Page 1

2015

3

It채-Suomen ylioppilaslehti

Julkisen tulkki

Joensuuhun tulossa ehk채 yli sata uutta opiskelija-asuntoa >>4-5 Toinen tutkinto suoritetaan jatkossa toimeentulotuella opintotuen sijaan? >> 8-9


Alku

”Kansanedustajan poliittinen vastuu realisoituu vaaleissa.

Kovaa asiaa

Sisällys | <3

Pääkirjoitus | Uljas linja

6-7 10-11 18-19

Hallitus harhautui

Opiskelijat kiteyttivät eduskun-

tavaalilobbauksensa neljäksi lupaukseksi ja lähtivät tenttaamaan ehdokkaita.

Surkea menestys tieteen avoimuutta mittaavassa testissä sai rehtori Jukka Mönkkösen järjestämään seminaarin, jossa haetaan keinoja tilanteen parantamiseksi.

Kovempia rangaistuksia vaaditaan rikollisille lähinnä silloin kun tietoa on liian vähän eikä asiaa ajatella kovin tarkkaan.

28-29 20-21 22-23 Kreolikieli syntyi kulttuurien sekamelskasta. Se tarjoaa arvokasta tietoa siitä, kuinka asioiden luokittelu ja karsinointi ei välttämättä ole hyvä tapa hallita epävarmuutta.

Joensuuhun suunnitellaan kaupunkilaistoimijat yhteen

kokoavaa urbaanin kulttuurin keskusta. Se olisi ensimmäinen laatuaan Suomessa. Mallin sirkustaiteen läänintaiteilija Rauli Katajavuori löysi Kööpenhaminasta.

Muhivatko poliittiset ikibroilerit yhteiskunnan

pilalle eduskunnassa? Kysyimme, pitäisikö kansanedustajille laittaa kolmen kauden rajoitus.

Humoro nigra | Jos työt loppuu ja eduskunta rajoittaa uudelleen kouluttautumista, niin ei hätää, aina voi pomppia paikallaan. Itä-Suomen ylioppilaslehti Päätoimittaja

Jarkko Kumpulainen 044 576 8420 paatoimittaja@uljas.net Toimittaja

Pasi Huttunen 044 576 8427 pasi.huttunen@uljas.net Taitto

Emil Blick Kustantaja

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Painopaikka

Botnia Print Ilmoitusmyynti

Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@uef.fi Marko Nyyssönen 0504637535 marko.nyyssonen@isyy.fi

2

K

okoomus, Sosiaalidemokraatit, Suomen ruotsalainen kansanpuolue ja Kristillisdemokraatit haluavat rajoittaa kouluttautumismahdollisuuksia maassamme. Keskusta, Perussuomalaiset, Vasemmisto, Vihreät, Vasenryhmä ja Muutos 2011 eivät. Eduskunta äänesti äänin 95–91, että opintotukea ei jatkossa myönnetä toiseen samantasoiseen korkeakoulututkintoon. Linjat jakautuivat äänestyksessä hallituspuolueiden ja opposition välillä. Lopullinen päätös aiheesta naulataan perjantaina 13. maaliskuuta eduskunnan toisessa käsittelyssä. Tuen rajoittamisella hallitus aikoo säästää 10,5 miljoonaa euroa. Halvalla menee, kun seurauksena on koulutusyhteiskunnan rapauttaminen. Jatkossa kuka tahansa oman koulutusalan huonoihin työllistymismahdollisuuksiin törmäävä on umpikujassa. Työmarkkinoiden nykyisessä murroksessa päätös on käsittämätön. ”Nuoren ihmisen alanvalinnan on osuttava heti kerralla oikeaan tai muuten hän on pilannut opiskelumahdollisuutensa suomalaisessa yhteiskunnassa lopullisesti”, toteaa Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Juho Pulkka Itä-Suomen opiskelijajärjestöjen yhteiskannanotossa. Järjestöt pelkäävät, että jatkossa vain hyväosaisilla on varaa uudelleenkouluttautua. Seurauksena on entisestään eriarvoistuva yhteiskunta. Opiskelijaliikkeen ajamat asiat kuvitellaan usein vain parhaillaan opiskelevien asiaksi. Koulutuksen merkitys pitäisi ymmärtää laajemmin. Työelämän ja valtion talouden moottorina koulutuksen merkitys on selvä, mutta ankeudesta huolimatta on ymmärrettävä myös sivistyksen ja oppimisen merkitys. Yhteiskunta joka kannustaa jokaista ihmistä tietoon, ymmärrykseen ja aitoon sivistykseen ei ole utopia, se on, ja on toivottavasti jatkossakin todellisuutta. Sen rapauttaminen kymppimillin tähden on häpeällistä. Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan jäsenistä ainakin 10 ihmistä valmistautuu parhaillaan kevään eduskuntavaaleihin. Ehdolle ovat asettuneet Joensuusta Jenna Hattunen (kok.), Antti Saarelainen (vas.), Elina Hietanen (vihr.), Eveliina Reponen (sd.), Anni Järvinen (vas.) ja Toni Kallioinen (komm.). Kuopiosta ehdolla on Kim Tamio (vihr.) sekä Siilinjärveltä Sallamaarit Markkanen (kesk.). Joonas Honkimaa (sd.) on ehdolla Kouvolassa. Myös Savonlinnassa asuva ISYY:n pääsihteeri Anna-Kristiina Mikkonen (sd.) pyrkii eduskuntaan. Pidä huoli, että ellei ehdokkaasi löydy edellä mainituista, niin hän silti ymmärtää koulutuksen, opiskelun ja sivistyksen merkityksen elämässä ja yhteiskunnassa. Jarkko Kumpulainen

Kansikuva

Uljas 3 | 13. 3. 2015

Maria Sandell

Uljas 3 | 13. 3. 2015

3


Gallup

UEF?

Miksi valitsit Itä-Suomen yliopiston?

”Voimia pitää yhdistää ja tapahtuuko se sitten fuusiona vai yhteistyönä sillä ei ole merkitystä. UEF urut | rehtorit paaluttavat

Tekijät: Turkka Tuovinen, Niina Turunen & Heidi Hänninen

Anne Valtonen

Farmasia, 1vsk. - Opiskelin lukiossa biologiaa ja kemiaa. Siltä pohjalta farmasia kuulosti hyvältä työltä ja toinen farmasiaa opettava yliopisto on Helsingissä, joka on liian kaukana ja kallis. Kuopio on myös lähempänä kotipaikkakuntaa.

Kai Härkönen

Terveyden biotieteet, 5.vsk. - Tulin Itä-Suomen yliopistoon kotipaikkarakkaudesta. Olen Itä-Suomesta kotoisin ja tämä yliopisto vaikutti hyvältä.

Joensuu Taru Turpeinen

Englannin kieli ja kääntäminen, 3.vsk. - Halusin kauas kotikaupungistani Järvenpäästä. Joensuu on kaunis kaupunki, eikä täällä ole samanlaista ihmistungosta kuin Etelä-Suomessa.

Kaino Pirinen

Suomen kieli, 2.vsk. - Olen Joensuusta kotoisin, enkä nähnyt syytä muuttaa pois. Joensuu on hyvä paikka.

Savonlinna Alina Peltonen

Kotitaloudenopettaja, 2.vsk. - Valitsin yliopiston kaupungin perusteella. Muutin kimpsuni ja kampsuni Savonlinnaan oikein mielelläni.

Juho-Pekka Maunula

Lastentarhanopettaja, 1.vsk. - Olen maaseudulta kotoisin, joten esimerkiksi Helsinki olisi ollut aivan liian suuri kaupunki. Savonlinnan kampus on juuri sopivan kokoinen minulle!

4

Uljas 3 | 13. 3. 2015

Mönkkönen: Yliopistojen laatu taataan vahvoilla korkeakoulukokonaisuuksilla Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkösen mukaan korkeakoulujen entistä tiiviimpi yhteistyö on välttämätöntä, jotta korkeakoulutuksen resurssit voitaisiin käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Suomen yliopistojen laadun tulee nousta, jotta kehityksessä ohi menneet muut Pohjoismaat saataisiin kiinni. ”Rajallisten resurssien hajauttaminen liian pieniin sirpaleisiin ei ole omiaan vahvistamaan laatua. Korkeakouluista pitäisi muodostaa riittävän vahvoja kokonaisuuksia, jotka ovat kilpailukykyisiä”, Mönkkönen sanoo. Mönkkösen mukaan pienten korkeakoulujen lakkauttaminen ei ole ainoa ratkaisu isompien, tasokkaampien koulutuskokonaisuuksien rakentamiselle – mutta ei kielläkään sen mahdollisuutta. ”Voimia pitää yhdistää ja tapahtuuko se sitten fuusiona vai yhteistyönä sillä ei ole merkitystä”, Mönkkönen painottaa. Opetusministeri Krista Kiurun halu tehdä selvitys yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen

yhdistämisestä ennen kevään vaaleja sai opiskelijaliitoilta täyden tyrmäyksen. Kiuru on myöntänyt taustalla olevan pyrkimys säästää korkeakoulukuluissa. ”Näissä tiukkenevissakin resurssiolosuhteissa yliopiston laatu on pystyttävä takaamaan. Meidän on yliopistoissa huolehdittava siitä, että se resurssi käytetään mahdollisimman laadukkaasti hyväksi.”, Mönkkönen kommentoi. Mönkkönen muistuttaa, että Suomen yliopistojen määrä ja koulutusohjelmien päällekkäisyys ovat puhututtaneet jo kohta kymmenisen vuotta. ”Kehitystä on tapahtunut paljon, mutta kehitettävää vielä riittää. Nyt puhutaan kuitenkin pitkistä kehityskaarista, jotka eivät voi, eikä niiden pidäkään tapahtua liian nopeasti”, Mönkkönen sanoo.

Meri Parkkinen

Englanninkielisiä kandiohjelmia ehkä tulossa Itä-Suomen yliopistoon ollaan yliopiston akateemisen rehtorin, Jaakko Puhakan mukaan miettimässä yhtä tai useampaa englanninkielistä kandiohjelmaa. Englanninkielisiä maisteriohjelmia yliopistossa on ollut koko sen olemassaolon ajan, mutta jatkossa voi kenties alemmankin korkeakoulututkinnon suorittaa kokonaan englanniksi. ”Ulkolaisten opiskelijoiden lisäksi tarjoamme suomalaisille mahdollisuutta opiskella englanninkielellä myös kotimaassa”, Puhakka toteaa. Puhakan yliopiston johdon Johtoasemissa – blogiin kirjoittaman tekstin perusteella herää kysymyksiä siitä, mikä on jatkossa suomen kielen asema yliopistossa. Akateeminen rehtori ehdottaa

Joensuun Ellin toimitusjohtaja Jarmo Ojalaisen alla avautuva näkymä muuttuu rajusti jos kaavamuutos menee läpi. Yksikerroksisen Ellin päiväkodin

rakennuksen tilalle nousee kuusikerroksinen talo, johon on suunnitteilla 67 opiskelija-asuntoa. Rakentaminen voisi alkaa 2016.

tekstissä, että suomalaiset ja ulkomaalaiset on yhdistettävä samoihin koulutusohjelmiin. Akateeminen rehtori toteaa, että ei ole horjuttamassa suomen kielen asemaa opetuksessa. ”Muilta osin en näe tarvetta englanninkielisen perusopetuksen lisäämiseen. Suomen kielen opiskelu on kv-opiskelijoille vapaaehtoista. Suomeen työelämään jäämistä harkitseville kielitaito on merkittävä etu ja siksi suositeltava”, hän toteaa.

Pasi Huttunen

Prekarisaatio iski pappeihin Teologiasta valmistuneiden ja luterilaisiksi papeiksi vihittyjen kannalta työmarkkinat näyttävät entistä synkemmiltä. 90 prosenttia vuonna 2014 vihityistä papeista aloitti pätkätöissä. Seurakunnat kamppailevat talousvaikeuksissa ja jättävät sijaisuuksia ja virkoja täyttämättä. Visa Tuomisen ja Heikki Salomaan Työpoliittisessa aikakauskirjassa julkaistun tutkimuksen mukaan papin jaksaminen joutuu pätkätöissä kovalle koetukselle. Nuorelle työntekijälle on harvoin tarjolla mentorointia tai työnohjausta, eikä sijainen pysty pitämään lomia normaalissa kier-

rossa vaan yleensä vasta työsuhteensa päätteeksi. Lisäksi voimavaroja vie myös seuraavan työpaikan etsiminen. Seurakunnat työllistävät luterilaisista papeista yli 90 prosenttia.

Pasi Huttunen

Opiskelija-asuntoja tulossa lisää Joensuuhun Joensuuhun on tulossa jopa 105 opiskelija-asuntoa lisää, mikäli opiskelija-asuntoyhtiö Ellin hakema kaavamuutos saadaan kevään aikana läpi. Kaavamuutoksen läpimenosta huolimatta Kalevankadulle on valmistumassa uudet asunnot noin 40 opiskelijalle. – Jarkko Kumpulainen, teksti & Pasi Huttunen, kuva Opiskelija-asuntopulaan on valoa näkyvissä Joensuussa. Opiskelija-asuntoyhtiö Ellin toimitusjohtajan Jarmo Ojalaisen mukaan ensi syksynä asunnonhakijoiden sumaa on purkamassa 41 asuntoa enemmän kuin viime syksynä. ”Kalevankatu 26 B osoitteeseen on tulossa se 38 asuntoa lisää, ja käytännössähän ne loput kolme asuntoa ovat jo valmiina Niskakadulla ja Koulukadulla”, Ojalainen kertoo. Ellillä on vireillä myös kaavamuutos Länsikadulle. Jos muutos menee läpi, yliopiston läheisyyteen tulee jopa 67 uutta opiskelijaasuntoa. ”Todennäköisesti saamme siihen tämän

kevään aikana uuden kaavan, jolloin pääsemme viemään projektia eteenpäin. Meillä on siihen jo Aralta investointitukivaraus”, Ojalainen julkistaa. ”Kyllä tässä koko ajan tehdään sen eteen töitä, että opiskelijoilla olisi asuntoja.” Äskettäin Elli on saanut päälleen lokaa, kun yhtiö rakensi uudet lähes 80 neliön neuvottelutilat uuden opiskelija-asuntolan kattohuoneistoon keskeiselle paikalle Penttilänrantaan. Muut huoneistot talossa ovat opiskelijoiden vuokra-asuntoja. Yhtiötä ehdittiin syyttää tilojen hassaamisesta keskellä huutavaa asuntopulaa. Käytännössä kuitenkin samalla vapautui tilaa Ellin Niskakadun

henkilöstötiloista. Niihin rakennettiin kaksio, kun puolestaan uusiin neuvottelutiloihin olisi sopinut kaksi yksiötä, joten asukasmäärällisesti tilanne on sama. Niskakadun henkilöstötilat ovat olleet uusia tiloja vastaavassa käytössä jo 80-luvulta. ”Nyt kun meillä tuli myös Joensuun kodit isännöitäväksi, niin henkilöstömäärä on kasvanut aika hurjasti, joten lisää tilaa tarvittiin”, Ojalainen kertoo. Henkilöstömäärä on kasvanut parissa vuodessa noin viidellätoista. Ojalaisen mukaan määrä palautuu noin kymmeneen, kun yhdistymisvaiheeseen liittyvät projektit loppuvat. Ylioppilaskunnan hallituksen 1. varapuheenjohtaja Tuomas Hiltunen on selvitellyt syntynyttä kohua Ojalaisen kanssa, muttei ole erityisen närkästynyt Ellin toimista. Hän kuitenkin epäilee kuinka suureksi tilan käyttöaste nousee, kun Ellin toimistossa Merimiehen kadulla on entuudestaan kokoontumistilaa kuitenkin olemassa. ”En nyt lähtisi hirveästi mustamaalaamaan

tässä tilanteessa, kun ei se nyt kuitenkaan juuri opiskelija-asuntojen määrään vaikuta”, Hiltunen toteaa. Hiltunen tarkentaa YLE Pohjois-Karjalan uutisoimaa tietoa, että Joensuussa olisi ollut syksyjä jolloin opiskelija-asuntoja olisi jäänyt tyhjäksi. ”Niin on käynyt viimeksi joskus vuonna 2009, jo ennen UEF:n perustamista”, Hiltunen oikaisee.

1

Uutinen #

Kuopio

Uljas 3 | 13. 3. 2015

5


Kampus

”Koulutus on tutkitusti eniten hyvinvointia ja talouskasvua tuottava yksittäinen tekijä.

Debatti

Etsin

Itä-Suomen opiskelijajärjestöt: Opintotuen jatkuva heikentäminen pysäytettävä! set mahdollisuudet kouluttautua ja sivistyä. – Hallituksen antama viesti on järkyttävä! Nuoren ihmisen alanvalinnan on osuttava heti kerralla oikeaan tai muuten hän on pilannut opiskelumahdollisuutensa suomalaisessa yhteiskunnassa lopullisesti, toteaa Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Juho Pulkka. Lakiesitystä hyväksymällä ei työuria pidennetä, vaan todellisuudessa muodostetaan uusi kannustinloukku. Opintotukeen voisi kuitenkin jatkossa saada lisäaikaa, mikäli ensimmäistä tutkintoa ei ole suoritettu. Näin ollen opiskelijalle tulee ainoastaan kannustin olla valmistumatta mikäli tämä haluaa vielä jatkossa opiskella. Samaten se muodostaa houkutteen siirtyä vastikkeettoman toimeentulotuen piiriin. Opiskelijajärjestöt ve-

toavatkin Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon kansanedustajiin, että nämä äänestäisivät perjantain täysistunnossa hallituksen esityksen vastaisesti. Muuten eduskunnassa tehdään päätös, jonka vaikutukset tulevaisuudessa ovat tuhoisat saavutettujen minimaalisten säästöjen rinnalla. ISYY:n hallituksen 1. vpj Tuomas Hiltunen ISYY:n pääsihteeri Anna-Kristiina Mikkonen SAVOTTA:n hallituksen puheenjohtaja Toni Akkanen SAVOTTA:n toiminnanjohtaja Juha Asikainen POKA:n hallituksen puheenjohtaja Simo Rauma Anni Järvinen MAMOK:n hallituksen puheenjohtaja Riikka Peni MAMOK:n pääsihteeri Sanni Kirmanen

Take My Flowers sanen (komm.), Sakari Pääkkö (kok.) sekä Antti Saarelaista (vas.) tuuraamassa Toni Mäkinen. Joensuussa tentattavaksi saapuivat Jenna Hattunen (kok.), Ali Giray, Krista Mikkonen, Harri Hölttä ja Elina Hietanen (vihr.), Alia Dannenberg, Anni Järvinen ja Antti Saarelainen (vas.), Eveliina Reponen (sd.), Jussi Wihonen (ps.) ja Rauli-Jan Albert (kesk.). ISYY:n edustajana paikalla oli hallituksen 1. varapuheenjohtaja Tuomas Hiltunen (kuvassa).

6

Uljas 3 | 13. 3. 2015

koulutettujen työpaikat Itä-Suomessa, kohtuuhintaisten opiskelija-asuntojen lisääminen Itä-Suomessa sekä opinto- ja uraohjaus sekä opintojen joustavuus”, ISYY:n Joensuun kampuspuheenjohtaja Tuomas Hiltunen listaa. ”Kampanjastartti onnistui hyvin sekä Joensuussa että Kuopiossa. Saatiin hyvin ehdokkaita paikalle”, hän jatkaa. ”Paikalla olleet ehdokkaat menestyivät tentissä pääosin hyvin. Suurin osa paikalla olleista ehdokkaista tiesi suhteellisen paljon opiskelijoiden asioista. Pari ehdokasta kompastui EU- ja ETA -maiden ulkopuolisten opiskelijoiden

Opiskelijaliitto Tuhatkunta, Liberala Studerande LSK, Perussuomalaiset Nuoret, Sosialidemokraattiset Opiskelijat – SONK, Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK, Suomen Kristillisdemokraattiset (KD) Nuoret, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Vasemmisto-opiskelijat ja Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO.

2

Uutinen #

Korkeakouluopiskelijat käynnistivät oman vaalilobbauksensa, Koulutuslupaus-kampanjan 25. helmikuuta. ISYY:n toimijat näkyivät kampuksilla ja keskustoissa tenttaamassa ehdokkaita. Tavoitteensa opiskelijaliike on kiteyttänyt neljään ehdokkailta vaadittavaan lupaukseen. Koulutus on pidettävä maksuttomana, YHTS on laajennettava palvelemaan kaikkia korkeakouluopiskelijoita, opintotukea ei pidä heikentää eikä koulutuksesta saa leikata. ”ISYY:n omat vaalikärjet ovat perustulo, kaupunkien välisen joukkoliikenteen reittitarjonnan parantaminen, korkea-

lukukausimaksuihin.” Ennen vaaleja aiotaan vielä soittaa kaikki ehdokkaat läpi. Lisäksi suunnitelmissa on vaalitoreja sekä vaalipaneeleja, joissa opiskelijoille tärkeitä asioita nostetaan esiin. Koulutuslupaus-kampanjan ohella opiskelijajärjestöt julkaisivat 3. maaliskuuta kannanoton, jossa eduskuntavaaliehdokkaita vaaditaan ottamaan kantaa koulutuksen järjestämiseen ja kehittämiseen. ”Koulutus on tutkitusti eniten hyvinvointia ja talouskasvua tuottava yksittäinen tekijä. Talouden ollessa huonossa jamassa uutta kasvua syntyy juuri koulutuksen, osaamisen ja laadukkaan tutkimuksen kautta. Tulevaisuuden kasvulähteistä leikkaaminen on lopetettava”, opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat vaativat. Kannanotossa ovat mukana Keskustan Opiskelijaliitto (KOL), Kokoomuksen

With piles upon piles Innovative tool for our youngsters As the snowman stands gazing Pastime for young and old Reveling grounds for skiing, skating and sledging When the fury of your world turns to fear I gaze from my windows Behind a bolted door Even as I feel frozen outside Your love burns within me With great intense heat Nothing I have on hand to offer But something you rarely see for now Please take my flowers

KUOPIO Risto mesoi maaliskuun alussa Pannuhuoneella soolona. Riston intensiiviset yksinsoitot räjähtävät väistämättä yleisönsä syliin syntetisaattoreiden ja rumpukoneiden kouhun kiihottaessa kansaa Ylihärsilän lyyriseen ja musiikilliseen utopiaan. Keikka käynnistyi Riston solvatessa yleisöä kusipäiksi, mutta kohden loppua sovinto syntyi, ja keikan jälkipään Putoan kaivossa -kappale nyyhkiittiin jo pois harmonisessa yhteisymmärryksessä ja yleisökuorossa maaliskuiseen iltaan.

Susi ei leikkaa Pasi Huttunen, teksti & kuva

Opiskelijat kiteyttivät eduskuntavaalien lobbaustavoitteensa neljäksi lupaukseksi. ISYY:n omia vaalikärkiä ovat muun muassa perustulo ja opiskelija-asuntojen lisääminen. – Pasi Huttunen, teksti & Pasi Huttunen ja Jarkko Kumpulainen, kuvat.

Liekehtivät vehkeet

POKA:n pääsihteeri

Pöytälaatikot auki. Uljas julkaisee runoja ja lyhyitä tekstejä. Lähetä osoitteeseen toimitus@uljas.net

High upon the tower of Puijo I admire your beauty Radiant city sitting on the lake Lined your streets Are scripts written in orderliness Niveous glittering winter trees Luxuriantly verdant leaves Pride themselves beneath Seeing from the sky Your world is a beauty for the eyes Sighting from the earth You glitter like clusters of stars Appearing on a bright nuptial evening How you make us love the flakes When you have a snow shower

KUOPIO Hotelli Scandicilla juhlittiin 21. helmikuuta kandidaatin arvonimen saaneita lääketieteen opiskelijoita. Juhlailta sai yllättävän käänteen, kun esiintyjän korokkeelle nousi Anssi Kela kitaroineen. Esiintyjän henkilöllisyys oli pidetty juhlijoilta visusti salassa. Aluksi sivistyneesti pöydissä hurrannut iltapukukansa suorastaan vyöryi tanssilattialle joraamaan. Illan kohokohtana kuultiin lääkisläisiä ajatellen mukailtu versio kappaleesta 1972: ”Meistä tuli lääkäreitä, lääkäreitä ja lääkäreitä!” Voi sitä riemun määrää.

Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva

Itä-Suomen opiskelijajärjestöt ovat tyrmistyneet eduskunnan aikeesta rajata opintotuki ainoastaan yhteen samantasoiseen tutkintoon. Mikäli opintotukilain muutos hyväksytään lopullisesti ensi perjantain eduskunnan täysistunnossa, ei opintotukea voi enää jatkossa nostaa uuden tutkinnon tekemiseen riippumatta siitä, onko sitä käyttänyt ensimmäisen tutkinnon suorittamiseen. Lakiesitys on kohdannut jatkuvaa kritiikkiä, mutta silti sitä ollaan hyväksymässä ainoastaan parlamentarismin nimissä. Toteutuessaan esitys tekisi uudelleen kouluttautumisesta ainoastaan hyväosaisen väestönosan etuoikeuden, mikä taas lisää suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistumista. Tämä on räikeässä ristiriidassa opiskelijaliikkeen omien arvojen kanssa, joiden mukaan jokaisella tulee olla tasavertai-

Lukijalta Kuopiossa opiskelijoiden vaalitenttissä Lukemalla olivat mukana Juhani Laurinkari (kd.), Jaakko Ikonen (sd.), Neeta Vilhula (vihr.), Salla Maarit Markkanen (kesk.), Susanna Ris-

Maiju Pohjolainen teksti & Lasse Kilpeläinen kuva

Kelaa

Osallistu keskusteluun. Ota kantaa. Anna palautetta. Mielipidekirjoitukset osoitteeseen toimitus@uljas.net.

Ehdokkailta vaaditaan koulutuslupauksia

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään

Adekunle Oluseyi Afolabi

-tiedottaa

Uljaan avustajapalaverit Joensuussa 17. maaliskuuta klo 16.00

ylioppilaskunnan neuvotteluhuoneessa Haltialla Kuopiossa 18. maaliskuuta klo 16.00

Lukemalla

JOENSUU Kosiosusi valjastettiin opiskelijaliikkeen lobbariksi, eikä se näyttänyt kovin pahoillaan olevan. Suden ilme on muikea, kun se on saanut Pääomaa lukevan ylioppilaan kainaloonsa. Koulutuslupaus Flash Mob Joensuun torilla 10. maaliskuuta oli osa opiskelijoiden eduskuntavaaliehdokkaita lobbaavaa kampanjaa. Perusvaatimus on, että koulutusta tuetaan riittävästi. Kuvassa vasemmalta Heljä Hietala, Kosiosusi, Tuomas Hiltunen, Simo Rauma ja Elina Hietanen. Uljas 3 | 13. 3. 2015

7


Minun tatuointini

Yliopistojen tohtoritehtailu kasvussa Tohtoritutkintoja tehdään tällä hetkellä ennätyksellisesti. Tutkintojen määrä on kasvanut kahdenkymmenen vuoden takaisesta lähes 30 prosenttia. Samalla kasvaa myös tohtorikoulutettujen työttömyys. Eniten työttömyyttä on biologian ja biokemian aloilla. – Reetta Väätäinen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuvitus

200

5

1995

“Erityisesti biologian ja biokemian aloilla työttömyys on korkea 159 työttömällä tohtorilla”. Rannan ehdotus korjausliikkeksi on valtion rahoitusmallin miettiminen kauaskatseisemmin niin, että tohtorien määrän sijaan panostettaisiin tohtorin uraan pitkällä tähtäimellä. “Käytännössä tämä tarkoittaisi rahoituksen siirtämistä koulutusmääristä väitöskirjan jälkeisiin jatko-opintoihin, eli post doc-vaiheessa työllistymiseen. ”Suuri osa valmistuneista tohtoreista suorittaa post doc- vaiheensa ulkomailla, sillä Suomessa näistä paikoista on pulaa. Yliopistoja tulisi nykyisestä mallista poiketen palkita ulkomailla post docvaiheensa suorittavista tutkijoista ja näiden osaamisesta ja etenkin tukea heidän paluutaan Suomeen”, Ranta ehdottaa. Ranta muistuttaa, että yleisesti ottaen työllisyysnäkymät ovat kaikesta huolimatta edelleen sitä paremmat, mitä korkeampi ihmisen koulutustaso on.

3

Uutinen #

2014

Tohtoritutkintojen määrä on jälleen rikkonut edellisvuoden ennätyksen. Vuonna 2014 Suomessa valmistui 1869 tohtoria, kun vielä 10 vuotta sitten vuosittainen määrä oli noin 1400. Kaksikymmentä vuotta takaperin tohtoreita valmistui vuodessa ainoastaan 500. Tohtoreista UEF:sta valmistuneiden osuus oli viime vuonna 9 prosenttia eli 162 tohtoria. Tutkintojen määrän mukana on kasvanut myös tohtorityöttömyys, josta akateemisesti koulutettujen etujärjestöt ovat alkaneet huolestua. Yksi tekijä tohtoritutkintojen määrän nousun taustalla on yliopistolain muutoksen jälkeen käyttöön otettu valtion rahoitusmalli yliopistoille, jossa tohtoritutkintojen vuosittainen määrä on yhtenä rahoituskriteerinä. Korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akavan Pohjois-Karjalan aluejohtoryhmän varapuheenjohtaja Aino Harisen mielestä valtion ohjaukseen pitäisi saada tarkoituksenmukaisuutta ja perusteeton tohtoritehtailu tulisi lopettaa. “Korkeakoulupolitiikan tulee perustua ennakointiin ja koulutusmäärien vastata työmarkkinoiden tarpeeseen”. “Lähtökohtaisesti tohtorityöttömyyteen tulee tarttua työn ja kasvun kautta”, Harinen kiteyttää. Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rannan mukaan tohtorikoulutusmääriä tulisi tarkastella kriittisesti ja vähentää alakohtaisesti niin inhimillisistä kuin yhteiskunnallisistakin syistä.

Toinen tutkinto jatkossa toimeentulotuella? Eduskunta päättää 13. maaliskuuta opintotuen rajaamisesta. Hallituksen esitys toisen samantasoisen korkeakoulututkinnon rajaamisesta voitti täpärästi äänestyksen 10. maaliskuuta ja asia on 13. päivä toisessa käsittelyssä. Käytännössä toisen korkeakoulututkinnon suorittami-

8

Uljas 3 | 13. 3. 2015

seen ei enää saisi opintotukea riippumatta siitä, onko sitä nostanut ensimmäistä tutkintoa suorittaessaan. Sivistysvaliokunta totesi lausunnossaan, että opintotuen leikkaus aiheuttaa todennäköisesti opintoaikojen pidentymistä. Oletus on, että opiskelija käy töis-

sä opintojensa rahoittamiseksi. Toinen vaihtoehto on, että opiskelija suorittaa toisen samantasoisen tutkinnon toimeentulotuen turvin. Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liitto (SAMOK) vetoavat eduskuntaan, että se

hylkäisi esityksen. ”Lain muutoksen seuraukset tulevat reilusti kalliimmaksi kuin siihen kohdistettu, kuviteltu 10 miljoonan euron säästö”, SYL:n ja SAMOK:n puheenjohtajat toteavat. Pasi Huttunen

Joensuu

– Niina Turunen, teksti &, kuvat

Sami Nousiainen

Tiina Lampén

Englannin kieli ja kulttuuri, 7.vsk.

Suomen kieli, 6.vsk.

” Tatuointini on paitsi muunnel-

” Halusin muistaa kuollutta isääni

ma egyptiläisestä elämän merkistä, myös erään roolipelin ikonoklastisten anarkistien symboli. Otin sen kutsuntapäivänä vuonna 2004. Ruoska-bändin laulaja teki sen minulle savonlinnalaisessa tatuointiliikkeessä. Tykkään tatuoinnista, sillä se on hyvällä paikalla, ja symboli on yksinkertainen ja toimiva.

Kuopio

ja veljeäni. Kaverini keräsivät rahaa ja hankkivat lahjakortin tatuointiliikkeeseen. Tatuointi oli tosi pitkään suunnitteilla, ja viime tammikuussa kävin ottamassa sen. En halunnut mitään uskonnollista viittausta, joten valitsin kellon. Kello on symboli sille, miten rajallista aika elämässä on. Tämä on ensimmäinen tatuointini, mutta eiköhän niitä tule lisää.

–Turkka Tuovinen, teksti & kuvat

Pyry Oksman

Maria Tenhunen

Ympäristötiede, 2.vsk.

Farmasia, 2.vsk.

” Tämän tatuoinnin takana on muu-

” Olen ihminen, joka tykkää koristel-

tos omassa ajattelutavassani. Isosena toimisen ja kirkon kanssa työskentelyn jälkeen aloin kyseenalaistaa heidän totuutensa ja opetuksensa. Halusin ajatella asioita itse. Mielestäni kaikki lait ja säännöt ovat ihmisten ihmisille luomia ja muuttuvat yhteiskunnan mukana. Mitään absoluuttisia totuuksia ei ole. Tämän ajatuksen halusin rintaani, mihin perinteisesti on tatuoitu ihmisille tärkeitä symboleita ja ajatuksia.

Savonlinna

la itseään. Selkääni on tatuoitu alkuperäisamerikkalaishenkinen unisieppari, johon on yhdistetty peace and love, sekä rockn’n’roll symboliikkaa. Olin haaveillut tatuoinnista jo lukiossa ja viime vuonna kävelin liikkeeseen ideapaperin kanssa. Halusin toisaalta saada uuden kokemuksen ja toisaalta esteettisesti viehättävän, ajattoman tatuoinnin. Yhdessä tatuointitaiteilijan kanssa niistä palasista ja omista ideoistani rakenneltiin tällainen.

–Heidi Hänninen, teksti & kuvat

Emmimari Lehtinen

Jessica Kauhanen

Kotitaloudenopettaja, 2.vsk.

Lastentarhanopettaja, 2.vsk.

” Otin tatuointini Porissa vuonna 2010, jolloin kirjoitin myös ylioppilaaksi. Idea tatuoinnista oli pyörinyt mielessäni jo jonkun aikaa ja täysiikäinen kun olin, ajattelin että nyt tai ei koskaan! Korvan taakse tatuoidut tähdet saan helposti piiloon hiuksien taakse. Tatuointi on piilossa myös minulta, jotta en kyllästyisi siihen. Tatuoin ensin kaksi tähteä, ja myöhemmin siskoni ylimääräisellä tatuointiajalla kaksi tähteä lisää. Tähti on kuviona sopivan neutraali, en olisi halunnut esimerkiksi tekstiä tatuoinnikseni. Ajattelin korvan taakse tatuoimisen tekevän kipeää, mutta olin väärässä. Lähiaikoina ajatus uudesta tatu-

” Otin tatuoinnin Tampereella täy-

oinnista on pyörinyt mielessäni, mutta en ainakaan vielä ole keksinyt mitä ja minne kohtaan tatuoisin!

tettyäni 19 vuotta. Olin aina haaveillut tatuoinnista jalkapöydässä, sillä sen saa helposti myös piiloon. Tatuointini toimii myös kesäisin loistavasti ilman sukkia avonaisten kenkien seurana. Tatuointini esittää lootuksen kukkaa, ja sen suunnitteli graafiseksi suunnittelijaksi valmistunut ystäväni. Kuvalla ei ole sen suurempaa tarinaa, mutta se laitettiin minulle ystäväni tatuointiajasta jääneellä ylimääräisellä ajalla - en siis joutunut varaamaan sille omaa aikaa! Kuva muuttui hieman tatuoinnin aikana, mutta pidän siitä silti todella paljon. Ensikertalaisena minua varoiteltiin jalkapöytään

tatuoimisesta, mutta toimenpide lähinnä vain kutitti. Seuraava kuva on jo suunnitteilla, sen laitan niskan taakse.

Uljas 3 | 13. 3. 2015

9


Ajassa UEF alitti riman tieteen avoimuustestissä

KUOPION KAUPPAKESKUS APAJASSA Tietokirjallisuuden ylivoimaa AVOINNA: Pe 20.3 klo 16—20, la 21.3 klo 10—16 Antti Vihinen: Minä ja Mozart (Into) A VAPA Y S PÄÄ E V R TE A! TULO

Antti Heikkinen: Risainen elämä, Juice Leskinen 1950-2006 (Siltala)

Yliopiston kirjaston johtaja Jarmo Saarti pitää tieteen kehittymistä tieteen avoimuuden ykkösintressinä.

Itä-Suomen yliopisto ei pärjännyt opetusministeriön avoimuustestissä. Tieteen avoimuus-seminaarissa linjattiin UEF:lle yhteisiä linjauksia sekä toimintatapoja avoimuuteen. Yliopistolta halutaan lisää avoimuutta ja johdolta selkeä strateginen linjaus avoimuustavoitteista. – Reetta Väätäinen, teksti & kuva Opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Sami Niinimäki esitteli Tieteen avoimuus -seminaarissa synkkää selvitystä avoimuuden tasosta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulut oli listattu avoimuuden kypsyystasoille 1-5, missä 1 on avoimuudessa edistynein. “Tässä vertailussa UEF on vasta tasolla 4, parhaiten sijoittuneen Helsingin yliopiston ollessa tasolla 3. Töitä avoimuuden saralla on siis UEFissa edessä, kuten kaikissa Suomen korkeakouluissa”. Avoimuus voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: avoimet julkaisut (artikkelit), avoin tutkimusaineisto (data sekä sitä selittävä metadata) ja avoin opetusmateriaali (esim. opetusdiat tai luentovideot). Käytännössä avoimella tieteellä tarkoitetaan näiden aineistojen julkaisemista

10

Uljas 3 | 13. 3. 2015

siten, että ne ovat kaikkien halukkaiden tarkasteltavissa ja käytettävissä. Avoimuus on tieteen etiikan mukainen itseisarvo ja globaali tasa-arvokysymys, mutta siltä halutaan tutkimukseen myös tehoa, nopeutta, vaikuttavuutta ja innovaatioita. “Myös monet rahoittajat, kuten EU:n Horisontti 2020 -ohjelma, ovat alkaneet vaatia avoimuutta rahoittamaltaan tutkimukselta”, kertoo yliopiston kirjaston johtaja Jarmo Saarti, arvellen samalla EU:n motiivien olevan pääasiassa markkinalähtöisiä. “Tieteen kehittymisen pitäisi kuitenkin olla se ykkösintressi”, Saarti linjaa. Tutkimuspäällikkö Jussi Paananen terveystieteiden tiedekunnasta toi esiin myös tutkimusaineiston avoimuuden

mahdollisia ongelmakohtia yksilön tietoturvan ja datan hallinnan näkökulmasta antaen esimerkin perimätietotutkimuksesta. “Ihmisen DNA on varmin tapa tunnistaa yksilö, ja jos tällaista tutkimusaineistoa saatetaan avoimesti saatavaksi, on se valtava riski yksityisyyden suojan kannalta”. “Toinen ongelma on esimerkiksi DNA:n tyyppisen datan käsittämättömän suuri määrä – liikutaan siis petatavuissa (tuhat biljoonaa tavua). Jo tällaisten tietomäärien säilyttäminen saati sitten avoin julkaiseminen on valtava datanhallinnallinen haaste jo kustannusmielessä”, hän toteaa rahoittajien perään kysellen. “Tieteellisten julkaisujen ja aineistojen pitkäaikaissäilytys ja -saatavuus ovat digiajan nousevia haasteita tiedealalla”, vahvistaa myös kirjaston järjestelmäasiantuntija Antti Laurila. “Esimerkiksi aineistojen pysyvien linkkien turvaaminen tuottaa jo nyt ongelmia ympäri maailman”, hän jatkaa. Seminaarin avannut yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnan dekaani Harri Siiskonen piti rinnakkaisjulkaisemista hyvänä konkreettisena askeleena

kohti avoimuutta. Rinnakkaisjulkaisemisessa kaupalliset journaalikustantajat sallivat tieteellisen artikkelin julkaisemisen myös kirjoittajan taustaorganisaation- tai alakohtaisessa julkaisuarkistossa: UEF Electronic Publications on esimerkki tällaisesta organisaation omasta julkaisualustasta. Seminaarin työryhmissä rinnakkaisjulkaisemiseen todettiin kuitenkin liittyvän myös useita periaatteellisia ja käytännön ongelmia esimerkiksi kustannusten jakaantumisen sekä tiedonhaun ja käytön kannalta, joten se nähtiin toisaalta vain väliaikaisratkaisuna. Seminaarin osanottajien, yliopiston eri yksiköiden ja laitosten edustajien, selkeä viesti oli, että yliopistoon halutaan lisää avoimuutta. Kysymys tuntuu olevan vain siitä, kuka tekee aloitteen. “Tutkijaa ei pidä jättää tässä yksin eikä tutkija voi olla pioneeri, UEFin johdolta odotetaan nyt isoja linjauksia”, Saarti peräänkuuluttaa.

Lisätietoja avoimuudesta: www.avointiede.fi

Atik Ismail: Ammattina jalkapallo, suomalaiset futaajat maailmalla 1952-2014 (Minerva)

Teemu Keskisarja: Tolvajärven jälkeen Suurtaistelun ihmisten historia (Siltala)

OHJELMASSA MUUN MUASSA

Sanavapauspaneeli: Jouni Tossavainen, Riitta Raatikainen ja Jaana Airaksinen Antti Vihinen & Atso Almila: Valse Triste suuri Sibelius-keskustelu Kulttuurihäirintäkävely: Jari Tamminen, Sanna Ryynänen, Jarkko Kumpulainen Veijo Hietala: Populaariviihde suomalaisuuden terapeuttina Woimisteluseura Hämy Sarjakuvatyöpaja: Teemana suvaitsevaisuus, Reijo Kärkkäisen johdolla Sanna Ryynänen & Hanna Moilanen: Talouden uudet muodot Filosofiakahvila: Matias Murole & Tomi Hämäläinen: Aristoteles ja tragediataide

www.tiedonjano.fi Uljas 3 | 13. 3. 2015

11


Verkkoviestintä esteettömyyden kompastuskivenä

Vaihtoehtoisesti vaihtareiden kanssa Ainejärjestö Praxis keksii uusia tapoja ulkomaalaisten ja suomalaisten opiskelijoiden yhteen saattamiseksi. -Saila Rönkkö, teksti & kuva

A

Senni Hirvosen mukaan liikkuminen kampusalueella olisi vielä helpompaa jos luokat olisi merkitty pistekirjoituksilla.

Opiskelijan ja esteettömyysyhdyshenkilön mukaan esteetön opiskelu onnistuu Itä-Suomen yliopistossa verkkoviestintää ja luokkien merkintää lukuun ottamatta hyvin. – Jenni Lintunen, teksti & kuva Erja Widgrén-Sallinen toimii Joensuun kampuksen esteettömyysyhdyshenkilönä. Hänen mukaansa yliopisto järjestää erityisjärjestelyjä valintakokeesta lähtien koko opiskelujen ajan. ”Opintojen aikanakin voi saada erityisjärjestelyjä. Joskus voi käydä, että opiskelijalla todetaan opiskelujen aikana esimerkiksi lukihäiriö, jonka takia opiskelija on oikeutettu erityisjärjestelyihin.” Erityisjärjestelyihin oikeutetulla opiskelijalla on mahdollisuus saada lisäaikaa tenttiin, tenttiä suullisesti, tenttiä rauhallisessa tilassa, saada lisävalaistusta tai käyttää henkilökohtaisen avustajan

12

Uljas 3 | 13. 3. 2015

tukea. Syntymästään asti sokea Senni Hirvonen opiskelee Joensuussa toista vuottaan erityisopettajaksi. Hän on kokenut, että henkilökunta ja muut opiskelijat ovat suhtautuneet häneen asiallisesti. ”Muutaman kerran opintojen alussa sattui henkilökunnalle hajamielisyyttä, kun ei ole muistettu antaa tenttikysymyksiä apuvälineilleni sopivassa muodossa.” Sennillä on opinnoissaan apuna henkilökohtainen avustaja, joka on auttanut liikkumisen, turvallisuuden ja visuaalisten aineistojen kanssa. Sennillä on opiskelua varten myös apuvälineitä,

joista tärkein on kannettava tietokone, jossa on puhesyntetisaattori ja pistenäyttö. Valitettavasti nämäkään apuvälineet eivät auta, jos opiskelun kannalta tärkeät verkkosivustot ovat huonosti suunniteltu. ”Yliopiston tietokannat ovat todella esteellisiä. Ne ovat sekavia ja monimutkaisia. Niiden käyttöohjeetkin ovat vaikeasti löydettävissä. Yliopiston sähköpostia en käytä ollenkaan, mutta Weboodi ja Moodle ovat ok. Yliopiston verkkosivujen pikalinkitkään eivät toimi vaan löydän tarvitsemani tiedot paremmin Googlen avulla. Myöskään jotkin online-asiakirjat eivät toimi ruudunlukuohjelmalla.” Myös esteettömyysyhteyshenkilöille on tullut asiasta palautetta ja yliopiston verkkoviestintää ollaankin parhaillaan uudistamassa. ”Verkkosivuille ollaan nyt kehittä-

mässä kuuntelutoimintoa. Pyrimme koko ajan kehittämään palvelujamme ja viemään asioita myönteisesti eteenpäin. Kehittyminen auttaa opiskelijoiden lisäksi henkilökuntaa,” Widgrén-Sallinen kertoo Sennin mukaan liikkumisessa Joensuun kampusalueella ei ole suuria ongelmia. Kuitenkin luokkien etsiminen itsenäisesti on vaikeaa, koska luokkien numeroita ei ole merkitty pistekirjoituksella. Widgrén-Sallisen mukaan asia on tiedossa. ”Asiasta on keskusteltu mutta se ei ole ajankohtainen. Yliopistolla on kuitenkin kolme kampusta ja nämä muutokset pitäisi tehdä kaikkiin samanaikaisesti. Kampuksia pyritään kehittämään yhdenmukaisesti, jotta opiskelijat olisivat samanarvoisessa asemassa. ”

inejärjestö Praxiksen alla toimiva Praxis-Internationalin suomalaisten ja ulkomaalaisten opiskelijoiden yhteiseksi tapahtumaksi järjestämä CountryAfternoon: Hot Topics keräsi luentosalin täyteen maailmanpolitiikasta kiinnostuneita. Illan ohjelmassa oli dokumentti Meksikolaisten opiskelijoiden joukkomurhasta, johon myös Meksikon poliisi on sekaantunut. Aiheen pohjustajan, Adrián Tovarin vetämä keskustelu sytytti yleisön vilkkaaseen sananvaihtoon. Praxiksen kansainvälistä toimintaa on suunniteltu joulusta asti. Idea illalle lähti järjestäjien omista kiinnostuksen kohteista. ”Tapahtumaa ideoidessa keskusteluun nousi, halutaanko tehdä tapahtuma, mihin tulee mahdollisimman paljon porukkaa, kuten bileet. Totesimme, että yleisömenestyksen sijaan haluamme tehdä jotain sellaista, mikä meitä itseämme kiinnostaa”, tapahtumaa järjestänyt Praxiksen kv-vastaava Tuulia Reponen kertoo. Tapahtuman suosio ilahdutti. ”Se yllätti positiivisesti, että kiinnostusta tällaiselle tapahtumalle löytyy.” Suomalaisten ja ulkomaalaisten opiskelijoiden lähentyminen ei ole tähän asti ollut helppoa. Reponen pitää suomalaisten epävarmuutta omasta kielitaidostaan yhtenä merkittävänä syynä. ”Vaikka opiskelijoilla on todella vahva englannin kielen taito, kielioppivirheitä pelätään todella paljon. Ulkomaalaiset opiskelijat pitävät kielitaitoaan huonompana, mutta haluaisivat puhua kaikkien kanssa. Suomalaisilla on kynnys puhua vieraalla kielellä, vaikka sitä osattaisiin-

”Suomalaisilla on kynnys puhua vieraalla kielellä, vaikka sitä osattaisiinkin.”

kin.” Yksi tapa lähentyä uusia ihmisiä on ESN-Joensuun järjestämä toiminta. ”Voi olla yllättävää, että ESN-Joensuu on kaikille opiskelijoille avoin ISYY:n alainen kerho. Tapahtumiin osallistuakseen ei tarvitse olla minkäänlaista kansainvälisyys-taustaa”, muistuttaa Reponen. ISYY:n hallituksessa kansainvälisistä asioista ja kv-tuutoroinnista vastaava Arshad Haroon on samoilla linjoilla. Kielitaidon lisäksi Haroon nostaa esiin rakenteelliset ongelmat. ”ESN-tapahtumat eivät ehkä houkuta suomalaisia, koska opiskeluaikataulu ja tenttipäivät ovat opiskelijaryhmillä erilaisia. Lisäksi suomalaisen on hankala liittyä ulkomaalaisten seuraan, jossa on jo muodostunut pienempiä ryhmiä.” Haroon peräänkuuluttaakin tiiviimpää yhteistyötä ESN:n ja opiskelijajärjestöjen välille. ”Yhteistyötä ei ole tarpeeksi. ESN:n ja järjestöjen tulisi suunnitella tapahtumansa jo ennen lukuvuoden alkua.” Praxis International tavoittelee kansainvälisen toiminnan jatkuvuutta pitkälle tulevaisuuteen. ”ISYY:llä on toivottu, että kansainväliset opiskelijat saataisiin osaksi yliopiston normaalia arkea. Tämä voisi olla siihen hyvä kanava, missä integroitumista ei painoteta toiminnallisesti, vaan se tulisi vaivihkaa yhteisen tekemisen kautta”,

Adrián Tovarin ja Tuulia Reposen on helppo hymyillä onnistuneen keskusteluillan jälkeen.

Reponen kertoo. Tuulia Reponen toivoo, että tapahtuman ansiosta osallistujien maailmankuva laajenisi Joensuun ja Suomen ulkopuolelle.

”Jos seuraa vain kotimaisia medioita, maailmanpolitiikasta saa todella kapean kuvan. Toivottavasti osallistujille heräisi ajatus alkaa seuraamaan myös ulkomaalaisia medioita.”

Uljas 3 | 13. 3. 2015

13


Ammatikseen aina oikeassa Mediatutkija Veijo Hietalan mielestä oikeassa oleminen on osa tutkijan työtehtäviä. Joskus julkisessa keskustelussa voidaan haukkua törpöksi, mutta tällainen ei Hietalaa hetkauta. ”Joskus pitää leikkiä hiukan asiantuntevampaakin mitä on, mutta se kuuluu tähän työhön”, hän sanoo. Hietala vierailee maaliskuussa Tiedon jano tapahtumassa Kuopiossa. – Meri Parkkinen, teksti, Maria Sandell, kuva

P

opulaarikulttuurin tutkija Veijo Hietala nousi julkisuuteen 1990-luvun alussa yhtenä Suomen ensimmäisistä akateemisista elokuvatutkijoista. Elokuvien tutkiminen laajeni myöhemmin luonnollisesti myös televisio-ohjelmiin. Internetin yleistymisen myötä tutkimuskenttä on kasvanut entisestään. Lehdistä voit lukea Hietalan kommentoivan asiantuntijana kaiken kirjavia ilmiöitä. ”Tuntuu, että mediatutkijan oletetaan olevan jokaisen asian asiantuntija. Median kautta tietysti suodattuu koko meidän maailmamme, joten se voi olla tavallaan totta”, Hietala pohtii. Asiantuntijan lausunto nousee julkisessa keskustelussa aina suureen arvoon. Miltä Hietalasta tuntuu olla aina oikeassa kun puhutaan elokuvista tai televisiosta? ”Onhan se voimaannuttava tunne”, Hietala tunnustaa. Hän lisää, että jokaiselle tutkijalle muodostuu ajan myötä kokemuksen ansiosta omanlainen

näkemys, jonka hän voi ajatella olevan lähellä totuutta. ”Tutkija tulee tulokseensa pitkällisen ajatusprosessin jälkeen, eikä vastaa kysymyksiin mutu – tuntumalla. Siksi asiantuntijoiden näkemykseen luotetaan enemmän kun kenen tahansa tunteeseen siitä miten asia voisi olla”, Hietala muotoilee. Aina Hietalan työtä tai kommentteja ei ole ymmärretty kuten hän on tarkoittanut. ”Esimerkiksi kommentoidessani Johanna Tukiaiseen kohdistuvaa vihapuhetta ja luonnehdittuani sitä hämmästyttävän aggressiiviseksi, minut leimattiin törpöksi, joka puolustaa Tukiaista. Mielenkiintoni kohteena ei kuitenkaan ollut Tukiainen vaan keskustelu, jota hänestä käytiin”, hän kertoo. Julkisuuden negatiiviset puolet on kuitenkin hyväksyttävä. Hietala ajattelee väärinymmärrysten ja kielteisenkin julkisuuden kasvattavan ihmisten mielenkiintoa tutkijaa kohtaan.

Tiedon jano saapuu Kuopioon

Veijo Hietala pitää julkisuutta tärkeänä kaikille tutkijoille. Tiedon pitäisi välittyä tutkijankammioista myös muille.

14

Uljas 3 | 13. 3. 2015

Tiedon jano -tietokirjatapahtuma järjestetään jo toista kertaa Kuopiossa 20.–21.3. Tapahtuma-areenana toimii kauppakeskus Apaja. Kirjailijavieraina Kuopioon saapuvat puhumaan muun muassa Atik Ismail kirjastaan Ammattina jalkapallo sekä Sanna Ryynänen ja Hanna Moilanen teoksestaan

Talouden uudet muodot. Veijo Hietala luennoi lauantaina aiheesta populaariviihde suomalaisuuden terapeuttina. Ilmainen tapahtuma sisältää myös toiminnallisempaa ohjelmaa kuten kuvataitelija Reijo Kärkkäisen vetämän sarjakuvatyöpajan. Tomi Hämäläinen ja Matias Murolen

”Mediajulkisuus on tärkeää mediatutkijalle ja olisi itse asiassa kaikille tutkijoille. Liian usein sitä puuhaillaan tutkijan kammiossa, eikä kukaan tiedä mitä siellä tapahtuu. Tieteestä tulisi olla kaikille hyötyä”, Hietala painottaa. Populaarikulttuurin tutkiminen on muuttunut teknologiaan sidonnaisena alana vuosien myötä paljon. ”Aloittaessani mediatutkimuksen se oli paljon helpompaa. Internetin mukaan tuleminen sekoitti pakan täysin!” Hietala kertoo. Nykypäivänä vuorokauden rajalliset tunnit estävät pysymästä ajan tasalla kaikista mediakentän ilmiöistä. ”Tosi-TV on yksi keskeisimmistä tutkimuskohteistani, mutta tosi-TV -kurssillanikin opiskelija voi tehdä tehtävän ohjelmasta, josta olen ehkä kuullut, mutta en koskaan katsonut”, Hietala antaa esimerkin median laajuudesta tutkimuskohteena. Voiko Hietala enää aidosti nauttia elokuvista ja ohjelmista vai analysoiko tutkija automaattisesti puhki kaiken näkemänsä? ”Olen hyvin tunnepitoinen ihminen. Itken ja nauran helposti televisiota katsoessani. Tutkijana olen myös sitä mieltä, että katsomansa pitääkin kokea tunteella, sillä ainoastaan silloin voi kokea ohjelman kuten muutkin katsojat. Vasta katsomisen jälkeen analysoin sitä, miksi minä reagoin näin. Vai onko se vain henkilökohtaista herkkyyttäni, että itken

isännöivät viime vuodelta tuttua Filosofiakahvilaa, jonne pohdinnan aiheeksi on valittu ”Aristoteles ja tragediataiteen esteettiset ja eettiset ulottuvuudet”. Tiedon jano tapahtuman luonteeseen kuuluu rohkaista ihmisiä tiedon hankkimiseen, mutta myös tuottamiseen ja keskusteluun osallistumiseen. Tapahtumassa kirjailija Jouni Tossavainen, Savon sanomien artikkelitoimittaja Riitta Raatikainen sekä Into

Veijo Hietala Syntynyt 4. lokakuuta 1950 Keiteleellä Mediatutkimuksen lehtori Turun yliopistossa Kirjallisuuskriitikko ja kolumnisti Viimeisin kirja, Media ja suuret tunteet – johdatusta 2000 – luvun uusromantiikkaan, julkaistiin 2007 Kirjailijavieraana Kuopion Tiedon jano -tapahtumassa 21.3.

aina”, hän kertoo. Itkeminen niin television ääressä kuin televisiossa tuntuu olevan kovassa suosiossa juuri nyt. Osaako asiantuntija arvioida onko tämä ohi menevää ja milloin innostus vollottamiseen loppuun? ”Katsojien tunteisiin on vedottu aina, 1990-luvulta lähtien läpi koko tosi-TV:n historian. Kyynelet ovat siitä erityinen tunneilmaisu, että niitä on hyvin vaikea näytellä. Katsoja intuitiivisesti ymmärtävät, että nyt televisiossa nähtävät tunteet ovat aitoja. Uusin käänne villityksessä on, että julkkisten halutaan nähdä murtuvan. En usko, että tästä ollaan päästämässä irti nyt kun kyyneleet ovat löytyneet. Luulen, että tekijät haluavat löytää vain uusia keinoja itkettää katsojia”, Hietala arvioi.

Kustannuksen toimitusjohtaja Jaana Airaksinen keskustelevat aiheesta sananvapaus. Tiedon jano -tietokirjatapahtumia järjestetään ympäri Suomen. Into Kustannuksen ja Rosebud Booksin yhteistyönä järjestettävät tapahtumat tarjoavat tietokirjojen myynnin lisäksi paikallissävyteistä ohjelmaa.

Lisätietoa osoitteesta www.tiedonjano.fi

Uljas 3 | 13. 3. 2015

15


est. 1971

P LAC E BO UK \ GH OS T

SWE

BAS TIL L E U K \ A NGUS & J UL IA S TONE AU S DA M IA N ”J R. GONG” M A RL E Y JAM CH A RL I XCX U K \ A POCA LY PTICA H A LOO H E L S INK I! \ A PUL A NTA AMORPHIS \ BERES HAMMOND JA M \ BIG K.R.I.T. U SA ELASTINEN \ TOM ODELL UK \ SÓLSTAFIR I S L \ MOKOMA BEARDYMAN UK \ POPEDA \ MICHAEL MONROE \ SANNI CMX \ PARIISIN KEVÄT \ OLAVI UUSIVIRTA + MORE

Liput: 2 pv 98 € Premium 2 pv 151 € 1 pv 32/69 € Ennakkomyynti: Tiketti \ Lippupiste Levy-Eskot

Ole tässä

Joensuu • 17.-19.7.2015 ilosaarirock.fi

16

Uljas 7 | 24. 10. 2014

@ilosaarirock

Uljas 3 | 13. 3. 2015

17


Vitsaa kannattaisi säästää

Suomalaiset eivät olekaan niin verenhimoista kansaa kuin yksinkertaisten kyselyjen perusteella voisi päätellä. Vaatimukset rangaistusten koventamisesta löytävät otollisen maaperän kun ihmisiltä puuttuu tietoa, epävarmuus lisääntyy ja luottamus yhteiskuntaan heikkenee. - Pasi Huttunen, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

S

uomen kansa vaikuttaa pintapuolisella vilkaisulla armottomalta joukolta. Etenkin lapsiin kohdistuneista rikoksista kuullessaan ihmiset kiihtyvät vaatimaan kovempia rangaistuksia. ”Minä niin toivon, että tämän edesmenneen tytön isä ja äitipuoli kidutettaisiin hengiltä. Pitkän kaavan mukaan. Ei riitä sanat”, toteaa järkevä, perushumanistinen tyyppi Facebookissa Eerikan tapauksesta. Eerika, 8, surmattiin Helsingissä vuonna 2012 pitkäaikaisen kaltoin kohtelun jälkeen. Lapsen isä ja isän naisystävä tuomittiin elinkautisiin vankeusrangaistuksiin, mutta se ei tunnu millään riittävän. ”En kannata väkivaltaa, mutta jotenkin lämmittää ajatus siitä että nämä ’vanhemmat’ eivät vankilasta hengissä lähde”, komppaa joku ihan yhtä järkevä ja humaani ihminen kommenttiketjussa. Lapsia kaltoin kohtelevien lisäksi rattijuopoille vaaditaan säännönmukaisesti kovempia rangaistuksia, ja toki siinäkin on paljolti taustalla kauhukuva rattijuopon autollaan rusentamasta pienestä lapsesta. Juuri nyt on hyvä aika huomioida, että rattijuopot ovat kuvaava tapausesimerkki siitä, kuinka niin sanottu pohjoismainen kriminaalipolitiikka vaikuttaisi toimivan aika hyvin. Tietomme rattijuopumuksista viittaavat siihen, että rangaistuksia ei kannata koventaa. Kovempia tuomioita rattijuopoille vaativa kansalaisaloite sai 62 tuhatta kannatusilmoitusta ja on pian menossa eduskunnan hyväksyttäväksi tai hylättäväksi. ”Rattijuopumusten kohdalla Suomessa on tarkka näyttö siitä, kuinka rangaistusjärjestelmä vaikuttaa. 70-luvulla järjestelmää lievennettiin. Vankeustuomiot vaihdettiin sakoiksi ja ehdollisiksi. Samalla asetettiin promillerajat ja annettiin poliisille alkometrit. Eli rangaistukset lievenivät, mutta kiinnijäämisen

18

Uljas 3 | 13. 3. 2015

todennäköisyys kasvoi. Ja mitä tapahtui?” Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin johtaja Tapio Lappi-Seppälä pitää toimittajaa hetkisen jännityksessä ennen kuin jatkaa: ”70-luvun lopulta lähtien on mitattu todellisen rattijuopumuksen määrää. 40 tuhatta kuljettajaa puhallutettiin vuosittain ja tsiigattiin, paljonko liikennevirrassa on rattijuoppoja. Humalassa ajamisen yleisyys putosi puoleen kun rangaistuksia lievennettiin ja kiinnijäämisriskiä kasvatettiin. Niistä ajoista rattijuopumusten määrä on alentunut entisestään. Silti nyt kuvitellaan, että rangaistusten koventamisella voidaan vaikuttaa”, hän hymähtää ja lisää, että voi kysyä mihin poliitikkojen vaatimukset rangaistusten kovennuksista nyt vaalikeväänä perustuvat. Rattijuoppoja on vähemmän kuin aikoihin. Rattijuopumusten määrä lisääntyi 90-luvulla, mutta vuosituhannen vaihteen jälkeen se on laskenut jatkuvasti. Vuonna 2004 rattijuopumuksia tuli ilmi 26 977, mutta vuonna 2013 enää 17 994. Rikosseuraamusjärjestelmän tehosta suuri osa perustuu sen normeja luovaan vaikutukseen. Kiinnijäämisriski on tuomion kovuutta paljon merkittävämpi tekijä. Perinteisesti Suomessakin harjoitettu

pohjoismainen kriminaalipolitiikka on käsitellyt rikollisuutta lähinnä sosiaalipoliittisena kysymyksenä. Tulokset ovat olleet niin hyviä, että ne ovat herättäneet maailmalla paljon huomiota. Täälläkin kriminaalipolitiikka on silti koventunut talouskriisien jälkilöylyissä kun rangaistusjärjestelmällä yritetään paikata hyvinvointivaltion aukkoja. Populismiin taipuvaisemmat poliitikot ja kansalaisaloitteiden tekijät perustelevat aloitteitaan usein kansan oikeustajulla, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa ja onko sitä olemassa? Lappi-Seppälä toteaa, että kansan oikeustajun määritteleminen on vaikeaa, ehkä mahdotonta. Ihmisten käsitykset

vaihtelevat niin paljon. Vaatimukset ovat myös yhteydessä siihen, kuinka hyvät tiedot vaatijalla on oikeusjärjestelmästä. Usein rangaistuksia vaaditaan kovemmiksi, koska kuvitellaan niiden olevan lievempiä kuin ovatkaan. Tiedon lisääntyminen vähentää vaatimuksia kovemmista rangaistuksista. ”Jos kysytään yksinkertaisia kysymyksiä siitä, ovatko rangaistukset riittävän ankaria, on vastaus, että eivät. Jos taas tehdään tarkempia analyyseja, niin mitä enemmän yksityiskohtia ja taustoja rikostapauksista kerrotaan, sitä lähempänä ihmisten oikeustaju on todellista oikeuskäytäntöä”, hän kuvailee. Jotta oikeusjärjestelmä nauttisi kansalaisten luottamusta, on sen seurailtava ihmisten tuntoja, mutta se on kokonaisuudessa vain yksi huomioitava seikka. Muita ovat ainakin järjestelmän kustannukset ja sen tehokkuus rikollisuuden vähentämisessä. Pidempiä ja ehdottomia vankeustuo-

mioita vaaditaan, koska niiden uskotaan ehkäisevän rikollisuutta kahdella tavalla. Ajatellaan, että jos rangaistukset ovat kovempia, on korkeampi kynnys tehdä rikos ja toisaalta, että sillä tavalla saadaan siivottua rikolliset pois kaduilta. LappiSeppälä painottaa, että rangaistusjärjestelmän välitön kyky muuttaa ihmisten käyttäytymistä on paljon rajallisempi. Ihmisten pitäminen vankilassa aiheuttaa myös lisää ongelmia. Kuten jo Michel Foucault 70-luvun puolivälissä totesi: vankila tuottaa rikollisia. ”Se on ihan oikea havainto. Järjestelmä ei ole täydellinen ja sen käyttöön liittyy haittoja. Vankilaan tuomittu jatkaa vapauduttuaan todennäköisemmin rikosten tekemistä, hänen tulotasonsa putoaa, elinajanodote on pienempi, avioerot yleisempiä ja hänen lapsilleen käy huonommin”, Lappi-Seppälä luettelee. On sellaisia erittäin törkeitä rikollisia, joiden sulkeminen vankilaan luultavasti kannattaa, mutta ihmisen sulkeminen ulos yhteiskunnasta tuottaa harvoin entistä yhteiskuntakelpoisempaa kansalaista. ”On turha olettaa, että jollakin rangaistuksella saadaan ihmeitä aikaan. Yksi nyrkkisääntö on, että laitosseuraamusten vaikutukset eivät ole tehokkaita verrattuna yhdyskuntapalveluun. Esimerkiksi päihdekuntoutuksella ja työllistymisen

edistämisellä saadaan rikoksen tekemisen todennäköisyyttä olennaisesti pienennettyä”, hän jatkaa.

Suomalainen kriminaalipolitiikka on herättänyt huomiota maailmalla. Muuallakin on kiinnostuttu siitä, kuinka Suomessa on onnistuttu pitämään vankien, etenkin lapsi- ja nuorisovankien määrä alhaisena ja kehitetty toimivia vaihtoehtoja vankeusrangaistuksille. ”Suomalainen kriminaalipolitiikka kehittyi pohjoismaiselle tasolle, koska meistä tuli pohjoismainen hyvinvointivaltio. Monet maat ovat olleet kiinnostuneita siitä, miten Suomi on kyennyt uudistamaan järjestelmänsä niin nopeasti”, Lappi-Seppälä toteaa. Tulevaisuuden kehityssuunnista on mahdotonta sanoa mitään kovin tarkkaa, mutta suunta on huolestuttava. ”No tietysti on niin, että jos ihmisillä ahdinko lisääntyy yhteiskunnassa, niin sillä on heijastuksia rikollisuustilanteeseen. Jos perusturva heikkenee, niin kyllä se heijastuu oikeusjärjestelmän puolelle.” Vasta ilmestyneessä Nuorisobarometri 2014 -artikkelissaan Kaarina Korhonen kuvailee kuinka nuorten epävarmuus työn saamisesta on viime vuosina lisääntynyt merkittävästi. Nuoret ovat huolissaan erityisesti taloudellisesta tulevaisuudestaan. Myös tyytyväisyys vapaa-aikaan ja ihmissuhteisiin on vähentynyt. Lappi-Seppälä ei suoraan puhu näistä nimenomaisista muutoksista ja painottaa, että tulkintoja on tehtävä hyvin varovasti, mutta kokonaiskuvasta ei silti saa maalattua kovin kaunista. ”Muutokset ovat aika pieniä, mutta suunta on huolestuttava. Kun eduskuntaan viedään jotain rikoslakia koskevaa, jotakuinkin varmasti voi sanoa, että kyse on kontrollin kiristämisestä.” Sosiaalisen luottamuksen ja turvallisuudentunteen heikkeneminen saa kansan vaatimaan kovempia rangaistuksia. Ne puolestaan johtavat helposti yhteiskunnallisen ilmapiirin koventumiseen. Jopa humanisti vaatii sosiaalisessa mediassa päitä vadille sen sijaan, että huomaisi vaatia hyvinvointivaltion aukkoja paikattavaksi.

Uljas 3 | 13. 3. 2015

19


VALITSE PUNAVIHREÄ PUNAVIHREÄ ANTTI SAARELAINEN

ELINA HIETANEN

• Aluepolitiikka • Vihreys • Feminismi

• Ympäristö • Yhdenvertaisuus • Eläinpolitiikka

Ilmoituksen maksoivat ehdokkaat

Käsin kirjoittamisen väheneminen – uhka vai mahdollisuus? 1990-luvulla tutkijat olivat huolissaan siitä, häviääkö käsin kirjoitus kokonaan digitaalisen viestinnän vallatessa yhä enemmän alaa perinteisiltä kommunikaation välineiltä. Tutkimukset kertovat suomalaisten kirjoittavan käsin yhä harvemmin nykypäivänä. Onko käsin kirjoittamisen katoaminen uhka vai mahdollisuus? - Mira Heiskanen, teksti & sxc.hu, kuva

Tutkimukset osoittavat, että käsin kirjoittaminen vahvistaa muistijälkiä voimakkaammin kuin koneella tehtävä kirjoitus. Motorinen muisti auttaa sekä kirjainmuodon että asioiden muistamisessa syvemmin”, toteaa erityispedagogiikan professori Leena Holopainen. Hyvä kirjoitusmerkkien muistaminen ei helpota ainoastaan kirjoittamisprosessia vaan myös lukutaitoa. ”Kirjoitusmerkkien ollessa hyvässä motorisessa muistissa lukijan ei tarvitse miettiä, mikä kirjain on kyseessä”, jatkaa Holopainen.

20

Uljas 3 | 13. 3. 2015

Professorin mukaan erityisesti lukivaikeuksista kärsivät henkilöt hyötyvät käsin kirjoittamisesta. ”Amerikassa on tutkittu sitä, kuinka lukivaikeuksisilla henkilöillä kirjaimet menevät herkästi sekaisin. Tällaiset henkilöt hyötyisivät käsin kirjoittamisesta, jolloin kirjainmuoto pureutuisi selkeästi motoriseen muistiin. Näin ollen lukiessa ei tekisi yhtä paljon virheitä”. Tekstin tuottamisessa laadullisesti on myös eroja käsin ja koneella kirjoittamisen välillä. ”Kun kirjoitetaan koneella, tuotos on paljon suppeampi kuin käsin kirjoittaessa. Ajatukset keskittyvät mekaaniseen

kirjoitussuoritukseen sen sijaan, mitä kirjoitetaan. Myös lauseet sekä varsinainen teksti ovat lyhyempiä”, kertoo Holopainen. Yksi selitys tälle on se, ettei ala-asteella ole saanut tarvittavaa opetusta systemaattiseen koneella kirjoittamiseen. ”Kirjoittaminen on hidasta ja työlästä, mikäli näppäimistö ei ole motorisessa muistissa, eikä kymmensormijärjestelmä hallussa. Lapsia pitäisi opettaa kirjoittamaan niin, että kirjainten paikat painuvat motoriseen muistiin”, Holopainen toteaa. Professorin mukaan on tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti siihen, miten koneella kirjoittamista opetetaan. ”Ensimmäisellä ja toisella luokalla pitäisi harjoitella käsin kirjoittamista, jotta kirjainmuodot tulevat tutuiksi. Kun kirjainmuodot osaa, voi siirtyä näppäimistöllä kirjoittamiseen”. Holopainen ei näe teknologian kehitystä kirjoittamistaidon kannalta huolestuttavana asiana, vaan uutena mahdollisuutena. ”Kun teknologiasta tulee luonnollinen osa kirjoittamisprosessia, käsin

” siis ole niin yksinker”Ei taista, että käsin kirjoittaminen olisi aina parempi vaihtoehto kirjoitus ja koneella tehtävä kirjoitus eivät kilpaile keskenään”. Huolta aiheuttaa lähinnä tiedonsiirto ihmiseltä toiselle. ”Tiedetään, että muistiprosessi on syvempää, kun kirjoittaa käsin. Se, miten hyvin tietoa pystyy omaksumaan koneella kirjoittaessa liittyy siihen, kuinka hyvin on oppinut koneella kirjoittamisen. Ei siis ole niin yksinkertaista, että käsin kirjoittaminen olisi aina parempi vaihtoehto”, toteaa Holopainen. Professorin mukaan huomiota tulisi tulevaisuudessa kiinnittää siihen, miten uusi teknologia otetaan koulujen opetukseen. ”Jos teknologiaa ei huomioida, huoleksi muodostuu se, ettei tieto siirry opettajalta oppilaalle”, pohtii Holopainen.

MARI HUOHVANAINEN Rohkea työväen edustaja Savo-Karjalasta

Olen ensimmäistä kertaa eduskuntavaali­ ehdokkaana ja tavoitteeni on päästä kansan­ edustajaksi ja toimia sosialidemokraattisen aatteen mukaisen yhteiskunnan puolesta. Minulla on rohkeutta puolustaa ja edistää arvok­ kaaksi kokemiani asioita. Kokemusta edustamisesta minulla on. Olen Kuopion työväenyhdistyksen johtokunnan ja kunnallisjaoston jäsen. Olen toiminut vaativassa luottamusmiestehtävässä lääkevalmistajalla, olen ammattiliitto Pro:n edustajistossa sekä STTK:n alue­ ja paikallistoiminnassa. Minä vastustan porvarillista ajatusta työväestä; ­ olla käytettävissä kehdosta hautaan, ­ olla aiheuttamatta kustannuksia työnantajalle, ­ olla aiheuttamatta maksuja yhteiskunnalle ja ­ olla aina terveenä, kauniina ja tehokkaana. Minä puolustan ja pidän arvossa; ­ onnellista lapsuutta, ­ turvallista nuoruutta, ­ hyvää työelämää ja ­ arvokasta vanhuutta. Rakasta lähimmäisiä, ihmisiä ja omaa maatamme. Yhteiskunnan tehtävä ei ole määritellä vuosia, kalenteripäiviä tai tunteja arvioidessaan ihmisen kyvykkyyttä tulla toimeen. Yhteiskunnan tulee asettua tukemaan ihmistä siinä vaiheessa kun hänen omat kykynsä ja voimansa eivät enää riitä.

Maailmaa voi muuttaa, tarvitaan rohkeita ihmisiä! Tutustu minuun lähemmin www.marihuohvanainen.fi www.facebook.com/huohvanainenmari

Uljas 3 | 13. 3. 2015

21


Näkökulma

Pitäisikö kansanedustajien vaalikausia rajoittaa? Suomessa presidentin valtakautta on rajoitettu 12 vuoteen. Eduskunnassa puolestaan vedellään parhaillaankin putkeen jopa 40-vuoden työuria. Valtio-opin professori Ilkka Ruostesaari ei kuitenkaan rajoittaisi edustajien kausia, koska hänen mielestään se alentaisi eduskunnan osaamisen tasoa. – Mari Karjalainen, teksti

Kainalo | Vihreät ja IPU myöntyväisiä rajoitukselle

eskustan Mauri Pekkarinen on edustanut kansaa vuodesta 1979. Samana vuonna edustuksen aloitti myös kokoomuksen Ben Zyskowicz. Heillä on takanaan pian yhdeksän vaalikautta eli 36 vuotta. Kokoomuksen Ilkka Kanerva on viihtynyt eduskunnassa vieläkin pidempään -vuodesta 1975 eli 40 vuoden ajan. Konkariedustajiksi voisi sanoa myös sdp:n Erkki Tuomiojaa (34 vuotta), Jouko Skinnaria (35 vuotta) ja Kari Rajamäkeä (32 vuotta). Istuvista kansanedustajista 12 prosentilla on takanaan yli 20 vuoden pesti kansanedustajana. Monille poliitikoille edustaminen on muotoutunut uraksi. Laissa kuitenkin puhutaan kansanedustajan toimesta, eli kyseessä ei varsinaisesti ole ammatti, vaan kansan valtuuttama luottamustehtävä. Suomessa presidentti saa edustaa lain mukaan kaksi peräkkäistä kautta eli 12 vuotta. Pitäisikö myös kansanedustajien valtaa rajoittaa, etteivät samat henkilöt pyörittäisi maata vuodesta toiseen? Ehkä äänestäjiäkin kiinnostaisivat vaalit enemmän, kun edustajat vaihtuisivat nopeammalla syklillä? Tampereen yliopiston valtio-opin professori Ilkka Ruostesaari tyrmää ajatuksen, sillä hänen mukaansa vaarana on, että eduskunnan osaamisen taso laskisi. ”Ensimmäinen kausi menee melkein opettelussa. Jos olisi raja, niin edustaja joutuisi jättämään tehtävän juuri kun hän osaa sen. Edustajan täytyy saavuttaa ensin tietty asema omassa eduskuntaryhmässä. Sitten hänen tulisi kyetä vaikuttaa myös muiden puolueiden edustajiin.” Edustajan toimi rakentuu Ruostesaaren mukaan asiaosaamisesta ja

Puolueiden mielipiteitä jakaa näkemys, vahvistaisiko vai murentaisiko kansanedustajien vaalikausien rajoitus demokratiaa. Keskustan puoluesihteeri Timo Laanisen kommentti kuvailee eduskuntapuolueiden yleisintä kantaa. ”Kaikilla pitää olla oikeus asettua ehdolle vaaleissa, ja äänestäjillä pitää olla oikeus valita eduskuntaan juuri ne henkilöt, joita he pitävät luottamuksen arvoisina.” ”Asiassa ei ole mitään miettimistä, kansa päättää”, tähdentää PS toimistopäällikkö Marja-Leena Leppänen. Samoilla linjoilla ovat vasemmistoliitto, kokoomus, KD ja RKP. SDP ei muistutusviestistä huolimatta vastannut kyselyyn. Muutos 2011 ja piraattipuolueella ei ole virallista kantaa. Vihreät kannattavat kansanedustajien kolmen vuoden rajoitusta, koska vaihtuvuus virkistäisi demokratiaa. ”Demokraattista valtaa kannattaa vahvistaa, mutta sitä on syytä myös jakaa useammille harteille ja pitää huolta, että uusia ja tuoreita ajatuksia nousee”, sanoo vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen. Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja Antti Pesosen mukaan puolueella ei ole virallista linjausta mutta otaksuu kantansa olevan yleinen. ”Rajoittaminen lisäisi edustajien vaihtuvuutta, ja vaihtuvuus vähentäisi vaalien henkilökeskeisyyttä ja lisäisi oletettavasti asiakeskustelua. Tämä olisi palvelus kansanvallan kehittämiselle.”

K

22

Uljas 3 | 13. 3. 2015

kokemuksesta. Tosin nykyisin tietyn alan asiantuntemusta ei korosteta kuten aikaisemmin esimerkiksi ministereitä valittaessa. Professorin mukaan kokemuksen kautta edustaja oppii, kuinka asioihin vaikutetaan. ”Vaikuttaminen tapahtuu pitkälti valiokunnissa julkisuudelta piilossa. Siellä täytyy osata lobata ja viedä asioita eteenpäin yhteistyössä muiden kanssa. Siinä on kabinettivaikuttamista ja asioiden junailua. Tätä voi oppia vaikkapa kunnallispolitiikassa”, sanoo Ruostesaari. Eikö ole outoa, että ensimmäisen kauden edustaja voi istua pari vuotta takarivissä ja alkaa kunnolla toimeen vasta parin vuoden tutustumisjakson jälkeen? ”Se on totta, ettei sinne harjoittelijoita pidäkään valita. Se vain tahtoo olla näin, että eduskunta poikkeaa muista työpaikoista. Uusille ei anneta alkuvaiheessa kovin vaikeita tehtäviä. Elävässä elämässä asiat menevät niin, että vain harvoin ensimmäisen kauden edustaja kykenee saavuttamaan sellaisen aseman, että pystyy viemään asioita eteenpäin tehokkaasti”, sanoo professori. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa valittiin 75 uutta kansanedustajaa, mikä on Ruostesaaren mukaan hiukan enemmän kuin keskimäärin. Tilastojen mukaan istuvilla kansanedustajilla on takanaan keskimäärin kymmenisen vuotta eduskunnassa, eli vajaa kolme vaalikautta. Ruostesaaren mielestä vaihtuvuutta on tarpeeksi. joten hän pitää rajausta kansanvallan keinotekoisena rajoittamisena. ”Miksi äänestäjien valinnan mahdollisuutta haluttaisiin rajoittaa? Jos äänestäjät pitävät jotakin hyvänä edustajana, joka on saanut paljon aikaan, niin miksei häntä saisi äänestää jatkoon?” Ruostesaaren mukaan rajoitus vähen-

täisi korkeasti koulutettujen ehdokkaiden halukkuutta pyrkiä eduskuntaan. ”Edustaja joutuu poliittiselle uralle lähtiessään luopumaan siviilityöstään. Paluu entisiin tehtäviin on aika hankalaa. En haluaisi mennä lääkärille, joka on kahdeksan vuotta ollut eduskunnassa. Oman ammatin asiantuntemus vanhenee nopeasti ja eduskunnasta ei välttämättä ole paluuta entisiin tehtäviin”, pohtii Ruostesaari. Professorin mukaan rajoitus aiheuttaisi sen, ettei kansanedustajan työ näyttäydy tarpeeksi houkuttelevana. ”Moni ihminen voi ajatella, ettei viitsi ottaa riskiä”, sanoo Ruostesaari viitaten työelämään. Hänen mukaan ongelma on myös se, että viimeisellä vaalikaudella edustaja olisi poliittisesti vastuuton. ”Kansanedustajan poliittinen vastuu realisoituu vaaleissa, eli jos hoitaa hommansa huonosti niin seuraavissa vaaleissa tulee lähtö.” Professori myöntää, ettei kansanedustajan toimen pitäisi olla ammatti. Samalla hän kuitenkin korostaa, että kausien rajoittaminen voisi johtaa siihen, että poliitikot ja ministerit olisivat osaamattomampia. ”Silloin valta voisi liukua virkamiehille. Virkamiesvallan suitsiminen tapahtuu siten, että ministeriöitä ohjataan poliittisesti, eli tarvitaan osaavia ministereitä. Heidät valitaan edustajien keskuudesta.” Ruostesaari näkee, että rajoitus voisi hämärtää puolueiden linjoja, sillä kokeneet poliitikot pitävät yllä puolueiden johdonmukaista linjaa. ”Jos porukka vaihtuu, niin tietynlainen jatkuvuus voisi vähentyä. Ehkä linjat muuttuisivat nopeammin. Onko se sitten huono vai hyvä asia?”

Uljas 3 | 13. 3. 2015

23


Kreolit epävarmuuden opettajina Euroopan kolonialismin seurauksena entisiin siirtomaihin syntyi kreolikulttuureja, jotka eivät perustu kansallisuuteen, vaan kulttuurien sekoittumiseen. Luokitteluja rakastavassa Euroopassa voitaisiin ottaa oppia kulttuurien runsauden keskellä eläviltä kreoleilta. – Tähti Oksanen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

K

reolinkielisen kirjallisuuden historia alkaa 1800-luvulta, mutta siinä vaiheessa tarinoiden kerronnalla kreoliksi oli jo

pitkä perinne. ”1800-luvulla tehtiin käännöksiä kreolikielille ranskankielisistä saduista. Lisäksi suusta suuhun kerrottuja tarinoita kerättiin ja julkaistiin”, kertoo Philipp Krämer, filologian tutkija Berliinin vapaasta yliopistosta. Hän on vierailemassa Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella ja on pitänyt viikon ajan luentoja kielten ja kielitieteiden opiskelijoille. Ranskaan pohjautuvien kreolikielten ja -kirjallisuuden lisäksi hän tekee tutkimusta Euroopan monikielisistä alueista. Kreolikielet ja kreolilainen kirjallisuus ovat läpileikkaus monikulttuurisen yhteiskunnan muutoksesta, sen hierarkioista ja niistä pois pyrkimisestä. Ensimmäinen kreolinkielinen romaani julkaistiin Ranskan Guyanassa jo 1800-luvun lopulla, mutta siitä oli vielä pitkä matka kirjallisuuden varsinaiseen puhkeamiseen. Siirtomaavallan purkautumisen jälkeisessä myllerryksessä syntyi kreoliliike.

24

Uljas 3 | 13. 3. 2015

”Poliittisen aseman muutos ei ollut tuonut entisiin siirtomaihin kaivattuja sosiaalisia muutoksia. Valkoisten ylivalta ja hierarkiat olivat yhä olemassa. Alettiin tajuta, että olisi muutettava jotain syvempää kuin pelkkä poliittinen status. Tärkeä kysymys oli: ”Miten voimme elää yhdessä kulttuurisesti ja sosiaalisesti näin monimuotoisessa yhteiskunnassa?”

”Isot Euroopan maat, joita pidetään usein yksikielisinä ja -kulttuurisina, voisivat ottaa oppia kreoleilta

1970- ja 80-luvuilla erityisesti kirjailijat Antilleilta ja Martiniquelta ryhtyivät korostamaan kreolikielen merkitystä. ”Kreolikirjallisuudesta tuli yksiselitteisesti poliittista. Siinä eurooppalainen malli kyseenalaistettiin. Kirjailijat käyttivät ranskaa tavoittaakseen ranskalaisen yleisön, mutta sanoivat: ”Kreoli on meidän kielemme. Se on kieli, joka edustaa kreoliaatetta.” Kreoliliike toimii lähinnä kirjallisuuden ja kieliaktivismin parissa, mutta sen päämäärä on muuttaa yhteiskuntaa merkittävästi.” Identiteetti on tärkeä kysymys kreolilaisuudessa, sillä monilla kreolialueilla

vallitsee edelleen alkuperään perustuva hierarkia. Liikkeen mukaan hierarkiat voidaan poistaa, jos ihmisten alkuperää ei määritellä. Se voi tuntua mahdottomalta ajatukselta maailmassa, jossa kaikelle on oma luokkansa ja alaluokkansa. Kreoliliikkeen ajatus kuitenkin on, että epävarmuus on hyväksyttävä osana yhteiskuntaa. ”Fiktion avulla näytetään, miten asiat voisivat olla, mutta myös kritisoidaan nykytilannetta. Esimerkiksi martiniquelainen nykykirjailija Raphaël Confiant kuvailee syrjintää ja stereotypioita, joita eri sosiaalisiin ryhmiin liitetään. Kirjallisuus on väline, jota käytetään sosiaalisten tavoitteiden saavuttamiseksi.” Monimuotoinen identiteetti näkyy kielellä leikittelyssä ja kerronnassa. ”Kreolikirjallisuudessa käytetään paljon ei-lineaarista kerrontaa ja aukkoja, jotka jättävät lukijan epätietoisuuteen. Lisäksi käytetään maagista realismia, joka on lainattu latinalaisesta Amerikasta. Ranskankielisissä kirjoissa kieleen sekoitetaan kreolilaista kielioppia, sanakäänteitä ja vuoropuhelua.” Tyylikeinot eivät ole ainutlaatuisia kreoleille, mutta niiden yhdistelmät muodostavat kreolikirjallisuudelle tyypilliset piirteet. Kielten sekoittaminen, epätodennäköiset tapahtumat ja hahmojen taustojen jääminen hämärän peittoon kuvaavat kreolilaista identiteettiä luultavasti totuudenmukaisemmin kuin kaiken selittävä, perinteinen tarinankerronta. Kielten ja kulttuurien sekoittuminen on arkipäivää kaikkialla. Kreolien tapauksessa se on vain tapahtunut äärettömän nopeasti ja rajusti. Kolonialismin jälkimainingit tuntuvat vielä esimerkiksi koulumaailmassa, joka Ranskan hallintoalueilla on yhä Eurooppa-keskeistä

FAKTA: Kreoli tarkoittaa kieltä, joka on saanut alkunsa eri kielten yhteentörmäyksessä ja joka on sukupolvien saatossa muodostanut alueen asukkaiden äidinkielen. Kreolikieliä on syntynyt orjien ja siirtomaavalloittajien yhteisten pidgin-kielten, eli äkillisestä kommunikoinnin tarpeesta nopeasti syntyneiden kielten pohjalta etenkin Karibianmeren ja Intian valtameren saarille. Ranskan entisistä kreolinkielisistä siirtomaista suurin osa on itsenäistynyt, mutta Guadalupe, Martinique ja Guyana Karibian merellä sekä Réunion ja Mayotte Intian valtamerellä ovat nykyisin Ranskan hallintoalueita. Kreolikulttuureihin ovat tuoneet vaikutteita myös Aasiasta ja Lähi-idästä saapuneet ihmiset..

ja ranskankielistä. Yhteen kieleen tai kulttuuriin tukeutuminen tarkoittaa aina kääntymistä pois todellisuudesta. Krämer toteaa, että yksikielistä maata ei ole olemassakaan. ”On maita, joissa monikielisyys on vähemmän esillä. Isot Euroopan maat, joita pidetään usein yksikielisinä ja -kulttuurisina, voisivat ottaa oppia kreoleilta ja hyväksyä kielten ja kulttuurien paljouden osana toimivaa yhteiskuntaa. Ranskalaiset pitävät maataan usein yksikielisenä, ironista kyllä. Samoin Saksa, jossa on paljon kielivähemmistöjä. Tähän asti kreoleilta on tuotu rommia ja sokeria ja siinä kaikki. Olisi hyvä tuoda myös vähän kreolien tietoa ja ajatuksia yhteiskunnasta. Kreoliaatteessa on mielenkiintoista juuri se, että hyväksytään yhteiskunnan monet ainekset ja ajatellaan, että juuri näin on hyvä. ”

Uljas 3 | 13. 3. 2015

25


Miehisen kunnian käsite taipuu esseisti Timo Hännikäisen jo ennen julkaisua kiistellyssä teoksessa yhteisöstä huolehtimiseen ja hellyyteen, mutta yhtä lailla myös tuhon ja kuoleman polttoaineeksi.-Jussi Turunen, teksti & Emil Blick, kuvitus

T

asavertaisten, toisiaan kunnioittavien miesten ryhmä on pienin ja samalla merkittävin maailmaa muuttava joukko. Kun arvonsa tuntevilla miehillä on yhteinen päämäärä, voi lopputuloksena olla ruokaa lasten lautaselle, herkistävä sinfonia tai lääke kulkutauteihin. Yhtä hyvin tulos voi olla naisia alistava takametsien helvetti ja kansanmurha. Kunnia, joka on lopulta miehuuden ytimessä, ei siis koskaan ole mitään yksiselitteistä ja riidatonta. Ilman-teoksestaan tunnettu esseisti Timo Hännikäinen pohtii uudessa kirjassaan Kunnia, mitä maskuliinisuus on kun siitä riisutaan kulttuuriset muuttujat. Kunnia tarkoittaa muun muassa sitä, että suurimpien vastoinkäymisten edessäkään mies ei antaudu täysin tunteidensa vietäväksi, vaan säilyttää tyyneytensä. Hänen sydämensä ei saa olla mikään ”linnun läpätin”, joka menee ylikierroksille heti kun meno muuttuu kovaksi. Kunnia-kirjan perusajatus on yksinkertainen: automatisoidun ja kliinisen sisäsiistin yhteiskunnan seurauksena nykymies ei, lukuun ottamatta ehkä poliisia ja eräitä erikoisjoukkoja, kuulu mihinkään vertaisistaan koostuvaan yhteisöön. Silti miehet tarvitsevat kokemuksen, että heidän teoillaan ja olemassaolollaan on merkitystä. Mies tarvitsee lauman, joka pitää yllä jaettua kunniakäsitystä sekä rajoittaa ja puolustaa ryhmäänsä kuuluvaa jäsentä. Tämä ei Hännikäisestä

26 26

Uljas33| |13. 13.3.3.2015 2015 Uljas

tarkoita minkään raitiovaunuasemalla syljeskelevän katujengin perustamista, vaan esimerkiksi harrastuksen tai muun intohimon ympärille muodostuvaa yhteisöä, jossa on yhteiset säännöt. Metsästys, kalastus ja urheilu ovat tästä esimerkkejä. Hännikäinen perustaa teoksensa lähtö-

kohdan vahvasti amerikkalaisen kirjailijan Jack Donovanin The Way Of Men (2012) -kirjassa popularisoimaan ajatukseen, että kunnia on olemassa ainoastaan suhteessa toisiin miehiin. Naiset ja perhe kuuluvat luonnollisesti miehen elämään, mutta ne eivät korvaa yhdenvertaisten miesten toisilleen antamaa tukea ja hyväksyntää. On mitä luultavimmin hyvä, että esimerkiksi Suomessa ei enää eletä niukassa maatalousyhteiskunnassa, jossa naapurin kunnian loukkaaminen saattoi tietää hiiliterästä kylkien väliin. Toisaalta ennen jälkiteollista aikaa, käsityöläiskulttuurin vielä vallitessa, miehellä oli selkeä työ, paikka ja asema, jotka hän kykeni ottamaan haltuun vaikkei olisikaan ollut älyllisesti erityisen lahjakas. Yksinkertainen ihminen kykeni elämään yksinkertaista elämäänsä ja silti kokea henkistä tyydytystä ja arvontuntoa, vaikka varat olivat niukat. Riitti, että kykeni kantamaan osansa eikä ollut liian suuri taakka muille. Myös vahvuudella oli aidosti merkitystä. Voimavalmentaja Mark Rippetoen mukaan fyysinen vahvuus on tärkein asia elämässä, halusimmepa sitä tai

emme. Sen ominaisuuden ansiosta vauva kykenee hiljalleen kävelemään, aikuinen jaksaa tehdä töitä, ja vanhus kykenee jättämään kävelytelineensä kaappiin. Tästä Hännikäinen kirjoittaa: ”Vaivaishiiren fysiikalla on aivan mahdollista saada viisinumeroisia palkkakuitteja, ja jos joku ulkomuotoani pilkkaisikin, löytäisin helposti joukon muita nyrkillätapettavia, jotka hyväksyisivät minut juuri sellaisena kuin olen. Mutta esi-isieni edessä häpeäisin. Kun kuvittelen heidän katsovan minua vuosisatojen takaa, tajuan että olisin halveksittava olento ellen yrittäisi olla enemmän heidän kaltaisensa.” Tilanne on Hännikäisestä nykyään toisenlainen: työelämässä palvomme vahvuuden sijaan luovuutta, kommunikointia ja asiantuntijuutta täysin riippumatta siitä, että kaikilla ei ole valmiuksia sellaisiin ominaisuuksiin. Osa miehistä

ei voi vastata tähän haasteeseen, eivätkä sen enempää yhteiskunta kuin naiset tarvitse heitä. Luulen, että suomalaisessa kirjallisuudessa ei ole käsitelty miehuuden kokemusta yhtä ajatuksia herättävästi sitten Matti Mäkelän 20 vuotta ilmestyneen Miehen tie -esseen. Kunnian ympärillä pyörinyt ennakkokohu osoittautuu turhaksi, sillä itse teos on hillityintä ja pohdiskelevinta Hännikäistä pitkään aikaan. Se ei tarjoa aineksia kuolaavien äärioikeistolaisten miesten vallankumoukseen, vaan selkeästi lausutun kaipuun henkiseen kunnian kokemukseen aikana, joka pitää moista kaipuuta väistämättömän takapajuisena.

10.4. Varaa paikkasi! www.uljas.net

Ehdolla jo vuonna 1972 ylioppilaskunnan vaaleissa Joensuussa

Arvostettua kokemusta, näkemystä ja uskottavuutta

Timo Hännikäinen: Kunnia (2015) Turku: Savukeidas. 205 s.

Pekka Ravi

Työstään mies tunnetaan. Pekka Ravi kansanedustaja eduskunnan varapuhemies puh. 050 512 1970 pekka.ravi@eduskunta.fi www.pekkaravi.fi G Pekka Ravi eduskuntaan

SAVO-KARJALAN VAALIPIIRI

Uljas 3 | 13. 3. 2015

Maksaja: Pekka Ravin tukiryhmä

Sydän kuin linnun läpätin – kunnia marinoi miehen elämän

mukana vaaleissa. Seuraava numero ilmestyy

27


Kulttuuri

Kaupunkikulttuurin sulatusuuni Joensuuhun?

Teatteri

Kuopion ylioppilasteatteri tarjoaa keväälle kaksi ensi-iltaa. Lastennäytelmä Adalmiinan helmi saa ensi-iltansa 2. huhtikuuta Lukemalla ja traaginen Miisa tuu ikkunaan seuraavana päivänä 3. huhtikuuta Sataman kulmalla. Miisa kertoo tarinan nuoren tytön psykoosiin ajautumisesta. - Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva Kuopion ylioppilasteatterin Miisa tuu ikkunaan kertoo tarinan äidin ja aikuisen tyttären suhteesta, kun tytär ajautuu psykoosiin myötä läheistensä tavoittamattomiin. Miisa on iältään noin 24-vuotias, avioeroperheestä ja opinnot eivät etene. Miisa tahtoisi kyllä apua äidiltään, ja äiti tahtoisi auttaa, mutta Miisa ei osaa ottaa apua vastaan. Näytelmän kirjoittaja Merja Repo laati tekstin alun alkaen kuunnelmaksi. Lavalla sitä on kuitenkin esitetty jo kolmesti, viimeksi Tukkateatterissa Tampereella. Tekstin valitsi KYT:lle äitiä näyttelevä Anne Salmi sen koskettavuuden takia. ”Jo toisen sivun lopussa oli niin puhutteleva Miisan dialogi, jonka jälkeen tuli tunne, että tämä on tehtävä. Teksti on

koskettava ja erittäin totta, se ansaitsee tulla kerrotuksi”, Salmi kertoo. Salmen mielestä teksti on ajankohtainen. ”Mietin juuri asian ajankohtaisuutta, kun teillä oli juttua YTHS:n pitkistä jonoista, ja usein kuulee puheita kuinka keskeneräiset opinnot ahdistavat hyvinkin paljon. Näytelmä sivuaa aihetta.” Näytelmä ottaa kantaa myös maamme mielenterveyspalveluihin. Salmen mielestä hoitoon pääsy ei ole helppoa. ”Näytelmä nostaa esille, kuinka huonolla tolalla mielenterveysasiat Suomessa ovat. Mielessämme tukipilarit ovat, mutta oikeasti niitä ei välttämättä ole”, Salmi toteaa. Esityksien jälkeen on tarkoitus pitää aiheesta keskustelutilaisuuksia. Paikalle on pyydetty yleisöksi myös mielenter-

Anne Salmi esittää Miisa tuu ikkunaan -näytelmässä äitiä.

veysalan ihmisiä, jotka Salmen toiveissa voisivat tuoda mukanaan näkemyksiä mistä apua voi saada. Näytelmässä Miisana nähdään Henna Eronen. Riikka Voutilainen esittää äidin sisäistä ääntä. Ohjauksesta on vastannut työryhmä yhdessä. Työryhmä on luonut myös luonut Miisan ja äidin

Speksi

Joensuun ensimmäinen speksi lähestyy

roolihahmoille Facebook-profiilit, jossa voi seurata heidän suhteensa kehittelyä. Adalminan helmi, ensi-ilta 2.4. klo 19 Lukemalla. Liput 5 e. Miisa tuu ikkunaan, ensi-ilta 3.4. klo 19 Sataman kulmassa. Liput 10/15 e.

Kuopion bändikämppätilanteeseen parannusta

RajaSpeksi tuo opiskelijoiden speksiperinteen ensimmäistä kertaa Joensuuhun. –Pasi Huttunen, teksti & Ville Hakkarainen, kuva Speksi on tulkinnasta riippuen kunniakas tai pahamaineinen opiskelijaperinne ja nyt sellainen saadaan myös Joensuuhun. RajaSpeksi 2015 saa ensi-iltansa Kerubissa 8. huhtikuuta kello 19. Kuopiolaisille hyvinkin tutussa opiskelijatapahtumassa on kysymyksessä vuorovaikutteinen musiikkinäytelmä, jossa yleisö saa osallistua näytelmän kulkuun huutamalla milloin tahansa ”omstart”. Silloin lavalla äsken nähty toistetaan uudelleen joko vapaasti tai yleisön määrittelemällä tavalla. RajaSpeksi tuo lavalle kolmisenkymmentä näyttelijää, tanssijaa ja muusikkoa toteuttamaan yleisön toiveita. ”Spekseissä yhdistyvät populaa-

28

Uljas 2 | 21. 2. 2014

Jaakko Turusella on remontissa soittotilaa.

RajaSpeksissä rooleissa nähdään muun muassa Iiro Tuovinen, Jenny Kinnu-

nen ja Sami Nousiainen.

rikulttuuri, sketsiviihde ja improvisaatio aina ajankohtaishuumorista puujalkavitseihin”, kuvailee tuottaja Anna Estola. RajaSpeksin on kirjoittanut Risto Saravo ja sen ohjaavat Ilkka Marttinen ja Veera Ylöstalo.

RajaSpeksin toteuttamisessa ja tuotannossa ovat mukana 40-vuotisjuhlavuottaan viettävä Joensuun ylioppilasteatteri sekä Ravintola Kerubi.

Haalaripilkki koukuttaa jälleen

Läänintaiteilija Rauli Katajavuori tuuppasi käyntiin hankkeen, jonka tavoitteena on perustaa urbaanin kulttuurin keskus Joensuuhun. Se olisi ensimmäinen laatuaan Suomessa. – Pasi Huttunen, teksti & kuva.

Kun läheisen todellisuus järkkyy

Kuopion bändikämpät ovat olleet jo tovin suhteellisen kortilla. Nyt tilanteeseen on tulossa parannusta, kun kuopiolainen soitinlaitehuoltaja Jaakko Turunen rakentaa uutta neljän soittohuoneen tilaa Kuopion keskustaan. Joitakin varauksia tilassa jo on, mutta Turusen mukaan lisää sopii. ”Kaupunki järjestää nuorille ihan hyvin bändikämppiä, mutta vähänkään vanhemmille, itse tilansa maksaville, tarjontaa ei juuri ole”, Turunen kommentoi Kuopion soittokämppätilannetta. Tila on hyvin akustoitu ja säilytystilaa on. Turusen mukaan hinta on noin 40 euroa kuukaudessa per soittaja.

Harmaa, lähes tyhjillään oleva ja hiukan ränsistynyt Lehtosen liikenteen varikko Joensuun kantakaupungin pohjoislaitamilla ei näytä vaikuttavalta. Harva tietää, kuinka monen kaupunkilaistoimijan haaveet rakennukseen ja sen pihapiiriin tällä hetkellä kiinnittyvät. Urbaanin kulttuurin keskus olisi harjoitus- ja esiintymistila esimerkiksi sirkustaiteilijoille, katutanssijoille, rullalautailijoille, parkourin harrastajille ja kiipeilijöille. Lehtosen liikenteen vanha varikko olisi keskukselle yksi potentiaalinen paikka, mutta mikään ei vielä ole varmaa. ”Tässä ollaan vielä niin alussa, mutta se ihmisten energian määrä kun olen keskustellut tästä, on tehnyt vaikutuksen. Olen pikkuisen tuupannut ja se saattaa olla johtamassa johonkin isompaan. Yritän laittaa sen kiven pyörimään”, sirkustaiteen läänintaiteilija Rauli Katajavuori toteaa. Unelma urbaanin kulttuurin keskuksen rakentamisesta Joen-

suuhun näyttää saaneen siivet. Keskus mahdollistaisi eri toimijoiden yhteistyön ja keventäisi hallinnollista taakkaa. Kaupunkikulttuurin luomiseen hyvin erilaisten toimijoiden laittaminen samojen seinien sisään synnyttäisi lukemattomia mahdollisuuksia. Joensuun kaupungin kannalta olisi luultavasti helpompaa toimia yhden keskuksen kuin kymmenen yhdistyksen kanssa. ”Näkökulma on yleishyödyllinen. Kokonaisuus olisi tässä paljon laajempi kuin osiensa summa”, Katajavuori sanoo. KaKe-ohjelman, eli EU-ohjelmakauden 2014-2020 kansalaistoimijalähtöiseen kaupunkikehittämiseen myönnettävä projektirahoitus voisi Katajavuoren mukaan olla avuksi ainakin Urbaanin kulttuurin keskuksen suunnitteluvaiheen saamisessa kunnolla käyntiin. ”Tämän keskuksen kehittäminen olisi loistava sisäänheittotuote kaupunkikehittämiselle”, Katajavuori arvioi.

Joensuussa pääsee jälleen pilkkimään hassu asu päällä, kun Joensuun kampuksen opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteinen kalastusseura Pohjatärppi & Hörppy sekä ainejärjestö Mikrovillus järjestävät jo perinteeksi muodostuneen Haalaripilkin 25. maaliskuuta kello 16 alkaen Joensuun Honkaniemen uimarannalla. Huumorihenkisessä pilkkikilpailussa kisataan joukkueittain saaliin suuruuden ohella muun muassa surkeimmasta yrityksestä ja parhaista asuista. Jatkobileet järjestetään Bepopissa. Lisätietoja kalastusseuran Facebook-sivuilta.

Varmat päivät Satamassa Rauli Katajavuori muutti Joensuu-

hun ja huomasi, ettei sirkustaiteelle löydy kunnollista harjoitustilaa. Idea hautui unelmaksi urbaanin kulttuurin keskuksesta. Katajavuori mainitsee esimerkkinä hiukan vastaavasta keskuksesta Kööpenhaminassa toimivan kaupunkikulttuurin sulatusuunin, jossa toimii sirkuskoulu, rullalautojen maalaamista, skeittiparkki, freerunning-puisto ja vielä urheiluhalli vieressä. Suomessa ei vastaavaa vielä ole.

Urheilu

Yliopiston Taekwon-Do -seuralle neljä SM-kultaa Kuopion kampuksella harjoitteleva Taekwon-Do -seura otteli voitokkaasti Suomen mestaruuksista vuoden päätapahtumassa Tampereella helmikuussa. Mustien vöiden sarjassa Anssi Liikanen uusi Suomen mestaruutensa ja varmisti maajoukkuepaikan Italian MM-kisoihin. Värivöissä Teemu Malmström, Pauli Turunen ja Awat Yousefi ottelivat voittamattomina kultaa kukin omassa painoluokassaan. Tietojenkäsittelytieteitä opiskeleva Awat oli ensikertalaisena kovan paikan edessä, kun keskiraskaan sarjan päätösottelussa vastaan asettui entinen nyrkkeilyn Suomen mestari. ”Alkuun vähän jännitti, mutta ottelun alettua tuli kotoisa olo. Kunnioitin jokaista vastustajaani ihmisenä alusta loppuun ja se saa voiton tuntumaan hyvältä.

Taekwon-Do itsessään on toisten kunnioittamista.” Valmentaja Ismo Mäkisen mukaan harjoitus on tuottanut tulosta. ”Tunnollinen harjoittelu ja aktiivinen kilpaileminen ovat vieneet ottelijoita eteenpäin lyhyessä ajassa. Treeneissä on selvästi käyty ahkerasti ja tehty oikeita asioita, joka näkyy tekemisen tasossa.” Seuran päävalmentaja Olli Leinon filosofian mukaisesti ”otteleminen on parhaimmillaan lähes henkinen kokemus, flow –tila, jonka saavutettuaan asiat tapahtuvat miltei itsestään ja ottelija on ikään kuin matkustaja. Oman kehon ja mielen tuntemus, pää ja sydän, korostuvat mitä korkeammalla tasolla otellaan. Huipulla ottelun voittaa useimmiten se, joka haluaa voittoa enemmän.”

Poimintoja

Monitaiteiset Varmat päivät –festivaalit järjestetään Teatteri Satamassa Joensuussa 20.-22. maaliskuuta. Esiintyjälistalla komeilevat muun muassa Hulda Huima, Panssarijuna, The Splits, The Toxics, Chainerection, Heko ja Hurjat Pojat, Wrist Rodeo, Kovat arvot, sekö Deep. Lisäksi sirkustaidetta sekä elokuvia. ”Varaa mukaan kolikoita ruokaa ja äänilevyjä ostaaksesi”, järjestäjät vielä vinkkaavat.

Humu-klubi Sampossa Vuoden toisella Humu-klubille Sampoon saapuu kansansoittaja Teppo Revon huikeasta perinteestä ammentava The Mystic Revelation of Teppo Repo. Illan aloittaa soolona esiintyvä J!Kumpulainen. The Mystic Revelation of Teppo Repo sai alkunsa, kun muusikot Otto Eskelinen ja Eero Tikkanen alkoivat soittaa inkerinsuomalaisen paimensoittaja Teppo Revon musiikkia. Perinteitä hämmennetään vaikutteilla dubista, oldschool-hiphopista sekä Revolta taltioiduilla äänileikkeillä. Soundissa yhdistyvät sähkörummut ja jazz-henkinen improvisaatio. Yhtyeessä soittavat Otto Eskelinen, Eero Tikkanen ja Arwi Lind. J!Kumpulaisen musiikissa painottuvat vimma ja suoneen piikittävä rakkaus. Laulu on paljastavaa ihmispintaa ja dervissimäistä kuilun reunaa. Humu-klubi #22: The Mystic Revelation of Teppo Repo ja J!Kumpulainen 21. maaliskuuta klo 21. ravintola Sampossa. Vapaa pääsy.

Raskaan rockin Suomi-Ruotsi

Kuopion Awat Yousefi tuulettaa ensikertalaisena palkintojenjaossa

Ruotsalaiset Sparanza ja Sonic Syndicate saapuvat maaliskuun lopussa Kuopio-halliin ottamaan mittaa Kotiteollisuudesta ja Mokomasta Hard Days Night -tapahtumassa. ”Tapahtuma on jo herättänyt kiinnostusta valtakunnallisessa mediassa, sillä bändit ovat suorastaan huippu-hyvät ja vastaava heavy-musiikki maaottelua ei ole ennen järjestetty”, tapahtuman järjestäjä Timo Pelkonen hehkuttaa. Nyt kolmatta kertaa järjestettävässä Hard Days Nightissa on aiemmin esiintynyt muun muassa Sonata Arctica, Amorphis, Stratovarius, Turmion Kätilöt. Pelkonen odottaa Kuopio-halliin tällä kertaa noin 4000 päistä yleisöä. Hard Days Night Part3: Metal Battle FIN-SWE –tapahtuma Kuopiohallissa 28. maaliskuuta. Liput ennakkoon 27 € ja ovelta 30 €

Uljas 3 | 13. 3. 2015

29


#arviomme-sarja Tundramatiks jäähyväiskiertue

Seksi palaa hetkeksi Suomeen

#arviomme-sarja tarjoaa nopean läpileikkauksen siitä, mitä musiikissa on viime aikoina tapahtunut. Tyypit puristavat arvioita tuoreista levyistä tviittimittaan. Vihaa tai rakasta. Twitterissä tagilla #arviomme.

Synkän kaunis matka

The Charlatans - Modern Nature Melkein Oasiksesta The Smithsiin päin kehittynyt bändi on tehnyt kesäiltojen tissuttelulevyn. 4/5 Fifty Shades of Grey - Soundtrack Hitaat viisut eivät saa sisäisiä raiskauksesta unelmoivia sadomasokistejamme heräämään 1/5 Juustopäät - Jäljet Levyltä löytyi biisi nimeltä Painajainen. Näin me sen myös koimme. 1/5 Atari Teenage Riot - Reset Synteettisen maastaveto-teknon ja tykitys-punkin välimuoto kaatuu turhaan ysäri-jysäriin. 3/5 Choke Up - Black Coffee, Bad Habits Bostonilaisen uushardcore-pumpun löysä esikoislevy ei oikein tiedä, mitä haluaisi olla. 3/5

Jo kymmenen vuotta Suomea ja maailmaa rellestys-röntsäily-slaavi-punkillaan tansittanut Tundramatiks aloittaa maaliskuussa läksiäiskiertueensa ja kurvaa Kuopion Pannuhuoneelle 11. huhtikuuta. Bändin nokkamies ja laulaja Janne Masalin kertoo, mitä keväältä voi odottaa ja mitä bändistä jäi käteen. – Turkka Tuovinen, teksti & Miikka Pirinen, kuva Kaikki loppuu aikanaan ja tänä keväänä rakastettu Tundramatiks saatellaan viimeiselle vapaalle. Bändi kokee antaneensa kaiken annettavansa jo ilmestyneillä kolmella levyllä, Ihan uuden kyyn eleet -dokumenttielokuvalla ja lukuisilla Suomen, sekä Euroopan kiertueillaan. ”Se aukeama, jossa lukee “Tundramatiks” on ihan täynnä piirustuksia, sotkua ja värejä. Ei sinne mahdu piirtämään oikein mitään lisää. Ollemme myös aina tehneet uhmakkaasti mielemme mukaan ja nyt teki mieli sulkea tämä kanava.” laulaja Janne Masalin toteaa. Masalin lupaa viimeisen kiertueen olevan Tundramatiksin supernovamainen hyvästi kaikille faneille, mutta lupaukset eivät jää siihen: Tundramatiksin Facebook sivuilla rumpali Ilkka Tolonen lupaa palauttaa kadonneen seksin Suomeen. ”Huhut kertovat Tundramatikslapsista, joita on syntynyt aika tarkalleen 9 kuukautta keikkojen jälkeen. Kai me jotenkin luodaan tahtomattammekin puitteet tietynlaiselle ilmapiirille ja aktiviteetille. Muutama vuosi sitten

Alppipuistossa lensi ensimmäiset alushousut hippitytön kukkamekon alta mikkistädiin ja sen jälkeen niitä on satanut enemmänkin. Välillä miehetkin heittävät”, Masalin valaisee kunnianhimoista tavoitetta. Traditiosta poikkeavista ratkaisuistaan tunnettu Tundramatiks on aikaisemmilla kiertueillaan soittanut luistinradan avajaisissa Helsingin pakkasissa, Martta-kuoron lämppäämänä Kokkolalaisessa kesäteatterissa, saunassa Joensuun liepeillä ja lukuisissa navetoissa ja vallatuissa taloissa. Kaiken tämän jälkeen Masalinin mieleen on jäänyt Staalon kaato -kiertue, jolla keikkapaikat olivat poromiesten kapakoita, joissa lapin jäärät täydensivät ihmiskontaktikiintiöitään ja nesteyttivät päiviä putkeen ennen porojen luo palaamista. Tulevista keikoista odotetaan kuitenkin jotain vielä enemmän. ”Tämä kiertue on meidän lopullinen perintö ja siihen me suhtaudutaan suurimmalla mahdollisella vakavuudella. Jäähyväisrundi on käytännössä pelkkää encorea ja pian katoavaa hetkeä. Hauta-

Tundramatiks

Danko Jones - Fire Music Joimme olutta perjantai-iltana kirjoittaessamme tätä arvostelua. 3/5 DJ Ibusal + Lobo - Olympos Tiukkaa, napakkaa ja intensiivistä kotimaista Memphis-biittiä. Iskee kuin laskuhumala jatkoilla. 4/5

Torvilla ryyditetty energiapurkaus

Melrose - Got It Made Tasapaksua ugrilaista rockabillyä. Suositamme tanssimaan kravatti kaulassa. 3/5

Julkaissut kolme pitkäsoittoa, joista uusin Ajo ilmestyi maaaliskuussa 2014 ja sai kauttakriitikkolinjan osakseen ihastunutta hyminää.

Mokoma - Elävien kirjoihin Yhtenäinen paketti mätkettä pistää paremmaksi edellisestä pitkäsoitosta. Suosittelemme lämpimästi 4/5

Keikkavakiot, Mä lähden himaan ja Kun minä kerran kuolen, antavat nopean käsityksen bändin tyylistä ja laajuudesta.

Murder by Death - Big dark love Tunnelmallista ja synkeää goottiamericanaa. Herättää halun kävellä Nebraskan lumisateen läpi. 4/5

Perustettu 2005

jaiskarnevaali, jossa iloitaan siitä mitä vielä on, mutta joka pian on mennyttä. Tämä on meidän viimeinen hengenveto ja todellakin viimeinen keikka kyseisellä paikkakunnalla ikinä. Uutta mahdollisuutta ei tule. Carpe diem ja arrivederci!” Masalin hehkuttaa. Tundramatiks Pannuhuoneella Kuopiossa 11. huhtikuuta

Jarno Pitko ja Toivo Haimi

30

Uljas 3 | 13. 3. 2015

Klaus Härö kertoo liikuttuneensa elokuvan pohjalla olevan tarinan raadollisuuden

ja ankeuden keskeltä nousevasta kauneudesta.

Klaus Härön uusin elokuva Miekkailija kertoo inhimillisestä toivosta ja rohkeudesta karuuden ja niukkuuden keskellä Neuvostoliiton miehittämässä Virossa. – Tatu Lehto, teksti & kuva Haapsalun kaupunki Virossa 1950-luvun alussa. Pieni maa pyrkii löytämään paikkansa neuvostomiehityksen ikeen alla. Eräänä päivänä kaupunkiin saapuu nuori muukalainen Endel Nelis (Märt Avandi) tarkoituksenaan vetää liikuntakerhoa paikallisessa koulussa. Koulun resurssipula on huutava, ja Nelis pyrkii tekemään kaikkensa lasten eteen. Nelis itse on harrastanut miekkailua, ja päättää perehdyttää lapset lajinsa saloihin. Koulun ahdasmielinen, kateellinen sosialistirehtori ei kuitenkaan pidä siitä, että työläislapsille opetetaan niin yläluokkaista urheilulajia. Hän ryhtyy selvittämään tarkemmin Nelisin menneisyyttä, josta paljastuukin päivänvalolle arkoja asioita. Kaiken lisäksi oppilaat saavat eräänä päivänä tiedon Leningradissa järjestettävästä miekkailuturnauksesta, mikä olisi heille mahtava tilaisuus. Menneisyyttään ja salaista poliisia pakenevalla Nelisillä ei ole kuitenkaan

kaupunkiin mitään asiaa. Hänen on tehtävä katkera päätös: uhmatako vaaraa lasten tulevaisuuden tähden vai paetako ikuisesti? Ohjaaja Klaus Härö tunnustaa, että tarina vei hänet mennessään: ajatus kauneudesta raadollisuuden ja ankeuden keskellä liikutti suuresti ja hän paloi halusta päästä töihin. Myös elokuvan sosiaalinen vastakkainasettelu aikuisen ja lasten välillä tuntui hänestä kutkuttavalta. ”Urheilija vastaan lapset, jotka eivät erota oikeaa vasemmasta. Halusin nähdä, miten tässä käy”, Härö tuumii. Elokuvan henkilöt elävät hyvin ankeassa, rapistuneessa maailmassa, jossa tulevaisuus ei lupaa kenellekään suuria. Nelisin päättäväisyys ja rohkeus tuovat kuitenkin lasten elämään uutta virtaa. Kaikesta huolimatta Elokuva välttää tunteiden ääripäitä, sillä yksipuolisuus ei puhuttele Härön mukaan ketään. ”Ajattelin, että tämä sijoittuu synkkään aikaan, mutta ei ole synkkä elokuva. Toisaalta, jos elokuva olisi yhtä lämpöä, niin se vain maistuisi siirappiselta. Jos se on pelkää synkkyyttä, niin katsoja saattaisi kysyä, että miksi olen maksanut tällaisesta, mitä löytyy omasta takaa? Hyvä leffa tarjoaa molempia”, hän huomauttaa. Elokuva kuvaa myös aitoa neuvostoajan henkeä, jolloin salainen

poliisi vainoaa joka nurkan takana ja kaikki ovat epäilyksen alaisia. Sota on vaatinut monta henkeä ja ihmisiä katoaa edelleen. Tästä johtuen tarinassa olisi tilaa useille eri näkökulmille ja juonenkäänteille, mutta elokuva kertoo kuitenkin juuri henkisen siteen löytämisestä, vastuusta ja uhrautuvasta sielun rohkeudesta vaikeuksien keskellä. Härölle on tärkeää pitää elokuvan juoni johdonmukaisena. ”Elokuva kertoo aikuisten ja lasten välisestä suhteesta, ja katse pidetään siinä. Kaikki muu kerrotaan vähin keinoin”, Härö toteaa. Härö ei myöskään halua ojentaa kenellekään tunteita tai ajatuksia, vaan yleisölle on annettava tilaa omien tunteiden työstämiseen, sillä elokuvassa käsitellään paikoin voimakkaitakin aikalaistuntoja. ”Tarkoitus ei ole leikitellä kenenkään tunteilla. Haluan kertoa asioista aidosti. Se, jota asia koskettaa, ottaa sen vastaan ja toista koskettaa jokin toinen asia”, hän tiivistää. Elokuva kuvattiin Haapsalussa, Pärnussa ja Tallinnassa, ja se pohjautuu osin tositapahtumiin. Endel Nelisin (1925-1993) Haapsaluun perustama miekkailuseura toimii edelleen.

Elokuvan Suomen ensi-ilta on 13.3.

Uljas 31 | 24. 13. 3.1. 2015 2014

31


ISYY:LLÄ ON ASIAA Tapahtumat

TAPAHTUU

Turvallisuuskurssi naisille 18.4. ja 16.5.2015

Ilmoittaudu puh. 044 782 6100 OSAAMINEN LUO TURVALLISUUTTA

HYVÄ HETKI

OLLA ÄLYKÄS

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO JOENSUU | KUOPIO | SAVONLINNA

Rakentaa tulevaisuutta

Maksaja: Ehdokkaat

JUHANI LAURINKARI ,

32

www.kd.fi

Uljas 3 | 13. 3. 2015

sit. Sosiaalipolitiikan professori, teologi

Kevään eduskuntavaalit tulevat määrittämään kaikki koulutusta ja opiskelijoita koskevat suuret linjaukset seuraavalle neljälle vuodelle. Tuskin kenenkään, varsinkaan opiskelijan, mielestä nykysuomessa kaikki on täydellisesti. Jokainen meistä tietää varmasti, millaisessa maailmassa ja Suomessa haluaa asua. Uskon myös, että meistä jokainen tietää, mitä asioita Suomessa tulisi parantaa. Nyt Suomen parantamiseen tarjotaan parasta mahdollisuutta sitten neljään vuoteen. Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta (ISYY) haluaa haastaa opiskelijat seuraamaan eduskuntavaalikeskustelua, vaatimaan ehdokkailta koulutuslupauksia sekä äänestämään. Näin saamme opiskelijoille tärkeät teemat esille parhaalla mahdollisella tavalla. Ennen vaaleja ISYY järjestää vaalitorit sekä -paneelit Joensuun ja Kuopion kampuksilla. Vaalitoreilla puolueet ja ehdokkaat voivat kampanjoida ja tuoda itseään

näkyville opiskelijoille. Vaalipaneeleissa mitataan ehdokkaiden mielipiteitä ja tietämystä opiskelijoiden äänestyspäätöksiin vaikuttavista tekijöistä, kuten koulutus-, talous-, ympäristö-, alue-, ulko-, ja turvallisuuspolitiikasta.Ennakkoäänestyksen alettua ISYY:n opiskelija-aktiivit pitävät ständejä kampuksilla tuodakseen vaaleille näkyvyyttä sekä aktivoidakseen opiskelijoita äänestämään. Tapahtuma-aikataulut päivitetään ISYY:n verkkosivuille. Tule mukaan!

Hammaslääketiede

Epäilen joutuneeni hoitovirheen uhriksi YTHS:llä, keneen minun pitää ottaa yhteyttä ja miten?

Humanistiset tieteet Kasvatustieteet Kauppatieteet

Metsätieteet Oikeustiede Teologia Terveystieteet

[ 9:15 AM ] UEF-LÄHETTILÄS NIINA AIRAKSINEN, LÄÄKETIEDE KUOPION TORI

uef.fi/hae

uef.fi/blogi

@UniEastFinland

YTHS:n palvelut kaikille  Meidän mielestämme korkeakouluopiskelijoille eli koulutus on tärkeimpiä AMK-opiskelijat mukaan myös. tulevaisuuden rakennusaineita. Suomalainen koulutus nojaa  Näinä aikoina on turha viljellä yhdenvertaisuuteen eli kaikilla löysiä lupauksia, mutta on samat mahdollisuuden saada pidetään kiinni siitä, että hyvää koulutusta. Let´s keep it opintotukea ei kuitenkaan that way! heikennetä. Perheellisten opiskelijoiden tukea on  Opiskelijaterveydenhuolto mielestämme kehitettävä kuuluu kaikille! Kun sotejoko tulorajoja nostamalla, soppa porisee vaalien lainatuella tai opintotuen jälkeenkin, niin eiköhän perhekorotuksella. samassa yhteydessä laajenneta

UEF

SARI ESSAYAH

Ekonomi, KTM

Ensisijaisesti asia kannattaa pyrkiä selvittämään hoitoa antaneen terveyspalveluyksikön kanssa joko kertomalla asiasta hoitoa antaneelle lääkärille tai tämän esimiehelle. Mikäli tämä ei tuota toivottua tulosta, voit tehdä YTHS:n johtavalle lääkärille tai hammaslääkärille muistutuksen asiasta lomakkeella, jonka voit tulostaa YTHS:n sivuilta. YTHS on julkista terveydenhuoltoa täydentävä toimija ja täten sosiaali- ja terveysministeriön valvonnan alainen. STM on ulkoistanut valvonnan sosiaali- terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (Valvira). Mikäli kyseessä on vakava hoitovirhe, hoidontarpeen laiminlyönti tai väärästä tai puutteellisesta hoidosta aiheutunut vamma, vahinko tai vaaratilanne, voit tehdä kantelun Valviralle tai aluehallintovirastoon. Tätä ennen kannattaa olla yhteydessä sen paikkakunnan terveyspalveluyksikön potilasasiamieheen, jossa epäilty hoitovirhe on tapahtunut. Potilasasiamiehen tehtävä on antaa tukea ja neuvontaa kanteluun liittyvissä asioissa sekä valvoa potilaan etuja ja potilaan oikeusturvan toteutumista. Potilasasiamies ei kuitenkaan ota kantaa taudinmääritykseen, taudinhoitoon tai lääketieteellisiin ratkaisuihin. Valviran alaisissa oikeusturvatapauksissa kanteluaika on kaksi vuotta. Ohjeet kantelun tekemiseen

Kuopio:

19.3. Hyvät Kuvat: Varjoja paratiisissa klo 7.30 ja 20, Kino Kuvakukko 25.3. Kuopion Haalaribileet, Onnela 26.3. Eduskuntavaalitori -ja paneeli klo 10–13, Snellmania 26.3. Sylitanssisitsit, Puikkari 3.-7.4. ESN KISA goes St. Petersburg 9.4. Kampusvaliokunnan eduskuntavaaliständäys klo 10–12, Canthia 15.4. Pornobileet, Lukema

17.3. Pedary ry:n kirppis klo 10–16, Yliopiston sohvilla 18.3. Kampuksen ja normaalikoulun kuorojen suomalaisen musiikin konsertti klo 18.30, Ainosali 23.3. Paneelikeskustelu ”Sukupuolikasvatus tulevaisuuden koulussa” klo 16.15–18, Samposali (A118) 24.3. Mauttomat bileet klo 21, Happy Time 17.3. Mauttomat-bileet

ISYY:n lihalla

Edustajisto on sinun äänesi ylioppilaskunnassa ISYY:tä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausittain yksi tekijä. Vuorossa on ISYY:n edustajiston puheenjohtaja

Luonnontieteet Lääketiede

Joensuu: 27.3. Eduskuntavaalitori klo 10–13, Carelia 27.3. Eduskuntavaalipaneeli klo 13.15–14.15, AG101/Agora 1.4. Puheenjohtajasitsit klo 17, Karelia AMK Sirkkala 2.-8.4. Sykettä pääsiäislomalla 8.4. & 10.4. Kampusvaliokunnan eduskuntavaaliständäys klo 10–14, Carelia

Savonlinna: Tuomas Hiltunen, ISYY:n hallituksen 1. varapuheenjohtaja, Joensuun kampuspuheenjohtaja

Haluatko palstalla käsiteltävän mieltäsi askarruttavaa asiaa? Onko sinulla tietoa, jota haluaisit jakaa muiden kanssa? Lähetä kysymyksesi tai vinkkisi osoitteeseen koso@isyy.fi.

Farmasia

Yhteiskuntatieteet

YKSI ÄLYKÄS PÄÄTÖS. UEF.

Eduskuntavaalit tulevat, oletko valmis?

Edunvalvonta ei nuku

Uusia näkökulmia

Psykologia

HAE 17.3.–9.4.2015

Kaikki kampukset 21.3. Edustajiston kokous, Savonlinna 2.-8.4.. Kaikki ISYY:n kampustoimistot kiinni 23.-27.3. Hymy- ja valitusviikot

Noora Kettunen Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan ylin päättävä elin on 39-jäseninen edustajisto, joka valitaan vaaleilla kahden vuoden välein. Vaaleissa jokaisella ylioppilaskunnan jäsenelle on oikeus äänestää ja asettua ehdolle.– Edustajistovaalit eli edarivaalit järjestetään tänä vuonna marraskuussa! Asetu ehdolle, äänestä ja vaikuta ISYY:n linjauksiin muun muassa jäsenmaksusta tai palveluista. Nyt on sinun aikasi vaikuttaa, Noora rohkaisee. Edustajiston toimintaa johtaa ylioppilaskunnan puheenjohtaja, jonka tehtävänä on valvoa ylioppilasISYY:n edunvalvontasihteeri Mikko

Aaltonen kertoo tällä palstalla opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista.

löytyvät Valviran tai aluehallintoviraston sivuilta. Ennen kantelun tekemistä kannattaa tutustua potilaan oikeuksiin, jotka löytyvät esimerkiksi Valviran tai STM:n sivuilta. Paikkakunnan potilasasiamiehen tiedot taas löytyvät kyseisen paikkakunnan sivuilta.

kunnan toiminnan lain- ja säännönmukaisuutta sekä tukea edustajiston antaman strategisen ohjauksen

Noora Kettunen

toteutumista. Noora haki puheenjohtajaksi hallitus-

Kuka: Itä-Suomen yliopiston ylioppi-

vuoden jälkeen päästäkseen seuraamaan ylioppilas-

laskunnan edustajiston puheenjohtaja

kunnan toimintaa eri näkökulmasta. Tavoitteenani on Noora Kettunen. saada edustajiston toimintaa läpinäkyvämmäksi ja

Mitä: Johtaa edustajiston toimintaa.

avoimemmaksi jäsenistölle ja luoda yhdessä edusta-

Opiskelee 5. vuotta luokanopettajaksi.

jistovaaleista suuret sekä nostaa äänestysprosenttia.

Missä: Joensuun kampuksella

Noora kannustaa kaikkia tutustumaan edustajiston toimintaan jo nyt.– Edustajiston kokoukset ovat avoimia kaikille ylioppilaskunnan jäsenille. Kokouksia voi mahdollisuuksien mukaan seurata myös suorana verkkolähetyksenä. Seuraava kokous pidetään 21.3. Savonlinnassa.

Joensuun toimisto ma, ti 10-15 Kuopion toimisto ma, ti 10-15 Savonlinnan toimisto ma-to 10-14 Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs to 10-15 Yliopistonranta 3 to 10-15 Kuninkaankartanonkatu 7 pe 10-13 80100 JOENSUU pe 10-13 70211 KUOPIO pe 10-13 57100 SAVONLINNA toimisto.joensuu@isyy.fi toimisto.kuopio@isyy.fi toimisto.savonlinna@isyy.fi 050 341 6346 044 576 8419 044 576 8430 ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote uutiskirjeenä sähköpostiisi. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, ISYY-info sähköpostilista: Liity kampuksesi listalle. Lisätietoja tiedotus@isyy.fi, Twitter: @ISYYH, ISYY sivun toimitus: tiedotussihteeri Suvi Pesonen Uljas 3 | 13. 3. 2015

33


Kerta-annos

Aristoteles ja tragediataide henkisenä puhdistautumisena

K

irjallisuuden kritiikkiä ja taiteen analysoimista harrastettiin antiikin Kreikassa jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Ehkä syvällisimmän esityksen fiktiivisestä kirjallisuudesta esittää Aristoteles, joka käsittelee aihetta Runousoppi-teoksessaan. Tässä teoksessa Aristoteles esittää teoriansa tragediasta kirjallisuuden ja teatteritaiteen muotona. Koska tragediataiteella oli merkittävä yhteiskunnallinen rooli antiikin Kreikassa, se saa teoksessa korostuneen aseman. Aristoteleen teoriassa tragediaesityksen tärkein juonellinen osa on kohtalokas erehdys. Sen seurauksena tarinan päähenkilö ajautuu onnettomuuteen ilman omaa syytään. Ulkoiset olosuhteet, sattumukset ja tietämättömyys vaikuttavat siihen, että sankari ei käsitä omaan toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Kun päähenkilö lopulta tunnistaa oman erehdyksensä, on usein myöhäistä muuttaa asioita. Päähenkilön on hyväksyttävä oman kohtalonsa vääjäämättömyys. Tragediaesitykset herättävät ihmisissä surun, pelon ja säälin tunteita. Kun katsoja eläytyy esitykseen, hän kokee samat tunnetilat, joita tarinan henkilöt kohtaavat. Samalla hän ymmärtää, että murheellinen kohtalo, johon näytelmän hahmot ajautuvat ilman omaa syytään, voisi kohdata kenet tahansa. Koska tragedia paljastaa elämän sattumanvaraisen luonteen, se synnyttää syvää myötätuntoa ihmisyyttä kohtaan. Vaikka mahtipontiset tunnetilat kuuluvat osaksi tragediaa, esityksen päämääränä ei ole vain hekumoida emootioissa. Eläytyessään esitykseen katsoja oppii käsittelemään omia tunnetilojaan ja oivaltaa samalla perustavia asioita itsestään. Tragedia opettaa katsojaa käsit-

Sanna Hukkanen | Korpi

telemään omia tunteitaan. Elämän tapahtumat, erehdykset ja sattumukset asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin, kun niitä tarkastellaan näytelmän valossa. Aristoteles uskoi tragedian puhdistavaan voimaan. Tragedia koskettaa katsojaa ja samalla uudistaa hänet. Esityksen kuvaama konflikti synnyttää katsojassa voimakkaan tunnetilan, josta vapautuminen palauttaa mielen tasapainon. Koska traagiset tapahtumat ovat usein seurausta näytelmän henkilöhahmojen ylimielisyydestä, esitys voi myös epäsuorasti opettaa ihmisiä suhtautumaan nöyremmin itseensä ja elämään. Aristoteleen tulkinta tragedian luonteesta tulee ymmärrettäväksi, kun sitä tarkastellaan suhteessa Platonin esittämään taidekritiikkiin. Platon arvosteli aikansa taiteilijoita ja runoilijoita, koska näiden taideteokset olivat pinnallista paatosta vailla sisältöä. Mikäli taide muuttuu vain tunne-elämysten ulkokohtaiseksi jäljittelemiseksi, ihmiset irtautuvat todellisuudesta. Kaikki tämä johtaa moraaliseen lamaantumiseen, joka rappeuttaa yhteiskuntaa sisältä käsin. Vaikka taide ruokkii hillittömiä tunteita, se voi Aristoteleen mukaan myös opettaa kokemaan elämää syvällisemmin. Tragedia paljastaa elämän epäoikeudenmukaisuuden, mutta ei välttämättä lamaannuta moraalisesti, kuten Platon uskoi. Koska tragedia puhdistaa katsojan kielteisistä tunteista, se jalostaa häntä. Samalla tragediataide palvelee yhteisöä vapauttamalla sen kostonhimosta ja kaunasta, jota yhteiskunnalliset epäkohdat synnyttävät. Tomi Hämäläinen

LET’S BESSERWISSER! - Itäinen Turhan Tietäjä

1

Kuka saapui 2008 toukokuussa Kanadan Halifaxiin suuren matkustajakoneen ainoana kyytiläisenä? Mikäli hänet olisi merkitty matkustajaksi, olisi koneeseen tarvittu täysi miehistö. Pienemmällä väellä selvittiin kun hänet palkattiin lentoyhtiön henkilökunnaksi tittelinään tekninen neuvonantaja. Hänen mukaan ”koneessa oli kaksi lentäjää ja minä. Kyse oli erikoisjärjestelyistä”. Lennon aikana hän tyhjensi pullon konjakkia, puolikkaan viskilekan ja ehti sammua pariin otteeseen. Lentäjät hoitivat tarjoilun. Kanadassa oli tuolloin käynnissä erään urheilulajin MM-kisat. Henkilömme oli töissä eräässä urheiluliitossa, jonka yhteiskumppanina oli tämä lentoyhtiö. Idea matkaan oli syntynyt ryyppyreissulla kun yllättäen selvisi hänen maansa päässeen jatkoon kisoissa. Värit

1) Hjallis Harkimo. X) Aleksandr Lukashenko. 2) Kalervo Kummola.

2

BLACK Process Magenta R 212 G 15 B 125 CMYK 0-100-0-0 HTML D40F7D

PMS 102 R 252 G 227 B 0 CMYK 0-0-95-0 HTML FCE300

Cool Grey 6 R 167 G 168 B 170 CMYK 16-11-11-27 HTML A7A8AA

Cool Grey 10

Kenet Stalin halusi vuonna 1932 Neuvostoliittoon järjestämään autontuotantoa ja -suunnittelua? Kieltäytyi. Hän osallistui erinäisiin suunnitteluprojekteihin arjalaisten viettäessä senpäiväisiä pärttylinöitä, mm. Tiger I- ja Tiger II- panssarivaunujen valmistamiseen. Hävisi projektin. Suunnitteli yhden sodan suurimmista hölmön tölväyksistä, panssarintorjuntavaunu Elefantin, jossa ei aluksi ollut kuularuiskuja neuvostolaista jalkaväkeä vastaan. Hänen pahin munauksensa oli 188 tonnin painoinen Maus-panssarivaunu. Yksi suuri onnistuminen 1930-luvulla: Volkswagen.

R 99 G 102 B 106 CMYK 40-30-20-66 HTML 63666A

1) Ferdinand Porsche. X) Daimler Benz. 2) Kurt Tank.

3

Vuonna 2005 nimilautakuntamme torjui mm. seuraavat ehdotukset uusiksi sukunimiksi: Banderas, D´Arc, Faithfull, Pampuin, Kuriositeetti, von Bach, Dillinger, Suursaksa. Esimerkiksi Helmenkalastaja ja Ukkosmyrsky hyväksyttiin. Mikä on nimilautakunnan mukaan yleisin sukunimihakemus, joka on fiktiivisen rikollisen sukunimi jota rikolliset ovat hakeneet, ja jota ei ole koskaan hyväksytty? Tästä rikollisen sukunimestä sen verran, että se on erään oikean kaupungin nimi. Kaupunki on tämän maineen takia pohtinut pitäisikö sen vaihtaa nimensä vuosisatoja sitten käytettyyn ”Leijonan sydäntä” tarkoittavaan nimeen. 1) Capone. X) Corleone. 2) Luciano.

4

Mikä saari on saanut nimensä eräästä hyljelajista, jota kutsuttiin merikoiraksi? Toisen teorian mukaa saaren alkuperäisasukkaista guantšeista, jotka palvoivat koiria ja olisivat näin lähellä Egyptin Anubis-kulttia. Kolmannen teorian mukaan Atlasvuoristossa eläneen heimon mukaan. Uskottavin teoria nimestä on roomalaiselta Pliniukselta, jonka mukaan saari yksinkertaisesti nimettiin koirien mukaan, koska siellä on ollut runsaasti villikoiria. Koostuvat 13 tuliperäisestä saaresta, jotka ovat pinta-alaltaan 7447 neliökilometriä. 1) Kanarian saaret. X) Sporadit. 2) Kykladit.

5

Mikä muotihuone perustettiin vuonna 1865 ja keksi vettä hylkivän, kestävän ja hengittävän gabardiinikankaan? Toimi Ernest Shackletonin ja Roald Amundsenin Etelänaparetkien virallisena vaatettajana. Yhtiön hittituotteen juuret ovat kuitenkin sotaiset. Vuonna 1895 kehitettiin Tielocken, jota upseerit käyttivät buurisodassa. Vuonna 1901 otettiin käyttöön ritarilogo, jossa lukee latinaksi PRORSUM eli eteenpäin Vuonna 1917 Britannian sotaministeriö tilasi yhtiöltä upseerien takin – trenssitakin, josta tuli muoti-ilmiö 1920-luvulla. Tartaanikuviointi on yhtiön tavaramerkki. 1) Burberry. X) Harrods. 2) Marks & Spencer.

Nimi 1

34

2

3

4

5

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1 Uljas 3 | 13. 3. 2015

Oikeat vastakset sivulla 36

Uljas 3 | 13. 3. 2015

35


Ilmoituksen maksoi Savo­Karjalan Vihreät

EDULLINEN MUUTTOAUTO!

VUOKRAA TOYOTA PROACE PAKETTIAUTO: Vuorokaudeksi (sis 100 km) 81 € Viikonlopuksi (pe–ma, hinta sis. 450 km) 175 € Henkilöautojen viikkopaketit alkaen 209 € Katso netistä lisää rent tarjouksiamme!

Tapani Hiekkämäki 044 368 2207

Kallantie 11 KUOPIO. Puh. 017 364 2211. Avoinna ark. klo 8-17, lauantaisin klo 10-14.

Varaa oma kirppispaikkasi! PERETU: U S Ä N N Y D Ö HY 4 viikoksi . h ä v tä y ö p ti n y y m varaa ivää hintaan 22 € / 7 pä

28 € 7 ptäiviavräauäs Net pv 26€/7

VARAA SI: A PAIKK

it Meillä vo si öytä seurata p yös m myyntiä netissä!

Tervetuloa tekemään edullisia löytöjä!

KIRPPUTORI & YRITYSTORI

Raatekankaantie 4, JOENSUU | p. 040 8458 730

36

Vihreät De Gröna Uljas 3 | 13. 3. 2015

MA-PE 10-19 • LA 10-16 • SU 12-16

www.mammuttitori.fi Sivun 34 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 1 1

Uljas 3/2015  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you