasman kokoelmaintendenttin Arja Millerin mielestä teoksessa ei ollut edes kyse saamelaisuudesta. Suomen ”päivystävä saamelainen” Emmi Nuorgam on

puolestaan huomauttanut blogissaan, että kyse ei pohjimmiltaan ole kansallispuvuista vaan vallasta. Raja negatiiviseksi koetun lainaamisen ja vaihdon välillä näyttäisi usein olevan hienovarainen. Kyse on ihmisten kokemuksista ja tunteista, joiden kulkua voi olla vaikea ennustaa. Vähemmistöön kuuluvalle Nuorgamille ero on kuitenkin selkeä – kun valtakulttuurin edustaja hyötyy toisesta kulttuurista niin, että vähemmistökulttuuriin kuuluva joutuu alisteiseen asemaan, kyse on kulttuurisesta lainaamisesta. Uljas 3 | 29.3.2017

Kulttuuri Rajaspeksi

Viimeisiä päiviä ennen ensi-iltaa Rajaspeksi täyttää esiintymislavan kauhulla, kun Kauniit ja Hirviöt -näytelmä saa ensi-iltansa huhtikuussa. Nyt speksiporukka viimeistelee yksityiskohtia ennen esityksiä. - Lotta Pellas, teksti & Juuso-Valtteri Kivimäki, kuva

avasteita pystytetään, tanssiliikkeitä hiotaan ja ääniä availlaan. Poikkitieteellinen Rajaspeksi harjoittelee Kerubissa viimeisiä viikkoja ennen esitysten alkamista. Huhtikuun alussa ensi-iltansa saavaa Kauniit ja Hirviöt -speksiä on suunniteltu noin vuosi. ”Tässä vaiheessa kursimme eri osaalueita samaan pakettiin, eli lavalla olevat saavat roolivaatteet päälleen, tanssinumerot sovitetaan Kerubin lavan mittoihin ja livemusiikkiin. Lavasteet ja valotekniikka tuovat oikean fiiliksen kohtauksiin”, kertoo toinen speksin ohjaajista, Veera Ylöstalo. Speksiperinne elää yliopistokaupungeissa vahvana. Itä-Suomen yliopiston kaupungeista Kuopiossa esitetään tänä vuonna kolmastoista speksi. Kauniit ja Hirviöt on Joensuussa esitetyistä spekseistä kolmas. Katsojilla on mahdollisuus osallistua esitykseen huutamalla omstart! Juuri omstart-huudot ja improvisaatio ovat speksissä näyttelevän Antti Karvisen mielestä kaikista kiehtovinta,

jokaisesta näytöksestä tulee erilainen. Näyttelijöiden lisäksi lavalla nähdään myös tanssijoita, joista jokainen on saanut tehdä koreografioita esitykseen. Projektin tanssivastaava Anastasia Kolomaisen mukaan tämän vuoden speksissä nähdään monipuolista tanssia. Näyttelijöitä ja tanssijoita säestää bändi. Toinen bändivastaavista, Ida-Meri Heiskanen, kertoo lavalla kuultavan niin 1990-luvun poppia kuin heviäkin. Kuten näyttelijät, myös bändi varautuu omstarthuutoihin harjoittelemalla ajankohtaisia kappaleita. ”Eipä kaikkea voi täysin onneksi harjoitella”, Heiskanen toteaa hymyillen. Jotta Kerubiin saadaan mahdollisimman karmiva tunnelma, lavastustiimilläkin on riittänyt töitä. Lavastusvastaava Ella Törmikosken mukaan lavastuksessa on käytetty kauhuelokuvista tuttuja asioita, kuten Draculan linna-kartanoita ja Frankensteinin hullun tohtorin laboratorioita. Lavastus on suunniteltu yhdessä puvustuksen kanssa, jotta visuaalisesta

Kerubin salin lavalla harjoitellaan tanssinumeroita tulevaa speksiä varten.

ilmeestä tulee yhtenäinen. Teemaan sopivista vaatteista huolehtii puvustustiimi, joka ompelee kaiken itse. Puvustuksesta vastaavan Sanna Myllärin mukaan mitään asuista ei löydy valmiina. Jostain puserosta voidaan ottaa paitaosa ja toisesta hiha, jotka yhdistämällä muokataan sopivaksi vaatteeksi. ”Speksiryhmän vau-ilmeet, kun he näkevät valmiin asun, ovat olleet hyvin

palkitsevia”, Mylläri kiittelee. Viimein valot sammuvat ja läpimeno voi alkaa. Näyttelijöiden ja tanssijoiden harjoitellessa lavalla muut ryhmät jatkavat omaa työtään. Bändin soittamien kappaleiden melodiat ovat tuttuja, vuorosanojen lomasta kuuluu ompelukoneen hurina. Kauniit ja Hirviöt -speksin ensi-ilta: 6.4. klo. 19.00. Kerubin Sali.Siltakatu 1

Levy-yhtiö

Kuopiolaisen vaihtoehtomusiikin äänitorvi Humu Records taistelee musiikintuotannon valtavirtaa vastaan, ja sen listoilta löytyy musiikkia hyvin laajalla genrellä. - Saara Närä, teksti & kuva

Jaakko Ryynäsen mukaan pienillä bändeillä on hankalaa koska levyt eivät myy.

”Oikeastaan minulla on halu dokumentoida musiikkia, joka olisi liian hyvää jättää julkaisematta”, pohtii Jaakko Ryynänen, yksi kuopiolaisen Humu Record-

Uljas 3 | 29.3.2017

sin perustajista. Humu Records aloitti toimintansa neljä ja puoli vuotta sitten Kuopiossa pyörineiden Humu-klubien innoittamana. Se haluaa tukea vaihtoeh-

tobändejä ja taistella musiikintuotannon valtavirtaa vastaan. Lafka keskittyy etenkin paikallisten bändien tukemiseen. Humu Records on Humu-perheen uusin tulokas. Levy-yhtiö on perustettu vuonna 2015, ja sen kautta on julkaistu jo seitsemän levyä. Humu Recordsin alla levynsä ovat julkaisseet esimerkiksi kokoonpanot Jonas and I, Black Peider, Utunen sekä Kumpulainen & Vapaaherrat. ”Meillä julkaistaan musiikkia tosi laajalla genrellä. Löytyy niin 1960-luvun psykedeliaa, bluesia, rockia ja kantria. Etsimme tietynlaista asennetta musiikkiin. Se on bändiemme yhdistävä tekijä.” Humu Recordsin bändit ovat saaneet hyvin huomiota, ja osa bändeistä on soinut ulkomaillakin yllättävän hyvin. Arvostelutkin ovat olleet positiivisia. Vaikka Ryynänen ei ole itse muusikko, on hän pyörinyt musiikkipiireissä ja tehnyt Humu-klubeja jo pitkään. Hänelle on tärkeää olla tukemassa ahtaalla olevaa

vaihtoehtokulttuurin musiikkia. Humu Records ei Ryynäsen mukaan olisi syntynyt ilman Humu-klubeja. ”Kumpulaisella & Vapaaherroilla alkoi olla toinen levy valmiina. Aiemman levyn julkaissut levy-yhtiö oli lopettanut, joten päätimme Kumpulaisen kanssa, että julkaistaan se itse.” ”Nykyään ei ole helppoa julkaista levyä, ja pienillä bändeillä on hankalaa, kun levyt eivät myy”, Ryynänen selventää. Toiminta on melko pientä, joten montaa levyä ei levy-yhtiö voi julkaista yhtäaikaisesti. ”Vaikka levyn julkaiseminen onkin lopulta melko yksinkertainen asia, vie se silti paljon aikaa. Tätä hommaa tehdään vapaa-ajalla”, Ryynänen summaa. ”Levy on meille tullessaan yleensä masterointeja ja miksauksia vaille valmis. Vaihtoehtobändit tekevät levynsä nykyään hyvin kotioloissa. Minun hommani ovat pitkälti tietokoneen ääressä tekemistä.”

Osuuskunta

Taiteilijoiden selkänoja Eri taidealojen ammattilaiset päättivät pistää hynttyyt yhteen ja perustaa oman osuuskunnan helpottaakseen yhteistyötä. Mirja Kallinen, teksti & kuva

oensuulainen vuoden ikään ehtinyt Osuuskunta Hurma tuottaa esimerkiksi kuvataideterapiaa ja tanssia. Osuuskunnan jäsenet kuvataitelija Päivi Saarelma, tanssitaitelija Minni Hirvonen ja luontaisterapeutti Tarja Matikainen kertovat, että ajatus yhteisestä yrityksestä lähti Joensuun kaupungin järjestämässä koulutustilaisuudessa. Eri alojen ammattilaiset tutustuivat toisiinsa ja alkoivat pohtia yhteistyön etuuksia. Ilman virallista järjestäytymistä ongelman kasautuivat heti alkuun, eivätkä he pystyneet hakemaan KAKE-hankkeen myöntämää apurahaa. JOSEKista taiteilijaporukalle suositeltiin yritysmuodoksi osuuskuntaa. ”Kyllähän me oltiin aika outolintuja siellä, kun kyseltiin samoista asioista useamman kerran, koska juridinen kieli oli meille vierasta”, Päivi muistelee ja jatkaa: ”Osuuskunta helpottaa yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Kaikki taloudelliset asiat, kuten rahaliikenteen hoitaminen on vaivattomampaa, ja jos ajatellaan mitä osuuskunta meille merkitsee, niin se toimii meidän työnantaja-

Joensuun kaupunginteatteri ei välttämättä ole teattereista innovatiivisin, tuorein, rohkein tai edes laadukkain, mutta lastenteatteria se on aina osannut tehdä. Lastenteatterille on onneksi myös löytynyt tilaa teatterin ohjelmistosta ja 6. toukokuuta ensi-iltansa saa Pessi ja Illusia. Yrjö Kokon tarina metsänpeikon ja keijun kohtaamisesta saa uuden muodon, kun kaiken yllä leijuva sodan varjo yhdistää ihmisten ja metsän asukkien maailmat. Näytelmän vierailee ohjaamassa Ilmari Pursiainen, joka on myös dramatisoinut Kokon teoksen näyttämölle Roosa Heleniuksen kanssa.

Amaranthe Joensuussa ja Kuopiossa

Minni Hirvonen (vas.), Tarja Matikainen ja Päivi Saarelma ovat ystävysty-

neet yhteisten projektien kautta.

na.” Tarja lisää, että Hurma on myös heidän työyhteisönsä. Osuuskuntaan kuuluu heidän lisäkseen kymmenisen henkilöä. Vuoden aikana naiset kertovat oppineensa paljon. Minni tuntee heillä olevan vielä paljon opittavaa, mutta näkee tien positiivisessa valossa ja yrityksen tuoneen mukanaan paljon hyviä kontakteja. Tällä hetkellä heillä on paljon yhteistyötä Taidemuseo Onnin kanssa. Päivi näkee hienona asiana osuuskunnan tavan tuoda ammatillista turvaa sekä uskottavuutta

yhteistyökumppaneiden silmissä. ”Mikä myös on ollut tässä hienoa, niin monitaiteellisuus. Me hengitetään sitä. Teemme asioita tavalla tai toisella keskenämme, yhdessä työpareina tai kolmikkona. Pystytään tuomaan juuri omaa asiantuntijuuttamme tilanteeseen ja ruokkimaan toistemme pähkähulluja ideoita”, Minni jatkaa. Hurmaankin voi tutustua esimerkiksi Taidepyöräilytapahtumassa 13.–14. toukokuuta. Kyseessä on liikuntaa ja taidetta yhdistävä pyöräilysuunnistus, jossa kierretään taidepajarasteja.

Diskometallillaan voimakkaasti mielipiteitä jakava ruotsalainen Amaranthe kipuaa lauteille Henry’s Pubissa Kuopiossa 11. huhtikuuta ja Kerubissa Joensuussa 12. huhtikuuta. Joku, mutta ei kovin moni, on saattanut välttyä kuulemasta bändin viimeisimmän hitin Boomerang, jossa metallisävyjen ohessa kaikuu teknopoppi suoraan ysäriltä. Nostalgiannälkäiset saavat lyötyä kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Amaranthen lämppärinä Maximalism Finnish Tourilla kiertää oululainen raskasta poppia soittava Blind Channel.

Uusfanatismin synty somessa

Tutkijat selvittelevät ääriliikkeiden syntymisen, muotoutumisen ja lujittumisen tapoja tutkijatapaamisessa Joensuussa 20. huhtikuuta. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä sosiaalista mediaa hyödyntävästä uusfanatismista. Avainpuhujina kuullaan Matti Hyväristä Tampereen yliopistosta aiheesta Myytit, vastakertomukset ja viha, filosofian tohtori Maria Mäkelää Tampereen yliopistosta aiheesta Kertomuksen vaarat: kokemuspuhe, eksemplumin paluu ja aikalaiskriittinen narratologia sekä filosofian tohtori Olga DavydovaMinguetia Itä-Suomen yliopistosta aiheesta Maahanmuuttajataustainen vähemmistö ja ylirajaisen julkisuuden virrat.

Reformaation juhla Kuopiossa

Kauppa

Rakkauden ateria -kirkko-ooppera saa kansaesityksensä Kuopion Tuomiokirkossa 10. huhtikuuta kello 18. Teos juhlistaa uskonpuhdistuksen merkkivuotta ja sen libretto perustuu Johanneksen evankeliumiin. Sen on säveltänyt Matti Heininen ja hänen mentorinaan on toiminut professori Veli-Matti Puumala. Teologisena asiantuntijana on toiminut piispa Jari Jolkkonen. Esityksen kertojan roolissa nähdään tuotannon taiteellinen johtaja professori Jorma Hynninen. Teoksen tuottavat yhteistyössä Suomalainen Kamariooppera ja Luterilaisen kulttuurin säätiö.

Kuopion urbaani olohuone

aikille kaupunkilaisille tarkoitettu urbaani olohuone, jossa myydään käsitöitä, lankoja ja kenkiä. Muun muassa sitä, mutta paljon muutakin, on Kuopion Suokadulla helmikuussa avautunut Nook Kollektiivi. Tilassa Kässäkerho Pom Pomin nimellä kulkevaa lankakauppaa pyörittävä Liinu Kekäläinen hymyilee, että olohuonemaisen tunnelman luomisessa on onnistuttu. ”Meillä on asiakkaita, jotka sisään tullessaan heittävät kengät pois jaloistaan. Missä muussa kaupassa sellainen tulee edes mieleen?” Kässäkerho Pom Pomin lisäksi Nook-kollektiivi on myös Laura Kotilaisen Kuje-kenkien koti. Piakkoin tilassa aloittaa myös Miia Maanisen luotsaama Vaatelainaamo Noppa. Esimerkillään kollektiivi kannustaa yhteistyöhön ja yhteisöllisyyteen. Tila on avoinna erilaisille

Sodanvastainen satuklassikko ensi-illassa

Hulda Huima Humu-klubilla

Nookissa saa

oleskella vapaasti ilman ostopakkoa, kertoo Liinu Kekäläinen.

tapahtumajärjestäjille sekä pop up -kauppiaille. Seinät on valjastettu galleriakäyttöön. Lauantaisin kokoontuu neulekerho. ”Omalta osaltamme haluamme vaalia kaupunkikulttuuria ja tuoda Kuopioon jotain sellaista, mitä täältä vielä puuttuu”, Kekäläinen sanoo. Kulttuuritoiminnan ja kaupanteon lisäksi myös pelkkä oleskelu

on Nookissa enemmän kuin sallittua. Tarjolla on aina kahvia, teetä, lehtiä ja juttuseuraa. ”Minkäänlaista ostopakkoa ei ole, vaan tilaan voi tulla pelkästään viihtymään. Voi vaikka keskustella eri asioista tai sitten hautautua sohvannurkkaan. Ei tarvitse olla sosiaalinen, jos ei halua”, Kekäläinen kuvailee. Anna-Reetta Suhonen, teksti & kuva

Humu-klubi läväyttää tiskiin vastustamatonta rehellisyyttä ja raakaa svengiä 15. huhtikuuta kun Pannuhuoneen lavalle nousevat Hulda Huima ja Hitaat Sekunnit sekä Maria ja Marsialaiset. Hulda Huima -nimellä operoiva Minna-Kaisa Kallinen on helsinkiläinen laulaja, lauluntekijä ja kuvataiteilija, joka ammentaa musiikissaan 1980-luvun uudesta aallosta sekä suomirockin parhaista. ”Välillä kuulostaa kuin PJ Harvey kohtaisi suomalaisen kansanlaulun”, on häntä kuvailtu. Maria ja Marsialaiset on puolestaan Maria Stereon uusi superkokoonpano, jonka mahtimuusikoilla on kokemusta muun muassa yhtyeistä Stereo 8000, Seremonia, Pintandwefall ja Risto. Meno on punk-henkistä ja svengaavaa rokkia. Bileet alkavat kello 22.

Artistit ja kultturitoimijat kampuskaupungeissa! Demot ja tiedotteet: toimitus@uljas.net Uljas 3 | 29.3.2017

68 tykkäystä kertoo oletko homo Toimintamme sosiaalisessa mediassa kertoo meistä enemmän kuin haluaisimme myöntää. Mainostaja on siellä asiakas ja käyttäjä tuote. – Laura Väänänen, teksti.

acebook-tykkäykset kertovat ihmisestä paljon. Harvoin tulemme kuitenkaan ajatelleeksi kuinka paljon informaatiota annamme itsestämme pelkän some-käyttäytymisen perusteella, puhumattakaan siitä mitä meistä voidaan saada selville kun kaikki jättämämme digitaaliset merkit summataan yhteen. Ennen ihmisen persoonallisuuden piirteiden määrittäminen viiden perusominaisuuden, eli Big Five:n avulla vaati pitkien kyselylomakkeiden täyttämistä, kunnes Cambridgen yliopiston opiskelijat Michael Kosinski ja David Stillwell kehittivät systeemin, jonka avulla löydettiin yhteyksiä viiden oleellisen persoonallisuuden ominaisuuden sekä facebook-tykkäysten, päivitysten, iän, sukupuolen sekä asuinpaikan välillä. Yksittäisen tykkäyksen tai muun toiminnan perusteella tehdyt päätelmät olivat hataralla pohjalla, mutta mitä enemmän dataa kohdehenkilön toiminnasta oli, sitä tarkempia tuloksia saatiin. Miehet alkoivat kehittää teoriaansa ja vuonna 2012 Kosinski todisti, että keskimäärin 68 Facebook-tykkäyksen perusteella voitiin määrittää hyvinkin tarkasti esimerkiksi käyttäjän ikä ja seksuaalinen suuntautuminen. Tämän lisäksi pystyttiin

Big Five

päättelemään myös henkilön älykkyys, uskonto sekä alkoholin tai huumeiden käyttö ja se, ovatko käyttäjän vanhemmat eronneet. Eivätkä tykkäykset ole ainoa asia Facebookissa, joka kertoo käyttäjän persoonasta. Teorian yhä kehittyessä Kosinski ja hänen tiiminsä pystyivät arvioimaan ihmisten Big Five -persoonallisuusominaisuuksia myös profiilikuvien sekä kavereiden lukumäärän perusteella. Esimerkiksi älypuhelimemme tallen-

tavat jatkuvasti dataa. Puhelimemme pystyvät tunnistamaan esimerkiksi sen, kuinka nopeasti liikumme paikasta toiseen. “Älypuhelimemme on kuin laaja psygologinen kyselylomake, jota täytämme jatkuvasti sekä tietoisesti että tiedostamatta”, Kosinski toteaa. Persoonallisuudesta kertova data ei tietenkään rajoitu pelkästään toimintaan Facebookissa, vaan saman suuntaisia

Ihmisen persoonallisuuden voi Big Five -teorian mukaan tiivistää viiteen perusominaisuuteen, joita ovat Ekstroversio, eli kuinka ulospäinsuuntunut on Neuroottisuus, joka kuvaa suhtautumista uhkiin ja vaaroihin Tunnollisuus, johon kuuluvat ominaisuudet kuten päättäväisyys sekä suunnitelmallisuus Miellyttävyys, eli kyky sekä halu mukautua toisten tunteisiin sekä Avoimuus, joka kuvaa uteliaisuutta, mielikuvitusta sekä halua seikkailla Näiden viiden perusteella voidaan luoda suhteellisen tarkka kuva ihmisen persoonasta, hänen tarpeistaan, peloistaan, sekä siitä kuinka hän todennäköisesti käyttäytyy tietyissä tilanteissa.

tuloksia voi saada myös analysoimalla toimintaa muillakin sosiaalisen median alustoilla. On hyvä olla tietoinen siitä, kuinka paljon internetkäyttäytymisemme meistä kertoo ja miten sovellukset suuntaavat meille mainoksia sen perusteella. Lisää aiheesta: https://motherboard.vice.com/en_us/ article/how-our-likes-helped-trump-win

Räppikeikalta Saattokeikalle

Stadilainen Noah Kin tekee elokuvadebyyttinsä konkarinäyttelijä Heikki Nousiaisen rinnalla. Aiempaa esiintymiskokemusta oli keikoilta ja koulunäytelmistä. – Niina Karttunen, teksti & Juuso-Valtteri Kivimäki, kuva

aattokeikka on Samuli Valkaman ohjaama roadmovie, jonka on käsikirjoittanut Khadar Ahmed. Elokuvan pääosakaksikon muodostavat perisuomalainen, vanha ja vihainen Veikko (Heikki Nousiainen) ja nuori, maahanmuuttajataustainen ja myös vihainen Kamal (Noah Kin). Veikko kuuntelee Hurriganesia ja vahtaa jalkapalloa. Kamal huudattaa räppiä ja hengailee katukorisjengissä. Veikko tarvitsee kuskin päästäkseen juhannukseksi mökille ja Kamal tarvitsee rahaa lentääkseen isänsä luo Nairobiin. Diili keikasta syntyy ja kahden erilaisen ihmisen yhteinen matka alkaa. Tiellä on vastoinkäymisiä, kuten kyläkapakan rasisteja ja metsään eksymistä. Vähitellen alun angstinen ilmapiiri sulaa yhteisymmärrykseksi. Kamalin rooliin etsittiin maahanmuuttajataustaista näyttelijää. Koekuvauksissa kävi suuri joukko eteläsuomalaisia nuoria. Ohjaaja Samuli Valkama tiesi Noah Kinin musiikin kautta ja kutsui tämän koekuvauksiin. Siitä alkoi nuoren

Uljas 3 | 29.3.2017

räppärin debyyttimatka valkokankaalle. Kinin esiintyminen ennen elokuvaa oli rajoittunut keikkalavoille ja ala-asteen koulunäytelmiin. Matka koekuvauksista ensi-iltaan on ollut hänelle positiivinen kokemus. Työskentely konkarinäyttelijä Heikki Nousiaisen kanssa oli turvallista, eikä elokuvanteon hektisyyskään saanut ensikertalaista hermostumaan. ”Motivaatio oli kaikilla kohdallaan ja yhteistyö sujui. Tärkeintä näyttelijäntyössä on empatia ja kyky asettua toisen kenkiin. Haastavinta on etsiä yhtymäkohtia roolihenkilön ja oman itsen välille.” Musiikin ja elokuvan tekemisessä on Kinin mukaan samoja elementtejä. ”Tunteiden välittäminen ja tarinan kertominen yleisölle.” Elokuvassa matka vie Kehä III:lta maaseudulle. Moottoritie muuttuu mökkitieksi. Betonilähiön kaikuvat kerrokset vaihtuvat kansallisromanttisiin heinäpelto- ja metsäkuviin. Oikeassa elämässä Kin on lähes paljasjalkainen stadilainen, jolle maaseutu on käynyt tutuksi lähinnä Etelä-Karjalassa

Noah Kim (s. 1994) on suomalainen, Helsingissä asuva nigerialaistaustainen rap-artisti, jonka neljäs albumi ilmestyy tänä keväänä. Eläin: Joku yöeläin, maki? Biisi: Black Sabbath: War pigs. Valtio: Suomi. Leffa: La Haine.

sukuloidessa. Suurimmaksi eroksi pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä Kin sanoo infrastruktuurin. ”Stadissa on modernimpaa, rakennuksista tulee erilainen fiilis kuin muualla. Muu Suomi on tavallaan yhtenäisempi kuin pääkaupunkiseutu.” Kin näkee Suomen tämän hetken ilmapiirin toiveikkaana: ”Kaikki keskustelut on pöydällä, kuten

uusi avioliittolaki ja rasismi. Nyt uskalletaan olla eri mieltä ja mielipiteet ovat kärjistyneet. Jako on selkeä: ollaan joko suvakkeja tai ei-suvakkeja.” Millaiset ovat artistin tulevaisuudennäkymät elokuvan saralla? ”Varsinaisesti ei ole haku päällä, mutta nälkä jäi. Jos tuottaja keksii mulle jonkun roolin niin lähden toki. Mutta seuraavaksi multa ilmestyy uusi levy, joten sekin tulee viemään oman aikansa.”

Korruption syövyttämä sokeritutkimus Sokerin käytön yhteys on tiedetty 1950-luvulta asti, mutta hiljaiseksi maksettu työryhmä pimitti tietoa ja suojeli sokeriteollisuutta vuosikymmenten ajan – Niina Turunen, teksti.

ugar Research Foundationin valtuuskunta maksoi Harvardin tutkijoille siitä, että he tuottivat raportteja, jotka virheellisesti vähättelivät sokerin osuutta sepelvaltimotaudissa. Tosiasiassa sokerilla on suurempi vaikutus tautiin, kuin on uskoteltu, Jessica Hail kertoo artikkelissaan ”How the sugar industry bought out scientists for decades and how to stop it from happening again” Tutkimustulokset ovat yhdistäneet ruokavaliossa esiintyvät sokerin ja rasvan sydänsairauksiin jo 1950-luvulla. 1960-luvulla tiedettiin, että vähärasvainen mutta sokeripitoisuudeltaan korkea dieetti johti korkeaan kolesterolitasoon. Vuonna 1964 SRF:n johtaja halusi perustaa ohjelman, jonka tarkoituksena oli kiistää väitettä vahvistava tutkimustieto, samoin kuin kaikenlainen negatiivinen suhtautuminen sokeriin. Ryhmä Harvardin ravitsemustieteilijöitä oli valmiita ottamaan heidän rahansa, ja projekti alkoi. Nimellä ”Project 226” kulkeva työryhmä oli suunniteltu suojelemaan sokeriteollisuutta, kun tieto sokerin haitallisuudesta tulisi suuren yleisön tietoisuuteen. Työryhmän artikkeli julkaistiin arvostetussa ja vaikutusvaltaisessa New England Journal of Medicine-julkaisussa. Se pyrki mitätöimään suuren määrän tutkimuksia,

asiantuntijoita. NEJM alkoi vaatia tutkijoiltaan eturistiriidoista ilmoittamista vasta vuonna 1984. Kaikesta tästä huolimatta Hail painottaa, että tutkijoiden tulisi saada työskennellä yksityisissä tutkimuslaitoksissa, mutta rahoitusta tulisi tarkastella hyvin perusteellisesti. Tieteen tarkoitus on kerätä tutkimustuloksia ja julkistaa ne, Hail toteaa. Yleisön tekemien päätelmien tulisi perustua parhaimpaan ja tarkimpaan mahdollisimpaan tutkimustietoon. Tutkimuksen ei tulisi perustua kenenkään henkilökohtaiseen agendaan, josta pahamaineisena esimerkkinä ovat Phillip Morris ja muut tupakkayhtiöt. ”Tästä syystä ihmiset eivät luota tieteeseen ehdoitta”, Hail painottaa. ”Ainoa tapa taistella tieteen korruptoitumista vastaan on tarkastella koko prosessia kriittisemmin. Tarvitaan tutkivien asiantuntijoiden riippumaton elin, joka on vastuussa yleisölle, ja joka tekee tarkastustyötä neuvottelukunnille ja lainsäädännöllisille valiokunnille. Mutta tämä onnistuu vain, jos tiede on kaikille saatavilla”, Hail päättää. jotka osoittivat sokerin haitallisuuden. Tutkijoiden raportti päättyi ilmoitukseen, että ei ole epäilystäkään siitä, että ainoa tapa välttyä sydänsairauksilta on

vähentää tyydyttyneen rasvan määrää. Kuinka tämä pääsi arvostettuun julkaisuun? Asiaan vaikutti varmasti se, että tutkijat olivat alallaan kunnioitettuja

Lisää aiheesta: https://www.extremetech.com/ extreme/235472-how-the-sugar-industry-boughtout-scientists-for-decades-and-how-to-stop-it-fromhappening-again

KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ

1.5.-31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ Soluasunnot: 215€-290€/kk/asukas Tiedustelut puh. (09) 3877133, toimisto@latokartanonyokyla.fi www.latokartanonyokyla.fi EDULLISET HINNAT JONOTTAMATTA JA HOITOTULOKSISTA TINKIMÄTTÄ!

MAKSUTON HEDELMÄLLISYYSNEUVOLA LAPSETTOMUUSTUTKIMUKSET HOIDOT LUOVUTETUILLA SUKUSOLUILLA INSEMINAATIOHOIDOT IVF- JA ICSI-HOIDOT - Hoitoon ilman lähetettä Ajurinkatu 16, Kuopio • info@inova.fi

Puh. 017 263 1700

LUE LISÄÄ www.inova.fi Uljas 3 | 29.3.2017

KUNTAVAALIT 9.4.

ENNAKKOÄÄNESTYS 29.3.–4.4.

PIDETÄÄN KAIKKI MUKANA Äänestä inhimillisen Joensuun puolesta. 258 Eloranta Satu-Sisko työllisyyskoordinaattori

259 Eskelinen Seppo

toiminnanjohtaja

269 Holopainen Hannu

sanomalehden jakaja

Honkanen Anu

sairaanhoitaja (AMK) kasvatustieteen kandidaatti

matematiikan aineenopettajaopiskelija

291 Kärkäs Joakim

erityisopettajaopiskelija

Lankinen Harri

aikuissosiaalityön ohjaaja

veturinkuljettaja

Hyvönen Lauri

kaupunkineuvos lakimies

Haapiainen Olli

viestinnän lehtori

lastenhoitaja varhaiskasvattaja

282 Kettunen Noora

järjestösihteeri luokanopettajaopiskelija

emeritusrehtori eläkeläinen

hallintotieteiden tohtori

apuvälineasiantuntija kasvatustieteen opiskelija

Itkonen Tarja

teologian maisteri

294 muusikko erityisluokanopettaja

nuoriso- ja vapaaajanohjauksen opiskelija kuva-artesaani

Lihavainen Juha (sit.)

pääluottamusmies linja-autonkuljettaja

305

Jaatinen Seija

myyjä pääluottamusmies

Heinonen Eila

mielenterveyshoitaja eläkeläinen

Jokela Osmo

insinööri yrittäjä

toimistosihteeri

Jouskari Tuulikki

osastonsihteeri

toimittaja

rekrytointisuunnittelija HTM

Majasalmi Janne FM

myyjä

lähihoitaja äidinkielenopettaja

278 Kareinen Tarja

toimittaja-graafikko kuvataiteilija (AMK)

279 Keronen Juha

HR-sihteeri

koneenhoitaja

289 Kärkkäinen Tarja taloussihteeri

290 Kärkkäinen Viljo insinööri

300 Makkonen Raija hammashoitaja

310 Palosaari Suvi

268 Hoffren Minna

kuljettaja

299

309 Pakarinen Juha

Hirvonen Jukka

288 työkaluvalmistaja pääluottamusmies

Maironiemi Eino

267

277

298

308 Ojalammi Mari

it-asiantuntija

järjestelypäällikkö eläkeläinen

287

297

307

Hirvonen Eero

Kuronen-Sorvari Kähkönen Raisa (sit.) Jani

Mainonen Jenni

Oikarinen Kari

266

276

286

296 lähihoitaja ohjaaja

järjestösihteeri YTM

työsuojeluvaltuutettu vanerityöntekijä

laulaja

Lindell Nils

Heinonen Sanna

Jormanainen Ari

koneenhoitaja

Kuronen Kari

metsuri

265

275

285 Kukkonen Rauno

306 päiväkodin johtaja

264

274

295

MäkisaloNaakka Ropponen Merja Johanna kansanedustaja

Haimila Petja (sit.)

284 leipuri eläkeläinen

Leino Leo

263

273

KoskinenRatinen Raili

taksiyrittäjä

304 Miettinen Tarmo

Hakkarainen Päivi

283 Kinnunen Tuomas

293 Lehikoinen Ismo

262

272 Ikonen Jyrki

raviselostaja

303 Meriläinen Juhani

261

271

292

302 Maunu Hanna

sairaanhoitaja (AMK)

281 Kettunen Juho

suunnittelija eläkeläinen

Greku Mia

270

280 Keskisalo Pentti

260

301 Martikainen Kari asentaja

311 Parviainen Tiina (sit.)

terveydenhoitaja kasvatustieteen kandidaatti

312 Penttinen Janne

linja-autonkuljettaja

VARHAISKASVATUS Haluamme palauttaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden kaikille. Meille pitkän tähtäimen tavoite on kaikille maksuton varhaiskasvatus.

LIIKENNE Kattava ja kohtuuhintainen julkinen liikenne tulee säilyttää. Pyöräilyreittejä ja pyöräilyn turvallisuutta on parannettava koko kaupungissa.

TERVEYS Me haluamme, että Joensuu takaa alle 25-vuotialle maksuttoman ehkäisyn.

EHDOKKAITA TAVATTAVISSA PE 31.3. LEGENDAARINEN DEMARINUORTEN

YÖNAKITUS

kävelykadulla klo 21–23 KE 29.3.

313 Pesonen Matti

pääluottamusmies

314 Peuhkurinen Mika P. kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntija

315 Piiroinen Henna

316 Posti Jonne

pakkaaja merkonomi

317 Puhakka Leena

erityisopettaja yrittäjä

318 Puranen Jaana

opettaja

319 Pyrhönen Iiro

terveystieteiden maisteri palveluohjaaja

teologian opiskelija teologian kandidaatti

320 Pölönen Eero

321 Rauma Simo

opettaja opiskelija

sairaanhoitaja (AMK)

322 Rutanen Martti

323 Ruuskanen Mari

ajaja/ asettaja

tradenomi

KAHVILA

SPICE ICE

Iso Myy klo 17–18 LA 1.4.

JOENSUUN

KÄVELYKADULLA klo 10–14

324 Rämänen Pirjo

liikunnan lehtori

325 Räty Heino

sahatyöläinen eläkeläinen

335 Trishkina Olga yrittäjä MBA

326 Räty Margareetta vientimyyjä

336 Tukiainen Helka kassa/ myyjä

327 Salmela Mari

sosionomi (AMK) kuvittaja

337 Turunen Auli

toimistosihteeri työtön

328 Tahvanainen Kari konduktööri eläkeläinen

338 Turunen Raimo

huoltoteknikko

329 Tahvanainen Pauli yritysneuvoja evp.

339 Tuupanen Marko yrittäjä

330 Tahvanainen Sisko postityöntekijä eläkeläinen

340 Vaaranta Jaana

laboranttiopiskelija

Uljas 3 | 29.3.2017

yliopettaja KL (väit.)

341 Veikkolainen Katri opiskelija

JOENSUU

331 Tiainen Arja-Irene

332 Tielinen Ari

hätäkeskuksen johtaja eläkeläinen

342 Virkkunen Mari siivooja yrittäjä

343 Väänänen Eira ohjaaja eläkeläinen

333 Timonen Tuomas

hallintotieteiden kandidaatti oikeustieteiden opiskelija

334 Torni Anni

aikuiskasvatustieteen opiskelija myyjä

344 Väänänen Janne

jätekeskuksen hoitaja

345 Öztas Sari

YTM vakuutussihteeri

MA 3.4.

ANTTON

RÖNNHOLM

uusi puoluesihteeri tavattavissa kahvila Pilkussa (Jns pääkirjasto) klo 17–18

maksaja: Joensuun työväenyhdistys

PIDETÄÄN KAIKKI MUKANA Äänestä inhimillisen Kuopion puolesta.

58 Aho Juhani

59 Ahonen Heikki

69 Heikkinen Jaana

91 Kontiainen Hilkka

124 Ronkainen Tuula

Tammes Henriikka (SIT)

Pitkänen Sari

125 Ruokolainen Martti

135

136 Tirkkonen Veijo

115

116

126 Ruuskanen Henri

Pollari Pekka

Rytkönen Marko

Turtiainen Jaakko

128 Räsänen Sami

138

118

129 Röppänen Neeta

139 Vainikainen Tapio

119 Pulkkinen Jukka

130

140 Vartiainen Anu

120

Sokka Irja

141 Vartiainen Taneli

142 Viitanen Jyrki

111

Rantonen Ossi

Vuorinen Sari

123 Rissanen Pasi

133 Säisänen Erno

143

112 Pajusilta Osmo

122

132 Suksi Simo

101 Lappalainen Hannu

121

131

100 Lankinen Mikko

Paavilainen Paula

Randelin Marja (SIT)

Jonninen Erja

Kolari Kimmo

110 Miettinen Rauno

Pulkkinen Leena

Soininen Timo (SIT)

109

89 Kokki Hannu

Laakkonen Vilho

Miettinen Jaana

88 Kokki Esa (SIT)

68 Hakulinen Ritva

Hämäläinen Antero

108 Marttinen Petri

Poutiainen Auli

Häkkinen Pekka

Kuronen Matti

67 Hakokivi Nina

107 Marttinen Johanna

Huovinen Timo (SIT)

Koivistoinen Anja

Kosunen Jaakko

117

127

137 Tuovinen Jarkko (SIT)

106

Koistinen Esko

66 Haapala Seppo

96 Kostian Kyösti

Mahlberg Esko

Poimaa Mika

105 Lintu Markku

75 Huohvanainen Mari

Kirsikka-aho Eini

65 Eskelinen Mika (SIT)

74 Hujanen Juha

Koslonen Tytti

64 Backnäs Teemu

104

114

Hujanen Ari

Keinänen Marja Leena

Korkalo Risto

Leppänen Mika

Pesonen Merja

Karttunen Keijo

63 Asikainen Iris

103

113

Honkanen Ossi-Oskari

Korhonen Pentti

62 Airas Rauno

Lentz Seppo

Peltojoki Markku (SIT)

Hevander Heli

Kalilainen Jarkko (SIT)

Koponen Vesa

102 Lattunen Pasi

81 Kaasinen Kari

61 Airaksinen Tanja

70 Hentelä-Aho Pirjo

Kaartinen Tiina

60 Ahonen Päivi

134 Taavitsainen Ismo

144 Väätäinen Tuula

145 Yeboah Lorretta

Uljas 3 | 29.3.2017

Lue, katso, kuuntele

Tsekkaa tästä mitä musiikkia, leffoja ja kirjoja tänä vuonna kannattaa ottaa haltuun.

Kirjat

Leffat

Levyt

Satu Taskinen: Lapset

The Beauty and the Beast

Barathrum: Fanatiko

Esikoisromaani Täydellinen paisti ilmestyi vuonna 2011 ja se palkittiin silloin muun muassa Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnolla. Taskisen kolmas ja odotettu teos Lapset ilmestyy 31.3. Teos tarttuu erittäin ajankohtaisiin aiheisiin niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla ja on yhtä aikaa sekä erittäin nerokas että erittäin hurja.

Yksi vuoden ehdottomasti odotetuimmista elokuvista on hiljattain ensi-iltansa saanut uusi versio Kaunottaresta ja hirviöstä. Trailereiden perusteella kaikki tässä elokuvassa näyttää olevan kohdallaan: loistavasti valittu näyttelijäkaarti (Emma Watson on kuin syntynyt Bellen rooliin), upealta näyttävä visuaalinen ja tekninen toteutus sekä hurmaavat musiikkikohtaukset nostavat odotukset hyvin korkealle.

Barathrumin Janne ”Demonos” Sova sai aikanaan elinikäisen porttikiellon Tuska-festivaalille, mutta niin vain bändi nousee siellä lavalle kesällä 2017. Ja syytä onkin, sillä vuonna 1990 perustetun bändin 28. huhtikuuta ilmestyvä yhdeksäs levy Fanatiko on rupisella, orgaanisella ja tinkimättömän punkrokkaavalla soundillaan helposti tämän vuoden parhaimmistoon kipuava black metal -albumi.

Erika Vik: Hän sanoi nimekseen Aleia Myös esikoisromaaninsa julkaisevalta Erika Vikiltä voidaan odottaa paljon. Vik julkaisee fantasiaa, villiä länttä ja jopa magiaa yhdistelevän esikoisromaaninsa Hän sanoi nimekseen Aleia. Gummeruksen kustantama romaani on vuoden kiinnostavin uutuus, sillä sen teemat ovat hyvin ajankohtaisia ja vaikka teos on kirjailijan esikoisteos, on sille odotettavissa jopa kansainvälistä menestystä sisältämästään spekulatiivisesta fiktiosta johtuen.

Malin Persson Giolito: Suurin kaikista

Naapurimaastamme Ruotsista taas nousee kevään mielenkiintoisin rikosromaani Suurin kaikista, joka on kotimaassaan valittu jo Vuoden parhaaksi ruotsalaiseksi rikoskirjaksi. Huhtikussa julkaistava Malin Persson Gioliton kirjoittama teos seuraa kouluampumisesta syytetyn opiskelijan oikeudenkäynnin kulkua.

Han Kang: Vegetaristi Kiinnostavin suomennettu teos on jo kansainvälisesti palkittu Han Kangin romaani Vegetaristi. Alun perin ilmestynyt jo vuonna 2007 , mutta noussut kansainväliseen suosioon vasta parin viime vuoden aikana. Vihdoin ja viimein maaliskuussa 2017 saadaan myös suomennettu versio Gummerukselta, joka ilmestyy maaliskuussa.

12 suomalaista klassikkoa Suomi-100 teeman ansiosta WSOY herättää 12 kuukauden aikana 12 vanhaa suomalaista klassikkokirjaa uudelleen henkiin. Klassikkokirjat saavat uuden ilmeen kuvataiteilijoiden suunnittelemien kansien kautta. Esimerkiksi Minna Canthin Työmiehen vaimon uutuuspainos ilmestyy huhtikuussa ja kannen kirjalle luo Anu Tuominen. Muita uudelleen painettavia kirjoja ovat muun muassa jo tammikuussa ilmestynyt Tove Janssonin Kesäkirja sekä Tuomas Kyrön klassikko Mielensäpahoittaja. Jokaista uudistunutta klassikkoa painetaan vain 20000 kappaletta, joten klassikoista kiinnostuneiden kannattaa olla hereillä omien lempiklassikoiden saapuessa kauppoihin.

Maailman ensi-ilta 17. maaliskuuta

Justice League Tänä vuonna julkaistaan hurja määrä kiinnostavia supersankarielokuvia, joista kenties eniten mielenkiintoa herättää Justice League - Oikeuden Puolustajat. Tämä lähtökohdiltaan huomattavasti Marvelin The Avengers:ia muistuttava elokuva tuo yhteen DC Comicsin kuuluisat sarjakuvahahmot kuten Batmanin, Ihmenaisen ja Salaman. Leffa tarjoaa varmasti viihdettä sekä sarjakuvien vannoutuneimmille faneille että muille katsojille. Ensi-ilta Yhdysvalloissa 17. marraskuuta

The Circle Käyttäydytkö eri tavalla, jos tiedät että sinua katsellaan? Tämän kysymyksen katsojiltaan kysyy teknologian kehitystä ja käyttöä eri tarkoituksiin käsittelevä The Circle. Ajankohtaiseen aiheeseen pureutuva ja hienolla näyttelijäporukalla varustettu elokuva herättää varmasti ajatuksia siitä, mihin jatkuva kehitys voi johtaa. Ensi-ilta 28. huhtikuuta

Tuntematon sotilas

Tuntematon sotilas on suomalainen klassikko ja onkin jakanut vahvasti mielipiteitä, kannattaako siihen enää edes koskea uudella elokuvaversiolla. Ilman katsojia tämä elokuva ei kuitenkaan varmasti jää ja sen julkaisuajankohta sulautuu hyvin myös Suomi 100-juhlavuoden ohjelmaan. Aku Louhimies on ohjaajana loistava valinta juuri tähän elokuvaan ja pystyy varmasti tekemään siitä uuden ja mielenkiintoisen. Ensi-ilta 27. lokakuuta

Kingsman: the Golden Circle 2017 on myös jatko-osien luvattu vuosi, sillä niitä julkaistaan valtava määrä. Niistä eniten kiinnostusta herättää vuonna 2015 ilmestyneen postitiivisesti yllättäneen ja hyvällä huumorilla toteutetun Kingsman: Salainen palvelu -agenttileffan jatkoosa. Elokuvassa nähdään vanhojen tuttujen näyttelijiöiden lisäksi myös uusia (mutta silti kaikkien tietämiä) kasvoja, kuten Channing Tatum, Halle Berry sekä Julianne Moore. Ensi-ilta Britanniassa 29. syyskuuta

Kirjat Emilia Joronen, leffat Laura Väänänen ja levyt Pasi Huttunen

Uljas 3 | 29.3.2017

Mark Lanegan Band: Gargoyle

Tunnistettava lauluääni ja rauhallisen melankolinen tyyli tehdä rokkia on taannut Laneganille vakaan fanipohjan. Artistin kokeileva ja uusia tekemisen tapoja etsivä tyyli tehdä musiikkia on tuottanut onnistumisia, epäonnistumia ja joitakin täydellisiä mahalaskuja. Kiinnostava uutukainen Gargoyle tulossa huhtikuun 28. päivä ja maistiaiseksi julkaistu kappale Nocturne lupailee hyvää.

Violents and Monica Martin: Awake and Pretty Much Sober Klassisia vaikutteita R&B:hen ja hip-hoppiin elektronisilla soundeilla sekoitteleva indiekollektiivi iskee tuoreella huhtikuun lopussa ilmestyvällä levyllään pöytään mielenkiintoisen yhteistyön tuloksen. Jeremy Larson on klassinen pianisti ja säveltäjä: Monica Martin puolestaan folk-piireistä tuttu vokalisti. Tunnelma on ilmava, kepeä ja samalla syvällinen.

Mikko Joensuu: Amen 3 Mikko Joensuun Amen-trilogian kesäkuussa ilmestyvä päätösosa vie päätökseen kiinnostavan matkan, jossa Joensuu on reissannut dogmaattisuudesta yhä vapaammille vesille myrskyistä välittämättä. Kahden ensimmäisen Amen-levyn perusteella on hyvin vaikea ennustaa, millainen kolmas on, sillä jos johonkin, niin Joensuu on matkannut arvaamattomampaan suuntaan. Taustalla kuulunee edelleen country ja indierock.

Penguin Cafe: The Imperfect Sea

Arthur Jeffes jatkaa Penguin Cafella vuonna 1995 kuolleen isänsä Simon Jeffiesin musiikillista perintöä. Toukokuun alkupuolella julkaistavalta The Imperfect Sea -pitkäsoitolta on lohkaistu sinkuksi kappale nimeltä Cantorum, joka tarjoaa lähes seitsemän ja puoli minuuttia rauhallista, hitusen surumielistä, mutta todella kiehtovaa jousifiilistelyä. Tästä tulee varmaan sellainen levy, jonka voi laittaa soimaan kun aamuaurinko siivilöityy keittiön ikkunasta aamuista arkea valaisemaan ja kahvi tuoksuu mutteripannussa.

ISYY:LLÄ ON ASIAA Tapahtumat

TAPAHTUU

ISYY:n järjestöpäivät 4.–5.4.2017 Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta (ISYY) järjestää kevään 2017 järjestöpäivät 4. ISYY:n järjestöpäivät

Kaikki kampukset:

3.4. Suolan yhteiskristillinen rukoushetki klo

12.4. Kaikki kampustoimistot avoinna.

16 Studentian kappelilla

13.–19.4. Kampustoimistot on suljettu pääsi-

4.4. ISYY:n järjestöpäivät Snellmanialla

äisloman vuoksi. Myöskään leipäjakelua ei

6.4. Hyvät kuvat: Chocolat klo 17.30 ja 20,

järjestetä kyseisenä ajankohtana Kuopiossa

Kino Kuvakukko

eikä Savonlinnassa.

10.4. Suolan yhteiskristillinen rukoushetki klo

4.–5.4.2017 5.4. kaikilla kampuksilla. Järjestöpäivillä ainejärjestöt, kerhot, kampusjärjestöt sekä muut järjestöt pää-

16 Studentian kappelilla

sevät esittelemään toimintaansa ja verkostoitumaan. Perinteisesti järjestöpäivillä on ollut myös mm. haalarimerk-

Joensuu:

11.4. International Christian Prayer klo 16

kimyyntiä! Järjestöpäivät on kaikille avoin tapahtuma eikä sinne ole erillistä pääsymaksua.

29.3. Kuntavaalien kampanjointipäivä klo

Studentian kappelilla

10–14

19.4. Sociuksen poikkitieteellinen Wabunmet-

1.4. Lasiterassin lavatanssit

sästys 2017

4.-5.4. ISYY:n järjestöpäivät Carelialla

20.4. Hyvät kuvat: The Man Who Knew

Tule ottamaan selvää, mitä kaikkea ISYY ja sille läheiset järjestöt tarjoavat tekemiseksi! Tiedä vaikka lähtisit itse

10.4. VEKKARI-tapaaminen klo 17, Joensuun

Infinity klo 17.30 ja 20, Kino Kuvakukko

mukaan toimintaan?

kaupunginkirjaston Opinpesä

27.4. Hyvät kuvat: Neiti Peregrinen koti

27.4. VEKKARI-tapaaminen klo 17, Joensuun

eriskummallisille lapsille klo 17.30 ja 20, Kino

kaupunginkirjaston Opinpesä

Kuvakukko

29.4. Savo-Karjala Excursio

Joensuu | Carelian aula:

30.4.-1.5. ISYY:n vappu

ti 4.4. klo 10–14: Ainejärjestöt

8.5. VEKKARI-tapaaminen klo 17, Joensuun

4.5. Hyvät kuvat: Yön eläimet klo 17.30 ja 20,

ke 5.4. klo 10–14: Kerhot ja muut järjestöt

kaupunginkirjaston Opinpesä

Kino Kuvakukko

Kuopio | Snellmanian aula:

22.5. VEKKARI-tapaaminen klo 17, Joensuun

3.5.–7.5. ESN KISA goes Lofoten, Norway

ti 4.4. klo 10–14: Ainejärjestöt, kerhot ja muut järjestöt

kaupunginkirjaston Opinpesä

11.5. Hyvät kuvat: Blade Runner klo 17.30 ja

Kuntavaalikampanjointi on yliopiston ohjeistuksen mukaan sallittua vain erikseen sovittuina kampanjointipäivinä.

Kampuskohtaiset aikataulut:

Savonlinna | OKL:n aula:

20, Kino Kuvakukko Kuopio:

ti 4.4. klo 10-14: Ainejärjestöt, kerhot ja muut järjestöt

29.3. Kuntavaalien kampanjointipäivä klo

Savonlinna:

10–14

4.4. ISYY:n järjestöpäivät OKL:n aulassa

30.3. Hyvät Kuvat: Tuli merellä klo 17.30 ja 20,

30.4. Vappukulkue

Kino Kuvakukko

Edunvalvojan valvova silmä

Lisää tapahtumia löydät ISYY:n verkkosivuilta! isyy.fi/ajankohtaista/tapahtumat

Opiskelijoiden asumistukeen tulee muutoksia kaikille, koska opintotuen, peruspäivärahan ja muiden etuuksien muutosten takia KELA:lla on tänä vuonna ollut vaikeuksia saada hakemuksia käsiteltyä säällisessä ajassa. Jos olet esimerkiksi kesätöissä vielä elokuun ja jatkat opintojasi syyskuussa voit jättää hakemuksen

ISYY:tä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausittain yksi tekijä. Vuorossa Joensuun vapaa-ajan jaoston puheenjohtaja Eero Toroi.

kuukausitulosi seuraavan vuoden aikana ja mikäli tulosi muuttuvat tästä oleellisesti niin ilmoittaa siitä KELA:lle.

että tästä on hyvä aloittaa jotain täysin uutta. Ja Joensuun

Virasto hoitaa sinun puolestasi asumistuen määrän

opiskelijapiirit vetivätkin puoleensa kuin magneetti heti

laskemisen.

ensimmäisten päivien jälkeen. Erityisesti kaikki vapaa-ajan

lijanäkökulmasta on, että toisin kuin opintotuessa tulorajojen valvonta ei kuulu opiskelijalle itselle vaan KELA:lle. Hakemusta tehtäessä sinun pitää tietää keskimääräiset

Mikäli sinulla ei ole vielä tietoa kuukausituloistasi

edunvalvontasihteeri

Toroi näkee potentiaalia vapaa-ajan toiminnassa

kesäkuun alussa. Yleisen asumistuen hyvä puoli opiske-

Pekka Koivaara,

ISYY:n lihalla

imeni on Eero ja toimin tämän vuoden vapaaajan jaoston puheenjohtajana. Olen 23-vuotias ja alun perin Kuopiosta kotoisin. Joensuuhun tulin 2015 syksyllä historiaa opiskelemaan. Kun

lähdin Kuopiosta pois yli 20 vuoden elon jälkeen, ajattelin,

toiminta näytti potentiaalia ja sinne suuntaan minulta löy-

tulevasta elokuusta eteenpäin niin ei hätää. Voit jättää

tyisi paljon ideoita. Heti ensimmäisenä vuotena päädyinkin

asumistukihakemuksen viimeistään elokuun viimeisenä

ainejärjestöni, Varnitsan, kulttuuri- ja liikuntavastaavaksi ja

päivänä. Tukea tulee siis hakea viimeistään sen kuu-

nyt toimin tapahtumavastaavana.

Eero Toroi Kuka: Toisen vuoden historian

kauden aikana kun tukea haluat. Hakemus kannattaa

Opintotuen asumislisä poistuu kaikilta opiskelijoilta

kuitenkin jättää jo elokuussa vaikka vain silloin olisit

Vapaa-ajan jaosto on hyvä väylä päästä tutustumaan toisiin

opiskelija

tulevana syksynä. Ei kuitenkaan syytä huoleen, sillä

vielä töissä, koska tuen määrä ei määräydy yhden

ainejärjestöihin ja kannustankin erityisesti ainejärjestöjen ta-

Mitä: Joensuun vapaa-ajan jaoston

elokuun alusta alkaen opiskelijat ovat oikeutettuja

kuukauden tulojen perusteella vaan keskimääräisen

pahtumavastaavia, ja myös muitakin, tulemaan mukaan ja

puheenjohtaja

yleiseen asumislisään. Yleistä asumislisää henkilö voi

oletustulomäärän perusteella. Mahdollisia tulevia työtu-

tekemään yhteistyötä, jotta saamme Joensuun vapaa-ajan

Missä: Joensuun kampuksella

hakea jo kolme kuukautta ennen asumislisän alkamista,

loja ei kannata hakemukseen kirjoittaa, ennen kuin olet

toiminnasta mahdollisimman laajaa ja monipuolista.

eli jos jatkat opintoja syksyllä voit hakea asumistukea

varma että kyseiset tulot tulet saamaan, allekirjoitettuasi

jo heti vapun jälkeen toukokuussa. Tätä suosittelenkin

uuden työsopimuksen tai vastaavan.

Joensuun toimisto Kuopion toimisto Savonlinnan toimisto Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs ma, ti 10-15 Yliopistonranta 3 ma, ti 10-15 Kuninkaankartanonkatu 7 ma-to 10-14 80100 JOENSUU to 10-15 70211 KUOPIO to 10-15 57100 SAVONLINNA pe 10-13 toimisto.joensuu@isyy.fi pe 10-13 toimisto.kuopio@isyy.fi pe 10-13 toimisto.savonlinna@isyy.fi 050 341 6346 044 576 8419 044 576 8430 ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote uutiskirjeenä sähköpostiisi. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, ISYY-info sähköpostilista: Liity kampuksesi listalle. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, Twitter: @ISYYH, sivun toimitus: tiedotussihteeri Marianne Lindroth Uljas 3 | 29.3.2017

Kolumni | Elämän siivoaminen

Tiskikaapin tuhat tarinaa

illoin viimeksi olet luonut tarkkasilmäisen katseen tiskikaappisi hyllyihin? Kannattaisi, sillä tiskikaappi on varma kohde löytää niin

sanottuja elämisen jälkiä. Remakat illat, tiivistunnelmaiset keskustelut kahvikupin äärellä, juosten syödyt aamiaiset ja epäonniset reseptikokeilut sedimentoituvat tiskikaapin pölykerroksiin kuin fossiilit maaperään. Elämän koetut ilot, surut ja harmaat maanantait voi lukea ovien kaapiston seinistä ja hyllynkannattimien urista. Tiskikaappi ei hevin luovu kerrostumistaan.

Kokeiltu on fairyt, eri sorttiset harjat, suihkeet ja rätit. Ei perkele lähde. Taikasienellä hinkkaaminen saa metalliritilöissä aikaan kansanmusiikki-instrumentilta kuulostavan joikaavan äänen. Ritilän laulua kuunnellessa ehtii miettiä monta kertaa, mitä kaikkea hyllyille on tullut aseteltua ja mistä tahrat saattaisivat olla peräisin. Tiskikaappi on varmasti nähnyt eniten teemukeja ja keksilautasia, mutta säännöllisiä vierailuja ovat tehneet myös pieni kattila ja monikäyttöinen teräskulho. Kattilassa on kiehauteltu sattumien kautta syntynyttä maailman parasta tomaattikeittoa, jota kehtaisi tarjota kenelle vaan. Teräskulhossa rakkaudella vaivatuille, mutta uunissa pieniksi kiviksi muuttuneille pullille puolestaan parasta jatkokäyttöä olisi vehnästen hyödyntäminen

heittoammuksina. Mikä minut ajoi kohtaamiseen tiskikaapin

kanssa? Lähestyvä muutto ja halu toivottaa uusi asukas tervetulleeksi tyhjään tilaan. Pakatessa asetellaan kuluneen elämän monimuotoiset käänteet ja polut määrämittaisiin laatikoihin. Muutto huipentuu loppusiivoukseen. Siivousta ei tehdä vain vuokratakuun takaisin saamiseksi, vaan korjaamme jälkemme eletystä elämästä luovuttaaksemme seuraavalle asukkaalle tyhjän kanvaasin, jonka asukas voi värittää omalla elämällään.

”Elämän koetut ilot, surut ja harmaat maanantait voi lukea ovien kaapiston seinistä ja hyllynkannattimien urista.

LET’S BESSERWISSER!

1 2

- Itäinen Turhan Tietäjä

Tee aivotöksyjä lisäämällä viivalle maantieteellinen paikka. Suluissa kirjainten määrä.

A) Jos mies joratessaan keinuttelee takamustaan sinne tänne, hänellä on ns. elv _______ o. (7) B) Creamin D ______ i Gears-albumilta löytyy sellainen klassikkokappale kuin Sunshine of Your Love. (6) Kuka on historian luetuin mustaihoinen kirjailija? Käypä termi olisi kaiketi mulatti tai sekaverinen. Hän sanaili kipakasti:

”Isäni oli mulatti, isoisäni neekeri ja isoisoisäni apina. Hyvä herra, minun perheeni alkaa siitä, mistä teidän loppuu.” Rasismi heikensi hänen asemaansa. Kunnianpalautus tuli vuonna 2002 hänen arkkunsa tultua ylöskaivetuksi erään maan presidentin käskystä. Se kuljetettiin pääkaupunkiin televisioidussa lähetyksessä neljän kirjailijan luoman hahmon saattamana. Nämä esiintyivät viimeisen kerran teoksessa Bragellonen varakreivi. Presidentti tunnusti menneisyyden synnit ja rasismin, ja arkku vietiin maan kansallispyhäkköön. Hänen tarinoitaan on käännetty sadalle kielelle. Tuotanto käsittää 100 000 sivua. 1) Honoré de Balzac X) Émile Zola. 2) Alexandre Dumas (vanhempi).

Siivouksen herättämän tunnekirjon ja koetun

katarsiksen jälkeen olo on asteen verran valmiimpi jatkamaan elämää uudessa osoitteessa. Puhtaalta pöydältä, puhtaassa tiskikaapissa.

Saila Rönkkö Kirjoittaja on wannabe-yhteiskuntatieteilijä, joka löytää elämänohjeita televisiosarjoista

Luentomuistiinpanot | Nightrunner-Starfighter

Mikä yritys aloitti huhtikuussa 1860 ja yhdisti Yhdysvaltain itä- ja länsirannikot ennen lennätintä ja rautatietä? Se kilpaili eräistä valtion jakelusopimuksista. Yrityksen taksa oli viisi dollaria per unssi. Toiminta päättyi lokakuussa 1861 San Franciscon yhdistyttyä itärannikon lennättimeen. Ammatti oli vaarallinen; siinä ei toiminut perheellisiä. Yhtiö etsikin ”laihoja, jänteviä, enintään 18-vuotiaita nuorukaisia”, joiden täytyi olla valmiita ryhtymään pyssysille ja kohtaamaan kuolemanvaara. Mistään kuntouttavasta pilipalityötoiminnasta ei ollut kyse; palkka oli korkea – 25 dollaria viikossa. Yrityksen toimintaa kuvaileva näytös oli erään sirkuksen avausnumerona. Eräs William Cody kertoi toimineensa yrityksessä. 1) Pony Express. X) Pinkerton. 2) Wells Fargo.

Mistä roolista muistetaan Telly Savalas Otienno? Elokuva herätti pienimuotoisen härdellin jo ennen ensi-iltaa. Sitä kutsuttiin ”vedätykseksi” tai ”bluffiksi” ja yritykseksi rahastaa erään henkilön maineella. Ohjaajan mukaan se on ”universaali kertomus miehestä, jolla on vaikeuksia sovittaa yhteen perhe-elämä ja ura”. Erään arvostelijan mukaan se oli ”alusta lähtien eräänlainen vitsi”. Vitsi medialle ja eräälle viimeaikoina julkisuudessa olleelle julkisen palvelun yhtiölle, ”joka tarttuu kärppänä mihin tahansa, missä nimi … vilahtaa.” 1) Nelson Mandelan. X) Mannerheimin. 2) Barack Obaman.

Kenen väitöskirja (1955) on ”A Comparison of the Conceptions of God in the Thinking of Paul Tillich and Henry Nelson Wieman”? Teologiasta väitelleelle myönnettiin tohtorin arvo Bostonin yliopistossa. Kymmenisen vuotta myöhemmin väittelijä palkittiin korkeimmalla mahdollisella kansainvälisellä palkinnolla. Vuoden 1991 tutkimuskomitean mukaan osa väitöskirjasta on plagioitu, ja väittelijä on menetellyt sopimattomasti: ” … tästä löydöstä huolimatta komitean mukaan … tohtorinarvoa ei tule peruuttaa.” 1) Desmond Tutun. X) Martin Luther Kingin. 2) Jesse Jacksonin.

Nimi 1

Paula Pirhonen

Uljas 3 | 29.3.2017

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1 Oikeat vastaukset sivulla 32.

sa. kk

yö

sis

kesä y

ön

en. aina

#vainalbajutut

TO 13.4. PE 14.4. LA 15.4. TO 13.4.

Ressu & Jussi PE 14.4. Dj Edwin K LA 15.4. Waldo’s People

Va p a a P ä ä s y ! F r e e E n t r y ! Va p a a P ä ä s y ! F r e e E n t r y ! PE 21.4. TI 25.4.

Tulossa:

Solonen, Jodarok, Xmies, Särre, Kosola

Albatrossi m a a k k a a s s ii ii n n ii r r a av v ii n n tt o o ll a a m

Teflon Brothers Kauppakadun Appro Live Freerap

Makasiininkatu 1, 70100 Kuopio | www.vararengasravintolat.fi www.ravintolaalbatrossi.fi | RavintolaAlbatrossi

K20

KUOPIO

OPISKELIJA YSTAVALLISTA JUHLINTAA! TALON VIINI 11€

KARAOKEHUONE

75 cl plo (12%) Voimassa 31.5.2017 saakka.

Voit laulaa pop- karaokea aina kun Apteekkari avoinna.

DJ JOKA ILTA

TORSTAISIN LIVE-MUSAA!

ARKI EROTTAA, AMARILLO YHDISTÄÄ Opiskelijakortilla

Á LA CARTE ANNOKSISTA

–10%

VOIMASSA SU-TO 31.5.2017 SAAKKA. KYSY MYÖS OPISKELIJA JUOMATARJOUKSIA HENKILÖKUNNALTA!

Vuorikatu 24, Kuopio | p.050 402 4340 | raflaamo.fi AVOINNA SU-TO 19-03 (K-18) | PE-LA 15-03 (K-20)

KIRJASTOKATU 10 | p. 050 911 5547 | amarillo.fi AVOINNA MA-TI 11-23 | KE 11-00 | TO 11-01 | PE-LA 11-03 | SU 12-23

Uljas 3 | 29.3.2017

MUUTTO HELPOMMAKSI! Vuokraa muoviset muuttolaatikot vain 0,16 €/laatikko/päivä Soita Kuo pion palvelun umeroom me 020 554 5680

Saisiko olla...

KUVASTO? ESITE? LEHTI? ti t edullisesti ja nopeas Yritys- ja järjestölehde ta lehtitehtaasta! paikkakunnan omas

as Kokkolassa painaa Botnia Printin lehtitehd a, esitteitä myös mainoskuvastoj sanomalehtien lisäksi tiä. Saat kauttamme ja monenlaisia yritysleh ntoon. taittoon ja sisällöntuota apua myös ideointiin, tyksesi nitellaan juuri Sinun yri Ota yhteyttä, niin suun tuote! tarpeisiin sopiva paino Botnia Print Oy Ab www.botniaprint.fi

Etsitkö osa-aikaista työtä? Haemme muuttotöihin reippaita ja asiakaspalveluhenkisiä tekijöitä.

Lekatie 2, PL 45 67800 KOKKOLA Puh. 020 750 4700

Lue lisää: www.niemi.fi/kuopio

Uljas 3 | 29.3.2017

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: islanti israel 21XX