Page 1

2017

1

Itä-Suomen ylioppilaslehti

Sielu mukaan Opiskelijoiden siirto yleisen asumistuen piiriin jakaa mielipiteitä. Osa voittaa, osa menettää >>4-5 YTHS:n tulevaisuuteen suhtaudutaan luottavaisesti ja amk-opiskelijat uskovat pääsevänsä mukaan >>8-9


Liikeideakilpailu on ratkaisu Start Me Up -liikeideakilpailu etsii jälleen tuoreita ajatuksia, joista jalostaa jotain uutta ja upeaa. Osallistua voi kuka tahansa, olipa liikeidea pieni tai suuri, keskeneräinen tai lähes valmis. Kerro meille, mikä on sinun juttusi: www.startmeup.fi Kilpailuaika 1.2. - 31.3.2017

EDULLISET HINNAT JONOTTAMATTA JA HOITOTULOKSISTA TINKIMÄTTÄ!

MAKSUTON HEDELMÄLLISYYSNEUVOLA LAPSETTOMUUSTUTKIMUKSET HOIDOT LUOVUTETUILLA SUKUSOLUILLA INSEMINAATIOHOIDOT IVF- JA ICSI-HOIDOT - Hoitoon ilman lähetettä Ajurinkatu 16, Kuopio • info@inova.fi

Puh. 017 263 1700

2

Uljas 1 | 27. 01. 2017

LUE LISÄÄ www.inova.fi


Alku

Paperin tuoksu

”Jos groteskin takana on moraalinen opetus, millainen se olisi?” s.19 Pääkirjoitus | Uljas linja

Sisällys | <3

6-7 10-11 12-13 ISYY:n edunvalvontasihteereillä on

tänäkin vuonna kädet täynnä hommia. Esimerkiksi opiskelijoiden siirtyminen Savonlinnasta Joensuuhun työllistää.

Opiskelijat Itä-Suomen yliopistossa ovat tyytyväisiä ja yliopiston on syytä tehdä työtä sen eteen jatkossakin. Annetut lupaukset on lunastettava.

14-15 Elämme murrosvaihetta suhtautumisessamme kannabik-

seen. Kotikasvattaja uskoo, että se laillistetaan Suomessakin tämän vuosikymmenen aikana.

Suvi Mikkonen pyörätuoleineen

näytti, millä tolalla yliopiston Kuopion kampuksen esteettömyys oikeasti on. Tekemistä asian parissa riittää.

18-19 Armokuolema halutaan laillistaa myös

Suomessa. Tunnepitoisessa keskustelussa käsitteet menevät helposti sekaisin. Tutkija ja pappi kertovat näkemyksiään.

26-27 Elokuvantekijä Sasu Kerman pysyttelee

marginaalissa mielellään. Sieltähän parhaat asiat tulevat. Hän haluaa parantaa elokuvillaan maailmaa.

Luentomuistiinpanot | Taiteilijanaiset elokuussa

Itä-Suomen ylioppilaslehti Päätoimittaja

Jarkko Kumpulainen 044 576 8420 paatoimittaja@uljas.net Toimittaja

Pasi Huttunen 044 576 8427 pasi.huttunen@uljas.net Taitto

Jarkko Kumpulainen Pasi Huttunen Kustantaja

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Painopaikka

Botnia Print

Hälyn pimeys

K

un aikanaan tavasin pääsykoekirjasta Shannonin ja Weaverin rautalankaviestintämallia, muistan jääneeni pohtimaan ihmisen käyttäymisen muutosta tilanteessa, jossa hälyn määrää lisättäisiin eksponentiaalisesti. Siis ihan dystooppisen eksponentiaalisesti. Mallihan sisältää viestin lähettäjän, lähettimen, signaalia/viestiä sotkevan hälynlähteen, vastaanottimen ja lopulta viestin vastaanottajan. Mallilla tutkittiin puhelinkaapeleiden informaationvälityskapasiteettia, mutta Shannonin ja Weaverin mielestä malli on sovellettavissa inhimilliseen viestintään laajemmin. Hillittömän hälyn lisäämisen vaikutuksia ei tarvitse enää kuvitella. Aikamme ristiin- ja ohihuutaminen ovat oireita, ja samalla hälyä itsessään. Tahti kiihtyy ja on vaikea keksiä ratkaisua ongelmaan. Vaikeneminen ei ole kultaa vääryyksien edessä, paitsi jos ratkaistavan ongelmana on viestinnän kriisiytyminen. Nyt häly sakenee. Trumpin vastustajien ja puolustajien ohihuutamisessa ei näyttäisi olevan virkaanastumispäivän tunnekuohuissa minkäänlaista toivonkipinää. Viestinnän luola-aikainen funktio yhteisen, ymmärryksen ja jakamisen välineenä on hukassa. Jokainen näyttäisi olevan jokaista vastaan informaatiosodassa. Informaation toiste: se, mikä sanomassa on omaan maailmankuvaan sopivaa, on se nuotiopiiri, joka pelastaa kirkuvalta pimeydeltä. Onko jopa näin, että vihapuhuja on pimeyden pelkonsa vuoksi uhri? Populisti taitaa toiston eli redundanssin. Se tulee syötteenä, iskulauseina läpi hälyn pimeyden. Populistin kuuluu luoda myös itse hälyä, jolla se purkaa jäljellä olevia yhteisiä rakenteita ja tulee itse liikkeineen uudeksi normiksi. Se mikä on yhteistä, on vaikea osoittaa. Oikeiston uusmedioiden ylläpitämä mediasota, jossa vakiintuneet tiedonvälitys ja faktantarkistus käytänteet nähdään ainostaan korruptiona ja valehteluna iskostuvat hyvää vauhtia kansojen mieliin. YLE on edelleen onnistumisineen ja epäonnistumisineen yhteinen, joka ehkä kannattaa säilytää yli myrskynkin. Olen liberaali, mutta jos konservatiivisuus tarkoittaa esimerkiksi maamme hyväksi havaituista rakenteista kiinnipitämistä, niin silloin lienen sitäkin. Sekä että -ajattelu on sekä mahdollista että kannustettavaa. Vaali ristiriitoja, koska demokratia. Uljaassa tapahtuu kevään aikana muutoksia. Itse vähennän paikallista kampushälyä vetäytymällä puolentoista vuoden opintovapaalle alkaen helmikuusta. Hakuaika sijaisuuteen päättyy 16. helmikuuta ja toimi alkaa heti maaliskuun alusta. Väliajan Uljaan toiminnasta vastaa kelpo toimittajamme Pasi Huttunen. Jarkko Kumpulainen

Ilmoitusmyynti

Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@uef.fi

”Sekä että -ajattelu on sekä mahdollista että kannustettavaa.

Kansikuva

Pasi Huttunen Lähetä omasi osoitteeseen: toimitus@uljas.net

Lara Graffit

Uljas 1 | 27.01. 2017

3


Gallup

Lopullinen totuus

Mitä vuoden 2016 tapahtumaa et unohda?

”Ruokailu on koulupäivän kohokohta, joka tukee oppimista, kouluviihtyvyyttä, ruokaosaamista ja ruokatajun syntymistä.

Koulutuspalloa | Raha ja opiskelija liikkuu

Laura Ramstadius, Mirja Kallinen & Nina Räsänen

Kuopio

Miia Rusila

Sosiaalityö, 5. vsk. - Valmistuin kandiksi. Tietynlainen välietappi, josta on nyt hyvä jatkaa eteenpäin.

Jari Tanninen Kauppatieteet, 1. vsk.

- Donald Trumpin pääsyä presidentiksi.

Yliopistonrannan kaavaan voi ottaa kantaa Savilahden rannan ja moottoritien välisen alueen vireillä oleva kaava on nähtävillä Kuopion kaupungin sivuilla 17. helmikuuta saakka. Yliopistonrannan suunnitelmiin voi ottaa kantaa toimittamalla mielipiteet Kuopion kaupunkiympäristön suunnittelupalveluille osoitteeseen kaavoitus@ kuopio.fi. Kaavaa on tarkoitus muuttaa niin, että Suomen yliopistokiinteistöjen tonttien pysäköintialueita

muutettaisiin asuin- ja työpaikkarakentamista varten. Kaavahanke on osa laajempaa Savilahtiprojektia. Alue pyritään saamaan elävämmäksi ja monipuolisemmaksi. Lisäksi pyritään parantamaan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuuksia. Yhtenä perusteena ovat ilmastovaikutukset. Pasi Huttunen

Yliopistoväki kannustetaan liikkeelle Joensuu Maija Luhtasela

Kulttuurintutkimus, 4. vsk. - En unohda Ylivieskan kirkon paloa, sillä se oli kirkko jossa isovanhempani ja vanhempani menivät naimisiin.

Istuminen on määritelty vaaralliseksi puuhaksi ja myös yliopistossa on innostuttu vähentämään sitä. Sykettä-palvelu on käynnistänyt Pylly ylös -kampanjan myös Itä-Suomen yliopiston kampuksilla. Syksyllä alkaneessa kampanjassa on jo käynnistetty toimintaa Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastolla sekä tietojenkäsittelytieteen laitoksella. Tavoitteena on vähentää istumista ja lisätä fyysistä aktiivisuutta.

Käytännössä esimerkiksi Sykettä-ohjaajien tiimi vetää toiminnallisia taukoja henkilökunnalle. Opiskelijoiden joukosta valitaan ”pylly ylös” -lähettiläitä, jotka voivat pitää luennoilla toiminnallisia taukoja. Kampanja liittyy Opetus ja kulttuuriministeriön rahoittamaan hankkeeseen, jossa tarjotaan esimerkiksi henkilökohtaista liikuntaneuvontaa sekä esimerkiksi luontoliikunta-kursseja. Pasi Huttunen

Joona Auronen

Luokanopettaja, 3. vsk. - Pääsin opiskelujen ohessa ensimmäistä kertaa töihin, mikä oli hieno kokemus.

Savonlinna Lauri Pelkonen lastentarhanopettajankoulutus, 1. vsk. - Kun sain tiedon, että olen päässyt opiskelemaan. Halusin vaihtaa koulutusalaa.

Pinja Hiltunen

kotitaloustiede, 2. vsk - Viime vuonna opin itsestäni paljon, en erittele tarkemmin mitä kaikkea. Tämä vuosi alkoi enemmän omana itsenäni.

4

Uljas 1 | 27. 01. 2017

UEF myy koulutusta Namibiaan Namibian valtion ostama opettajankoulutuksen maisteriohjelma alkaa Itä-Suomen yliopistossa. Ohjelma keskittyy kansainvälisiin koulutuskäytäntöihin, pedagogiikkaan ja alakouluopetukseen. Lisäksi perehdytään tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen opetuksessa. UEF on tarjonnut vastaavaa koulutusta namibialaisille aiemminkin ja kokemukset ovat olleet hyviä.

Koulutuksessa on mukana myös kuopiolainen Martti Ahtisaaren koulu, jolla on jo ennestään hyvät yhteydet Martti Ahtisaaren kouluun Namibian Windhoekissa. Koulutus on ensimmäinen koulutusvientiorganisaatio Finland Universityn kautta tilattu maisteriohjelma, joka pidetään kokonaan Suomessa. Pasi Huttunen

Suositus: ruokailuun vähintään puoli tuntia Tuoreen valtakunnallisen suosituksen mukaan kouluruokailuun tulee olla vähintään puoli tuntia aikaa ja lounas pitäisi tarjoilla kello 11 ja puolenpäivän välillä. Lisäksi suositellaan kasvisten määrän lisäämistä. Lihan osuutta ei suosituksessa kehoteta varsinaisesti vähentämään, mutta siinä missä kasvisruoka on aiemmin tarkoittanut puuroa, suositellaan kasvisten aiempaa monipuolisempaa käyttöä. Kouluruokailusuositus koskee esi- ja perusas-

teen opetusta, mutta sitä suositellaan sovellettavaksi kaikilla koulutusasteilla. ”Ruokailu on koulupäivän kohokohta, joka tukee oppimista, kouluviihtyvyyttä, ruokaosaamista ja ruokatajun syntymistä”, suosituksessa todetaan. Suosituksen mukainen kouluateria täyttää keskimäärin kolmanneksen oppilaan tai opiskelijan koko päivän energiantarpeesta. Pasi Huttunen


”Pyrimme saamaan opintotukeen huoltajakorotuksen, joka pehmentäisi näitä taloudellisia leikkauksia.

Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin

Opiskelijaliittojen suhtautuminen opiskelijoiden siirtämiseen yleisen asumistuen piiriin vaihtelee. SYL:n puheenjohtaja Riina Lumme (vas.) liputtaa sen puolesta, mutta SAMOKin

puheenjohtaja Anni Koivisto on varautuneempi. Molemmat vaativat huoltajakorotusta opintotukeen.

Osalta voi mennä tuki Hallitus siirtää opiskelijat yleisen asumis-

tuen piiriin 1.8.2017 alkaen. Tuen määrä nousee 290–406 euroon

kuukaudessa entisen 200 euron sijaan Samalla kuitenkin tuki voi hävitä osalta

Suomen ylioppilaskuntien liitto suhtautuu myönteisesti hallituksen aikeisiin siirtää opiskelijat yleisen asumistuen piiriin, mutta pyrkii samalla parantamaan heikoimmassa asemassa olevien opiskelijoiden tilannetta. ”Seuraavaksi vaikutamme aktiivisesti tuen muuttamiseen ruokakuntaisesta yksilökohtaiseksi, sillä pidämme myös yleisesti epäreiluna sitä, että yhteiskunnan tukimuoto määrittelee keskenään asuvien ihmisten tapaa jakaa varojaan. Pidämme kuitenkin muutosta hyvänä siksi, että useampi opiskelija hyötyy siitä. Yleinen tuki jakaa varat tasaisemmin niille, jotka joutuvat maksamaan asumises-

taan enemmän”, SYL:lin puheenjohtaja Riina Lumme avaa tilannetta. Suomen opiskelijoiden liiton puheenjohtaja Anni Koivisto puolestaan kertoo yleisen asumistuen puhututtavan SAMOK:issa. ”Olemme aika skeptisiä sen suhteen. Meidän kentällä tuen saajat vähenevät. Erityisesti yksin asuville se on positiivinen asia, mutta jos perheelliset, puolison kanssa asuvat tai kimppakämpissä asuvat menettävät tukiaan, niin onhan se huolestuttava tilanne.” Perheellisten asemaa molemmat puheenjohtavat sanovat liittojen pyrkivän parantamaan kuluvana vuonna.

opiskelijoista kokonaan. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, jos pariskunnasta toinen opiskelee ja toinen käy töissä. Myös opintotukea pienennetään 87

eurolla ja lainatakausta nostetaan 450 eurosta 600 euroon kuukaudessa.

”Pyrimme saamaan opintotukeen huoltajakorotuksen, joka pehmentäisi näitä taloudellisia leikkauksia. Siitä on puhuttu jo pitkään muutenkin, joten nyt olisi hyvä hetki sen toteuttamiselle”, kertoo SYL:lin Lumme. Samaa sanoo Koivisto.

”Huoltajakorotus on tärkeä asia meille. Nimenomaan perheelliset opiskelijat ovat häviäjiä tulevissa uudistuksissa, ja näin pystyttäisiin edes hieman kompensoimaan menetystä mitä heille tulee. Perheelliset opiskelijat ovat tiukoilla jo muutenkin. Aiomme pyrkiä myös vaikuttamaan siihen, ettei opintotukea katsottaisi asumistukea haettaessa tuloksi.” Hallitus keskustelee huoltajakorotuksesta puolivälitarkastelussa ja kehitysriihessä tänä keväänä.

1

Uutinen #

Suomen ylioppilaskuntien liitto haluaa opiskelijat yleisen asumistuen piiriin. Ammattikorkeakouluja edustava SAMOK on puolestaan huolissaan niistä, jotka menettävät tukiaan. – Anton Rinta-Jouppi, teksti

Uljas 1 | 27.01. 2017

5


Kampus

”Pyrimme pitämään opiskelijat kartalla siitä, mitä heihin vaikuttavia päätöksiä tehdään. .

Tulossa työläs vuosi edunvalvojille Edunvalvontasihteerit saavat aiempaa enemmän yhteydenottoja opiskelijoilta. Myös Savonlinnan opiskelijoiden siirtyminen Joensuuhun työllistää edunvalvontaa vuonna 2017. Lisäksi opintotuen leikkaukset huolettavat . - Reeta Kankaanpää, teksti & Jarkko Kumpulainen ja Pasi Huttunen, kuvat

ISYY:n eduvalvontasihteerit Piia Tiainen ja Pekka Koivaara huolehtivat siitä,

vuoden ajan ja työ on kantanut hedelmää.” Tiaisen mielestä mukavinta edunvalvonnan sihteerin työssä on päivien erilaisuus. ”Välillä eteen tulee isojakin haasteita mutta mahdollisuus osallistua vaikuttamiseen tuntuu merkitykselliseltä. Ylioppilaskunta on nimenomaan opiskelijoita varten. Täällä saa toteuttaa itseään, saa uusia ystäviä ja paljon uutta tietoa.” Koivaarankin mielestä edunvalvojan työssä mukavinta ovat olleet työssä kohdatut ihmiset. ”Pidän ihmisistä ja on ilo työskennellä innostuneessa ympäristössä, jossa voi aistia tekemisen meininkiä.” Ylioppilaskunnassa työskentelevät edunvalvontasihteerit valmistelevat ylioppilaskunnan sosiaali- ja koulutuspoliittiset kannanotot ja vastaavat hallinnon opiskelijaedustajien valinnan valmistelusta. Edunvalvontasihteereihin voi myös ottaa yhteyttä opiskelijan oikeuksiin, opintoihin ja terveydenhuoltoon liittyvissä asioissa.

2

Uutinen #

Joensuun ja Savonlinnan kampusten edunvalvonnasta vastaavan Pekka Koivaaran mukaan opiskelijat ottivat viime vuonna edunvalvontaan yhteyttä aiempaa enemmän. Kuopion kampuksella työskentelevälle Piia Tiaiselle opiskelijayhteydenottoja tulee viikoittain ja edunvalvontatyössä ne ovat merkittävä osa työnkuvaa. Koivaara toivoo, että ongelmat eivät olisi lisääntyneet vaan yhteydenotot olisivat lisääntyneet sen vuoksi, että siitä on tullut aiempaa helpompaa. Koivaara on työskennellyt ylioppilaskunnassa jo kymmenisen vuotta. Viime vuoden menetyksiin hän listaa tuutortoiminnan järjestämisen siirtymisen ylioppilaskunnalta yliopiston vastuulle. Voittoihin hän sen sijaan lukee esimerkiksi Joensuun opiskelija-asuntotilanteen parantumisen. ”Tämän eteen on tehty vaikuttamistyötä usean vuoden ajan ja on ilo nähdä edistystä tapahtuneen. Joensuun kaupunki on investoinut asuntoihin ja rakentanut niitä lisää.” Tiainen puolestaan aloitti tehtävässä tammikuussa 2016. Vuosi alkoi vauhdikkaasti organisoimalla osallistumista opintotukileikkauksia vastustavaan mielenosoitukseen Helsingissä. ”Pyrimme pitämään opiskelijat kartalla siitä, mitä heihin vaikuttavia päätöksiä tehdään. Opintotukea tullaan nyt heikentämään ja opintolainan määrä kasvaa. Sitä kompensoi opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin.” Toinen iso asia menneenä vuotena oli yliopiston päätös lakkauttaa Savonlinnan kampus. ”Tähän reagoitiin ylioppilaskunnassa ja asiaan otettiin kantaa. Opiskelijoiden siirtyminen Savonlinnasta Joensuuhun vaatii vuonna 2017 paljon selvitystyötä ja valmistelua.” Vuoden 2016 onnistumisiin Tiainen listaa ainakin YTHS:n palveluiden mahdollisen avautumisen myös AMK-opiskelijoille. ”Asian puolesta on työskennelty jo usean

että opiskelijaa ei vedätetä.

UEF menestyi tutkintotehtailussa UEF pukkasi maailmalle 1419 maisteria vuonna 2016. Tohtoreita tuli 178 ja kandidaatteja 1394. Tutkintoja syntyi enemmän kuin koskaan aiemmin yliopiston olemassaoloaikana.

6

Uljas 1 | 27. 01. 2017

Akateeminen rehtori Jaakko Puhakka toteaa tulosten kertovan hyvästä opiskelumotivaatiosta yliopistossa. Vuonna 2015 maistereita valmistui 1380, tohtoreita 162 ja kandeja 1360.

Tohtorintutkinnoissa tutkintotavoite, 157 tohtoria vuodessa, ylitettiin selvästi. Yli neljäsosa tohtorintutkinnoista oli ulkomaalaisten suorittamia. Eniten tohtorintutkintoja suoritettiin luonnon-

tieteissä ja lääketieteessä. Alempien korkeakoulututkintojen määrä kasvoi huomattavasti humanistisella ja yhteiskuntatieteellisellä koulutusalalla.


Etsin

Kolumni | Kaaos ja hyväksikäyttö

Huuhaata ja haihattelua

”Siis maksaako joku siitä, että te pyöritte lattialla pölyisissä villapaidoissanne?” ”Niin mikä se sun ammatti olikaan? Joku luova-vuorovaikutus... eikun...” ”Olisit hankkinut oikean ammatin! Jonkin josta ois jotain hyötyä.” Turha yrittää selittää, että tunnetaidoilla, onnistuneella vuorovaikutuksella tai itsetuntemuksella olisi mitään tekemistä ammattini kanssa. Höpöhöpö ja ei ainakaan meidän verorahoilla! Olen kuitenkin mystisesti onnistunut elättä-

”Hienoa, nyt sitten opettajaksi!” ”Pitkät lomat ja hyvä palkka!” ”Järkevä ja arvostettu kunnon ammatti!” ”Etkä sitten käy mittään huuhaa-tutkintoo!” Joudun kuitenkin tuottamaan pettymyksen. En aio opiskella opettajaksi. Sen sijaan olen itsekkäästi päättänyt opiskella niitä asioita, jotka sytyttävät minussa intohimoa ja tahdon toimia. Olen mukavuudenhaluinen hedonisti. Minulla ei luonnollisesti ole mitään pitkiä lomia tai rahaa vastaan, mutta luultavasti en sopeutuisi koulumaailmaan. Saisin opetuksen

sijasta aikaan pelkkää kaaosta. Lopulta saisin todennäköisesti potkut. Muuten katkeroituisin ja vetäisin lukukaudet loppuun diapamin voimalla. Kesälomat menisivät itseäni terapoiden Espanjan lomakohteessa sopivassa viinipuudutuksessa. Jatkan siis valitsemallani huuhaa-polulla. Työni ja opiskeluni ovat sisällöiltään, aikatauluiltaan ja selkeydeltään levällään kuin sote-uu-

”Olen itsekkäästi päättänyt opiskella niitä asioita, jotka sytyttävät minussa intohimoa ja tahdon toimia. Olen mukavuudenhaluinen hedonisti. . distus. Hyväksyn kuitenkin kyseisen kaaoksen, koska haluan olla itselleni rehellinen. Haluan tehdä sitä, minkä koen merkitykselliseksi. En pidä kaikkia töitä samanarvoisina. Mielestäni arvotyhjiölehtien puhelinmyynti, riistolla pyörivät tehobuffetpizzeriat ja työntekijän oikeuksia polkevat vuokramiespalvelut ovat pahimpia huuhaa- ja haistapaska-töitä. Niiden suurin funktio on hyväksikäyttö. Arvostan silti niistä saamiani työkokemuksia. Ne aukaisivat silmäni ja aiheuttivat pysyvän särön luterilaiseen työmoraaliini.

Kalamajoille kaupunkia

Onneksi hallitus ojentaa kaltaisiani kuritto-

mia työnhalveksujia ja ohjaa meidät takaisin pakkotyöluokkaan. Henkilökohtaiset kolmen kuukauden välein tapahtuvat kuulustelut takaavat, että jokainen muistaa olevansa velkaa riistämisellä rikastuville. Työn orjat herätellään taas sorron yöhön sohviltaan laiskottelemasta. Työ vapauttaa! Ninnu Karttunen kirjoittaja on kirjallisuutta opiskeleva teatteri-ilmaisun ohjaaja

Kenelle kunnia- tai ansiomerkki? kejä ylioppilaskunnan jäsenille. Ehdotuksia voi antaa 17. helmikuuta saakka. Verkkolomake löytyy ISYY:n sivuilta.

KUOPIO Tiesitkö, että Kallaveden Kuopion alueen saarissa sijaitsee kalamajoja, joihin on näppärä hiihdellä, kun kaupunki alkaa kaventaa tunnelmaa. Majat toimivat autiotupa periaatteella ja ovat vapaasti käytettävissä yhdestä yöpymisestä kolmeen vuorokauteen. Kalamajoja on alueella yhteensä kuusi ja varustetaso vaihtelee. Osassa on jopa sauna. Kuva on tammikuun lopulta Vatasen kalamajalta. Kuopion alueella on yhteensä 100 kaupungin tai kyläyhdistysten ylläpitämää laavua, keittokatosta, nuotiokehää ja kalamajaa. Lisätietoa löytyy osoitteesta: www.kuopio.fi/laavut-ja-kalamajat

Mökki Ojala Pannarilla Jarkko Kumpulainen, teksti & Jaakko Ryynänen, kuva

ISYY pyytää ehdotuksia ansio- tai kunniamerkkien saajiksi. Ylioppilaskunnan vuosijuhlia vietetään 18. maaliskuuta Savonlinnassa ja juhlassa voidaan myöntää kunnia- ja ansiomerk-

JOENSUU Kolme tuutorointisihteeriä, Jukka Ruokanen, Katja Suvanto ja Jarno Pitko, ehti työskennellä Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnassa sinä aikana kun ISYY kantoi vastuun tuutoroinnin järjestämisestä. He saivat työstään monenlaista palautetta, mutta kaiken kaikkiaan ylioppilaskunta hoiti tuutoroinnin todella hyvin. Nyt on vuorostaan yliopistolla näytön paikka tilanteessa, jossa hyvän tuutoroinnin merkitys kasvaa koko ajan.

Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva

mään itseni viimeiset viisi vuotta tekemällä työkseni teatteria. Pari vuotta sitten aloin kaivata lisäkoulutusta. Hakeuduin yliopistoon opiskelemaan kirjallisuutta. Sukulaiseni huokaisivat helpotuksesta. Ylenin hetkeksi järkevän ihmisen tasolle. Olin lopultakin tajunnut, ettei työelämää voi elää haihatellen epämääräisissä puuhasteluissa. Sukulaiskuoro esitti seuraavia kommentteja:

Tuutorimestarit kampuksella Pasi Huttunen, teksti & kuva

O

len usein kohdannut ammattiini tai opiskelualaani liittyviä ennakkokäsityksiä. Olen teatteriilmaisun ohjaaja. Seuraavaksi pieni referaatti kommenteista, joita ovat antaneet tutut ja tuntemattomat.

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään

Tekstaripalsta Älä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09

Kekkonen, Kekkonen, Kekko-

Mikäli sinä:

Ylioppilaskunta juhlii seitse-

nen sanoivat valitsijamiehet kun ISYY:lle presidenttiä valitsivat.

A) syöt B) ulostat niin katso vaikka googlesta mitä on terra preta ja mitä hyötyä siitä voisi olla!

mättä juhlavuottaan 18.3. ja on toivonut, että vuosijuhliin tulee paikalle paljon RAIlumneja. RAIlumnit kiittävät lämpimästi kutsusta ja tulevat mielellään paikalle runsaslukuisena! Maaliskuussa juhlitaan! RAI!

Missä ne EU rahat on jota piti

opiskelijoille sataa. Olen edelleen PA

KUOPIO Kokkolalainen lauluntekijä Mökki Ojala keräsi tammikuun loppupuolella kourallisen yleisöä tarinoidensa pariin Pannuhuoneelle. Folkia ja ammoista suomalaista iskelmäperinnettä yhdistelevien kappaleiden keskiössä olivat kiinnostavat tarinat, joita hän esitti vuoroin akustisesti vuoroin sähkökitaralla säestäen. Ojala avasi keikkansa ainoalla cover-kappaleellaan joka oli hänen isoisänsä tekemä. Mökki Ojala julkaisi esikoisensa, Jälleennäkemisiin -nimisen ep:n, viime vuoden marraskuussa. Uljas 1 | 27.01. 2017

7


Kampus

”Ajatus on, että palvelun piiriin ei voida ottaa lisää opiskelijoita jos rahoitus ei kasva..

Opiskelijaliitot luottavaisina YTHS:n tulevaisuuden suhteen

Jos Sipilän hallitus pitää kiinni linjauksestaan ei YTHS ole enää vuonna 2019 pelkästään yliopisto-opiskelijoiden herkkua. Ammattikorkeakoulujen opiskelijat on tarkoitus ottaa mukaan.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YHTS saa vuonna 2019 ison joukon uusia asiakkaita jos maan hallitus pitää kiinni linjauksistaan ja saa lakiesityksensä läpi. Ammattikorkeakouluopiskelijat on tarkoitus ottaa YTHS:n piiriin. Linjaus on tehty, mutta rahoitus on vielä auki. Ratkaisuja tehtäneen kevään aikana. Suomen opiskelijakuntien liiton SAMOKin hallituksessa terveydenhuollosta vastaava Jyri Niemi on optimistinen. Hän toteaa luottavansa siihen, että ammattikorkeakouluopiskelijat pääsevät YTHS:n piiriin vuonna 2019. Automaatiojäsenyyttä ammattikorkeakoulujen

8

Uljas 1 | 27. 01. 2017

opiskelijakunnille tuskin on tulossa, eikä SAMOK sitä Niemen mukaan edes tavoittele. Rahoituksen järjestämisen suhteen on hänen mukaansa erilaisia vaihtoehtoja, eikä SAMOKilla ole vielä ainakaan julkisesti kantaa siihen, kuinka rahoitus tulisi hoitaa. Myös SYL:n sosiaalipolitiikan asiantuntija Turkka Sinisalo uskoo, että ammattikorkeakouluopiskelijat otetaan YHTS:n piiriin. ”Sipilän hallitus on niin linjannut. Valtioneuvostolla on muutamista keskeisistä asioista linjaukset, mutta tarkempi valmistelu tehdään tässä kevään

aikana. Me pääsemme siihen mukaan helmi-maaliskuun aikana”, hän sanoo. Tämän hetken linjauksen mukaan Sipilän hallitus ratkaisisi YTHS:n rahoituksen säätämällä kaikille opiskelijoille lakisääteisen terveydenhuoltomaksun. Veroluonteinen maksu, jos sellainen saadaan läpi, ratkaisisi opiskelijoiden erilaisten oikeusasemien aiheuttaman ongelman. Esteeksi saattaa muodostua se, että laissa säädetään koulutuksen olevan maksutonta. Laki terveydenhuoltomaksusta opiskelijoille saattaa olla ristiriidassa tämän kanssa. Nykyisellään kunnat ovat rahoittaneet ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoa noin 30 miljoonalla eurolla vuodessa. Tämän rahan tulisi Sinisalon mukaan siirtyä YTHS:lle. ”Ajatus on, että palvelun piiriin ei voida ottaa lisää opiskelijoita jos rahoitus ei kasva. Tietysti on katsottava vielä, että jos aikataulu on nopea, niin tarvitaan pari miljoona varautumisrahaa”, hän lisää.

Hän viittaa esimerkiksi tilanteisiin, jossa YTHS joutuu käynnistämään toiminnan uusilla paikkakunnilla. YTHS:n toiminta rahoitetaan nykyisellään ylioppilaskuntien jäsenmaksusta maksettavalla terveydenhoitomaksulla, käyntimaksuilla, Kansaneläkelaitoksen maksamalla korvauksella sekä yliopistokaupunkien maksamalla avustuksella. Terveydenhoitomaksut ja käyntimaksut muodostavat rahoituksesta 23 prosenttia, Kelan osuus on 63 prosenttia ja kunnat maksavat 14 prosenttia.

3

Uutinen #

Ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien liitot uskovat, että Sipilän hallitus pitää kiinni linjauksestaan tuoda myös amk-opiskelijat YTHS:n piiriin. Käytännön toteutus on vielä auki. - Pasi Huttunen, teksti & kuva


10 . 2 . 2 0 1 7 K U O PI O (K U O PIO-HALLI) • 11.2.2017 JOENSUU  ( JO E N S U U A R E E N A )

Backyard Babies (SWE)

Hardcore Superstar (SWE)

Danko Jones (CAN)

Pariisin Kevät

Disco Ensemble

Olavi Uusivirta

Opiskelijalippu 25 € (norm. 35 €) Ennakkomyynti: Levykauppa Levy-Eskot • Tiketti • Lippupiste ISYY:n toimistot (Joensuun, Savonlinnan ja Kuopion kampuksilla) Lisätietoja: luntailosaaressa.fi

Uljas 1 | 27.01. 2017

9


Ajassa

Yliopiston on lunastettava markkinointilupauksensa ”Jos viesteihin vastataan ajoissa, niin sillä voi olla suuri merkitys. Toinen esiin noussut asia oli se, että tenteistä toivotaan muutakin kuin vain numeerista arviota. Yksi vaihtoehto voisi olla esimerkiksi mallivastaus.

Pian maisteriksi valmistuva Anna-Kaisa Jokelainen muistuttaa, että innostus omaa alaa kohtaan vaikuttaa tyytyväisyyteen ratkaisevasti.

Itse hän kertoo olleensa lapsekkaan kiitollinen, että pääsi opiskelemaan psykologiaa.

Itä-Suomen yliopiston on panostettava tuutorointiin ja ohjaukseen, jotta opiskelijat olisivat jatkossakin tyytyväisiä, kehottaa opiskelutyytyväisyyttä tutkinut Anna-Kaisa Jokelainen. – Pasi Huttunen, teksti & Anna-Kaisa Jokelaisen arkisto, kuva Tuutorointiin ja ohjaukseen täytyy panostaa, jotta Itä-Suomen yliopiston opiskelijat olisivat jatkossakin tyytyväisiä. Yliopistojen välinen koveneva kilpailu pakottaa yliopistot lupaamaan myös markkinoinnissaan enemmän ja lupauksille on oltava katetta. Tuutorointi Itä-Suomen yliopistossa on joka tapauksesa suuren muutoksen kourissa, sillä yliopisto nappasi tuutoroinnin hoitamisen takaisin itselleen ylioppilaskunnalta tämän vuoden alusta alkaen. Psykologian kandidaatti Anna-Kaisa

10

Uljas 1 | 27. 01. 2017

Jokelainen toteaa gradussaan, että tärkeimmät opiskelutyytyväisyyttä selittävät tekijät ovat opiskelijoiden odotusten toteutuminen ja yksilölliset tekijät. Yksilöllisiä tekijöitä ovat tutkimuksen mukaan etenkin sinnikkyys, omatoimiselle opiskelulle varattu riittävä aika, perheeltä ja ystäviltä saatu tuki, opintomenestys sekä tunne elämänhallinnasta Opiskelutyytyväisyys on Itä-Suomen

yliopistossa hyvällä tolalla siitäkin huo-

limatta, että yliopisto on saanut murskalukemia henkilökunnalle tehdyissä työtyytyväisyyskyselyissä. 86 prosenttia Kandipalautteeseen vastanneista ilmoitti olevansa tyytyväisiä. Luku on samaa luokkaa muiden yliopistojen kanssa. ”Opiskelija ei yliopistoon tullessaan välttämättä tiedä mitä tarvitsee, joten tavarataloksi ei yliopiston kannata muuttua. Markkinoinnissa on oltava tietty positiivinen kuva, mutta esimerkiksi opintojen alussa tarvitaan realistisempaa tiedotusta”, hän sanoo. Jokelainen muistuttaa, että yliopiston

itsenäinen tapa opiskella tarkoittaa monelle lukiosta tulevalle suurta muutosta. Hän painottaa tuutorointiin ja ohjaukseen panostamisen tärkeyttä. Tämän

lisäksi opiskelutyytyväisyyteen voidaan vaikuttaa hyvinkin pienillä asioilla. ”Jos viesteihin vastataan ajoissa, niin sillä voi olla suuri merkitys. Toinen esiin noussut asia oli se, että opintosuorituksista toivotaan muutakin kuin vain numeerista arviota. Yksi vaihtoehto voisi olla esimerkiksi mallivastaus.” Opiskelijan ei välttämättä tarvitse olla tyytyväinen kahlatakseen tutkintonsa läpi, mutta Jokelainen muistuttaa, että tutkimusten mukaan tyytyväisyydellä on valtava merkitys opinnoissa jaksamiseen. Tyytyväiset suorittavat tutkimusten mukaan enemmän opintopisteitä. ”Opiskelutyytyväisyys heijastuu myös muuhun elämään. Yliopiston kannalta sillä on merkitystä myös maineen suhteen: saadaanko jatko-opiskelijoita, syntyykö alumnitoimintaa ja saako yliopisto lahjoituksia”, hän huomauttaa. Akateemisen vapauden rajaamisessa

piilee myös riski opiskelutyytyväisyyden kannalta. Jokelainen kertoo, että Kandipalautteen mukaan moni opiskelijoista olisi halunnut opiskella laajemmin ja kehittää itseään poikkitieteellisesti. ”Jos haluaisi opiskella muutakin kuin kapeasti omaa alaa, niin kyllä rajaaminen on riski. Ja joillekin olisi hyvä saada tehdä opintoja rauhallisempaan tahtiin.” Jokelainen käytti tutkimuksensa aineistona Kandipalautteen kevään 2014 aineistoa. Kandipalaute on saksalaiselta CHE Consult GmbH:lta hankittu sähköinen opiskelijapalautekysely.


Kun mieltä painaa, älä jää yksin Keskittymiskyky ja päätöksentekotaidot kadoksissa? Unihäiriöitä ja ilon puutetta? Itsetunto alalukemissa? Ahdistunut olo ja päihteiden käyttöä? Mikäli arkielämää haittaavia oireita on useita, on syytä pysähtyä. - Mari Mynttinen, teksti & Pasi Huttunen, kuva Yksin ollessa asiat usein kasautuvat ja kielteiset ajatukset alkavat kiertää kehää. Sillä voi olla vakavia seurauksia itselle ja toisille. Terveydenhuollon henkilökunta on käytettävissä silloin, kun sosiaalinen kanssakäyminen ystävien kanssa ei riitä pääsemään eteenpäin. ”Jos vähänkin tuntuu, että jotain pitäisi tehdä, voi hakeutua terveydenhoitajan vastaanotolle, niin yhdessä voidaan pähkäillä. Aina ei oma toiminta riitä. Yhtenä tavoitteenamme on, että opiskelukyky olisi hyvä ja pyrimme sitä tukemaan”, YTHS:n osaston- ja terveydenhoitaja Arja Makkonen rohkaisee. Usein juuri ne, jotka kipeimmin apua tarvitsevat, jäävät palveluiden ulkopuolelle. Opiskelijayhteisössä onkin kullanarvoista se, että kaverista pidetään huolta. Pieni kysymys siitä, mitä sinulle kuuluu, voi olla yllättävän tärkeä. Nuorena aikuisena on tärkeä löytää ja oppia oman terveyden ylläpitämisen tai hoitamisen keinoja, jotta ne kantavat työhön ja elämään. ”Opiskeluhan on verrattavissa työelämään. Kun paljon puhutaan hyvästä työkyvystä, niin se on ihan sama asia kuin hyvä opiskelukyky. Samat asiat mitkä pätevät työelämään, pätevät opiskeluunkin”, Makkonen kuvailee. Makkosen mukaan yliopiston ensim-

mäisen vuoden opiskelijoiden terveyskyselyissä korostuvat entistä enemmän mielenterveyteen ja jaksamiseen liittyvät asiat. Ne ovat voineet näyttäytyä jo yläasteella ja lukiossa. Siihen, miksi näin on, ei ole yhtä selkeää vastausta. ”Voi olla niin, että uskalletaan ottaa asiat esille, uskalletaan hakea hoitoa ja ottaa vastaan apua. Onko se sitten tällainen kiireinen, painostettu, tavoitteellinen suoriutuminen jo lapsesta saakka ollut mukana arkielämässä, mikä niitä aiheuttaa”, Makkonen pohtii. YTHS tarjoaa internet -sivuillaan opiskelijoille maksuttomia verkko-ohjelmia jännittämiseen, univaikeuksiin, masennukseen, sosiaalisten tilanteiden pelkoon ja stressin lievittämiseen liittyen. Lisäksi Makkonen vinkkaa, että `Mielen hyvinvointia opiskelijoille` löytyy internetistä Nyytin sivuilta osoitteessa www. nyyti. fi. Elämäntaito-oppaassa on tärkeää asiaa esimerkiksi elämänhallinnasta. Myös mielenterveystalo.fi -sivustolta löytyy muun muassa omahoito-ohjeita masennukseen, ahdistukseen ja päihteisiin. Henkiseen pahoinvointiin on tarjolla nykyisin jopa nettiterapiaa. Nettiterapia vaatii lääkärin lähetteen. Kysymykseen tämän päivän opiskelujen vaativuudesta on hankala löytää vastausta.

YTHS:n osaston- ja terveydenhoitaja Arja Makkonen

”En tarkkaan pysty vertaamaan opiskelujen vaativuuksia siihen, mitä on aiemmin ollut. Varmaan opintotukeen ja valmistumiseen liittyvät asiat ovat tiukentuneet. Eli aikaisemmin ei ollut nykyistä opiskeluajan rajausta. Se voi tuoda haasteita ja paineita opiskeluun.” Suomalaisen seurantatutkimusraportin mukaan mielenterveyttä ja hyvinvointia suojaavia tekijöitä nuoruusiässä ovat hyvät suhteet vanhempiin, hyvä itsetunto ja seurustelusuhde. On havaittu, että perheen matala sosioekonominen asema saattaa uhata hyvinvointia ja voi olla yhteydessä epäterveellisiin elämäntapoihin. Lapsuudessa koettu vanhempien avioero ennustaa puolestaan suurempaa riskiä parisuhde- ja ihmissuhdevaikeuksille, psyykkisille ongelmille sekä heikommalle

sosioekonomiselle asemalle myöhemmin elämässä. Nuoruusiässä koetut masennusoireet ja heikko itsetunto voivat ennustaa aikuisiän masennusta. Myös pitkäaikaissairaus voi olla yhteydessä mielenterveyteen ja psykosomaattisiin oireisiin kuten kivun tunteeseen. Riskitekijät on hyvä tiedostaa, mutta on muistettava, että niiden vaikutukset ovat hyvinkin yksilöllisiä. Niin tai näin, itseään on hyvä pysähtyä aika ajoin kuuntelemaan ja kysyä myös itseltä ”mitä minulle kuuluu”. Lähteenä on käytetty tutkimusta: Elämänkulku, mielenterveys ja hyvinvointi. Joka on seurantatutkimus 16-vuotiaista tamperelaisnuorista 22-, 32- ja 42-vuotiaina.

Viina pienentää aivoja – vaikutuksia ei tunneta Tuore tutkimus havaitsi nuoruudessaan paljon alkoholia käyttäneiden aivojen pienentyneen. Maltillisemmin alkoholia käyttäneille sitä ei tapahtunut. - Turkka Tuovinen, teksti & sxc.hu, kuva Enemmän alkoholia käyttäneillä nuorilla aivojen harmaan aineen tilaavuus oli pienentynyt aivoalueilla, jotka osallistuvat impulssikontrolliin ja alkoholin vaikutusten välittämiseen aivoissa. Tutkittavat nuoret olivat silti opinnoissaan menestyviä, eikä pienemmän harmaan aineen tilavuuden ei vielä havaittu vaikuttavan nuorten elämään. Aikaisemman tutkimuksen valossa absolutismilla on ollut positiivinen vaikutus harmaan aineen tilavuuteen ja nuoruuden alkoholin käytön aiheuttamat muutokset voivat olla palautuvia, joten peli ei ole menetetty. Tulokset havaittiin vuonna 2004 Kuopiossa aloitetussa tutkimushankkeessa,

jossa siihen osallistuvia nuoria seurattiin läpi vuosien. Osana hanketta päätettiin tutkia alkoholin käytön vaikutuksia nuorten aivojen kehitykseen. Nuorten joukosta valittiin runsaasti alkoholia käyttäneitä ja heihin sopiva vähemmän alkoholia käyttänyt verrokkiryhmä. Kymmenen vuoden seurantajakson jälkeen nuoret ajettiin läpi magneettikuvauslaitteistosta. Aiheesta on nyt ilmestynyt tutkimusartikkeli, jonka pääkirjoittajana on Itä-Suomen yliopiston kliinisen radiologian tohtorikoulutettava Noora Heikkinen. ”Nuoret olivat hyvin pärjääviä eivätkä poikenneet mielenterveydeltäänkään

vaiheessa”, Heikkinen sanoo. Enemmän alkoholia käyttävään ryhmään kuuluvat nuoret olivat käyttäneet alkoholia säännöllisesti teini-iästä alkaen, nuorimmillaan 13 -vuotiaina. Kontrolliryhmä oli aloittanut juomisen myöhemmin, pidättäytynyt humalahakuisesta juomisesta ja juonut paljon vähemmän. Molemmat ryhmät olivat korkeakoulutettuja. Heikkinen peräänkuuluttaa kuvantamistutkimusta, joka seuraisi aikaisin alkoholinkäytön aloittaneita pidemmälle aikuisuuteen. Nykyinen tutkimus loppui tutkittavien ollessa keskimäärin 25 -vuotiaita. Artikkeli: Heikkinen N, Niskanen E ja Könönen M, ym.: Alcohol consumption during adolescence

kontrolliryhmän nuorista. Toisin sanoen harmaan aineen tilavuusmuutoksen vaikutuksia arkeen ei voitu nähdä tässä

is assosiated with reduced grey matter volumes. Addiction 2016.

Uljas 7 | 4.11. 2016

11


3.2.

17.2.

ALEX KUNNARI

LOVEBILEET BY DEITTISIRKUS

MILLENIUM TOUR

3.3. ANSSI HONKANEN

17.3.

K-SYSTEM GLOW PARTY

24.3. & 21.4 FAMILIA

13.4.

19.5. KUUMALLE HIEKALLE

12.5. SKANDAALI

EVERY WEDNESDAY & SUNDAY!

S I L T A K A T U

7.4. ROOPE SALMINEN & KOIRAT

HEIKKI KUULA

JOENSUU

JUHLII MEILLÄ FB.COM/BEPOP.JOENSUU #BEPOPJOENSUU

HOI OPISKELIJA! Olisiko aika pitää taidepaussi? Konserttipäivänä opiskelijalippu sinfoniakonserttiin vain

6 €!

(norm. 9,50 €)

F B . C O M / B E P O P S T R E E T

2O.1, 10.2. & 10.3. UEFLIFE

F B . C O M / B E P O P. J O E N S U U

BILEITÄ!

8

KEVÄÄN TÄYDELTÄ

SUOSITTELEMME: To 2.2. Carelia-sali klo 19

MARZIN TAPAAN (ZAPPAN HENGESSÄ) To 23.2. Carelia-sali klo 19

ITSENÄINEN SUOMI 0...100 To 20.4. Carelia-sali klo 19

IIRO JA MOZART

LIPUNMYYNTI: Carelicum, Koskikatu 5 carelicum.palvelut@jns.fi tai konserttipaikalta alkaen tuntia ennen konserttia, Yliopistokatu 4

www.joensuu.fi/orkesteri

12

Uljas 7 | 4. 11. 2016


Etiikka

Tekoäly sensuurin takana Voiko tekoälyä käyttävä moderaattori olla ratkaisu netissä tapahtuvaan häiriköintiin? Yhdysvaltalainen yhtiö Jigsaw on tarttunut haasteeseen, mutta sillä on edessään vielä pitkä tie sananvapauskysymysten parissa. – Niina Turunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuvitus

G

ooglen tytäryhtiö Jigsaw aikoo julkaista ohjelman, joka saattaa olla vastaus Internetissä tapahtuvaan häirintään. Conversation AI-niminen ohjelma tunnistaa vihaviestit nettikeskusteluista nopeammin ja tarkemmin kuin mihin ihmisistä koostuva moderointiryhmä pystyisi. ”Haluan käyttää parasta mahdollista teknologiaa trollaamisen estämiseen”, Jigsawn perustaja ja puheenjohtaja Jared Cohen kertoo. Conversation AI-ohjelman taustalla on ajatus siitä, että ainoa tapa suojella Internetin tiettyä tukahdutettua ryhmää on hiljentää muut äänet. Mikäli Jigsaw löytää porsaanreiän tästä sananvapauden paradoksista, ryhmä onnistuu tekemään epätodennäköisen vallankaappauksen: ratkaisemaan tekoälyllä erittäin inhimillisen ongelman ja saamaan ihmiset käyttäytymään ystävällisemmin toisiaan kohtaan. Palvelut kuten Reddit, YouTube ja Facebook ovat vuosien ajan luottaneet siihen, että sivustojen käyttäjät ilmoittavat asiattomista viesteistä, jonka jälkeen ylityöllistetyt moderaattorit käyvät niihin käsiksi. Tämä on kallista ja voi olla haitallista työntekijöille, joiden täytyy päivästä toiseen lukea vihamielisiä viestejä. Conversation AI:n tehtävä on vapauttaa nämä työntekijät. Mutta pystyykö tekoäly puhdistamaan verkkosivujen keskustelut ja tunnistamaan myrkyllisen kielen kaikkine epämääräisine ilmauksineen yhtä luotettavasti kuin ihminen? Jigsaw’n täytyi opettaa ohjelma erottamaan harmiton nokkailu ja vihamielinen häirintä toisistaan. Ryhmä teki yhteistyötä The New York Timesin kanssa, joka antoi työntekijöille 17 miljoonaa kommenttia sanomalehden nettisivujen kommenttiosioista sekä tiedot siitä, mikä osa sisällöstä oli ilmoitettu häirinnäksi ja mikä ei. Lisäksi ryhmä kokosi kymmenen hengen paneelin ja kysyi heiltä, millaista sisältöä he pitivät häirintänä. Koneen opettaminen, jota Google käyttää kehittääkseen hakukonettaan ja sanakirjaansa, toimii

samalla tavalla kuin ihmisen opettaminen. Algoritmin ohjelmoinnin sijaan sille näytetään esimerkkejä toisensa perään. Jigsaw on opettanut Conversation AI:n tunnistamaan haitallisen kielenkäytön vaikuttavalla tarkkuudella. Täysin virheetön se ei silti ole. Esimerkiksi lause ”what’s up, bitch?” saa loukkaavuudellaan 63 pistettä sadasta. Sen sijaan ”you are such a bitch” saa 96 pistettä sadasta. ”What’s up, bitches?” hymiön kanssa saa 39 pistettä. Feministikirjailija Sady Doyle, joka on saanut oman osuutensa nettihäiriköiden vihasta, ei ole varma Conversation AI:n toimivuudesta. ”Ihmisten pitäisi pystyä puhumaan millä tavalla tahansa. Ajattele, millaista Internetissä olisi, jos siellä ei voisi kirjoittaa ’Donald Trump on ääliö’”, Doyle huomauttaa. Lause saa loukkaavuudellaan 99 pistettä sadasta. Doylen esimerkki korostaa ohjelman mahdollisuutta tuottaa vääriä arvioita ja tukahduttaa puheen harmaita alueita. Jopa Twitteriä ja Facebookia on kritisoitu asiallisen ja poliittisesti voimakkaan sisällön estämisestä. Jigsaw’n työntekijät vakuuttavat, että ohjelman virheprosentti laskee sitä mukaa kun ohjelma kehittyy. Lähde: https://www.wired.com/2016/09/inside-googles-internetjustice-league-ai-powered-war-trolls/

Uljas 1 | 27.01. 2017

13


Ajassa Kannabis

14

Uljas 1 | 27. 01. 2017


”Innostuin pilven polttelusta aikanaan enkä halunnut oppia tuntemaan piirejä, joista sitä olisi saanut. Kasvatan puhtaasti omaan käyttöön.

Hamppumuuri murtuu Kannabiksen vapauttamisen historiaa tutkinut Risto Mikkonen ehdottaa, että valtio lakkaisi puuttumasta kansalaistensa kannabiksen käyttöön, mutta verottaisi ja valvoisi sitä. Haastattelemamme kotikasvattaja uskoo, että kannabis vapautetaan Suomessakin tämän vuosikymmenen aikana. – Niina Turunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuvitus.

L

ääkeaineina myytäviä tuotteita yritettiin säädellä jo 1800-luvun loppupuolella. Rangaistaviksi säädettiin harhaanjohtava mainonta, tuotteiden jatkaminen sekä myrkyiksi luokiteltujen tuotteiden luvanvastainen myyminen. Vuonna 1913 kannabis kiellettiin Kaliforniassa. Laki jäi vaille julkisuutta, sillä kannabiksen nautintokäyttö oli minimaalista eikä aiheuttanut julkista uutisointia, Risto Mikkonen kertoo tuoreessa kannabiksen vapautuksen historiasta kertovassa kirjassaan. Kansainvälisesti kannabis kiellettiin 1961 YK:n huumausaineyleissopimuksella. ”Perusteluina olivat, ettei kannabiksella ole lääketieteellistä käyttöä ja että se on yhtä vaarallinen aine kuin heroiini.” Vuonna 1988 tuomari Francis L. Young antoi päätöksen, jonka mukaan kannabis ei täytä huumelain 1. luokan kriteerejä. ”Keskivertoihmisen tulisi polttaa 20 000- 40 000 savuketta kuollakseen edes teoriassa. Young julisti päätöksessään, että kannabis on yksi vaarattomimpia

ihmiskunnan tuntemia lääkeaineita”, Mikkonen kirjoittaa. 2000-luvulle tultaessa kotikasvatus on

syrjäyttänyt salakuljetetun kannabiksen ja vähentänyt järjestäytyneen rikollisuuden osuutta kannabismarkkinoilla. ”Kotikasvatus on antanut kannabiksen laadun valvonnan käyttäjille, joille se kuuluukin. Tämä on ainoa toimiva tapa vähentää järjestäytyneen rikollisuuden valtaa huumemarkkinoilla”, Mikkonen kertoo. Asenteiden muuttumiseen on vaikuttanut ainakin se, että useat julkisuuden henkilöt ovat tunnustautuneet kannabiksen käyttäjiksi. ”Näyttelijät Morgan Freeman ja Whoopi Goldberg ovat tunnettuja kannabisaktivisteja. CNN:n lääketieteellinen asiantuntija Sanjay Gupta on myöntänyt valehdelleensa yleisölle kannabiksen haitoista. Jopa Barack Obama laukaisi 2014 huumepoliittisen pommin sanomalla, ettei marijuana ole vaarallisempaa kuin alkoholi”, Mikkonen luettelee. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on vahva perustelu laillistamiselle. ”Valtion ei pidä puuttua kansalaistensa kannabiksen käyttöön vaan valvoa ja verottaa kauppaa ja käyttää näin saadut varat ongelmaisten hoitamiseen. Tämä on osoittautunut halvimmaksi ratkai-

suksi kannabisongelmaan”, Mikkonen päättää. Kuopiolainen kotikasvattaja Pasi, 38,

on kasvattanut kannabista viidentoista vuoden ajan. ”Innostuin pilven polttelusta aikanaan enkä halunnut oppia tuntemaan piirejä, joista sitä olisi saanut. Kasvatan puhtaasti omaan käyttöön ja ihan periaatteesta en myy kenellekään. Pieniä määriä olen myynyt joskus, jos olen tarvinnut rahaa kasvattamiseen liittyviin välineisiin. Nekin vähäiset määrät olen myynyt tutuille ihmisille.” Suurin kasvattamiseen liittyvä haaste on kasvien haju. Kotikasvatukseen liittyy myös positiivisia puolia. ”Koska kasvattaminen on laitonta, kasvien ei oikein passaisi haista naapuriin asti. Kasvatan kesäisin kannabista omakotitaloni pihalla, ja olen todennut sen, että mitä näkyvimmällä kasvit ovat, sen paremmin ne ovat piilossa. Kukaan ei ole koskaan kysellyt mitään. Toinen haaste on tietenkin lämpö. Kasvattaessa lämpöä tahtoo melkein aina olla liikaa. Toisaalta kotona saa kasvatettua niitä lajikkeita mitä haluaa. Ostetuista ei voi aina tietää, miten ne on kasvatettu.” Kasvattamiseen liittyvät tekniset riskit eivät Pasia pelota. ”Sähkömiehenä osaan tehdä sähkökytkennät oikein. Muuten laittomuus on suurin riski. Jos jäisin kiinni, menettäisin lentolupakirjani ja metsästysaseeni. Yleisin tapa jäädä kiinni on esimerkiksi kotibileisiin liittyvä häiriköinti ja sen seuraukset. Toisena tulee polttaminen julkisella paikalla.”

”Tämä on ainoa toimiva tapa vähentää järjestäytyneen rikollisuuden valtaa huumemarkkinoilla ”Uskon, että se tapahtuu jonkin muun asian yhteydessä ilman suurempaa numeroa. Olen veikannut, että se tapahtuu vapaakauppasopimuksen myötä tai tavalla tai toisella EU:n kautta.” Asenteiden muuttumisen takana Pasi uskoo olevan uudenlaisen valistuksen. ”Entistä enemmän paljastuu se, ettei laittomuuteen ole järkeviä syitä. Varsinkin Internetin myötä tieto on vapautunut entisestään. Kannabis on suhteellisen harmitonta eikä se mädätä aivoja. Poliisille, lehdistölle ja esimerkiksi hoitoalalle koko asia näyttäytyy laittomuuksien ja ongelmatapausten kautta. Yleinen näkökulma on vääristynyt eikä todellinen kuva.” Median uutisointi kannabiksesta on Pasin mielestä täysin yksipuolista. ”Uutisissa keskitytään aina laittomuuteen. Laittomuus tuottaa kaikki negatiiviset lieveilmiöt. Kannabikseen liitetään myös mielenterveysongelmia, mutta tutkitusti alkoholi aiheuttaa niitä paljon enemmän. Aina vain poliisit antavat kommentteja. Positiivisella tai neutraalilla uutisoinnilla olisi varmasti positiivinen vaikutus. Jos kannabista ei demonisoida, se varmasti muuttaa asenteita. Ongelmakäyttäjät pysyvät sellaisina käyttivät he mitä ainetta hyvänsä. En tunne yhtään päihdehakuista ongelmakäyttäjää, joka käyttäisi ainoastaan pilveä. ”

Pasi uskoo vakaasti, että kannabis tullaan

vapauttamaan myös Suomessa tämän vuosikymmenen aikana.

Risto Mikkonen – Bhang, Mezz, kukka ja sativex – kannabiksen vapautuksen historia

Uljas 1 | 27.01. 2017

15


Esteettömyys

UEF:n sivuilta saa sen kuvan, että Itä-Suomen yliopisto on paikkana esteetön. Totuus on kuitenkin aivan toinen. Tammikuussa järjestetty esteettömyyskierros pureutui Kuopion kampuksen ongelmiin..– Anna-Reetta Suhonen, teksti & Kristian Korhonen, kuva

O

n tammikuun puoliväli, maanantai. Suvi Mikkonen viilettää pitkin Snellmanian käytävää pyörätuolillaan. Perässä seuraa joukko yliopiston tilaratkaisuista, kiinteistönhuollosta ja opiskelijapalveluista vastaavia henkilöitä. Myös ISYY:n puheenjohtaja ja ainejärjestö Sociuksen edustaja ovat paikalla ja joutuvat kiihdyttämään askeleitaan, sillä Mikkosen pyörätuolilla pääsee lujaa. On menossa esteettömyyskierros, jonka avulla pyritään kartoittamaan esteettömyyteen liittyviä ongelmakohtia Kuopion kampuksella. Kierroksen järjestäjinä toimivat sosiaalipedagogiikan maisteriohjelmassa opiskeleva Mikkonen ja yliopistonlehtori Sanna Ryynänen. Jokaista Mikkosen liikettä seurataan tarkasti. Kuinka ovet avautuvat? Millaisia kynnykset ovat? Mistä löytyy hissi? Välillä Sanna Ryynänen lukee lakitekstiä. Kynnyksen korkeus korkeintaan kaksi senttiä, luiskan kaltevuus kahdeksan prosenttia. Yhdenvertaisuuslaki on melko selväsanai-

nen siitä, että koulutuksen järjestäjän on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan sekä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin sen toteutumiseksi. Tarvittaessa tiloja on mukautettava niin, että myös vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti saada koulutusta. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa luokkatilojen saavutettavuutta. Sanna Ryynänen painottaa, että yliopiston fyysiseen esteettömyyteen liittyvät asiat eivät saa olla yksittäisten opiskelijoiden vastuulla.

16

Uljas 1 | 27. 01. 2017


Kaksi senttimetriä ”Lähtökohtana ei voi olla se, että nämä asiat etenevät vain reaktiivisesti, siis vasta sitten, kun niistä valitetaan. Se ei kuulu opiskelijan tehtäviin, että hänen itse täytyy kamppailla näiden asioiden eteen.” UEF:n sivuilla kerrotaan, että suuri osa yliopiston tiloista on käyttökelpoisia

”En viitsi palkata avustajaa vain siihen, että pääsen yliopistolla sisään ja ulos ovista. eri vammaisryhmille. Esteettömyyskierroksen edetessä huomataan kuitenkin melko nopeasti, että usein esteettömyys kompastuu pieniin, mutta merkittäviin yksityiskohtiin: Kynnykset ovat liian korkeita, luiskat liian kaltevia, ovet painavia, opasteet harhaanjohtavia tai oven avaava vetonaru on liian ylhäällä lyhytkasvuiselle tai pyörätuolissa istuvalle, vaikka juuri heille vetonarut olisivat tärkeitä. Invapysäköintipaikkoja on liian vähän. Nurinkurista on myös se, että vaikka rakennuksen sisätilat olisi tehty esteettömiksi, ei liikuntarajoitteinen välttämättä pääse edes ovista sisälle liian korkeiden kynnysten vuoksi. Hyvä esimerkki tästä on Studentia, jonne on sijoitettu muun muassa yliopiston liikuntapalvelut sekä ISYY:n toimisto. ”Siinä voi sitten miettiä, käynkö hakemassa opiskelijakorttiin tarran vai pyydänkö lähettämään sen kirjeellä”, Mikkonen naurahtaa. Eniten Mikkosta harmittaa huonosti tehdyt lumityöt. Sohjossa ja lumessa pyörätuolin kelaaminen on raskasta ja lopulta sisäänpääsyn rakennukseen voi estää se, että lumityöt on tehty väärässä järjestyksessä: ensin invaluiska ja vasta sen jälkeen luiskan edessä menevä kulkuväylä, jolloin teiden risteyskohtaan muodostuu valli. Omatoimiselle, itsenäisesti omalla autollaan liikkuvalle Mikkoselle tällaiset vastoinkäymiset ovat turhauttavia. Ne ovat jo alkaneet nakertaa opiskelumotivaatiota.

”Minulla ei ole henkilökohtaista avustajaa, koska en sellaista tarvitse. En viitsi palkata avustajaa vain siihen, että pääsen yliopistolla sisään ja ulos ovista.” Myös paikasta toiseen siirtyminen vaatii

liikuntaesteiseltä paljon etukäteisselvittelyä. Mikkonen on käyttänyt tuntikausia yliopiston pohjapiirroksien tutkimiseen ja reittien suunnitteluun. Liikkuminen helpottuisi huomattavasti, jos saatavilla olisi karttoja, joihin esteettömät reitit, hissit ja inva-wc:t olisi merkitty. Pohjapiirroksissa kun ei esimerkiksi näy, jos jollekin käytävälle tarvitaan kulkukortti. Mikkonen haluaa näyttää, millaisen lenkin hän joutuu kiertämään päästäkseen Snellmanian ala-aulasta yhteiskuntatieteiden laitokselle, rakennuksen toiseen päähän. Se vaatii kahden eri hissin käyttämistä, rullailua pitkin loputtomilta tuntuvia käytäviä, menemistä ovista, joissa lukee läpikulku kielletty. Laitokselle pääsisi suoraan D-ovesta, mutta sitä Mikkonen ei voi käyttää, koska sisäänkäynti sijaitsee mäen päällä eikä sen lähellä ole invapysäköintiä. Liikkumisen hankaluus alkaa valjeta osanottajille. Ilmeet ovat mietteliäitä ja vakavia. Canthialle siirryttäessä Kuopion kampuk-

sen kiinteistöinsinööri Raimo Halonen pyytää Suvi Mikkosta kokeilemaan I-oven invasisäänkäyntiä. Vetonarumekanismin pitäisi nyt toimia, luiskaa ja kynnystä on korjattu paremmiksi. Mikkosen ilme on epäilevä, mutta hän päättää kokeilla. Ja ilahtuu. ”Tää on nyt hyvä, kiitoksia!” Hän on huomauttanut oveen liittyvistä ongelmista ensimmäisen kerran jo yli vuosi sitten. Koko kierroksen ajan Mikkoselta kysellään parannusehdotuksia ja ne otetaan vakavissaan. Suomen yliopistokiinteistöt SYK:n kampusmanageri Esko Ollikainen sanoo heti, että kynnykset korjataan ja invasisäänkäynnin paikkaa Snellmanialla muutetaan. ”Minulla oli oikeasti se kuva, että nämä asiat ovat kunnossa, mutta silti me edelleen painimme tällaisten asioiden kuin kynnysten kanssa”, sanoo puolestaan Raimo Halonen päätään pyöritellen.

Kainalo | Epäkohdat esiin

Vanhasta on vaikea tehdä esteetön

I

tä-Suomen yliopiston johtava tilapäällikkö Tarja Harjula kertoo, että esteettömyyteen liittyviä epäkohtia kartoitetaan ja niihin puututaan sitä mukaa, kun niitä havaitaan. ”Pieniä korjaustöitä, kuten kynnyksien ja reunakivien madaltamista, tehdään heti kun niitä tarvitaan. Suuremmat muutostyöt tehdään peruskorjausten yhteydessä. Fakta on kuitenkin se, että vanhasta rakennuksesta ei saa täysin esteetöntä verrattuna uudisrakentamiseen.” Kuopion kampusrakennukset ovat 1970–80-lukujen taitteesta. Harjula muistuttaa, että rakennusten ei tarvitse täyttää rakennusmääräyksiä takautuvasti, vaan ne ovat aina aikakautensa tuotteita. Näin ollen kampusrakennusten ei voida vaatia täyttävän vuonna 2005 voimaantulleita esteettömyysmääräyksiä täydellisesti. ”Mahdollisuuksien mukaan parannuksia kuitenkin tehdään.” Esteettömyyskierroksen tuloksena yliopisto on muun muassa hankkimassa auditorioihin pieniä, liikuteltavia ja säädettäviä pöytiä, joita pyörätuolissa istuvan olisi helppo käyttää. Kulkuväylien talvikunnossapitoon kiinnitetään erityistä huomiota. Karttoja ja aulojen opasteita muutetaan tarpeen mukaan selkeämmiksi. Lisäksi invapysäköintipaikkojen ja -sisäänkäyntien sijoittelua mietitään

uusiksi. ”Snellmanialle tullaan lisäämään invapysäköintipaikka G-oven lähelle, Melanian kupeeseen. Kyseinen ovi on jo valmiiksi kulkuväylänä esteetön, joten se varmasti toimisi hyvin myös liikuntaesteisten sisäänkäyntinä. Lisäksi selvitetään, onko Medistudian yhteyteen mahdollisuus lisätä invapaikka.” Myös mobiilisovellusten mahdollisuuksia tutkitaan. ”Tietojenkäsittelytieteen laitoksella tehdään opiskelijatyönä mobiilisovellusta sisänavigointiin. Tietotekniikkapalvelut koordinoi sen kehitystyötä. Pilottisovellus valmistuu aikataulun mukaan kevään aikana. Tarkoitus on, että siinä otettaisiin myös esteettömyysnäkökulma huomioon, mutta sovelluksen tuotantokäyttöön saamisen aikataulusta en vielä osaa sanoa.” Pienten korjaustöiden lisäksi esteettömyyttä on edistetty muuttamalla osa hisseistä sellaisiksi, että niissä on ääniopasteet. Kuulovammaisia ajatellen opetustiloissa on induktiosilmukoita. Kaikkiin rakennuksiin on lisätty myös lastenhoitotilat. Harjula toivoo, että ihmiset ottaisivat rohkeasti yhteyttä, jos he huomaavat esteettömyyteen liittyviä epäkohtia. ”Se ei kuitenkaan missään nimessä tarkoita sitä, että vastuu yliopiston esteettömyydestä olisi opiskelijoilla”, hän korostaa.

Kierroksen lopuksi mietitään, että oikeastaan ratkaisut voivat olla melko yksinkertaisia. Selkeitä opasteita. Liikuteltavia ja säädettäviä työpöytiä. Invapysäköintipaikkojen uudelleensijoittelu ja niiden määrän lisääminen. Ulkoalueiden talvikunnossapidon parantaminen.

Eikä tässä ole kyse pelkästään Suvi Mikkosesta. Kuka tahansa meistä voi vammautua milloin tahansa, joko pysyvästi tai väliaikaisesti, ja silloin todella huomaa sen, onko kynnys yli vai alle kaksi senttimetriä.

Uljas 1 | 27.01. 2017

17


”Eutanasia ei ole missään kohtaa ratkaisu vanhustenhuollon ongelmiin.

Eutanasia – armokuolema, kuolinapu vai hyvä kuolema? Mistä puhutaan, kun puhutaan eutanasiasta? Eutanasian laillistamiseksi Suomessa tehty kansalaisaloite keräsi vuoden vaihteeseen mennessä yli 63 000 kannattajaa ja se käsitellään eduskunnassa tämän vuoden aikana. Eutanasia herättää luonnollisesti tunteita ja keskustelussa menevät käsitteet sekaisin. Tutkija ja pappi avasivat aiheesta näkemyksiään. – Mari Mynttinen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuvitus

E

utanasia eli armokuolema on henkirikos, ellei asiaa ole lainsäädännössä toisin tarkennettu. Tällä hetkellä eutanasia on laillistettu ainoastaan Alankomaissa, Belgiassa, Luxemburgissa, Kolumbiassa sekä Kanadassa. Nyt ainakin 63 000 kansalaisaloitteen allekirjoittanutta suomalaista on sitä mieltä, että armokuolema pitäisi olla mahdollinen myös Suomessa. Kansalaisaloitteessa eutanasiaa perustellaan sillä, että jos parantumattomasti sairas ja kuoleva ihminen ei saa hyvästäkään hoidosta lievitystä kärsimyksiinsä, on kuoleman omaehtoinen valitseminen mahdollista. Eutanasiasta väitelleen Itä-Suomen yliopiston nuoremman tutkijan Anja Terkamo-Moision mielestä julkisessa keskustelussa eutanasian käsitteen määrittely vaihtelee laajasti. "Keskustelua käydään useista eri asioista, jotka nimetään eutanasiaksi. Jotta keskustelussa päästään eteenpäin, pitää käsitettä selkeyttää. Pelkkä hoitojen lopettaminen tai nesteytyksen aloittamisesta pidättäytyminen eivät ole eutanasiaa", Terkamo-Moisio avaa. Tutkijan mielestä eutanasiasta voidaan puhua vain silloin, kun teko täyttää tietyt ehdot. Ehtoja ovat potilaan oma pyyntö, teon tarkoituksellisuus sekä tavoite päättää toisen ihmisen elämä. Lisäksi keskeistä on, että eutanasian toteuttaa aina joku muu kuin sitä pyytävä henkilö. Kukaan ei siis voi pyytää eutanasiaa toisen puolesta. ”On ihmisryhmiä, joka eivät pysty ilmaisemaan tahtoaan. Heille eutanasia ei ole vaihtoehto, vaikka kohtalot olisivat kuinka hirveitä ja raadollisia”, hän jatkaa. Kansalaisaloitteessa linjataan, että potilaan on oltava oikeustoimikelpoinen, täysi-ikäinen ja kognitiivisesti kompetentti. Mutta kuka sitten määrittää oikeustoimikelpoisuuden ja kognitiivisen kyvykkyyden, ja miten? Kyselyn mukaan, jonka YLE teki joulukuussa, useat ikäihmiset ovat huolissaan siitä, että eutanasia olisi väline päästä eroon huonokuntoisista vanhoista ihmisistä. ”Minua huolestuttaa ja arveluttaa se, kun keskusteluun liitetään vanhusten-

18

Uljas 1 | 27. 01. 2017

huollon ongelmat. Se on karmaiseva, kamala yhtälö. Eutanasia ei ole missään kohtaa ratkaisu vanhustenhuollon ongelmiin. Ennen eutanasian harkitsemista on oltava varmuus siitä, että kaikki muut keinot on käytetty ja ne ovat olleet laadukkaita”, Terkamo-Moisio toteaa. Uskonnollisilla yhteisöillä, joiden sisällöt

käsittelevät juurikin kuoleman ja elämän rajapintaa, on luonnollisesti omat näkemyksensä eutanasiaan. Julistustyön pappi Petri Tiusanen Parikanniemi –säätiöstä, kokee ongelmallisena sen, milloin potilas on kykenevä ilmaisemaan oman tahtonsa. ”Ihmisen tahto voi muuttua ja voi käydä niin, ettei hän enää kykenekään ilmaisemaan viimeisintä tahtoaan. Hyvässä kuolemassa ihmistä autetaan rinnalla

”Hyvä kuolema” Eutanasia tulee kreikan sanoista eu-thanatos, joka tarkoittaa sananmukaisesti hyvä kuolema.

kulkemalla ja tarvittavalla lääkityksellä, ei avuste-tulla itsemurhalla”. Myös Tiusasen mukaan eutanasiaan liittyviin käsitteisiin tulisi tarttua ja selventää mitä ne tarkoittavat. ”Kansalaisaloitteessa sanotaan, että lääkäri suorittaa eutanasian ”asianmukaisesti”. Tarkoittaako se sitä, että otetaan letkut irti vai sitä, että annetaan myrkkyruiske? Tai kipulääkettä niin paljon, että ihminen kuolee?” Eutanasiaan on yhtä monta vastausta kuin vastaajaa, mutta lähtökohta on

lakialoitteen mukaan siinä, että potilas on menehtymässä sairauteensa, jota lääketieteen parhaimmallakaan asiantuntemuksella ei voida parantaa. ”Eutanasia -pyynnön taustalla voivat olla monet asiat, kuten se, että pyritään kontrolloimaan kuolemaa ja koko elämää alusta loppuun. Mistä se sitten kertoo? Onko kuolema menettänyt merkityksensä, on taas eri asia. Kysymys voi olla myös itsemääräämisoikeuden viimesijaisesta kunnioittamista tai vahvistamisesta”, Terkamo-Moisio pohtii. Pappi puolestaan arvelee, että eutanasian tahtomisessa voi olla kyse pelosta. Pelätään kuolemaa ja tilannetta, jossa itse joutuisi kärsimään. Ja sitten uskonmiehelle aiheeseen liittyy tietysti myös henkiset puolensa, eli eutanasia peukaloi Jumalallista suunnitelmallisuutta. ”Avustetussa kuolemassa on mukana myös iankaikkinen perspektiivi. Se tarkoittaa sitä, että jos ihmisellä on viimeiset hetket tehdä parannus ja kääntyä Jeesuksen puoleen, niin eutanasiassa tämä mahdollisuus riistetään häneltä. Eutanasia siis häiritsee Jumalan suunnitelmaa ihmisen kohdalla. Eri asia on, että jossain tilanteessa hoito voidaan lopettaa tuloksettomana, kuten jos ihminen on aivokuollut, eikä ole enää mitään toivoa siitä nousta. Tällöinhän ei kuitenkaan kyse ole eutanasiasta”, Tiusanen pohtii. Tiusasen mielestä eutanasia on ristiriidassa myös yhden käskyn kanssa kymmenestä. ”Kristittynä ajattelen, että eutanasiassa leikitellään käskyllä ”älä tapa”. Ihmisellä ei ole oikeutta tappaa ketään.” Perusteellinen keskustelu on Terkamo-

Moision mielestä eutanasiasta nyt ajankohtainen ja tarpeen. Erityisen tärkeää on molemminpuolinen toisen ihmisen näkemyksien kunnioittaminen, vaikka ne eroaisivat täysin omista. Vain tällöin keskustelu voi mennä eteenpäin. ”Eutanasiakysymyksen monitahoisuudesta johtuen on pohdittava tarkkaan, miten asiat ratkaistaan Aiheeseen liittyvät pelot ja huolet on otettava vakavasti. Tärkeää on, että ihmiset muodostavat aiheesta mielipiteensä ja osallistuvat keskusteluun, sillä muutoinhan keskustelu käydään niin sanotusti toisaalla.” Kuolema on aina henkilökohtaista.


Ajateltu

K

un hakee kuvia sanalla groteski, ensimmäiset kuvat ovat tylsästä fonttityylistä. Sen jälkeen silmille hyppäävät seuraavat: hevosennaamainen toimistotyöntekijä, jolla on kirjaimellisesti Näkökulma | kyrpä otsassaan, Essee | tyylitelty veriläiskä, verinen pihvi, keskiNäkökulma | aikainen kuolemantanssi maalaus ja joku epäilyttävän näköinen hyypiö, jolla on hakaristi otsassaan. Mitä tästä pitäisi päätellä? Arkikielessä groteskilla saatetaan tarkoittaa yhtä lailla inhottavaa, naurettavaa kuin röyhkeääkin. Synonyymisanakirja määrittelee ilveilijän tarkoittavan samaa kuin groteski. Muita selityksiä etsitään sellaisista termeistä kuin irvokas, luonnottomasti liioiteltu ja eriskummallinen. Toisaalta groteskia käytetään myös kuvaamaan pahuutta, joka ylittää käsityskykymme. Voisi tiivistetysti sanoa, että groteski on tätä kaikkea, mutta ei kuitenkaan mitään näistä. Groteskia on mielekästä tarkastella sen kirjallisen tradition kautta ja mitä se kertoo siitä, millaiseksi se on kulttuurissamme muotoutunut. Kirjallisuudentutkija Irma Perttulan mu-

kaan groteski tapahtuu jossakin kauhun ja naurun välimaastossa. Groteskeissa

”Groteski pyrkii ylittämään hyvän maun, luonnollisuuden ja esteettisyyden rajat. .

tarinoissa on usein vivahde-eroja siinä, kuinka paljon siinä on kyse kauhusta ja kuinka paljon naurusta, eikä rajaa ole helppo vetää. Alan tutkimuksessa puhutaan edelleen karnevalistisesta groteskista, kun groteski painottuu enemmän nauruun. Karnevalistinen groteskin peruspiirre on kansanomaisuus, rahvaanomaisuus ja sen juuret ovat alkukantaisten kansojen folkloressa, virallisen kulttuurin epävirallisissa ilmentymissä ja naurukulteissa. Synkempi groteskin haara taas korostaa kauheaa, outoa ja vierasta. Sille on tyypillistä sisäänpäin kääntyminen ja kiinnostus psyykeen pimeisiin puoliin. Sanonta ”en tiedä, itkisinkö vai nauraisinko” on itse asiassa kaikessa yksinkertaisuudessaan hyvä tapa hahmottaa sitä, mitä groteski todella on. Tunnetasolla

Kauhun ja naurun suhde Groteskilla eli kauhun ja naurun suhteella on vahva perinne suomalaisessa kirjallisuudessa. Groteski on käsitteenä monin tavoin sekä itsestään selvä, että häilyvä käsite, sana jonka käyttämistä ei välttämättä pohdita sen enempää.

Groteskin yhteiskunnallisuutta on mie-

noa, joka pystyi avoimesti pilkkaamaan ja parodioimaan kuningasta. Näin hovinarri toimi virallisen hallitsijan vastavoimana ja sitä kautta myös yhteiskunnan peilinä pilkatessaan avoimesti pyhinä pidettyjä arvoja. Samalla tavalla groteski toimii virallisen kulttuurin rinnalla ja vastavoimana. Nykyään hovinarri on myös monelle pelottava hahmo, vaikka sen virallinen tarkoitus onkin naurattaa, joten ilveilijä on kaikessa yksinkertaisuudessaan mielekäs symboli hahmottaa groteskia ja sitä, miten kauhun ja naurun raja ei aina ole itsestään selvä. Groteskilla on Suomen kirjallisuushistoriassa pitkät perinteet ja eri aikakausina groteski on käsitellyt erilaisia teemoja. Groteskin perinne on Suomessa vahvempi kuin monet ymmärtävätkään. Itse asiassa koko suomalainen kirjallisuus on lähtenyt liikkeelle normien kyseenalaistamisesta, joka on yksi groteskin pääteemoja. Kun August Ahlqvist teilasi Seitsemän veljeksen ”kauneuden ja säädyllisyydentajun puutteesta” hän toimi klassisten ihanteiden vartijana ja paheksui juuri sitä, mikä on koko groteskin perusolemus – rahvaanomaisuutta, kansanomaisuutta, toiseutta. Monet muutkin suomalaiset klassikot ovat käyneet samanlaisen taistelun aikalaistensa kanssa läpi ennen kuin niiden klassikonasema tunnustettiin. Tästä hyvä esimerkki on Timo K. Mukan Tabu, tai Hannu Salaman Juhannustanssit, joka sai syytteen jumalanpilkasta.

lekästä hahmottaa hovinarri-perinteen kautta. Hovinarri oli omana aikanaan ai-

Siinä missä aikuisten kirjallisuudessa

”Sanonta ”en tiedä, itkisinkö vai nauraisinko” on itse asiassa kaikessa yksinkertaisuudessaan hyvä tapa hahmottaa sitä, mitä groteski todella on.

kyse on juuri tuohon sanontaan kytkeytyvästä emotionaalisesta hämmennyksestä, jossa kaksi äärimmäisen vastakohtaista tunnetta kohtaavat samassa tilanteessa. Tosin paremmin groteskia hahmottaisi silti sanonta: ”En tiedä kirkuisinko, vai nauraisinko.” Groteski pyrkii ylittämään hyvän maun, luonnollisuuden ja esteettisyyden rajat. Juuri tämän vuoksi groteski on ainakin jossain määrin ajasta ja yhteiskunnan normeista riippuvainen ja siten muuttuva käsite. Groteskin rajan rikkomus ei kuitenkaan ole vain esteettistä, vaan myös kulttuuristen normien, moraalin, poliittisten ja vakiintuneisiin käsityksiin kohdistuvaa. Tällä tavoin groteski myös purkaa hierarkioita, kun se kääntää nurin, samaistuu ”toiseuteen”, rahvaanomaiseen, luotaantyöntävään ja rumaan. Groteskilla on näin ollen myös yhteiskunnallinen ulottuvuutensa.

”Hovinarri oli omana aikanaan ainoa, joka pystyi avoimesti pilkkaamaan ja parodioimaan kuningasta. Näin hovinarri toimi virallisen hallitsijan vastavoimana ja sitä kautta myös yhteiskunnan peilinä. groteski voi olla täysin moraalitonta, väkivaltaista ja käsitellä enemmänkin tabuaiheita, lastenkirjallisuudessa on usein oltava ainakin jonkinlainen moraalinen opetus. Tämä kenties vaikeuttaa groteskin tunnistamista lastenkirjallisuudessa. Toisaalta se todistaa myös groteskin käsitteen monimuotoisuutta. Lastenkirjallisuudessa on pitkät perinteet kulttuurin vastavoimana toimimiseen, eikä lastenkirjallisuutta vieläkään täysin käsitetä yhdeksi virallisen kulttuurin muodoksi. Lastenkirjallisuus toimii myös parhaimmillaan peilinä aikuisten rakentaman yhteiskunnan absurdisuudelle ja nauraa sille samoin kuin hovinarri kuninkaalle. Jokainen aikuinen on joskus ollut lapsi, silti lapsen maailmassa on jokaiselle aikuiselle jotain vierasta. Tähän usein tarttuu myös lastenkirjallisuus. Lastenkirjallisuus myös usein luo täysin oman rinnakkaisen maailmansa, joka ei ole suhteessa aikuisten maailmaan. Koska lapsi lähtökohtaisesti hahmottaa maailmaa toisin kuin aikuinen, myös lastenkirjallisuus väistämättä pyrkii tekemään niin ja tutkimaan asiaa tästä toisesta näkökulmasta. Tämä luo lastenkirjallisuudelle ja groteskille luontevan yhteyden, jota on vaikea jättää huomiotta. Toisaalta asiat, jotka olisivat omituisia ja groteskeja aikuisten kirjallisuudessa, eivät välttämättä ole sitä lastenkirjallisuudessa, sillä lastenkirjallisuus luo aikuisten kirjallisuutta useammin jonkinlaisen omituisen rinnakkaisen maailman, tai ainakin tarkastelee arkitodellisuutta hieman vinksahtaneesta näkökulmasta. Tämä on myös groteskille tyypillistä. Kiinnostava kysymys lastenkirjallisuu-

den ja groteskin suhteessa onkin, miten moraali sopii yhteen groteskin kanssa? Millaiseksi groteskin ja moraalisten hyveiden suhde silloin muodostuisi? Vai menettääkö groteski merkityksensä, jos sen takana on moraalinen opetus? Jos groteskin takana on moraalinen opetus, millainen se olisi?

Rimma Erkko Kirjoittaja on tamperelainen kirjallisuuden opiskelija

Uljas 1 | 27.01. 2017

19


20

Uljas 1 | 27. 01. 2017


”Verenluovutuksella voi pelastaa toisen ihmisen hengen. Tässä on mahdollista antaa jollekin kokonaan uusi elämä.”

Sukusolun luovuttaja lahjoittaa elämän Lapsettomuushoitojen lisääntyessä suomalaisista sukusolujen lahjoittajista on pulaa. Rahaa luovuttamisesta ei saa, vaan motiivina toimii puhdas auttamisen halu. - Anna-Reetta Suhonen, teksti & kuva

Kainalo | Katso tarkemmin

apsettomuushoidoissa tarvittavien sukusolujen luovuttajista on pulaa. Kuopiossa toimivalla InOva klinikalla siittiöiden ja munasolujen luovuttajia on vain muutamia vuosittain, vaikka kysyntä ja tarve olisi paljon suurempaa. Varsinkin munasoluista on pulaa ja siksi jono lahjamunasoluhoitoon voi olla pitkä. ”Munasoluluovutushoidot lisääntyvät koko ajan. Lapsentekoa lykätään, jolloin ikääntyessä oma munasolutuotanto on jo saattanut hiipua. Kun pariskunta lopulta haluaa yhteisen lapsen, saattavat lahjoitusmunasolut olla ainoa vaihtoehto”, avaa tilannetta klinikan toimitusjohtaja, kätilö ja biotekniikan maisteri Pia Allinen. Hoidoissa tarvittavista siittiöistä vain noin 30 prosenttia saadaan kotimaisilta luovuttajilta, loput tilataan ulkomailta. InOva käyttää sekä tanskalaista että virolaista spermapankkia. Pulaa lisää entisestään se, että vaikka sperma olisi muuten virheetöntä, se ei välttämättä kestä pakastusta ja sulatusta. ”Vain noin kymmenesosa lahjoitetusta spermasta on sellaista, että se kestää pakastuksen ja sulatuksen. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lahjoittajan omassa hedelmällisyydessä olisi jotain vikaa”, lapsettomuuslääkäri Esa Korkeela puolestaan toteaa.

ahjoitettuja sukusoluja tarvitaan silloin, kun sukusolujen tuotanto on heikkoa, niitä ei ole lainkaan tai ne eivät toimi toivotulla tavalla. Lahjoitettuja sukusoluja voidaan käyttää myös silloin, jos pariskunnan omista sukusoluista syntyvällä lapsella on huomattava riski sairastua vakaviin perinnöllisiin sairauksiin. Hedelmöityshoitojen määrä lisääntyy koko ajan. Jopa joka viidennellä pariskunnalla on vaikeuksia saada yhteinen lapsi. Myös naisparien ja itsellisten naisten hedelmöityshoitojen kasvu on lisännyt lahjoitussolujen tarvetta. ”Asenneilmapiiri on muuttunut voimakkaasti viimeisen 5–10 vuoden aikana. Yhteiskunta hyväksyy naisparien ja itsellisten naisten hoidot nykyään ihan eri tavalla kuin ennen”, lapsettomuuslääkäri Esa Korkeela sanoo. Korkeela tietää tapauksia, joissa sekä munasolu että siittiö ovat lahjoitettuja. Hän muistuttaa, että vanhemmuus on jotain aivan muuta kuin pelkkä biologinen perimä tai side. Kiintyväthän vanhemmat myös sijais- ja adoptiolapsiinsa. ”Suomessa on tehty perimäselvityksiä, joiden mukaan lähes viidessä prosentissa tapauksista isä ei olekaan se, jota on luultu biologiseksi isäksi. Isyys tai äitiys ei ole kiinni sukusoluista”, hän korostaa. Suomessa sukusolujen luovuttamista on rajattu siten, että yhden luovuttajan soluista voi syntyä lapsia korkeintaan viiteen perheeseen. Sen jälkeen sukusoluja ei voi enää luovuttaa.

L

Yleinen myytti on, että sukusolujen luo-

vuttajaksi kelpaa vain unelmien prinssi tai mallimitoissa oleva kaunotar. Tosiasiassa lähes kuka tahansa täysi-ikäinen ja terve henkilö voi toimia lahjoittajana. Munasoluja voi lahjoittaa 35-vuotiaaksi, spermaa puolestaan 42 ikävuoteen saakka. Sukusolujen vastaanottaja saa tietää solujen luovuttajasta pituuden ja painon lisäksi vain silmien ja hiusten värin sekä etnisen taustan. Kaiken muun kertominen on lain mukaan kiellettyä. ”Nämäkin tiedot tallennetaan vain siksi, että vastaanottaja voi valita luovut-

Vanhemmuus ei tarkoita biologista perimää

L

Suurin osa lapsettomuushoidoissa tar-

vittavista siittiöistä tilataan ulkomaisista spermapankeista. Suomalaiselle perimälle olisi kuitenkin voimakas kysyntä. ”Yhtään kotimaista luovuttajaa ei ole vapaana tällä hetkellä”, kertovat kuopiolaisen InOva klinikan Esa Korkeela ja Pia Allinen. tajan, jonka piirteissä on jotain samaa kuin tulevissa vanhemmissa. Näin taataan se, että syntyvä lapsi jollain tavalla muistuttaisi vanhempiaan”, Korkeela kertoo. Suuressa maailmassa meno on hyvin erilaista. Ulkomailla on olemassa klinikoita, jotka tarjoavat muun muassa luovuttajan lapsuuskuvia, ääninäytteitä tai jopa klinikan työntekijöiden kirjoittaman arvion luovuttajasta. ”Meilläkin monia kiinnostaisi tietää esimerkiksi luovuttajan ammatti, mutta emme saa kertoa sitä, vaikka sen tietäisimmekin”, Pia Allinen kertoo. Rahallisesti sukusolujen luovuttamises-

ta ei pääse Suomessa hyötymään, sillä hedelmöityshoitolaki kieltää palkkion maksamisen luovuttajille. Ainoastaan luovuttamisesta aiheutuvat kohtuulliset kulut, kuten matkakustannukset, korvataan. Munasolujen lahjoittamisesta maksetaan 250 euron suuruinen haittakorvaus. ”Kutsumme sitä eräänlaiseksi kipura-

haksi, koska munasolujen luovuttaminen on muutaman viikon kestävä prosessi ja siinä on isompi komplikaatioriski”, Korkeela kertoo. Koska munasoluja ei toistaiseksi Suomessa pakasteta, ovat niiden lahjoittajat aina suomalaisia. Tämäkin lisää jonojen pituutta. Voi mennä kuukausia jo pelkästään siihen, että luovutettaville soluille löydetään yhteensopiva vastaanottaja. ”Munasolujen luovuttamisessa on paljon rahaa kiinni, koska käytettävät lääkkeet ovat kalliita. Luovuttajalta toivotaan voimakasta sitoutumista prosessiin, mutta hänellä on myös oikeus keskeyttää se milloin tahansa. Keskeyttämistä tosin tapahtuu äärimmäisen harvoin, ja silloinkin useimmiten hoitohenkilökunnan suosituksesta”, Pia Allinen kertoo. Puhdas auttaminen on yleensä sukusolu-

toisiinsa. Laki velvoittaa rekisteröimään kaikki luovuttajat, joten lahjoitetuista sukusoluista syntynyt voi 18 vuotta täytettyään selvittää sukusolujen alkuperän. Solujen lahjoittajalle klinikka voi kertoa vain sen, onko hänen siittiöistään tai munasoluistaan tullut raskauksia vai ei. Sukulaisten välisiä siittiöiden ja munasolujen luovutuksia tehdään jonkin verran, mutta niihin ammattilaiset suhtautuvat epäillen. ”Jonkin verran on ollut tapauksia, joissa sisko lahjoittaa siskolleen munasolun tai veli veljelleen siittiöitä, mutta yleensä on aina parempi, että lahjoittaja on tuntematon. Emme suosittele kaveria tai tuttavaa luovuttajaksi lainkaan. Aluksi ajatus voi tuntua todella hyvältä, mutta myöhemmin voi herätä liikaa kysymyksiä ja ongelmia, jos mieli tai elämäntilanne muuttuvat”, Pia Allinen sanoo.

jen luovuttajien tärkein motiivi. ”Monilla luovuttajilla on lähipiirissään lapsettomuutta. He ovat nähneet sen surun ja taistelun siitä, kun raskautta ei tulekaan ja haluavat auttaa”, Allinen kuvailee. Sukusolujen luovuttajalla ja vastaanottajalla ei ole keskenään juridisia vastuita tai velvollisuuksia, eikä heitä myöskään voida velvoittaa pitämään yhteyttä

Mutta miksi luovuttaa sukusoluja, kun korvausta ei makseta eikä mahdollisista jälkeläisistäänkään saa ehkä koskaan tietää? Allinen ja Korkeela vertaavat siittiöiden ja munasolujen lahjoittamista verenluovutukseen. ”Verenluovutuksella voi pelastaa toisen ihmisen hengen. Tässä on mahdollista antaa jollekin kokonaan uusi elämä.” Uljas 1 | 27.01. 2017

21


Kulttuuri Ilosaarirock

Ilosaarirockilla vähän hävittävää ja paljon voitettavaa Festarihommissa kilpailu kovenee idässäkin koko ajan. Ilosaarirockin vastaus on laajentuminen ja paluu cheekeistä rockiin. - Pasi Huttunen, teksti & Sampsa Geijer, kuva Uutiset olivat iloisia hyvin monelle. Sen lisäksi että Ilosaarirock ilmoitti kasvavansa kolmen päivän mittaiseksi festivaaliksi, se teki julkaisi sellaisen nipun ensi kesän esiintyjiä, että monen viime vuonna saamat Cheek-traumat hävisivät sen siliän tien. Ysäriklassikko Pixies Jenkeistä, rakastettu tanskalainen indiepoppo Mew sekä esimerkiksi Parov Stelar ja Zeke kertovat siitä, että festivaali haluaa nyt takaisin ne asiakkaat, jotka se kenties Cheekin buukkaamisella säikytti pois. Ultra Bra tarjoilee festarin nostalgiapommin. Suomirock-tarjontaa mahtuu varsinaisille festarilavoillekin Haloo Helsingistä ja Vesalasta aina Tuure Kilpeläiseen saakka, joten Sulo-klubia tuskin jää kovin moni kaipaamaan. Töminän menetys kirpaisee vaihtoehtoväkeä, mutta toisaalta Töminään on jo aiemminkin kerätty asiakkaita päästämällä leirinnän asiakkaat sinne

maksutta. Haasteita ei silti puutu, sillä Joensuu on kaukana kiertuereiteiltä, eikä kolmen päivän lavapaikkoja voi täyttää pelkästään Sannilla, JVG:llä ja Antti Tuiskulla. Onnistuminen lepää luultavasti paljolti sen varassa, saadaanko paikalle sellaisia vetovoimaisia ulkomaalaisnimiä, joita ei kaikilla muilla ole. Tällaisia onnistumisia mahtuu onneksi Ilosaarirockin historiaan monta. Kolmipäiväisyys joko onnistuu tai ei onnistu, mutta itse festivaalille riski ei liene silti kovin suuri. Se voi helposti palata takaisin kaksipäiväiseksi ja saada sen taitavalla viestinnällä ja hyvillä bändibuukkauksilla ja esim. Töminän elvyttämisellä näyttämään ”paluulta juurille” tappion sijaan. Jos kolmipäiväisyys on menestys, on festivaali hypännyt taas seuraavalle tasolle suurtapahtumahierarkiassa.

Ensi kesän kolmipäiväinen Ilosaarirock asettaa haasteen asiakkaalle. Mukavan haasteen,

mutta haasteen silti. Viikolla 29 nähdään töissä tai lomanvietossa aiempiakin vuosia voipuneempaa väkeä. Live Nation nappasi sillanpääaseman tapahtumamarkkinoilta Joensuun seudulla allekirjoittaessaan yhteistyösopimuksen Joensuun kanssa, joten Ilosaarirockia järjestävä Joensuun popmuusikot ry on uudenlaisessa kilpailutilanteessa. Suurten musiikkitapahtumien järjestäminen tuppaa keskittymään kuten muillakin liike-

toiminnan aloilla tapahtuu ja esimerkiksi Provinssin järjestäminen siirtyi jo suurelle ulkomaiselle toimijalle. Ilosaarirock näyttää ottavan kovenevassa kilpailussa strategiakseen kilpailla sillä, minkä se on osoittanut osaavansa ja mistä se tunnetaan. Ilosaarirock Joensuussa 14.-16. heinäkuuta.

Indie

Vapaus tehdä omaa ja päättää itse Viime joulukuussa esikoisalbuminsa Eiliset kasvot omakustanteena julkaissut Joonas Karttunen, 26, odottaa tulevan vuoden keikkoja. - Mirja Kallinen, teksti & kuva

Joonas Aleksin toive olisi päästä esittämään musiikkiaan yleisölle.

Joensuun musiikkiskene saa vahvistusta filosofisella runosuonella terästetystä Joonas Karttusesta, joka sanoituksis-

22

Uljas 1 | 27. 01. 2017

saan pohdiskelee ihmiselämän kysymyksiä. Joonas Aleksi vakiintui taiteilijanimeksi neljä vuotta sitten ja tyylilajiksi on

akustisen kitaran mukana muotoutunut seesteinen indie folk. Hän on esittänyt keikoilla pääasiassa vain omaa tuotantoaan. Omien laulujen mukana syntyi myös ajatus omasta levystä. ”Esikoisalbumiin on valikoitunut kappaleita yhteneväisten teemojen mukaan. Kappaleeni käsittelevät ihmisyyden ja ajan eri muotoja. Ja tuon levyn kappaleissa ajan rytmi kietoutuu tietynlaiseen ihmisen pirstaleisuuteen”, toteaa Karttunen. Omakustanteen etuna on vapaus päättää kaikesta ja tehdä omaksi tuntemaa musiikkia. Levystä otettu pieni painos tuntui hänestä perustellulta, koska kokee musiikkiharrastajana kansilehden selailun osaksi musiikin kuuntelua. ”Fyysinen versio levystä on hyvä olla ja koin sen tärkeäksi. Netissäkin kuuluu olla musiikkia, ja siksi kappaleet löytyvät myös useista internetin musiikkipalveluista.” Julkkarikeikka Kulttuurikahvila Laiturissa oli ensimmäinen yhdessä bändin

kanssa, joka koostui hänen opiskelijatuttavistaan. Miranda Ojanen säesti viululla, Ilja Solowjew sähkökitaralla ja Heikki Ratilainen taas löytyi pianon äärestä. ”Tykkään esiintyä yksin, mutta bändin kanssa oli mukavaa myös. Yksin esiintyessä on kuitenkin oma vapautensa ja muutoksien tekeminen on nopeampaa.” Karttunen uskoo saman kokoonpanon esiintyvän toistekin. Antoisin ja pisin keikkamatka on ollut tähän mennessä Tampereelle, missä hän esiintyi yksin Huurupiilo-nimisessä kapakassa. Aloittelevalta muusikolta kaivataan rohkeutta tuoda itseään julki aktiivisesti ja keikkapaikat artisti etsii itse. Tulevaisuudessa hän toivookin pääsevänsä keikoille ympäri Suomea. Vuoden ensimmäinen keikka on 8. helmikuuta Joensuun pääkirjaston järjestämällä Vinttiklubilla. Lisää artistista: joonasaleksi.wordpress.com


Onko avioliitto kuollut? Tiede

Ovatko tiede ja uskonto toisilleen vastakkaiset?

Onko avioliitto jo toivottoman vanhentunut instituutio vai vieläkö sille on käyttöä. Tähän kysymykseen etsitään vastausta Joensuun feministien, Hobilesin sekä Väkevän - feministisen lehden järjestämässä keskustelutilaisuudessa Marriage: old-fashioned or absolutely necessary? 28. helmikuuta Kulttuurikahvila Laiturilla. Aiheesta alustaa englanniksi Mariana Galvão Lyra. Myös keskustelu käydään englanniksi.

Uskontojen suhdetta tieteeseen pohditaan Kuopion kampuksella helmikuussa. Paikalla on nimekäs kaarti keskustelijoita. - Pasi Huttunen, teksti Mikä on kristinuskon suhde tieteeseen? Entä islamin tai juutalaisuuden? Näihin kysymyksiin haetaan vastausta Itä-Suomen yliopiston, seurakunnan sekä Euroopan tiedeja taideakatemian järjestämässä symposiumissa Kuopion kampuksella 7. helmikuuta. Joensuusta tapahtumaan järjestetään bussikuljetus, johon ehtii ilmoittautua 31. tammikuuta saakka. Alustamassa tapahtumassa ovat piispa Jari Jolkkonen, ylirabbiini Simon Livson, imaami Anas Hajjar, professori Jukka Korpela sekä professori Olli-Pekka Ryynänen. Professori Jussi Kauhanen toimii tilaisuuden puheenjohtajana. ”Symposiumissa on tarkoitus avata ja pohtia sitä millainen suhde kullakin uskonnolla on ollut tieteen kehitykseen ja toisaalta miten tieteessä nähdään näiden uskontojen merkitys ja vaikutus”, oppilaitospastori Raimo Hakkarainen kuvailee ja jatkaa.

Kafkamainen byrokratia lavalla Joensuulaisryhmä Teatteridiletantit tuovat ensi-iltaan historiansa toisen koko illan näytelmän Joensuun Pakkahuoneella 9. helmikuuta kello 19. Kafka ja Keisari on absurdia ja persoonatonta byrokratiaa, ankaraa isää ja mielivaltaisia auktoriteetteja sekä kuolemanpelkoa ja kuolemankaipuuta käsittelevä temaattinen kokonaisuus. Näytelmän kirjoittaa ja ohjaa Niko Rotko ja rooleissa nähdään Iiro Tuovinen, Ella Törmikoski, Maria Korkatti sekä Sami Nousiainen. Lipun saa halvemmalla jos jakaa sosiaalisessa mediassa kuvan itsestään esityksen julisteen kanssa.

Uskontojen ja tieteen suhde on jännitteinen, mutta toisaalta ne kulkevat

rinnakkain. Keskustelu aiheesta on aina ajankohtaista. ”Ovatko uskonnolliset maailmankuvat ja tieteellinen maailmankuva toistensa vastakohtia, sovittamattomassa ristiriidassa tai jännitteessä keskenään? Vai onko niillä ja missä jotakin yhteistä tarttumapintaa? Ovatko ne polarisoivassa suhteessa toisiinsa,

kulkevatko ne rinnan vai kenties samaan suuntaan?” Tilaisuudella on Hakkaraisen mukaan toivottavasti annettavaa myös uusateismin ja uskon väliseen pitkään paikallaan junnanneeseen keskusteluun.

Roller derby on vakiinnuttamassa asemaansa suomalaisten urheiluharrastajien valikoimaan. Kuopiossa viisi vuotta toiminut Kuopio Roller Derby järjestää 4. helmikuta open skate -tapahtuman, johon kuka vain voi tulla kokeilemaan lajia. Myös lajin alkeiskurssi alkaa helmikuussa. Lajin asiat ovat edenneet vakiintuneempaan suuntaan siinäkin mielessä, että seuralle järjestyi hiljattain uusi treenitila Kuopion Oheisharjoittelukeskukselta. Penkkiurheilijoiden iloksi on luvassa myös kaksipäiväinen turnaus Ylä-Pyörön koululla Petosella 11.-12. helmikuuta.

Kuopion kaupungin kirjastojen ovet kävivät tiuhaan

Turvallisuuspolitiikka

Turpoa kansalle Joensuussa

Kuopiolaiset päättivät viime vuonna käydä kirjastossa lähes 90 000 kertaa edellisvuotta enemmän. Kirjastokäyntien määrä nousi edellisvuodesta 7,3 prosentilla vuoden 2015 1 191 348 käynnistä. ”Myös lainojen määrä nousi edellisen vuoden reilusta kahdesta miljoonasta lainasta yhä lisää. Lainojen määrä vuonna 2015 oli 2 007 661 kappaletta ja vuonna 2016 2 045 805 kappaletta”, kaupunginkirjaston tiedotteessa kerrotaan. Suurin osa vuoden 2016 kävijämäärän noususta on tapahtunut pääkirjastolla. Kirjatolaiset epäilevät syyksi kirjaston lisääntynyt tiedotus ja markkinointi, runsaat tapahtumat ja muun muassa pop up –toiminnan.

Turvallisuuspolitiikasta keskusteleminen yritetään saada koko kansan harrastukseksi keskustelutilaisuuksien sarjassa. - Pasi Huttunen, teksti Moni ei tiennyt sen olevan olemassa, mutta nyt Joensuun Paasikiviseura nousee muinaisuuden varjoista ja aloittaa turvallisuuspolitiikka -aiheisten keskustelujen sarjan osana Suomi100-juhlavuotta. Informaatiovaikuttaminen on aiheena 9. helmikuuta. Alustamaan saapuu ulkoministeriön ajankohtaisviestinnän päällikkö Vesa Häkkinen. 20. helmikuuta aiheena on tiedustelu ja sen käyttö päätöksenteon välineenä. Aiheesta alustaa vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja, puolustusvaliokunnan jäsen sekä ulko-, turvallisuus ja puolustuspoliittisen parlamentaarisen seurantaryhmän jäsen, joensuulainen kansanedus-

Show-meininkiä ja väkivaltaa

100 000 kuvaa kaikkien käyttöön Suomi suunnittelee pian tekevänsä hyvin kalliita asehankintoja. Esimer-

kiksi ilmavoimien kalustoa uusitaan. Senkin vuoksi turvallisuuspoliittinen keskustelu on paikallaan. taja Krista Mikkonen. Syksyllä on vielä luvassa keskustelua asejärjestelmistä ja Suomen ulkopoliittisesta linjasta. Tapahtumien tuottajana ja keskustelujen vetäjänä toimii joensuulainen turvallisuuspolitiikkaan perehtynyt viestinnän asiantuntija

Janne ”Rysky” Riiheläinen. Keskustelutilaisuudet järjestetään yhteistyössä Joensuun seutukirjaston kanssa. Vuonna 1958 perustetun Paasikivi-seuran tavoitteena on Suomen virallisen ulkopolitiikan vahvistaminen.

Museoviraston Kuvakokoelmat on avannut yli 100 000 kuvaa kaikkien vapaasti käytettäväksi Finna-palvelun kautta. Mukana on vanhaa grafiikkaa, näkymiä ja ihmisiä 1800-luvulta sekä koko Suomen 1900-luvun kuvallinen kirjo. Uusimmat kuvat ovat 2000-luvulta. Kuka tahansa voi käyttää kuvia periaatteessa miten tahansa, mutta useimpia käytettäessä on mainittava kuvaaja ja kuvalähde. Kuvia on ainakin historian, kansatieteen, suomalais-ugrilaisen, Suomen merimuseon ja rakennushistorian kokoelmista. Finna-palvelu löytyy osoitteesta finna.fi.

Artistit ja kultturitoimijat kampuskaupungeissa! Demot ja tiedotteet: toimitus@uljas.net Uljas 1 | 27.01. 2017

23


Elokuva

24

Uljas 1 | 27. 01. 2017


Nyt ei tarvitse todistella enää mitään

V

Näyttelijä Ville Virtasesta on moneksi. Tammikuun ensiillassa hänet voi bongata synkän menneisyyden omaavana eläköityvänä poliisina. - Sini-Maria Melanen, teksti & Pasi Huttunen, kuvat

ille Virtanen, 55, on nähty vuosien varrella menestyneissä tv-sarjoissa ja elokuvissa sekä teatterilavoilla. Hän on lisäksi tullut tutuksi niin kirjailijana, ohjaajana kuin käsikirjoittajanakin. Viime vuosina näyttelijäkonkarille on sadellut huippurooleja, joista Sorjonen toi miehelle äskettäin Kultaisen Venlan parhaasta miespääosasta. – Ei siis aivan turha jätkä. Armoton Maa on Jussi Hiltusen ensimmäinen kokopitkä elokuva, jossa Virtanen tulkitsee päähenkilö Lasse Kuntosta. Eläköityvä Lasse on ihminen, joka on antanut periksi ja kokee epäonnistuneensa elämässä. Hän saa kuitenkin uuden mahdollisuuden tehdä parannuksen. ”Lassella ei ole enää illuusioita elämän suhteen, mikä merkitsee sitä, että ei ole asioita jotka pelottaisivat. Esimerkiksi kuoleman kanssa hän on aika sinut. Näihin fiiliksiin on helppo samaistua itsekin.”, Virtanen pohtii. Kysyttäessä minkälaista oli työskennellä nuoren Hiltusen kanssa, Virtanen ei säästele kehujaan. ”Jussi Hiltunen on yksi lupaavimmista ohjaajista vuosikymmeniin, ellei ikinä”, hän povaa silmät innostuksesta syttyen. Ohjaajan ja näyttelijän suhde on ratkaisevassa asemassa siinä, kuinka hyvin näyttelijä saa potentiaalinsa esiin. Virtanen kiittelee Hiltusta tämän itsevarmuudesta ja kommunikaatiokyvyistä.

”Hiltunen tietää minkä tarinan hän haluaa kertoa ja millä keinoin. Kuvauspaikalla oli turvallinen ja varma olo siitä, että ohjaajalla on homma hallussa. Tällöin saa itse tehdä työnsä mahdollisimman korkeatasoisesti.” Virtasella on monen vuoden kokemus näyttelijän työstä

ja oppia on ehditty poimia mitä erilaisimpien roolien kautta. Vuonna 2001 hän julkaisi kirjan Menkää mielenhäiriöön, jossa kuvasi puolifiktiivisin keinoin muun muassa teatterikorkeakoulun arkea – kuinka näyttelijöitä kehotettiin viemään itsensä äärirajoille etsiessään itsestään aitoja tunteita. ”90-luvun puolivälistä aloin löytämään omaa tapaa näytellä, mikä erosi siitä mitä teatterikorkeakoulussa opetettiin. Aloin pyrkiä siihen, että todella olen se henkilö, enkä vain esitä.” Myös suomalainen elokuvanäytteleminen oli vielä lapsen kengissä. Virtasen sukupolven näyttelijöiden esikuvat tulivat Briteistä ja rapakon takaa, eivätkä niinkään suomalaisesta perinteestä. Useimpien ohjaajien näkemykset eivät kuitenkaan olleet samalla tasolla. ”Mun silmään ja korvaan elokuvissa näyteltiin tuohon aikaan kuin lasten teatterissa. Nyt nuoren polven ohjaajat näyttävät pyrkivän jo samaan kuin mitä itse.” Aivan hukkaan eivät teatterikoulun opit kuitenkaan menneet. Jotkut työkalut kulkevat edelleen mukana. ”Kun olet roolissa, niin olet sitä varpaankynsiä ja hiussuortuvia myöten.”

Näytteleminen on ihmismielen tutkiskelua ja asettumi-

sesta toisen nahkoihin. Virtanen on näytellyt rikospoliisi Miettistä tv-sarjassa ”Kylmäverisesti sinun”, Legolasia fantasiaseikkailussa ”Hobitit” ja nuivaa aviomiestä komediassa ”Ei kiitos”. Uusi tuttavuus on eksentrinen älykköpoliisi Sorjonen. Virtanen on onnellinen siitä, että on päässyt tekemään rooleja laidasta laitaan. ”Sorjosesta ja Miettisestä olen tykännyt erityisesti, koska näitä hahmoja olen ymmärtänyt. Kaikki hahmot antavat ja opettavat aina jotain – sekä ammatillisesti että ihmisenä.” Esimerkiksi Sorjosen kohdalla Virtanen kokee, että hänen ei tarvinnut peitellä omia erityisluonteenpiirteitään. Tunneherkkyyden ja taipumuksen nopeaan assosiointiin hän tunnistaa itsestään. Lassen kohdalla taas nämä ominaisuudet eivät saaneet tulla esiin. ”Päämääränä on mennä vaistonvaraiselle alueelle, niin että valinnat ja työkalut eivät näkyisi. Näyttelijäntyö vaatii tietoista työstämistä, mutta pohjalla on aina sun sielu.” Iän tuoma ammatillinen varmuus on antanut uskallusta olla epävarma ja kykyä jättää turha kiire ja hötkyily pois. ”Nyt tiedän mitä osaan, eikä mun tarvitse todistella kenellekään mitään.”

Syrjäkylän sheriffi Nordic westerniksi tituleerattu Jussi Hiltusen ensimmäinen pitkä elokuva Armoton Maa saa ensi-iltansa 20. tammikuuta. Luonnehdinta osuu oikeaan. On välienselvittelyjä pyssyjen paukkeessa, oman käden oikeuden käyttöä ja villiä erämaata. Elokuvassa Lapin syrjäkylällä asuva eläkkeelle jäävä poliisi (Ville Virtanen) joutuu kohtaamaan menneisyytensä virheet, kun taposta tuomittu Jaakko (Antti Holma) vapautuu vankilasta ja joutuu törmäyskurssille Lassen pojan (Mikko Neuvonen) kanssa. Hiltusen mukaan idea elokuvan käsikirjoitukseen lähti todellisesta rikosjutusta. ”Asun itse Rovaniemellä, jonka lähellä sijaitsee Suomen ja Ruotsin rajakunta Pello. Siellä sattui tilanne, jossa eläkkeelle jääneen poliisimiehen kotiin tunkeutui kaksi roistoa. Pellosta oli tuolloin lähtenyt jo viimeinenkin poliisi. Apua ei ollut lähellä ja mies joutui selviytymään tilanteesta itse.” Tapauksesta uutisoitiin otsikolla ”syrjäkylän sheriffi”. Hiltunen sai tästä kipinän tehdä elokuvan ihmisistä, jotka joutuvat selviämään erämaassa ilman virkavallan apua. Isä-poika teema tuli nopeasti mukaan kuvioon ja Armoton Maa näki päivänvalon. Elokuva antaa kuvan Lapista Suomen villinä läntenä. Hiltunen katsoo, että voi uskoa siihen tarinaan minkä on tahtonut kertoa – jos pois luetaan kaikki elokuvassa tapahtuvat murhat. ”Minulla ei ollut pyrkimystä saada Lappi näyttämään tietynlaiselta. Kun menee riittävän kauas Pohjoiseen, niin tällaista voi tulla vastaan”, Hiltunen virnistää.

Ohjaaja Jussi Hiltunen asuu itse Rovaniemellä ja hän korostaa, että ei elokuvassaan tietoisesti yritä näyttää Lappia tietyn-

laisena. Kun menee riittävän kauas pohjoiseen, niin tällaista voi tulla vastaan, hän toteaa.

Uljas 1 | 27.01. 2017

25


Taide

Marginaalista pahuutta vastaan Elokuvien tekeminen on kuopiolaiselle Sasu Kermanille keino parantaa maailmaa. Taiteilija viihtyy marginaalissa, koska siellä syntyy kaikista mielenkiintoisinta tavaraa. - Anna-Reetta Suhonen, teksti & kuva

E

hkä kaikki sai alkunsa sukulaismiehen syntymäpäivillä. Videokamerat olivat vielä tuolloin harvinaisuus, ja nyt sellainen oli asetettu keskelle huonetta kuvaamaan juhlaväkeä. Tarkoituksena oli saada juhlista arvokas dokumentti, mutta nuoren Sasu Kermanin mielestä näky oli pelkästään surullinen. Kamera piti vapauttaa! ”Ajattelin, että se kamera pitää saada pois jalustalta, liikkumaan ja näkemään yksityiskohtia. Kuvasin juhlissa kaikenlaista. Ei siitä kehuja tullut”, kuvataiteilija-elokuvantekijä Kerman muistelee naureskellen. Sittemmin elokuvia on syntynyt tasaiseen tahtiin. Vahva visio, periksiantamattomuus, ehkä myös ripaus jääräpäisyyttä. Näillä eväillä kuopiolainen Kerman tekee elokuvansa, joiden budjetit ovat hyvin pieniä verrattuna mihin tahansa elokuvatuotantoon. Keskeisessä roolissa on jo ensimmäisiä elokuvia tehdessä syntynyt kaveripiiri, joka on valmis työskentelemään silkasta taiteen luomisen ilosta. Suomessa Kermanin elokuvia ei juuri tunneta, mutta ulkomailta tunnustusta on alkanut tulla. Kermanin edellinen elokuva Patsaat kuolevat (2014) palkittiin loppusyksystä Berliinin WIPE-festivaaleilla parhaasta ohjauksesta ja parhaasta naispääosasta, jota tosin Patsaissa esittää mies, Kermanin hyvä ystävä Jani Heikkinen. Seuraavaksi Patsaat on lähdössä elokuvafestivaaleille Miamiin. Viime kesän Kerman kuvasi työryhmänsä kanssa Karuselli-nimistä elokuvaa. Sen pitäisi valmistua vuoden loppuun mennessä. Elokuvan pääosassa on Jussi Parviainen. ”Rupattelimme vuoden verran Facebook-kavereina. Jussin periksiantamattoman menneisyyden tietäen tarjosin hänelle ensin sivuroolia, mutta kun lopulta uskalsin kysyä häntä pääosaan, se olikin täysosuma.” Sasu Kerman sanoo, että elokuvan

tekeminen on hänelle spontaania leikkiä, intuition ohjaamaa luovaa työtä. Materiaalia syntyy kerralla paljon ja lopullisen muotonsa elokuva saa vasta leikkauspöydällä. ”Patsaita leikattiin kaksi ja puoli vuotta. Siinä oli ekstraa neljän elokuvan verran.” Kerman sanoo, että elokuvan sielu on

26

Uljas 7 | 4. 11. 2016

”Hyvän tarinan voi kuvata vaikka tikku-ukoilla. aina sen tarinassa. ”Hyvän tarinan voi kuvata vaikka tikku-ukoilla”, hän toteaa. Ja tarinoita Sasu Kermanilla riittää. Patsaiden jälkeen Kerman ehti kirjoittaa kolme eri elokuvakäsikirjoitusta, kaikki noin 250-sivuisia. Kermanin teemat ovat aina painavia. Esimerkiksi Patsaat kuolevat kertoo inhimillisistä erehdyksistä, jotka periytyvät sukupolvelta toiselle. Kesällä 2015 Kermanin perhe vietti kolme viikkoa Espanjassa kuvaten materiaalia laitonta maahanmuuttoa käsittelevään elokuvaan. Sen käsikirjoituksen Sasu Kerman oli kirjoittanut valmiiksi ennen tietoakaan Eurooppaan suuntautuvasta turvapaikanhakijoiden aallosta. Työnimellä Horizon of the Hanged kulkevan elokuvan tekoa jatketaan, kunhan jälleen kerran ratkaistaan se ongelmista haastavin: raha. ”Espanjassa on vielä isompi ongelma kuvata ilman fyrkkaa kuin Suomessa”, Kerman harmittelee. Kun elokuvantekijää ei tunneta, oletetaan, että taustalla on varakas organisaatio, joka kestitsee ja maksaa kaiken. Ensimmäisen suuren apurahan Kerman sai viime vuonna Pohjois-Savon kulttuurirahastolta. Se tuntui lottovoitolta vuosien sinnikkään, mutta tuloksettoman hakemisen jälkeen. Elokuvanteossa Kermania viehättää ku-

vaaminen, tuntemattoman löytäminen, vapauden ja luomisen tunne. ”Hitchcockin mielestä kuvaaminen oli tylsää ja hän saattoi olla kahvilla sillä aikaa, kun elokuvaa kuvattiin. Minua taas kiinnostaa just se action, ei niinkään suunnittelu”, Kerman sanoo. Elokuvillaan Kerman on vahvasti marginaalissa, eikä hän sieltä edes halua pois. Marginaalissa kun syntyy se kaikkein mielenkiintoisin tavara. ”Marginaalikulttuuri on omalla tavallaan todella tärkeää. Marginaalista aina lopulta lähtee kasvamaan se mainstream, ei se ala kassamagneeteista. Nollabudjetin sinnikkyydellä mulla on tavoitteena luoda rikkautta sinne marginaaliin.” Karusellista piti alun perin tulla paljon synkempi elokuva. Maailman pahuus sai Kermanin kuitenkin muuttamaan suunnitelmiaan.

Välillä rahattomuus kyllästyttää, mutta elokuvanteosta Sasu Kerman ei luovu. Elokuvien

lisäksi hän myös maalaa. Teoksissa, niin maalauksissa kuin elokuvissakin, on vahva surrealistinen ote. ”Kesällä tapahtui paljon pahaa”, Kerman sanoo viitaten esimerkiksi Syyrian tilanteeseen. ”En halunnut enää lisää pahuutta tähän maailmaan. Ajattelin, että jos halutaan esittää pahaa, esitetään se naurettavana. Elokuvasta oli pakko tehdä kevyempi, se on ihan campia”, hän jatkaa. Elokuviaan Kerman kuvailee dokumentaariseksi fiktioksi. Hahmoilla on aina vastakappaleensa todellisuudessa. Jussi Parviaiselle Kerman antoi täysin vapaat kädet roolihahmon luomisessa. ”Hän heittää niin legendaarisen pääroolin, että se lähentelee ja jäljittelee jo aitoa elämää!” Välillä Kerman miettii, onko elokuvien

tekemisessä mitään järkeä. Onko se itsekästä? Ehkä ei. Kermanin taiteen pyrkimyksenä on aina jonkinlainen yhteiskunnallinen hyväntekeväisyys, jonka tavoitteena on muuttaa maailmaa

”Joka päivä rukoilen, pliis hyvä jumala, jos minulle on olemassa jokin fiksumpi tapa auttaa yhteiskuntaa, olen vapaana. parempaan suuntaan. Sillä maailman muuttaminen on jotakin, mitä Kerman todella haluaa tehdä. ”Joka päivä rukoilen, pliis hyvä jumala, jos minulle on olemassa jokin fiksumpi tapa auttaa yhteiskuntaa, olen vapaana.” Kerman myöntää, että rahattomuus kyllästyttää. Puheissa vilahtaa tämän tästä ajatus raksatöiden tai muiden hanttihommien etsimisestä. Mutta mitä taiteilija sielulleen voi. Olohuoneen seinää vasten nojaa keskeneräinen maalaus. Sitä Kerman jatkaa heti seuraavana aamuna ja maalaa niin pitkään kuin luonnonvaloa vain riittää.


Teatteri

Ihmisen Teatteri etsii uutta Joensuulainen Ihmisen Teatteri on nuori ja energinen ryhmä näyttelijöitä, jotka pyrkivät luomaan uutta tekemisessään. Ryhmä avaa helmikuussa Joensuun keskustaan pop up -teatterin. - Lotta Pellas, teksti & kuva

T

eatteriryhmä Ihmisen Teatteri luottaa tekemisessään lentäviin ideoihin, tekemisen intoon ja hyvään ryhmähenkeen. Jäsenet Jasu Parviainen, Helmi Linnosmaa, Toni Riihiluoma, Tiia Lyijynen ja Justiina Saari tutustuivat vuonna 2015 Pohjois-Karjalan opiston näyttelijäntyön koulutuksessa. Yhteisen opiskelun päätyttyä he perustivat teatteriryhmän Ihmisen Teatteri. Ryhmän ajatuksena on tutkia inhimillisyyttä ja tarjota teatteria kaikille. Ryhmän mukaan halu tehdä teatteria ja samanhenkisten ihmisten löytyminen ovat avain oman teatterin perustamiseen. ”Minulle on tosi tärkeää, että saan tehdä teatteria niiden tyyppien kanssa ja niistä aiheista, jotka koen tärkeiksi. Se onnistuu sillä tavalla että ryhtyy itse tekemään omaansa”, Saari sanoo. ”Kun on halu tehdä jotain, niin seuraava ajateltava asia on, että no, mitenkäs se tehdään”, Lyijynen täydentää Saarta. Kun yksi tai pari ryhmän jäsentä innostuu keksimästään ajatuksesta ja saa muutkin innostumaan, alkaa syntyä uutta. ”Toki viiden ihmisen kesken tulee näkemyseroja, mutta hetken keskustelun ja mielipiteiden vaihtamisen jälkeen olemmekin jo täällä siivoamassa paikkoja”, Linnosmaa naurahtaa ja viittaa ryhmän Joensuun torin laidalta vuokraamaansa vanhan pankin tilaan. Monet ovatkin kysyneet, miten he ovat saaneet RAY:n entiset tilat käyttöönsä. ”Pitää vaan uskaltaa kysyä semmoisia sekopäisiä kysymyksiä, mitä muut eivät uskalla kysyä”, Saari sanoo. Näyttelijöiden tavoitteena on tehdä koko

ajan jotain, mitä ei ole vielä ennen tehty. Viime kesänä ryhmä esitti Ken Keseyn romaaniin perustuvan näytelmän Yksi lensi yli käenpesän Joensuun alueella. ”Näytelmässä ihmisillä oli yhdestä

Tiia Lyijynen, Toni Riihiluoma, Helmi Linnosmaa, Justiina Saari ja Jasu Parviainen perustivat Ihmisen Teatteri – teatteriryhmän viime

vuonna. Heikki Nousiainen (keskellä) on mukana heidän seuraavassa näytelmässään Katto vai lattia? neljään roolihahmoa per lärvi, enkä ole kuullut että sellaista käenpesää olisi ennen tehty”, Saari arvelee. Tämän kevään projekti on pop up – teatterin perustaminen Joensuun keskustaan parin kuukauden ajaksi. Pop up – teatterin avajaisia vietetään 11. helmikuuta Kauppakadulla päivä kahdesta ilta yhdeksään. Näyttelijät sanovat, että teatterin tekemi-

nen on pakottanut luopumaan esimerkiksi harrastuksista. Päivät venähtävät

jopa neljätoistatuntisiksi, mutta toisaalta juuri työn rankkuus tekee työstä heidän mielestään myös palkitsevaa, kun saa tehdä sitä mitä haluaa. ”Kun ryhmä on oma, niin kukaan ei ole sanomassa mikä on oikein tai väärin, joten meidän on pitänyt oppia luottamaan omiin taiteellisiin näkemyksiimme”, Riihiluoma sanoo. Ihmisen Teatterilla ohjaajan ja näyttelijän roolit vaihtuvat produktiosta toiseen. Parviaisen mukaan kaikki ryhmän jäsenet ovat tasavertaisia, kunnioit-

tavat toisiaan sekä toisten mielipidettä tai näkemystä. Asioista keskustellaan avoimesti ja rehellisesti. Ryhmän mielestä teatteri edistää

suvaitsevaisuutta ja tuo esille arkipäiväisiä, mutta huomionarvoisia asioita. Parviainen toteaa, että teatteri tarvitsee kuitenkin myös ympäröivää maailmaa, josta ammentaa taidetta näyttämölle. ”Teatteri pystyy tuomaan sellaisia asioita ilmi, joita on vaikea sanoa sanallisesti”, Lyijynen kiteyttää.

Kainalo | improvisaatioita

Päätöksenteon vapaus ja vaikeus

I

hmisen Teatterin seuraava näytelmä Katto vai lattia? saa ensi-iltansa helmikuussa. Päätöksenteon vaikeutta käsittelevän näytelmän on käsikirjoittanut ja ohjannut Justiina Saari. Devising -menetelmällä tehdyssä näytelmässä ei ollut olemassa valmista käsikirjoitusta, vaan se on muodostunut improvisoimalla. Ryhmä on improvisoinut kohtauksia näytelmään Saaren

antamista aiheista. Näytelmässä yhdistyvät improkohtaukset ja Saaren omat kokemukset. Tragediaa ja komediaa hyödyntävässä näytelmässä pohditaan yksilön vapautta ja vastuuta tehdä päätöksiä. Saari kertoo itse painineen päätöksenteon vaikeuden kanssa ja on kuullut muillakin olevan samankaltaisia kokemuksia.

”Tämä on minun mielestäni tosi ajankohtainen juttu, koska elämme aikakautta, jossa kaiken voi ja kaikki pitää päättää itse. Se on ihanaa ja ihan hirveää. Päätöksenteon ihan hirveää puolta ei koskaan tuoda ilmi, joten nyt tuomme sen esille itkien ja nauraen.” Ensi-ilta 16. helmikuuta klo. 19.00. Kauppakatu 23, Joensuu.

Uljas 1 | 27.01. 2017

27


SIN I V I IPÄ 14 ARKLO 11K

UT N U T S I D UU

TAI A I R GE HTUV R U B VAI N O N VIIKIVITTÄI PÄ

X E M X E T NOS AN #am

aril

lo

AY D S E am N D E ISTAN W D L WIL CARTE lo aril

joen

suu

KESK KLO IVIIKKO 15-2 ISIN 2.30

% 0 -5 tilla

or tuk

S-E

SK OSUU

nni, E

Ann

.6.

Pe 16

aali

orm ppu N

, Sa a Puu

u

T I R E G R U B

À LA

AUPP

€ 10 su joen

2017 K C ARO

La 17.6.

Ellinoora, An

tti Tuisku, A p

ulanta, Yö, P

ete Parkkon

Ole aikainen lintu ja nappaa ennakkolippu!

en

Osta Early Bird –lippu ennen 28.2.2017, niin saat 2 pv lipun hintaan 64€/hlö (79€ ). LIPUT: pe

35€/HLÖ (45€) | la

40€/HLÖ (50€) | su alle 7 vuotiaat 6 €/HLÖ / yli 7

vuotiaat 12€/HLÖ (alle 1v ilmaiseksi). 2 päivän lippu Su perhelippu

69€/HLÖ (89€) |

30€ (45€). Sisältää 2-3 alle 7v ja 1-2 aikuista / yli 12 – vuotiasta.

Lisätietoja: Joensuun Sokos Hotellien myyntipalvelu p. 020 123 4660 tai sales.joensuu@sokoshotels.fi Liput myös lippu.fi palvelupisteistä (R-kioskit ja Prisma)

Puhelun hinta 020-alkuisiin numeroihin: 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min. WWW.OSUUSKAUPPAROCK.FI

OSUUSKAUPPAROCK

S-BONUSTA KUNTOILUSTASI!

Kuntosali

Vapaita painoja ja laitteita vaativampaankin harjoitteluun.

Ryhmäliikunnat

Opiskelija! Asiakkuudet alk. 26,10€/kk!

Monipuoliset ja tehokkaat ryhmäliikuntatunnit! FitJumping, Spinning, RPV, Kahvakuula ym. -valitse mieleisesi!

Crosstraining

Kokeile lajia Open-tunnilla. Ilmoittaudu peruskurssille nyt, seuraava alkaa ti 14.2!

HotSali

Kehonhuoltoa lämmössä. mm. Jooga, Pilates, HotStretching

Personal Trainer-palvelut

Pääse tavoitteisiisi koulutetun Personal Trainerin avulla.

28

Uljas 1 | 27. 01. 2017


ISYY:LLÄ ON ASIAA Tapahtumat

TAPAHTUU

Kaikki kampukset:

Joensuu:

3.2. Ilmoittautuminen ISYY:n järjestökoulu-

28.1. Bassohipat 2017, Kerubi

tuksiin päättyy

7.2. ISYY:n järjestökoulutus klo 10–15.45

14.2. Liikuntailtapäivä klo 12.15 alkaen

11.2. Lunta Ilosaaressa -festivaali, Joensuu

14.2. ISYY:n kaikki kampustoimistot ovat auki

Areena

klo 10–12

14.2. Liikuntailtapäivän jatkobileet klo 22

tä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta (ISYY) saavuttaa seitsemän vuoden korkean iän. ISYY:n vuosijuhlia

17.2. Vuoden 2017 tuutorihaku päättyy

alkaen, Viihdemaailma Ilona

vietetään Savonlinnan Olavinlinnassa lauantaina 18.3.2017.

18.3. ISYY:n vuosijuhlat Savonlinnassa klo 17

24.2. 1000 työpaikkaa tarjolla! -tapahtuma

alkaen, Olavinlinna

klo 12, Joensuun Urheilutalo

Leipäjakelut: Leipää jaetaan ISYY:n kampus-

Kuopio:

toimistoilla Joensuussa keskiviikkoisin, Kuo-

30.1. Suolan yhteiskristillinen rukoushetki klo

Savonlinnassa ennen kampuksen siirtymistä Joensuuhun, joten ne ovat tässäkin mielessä ainutlaatui-

piossa tiistaisin ja perjantaisin ja Savonlin-

16, Studentian kappeli

set.

nassa maanantaisin. Leipä tulee toimistoille

31.1. International Christian Prayer klo 16,

aamupäivisin ja sitä jaetaan niin kauan, kuin

Studentian kappeli

tavaraa riittää. Poikkeuksista pyritään tiedot-

7.2. Winterfest 2017 klo 12 alkaen, Savilahti

tamaan ISYY:n viestintäkanavissa.

7.2. ISYY:n kampustoimisto auki klo 10–13

ISYY 7 v! Merkitse vuosijuhlat 18.3.2017 kalenteriisi

I

Vuosijuhla on Itä-Suomen yliopiston opiskelijoiden yhteinen juhla, jossa syödään ja juodaan hyvin,

pidetään puheita ja lauletaan akateemisen perinteen mukaisesti sekä jaetaan ISYY:n myöntämät akateemiset kunniamerkit ansioituneille toimijoille. ISYY järjestää vuosijuhlat yleensä joka toinen vuosi. Tämä on viimeinen kerta, kun juhlat järjestetään

ISYY toivoo vuosijuhliin paljon opiskelijoita, järjestöjen ja ylioppilaskunnan aktiiveja, RAIlumneja, yliopiston

henkilökuntaa, yhteistyökumppaneita sekä kaikkia, jotka haluavat juhlistaa ISYY:n elonpolkua. Juhlien yksityiskohtia hiotaan vielä, mutta ilmoittautuminen avataan mahdollisimman pian. Varaa päivä

8.2. ISYY:n järjestökoulutus Kuopiossa klo

kalenteriisi jo nyt ja seuraa ilmoittelua! Lisätietoja:

Savonlinna:

10–15.45

ISYY:n nettisivut (www.isyy.fi) ja ISYY:n vuosijuhlamestari Maija Joensuu (maijajoensuu@gmail.com)

31.1 KV-info klo 10–13, A201

10.2. Lunta Ilosaaressa -festivaali, Kuopio-

7.2. Järjestökoulutus Joensuussa klo

halli

10–15.45, kyytimahdollisuus Savonlinnasta

14.2. Liikuntailtapäivän jatkobileet klo 19

7.2. ISYY:n kampustoimisto suljettu

alkaen, Viihdemaailma Ilona 21.2. Megatärskyt klo 12–15, Kuopio-halli

Lisää tapahtumia löydät ISYY:n verkkosivuilta! isyy.fi/ajankohtaista/tapahtumat

Kerhot kampuksilla

Jos haluaisit oman kerhosi esittelyn tälle paikalle, laita viestiä osoitteeseen tiedotus@isyy.fi.

ISYY:n lihalla

Nuotin vieressä soi Kuopion kampuksella

N

uotin vieressä -orkesterikerho perustettiin

International affairs, different cultures and broadening perspectives IISYY:tä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausittain yksi tekijä. Vuorossa ISYY:n korkeakouluharjoittelija Heli Siponen.

Kuopion kampuksella helmikuussa 2012 tarkoituksenaan koota yhteissoiton pariin yli-

I began work as the Secretary for International Affairs

opiston opiskelijoita, henkilökuntaa sekä muita musiikin

at ISYY Joensuu campus in December. Having been born

harrastajia mukavan rennossa ilmapiirissä. Ryhmää

abroad has left me with a longing to experience the world

ei vielä voi pitää orkesterina sanan perinteisessä

and life overseas and it is also the reason I ended up in

merkityksessä, mutta tavoitteena olisi päästä muodos-

this job.

tamaan mahdollisimman aito orkesteri ja kokoamaan

My job description entails anything and everything

laaja-alainen perusohjelmisto. Ryhmän kokoonpano on

to do with international affairs, such as producing the

alusta alkaen ollut hyvin vaihteleva. Se on koostunut

services for international students, for example, the survival

pienestä vakioryhmästä sekä lukukausittain vaihtelevas-

packages and activities in co-operation with ESN Joensuu,

ta muusta jäsenistöstä. Kokoonpanon vaihtelevuus on

communications in English, interest advocacy and home

tuonut omat haasteensa myös ohjelmiston valintaan,

internationalisation i.e. help Finnish students take part in

mutta aina on kuitenkin löytynyt mielenkiintoista

selvittää toiminnan sopivuus itselle on tulla seuraamaan

international studies and affairs. If you come to the ISYY

soitettavaa. Nuotin vieressä ei ole sitoutunut mihinkään

harjoituksiamme. Ryhmä harjoittelee viikoittain 2 tuntia

Joensuu office you will find me behind the desk in custo-

tiettyyn tyylilajiin, vaan soittaa kaikenlaista klassisesta

kerrallaan. Harjoituksissa pääsee tutustumaan ryhmän

mer service. I also work closely with my colleague Emmi

kevyempään, musikaaleihin ja jazziin, soittajien toiveet

jäseniin, kokeilemaan musisointia kanssamme sekä

in Kuopio and Lina (the representative for International

Who:Heli Siponen

huomioon ottaen.

toivottavasti innostumaan toiminnastamme!

Affairs in ISYY Executive Board) and of course with all other

What: The Secretary for Internatio-

wonderful staff members of ISYY.

nal Affaris

Nuotin vieressä etsii jatkuvasti uusia soittajia

Lisätietoja antavat orkesterinjohtaja Gregory

ja toivottaa sinut tervetulleeksi mikäli soitat jotain

(suszko(at)student.uef.fi) tai kerhon puheenjohtaja

I look forward to learning more about different cultures,

sinfoniaorkesteriin kuuluvaa soitinta ja kaipaat rentoa

Anna (anna.karlund(at)gmail.com). Voit myös liittyä

meeting interesting people and broadening my perspec-

soittoporukkaa. Lähtötasovaatimuksena soittajille on

sähköpostilistallemme lähettämällä tyhjän viestin

tive. After all, one doesn’t necessarily have to go abroad to

oman instrumentin perushallinta ja nuotinlukutaito. Jos

osoitteeseen nuotin_vieressa-subscribe(at)lists.uef.fi.

gain international experience. I also hope that in addition to

omaa soitinta ei ole, sellainen on myös mahdollista saa-

Sähköpostilistan avulla pidämme yhteyttä jäseniimme

their studies, all international students will be able to make

da lainaan tai vuokralle. Paras tapa tutustua ryhmään ja

sekä ilmoitamme kiinnostuneille toiminnastamme ja

most of their time here in Joensuu and catch a glimpse of

Heli Siponen

Where: Joensuu campus

what makes our little corner of the world so special.

Joensuun toimisto Kuopion toimisto Savonlinnan toimisto Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs ma, ti 10-15 Yliopistonranta 3 ma, ti 10-15 Kuninkaankartanonkatu 7 ma-to 10-14 80100 JOENSUU to 10-15 70211 KUOPIO to 10-15 57100 SAVONLINNA pe 10-13 toimisto.joensuu@isyy.fi pe 10-13 toimisto.kuopio@isyy.fi pe 10-13 toimisto.savonlinna@isyy.fi 050 341 6346 044 576 8419 044 576 8430 ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote uutiskirjeenä sähköpostiisi. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, ISYY-info sähköpostilista: Liity kampuksesi listalle. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, Twitter: @ISYYH, sivun toimitus: tiedotussihteeri Heljä Koistinen Uljas 1 | 27.01. 2017

29


Kolumni | Kansa ei opi

LET’S BESSERWISSER!

Yhdet vielä ja sitten lasku Mikäli suunnitteilla oleva alkoholilain uudistus astuu voimaan, mummoni kääntyy haudassaan. Mikäli 16-vuotias saa myydä alkoholijuomia, haluan muuttaa tiukkojen sanktioiden ja normien maahan. Eihän kuusitoistakesäinen saa nykylain mukaan edes pitää hallussaan alkoholijuomia, saatikka niitä juoda. Onko työturvallisuusnäkökohtia huomioitu uhkaavien tilanteiden varalta, sillä niitä ravintolamaailmassa riittänee? Tuuleeko idästä vai etelästä, en ymmärrä. Kauppojen juomat nykyisillä vahvuuksilla eivät enää riitä. Janon voimakkuudesta kertoo sekin, että oluen ja viinin kotivalmistus halutaan sallia. Mutta eikö kauppojen vapautunut aukiolokaan riitä, jos on tarve ostaa ravintolasta juomia ulos? Ennaltaehkäisevää päihdetyötä on tehty vuosikymmeniä. Viime vuosina tämä työ on alkanut kantaa hedelmää, kun raittius nuorten keskuudessa on lisääntynyt. Nytkö on varaa vaarantaa tämä suotuisa kehitys? Sydämeni murtuu. Mielikuva siitä, että Alkon myymäläauto kurvaa tilauksestani kotiovelle toimittamaan yksinäiseen iltaani keppanakoria kaveriksi, on kieltämättä houkutteleva. Mutta vain ja ainoastaan silloin, kun jälkikasvu on muiden vastuulla ja kukaan ei varmasti näe. Enhän jo ammattini takia halua leimautua alkoholiin päin meneväksi. Erityisen huolissani olenkin lapsiperheistä. Ja perheväkivallasta. Jo nyt lastensuojelu tukehtuu työmääränsä alle ja iso osa perheistä jää ilman apua. Mediassa pyörii harva se päivä raadollisia tarinoita siitä, miten lapset ovat jääneet vaille huolenpitoa ja joutuneet todistamaan karuja tilanteita, joissa alkoholi

Kristian Korhonen | Piste.

on ollut vahvasti mukana. Lasku on kallis siinä vaiheessa, kun lapset ovat moniongelmaisia, vaurioituneita ja työkyvyttömiä aikuisia. Ehkä hallitus lapsilisien leikkauksellaan haluaa ennaltaehkäisevästi varmistaa sen, ettei

”Minulle riittäisi alkoholilain tiukennus. Tällaiseen kansalaisaloitteeseen voisin nimeni surutta raapustaa. vanhemmilla ole varaa saunaolueen? Hatunnosto siis, leikkauspäätöksillä olikin kansanterveydellinen merkitys! Asiantuntijoiden mukaan alkoholi ja väkivalta kuuluvat liiankin usein yhteen. He ennustavat, että uuden alkoholilain myötä väkivalta tulee lisääntymään. Onko varaa menettää yhtään ihmishenkeä sillä verukkeella, että yritämme muuttaa itseämme ”sivistyneemmiksi” alkoholinnauttijoiksi? Suomalaiset eivät tule omaksumaan samanlaista juomakulttuuria kuin etelä-eurooppalaiset, piste. Vaikka yhteiskunnassa lait ja terve maalaisjärki erkanevat toisistaan, luotan siihen että tämän päivän nuorilla polla säteilee paremmin kuin edeltävän sukupolven viisailla herroilla. Minulle riittäisi alkoholilain tiukennus. Tällaiseen kansalaisaloitteeseen voisin nimeni surutta raapustaa. Mummonikin saisi levätä rauhassa. Mari Mynttinen Kirjoittaja on aikuisopiskelija ja moraalinvartija

- Itäinen Turhan Tietäjä

1 2

Tee aivopieruja lisäämällä viivalle maantieteellinen paikka. Suluissa kirjainten määrä. A) Asterix ei kumarrellut itään eikä länteen, vaan ajoi itsenäistä ________ tiikkaa. (9) B) Arveluttavaa mainontaa: PINS-pistetilisi karttuu ostamalla tenu-Arskalta pimeän Si ____ tin Lähikauppa oy:n kulmilta! (5) ”Kun huhtikuu on sulosateillaan valellut maaliskuisen kulomaan ja kylvettänyt juuret, siemenet medellä, josta syntyy kukkaset … silloin herää mieliin kutsumus ja kaipuu tehdä pyhiinvaellus … Lainaus 24 tarinasta koostuvasta teoksesta. Sen kertojia ovat mm. ritari, mylläri, vouti, anekauppias ja pastori. Kirjoitusaikanaan 1300-luvulla sen kieli oli nousemassa 200 vuotta kestäneen ranskalaisvaikutuksen alta. Kirjailija puhui tavallisten ihmisten kielellä. Se on kirjoitettu kansankielellä hovissa ja kirkossa käytetyn latinan ja ranskan sijaan. Teoksen ihmisiä yhdistää pyhiinvaellusmatka erään kirkonmiehen haudalle erääseen kaupunkiin. Tämän aikana ryypiskellään ja vietetään muutenkin moraalitonta elämää. Kirjan henkilöt kertovat toisilleen tarinoita, jotka vaihtelevat ritariromantiikasta rupisiin riimeihin. Mainitse tekijä ja teos. 1) Giovanni Boccaccio: Decamerone. X) Geoffrey Chauser: Canterburyn tarinoita. 2) Torquato Tasso: Vapautettu Jerusalem.

3

Minkä saariryhmän osat ovat saanet nimensä purjehdustermeistä tuulenpuoleiset ja suojanpuoleiset – Windward Islands ja Leeward Islands? Windward on alukselle myötätuuli; Leeward vastatuuli. Nimitys johtaa siitä, että vallitseva tuulensuunta on etelästä pohjoiseen, joten tuulenpuoleiset saaret joutuvat ensimmäisenä myrskyjen kouriin, suojanpuoleisten ollessa suojassa. Suojanpuoleiset saaret ovat tämän saariston pohjoisin osa, ja niihin kuuluu esimerkiksi Neitsytsaaret; eteläisin osa on Tuulenpuoleiset, ja niihin kuuluu mm. Martinique. Saariryhmä käsittää kaikkiaan 20 saarta, ja yhdessä kookkaamman nimikaimansa kanssa ne muodostavat Länsi-Intian saariston. 1) Grenada. X) Pienet-Antillit. 2) Bahamasaaret.

4

Erään pelin ideana on todistaa, että eräs näyttelijä on koko maailman napa, koska muut näyttelijät voidaan yhdistää häneen. Samassa elokuvassa hänen kanssaan esiintyneet näyttelijät ovat ensimmäistä astetta; ne jotka ovat näytelleet elokuvassa, jonka näyttelijöistä joku on ollut hänen elokuvassaan, ovat toista astetta. Kuudella askeleella yhdistytään näyttelijään. Esimerkki: Sterling Hayden oli Peter Sellersin kanssa Tohtori Outolemmessä. Sellers velmuili Vaaleanpunaisessa pantterissa David Nivenin kanssa. Niven esiintyi Gregory Peckin kanssa Navaronen tykeissä. Peck puolestaan Robert de Niron kanssa Cape Fearissa. Niro esiintyi Mafiaveljissä Joe Pescin kanssa. Pesci taasen esiintyi henkilömme kanssa JFK-avoin tapaus-leffassa. Peli on nimeltään The Six Degrees of _____ _____. Kenestä kyse? 1) Kevin Bacon. X) Kevin Costner. 2) Ray Liotta.

5

Roomalainen poliitikko, puhuja, filosofi, lakimies ja kirjailija, jonka teosten pohjalta klassinen latina määritellään. Vaikutus myöhempään kirjallisuuteen ja kielenkäyttöön on huomioitava. ”Oi aikoja, oi tapoja – O tempora, o mores” on hänen sutkauksiaan. Joutui Julius Caesarin salamurhan jälkeen väärälle puolelle: sai Marcus Antoniuksesta vihollisen arvosteltuaan häntä. Antonius murhautti hänet ja antoi naulata hänen päänsä Forum Romanumin puhujakorokkeeseen. Viereen naulattiin käsi, joka oli kirjoittanut Antoniuksen vastaiset puheet. Legendan mukaan Antoniuksen vaimo Fulvia löi toistuvasti neulalla hänen roikkuvaa kieltä kostoksi sen terävyydestä. Kuka? 1) Crassus. X) Seneca. 2) Marcus Tullius Cicero.

Nimi 1

30

2

3

4

5

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1 Uljas 1 | 27. 01. 2017

Oikeat vastaukset sivulla 32.


SITSIT • KASTAJAISET • KOSTAJAISET • BILEET • SAUNA-ILLAT

Kysy lisää: Vararengasravintolat Oy allu.koskinen@vrr.fi 050 436 8322

Albatrossi m a a k k a a s s ii ii n n ii r r a av v ii n n tt o o ll a a m

UUDISTUNUT KUOPION

Tervetuloa viihtymään uudistuneeseen Kuopion Amarilloon. Opiskelijaetuna saat meillä voimassa olevalla opiskelijakortilla a la carte -annoksesta -10%. Ei voi yhdistää muihin etuihin/tarjouksiin. Etu voimassa sunnustaista torstaihin kevätlukukauden 2017.

ON LLA EN A N N ATO LLI N K IHTEE I! A SAM ÖS VI IKLUB MY PEL

Amarillo Kuopio | Käsityökatu 23 | Puh. 050 911 5547 | amarillo.kuopio@sok.fi

Uljas 1 | 27.01. 2017

31


JUUTALAISUUS KRISTINUSKO ISLAM MIKÄ SUHDE TIETEESEEN? Keskustelutilaisuus 7.2. 2017

Opiskelija, tilaa Karjalainen! Lue missä, milloin vain! Printti + digi 4 kk 62 E

(Norm. opiskelijahinta 76,80 e.)

2 kk 31 E

(Norm. opiskelijahinta 38,40 e.)

Soita 0800 98848 tai tilaa sähköpostitse:

asiakaspalvelu@karjalainen.fi Tarjous on voimassa 1.3.2017 saakka ja edellyttää voimassa olevan opiskelijakortin esittämistä.

tiistai 7.2.2017 klo 13.00–16.30 Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus, Snellmania-rakennus, auditorio SN100, Yliopistonranta 1 E Bussikuljetus Joensuusta Kuopioon PUHUJINA: piispa Jari Jolkkonen ylirabbiini Simon Livson imaami Anas Hajjar professori Jukka Korpela professori Olli-Pekka Ryynänen Tilaisuuden puheenjohtajana toimii professori Jussi Kauhanen JÄRJESTÄJÄT: Itä-Suomen yliopisto Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli Kuopion ev.lut. seurakuntien oppilaitostyö Euroopan tiede- ja taideakatemia

uef.fi/jki-symposium

32

Uljas 1 | 27. 01. 2017

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: gallipoli wales XX 1 2

Uljas 1/2017  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you