Page 1

2017

2

Itä-Suomen ylioppilaslehti

Iso pyörä pyörii kampuksen kehittämisessä Joensuussa. Selvitimme mitä tapahtuu. >>6

Valmennuskurssi ei ehkä auta yliopistoon pääsemisessä. Toisaalta sisään pääsee myös ilman ylioppilaslakkia. >>14


EDULLISET HINNAT JONOTTAMATTA JA HOITOTULOKSISTA TINKIMÄTTÄ!

MAKSUTON HEDELMÄLLISYYSNEUVOLA LAPSETTOMUUSTUTKIMUKSET HOIDOT LUOVUTETUILLA SUKUSOLUILLA INSEMINAATIOHOIDOT IVF- JA ICSI-HOIDOT - Hoitoon ilman lähetettä Ajurinkatu 16, Kuopio • info@inova.fi

Puh. 017 263 1700

LUE LISÄÄ www.inova.fi

REETTA GRÖHN-SOININEN 2.2.-30.4.2017

KIRKKOKATU 23 | LIPUT 3-5 € AVOINNA: TI, TO-SU 11-16, KE 11-20

I ON i! ONN si kot uu

Katso vapaana olevat vuokra-asunnot: www.ovv.com

OVV KUOPIO Puijonkatu 16, 70110 Kuopio, 017 363 5566, 044 363 5561 OVV JOENSUU Kirkkokatu 25 A, 80100 Joensuu, 050-531 0758, 044-538 0759 joensuu@ovv.com | kuopio@ovv.com | www.ovv.com | www.vuokrakas.com

2

Uljas 2 | 24 02. 2017


Uljas 2/2017

”Vaikka välitön ote, hauras silmäys ja altis avoin mieli voivat olla ajoittain vihlovia, ne välittävät aitoa ja runsasta tunnetta ja ajatusta.” s.30 Pääkirjoitus | Uljas linja

Sisällys | <3

Uutiset Ajassa Jutut

Kulttuuri

4: Terveystieteillä on

10-11: Mitä puoluetta opis-

16-17: European Union

22: Kuopiossa Viikingit

kovimmat lukuvuosimaksut, UEF nihkeilee edelleen politiikan päästämisessä tiloihinsa ja tietoa vaaditaan vapaammaksi.

kelijan kannattaisi äänestää? Entä millä kärjillä ISYY lobbaa kuntavaaleissa?

faces a crisis. Democracy and transparency are needed. 18: WWF:n Lihaopas ker-

tarjoilee sysimustaa farssia, jolla on feministin sydän ja Joensuussa Teatteridiletantit haastavat väkeä teatteriin.

5: UEF vakuuttaa, että tuu-

too, mitä lihaa kannattaa syödä.

23: Paha äitipuoli, uusper-

torointi hoituu jatkossakin hyvin.

19: ESSEE Pelillistämistä-

minen on ymmärrettävä paremmin. Leikki on avain ymmärrykseen.

heistä kertova näytelmä ensi-illassa Joensuussa ja Kuopiossa sukelletaan taidenäyttelyssä unen maailmaan.

20: Suoliston ymmärtä-

24-25: Vaatimuksena on

7: Pankit eivät enää voi

ajokunnossa. Hyvä kestävyyskunto voi parantaa aivojen toimintaa.

minen on avain intuition ymmärtämiseen.

syrjiä EU- ja ETA-maiden kansalaisia.

14: Valmennuskurssi

21: Tupakkayhtiöiden lob-

voi auttaa yliopistoon pääsemisessa - tai sitten ei.. Ylioppilas ei tarvitse olla.

baus on hyytävä esimerkki rajusta vallankäytöstä.

vapaus rakastaa. Tom of Finland tunnetaan, mutta Touko Aaltosta ei niinkään. Näyttelijä Pekka Strang maalaa miehestä yhden kuvan.

27: Tahvo Kekkonen ker-

26: Slavoj Žižek kertoo

too, miksi siirtyy reservistä sivariin. Lisäksi kerrotaan saako ally keksin.

viiltävästi analysoivassa kirjassaan, kuinka Euroopan tulisi ratkaista pakolaiskriisi.

6: Kampusta kehitetään

Joensuussa hurjaa vauhtia.. Selvitimme mitä tapahtuu ja kyse on isoista asioista.

8: Opiskelijoiden mielenter-

veysongelmat lisääntyvät. Samoin toimeentuloongelmat.

13: Uusi testi kertoo oletko

15: Luonnonvarat ovat

yhteistä omaisuutta, mutta hyödymmekö niistä?

Tämän lehden tekivät: Mira Asikainen, Saara Närä, Nina Räsänen, Anna-Reetta Suhonen, Tuulikki Rautiainen, Mirja Kallinen, Sini-Maria

Melanen, Anton Rinta-Jouppi, Tähti Oksanen, Reeta Kankaanpää, Lara Graffiti, Sonja Pöllänen, Emilia Joronen, Laura Väänänen, Niina Turunen, Barry Reddin, Maiju Pohjolainen, Ari Tervashonka, Kristian Korhonen, Laura Ramstadius, Itäinen Turhan Tietäjä.

Luentomuistiinpanot | Double bed or else

Itä-Suomen ylioppilaslehti

Käytetään valtaamme

K

untavaalien alla on hyvä muistaa, että ilman solidaarisuutta ja rakkautta asiat menevät joka tapauksessa päin mäntyä. Yhteisten asioiden hoitaminen ei onnistu jos emme osaa keskustella ja jopa riidellä sivistyneesti. Muun muassa tästä syystä on ilahduttavaa, että Suomen satavuotispippaloita täydentää 1. maaliskuuta voimaan tuleva tasa-arvoinen avioliittolaki. Sitä vastustava Aito avioliitto -aloite ei menestynyt. Kukaan tuskin yllättyi. Nippu puolueita kertoo tässä lehdessä, miksi opiskelijan kannattaisi lähteä juuri heidän kelkkaansa. Eduskuntavaalien alla koulutuslupauksia keränneet opiskelijat petettiin, joten nyt moni katsoo vielä aiempaa tarkemmin, kenelle äänensä antaa. Sote-uudistuksen jälkeisissä kunnissa tullaan vähän joka paikassa ja joka välissä viskomaan sanaa elinvoima. Elinvoimalla tarkoitetaan lähinnä sitä, että ihmiset kunnassa perustaisivat yrityksiä ja löytäisivät töitä. Lisäksi sillä tarkoitetaan sitä, kuinka paljon yritykset investoivat kunnassa. Itä-Suomen yliopiston vaikutus elinvoiman luomisessa kampuskaupungeissa on suuri ja sitä kautta myös opiskelijat nousevat vielä entistäkin tärkeämmäksi ryhmäksi kuntapäättäjien silmissä. Ylioppilaskunnan kuntalobbauksen merkitys nousee uudelle tasolle. Sanalla sanoen, opiskelijalla on entistä enemmän valtaa. Sitä kannattaa käyttää. Uljaan linja meni uusiksi helmikuun alusta alkaen. Päätoimittaja Jarkko Kumpulainen lähti viimeistelemään opintojaan ja otin lehden haltuun siihen saakka kunnes varsinainen vt. päätoimittaja on rekrytoitu. Tätä kirjoittaessa ei vielä ole tiedossa kuka hän on, mutta hän aloittaa hommat maaliskuun alussa. Silloin Uljaan linja menee sitten taas uusiksi.

”Sanalla sanoen, opiskelijalla on entistä enemmän valtaa. Sitä kannattaa käyttää.

Päätoimittaja

(vt.) Pasi Huttunen 044 576 8427 pasi.huttunen@uljas.net

Uljaan linja tosin muuttuu vain siinä määrin, että pääkirjoituksen kirjoittaa eri ihminen. Lisäksi päätoimittaja toki vaikuttaa lehden painotuksiin ja näkökulmavalintoihin, mutta käytännössä lehden linja on silti se, että me palkatut toimitamme ja laitamme paperille sekä nettiin juttuja, joita isyyläiset kirjoittavat, kuvaavat ja kuvittavat. Jatkossa toivottavasti myös vaikkapa podcastaavat ja tubettavat. Tämän kuukauden ajan olen pyörittänyt putiikkia yksin ja ylitöitä on kasaantunut paljon. Siitä huolimatta tuntuu, että olen joka päivä lähtenyt töistä inspiroituneempana ja vireämpänä kuin olin sinne tullessani. Olen mielettömän ylpeä tästä lehdestä ja sen avustajakunnasta, joka on lehden taas täyttänyt. Uljas on luultavasti tärkein niistä megafoneista, joiden avulla opiskelijan ääni kantautuu myös kampuksen ulkopuolelle.

Taitto

Pasi Huttunen Kustantaja

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Painopaikka

Botnia Print Ilmoitusmyynti

Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@uef.fi Kannen kuva

Mira Asikainen

Pasi Huttunen Lähetä omasi osoitteeseen: toimitus@uljas.net

Lara Graffit

Uljas 2 | 24.02. 2017

3


Uutiset GALLUP Mitä teet kesällä?

”Tiedekunnilla on mahdollisuus halutessaan myöntää varoistaan elinkustannusapurahoja opiskelijoille.

Tilannekatsaus

Laura Ramstadius, Sini-Maria Melanen & Nina Räsänen

Kuopio

Hanna Hämäläinen

Lääketiede, 4. vsk. - Menen ensimmäistä kertaa viransijaiseksi vuodeosastolle Vantaalle. Elokuussa ennen koulun alkua, kun on lomaa niin lähden ehkä lomalle Islantiin.

Tiina Mustonen Farmasia, 3. vsk.

- Olen harjoittelussa apteekissa Mikkelissä. Ei oikeastaan muita suunnitelmia, koska koko kesä menee siellä.

Joensuu

Terveystieteiden lukuvuosimaksut kalleimpia Terveystieteiden tiedekunnasta löytyvät kalleimmat lukuvuosimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Toksikologian ja biolääketieteen koulutusohjelmien lukuvuosimaksut ovat 15000 euroa. Kansanterveystieteestä saa tutkinnon hiukan halvemmalla, 12000 eurolla. Suurimmat hintavaihtelut on Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan lukuvuosimaksuissa. Ohjelmien lukuvuosimaksut vaihtelevat 8000 euron ja 12000 euron välillä. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa ohjelmien lukuvuosimaksut ovat kaikissa 8000 euroa. Filosofisessa tiedekunnassa muut ovat 8000 euroa, mutta kliininen kielitiede maksaa tonnin enemmän vuodessa. Yhteistyösopimuksiin perustuvissa koulutuksissa lukuvuosimaksut on tällä hetkellä asetettu 8000 euroon.

EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevat opiskelijat voivat hakea apurahaa ja niitä myönnetään kahdenlaisia. Apuraha voidaan myöntää niin, että se kattaa 80 prosenttia lukuvuosimaksusta tai jos opiskelija osoittaa olevansa ”akateemisesti erityisen ansioitunut”, voidaan apuraha myöntää niin, että se kattaa lukuvuosimaksun kokonaan. Lisäksi tiedekunnilla on mahdollisuus halutessaan myöntää varoistaan elinkustannusapurahoja opiskelijoille. Apurahat myönnetään kahdeksi vuodeksi, mutta toisen vuoden saa vain, jos on ensimmäisenä vuonna suorittanut vähintään 55 opintopistettä tutkintoon kuuluvia opintoja. Tähän ei lasketa mukaan muualla tehtyjä ja hyväksiluettuja opintoja. Pasi Huttunen

Saara Salo

Englannin kieli ja kääntäminen, 7. vsk. - Tänä kevään koitan keskittyä valmistumiseen, joten kesä menee todennäköisesti lepäillessä.

Heidi Heiskanen

Julkisoikeus, 1. vsk. - Suunnitelmissa on käyttää kesä opiskeluun. Jos saan töitä niin sitten aika menee siihen.

Savonlinna

UEF päästää politiikan tiloihinsa viitenä päivänä Itä-Suomen yliopisto on perinteisesti suhtautunut nihkeästi poliittiseen toimintaan tiloissaan, mutta ylioppilaskunta on saanut neuvoteltua yliopiston kanssa joukon päiviä, jolloin kampanjointi on sallittua ilman tilavuokrien maksamista. Ylioppilaskunta järjestää yhdessä ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan kanssa nuorille ehdokkaille vaalipaneelin Joensuun kampuksella salissa C2 torstaina 23. maaliskuuta klo 17. Vastaava paneeli järjestetään myös ammattikorkeakoulun kampuksella keskiviikkona 22.3. Kuntavaaleissa ehdolla olevilla nuorilla ehdokkailla on mahdollisuus tulla kampanjoimaan Joensuussa yliopistolle Carelian aulaan 15., 22.,

28. ja 29. maaliskuuta. Kuopiossa vastaavat päivät Snellmanian aulassa ovat 15., 22. ja 29. maaliskuuta. Kuopion kampuksella vaalipaneeli järjestetään 29. maaliskuuta kampanjointipäivän lopuksi. Savonlinnassa vaalipaneeli ja kampanjointimahdollisuus on 28. maaliskuuta. Vaalipaneeli järjestetään päivän lopuksi. Kampanjointi yliopiston tiloissa on yliopiston mukaan mahdollista muulloinkin. Puoluejärjestöjä kehotetaan ottamaan yhteyttä yliopiston toimitilapalveluihin, joka vastaa tilojen vuokraamisesta. Pasi Huttunen

Tuomas Silvennoinen Kasvatustiede, 2. vsk. - Treenaan ja valmennan, teen gradua, sivuainetta ja pohdin elämää. Aion myös nauttia kesästä.

Pinja Ahonniska

Käsityötiede, 4. vsk - Muutan pois Savonlinnasta ja aion tutustua uuteen kotikaupunkiini Helsinkiin. Olen töissä, teen gradua, tapaan ystäviä ja käyn festareilla. Toivon monia hyviä kesäpäiviä.

4

Uljas 2 | 24 02. 2017

Lähes 3000 tutkijaa vaatii tietoa kohtuuhinnalla Tiedon hinta -vetoomuksen on allekirjoittanut jo lähes kolmetuhatta suomalaista tieteentekijää. Suomalaisten tutkimusorganisaatioiden tavoitteena on pitää hinnat kohtuullisina ja lisätä avoimesti saatavilla olevien open acces -julkaisujen osuutta. Suuret tiedekustantajat eivät ole innokkaita lisäämään tiedon avoimuutta. Vetoomuksessa kritisoidaan esimerkiksi kustantajien korkeita voittomarginaaleja. Esimerkiksi Elsevierillä se oli 37 prosenttia vuonna 2015. Samana vuonna suomalaiset tutkimusorganisaatiot maksoivat e-lehdistä 27 miljoonaa euroa. Hinnat ovat nousseet jyrkästi viime vuosina ja sa-

maan aikaan suomalaisten yliopistojen rahoitusta on leikattu, joten tilanne on tukala. Yli 2000 tiedejournaalia julkaisevan Elsevierin kanssa sovittiin joulukuussa vuoden aikalisästä neuvotteluissa. Tutkijat saavat pitää käytössään Elsevierin julkaisut ainakin vuoden 2017 ajan. Aikalisistä on sovittu myös Wileyn sekä American Chemical Associationin kanssa. Taylor & Francisin ja Sagen kanssa puolestaan on sovittu monivuotisista tilauksista. . Pasi Huttunen


”Itse prosessi pysyy pääasiassa ainakin seuraavan vuoden samana.

UEF seuraa tuutoroinnissa ISYY:n jalanjälkiä

ISYY:n viimeisin tuutorointisihteeri Jukka Ruokanen (kuvassa) jätti perinnöksi sellaiset toimintamallit tuutoroinnin järjestämiseen, että asiat ovat rullanneet yliopiston mukaan hyvin.

Yliopiston mukaan tuutoroinnissa ei ole luvassa suuria muutoksia, mutta kehitystyötä aiotaan tehdä. Yliopisto hahmottelee visiota, jossa tuutorointi yhdistettäisiin osaksi laajaa ohjauksen kokonaisuutta. – Laura Väänänen, teksti & Pasi Huttunen, kuva Tuutoritoiminnan järjestäminen on yliopiston mukaan siirtynyt sulavasti ISYY:ltä yliopistolle nopeasta aikataulusta huolimatta. Opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen koordinoi työryhmää, jolle siirtyvät aiemmin ylioppilaskunnan tuutorointisihteerille kuuluneet tehtävä. Tuutorointisihteeri kantoi vastuun tuutoroinnin onnistumisesta ja suunnitteli tuutorikoulutukset. Vaikka yliopiston tiedotus avoimena olevasta tuutorihausta on ollut lähes olematonta, on hakemuksia saatu. Maisteriohjelmien tuutoreiksi tosin kaivataan lisää väkeä. Kv-puolelle on jo käynnis-

tetty lisähaku ja se jatkuu 6. maaliskuuta saakka. ”Joihinkin oppiaineisiin sekä erityisesti kv-maisteriohjelmiin ja vaihtoopiskelijoiden tuutoriksi tarvitaan kuitenkin vielä hakemuksia.”, Pasanen toteaa lisäksi suomenkielisten ohjelmien tuutorihausta. Viime marraskuun puolessa välissä tuli tieto, että yliopiston Itä-Suomen yliopiston hallintouudistuksen myötä tuutoritoiminnan järjestäminen ja organisointi siirtyisi ISYY:ltä yliopiston opintopalveluille eli OPI-yksikölle. Hallintouudistuksen lisäksi tähän muutok-

seen vaikuttivat ulkomaalaisille opiskelijoille ensi lukuvuoden alusta tulevat lukuvuosimaksut sekä peruskoulutuksen kehittäminen. Toimintaa järjestämään koottiin pian monialainen Tulopalvelut-työryhmä, jota Pasanen johtaa. ”Ryhmämme on työskennellyt hyvin tiivisti asian parissa. Minulle tämä on hieman kuin paluu omille juurille, sillä työskentelin Kuopion yliopiston aikaan tuutoroinnin sekä orientaation parissa viitisentoista vuotta”, Pasanen kertoo. Kiireellisen aikataulun takia toimintaa järjestettäessä päätettiin noudattaa vanhoja hyväksi havaittuja kaavoja ainakin tämä vuosi, sillä tuutorihaku tuli saada käyntiin jo tammikuussa. ”ISYY ja ylioppilaskunta ovat tehneet todella hyvää työtä tuutoroinnin suhteen ja luoneet sille hyvän pohjan”, Pasanen kiittelee. ”Onneksi saimme nopeasti avuksem-

me Ruokasen Jukan, joka on toiminut tuutorointisihteerinä. Jukka oli hyvin aktiivinen osatekijä siinä, että saimme asian rullaamaan nopeasti eteenpäin”, Pasanen sanoo. Ruokanen oli ylioppilaskunnan viimeiseksi jäänyt tuutorointisihteeri. Tuutorointia halutaan kuitenkin myös viedä eteenpäin, ja uusia mahdollisuuksia on jo mietitty. Erittäin tärkeänä pidetään yhteistyötä yliopiston opiskelijoiden sekä oppiaineiden kanssa uudistaen tuutorointia ja orientaatiota osana ohjausjärjestelmän kehittämistä. Jos yliopiston suunnitelmat saadaan vietyä läpi onnistuneesti, ei tilanne juuri muutu tuutorin tai tuutoroitavan opiskelijan näkökulmasta. ”Itse prosessi pysyy pääasiassa ainakin seuraavan vuoden samana. Suurin muutos on se, että tuutorisihteerin työpanos siirtyy OPI-yksikköön meidän tehtäväksemme”, Pasanen kertoo.

Uljas 2 | 24.02. 2017

5


”Tietty autonomia kehitysyhtiöllä on mielestäni tärkeää. Edustajisto voisi päättää isoista linjoista, mutta kaikki muu kuuluisi sitten kehitysyhtiön vastuulle.” - Matti Nivala

”Portin” kustannukset noin 25 milj. euroa – hanke ISYY:ltä kehitysyhtiölle ehkä jo tänä keväänä Oma Koti Kullan Kallis (OKKK) -hanke on saanut tuulta alleen, kun marraskuussa aloittanut konsultti Ilkka Kakko on päässyt töihin. Hänen mukaansa ylioppilaskunnalta tarvittaisiin rahoitusta jopa viisi miljoonaa euroa. - Anton Rinta-Jouppi, teksti & kuva

ISYY:n eduvalvontasihteerit Piia Tiainen ja Pekka Koivaara huolehtivat siitä,

että opiskelijaa ei vedätetä.

Kevään aikana rakennusprojektin painopisteeksi on muodostunut ”Portti” nimellä kulkeva rakennushanke. ”Suunnittelemme sitä Joensuun kampukselle Haltia rakennuksen läheisyyteen. Kaavoitus vahvistetaan todennäköisesti vuonna 2018. Suunnitelmissa on esimerkiksi liiketiloja kuten parturi, kauppa tai klubi, opetustiloja, opiskelija-asuntoja ja kokoustiloja. Mitään tosin ei ole vielä lopullisesti päätetty, sillä rahoitus, jota tarvitaan noin 25 milj. euroa, on vielä auki. Tästä summasta ainakin 20 prosenttia eli 5 miljoona euroa, pitäisi tulla ISYY:ltä oman pääoman ehdollisena rahoituksena ja loput esimerkiksi lainan avulla. Omaa rahoitusosuutta voitaisiin rahoittaa myymällä liiketiloja tai myymällä puolet opiskelijaasunnoista. Liiketiloille löytyy kyllä kysyntää paikallisilta yrityksiltä. Opiskelija-asunnoista taas voisi olla kiinnostunut esimerkiksi hollantilainen yritys Student Hostel”, konsultti Ilkka Kakko sanoo. Oleellinen tekijä hankkeen etenemisen kannalta on SYK, sillä sen tontille rakennus tulisi. ”SYK ei neuvottele mistään, ennen kuin laskelmat ja selvitykset ovat paperilla. Tavoitteenani on saada ne tehtyä toukokuun loppuun mennessä, kun nykyinen sopimukseni loppuu”, Kakko suunnittelee. Rakennusprojektin vetämistä varten ISYY:n hallitus on ottanut vanhan osakeyhtiön käyttöön. Varsinainen kehitysyhtiö siitä aiotaan tehdä seuraavassa edustajiston kokouksessa, kertoo ISYY:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Nivala: ”Osakeyhtiölle pitää perustaa uusi toimiala, jotta se voi aloittaa toimintansa. Lisäksi edustajiston pitää päättää siitä, miten ja ketkä yhtiön hallitukseen valitaan”. Edustajiston

tulisi Nivalan mukaan käydä myös keskustelu kehitysyhtiön roolista tulevaisuudessa. ”Tietty autonomia kehitysyhtiöllä on mielestäni tärkeää. Edustajisto voisi päättää isoista linjoista, mutta kaikki muu kuuluisi sitten kehitysyhtiön vastuulle. Syy tähän on edustajiston nopea vaihtuvuus ja sen mukanaan tuoma epävarma päätöksenteko. Tämän takia yritykset ja pankki eivät halua tehdä yhteistyötä ISYY:n kanssa, vaan sen alaisuudessa toimivan yrityksen kanssa.”

Kommentti

Mutta mitenkäs ne itse asunnot? Kampuskehittäminen tähtää opiskelijayrittäjyyden synnyttämiseen, mikä on hieno ja tavoiteltava asia. Ylioppilaskunnan aloittaman projektin tarkoitus oli kuitenkin alun perin opiskelija-asuntojen rakentaminen ja siitä nimikin – ”Oma Koti Kullan Kallis”. Päävetäjä Ilkka Kakko toteaa nyt, että ”OKKK on jäänyt hieman taka-alalla ja ne opiskelija-asumisen uudet muodot tulisi siinä Portin yhteydessä. En näillä aikamääreillä ja raameilla ehdi tehtävässäni siihen oikein muuten vaikuttamaan”. Kuopiossa projektia viivästyttää kaavoituksesta tehty valitus. Opiskelija-asunnot eivät ole ehkä maailman paras bisnes, mutta sitä ISYY lähti vuonna 2015 jäsenilleen tavoittelemaan. Siihen oli selkeä syykin: asunnoista on huutava pula ja tilanne vaikeutuu vuonna 2018, kun Savonlinnan kampus siirtyy Joensuuhun. Tämä olisi syytä pitää kirkkaana mielessä, kun visioidaan tulevaa. Anton Rinta-Jouppi

Opiskelijayrittäjyys uuteen nousuun OKKK:n alle on syntynyt myös pienempi kampuskehittämishanke. Kampuksen kehittämishankkeen päävetäjä, konsultti Ilkka Kakko, kertoo yllättäen, että kampushankkeen toiminnallinen päätavoite on muuttunut opiskelijayrittäjyyden tukemiseksi: ”Tarkoituksenamme on perustaa tänä keväänä Joensuuhun Competence Platform -yhteisö. Pyrimme löytämään yrittäjyydestä, ideoinnista ja projekteista kiinnos-

6

Uljas 2 | 24 02. 2017

tuneen ”heimon”, jolle löytyisi oma tila tukikohdaksi. Lisäksi otamme käyttöön Part-Up -sovelluksen. Mukaan halutaan myös AMK-opiskelijoita ja Joensuu Entrepreneurship Society:n jäseniä. Tavoitteena on ainakin 300 hengen ekosysteemi. Kuopioon Part-Up saataisiin myös ensi syksyyn mennessä.” Competence Platformilla on myös toinen tärkeä tehtävä, kertoo Matti Nivala:

”Se voisi tuottaa ideoita kampuksen kehittämiseen. Esimerkiksi Porttia voidaan ideoida tämän avulla.” Itse Part-Up -sovellus on tämän vuoden ilmainen, mutta maksaa jatkossa. ”Hinta on 7500 euroa per vuosi”, Nivala tarkentaa. Anton Rinta-Jouppi


Etsin

Kolumni | Historia ja naisten historia

Tieteen mieshistoria

Kirjan ensimmäinen nainen on Nettie Stevens,

joka keksi X ja Y -kromosomien olemassaolon samanaikaisesti mutta toisistaan tietämättä Edmund Wilsonin kanssa. Stevens mainitaan Wilsonia ylistävän alaviitteen viimeisen virkkeen sivulauseessa, jossa hänen nimensä on kirjoitettu väärin Nellie.

”Jos emme halua katsoa historiaa toisin, kuinka voimme koskaan muuttua?

koetaan marginaaliseksi. Miesten historia on historiaa ja naisten historia naisten historiaa. Seksismi on lähes aina tiedostamatonta, ja siksi

sitä onkin niin vaikea myöntää. Voi olla vaikea löytää ihmistä, joka allekirjoittaisi väitteen: ”Naisten tekemä työ ei ole mainitsemisen arvoista, tai jos on, niin jonkun miehen työn ohella”. Tahattomana piiloviestinä väite on hämmästyttävän yleinen. Palatakseni biologian historian kurssiin, kaikki kurssikirjassa esitellyt naiset (kaikkiaan neljä) mainitaan jonkun miehen työn puolesta puhujina tai kollegoina. Tyypillisin argumentti feminististä kritiikkiä vastaan on pyrkimys rationalisoida seksismiä tai näyttää se neutraalissa valossa. Seksististä oppimateriaalia voidaan puolustaa toteamalla, että sukupuolta ei ole mielekästä korostaa tai että on vain sattumaa, että kirjallisuus paneutuu lähinnä miehiin. Tutkijan ihanteena lienee kuitenkin kriittisyys.

Tutkimuksessa tulisi aina huomioida, että jonkin asian yleisyys ja tavanomaisuus ei tee siitä neutraalia ja rationaalista. Ystäväni sanoi kerran, että historia kertoo loppujen lopuksi aina omasta ajastamme. Jos emme halua katsoa historiaa toisin, kuinka voimme koskaan muuttua? Tähti Oksanen

Opiskeleva nuoriso saadaan ulkoilemaan liikuntailtapäivänä ainoastaan aiheuttamalla yliopis-

Historialliset kisat

Pasi Huttunen

Älä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09

avoimuutta.

KUOPIO Ystävänpäivänä Amican herkullisten sydänmunkkien kaloreita pääsi polttamaan yksin tai ystävän kanssa Liikuntailtapäivän riennoissa. Kuopiossa tarjolla oli muun muassa jääkiipeilyä, laskettelua, ratsastusta sekä juoksukoulua. Juoksun saloihin opiskelijoita opasti Sykettä-liikuntatunneilta tuttu ohjaaja Aino-Kaisa Piironen. Onnistuneen juoksulenkin avainsanoiksi paljastui muun muassa rullaus ja rentous. Luennoilta ei tarvinnut lintsata urheilun vuoksi, sillä liikuntailtapäivä on rehtorin päätöksellä vapautettu opetuksesta.

Pasi Huttunen, teksti & kuva

sessi lähti liikkeelle kun S-pankki ei myöntänyt Viron kansalaiselle verkkopankkitunnuksia ja hän vei asian käräjille. Opiskelijoiden kannalta asia on merkittävä. Etenkin ulkomailta Suomeen tutkintoaan tekemään saapuvien opiskelijoiden kannalta on tärkeää saada verkkopankkitunnukset, koska se paitsi helpottaa huomattavasti pankkiasioiden hoitamista voi verkkopankkitunnuksilla tunnistautua useissa verkkopalveluissa. EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevat ovat edelleen pankkien armoilla.

Tekstaripalsta On täysin johdonmukaista UEF:n salamyhkäisen tiedonpimittämisen kanssa, että UEF yrittää streamauksen lopettamisella rajoittaa myös ISYY:n toiminnan

Rakkaudesta liikuntaan

Kirjiottaja kirjoittaa siitä, mistä unelmoi.

Pankkien myönnettävä tunnukset EU-kansalaisille Pankkien on jatkossa myönnettävä verkkopankkitunnukset EU- ja ETA-maiden kansalaisille jos niillä ei ole lakiin perustuvaa syytä olla niin tekemättä. Aiemmin pankit vetosivat pelkoihin rahanpesusta ja terrorismista eivätkä välttämättä myöntäneet verkkopankkitunnuksia, jos anojalla ei ollut suomalaisen viranomaisen myöntämää henkilöllisyystodistusta. Tuoreen korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan pankkien on hyväksyttävä minkä tahansa EU- tai ETA-maan viranomaisen myöntämä henkilöllisyystodistus. KHO ryyditti päätöstään vielä 5000 euron uhkasakolla, jos pankit eivät noudata määräystä. Oikeuspro-

JOENSUU Yle jalkautui maineikkaan keskusteluilta-konseptinsa kanssa myös Joensuuhun Kerubiin 2. helmikuuta. Vihapuheillassa keskustelu oli korostetun maltillista ja rauhallista. Bloggari Janne ”Rysky” Riiheläinen, kaupunginvaltuutettu Sampsa Jääskeläinen (ps.), Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistyksen kehittäjäkoordinaattori Henna Middeke ja vuoden pakolaismies, yrittäjä Ali Giray eivät juuri haastaneet toisiaan. Jos odotti matsia, pettyi. Onko niin, että juoksuhaudat eivät ole enää yhtä syvät?

Maiju Pohjolainen, teksti & kuva

Suomessa on jonkin verran kiinnitetty huomiota historian oppikirjojen mieskeskeisyyteen. Oppikirjojen tekijät ovat kertoneet naisten esiintuomisen olevan haasteellista (HS 9.2.2015). Valitettavasti elämme siis edelleen maailmassa, jossa perinteet ja normit kirjoittavat historiaa. Naisista on vaikeampi kirjoittaa, koska aiempi tutkimus on vähäistä. Ja koska naisista ei kirjoiteta, heidän vaikutuksensa

Viha loisti poissaolollaan Pasi Huttunen, teksti & kuva

S

ukupuolentutkimuksen perusteiden tulisi kuulua kaikkien oppiaineiden perusopintoihin. Ajatus tulee mieleen luettuani pakollisiin opintoihini kuuluvan biologian filosofiaa ja historiaa käsittelevän kirjan Thinking about Life (2008). Tiedemiesten nimiä ja saavutuksia perusteellisesti latelevan opuksen puoleen väliin päästyäni haluaisin huutaa: Hei haloo, missä ovat tiedenaiset!

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään

tolle palohälytys. Näin sen omin silmin. T. Pienviljelijä Polvijärveltä Jos se Tahvo ois instassa niin mä niin seuraisin sitä. t. Fuksi-97

JOENSUU Joensuussa tehdään opiskelijaurheilun pioneerityötä kun ensimmäiset Opiskelijoiden Curlingin SM-kisat järjestetään 17.-19. maaliskuuta. ”Kaikki vaan mukaan. Lajia voi käydä viiden euron kertamaksulla kokeilemassa kaksi tuntia, seura tarjoaa välineet ja perusteet saa varmasti haltuun siinä ajassa”, Leonid Yakovlev Joensuun curling ry:stä kehottaa. Innokkaita kokeilijoita riittikin runsaasti Liikuntailtapäivänä 14. helmikuuta. Curling näyttää absurdilta, mutta on lajina oudon koukuttava. Siinä vaaditaan tarkkuutta, voimaa ja strategista pelisilmää. ”Minua viehättää se ääni, joka kuuluu kun kaksi kiveä kolahtaa yhteen”, Yakovlev lisää.

Uljas 2 | 24.02. 2017

7


”Opiskelijan aika menee yhä useammin omasta perustoimeentulosta huolehtimiseen.

Opiskelijoilla tiukempi talous ja enemmän mielenterveysongelmia

Opiskelijaliittojen puheenjohtajat katsovat opiskelijoiden mielenterveysogelmien lisääntymisen johtuvan muun muassa siitä, että opiskelijat kokevat taloudellisen tilanteensa aiempaa

huonommaksi.

YTHS:n terveystutkimus kertoo karua sanomaa opiskelijoiden mielenterveydestä. Päihteiden käyttö on vähentynyt, mutta opiskelijan pää voi edelleen huonosti ja opinnot uuvuttavat. Pasi Huttunen, teksti & kuva Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet opiskelijoilla merkittävästi. YTHS:n 13. helmikuuta julkaistun terveystutkimuksen perusteella vain 66 prosenttia vastaajista koki henkisen hyvinvointinsa hyväksi tai erittäin hyväksi. 30 prosenttia vastaajista koki psyykkisiä vaikeuksia. Ongelmista yleisimpiä ovat jatkuva ylirasitus, keskittymisongelmat sekä univaikeudet. 33 prosenttia vastaajista koki runsaasti stressiä. Etenkin esiintymisjännitys näyttää olevan tutkimuksen

8

Uljas 2 | 24 02. 2017

perusteella kasvava ongelma. “Korkeakouluopiskelijoista yli kolmannes koki runsaasti stressiä. Psyykkiset ongelmat sekä opiskeluuupumus ovat yleistyneet vuodesta 2000 alkaen, erityisesti miehillä. Kaikki muut tutkimuksen mittarit osoittavat myös yhtälailla opiskelijoiden mielenterveysongelmien yleistymistä. Nyt tarvitaan laajalla rintamalla panostuksia ongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja matalan kynnyksen tukeen sekä hyvää yhteistyötä

korkeakoulujen ja opiskeluterveydenhuollon välillä”, Suomen ylioppilaskuntien liiton ja Suomen opiskelijakuntien liiton puheenjohtajat Riina Lumme ja Anni Koivisto vaativat yhteisessä kannanotossaan. Neljän vuoden välein toteutettavan opiskelijoiden terveystutkimuksen perusteella opiskelijoiden toimeentulo on heikentynyt koko tämän vuosituhannen ajan. Vuonna 2000 8,9 prosenttia vastaajista totesi toimeentulonsa olevan erittäin niukka ja epävarma, mutta vuonna 2016 niin vastasi jo 13,7 prosenttia. Erityisesti opiskelijoiden taloudellista tilannetta huonontavat kasvavat asumiskustannukset. ”Opiskelijan aika menee yhä useammin omasta perustoimeentulosta huolehtimiseen. Tämä huomioon ottaen

ei ole ihme, että opiskelijoiden mielenterveys rakoilee ja opiskelu uuvuttaa. Näihin hälyttäviin lukemiin on nyt herättävä”, Lumme sanoo. Terveystutkimuksen perusteella opiskelijoiden yksinäisyys on lisääntynyt tasaisesti ja kontaktin saaminen opiskelukavereihin ja ihmisiin yleensä on yhä useammalle vaikeaa. Päihteiden käyttö opiskelijoiden keskuudessa on vähentynyt hiljalleen, tosin miesten joukossa nuuskan käyttö on lisääntynyt. Seksuaalisesta väkivallasta on kysytty vasta vuodesta 2012 alkaen. Silloin 6,6 prosenttia kertoi kokeneensa seksuaalista väkivaltaa. Vuonna 2016 vastaava luku oli 10 prosenttia.


PE 14.7.

Nyt kolme kokonaista päivää! Joensuu 14.-16.7.2017 ilosaarirock.fi

IMAGINE DRAGONS

USA

Mew \ Millencolin Insomnium & \ JVG DEN

SWE

Joensuun Kaupunginorkesteri

LA 15.7.

Poets of the Fall \ S-Tool \ MC Taakibörsta Pariisin Kevät \ Jenni Vartiainen + more

THE HELLACOPTERS HALOO HELSINKI!

SWE

MØ \ Snakehips Zeke \ Disco Ensemble Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus DEN

UK

USA

Turmion Kätilöt \ Töölön Ketterä \ Huoratron \ Gettomasa Helsinki-Cotonou Ensemble \ Lihamyrsky y Karri Koira! + more

SU 16.7.

¡

PIXIES \ ROYAL BLOOD ULTRA BRA USA

UK

Parov Stelar \ Rag’n’Bone Man Leprous \ Vesala AUT

UK

NOR

Sonata Arctica \ Teflon Brothers \ Wasted \ Evelina Jarkko Martikainen & Luotetut Miehet \ Ellinoora Oranssi Pazuzu \ Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani + more

Liput: 1 pv alk. 69 € \ 2 pv alk. 99 € \ 3 pv alk. 129 € Ennakko: Lippu.fi \ Tiketti \ ilosaarirock.fi/liput

Uljas 2 | 24.02. 2017

9


Kuntavaalit

Onko kuntavaaleissa opiskelijapuoluetta? Opiskelijat petettiin eduskuntavaaleissa, mutta kuntavaaleissa puolueilla on tilaisuus päästä takaisin opiskelijoiden suosioon. Tenttasimme puolueilta, miksi opiskelijan pitäisi kannattaa juuri heitä. – Niina Turunen, teksti & Pasi Huttunen, kuvitus

O

timme selvää, miksi opiskelijan kannattaisi olla kiinnostunut kuntavaaleista. Puolueiden edustajat kertovat, miksi opiskelijan kannattaa äänestää juuri heitä ja lähteä jopa ehdolle puolueen listalla. Opiskelijat vaativat kenties hiukan tavallista enemmän taivuttelua sen jälkeen kun hallituspuolueet pettivät edellisten eduskuntavaalien alla antamansa koulutuslupaukset. Piraattipuolue ajaa perustulojärjestel-

mää, jossa jokainen täysi-ikäinen saisi vastikkeettomasti tietyn summan rahaa tililleen kuussa. Puolue vastustaa koulutukseen tehtyjä leikkauksia sekä tukee joukkoliikennettä ja terveyskeskusmaksujen alentamista. ”Politiikkamme ei perustu vasemmisto-oikeisto-ajatteluun, vaan käsittelemme asiat tieteen ja tiedon pohjalta. Kaiken yksityisen tiedon tulee pysyä yksityisenä, kun taas kaiken hallintoon liittyvän tulee olla vapaata ja avointa”, Piraattipuolueen puoluesihteeri Pekka Mustonen kertoo. Puolue esittää opiskelijoiden asuntopulan ratkaisuksi uusien asuntojen rakentamista sekä pohtii palkkatuen

mahdollisuutta opiskelijoiden työllistämiseksi. Suomen kommunistinen puolue pai-

nottaa, että sen ehdokkaat eivät ole myytävänä, eikä se tee pääomaa hyödyttäviä kompromisseja. Nykypolitiikan suuntaan luvataan selkeää muutosta. ”SKP pitää tärkeänä tasa-arvoisia mahdollisuuksia opiskella myös korkeakouluissa riippumatta varallisuudesta. Tähän sisältyy myös riittävä opintojen ja opiskelijan tukeminen taloudellisesti”, Siilinjärvellä ehdokkaana oleva UEF:sta valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteri Susanna Rissanen sanoo. Kohtuuhintaisten asuntojen tarjonnan lisäämiseen puolueella on suoraviivainen konsti: kunnan oma asuntotuotanto. Lisäksi puolue palauttaisi vuokrasäännöstelyn. Työllisyystilanteen parantaminen onnistuisi SKP:n mukaan toisella yhtä suoraviivaisella konstilla. Kunnassa tulee siirtyä kuuden tunnin työpäivään. Kokoomuksen erityistä osaamisaluetta

ovat vetovoimaisuus, sivistys, hyvinvointi ja kaavoittaminen, jotka jäävät kuntiin soten siirtyessä maakuntiin. Uusien asuntojen saamista puolue edistäisi kaavoitusta parantamalla ja säätelyä purkamalla.

”Kokoomusta äänestämällä varmistat, että opiskelukaupungin päätöksenteossa näkyvät näiden asioiden arvostaminen. Meillä hommia tehdään yhdessä ja joukkoomme mahtuu erilaisia ehdokkaita. Opiskelijat katsovat tulevaisuuteen eivätkä pelkää muutosta – sellaisia ovat kokoomuslaisetkin”, piirihallituksen jäsen Jouni Holopainen perustelee. Vasemmistoliitto puolustaa pienituloisia

ja opiskelijoita politiikan kaikilla tasoilla. Puolue haluaa parantaa joukkoliikenteen toimivuutta ja kevyen liikenteen huomioimista. ”Tuemme opiskelijoiden työllistymistä tarjoamalla opiskelijoille enemmän harjoittelupaikkoja. Teemme aktiivista työllisyyspolitiikkaa sekä tiiviimpää yhteistyötä korkeakoulujen kanssa”, Joensuun Vihreän Vasemmiston puheenjohtaja Tuomas Hiltunen kuvaa. Asuntopulaa puolue helpottaisi lisäämällä julkista vuokra-asuntotuotantoa sekä lisäämällä kaupungin tonttienluovutusta sosiaaliseen asunnontuotantoon. SDP edistää tasa-arvoista koulutusta,

kohtuuhintaista asumista, saumattomia sosiaali- ja terveyspalveluita sekä kestä-


ISYY lobbaa vaaleissa asumisja työllisyysasioita Itä-Suomen yliopiston tärkeimpiä tavoitteita kuntavaalitaistossa on kasvattaa opiskelijoiden äänestysaktiivisuutta ja siten vaikuttaa opiskelijanäkökulman viemiseen valtuustoihin. ”Kuntapoliittista vaikuttamista tehdään yhteistyössä alueen opiskelijakuntien kanssa, sillä opiskelijoiden tarpeet ovat yhteiset koulutusasteesta riippumatta. ISYY:lle tärkeitä teemoja ovat opiskelijoiden työllistyminen,

edullisten asuntojen riittävä tarjonta sekä kestävä liikenneinfrastruktuuri”, ISYY:n puheenjohtaja Tahvo Kekkonen luettelee. Jotta opiskelijat jäävät opiskelupaikkakunnilleen valmistuttuaan, tulee alueen olla houkutteleva myös työnantajan ja yritysten näkökulmasta. ”Elinvoimainen opiskelukaupunki on myös opiskeluaikoina mieluisampi asuinpaikka, kun tarjolla on enemmän

vää ja toimivaa asuinympäristöä. ”Mielestämme on kuntakohtaisesti selvitettävä, voisiko käyttämättömäksi jääneitä tiloja muuttaa asuntokäyttöön tai hyödyntää uusia asumisen muotoja, kuten loft-asuntoja”, SDP:n järjestösihteeri Noora Kettunen kertoo. ”Kuntien tehtävä on toimia korkeakoulujen, yritysten ja julkisten palvelujen yhteistyöverkkoja. Harjoittelupaikan tarjoavan tahon on tarjottava työtehtäviä ja ohjausta, jotka vastaavat elinkeinoelämän asettamiin vaatimuksiin.

johtaja Anne Roponen kertoo. Puolue tukee kohtuuhintaista hyvin toimivalla asumisen tukijärjestelmällä. ”Asuntoja turvataan myös sillä, että kaupungit tukevat opiskelija-asuntojen rakentamista ja pitämällä vuokrat kohtuullisina”, Roponen kertoo.

Vihreiden keskeisiä teemoja ovat koulu-

tus ja sivistys. Puolue puolustaa koulutusta päiväkotien varhaiskasvatuksesta yliopistojen tutkimukseen asti. ”Haluamme panostaa koulutuksen laatuun ja siihen, että jokaisella on oikeus tasa-arvoiseen koulutukseen. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mihin suuntaan kuntien päätöksentekoa viedään”, Savo-Karjalan Vihreiden puheen-

Kristillisdemokraatit on järjestelmällises-

ti ajanut ammatillisen koulutuksen säästöjen perumista sekä tehnyt aloitteen perheellisten opiskelijoiden huoltajalisän saamiseksi opintorahaan. ”Kannatamme yleisen vuokratason alentamista etenkin opiskelijoille suunnatuissa asunnoissa, joita tarjoavat ammattiliitot ja osa valtaa pitävistä puolueista”, KD:n Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Maija Silvennoinen kertoo. Opiskelijan kannattaisi lähteä ehdolle, sillä pienessä puolueessa on helppo vaikuttaa ja saada äänensä kuuluviin. KD tukee työllistymistä järjestämällä harjoittelupaikkoja ja mahdollistamalla erilaista yrittäjyyttä. Perussuomalaiset haluaa kehittää kau-

punkien asuinympäristöä ja palveluita. Koska puolueen organisaatiorakenne on matala, opiskelijoilla on mahdollisuus nousta puolueessa merkittävään asemaan. Kuka tahansa puolueen jäsen voi

työmahdollisuuksia”, Kekkonen perustelee. ”Opiskelijoiden kannalta on äärimmäisen tärkeää, että myös liikunta- ja hyvinvointipalveluihin ja kulttuuriin panostetaan. Opiskelijat luovat itse jatkuvasti opiskelija- ja kaupunkikulttuuria, ja poliittisilla päätöksillä tätä voidaan merkittävästi tukea.” Niina Turunen

osallistua suoriin puoluekokouksiin. ”Pyrimme edistämään kunnallistasolla opiskelijoiden asuntojen saantia, palveluita ja yritysystävällisyyttä, joka vaikuttaa korkeakoulutettujen työllistymismahdollisuuksiin. Suhtaudumme myönteisesti asuntojen rakentamiseen ja keskusta-alueen kehittämiseen. Olemme olleet kaupunginvaltuustossa aktiivisessa roolissa ajamassa uusien asuntojen rakentamista ja tahtoisimme jatkaa työtä ensi valtuustokaudella”, Pohjois-Karjalan perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Jarno Lähteenmäki kertoo. Keskusta ajaa kaikkien etua eikä ole vain

eliitin tai keskiluokan puolue. ”Varsinkin Savonlinnan kampuksen siirtyessä Joensuuhun, opiskelijoilla on isoja ongelmia odotettavissa, ja haluamme ajaa niitä eteenpäin. Tavoitteenamme on, että myös opiskelijat pääsevät työryhmiin ja lautakuntiin”, Keskustan Matti Nivala kertoo. Nivala myöntää, että kaavoitus ja uudet opiskelija-asunnot tulevat olemaan iso haaste, mutta niihin Keskusta kuitenkin aikoo panostaa. Työllistymistä puolue edistäisi parantamalla yhteistyötä yliopiston ja ammattikorkeakoulun puolella.


IT

Ä-

SUO

MEN YLIOP

IST

O

Ä-

IST

O

IT O

IT

Ä-

IST

SUO

MEN YLIOP

MEN YLIOP

SUO

IT

Ä-

SUO

MEN YLIOP

IST

O

Euroopan parlamentin jäsen

PAAVO VÄYRYNEN

järjestää kevätkaudella 2017 Politiikan korkeakoulu -kurssin alle 30-vuotiaille nuorille. Ohjelmaan kuuluu kaksi viikonloppuseminaaria sekä vierailu Brysseliin. Kurssi on kokonaisuudessaan maksuton. Oppilaitoksen harkinnan mukaan osallistumisesta voi saada opintopisteitä tai korvaavuuksia. Vapaamuotoiset hakemukset pyydetään lähettämään 10.3. mennessä osoitteeseen susanna.junttila@paavovayrynen.fi. Hakemuksessa pyydetään kertomaan hakijan toiminnasta poliittisissa ja muissa järjestöissä sekä kiinnostuksesta osallistua poliittiseen toimintaan tulevaisuudessa.

HAE OPISKELEMAAN PALVELUALAN OPISTO KUOPIOON KEVÄÄN YHTEISHAUSSA! Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto 180 osp Ruokapalvelun osaamisala, kokki

Uljas 3/2017 on vaali- ja kaupunkinumero tavallista laajemmalla jakelulla. Lehti ilmestyy 29. maaliskuuta. valto.merta@uef.fi

Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto 180 osp Kotityöpalvelujen osaamisala, kodinhuoltaja Puhdistuspalvelujen osaamisala, toimitilahuoltaja Lisätietoja: www.paok.fi

Asemakatu 4, 70100 Kuopio | puh. 044 035 5623 info@paok.fi | www.paok.fi |   PAOKkuopio

12

Uljas 7 | 4. 11. 2016


Älyteknologia kertoo oletko ajokunnossa Oululainen Promilless-testi mittaa veren alkoholipitoisuutta syljestä, ja kertoo käyttäjälleen, voiko auton rattiin hypätä illan juhlinnan jälkeen. Testi on kertakäyttöinen, ja se perustuu biokemialliseen älypaperiteknologiaan. – Saara Närä, teksti ”Ensimmäinen tuotteemme on suunnattu ihmisille, jotka haluavat tehdä vastuullisia päätöksiä elämässään. Nämä ihmiset haluavat tietää, voiko auton rattiin hypätä turvallisesti juhlinnan jälkeen”, kertoo oululaisen startup-yrityksen Goodwiller Oy:n toimitusjohtaja Petri Särkelä. Yrityksen ensimmäinen tuote kantaa nimeä Promilless. Se on kertakäyttöinen promilletesti, joka mittaa veren alkoholipitoisuutta syljestä ja kertoo, onko veressä alkoholia yli 0,2 promillea. Vuonna 2013 perustetun Goodwiller Oy:n tavoitteena on kehittää uudenlaisia diagnostiikkatuotteita kuluttajamarkkinoille hyvinvointiin ja huolenpitoon keskittyen. ”Promilletestimme perustuu älypaperiteknologiaan. Se on kertakäyttöinen testiliuska, jossa älypaperille on painettu biokemiallisia antureita. Biokemialliset anturit reagoivat syljessä olevaan alkoholiin ja antavat värireaktion, kun analyysi tapahtuu”, Särkelä kertoo. Testiliuskassa on kaksi kontrollialuetta: Jos vain toinen niistä tummuu, on testin käyttäjä ajokunnossa, eli hänen veressään on alle 0,2 promillea alkoholia. Jos kummatkin alueet tummuvat, voi ajamisen suosiolla unohtaa. Särkelä kertoo Goodwiller Oy:n haluavan hyödyntää uusia ja innovatiivisia painomenetelmiä, joissa bioke-

miallista toiminnallisuutta voidaan painaa esimerkiksi muoville ja paperille. Promilless-testiä onkin kehitetty Oulussa yhteistyössä teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n kanssa. Särkelä puhuu myös painetusta älystä: Promilless on esimerkki biokemiallisesta painetun älyn ratkaisusta, mutta sitä voidaan hyödyntää myös esimerkiksi elektroniikan komponenteissa. Särkelän mukaan painettu äly sopii hyödynnettäväksi tuotteisiin, joissa on suuret tuotantomäärät, sillä se on edullista ja kustannustehokasta. Goodwiller Oy:n tekemien kuluttajatutkimusten mukaan 2/3 suomalaisista aikuisista on ollut tilanteessa, jossa alkoholipitoisuuden mittaaminen verestä olisi ollut tarpeellista. Promilletestille onkin ollut piilevää kysyntää: aiemmin helposti mukana kulkevaa, pätevää ja edullista keinoa veren promillepitoisuuden mittaamiseen ei ole ollut. Särkelä näkee myös opiskelijat potentiaalisena käyttäjäryhmänä promilletestille. ”Opiskelijat ovat paljon mukana juhlissa ja tapahtumissa, jossa tarjoillaan myös alkoholia. Tilaisuuksien jälkeen on hyvä pitää mielessä, miten toimitaan autolla ajamisen suhteen oikein ja vastuullisesti. Promilletesti on myös edullinen ja kulkee helposti mukana.” Lisätietoa Promilless-promilletestistä osoitteesta www.promilless.fi

Liikkuvan aivot toimivat paremmin Aivojen harmaa aine vaikuttaa päätöksentekoon, muistin toimintaan ja suunnitteluun. Uuden tutkimuksen mukaan hyvän kestävyyskunnon omaavilla miehillä saattaa olla sitä enemmän aivoissaan.– Saara Närä, teksti & kuva Uuden kuopiolaistutkimuksen mukaan kestävyyskunnosta huolehtiminen on hyväksi aivoille. Tutkimuksessa havaittiin, että hyvä kestävyyskunto on yhteydessä suurempaan aivojen harmaan aineen kokonaistilavuuteen miehillä, joilla on kohonnut muistisairauksien riski. Naisilla samaa ilmiötä ei havaittu. Harmaa aine on tärkeää monille aivotoiminnoille. Se vaikuttaa esimerkiksi päätöksentekoon, muistin toimintaan, asioiden suunnitteluun ja liikkumisen säätelyyn. Kestävyyskunnon yhteys aivojen toimintaan tunnetaan vielä heikosti ja tutkimus tuo siihen uutta tietoa. Uutta oli esimerkiksi se, että kestävyyskunnon yhteys aivorakenteisiin voi olla erilainen miehillä ja naisilla. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että kestävyyskunnosta huolehtiminen saattaa olla erityisen hyödyllistä varsinkin ikääntyvien miesten aivoterveyden kannalta. ”Tutkittavien määrä oli kuitenkin suhteellisen pieni, joten löydökset pitää varmistaa isommissa tutkimusaineistoissa, toteaa tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja”, väitöskirjatutkija Heikki Pentikäinen

Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitokselta. Vaikka tutkittavana olikin ikääntyneitä miehiä ja naisia, ei se silti tarkoita, ettei tutkimuksesta saatu tieto hyödyttäisi myös nuorempia. ”Muistisairauksille altistavat muutokset alkavat jopa 20-30 vuotta ennen kuin mitään muistisairauden oireita ilmenee. Elintapoihin panostaminen muistisairauksien ehkäisykeinona kannattaa jo hyvin aikaisessa vaiheessa – mitä aikaisemmin, sen parempi”, Pentikäinen toteaa. Pentikäisen mukaan liikunta, terveellinen ruokavalio, alkoholin kohtuukäyttö ja sosiaaliset suhteet ovat hyviä asioita toteutettavaksi koko elämän ajan. Väitöskirjatutkija ja terveystieteiden maisteri Pentikäinen on aloittanut väitöskirjaopintonsa Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksella vuonna 2012, valmistuttuaan Itä-Suomen yliopistosta vuotta aiemmin. Hänen väitöskirjansa kantaa työnimeä ”Kestävyyskunto, lihasvoima ja kognitio ikääntyneillä”, ja tuore tutkimus on väitöskirjan ensimmäinen osatyö. ”Työssäni en kuitenkaan pelkästään istu tutkijan kammiossani, vaan teen myös käytännön työtä esimer-

Elintapoihin panostaminen muistisairauksien ehkäisykei-

nona kannattaa jo aikaisessa vaiheessa. Esimerkiksi liikkuminen on kannattavaa koko elämän mittaisella akselilla. kiksi ohjaamalla tutkittavia omalla kuntosalillamme”, Pentikäinen nauraa.

Uljas 2 | 24.02. 2017

13


Ajassa Pääsykokeet

Miten pääsee sisään Tulevaisuus levällään ja haku päällä? Valmennuskurssista voi olla apua tai sitten ei. – Sini-Maria Melanen, teksti & kuva.

P

ääsykokeisiin luku alkaa olla yliopistoon halajavilla kuumimmillaan. Jotkut hakevat suoraan lukion penkiltä, toisilla opiskeluajoista saattaa olla jo aikaa. Alanvaihto on myös yleistymään päin. Oppimistekniikkoja on monia, mutta mikä on paras tapa valmistautua opiskeluelämän kenties suurimpaan koitokseen? Oppimisen mysteeri puhututtaa vuodesta toiseen ja opiskelumetodien suositukset tuntuvat vaihtelevan vähän väliä uusien tutkimustulosten ilmestyessä. Jotkut päättävät maksaa valmennuskursseista saadakseen preppausapua. Kurssien hinnat ovat kuitenkin usein tyyriitä. Pääsykokeiden haastavuus riippuu esimerkiksi alan haluttavuudesta. Itä-Suomen yliopiston kaikkein suosituin hakukohde keväällä 2016 oli Kuopion kauppatieteellinen tiedekunta, johon hakijoita oli yhteensä 1627. Pääsykokeisiin osallistuu tosin yleensä aina vähemmän ihmisiä. Aloituspaikkoja kauppatieteelliseen oli 50. Perinteisesti vaikeaa on ollut päästä lukemaan myös oikeustieteitä ja psykologiaa. Ortodoksinen teologia ja venäjän kieli ovat helpoimmasta päästä. Valmennuskursseja järjestävät nykyisin

monet eri tahot. Itä-Suomen yliopiston opiskelijat järjestävät esimerkiksi psykologian ja kauppatieteiden valmennuskursseja. Psykologian opiskelijoiden Skeemake kertoo nettisivuillaan, että

jopa 71 prosenttia keväällä 2016 sisäänpäässeistä oli joko osallistunut Skeemaken valmennuskursseille tai tilannut heidän valmistamansa itseopiskelumateriaalin. Puheenjohtaja Roope Rytkösen mukaan psykologia on muodikas ja mielenkiintoinen opiskeluala, jonka vuoksi hakijamäärät ovat sen mukaiset. ”Kun kilpailu opiskelupaikoista on kiivasta, halutaan omia onnistumisen todennäköisyyksiä luonnollisesti parantaa valmennuksen avulla. Valmennuskurssit ovat vakiinnuttaneet paikkansa koulutushakujen apuvälineenä ja hakijat osaavat omatoimisesti jo kysellä kursseja”, Rytkönen kommentoi. Kurssille osallistuminen voi lisätä hakijan sitoutumista päämäärätietoiseen opiskeluun. Lisäksi kursseilla on mahdollista verrata omaa tasoa muihin hakijoihin ja saada näin tietoa, missä vaiheessa oma valmistautuminen on menossa. Viime keväänä psykologian pääsykoe koki suuren muutoksen, kun kokeeseen lisättiin tilastotieteen osio. Itä-Suomen yliopiston ”etuna” tai erikoisuutena oli aikaisemmin psykologiaan ja filosofiaan painottunut pääsykoe. ”Tilastotieteen vuoksi haimme viime keväänä apuvoimia Jyväskylän psykologian opiskelijoilta, joilla oli jo vuosien kokemus tilastomatematiikasta valintakokeessa. Tänä keväänä tosin näyttää siltä, että Joensuun valintakokeen tilastotieteen osuus muuttuu yhä enemmän Jyväskylästä eroavaksi.”

Ei ole tavatonta, että pääsykokeisiin

luetaan monena vuotena peräkkäin. Osa hakijoista pääsee sisään pelkän pääsykokeen, osa ylioppilastodistuksen ja pääsykokeiden yhteispistemäärällä. Pänttäämiseltä säästyy kuitenkin vain harva. Sonja Lukkarinen pääsi opiskelemaan yhteiskuntamaantiedettä toisella yrittämällä. Tällä hakukerralla avuksi otettiin valmennuskurssin itseopiskelumateriaalit. ”Maksoin materiaaleista muistaakseni 60-70 euroa. Niistä sai oppia opiskelutekniikoista ja tiivistelmiä aiheista pääsykokeisiin lukemisen tueksi. Omiakin muistiinpanoja oli kotona joka paikka täynnä”, Lukkarinen muistelee.

yliopiston äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaine. Luin toki tämän yliopiston pääsykoekirjan pari kertaa läpi, josta oli toki hyötyä Itä-Suomen yliopiston pääsykokeissa.”

Helpot ja vaikeat UEF:ssa Vaikea päästä: Kauppatieteet, Kuopio; Kaup-

patieteet Joensuu; Lääketiede Kuopio. Helppo päästä: Ortodoksinen teologia - kirk-

komusiikki, Joensuu; Ortodoksinen teologia - kirkko ja kulttuuri, Joensuu; Venäjän kieli, Joensuu.

Äidinkieltä ja kirjallisuutta opiskelevat

Oski Vidgren ei puolestaan valmistautunut pääsykokeisiin lainkaan ja pääsi sisään ensimmäisellä hakukerralla. ”Ensisijainen valintani oli erään toisen

Laskelmat on tehty Itä-Suomen yliopiston

vuoden 2016 hakijatilastojen mukaan. Mukaan ei ole otettu maisterihakuja eikä avoimen väylän kautta tehtyjä hakuja.

Amiksestakin pääsee yliopistoon Yliopisto-opiskelut eivät välttämättä edellytä ylioppilastutkinnon suorittamista. Sisään voi päästä myös ammatikoulupohjalta. Vaikeusaste saattaa kasvaa, mutta aiemmasta koulutuksesta on usein myös hyötyä. – Laura Väänänen, teksti

P

erinteisin ja suosituin reitti yliopistoon kulkee lukioopintojen sekä ylioppilastutkinnon suorittamisen kautta. Tämän joukon jatkona yliopistossa opiskelee ammatillisen koulutustaustan omaavia opiskelijoita. Itä-Suomen yliopistossa Joensuun kampuksella kulttuuritieteitä, yhteiskuntatieteitä ja kauppatieteitä opiskeleva Juhani Schroderus on peruskoulun lisäksi opiskellut ammattikoulussa sekä maanpuolustuskorkeakoulussa. “Sillä ei tänne hakiessani ollut juuri merkitystä, haenko yliopistoon vai takaisin ammattikouluun, tahdoin vaan päästä opiskelemaan itselle mielenkiin-

14

Uljas 2 | 24 02. 2017

toisia aineita. Yliopistoon hakeminen ei ollut itselleni koskaan välttämättömyys”, Schroderus kertoo. Monella alalla ensimmäiset kurssit ovat

puhtaasti lukion kertausta, kun taas toisaalla odotetaan opiskelijoiden jo osaavan ( ja muistavan) lukiossa käydyt asiat. Paljon riippuu tietysti myös opiskelijan omasta motivaatiosta sekä työpanoksesta opiskeluun. “Opiskelu on itselle ollut varmaan hieman vaikeampaa kielten takia”, Schroderus toteaa. “Kielitaidon ollessa hieman lukiolaista heikommalla tasolla, joutuu niihin käyttämään hieman enemmän resursseja,

joka puolestaan vaikuttaa muihin opintoihin”, hän jatkaa. Yliopistoon haettaessa valinnan alkupisteet tulevat suomalaisen ylioppilastodistuksen arvosanojen perusteella. Ylioppilastutkinto antaa myös ensisijaisesti hakukelposuuden yliopistoon. Jos ylioppilastutkintoa ei ole suorittanut, hakukelpoisuuden korkeakouluun antaa ammatillinen tutkinto. Tässä tapauksessa opiskelijan valinta yliopistoon perustuu pelkästään menestykseen valintakokeessa. Useilla aloilla opiskelun aloituspaikkoja on varattu hyvin valintakokeissa menestyville, joten pääsy yliopistoon tätä kautta on aivan mahdollista.

Lukio-opiskelu on laajasti yleissivistävää ja valmistaa osin myös opintoihin yliopistossa. Silti myös ammatilliset opinnot voivat olla avuksi korkeammalla asteella opiskeltaessa, riippuen tietysti paljon alasta jota on aiemmin opiskellut. “Itse voin soveltaa aikaisempia opintoja yllättävän hyvin. Opiskelen sivuaineena johtamista ja voin peilata aikaisempia opintojani ja kokemuksiani suoraan siihen”, Schroderus sanoo. ”En kuitenkaan koe varsinaisesti, että aikaisemmat opintoni olisivat valmistaneet minua suoraan yliopistoa varten. Ammattikoulussa opetetaan onneksi sellaisia perusvalmiuksia, joita tarvitaan myös yliopisto-opinnoissa.”


Kuka päättää kansallisomaisuudesta

Jani Kykkänen ja Juho Pulkka kritisoivat gradussaan suomalaista kaivoslainsäädäntöä pahasti vanhentuneeksi ja tuhoisaksi. Nykylainsäädäntö mahdollistaa periaatteessa kenelle tahansa yksinoikeuden yhteisen maaperän hyödyntämiseen. – Reeta Kankaanpää, teksti & pixabay, kuva. Kansa kokee kaivannaiset yhteisenä kansallisomaisuutena, jota tulisi vaalia ja käyttää harkiten. Asiakirjat puolestaan korostavat kaivannaisteollisuuden tarjoamaa työtä. Jani Kykkänen ja Juho Pulkka kirjoittivat yhteisen pro gradu –tutkielman suomalaisen kaivannaisteollisuuden sosiaalisesta kestävyydestä. Tarkastellut media- ja asiakirja-aineistot kertovat hyvin erilaisen viestin. Kykkänen ja Pulkka pyrkivät nivomaan kaivannaisten käyttämisen ja vaalimisen commons –käsitteen ympärille. Commons tarkoittaa yhteisesti jaettua, esimerkiksi yhteistä maata tai resurssia. Se on siis yhteisöllinen käsite, jossa yhteisen jakaminen ei ole nollasummapeliä, vaan kyse on monille osapuolille mahdollisista samanaikaisista oikeuksista. Luontoarvoja ja kaivannaisia ei voida

erottaa toisistaan ja toisen hyödyntäminen sulkee pois toisen täysipainoisen

”Olisi silkkaa hulluutta myydä laitos, joka tuottaa omistajilleen tuloa. hyödyntämisen. Tasapaino näiden välillä voidaan löytää varmistamalla, että toiminta on sosiaalisesti kestävää. Puhutaan sosiaalisesta toimiluvasta. Kykkänen ja Pulkka eivät ole kaivannaisteollisuutta vastaan. He toivovat sellaista sääntelyä, että se muuttuisi ympäristötietoisemmaksi. ”Myös kansainvälistä yhteistyötä tulisi lisätä, että sääntely olisi edes jossain määrin yhteismitallista. Nyt kaivosteollisuuden toimijat tulevat Suomeen, koska täällä on hyvä infra ja Suomen järjestelmää on helppo hyödyntää”, Pulkka kertoo. Nykyinen kaivoslaki mahdollistaa sen,

että käytännössä kuka vain pystyy tekemään valtauksia ja hyväksikäyttä-

mään esiintymiä. Mikäli valtaukselta löytyy kaivosmineraaleja niin paljon, että esiintymän varaan voidaan todennäköisesti perustaa kaivos ja ylläpitää kaivostoimintaa, on valtaajalla oikeus saada alueelle määrätyksi kaivospiiri ja siten saada oikeus kaivosmineraalien hyväksikäyttämiseen. ”Tällä hetkellä sote- ja maakuntahallintoasiat puhuttavat niin paljon, ettei paikallisesti vaikuttava kaivostoiminta nouse tarpeeksi merkittäväksi keskustelunaiheeksi Suomessa”, Pulkka toteaa. Suomen valtiolla on myös kirjattu visio siitä, kuinka suureksi kaivannaisala voi kasvaa ja kehittyä. Metallimalmien louhinnan arvioidaan kasvavan 70 miljoonaan tonniin vuoteen 2020 mennessä, vaikka se 2000-luvun alussa oli vielä neljä miljoonan tonnin tuntumassa. Räjähdysmäisen kasvun kauaskantoisia vaikutuksia ympäristölle voi vain arvailla. ”Kaivosomaisuuden mahdollistama työ on toki suomalaisille tärkeää mutta kun kaivos on tyhjennetty, työ loppuu. Lyhyiden voittojen tavoittelun sijaan olisi kyettävä toteuttamaan pitkäjänteisempää ja vastuullisempaa työ- ja ympäristöpolitiikkaa.” Työstä saatu palkka on louhinnan päättyessä jo käytetty elämiseen ja paikallisten vastuulle jäävät ympäristöongelmat. Kykkänen ja Pulkka eivät kuitenkaan

maalaile pelkkiä uhkakuvia. Heillä on esittää konkreettisia kehitysideoita lainsäädännön uudistamisesta kestävän ja tuottavan kaivostoiminnan synnyttämiseksi. Esimerkiksi kaivosveron käyttöönotto olisi heidän mielestä yksi konkreettinen toimenpide kohti oikeudenmukaisempaa kaivostoimintaa. Myös omistajuus puhuttaa. ”Jos ja kun nykyinen Terrafame saadaan tuottavaksi, sitä ei missään nimessä kannata myydä pois. Olisi silkkaa hulluutta myydä laitos, joka tuottaa omistajilleen tuloa.” Uljas 2 | 24.02. 2017

15


Authoritarian Populism a European Union faces a crisis of identity. It might have to trade some of the legislative effectiveness to a more democratic and transparent governance.– Barry Reddin, text & Pasi Huttunen, illustration

M

uch of the criticism heaped upon the European Union in recent times centres on the idea that it has become too slow, bloated and out of touch with the daily needs of the average citizen. The general political drift across the continent towards dynamic, conservative and increasingly authoritarian populism appears to be a sharp rebuttal to the maladroit and sluggish reactions of governments to the migrant crisis and the obdurate treatment of devastated countries in the wake of the 2008 financial meltdown. Nowhere was this better expressed than in the Brexit referendum which stunned politicians but has not, at least for now, lead to the anticipated catastrophe forecast by pro-EU parties: Britain’s AAA rating has been cut and the Pound Sterling is sitting at a 30 year low however stock markets have been buoyant since the Brexit vote. The FTSE 100 closed at a record high at the end of 2016, up 14.4% during the year and though the falling Pound has hurt importers it has been an unexpected boon for exporters and the tourism industry. However, Britain has yet to trigger the separation clause of the Lisbon Treaty (Article 50) and until it does so it is impossible to gauge the extent to which separation will affect the country. A large part of the ‘Leave’ campaign’s message during the run-up to the referendum highlighted the government’s intention to remain in the single market without exposure to the free movement of people yet according to former Finnish Prime Minister and current European Commission Vice-President, Jyrki Katainen, ‘The ’four freedoms’, as we call them – free movement of goods, of people, of capital and of services – are indivisible as fundamental principles of the EU and our Single Market.’ It now seems unlikely that anything other than a ‘Hard Brexit’ is available to the U.K. Brexit has left many ordinary citizens across

Europe bewildered no less so than in Finland where, according to Finnish MEP Miapetra Kumpula-Natri, ‘Reactions of the Finnish people have covered the whole scale from happy excitement to heart breaking despair[...] Some hope that as little as possible would

16

Uljas 1 | 27. 01. 2017

change and the UK would stay close - for example stay in the single market and allow freedom of movement.’ Brexit has also encouraged the growth of other exit movements across the continent including Finland’s own, FiXit, this, despite a 2015 survey in the European Commission report ‘’Austria, Finland and Sweden: 20 Years in the EU’’ which indicated that only Finland’s economic situation scored below 50% of participants as positive as a result of EU participation. Conversely, populist sentiment across the continent is driving a strong message that an alternative model to the current European collaboration is not only an option but a desired destination. Parties openly hostile to the EU are gaining in

power from Poland to Italy and even in France, a founding member of the Union, where antiEU sentiment has matured to a point where Marine Le Pen is expected to make the second round run-off in this year’s presidential election. The leader of the Front National has stated that if elected President her first foreign trip would be to Brussels to start dismantling

”The member states love to blame all sorts of things on the EU. France’s existing relationship with the European Union. So can populism remedy the problems manifested in the post financial crisis EU? Mr. Katainen believes that ‘Populism is the opposite of responsibility.’ When asked about his concerns regarding the rise of populist and right wing parties and groups across Europe and their advocacy for EU membership changes or withdrawals he said, ‘The future is not built on simple and easy truths, but the world has become a more complicated place. Therefore the solutions and decision-making have also become more complex. We have to accept that. Populists offer easy, simple and nice solu-


a Wake-up Call to Europe tions to difficult, complicated problems.’ Could the rise of the right and the emergence of Exit movements simply lie in an EU identity crisis, or rather a crisis of identity perception? According to Ms. Kumpula-Natri part of the problem is that ‘politicians in the member states love to blame all sorts of things on the EU. In Finland we’ve seen this with, for example, the nominee register for share owners and incorporation of the State Forest Enterprise. Even the government kept telling ”we have to do this because of the EU” - which was simply not true.’ Europe’s Byzantine institutions and Latinate

laws and directives coupled with dilatory responses have lead to a perception of a Brussels elite out of step with ordinary Europeans and calls for rapid change. In order to stave off further criticism the EU has been hastily embracing a method of speeding along legislation in closed door sessions known as ‘Trilogues’ which circumvent the often elongated debate and review stages that legislation passes through in order to become law. These closed door sessions are designed to prevent any possible grand-standing by MEPs during sensitive negotiation periods and allow legislation to be finalised much earlier in the process. The down side is that democratic oversight becomes stymied as neither the European Council nor the Parliament announces when these conferences take place and documentation from these sessions is not made available to the public. According to Harry Cooper, a former parliamentary assistant to the Chairman of the EU’s Internal Market Committee and now a journalist at the influential online news website Politico.eu, ‘’The issue is that there are no formal rules about how they [Trilogues] should be conducted, so it’s grown up over the years. Neither side wants them to be opened up because they’re a good way to keep most of the difficult discussions off radar.’’ This leads to another issue of transparency with the way draft laws are written and

presented. Due to the often technical aspects of draft laws many MEPs rely on the input of corporate lobbyists for insight granting them access to sensitive information beyond public scrutiny. Which begs the question, are MEPs myopic towards the picture this paints for ordinary, disillusioned citizens? According to Harry Cooper, ‘Some of them are aware, but most of them don’t realise they’re a new development. When I was in the parliament, it was taken as a given that discussions happened in trilogue, when in reality it’s nowhere mentioned in the Lisbon Treaty that this is how laws should be agreed.’ During the last legislative session alone it is estimated that there were 1,500 trilogue meetings leading to over 80 percent of Commission initiatives being adopted without the usual oversight. Still the representatives I contacted believe

Trilogues warrant support and not criticism with Ms. Kumpula-Natri saying, ‘If I compare them to the majority of political negotiations for example in Finland, the level of secrecy is about the same. Trilogues are even a bit more transparent since the Parliament, the Commission and the Council have all published their goals and positions before the negotia-

”The ’four freedoms’, as we call them – free movement of goods, of people, of capital and of services – are indivisible as fundamental principles of the EU and our Single Market. tions start.’ Another Finnish MEP, Mr. Petri Sarvamaa, agreed saying, ’The “Trilogue” mechanism has some flaws when it comes to democracy. On the other hand, without it, we wouldn’t get much done!’ Trilogues may be efficient and add to a faster, more responsive legislative body but they also add to the contention between citizens and the EUs institutions. They increase opacity in law making and provide easy ammunition for anti-EU populists. Perhaps it isn’t a question of the EU having a crisis of identity perception but rather of being trapped between legislating efficiently for an estimated 510 million people across 28 countries and governing effectively.


”Yleinen ajatus on edelleen, että ruoan kuljetuksella on suuret ympäristövaikutukset, vaikka todellisuudessa suurin merkitys on alkutuotannolla..

Lihatiskille harvemmin ja laatu mielessä WWF julkaisi Lihaoppaan, jossa lihatuotteiden ympäristöhaitat on tuotu esille. Se neuvoo, mitä lihatuotteita tulisi välttää, mitä suosia ja miten edes osan käyttämästämme lihasta voisi korvata kasvispohjaisilla tuotteilla. – Emilia Joronen, teksti & Pixabay, kuva

V

aikka vegaaninen ruokavalio ja erilaiset vegetarismit kasvattavat suosiotaan ja yhä useampi tuntuu viettävän ainakin yhtenä päivänä viikossa kasvisruokapäivän, on ihmiskunnan lihankulutus suurempaa kuin koskaan. Lihantuotanto ylikuormittaa ympäristöä muun muassa siitä johtuvat ilmastonmuutos ja ympäristöongelmat ovat paisuva ongelma. Onko lihaa mahdollista syödä ilman omantunnontuskia? Onko olemassa eettisesti tuotettua lihaa vai onko kasvisruokavalioon siirtyminen ainoa vaihtoehto? Lihaopas kertoo eri lihojen ympäristövaikutuksia ja vertailee niitä kasvisproteiinien ympäristövaikutuksiin. Lihaopas täydentää aiemmin julkaistuja Ruokaopasta ja Kalaopasta, jotka pyrkivät myös informoimaan lukijoitansa eri elintarvikkeiden ympäristöhaitoista ja tarjoamaan ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja käytettäväksi. Se on WWF:n sivuilta löytyvä sivusto, jossa on omissa lokerikoissaan eri lihatuotteet. Klikkaamalla lihatuotteen nimeä, saa esille infopaketin kyseisestä tuotteesta sekä suurimmat kyseisen lihan tuotantomaat. Klikkaamalla tuotantomaan nimeä pääsee lukemaan kyseisen tuotantomaan ympäristölle aiheuttamista haitoista. Lihat on lisäksi jaoteltu kolmeen eri kategoriaan sen perusteella, kuinka haitallisia ne ympäristölle ovat. Vaihtoehtoina kategorioissa ovat VÄLTÄ, HARKITSE ja KOHTUUDELLA. Naudanlihalla on Lihaoppaan mukaan

suurimmat haitalliset ilmastovaikutukset ja vesistöjä rehevöittävät päästöt. Etelä-Amerikassa ja muualla Euroopassa tuotettua naudanlihaa kehotetaan välttämään. Suomessa ja Ruotsissa tuotettua voi harkitusti toisinaan käyttää. Ympäristölle parasta olisi käyttää kohtuullisesti luomulihaa tai luonnonlaitumilla kas-

18

Uljas 2 | 24 02. 2017

selleen useammin kasviksia ja kestävästi pyydettyä tai kasvatettua kalaa. Lihaoppaan tavoite ei siis ole saada lihateollisuutta kokonaan lopetettua ja kaikkea kansaa käännytettyä kasvissyöjiksi, vaan lisätä tietoisuutta siitä, mitä lihaa kannattaa suosia ja mitä välttää. Lihaopas auttaa tekemään ympäristön kannalta parempia valintoja omalla lautasella. Höynälänmaan mukaan ruokavalinnat ovat ympäristön kannalta tärkeimpiä arjen valintoja. Tässä asiassa jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa joka päivä. Oman ruokavalionsa ympäristövaikutuksia voi vähentää vaihtamalla kulutustaan WWF:n Lihaoppaan punaisella merkityistä lihoista vihreällä merkittyihin vaihtoehtoihin. Höynälänmaa muistuttaa, että ympäris-

vatettua lihaa. Naudanlihan voi korvata kotimaisella riistalla, kuten hirven tai kauriin lihalla. ”Lihaoppaan tavoite on lisätä tietoisuutta lihankulutuksen ja tuotannon ympäristövaikutuksista. Yleinen ajatus on edelleen, että ruoan kuljetuksella on suuret ympäristövaikutukset, vaikka todellisuudessa suurin merkitys on alkutuotannolla eli kasvien ja eläinten kasvatuksella. Eläinperäisten tuottei-

den tuotantoon vaaditaan aina ensin kasvikunnan tuotteiden kasvatusta rehua varten, joten kasviperäisillä tuotteilla on lähes poikkeuksetta pienemmät vaikutukset ympäristöön kuin eläinperäisillä tuotteilla”, WWF:n Suojeluasiantuntija Stella Höynälänmaa sanoo. Hän kertoo Lihaoppaan pääviestin käyttäjille olevan ”vähemmän ja parempaa” eli lihatiskin valintojen lisäksi opas kannustaa kuluttajia valitsemaan lauta-

tön näkökulmasta tämä ei yksinään riitä, sillä lihan kokonaiskulutusta täytyy vähentää. Siksi WWF:n Lihaopas kannustaa korvaamaan osan lihasta ruokavaliossaan kasviksilla ja kestävästi pyydetyllä tai kasvatetulla kalalla. Lihan määrää voi ruokavaliossaan vähentää monin tavoin, esimerkiksi pienentämällä liha-annosten kokoja ja suosimalla pihvien ja paistien sijaan patoja ja keittoja, joissa lihan määrä on kohtuullinen. Oikeanlaisen lihan valinnan lisäksi Lihaoppaan Suosikategoria antaa hyviä reseptivinkkejä kasvisruokiin. Lihatuotevalinnoillaan voi vaikuttaa ympäristön hyvinvointiin. Nykyisellä lihantuotannolla ylikuormitamme ympäristöä, sillä noin 20 prosenttia yksilön aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä johtuu kuluttamastamme ruuasta. Lihaopas kannustaa kiinnittämään huomiota arkipäiväisiin ruokaostoksiin.

Lihaopas osoitteessa wwf.fi/lihaopas


Ajateltu

I

dyllisen tanskalaisen Østerskovin pihaan ajaa kaksi poliisipartiota sekä paloauto. Pihan poikki juoksee iso joukko 14–18-vuotiaita nuoria. He näyttävät juoksevan ajoneuvoja kohti. Muutama huutava Näkökulma | nuori hyppää roikEssee | kumaan ambulanssin sivuoveen ja Näkökulma | joku on kiivennyt ajoneuvon katolle hyppimään. Poliisit astuvat ulos rauhoittamaan tilannetta. Järkevimpiin mielenosoittajiin saadaan puheyhteys. Joku viedään käsiraudoissa partioautoon. Kuvattu kohtaus on roolipelin kautta simuloidusta mielenosoituksesta, jossa hätähenkilöstöksi opiskelevat saavat aidontuntuisen kokemuksen väärällä tavalla purkautuneesta joukkopaineesta. Raivoisasti mellakoivat nuoret ovat tanskalaisia Østerskov Efterskole nimisen iltapäiväkerhon live-roolipelaavia nuoria. Heidän mottonsa on: Scientia per ludum - knowledge through play. Englannin kielen käsite play sisältää leikkimisen sekä pelaamisen. Samalla tavoin toimii saksan kielen spiel. Suomen kielessä ei ole yleiskäsitettä, joka kattaisi molemmat. Leikin miellämme yleensä lasten maailmaan kuuluvaksi ja pelaamisen käsite sisältää niin flirtin kuin lauta- sekä videopelit. Leikin antropologia tutkii leikkivää ihmistä, lasta ja

”Leikkivä kyseenalaistaa ennakkoluulottomasti ja kokee kaikki näkökulmat tasa-arvoisina. varttunutta. Joidenkin mielestä leikki on todellisuuden karnevalisointia ja toisten mukaan mielikuvituksen laajentumista ja käyttäytymisen monipuolistumista. Antropologi Clifford Geertzille balilaisen kylän kukkotappelu leikkinä purki jännitteitä ja loi metafyysisen aidan päästäen hänet osaksi yhteisöä. Leikkejä on kaikkialla. Tietynlaiset katseet ovat leikitteleviä, toiset vakavuutta vaativia. Joidenkin mielestä vaikein leikki on vieraalla kielellä puhuminen ja länsimaissa yksi tunnetuimmista on shakki. Ensimmäisiä pöytäroolipelejä olivat sodissa käytetyt pöydille kaiverretut kartastot sekä painavat messinkinappulat. Klassinen esimerkki on Preussin armeijan upseerien pelaama kriegspiel 1800-luvun alkupuolelta. Aristoteleelle leikki oli lääkettä sekä sielun liikuntaa, työn vastakohta.

Elämä on leikki Pokemon Gon ja Tinderin kaltaiset arjen pelillistämisen sovellukset ovat sosiaalisen kontrollin välineitä, mutta samalla ne mahdollistavat vallattoman leikin. Leikkimällä voi testata sosiaalisia rajoja ja haastaa tutut mallit.

”Kunnollisuutta mittaava sovellus laittaa käyttäjänsä kilpailemaan toisia vastaan siitä, kuka on rehellisin, luotettavin ja tottelevaisin. kontrolloi matkaasi. Pokemon Go -peliin on piilotettuna lasten liikunnallista aktiivisuutta lisäävä keinovalikoima ja Tinder deittisovellus asettelee käyttäjänsä nättiin riviin ihmiskarkkikaupan hyllyille. Pelielementeillä voi tuottaa myös laajempia sosiaalisen kontrollin välineitä. Social Credit Score on Kiinassa suunniteltu järjestelmä, joka onnistuessaan pelillistäisi kansalaisen luotettavuuden ja kuuliaisuuden. Kiinan oikeusjärjestystä ja mediaa Oxfordin yliopistossa tutkivan Rogier Kreemerin mukaan kyseessä on alusta, joka kerää kansalaisen sosiaalisen tiedon pilvipalveluista, sosiaalisesta mediasta sekä erinäisistä mobiilisovelluksista ja pisteyttää käyttäjän. Kunnollisuutta mittaava sovellus laittaa käyttäjänsä kilpailemaan toisia vastaan siitä, kuka on rehellisin, luotettavin ja tottelevaisin. Leikin ja pelin määritelmät ja hyödyt

Nykypäivän tutkimus mutristaa huultaan näin jyrkälle kahtiajaolle. Kun lähdetään kahlaamaan leikin ja pelin tutkimuksen historiaa tulee aina vastaan leikin ja vakavuuden rajoja tutkinut kulttuuriantropologi Johan Huizinga ja varsinkin hänen teoksensa Homo Ludens, suomeksi Leikkivä ihminen (1938). Tutkimuksessa kuvaillaan kulttuurin syntyvän leikistä. Suomalainen leikintutkimus muistaa myös Yrjö Hirnin 1916 vuonna ilmestyneen teoksen Barlek, jossa Hirn tutkii leikin ja taiteen suhteita. Kirjailija Roman Schatzille leikkimisessä on kaksi puolta. Hän liittää leikkivään ihmiseen valovoimaisen hedonistin, joka tarjoilee mielihyvää kurjuuden sijaan, ”hassuttelee elämällään”. Leikkivän ihmisen varjossa on kuitenkin Schatzin mukaan anarkismin vivahde, sillä leikkivä kyseenalaistaa ennakkoluulottomasti ja kokee kaikki näkökulmat tasa-arvoisina. Joka tapauksessa hän valitsee homo ludensin tien, sillä ludensin leikkisä rakkaus saa muutkin homot innostumaan! Mitä olisi taide, ellei se olisi kurinalaista leikkimistä? Schatz kysyy.

hyvinvoinnin lisäämisen näkökulmasta. Toiset tarkastelevat ilmiötä yhtenä hallinnan keinovalikoimista, vaikka se ehkä tekeekin sen käyttäjää hauskuuttavalla tai muuten miellyttävällä tavalla. Akateemista keskustelua mustavalkoistavat Jane McGonigalin Reality is broken -kirjan kaltaiset teokset. Kirja on yksi kritisoiduimmista pelialan kompleksisia teorioita lätistävistä massamarkkinointiin tarkoitetuista oppaista. Se tunkisi mielellään videopelejä joka paikkaan koska “pelit pelastavat maailman.” Teoksessa on hyviä esimerkkejä siitä, kuinka videopelit voisivat tehdä asioista hauskempia, mutta kriittiset lasit ovat jääneet kirjoittajalta kotiin. Välillä hän sivuuttaa oman kenttänsä jo tekemät löydökset nojaamalla omiin mielipiteisiinsä. Teos on kirjaimellisesti ”epic” - sillä sama sana toistuu rikkinäistä todellisuutta kuvaavan teoksen melkein jokaisella sivulla. Kirja on hyvä muistutus siitä, miten tärkeää on olla kriittinen lukemistaan sekä näkemistään kohtaan – vaikka pelit olisivatkin oiva keino saada asioista paljon eeppisempiä!

Viime vuosina on käyty paljon julkista

Pelillistämistä koskevat kriittisempien

keskustelua pelillistämiseen (gamification) liittyen. Pelillistäminen tarkoittaa pelielementtien sisällyttämistä asioihin, joissa niitä ei ole aikaisemmin ollut. Useimmiten nämä ovat erilaisia digitaalisia sovelluksia. Jotkut näkevät asioiden ”peliksi tekemisen” hyödyt työpaikoilla sekä oppilaitoksissa varsinkin aktiivisuuden ja

koulukuntien tutkimukset tunnistavat, että pelillistämisen ideologiassa työskentelevät vanhat tutut uusliberalistiset mallit joiden tarkoituksena on muokata ihmisten käyttäytymistä haluttuun suuntaan. Kun pelin tai leikin halutaan muokkaavan ihmisen toimintaa, se tuodaan kapitalismin eteen. Juoksulenkkisi pelillistyy applikaatiolla, joka mittaa ja

riippuvat siitä mitä tutkitaan, keneltä kysytään ja millaisessa ajassa ja tilassa kulloinkin satumme olemaan. Leikkejä on kaikkialla mutta kaikesta leikistä ei tarvitse innostua. Toiset pelkäävät, että kun arjen asioista tehdään hauskempia, ne alentavat arvostusta arjen normeja kohtaan. He eivät lähde karnevalisoimaan tavallisia asioita, sillä juuri tavallisuus tekee niistä jokapäiväisen elämän turvallisimpia tukipilareita. Toiset taas haluavat ottaa riskejä, kokeilla ja hullutella. Hypätä laskuvarjolla jyrkänteeltä ja saada korvat kohisemaan verestä ja silmät kiiltelemään adrenaliinista. Leikistä ei tarvitse kitkeä riemukkuutta ja järkeä pois valtaan ja talouteen keskittyvällä analyysillä, kunhan epäkohdat osaa tunnistaa ja niistä kykenee keskustelemaan sopivan paikan tullen. Roolipelit mahdollistavat monimutkaisten tunteiden ja identiteettien kokeilemisen. Omia sosiaalisia rajojaan voi kuka tahansa lähteä kokeilemaan, kuten Østerskovin tapaus kertoo. ”Poliisiopiskelijat näyttivät olevan aidosti kauhuissaan tilanteen hallitsemattomuudesta”, kertoo iltapäiväkerhon työntekijä Morten Kjærgaard Tellefsen edukatiivisia pelejä käsittelevän luentonsa loppupuolella. Hätäkoulutus teki iltapäiväkerhon kanssa yhteistyötä: iltapäiväkerhon nuoret pääsivät riehumaan ja purkamaan tunteitaan ja opiskelijat kenties oppivat hallitsemaan hullua väkijoukkoa. Sonja Pöllänen Kirjoittaja on kulttuurintutkimuksen jatko-opiskelija

Uljas 2 | 24.02. 2017

19


”Suolen tuottamat välittäjäaineet voivat ainakin periaatteessa vaikuttaa aivoihin. Vaikutus ulottuisi tällöin niin ikään mielialaan, mutta tätä ei ole vielä voitu varmuudella todistaa.

Bakteereilla on asiaa Suoliston ja intuitiivisen ajattelumme välillä näyttää olevan kohtalonyhteys. Uuden tutkimuksen mukaan tieto aivojen ja vatsan välillä kulkee molempiin suuntiin. - Sini-Maria Melanen, teksti & Pasi Huttunen, kuvitus

S

uolisto on ihmisen suurin elin. Sen bakteerikantaa voidaan hoitaa tuotteilla, joihin on lisätty probiootteja. Monille ovat tuttuja probioottipitoiset jogurtit ja paljon matkustaville vatsan hyvinvointia edistävät pillerit. Laboratorio-olosuhteissa tuotetut probiootit ovat elimistölle suotuisia bakteereita, jotka vaikuttavat suoliston toimintaan. Suolen mikrobeilla on tosin tätäkin suurempi vaikutus kokonaishyvinvointiimme. Turun yliopistossa työskentelevä integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson on tutkinut vatsabakteerien vaikutusta aivoihin ja niiden kehitykseen. ”Suoliston bakteerit tuottavat välittäjäaineita, jotka siirtyvät verenkiertoon ja vaikuttavat muualla elimistössä. Tiedetään, että bakteerien osaset aktivoivat immuunijärjestelmämme toiminnan stressitilanteissa. Se kuinka bakteerit vaikuttavat aivojen toimintaan ei ole vielä selkeää”, Karlsson kertoo. Välittäjäaineet, kuten dopamiini ja serotoniini, vaikuttavat kokemuksiimme stressistä ja mielihyvästä. Suolistossa on bakteerien lisäksi runsaasti hermosoluja, joilla on kiertäjähermon kautta yhteys aivoihin. Tätä enteeristä hermostoa on kutsuttu myös ihmisen ”toisiksi aivoiksi”, vaikka se ei kykenekään aivojen tapaan tiedollisiin toimintoihin. Sekä suolisto että sen bakteerit vaikuttavat siis hyvinvointiimme. Suolessa on sata kertaa enemmän bakteereita kuin ihmisessä on soluja, mikä tekee aiheen tutkimisesta haastavaa. Yhteys keskushermoston ja suolen välillä voi Karlssonin mukaan kuitenkin avata ovia jopa mielenterveyden uudentyyppiseen edistämiseen. On tiedetty jo pitkään, että tieto kulkee

aivoista suoleen päin. Kun ihminen on vaikkapa jännittynyt, vatsa voi mennä sekaisin tai sinne voi ilmestyä perhosia. Uutta on kuitenkin se, että tieto kulkee molempiin suuntiin. Tällä akselilla kulkeva informaatio voi vaikuttaa päätöksentekoomme ja toimia intuition vastineena. ”Gut-feeling, jonka voisi rinnastaa

20

Uljas 2 | 24 02. 2017

myös intuitioon, on suoliston, keskushermoston ja muun elimistön yhteispelin tuotos. Mekanismi liittyy eloonjäämisvaistoon. Vaikka joku päätös saattaa tuntua järkevältä, vaisto saattaa olla eri mieltä.” Neurotieteilijä Antonio Damasion kehittämä teorian mukaan gut-feeling perustuu tunteiden ja tiedon prosessointiin, joka jättää kehoon muistijälkiä. Tiettyihin tilanteisiin liittyvät tunneperäiset muistijäljet nousevat esiin uusissa samankaltaisissa konteksteissa. Tiedostamattomasti käsitellyt asiat saavat aikaan fyysisiä reaktioita kehossa, jotka kertovat totuuden tilanteesta ennen kuin tietoinen mieli on ehtinyt tehdä rationaalisen päätelmän. Intuitio voi näin olla viisaampi kuin tietoinen minä – ilman ajatusta yliluon-

nollisista voimista. ”Päätöksenteko ei ole vain rationaalista, vaan myös tunnepohjaista.”, Karlsson vahvistaa.

tutkimuksessa syötettiin terveille ihmisille ”probiootticocktaileja”, jolla oli plaseboon verrattuna jonkin verran positiivista vaikutusta henkilöiden tunnesäätelyyn.”

Bakteerikantoja muokataan jo nyt teke-

mällä ulosteensiirtoja, vaikka varmaa tietoa niiden soveltuvuudesta spesifien sairauksien hoitoon ei ole. Suolen ja aivojen yhteydestä tiedetään niin ikään toistaiseksi vähän. Alustavat tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että suolen bakteereihin vaikuttamalla voitaisiin edistää vatsan terveyden lisäksi mielenterveyttä. ”Suolen tuottamat välittäjäaineet voivat ainakin periaatteessa vaikuttaa aivoihin. Vaikutus ulottuisi tällöin niin ikään mielialaan, mutta tätä ei ole vielä voitu varmuudella todistaa. Eräässä

Turun yliopiston luotsaamassa Finn-

Brain-tutkimuksessa koetetaan selvittää aivojen kehityksen ja suolen mikrobien yhteyttä. Pyrkimyksenä on selvittää, ovatko jotkut bakteerikannat suotuisampia aivojen kehitykselle kuin toiset. Eläinten pelkoreaktioita on jo pystytty muuttamaan ulosteensiirtojen avulla. ”Haaveena on, että pystyttäisiin hahmottamaan paremmin millä tavoin esimerkiksi masennusta tai ahdistuneisuutta voitaisiin lievittää bakteerikantaa muokkaamalla. Pitkällä aikavälillä tämä voi olla ihan mahdollinen skenaario.”


Kuinka valtaa käytetään Vaikka tupakan haittavaikutukset ovat olleet tiedossa jo vuosikymmeniä, päihteen käyttöä ei saada kuriin vaan se jopa kasvaa. Tupakkayhtiöt pitävät yhteiskuntaa ja kulttuuria kuristavassa otteessa. -Niina Turunen, teksti Tupakkateollisuus on paraatiesimerkki siitä, kuinka suuren vipuvoiman hyvin rahoitettu ja ammattitaitoinen lobbauskoneisto voi saada poliittisessa päätöksenteossa. Samat keinot ovat käytössä muillakin suurilla, kiistanalaisilla teollisuudenaloilla. ”Monet globalisaatiokriitikot ovat arvostelleet monikansallisia yrityksiä siitä, että ne ovat murentamassa demokratiaa rahavallan avulla eli vaikuttamalla päätöksentekoon ohi demokraattisen prosessin”, Heikki Hiilamo kertoo teoksessaan Maailma tupakkayhtiöiden vallassa. ”Tuskin kukaan voi olla hämmästelemättä tupakkateollisuuden kykyä hallita toimintaympäristöään, kosiskella kuluttajia ja tuottaa voittoa kaikissa olosuhteissa. Tupakkateollisuus on onnistunut manipuloimaan tieteen ja yleisen mielipiteen lisäksi tupakoinnin sosiaalisia ja kulttuurisia merkityksiä”, Hiilamo jatkaa. Tupakkateollisuus keksi ensimmäisenä

brändien voiman ja hyödynsi kulutusyhteiskunnan synnyttäneitä sosiaalisia voimia. ”Ennen ensimmäistä maailmansotaa maailmassa oli 30 000 erilaista savukemerkkiä, mutta pian muutamat yhdysvaltalaiset valtamerkit alkoivat hallita markkinoita”, Hiilamo kertoo. ”Maailmansotien välisenä aikana tupakkateollisuus onnistui luomaan mainonnan ja myynninedistämisen avulla sinänsä hyödyttömistä savukkeista välttämättömiä tuotteita, joista tuli modernin yhteiskunnan symboli. Tupakkateollisuus oli omissa laboratoriotutkimuksissaan havainnut tupakoinnin yhteyden syöpään jo 1940-luvulla. Myöhemmin oikeudenkäyntien uhatessa teollisuus pyrki pääsemään eroon päinvastaisista todisteista tuhoamalla asiakirjoja, sulkemalla laboratorioita ja irtisanomalla tiedemiehiä”, Hiilamo kuvaa. 1950-luvulla viattomana pidetty nautinto alkoi muuttua sosiaaliseksi

ongelmaksi. ”Yhdysvaltalaiset tupakkayhtiöt joutuivat 1950-luvun alussa ensimmäisen kerran julkiseen paineeseen, kun uudet lääketieteelliset tutkimukset osoittivat tupakoinnin ja syövän välisen yhteyden. Yhtiöt alkoivat pelätä sairastuneiden tupakoitsijoiden aloittavan oikeudenkäyntejä. Savukkeiden kulutus laski. Yhtiöt kutsuivat tilannetta ’terveyspaniikiksi’”, Hiilamo kertoo. 15. joulukuuta 1953 tupakkateollisuus lähti tieteen harhapolulle, kun 14 suurta tupakkayhtiötä kokoontui yhteen. ”Tupakkateollisuuden haaste oli vastata väitteisiin terveyshaitoista yhtä aikaa monella eri areenalla. Se joutui pitämään koko tiedeyhteisöä vastustajanaan, koska se levitti teollisuuden näkökulmasta ’väärää’ tietoa. Sitä mukaa kun tupakoinnin haittavaikutuksista tuli uutta tietoa, 1950-luvulla tehty linjavalinta vaati tuekseen yhä järeämpiä keinoja”, Hiilamo kertoo. Passiivisen tupakansavun vaarojen osoittaminen oli käännekohta tupakkakeskustelussa. ”Yhtiöt ymmärsivät välittömästi, että passiivinen tupakointi antaisi uutta oikeutusta tupakointikiellolle. Alkoi uusi massiivinen kampanja tieteellisen tiedon hämärtämiseksi. Tupakkayhtiöt alkoivat kehittää ’sosiaalisesti hyväksytympiä’ savukkeita, joiden palamisesta syntyisi mahdollisimman niukasti savua ja häiritsevää hajua. Tulokset masensivat tuotekehittelijöitä. Savukkeet päästivät vähemmän sivusavua, mutta muutoin savu oli myrkyllisempää kuin vertailusavukkeissa. Yhtiöille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin pyrkiä kiistämään pakkotupakoinnin terveyshaitat”, Hiilamo kertoo. Kansainväliset tupakkayhtiöt 1900-luvun lopun Suomessa piiloutuivat näennäisesti itsenäisten tiedemiesten, tutkimustulosten ja julkisten keskustelijoiden taakse. ”Suuri yleisö tietää, että tupakkayh-

tiöiden toiminnassa on ollut ’jotain hämärää’, mutta suhtautumista tupakkateollisuuteen kuvaa kuitenkin eräänlainen massasokeus. Monet ajattelevat, että tupakkakysymys on jo ratkaistu ja että yhtiöt toimivat kuten ne väittävät eli ’myyvät vaarallisia tuotteita vastuullisesti’ ja että tupakointi on ’vapaa valinta’”, Hiilamo kertoo. Kansainvälinen vertailu kertoo, että tupakkayhtiöiden keinot lainsäädännön estämiseksi olivat Pohjoismaissa samankaltaisia kuin muillakin markkinoilla. ”Näitä keinoja ovat ”puolueettomat” asiantuntijat, konsultit, tilaustutkimukset, tutkimusrahoitus ja avainhenkilöiden lobbaus. Tupakkayhtiöillä on selvästikin kansainvälinen verkosto ja kansainvälisiä strategioita, joita sovelletaan samoin periaattein eri toimintaympäristöihin sopiviksi”, Hiilamo kertoo. Tupakka-asiakirjojen julkistamisen jälkeen tupakkateollisuus on joutunut muuttamaan lobbausstrategioitaan. ”Teollisuus esittää epäilyjä passiivisen tupakansavun vaarallisuudesta, muttei enää kiistä aktiivisen tupakoinnin terveyshaittoja. Monikansalliset tupakkayhtiöt kertovat nyt markkinoivansa vaarallisia tuotteita vastuullisesti. Lisäksi yhtiöt väittävät pyrkivänsä vähentämään tuotteidensa aiheuttamia haittoja. Haittojen vähentämispolitiikka ei pyri lopettamaan aineiden käyttöä, vaan ainoastaan vähentämään niiden aiheuttamia haittoja”, Hiilamo kuvaa. Teollisuudelle on tärkeää samanaikaisesti

myöntää tuotteiden haitallisuus mutta säilyttää oikeus markkinoida niitä. ”Samaan aikaan tupakkateollisuus leimaa poliittiset pyrkimykset lopettaa tupakkatuotteiden käyttö haihatteluksi ja fanatismiksi. Tupakkaa markkinoi edelleen voimakas ja häikäilemätön teollisuus”, Hiilamo päättää.

Heikki Hiilamo: Maailma tupakkayhtiöiden vallassa. Into 2017

Uljas 2 | 24.02. 2017

21


Kulttuuri Kuopion kansallisteatteri

Ennustus, joka kävi toteen Kuopion kansallisteatterin Viikingit kommentoi nykymaailmaa mustan farssin keinoin. Käsikirjoittaja-näyttelijä Miko Kivinen sanoo, että näytelmän ajankohtaisuus on osin sattumaa. - Anna-Reetta Suhonen, teksti & Antti Lahti, kuva Ei lapsille eikä heikkohermoisille. Näihin sanoihin päättyy Viikingit-näytelmän lehdistötiedote. Kieltämättä asetelma on erikoinen: Kari ja Jari päättävät perustaa Viikinkivaltion, jossa eletään rautakauden tyyliin. Asukkaiksi pääsevät vain harvat ja valitut. Krista, Karin exä, puolestaan haluaa voittaa bikini-fitness -kisat. Kristan nykyinen puoliso Aleksi Tsubbi on kuntosaliyrittäjä ja populistinen paikallispoliitikko, jota viikingit vihaavat. Kari ja Jari asuvat yhdessä ongelmalähiössä, mutta eivät omien sanojensa mukaan ole homopari. Samassa lähiössä työskentelee ympäristötaiteilija Konsta, joka on kyhännyt lähiöön majoja lehmänlannasta parantaakseen lähiön asumisviihtyvyyttä. Todistaakseen väitteensä todeksi, hän aikoo muuttaa yhteen majaan pakolaiskeskuksessa asuvan Mohamedin kanssa. Näytelmän kantaesitys on 16. maaliskuuta Kuopion kaupunginteatterissa. Käsikirjoittaja Miko Kivinen kertoo, että nykyaikaa mustan farssin keinoin kom-

mentoivasta näytelmästä tuli jopa aiottua ajankohtaisempi. ”Kun aloitin näytelmän kirjoittamisen vuonna 2014, ajattelin, että ei tämmöisiä asioita voi oikeasti tapahtua. Ihan kuin olisi kirjoittanut jotain ennustusta.” Viikingit on vastaperustetun Kuopion

kansallisteatterin ensimmäinen näytelmä. Kivisen lisäksi teatterin muodostavat näyttelijä Mikko Paananen ja lavastajapuvustaja Mirkka Nyrhinen. Kivinen ja Paananen näyttelevät kahdestaan kaikki näytelmän kahdeksan roolihahmoa. Näytelmää on hiottu kaupunginteatterin pommisuojassa viime kesästä lähtien. ”Rakkaus ja sukupuoli saavat hyvin erilaisen merkityksen, kun kaksi miestä esittää kaikki roolit.” Kiviselle näytelmän viikingit eivät ole ankeita katupartioijia, vaan nykymaailman puristuksessa eläviä ihmisiä, jotka eivät aivan tiedä minne vihansa kanavoisivat. ”Nämä viikingit eivät ole ääri-ihmisiä,

Viikingit kantaesitetään Kuopion kaupunginteatterissa 16. maaliskuuta. Mikko Paananen

(vas.) ja Miko Kivinen tulkitsevat kaikki näytelmän kahdeksan roolihahmoa. vaan heillä on unelmansa. Ei ole kyse siitä, että joku olisi hirveän tyhmä tai paha, vaan kyse on olosuhteista, joissa ihminen elää. Jollain tapaa samaistun hahmoihin. Ainahan sitä vähän kirjoittaa ikään kuin itsensä kautta”, Kivinen kuvailee ja sanoo, että pohjimmiltaan Viikingit on hyvin feministinen näytelmä. ”Feminismissä on lopulta kyse aina riiston näyttämisestä, ei niinkään sukupuolieroista. Mutta tottahan se on, että valta keskittyy miehiin. Siitähän trumpismissakin on kysymys.”

Viikinkejä tarjottiin useampaan teatteriin,

mutta monessa paikassa sanottiin sen olevan liian rankka. ”Jossain meitä kuvattiin sanalla punk. Se on kyllä aika osuvaa.”

Viikingit ensi-ilta ja kantaesitys Kuopion kaupunginteatterissa 16. maaliskuuta.

Teatteri

Teatteridiletantit haastavat kokemaan Viime viikolla ensi-iltansa saaneen Kafka ja Keisari -näytelmän esiintyjäkaarti kuvailee esityksensä olevan karkkia silmälle ja hyväilevän korvia. - Mirja Kallinen, teksti & kuva

Arvio Teatteridiletanttien näytelmästä Kafka ja keisari Uljaan verkossa.

Oletko törmännyt kaupungilla kulkiessasi käsitteeseen teatterihaaste? Jos et, on korkea aika kuulla siitä. Teatteridiletantit Niko Rotko, Ella Törmikoski, Sami

22

Uljas 2 | 24 02. 2017

Nousiainen, Maria Korkatti ja Iiro Tuovinen valaisevat, mistä on kyse. ”Pyrimme tuomaan teatteria tutummaksi laajemmalle yleisölle ja tehdä

teatteriharrastuksesta helpommin lähestyttävää Joensuussa. Käytännössä homma toimii niin, että menet itse ja kutsut samalla kaverisi mukaan kokemaan kulttuurisia elämyksiä joensuulaiseen teatteriin tämän vuoden aikana. Postaat itsestäsi sosiaaliseen mediaan kuvan esityksen julisteen kanssa tunnisteilla #teatterihaaste tai #teatteridiletantit.” Tällä tavoin pääsee halvemmalla teatteriin. Mukana haasteessa ovat Teatteridiletantit ja Joensuun ylioppilasteatteri. Teatteridiletanttien oma näytelmä Kafka ja Keisari pyörii Pakkahuoneella 4. maaliskuuta saakka. ”Ei tehdä samaa mitä kaikki muut, vaan virkistetään ja monipuolistetaan tarjontaa. Musiikki on vahvasti läsnä ja esitys on audiovisuaalisestikin kunnianhimoinen”, Nousiainen kuvailee. Ohjaaja-käsikirjoittaja Rotko esitystä kuin omaksi lapsekseen, jota kuuluu hoitaa lämmöllä. Rotko tutustui näytelmää varten Kafkan novelleihin ja kirjekokoelmiin ja tykästyi Kafkaan ihmisenä.

Kafkan kirjallista tyyliä hän kuvaa erittäin keskeneräiseksi. ”Tapahtumat hyppivät ajasta toiseen ja Kafkalle on ominaista hyvin temaattinen ja epälineaarinen logiikka, ja tuntuu että Kafkalla on jäänyt asiat tarkoituksella kesken. Esityksessä tämä näkyy klassista juonen rakennetta rikkovana”, Rotko kertoo. Teatteridilenteista löytyy poikkitieteellistä ainesta. On kielten asiantuntijaa, yhteiskuntatieteilijää ja kuvataiteenopettajaa. Juuri tämä sekoitus eri tieteenaloja tuo tekemiseen monipuolisuutta. Pienen työryhmän he mieltävät työskentelytapana antoisaksi. Törmikoski kokee kuvataidekoulutuksensa hyödylliseksi lavastukseen ja visuaaliseen ilmeeseen panostettaessa. Teatteridiletanttien mukaan joensuulainen teatterikenttä on elinvoimainen. Kaupungin kulttuurielämä on täynnä erilaisia harrastajaryhmiä. Vaikeutena ryhmän mukaan on se, että tiloja toimintaan on harmittavan vähän.


Joensuun kaupunginteatteri

Monimutkainen rakastuminen Paha äitipuoli avaa keskustelunaiheita uusperheen haasteista, iloista ja suruista. - Sini-Maria Melanen, teksti & kuva

U

usperheen dynamiikkaa kuvaava Paha äitipuoli nähdään pian Joensuun Kaupunginteatterissa. Kirsi Porkan ja Marina Meinanderin käsikirjoittama näytelmä sai kantaesityksensä Kansallisteatterin lavalla helmikuussa 2016. Paha äitipuoli kertoo uusperheen arjesta tragikoomisin ottein. Sari ja Otso rakastuvat toisiinsa, ja muuttavat sama katon alle. Mutta ei siinä vielä kaikki, sillä samassa paketissa tulevat mukana Sarin 13-vuotias tytär Roosa ja Otson 15-vuotias teini Rosa. Kun kuvioon ympätään vielä temperamenttinen ex-vaimo ja kuolemaa odottava leskiäiti, alkaa kasassa olla kunnon perhedraaman ainekset. Sari tahtoisi koko suvun saman pöydän ääreen, mutta perheen yhdistäminen ei ole täysin mutkatonta. Näytelmän on ohjannut Kai Paavilainen, joka on nähty vuosien varrella Kaupunginteatterin lavalla näyttelijän roolissa. ”On ollut mielenkiintoista päästä ohjaamaan omia kollegoja, jotka on oppinut tuntemaan näyttelijäntyön kautta.” Paavilainen on näyttelemisen ja ohjaamisen lisäksi toiminut Teatteri väkivahvan ja Niittylahden näyttelijäkoulutuksen vetäjänä.

Luultavasti paremmin maailmalla kuin Suomessa tunnettu ja blueskentän kovimpiin kuuluva kitaristi-laulaja Erja Lyytinen pyörähtää levynjulkaisukiertueellaan myös Kuopiossa. Pitkään odotetulla Stolen Hearts -levyllä Lyytisen kavereina ovat olleet muun muassa englantilainen tuottaja-miksaaja Chris Kimsey, jonka edellisiin tuotantoihin kuuluvat levytykset mm sellaisten maailmanluokan yhtyeiden kuten Led Zeppelin, Rolling Stones, Mott The Hoople ja B.B. Kingin kanssa. Konsertissa kuullaan Lontoossa äänitetyn albumin kappaleita vahvan ja ammattimaisen yhtyeen säestämänä. Konsertti Kuopion musiikkikeskuksessa 25. helmikuuta kello 19. Stolen Hearts -levyn arvio Uljaan verkossa.

Tilaisuus kokeilla jousiammuntaa

Kaupunginteatteriin ohjaajavierailun tekevä Kai Paavilainen Pahan

Satavuotiasta Suomea voi juhlistaa myös tarttumalla jousipyssyyn. Puijon Jousi ry järjestää Kuopio-hallissa kaksipäiväisen jousiammuntatapahtuman 11.-12. maaliskuuta. Tapahtumassa voi kokeilla jousiammuntaa ja seurata sekä nuorten että seniorien SM-kisoja. Lisäksi tapahtumassa on mahdollisuus kokeilla laserammuntaa ja miekkailua ja tapahtumassa esiintyy nuoria kuopiolaismuusikoita.

äitipuolen lavasteissa.

Näytelmä avaa sellaisia arkisia tilanteita ja tunteita, jotka ovat Paavilaisen mukaan hyvin tunnistettavissa, vaikka ei itse uusperheessä eläisikään. Pahan äitipuolen realismi on kouriintuntuvaa ja totta. ”Käsikirjoituksessa kiinnosti eniten tilanteiden tuttuus ja ne haaveet, toiveet ja pelot, joihin on helppo samaistua.” Suuriksi teemoiksi nousevat turvattomuus, rakkauden kaipuu sekä pelko hylätyksi tulemisesta, mikä ajaa kaikkia näytelmän hahmoja. Lisäksi herää kysymys siitä,

missä määrin omiin haaveisiin liittyy itsekkyyttä. ”Kaikki lähtee liikkeelle kahden ihmisen rakastumisesta, joka muuttaa monen ihmisen elämän. Alaotsikko ”kun rakastuminen ei ole kahden kauppa” kuvaa juuri tätä tilannetta.”

Vetäydy harrastamaan rauhassa

Haaveiletko, että joskus ehtisit tehdä rauhassa käsitöitä. Käsityöretriitti Aholansaaressa tarjoaa siihen tilaisuuden kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ja hyvin kauniissa miljöössä. Ohjelmassa on lisäksi saunomista, hyvin syömistä ja hiljentymistä. ”Käsitöitäkään ei ole pakko tehdä, jos niin haluat. Viikonlopun tarkoitus on osaamisen jakaminen”, järjestäjät sanovat. Käsityöretriitti järjestetään Aholansaaressa 11.-12. maaliskuuta.

Paha äitipuoli ensi-illassa Kaupunginteatterilla 4.3.2017 klo.19. Keskustelutilaisuus uusperheen elämästä 7.3.2017 klo 10-11 Perheentalolla. Tilaisuudessa läsnä näytelmän kirjoittajat Kirsi Porkka ja Marina Meinander.

Musiikkinäytelmä etsii voimaa Joensuulainen kulttuurituotantoja tekevä Poiketa ry on viettänyt enemmän tai vähemmän hiljaiseloa viime vuodet, mutta nyt se polkaisee käyntiin uuden produktion. Voimatarina saa ensi-iltansa Ihmisen teatterin hallinnoimassa Pop up -teatterissa Joensuun keskustassa 8. maaliskuuta kello 19. Ennakkotietojen mukaan musiikkinäytelmässä etsitään voimaa ja yritetään vältellä valittamista. Näytelmän on kirjoittanut Jukka Moskuvaara, ohjannut Veli-Pekka Ristaniemi ja rooleissa nähdään Moskuvaaran lisäksi Laura Kaljunen ja Timo Torvinen. Näytelmän musiikista vastaa Kaljusen ja Torvisen Sisko-yhtye.

Taidenäyttely

Unen maailmaan Kuopion museossa

U

nessa on kaikki mahdollista ja alitajunta tarjoilee meille sieltä outoja, riemastuttavia, yllättäviä ja joskus kauhistuttaviakin asioita. Taide tarjoaa keinon unien ja alitajunnan käsittelyyn ja tunnetuimpana esimerkkinä siitä on surrealismin taidesuuntaus. Se toimi vastalauseena järkiperäiselle taiteelle - järjen ja esteettisten sääntöjen asettamille raja-aidoille. DREAM-näyttely Kuopiossa rohkaisee tässä hengessä irrottautumaan totutuista toimintatavoista ja ajattelumalleista sekä heittäytymään sattumusten vietäväksi. ”Unella on tärkeä merkitys ihmisen elämässä. Uni on lepoa, mutta myös jotain mystisempää”, näyttelystä kerrotaan. Esillä näyttelyssä on Kuopion taidemuseon kokoelmien teoksia 1980-luvulta nykypäivään niin suomalaisilta kuin ulkomaalaisiltakin taiteilijoilta. Mukana ovat muun muassa Eija-Liisa Ahtila ja Maria Ruotsala, Jean-Michel Alberola, Jukka Huhtala, Aarne

Erja Lyytinen Kuopiossa

Musiikillista rikosdraamaa Humulla Esikoisalbuminsa Tamed by Fear 24. helmikuuta julkaiseva Detour 33 lyö Humu-klubilla tiskiin kiehtovan kattauksen musiikillista rikosdraamaa, film noiria ja kohtauksia suomalaisen kesän haikeudesta. Suomalaista melodiaperintöä yhdistellään saumattoman kauniisti americanaan. Bändin livekokoonpanon muodostavat Markus Väisänen, Juuso Kolho, Jarkka Rissanen sekä Janne Mathlin. Lisäksi klubilla esiintyy kotimaisen musiikin tämän hetken puhuttuihin nimiin lukeutuva Itä-Hollola Installaatio. Kyseessä on Robert Niemistön laulujen ympärille kasattu rosoinen, hitusen vinksahtanut vaihtoehtorock-poppoo. Bändi tekee nyt ensivisiittinsä Kuopioon. Humu-klubi Pannuhuoneella 11. maaliskuuta kello 22 alkaen. Tamed by Fear -levyn arvio sivulla 28.

Tarja Walliuksen teos Dream vuodelta 2015.

Jämsä, Harri Larjosto, Silja Rantanen, Risto Suomi, Katri Suonio, Barbara Tieaho, Anne Tompuri, Marianna Uutinen ja

Tarja Wallius. Näyttely on esillä 27. toukokuuta asti. Pasi Huttunen

Artistit ja kultturitoimijat kampuskaupungeissa! Demot ja tiedotteet: toimitus@uljas.net Uljas 2 | 24.02. 2017

23


ja herkkä. Täto n e h a ll a m lla sa . yös elokuvaan ista miestä ja o to m i a tu a rt st a ta k in ra i ta o n, että jo s mies v ”Iso lihaksika myös kuvauksiin ja toivotaa rttui mä vapaus ta

Suomalaisten salattu kaappikulttuuri Tom of Finland-elokuva korostaa vapautta, rakkautta ja rohkeutta. Jos katsoja ajattelee elokuvan jälkeen, että saan olla sellainen kuin olen, niin olen tosi tyytyväinen, nimiosaa näyttelevä Pekka Strang sanoo. - Niina Turunen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

H

omoeroottisesta taiteestaan tutun Touko Laaksosen elämästä kertova elokuva lyö tiskiin vahvan viestin siitä, että rakastaminen on sallittua ja jopa suotavaa. Ennen elokuvaa Laaksonen ei ollut tuttu taiteilijaa näyttelevälle Pekka Strangille, mutta Strang tutustui roolihahmoon lukemalla 71-vuotiaana kuolleen Laaksosen elämästä. Tietoa ei ollut tarjolla mitenkään liikaa. ”Varmaan aika isolle osalle meistä on tyypillistä, että tunnemme aiheet, kuvat ja maailman, mutta emme henkilöä. Google-haku ”tom of finland” antaa 50 000 000 hakutulosta, mutta ”touko laaksonen” vain 5000. Niin paljon minäkin tiesin, eli en yhtään mitään”, Strang, 39, kertoo. ”Materiaalia ei tosin ollut kovin paljon saatavilla. Kävimme myös Los Angelesissa tapaamassa Laaksosen ystäviä. Elokuvaa tehdessä lähdimme tekemään episodeja tunne edellä. Vuosiluvun sijaan pohdimme sitä, mikä tunne johtaa katsojan uudelle vuosikymmenelle”, Strang kertoo. Kuvauksista Strangin mieleen jäi parhaiten aihetta kun-

nioittava ilmapiiri.

”Tomin luoma maailma on avoin ja ylpeä, se on valossa tapahtuvaa, se on kaverillinen ja rakastava. Iso lihaksikas mies voi rakastaa toista miestä ja olla samalla hento ja herkkä. Tämä vapaus tarttui myös kuvauksiin ja toivotaan, että jotain tarttui myös elokuvaan.” ”Kuvauksissa vietetty pari kuukautta on verrattain lyhyt aika, mutta se tuntui pidemmältä, vähän niin kuin olisi viettänyt yläasteen yhdessä. Nyt kun olimme Göteborgissa ja tapasimme ihmisiä kuvauksista, meitä kaikkia yhdisti jokin asia. Luulen että se yhteyden tunne muodostuu Laaksosen taiteesta, ylpeydestä, ettei tarvitse hävetä mitään ja saa olla sellainen kuin on.” Elokuva käsittelee Laaksosen elämää jatkosodan lopulta

1980-luvulle asti. ”Olen perinteisesti tykännyt aina 1950-luvusta. Se on jotenkin kaunis vuosiluku vaatteineen ja arkkitehtuureineen. Tässä elokuvassa on tosin se puoli, että kun puhutaan Suomen iloisesta 1950-luvusta, jälleenrakentamisen ajasta ja yhteishengestä, niin yhteishenkeen eivät kuuluneet vähemmistöt”, Strang huomauttaa. Kohtauksista Strangin mieleen jäi erityisesti se, kun eräiden sopimattomien juhlien jälkeen juhlaväki seisoo helmikuisessa pakkasessa poliiseja pakoilemassa. ”Ymmärsin silloin, että tämä ei ole fiktiota. Jollekin se on ollut todellisuutta. Mielen valtasi suru synkkää his-

toriaamme ja ihmisten kohtaloa kohtaan. Translaki on edelleen Suomessa voimassa: jos vaihdat sukupuoltasi, et saa lisääntyä”, Strang pohtii. ”Minulla on ollut näihin asioihin älyllinen suhde, mutta kuvauksissa se pääsi ihon alle konkreettisesti. Se on ehkä jäänyt päällimmäisenä mieleen.” Strang sanoo pidättäytyneensä määrittelemästä elokuvan perimmäistä sanomaa. ”Sanoma on jokaiselle katsojalle oma. Jos sanomme, että tätä me halusimme sanoa, katsoja joko ryhtyy etsimään sitä tai sitten ei. Meidän duuni on tehty, ja nyt me kierrämme kertomasta elokuvasta, mutta tämän asian haluan jättää katsojien päätettäväksi.” Elokuvan ensi-ilta on perjantaina 24. helmikuuta. ”Toivon, että mahdollisimman moni ymmärtää, ettei tämä ole mikään taloudellinen juttu. Tämä on osa meidän suomalaisten historiaa ja yhteiskuntaa, josta ei ole kerrottu kovin paljon. On varmasti ihmisiä, joita kuvasto aristaa, sillä se on niin vahvaa. Olen silti iloinen, että elokuvan ikäraja on 12 vuotta, sillä siinä iässä näitä asioita pohditaan. Jos katsoja ajattelee elokuvan jälkeen, että ”saan olla sellainen kuin olen”, niin olen tosi tyytyväinen”, Strang hymyilee. Tom of Finland elokuvateattereissa 24. helmikuuta.

Uljas 2 | 24.02. 2017

25


Vain solidaarisuus ratkaisee

pakolaiskriisin Slavoj Žižek luotaa kirjassaan pakolaiskriisin sisintä olemusta. Kirja tarjoaa ratkaisuja länsimaille pakolaiskriisin selvittämiseksi- Emilia Joronen, teksti & Internet, kuva

E

urooppa on suurten kysymysten äärellä, kun etsitään ratkaisua nykyiseen pakolaiskriisiin. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump yritti hetki sitten ratkaista USA:n pakolaisongelman yksinkertaisesti: määräämällä muslimimaiden kansalaiset, joita pakolaiset pääasiassa ovat, maahantulokieltoon. Toistaiseksi Trumpin määräys on kumottu, joten se kertonee jotakin ratkaisun onnistuneisuudesta ja siitä, kannattaako Euroopan ryhtyä samankaltaisiin toimiin. Slavoj Žižekin uutuuskirja Uusi luokkataistelu- Terrorismin ja pakolaisuuden todelliset syyt, pureutuu erittäin syvälle pakolaiskriisiin sisimpään. Žižek tarjoaa kirjassa oman ratkaisunsa pakolaiskriisiin. Hänen mielestään kaaoksen hallitsemiseksi koko Euroopan pitäisi tehdä yhteistyötä, keskittyä organisoimaan asioita kaikkia tyydyttävällä tavalla. Euroopan pitäisi panostaa vastaanottokeskusten perustamiseen kriisialueille ja järjestää organisoitu pakolaisten siirto maihin, joihin heidät voidaan lopullisesti sijoittaa. Nykyinen pakolaisten hallitsematon pako kotimaastaan kohti haluamaansa valtiota on paitsi hengenvaarallinen, myös epävarma, sillä lopullista sijoituspaikkaa ei välttämättä maasta löydy ja edessä voi olla kotimatka takaisin paikkaan, josta alun perin paettiinkin. Žižekin pääajatus pakolaisuudesta on

se, että Eurooppa on kohdannut uuden luokkataistelun, jonka osapuolina ovat

26

Uljas 7 | 4. 11. 2016

eurooppalaiset ja pakolaiset. Pakolaiset saapuvat Eurooppaan keinolla millä hyvänsä, mukanaan utopistinen unelma paremmasta ja eurooppalaisten tehtäväksi jää toteuttaa tämä unelma. Ongelma syntyy, kun pakolaiset haluavat osansa länsimaisista hyvinvointivaltioista, mutta eivät kaikki ole valmiita muuttamaan omia peruspiirteitään, jotka useimmiten ovat sopimattomia eurooppalaisten valtioiden ideologioihin. Näin erilaiset luokat kohtaavat ja saavat aikaan kitkaa eri elämäntapojen välille. Viimeistään Pariisin terrori-iskut 13. marraskuuta 2016 nostivat pakolaiskriisin jokaisen eurooppalaisen ajatuksiin. Kyseiset iskut olivat erittäin brutaaleja, äkillisiä arkielämän keskeytyksiä. Tavalliset ihmiset rock- konsertissa ja ravintolassa joutuivat kokemaan jotakin sellaista, mitä kenenkään ei ikinä kuuluisi kokea. Eurooppalaisten turvallisuudentunteeseen tuli hetkessä särö ja pakolaiskriisistä yhtäkkiä kaikkia eurooppalaisia koskettava ongelma. Todellisuudessa pakolaisia ei voi syyttää Pariisin tapahtumista tai muistakaan terrori-iskuista. Iskujen takana on aina terroristi, ei pakolainen, sillä pakolainen on ihminen, joka pakenee kotimaastaan terrorismia. Žižek nostaa Pariisissa marraskuussa 2016 tapahtuneet terrori-iskut virstanpylvääksi puhuttaessa länsimaiden pakolaiskriisistä. Hän korostaa, että Pariisissa tapahtuneet terrori-iskut pitää todellakin tuomita, muttei pidä unohtaa sitä, että tämänkaltaiset iskut ovat arkipäivää pakolaisten kotimaissa. Ne iskut

Slovenialainen filosofi Slavoj Žižek on aika ajoin julman analyyttinen ja välllä provokatiivinen. Kenties sen vuoksi hän on saavuttanut myös vankan aseman nettimeemien kohteena.

jäävät usein huomattavasti vähemmälle huomiolle sekä mediassa että ihmisten ajatuksissa. Länsimaiden asukkaiden täytyy muistaa, että he elävät eräänlaisen kupolin alla, jossa terrorismi on pääasiassa vain uhka, siinä missä pakolaiset kokevat tauotonta ja vielä brutaalimpaa terrorismia päivittäin.

Kirjassaan slovenialainen filosofi rikkoo

pakolaisuuteen liittyviä tabuja. Pohjimmainen sanoma on kuitenkin se, että vain yhteistyöllä luokkataistelut, pakolaisuus ja terrorismi voidaan saada edes jotenkuten hallintaan.


Väkivaltaa ja sotateollisuutta vastaan Reservistä sivariin siirtyminen vähentää ajatustaakkaa samalla tavalla kuin kirkosta eroaminen. Onko reservistä eroamisesta tulossa samanlainen ilmiö kuin kirkosta eroamisesta? - Laura Ramstadius, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

R

yhmän paine ei enää pidä väkeä reservissä yhtä tiukasti kuin ennen. Viimeisen muutaman vuoden aikana täydennyspalvelukseen hakeutuneiden määrä on kasvanut huomattavasti. Vuonna 2014 hakijoita vapautukseen armeijan palveluksesta oli vain 300, kun taas vuonna 2015 hakijoita oli jo tuhat. Yksi täydennyskoulutukseen hakeutuneista on Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Tahvo Kekkonen. Hän suorittaa pian täydennyspalveluskoulutuksen Kuopion pelastuslaitoksella, koska Lapinlahdella ei enää riittäneet resurssit toteuttaa koulutusta kaikille halukkaille. Syitä siviilipalveluksen lisääntyneeseen suosioon löytyy sekä yhteiskunnallisesta tilanteesta että eettisistä syistä. Esimerkiksi keskustelu Naton isäntämaasopimuksesta, Euroopan kiristyvä poliittinen tilanne ja siviilipalveluksen

suurempi mediahuomio ovat vaikuttaneet siviilipalvelukseen siirtymiseen. Reserviläiskirjeeseen kirjattu olinpaikka mahdollisessa sodassa on myös kasvattanut hakemusten määriä. Osa mielensä muuttaneista ihmisistä

kokee, ettei oma maailmankuva tue väkivaltaa ja sotateollisuutta. Heidän mielestään väkivalta ei ole ratkaisu rauhan sopimiseen. Kekkosen syynä eroamiseen ovat ristiriitaiset ajatukset asepalveluksen suhteen. ”Tuntuu väärältä lähteä sotaan vain siksi, että korkeampi auktoriteetti niin käskee”, hän sanoo. Kekkosen valinta siirtyä siviilipalvelukseen on kritiikkiä yleistä asevelvollisuutta kohtaan. ”Ja sitä että se koskee vain miehiä”, hän lisää. Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nybergin mielestä reservipalveluk-

Ally kuuntelee

ja pitää ääntä “Etuoikeuksien tiedostaminen ei ole päätepiste, vaan ensimmäinen askel”, toteaa jyväskyläinen filosofianopiskelija Saara Huttunen esitelmässään liittolaisuudesta Vasemmistonuorten tapahtumassa Joensuussa 11. helmikuuta. Huttunen kertoo itsekin olevansa liittolainen transaktivismin ja antirasistisen toiminnan kentällä ja huomauttaa, etteivät ihmiset jakaannu vain kahteen ryhmään, etuoikeutettuihin ja sorrettuihin. Intersektionaalisuuden eli erojen risteävyyden näkökulmasta ihmisten ominaisuudet vaikuttavat asemaamme moninaisemmin: olemme usein samanaikaisesti sekä etuoikeutettuja että sorrettuja. Esimerkiksi valkoinen lesbonainen voi kokea sortoa sukupuolensa tai seksuaalisen suuntautumisensa takia, mutta olla siltikin valkoisena etuoikeutetussa asemassa. Etuoikeuksia voi olla vaikea havaita, sillä ne ovat usein yhteiskuntamme normeja eikä niitä tarvitse ottaa

huomioon. “Ei ihmisen tarvitse miettiä, onko tämä tila turvallinen minulle, koska olen hetero”, Huttunen selittää.

sesta siviilipalvelukseen siirtyminen on tehty liian helpoksi. Kun kertauskirje saapuu postilaatikosta, monen mielessä pyörivät vain ajatukset kiireisestä arjesta ja siitä, että kertausharjoitukset eivät sovi omiin aikatauluihin. Mieleen juolahtaa helposti mahdollisuus siirtymisestä siviilipalvelukseen. Vain yksi hakemus ja täydennyskoulutuksen suorittaminen, eikä tarvitse tulevaisuudessa murehtia kertausharjoituksista ja mahdollisesta kriisitilanteesta. Siviilipalvelukseen siirtymistä voi verrata

kirkosta eroamiseen. Kymmenet tuhannet suomalaiset ovat eronneet kirkosta viimeisten vuosien aikana, koska ovat kokeneet kirkollisveron turhaksi menoeräksi. Syrjäytyneiden, huono-osaisten ja köyhien auttamista ei haluta rahoittaa, sillä sitä ei koeta omaksi tehtäväksi.

Kirkosta eroamisen syynä ei siis ole ollut oma vakaumus vaan ainoastaan halu olla maksamatta kirkon tarjoamista palveluista. Toinen reservistä siviilipalvelukseen siirtymisestä ja kirkosta eroamista yhdistävä asia on sen toteuttamisen helppous. Kummankaan toteuttaminen ei vaadi aikaa, eikä hakemuksen tekeminen vaadi ihmiskontakteja. Vain hakemuksen täyttö, sivariin siirtymisessä lisäksi 5-40 päivän mittainen koulutus ja homma on sillä kuitattu. Yksinkertaista. Olisi silti hyvä pohtia syitä eroamisten takana. Ajavatko eroamiseen tunteet, maailmankuva vai pelkkä henkilökohtainen hyöty?

Ally eli liittolainen tukee sorrettua ryhmää, mutta ei itse kuulu siihen. Hän voi olla vaikka antirasistisessa toiminnassa mukana oleva valkoinen tai feminismiä tukeva mies. - Tuulikki Rautiainen, teksti & Saara Huttusen arkisto, kuva lidaarisuudesta ja halusta toimia muiden puolesta – ilman että kenenkään tarvitsee tarjota palkinnoksi keksiä. Liittolaisuu-

dessa ei ole kyse etuoikeutetusta ryhmästä, liittolaisen jaloudesta tai tarpeesta kiitokselle. Liittolaisen ei tule varastaa tilaa itselleen tai vaatia sorretulta ryhmältä valistusta kokemastaan sorrosta.

Liittolaisen on mahdollista hyödyntää

omaa yhteiskunnallista asemaansa muiden oikeuksien edistämiseen. Liittolainen vahvistaa sorretun ryhmän ääntä, ei peitä sitä omansa alle. Olennaista onkin kuunteleminen ja sorrettujen näkemyksen pohjalta toiminen. Liittolaisia myös tarvitaan, sillä aktivismi on raskasta, jos se jää vain sorretun ryhmän itsensä harteille. Ulkopuolisuus voi tarjota myös tilaa toimia: liittolainen pystyy edistämään toisten oikeuksia joutumatta luopumaan omasta turvallisuudestaan, toisin kuin moni sorretussa asemassa oleva ihminen. Vaikka liittolaisuus on tärkeää poliittisen toiminnan kannalta, eivät sorretut ryhmät ole velvollisia palkitsemaan liittolaisiaan. Liittolaisuus kumpuaa so-

“Hyvikseksi julistautuminen” ei ole liitto-

laisuutta. Rasismin, seksismin ja muiden sortavien rakenteiden vastustaminen on toimintaa, ja samoin liittolaisuus osoitetaan teoilla, ei vain puheella. Liittolainen voi auttaa tunnistamaan ja vastustamaan sortavaa käytöstä – niin itsessään kuin muissa. Myös liittolaiset tekevät virheitä, eivät aina huomaa etuoikeuksiaan ja saattavat tarkoituksettomasti käyttää loukkaavaa kieltä. Liittolaisuuden ei tarvitse aina olla hauskaa, kivaa ja helppoa: liittolainen kuuntelee kritiikkiä ja toisten kokemuksia, muttei vaikene tai piiloudu omien etuoikeuksiensa taakse kohdatessaan Filosofianopiskelija, feministi Saara Huttu- sortavaa käytöstä. nen puhui liittolaisuudesta Joensuussa 11.2. Uljas 2 | 24.02. 2017

27


Kritiikki

Rokin ryhtiliike Joensuusta Dynamon tuoreella IV-esikoispitkäsoitolla Popeda kohtaa sankarihevin tietoisessa ja tyylitajuisessa ysäripaketissa. - Pasi Huttunen, teksti

Dynamo: IV. Concorde Music Company 2017.

Ensimmäisessä biisissä Kadut kuljetaan yksin kaduilla kohti unelmaa ja eletään hetkessä. Siitä eivät rokkisanoitukset enempää rokkisanoitusmaisemmiksi taida mennä. Toinen biisi tuokin sitten mukaan toista hyvin perinteistä näkökulmaa. Saamaton kertoo sopeutumattomuudesta. ”Lyön päätä seinään kovempaa, ei oo muutakaan”. 90-luku tuli läpileikattua Dynamon IV-esikoispitkäsoiton ensimmäisen kahden biisin aikana ja samalla touhulla jatketaan läpi levyn. Bändi ei jää pastissiksi, vaan hioo vanhoista palikoista ajan patinan pois ja rakentaa niistä oman, tuoreelta kuulostavan soundinsa. Dynamon levy painottaa tunnelmissaan nostalgisen kaihon sijaan ysäriltä kaivettua, välinpitämätöntä ja bilettämään kannustavaa asennetta. En tiedä viittaako levyn nimi siihen vai roomalaiseen numeroon, mutta IV on lyhenne termistä intravenous, suonensisäinen. Tässä musiikissa Popeda kohtaa vanhan liiton hevin erittäin popälykkäällä tavalla. Se on hyvin tyylitietoista ja metallisävyt pidetään tiukasti kurissa. Homma pidetään rokkina. Tämä ei ole progressiivista, kokeilevaa eikä kenkien tuijottelua vaan ihan sitä itseään. Olen jo aiemmin todennut, että kappale Helsinki-Hollywood tuo mieleen Tehosekoittimen. Monesta muusta biisistä voi sanoa samaa. Petri Karttusen saksofonismi

28

Uljas 2 | 24 02. 2017

menee välillä suorastaan säädyttömän puolelle - kuten kuuluukin. Myös biisien nimet kuten Helsinki-Hollywood, Käärmeenkantaja, Kadut ja Tyypit ovat linjassa rokkifiilistelyn kanssa. Lyriikoita kuunnellessa tulee jopa mieleen, että tässä operoidaan aika pitkälti samalla tantereella kuin Tiktak aikoinaan. Teinit löytävät luultavasti samaistumispintaa. Jussi Tapani Holopaisen voimakas ääni ja sumeilemattomampi tyyli toki tekee Dynamon soundista hiukan nuorten naisten muodostaman Tiktakin soundia rouheamman, mutta bändeissä kuulee paljon samaa välittömyyttä ja silti itsetietoisuutta. Bändin kitaristi Ville Luhio pohti viime vuonna Uljaan haastattelussa sinkkulohkaisua Helsinki-Hollywood: ”Kuka oikeasti julkaisee nykyään debyyttisinglenä kappaleen joka kestää yli neljä minuuttia, sisältää saksofonisoolon ja toisessa lauseessa jo kiroillaan? Tietynlainen kaupallinen itsemurha radiosoittoa ajatellen.” Nyt kun cheekkien ja jiiveegeiden sekä toisaalta ironisten viiksiensä takaa kurkistelevien hipsterirokkareiden synnyttämä vastareaktio on tehnyt Dynamon kaltaisesta perinteisemmästä rokista taas kapinallista ja festareiden ohjelmistoista käydään jokakesäinen keskustelu, että pitäisikö nimi rock pudottaa pois, niin kuvaillun kaltainen debyyttisingle on tietysti kaikkea muuta kuin kaupallinen itsemurha. Uskon Luhion jo kommentoidessaan tienneen sen oikein hyvin. IV kulkee siinä rajoilla, että se voisi tosi helposti lipsahtaa vaivaannuttavan puolelle. Se vain on niin pirun hyvin tehty, että biisi toisensa jälkeen vakuuttaa ja kokonaisuus toimii. Tässä vaiheessa kun levyä on ehtinyt luukuttaa vasta muutaman päivän on mahdoton sanoa, kuinka hyvin tämä kestää aikaa, mutta periaatteessa levyllä käytetyt palikat ovat parin viime vuosikymmenen varrella osoittautuneet taitavissa käsissä ajattomiksi. Bändi on selvästi rakennettu energistä ja vauhdikasta live-esiintymistä varten.

Maagiset kitarat Kuopiosta Detour 33:n elokuvallinen ja kaunis kitaramaalailu ei kaipaa lyriikkaa tuekseen. Siinä on tuhat sanaa ilmankin. - Pasi Huttunen, teksti

Detour 33: Tamed by Fear. Humu Records 2017.

Olin taannoin juuri päässyt julistamasta, että instrumentaalimusiikki on paskaa ja kyllä se laulaja tarvitaan, että populaarimusiikista saa mitään otetta. Sitten kuulin Metallican Orionin ja tajusin, että olin puhunut täyttä tuubaa. Olin jo melkein unohtanut tämän harvinaislaatuisen itsereflektion hetken ja palannut halveksumaan instrumentaalimusaa. Sitten kuulin Detour 33:n kappaleen Sleeping With .44. Koko Detour 33:n levy Tamed by Fear on erinomainen, mutta ensimmäisenä ja kenties voimakkaimmin levyltä potki juuri tuo Sleeping With .44, joka saattelee maailmoihinsa hienovaraisen taitavasti ja kutoo vaikuttavan äänimaiseman, joka ei todellakaan kaipaa lyriikkaa tuekseen. Heti sen jälkeen The Barn vie aivan toisenlaisiin, mutta yhtä voimakkaasti mukaansatempaaviin tunnelmiin. Minut

se vei Granadaan Calle Elvira -kadun hippien, huumediilereiden, koirien ja teehuoneiden keskelle, mutta kukin kuulee tavallaan. Ainakaan biisin nimi ei oikein viittaa Etelä-Espanjaan. Nimibiisi Tamed by Fearin alku tuo mieleen hämmentävällä tavalla Rammsteinin kappaleen Mutter, mutta lähtee sitten aivan muille urille ja sen rautalankainen melankolia paaluttaa musiikin hyvin itäsuomalaiseen turpeeseen. Kitarat muuttuvat Markus Väisäsen, Juuso Kolhon ja Jarkka Rissasen käsissä maagisiksi työkaluiksi ja Janne Mathlinin rummut kannattelevat ilmavaa kokonaisuutta. Music noir -termillä kuvailtu musiikki on tunnelmiltaan välillä synkkää, usein melankolista, mutta silti taidokkuudessaan ja elokuvallisuudessaan hyvin inspiroivaa. Kuulijaa saatellaan kaurismäkeläisestä, lakonisesta räkälästä hikiseen Louisianaan Rustin Cohlen jalanjäljille. Humu Recordsin katalogin jatkoksi Detour 33:n Tamed by Fear istuu luontevasti ja jatkaa putiikin julkaisujen kovaa tasoa. Ihan eurosymbolit silmissä tätä julkaisupäätöstä ei varmaan ole tehty, sillä en välttämättä povaile Tamed by Fearista huikeaa kaupallista menestystä. Minulle siitä muodostui kuitenkin levy, jonka tässä mainittuihin biiseihin tulen palaamaan vielä vuosienkin päästä samaan tapaan kuin siihen Orioniin. Näin kauniisti punotut tunnelmapalat jättävät muistiin vahvan leiman.


ISYY:LLÄ ON ASIAA Tapahtumat

TAPAHTUU

ISYY tiedottaa sinullekin

Kaikki kampukset:

Kuopio:

20.–24.3. Hymy- ja valitusviikko

2.3. Hyvät Kuvat: Hacksaw Ridge klo 17.30 ja

Joensuu:

20, Kino Kuvakukko

27.2. VEKKARI-tapaaminen klo 17, Joensuun

6.3. Suolan yhteiskristillinen rukoushetki klo

kaupunginkirjaston Opinpesä

16, Studentian kappelilla

I

1.3. Opiskelijoiden kiekkokarnevaali klo 18.30,

7.3. International Christian Prayer at 16,

tä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta (ISYY) tiedottaa jäseniään kampusten ajankohtaisista asioista ja

Mehtimäen jäähalli

Studentia Chapel

tapahtumista. Tiedotuskanaviamme seuraamalla pysyt kärryillä siitä, mitä ylioppilaskunnassa ja eri kam-

2.3. Lautapelikerhon kokoontuminen klo 15,

6.–10.3. ISYY:n kampustoimisto on suljettu

puksilla milloinkin tapahtuu: missä on bileet ja paljonko maksaa, milloin hankeavustusten hakuaika loppuu,

Haltia

6.–10.3. Kuopion leipäjakelua ei ole

milloin valitaan ISYY:n seuraava edustajisto ja millaisten asioiden parissa ylioppilaskunnan hallitus viikoittain

6.–10.3. ISYY:n kampustoimisto on suljettu

16.3. Hyvät Kuvat: Poika ja Peto klo 17.30 ja

työskentelee.

6.–10.3. Joensuun leipäjakelua ei ole

20, Kino Kuvakukko

10.–16.3. ESN Joensuu Trip to Saariselkä,

23.3. Hyvät Kuvat: Komisario Palmun ereh-

Lisäksi saat tietoa esimerkiksi edunvalvontaan liittyvistä asioista sekä yliopiston ja yo-kunnan muiden sidosryh-

Lapland

dys klo 17.30 ja 20, Kino Kuvakukko

mien ajankohtaisista jutuista.

15.3. Kuntavaalien kampanjointipäivä klo

24.–26.3. Kuopion Intellektuelli Vapunedistä-

10–14, Carelia

misseuran (KIVES) poikkitieteellinen excursio

Ota ISYYs haltuun ja tykkää meistä Facebookissa, seuraa meitä Instagramissa ja Twitterissä, tutustu verkkosi-

22.3. Kuntavaalien kampanjointipäivä klo

Hervantaan

vuihimme, liity sähköpostilistoillemme ja lue maanantaisin ilmestyviä uutiskirjeitämme Wiikko-Ärsykettä sekä

10–14, Carelia

26.3.–28.3. ESN Finland’s Pirates of the Baltic

englanninkielistä Monday Mailia. Seuraile myös kampusten ilmoitustauluja.

23.3. ISYY:n ja POKA:n vaalipaneeli nuorille

Sea Cruise

ehdokkaille klo 17–19, Carelia C2-Sali

30.3. Hyvät Kuvat: Tuli merellä klo 17.30 ja 20,

24.3. Säbäliigan finaalitapahtuma klo 13

Kino Kuvakukko

alkaen, Joensuu Areena

Savonlinna:

26.–28.3. ESN Finland’s Pirates of the Baltic

7.3. Liikunnan sivuaineen Gaala 2017

Sea Cruise

8.3. StaffPointin rekrytointipäivä kampuksella

28.3. Kuntavaalien kampanjointipäivä klo

18.3. ISYY:n vuosijuhlat Savonlinnassa klo 17

Kaikissa tiedotukseen ja viestintään liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä myös ISYY:n Kuopion kampuksella

10–14, Carelia

alkaen, Olavinlinna

työskentelevään tiedotussihteeriin: tiedotus@isyy.fi.

29.3. Kuntavaalien kampanjointipäivä klo

28.3. Kuntavaaliehdokkaiden kampanjapäivä

10–14, Carelia24.3. Säbäliigan finaalitapahtu-

ja vaalipaneeli.

Verkkosivut: www.isyy.fi Facebook: ISYY – Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Instagram: @isyyuef Twitter: @ISYYH

ma klo 13 alkaen, Joensuu Areena

Kerhot kampuksilla

Jos haluaisit oman kerhosi esittelyn tälle paikalle, laita viestiä osoitteeseen tiedotus@isyy.fi.

Suola tarjoaa teetä ja rukoushetkiä yhdessä

S

uola, eli ISYY:n yhteiskristillinen kerho, toimii Kuo-

Lisää tapahtumia löydät ISYY:n verkkosivuilta! isyy.fi/ajankohtaista/tapahtumat

ISYY:n lihalla Ainejärjestöt vaihtavat tietoa ja kuulumisia Oravuon johdolla

pion kampuksella ja kutsuu opiskelijoita mukaan tutustumaan toimintaansa!

IISYY:tä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausittain yksi tekijä. Vuorossa Joensuun järjestöjaoston puheenjohtaja Saara Oravuo.

Suolan viikoittaisohjelmaan kuuluvat maanantaisin

O

pidettävät rukoushetket, joissa tavataan opiskelukavereita, vaihdetaan kuulumisia, juodaan teetä muun

len Joensuun järjestöjaoston

pienen tarjoilun ohella, keskustellaan jostakin hetkessä

puheenjohtaja toimikaudella 2017.

jaettavasta aiheesta ja rukoillaan lopuksi esille nousevi-

Järjestöjaossa Joensuun ainejär-

en asioiden puolesta. Tiistaisin järjestetään vastaavanlai-

jestöpuheenjohtajat kokoontu-

sia kansainvälisiä rukoushetkiä.

vat vaihtamaan kuulumisia ja luomaan kontakteja. Järjestöjaosto

Kerho järjestää pitkin vuotta erilaisia pienempiä ja suu-

on myös tiedonvälittäjä ylioppilas-

rempia tapahtumia kampuksella. Syksy 2016 oli Suolan

kunnan ja ainejärjestöjen välillä. Puheenjohtajana kuulun

osalta uuden kokeilun aikaa, jolloin tapahtumaperinne

kampusvaliokuntaan, jossa päätämme Joensuun kampusta

vietiin kerhon puolesta “uudelle tasolle”. Esimerkiksi

sit. Tulevaan liittyen kampuksella järjestettiin 23.-29.1.

marraskuussa kampusta väritti kolmen päivän ajan

kyselyviikko, jonka aikana kertyneitä opiskelijoiden kysy-

koskevista asioista.

Suolan taidetempaus, joka kerrytti kokonaisuudes-

myksiä käytetään sittemmin tapahtuman siivittäjinä.

Hakeuduin mukaan ISYY:n toimintaan ainejärjestötoimin-

saan noin 300 ohikulkijaa ja osanottajaa. Perinteisissä

Vinkkinä tapahtuman verkkosivu, jonne kysymyksiä

nan kautta. Olen englannin opiskelijoiden ainejärjestön

Kuka: 4. vuoden englannin kielen

pikkujouluissa puolestaan kokeiltiin ensimmäistä kertaa

oli viikon aikana mahdollista jättää, ja jota kannattaa

Echo ry:n puheenjohtaja, ja ajattelin kartuttaa kokemusta

ja kulttuurin opiskelija

sitsi-kaavaa.

muuten seurailla tulevien kuukausien aikana: http://

lisää pyrkimällä järjestöjaoston puheenjohtajaksi.

Mitä: Joensuun järjestöjaoston

www.yawa.fi/ Kevään osalta Suola suunnittelee yhteistyössä Kuopion

puheenjohtaja 2017 Haluan olla opiskeluaikanani mukana vaikuttamassa yliop-

OPKO:n kanssa huhtikuulle yliopiston tiloihin isompaa

Suolan rukoushetket viikoittain maanantaina klo

tapahtumaa, johon satsataan koko lukukauden resurs-

16:00 Studentian Kappelilla. Jokaiselle tervetuloa!

Saara Oravuo

Missä: Joensuun kampuksella

pilaskunnan toimintaan.

Joensuun toimisto Kuopion toimisto Savonlinnan toimisto Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs ma, ti 10-15 Yliopistonranta 3 ma, ti 10-15 Kuninkaankartanonkatu 7 ma-to 10-14 80100 JOENSUU to 10-15 70211 KUOPIO to 10-15 57100 SAVONLINNA pe 10-13 toimisto.joensuu@isyy.fi pe 10-13 toimisto.kuopio@isyy.fi pe 10-13 toimisto.savonlinna@isyy.fi 050 341 6346 044 576 8419 044 576 8430 ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote uutiskirjeenä sähköpostiisi. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, ISYY-info sähköpostilista: Liity kampuksesi listalle. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, Twitter: @ISYYH, sivun toimitus: tiedotussihteeri Marianne Lindroth Uljas 2 | 24.02. 2017

29


Kolumni | Magneettiset olennot

LET’S BESSERWISSER!

Traagisen kaunis herkkyys

V

oi olla hyvin kurjaa ja raadollista, kuinka hauraasti ja välittömästi asioita kokevia ihmisiä joskus tapaa. Herkästi virittyneillä ihmisillä on laajempi skaala myös erilaisia vaaroja elämän suhteen. Tämän vuoksi saattaa törmätä ihmisiin, joille herkkyydestä on tullut taakka huolimatta sen sisäisestä kauneudesta. Mutta juuri se arka kauneus tavassa ajatella, kommunikoida, muovata ja elää tekee herkästi virittäytyneistä ihmisistä äärimmäisyyteen saakka magneettisia olentoja. Laaja kapasiteetti tuntea, mielikuvitus ajattelun variointiin ja suora herkkyys kokemusten ja muistin välillä voivat toimia erittäin hyvin intuition kanssa. Näin valtavien ideoiden välittäminen eteenpäin ei aina onnistu puhtaasti puhumisen keinoin. Niiden vivahteikkuus, vaihtelevuus ja intensiivinen eksakti luonne vaatii moninaisempaa kommunikoinnin tapaa, jotta niitä voi välittää ilman pahoja käännösongelmia. Jos kommunikoinnin tapoja ja väyliä leikkaa liiaksi pois, idean välittyy huonosti tai ei lainkaan. Ajatukset itsessään eivät juuri koskaan ole täysin turhia, mutta niiden kommunikoinnin muoto voi siltä näyttää. Siksi esittämisen tempo ja ilmaisun tapa ovat tärkeitä. Kommunikoinnin kanavien monipuolinen

käyttö lisää tapoja tuoda persoonaansa ja havaintojaan maailmasta esiin. Näitä kanavia voivat olla puheen lisäksi elekieli, katseet, fyysinen kontakti ja äänenpainot. Näillä ilmaistaan jotain sellaista, mitä pelkkä puhe ei välitä. Informaation laajempi välittäminen on haastavaa ja se on valitettavan harvinaista. Myös

Kristian Korhonen | Piste.

se, ettei näin herkästi toimiva ajattelu vinoudu tai vahingoitu vuosien aikana, on harvinaista. Mielellä ei voi olla niin läpitunkevia defenssejä suhteessa maailmaan. Mielen täytyy olla tietyissä puitteissa taipuva ja moninainen, mutta ytimeltään niin kiinteä, etteivät eri laatuiset herkkyydet pääse sitä vahingoittamaan, huolimatta siitä välittömyydestä, millä maailmaa kokee ja tarkastelee.

”Arka kauneus tavassa ajatella, kommunikoida, muovata ja elää tekee herkästi virittäytyneistä ihmisistä äärimmäisyyteen saakka magneettisia olentoja.

1 2

- Itäinen Turhan Tietäjä

Tee aivotöksyjä lisäämällä viivalle maantieteellinen paikka. Suluissa kirjainten määrä.

A) ”Siel palloit ukkoloihe” per ______ t – siis Tuntemattoman espanjalaisessa versiossa. (7) B) Ehkäisyvälineellä köyrivä keskiamerikkalainen on kon ________ ragualainen. (8) Talvi- että kesäolympialaiset pidetään. Kesäolympialaisiin liittyy erikoisuus – ratsastuskilpailut pidetään Tukholmassa karanteenisäännösten vuoksi. Nikita Hruštšev ilmoittaa Stalinin olleen täysi sika. Neuvostolaiset palauttavat Porkkalan ja aloittavat kurinpalautuksen etupiirissään. Britit ja ranskalaiset höökivät Lähi-idässä. Eräässä maassa valta vaihtuu; uutta valtionpäämiestä tervehditään yleislakolla. James Dean nähdään viimeisessä roolissaan Jättiläisessä. Elvis esiintyy Ed Sullivan Showssa. Ohjelman jälkeen häntä pidetään ”vaarana nuorisolle” ja kuvaillaan ”seksihulluksi”. Mikä vuosi?

Mitä tästä kaikesta voi seurata? Mielettömyyk-

siä, typerryttäviä hetkiä ja hauraan herkkyyden koettelemuksia. Mutta palkintona on moninaisempia maailmoja, joita sellaisen mielen kantaja mukanaan kuljettaa. Se ei ole ainoastaan hyödyllistä tai hauskaa. Haavoittuva rohkeus elää, kokea ja kertoa, vaikuttavat niin kertojaan kuin kuulijaan. Siksi näkisin monipuolisen kommunikoinnin enemmän mielenkiintoisena ja sydämellisenä tapana, kuin puhtaasti traagisena tulkinnan ja välityksen muotona. Vaikka välitön ote, hauras silmäys ja altis avoin mieli voivat olla ajoittain vihlovia, ne välittävät aitoa ja runsasta tunnetta ja ajatusta.

1) 1956. X) 1952. 2) 1960.

3

Mikä sairaus on yksi historian suuria tappajia? Sitä esiintyi parinkymmenen vuoden välein tautiaaltoina. Epidemian levitessä kaupunkiin, se tappoi kymmenesosan väestöstä – ja siirtyi toiseen kaupunkiin. Vähentyi rokotusten yleistyttyä 1920-luvulla. Syljestä suoran kosketuksen kautta leviävä. Bakteeri tuottaa toksiinia, joka aiheuttaa ”nahkamaisten” peitteiden muodostumisen tiettyyn kehonosaan. Bakteeri vahingoittaa sydänlihasta ja munuaisia. Aiheuttaja on Corynebacterium diphtheriae-bakteeri. Jälkimmäinen sana tarkoittaa kreikaksi ”parkittua nahkaa”. Tunnettiin 1800-luvulla nimellä morbus strangulatoris. Kun se levisi Ranskasta Englantiin vuonna 1826, se sai nimen Boulogne sore throat.

Ari J. Tervashonka Kirjoittaja on jatko-opiskelija, joka jatkaa kokemista ja jakamista

1) Malaria. X) Tuberkuloosi. 2) Kurkkumätä.

4

Kuulostaako tutulta: ”Jokaisen miehen, naisen ja lapsen täytyy kuluttaa niin ja niin paljon vuodessa”? Tässä dystopiassa kuvataan konsumerismin totalitaarista ideologiaa. Rahan valtaa, yhteiskuntavakautta toteutetaan talous-, lääke- ja insinööritieteiden avulla. Aitoa ei ole: tekotunteita valmistetaan hormonaalisesti. Kulttuuri ja historia on tuhottu. Kristinuskon risti on korvattu Fordin T-mallin merkillä. Ajanlasku alkaa ensimmäisen T-Fordin valmistumisvuodesta 1908. Kirjan tapahtumien ajankohta on 632 JF – Jälkeen Fordin. Lapset syntyvät tuotantolaitoksissa: ihmiset jaetaan alfoihin, beetoihin, gammoihin, deltoihin ja epsiloneihin. Henkilöitä ovat mm. alfa-mies Bernard Marx, Lontoon Hautomis- ja olouttamiskeskuksen johtaja Thomas sekä Darwin Bonaparte. Kirjan nimi on lainaus Shakespearen näytelmästä Myrsky: ”Ihme, kumma! Kuink’ ihania olennoita täällä nyt näenkään! Kuink’ ihminen on kaunis! Ah, …………… , joss’ ompi tuollaista kansaa!” Mikä teos? 1) Geoge Orwell: Vuonna 1984. X) Aldous Huxley: Uljas uusi maailma. 2) Karel Capek: Salamanterisota.

5

Anschlussin jälkeen eräs henkilö oli 82-vuotias. Maailmalla hänestä oltiin huolestuneita – mm. presidentti Roosevelt tiedusteli hänen vointiaan. Lopulta hän oli halukas lähtemään – pitkällisen suostuttelun jälkeen – Itävallasta. Ennen maastapoistumista hän joutui allekirjoittamaan asiakirjan, jonka mukaan Gestapo oli kohdellut häntä hyvin. Hän allekirjoitti ja lisäsi asiakirjaan: ”Voin vilpittömästi suositella Gestapoa jokaiselle.” Kuka? 1) Carl Jung. X) Albert Einstein. 2) Sigmund Freud.

Nimi 1

30

2

3

4

5

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1 Uljas 2 | 24 02. 2017

Oikeat vastaukset sivulla 32.


ke 22.2. to 23.2. pe 24.2. la 25.2. ke 1.3. to 2.3. pe 3.3. la 4.3. su 5.3. ke 8.3. to 9.3. pe 10.3. la 11.3. ke 15.3.

ENNAKKOLIPUT: HENKKA, LEVYKAUPPA ÄX, LUKEMA, cafeSAVOTTA JA LIVETO.fi SHOWTIME: ARKISIN 22:00 & VKLOPUT 23:00

pe 17.3. su 19.3. la 25.3. ke 29.3.

KE-TO 21-04, PE-LA 22-04 + ERIKOISILLAT | K18 HENRYSPUB.NET | f HENRYSPUBKUOPIO |

HENRYSPUBKPO

Kuopio RockCockin ja Henry´s Pubin bändikisa: karsinta 2/6 Kaarle Viikate & Marko Haavisto, 10€ Anal Thunder, Asio Otus, 5€ Henry’s Disco Extravaganza Freestyletiistai Ember Falls, 5€ Matti Johannes Koivu, 8€ MC Raaka Peen ysäridisko Henry’s Mystery Night The Roaring Twenties Moonsorrow, Draugnim, 14€ Läskit Lokit, The Pandas, 5€ Kotipelto & Liimatainen Duo, 10€ Wynken Delirium (MAL), Vapahtaja, Violent Failure Turmion Kätilöt, 15€ Henry´s Pub Challenge Boycott, 10€ Kuopio RockCockin ja Henry´s Pubin bändikisa: karsinta 3/6

T U L O S S A L Ä H I Ä A I KO I N A :

MISS KUOPIO 2017 TI 28.2. PANE SITÄ - JÄTÄ SE BY: SRP JODLING PE 3.3. NOPE’ GRAND OPENING LIVE: MISTA S PE 10.3. LIVE: ADI L HASLA LA 11.3. RAVERCLUB: SUPER GLOW PARTY 2017 PE 24.2.

KATSO KOKO OHJELMA NETISTÄ!

Kauppakatu 16, Kuopio (Ti), To, Pe, La 22.00-04.00 f PassionClubKuopio www.passionclub.fi

KUOPIO

OPISKELIJA YSTAVALLISTA JUHLINTAA! TALON VIINI 11€

KARAOKEHUONE

75 cl plo (12%) Voimassa 31.5.2017 saakka.

Voit laulaa pop- karaokea aina kun Apteekkari avoinna.

DJ JOKA ILTA

TORSTAISIN LIVE-MUSAA!

ARKI EROTTAA, AMARILLO YHDISTÄÄ Opiskelijakortilla

Á LA CARTE ANNOKSISTA

–10%

VOIMASSA SU-TO 31.5.2017 SAAKKA. KYSY MYÖS OPISKELIJA JUOMATARJOUKSIA HENKILÖKUNNALTA!

Vuorikatu 24, Kuopio | p.050 402 4340 | raflaamo.fi AVOINNA SU-TO 19-03 (K-18) | PE-LA 15-03 (K-20)

KIRJASTOKATU 10 | p. 050 911 5547 | amarillo.fi AVOINNA MA-TI 11-23 | KE 11-00 | TO 11-01 | PE-LA 11-03 | SU 12-23

Uljas 2 | 24.02. 2017

31


Hengenpelastajia tarvitaan Kuopio to 23.3. klo 10–14 Itä-Suomen yo Studentian liikuntasali Yliopistonranta 3 Kuopion veripalvelutoimisto Sektori, 2. krs Puijonkatu 23 ma, ti 10–18 pe 10–17

OJENNA KÄTESI. Katso muut luovutuspaikat: veripalvelu.fi • Muista virallinen henkilötodistus. • Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801 • Testaa etukäteen: sovinkoluovuttajaksi.fi

32

Uljas 2 | 24 02. 2017

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: sevilla dominica 12X2

Uljas 2/2017  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you