Page 1

2016

3

Itä-Suomen ylioppilaslehti

Ihmisten kesken

Savonlinnan kampuksen tulevaisuus ratkaistaan tänä keväänä. Kamppailu on käynnissä. >>4-5 Haastattelussa opiskelijaliikkeen oma supersankari Opintotukimies. >>10-11


Näytä opiskelijakortt ia ja herkuttele!

PeeÄssän opiskelijaedut BUFFA OPISKELIJOILLE 8,50 € (Voimassa ma-su)

LASKUN LOPPUSUMMASTA -10%

ERIKOISKAHVEISTA -10%

(Voimassa ma-su)

Kuopio | Iisalmi | Varkaus

Á LA CARTE ANNOKSISTA -10% (Voimassa su-to)

(Voimassa su-to)

ISOMPI JUOMA & RANSKALAISET NORMAALIHINTAISEN ATERIAN OSTAJALLE (Voimassa su-to)

Opiskelija edut ovat mainittuina aikoina voimassa 31.5.2016 saakka. Etu on henkilökohtainen ja sen saa opiskelijakorttia näyttämällä. Ei voi yhdistää muihin etuihin ja alennuksiin

Katso tarkemmin eduista:

RAFLAAMO.FI en

Opiskelijoid

16

KU 20 K N U K I V RA

Opiskelijaravit Sorsasalossa Maanantaina 25.4.2016 klo 16.30 alkaen

sy isäänpää - Vapaa s ille opiskelijo innat Joukkuekilpailu: Ravikärrynveto 210 metriä on jah - Opiskeli uljetus Sorsasalo 3 hengen joukkue (2 vetäjää + ohjastaja) en k a s s la to Palkinnot: 1. 200,00 e, 2. 100,00 e, 3. 50,00 e - Ilmain in alja rav - Jatkot M alkaen 0 .0 1 2 Tapahtumainfo ja ilmoittautuminen lo k Facebookissa. Opiskelijoiden ravikunkku 2016.

2

Uljas 3 | 6. 4. 2016


Alku

”Valitaan presidentiksi kuka hyvänsä, ei demokratia USA:ssa ole enää entisensä. s. 30

Jännä kevät

Pääkirjoitus | Uljas linja Sisällys | Nyt on

4-5 8-9 10-11 Jos perustulo otettaisiin käyttöön, ei

opiskelijan tarvitsisi enää ostaa ruokaa velkarahalla. Perustulokokeilussa testiryhmä saisi 550 euroa kuussa.

Koulutusleikkauksia kritisoi

jopa Elinkeinoelämän keskusliitto. Tieteentekijöiden puheenjohtajan mukaan hallitus lukee OECD:n raporttejakin tarkoitushakuisesti.

16-17 Vuoden tiedekynä -palkinnon voittaneessa artikkelissaan

Juhana Venäläinen (kuvassa) ja Tero Toivanen avaavat keskustelua yhteisen jakamisesta. Kaikille kyllä riittäisi.

Piispa Jari Jolkkonen toivoo keskuste-

lua leikkausten moraalista. Hän haluaisi, että vastakkainasettelun sijaan tehtäisiin yhteistyötä.

14-15 Barry Reddin recently relocated to Joen-

suu from Brussels and looks back at the changing atmosphere in the European Capital. We persevere, he says.

22-23 Speksit villitsevät sekä Kuopiossa että Joensuussa. Töhöosasto ensi-illassa Joensuussa 6. huhtikuuta ja Korean auringon alla Kuopiossa 8. huhtikuuta.

Humoro nigra | Kevät kuuluu kaikille.

Itä-Suomen ylioppilaslehti Päätoimittaja

Jarkko Kumpulainen 044 576 8420 paatoimittaja@uljas.net Toimittaja

Pasi Huttunen 044 576 8427 pasi.huttunen@uljas.net Taitto

Jarkko Kumpulainen Kustantaja

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Painopaikka

Botnia Print Ilmoitusmyynti

Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@uef.fi Kansikuva

Antti Yrjönen

Toivon tähden

V

uonna 2025 Suomessa on nykyistä vähemmän korkeakoulutettuja, ennustaa Euroopan unionin komissio helmikuisessa maaraportissaan. Tässä kohden Suomi poikkeaa muun EU:n linjasta, jossa tulevan työvoiman korkeakoulutus lisääntyy. Komissio ei ole ainoa, joka on varoitellut parhaillaan kehysriihensä aloittelevaa maamme hallitusta koulutusleikkausten vaarallisesta tiestä. OECD on varoittanut Suomea heikentämästä tulevaa talouskasvua karsimalla koulutuksesta. Maan hallituksen toimissa puheet ja teot eivät kohtaa. Kaikkiaan yliopistojen ja tutkimuksen rahoituksen leikkaustavoitteeksi on mainittu jopa 958 miljoonaa euroa, mutta samaan aikaan opetusministerimme Sanni Grahn-Laasonen twiittaa Kokoomuksen pj-päiviltä: ”Koulutus, sivistys, oppiminen ja osaaminen. Niihin nojaa Suomen tulevaisuus!” Samaa ristiriitaa korostaa Sipilän hallitusohjelman tavoite vuodelle 2025: ”suomalaisten osaamis- ja koulutustaso on noussut, mikä tukee suomalaisen yhteiskunnan uudistamista ja mahdollisuuksien tasa-arvoa.” Suomen ylioppilaskuntien liiton ja yhdeksän muun sitoutumattoman opiskelijajärjestön kannanotossa kuvaillaan kuinka aiemmat leikkauspäätökset ovat tällä ja edellisellä hallituskaudella kurittaneet toisen asteen oppilaitoksia ja korkeakouluja ympäri Suomen. Koulutuksen tarjoajat eivät enää pysty uudistamaan koulutusjärjestelmää vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Kannanoton ydin tiivistyy yksinkertaiseen pyyntöön Kehysriihelle: ”Palauttakaa opiskelevan nuorison usko tulevaisuuteen.” Pyyntö kertoo koulutuksen ja sivistyksen merkityksestä. Palautamme jo hyvin tottuneesti politiikan ja valtion olemuksen pelkkiin talouslukuihin aiheessa kuin aiheessa. Unohdamme keskeisen: koulutus tuottaa ymmärrystä, yhteistä, sitoutumista, intohimoja, myötäelämisen taitoa ja kokonaisuuksien ymmärrystä. Sivistystä. Vastikään julkaistiin maailman suurimpana tietovuotona lanseerattu kooste veroparatiiseihin varojaan piilottaneista liikemiehistä ja -naisista, urheilijoista ja poliitikoista. Valtio kerää veronsa yhteisen rakentamiseen niiltä ryhmiltä, joilta verot saadaan kerättyä. Jos veroja ei saada kerättyä, jää vaihtoehdoksi leikata palveluista ja koulutuksesta tai ottaa lisää velkaa, esimerkiksi opintolainan muodossa. Jarkko Kumpulainen

”Palauttakaa opiskelevan nuorison usko tulevaisuuteen. Uljas 3 | 6. 4. 2016

3


Gallup

Kevään riemu

Miten kevään tulo vaikuttaa sinuun?

”Opiskelijat ovat Suomen pienituloisin väestöryhmä eikä heidän toimeentulostaan pitäisi leikata lainkaan.

Nyt | Leikkaus vai uusi nousu?

Saara Kultamaa, Niina Turunen & Raisa Savolainen

Kuopio

Sofia Ranta-aho

proviisori, 4. vsk - Kevään tulo vaikuttaa piristävästi. Valo on ihan parasta! Lisääntynyt valon määrä auttaa jaksamaan opiskeluissa ja sen ansiosta tulee liikuttua paljon ulkona. Keväällä tekee mieli olla enemmän menossa ja keväisin tulee myös nukuttua vähemmän.

Liisa Komulainen sosiaalitieteet, 1. vsk.

- Keväällä ajatukset alkavat suuntautua kesään ja kesätöihin sekä retkiin nuotion äärellä. Talven pimeys on poissa ja olo on toiveikas tulevaisuutta ajatellessa. Valo ja pidentyneet päivät tuovat energiaa ja on mukavaa, kun voi olla enemmän ulkona.

Joensuu Mika Mertanen

mediakulttuuri ja viestintä, 5. vsk. - Tuntuu siltä kuin olisi herännyt talviunelta ja tulee ainakin illuusio, että saa enemmän aikaan, en sitten tiedä mikä todellisuus on.

Rita Lumerto

englannin kieli ja kääntäminen, 3. vsk. - Kevät antaa tietynlaista voimaa ja iloa, mieli kirkastuu ja elämä tuntuu hauskemmalta.

Opintotukilain muutosta käsitellään eduskunnassa vasta syksyllä Jos hallitus ei muuta lain reunaehtoja, toteutuvat opintotuen leikkaukset todennäköisesti professori Roope Uusitalon päälinjojen mukaisesti. Uuden opintotukilain ja sen mahdollistamien opintotukileikkausten valmistelu kuitenkin etenee. ”Poliittisia ratkaisuja asian suhteen odotetaan ihan lähipäivinä”, Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n puheenjohtaja Heikki Koponen kertoo. Hallitus käsittelee opintotuen uudistamista parhaillaan. Pohjana on Uusitalon esitys, joka muuttaisi opintotukea yhä lainapainotteisempaan suuntaan, rajaisi tukikuukausia ja pienentäisi opintorahan määrää sekä kiristäisi entisestään tuen saamisen ehtoja. Sitä, millaisena leikkaukset tarkalleen toteutuvat, on vielä vaikea sanoa. Jos hallitus ei tee huomautuksia lain reunaehtoihin, on melko todennäköistä, että Uusitalon ehdotus opintotuen muutoksista menee pääpiirteissään läpi sellaisenaan. ”Kaikenlaista keskustelua ehdotuksen muutta-

misesta on toki käyty, eri asia on, kuinka vakavasti otettavia ne ovat”, Koponen sanoo. SYL:n kanta on, että opintotukileikkauksista pitäisi luopua kokonaan. Leikkausten sijaan SYL ajaa perustulomallin ulottamista myös opiskelijoihin. Koponen kritisoi myös uudistusten ja leikkausten toteuttamista liian nopealla aikataululla. Tavoitteena on säästää opintotuesta yhteensä 150 miljoonaa euroa, josta 70 miljoonaa jo vuoteen 2019 mennessä. ”Opiskelijat ovat Suomen pienituloisin väestöryhmä eikä heidän toimeentulostaan pitäisi leikata lainkaan. Opintotukea tulisi uudistaa vaiheittain ja pidemmällä aikavälillä, mutta lain nykyiset reunaehdot eivät mahdollista sitä”, Koponen sanoo. Jos opintotuen uudistus etenee aikataulun mukaisesti, on opintotukilain muutos eduskunnan käsiteltävänä syksyllä. Muutokset opintotuen kestossa ja määrässä tulisivat voimaan syyslukukaudesta 2017 alkaen. Anna-Reetta Suhonen

Opiskelijoiden tulot pienenivät Opiskelijoiden tulot ovat Kelan mukaan pienentyneet. Opintotukea saaneiden opiskelijoiden tulot olivat vuonna 2014 keskimäärin 7720 euroa kun ne vuonna 2013 olivat keskimäärin 7740 euroa ja vuonna 2012 keskimäärin 7810 euroa. Summassa ovat mukana veronalaiset tulot ja toimeentulon turvaamiseen tarkoitetut apurahat ilman opintorahaa. Vain 14 prosenttia opiskelijoista kitkutteli

vuonna 2014 pelkällä opintotuella. Hiukan pidemmällä aikavälillä opintotuen saajien tulot putosivat vuonna 2009 finanssikriisin iskettyä, mutta kasvoivat hiljalleen vuoteen 2012 saakka, jolloin ne kääntyivät taas laskuun. Opiskelijoiden työssäkäynti on tilastokeskuksen mukaan vähentynyt selvästi viime vuosina. Pasi Huttunen

Savonlinna Ella Kinnunen käsityötiede 2. vsk. - Herään aikaisin valoon enkä herätyskelloon. Olen pirteämpi ja iloisempi.

Inka Kuivalainen

käsityötiede 1. vsk - Minusta tulee eläväisempi, iloisempi ja luovempi. Pukeutumistyylini muuttuu keveämmäksi ja värikkäämmäksi.

4

Uljas 3 | 6. 4. 2016

Mitä perustulo tarkoittaisi opiskelijalle Kuinka perustulo muuttaisi opiskelijan elämää? Vaikuttaa siltä, että Suomessa tullaan kokeilemaan osittaisen perustulon mallia, jossa testiryhmälle maksetaan 550 euroa kuukaudessa ja tämän lisäksi tulisi harkinnanvaraisia etuuksia kuten asumislisä. Tällä hetkellä opintoraha on 336,76 euroa ja hallitus suunnittelee leikkaavansa sen 250,28 euroon. Tätä nykyä Kelan maksama opintotuki on enimmillään 540 euroa kuukaudessa. Opintorahan korvaajaksi tuleva 550 euron perustulo, johon saisi todennäköisesti vielä asumislisän päälle, parantaisi siis opiskelijan taloutta tuntuvasti. Ilmeisesti myös tulorajat jäisivät opintorahan mukana historiaan, joten opiskelija olisi vapaa myös työskentelemään opintojen ohessa huolettomammin. Tarve nostaa opintolainaa perustarpeiden kustantami-

seen poistuisi. Perustulokokeilu on tarkoitus aloittaa vuonna 2017 ja esiselvitys perustulokeilun vaihtoehdoista julkaistiin 30. maaliskuuta. Selvityksessä todetaan, että ”työllisyystoimijat uskovat perustulon nopeuttavan opiskelua ja valmistumista” ja lisäksi huomautetaan, että perustulo lisäisi tasa-arvoa opiskelijoiden välillä. Sen uskotaan myös edistävän nuorten itsenäistymistä. Virallinen opiskelijaliike kannattaa perustuloon siirtymistä ja kyselytutkimusten mukaan sitä kannattaa yli 70 prosenttia myös opiskelijoista. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on esittänyt, että opiskelijat otettaisiin mukaan jo perustulokokeiluun. Pasi Huttunen


”Kampuksen sulkemisesta olisi enemmän haittaa kuin hyötyä. Olemme tuottava elin yliopistolle.

”Itä-Suomen yliopisto voittaa enemmän, kun kampus säilytetään Savonlinnassa”, viidennen vuoden opettajaopiskelija Ilari Lempiäinen toteaa. Hän pitää selvänä, kampuksen säilymi-

nen olisi myös yliopiston kannalta paras ratkaisu.

Savonlinnan kampuksen kohtalonhetket käsillä

Savonlinnan kampuksen tulevaisuus saattaa ratketa jo lähiaikoina. Asiaa käsitellään Itä-Suomen yliopiston hallituksen kokouksessa 11. huhtikuuta. Savonlinnassa opiskelijat ja kaupunkilaiset ovat järjestäytyneet puolustamaan kampustaan ja Savonlinnan kaupunki on ilmoittanut olevansa valmis investoimaan yli 30 miljoonaa euroa, jotta kampus säilyisi kaupungissa. Savonlinnalaiset yrittäjät järjestivät tukikonsertin, jonka tuotto lahjoitetaan yliopistolle jos kampus säilyy kaupungissa. Savonlinnan kampuksen käytäviltä haastatteluun poimittu viidennen vuodennen luokanopettajaopiskelija Ilari

Lempiäinen on suorasanainen lähettäessään terveisiä yliopiston hallitukselle. ”Kampuksen sulkemisesta olisi enemmän haittaa kuin hyötyä. Olemme tuottava elin yliopistolle. Kampuksen lakkauttaminen tarkoittaisi, että monet ihmiset pakotettaisiin muuttamaan Savonlinnasta, ja se olisi kuolinisku kaupungille”, hän paukuttaa. Kolmannen vuoden lastentarhanopettajaopiskelija Olli Lindholm painottaa, että Savonlinnassa on ainutlaatuinen opiskeluympäristö. ”Täällä käytetään ja opiskellaan edistyksellistä pedagogiikkaa. Savonlinnasta tulee ajan hermoilla olevia tulevaisuuden

opettajia.” Yhteisessä kannanotossaan savonlinnalaiset ainejärjestöt Kotex, Pedary ja Sulo vaativat, että opettajankoulutus säilyy tulevaisuudessakin Savonlinnassa. ”Savonlinnan kampuksella opiskelijat voivat valmistua jopa tavoiteaikoja nopeammin, sillä opetus järjestetään opiskelijalähtöisesti ja joustavasti”, kannanotossa todetaan. Myös Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta on linjannut suorasanaisesti, että Savonlinnan kampus on säilytettävä. Yliopiston hallitus on korostanut julkisuudessa, että ratkaisu on vielä auki, eikä mitään päätöksiä suuntaan tai toiseen ole vielä tehty. Se on pyytänyt Savonlinnan kaupungilta lisäselvityksiä mahdollisista investoinneista. Yliopistolle kysymys on ennen kaikkea taloudellinen, koska maan hallitus leikkaa kovalla kädellä yliopistojen rahoitusta. Keskittämisestä Joensuuhun

saatettaisiin lopulta saada säästöjä, mutta lyhyemmällä aikavälillä tulisi todennäköisesti lisäkustannuksia. Savonlinnan kaupungin valmius investoida painanee vaakakupissa, vaikka Joensuukin on ilmoittanut valmiudestaan vastaanottaa opettajaopiskelijat. Yliopisto on julkisuudessa kiistänyt, että kyse olisi kaupunkien kilpailuttamisesta.

1

Uutinen #

Savonlinnan kaupunki, yrittäjät ja yliopistoväki taistelevat kampuksensa puolesta. Yliopiston hallitus tekee ratkaisuja kampuksen kohtalosta 11. huhtikuuta. –Pasi Huttunen ja Raisa Savolainen, teksti & Raisa Savolainen, kuva

Uljas 3 | 6. 4. 2016

5


Kampus

”Kannatan työelämän ja opiskelun järkevää integraatiota!” - Markku Eestilä (kok.)

Kuinka Savo-Karjalan edustajat ovat ajaneet opiskelijan asiaa? Entiset Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiirit yhdistettiin vuonna 2015. Kysyimme uuden vaalipiirin kansanedustajilta, miten uuden vaalipiirin asioita on hoidettu, ja kuinka itäsuomalaisen opiskelijan asiaa on edistetty. - Toivo Haimi, teksti & Eduskunta, kuvat

Sari Essayah

Kari Kulmala

Riitta Myller

Markku Rossi

Matti Semi

keskeytyksiä ja lopettamisia kesken tutkinnon suorittamisen”, kertoo joensuulainen Riitta Myller (sd). ”Iso ongelma on siinä, että taloutta ei saada kohenemaan ja monella opintonsa päättäneellä ei ole mahdollisuutta päästä töihin. Suuret leikkaukset julkiseen sektoriin ja koulutukseen vievät suoraan työpaikkoja yliopiston käyneiltä”. Myös muu oppositio on yhtä mieltä hallituksen leikkauslinjan haitallisuudesta. ”Tällä hetkellä korkeakouluopiskelijoiden asemaa vaikeuttaa koko maassa hallituksen massiiviset leikkaukset koulutukseen”, paaluttaa kansanedustaja Matti Semi (vas) Varkaudesta. ”Olen todella huolissani siitä, että opintotukea muutetaan lainapainotteisemmaksi. Jo nyt korkeakoulutus periytyy vahvasti. Leikkausten jälkeen koulutus uhkaa periytyä vielä enemmän. Kaikilla pitää olla mahdollisuus kouluttautua niin pitkälle kuin haluaa”, Semi linjaa. Myös Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, lapinlahtelainen Sari Essayah kuvailee leikkauksia liian isoiksi. ”Korkeakoulujen rakenteellisissa uudistuksissa tulee helposti alueellisia vastakkainasetteluja”, Essayah kommentoi ja lisää: ” Leikkaukset koulutukseen ja opiskelijoiden toimeentuloon vaikuttavat varmasti heikentävästi opiskelijoihin.” Uljas sai piirin 16 edustajasta kommentit pyydetyssä aikataulussa kuudelta.

2

Uutinen #

Markku Eestilä

Hallituspuolueiden edustajat ovat optimistisimpia harjoitetun politiikan suhteen. ”Hallitusohjelman tavoitteena on vahvistaa korkeakoulujen ja paikallisen elinkeinoelämän yhteistyötä, jonka yhtenä tavoitteena on opiskelijoiden nopeampi työllistyminen valmistumisen jälkeen”, kommentoi Kokoomuksen iisalmelainen kansanedustaja Markku Eestilä. ”Itse pidän tärkeänä, että opiskelijat saavat oman alansa työkokemusta mahdollisimman varhain. Kannatan työelämän ja opiskelun järkevää integraatiota!”, Eestilä korostaa. Savo-Karjalan kansanedustajat ovat yhtä mieltä siitä, että mahdollisuus opiskella on tärkeä kysymys vaalipiirin korkeakouluopiskelijoille. ”Opiskelualueella myös vuokra-asuntoja tulee olla tarjolla niitä tarvitseville. Opintotukea ollaan leikkaamassa voimakkaasti, mikä on tietenkin ikävä tilanne, mutta opintolainan saatavuuteen ei olla tekemässä muutoksia”, lisää Kari Kulmala (ps). Rääkkylästä ja toteaa: ”Opintotuen leikkaus pakottaa opiskelijat ottamaan opintolainaa, kannustaa osaltaan valmistumaan aikaisemmin ja olemaan työssä opiskelujen aikana”. Ponnekkaimmin hallituksen politiikkaa puolustaa kansanedustaja ja Kuopion kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Markku Rossi (kesk): ”Säästöt ja leikkaukset tehdään, jotta nykyisillä opiskelijoillakin on tulevaisuudessa työtä kotimaassa”, Rossi painottaa. ”Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman lukuisat kärkihankkeet aina bio-taloudesta alkaen ovat toimia, joilla turvataan Suomen tulevaisuus - muutoin olemme Kreikan tiellä”, hän sanoo. Opposition puolella hallituksen leikkauslinjaan suhtaudutaan ynseästi. ”On odotettavissa opintojen pitkittymistä, mahdollisesti lisääntyvästi myös opintojen

Opiskelijajärjestöiltä apua kiusaamisen ehkäisyyn Opiskelijajärjestöille ollaan laatimassa toimintaohjeistusta kiusaamisen ehkäisemiseksi, varhaiseksi tunnistamisek-

6

Uljas 3 | 6. 4. 2016

si ja ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi. Ohjeistuksen on tarkoitus valmistua kevääksi 2017. Ohjeistuksen valmistelu-

työn tueksi kerätään opiskelijajärjestöiltä hyviä käytäntöjä ja jo olemassa olevia toimintatapoja. Esimerkiksi ainejärjes-

töiltä toivotaan vastauksia käynnissä olevaan kyselyyn. Toimintaohjeistusta tekee Nyyti ry.


Etsin

Päivystävä sosiologi

Tarinoita hiekkaan Raisa Savolainen, teksti & kuva

T.H. Korstén vs. muu maailma

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään

Mitä olet aina halunnut tietää, mutta et ole osannut kysyä? Päivystävä sosiologi T.H. Korstén taistelee tällä palstalla typeryyttä vastaan, ja lukijoiden olemassaoloa askarruttavien kysymyksien puolesta. Älä tyydy googlaamaan, vaan lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimitus@uljas.net tai postikortilla osoitteeseen Uljaan toimitukseen. On kuultu kaikenmaailman dosentteja sekä kenties desanttejakin asiassa joka koko Itä-Suomea niin kovin askarruttaa. ”Vaan yksi puuttuu, ja sen mukana kaikki”, kuten perimätiedon mukaan seppä Jaakko Högman opasti synnintunnosta kärsivää Paavo Ruotsalaista Jyväskylässä 1799. Ei Kristuksen syvällinen tuntemus, vaan T.H.Korstenin

oikea ratkaisu, sillä festarien järjestäminen on kallista puuhaa, ja saadut lipputulot antavat enemmän mahdollisuuksia tuoda festareille jatkossakin kiinnostavia esiintyjiä ympäri maailmaa. Minua ei Cheekin esiintyminen häiritse, enkä aio boikotoida Ilosaarirockia.”

mielipide. Siksi nyt toivomme että T.H.Korstén jakaisi taas viisauttaan. Oliko Cheekin ottaminen Ilosaarirockin esiinty-

Parahin T.H. Korstén, olen blogisi ihailija ja nautin erityisesti

jäksi oikea ratkaisu? - Ei nimimerkkiä

pitsakeskeisestä ”Salamin salaisuus” –sarjasta. Itse suosin enemmän Hawaii-pitsoja, ja viime aikoina olen tehnyt huonoja valintoja pakastealtaalla. En voi enää luottaa omaan arvostelukykyyni. Olisiko mahdollista, että selvitettyäsi salamin salaisuuden paneutuisit myös kinkkuun ja ananakseen? -Pitsa vith kink änd einanas

”Hyvä lukija, kiitos kysymyksestäsi. Mukava kuulla, että olet pitänyt blogistani. Vaikka tällä hetkellä keskityn salamin salaisuuteen internetissä ja taisteluun typeryyttä vastaan tällä palstalla, on tulevaisuus avoin kaikenlaisille projekteille. Harkitsen vakavasti ehdotustasi kinkkuun ja ananakseen keskittyvistä kirjoituksista, sillä minun jos kenen on selvitettävä, kuuluuko ananas pitsaan vai ei. ”

Kiroileva nainen!

Pasi Huttunen teksti & kuva

”No jopas on pitkiä kysymyksiä tähän aikaan vuodesta. Kysymys on toki aiheellinen, sillä tänä kesänä Suomen rokkenrol-festivaalien artistitarjonta vaikuttaa varsin homogeeniseltä. Eniten ihmiset ovat pahoittaneet mielensä Cheekistä, joka nähdään sopimattomana Ilosaarirockin teese-itse -tyyliselle ja kapinahenkiselle imagolle. Itse näen asian siten, että undergroundisempanakin tunnettu festari tarvitsee mainstreamisempia esiintyjiä hankkimaan paikalle yleisöä kattamaan tapahtuman kustannuksia. Indieimagon taas luovat kaikki ne kymmenet muut esiintyjät, jotka tänäkin vuonna tekevät Ilosaarirockista Ilosaarirockin. Cheekin esiintyminen oli

SAVONLINNA Hiekkataiteilija Daria Trifonovan hiekka-animaatioesitystä ”Naisten päivä” pääsi katselemaan naistenpäivän kunniaksi 3. maaliskuuta Savonlinnan pääkirjasto Joelissa. Herkkää ja yllätyksellistä esitystä oli ihailemassa useampi kymmen katsoja. Esityksen jälkeen katsojat pääsivät kokeilemaan hiekalla taiteilua itse. Trifonova on taiteillut ennenkin kirjasto Joelissa ja vastedeskin hänen esityksiään voi mahdollisesti nähdä kirjastossa. Trifonova pitää myös yksityistunteja hiekka-animaation opetteluun.

Tekstaripalsta Älä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09

misesta ja aktiivisuudesta 140316 - NOT! Aikamoisia broilereita!

Lapin yliopistossa oli tarjolla 15.3. (R)apeita kalapaloja ja sinappirelissikastiketta. Kalapalagate on valtakunnan laajuinen ongelma, johon maan hallituksen on otettava selkeä kanta. Lapin reissuni meni pilalle!

Ihmettelen ISYY:n hallituksen päätöstä luikkia pakoon Rovaniemelle, kun olisi voinut vaikuttaa opiskelijoiden asiaan konkreettisesti osallistumalla mielenosoitukseen kampuksella. Vielä oudompaa on haukkua jälkikäteen opiskelijoita, jotka taistelivat opintotuen puolesta ja koulutusleikkauksia vastaan.

Alumniyhdistys Railumnit kokouksessa menoa kuin Mombasassa. Nuori aktiivi, liity sinäkin ISYY alumnien joukkoon www. railumnit.fi

Itä-Suomen opiskelijoiden siirryttävä suoraan edunvalvontaan. Kuten sipilämaanantai osoitti, saa pomminvarmasti enemmän aikaan kuin ISYY.

Fazer Amica on yhtä epäluotettava kuin Sipilän hallitus: ei ole näkynyt rapeita kalapaloja joka päivä. #rapeakalapalalupaus #koulutuslupaus #hallintarekisteri

Missä oli ylioppilaskunnan hallitus, kun pääministeri oli kampuksella? Yritettiinkö häneen vaikuttaa "ylioppilaskunnan työpakkiin" sopivin keinoin? Kiitos ISYYn hallitukselle opiskelijain aseman puolesta kamppaile-

Milloin Uljas tekee jutun kampuksia kohauttaneesta tartar-kastikkeen vaihtumisesta sinappirelissiksi? Kuinka monta tekstiviestiä tästä pitää vielä lähettää ennenkuin päätoimittaja tajuaa?

KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ 1.5.-31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ Soluasunnot: 215€-290€/kk/asukas Tiedustelut puh. (09) 3877133, toimisto@latokartanonyokyla.fi www.latokartanonyokyla.fi

JOENSUU Aikamme uuskonservatiivit synnyttivät tyhjänpäiväisimmän kohun vuosiin kun Sanni rohkeni laittaa kappaleensa nimeen sanan vittu. Että mitähän vittua –kappaleen herättämää moraalista paniikkia perusteltiin sillä, että Sanni on lasten suosiossa. Huomiotta jäi se, että Sannin välillä alistuvan sadomasokistisiksi intoutuvat päihdepitoiset lyriikat ovat tehneet jo kauan sitten selväksi, että tämä ei ole lasten musiikkia. Tiedostavilla kulttuuri-ihmisillä ja moraalinvartijoilla on varmasti sanottavaa, mutta loppuunmyydyn Kerubin Sanni vakuutti.

Tulevaisuus meni reisille Pasi Huttunen, teksti & kuva

MUN PAPPA EI OO HOMO, SUN PAPPA ON

JOENSUU Tuskin oli kaupunki toipunut uusitun Suvantosillan aiheuttamasta kuohunnasta ja sitten tämä! Tulevaisuus saapui itään kun Joensuun Prisma otti käyttöön muutaman itsepalvelukassan. Kassat nopeuttavat niiden asiointia, jotka saapuvat ostamaan vain pari tuotetta, mutta Prismaan kaupungin laidalle matkataan tekemään viikon ostokset. Miksei itsepalvelukassoja laitettu pieniin lähimarketteihin, saattaisi autoton opiskelija kysyä. Tai olisivat edes laittaneet hypermarkettiin isommat kassat, joissa tyypillinen keskiluokkainen perhe voi asioida. Uljas 3 | 6. 4. 2016

7


Kampus

” Sieltä poimitaan vain hallituksen linjaa tukevat yksityiskohdat ja irrotetaan ne kontekstistaan.

Koulutusleikkauksia puolustavien rivit harvenevat

Kuvitellaanko täällä, että kukaan ei lue niitä, ihmettelee Petri Koikkalainen hallituksen tapaa lukea OECD:n raportteja hyvin tarkoitushakuisesti.

Maaliskuun alussa julkaistussa lausunnossa Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto tyrmäsivät koulutusleikkaukset, eivätkä liitot ole ainoita leikkauskriittisiä. “Ne syövät tulevaisuutta niin opiskelijoilta, tutkimuksen edellytyksistä kuin koko Suomen talouden nousulta”, toteavat liittojen puheenjohtajat Kaarle Hämeri ja Petri Koikkalainen. Tieteentekijöiden puheenjohtaja Koikkalainen korostaa, että leikkaukset ovat taloudellinen riski pitkällä tähtäimellä: “Asia kulminoituu kysymykseen, haluammeko olla korkean teknologian ja palvelujen vai halpatuotannon maa?” Kuluvan vaalikauden aikana leikkaukset ovat 986 milj. euroa. Luku vastaa

8

Uljas 3 | 6. 4. 2016

noin neljäsosaa hallituksen asettamasta julkisen talouden sopeuttamistarpeesta. Tilannetta pahentaa se, että edellinen hallitus leikkasi jo lähes saman verran eli 958 milj. euroa. Leikkauspäätökset ovat näkyneet jo nyt jatkuvina yt-neuvotteluina yliopistoissa. Yhteensä lähes 4000 työpaikkaa on uhattuna. Lisäksi Koikkalainen muistuttaa tutkimusrahoituksen vähenemisestä, joka aiheuttaa tutkimusprojektien päättymisiä. Esimerkiksi Tekesin rahoitus on vähentynyt 138 milj. euroa, joka on noin 30 prosenttia sen budjetista. Suurimpia kärsijöitä ovat olleet teknilliset korkeakoulut, mutta vaikutus ulottuu myös muuhun tutkimukseen. Seurauksena

useat huippututkijat ovat siirtyneet ulkomaille. Koulutukseen kohdistuvat leikkaukset ovat keränneet kritiikkiä, niin kotimaisilta kuin ulkomaisilta asiantuntijoilta. Esimerkiksi taloustieteilijät Sixten Korkman ja Bengt Holmström ovat kritisoineet päätöksiä. Talouspoliittinen arviointineuvosto on samoilla linjoilla ja Elinkeinoelämän keskusliitto on toistuvasti esittänyt huolensa koulutusleikkausten negatiivisista vaikutuksista tulevaisuuden talouskasvuun. Myös hallituspuolue Kokoomuksen sisältä on alkanut kuulua kriittisiä kannanottoja. Viimeisimpänä kritiikkiä esitti entinen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori. Koulutusleikkauksia on perusteltu myös ulkomaisten asiantuntijatahojen lausunnoilla, vaikka tilanne on usein päinvastainen. Koikkalainen pitää kiusallisena Suomessa yleistynyttä tapaa lukea raportteja tarkoitushakuisesti: “Sieltä poimitaan vain hallituksen

linjaa tukevat yksityiskohdat ja irrotetaan ne kontekstistaan. Aivan kuin kuviteltaisiin, että raportteja ei lue kukaan muu. Todellisuudessa esimerkiksi OECD on varoittanut koulutusleikkauksista. Myös EU:n komissio on kiinnittänyt huomiota Suomen koulutustason laskuun. ” Perusteluksi leikkauksille on tarjottu valtion budjetin tasapainottamista ja Suomen kilpailukyvyn parantamista.

3

Uutinen #

Hallituksen koulutusleikkaukset herättävät voimakasta kritiikkiä asiantuntijoiden keskuudessa. Jopa Elinkeinoelämän keskusliitto on huolissaan. – Anton Rinta-Jouppi, teksti & Veikko Somerpuro, kuva


Minun taisteluasentoni Joensuu

– Niina Turunen, teksti & kuvat

Veera Ylöstalo

Juho Ihalainen

maantiede, 2. vsk.

” Tämä asento on taistelua opiske-

lun puolesta ja toisaalta opiskelua vastaan, jolla ylläpidän oikeita energiatasoja. Siinä on totta kai huomioitu kaikki ergonomiset seikat. Tästä asennosta ei jää luennolla helposti kiinni, olen huomannut että monella opiskelijalla on sama asento. Se toki riippuu siitä kuinka tehokkaasti aikoo tehdä muistiinpanoja. Toimii aina, ei ole kukaan tullut vielä huomauttamaan.

Kuopio

luokanopettaja, 5. vsk.

” Tässä asennossa etukäsi pitää

omaa tilaa, sen takana ollaan ”piilossa” ja suojataan keskilinjaa. Takakäsi vaanii hyökkäysvalmiudessa ja se myös suojaa torsoa. Asento kuuluu bujinkan budo taijutsuun, jota harrastan kahdettatoista vuotta. Koko ajan opin uutta ja lisää, ja edelleen vaikeata on.

– Saara Kultamaa, teksti & kuvat

Sofia Grönfors

Samuli Summala

sosiaalitieteet, 2. vsk.

sovellettu fysiikka, 2. vsk

” Minun taisteluasentoni nimi on pelokas siiseli. Taistelen pahaa maailmaa vastaan pistämällä pään piiloon ja samalla pakenen myös velvollisuuksia.

” Minun taisteluasentoni on saanut vaikutteita ninjameiningistä. Ninjailemalla taistelen maailman vääryyksiä vastaan. Tänä keväänä olen käynyt myös armotonta taistoa tenttien ja työselostusten parissa. Tentit ovatkin pahimpia vihollisiani tällä hetkellä.

Savonlinna

– Raisa Savolainen, teksti & kuvat

Nina Nuutinen

Elina Autio

lastentarhanopettaja, 3. vsk.

luokanopettaja, 3. vsk.

” Täsmäisku-asento. Jos on vaikka

” En lähtisi taistelemaan maailmaa

ihmisjoukossa ja sitten alkaa räpeltämään näin, niin kyllähän ihmiset siitä häviää, kun alkaa tarpeeksi sohimaan.

vastaan väkivallalla, vaan huumorilla. Love and peace, brothers and sisters!

Uljas 3 | 6. 4. 2016

9


Ajassa

”Tutkijoilta ja yliopistoväeltä odottaisi vaihtoehtoja.

Yhteinen hyvä hakusessa Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkosen mielestä yhteisen hyvän idea on muuttunut hyvän etujärjestöitymiseksi. Vastakkainasettelu on mennyttä aikaa, nyt tarvittaisiin yhteistyötä. Jolkkonen toivoo myös keskustelua leikkausten moraalista. - Anna-Reetta Suhonen, teksti & kuva

K

oulutusleikkaukset. Säästötoimenpiteet. Pakolaiskriisi. Terrorismi. Elämme epätoivoisia aikoja. Vai elämmekö? On kiirastorstai. Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen kaataa kuppeihin kahvia ja tarjoaa pullaa. Sitten hän nojaa taaksepäin tuolillaan, katsoo ulos ikkunasta ja miettii hetken ennen kuin sanoo mitään. Olemme eläneet yli varojemme, taloustilanne on huono ja säästää pitäisi, mutta kukaan ei halua joustaa missään. Se on ongelma, piispa toteaa. ”Edessä on ikäviä päätöksiä. En puolustele hallituksen leikkauksia, mutta nyt pitäisi kantaa kokonaisvastuuta yhdessä”, hän sanoo ja ihmettelee, mikä se sellainen sopimusyhteiskunta on, jossa mitään ei kuitenkaan pystytä sopimaan. Jolkkonen on pettynyt etenkin ammattiyhdistysten toimintaan. Ne pitävät kiinni vanhasta työntekijän ja työnantajan vastakkainasettelusta, vaikka nykytilanteessa pitäisi pyrkiä yhteistyöhön. ”Ammattiyhdistysliike on saavuttanut tavattoman paljon ja toiminut ansiokkaasti, mutta tilanne on muuttunut, eikä sitä ole kunnolla sisäistetty. Intressit eivät voi enää olla vastakkaisia, vaan ne menevät yksiin. Itse näen, että yrityksen menestyminen on työntekijän etu ja työntekijän viihtyminen taas yrityksen etu. Kyse on myös kilpailukyvyn säilyttämisestä.” Terve yritystoiminta on välillistä diakoniaa, hän lisää. ”Kun meillä on toimivia, terveitä yrityksiä, on meillä vähemmän ihmisiä, jotka kärsivät työttömyyden aiheuttamasta köyhyydestä. Tietenkään työelämä ei ole onnellisen elämän automaatti, mutta työtä vailla asema yhteiskunnassa on heikompi”, Jolkkonen pohdiskelee. Piispa on huolissaan siitä, että yhteisen hyvän idea on koko ajan jäämässä

10

Uljas 3 | 6. 4. 2016

enemmän ja enemmän taka-alalle. Mietitään vain sitä, mikä on parhaaksi itselle ja omalle etujärjestölle. Jolkkonen kutsuu sitä ryhmäitsekkyydeksi ja ”hyvän etujärjestöitymiseksi”. Leikkausten moraalista puhutaan liian vähän. Mielenterveyskuntoutujat, lapset, vanhukset ja vammaiset pitäisi jättää leikkauspolitiikan ulkopuolelle, Jolkkonen sanoo. Heikkojen pitäisi olla politiikassa etusijalla, mutta silti juuri heihin säästöt osuvat kipeimmin. Maaliskuun puolessavälissä hallitus muun muassa ilmoitti leikkaavansa yli 75-vuotiaiden vammaisten tukia merkittävästi. ”Se on kohtuutonta, koska he ovat jo valmiiksi kaksinkertaisella tavalla heikossa asemassa – sekä vammaisia että vanhuksia”, Jolkkonen suree. Myös opiskelijat ovat ryhmä, joilta piispan mielestä ei ensimmäisenä pitäisi säästää. Opintotuen lainapainotteisuutta on perusteltu sillä, että koulutus on henkilökohtainen sijoitus tulevaisuuteen. Toki sen voi niinkin nähdä, mutta piispa Jolkkonen haluaa korostaa myös opiskelun ja koulutuksen merkitystä koko yhteiskunnalle. Luterilainen kirkko on aina vaalinut koulutusta ja sivistystä, piispa muistuttaa. Hän puolustaa tieteellisen tiedon merkitystä ja harmittelee, kuinka nykyinen ilmapiiri vähättelee mielipiteen ja tutkitun tiedon eroa. Aivan kuin tieteelle ja sivistykselle ei enää annettaisi arvoa. Pääministerikin puhuu kaiken maailman dosenteista, jotka tulevat neuvojaan antamaan. Jolkkonen, dosentti itsekin, ei loukkaantunut Sipilän sanoista. Hän arvelee, että todennäköisesti kyse on turhautumisesta, kun mihinkään ei suostuta, mutta vaihtoehtojakaan ei esitetä. ”Olen itse pelannut paljon pesäpalloa. Kyllä se ärsyttää, kun yleisöstä huudetaan, että ei sitä noin pelata. Nyt kun esitetään säästökohteita, niin aina on joku sanomassa, että ei voi säästää. Tutkijoilta ja yliopistoväeltä odottaisi vaihtoehtoja.”

Piispa Jari Jolkkonen ihmettelee pahansuopaisuuden ja ylitulkinnan lisääntymistä julki-

sessa keskustelussa. Rasistinen puhe pitäisi saada heti kitkettyä. ”Olen aina sanonut, että rasismi on syntiä. Ja piste”, hän toteaa.

Miksi vaihtoehtojen esittäminen ja yhteistyö sitten eivät onnistu? Jolkkonen arvelee, että vaikka talouden madonluvut tiedetään, vielä ei olla tarpeeksi syvällä. Pahoinvointi kuitenkin näkyy. Vihapuhe, eriarvoisuus ja yhteiskunnan kahtiajakautuminen ovat lisääntyneet.

”Sosiaalinen media tuntuu vain kärjistävän sitä. Keskustelu paljastaa, miten pahantahtoisesti voidaan tulkita hyvään pyrkiviä ihmisiä. Ei uusien avauksien esittäminen automaattisesti tarkoita, että on jotain kieroa mielessä”, piispa toteaa.


”Tiesin, mitä haluan sanoa, miten sen sanon ja miksi.

Nyt puhuu Opintotukimies!

Hannu Jaakkolasta kuoriutuu edunvalvontahädän tullen clarkkentmäisesti supersankari: Opintotukimies. Päivisin hän on opiskelijoiden edunvalvonnan ammattilainen. Edunvalvojan työt hän aloitti ISYY:ssä. Tällä hetkellä hän työskentelee Taideyliopiston ylioppilaskunnassa.- Toivo Haimi, teksti & Jaakko Karvonen, kuvat

T

uhannet opiskelijat marssivat Helsingissä opintotuen puolesta 9. maaliskuuta. Koulutuslupaus-mielenosoitus oli opiskelijaliikkeen vastalause Juha Sipilän (kesk.) hallituksen suunnitelmille leikata korkeakouluopiskelijoiden opintotukea 150 miljoonalla eurolla. Mielenosoituksen kärkihahmona hääri Opintotukimies eli monille isyyläisillekin tuttu Hannu Jaakkola. Maaliskuun mielenosoituksessa Jaakkola jäi laajemminkin suomalaisten opiskelijoiden mieliin väkevästä, koskettavasta ja ylevästä puheestaan sivistys-Suomen puolesta Helsingin tuomiokirkon portailla. ”Opintotukimiehen hahmo lähti aikanaan siitä, että olin mukana järjestämässä vuoden 2013 Näpit irti opintotuesta-mielenosoitusta Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan työntekijänä”, Jaakkola avaa hahmonsa taustoja. Sattuma vei. ”Mielenosoitusta edeltävällä viikolla sain soiton, että tapahtuman juontajaksi lupautunut henkilö ei pääsekään paikalle, joten voisinko hoitaa hommaa?” Jaakkola suostui, mutta Opintotuki-

miehen hahmo syntyi vasta mielenosoituksessa, kun Senaatintorilla äänentoistosta vastannut Tuomas Saloniemi kuulutti Jaakkolan ”Opintotukimiehenä” sisään. ”Asiaa ei siis oltu sovittu, enkä ollut miettinyt olevani mikään erityinen hahmo. Nimi syntyi siinä tilanteessa, mutta koska Senaatintorilla oli tuhansia ihmisiä katsomassa, en voinut muuta kuin koittaa tehdä parhaani. Juoksin siis jo Tuomiokirkon portailla, kun Tuomas heitti nimityksen spiikkiinsä. Onneksi en kompastunut”, Jaakkola muistelee. Mielenosoituksesta huolimatta hallitus

seisoo edelleen leikkaustensa takana. Jaakkola kertoo olevansa mielenosoituksen jälkeen ristiriitaisissa tunnelmissa. ”Opiskelijat näyttivät julkisesti taas kerran, että voimme tehdä vahvaa yhteistyötä”, hän kertoo. ”Omassa puheenvuorossani sain kokea yhden vahvimmista flow-kokemuksista, mitä muistan. Tiesin, mitä haluan sanoa, miten sen sanon ja miksi”, Jaakkola pohtii. ”Toisaalta, olen myös hyvin väsynyt siihen, että opiskelijoiden perustoimeen-

tuloa ja ensisijaista sosiaaliturvaa täytyy vuosi toisensa jälkeen puolustaa”. Jaakkolan mukaan on järjetöntä ajatella, että oppimista voisi parantaa ja nopeuttaa lisäämällä epävarmuutta opiskelijan päivittäisestä selviämisestä. Kaikesta huolimatta Opintotukimies on ylpeä mielenosoituksesta ja Koulutuslupaus-kampanjasta. ”Nostimme yhdessä julkiseen keskusteluun esille, että opiskelijoilta ollaan leikkaamassa todella paljon, prosentuaalisesti eniten kaikista ryhmistä. Kerroimme, että muistamme ennen vaaleja annetut lupaukset, eikä poliitikkojen ole mahdollista rikkoa lupauksia ilman vakavia imagohaittoja”, Jaakkola tylyttää. ”Koulutuslupaus-kampanja on mielestäni ollut hyvin tehtyä edunvalvontaa. Vaikka hallituspuolueet tekivät poliittisen päätöksen rikkoa vaalilupaukset, kampanja ei ole unohtunut, vaan siitä on tullut yleisesti tunnistettu symboli valtioneuvoston toiminnasta.” Mielenosoitus näytti hallitukselle opiskelijaliikkeen voiman, mutta taistelu opintotuen puolesta jatkuu. Vaikka hallitus petti opiskelijoille antamansa lupaukset, jaksaa Hannu Jaakkola uskoa opiskelijan sosiaaliturvan tulevaisuuteen. ”Toivon, että voisimme löytää vakaita ratkaisuja opiskelijoiden toimeentulon turvaamiseksi esimerkiksi yleiseen asumistukeen siirtymällä ja vielä eteenpäin perustuloon siirtymällä. Voisimme antaa ihmisille enemmän mahdollisuuksia oppimiseen ja vähentää huolta perustarpeiden täyttämisestä”.

Hannu Jaakkola

syntynyt 5.8.1980, Hyvinkää Taideyliopiston ylioppilaskunnan (TaiYo) Jäsenpalvelu- ja edunvalvontasihteeri KYY:n hallituksen varapuheenjohtaja 2009 ISYY:n edustajiston jäsen 2009-11 ISYY:n edunvalvontasihteeri 2011-12 Opiskellut biotieteitä Kuopiossa ja teologiaa Helsingissä Asuu Helsingissä Uljas 3 | 6. 4. 2016

11


Opiskelijoiden järjestämässä talviriehassa talviaktiviteetteihin tutustumisesta nauttivat sekä aikuiset että lapset.

Opiskelijat opettavat turvapaikanhakijoita Savonlinnassa Opettajaopiskelijat lähtivät opettamaan turvapaikanhakijoita. Myönteisten kokemusten uskotaan muokkaavaan opettajien kautta koko yhteiskunnan asenteita. – Raisa Savolainen, teksti & kuva

V

iittakivi Oy sekä Savonlinnan opettajankoulutusyksikkö ovat aloittaneet laajan yhteistyön. 2,5 kuukauden aikana mukaan on lähtenyt jo 250 opiskelijaa noin 15 eri opintojaksolta. ”Olen yllättynyt, miten laajalla rintamalla opiskelijat ja Savonlinnan kampuksen henkilökunta ovat lähteneet mukaan yhteistyöhön”, iloitsee Viittakivi Oy:n koulutuskoordinaattori Ville Hartonen. Opiskelijat tuottavat opetustuokioita harjoitteluiden, taito- ja taideaineiden sekä erilaisten oppimisprojektien puitteissa. Kieltä opetetaan toiminnallisesti,

12

Uljas 3 | 6. 4. 2016

kuten pienoisnäytelmiä tekemällä, suomalaiseen ruokakulttuuriin tai esimerkiksi talviurheilulajeihin tutustumalla. Tieto- ja viestintäteknologian kurssilla toteutetaan näyttely, jossa turvapaikanhakijat kertovat kuvien avulla matkastaan Suomeen sekä arjestaan Suomessa. ”Toiminnallisten kielenoppimisen menetelmien kehittäminen on keskeisessä roolissa Turvapaikanhakijoiden esikotouttavaa opetusta ajatellen ja siihen Taito- ja taideainekasvatus vastaa jo itsessään”, valaisee Hartonen. Hartosen mukaan opiskelijoilta on tullut kiitosta yhteistyöstä. ”Ennen opetustuokioiden pitämistä

opiskelijat saattavat olla jännittyneitä, mutta kokemusten jälkeen vastaavasti he ovat iloisia ja huojentuneita,” kertoo Hartonen. Häen mukaansa myönteiset kokemukset erilaisten ryhmien kanssa muuttavat asenteita. Ajatuksena on, että opettajien kautta asenteet muuttuvat yhteiskunnassa laajemminkin. Luokanopettajaopiskelija Annika Laattala kertoo asukkaiden olevan vastaanottavaisia, innokkaita ja avoimia uuden oppimiselle. ”Tilanne, jossa yhteistä kieltä ei ole, on kaikille tärkeä oppimiskokemus. Tällaisia kokemuksia on arvokasta saada jo opiskeluaikana.” Jotta turvapaikanhakijat löytäisivät väyliä työelämään jo vastaanottokeskuksessa oloaikanaan, on yhteistyötä tehty myös Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Samiedun kanssa. Polkuja työelämään rakennetaan muun muassa

Opettajat hommiin Suomeen tuli vuonna 2015 yli 30 000 turvapaikanhakijaa. Suomessa ei ole ollut vuosikymmeniin tilannetta, jossa esimerkiksi aikuisten luku- ja kirjoitustaidottomien määrä on niin suuri kuin vuoden 2016 alussa. Savonlinnassa 250 opettajaopiskelijaa on mukana tuottamassa oppimisprojekteja Savonlinnan seudulle sijoitetuille turvapaikanhakijoille.

siivous- ja kodinhoidonalalla. ”Tarvitaan ketteriä ja nopeita ratkaisuja, jotta yhteiskuntamme kestää vallitsevan tilanteen. Tutkittavaa ja kehitettävää on erittäin paljon niin sosiaalipedagogiikan, aikuiskasvatustieteen, psykologian, lääketieteen ja esimerkiksi oikeustieteen tieteenaloilla”, kertoo Hartonen.


Oppilaskunnasta aktiivisia kansalaisia Neljä- viisikymmentä vuotta sitten alakouluista kadonnut oppilaskuntatoiminta on tehnyt paluun. Oppilaskuntatoiminnan paluu kumpuaa EU:n koulutuspolitiikkasta, jossa tarkoituksena on kasvattaa aktiivisia kansalaisia. Oppilaskuntatoiminnan tavoitteena on kasvattaa aktiivisia kansalaisia. – Emma Vormisto, teksti & kuvat

O

ppilaskuntatoiminnan tarkoituksena on tarjota jokaiselle oppilaalle mahdollisuus osallistua oman yhteisön kehittämiseen säännöllisesti ja niin, että osallistumisella on oikeasti merkitystä. Koulu on ikään kuin pienoisyhteiskunta, jossa voidaan harjoitella vaikuttamisen, osallistumisen ja päättämisen taitoja. ”Tärkeää on siis se, millainen merkitys oppilaiden toiminnalle annetaan. Nostan esille sen, että kouluyhteisössä on hyvä olla mahdollisuus erilaisiin toimintoihin ja vaikuttaa sitä kautta kouluyhteisöön. Siis erilaisille lapsille erilaisia kanavia”, sanoo Kehittämiskeskus Opinkirjon erikoisasiantuntija Tiina Karhuvirta. Vaikka 70-luvulle saakka oppilaskuntatoimintaa harjoitettiin kouluissa, yllättäen se katosi jonnekin. Karhuvirran mukaan kyse ei ole oppilaskuntatoiminnan alasajosta, sillä oppilaskuntatoimintaa on ollut yläkoulun puolella jo pitkään. ”Sen sijaan kouludemokratiaan liittyvät kokeilut tai hankkeet taisivat loppua. Syitä taas tähän on varmasti löydettävissä useita”, Karhuvirta pohtii. EU-tasoisen koulutuspolitiikan korostaman aktiivisen kansalaisuuden lisäksi oppilaskuntatoiminnan uudelleen nousuun on ollut vaikuttamassa valtiollinen koulutuspolitiikka, joka pyrkii kasvattamaan osallistuvia ja aktiivisia kansalaisia. Myös opetussuunnitelma on tukenut aktiivisen ja osallistuvan kansalaisen roolin rakentumista. ”Melko luonnollisena kehityskulkuna lienee se, että aktiivisen kansalaisen toimintaympäristöjä laajennetaan myös koulua koskeviin rakenteisiin ja vahvasti koulun toimintakulttuuriin”, Karhuvirta sanoo. Karhuvirta näkee oppilaskuntatoiminnan

osana demokratiakasvatusta. Puoluepoliittisia suuntauksia hänen mukaansa oppilaskuntatoiminnassa ei ole, mutta hän korostaa, että osallisuustoiminta on aina sekä sosiaalista että poliittista ja sillä pyritään vaikuttamaan myös päätöksen-

tekoon. ”Oppilaskuntatoiminta mielletään usein edustukselliseksi demokratiaksi, mutta tosiasiassa toiminta on nimenomaan osallistavaa demokratiaa”, Karhuvirta summaa. Oppilaskuntatoiminnasta hyötyvät niin oppilaat itse, koulu, kunta kuin valtiokin. Kun oppilas saa tehdä merkityksellisiä asioita kouluyhteisössään, koulu pystyy kuulemaan myös oppilaiden mielipiteitä. ”Kunnalle oppilaskuntatoiminnan merkitys liittyy mielestäni opetuksen laatuun liittyviin asioihin. Valtiolla on velvollisuus tukea ja antaa kaikille kansalaisille ja muille maassa asuville mahdollisuus toteuttaa omaa aktiivista kansalaisuuttaan eri yhteyksissä”, Karhuvirta kertoo. Karsikon koulussa oppilaskuntatoi-

mintaa on ollut vähintään nykyisten kuudesluokkalaisten puheenjohtajien koko kouluajan. Karsikon koulussa toimii oppilaskunnan hallitus, jossa jokaiselta luokalta on kaksi edustajaa, tyttö ja poika. Oppilaskunnan hallitus kokoustaa kahdesti kuussa ja kokoukset toteutetaan oppilaslähtöisesti. ”Puheenjohtajat johtavat kokousta ja aikuiset ovat tasa-arvoisia oppilaiden kanssa. Samalla tavalla viittaamme ja pyydämme puheenvuoroa kuin lapsetkin”, kertoo oppilaskuntatoimintaa ohjaava laaja-alainen erityisopettaja Susanna Korhonen. Korhosen mukaan oppilaskuntatoiminta opettaa lapsille kokouskäytänteitä, eri-ikäisten kanssa toimista, esillä olemista sekä antaa vaikuttamisen mahdollisuuksia ja rohkeutta. ”Ohjaajana on hieno huomata, miten lapset kasvavat ja millaisia kasvutarinoita syntyy”, Korhonen iloitsee. Karsikon koulu muutti Karsikosta Sirkkalaan, jolloin oppilaskunta pääsi hoitamaan muuttoon liittyneitä asioita kuten kellon ja portin hankkimista uuteen kouluun. ”Luokista tuli toivomuslappuja ja 5-6 – luokkalaiset veivät ne rehtorille eteen-

Karsikon koulun oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajisto Jere Tahvanainen ja Joona Keronen sekä keskellä oppilaskuntatoimintaa ohjaava Susanna Korhonen.

päin”, Korhonen muistelee. Tällä hetkellä oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajina toimivat Jere Tahvanainen ja Joona Keronen. Pojat aikovat myös yläkouluun siirtyessään pyrkiä oppilaskunnan hallitukseen jatkamaan alakoulussa alkaneita uriansa. ”On kivaa esiintyä ja tykkään muutenkin johtohommista”, Keronen sanoo. Aikaa oppilaskunnan hallituksessa toimiminen ei puheenjohtajien mukaan vie keskimäärin kuin puolituntia viikossa ja plussapuolena on myös, että toiminnasta kertyy mukavia muistoja. ”Oltiin retkellä Kuhasalossa ryhmäy-

tymispäivänä”, Keronen muistelee hyviä hetkiä oppilaskuntatoiminnan varrelta. ”Tässä ei ole huonoja puolia”, Tahvanainen lisää. Tahvanainen arvelee, että oppilaskuntatoimintaan kannattaisi hakeutua, mikäli tykkää esiintyä. Kerosen mukaan liika jännittäminen ei ole hyvästä, jos haluaa toimintaan mukaan. Ohjaava erityisopettaja Korhonen kuitenkin painottaa, että ei ole vain yhtä oikeanlaista ihmistä oppilaskuntatoimintaan. ”Meillä on paljon erilaisia tehtäviä, joten tarvitaan monenlaisia ihmisiä mukaan”, Korhonen sanoo.

Uljas 3 | 6. 4. 2016

13


Column | In aftermath

Bruxelles: Ne Me Quitte Pas Barry Reddin recently relocated to Joensuu from Brussels and looks back at the changing atmosphere in the European Capital in the wake of increased terrorist activity in the beleaguered city and the fallout from the recent attacks. – Barry Reddin, text & Ammeri Kankaisto, pictures

E

rnest Hemingway wrote of Paris that if you were lucky enough to have lived there as a young man, then wherever you went for the rest of your life, it would stay with you, for it is a moveable feast. At 07:58 CET on March 22nd two bombs detonated at Brussels International Airport. As news of this atrocity spread throughout the city and the wider world a second, equally horrific device detonated at the packed Maalbeek metro station in Brussels’ European district. I received this news sitting in a window seat of the Leppasen Cafe on Joensuu’s market square and Hemingway’s words immediately came to mind – for me however, the moveable feast will always be the European Capital. On January 14th of this year I made the innocuous pilgrimage with my wife from Brussels Midi station to the International Airport at Zaventem. After an eight year period we had decided to say au revoir to the city where we had met, fallen in love and gotten married. As we passed the Starbucks cafe, which would later take the brunt of one of the cowardly incendiaries, the chorus of Jacques Brel’s 1959

song Ne Me Quitte Pas kept repeating in my head. A stab of guilt briefly penetrated my chest at the thought of bidding Brussels farewell but I reassured myself it was for the best. Ostensibly we had decided to forgo the rat race and the unending tintinnabulations of city traffic for a new life in the North Karelian countryside.

There was no denying, however, the newly acquired martial colour of the city played a part as well. Since the November 13th terrorist attacks in Paris, Brussels had been in a heightened state of alert owing to the many connections between the perpetrators of that heinous act and the city’s predominantly Muslim district of Molenbeek. For Jake Vaughan, a duel Belgian and British citizen who calls Brussels home, the attacks are a symptom of a growing economic divide. ‘I work in Laeken and Molenbeek, two of the poorest districts in Brussels, and grew up for part of my teens in Schaerbeek, another one of Brussels’ ”ghettoes”, and it feels to me like something has been coming for a long time. It’s not really a racial thing, it’s more of class tension thing.’ Indeed the district of Molenbeek, where four of the Paris attackers hailed from, has a 30% unemployment rate and a poor history of integration. After November, and with the heavy military presence on the streets, among friends and colleagues such as Jake’s mother Lynne, a Theatre Director who has lived in Belgium for 20 years, the question was not if there would be a similar attack in Brussels but rather when. ‘I was not surprised. Since Christmas [...] I had felt that we would be an obvious target.’ For Jessica Fitch, a British national who was born in Belgium and has lived most of her life in or around Brussels the

November lockdown following the Paris attacks ‘created a fairly serious feeling of unease in the city. There was little comprehension of why we were so vulnerable to attack, why we were told to stay at home. This took some getting used to and getting over, seeing soldiers and machine guns on every corner of every street.’ Many found the new reality a sharp cont-

rast to the smart city with a thick streak of the bohemian. For Irishman Barry O’Halpin, a Drama Teacher who has called Brussels home for the last 22 years, Brussels ‘is a wonderful mixture of different types of people, from all countries, faiths and none and all strata of life. It is not a united city, in that there is not really an homogeneity to the population.’ Despite the increased security Brussels residents continued to enjoy the ‘high quality restaurants, amazing bars, packed squares’, but then came March 22nd and the resolve of the city would be tested. In the aftermath of the attack, the inter-

national condemnation and the inevitable recriminations and finger pointing it is the ordinary citizens who have to pick up the pieces and keep the city’s unique social fabric together. However, one thing that is clearly evident after the dramatic events is the pluck of the Brusselaars. Lynne tells me ‘I would not leave Brussels because of this. Once you start running when and where do you stop?’ And for Jessica, ‘Brussels is stronger than this. I do feel a need not to succumb to fear and I think Belgians are particularly good at this. We take things in our stride. Life goes on. We stay calm. We persevere. ‘L’union fait la force!’ as we say.’ Ne Me Quitte Pas indeed.

Debatti

Osallistu keskusteluun. Ota kantaa. Anna palautetta. Mielipidekirjoitukset osoitteeseen toimitus@uljas.net.

I

Holokausti on huono vertailukohde

tä-Suomen ylioppilaslehti on numerossaan 02/2016, ”Humoro nigra” palstalla, verrannut Suomen hallituksen toimia ”tehostaa oppimisympäristöjä ja opetuksen muotoja edelleen”, Auschwitzin keskitysleiriin. Muokatussa kuvassanne esiintyy hymyilevä, jonkinlaisen kidutuksenalaisen henkilön pää, joka on sijoitettu kuvamanipulaatiolla Auschwit-

14

Uljas 3 | 6. 4. 2016

zin portin alle. Portin surullisen kuuluisa teksti ”Arbeit macht frei” ja leirin kauhuteot on näin ollen yhdistetty hallituksen säästötoimiin lehdessänne jotensakin yhteismitallisiksi toimenpiteiksi. Kuten kouluja käyneenä ihmisenä toivoisi teidän tietävän, on täysin sopimatonta verrata paikkaa, jossa systemaattisesti murhattiin tuhansia ja taas tuhansia ihmisiä, lehtenne huumoripalstalla suomen hallituksen toimiin opetustoimessa. Holokausti ei ole nyt, eikä se tule koskaan

olemaan hyvää huumoria tuottava aihe. Toivon tiedän julkaisevan oikaisun sekä anteeksipyynnön lehtenne palstalla. Yaron Nadbornik Puheenjohtaja Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvosto

Sivistys vaatii myötäelämisen taitoa ja Uljas pahoittelee, jos kuvalla on ajattelemattomuuttamme loukattu juutalaisyh-

teisöä tai muita holokaustissa vainottuja ryhmiä . Kyseisellä mustan huumorin -palstalla on aiemmin mahdollisesti koeteltu myös muiden ryhmien sietokykyä, mutta eittämättä suomalaisen koulutuspolitiikkakritiikin vertaaminen holokaustiin on toimitukseltamme ylilyönti. Uljaan toimitus pahoittelee tapahtunutta. Jarkko Kumpulainen päätoimittaja


Uljas 3 | 6. 4. 2016

15


Tiede

16

Uljas 3 | 6. 4. 2016


Sampo on jo taottu Vuoden tiedekynä -palkitut pohtivat yhteistä: millainen voisi olla talous ilman kilpailua ja voiton maksimointia. – Pasi Huttunen, teksti & Samuli Kuittinen, kuva

J

o pelkkä yhteisestä puhuminen haastaa vallalla olevan talouspoliittisen ajattelun. Talousmiehet julistavat, että olemme kriisissä, koska tekniikan kehittyminen vie jatkossa yhä enemmän työpaikkoja. Yhteisestä ja jakamisesta puhuminen avaa arkijärkeen paremmin sopivan näkymän, jossa on hyvä, että saadaan tehtyä enemmän vähemmällä. Koneen säätiön myöntämän Vuoden tiedekynä 2016 -palkinnon voittajat filosofian tohtori Juhana Venäläinen ja filosofian maisteri Tero Toivanen kuvailevat voittaja-artikkelissaan Yhteisvaurauden uusi aika, kuinka koko kapitalismin historiaa voi lukea yhteisen rajaamisen ja näiden rajojen kaatamisen välisenä kamppailuna. Netissä kamppaillaan siitä, kuinka paljon valtiot ja yritykset saavat valvoa netin käyttäjiä sekä siitä, mitä kaikkea saa jakaa. Vanhat tekijänoikeusinstituutiot joutuvat luomaan nahkansa. Kaupungeissa kamppaillaan siitä, kenellä on oikeus missäkin hengailla, kuka saa mihinkin maalata ja kenellä on oikeus päättää, mitä rakennetaan. Yliopistoissa kamppaillaan siitä, kuinka paljon ja kuinka vapaasti kenelläkin on lupa opiskella ja tutkia. Metsissä kamppaillaan siitä, saako jatkossakin kuka tahansa käydä keräämässä luonnonantimia ja kuinka paljon metsäluonnon on tuotettava rahaa. Globaalisti kamppaillaan siitä, kenen vastuulla on ilmastonmuutoksen hillitseminen. "Yhteisvaurauden idean kautta voi hahmotella, mitä voisi olla talous ilman kilpailuun perustuvia markkinoita ja voiton maksimointia", he kuvailevat. Toivanen ja Venäläinen ehdottavat, että taloutta voisi pohtia ihmisten yhteistoiminnan mahdollisuuksina. Jo artikkeli itsessään on kiehtova yh-

teisen tulos. Se ei niinkään iske tiskiin

”Yhteisvaurauden idean kautta voi hahmotella, mitä voisi olla talous ilman kilpailuun perustuvia markkinoita uutta tieteellistä tietoa, vaan poimii ilmassa sinkoilevia ajatuksia, ideoita ja yhteiskunnallisen keskustelun juonteita ymmärrettäväksi johdatukseksi yhteisen talouteen. Suomenkielisenä johdatuksena teemaan artikkeli on ensimmäinen laatuaan jos mukaan ei lasketa biologi Garrett Hardinin klassikkoartikkelin suomennosta Yhteislaidunten tragedia. "Tällainen kriittisen poliittisen talouden tutkimuksen näkökulma puuttui", Venäläinen toteaa. Venäläinen on ollut yhteisen kanssa tekemisissä jo pitkään. Hän oli mukana kun Joensuussa vallattiin vanha puutalo Väen taloksi vuonna 2009. Hän oli muiden yliopistolakikamppailuun osallistuneiden ja vapaata sivistystä vaatineiden yliopistolaisten joukossa pitämässä yliopistolaisten yleiskokousta ja perustamassa Itä-Suomen autonomista yliopistoa. Hänen väitöskirjansa Yhteisen talous hahmottelee, kuinka omistusoikeuksien ulkopuolelle jääneen vaurauden hyödyntämisestä ja hallinnasta on tullut nykytalouden piilevä käyttövoima. Nyt meneillään on Suomeen perustettujen datakeskusten ympäristökytköksiin liittyvä tutkimushanke. Datakeskuksissa käsiteltävä materiaali on ihmisten jakamia tietoja ja tunteita. Hän kuvaa, kuinka ihmisten sosiaalisista verkostoista tulee taloudellisten ja poliittisten kiistojen pelivälineitä. Tullaan kysymykseen perustulosta.

Venäläinen painottaa, että sitä ei pitäisi ajatella ratkaisuna kaikkiin ongelmiin, mutta puhe perustulosta auttaa ohjaamaan yhteiskunnallista keskustelua järkevämmille raiteille. ”Jos myllyt pystyvät vähän pienemmällä panoksella tuottamaan tarvittavan, niin mitä se tarkoittaa oikeudenmukaisen tulonjaon kannalta”,

Venäläinen kysyy. Periaatteessa Sampo on jo taottu, mutta ennen kuin pääsemme uuteen yhteiskuntaan, on tulonjako mietittävä uusiksi. Tätä kirjoittaessa sosiaalija terveysministeri Hanna Mäntylä (ps.) on juuri vastaanottanut raportin, jossa ehdotetaan kokeiltavaksi 550 euron perustuloa pienelle joukolle ihmisiä. Venäläinen korostaa, että juuri toimeentulon edellytysten varmistaminen on kriittinen kysymys. Nykymuotoisessa talousjärjestelmässä yhteisen rakentaminen rajoittuu liian helposti siihen, että hyvin toimeentulevalla ihmisellä on iltaisin puolisen tuntia aikaa päivittää Wikipediaa. Näkyvillä ei ole sellaista liikevoimaa, joka aloittaisi ison muutosaallon, mutta pienempiä vastaliikkeitä syntyy jatkuvasti. "Se lähtee ihmisten kollektiivisesta kelailusta, että kaatuuko maailma jos tehdäänkin näin. Kun se ei kaadu, niin sitä vaihtoehtoista tapaa tehdä voi sitten kehitellä siinä aidatun alueen sivustassa. Botania ja Laituri Joensuussa ovat tästä kiinnostavia esimerkkejä. Jos vain löytyy joku magneetti keräämään sitä, niin paikallisesta kulttuurielämästä löytyykin yhtäkkiä valtavasti energiaa." Lopulta ajatus yhteisestä kiteytyy

kysymykseksi siitä, olemmeko ihmisinä tarpeeksi hyviä hallinnoimaan sitä yhteistä. Hardin oli skeptinen, mutta Venäläinen ei heitä kirvestä kaivoon. "Osaltaan voi syyttää taloustieteitä yli-individualisoidun ihmiskuvan popularisoinnista. Teoreettinen agentti homo economicus on ylitulkittu ja on kuviteltu, että ihmiset ovat semmoisia. Jos uskot, että saat ongelman ratkaistua yhdessä muiden kanssa, onnistuu se todennäköisemmin. Jos taas oletat, että kaikki puukottavat sinua koko ajan selkään, on aika paljon vaikeampaa", hän pohtii. "Ehkä ihminen on lajina sivilisoinut itseään siihen pisteeseen, että luottamus toisiin on mahdollista ilman ylempää auktoriteettia." Viime vuosina herännyt kiinnostus osuuskuntia ja erilaisia yhteiskunnallisen yritteliäisyyden muotoja kohtaan herättää toiveikkuutta. Toiveikkuutta herättää myös se, että valtavaa kasautunutta pääomaa hallinnoiva säätiö jakaa sitä uudelleen juuri Venäläisen ja Toivasen artikkelin kaltaisen tutkimuksen tukemiseen.

Kainalo | Kriisin tuntu

Onko nykyopiskelijalla mahdollisuuksia?

H

allitus kurittaa sekä korkeakouluja yleisesti että opiskelijaa erityisesti ja akateeminen vapaus on uhattuna monelta suunnalta. Istuvaa hallitusta on kutsuttu sivistysvihamieliseksi ja Juhana Venäläinen toteaa, että syyttäjät tuskin ovat täysin väärässä. Hänen mukaansa aiemmat lama-aikojen hallitukset ovat pystyneet olemaan visionäärisempiä. Nyt jopa Elinkeinoelämän keskusliitto on kritisoinut koulutusleikkauksia. "Viitisen vuotta sitten oli hauska vitsailla innovaatiojargonista ja siihen liittyvästä utopismista. Nyt alkaa melkein kaivata, että joku puhuisi edes niistä innovaatioista", Venäläinen naurahtaa kuivasti. Uhkakuvana on, että kriisitunnelman luominen lamauttaa yhteiskunnallista aktiivisuutta. Tällä hetkellä viesti nuorille on Venäläisen mukaan se, että kannattaa miettiä kahdesti ennen kuin lähtee yliopistoon - ainakaan humanistisille tai yhteiskuntatieteellisille aloille. "Kun kulttuurisilla kuvilla yritetään ohjailla ihmisiä pois korkeakoulutuksesta, lähtevät ensimmäisenä ne, joilla ei ole sitä kulttuurista taustaa", hän sanoo. Toisin sanoen duunariperheistä ei enää yhtä hanakasti lähdetä akateemiselle uralle. "Yliopistoon tullessani yritin itse vaalia sellaista renesanssityyppistä vapaata haahuilua. Sitä on tätä nykyä vaikeutettu ja tämä uhkaa yliopiston luonnetta tutkimuksellisena paikkana. Yliopistojen brändi työnantajana ei ole kaikkien yt-neuvottelujen jälkeen erityisen hyvä. Jos opiskelijasukupolvissa ei enää elä idea vapaasta sivistyksestä, mistä me löydetään jatkossa tutkijoita tänne?" hän kysyy. "Yliopisto on opettanut jonkinlaista ajattelullista itsenäisyyttä. Sitä, että pystyy omaksumaan tämän maailman sekavuuden, kriittisesti arvioimaan sitä ja miettimään mitä sille voisi tehdä. Tämä on työelämärelevanssin kannalta aivan olennainen asia." Venäläinen muistuttaa, että opiskeluajan käyttämistä kannattaa miettiä laajemmin kuin vain välittömän taloudellisen hyödyn kannalta. Kannattaa elää, vaikka sitä onkin tehty vaikeammaksi. Uljas 3 | 6. 4. 2016

17


Liikehdint채

18

Uljas 3 | 6. 4. 2016


”Ennen tätä reissua en edes tajunnut kuinka iso bisnes pakolaiset ovat

Tuntemattoman pakolaisen matkassa Koomikko Ali Jahangiri ja ohjaaja Hamy Ramezan ovat entisiä pakolaisia. Nyt vuosia myöhemmin he kulkivat Balkanin reitin Lesboksen saarelta halki Euroopan uusien turvapaikanhakijoiden joukossa. Syntyi elokuva nimeltä Tuntematon pakolainen. – Anton Rinta-Jouppi, teksti & Antti Yrjönen, kuvat Tuntematon pakolainen kuvattiin vauhdilla. Marraskuussa 2015 elokuvaohjaaja Hamy Ramezan ja koomikkona tunnettu Ali Jahangiri pakkasivat Suomessa kamerat reppuun ja suuntasivat Kreikkaan Lesboksen saarelle. Tavoitteena oli kuvata ja jututtaa pakolaisia saarelta alkavalla kuuluisalla Balkanin reitillä halki Euroopan. Sitä pitkin tuhannet pakolaiset ovat kulkeneet etsien uutta kotiaan, osa heistä on päätynyt myös Suomeen. Nyt noin viisi kuukautta myöhemmin elokuva on juuri saanut ensi-iltansa Tampereen elokuvajuhlilla ja on hetki hengähtää. Kaksikolla on omat kokemuksensa aiheesta, sillä he molemmat ovat paenneet vuosia sitten Iranista. Omaan pakolaistaustaansa Jahangiri suhtautuu huumorilla “Onneksi en enää ole pakolainen. Se olisi ahdistavaa!” Ajat ovat nyt erilaiset. Ohjaaja Ramezan

kertoo ennen kuvausmatkaa itse olleensa uutisoinnin varassa, ja todellinen syy elokuvantekoon oli juuri halu varmistaa omin silmin mistä todella on kyse. “Olin median varassa ennen kuin lähdin kuvausmatkalle. Siksi halusin halusin kohdata tämän asian itse, ilman valmiita tulkintoja. En halunnut antaa pelolle liikaa valtaa.” Ramezania häiritsee, että monet muodostavat mielipiteensä turvapaikanhakijoista ilman mitään todellista kosketusta heihin. “Toivoisin ettei lehtien ja sosiaalisen median annettaisi vaikuttaa niin paljon oman mielipiteen muodostumiseen. Esimerkiksi vierailu vastaanottokeskuksessa on auttanut monia tajuamaan, että ihan normaaleja tyyppejä täällä asuu.” Pakolaiskriisistä ilmiönä Ramezanilla on paljon sanottavaa. “Moni on menettänyt kotinsa ja heidän henkensä on uhattuna. Ei ole vain he, ja heidän sotansa. Me kannamme kaikki vastuuta siitä mitä maailmassa tapahtuu.”

Kriisin ympärille muodostuneet lieveilmiöt mietityttävät Jahangiria. “Ennen tätä reissua en edes tajunnut kuinka iso bisnes pakolaiset ovat. Voitaisiin puhua jo ihmissalakuljetusteollisuudesta, joka on erittäin tuottoisaa.” “En väitä, että kriisi olisi suoraan meidän syytämme, mutta minulle tulee vahvasti sellainen olo, että asiaan pitäisi pystyä vaikuttamaan jotenkin.” Keskusteluun turvapaikanhakijoista miehet kaipaisivat inhimillisempää näkökulmaa. “Pakolaisia on matkalla miljoona. Jokainen on erilainen, joten yleistäminen on mahdotonta”, Ramezan sanoo. “Monet tuntuvat toisaalta toivovan, että joku julistaisi kaikki pakolaiset hyviksiksi, mutta yhtä lailla sellaistakaan on täysin turha lähteä väittämään.” Jahangiri antaa kotosuomalaisen esimerkin määrittelyn vaikeudesta. “Pakolaisten hädän määrittäminen on myös vaikeaa. Esimerkiksi Björn Wahlroos pakeni Ruotsiin, koska hänellä oli niin kova hätä verojen suhteen”. Itä-Suomen yliopiston opiskelijoita ohjaaja kannustaa ottamaan ensi käden kosketusta aiheeseen. “Jos opiskelette alaa, joka liittyy jotenkin pakolaisiin, niin älkää jääkö vain informaation ja teorian varaan. Omat kokemukset ovat ensiarvoisen tärkeitä.” Jahangirin mukaan kohtaamisilla on taipumus ainakin hänen kohdallaan karistaa ennakkoluuloja. “Yleisesti voisin todeta, että kohdatkaa ennakkoluulonne ennakkoluulottomasti. Niitä tulee helposti minullekin.” ”Jos joku kokee oikeudekseen katsoa pakolaisia alaspäin, erotella heidät meistä, eli toiseuttaa, niin kehottaisin miettimään mistä moinen ylimielisyys johtuu”, Ramezan miettii.

Kainalo | Kuumat tunteet

Uhkailusta tullut arkipäivää Julkinen mielipiteiden esittäminen voi johtaa jatkuvaan häirintään. Ali Jahangirilla on kokemusta tästä. Stand Up -komiikasta tunnettu Jahangiri juontaa YLE Puheella keskusteluohjelmaa “Ali ja Husu”. Hän kertoo olevansa tottunut törkyviesteihin. “Viikkopalaverimme alkavat usein sillä, että vertailemme kumpi on saanut innovatiivisemman uhkauksen”, Jangri kertoo. Viestejä tulee sähköposteina, tekstiviesteinä ja nimettöminä kirjeinä. Tuotantotiimi huolehtii, että pahimmat viestit eivät tule perille. “Husu julkaisee saamiaan uhkauksia, mutta itse en ole niin tehnyt. Toisaalta vastaan törkyviesteihin samalla mitalla, jos vain mahdollisuus on!”. Toimittajien vaientamista vaativien toimissa on Jahangirin mielestä usein ristiriitaisuuksia. “Usein he, jotka huutavat ehdottoman sananvapauden perään, ovat ensimmäisenä käyttämässä sitä muiden sananvapauden rajoittamiseen.” Julkisen sanan neuvosto totesi äskettäin lausumassaan, että mielipiteitä ja faktoja esittäviin henkilöihin ja heidän lähipiirinsä uhkailu ja kritisointi on lisääntynyt. Lausumassaan JSN oli myös huolissaan siitä, että poliisi ja syyttäjät eivät ole suhtautuneet asiaan riittävän vakavasti. Nettikeskusteluissa jo pidempään esiintynyt varsin raaka ja henkilökohtaisuuksiin menevä kommentointi on siirtynyt myös osaksi esimerkiksi toimittajien työtä. Moni kokee, että heidät pyritään vaientamaan tai heidän sananvapauttaan pyritään rajoittamaan.

Uljas 3 | 6. 4. 2016

19


Elämäntapa

Yksilön valinnoilla on merkitystä

Välillä maailmantilaa seuraavan on vaikea uskoa sitä, mutta peli ei ole vielä menetetty. - Santtu Paananen, teksti & kuva

V

aikka tilanne näyttää epätoivoiselta, kansainvälisissä sopimuksissa näkyy viitteitä paremmasta. Ilmastonmuutoskeskustelua leimaa väistämättömyys. Vaikka esimerkiksi ”hyvät” kulutusvalinnat ovat yleisesti tiedossa, monet ovat päätyneet ajattelemaan, että tässä vaiheessa on jo myöhäistä tehdä asialle mitään. Entinen ympäristöneuvos Sauli Rouhinen näkee silti muun muassa viime syksynä tehdyssä ilmastosopimuksessa mahdollisuuden ja uskoo, että jokainen yksilö voi vaikuttaa tulevaan.

20

Uljas 3 | 6. 4. 2016

Vuoteen 2015 asti ympäristöministeriössä ympäristöneuvoksena toiminut Rouhinen on tutkinut kestävää kehitystä. Hän toimi myös Suomen kestävän kehityksen toimikunnassa. Rouhisen esitys Ympäristöklubin ja Yo-Symposiumin järjestämässä keskustelutilaisuudessa ”Muuttuva ympäristö ja eriarvoisuus” keskittyy kestävän kehityksen globaaleihin ja lokaaleihin tavoitteisiin. Kysymykseen tulevaisuudennäkymistä hän vastaa laveasti mutta asiantuntevasti. ” Esimerkiksi ilmastonmuutos näyttää lopun ajan enteitä. Toivoa antaa viimesyksyisen YK:n yleiskokouksen erittäin merkittävä yhteinen sopimus. Siinä

asetettiin 17 eri kestävän kehityksen tavoitetta, ja näiden lisäksi eri täsmentäviä alatavoitteita. Myös Pariisin ilmastokokouksessa tehty sopimus oli edistysaskel”, Rouhinen kertoo. ”Toki yksilöidenkin valinnoilla on kauaskantoisia vaikutuksia. Valintoja tehdään muun muassa kotitalouksien energian, materian ja ruokavalion suhteen. Jokaisen ei välttämättä tarvitse omistaa itse kaikkea. Voi esittää kysymyksen, pitääkö ruokapöydässä olla ympäri maailmaa tuotua ruokaa.” ”Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa”, kannustaa Rouhinen. ”Tämän päivän yhteiskuntapoliittisessa keskustelussa on talouskeskeisyyden ylivalta. Pääasia tuntuu aina olevan se, että talous pyörii. Rahatalouden mekanismit tekevät tyhjäksi jopa kokonaisia talouksia. Tarvitsemme uusia säätelymekanismeja esimerkiksi poikkikansallisten

yritysten veroparatiisitoiminnan kitkemiseksi. Tässä on tapahduttava todella paljon.” ”On kuitenkin herännyt keskustelua jakamis- ja kohtuutaloudesta. Ruokaosuuskunnat sekä yhteisöllinen rakentaminen ja asuminen ovat toivoa herättäviä hankkeita. Suomi on myös reilun kaupan osalta maailman edelläkävijöitä”, Rouhinen pohtii. Muita puhujia seminaarissa olivat ympäristöfilosofi Markku Oksanen, sosiologi Juho Saari sekä vesikemian professori Simo Pehkonen. Pohdinnassa oli tulevaisuus, jossa talouskasvu ja yhteiskuntien hyvinvoinnin suotuisa kehitys toteutuisivat ilman merkittäviä rasitteita ympäristölle. Keskustelussa kyseenalaistettiin ajatusta, että kasvun olisi pakko näkyä suurena luonnonresurssien kulutuksena ja kasvihuonekaasupäästöinä. Vaihtoehtoja on olemassa.


Ekoimpulssi – sysäys kohti kestävää kaupunkia Kuinka tehdä kaupungin elämästä ekologisempaa ja onnellisempaa? ”Kestävämpi elämäntapa on paitsi mahdollista ja välttämätöntä myös helppoa”, vakuuttaa Huck Middeke Joensuun Ekoimpulssista. - Sini Heinoja, teksti & kuva

E

koimpulssi on yhteisö, joka syntyi noin kahdeksan kuukautta sitten edistämään ekologisempaa, kestävämpää, yhteisöllisempää ja onnellisempaa elämää Joensuussa. ”Etsimme maailmalta erilaisia ideoita, jotka voi kopioida ja ottaa käyttöön Joensuussa hyödyntäen niitä resursseja, jotka meillä jo on. Meidän ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen”, Huck selittää Ekoimpulssin toimintaa. Ekoimpulssi on positiivinen vastareaktio niille synkille tulevaisuudennäkymille, jotka aiheutuvat ihmiskunnan kulutustahdista – kulutuksen kattaminen vaatisi puolentoista maapallon luonnonvarat. ”Meillä on jo kaikki, mitä kestävään elämäntapaan tarvitaan. Suurimman osan ihmiskunnan historiasta olemme eläneet kestävästi”, Huck huomauttaa. Ekoimpulssi on vastikään saanut rahoitusta Draft Impact -kilpailusta. Ideoiden etsimiseen ja keksimiseen ei mene rahaa – sen sijaan sillä voidaan järjestää koju Mahdollisuuksien torille, markkinoida toimintaa ja hankkia koulutusmateriaalia. Ekoimpulssin muualta tuomat konkreettiset ideat voivat ratkaista paikallisia ongelmia. Yksi esimerkki Joensuun seudun ongelmista on liikenne. Välimatkat voivat olla pitkiä, eikä julkinen liikenne kata kaikkien tarpeita, joten monet turvautuvat omaan autoon. Ekoimpulssin ratkaisu on Flinc. Se on Saksassa suosittu kimppakyytisovellus, joka tuo autoilijat ja kyydin tarvitsijat kätevästi yhteen – reaaliaikaisemmin, helpommin ja palautejärjestelmän ansiosta myös luotettavammin kuin esimerkiksi Facebookin kimppakyytiryhmät. Ympäristö kiittää, kun autot ovat täydempiä ja niitä on vähemmän liikenteessä. Huck painottaa, että ympäristöystävällisyys on vain osa kokonaisuutta: yhtä tärkeää on yhteisen hyvän edistäminen. Yhdessä matkustaessaan ihmiset voivat sekä jakaa kustannuksia että tutustua toisiinsa. ”Jos 30 000 ihmistä tällä alueella alkaa käyttää Flinciä, uusia ihmissuhteita syntyy varmasti!”, Huck toteaa hymyillen. ”Tutkimusten mukaan yhteisautoilu on myös turvallisempaa kuin yksin ajaminen. Ihmiset ajavat varovaisemmin, kun joku on kyydissä.” Huckin visiossa joensuulaiset voisivat jakaa muutakin kuin kyytejä. Ruokaa jakamalla voisi vähentää ruokahävikkiä. Tavarat taas eivät jäisi tarpeettomina varastoihin, jos ne olisivat helposti muiden lainattavissa. Ekoimpulssi ei jätä kynttilää vakan alle, vaan pyrkii aktiivisesti olemaan ideoistaan yhteydessä kaupunkiin, yliopistoon, kirjastoon, maakuntaliittoon, kouluihin, järjestöihin ja muihin toimijoihin. Jokainen voi aloittaa ekologisemman elämäntavan itsestään ja omasta lähipiiristään. ”Kuka tahansa voi olla Ekoimpulssi!” Huck kannustaa. Hän antaa Flincin lisäksi muitakin vinkkejä ekologisemman elämän aloittamiseen: ”Kannattaa laskea oma ekologinen jalanjälkensä ja käyttää siihen useampaa erilaista laskuria”. Hän suosittelee vähentämään kulutuksen määrää ja keskittymään laatuun – hankkimaan käytettyä ja lähellä tuotettua, uusiokäyttämään ja kierrättämään. Ekoimpulssin toimintaan ovat kaikki tervetulleita osallistumaan ja ideoimaan. Tapaamisia järjestetään Kulttuurikahvila Laiturilla, ajankohdista tiedotetaan esimerkiksi Wiikko-Ärsykkeessä ja Facebookissa.

Huck Middekellä on taito tarttua monimutkaisiin ongelmiin ja puristaa niistä helpolta kuulostavia ratkai-

suja. Esimerkiksi hänen TED-konferensseissa pitämänsä esitykset löytyvät netistä.

Uljas 3 | 6. 4. 2016

21


Kulttuuri Kuolon Speksi

Speksiviihdettä Korean auringon alla Lääketieteen opiskelijoiden tämänvuotinen speksi luottaa satiirin voimaan. Suuri johtaja Kim Bong-Il ottaa suojelevien ja kaikkivoipaisten siipiensä suojaan aktiiviuransa lopettaneen NBA-tähden.– Maiju Pohjolainen, teksti & kuva Olipa kerran kaunis ja kaukainen maa, jota hallitsi viisas ja mahtava johtaja. Hän rakasti koripalloa, ja päättikin kutsua aktiiviuralta eläköityneen NBA-tähden pelaamaan ystävyysottelun aidattuun paratiisinsa. Maan kansalle kerrottaisiin totta kai, että kyseinen amerikkalainen on suorastaan rukoillut pääsevänsä Suuren johtajan, Kim Bong-Ilin oppilaaksi harjoittelemaan koripallon pelaamista ja tutustumaan siinä sivussa Korean demokraattisen tasavallan uskomattomiin ihmeisiin. Näissä herkullisissa asetelmissa alkaa Kuopion lääketieteen opiskelijoiden tämänvuotinen speksi Korean auringon alla. Speksi on näytelmä, jonka kulkuun yleisö voi vaikuttaa voimakkaasti. Huutamalla ”Omstart!” se voi esimerkiksi määrätä Kim Bong-Ilin donkkaamaan uudelleen tai rankaisemaan maanpettureita vieläkin brutaalimmalla tavalla. ”Korean auringon alla on kertomus Suuresta johtajasta ja siitä, mitä miehen ja maan täydellisen ulkokuoren alla oikein kytee. Tarina on myös opetus siitä,

”Tällä kertaa jokainen näyttelijä laittaa kaiken lahjakkuutensa peliin. mihin moraalittomat teot ja epähumaanius lopulta johtavat”, paljastavat speksin ohjaavat Mikko Reinikainen ja Paulina Korkee. Oikeassa elämässäkin Pohjois-Korea on saanut viime aikoina mediahuomiota lähinnä vetypommiuhkaan ja korkeaarvoisten upseeriensa teloituksiin liittyen. Eriskummallisen politiikkansa ja tietynlaisen mystiikkansa ansiosta maa on alkanut esiintyä monenlaisten viihdepläjäysten, kuten elokuvien ja nyt speksinkin näyttämönä. ”Tämän vuoden speksi on osittain oikeisiin henkilöihin ja tapahtumiin perustuvaa, nykyhetkeen sijoittuvaa satiiria alusta loppuun. Speksi käsittelee muutenkin ajankohtaisia aiheita, sillä tarinan keskiössä olevista kahden erilaisen kulttuurin kohtaamisista saamme lukea viikoittain uutisia”, ohjaajat kertovat.

Speksissä Kim Bong-Il kutsuu amerikkalaisen koripallostara Ronnis Deadmanin vierailulle pelaamaan koripalloa ja tutustumaan täydellisenä markkinoitavaan Pohjois-Koreaan.

Korean Auringon Alla on järjestyksessään kuopiolaisopiskelijoiden 12. speksi. Teos on tänäkin vuonna ohjattu, tuotettu ja toteutettu yhteistyössä hammaslääketieteen opiskelijoiden kanssa. Ohjaajat haluavat nostaa esiin erityisesti tämänvuotisten tekijöidensä monilahjakkuutta ja heittäytymiskykyä. ”Tällä kertaa jokainen näyttelijä laittaa kaiken lahjakkuutensa peliin. Yksi näyttelijöistä on täysillä mukana tanssitiimissä ja kaikki muutkin näyttelijät esittelevät näyttelemisen ohella laulu- ja

tanssitaitojaan”, Reinikainen ja Korkee hehkuttavat. Muutama vuosi sitten The Interviewelokuva vedettiin pois teattereista terroriuhan takia. Elokuva tulkittiin Pohjois-Koreassa räikeänä pilkkana, johon maa uhkasi puuttua määrätietoisesti. Nähtäväksi jää, saako KuoLO:n speksikin pohjoiskorealaisten tulikivenkatkuisen vihan niskoilleen. KuoLO:n speksiä esitetään Kuopiossa PalatsiStudioilla 8. - 14. huhtikuuta.

RajaSpeksi

Töhö-osasto viihdyttää isolla V:llä Interaktiivinen musiikkispektaakkeli speksi järjestetään Joensuussa toista kertaa. Sairaalaparodia Töhö-osasto yhdistelee genrejä ja sopii erityisesti nuorisolle. – Niina Turunen, teksti & Jenna-Maaria Kuronen, kuva Viime vuonna joensuulaisen RajaSpeksin teema oli mafia, tänä vuonna hölmöillään sairaalaympäristössä. ”Idea syntyi viime vuoden speksin loppubileissä. Ajattelimme että olisi hauska tehdä tällainen lääkärifarssi”, ohjaaja Tuomas Uusitalo kertoo. Speksissä yhdistyy perinteinen teatteri, improvisaatio ja musiikki. Samu Heikinmatin ja Toivo Haimin käsikirjoittama Töhö-osasto parodioi sairaalasarjoja ja yhdistelee eri genrejä. ”Parodiassa on olemassa arkkityyppejä joihin tarttua, kuten menestyvä seksikäs kirurgi ja railakas synnytyslääkäri. Vahvat karikatyyrit toimivat tämäntyyppisessä näytelmässä. Genret syntyvät melkein itsestään tällaisten hahmojen ympärille”, ohjaaja-näyttelijä Sami Nousiainen kertoo. Koska speksi on tehty jo kerran, ohjaa-

22

Uljas 3 | 6. 4. 2016

jat ovat itsevarmoja näytelmän suhteen. ”Tänä vuonna mukana on enemmän tilpehööriä ja teemme kaiken isommin ja paremmin. Olemme tehneet yhteistyötä bändin ja tanssijoiden kanssa pidempään ja integroineet työryhmää yhteen”, Uusitalo ja Nousiainen kuvailevat. ”Viime vuonna palaset olivat irrallaan melko pitkään, tänä vuonna olemme tehneet tätä yhdessä alusta asti”, Nousiainen lisää. Speksi on käsikirjoitettu näytelmä, jossa katsojat vaikuttavat näytelmän kulkuun omstart!-huudoilla. Ohjaajat antavat katsojalle kaksi ohjetta omstartin käyttöön. ”Mieti mitä haluaisit nähdä lavalla, ja sitten huuda se. Älä mieti liikaa, silloin kun tuntuu hyvältä niin anna vain mennä. Erehtyä saa”, ohjaajat neuvovat. Nousiainen kiittelee yhteistyötä Uusitalon kanssa.

”Meillä on Tuomaksen kanssa erilaiset vastuualueet. Tuomas pitää huolta ohjaajan kokemuksellaan isoista linjoista, ja minä mikronysvään täällä”, Nousiainen kertoo. ”Näytelmä sopii hyvässä nousuhumalassa olevalle katsojalle”, Uusitalo letkauttaa. ”Speksi sopii kaikille ikään ja asemaan katsomatta, mutta erityisesti nuorisolle, sillä nuorisohan tätä spek-

taakkelia on tekemässä”, Uusitalo kertoo. Töhö-osaston ensi-ilta on 6.4. ”Ei ahdista yhtään. Jännittää tietenkin. Ilman kieroa kohtalonpeliä tästä tulee kyllä hyvä. Kannattaa tulla katsomaan, sillä harmittaa jos tämä jää välistä. Tämä on viihdettä isolla V:llä”, ohjaajat vakuuttavat. Töhö-osaston ensi-ilta 6. huhtikuuta ravintola Kerubissa.


Puutarha

Elämän tihentymä Joensuun länsilaidalla

Poimintoja Haalaripilkki kerää taas opiskelijat jäälle Yliopiston kalastusseura Pohjatärppi & Hörppy ry järjestää perinteisen Haalaripilkin, myös Pimpelfestinä tunnetun opiskelijoiden joukkuepilkkikilpailun keskiviikkona 13.4. klo 15:30 alkaen Joensuun Honkaniemen uimarannalla Botanian takana. Huumorihenkisessä tapahtumassa voi kisata eri sarjoissa ja surkeinkin pilkkijä voi voittaa: saaliin määrän ohella kilpaillaan mm. pienimmästä kalasta ja parhaista asuista. Lisätietoja PTH:n facebook-sivuilta.

Pala valokuvauksen historiaa Botania on lumoava paikka lapsille, mutta myös aikuisille. Scifinsä kuluttaneet osaavat arvostaa Botanian post-

apokalyptista tunnelmaa, jossa putket ja sähkökaapit pilkistelevät vihreyden seasta.

Joensuuhun on muodostunut kaksinapainen kaupunkikulttuurin maantiede, jossa itäpuolta elävöittää kulttuurikahvila Laituri ja länsipuolta Botania. – Pasi Huttunen, teksti & kuva ”Tämä on puuhamaa”, kuvailee Botanian ystävät ry:n puheenjohtaja Jussi Virratvuori Joensuussa sijaitsevaa kasvitieteellistä puutarhaa Botaniaa. Ja Virratvuori todella tarkoittaa sitä. Periaatteessa kuka tahansa on tervetullut järjestämään sinne tapahtumaansa tai kehittelemään projektiaan. Moni on myös tullut. Joensuuhun on muodostunut kaksinapainen kaupunkikulttuurin maantiede, jossa Botania toimii kulttuurin tihentymänä kaupungin länsilaidalla ja Kulttuurikahvila Laituri itälaidalla. Molemmat nojaavat kaupunkitila-aktivismin perinteeseen ja pyrkivät toimimaan toisin kuin liiketalouden logiikka vaatisi. Yliopisto luopui Botaniasta vuonna 2012 ja siitä lähtien sitä on pyörittänyt Botanian ystävät. Kävijämäärä on lisääntynyt 30 prosenttia yliopiston ajoista ja tätä nykyä putiikin pyörittämiseen tarvittavasta budjetista 70 prosenttia tulee ovesta sisään asiakkaiden mukana. ”Joensuulaiset lopulta päättävät, säilyykö tämä paikka”, Virratvuori sanoo. Joensuun Botanian uuteen elämään on kuulunut mitä kirjavin kattaus erilaisia kulttuuritapahtumia,

kuten Piilevän musiikin festivaali, Tartsani-huudon MM-kisat sekä lukuisia keikkoja, tanssiesityksiä ja ties mitä. Kaupunkikehittämisrahalla Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistyksen kanssa tehtävä Bomoni-hanke tuo sinne Uuden Suomalaisuuden juhlan, jota on aiemmin juhlittu Kerubissa. Bomonihanke toteuttaa sinne kaksi muutakin tapahtumaa. Kirsikaksi kakun päälle Tapani Rinne on tuottamassa Botaniaan perhosaiheista äänitaideteosta. Tässä on vain osa tapahtumista, jotka tapahtumavastaavana toimiva Botanian ystävien hallituksen jäsen, Itä-Suomen yliopiston musiikkitieteen yliopistonlehtori Noora Vikman luettelee. Ja vielä mahtuu mukaan lisää hulluja tai vähemmän hulluja ideoita. Mahdollisuuksien rajoja venyttää sekin, että kesäksi Botanian ulkopuutarhaan saadaan 50 hengen kota. ”Toimintaa kaivataan etenkin ulkopuutarhaan. Ensi kesänä toimintaa ulotetaan sinne entistä enemmän. Reunaehtona on ainoastaan vapaaehtoisväen riittävyys.”

Torisitsit

Kuopion historian suurin terassi Kuopion tori täyttyy 27. huhtikuuta eri alojen opiskelijoista kun KIVES järjestää Torisitsit. – Pasi Huttunen, teksti 500 iloista mahtuu Kuopion torille juhlimaan kun KIVES, eli Kuopion Intellektuelli Vapunedistämisseura järjestää Torisitsit 27. huhtikuuta. Samalla rikotaan kuopiolaisen anniskelun historiaa, sillä aluehallintoviraston mukaan Torisitseistä tulee Kuopion historian suurin terassi. Sitsikulttuuri on monille, etenkin tuoreemmille opiskelijoille vielä vieras asia. Mutta oikeaan fiilikseen pääseminen ei ole kovin vaikeaa. ”Sitseille kannattaa valmistautua avaamalla lauluääntään, tyhjentämällä rakkonsa ja lukemalla

sitsisäännöt”, Sami Gabbouj, yksi tapahtuman järjestäjistä neuvoo. Sitsilipun ostamalla tulee samalla hankkineeksi myös Wabubasin, KIVES:n tuottaman vappupassin. ”Vappupassi toimii fuksipassin tapaan, eli osallistujat keräävät pisteitä osallistumalla tapahtumille ja suorittamalla tehtäviä. Voittaja palkitaan vappumielisellä palkinnolla sekä maineella ja kunnialla”, Gabbouj kertoo. ”Se rohkaisee opiskelijaa käymään muidenkin ainejärjestöjen kaikille avoimissa vapputapahtumissa ja edistää näin poikkitieteellistä vappuhenkeä” KIVES on vuonna 2015 perustettu kerho, jonka tarkoituksena on edistää poikkitieteellistä vappukulttuuria. Kuopion Torisitsien innoittajina ovat toimineet Helsingissä Senaatintorilla järjestetyt sitsit.

Imago 6 –valokuvaajaryhmän 50-vuotisjuhlanäyttely avataan VB-valokuvakeskuksessa Kuopiossa 8. huhtikuuta. Imago 6 syntyi nuorten valokuvaajien aatteelliseksi keskustelufoorumiksi syksyllä 1966. Ryhmän kuvaajia ovat Jaakko Holm, Ismo Hölttö, Jouko Könönen, Aulis Nyqvist, Pentti Sammallahti, Mikko Savolainen ja Antero Takala. Juhlanäyttely esittelee kuvaajien tuotantoa 1960-luvulta nykypäivään saakka. Ryhmä syntyi eräänlaisena protestina kaavamaisena pidetylle ja tekniikasta ja välineistä keskustelemaan jumahtaneelle kameraseuratoiminnallle.

Tuomiokirkon historia lavalla Kuopion Tuomiokirkko täyttää 200 vuotta. Kuopion Tuomiokirkkoseurakunta viettää pyöreiden vuosien juhliaan toteuttamalla Kivi kiveltä –esityksen yhteistyössä Kuopion kaupunginteatterin kanssa. Historiallisessa näytelmässä kuljetaan kertojanaisten opastuksella läpi kahden vuosisadan. Kuopion Tuomiokirkon rakentamista seurataan kivi kiveltä. Kivi kiveltä saa ensi-iltansa ja kantaesityksensä 7. huhtikuuta kello 19.

Pride pohtii ja rikkoo rajoja Pohjois-Karjala Pride nimen saanut, jo yli kymmenen vuoden ajan järjestetty Sateenkaariviikko kurkottaa tänä vuonna ensimmäistä kertaa Joensuusta koko maakuntaan. 7.-15. toukokuuta vietettävän Pride-viikon teemana on raja. Sillä viitataan etenkin Pohjois-Karjalaan rajamaakuntana ja viikon aikana keskustellaan venäläisten LHBTIQ-aktivistien tilanteesta. Lisäksi puidaan seksuaali-identiteettien rajoja. Syrjäseutujen sateenkaarikulttuuria tuodaan esiin muun muassa Enossa ja Lieksassa. Viikko huipentuu pride-kulkueeseen 14. toukokuuta.

Puhetta yksinäisyydestä tiedekahvilassa Kuopiossa Sosiologian professori Juho Saari kertoo suomalaisten yksinäisyydestä Itä-Suomen yliopiston Café Smart –tiedekahvilassa ravintola Savossa kauppakeskus Sektorissa 19. huhtikuuta kello 15. Saaren alustusta täydentää kliinisen ravitsemustieteen yliopistonlehtori Leila Karhunen, joka kertoo yksinäisyyden ja syömisen kytköksistä. Tiedottaja Risto Löf juontaa tilaisuuden. 30 ensimmäiselle pullakahvit. Uljas 3 | 6. 4. 2016

23


Murre

Kiero kuin sisilian-savolainen Kun Paco Nucci muutti Italiasta Suomeen 26 vuotta sitten, hän päätti omaksua paikallisen kulttuurin ja kielen. Kotoutuminen on onnistunut paremmin kuin hyvin. Maaliskuussa Kuopiossa asuva Nucci valittiin Savon murremestariksi. - Anna-Reetta Suhonen, teksti & kuva

V

Ylähuuli vasemmalle ja alahuuli oikealle, niin viännetään savoa, murremestari Paco

Nucci näyttää.

oe mahoton, onko tämä totta ensinkään. Savon kielen tämänvuotinen murremestari on kotoisin Italiasta! Suomessa 26 vuotta asunut Paco Nucci on itsekin voitostaan hämmästynyt. ”Voitto on ihan uskomaton kunnia. En nukkunut kahteen päivään, niin vaikea sitä oli uskoa. Muut kilpailijat olivat natiivipuhujia, miten on mahdollista, että napolilainen voittaa heidät kaikki”, Nucci hämmästelee. Voiton kunniaksi saadussa ”tiploomissa” lukee, että voittajan sopii olla ”pikkusen rellevänä ihan ja hymyssäsuin”, koska ”puhe irtos niin kun pitikii ja ihan selevee savvoohan se olj”. Diplomista Nucci aikoo ottaa ainakin pari kopiota, joista yksi tulee Pacon ja hänen veljensä Roberto Nuccin omistaman Trattoria Sorrenton seinälle. Paco Nuccin mielestä kielen oppiminen on avain yhteiskuntaan ja paikallisen kulttuurin ymmärtämiseen. Savon, suomen ja italian lisäksi hän puhuu sujuvasti myös espanjaa, ranskaa, portugalia ja englantia sekä Napolin kieltä, joka sai virallisen kielistatuksen vasta muutama vuosi sitten. Myös ruotsiksi kommunikointi onnistuu. ”Minulle on tärkeää, että pystyn kertomaan vieraalla kielellä kaikki samat asiat, joita ajattelen äidinkielelläni. Ilmeisesti olen onnistunut, kun

paikalliset ymmärtävät minua jopa savoksi.” Paco myöntää, ettei hänen Savon kielensä ole täydellistä, vaan pikemminkin taitavaa imitointia. Juuri siksi murrekisan voittoa on niin vaikea uskoa. Ensikosketuksensa Savon murteeseen Nucci sai aikoinaan Pielavedellä. Siellä hän myös tajusi, kuinka savoa puhutaan. ”Olimme kylässä ja olohuoneesta tuli karhun kokoinen mies joka kätteli ja sanoi ’päevee’. Mietin, että mitä ihmeen kieltä tämä tämmöinen on. Myöhemmin huomasin, että savoa viennetään niin, että ylähuuli männöö vasemmalle ja alahuuli oikealle.” Nucci viihtyy Savossa eikä ole suunnitellut paluuta Italiaan enää vuosiin. ”Sydämeni on totta kai napolilainen, mutta melkein heti, kun tulin Pielavedelle ensimmäisen kerran päätin, että tämä on minun alue. Savolaiset ovat mukavia ja heidän kanssa on helppo tulla toimeen.” Kieroja savolaisia kuunnellessa vastuu on aina kuulijalla, sanotaan. Tarkoittaako murrekilpailun voitto kenties sitä, että myös napolilaisissa piilee samanlaisia ominaisuuksia? ”Joo, kyllä kierous yhdistää meitä. Siinä onkin miettiminen, kumpi on kierompi, napolilainen vai savolainen”, Nucci naurahtaa.

Teatteriarvio

Savonlinnan ylioppilastatterin näytelmä naurattaa vielä viikkojenkin päästä Savonlinnan ylioppilasteatteri Kansankynttilän kutkuttava näytelmä Unelmia ja konttoriongelmia tarjosi katsojalle viihdyttävän, yllätyksellisen sekä humoristisella ja raadollisella tavalla ajankohtaisen esityksen suomalaisesta yhteiskunnasta. Yksinkertaista ja hieman ennalta arvattavaa juonta unelmien tavoittelusta väritettiin nostamalla ihmisten tunteita omiksi roolihahmoikseen. Tunteiden keskinäisiä suhteita seuratessa ei katsomossa voinut olla hykertelemättä, sillä vastaavia ristiriitoja on jokainen katsoja kokenut henkilökohtaisessa tunne-elämässään. Päähenkilö Viena Sulkanen (Maija Partanen) voisi olla kuka tahansa meistä

24

Uljas 3 | 6. 4. 2016

Savonlinnan ylioppilasteatteri Kansan-

kynttilän Unelmia ja konttoriongelmia -esityksen näyttelijät. juuri valmistuttuamme. Unelmien työ on suhteiden kautta löytynyt, mutta työ ei tunnu lainkaan omalta. Räväkkä, hullu ja

ravihevosten tahtiin laukkaava työnantaja Kari Konttori (Vesa Filppula) pitää huolen siitä, ettei työyhteisö ole lähelläkään normaali. Tunteiden huolestuttua Vienan elämästä pyörähtää käyntiin monitasoinen juoni, jossa yhdistyvät realistinen yhteiskunta ja tunteiden fantasiamaailma. Filppulan roolisuoritus osuu täysin napakymppiin hulluudessaan ja huumorissaan. Partanen puolestaan onnistuu taitavasti luomaan roolihahmon, jonka puolelle käännytään ja persoonaan samaistutaan. Tunteet ja muut roolihenkilöt pitivät huolta näytelmän energisyydestä ja moniulotteisuudesta. Vaihdot kohtauksien välillä venyivät

häiritsevän pitkiksi varsinkin ensi-illassa. Vaihtoja täydennettiin kuitenkin tyylikkäästi livemusiikkia hyödyntäen, mitä olisi voinut olla enemmänkin. Lava oli rakennettu luovasti keskelle salia, mikä kuitenkin selkeästi hidasti kohtauksien siirtymiä. Huikeat roolisuoritukset, taitava lavankäyttö sekä täysi katsomo takasivat ennen näkemättömän ja varmasti rahanarvoisen näytelmäelämyksen. Näytelmä viihdytti, puhutti ja naurattaa vielä viikkojenkin päästä. Pirita Mikkola


Musiikki

Ukkosmaine astetta tummempana

Lasse Turunen ja Ville Karttunen ovat kulkeneet pitkän tien luotsatessaan Ukkosmainetta. Uusin levy osoittaa orastavia aikuistumisen merkkejä, mutta lyhyt akustinen keikka levykauppa Levy-Eskoissa Joensuussa osoitti, että hyvästä tunnelmasta ei tingitä.

Ukkosmaineen uusi albumi Ihan ok! yhdistelee iloista koneteknoa aiempaa synkempiin aiheisiin. - Niina Turunen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

U

kkosmaineen kuudes studioalbumi Ihan ok! ilmestyi perjantaina 18.3. ”Teimme levyn kappaleet uudella tavalla, eli biisi kerrallaan ja alusta loppuun yhdessä. Aiemmin olemme kokoontuneet laulaja Lasse Turusen kanssa toisen tekemän aihion ympärille, jossa on jo jotain materiaalia olemassa. Nyt aloitimme tyhjältä paperilta, teimme biisin valmiiksi ja siirryimme seuraavaan. Edellisellä levyllä oli muutamia vierailevia soittajia, mutta nyt teimme kaiken kahdestaan. Kun joku idea tuli, otimme sen vastaan ja yritimme olla

hinkkaamatta sitä liikaa”, kosketinsoittaja-taustalaulaja Ville Karttunen kertoo. Ihan ok! poikkeaa bändin aiemmasta tuotannosta synkemmän sisältönsä puolesta. Karttunen toivoo levyn levittävän valoa ja voimaa. ”Levyllä on aiempaa tummempia aiheita tavallista enemmän. Näihin aiheisiin mennään ilon ja valon kautta. Levy yrittää osoittaa sitä, että toivoa on tilanteessa kuin tilanteessa. Monissa kappaleissa lähteenä on ollut se, että on saanut todistaa joidenkin ihmisten pahaa oloa ja siitä on tehnyt mieli kirjoittaa laulu aiheen ympäriltä. Ehkä joku vastaavassa tilanteessa ollut ihminen saa laulusta lohtua ja voimaa”, Karttunen toivoo.

Kyseessä ei kuitenkaan ole teemalevy. ”Emme miettineet levylle yhteistä teemaa. Toisaalta monet kappaleet yrittävät kannustaa voiman ja valon löytymiseen. Aiemmalla levyllä teemana oli muutos, ja teimme biisejä aiheen ympärille. Nyt emme hakeneet sellaista. Toisaalta aina levyn kappaleet luovat kokonaisuuden, vaikka olisivat eri aikakausilta. Ehkä johtuu siitä, että samat ihmiset ovat tekemässä”, Karttunen pohtii. Joensuusta kotoisin oleva Karttunen pitää kaupunkia kulttuurielämältään aktiivisena. ”Joensuu vaikuttaa musiikkikaupunkina edelleen viriililtä. Kerubi tuli viisi vuotta sitten ja siellä on nykyään viikoittain keikkoja ja jopa kansainvälisiä nimiä. Esiintyjät ovat hyvin persoonallisia ja mielenkiintoisia. On myös paljon alakulttuuritapahtumia. Käsitykseni mukaan myös Laiturilla on säännöllisesti poikkitaiteellisia juttuja”, Karttunen kertoo.

Ukkosmaine on rahoittanut osan tuotannostaan yhteisörahoituksella. Suomen kulttuurikentän rahoituksen kuristaminen vaikuttaa silti bändin toimintaan. ”Ei sitä rahaa siellä liiku muutenkaan, ja musiikkiala on kädestä suuhun-toimintaa, niin eihän se sitä helpota. Toisaalta bändinä emme ole saaneet apurahoja tai muita. Aika ilkeitä aikoja nykyisessä hallituksessa eletään. Ei ole missään nimessä järkevää elättää itseään näillä hommilla, mutta ei järki ole ollut perusteena, vaan se, että tätä haluaa eniten tehdä. Kiva olisi, jos määrärahoja voisi jakaa monipuolisesti ja eri kenttien edustajille”, Karttunen toivoo. Suosikkikappaleita uudella albumilla Karttusella on useita. ”Ei ole yksittäistä suosikkia. Megaman II:sta ja Värit palaa tykkään, samoin Maailmanpyörästä, Näppylähanskantiestä ja Mattolaiturista. Niissä on eri tavalla kivoja mielikuvia”, Karttunen kertoo. Uljas 13| |24. 6. 4.1. 2016 2014

25


”Kartturin suu kävi kuin papupata, ja Uimonen reagoi ohjeistuksiin tottuneesti.

Mikä? Miksi?

Suunnistusta neljällä pyörällä

Ratamestari Lasse Vainikainen ottamassa tiimiämme vastaan tarkastusasemalla.

Hannu Uimosen ja Olli Puhakan määrätietoista kulkua kohti seuraavia rasteja.

Mustakeltaisia kylttejä oli ripoteltu pitkin Kuopion teiden varsia.

Jarno Kotajärvi ja arkiauto. Suunnistuskäyttöön hän ei ole Tvingoansa vielä valjastanut.

Ensikuulemalla autosuunnistus kuulostaa älyttömältä puuhalta, mutta lajissa hankittu kokemus auttaa selviämään autolla vaikeistakin paikoista. – Santtu Paananen, teksti & kuvat

Tästä mulle. Seuraavasta 90 vasen. Tuon hallin viertä suoraan ja siitä mulle.” Ei mikään opiskelijan keskivertolauantai. Takapenkiltä seurailen satasella tekemiseensä keskittyneitä konkareita. Penkkien kyljistä saa pitää lujasti kiinni tiukoissa kaarteissa. Homman nimi ei suinkaan ole ralli tai muukaan kilpa-autoilu, vaan autosuunnistus. Harjoitusajo sujuu rutinoituneesti ja aikataulun rajoissa on pysytty. Autosuunnistuksella on pitkät perinteet Suomessa. Tämän marginaalisen autourheilulajin kipinä hiipui hieman 2000-luvun vaihteessa, mutta laji on saanut uutta pontta viime vuosina. Kuopiolaisille lajia kävivät esittelemässä Kontiolahden Seudun Autosuunnistajat ry:n varapuheenjohtaja Lasse Vainikainen ja Autoliitto-aktiivi Jarno Kotajärvi. Vainikainen toimi vierailemassani har-

26

Uljas 3 | 6. 4. 2016

joitusajossa ratamestarina, ja Kotajärvi piirsi kartat. Peipposenrinteen Teboililla tavattiin, kahvit hörpättiin ja säännöt selviteltiin. Autosuunnistajaporukka ei ollutkaan niin homogeeninen, kuin etukäteen olin uumoillut. Mukana oli muitakin kuin keski-iän kriisiä potevia autofanaatikkoja, kaulapartaisia tupajumeja tai muita stereotypioita. 15 autokunnan joukko koostui nuorista ja vanhoista, harrastajista ja kokeilijoista, naisistakin. Autokuntia lähetettiin matkaan kahden minuutin välein. Loikkasin jänikseksi kahden kolmikymmenvuotisen harrastustaustan omaavan kaverin, kartturi Olli Puhakan ja kuski Hannu Uimosen autoon ihmettelemään tätä merkillistä lenkinheittoa. Pitkin poikin kierrettävät ja kaarrettavat paikat olivat tällä kertaa pääasiassa teollisuusalueita, mutta usein

reiteiltä löytyy myös vaikeampaa maastoa kuten soramonttuja ja metsäpolkuja. Rattiin tartuttiin rautaisella otteella, ja kokemus huokui kaksikon elkeistä. Suunnistaminen autolla perustuu tarkkuuteen; ajamisessa, kartanluvussa ja ohjeistuksissa. Kartturin suu kävi kuin papupata, ja Uimonen reagoi ohjeistuksiin tottuneesti. Ajolinjat teollisuushallien väleissä saattavat olla asetettu jopa metrin, parin tarkkuudella kuljettaviksi. Autosuunnistuksessa maltti on valttia ja

siinä vaaditaan vahvoja hermoja ja sataprosenttista keskittymistä. Takapenkin kummastelijalle touhu tuntui intensiiviseltä jo sivusta katsellessa. Suunvuoroa ei uskaltanut kysyä ahkeran reittiselostuksen lomasta. Innokas autosuunnistaja Jarno Kotajärvi kehaisee harrastusta sen vaativuudesta. ”Ei pääse ajatukset harhailemaan eikä arjen murheet painamaan, kun keskittyy täysin reitillä pysymiseen. Aina on varaa kehittymiselle ja haastetta riittää.” Autosuunnistustoiminnalla on myös tavoitteensa liikennetaitojen hiomisessa. Kotajärvi kertoo harrastuksen koulutta-

Mikä autosuunnistus? Autosuunnistus perustuu tietyn reitin kulkemiseen tietyissä aikarajoissa. Pitkin reittiä ennalta ilmoittamattomiin paikkoihin on ripoteltu kylttejä, joiden kaksinumeroiset luvut kirjataan kilpailukorttiin oikeassa järjestyksessä. Pysy polulla tai putoa pelistä. Aikarangaistuksia saa liian nopeasta ja hitaasta kulkemisesta sekä numerorastien väliin jättämisestä. Liikennesääntöjä on noudatettava, ja kaahailu on tässä lajissa hyödytöntä. Harjoitusajoihin pääsee osallistumaan jokainen, keltä vain löytyy mukaan kartturi, katsastettu auto, tankillinen bensaa ja kymmenisen euroa karttamaksua varten.

van kuskeja vaativiinkin ajo-olosuhteisiin ja oman auton hallintaan. ”Ollessani Yhdysvalloissa vaihdossa kävin autoilemassa New Yorkin Manhattanilla. Autosuunnistuskokemukseni ansiosta ajaminen ei pelottanut yhtään.” Ei siis täysin päätön harrastus.


Elokuva

Altavastaajan asemassa Kommentti | Unelmakohde?

Bloggaajan painajainen

J

oensuu Kauppahalleineen ja Lahtaripuistoineen ei vaikuta trendibloggaajan unelmakohteelta. Silti kaupungista löytyy blogia joka lähtöön. Lifestyle- ja tyyliblogeja kirjoittavat Sami-Petteri Asikainen ja Milla Hakkarainen kertovat järjestävänsä itse tapahtumia ja vierailevansa säännöllisesti Helsingissä. Blogiskenellä on siis nostetta susirajallakin. Ymmärrettävästi bloggausharrastus tuntuu suuntautuvan monilta osin pääkaupunkiseudulle, sillä kukapa Joensuun torille haluaisi mennä poseeraamaan, jos Onnenonkija elokuvassakin esille tulevat paineet täydellisyyden illuusion luomisesta. Vimma pitää kulisseja yllä riivaa myös joensuulaisia bloggaajia, Sami ja Milla vahvistavat. Blogimaailmassa arvostelu kovenee nimimerkkien takana. Toisaalta suuntana tuntuu olevan täydellisyyden rikkominen ja todellisen elämän näyttäminen. Sekä elokuvassa että joensuulaisilla bloggaajilla yhteinen nimittäjä tuntuu olevan kuitenkin kauneuden näkeminen muuten negatiiviseksi koetussa maailmassa. Paras tapa selviytyä on löytää oma tie ja oma ääni. Sen saavuttaakseen pitää vain kirjoittaa, kuvata ja markkinoida hyvin, kirjoittaa säännöllisesti ja aina tuoda esiin oma erityinen persoonansa.

Näyttelijä Minka Kuustonen esittää Onnenonkijassa suomalaista blogaajaa.

Onnenonkija käsittelee suomalaiselle elokuvalla epätyypillisiä aiheita, rahaa ja muotibloggamista. Elokuvan ohjaaja Ville Jankeri ei ota harteilleen suomalaisen romanttisen komedian ylläpitäjän viittaa, vaikka Onnenonkija genreen uppoaa. - Anna Estola, teksti & Toivo Haimi, kuvat

N

älkämaan laulun maassa vaatii rohkeutta tarttua niinkin pinnalliselta tuntuvaan aiheeseen kuin muotibloggaajan rakastuminen miljonääriperijään. Onnenonkija käsittelee Suomessa melko epätyypillistä aihetta, rahaa ja tarttuu lisäksi melko altavastaajan asemassa olevaan lajiin: romanttiseen komediaan. Suomalainen elokuva punnertaa koko ajan korkeammalle, mutta yleisön kohtaaminen tuntuu edelleen olevan kankeaa. Näyttelijä Minka Kuustonen tiedostaa, että Onnenonkijan aihepiiriä kohtaan on ennakkoluuloja. ”Elokuvan käsikirjoittaja Pekko Pesonen (mm. Tyttö sinä olet tähti, Napapiirin sankarit) halusi tehdä nimenomaan tästä aiheesta rakastavan elokuvan, koska olisi niin helppo tie kärjistää ennakkoluu-

lojen pohjalta.” Onko suomalaiselle romanttiselle komedialle tiettyjä vakiintuneita tyylipiirteitä? ”Sellaisia voisivat olla vahvat naisroolit, kasvutarinat ja tarinoiden realistisuus. Ainakin toivoisin että romanttisissa komedioissa ja muissa suomalaisissa elokuvissa voisi myös jatkossa olla naishahmoja, joilla on myös joku muu missio kuin olla jonkun tyttöystävä. Onnenonkijassa onneksi on”, hän summaa. Ohjaaja Ville Jankeri itse ei koe tekevänsä varsinaisesti romanttista komediaa, vaan etsivänsä omannäköisiä aiheita ja itseään koskettavia tarinoita. ”Elokuvaohjaajan ammatti on kuitenkin Suomessa pitkälti intohimolaji”, toteaa Jankeri. ”En haluaisi olla elokuvantekijä vain elokuvantekemisen vuoksi.”

Ohjaaja Ville Jankeri ei tahdo olla elokuvantekijä vain elokuvantekemisen vuoksi.

Mutta eikö suomalaisesta romanttisesta komediasta sitten olisi ihan omaksi tyylilajikseen, jossa Richard Curtis kohtaisi Aki Kaurismäen? Tehdäänhän Pohjoismaissa Nordic Noiriakin!

Jankerin harteille Suomen Curtisin (Love Actually, Notting Hill) viittaa ei kannata asetella. Hänen seuraava projektinsa on elokuvasovitus Miika Nousiaisen kirjasta Metsäjätti. Hän haluaa kertoa altavastaajan asemassa olevien henkilöiden tarinoita. Pussikaljaelokuva kertoo työttömistä nuorista miehistä Kalliossa, Onnenonkija puolestaan maksuvaikeuksiin ajautuneesta nuoresta naisesta Raisiossa. Sillä kyllä Onnenonkijasta synkkiä sävyjäkin löytyy: maksuvaikeuksissa kamppailevan Marjan tarinasta löytää helposti yhtymäkohtia esimerkiksi someen narsismista taideteoksen tehneeseen Amalia Ulmaniin. ”Viesti, jonka haluaisimme välittää tällaisten ongelmien kanssa painiville on se, että kun löytää itsensä, löytyy myös oma tie. Kiinnostavimmat asiat blogeissa ovat usein arat aiheet, itseironia ja aitous,” Kuustonen tähdentää. Arat aiheet tuntuvat vetävän Jankeria ohjaajana puoleensa. Mitkä ovat hänen mielestään hyvän tarinan elementit? ”Voi kuulostaa naiivilta, mutta hyvä tarina on sellainen, joka muuttaa maailmaa edes vähän parempaan suuntaan.” Uljas 3 | 6. 4. 2016

27


Teatteriarvio

Epäreilussa systeemissä ei ole kiva talkoilla Perijuuren Eläimellinen vallankumous päivittää Orwellin allegorian pohtimaan nykymuotoista talousjärjestelmää. Raskaasta aiheesta huolimatta teos on kevyt ja laadukas. – Pasi Huttunen, teksti & Perijuuri, kuva

I

han samanlaista wau—efektiä ei Eläimellinen vallankumous enää aiheuta kuin kesällä nähty Perijuuren debyytti Kirsikkatahra. Taiteellisesti kunnianhimoista ja hyvin lavalle toteutettua fyysistä teatteria tämäkin silti on, eikä Joensuussa ole tällaista liikaa nähty. Käsikirjoittajat Vilja Itkonen ja Susanna Åke kuvailevat ”käyttäneensä keskustelukumppanina” George Orwellin klassikkoa Eläinten vallankumous (1945), joten rima asettuu korkealle. Näytelmä kuvaa sitä laskevaa kierrettä, johon nykymuotoinen talousjärjestelmä näyttää helposti joutuvan: menee huonosti, joten tarvitaan talouskuria, jonka seurauksena menee entistä huonommin kunnes lopulta ollaan niin heikossa jamassa, että ei

tarvita kummoistakaan onnettomuutta ja koko roska romahtaa. Hyvinvoivat ja etuoikeutetut vetoavat kaikkia mukaan talkoisiin, mutta epäoikeudenmukaisessa systeemissä kukaan ei halua talkoilla. Yhdessä tekemällä ja jakamalla sen sijaan pärjätään hyvin ja uusi ihminen voi syntyä. Niko Rotko, Anni Pellikka ja Katriina Hassinen tekevät erityisen vaikuttavaa jälkeä, eikä muidenkaan roolitöissä ole valittamista. Ilmaisu on hyvin fyysistä ja näyttelijöistä on huolella kaivettu eläin esiin. Ohjaaja Itkonen on tehnyt työnsä hyvin. Näytelmän rytmi on kohdallaan, mutta siihen nähden, että se ei ole erityisen pitkä, on tempo yllättävän verkkainen. Tarina ei ole monimutkainen, joten välillä tuntuu, että asiaa hierotaan kasvoille

SEMMARIT

HULLUN HOMMAA

-LEVYNJULKAISUKEIKALLA 19.4. JOENSUUN CARELIA-SALISSA! JA 23.4. KUOPION MUSIIKKI! KESKUKSESSA 16.4. TURKU

LIPUT: LOGOMO

25,00-37.50 EUR SIS.PALV.MAKSUN WWW.LIPPU.FI

WWW.SEMMARIT.FI . HULLUNHOMMAKIERTUE #

28

Uljas 3 | 6. 4. 2016

Possua esittää jo Perijuuren debyytissä, Kirsikkatahrassa vakuuttanut Niko Rotko. Kana-

na on upeaa työtä tekevä Anni Pellikka.

aika kovasti. Toisaalta rauhallinen yleistunnelma luo näytelmään omanlaisensa viehättävän maalaistunnelman, joka pitää otteessaan. Musiikki tukee esitystä ja kulkee sen mukana hienosti. Ainoana poikkeuksena on lopussa soimaan pärähtävä Simon & Garfunkelin The Sound of Silence. Biisi rikkoo lumouksen ja tarkoitus lienee saatella yleisö takaisin tähän todellisuuteen. Kiva ajatus ja hieno kappale, mutta minä olisin mielelläni ihan itse ajatellut

tieni takaisin tähän maailmaan kotiin kävellessäni. Verkkainen tyyli vie esitykseltä tehoa ja välillä syntyy vaikutelma, että on menty enemmän metodi kuin tarina edellä, mutta hieno kokemus joka tapauksessa. Ja näytelmä on raskaasta aihepiiristä huolimatta kevyt. Se on jo sinällään saavutus. Perijuuri ylittää sille omavaltaisesti asettamani riman. Hipoen, mutta kuitenkin.


ISYY:LLÄ ON ASIAA TAPAHTUU

Torilla tavataan!

Tapahtumat

Kuopio

Kaikki kampukset

5.4. Sawo-Karjala Excursion lipunmyynti

4. - 8.4. Kulttuuriviikko

alkaa Lukemalla (klo 9)

8.4. Opiskelijaninja Leppävirralla

8.4. Opiskelijaninja Leppävirralla

Vappu

13.4. Järjestöpäivät Snellmanialla lklo 10-14

4.-8.4. Kulttuuriviikko

15.-17.4. Kuopijon Sytyvesti 2016

Käytävillä kenties kuulemasi huhut Torisitseistä ovat totisinta totta! Ainutlaatuiset Torisitsit järjestetään 27.4. ihka ensimmäistä kertaa Kuopiossa, eikä vastaavaa tapahtumaa ole missään muualla Suomessa koettu, lukuun ottamatta Helsingin Senaatintorilla kahdesti järjestettyjä sitsejä. Nämä toimivatkin Kuopion Torisitsien innoittajina. Onneksi Kuopiosta löytyi myös tarpeeksi hullua porukkaa, jotka lähtivät järjestämään vastaavanlaista spektaakkelia tännekin. Torille istahtaa 500 iloista opiskelijaa kantaen eriväristä haalareita, nauttien poikkitieteellisestä hengestä. Miettikää nyt, sitsaaminen Kuopion torilla, olette varmasti miettineet sitä ennenkin. Mikäpä olisi parempi tarina lapsenlapsille kerrottavaksi, kuin torilavalla suoritettu punishment tai på bordet? Torisitsit järjestää mystinen KIVES, joka jatkaa tänä vuonna myös viime vappuna hurjan suosion saavuttanutta Wabubasia. Tänä vuonna Wabubasin saa tosin ainoastaan sitsilipun hankkimalla! Paikan Torisitseille saat lunastettua itsellesi 25 eurolla. Ilmoittautuminen aukeaa 29.3. kello 12. Hinta nousee sitsien lähestyessä, joten ilmoittaudu nopeasti! Tsekkaa ilmoittautumisohjeet ja tapahtumainfo FB-eventistä ”Torisitsit by KIVES”. Torilla tavataan! T. KIVES

Joensuu

18.4. ISYY:n hengailuilta Lukemalla klo 18

4.-8.4. Kulttuuriviikko

18.4 Wappufutis

6.4. Poikkitieteelliset Las Vegas Haalaribileet

19.4. Poikkitieteellinen Wabunmetsästys

Ilonassa

25.4. Opiskelijaravit Sorsasalossa

9.4. ESN Free Hugs Joensuun torilla

26.4. Laulukuolon kevätkonsertti 2016

11.4. ISYY:n Hengailuilta Suvaksella klo 18:00

27.4. Torisitsit

alkaen

28.4. Gladiaattoripäivä Lukemalla

11. - 12.4 International School Day ESN

29.4. Savo-Karjala Excursio

JOENSUU

30.4. Vapun vastaanotto alk. torilla klo 17.45

12.-13.4. Järjestöpäivät Carelialla klo 10-14 13.4. Haalaripilkki

Savonlinna

13.4. Poikkitieteellinen Pokeriturnaus Piimä-

5.4. Sitsit

linnassa

6.4. Futsal-turnaus

22.4. Salibandyliigojen finaalitapahtuma

4-8.4 Kulttuuriviikko

Joensuun Areenassa

12.4. OAJ:n valmistuvien info

22.4. ESN International Music Evening E200

12-13.4 Järjestöpäivät

klo 18

15.4. Kotexin Excursio Helsinkiin

28.4. 8-Appro

19.4. Pedaryn Kevättanssit

29.4. Savo-Karjala Excursio

26.4. Pedaryn pesis

30.4. Vappuleijonan Metsästys

30.4. Vapun vastaanotto alkaa kello 16

30.4. Vapun vastaanotto alkaa Carelialla

kampuksella

klo 15

1.5. Vappubrunssi

1.5. Vappupiknik Ilosaaressa Lisää tapahtumia löydät ISYY:n verkkosivuilta!

Jos haluaisit oman kerhosi esittelyn tälle paikalle, laita viestiä osoitteeseen tiedotus@isyy.fi.

Kerhot kampuksilla

isyy.fi/ajankohtaista/tapahtumat

ISYY:n lihalla

LUOMIO! - levittää sanataiteiden ilosanomaa ”Kuka tahansa voi tehdä historiaa, mutta vain suurmies voi kirjoittaa sitä – Oscar Wilde

Edunvalvontasihteeri Jukka Ruokasen keväässä kiirettä ja pajunkissoja

ISYY:tä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausittain yksi tekijä. Vuorossa on ISYY:n uusi edunvalvontasihteeri Piia Tiainen.

O

len Jukka Ruokanen, ylioppilaskunnan toinen edunvalvontasihteeri ja häirintäyhdyshenkilö. Siviilissä olen oikeustieteiden opiskelija

Joensuussa ja filosofian jatko-opiskelija Jyväskylässä.

L

Työssäni hoidan opiskelijoiden edunvalvonnallisia asioita.

kaiken niiden väliltä. Luomio kokoontuu maanantaisin

ja Savonlinnan kampukset. Työtehtäviini kuluu muun

parillisina viikkoina Haltia-rakennuksessa kuudelta alkaen.

muassa oppimisympäristöjen ja opiskelun tuen eri muo-

Tapaamisilla on kerholaisten toiveiden mukaista toimintaa

tojen kehittäminen ja opiskelijoiden asemaan vaikuttavien

kuten lukupiirejä, vertaispalautetta ja luovan kirjoittamisen

ajankohtaisten asioiden seuraaminen ja tiedottaminen.

harjoituksia. Omien tekstien jakaminen on tietenkin vapaa-

Viime aikoina pinnalla on ollut opintotuen leikkaaminen

ehtoista, mutta Luomion lämmin ilmapiiri tarjoaa matalan

ja vaikka kyse on valtakunnallisesta asiasta, työllistää se

kynnyksen omien tekstien jakamiselle. Luomio järjestää

myös paikallisesti.

UOMIO! on ISYYn alainen poikkitieteellinen

Toimialueeni on laaja, sillä siihen kuuluvat oikeastaan

matalan kynnyksen sanataidekerho. Toiminta

kaikki opiskelijan asemaan yliopistolla, kaupungissa ja

perustuu kerholaisten omiin toiveisiin ja kattaa

valtakunnan tasolla liittyvät asiat. Pääpaino on kuitenkin

sanataiteen kaikki muodot runoista räppiin ja

paikallisella tasolla ja minun vastuullani ovat Joensuun

myös kulttuurillisia tapahtumia kerhon jäsenille. Kaikki

Minuun voi olla yhteydessä esimerkiksi jos opintosuori-

Jukka Ruokanen

uudet tulokkaat ovat lämpimästi tervetulleita keskuste-

tuksiin liittyy epäselvyyksiä tai ongelmia, jos on kysymyk-

Kuka: Toinen ISYY:n edunvalvon-

lemaan kirjallisuudesta ja löytämään uutta inspiraatiota

siä asumiseen ja opintotukeen liittyen tai jos on kokenut

tasihteereistä, myös häirintäyhdys-

kirjoittamiseen. Luomio toivottaa kaikille luovia luku- ja

häirintää tai kiusaamista. Kannustan ottamaan yhteyttä,

henkilö

kirjoitushetkiä!

vaikkei olisikaan varma kenelle asia kuuluu, sillä voin aina

Mitä: Asiantuntijana ylioppilaskun-

neuvoa ja ohjata asianmukaisen tahon luokse.

nan sosiaali- ja koulutuspoliittisissa

Lisää tietoa Luomiosta Facebook-ryhmästä

Haluankin sanoa kaikille opiskelijoille, että jos jokin on

asioissa, valmistelee ylioppilaskun-

LUOMIO!-sanataidekerho (ISYY)

epäselvää, niin kysy! On syytä tiedostaa, että edunvalvon-

nan kannanotot ja vastaa hallinnon

Luomiolaisten teoksia ja tapahtumakertomuksia

ta ei toimi, jos siitä vastaavat vain harvat. Niin opiskelijoi-

opiskelijaedustajien valinnan

löytyy Luomion blogista www.luomio.blogspot.fi

den kuin muidenkin on tässä maailmassa ihan itse omaa

valmistelusta

ja yhteiskunnan etua ajettava, jos tuloksia halutaan!

Missä: Joensuun kampuksella

Joensuun toimisto ma, ti 10-15 Kuopion toimisto ma, ti Savonlinnan Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs to 10-15 10-15 toimisto 80100 JOENSUU pe 10-13 Yliopistonranta 3 to ma-to 10-14 toimisto.joensuu@isyy.fi 10-15 Kuninkaankartanonkatu 7 pe 10-13 050 341 6346 70211 KUOPIO pe 10-13 57100 SAVONLINNA ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote uutiskirjeenä sähköpostiisi. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, ISYY-info sähköpostilista: Liity kampuksesi listalle. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, Twitter: @ISYYH, sivun toimitus: tiedotussihteeri Paula Mitchell Uljas 3 | 6. 4. 2016

29


LET’S BESSERWISSER!

Kolumni | Integrity

- Itäinen Turhan Tietäjä

Radikaalit vaalit

N

eljän vuoden välein järjestettävät Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat joka kerta spektaakkeli vailla vertaa. Tänä vuonna vaalikamppailu on tavallistakin mielenkiintoisempaa seurattavaa, sillä kummankin suuren puolueen – Barack Obaman demokraattien ja opposition republikaanien – presidenttiehdokkaan paikasta kisaavat ehdokkaat, jotka haastavat politiikan valtavirran. Rasistisesta ja öykkäröivästä tyylistään tunnettu liikemies Donald Trump on selvä ykkössuosikki republikaanien ehdokkaaksi, kun taas pohjoismaista hyvinvointivaltiota ja sosialidemokratiaa ihannoiva demokraatti Bernie Sandersilla on varteenotettavat mahdollisuudet päihittää exulkoministeri Hillary Clinton esivaaleissa. Sekä Trump että Sanders ovat radikaaleja ja valtavirrasta poikkeavia persoonia, joiden aatteet ja retoriikka poikkeavat puolueidensa linjasta. Trump vaatii USA:han kaikkien muslimien maahantulokieltoa, aikoo ”pommittaa ISISistä paskat pihalle” ja tahtoo pystyttää muurin Meksikon rajalle. Sanders taas haluaa valtion kustantavan kaikille amerikkalaisille maksuttoman koulutuksen ja terveydenhuollon sekä vaatii korkeampaa veroprosenttia kaikkein rikkaimmille. Mitään näistä ehdotuksista ei olisi voinut kuvitellakaan nousevan esille USA:n presidentinvaaleissa vielä kahdeksan vuotta sitten. Uskallan väittää, että valittaisiin presidentiksi kuka hyvänsä, ei demokratia USA:ssa ole enää marraskuun vaalien jälkeen entisensä. Molempien ehdokkaiden kampanjat ovat luoneet taustalleen miljoonien ihmisten kansanliikkeet,

Sanna Hukkanen | Korpi

jotka työntävät ehdokkaita ja heidän ajatuksiaan eteenpäin. Koska sekä Trump että Sanders ovat onnistuneet haastamaan Yhdysvaltain vallitsevan kaksipuoluejärjestelmän ja puolue-eliitin vallan, ajaa molempien kannattajia tahto nähdä toisenlaista politiikkaa sekä ennen kaikkea visio toisenlaisesta tavasta tehdä politiikkaa. Kaikkein mielenkiintoisin kuvio syntyy, jos kummastakaan miehestä ei tule puolueensa presidenttiehdokasta. Republikaanien puoluepamput ehtivät vielä todeta Trumpin liian radikaaliksi ja estää hänen ehdokkuutensa. Sanders sen sijaan on demokraattien esivaaleissa pakkovoiton edessä kaikissa osavaltioissa. Mikäli molemmat häviävät, kaksi kampanjaa päättyy kuin seinään, mutta jäljelle jää kaksi vahvaa kansanliikettä, takanaan miljoonia ihmisiä. Sellaista voimaa ei voi pysäyttää äkkijarrutuksella. Trumpin ja Sandersin kannattajat ovat tyytymättömiä ihmisiä, jotka kokevat nykyiset valtapuolueet liian samanlaisiksi: värittömiksi, hajuttomiksi ja mauttomiksi poliittisiksi monoliiteiksi, jotka tarvitsevat rinnalleen haastajat. Voi hyvinkin olla, että nämä ihmiset järjestäytyvät vaalien jälkeen kahdeksi uudeksi puolueeksi, joka rikkoo USA:n vuosisatoja säilyneen kaksipuoluejärjestelmän. Ja se olisi parasta, mitä amerikkalaiselle demokratialle on tapahtunut pitkään aikaan.

Toivo Haimi Panee parastaan katsoessaan yhteiskuntaa ja kulttuuria kieroon.

1 2

Tee aivotöksyjä lisäämällä viivalle maantieteellinen paikka. Suluissa kirjainten määrä. A) A ____ nen oivallinen l ______ tkaisu auttoi Theseusta Minotauruksen labyrintissä. (4,6)

B) ________ anikaartilla oli poliittista vaikutusvaltaa keisariajan Roomassa: kaarti surmasi Caligulan ja nosti Claudiuksen keisariksi (8) ”Senaattori K. Herra A. Osw. Kairamo. Herra Senaattorin kirjailija _____ koskevan ystävällisen kirjeen johdosta toukokuun 20. päivältä minulla on ilo ilmoittaa, että kuten päivälehdistä on jo käynyt ilmi, kyseessäoleva mies on jo ammuttu. Suurimmalla kunnioituksella/Carl

von Wendt.” Vastaus senaattori Kairamolle, joka oli tiedustellut Suomenlinnan komendantille eräästä punikkivangista. Sellaisesta suoraselkäisestä miehestä, joka ei hylännyt aatettaan ja asemaansa: hän oli Työmies-lehden toimituksessa Helsingin valtaukseen saakka. Lehden viimeisen numeron hän toimitti yksin. Valkoinen Suomi ei armoa tuntenut, ja hän kuoli epäselvissä olosuhteissa. Häntä oltiin kuljettamassa laivalla Suomenlinnaan 21. toukokuuta 1918. Jotkut väittävät hänen hypänneen veteen. Toiset, että lahtarit ampuivat hänet laivan kannelle ja heittivät veteen. Vuonna 1939 hänen jäännökset siirrettiin Hietaniemen hautausmaalle. Syntyi Tohmajärvellä 28. marraskuuta 1868. Kuka? 1) Uuno Kailas. X) Joel Lehtonen. 2) Maiju Lassila.

3

Minkä hajuveden kehitti venäläis-ranskalainen kemisti ja parfymisti Ernest Beaux vuonna 1921? Sillä oli jotakin tekemistä 1920-luvun seksuaalisesti vapautuneen ilmapiiriin kanssa. Joidenkin tarinoiden mukaan hajuvesipullon muoto muistuttaa viskidekantteria. Pullo on pysynyt samana vuodesta 1924 lähtien ja on eräänlainen kulttuuriikoni. Suosio perustuu mainontaan: kampanjoissa ovat esiintyneet julkimot, kuten Catherine Deneuve. Marilyn Monroe kertoi tarvitsevansa ”yöpuvukseen” vain pari tippaa sitä. 1) Rodo. X) Chanel No. 5. 2) Hugo Boss.

4

Mikä juomasekoitus syntyy konjakista tai brandysta, kaakaosta, maidosta ja kermavaahdosta? 4 cl konjakkia, 8 cl maitoa, 2 tl kaakaojauhetta sekoitetaan, päälle lisätään kermavaahtoa, kaakaojauhetta tai raastettua suklaata. Nautitaan kylmänä tai kuumana. Saksassa se tunnetaan nimellä Tote Tante eli Kuollut täti. Se on nimetty erään vuonna 1961 murhatun afrikkalaisen poliitikon mukaan. Tätä pääministeriä pidetään Afrikassa kolonialistisen vastaisen taistelun marttyyrina. 1) Lumumba. X) Brandy Alexander. 2) Mobutu.

5

Mitä ovat Akaid, Dubhe, Megrez, Phekhda, Merak, Alioth ja Mizar? Amerikkalaiset kutsuvat niiden muodostamaa kokonaisuutta nimellä nimellä Big Dipper eli Suuri kauha. Afrikkalaisille se on Kurpitsajuoma-astia, polynesialaisille Seitsemän. Negrospirituaali ”Seuraa juomakauhaa” sisälsi kätketyn viestin Etelävaltiosta karanneille orjille – tuli seurata niitä päästäkseen Unionin alueelle, jossa orjuus oli kiellettyä. 1) Pohjantähden tähdet. X) Siriuksen tähdet. 2) Otavan tähdet.

Nimi 1

30

2

3

4

5

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1 Uljas 3 | 6. 4. 2016

Oikeat vastakset sivulla 32.


TULOSSA HENKKAAN:

KE 13.4.

ROCKCOCK-BÄNDIKISA,

LA 16.4.

TSYDDE, OG IKONEN, 6€ VON HERTZEN BROTHERS, 16€ BATTLE BEAST, TEMPLE BALLS, 12€ LASTEN HAUTAUSMAA, 8€ YONA, 10€ VIIKATE, 15€ PETRI NYGÅRD, 12€

TI 19.4. PE 22.4. PE 29.4. LA 30.4. PE 6.5. LA 7.5.

LIVEKARSINTA 2/4

K AT S O K O K O O H J E L M A N E T I S TÄ !

kk

t

a

n

y

la

sis

kesä

sa.

HENRY’S PUB KUOPIO: SU-MA 23-04, TI-LA 21-04 | SU-TO K18 | PE-LA K20 | KEIKAT K18 | HENRYSPUB.NET ENNAKKOLIPUT: LEVYKAUPPA ÄX, HENKKA, LUKEMA, CAFESAVOTTA & LIVETO.FI

ön

en. aina

sa

Avajaisiin VAPAA PÄÄSY!

Katso koko kesän ohjelma netistä! #vainalbajutut pe 22.4. la 23.4.

DJ SASH! Ruudolf & Karri Koira

Albatrossi m a a k k a a s s ii ii n n ii r r a av v ii n n tt o o ll a a m

K20

Makasiininkatu 1, 70100 Kuopio | www.vararengasravintolat.fi www.ravintolaalbatrossi.fi | RavintolaAlbatrossi

Uljas 3 | 6. 4. 2016

31


Joensuu • 15.-17.7.2016

#kesänparasviikonloppu

Ellie GouldingUK \ VolbeatDK \ Cheek \ The 1975UK \ SkeptaUK \ PropagandhiCAN Paradise LostUK \ TesseracTUK \ HakenUK \ Frank Carter & RattlesnakesUK Wolf AliceUK \ SANNI \ Antti Tuisku \ Amorphis \ Stam1na \ Moonsorrow JVG \ Olavi Uusivirta \ J. Karjalainen \ Paperi T \ Chisu Ismo Alanko \ Vesala \ Elastinen \ Stig \ Eevil Stöö \ Saimaa \ Maj Karma \ Ruger Hauer feat. Regina Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana \ Timo Lassy Band \ Scandinavian Music Group \ Death Hawks Tryer \ Gasellit \ Tippa-T \ Aurora \ Anna Puu \ Tähtiportti \ Shiraz Lane \ Musta Risti \ View \ Tiisu Lopunajan mies \ Ihana Leijona \ Juice Normaali \ Lasten Hautausmaa \ Jeremy Folderol + more!

Liput myynnissä!

Lippuvaihtoehdot: 2 pv 98 € \ 1 pv 69 € Premium 2 pv 151 € \ Sulo-klubi 32 €

Ennakkomyynti: Tiketti \ Lippupiste

ilosaarirock.fi @ilosaarirock

32

Uljas 3 | 6. 4. 2016

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: riad ankara pretoria 2 X 1 2

Uljas 3/2016  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you