Uljas 1/2015 by Uljas

2015

Itä-Suomen ylioppilaslehti

Opiskelijan historia

Opiskelijaliike kokoaa voimiaan vaalikevään lobbausrumbaa varten >> 4-5 UEF:n rehtori pohtii, onko yliopiston tehtävä tarjota lainkaan opintopsykologipalvelua >>6-7

Alku

Ensimmäinen, paras

”Googlaamalla voi löytyä joku termi, jota kirja ei avaa kunnolla.

Sisällys | ennuste

Pääkirjoitus | Uljas linja

4-5 10-11 16-17

Vuoden 2016 alusta alkaen kaikki UEF:n opinnäytetyöt ajetaan sähköisen plagiaatintunnistusjärjestelmän läpi. Laitosjohtajat epäilevät sen tarpeellisuutta.

Opintopisteet eivät välttämättä ole hyvä

kriteeri yliopiston rahoituksesta päätettäessä. Kukaan ei tiedä, kuinka paljon oppimista yksi opintopiste edellyttää. Uhkana on tutkintojen tason lasku.

20-21 Kapitalismin lopun ennustamisesta on tullut tätä

nykyä salonkikelpoista puuhaa. Luimme kasan pohdintoja siitä, milloin ja miten umpikuja saavutetaan.

Itä-Suomen ylioppilaslehti Päätoimittaja

Jarkko Kumpulainen 044 576 8420 paatoimittaja@uljas.net Toimittaja

Pasi Huttunen 044 576 8427 pasi.huttunen@uljas.net Taitto

Emil Blick Kustantaja

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Painopaikka

Botnia Print Ilmoitusmyynti

Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@uef.fi Marko Nyyssönen 050 463 7535 marko.nyyssonen@isyy.fi

Leipäjonot paikkaavat suomalaisen sosiaaliturvan aukkoja. Tutkija ja poliitikko Maria Ohisalo (vihr.) sanoo, että päättäjiltä puuttuu ymmärrystä elämän nurjasta puolesta.

18-19

Gradu on opiskelu-uran työläin puserrus, ja mieleen tuleekin, että onko tosiaan pakko. Ei ole. Kokonaan gradua ei tarvitse tehdä itse. Kysyimme kuinka paljon gradusta on suotavaa ulkoistaa.

26-27 Iina Kuustonen kokeilee tuoreessa komediassa uskottavuuttaan lestadiolaisena äitinä. Samaan aikaan hän sekoilee tosi-tv -parodiassa ja nauttii työnsä ristiriitaisuudesta.

Humoro nigra | Pulkka on ahkiota muistuttava kulkuväline sekä ISYY:n hallituksen puheenjohtaja. Vaalilobbauksen lähestyessä hallitus päässee vetämään muutakin pulkkaa.

Lobaten ja rollaten

evään eduskuntavaalit lämmittävät hiljalleen myös opiskelijapolitiikkaa. Intressiryhmät tahoillaan valmistelevat lobbausarsenaaliaan tuleville ehdokkaille. Niin tekee myös Itä-Suomen ylipiston ylioppilaskunta. Tätä lehteä painoon viimeisteltäessä ISYY:n edustajisto päättää eduskuntavaaliteemoistaan. ISYY toimii Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen vaalipiirien alueella, joissa se edustaa yhteensä 12 000 opiskelijaa. Kyse ei ole mitättömästä toimijasta. Viime vuoden puolella ylioppilaskunta keräsi jäsenistöltä mielipiteitä kampanjaaiheiksi. Sähköinen kysely ei aiheuttanut yleisöryntäystä sillä kyselyyn vastasi ainoastaan 144 opiskelijaa. Tärkeimmäksi teemaksi nousi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Hallitus linjasi edustajistolle YTHS:stä, että ”kustannustehokas ja toimiva järjestelmä on pidettävä ennallaan.” YTHS nousee keskeiseksi vaaliaiheeksi myös Suomen ylioppilaskuntien liitossa ja sen jäsenkunnissa. Opiskelijoilla ei ole varaa luopua terveydenhoitojärjestelmästään. Siihen kohdistuneet leikkaukset aiheuttivat jo syksyn aikana jäsenmaksujen korotuksia. Valtiolla ei ole myöskään varaa enää kajota tulevaisuuden tekijöidensä hyvinvointiin, sillä muun muassa Kuopiossa opiskelijoiden tarve mielenterveyspalveluihin on kasvanut 50 prosentilla pelkästään viime syksyn aikana. Toiselle sijalle jäsenistön vaaliteemakyselyssä nousi perustulo. Hallitus tarjoaa edustajistolle teemaa muodossa: ”Opintotuen heikennyksistä on siirryttävä askeleittain kohti perustuloa.” Kevät näyttää saadaanko perustulosta valtakunnallista vaaliteemaa, vai pettävätkö puolueiden polvet perustulon kokoluokan linjausta tehtäessä. Viiden joukkoon kyselyssä ylsivät opiskelija-asuminen ja työmahdollisuudet. SYL ei ole vielä ehtinyt linjaamaan vaalitavoitteitaan. Toivottavasti tuore SYL:n hallitus tuo tuoreita näkökulmia pöytään. Kuuleman mukaan suunnitelmana on odotella ensin puolueiden linjaukset, joihin liittohallitus sitten reagoi. SYL:n eduskuntavaalikampanjan toteuttaa projektisihteeri Mari Kröger joka aloittaa työnsä helmikuun alussa. Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa huhtikuun toisella viikolla. Jarkko Kumpulainen

” ISYY toimii Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen vaalipiirien alueella, joissa se edustaa yhteensä 12 000 opiskelijaa.

Kansikuva

Pasi Huttunen

Uljas 1 | 23. 1. 2015

”Vaalit näyttävät meille tietyssä mielessä kaapin paikan seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

”Järjestelmä rakentuu epäilykselle, kun perinteisesti olemme tottuneet toimimaan luottamuksen kautta. UEF urut | Plagioijan epäluulo

Mikä jäi mieleen vuodesta 2014 ? Tekijät: Turkka Tuovinen, Anna-Maria Tenhu & Heidi Hänninen

Kuopio Markus Rissanen Farmasia, 2.vsk. - En muistana viime vuonna lukujärjestystä kertaakaan ja uuden vuoden lupauksena on parantaa tämä.

Niko Nykänen Lääketiede, 2.vsk. - Viime vuodesta kohokohta oli kyllä ehdottomasti interrail-matka Eurooppaan elokuussa. Käytiin Saksassa Belgiassa Ranskassa Espanjassa ja Sveitsissä. Sieltä sain paljon hienoja uusia kokemuksia.

Joensuu Jennika Jäppinen Kulttuuri antropologia, 3.vsk. - Sain paljon uusia ideoita mitä haluan tehdä tulevaisuudessa ja mihin suuntaan edetä opinnoissa. Arvosana 7.

Veera Nylander Oikeustiede, 2.vsk.

Laitosjohtajat epäluuloisia sähköistä plagiaatintunnistusta kohtaan Sähköinen järjestelmä nuuhkii kaikki alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytetyöt plagioinnin varalta Itä-Suomen yliopistossa ensi vuoden alusta alkaen. Aihe jakaa tekemämme kyselyn perusteella mielipiteitä laitosjohtajien keskuudessa. Systeemin hyötyjä kyseenalaistetaan, mutta koska kyseessä on kansainvälinen trendi, sen käyttöä pidetään yliopiston uskottavuuden vuoksi varsin yksimielisesti tarpeellisena. ”Plagiaatintunnistusjärjestelmä on tarpeellinen UEF:n maineen vuoksi, koska tällainen pitää olla kaikilla vakavilla yliopistoilla. Tieteen kannalta järjestelmän tarpeellisuus on hyvin vaihteleva”, historia- ja maantieteen laitoksen johtaja Jukka Korpela toteaa. Varauksetta ei innostu myöskään yhteiskuntatieteiden laitoksen johtaja Juha Hämäläinen. ”Ongelmana pidän sitä, että järjestelmä rakentuu epäilykselle, kun perinteisesti olemme tottuneet toimimaan luottamuksen kautta.” Etenkin alkuvaiheessa järjestelmän käyttöönoton arvioidaan lisäävän henkilökunnan työtaakkaa, mutta osa laitosjohtajista uskoo, että työlään alkuvaiheen jälkeen se keventää työntekijöiden taakkaa nykyisestä. Kasvatustieteiden ja psykologian osaston johtaja Teija Koskela painottaa, että opiskelijoiden opiskelumotivaatio on kova. ”Juuri siksi harhautusmielessä tehty plagiointi tuntuu niin turhalta – lähinnä itsensä huijaamiselta”, hän toteaa. Ei ole luotettavaa tietoa siitä, kuinka paljon plagiointia Itä-Suomen yliopistossa tapahtuu.

Teknologian kehitys vaikuttaa huijausyrityksiin kahdella tavalla. Toisaalta epärehellinen keinovalikoima kasvaa kun koneet kehittyvät, mutta samalla kehittyy myös huijausten tunnistaminen. Johtajien mielipiteet hajoavat voimakkaasti kysyttäessä, onko plagiointi heidän mielestään kasvava ongelma. ”Riippuu aikamittakaavasta. Järjestelmän käyttöönoton myötä plagiointi varmasti vähenee, kun yleinen tieto järjestelmästä on opiskelijoilla. Tällä on ennalta ehkäisevä vaikutus”, biologian laitoksen johtaja Raine Kortet arvioi. Plagioinnin tunnistusohjelmistoja myyvien firmojen mukaan niistä on apua tieteellisen kirjoittamisen opettelemisessa. Laitosjohtajia väite ei vakuuta. Opetuksessa siitä uskotaan olevan hyötyä korkeintaan aivan alkuvaiheessa oleville opiskelijoille, ja osa epäilee sitäkin. Järjestelmän avulla on tarkoitus tarkastaa jatkossa kaikki opinnäytetyöt, mutta sen lisäksi sitä voidaan käyttää myös muiden suoritusten testaamiseen. Rehtorin päätöksen mukaan tiedekunta linjaa sen käytöstä muiden kirjallisten töiden tarkastamisessa. Opiskelija voi halutessaan myös itse tarkistaa tuotoksensa. Vuosi 2015 on siirtymäaikaa, jolloin järjestelmää voi käyttää halutessaan. UEF ottaa käyttöön Turnitin-nimisen ohjelmiston. Uljaan kysymyksiin vastasi kymmenen johtajaa, eli noin puolet Itä-Suomen yliopiston laitosten ja osastojen johtajista. Pasi Huttunen

- Oli intensiivinen vuosi fuksina Legion ainejärjestössä. Kokonaisarvosana täys 10.

Opiskelijat eivät ole saaneet edustustaan kolmen vuoden välein yliopistojen rahoitusmallin tarkistavaan työryhmään. Suomen ylioppilaskuntien liiton tuoreen puheenjohtajan Jari Jär-

Yli kolmesataa tuutoria haussa Savonlinna Matti Mustonen Luokanopettaja, 2.vsk. - Viime vuodesta päällimmäisenä jäi mieleen ainakin Savonlinnan liian kalliit liikuntamahdollisuudet opiskelijoille.

Sanna Rilla kotitaloudenopettaja, 2.vsk. - Tällä hetkellä kaikkein huomattavin asia, joka liittyy myös kouluun, on Savonlinnan Amica ravintolan huonontunut ruoka.

Uljas 1 | 23. 1. 2015

Itä-Suomen yliopisto hakee yli kolmea sataa tuutoria ensi syksylle. Tuutoreja haetaan erikseen ensimmäisen vuoden perusopiskelijoille, vaihto-opiskelijoille sekä nyt ensimmäistä kertaa toteutettavaan kansainvälisten maisteriohjelmien tuutorointiin. ”Kansainvälisiin maisteriohjelmien tuutorointiin haetaan Suomen ja alan opiskelun tuntevia ihmisiä, jotka osaavat myös englanninkielen, tai mahdollisesti lisäksi jonkin muun kielen”, ItäSuomen yliopiston ylioppilaskunnan tuutorointisihteeri Jarno Pitko kertoo. Koska vertaisohjattavat maisteriopiskelijat ovat jo vähintään kandin suorittaneita, haetaan heidän tuutoreikseen Pitkon mukaan jo opinnoissaan pidemmällä olevia. Yleisesti tuutorien tehtävä on opastaa uusia opiskelijoita käytännön asioissa ja yliopistomaailmaan tutustumisessa. He järjestävät yhteisiä tapaamisia ja toimivat tukihenkilöinä. Tehtävänä

SYL: Opiskelun tehokkuuskriteerit eivät takaa laatua

venpään mukaan opiskelijat ovat silti onnistuneet vaikuttamaan lopputulokseen muun muassa tuomalla yhteyden kandipalautteen ja rahoituksen välille.

on helpottaa uuden opiskelijan orientoitumista yliopistoyhteisöön ja sopeutumista kampuskaupunkiin. Kansainvälisten opiskelijoiden ohjaamisessa on lisäksi omat alueensa. ”Tuutori on apuna myös suomalaiseen järjestelmään sisääntulossa, eli jos joku tarvitsee apua esimerkiksi pankissa tai Kelassa. Lisäksi kv-maisteri- ja vaihtarituutoreille teettä aika paljon se, että he käyvät yksitellen hakemassa opiskelijoita lentokentältä”, Pitko kertoo. Tuutorina toimimisesta saa opintopisteitä. Suomalaisopiskelijoiden ja vaihtareiden tuutorit saavat yhteensä kolme opintopistettä ja kvmaisteriohjelmien tuutorit neljä. Kaikki tuutoriksi tahtovat suorittavat tuutorikoulutuksen. Haku kaikkiin tuutoritehtäviin päättyy 17. helmikuuta. Tuutoreille ilmoitetaan valinnoista viimeistään viikolla 12. Hakuohjeet löytyvät ISYY:n nettisivuilta. Jarkko Kumpulainen

Ylioppilaskuntien liitto varautuu aktiiviseen kevääseen, sillä lähestyvien eduskuntavaalien tulos vaikuttaa väistämättä opiskelijapolitiikkaan ja korkeakoulujen tulevaisuuden suuntaan.-Jussi Turunen, teksti & Riitta Käppi, kuva Suomen ylioppilaskuntien liiton tuoreen puheenjohtajan Jari Järvenpään mielestä korkeakoulujen on kehitettävä koulutusta ja opetusta yhtä aikaa, vaikka opiskelun tehokkuutta korostavia käytäntöjä lisätään. Opiskelijat eivät olleet mukana opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmässä, joka laati ehdotuksen yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodeksi 2015. Järvenpään mukaan tämä johtuu siitä, että rahoitustyöryhmässä vaalitaan perinteisesti yliopiston virallista edustusta, josta vastaavat rehtorit. Lisäksi mukana on OKM:n virkamiehiä. ”Työryhmä on tarkoituksella halut-

tu pitää pienenä. Opiskelijat ovat silti aktiivisesti vaikuttamassa taustalla siitä huolimatta, että heitä ei ole mukana varsinaisessa rahoitustyöryhmässä. Ei siellä ole muitakaan intressiryhmien edustajia”, Järvenpää selventää. Aktiivisuus näkyy muun muassa siinä, että taloudesta kiinnostuneet opiskelijat ja koulutuspoliittiset sihteerit keskustelevat ´varjotyöryhmässä´ niistä rahoitusasioista, joiden päättämisessä he eivät ole mukana. ”Kyse on epävirallisesta sparraamisesta asiasta kiinnostuneiden yksilöiden kesken. Eniten osallistujia kiinnostaa, mitkä voisivat olla opiskelijan edun mukaisia mittareita yliopistomaailmassa.

Esimerkiksi rahoituskysymyksissä on tärkeää kuunnella palautetta kentältä, sellaisilta ihmisiltä, jotka oikeasti näkevät mihin talouspäätökset vaikuttavat.” SYL:n liittokokouspäätöksessä korostetaan opiskelun laadullisten kriteerien merkitystä, ja tätä myös Järvenpää pitää tärkeänä erityisesti epävarmoina aikoina. ”Jos keskitytään pelkästään opiskelun tehokkuuskriteereihin, kuten suoritettuihin opintopisteisiin joista yliopistot saavat korvauksen, ei se vielä takaa opetuksen tai tutkimuksen laatua. On olemassa viitteitä siitä, että pisterajoihin tuijottaminen johtaa epäterveeseen kilpailuun eri yliopistojen ja tiedekuntien välillä”, Järvenpää pohtii. Kandipalautteen kerääminen on hänen mielestään yksi opiskelijoilta lähtöisin olevia hienoja saavutuksia, sillä se on mukana uudessa rahoitusmallissa. Käytännössä kandivaiheen opiskelija vastaa yliopiston lähettämään kyselyyn, jossa kartoitetaan opetusta, oppimisympäristöä, ohjausta ja opiskelijan

hyvinvointia. Lisäksi mallissa on mukana opiskelijan opiskelukyvyn huomioon ottaminen, joka on myös SYL:n toiminnan lähtökohtia. ”Tulevan kevään eduskuntavaaleja seurataan isolla porukalla suurella mielenkiinnolla. Vaalit näyttävät meille tietyssä mielessä kaapin paikan seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Hallitus ratkaisee aikanaan koulutuspoliittiset linjaukset, joihin me liitossa panostamme pitkin kevättä”, Järvenpää summaa.

Uutinen #

Gallup

Tilinpäätös

Uljas 1 | 23. 1. 2015

Kampus

”Keskustelua käydään myös siitä, onko yksilöpsykologisen ohjauksen antaminen YTHS:n vai yliopiston vastuulla.

Etsin

Tekstaripalsta Älä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09.

Valoa pimeyteen

sullani. Myöntäisiköhän riistakeskus suden kaatoluvan kerrankin vanhaan kunnon Joensuuhun eikä minnekään Pielisensuuhun. t. Pienviljelijä Polvijärveltä

Yksi opintopsykologi ei riitä Yliopiston hallintoa mietityttää kenen vastuulla opiskelijoiden psykologinen tukeminen on. YTHS:n mielenterveyssektori ei voi ottaa asiakkaaksi opiskelijaa ilman mielenterveysongelmaa ja opintopsykologi toteaa, ettei muun henkilöstön tuki ole opiskelijalle tarpeeksi. – Meri Parkkinen, teksti & kuva koulutus- ja kehittämisprojekteihin”, Ruth harmittelee. Toinen hallintoa askarruttava kysymys on, kuuluuko psykologisen ohjauksen tarjoaminen yliopiston tehtäviin. ”Keskustelua käydään myös siitä, onko yksilöpsykologisen ohjauksen antaminen YTHS:n vai yliopiston vastuulla,” Mönkkönen avaa käytyä keskustelua. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön psykiatri Päivi Pölönen sanoo, ettei YTHS:n mielenterveyssektori kykene sellaiseen opiskelun tukemiseen ja ennaltaehkäisevään työhön, mihin opintopsykologin palvelu vastaa. ”YTHS hoitaa terveydenhuoltolaissa sille kirjatun tehtävän. YTHS:n mielenterveyssektorilla ei ole resursseja eikä riittävää tietotaitoa hoitaa opintopsykologin tehtäväalueeseen kuuluvia asioita”, Pölönen sanoo. Opiskelujen hidastumiseen ja keskeyttämiseen voi liittyä psyykkisen toimintakykyyn ongelmia, jotka eivät ole sairauksia, mutta joiden ratkomiseen tarvitaan ammattitaitoa. Oppimisen tukeminen ja ongelmien ennaltaehkäisy vaatii erilaista ammattitaitoa, kuin terapiatyö. ”Lisäksi, ennaltaehkäisy on tehokkainta, kun tuntee toimintaympäristön”, Ruth kuvailee.

Uutinen #

Raskaan sarjan opiskelijaedustus yhdenvertaisuustoimikuntaan Yliopiston yhdenvertaisuustoimikunnan opiskelijajäseninä kaudella 2015-2016 toimivat ISYY:n edunvalvontasihteerit Mikko Aaltonen ja Satu Koikkalainen. Heidän varajäseninään toimivat ISYY:n

Uljas 1 | 23. 1. 2015

hallituksen puheenjohtaja Juho Pulkka sekä edellisessä hallituksessa istunut Emmi Alho. ”Toimikuntaan tuli enemmän ilmoittautuneita, mitä jäsenpaikkoja oli tarjolla.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiat kiinnostavat yliopistolaisia”, toimikunnan sihteeri Minna Väisänen toteaa. Yhdenvertaisuustoimikunnan tehtävä on huolehtia tasa-arvon toteu-

tumisesta yliopistossa. Tuore rehtori Jukka Mönkkönen nimitti toimikunnan 7. tammikuuta.

Pöytälaatikot auki. Uljas julkaisee runoja ja lyhyitä tekstejä. Lähetä osoitteeseen toimitus@uljas.net

Brighter Horizon Sweet scenting madonna lily Glittering as the sky rolls her eyes Winking in glory like a priceless opal Flourishing at the songs of morning dew Her steps on dance floor Set enthralled the empress of lilac In a thunderous applause of honour Virgin maidens rise so high To mouth the beauteous mark on their soil Goodly lads arrayed in rainbows Knock at her door for a bow The globe rumbles with awe For an indelible sign on our earth

Like a pauper caught for vagrancy I appear with limericks For inscription on the heart Of a maiden Heart drowned in forlorn and doubts Still the magical words are enunciated Heavens thunder! Earth rumbles! Like a log dead in the heart She falls irresistibly glued in the heart of a pauper

JOENSUU Pakkahuoneen seinät saivat vuoden vaihteessa uuden kuosin, kun innokkaat festivaalin kävijät pääsivät kokeilemaan valomaalausta. Toista kertaa järjestetty Aurora Carelias -valofestivaali alkoi uuden vuoden aattona ja päättyi 4. tammikuuta. Tänä aikana festivaalilla kävijät pääsivät ihastelemaan Pielisjoen varrella valotaideteoksia, jotka toivat valoa pimeisiin talvi-iltoihin.

Rännin väistöä

Adekunle Oluseyi Afolabi

KOTEJA ELÄMÄN ERI TILANTEISIIN Tutustu asuntotarjontaamme www.avara.

Tutustu u as a asuntotarjontaamme sun untto otarj tarj ta rjonta aa am mm me e www.avara. www. w avara.

SAVONLINNA Pimeässä loistavat valot, viuhuvat tossut ja pyörivät painavat pallot. Savonlinnassa järjestetiin tammikuun puolessa välissä opiskelijoiden keilausturnaus Castle Inn:ssä. Opiskelijat siirtyivät pubin tutun ja turvallisen tiskin luota alakertaan ottamaan mittaa toisistaan. Suoritukset tehtiin kieli keskellä suuta, kaikki tavoittelivat huipputulosta. 300 oli luku, jota oltiin tultu metsästämään.

Paikalliskuun Faarao Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva

Lukijalta

Heidi Hänninen teksti & kuva

Opintopsykologi Katri Ruth sanoo palautteen kertovan opintopsykologin tarpeesta. Vastaanotolle on yli kahden kuukauden jonotusaika, ja ruuhkissa ajanvaraus on ajoittain jouduttu sulkemaan.

Jenni Lintunen teksti & kuva

Satuin näkemään suden Joensuun torilla suolanostoreis-

Itä-Suomen yliopiston hallinnossa toisen psykologin palkkaaminen tulevaisuudessa jakaa mielipiteitä. Yliopiston strategiaan on merkitty tavoite tehostaa opiskelua kehittämällä opintojenohjausta ja parantamalla opiskelijoiden hyvinvointia. Kyseessä on kokonaisuus, jossa yksilökohtainen psykologinen ohjaus ja neuvonta on vain yksi osa. Rehtori Jukka Mönkkösen mukaan toisen opintopsykologin palkkaaminen ei ole välttämättömyys, sillä muulla henkilöstöllä on valmiuksia tukea opiskelun vaikeuksissa. ”Keskustelu kulkee sillä tasolla, että onko enemmän tarvetta yksilökohtaiselle ohjaukselle vai kouluttaa henkilöstöä entistä enemmän opiskelun tukemiseen”, Mönkkönen kertoo. Opintopsykologi Katri Ruth on samoilla linjoilla, mutta muistuttaa, että vaikka laitoksilla annettu laadukas ohjaus on ensiarvoisen tärkeää opiskelijalle, on opiskelun esteiden purkamisessa psykologin koulutuksesta kuitenkin usein hyötyä. ”Stressin hallinta, välttämiskäyttäytyminen, motivaatio-ongelmat ja oppimisvaikeudet ovat tyypillisiä opiskelua hidastavia asioita, joiden käsittelyyn psykologin koulutus antaa hyvät edellytykset”, Ruth toteaa. ”Opiskelijat voivat kokea vaikeaksi puhua ongelmista henkilöille, jotka myös arvioivat opiskelusuorituksia. Lisäksi opettajat ovat kokeneet rooliristiriitaa auttajan ja opettajan rooleissa”, hän jatkaa. Opetus- ja ohjaushenkilöstön tukemien on opintopsykologin yksi tärkeä tehtävä. ”Jos meillä olisi kaksi opintopsykologia, pystyisi paneutumaan laitosten arkeen ja tekemään enemmän yhteystyötä opetuksen ja ohjauksen kehittämiseksi. Nykyisin on aikaa yksittäisiin

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään

Tutustu asuntotarjonta asuntotarjontaamme aa am mm me e www.avara.

ASU NIIN KUIN ELÄT. Asuntojen vuokraus: Ovenia Joensuu puh. 020 177 4315 Ovenia Kuopio puh. 020 177 4221

KUOPIO Faarao Pirttikangas paukutti jalkaansa, murisi virsiään ja soitti romukitaroitaan Henry’s pubissa tammikuun puolessa välissä. Henkan tammikuun teemakuukauden Support Your Local Live Music aikana lavalla nähdään yhteensä 36 savolaista bändiä, joista valtaosa kuopiolaisia. Samana iltana Faaraon kanssa soitti myös kuopiolainen blues-jyrä Dave Forestfield. Keikka oli osa Forestfieldin levynjulkaisukiertuetta. Alkukuusta Henkassa soittivat myös vahvalla kampuskytköksellä olevat Rautalintu ja Anna Sipilän lapsi. Uljas 1 | 23. 1. 2015

Kampus

”Jonkun asian asiantuntija voi olla hyvä oman alansa asiantuntijatehtävissä, mutta ei opettajan

Minun ystäväni

Opettajat seulotaan toisten opettajien toimesta

Joensuu

– Ira Luoto, teksti & kuvat

Mira Heiskanen

Emmi Rajavuori

Mediakulttuuri & viestintä

Taiteen sosiologia

” Ollaan kaikki Liisan ja Piian kanssa vähän erilaisia, mutta silti meillä on myös yhdistäviä tekijöitä. Meillä on tapana avautua toisillemme opiskelun tuottamasta tuskasta, ihmetellä vastaantulevia kaksoisidentiteetti-Paseja ja ommella merkkejä kiinni haalareihin sormet verillä minun kämppäni lattialla istuen. Humanistipiiri, jolla nimellä itseämme kutsumme, toimii nauruterapiana monessa mielessä arjen keskellä. Kaksoisidentiteet-

Kuopio

Professori Ritva Kantelisen mukaan haastattelijaryhmän suuria näkemyseroja hakijan pisteytyksestä pyritään selvittämään talon sisällä.

Soveltavan kasvatustieteen ja opettajakoulutuksen soveltuvuuskokeet suunnitellaan ja arvioidaan talon sisällä. Ulkopuolelta ostetun kokeen sijasta yliopiston henkilökunta ja normaalikoulujen opettajat hakevat haastatteluin ja toimintatuokioin opiskelijoita, jotka ovat mahdollisimman hyviä alalle koulutettavia. Soveltuvuuskoe on nimensä mukaan soveltuvuutta alalle mittaava. Opiskelijavalintatyöryhmässä työskentelevä luokanopettajakoulutuksen yliopistoopettaja Kirsi Heikkinen-Jokilahden mukaan kokeella mitataan muun muassa

Uljas 1 | 23. 1. 2015

hakijan motivoituneisuutta, sitoutuneisuutta opettajan ammattiin, keskustelun ja ongelmanratkaisun osaamista sekä yhteistyötaitoja. Koe ei ole psykologien laatima eikä pidä sisällään psykologisia analyyseja. Luokanopettajan koulutusohjelman ja kasvatustieteen oppiaineen vastuuhenkilö professori Ritva Kantelinen kertoo että kokeen toteutuksen pääpaino täytyy ehdottomasti olla itsellä. ”Kun mietitään että missä on paras näkemys siihen mitä opettajan ammatissa vaaditaan, niin meillä ajatellaan että paras asiantuntemus siihen on sitten

opettajan koulutuksessa.” Psykologian professori Aarno Laitila on eri mieltä. Hänen mielestään ulkoistettu soveltuvuuskoe olisi tärkeä. ”Valitsijoiden tulisi olla ulkopuolisia, heillä ei olisi omaa intressiä suhteessa siihen, että ketä hakijoita sieltä tulee, vaan että olisi jollain tavalla neuvoteltu mihin asioihin toivotaan kiinnitettävän huomiota. Ostamalla työn siihen erikoistuneilta ammattilaisilta saisi myös erikoistuneempaa, käytännössä kokeneempaa palvelua.” Joskus on ajateltu että on välttämätöntä soveltuvuuskokeissa saada jokaiseen haastattelijaryhmään psykologista osaamista ja silloin sitä on ostettu muualta, mutta tällä hetkellä käytäntö on toinen. ”Jonkun asian asiantuntija voi olla hyvä oman alansa asiantuntijatehtävissä, mutta ei opettajan”, Kantelinen sanoo. Kirsi Heikkinen-Jokilahti kertoo, että

kokeiden ostamisesta on joskus puhuttu. Yksi jarruttavista tekijöistä on kuitenkin raha, toinen on muutostöiden monimutkaistuminen kokeiden ollessa muiden käsissä. ”Eiväthän ne maksuttomia ole, mutta tämähän on arvoratkaisu, että mitä pidetään tärkeänä,” kommentoi Laitila ulkoa ostettujen soveltuvuuskokeiden hintaa.

Uutinen #

Kasvatustieteellisen ja opettajakoulutuksen opiskelijan soveltuvuuden alalle arvioi normaalikoulun opettaja, ei psykologi. Kasvatustieteiden osastolla koetaan, että alakohtainen ymmärrys ja opettajan työhön soveltuvuus voidaan arvioida paremmin omasta takaa. – Ira Luoto, teksti & kuva

ti-Pasi tuli ensimmäistä kertaa vastaan Kerubissa vuosi sitten syksyllä, kun mentiin sinne jatkoille minun tupareista, sen jälkeen sitten vähän kaikkialla. Merkkejä ommeltiin viimeksi vapun alla.

” Minä ja Mika ei kumpikaan olla kamalan romanttisia persoonia ja kun ensimmäinen ystävänpäivä sitten tuli 2013, niin tehtiin siitä kilpailu eli tehdään siitä mahdollisimman hunajainen, ja voittaja sai siitä palkinnon. Sovittiin opiskelijabudjetti ja kiellettiin mm. espanjalaiset viulunsoittajat koulun ruokalassa. Päivän tullen painatin Mikalle paidan yhdestä sen lempiartistista, ja hankin kauhean äänikortin johon äänitin viestin. Mika veti kuitenkin pidemmän korren viemällä meidät Holiday Club Saimaan hotelliin yöksi, oli ostanut ison rasian

– Turkka Tuovinen, teksti & kuvat

Hanna Hirvonen

Sofia Regis

Ympäristötiede

Sosiaalipsykologia

” Tässä on ystävänäni Essi Haapasalo. Essin kanssa oltiin samassa tuutorryhmässä ja pyöritty sieltä asti yhdessä. Essiltä olen oppinut paljon hyödyllistä, kaikenlaisia partiojuttuja, solmuja ja sellaisia. Opintojen lisäksi meitä yhdistää populäärikulttuuri: hobitit ja sellaiset. Eilen uutena asiana selvisi Supernatural -sarja. Kumpi on seksikkäämpi Dean vai Sam? Dean! Siitä olemme yhtä mieltä.

”Tässä on ystäväni Ossi Hella. Tavattiin Ossin kanssa kolme vuotta sitten Vanhalla Pappilalla seurakunnan piireissä. Ossissa on hyvää se, että hän on symppis ja reilu kaveri, jonka voi aina pyytää apuun kaikenlaisiin projekteihin. Ossi on myös järkyttävän hyvä pingiksessä ja tulee kyllä varmasti kaikkien kanssa juttuun.

Savonlinna

suklaata ja käytiin ravintolassa syömässä. Myönsin tappioni. Emme kuitenkaan ottaneet koko iltaa vakavasti. Kun oli kun oli syöty, niin painuttiin hotellin sporttibaariin katsomaan biljardia ja juomaan olutta.

– Heidi Hänninen, teksti & kuvat

Satu Kuosmanen

Heta Kakkola

Kotitaloudenopettaja

Lastentarhanopettaja

” Muistan Nooran jo heti ensimmäisestä esittelykierroksesta syksyllä 2013, kun aloitin opinnot Savonlinnassa. Huomioni kiinnitti erityisesti Nooran vaihtovuosi Jenkeissä, joka kuulosti todella mielenkiintoiselta. Kaikkein suurin meitä yhdistävä tekijä on ehkä samanlainen tyyli ja ulkoinen olemus, ihan pukeutumisesta lähtien. Olemme molemmat luonteeltamme päättäväisiä ja räväköitä, ja meillä vähän niin kuin synkkasi heti. Yhteisenä harrastuksena meillä on kuntosalilla käyminen. Pidän Noorassa eniten siitä, että hän tuntuu ymmärtävän minua todella hyvin. Meillä on myös hyvin samanlainen

” Tähän porukkaan kuuluu Joel, Ville, Maisa, Erika ja Joni, meitä yhdistää huumori ja musiikki. Kaikki meistä soittavat/ laulavat ja usein soitammekin yhdessä. Ei kuitenkaan tarvita mitään erikoisempaa tekemistä, yleensä vain vietämme aikaa rennosti yhdessä. Yksi meistä täytti 30 vuotta ja päätimme järjestää hänelle yllätyksenä syntymäpäiväjuhlat mökillä. Hänen silmänsä sidottiin koko menomatkaksi, joten hän istui autossa tietämättömänä 2,5 tuntia. Samaan aikaan me muut olimme valmistelemassa juhlia mökillä, kunnes vahingossa lukitsimme itsemme

huumorintaju. Meillä on jo yhteisiä kokemuksia muun muassa Turkin reissulta muutaman kuukauden takaa, ja siellä ystävyyssuhde syveni entisestään: opin Nooran lisäksi myös itsestäni todella paljon uusia asioita. Ja eikös juuri se ole ystävyydessä yksi kaikkein tärkeimmistä asioista?

mökin ulkopuolelle pakkaseen. Onnistuimme murtautumaan takaisin mökin sisälle juuri ennen syntymäpäiväsankarin saapumista, joten juhlia ei tarvinnutkaan onneksi peruuttaa jo ennen niiden alkua.

Uljas 1 | 23. 1. 2015

Ajassa

Homoliiton ristiaallot

Otus kritisoi opintopisteitä rahoituksen mittarina Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön tutkija Leo Aarnio toivoo kriittisen keskustelun viriämistä opintopisteen käytöstä osana yliopistojen rahoitusmallia. Tutkijan mielestä yliopistokoulutuksen tavoite on aikaan saada mahdollisimman paljon korkeatasoista osaamista, ei mahdollisimman paljon tutkintoja. – Saila Rönkkö, teksti

Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen ihailee kirkon henkilökunnan tyyneyttä eroaallon keskellä.

Joulukuussa eduskunta hyväksyi kansalaisaloitteen tasaarvoisesta avioliittolaista. Tämä nostatti kirkossa suurimman erobuumin sitten Ylen ’Homoillan’. Mitä uusi avioliittolaki sitten käytännössä muuttaa? – Anna Utriainen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva Monet lain vastustajat pohjasivat näkemyksensä Raamattuun ja perinteiseen kristilliseen avioliittokäsitykseen. Itse laki tulee kuitenkin olemaan lähinnä tasa-arvoisuuden symboli ja vähentämään byrokratiaa. Lain astuessa voimaan 2017 poistuu muun muassa valtion virastojen lomakkeista kohta rekisteröidystä parisuhteesta, jolloin myös seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ei tarvitse ilmoittaa seksuaalista suuntautumistaan aina lomakkeita täyttäessään. Laki tuo myös muilla tavoin samaa sukupuolta olevien liitot samalle viivalle heteroparien kanssa. Se muun muassa antaa heille oikeuden hakea adoptiota yhdessä, nykyisen yksittäin suoritettavan hakuprosessin sijaan. He myös saavat

Uljas 1 | 23. 1. 2015

mahdollisuuden ottaa puolisonsa sukunimen maistraatilta anomisen sijaan. Mikään lainkohta ei tule velvoittamaan kirkkoa millään lailla, mutta silti jo ensimmäisenä iltana äänestyksen jälkeen luterilaisesta kirkosta erosi eroakirkosta. fi-palvelun kautta hyvästinsä kirkolle heitti yli 2600 ihmistä. Viikonlopun aikana heitä oli kertynyt yli 13000. Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen ihmetteleekin tätä. ”Eropiikkiä on aika vaikea ymmärtää. Kysehän oli eduskunnan päätöksestä, ei kirkon. Lakimuutoksella ei ole suoria vaikutuksia kirkkoon. Tosin jotkut erosivat kirkosta myös silloin, kun eduskunta päätti Yle-verosta.” Eroakirkosta.fi mukaan yksi suurim-

mista syistä eroamiseen oli arkkipiispa Kari Mäkisen myönteinen kanta homoavioliittoihin. Äänestystuloksen ratkettua Mäkinen onnitteli sateenkaariväkeä Facebookissa ja kertoi olevansa onnellinen heidän puolestaan. Enempää eroajista ei juuri voi sanoa. ”Valistunut arvaukseni on, että aika paljon erosi sellaista hirviporukkaa: kunnioitetaan perinteitä, mutta ei ehkä kuluteta kirkon penkkiä aivan joka sunnuntai”, Jolkkonen veikkaa. Hän ei myöskään pidä kirkon vihkioikeudesta luopumista ratkaisuna ongelmiin. ”Jos kirkko luopuisi vihkioikeudesta, se olisi pois kaikilta. Silloin vihkioikeus menisi varmasti myös 40 muulta kirkkokunnalta. Kirkot vihkivät noin 15 000 paria vuodessa. Paikatakseen tämän aukon valtio joutuisi perustamaan kymmeniä uusia virkoja. Ja kirkon jäsenet pitäisi vihkiä perjantaina maistraatissa ja lauantaina kirkossa. Nykymallissa tämä hoituu yhdellä kertaa.” ”Kirkko on johdonmukaisesti puolus-

tanut omissa päätöksissään sekä jokaisen ihmisarvoa ja kaikkien yhdenvertaisuutta että avioliittoa miehen ja naisen välisenä. Molemmat periaatteet nousevat kirkon omasta uskonkäsityksestä. Ne ovat sopusoinnussa myös perustavimpien ihmisoikeussopimusten kanssa. Kirkossa on myös haluttu välttää liian yksityiskohtaista ohjeistamista ja haluttu antaa tilaa ihmisten väliselle kohtaamiselle ja sopimiselle”, Jolkkonen tiivistää kirkon kannan. Myös ortodoksinen kirkko on samalla kannalla. Sukupuolineutraali avioliittolaki on myös heidän keskuudessaan aiheuttanut keskustelua, joskin pienemmässä mitassa. ”Avioliitto ortodoksisena sakramenttina on miehen ja naisen välinen liitto. Kirkon avioliittokäsitys on syntynyt raamatulliselta pohjalta ja on ollut myös vastauksena olemassa oleviin yhteiskunnallisiin realiteetteihin,” toteaa arkkipiispa Leo.

piskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön julkaiseman tutkimuksen mukaan opintopisteeseen sisältyvä työmäärä vaikuttaa olevan selvästi matalampi, kuin sille valtioneuvoston asetuksella säädetty 26 tunnin 40 minuutin tavoitearvo. Opintopisteen sisältämä työtaakka oli tutkimuksessa tarkasteltujen opintopisteiden osalta vain noin 22 tuntia. ”Opintopisteen sisältämällä työtaakalla on tutkimuksessa tarkasteltujen tiedekuntien välillä jo nyt suuria eroja. Näitä eroja on erittäin vaikeaa ellei mahdotonta kuroa umpeen opintoja joustavoittamalla, lukuvuotta pidentämällä tai opiskelijoita motivoimalla. Työhypoteesini on, että opintopistemitoituskäytäntöjen erot ovat merkittävissä määrin vastuussa korkeakoulujen välisistä opintopisteperusteisten tulosrahoituksen eroista”, tutkija Leo Aarnio kertoo. Tutkija on huolissaan siitä, että opintopistemitoituksen oikeellisuutta ei juuri valvota eikä luotettavaa monitorointitietoa löydy myöskään korkeakouluilta itseltään. Opintojen vaatimustason vaihtelu eri opintojaksoilla tuskin tulee opiskelijoille yllätyksenä. Opiskelijoiden tulisi kuitenkin valvoa omaa oikeusturvaansa, koska päätoimisen opiskelijan status osana opintotukijärjestelmää määräytyy saavutettujen opintopisteiden mukaan. ”Jos opiskelijalla on vaikeuksia opinnoissaan, tulisi hänelle tarjota lakiin kirjattu lähtökohtainen oikeus tarkistaa opintotukipäätöstään esittämällä esimerkiksi opintopsykologin todistuksen siitä, että opiskelee kyllä täysipäiväisesti, vaikka opinnot eivät opintopistetuloksen perusteella riittävästi etenisikään”, ehdottaa Aarnio. Tutkija toivoo laajempaa kriittistä keskustelua opintopisteen käytöstä osana rahoitusmallia. ”Tulisi miettiä millaisia mittareita koulutuksen tuloksen mittoina oikein pidetään. Tällaisenaan kor-

Opintopistettä käytetään osana yliopiston rahoitusta, mutta Opiskelun ja koulutuksen tutkija Leo Aarnion mukaan se on kelvoton mittari. Kukaan ei valvo kunnolla, kuinka paljon oppimista opintopisteet pitävät sisällään.

keakouluja kannustetaan tuottamaan yhä enemmän opintopisteitä huomioimatta, kuinka paljon oppimista opintopisteet todella pitävät sisällään.” Opintopisteen sisältämän osaamisen määrä on siis vaarassa. Aarnio kyseenalaistaa myös koulutuksen laadun mittaamisen opiskelijan opintoihin käyttämän ajan perus-

teella. ”Tulisi pohtia, mihin osuuteen opiskelijoidensa opintoihin käyttämän ajan eroista yliopistot kykenevät realistisesti vaikuttamaan. Tutkintojen tai opintopisteiden määrän kasvu ei myöskään ole itsetarkoitus, jos tätä tavoiteltaessa yksittäisen tutkinnon taso laskee”, tutkimus muistuttaa. Uljas 1 | 23. 1. 2015

Miesten e-pilleri

”Minulle on lähes sama minkä rotuinen koira on, sillä se tuli meille ensisijaisesti seuralaiseksi ja perheenjäseneksi.

– Tasa-arvoa ehkäisyyn suoraan viidakosta

Vuosikymmenten epäonnistuneiden yritysten jälkeen tutkijat ovat viimein kehittäneet lupaavan miesten ehkäisypillerin. Vastaus löytyi Papuan syrjäisistä metsistä löytyvästä kasvista, jota alkuperäisväestön miesten tiedetään käyttäneet ehkäisyyn jo pitkään. – Reetta Väätäinen, teksti & kuvat Tutkijat ympäri maailmaa ovat kehitelleet miesten e-pillereitä jo 80-luvulta lähtien, laihoin tuloksin. Miehille suunnattua ehkäisyä on lähestytty laajalla kirjolla eri menetelmiä hormonaalisista invasiivisiin eli leikkausta vaativiin, mutta toistaiseksi yksikään tuote ei ole yltänyt kondomin rinnalle. Syitä tähän ovat yleensä olleet varsin epäluotettava ehkäisyteho, sivuvaikutukset sekä lääkeyhtiöissä vallinnut näkemys siitä, etteivät miehet olisi kiinnostuneita käyttämään ehkäisyä. Nyt indonesialaiset tutkijat ovat kehittäneet lupaavan miehille suunnatun e-pillerin. Perimätieto johdatti tutkijat Papuan viidakkoon, jossa alkuperäisväestön miehet olivat pitkään turvautuneet ehkäisyssään Jaakonkukkien sukuun kuuluvasta kasvista keitettyyn teehen. Kasvin ja siitä kehitetyn pillerin teho perustuu siittiöiden tiettyjen entsyymien toiminnan lamauttamiseen, jolloin siittiö ei enää pysty läpäisemään naisen munasolun seinämää. Andrologi Antti Perheentuvan mielestä luotettava miesten ehkäisymenetelmä olisi tervetullut lisä ehkäisyrepertuaariin. Uuden pillerin sivuvaikutuksina koehenkilöt ovat maininneet esimerkiksi naisten e-pillereiden mahdollisia sivuvaikutuksia huomattavasti lievemmät ruokahalun ja seksuaalisen halun kasvun. Indonesian markkinoille pilleriä, jonka ehkäisytehoksi mainostetaan jopa 99

prosenttia lupaillaan jo ensi vuodeksi. Perheentuvan mukaan perinteiset siittiötuotannon lamauttamiseen perustuvat miesten hormonaaliset e-pillerit on aiemmissa tutkimuksissa kuitenkin havaittu ehkäisyteholtaan luotettavammiksi aasialaisten kuin eurooppalaisten miesten keskuudessa. Näin ollen uuden e-pillerin tie Indonesian markkinoilta eurooppalaisten apteekkien hyllyille on kaikkea muuta kuin mutkaton. ”Vaikka Indonesiassa kehitetty pilleri perustuukin entsymaaliseen tehoon, on tuotetta testattava eri etnisillä ryhmillä ja pitkäaikaistutkimuksin ennen maailman markkinoille julkistamista”, Perheentupa toteaa. Miesten e-pillerit voi nähdä myös parisuhteen tasa-arvoa lisäävänä tekijänä, kun ehkäisy ei enää automaattisesti olisikaan naisen vastuulla. Viime aikoina julkisuudessa ovat avautuneet miehet, jotka ovat kokeneet tulleensa isäksi vasten tahtoaan. Tässä mielessä miesten e-pilleri jakaisi valtaa suvunjatkamisesta myös isälle. Vaikka kondomi on tähän asti voinut ajaa tuota asiaa, pitkäaikaisessa parisuhteessa ehkäisy on yleensä naisen vastuulla. Miesten e-pilleri nähdäänkin nimenomaan parisuhteessa elävien ehkäisymenetelmänä. ”Etupäässä pilleriä todennäköisesti kokeilisivat parit, joilla naisen hormonaalinen ehkäisy on osoittautunut ongelmalliseksi”, Perheentupa lisää.

Nika asuu emäntänsä Milla Bouquerelin kanssa tällä hetkellä Vieremällä. Nika on syntynyt koiratarhalla Petroskoissa

ja puolitoistavuotiaalla koiralla oli jo lokakuussa 2013 tullessaan Suomeen takanaan neljä sijoituspaikkaa. Tullessaan koiralla oli pelkoja ja erikoisia käyttäytymismalleja, mutta reilussa vuodessa Nika ja nykyinen emäntä ovat löytäneet toisistaan oppaan ja ystävän.

Vieraan maan kullannuppu Yhä useampi lemmikinomistaja hankkii järjestön kautta ulkomailta pelastetun koiran kotimaisen eläimen sijasta eettisistä syistä. Valinta ei kuitenkaan ole vailla riskejä. -Jussi Turunen, teksti & Milla Bouquerel, kuva

Miesten ehkäisypillerin vaikuttava aine on eristetty Justicia gendarussa -kasvista

Yllättävän yleinen miesten e-pillereitä kohtaan osoitettu ennakkoluulo on, ettei nainen voisi luottaa mieheen, joka sanoo käyttävänsä e-pilleriä. Mies nähdään tässä suhteessa enemmän ‘himojensa orjana’. Perheentupa kuitenkin koros-

taa, että ehkäisyn pitäisi aina olla parin yhteinen asia ja muistuttaa vielä lopuksi, että satunnaisissa suhteissa sukupuolitautien leviämistä ehkäisee edelleen vain kondomi.

Gallup | Käyttäisitkö miesten ehkäisypilleriä?

Uljas 1 | 23. 1. 2015

Joonas Mikkilä Historia

Jyrki Kalaja, Kauppatieteet

Femi Obawale, Kemia

- Joo. Miksi ehkäisyn käyttöä pitäisi sen kummemmin perustella?

- Joo. Riippuu pilleristä. Lukisin ensin tutkimustuloksia ja odottaisin käyttökokemuksia. Tilanne ei ole vakuuttava tällä hetkellä.

- Yes, if there would be no negative side effects.

Rescue-eläinten hankkiminen Suomeen on kasvattanut tasaisesti suosiotaan viiden viime vuoden aikana. Vuonna 2010 rescueyhdistykset toivat Suomeen 194 koiraa, kun taas vuoden 2014 loppupuolella vastaava luku oli 1042 koiraa. Koiria tuotiin kaksi vuotta sitten ennätysmäärä, 1251 kappaletta. Määrissä eivät ole mukana yksityishenkilöiden kaupallisiin tarkoituksiin kuljettamat koirat. Eniten koiria tuodaan Virosta ja Espanjasta. Tiedot käyvät ilmi elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tilastoista. Joensuulainen Henna Middeke on hankkinut perheeseensä sekarotuisen Lunjan Ranskassa ja Suomessa toimivan järjestön kautta. Lunja on kotoisin Serbiasta ja se on rescue-koira. Lunja hylättiin pentuna eikä se viettänyt aikaa sisätiloissa ensimmäisen elinvuotensa aikana, vaan ulkona tarhassa. Silti se oppi sisäsiistiksi ennen Suomeen tuloaan. Middekellä oli syynsä olla hankkimatta koiranpentua suomalaiselta kasvattajalta. ”Koiranpennun ostaminen ei sopinut arvomaailmaani, koska niitä on jo paljon ja niitä myös lopetetaan, jos ne eivät saa kotia. Minulle on lähes sama minkä rotuinen koira on, sillä se tuli meille ensisijaisesti seuralaiseksi ja perheenjäseneksi”, Middeke valottaa. Vaikka rescuekoirien hankkimi-

nen on yleistynyt, niiden saaminen kotiin ei onnistu aivan sormia napsauttamalla. Middeke haki koiraa hakemuksella, jossa täytyi kuvata itseään, tapojaan ja elinympäristöään. Lisäksi rescuejärjestön edustaja kävi katsomassa hänen kotiaan ennen koiran ottamista. ”Haimme puolisoni ja lapseni kanssa Lunjan lopulta Helsingistä, jonne se tuotiin rahtilennolla Serbiasta viiden muun koiran kanssa. Lunja on oppivainen, kiltti ja kiinnittyy herkästi ihmiseen.” Järjestöjen sivuilla eläimistä on kuvia ja luonnekuvauksia. Kun koirat tuodaan EU:n ulkopuolisesta maasta, ne tarkistetaan ennen maahantuontia tarkkaan tullissa. Middeken lemmikki on käynyt yhteensä kolmella eri eläinlääkärillä. Eläimen luovutusta harkitaan aina tapauskohtaisesti. Mikäli koira ei esimerkiksi sovellu lapsiperheeseen tai vaatii kokeneen omistajan, asiasta kerrotaan etukäteen. Rescueyhdistykset eivät voi taata koirille minkäänlaista ´koeaikaa´ jonka jälkeen lemmikin voisi palauttaa, mikäli ilmenee vaikeuksia. Useat yhdistykset korostavatkin nettisivuillaan julkaistuissa ohjeissa, että halu auttaa on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on tiedostaa riittävätkö omat resurssit koirasta huolehtimiseen monien vuosien ajaksi. Rescuejärjestöjen kautta hankit-

tuihin koiriin liittyy eräs erikoisuus: ne ovat kaikki kastroituja tai ne tullaan kastroimaan. Koiraa ei saa myöskään myydä, luovuttaa toiselle omistajalle tai lopettaa ilman, että asiassa konsultoidaan järjestöä. Middeken mukaan Suomessa ei juuri ole koiria vailla kotia, vaikka niin saatetaan olettaa. ”Usein saa kuulla ihmisten kommentteja, joissa he kyseenalaistavat rescuekoiran ottamisen juuri vedoten siihen, että täällä Suomessakin niitä riittää.” Eviran ylitarkastajan ja eläinlääkärin Virva Vallen mukaan ulkomailta tuotu eläin on aina riski, vaikka kaikkia ohjeita noudatettaisiin mahdollisimman tarkasti. ”Eläinsuojelumielessä on parempi auttaa koiria niiden omassa kotimaassaan. Moni rescueyhdistys tekee tässä asiassa hyvää työtä, ja niihin voi olla yhteydessä, mikäli haluaa tehdä jotain konkreettista koirien hyväksi”, Valle toteaa. Hänestä suomalaisten eläinten hankintaa puoltaa se, että lemmikkien alkuperän pystyy tarkistamaan helposti ja myös niiden tautitilanne on hallinnassa. ”Rescuekoira sopii kokeneelle harrastajalle, joka tietää ja tuntee koiran käytöstä syvällisesti. Eläimen hankinnassa täytyy aina laittaa oma kunnian tavoittelu syrjään ja pohtia, mikä on aidosti eläimen etu”, Valle tiivistää. Uljas 1 | 23. 1. 2015

Aikansa opinnot Tutkintojen inflaatio on edennyt, opintoetuudet parantuneet ja opintojenohjaus harpponut eteenpäin suomalaisissa yliopistoissa. Hurmainen poliittisuus on väistynyt tutkintotehtailun tieltä. Eläkkeelle jäänyt lehtori, maatalousyrittäjä ja fuksi kertovat ikäpolviensa kokemuksista opiskelijaelämässä. – Niina Turunen, teksti & Niina Turunen ja Pasi Huttunen, kuvat

oensuun Normaalikoulun psykologian, uskonnon ja matematiikan lehtorina toiminut Juhani Sainio, 68, jäi vastikään eläkkeelle. Sainion aloittaessa opinnot Joensuussa vuonna 1974 opiskelijaelämää leimasi poliittisuus. Poliittisesti aktiiviset opiskelijat ottivat kantaa luennoilla ja jopa lukitsivat professoreja ulos luentosaleista pariisilaisen mallin mukaan. ”Opiskelijat luokittelivat toisiaan poliittisen kannan mukaan. Ulkopuolelle jääneet luokiteltiin puolueettomiksi porvareiksi. Vasemmistolaiset ajatukset saivat vastakaikua taiteilijapiireissä ja jopa eduskuntavaaleissa”, Sainio kertoo. Sainio muistaa yhteisön poliittista herkistymistä kuvaavan tapauksen vuodelta 1975. ”Toimin puheenjohtajana opetusharjoittelijoiden järjestäytymiskokouksessa. Aloitin puheen tervehdyksellä ’hyvät opiskelutoverit’. Leimauduin heti vasemmistoradikaaliksi, vaikka olen poliittisesti sitoutumaton.” Sainion tavoitteena oli nopea valmistuminen. ”Rahaa ei riittänyt monen vuoden opiskeluun. Opintolainaa oli vaikeaa saada ja stipendejä oli tarjolla vain huippuoppilaille. Valtiovalta alkoi myöntää pientä opintotukea 1970-luvulla. Se oli noin kolmannes siitä opintotuesta, mitä sai vuoden 1991 opintotukiuudistuksen jälkeen. Opintotuella ei elänyt, mutta se oli enemmän kuin lämmintä kättä. Työssäkäyvänä opiskelijana en saanut sitä itse. ” 1970-luvulla akateeminen tutkinto melkein takasi työpaikan. ”En muista kuulleeni kenenkään akateemisesti koulutetun jääneen ilman työpaikkaa. Maassa oli vähän opiskelijoita. Omasta ikäluokastani ylioppilaita oli 12 %, ja heistä vain pieni osa meni yliopistoon. ” Sainio on huolissaan opiskelijoiden kielitaidon yksipuolistumisesta. ”Lukioaikoinani jopa matematiikkalinjalla opiskeltiin kolmea pakollista kiel-

Uljas 1 | 23. 1. 2015

tä. Tänä päivänä muut kuin englanninkieliset kirjat jäävät usein opiskelijoilta lukematta. Nykyään on harvinaista osata englannin lisäksi jotain kieltä hyvin. Asiaa voivotellaan juhlapuheissa, mutta sen eteen ei tehdä mitään. Suomeen tulevat vaihto-oppilaat ovat pulassa, jos he eivät osaa englantia tai suomea. Pidän kielten osaamista rikkautena. Olen opiskellut yli 20 kieltä”, Sainio kommentoi.

Maatalousyrittäjä Susanna Kinnunen, 43, aloitti opinnot Joensuussa vuonna 1992. Ajanjaksoon liittyi Suomen laman aiheuttama taloudellinen ahdinko, joka jatkui koko Kinnusen opiskeluajan. Toisaalta teknologian kehitys helpotti opiskelijoiden ja opettajien työtä. ”Opiskelin biologia pääaineenani. 1990-luku oli turvallista aikaa opiskella, sillä opiskellessa ei tarvinnut pelätä irtisanomisia. Opintotukijärjestelmä oli tehnyt opiskelusta kaikille mahdollista. Kun töitä ei ollut, ihmiset saivat tutkintonsa suoritettua. Itä-Suomen nuorisotyöttömyys oli 25 prosentin paikkeilla. Kouluttamattomilla ei ollut juuri mahdollisuuksia.” Opintotuki uudistui 1992, samana vuonna kuin Kinnunen aloitti opinnot. ”Opintorahaa suurennettiin ja opintolainasta tuli markkinakorkoinen. Aiemmin opintoraha oli ollut niin pieni, että opiskelijat ottivat mieluummin halvan lainan. Opintotuen osuus on sen jälkeen pysynyt käytännöllisesti katsoen samana. Samaan aikaan rahan arvo ja palkkataso

ovat muuttuneet.” Oppilaanohjaus on Kinnusen mukaan kehittynyt hänen opiskeluajoistaan. ”Apua opintoihin kyllä sai, mutta sitä piti itse mennä kysymään. Opintojen ohjaus ja suuntautumisvaihtoehdot jäivät kahvipöytäkeskustelujen tasolle. Ajattelin, että vapaus ja itsenäisyys kuuluvat yliopisto-opiskeluun. En esimerkiksi tiennyt, että olisin voinut lukea sivuaineena kieliä.” Teknologian kehitys oli 1990-luvun suuria ilmiöitä, erityisesti yliopistoväen keskuudessa. ”Sain oman sähköpostin vuonna 1994. Kaikki opiskelijat eivät tienneet, mikä sähköposti oli. Tutustuin internetin käyttöön opetusharjoittelussa vuonna 1996. Kehitykseen suhtauduttiin yliopistopiireissä innokkaasti, sillä se helpotti henkilökunnan ja opiskelijoiden työtä.” Kinnunen on huolissaan jatkuvista säästöpyrkimyksistä. ”Koulutuksen leikkauksilla sahataan omaa oksaa. Kaipaan opetuksen arvostamista, hyviä opettajia, jotka tietävät paljon alastaan. Opettajien oppilailtaan saama palaute ei näy henkilökohtaisen suoriutumisen arvioissa”, Kinnunen kritisoi.

Severi Ollikainen, 20, opiskelee ensimmäistä vuotta tietojenkäsittelytiedettä. Ollikainen on pysynyt positiivisena työttömyyden kasvaessa ja uskoo tutkinnon auttavan itseään työelämässä. ”Tulin yliopistoon lukion ja armeijan jälkeen. Valitsin tietojenkäsittelytieteen, sillä ala kiinnosti minua, ja sitä pidetään työllistävänä alana. Olen yllättynyt siitä, miten vapaata opiskelu on. Asioihin voi syventyä rauhassa, eikä kukaan painosta pänttäämään. Koen henkilökunnan helposti lähestyttäväksi. Vanhempien

opiskelijoiden ja opettajien välillä luennot ovat vuoropuhelua ja väittelyä, ja se on mielestäni hyvä piirre.” Ollikaisella kävi hyvä tuuri asunnon etsimisen suhteen. ”Hain kesällä asuntoa parin viikon ajan. Päivitin asuntosivustoa viiden minuutin välein parin päivän ajan ja soitin melkein kaikille vuokranantajille. Minulla oli jopa ilmoitus lehdessä. Lopulta sain edullisen asunnon.” Myös Ollikaisen työnsaanti on sujunut tähän mennessä kivuttomasti. ”Pääsin viime kesänä varasijalta lähiavustajan töihin. Uskon, että työnsaannin suhteen heikommat ajat ovat edessä, varsinkin näin talvella. Suhtaudun positiivisesti valmistumisen jälkeiseen työnsaantiin. Kyllä jotain löytyy. Paljon on kiinni työnhakijan omasta aktiivisuudesta.” Ollikaisen pääasiallinen tulonlähde on opintotuki ja kesätöistä jääneet säästöt. ”Haen opiskelujen ohelle ilta- tai viikonlopputöitä. Opintotuella ei pärjää, varsinkaan jos omistaa auton. En ole vielä ottanut opintolainaa. Yritän pärjätä mahdollisimman pitkään ilman. Laina on aina maksettava takaisin. Toisaalta korot ovat pienet.” Ollikainen on ollut aktiivisesti mukana yliopiston tarjoamissa aktiviteeteissä. ”Kuulun ainejärjestö Epsilonin hallitukseen ja olen mukana ylioppilasteatterissa. Lisäksi olen kiinnostunut sulkapallovuorosta, mutta en ole vielä hyödyntänyt sitä. Yliopiston tapahtumissa on helppo tutustua ihmisiin.” Viime vuosina yleistynyttä sosiaalisen median ja teknologian hyödyntämistä opinnoissa Ollikainen pitää loogisena siirtona. ”Suurin osa opiskelijoista on sosiaalisessa mediassa mukana, joten siellä on helppo levittää informaatiota. Toisaalta kaikki eivät käytä sosiaalista mediaa, ja jotain voi mennä ohi. Ehdotan rinnalle toista tiedotuskanavaa, esimerkiksi sähköpostia.” ”Korkeakoulututkinto on kokenut pientä inflaatiota suuren ylioppilasmäärän takia. En usko, että arvostus on kuitenkaan laskenut ’massatuotteistumisen’ myötä”, Ollikainen pohtii.

Uljas 1 | 23. 1. 2015

”Kirkko sanoi jo 90-luvulla, että he paikkaavat sellaista aukkoa, joka ei kuulu heidän vastuulleen.

Leipäjonot pysyvät

” Se on rankkaa ja nöyryyttävää. Ei siellä huvikseen käydä.

”Saanko vielä tuon?” ”Ei, on vielä pitkä jono.” Mieltymysten mahdollisuus jakaa ihmisiä. ”Leipäjonossa ei paljon allergioita katsota”, miettii Ohisalo. Helluntaiseurakunnassa ruoka-apu aloitettiin seitsemän vuotta sitten ja tarve on kasvanut. ”Aluksi kynnys tuntui olevan korkeampi, kun ihmisiä hävetti, mutta nyt arastus on hälventynyt. Tämä on ihan arkipäiväistä”, kertoo Tiilikka. Ohisalon mukaan yksi epäkohta ylläpitää toista epäkohtaa, jolloin ruokajonot säilyvät. Tutkija haluaa haastaa ratkaisuihin eikä vain ongelmien toteamiseen. ”Ruokakassi ei poista köyhyyttä, se poistaa vain nälän hetkellisesti.” ”Entä sitten, kun kaupat keksivät tuottaa jätteestään energiaa eikä antaa sitä hyväntekeväisyyteen? Leivästä voidaan tehdä jo pellettiä. Järjestelmä, joka antaa ruokaa kymmenille tuhansille romahtaa. Se ei voi olla kestävä tilanne”, Ohisalo jatkaa. Tutkijan mukaan leipäjono-organisaatiota kan-

Joensuun Helluntaiseurakunnan ruoka-avussa käy joka perjantai noin 120 ihmistä.

Samaan aikaan kun toiset rakentavat erikoisruokavalion avulla identiteettiään, 20 000 suomalaista suuntaa leipäjonoon saadakseen edes jotain. – Mari Karjalainen, teksti & kuva

ies nyökkää tervehdykseksi ja antaa numerolapun 69. Erään nuorella naisella on melkein sama numero 96. Mietimme yhdessä, missä pitäisi seisoa. Joensuun Helluntaiseurakunnan ruokaapuun järjestäytyminen on molemmille ensimmäinen kerta. Aluksi lauletaan hartaus, sitten käydään jonoon. ”Monet ovat sanoneet, että ilman leipäjonoa olisi nälkä. Meillä käy keskimäärin 120 ihmistä joka perjantai”, kertoo Joensuun Helluntaiseurakunnan ruoka-apuvastaava Aila Tiilikka. Leipäjonot ovat kiemurrelleet pitkin katuja jo 90-luvulta lähtien, mutta vasta

Uljas 1 | 23. 1. 2015

joulukuun alussa ilmiöstä valmistui ensimmäinen laaja tutkimus. Itä-Suomen yliopiston tutkija ja Vihreiden eduskuntavaaliehdokas Maria Ohisalo ja professori Juho Saari kartoittivat 3500 ihmisen kyselytutkimuksella, ketä ruoka-avussa käy ja miten heillä menee. Ruoka-apuun turvautuvista kaksi viidesosaa on lomautettuja tai työttömiä. Saman verran on eläkeläisiä. Ruokaapuun turvautuvia yhdistää heikko koulutus. Noin 40 prosenttia on perus- tai kansakoulun käyneitä. Opisto- tai yliopiston käyneitä on noin 20 prosenttia. Opiskelijoita on noin seitsemän prosenttia. Lähes puolet leipäjonojen kävijöistä elää 0-100 eurolla kuukaudessa. ”Leipäjonoissa käy myös töissä olevia.

Heidän tulot eivät silti riitä ruokaan. 90 prosenttia vastaajista kertoi, että ruokajono on välttämätöntä heidän pärjäämiselleen”, sanoo Ohisalo. Hyvinvointivaltion vuotaessa vastuuta on valunut kolmannelle sektorille. Kirkkojen ja järjestöjen organisoimia leipäjonoja on tällä hetkellä yli 400. Yli puolet on aloittanut toimintansa 2000-luvulla. Erot ihmisten toimeentulon välillä ovat Ohisalon mukaan hälyttävän suuret. Tutkimuksen mukaan suomalaisista yli 83 prosenttia kokee olevansa tyytyväinen elintasoonsa, mutta leipäjonoon turvautuvista vain vajaa 32 prosenttia kokee tyytyväisyyttä elintasoonsa. ”Ihmiset eivät tunnista enää erilaisia elämän todellisuuksia. Siitä ei itsessään voi syyttää ihmisiä, ettei heillä ole köyhyyskokemuksia. Pitää haastaa poliitikkoja, heidän tästä tilanteesta pitäisi ottaa koppi.” Tutkija haluaa ravistella päättäjien

pumpulista tuntumaa todellisuudesta. ”On ongelma, että yleensä akateemisten perheiden lapset päättävät eduskunnassa kaikkien asioista. Heidän pitää ymmärtää myös elämän nurjia puolia”, jatkaa Ohisalo. Suomi on ainut Pohjoismaa, joka ottaa vastaan EU:n ruoka-apua. Unionin ruokaapu alkoi vuonna 1995 ja sen tarkoitus oli purkaa ylijäämä tuotantoa vähävaraisille. ”Kirkko sanoi jo 90-luvulla, että he paikkaavat sellaista aukkoa, joka ei kuulu heidän vastuulleen. Kun kymmenet ja sadat tuhannet ovat vuosien aikana siihen turvautuneet, niin poliittisesti on ollut vaikea sitä lopettaakaan”, pohtii Ohisalo. Joensuun Helluntaiseurakunnan jakama ruoka tulee kaupoista ja parista leipomosta. Jono kiertää ensin takaseinustalle, mistä saa maito- ja lihatuotteita ja vähän vihanneksia, jos niitä on. Lopuksi jono kääntyy leipäpöydälle, jossa saa toivoa mieleistään. ”Onko jotain pehmeetä, niinku leivänpaahtimeen?” ”Ei ole enää, ota tämä.”

nattaisi vahvistaa yhteistyöllä, jotta järjestöjen voimavarat saataisiin oikeaa käyttöön ja ruokahävikki tehokkaammin vähävaraisille. Mallia voisi ottaa eurooppalaisista ruokapankeista. ”Nyt jokainen järjestö hoitaa logistiikan ja hankkii omat kontaktinsa kauppoihin. Työttömien yhdistyksen tehtävä ei ole antaa ruokaa työttömille, vaan tukea heidän pääsyä takaisin työelämään.” Samalla pitää laittaa paukkuja sosiaaliturvajärjestelmän uudistamiseen, jota Ohisalo pitää liian monimutkaisena. Opiskellessa hän heräsi itsekin paperiviidakkoon. ”Mietin, että hitto vie, minulla on kandi sosiaalipolitiikasta enkä vieläkään osaa toimia Kelan kassa. Entä sitten, kun ihmisillä on päihde- ja mielenterveysongelmia, yksinäisyyttä, masentuneisuutta, sairauksia ja varat totaalisen lopussa. Silloin pitäisi löytää tästä järjestelmästä oikeanlainen apu.” Ohisalon kehottaa jonojen arvostelijoita laskeutumaan kultareunus pilviltä todellisuuteen. ”Joidenkin mukaan jonottajien pitäisi käydä töissä sen sijaan, että kuppaavat järjestelmää. Näille jokaiselle arvostelijalle suosittelen lämpimästi, että menevät itse jonottamaan. Se on rankkaa ja nöyryyttävää. Ei siellä huvikseen käydä.” Ennen Joensuun Helluntaiseurakunnan ruoka-

apuun ensimmäiset tulivat jonottamaan jo yhdeksältä aamulla. Ensimmäisistä jonopaikoista saattoi tulla kiistaa. Sitten vapaaehtoiset alkoivat jakaa numerolappuja sekaisin. Homma toimii taas. ”Järjestys pitää olla, mutta kaikki saa tulla ja kaikille halutaan antaa”, sanoo Tiilikka jonon hiljetessä. Leipävuoresta jää jäljelle pari pussia. ”Loput viedään ihmisille maaseudulle. Aina löytyy ottajia”, Tiilikka tuumaa.

Tunne itsesi ja tenttikin sujuu Tenttiin valmistautuminen on kaikkia opiskelijoita koskettava vitsaus, mutta senkin voi opetella. Kehitä tapa, joka sopii itsellesi parhaiten äläkä anna tenttien syödä koko elämää. – Niina Turunen, teksti & kuvat

asvatustieteen maisteri Katinka Käyhkö on oppinut, ettei nyrkkisääntöä tehokkaaseen opiskeluun ole. ”Olen nähnyt hyvinkin luovia ratkaisuja. Joku tekee muistipelin, toinen osallistuu opintopiiriin. Yksin lukeminen ei ole ainoa tapa opiskella. Haluan kehottaa opiskelijoita olemaan luovia ja etsimään itselle sopivan tavan”, Käyhkö rohkaisee. Ajankäytön suunnittelu ja sosiaalisten verkostojen hyödyntäminen ovat tenttijän valttikortteja. ”Varsinkin kirjatentteihin kannattaa varata aikaa. On tärkeää opetella tuntemaan itsensä ja kuinka pitkään tietyn sivumäärän lukemiseen menee. Tenttikirjojen puuttuessa kannattaa pyytää muissa yliopistoissa opiskelevilta kavereilta apua.” Yliopisto tarjoaa apua, kun tentit tuottavat hankaluuksia. ”Orientaatiokurssien lisäksi hyödyllisiä lukutekniikkavinkkejä on tullut vastaan kielikursseilla. Erikoistapauksessa voi saada luvan suorittaa tentti tietokoneella. Tuutoreilta ja opiskelukavereilta kuulee hyödyllisiä neuvoja. Kirjallinen tentti ei ole ainoa suoritustapa. Joitain kursseja voi suorittaa esimerkiksi oppimispäiväkirjana.” Käyhkö muistuttaa pitämään taukoja opiskelun yhteydessä. ”Hyvin syöminen, ulkoilu ja kavereiden seura tasapainottavat opiskelua.” Jos lukeminen on jäänyt vähiin, Käyhköllä on joitain viime hetken ohjeita. ”Sisällysluettelon, otsikoiden, johdantoluvun ja tiivistelmien lukeminen antaa käsityksen kokonaisuudesta. WebOodissa on yleensä mainittu kurssien vaatimukset. Tärpeistä on hyvällä tuurilla apua, mutta aika harvoin. Jotkut käyvät tenteissä ainoastaan katsomassa kysymykset, mitä en suosittele. Se aiheuttaa hankaluuksia opettajalle. Lisäksi todennäköisyys, että seuraavassa tentissä on samat kysymykset, on pieni.” Käyhkö kannustaa kehittämään oman opiskelutekniikan. ”Tapoja on monia erilaisia. Hyödyntäkää omia vahvuuksianne”, Käyhkö kiteyttää.

Vinkit valmistautumiseen Löydä oma opiskelutyylisi. Hyödynnä vahvuuksiasi. Käytä sosiaalisia verkostoja. Aloita valmistautuminen ajoissa. Neljännen vuoden englanninopiskelija Urho Heinonen pyrkii varaamaan lukuaikaa kahdesta neljään viikkoa. ”Luen aineiston yleensä kahteen kertaan. Ensimmäisellä kerralla luen putkeen ja opettelen uudet termit, toisella kerralla yritän jäsentää sisältöä. Pidän enemmän luentotenteistä. Jotkut kaverini pitävät kirjatenteistä, koska ne voi suorittaa nopeasti, mutta mielestäni ne ovat varsinaisia riippakiviä ja pitäisi poistaa koko yliopistojärjestelmästä”, Heinonen kritisoi. Heinonen lukee sekä kotona että koulussa. ”Koululla lukeminen herättää tehokkaita mielleyhtymiä, jotka ovat itselleni tärkeitä oppimisessa. Toisaalta siellä saattaa jäädä suustaan kiinni. Kotona on enemmän häiriötekijöitä. Valmistautuessani tenttiin varaan ihanteellisessa tilanteessa lukemiseen noin neljä tuntia päivää kohden. Parasta olisi pitää tauko kerran tunnissa, mutta useimmiten lepuutan lyhyesti silmiäni kahden tunnin välein. Joskus tenttimateriaali on niin mielenkiintoista, että jämähdän lukemaan sitä pidemmäksikin aikaa. Luku-urakan alkuun pääsemistä helpottaa ajoissa herääminen sekä rauhallinen ympäristö.”, Heinonen sanoo. Heinonen ei tunne tarvitsevansa tehostuskeinoja tenttiin lukiessa. ”Jos olen tehnyt luennoilla muistiinpanoja, niistä on tietenkin hyötyä, mutta muuten luotan pelkkään kirjojen lukemiseen. Tuntematonta aihetta lähestyessä saatan tehdä muistiinpanoja enemmän.” Heinonen painottaa ajoissa aloittamisen ja sosiaalisten verkostojen tärkeyttä. ”Materiaaliin kannattaa tutustua jo kurssin alussa. Sosiaalisten verkostojen käyttäminen on hyödyllistä varsinkin opintojen alkupuolella. Jos kaveri on suorittanut saman tentin, mutta itse ei ole ymmärtänyt

Keskity kokonaisuuteen knoppitiedon sijasta.

ydinasioita, kannattaa kysyä asiasta. Myös tiedonhausta voi olla hyötyä. Googlaamalla voi löytyä joku termi, jota kirja ei avaa kunnolla. ”

Jenna Kontinen, kolmannen vuoden

luokanopettajaopiskelija, aloittaa valmistautumisen noin viikkoa ennen tenttiä. ”Se miten pitkään valmistaudun, riippuu paljon tilanteesta, kuten samanaikaisista kursseista. Luen kirjat kerran alusta loppuun. Yleensä se riittää. Minulla on hyvä muisti, ja siitä on paljon hyötyä. Tärkeimmät asiat jäävät kerralla mieleen.” Kontinen näkee hyviä ja huonoja puolia eri tenttityypeissä. ”Luentotentti sitoo paljon enemmän kuin kirjatentti. Jos poissaoloja kertyy liikaa, alkaa helposti pelätä, ettei pääse kurssia läpi. Luennoilla kuuntelemalla tosin oppii automaattisesti jotain. Luennoitsijat selittävät haastavimmat asiat auki. Kirjatenteissä tätä mahdollisuutta ei ole.” Kontisella on ollut hyvä keskittymiskyky lapsesta asti. ”Kun ryhdyn lukemaan, pystyn keskittymään tosissani, vaikka ympärillä olisikin häiriöitä. Määrään itselleni tietyn sivumäärän ja pysyttelen siinä. Olen yrittänyt tehdä

Uljas 1 | 23. 1. 2015

Ulkoista gradu? Työelämässä projekteja pilkotaan, tehdään yhteistyötä ja delegoidaan tehtäviä. Osa projektista ulkoistetaan muille. Voisiko opiskelijakin ulkoistaa graduprojektistaan osia jollekin toiselle? Voisiko joku oikolukea kirjoitusvirheitä tai tilata aineiston keruuseen liittyviä perusmittauksia myöhemmin aloittaneilta opiskelijoilta. – Mari Karjalainen, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

arkkinoinnin professori Raija Komppula suhtautuu gradun osien ulkoistamiseen myönteisesti. Rahaa liikkuu niin paljon kuin sitä on käytettävissä. ”Tiedän, että jotkut kiireiset ja varakkaat opiskelijat teettävät haastattelujen litteroinnin jollain toisella, eikä siinä mitään”, sanoo matkailuliiketoimintaan erikoistunut professori. ”Graduntekijät esimerkiksi oikoluetuttavat perheenjäsenillä, jos opiskelijalla on heikko kielellinen ilmaisu. Se on hyvinkin yleistä. Kaikkea tällaista mekaanista työtä”, lisää Komppula. Kirjallisuuden professori Risto Turunen sanoo, että oikolukeminen on reilua peliä, jos asiasisältöön ei puututa. ”Aikoinaan kirjallisuuden opiskelijat laittoivat ilmoitustaululle lappuja, että oikolukevat graduja tiettyyn aikaan”, muistelee Turunen. Komppulan mukaan tärkeintä on pohtia, millaista oppineisuutta gradun on tarkoitus osoittaa. Sen jälkeen voi miettiä, onko ulkoistus sopivaa. ”Arvioinnin kriteerinä olevia osaalueita ei saa teetättää toisella. Aineiston ja kirjallisuuden analyysi on jokaisen tehtävä itse”, professori selventää.

Luonnontieteiden graduissa käytetään

monesti jonkin tutkimusryhmän tuottamaa aineistoa, joten vesiekologian professori Raine Kortetin mukaan ulkoistaminen on teoriassa mahdollista. ”Mittausten ulkoistamisen mahdollisuus on tapauskohtaista ja riippuu tutkimuskysymyksestä”, painottaa Kortet. ”Mittaukset ovat kalliita, joten jos ne teetetään ulkopuolisella, niin totta kai siitä maksetaan. Varat pitää olla tutkimushankkeen vetäjällä. Pääsääntöisesti mittauksia pyritään tekemään oman

Uljas 1 | 23. 1. 2015

laitoksen labrassa”, sanoo Kortet. Hoitotyön johtamisen professori Arja Häggman-Laitila Kuopion kampukselta vierastaa ensi kuulemalta ulkoistusta. ”Suhtaudun kielteisesti, koska opiskelun kannalta on tärkeää hallita tutkimusprosessi kokonaisuutena. Ymmärrän ulkoistamisen, jos on kyse kielentarkistuksesta tai tilastotieteen vaativampi osuus, johon voisi konsultaatiotukea ostaa. Ehkä myös käännökset.” Hetken mietittyään Häggman-Laitila hyväksyy myös litteroinnin ulkoistamisen, mutta teetetyn työn jälki tulee punnita. ”Kannattaa itse kuunnella nauhat ja tarkistaa litterointi. Ja pitäähän analyysivaiheessa nauhoja kuunnella useampaan kertaa, joten mekaaninen työ sinänsä ei vie haastattelun autenttisuutta.” Häggman-Laitila kertoo, että hoitotieteissä suositaan entistä enemmän rekisteripohjaisia tutkimuksia. ”Rekisteristä poimintaan liittyvän työn voisi teettää toisella tai sopia yhteistyöstä esimerkiksi sen organisaation kanssa, jolle tutkimus tehdään. Mutta tutkijaksi opiskelevan vastuu täytyy säilyä.” Itä-Suomen yliopiston tutkimuseettisen toimikunnan puheenjohtajana Risto

Turunen yhtyy professoreiden ajatuksiin. Hän kuitenkin huomauttaa, että litteroinnin ulkoistamisen mahdollisuus riippuu tutkimuksen luonteesta. ”Kun kielestä huomioidaan erityisiä piirteitä, esimerkiksi äänenpainot ja muuta, se on tutkimuksen tekoa ja sen tekeminen on graduntekijän tehtävä. Joissakin tapauksissa litterointi voi olla arvioinnin kohde”, kirjallisuuden professori Turunen sanoo. Oli ulkoistettu osa mikä tahansa, se tulee mainita gradussa ja antaa kunnia sen tekijälle. ”Mutta vastuu säilyy aina graduntekijällä, ei Matti Meikäläisellä, joka kirjoitti litteroinnit”, muistuttaa Turunen. Ulkopuolista apua käytetään myös, kun kerätään laajaa ja pitkälle strukturoitua haastatteluaineistoa. Silloin haastateltaville esitetään samat yksinkertaiset kysymykset. Turunen opastaa, että jos gradun tekemiseen otetaan ulkopuolista apua, siitä on tehtävä kirjallinen sopimus. Muuten petollinen avustaja saattaa napata aineiston itselleen. ”Sopimus kuuluu hyviin käytäntöihin, ja on opiskelijan etu, ettei tule riitaa, että kenen aineisto on.” Turusen mukaan ulkoistaminen ei ole lisääntynyt.

Mitäpä jos ulkoistaisit nämä? Kyselylomakkeiden jakaminen haastateltaville. Haastatteluaineiston litterointi nauhalta. Valmiin aineiston haku tietokannoista. Perusmittausten valmistelu ja suorittaminen. Abstraktin kääntäminen vieraalle kielelle. Oikoluku.

”Joskus enemmän, joskus vähemmän. Jos joku keksii, niin muut voivat ottaa mallia. Puhuisin ulkoistamisen sijaan avun pyytämisestä ja avustamisesta.” ”Ehkä olemme päässeet yli vaiheesta, jossa korostetaan työläyttä”, pohtii Komppula. ”Kun itse kirjoitin gradua, ei ollut mitään internetiä eikä tietokoneita. Joitakin artikkeleita joutui hakemaan Helsingistä junalla, jos kotikirjastosta ei löytynyt”, Komppula muistelee.

Kainalo | Vinkit ja tipsit

Professoreiden viime hetken vinkit graduntekijälle Markkinoinnin professori Raija Komppula vastaa puhelimeen oman tutkimustyön keskeltä, joten häneltä irtoaa tuoreita tipsejä. ”Itse yritän juuri muistella, mitä olen kaksi kuukautta sitten lukenut. Joutuu saman työn tekemään kahteen kertaan, jos tutkimukselle ei varaa yhtäjaksoista aikaa. Varaa tietty aika ja tee työtä päätoimisesti.

Gradu on iso työ, mutta sen tekemisestä ei pidä tehdä liian isoa asiaa itselleen. Keep it simple!”, vinkkaa markkinoinnin professori Komppula. ”Älä jätä aineistoa pöytälaatikkoon pyörimään. Aloita kirjoitusprosessi hyvissä ajoin. Mitä nopeammin homman saa pyörimään, sen tehokkaammin gradu valmistuu”, kannustaa vesiekologian

professori Raine Kortet. ”Itseä innostava aihe tuo lisäenergiaa. Gradussa harjoitellaan tutkimustyön lisäksi kriittisen palautteen ottamista ja tiimityötaitoja. Se on turvallinen oppimisprojekti, jossa on tilaa ja mahdollisuus myös erehtyä, koska pätevät ohjaajat ovat koko tukena”, rohkaisee hoitotyön professori Arja Häggman-Laitila. Uljas 1 | 23. 1. 2015

Näkökulma ”Valtiot voisivat toimia yhdessä sen sijaan, että kilpailisivat resursseista.

Kapitalismin luova tuho

Luova tuho on ajateltu kapitalismia uudistavaksi asiaksi, mutta nyt sen uhriksi näyttää joutuvan itse kapitalismi. Kilpailemisesta on siirryttävä yhdessä tekemiseen. – Tähti Oksanen ja Pasi Huttunen, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

aailmaa kurittavat taloudelliset ja ekologiset kriisit ovat viemässä kapitalismia umpikujaan. Maailman tai ihmisen loppua se ei silti tarkoita. Yhdessä toimimalla tuhoisa romahdus voidaan välttää. Näin ennustavat samat akateemikot, Immanuel Wallerstein ja Randall Collins, jotka aikoinaan ennustivat onnistuneesti Neuvostoliiton romahtamisen. Näkemyksensä he tuovat esiin tuoreessa, kolmen muun sosiologin kanssa kirjoittamassaan hiljattain suomennetussa teoksessa Onko kapitalismilla tulevaisuutta? Toimittaja-kirjailija Naomi Klein on päätynyt tuoreessa kirjassaan This Changes Everything samaan johtopäätökseen: kapitalismista on päästävä, jotta ilmastonmuutos voidaan ratkaista. Aiemmin Klein on ruotinut tuhon ja kriisien aiheuttamiseen perustuvaa kapitalismin toimintalogiikkaa teoksessaan Tuhokapitalismin nousu. Nyt hän kääntää talouseliitin parissa suositun luovan tuhon ajatuksen koko kapitalistista järjestelmää vastaan ja liputtaa eräänlaisen antikapitalistisen luovan tuhon puolesta. Teoksessaan hän keskittyy erityisesti öljyyn ja muihin uusiutumattomiin energianlähteisiin nojaavan fossilikapitalismin piiskaamiseen. Kleinin mukaan kapitalismin logiikka pakottaa ihmiset uhrauksiin, joissa sosiaaliturvasta on tingittävä talouskasvun lisäämiseksi. Kansainvälisten yritysten toimintaa tuetaan ja helpotetaan pääomaa houkuttelevilla laeilla ja sopimuksilla. Puhutaan pakosta tehdä kipeitä päätöksiä, kestävyysvajeista ja kilpailukyvystä. Erityisen suurena uhkana Klein pitää USA:n ja EU:n välille parhaillaan neuvoteltavaa vapaakauppasopimusta. Aseiden tuotanto kiihtyy huonompia aikoja odotellessa. Nato-keskustelu kiihtyy meilläkin ja puolustusvoimille vaadi-

Uljas 1 | 23. 1. 2015

taan enemmän rahaa. Turvattomuuden kasvu lisää geopoliittisia jännitteitä ja sodan uhkaa, josta Ukrainan kriisi on konkreettinen esimerkki. Kaiken päällä roikkuu synkkänä ilmastonmuutos. Onko tästä enää ulospääsyä? On, väittää Klein, jos toimitaan nopeasti. Kleinin pääteesi on, että fossiilikapitalismin torjuminen ei ole vain ilmastotoimintaa, vaan myös hyvinvoivien ja uutta luovien yhdyskuntien rakentamista, jossa työ on arvokasta ja joissa ihmiset voivat vaikuttaa oikeasti. Klein lataa odotuksia uudenlaiseen aktivismiin, jossa esimerkiksi monet kylät ja yhteisöt rakentavat blokkeja estääkseen kaasuputken tai kaivoksen rakentamisen, ja parantavat samanaikaisesti energia- ja ruokaomavaraisuuttaan voidakseen sanoa ei teollisuushankkeille. Liikkeet ovat saaneet aikaan esimerkiksi kansallisia kieltoja liuskekaasulle. ”Poliittisten johtajiemme kyvyttömyys edes yrittää tarjota meille turvatumpaa tulevaisuutta kertoo käsittämättömät mittasuhteet saaneesta legitimiteettikriisistä.” Kleinin mukaan kriisit ovat mahdollisuus, sillä ihmisten usko kapitalismiin horjuu voimakkaasti. Klein ehdottaa korkeita ilmastoveroja yrityksille, veroparatiiseihin puuttumista, työajan lyhentämistä, energiantuotannon demokratisointia sekä fossiiliyhtiöiden julkisen mandaatin alasajoa. Itse asiassa hän hahmottelee globaalia ja ekologisempaa variaatiota pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta. Silloin valtiot voisivat hänen mukaansa toimia yhdessä sen sijaan, että kilpailisivat resursseista. Kleinin mukaan kapitalismi hidastaa puhtaiden teknologioiden käyttöönottoa vaikka yritykset panostavatkin viherpuheeseen. Jatkuva kasvupakko vaatii enemmän ja enemmän energiaa. Öljyyhtiöt tunkeutuvat lähemmäs asutusta ja haavoittuvammille seuduille, kuten Pohjoisille jäisille merialueille. Ne kehittävät teknologioita, joilla viimeisetkin öljynrippeet voidaan pusertaa ilmakehään. Öljyhiekkaan sijoittavat yhtiöt

ovat luvanneet viisinkertaiset päästöt verrattuna siihen, mitä ilmakehä kestää. Klein toteaa, että vihreä teknologia ei pelasta, jos hiilen ja öljyn ylös kaivamista ja pumppaamista ei lopeteta. Pian jokaisen takapihalta öljyvuoto ja puhtaalle vedelle voidaan heittää hyvästit. Niin sosiologiviisikon kuin Kleininkin mielestä kapitalismi kohtaa vääjäämättömän loppunsa joko hallitussa siirtymässä tai yhdessä tuhoisassa rysäyksessä. ”Jos kapitalismin ongelmiin ja kriiseihin vastataan kapitalismin logiikalla, seuraa brutaali sosiaalinen romahdus”, Klein sanoo. Historian syklejä tarkastelevan Wallersteinin mukaan parinkymmenen vuoden päästä on edessä perusteellinen muutos. Collins tulee samaan johtopäätökseen eri reittiä. Työn loppuminen teknologisen kehityksen vuoksi tuhoaa taloudelta kyvyn kasvaa ja yhteiskunnan vakaus alkaa horjua. Kapitalismin romahdus itsessään ei tekisi maailmasta parempaa paikkaa. Kysymys on siitä, millainen korvaava järjestelmä nousee. Kuinka demokraattinen, yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeuksia kunnioittava ja ympäristöongelmiin tehokkaasti puuttuva se on? Nouseviksi mahdeiksi ajatellaan usein Brasilia, Venäjä, Kiina, Intia ja Etelä-Afrikka, mutta millään näistä ei ole tarjota kovin houkuttelevan tuntuista vaihtoehtoa. Useimmat näistä ovat tiukan kurin ja rajatun demokratian maita siinä, missä länsimaissa sentään vielä jaksetaan pitää yllä performanssia kansanvallasta. Wallersteinin mukaan globaali eliitti heiluu tällä hetkellä kahden vaiheilla kovempien otteiden, kuten valvonnan lisääminen ja viranomaisten valtuuksien lisääminen tai ”pehmeän kapitalismin” välillä. Pehmeämmällä kapitalismilla hän tarkoittaa lisääntyvää sääntelyä, tulonjakoa ja ympäristöongelmiin puuttumista. ”Kapitalismin poliittisen talouden umpikuja vie meidät historialliseen risteyskohtaan, jossa se, mitä on kauan pidetty utopistisena, voi sittenkin saada teknisesti toteuttamiskelpoiset

Kainalo | Arkunnaulaajat

Vai joko se kapitalismi kuoli? Kapitalismin arkun naulaajia on syventyvän kriisin myötä putkahdellut esiin paljon. Kreikkalainen taloustieteilijä Yanis Varoufakis toteaa, että itse asiassa elämme jo nyt kapitalismin jälkeisessä maailmanjärjestyksessä. Hän kutsuu sitä nimellä pankrotia. Rajusti yksinkertaistaen: sosialismin romahdettua 90-luvun alussa kapitalistinen järjestelmä sai koettaa onneaan ja romahti 2008. Siirryttiin konkurssisanan mukaan nimettyyn malliin; pankrotiaan, jossa järjettömän suuriksi paisuneet ja monimutkaisesti verkostoituneet parikymmentä maailmantaloutta hallitsevaa rahoituslaitosta voivat ottaa juuri niin suuria ja järjettömiä riskejä kuin tahtovat, koska valtioilla ei ole varaa päästää niitä kaatumaan. Varoufakiskin peräänkuuluttaa globaalia taloudellista yhteistyötä nyt, kun Yhdysvaltain hegemonia on hänenkin mukaansa romahtamassa. LÄHDE: Yanis Varoufakis: Maailmantalouden Minotauros. Vastapaino 2014

perustukset uudenlaisessa poliittisessa taloudessa. Se voi vielä auttaa meitä selviytymään paremmin planeettamme biosfääriin kohdistuvasta uhkasta”, sosiologiviisikko toteaa. Kapitalismin loppu ei ole välttämättä kenenkään voitto tai tappio. Se on muutos, jonka seuraukset riippuvat nyt tehtävistä valinnoista. LÄHTEET: Immanuel Wallerstein, Randall Collins, Michael Mann, Georgi Derluguian & Craig Calhoun: Onko kapitalismilla tulevaisuutta? Gaudeamus & Vastapaino 2014 Naomi Klein: This Changes Everything: Capitalism vs. The Climate. Simon & Schuster 2014

Uljas 1 | 23. 1. 2015

Kulttuuri

TEATTERI

Post Mortem ensi-iltaan Savonlinnassa

RAP

Kaksi kaupunkia, Kaks Marjaa, yksi levy Marjamaan veljesten räpduo Kaks Marjaa julkaisee debyyttilevynsä Erilailla samanlaiset helmikuun aikana. Idean ja valmiin levyn väliin mahtuu useampi vuosi, kasoittain töitä ja onnekkaita sattumuksia. – Turkka Tuovinen, teksti & kuva

Räppäreistä Mr. Jones (Joona Marjamaa) ja Rontti (Miikka Marjamaa) koostuva Kaks Marjaa on räpskeneen vihkiytyneille tuttu jo Kuopion keikkalavoilta, mutta kaksikon ensimmäinen levy on nyt miksaamista vaille valmis. Kappaleet ja riimit ovat syntyneet omista kynistä ja eletystä elämästä. ”Biisit lähtee syntymään kun nakellaan ideoita toisillemme. Tunnistetaan jokin aihe sieltä omasta elämästä, josta on sanottavaa. Eihän sitä muusta kuin omasta elämänkokemuksesta pysty räppäämään”, Mr. Jones hehkuttaa. Veljekset katsovatkin elämää varsin eri tilanteista. Mr. Jones vaikuttaa Kuopion kampuksella biolääketieteessä ja Rontti ui Joensuun UG-piireissä. Erilaisuus näkyy vahvasti myös levyllä ja riimeissä. ”Kumpikin kirjoittaa sellaiset riimit, että pystyy ne allekirjoittamaan ja sitä kautta tulee ne omat kokemukset ja näkemykset ilmi. Sama totuus eri perspektiiveistä. Itse haluan herätellä tuota yliopistomaailmaa miettimään syntyjä syviä”, Mr. Jones innostuu. Kysyttäessä inspiraatioita räp-uralle pojille tulee ensimmäisenä mieleen Avaimen Punainen tiili. Samankaltaista tiedostavaa räppiä he pyrkivät itsekin tekemään, vaikka saarnaamista ei ole haluttu nostaa itseisarvoksi. ”Meillä on tunnuslauseena ollut tietoisuuden vallankumous. Kannustetaan

ajattelemaan asioita monipuolisemmin ja muistamaan ihmisen olevan kuitenkin tärkein. Todellinen hyvinvointi tulee yhteenkuuluvuudesta ja ihmisten kanssa tekemisestä, ei rahasta ”, Rontti muistuttaa. ”Emme kuitenkaan halua itseämme rajoittaa ja jos tulee kirjoitettua kevyempi hauskanpitokappale, niin sitten tehdään sellainen”, Mr. Jones komppaa. Veljeksistä huokuu usko omaan tekemiseen ja Mr. Jones ottikin välivuoden panostaakseen levyprojektiin. ”Kesällä huomasin, ettei tässä elämässä ole mihinkään niin kova kiire ja päätin ottaa omaa aikaa. Kuitenkin tämä musiikki on meille molemmille intohimo. Ja kyllä musiikin tekeminen ihan työstä käy. Nyt tällä levyllä on paljon tehty yhteistyötä toisaalta poikavuosien kavereiden kuten Haamun kanssa, mutta myös tutustuttu uusiin ihmisiin.” Levyn julkaisun lisäksi olisi tarkoitus tehdä myös musiikkivideo tulevalle singlelle Riittämättömyys. Videoprojektin syntytarina on hyvää mainosta veljesten elämänasenteelle, että kaikki minkä pitää tapahtua, tapahtuu. ”Oltiin Puikkarissa lämppäämässä Jujua ja siellä puhuttiin jos jotain yhteistyöhommia tehtäisiin. No se ei sitten lopulta tapahtunut, mutta sieltä saatiin kontakti ja ollaan tekemässä videota Jujun veljen kanssa”, Mr. Jones selventää.

URHEILU

Curlingliiga kutsuu opiskelijat jäälle Joensuun Curling ry järjestää helmikuusta alkaen ensimmäistä kertaa korkeakouluopiskelijoille ja henkilökunnalle suunnatun Rock the Ice –korkeakoululiigan. Liigaan toivotaan osallistujia, joille curling ei ole entuudestaan tuttu laji. –Mira Heiskanen, teksti & kuva Ajatus korkeakoululiigan perustamisesta lähti lajiesittelijä Leonid Yakovlevilta. ”Kaveriporukassa ollaan käyty pelaamassa paikallista sarjaa ja koko sen ajan oli pientä toivoa myös yliopistosarjasta. Yliopisto-opiskelijana ja samalla myös Joensuun curlingin lajiesittelijänä päätin viedä tätä asiaa eteenpäin”, pohtii Yakovlev liigan perustamisen syitä. Matalankynnyksen liikuntaa tarjoava liiga toivoo osallistujiksi henkilöitä, joilla ei ole lainkaan aiempaa curlingkokemusta. ”Seura tulee järjestämään treenejä, joissa käydään läpi heitto- ja liukutekniikkaa. Ketään ei heitetä jäälle kylmiltään”,

kertoo Yakovlev. ”Jokaiselle joukkueelle taataan vähintään 4 peliä. Varusteet tulevat seuran puolesta”, lupaa Yakovlev. Yakovlevin mukaan ainutkertaiseen tilaisuuteen kannattaa tarttua. ”Joensuu on siunattu sillä, että kaupungissa on hyvä halli keskeisellä paikalla. Täällä on ainutlaatuiset olosuhteet, jotka kannattaa minun mielestäni hyödyntää”, rohkaisee Yakovlev. Joukkueet voivat ilmoittautua liigaan tammikuun ajan. Lisätietoja ilmoittautumisesta ja säännöistä voi lukea Curling ry:n kotisivuilta osoitteesta www.joensuuncurling.fi.

Ortodoksisen teologian opiskelija Leonid Yakovlev viritti yliopistoliigan curling-liigan.

Maamme nuorin ylioppilasteatteri Kansankynttilä viimeistelee Savonlinnassa lyhyen historiansa toista näytelmää. Post Mortem –näytelmän käsikirjoitus on teatterin omasta kynästä, ja se saa ensi-iltansa helmikuun alussa. – Heidi Hänninen, teksti & Emma Auramo, kuva

Savonlinnan ylioppilasteatteri Kansankynttilä viimeistelee uutta Post Mortem -näytelmäänsä. Näytelmän ohjaaja Janne Grönstrand kuvailee teosta synkäksi ja salaperäiseksi. Näytelmä käsittelee haastavia aiheita, kuten väkivaltaa. Fiktiivisen tarinan miljöö on Savonlinna, jonka kampuksen kohtaloa näytelmä pohtii. Kampuksen yllä leijuu lakkauttamisuhka. Vaikka esimerkki on kärjistetty, ohjaaja uskoo, että asia kannattaa nostaa pöydälle vaikenemisen sijaan. Näytelmä tarjoaa katsojalle tunneskaalan ilosta nauruun ja surusta vihaan. Grönstrand aloitti viime keväänä vuonna 2010 perustetun

ylioppilasteatteri Kansankynttilän johdossa vetovastuun siirtyessä Matleena Mäki-Petäjältä. Teatteri on vienyt Grönstrandin pois omilta osaamisalueiltaan, mutta ympäröivät ihmiset ovat olleet kannustavia. ”Se on hieno tunne, kun voi

Janne Grönstrandille kokoillan näytelmäteoksen ohjaus Kansankynttilöille on mieluinen haaste.

irrottautua arjesta. ”Ei ole juuri väliä, kuinka huono päivä on alla kun teatteritreeneihin menee, joka kerta treenien jälkeen olo on hyvä. Se on kuin jonkinlaista terapiaa”, Grönstrand kertoo. Grönstrandin mielestä hienointa ylioppilasteatterissa on voimakas yhteisöllisyyden tunne ja yhteinen tekeminen. Grönstrand toivottaa kaikenlaiset ihmiset tervetulleeksi mukaan ylioppilasteatterin toimintaan. ”Aikaisempaa lavakokemusta ei tarvita, tärkeintä on kiinnostus. Mahdollisuuksien kirjo teatterissa on laaja. Osa tekee lavastusta, osa musiikkia ja osa näyttelee. Näytelmän käsikirjoituskin on teatterimme kolmen jäsenen omaa käsialaa”, Grönstrand kertoo. Post Mortemin ovat käsikirjoittaneet Aapo Alitupa, Ilari Lempiäinen ja Riikka Varonen. Lähes parikymmenpäisessä näyttelijäkatraassa nähdään muun muassa Inka Valima, Pekka Lammi, Tytti Hyyryläinen ja Raisa Savolainen. Post Mortem -näytelmän ensi-ilta tiistaina

kokeilla itsensä toteuttamista näin turvallisessa ympäristössä ja lahjakkaiden ihmisten ympäröimänä”, Grönstrand kuvailee. Teatterissa Gröndstrand kokee voivansa olla joku aivan muu ja

Turinateatteri tekee tammikuun lopussa tarinastasi teatteria Satamankulmalla. Esityksessä yleisö antaa tarinan, josta ryhmä dramatisoi esityksen improvisaation ja liike-ilmaisun keinoin. Tarinatuokioon voi osallistua katsojana, tai tarinan tuojana. ”Ryhmä luo yleisön tarinoista ja tunnetiloista draamallisia kokonaisuuksia, joissa tärkeintä on saada tarinan kertojan oma ääni ja tunteet kuuluville”, ryhmä kertoo työtavasta. Turinateatterin tarinatuokio on 31. tammikuuta kello 17.00 Satamankulmassa Kuopiossa. Pääsymaksu on vapaaehtoinen.

Kuolemaa Barressa Joensuun hevikerho Susiraja Metal Club tykittää korvat täyteen raskasta musiikkia kolmen bändin voimin toteutettavassa live-illassa La Barressa 24. tammikuuta. Lavalla paahtavat joensuulainen deathin, doomin ja punkin syövereistä ammentava Cult of Endtime, helsinkiläinen vanhan liiton thrash-pumppu Ceaseless Torment sekä pohjoiskarjalainen melodista death metallia soittava tulokas Lamentarium. Iltaan voi valmistautua lukemalla Ceaseless Tormentin zine-perinteitä kunnioittavan haastattelun SMC:n blogista: susirajametalclub.blogspot. com.

Aino-salissa. Lisätietoa: yoteatterikansankynttila.blogspot. com/

Humu-vuosi alkaa afrobeatilla Humu-Klubi surffaa vuoteen 2015 afrikkalaisilla rytmeillä. Ystävänpäivänä 14.helmikuuta järjestettävällä klubilla Pannuhuoneen lavan valtaa afrobeat ja funk -yhtye Buddha Surfers. Hurmoksellisista live-vedoista tunnetun tamperelaisen Buddha Surfersin musiikki koostuu pääasiassa afrobeatista ja funkista, mutta musiikissa kuuluu myös jazz ja reggae. Muutamaa instrumentaalia lukuun ottamatta kappaleet esitetään wolofin, djoolan ja mandinkan kielellä. Kokeneista muusikoista koostuvan Buddha Surfersin keulakuva, senegalilaistaustainen laulaja-perkussionisti Ismaila Sane, tunnetaan esimerkiksi legendaarisesta Piirpauke-yhtyeestä. Soitto alkaa kello 22. Liput 5 euroa.

Mies ja Nainen tanssivat Tanssijan isovanhempien kirjeenvaihto antoi sysäyksen sukupuolta tutkivalle tanssiteokselle. – Pasi Huttunen, teksti & Petra Tiihonen, kuva jälkeen”, Iles kuvailee. Kantaesityksensä teos sai syksyllä 2014 Helsingissä, mutta ajatus siitä syntyi jo vuonna 2010. ”Meillä on pitkä yhteinen tausta esiintyjinä ja totesimme heti aluksi että haluamme tehdä teoksen äänen ja musiikin lavalta käsin livenä ilman ulkopuolisia muusikoita, taustanauhoja tai enempiä instrumentteja”, Juntunen kertoo. Teoksen nimi vaikuttaa provosoivalta. Pöytään lyödään tiukka jako kahteen sukupuoleen. Juntunen ja Iles toteavat, että teos ei ota selkeää kantaa sukupuolten välisiin eroihin. ”Kiinnostavaa on, että katsoja kiinnittää niin voimakkaasti huomiota sukupuolisuuteen; yllätyimme itsekin kuinka otsikkomme Mies ja Nainen antoi niin monille odotuksen että meillä on sukupuoleen liittyvä väittämä. Väitteen sijaan haluamme tarjota katsojalle mahdol-

Tarinasi teatteriksi

3. helmikuuta Savonlinnan kampuksen

TANSSI

Tanssiteatteri Minimi aloittaa keväänsä sukeltamalla perusasioihin. Tanssiteos Mies ja Nainen saa Kuopion ensi-iltansa 30. tammikuuta. Esityksen tekijät, helsinkiläisen Tanssiteatteri Tsuumin tuoreet taiteelliset johtajat tanssija-koreografi Reetta-Kaisa Iles ja tanssija-muusikko Tuomas Juntunen kuvailevat teosta äänellis-liikkeelliseksi ilmaisukuvaelmaksi kahdesta ihmisestä, yrityksistä ymmärtää toista ja tarpeesta rakentaa jotain yhteistä. Alkusysäyksensä teos sai Ilesin isovanhempien sota-aikaisesta kirjeenvaihdosta. ”En muista isovanhempiani lainkaan. Kirjeet sykähdyttivät siis henkilökohtaisella tasolla syvästi, pääsin niiden kautta tutustumaan ja kurkistamaan heidän elämäänsä. Kirjeet ovat hyvin klassisia rakkauskirjeitä, mutta avaavat myös aikaa ja elämää ennen sotaa, sen aikana ja

Poimintoja

Tekramütischin herkut

”Onko niin, että katsoja ei näe kahta ihmistä vaan kaksi sukupuolta”, Reetta-Kaisa Iles ja Tuomas Juntunen pohtivat.

lisuuden peilata näyttämöllä olevaa miestä ja naista omien kokemustensa pohjalta.” Mies ja Nainen –esitysten yhteydessä järjestetään teemaan liittyvä musiikkiesitys ja keskustelutilaisuus, joiden vetämisestä vastaa Uljaan päätoimittaja ja muusikko Jarkko Kumpulainen. Esitys ja yleisötilaisuus kestävät yhteensä noin tunnin.

Muusikkokonkareiden Toppo Koposen ja Jukka Hyrkkään duo koki tiistaina ensiesiintymisensä Lulu – klubilla Sointulassa. Koponen sai yleisön hymähtämään sanomalla Tekramütischin ensimmäisen keikan jännittävän. Tekramütisch tulkitsi muun muassa omien sanojensa mukaan tarkoituksella ärsyttäväksi tehdyn Hölynpölyä ja sekakäytöstä kertovat kappaleen Herkut ja myrkyt. Yleisö janosi Tekramütischiä niin, että illan aikana kuultiin kaikkien levytettyjen kappaleiden lisäksi myös useita ennen kuulumattomia. Meri Parkkinen, teksti & kuva

Uljas 1 | 23. 1. 2015

PARASTA 2014

Arviot

Uljaan toimituksen väki listasi kulttuurivuoden 2014 parhaat asiat kampuskaupungeissa ja vähän muuallakin.

Rautaisesti esitettyjä Ac/Dc-covereita muutamalla omalla iskusävelmällä ryyditettynä. Pääsin yhteiskuvaan legendaarisen rytmiryhmän, eli Teijojen Twist Twist Erkinharju ja Tsöötz Kettula kanssa. Ainoa miinus oli vähäinen yleisömäärä, mutta saman samassa paikassa sai viime viikonloppuna kokea keikalla ollut Waltarin Kärtsy.

Parasta kulttuuria on vuosittainen ANTI-festivaali. Parhaan siitä tekee sen avoimuus, tavallisten ihmisten keskuuteen jalkautuminen sekä tietysti ilmaisuus. On uskomattoman hienoa, että Kuopio on saanut tällaisen tajuntaa räjäyttävän, silmiä avaavan ja ennakkoluuloja musertavan tapahtuman omakseen. Anti-festivaali 2015 järjestetään yllättävässä yhteistyössä Kuopio Maratonin kanssa.

Pekka Mäkinen

ANTI-festivaali

Vallankumouksessa kerrotaan tarinaa tolstoilaisen kristillisen anarkismin nimissä vuonna 1917 tehdystä nykyisen Helsingin tuomiokirkon valtauksesta. Kumouksen keskiöstä löytyi Savon murre. – Jouni Tossavainen, teksti

Meri Parkkinen Kriitikon mukaan Joensuun kaupunginteatterin Working Class Hero heittää kiinnostavan haasteen perinteisemmälle tavalle tehdä teatteria. ”Working Class Hero on hieno kokemus”, kuuluu loppukaneetti.

tuOKio-klubikiertue OK-opintokeskuksen kokoama tuOKio-klubikiertue toi yhteen lempeä-äänisen Ville Leinosen ja roisin jazzihmeen Mopon. Tätä mainiota kokoonpanoa saatiin ihailla Joensuun Taitokorttelissa syyskuussa. Varta vasten kiertueelle kirjoitetut kappaleet sekoittivat menevää poppia, mopomaisen rouheita saksofoni- ja kontrabassoriffejä, sekoja rumpusooloja ja jopa ihan perinteistä valssia. Mitä sitä nyt muuta tarvitsee?

Anni Ylönen

Tinder Parasta vuonna 2014 on ollut deittisovellus Tinder. Se yhdistää ihmiset nopeasti ja missä vain. Etsimäänsä seuraa on helppo löytää ja ystävien kanssa on hauskaa ”tindata”, eli leikkiä/pelata sovelluksella. Sovellus ei rajaa käyttäjäryhmäänsä vaan on sopiva kaikille.

Tähti Oksanen

Pasi Huttunen

Ei death metal -ryhmä Arch Enemy (SWE) niin järisyttävän hyvä ole, mutta joskus osaset huikean elämyksen tuottamiseksi loksahtavat kohdalleen. Kerubin sali oli bändille juuri sopivan kokoinen. Uudella laulajalla Alissa Ei Arch Enemyn keikalla Kerubissa malttanut juuriWhite-Gluzilla oli hyvällä kaan kuvata. Mutta jotain jäi kortillekin. Enemmän tavalla tarve näyttää. Ja hen- mieleen. kisiä kahleita rikki huutava metalli koukuttaa helposti.

Pannuhuone, Pekan pub ja Kaivuri pub Elävä musiikki on aina löytävä väylänsä. Kuopion menetettyä joku vuosi takaperin monimuotoisen musiikin K-Klubin, on tilanne tasaantunut hiljalleen. Keskustan Pannuhuone on muusikaalisen henkilökuntansa eli pannunpoikien vedossa luonut tilasta elävää musiikkia arvostavien ihmisten paikan. Kotiinsa Pannuhuoneelle ovat löytäneet Grammofon- ja Humu-klubit. Inkilänmäen Pekan pub ja Kelloniemen Kaivuri pubi ovat niin ikään tarjonneet avarakatseisesti tilansa kaiken lajin musiikille.

Antti Pahkamäki

Ira Luoto

Arch Enemy Kerubissa 17. syyskuuta

Pannuhuoneen musiikkiystävällisyys

juontaa työtekijöiden muusikkoudesta. Roope Hakkarainen kipparoi muun muassa Jonas and I orkesteria. Jarkko Kumpulainen

Pasi Huttunen

Joen Yö

Lasten parturissa -teos

ANTI:ssa käynti on muodostunut opiskeluaikana jo tavaksi ja tänä vuonna festivaali tuli todella iholle. Tukka lähti taiteen vuoksi ja kyllä niitä jäljelle jääneitä tupsuja pari päivää jaksoi katsella. Alakoululaisten parturissa oli jopa pelottavan paljon ”meikä hoitaa” -asennetta, eivätkä pojat jääneet miettimään mitä tehdään kun luvan sai tehdä mitä haluaa. Turkka Tuovinen

Kulttuurin ja taiteen täyteinen päivä tarjosi aamusta yöhön asti nähtävää, kuultavaa ja koettavaa kaikenikäisille kulttuurinystäville - ihan ilmaiseksi! Tapahtumia oli keskustan alueella jopa niin paljon, ettei tämä kulttuurin perässä juokseva opiskelija ehtinyt aivan kaikkialle, minne olisi halunnut. Onneksi ehdin näkemään tapahtuman huipentaneen, akrobatiaa ja tanssia sisältäneen, UNImonitaideteoksen. Mira Heiskanen

Uljas 1 | 23. 1. 2015

KOM-teatterin viimeinen Vallankumous nähtiin 17. tammikuuta 2015. Näytelmä kertoo vähemmän tunnetun tarinan, jossa tolstoilaisen kristityn anarkistin ja juristin Jean Boldtin sekä helsinkiläisen muotiliikkeen pitäjän Josefina Huttusen johdolla joukko valtaa 18 tunniksi Helsingin tuomikirkon Kun punikki avautui savoksi, helsinkiläinen kirjailija Juha Siltanen teki kumouksen heti näytelmänsä alussa. Eikä savolaisuus jäänyt Vallankumouksessa pelkäksi vitsiksi, vaan se oli oleellinen osa sitä surkeaa kohtaloa, joka punaisia odotti esimerkiksi Varkaudessa keväällä 1918. Kumouksen kyytiin täydellä innolla heittäytyvää pieksämäkeläistä työläistä näytteli nuori helsinkiläinen lahjakkuus Juhani Holopainen. Savo ei taipunut kuin soverikkovitas Holopaisen suussa, mutta tulkinnan tuli poltti. Jos Viiskulman nero Siltanen yllätti minut, niin ihmeissään oli osa yleisöstäkin. Mitä murretta

Hieno teatteriesitys on elämys, joka pitää varpaillaan, viihdyttää ja mietityttää vielä päiviä katsomisen jälkeen. Working Class Hero on tämän päivän teatteria. Hyvä esitys houkuttelee katsomoon uudelleen ja kestää tarkastelun useamminkin kuin kerran.

Pertti Pulkkanen

Terveisiä perseestä

KOM-teatterin savolainen vallankumous

Joensuun kaupunginteatterin Working Class Hero

Dog Days Revolutionin keikka Amarillossa heinäkuussa

Kolumni | CAPS LOCK

näytelmässä puhutaan, kyseli väliajalla suomalaisruotsalainen seurue. Yhtä ymmällään olivat ilmeisesti olleet myös eteläsuomalaiset kriitikot, koska savo ei tullut vastaan lukemissani arvosteluissa. Savolaisuus ei nimittäin jäänyt vain Holopaisen varaan, vaan näytelmän toisen päähenkilön Josefina Huttusen (1865‒1957) puhe sai mausteensa itämurteista; Korkeavuorenkadulla muotiliikettä pitänyt ”sisar” Josefina oli kotoisin Liperistä. Sitä paitsi mielleyhtymä iisalmelaiseen Miina Äkkijyrkkään ei voinut olla tulematta mieleen Pirkko Hämäläisen näyttelemän ”sisaren” saarnan päästessä huippuunsa Helsingin suurkirkossa. Niin Holopainen kuin Huttunen olivat näitä meidän herramme muurahaisia, jotka vuoden 1917 suurkirkon valtaukseen tielle johdatti älykköjuristi Jean Boldt (1865‒1920). Leo Tolstoin kristillistä kommunismia nautittiin 18 tuntia kirkossa, ja teorian velkaa

maksettiin loppu elämä. Tosin se oli Boldinkin kohdalla lyhyt verrattuna vaikkapa Neuvostoliittoon. Hyvän yrityksen vastavoimaksi tarvittiin paha poliisipäällikkö, ilmiantajaksi naapurin akka ja kuulustelijaksi psykologi, Jean Sibeliuksen juoppo veli. Vaikka vastavoimat olivat yhtä ankarat kuin kevään 1918 lopputulos oli selvä, Siltanen sekoitti hyvät ja huonot uutiset niin, että valmista vastausta ei annettu. Savolainen vallankumous oli valmis ”sisar” Äkkijyrkän laittaessa puolet yleisöstä laulamaan Suvivirttä toisen puolen hoilatessa samanaikaisesti Kansainvälistä. Jäljelle jäi ehkä unelma siitä, että jotain tarttis tehrä. Vilma Melasniemen aloittaessa Jäähyväiset aseille venäjäksi en voinut kuin kyynel silmäkulmassa miettiä, miten äidit Venäjällä jälleen kiristelevät hampaitaan haudatessaan Ukrainassa tapettuja poikiaan.

Riemukasta norminpurkua Ruotsista Ruotsalaiset sarjakuvataiteilijat antavat kyytiä oletuksille antologiassa Suffragettien city. Sen ovat suomentaneet sujuvasti ja osuvasti Viljami Jauhiainen ja Minna Hjort. Teos osoittaa, että kyllä feministitkin nauraa osaavat, ja revitellä. Tällaista sarjakuvaa pitäisi saada useammin. Kun queeraktivistit ja feministit tarttuvat kynään, harva normi jää kumoamatta. Vastaiskun saavat nenilleen mm. trans- ja homofoobikot, oikeistopopulistit, rasistit, kehopoliisit ja perusheterot parisuhdeoletuksetkin. Näistä monet ovat yhteiskunnan rakenteisiin piilotettuja normeja ja väkivallan välineitä, joita tehdään näkyväksi vain harvoin. Sarjakuva toimii niiden esiinnostajana erinomaisesti. Liv Strömquist näyttää teoksen kenties nerokkaimmassa sarjakuvassa, kuinka rakkausavioliitto on uskonnon kaltainen kultti ja seksuaalinen yksinoikeus kahden ihmisen välillä historian(kin) valossa lähinnä outoa. Hän osuu tarkasti

länsimaisen nyky-yhteiskunnan absurdiin ytimeen ja pakottaa lukijan nauramaan ääneen. Parisuhde ei ole ainoa eikä kaikille edes tavoiteltava tapa elää. Karolina Bång esittelee suhdekäsityksiä, jotka poikkeavat parisuhdenormista: esimerkiksi avoimia suhteita, polysuhteita ja suhdeanarkiaa. Toisessa stripissään hän näyttää, mitä ovat kuukautiset ilman sitä mainosten sinistä nestettä. Karin Casimir Lindholm tuulettaa kehonormeja ja nauraa räkäisesti ”kynätestille”, jolla on tarkoitus testata, ovatko rinnat ”oikeanlaiset”. Jos kynä putoaa rintojen alta, on liian pienet, jos ei näy, riipputissit. Hän päättää sarjakuvansa toteamukseen: ”Meillä on kyniltä paljon opittavaa.” Edellä mainittujen lisäksi teokseen ovat piirtäneet Lisa Ewald, Sara Granér, Sara Hansson ja Nanna Johansson. Osa stripeistä jää kokonaisuudessa irrallisiksi ja ajatukset hieman keskeneräisiksi. Tekijöiden erilaiset tyylit täyden-

tävät kuitenkin enimmäkseen erinomaisesti toisiaan. Teos on teeskentelemätön, rosoinen ja rohkea. Se puhuu huumorin ja kuvan keinoin hankalista ja ehdottoman tärkeistä aiheista. Toivottavasti teoksen löytävät muutkin kuin ne, jotka googlaamatta tietävät, mikä suffragetti on.

-luvulla tytöt näyttivät pojilta, ja naisten esittämät musiikkikappaleet kertoivat vahvoista, itsenäisistä naisista jotka eivät antaneet miesten määritellä itseään. Oli Meredith Brooksin Bitch-kappale, missä nainen oli narttu, äiti, pyhimys ja rakastaja; kaikkea yhtä aikaa eikä miehiltä kyselty että ”miltä mun peppu näyttää näissä farkuissa”. Kunnioitusta vaati itselleen myös Anouk Nobody’s wife-rallilla, missä hän ilmoitti että hänestä ei ole vaimomateriaaliksi. Eikä 90-luvun musiikista voida puhua ilman Spice Girlsiä. Nämä tasa-arvon seireenit ilmoittivat ykskantaan, että naiset itse määrittävät naiseutensa, ja että ystävät tulevat ennen miehiä. Seksuaalisuus oli jotain mistä nainen nautti itsensä takia. Ysärityttö ei piitannut, mitä miehet hänestä ajattelevat. En olisi 90-luvun tyttönä kuvitellut, että nainen voi rakentaa kokonaisen uran takapuolensa varaan. Jen Selter tuli kuuluisaksi takapuolensa valokuvaamisen ansiosta ja jätti jopa koulunsa kesken keskittyäkseen belfie-otoksiin. Selterin perseellä on yli 4,3 miljoonaa seuraajaa Instagramissa, mikä on enemmän kuin Barack Obamalla. Missä kohtaa ajettiin ohi tasa-arvon risteyksestä? Tänä päivänä vahvat, itsenäiset naiset ovat muinainen jäänne. Naisetkin kuuntelevat artisteja, joiden koko ura perustuu perseen- tai siitä laulamisen varaan. 2000-luvun suurin artisti on Jennifer Lopezin takapuoli. J Lon Booty-kappaleen sanoma menee suoraan suomennettuna näin: Perse, perse, perse, mitä? Sulla on iso perse. On miehen syntymäpäivä, anna hänelle mitä mies haluaa. Please, Jennifer, persettäkö se mies muka lahjaksi haluaa? Osta mieluummin itsellesi viikon matka Cannesiin ja askartele lahjakortti miehellesi: Onneksi olkoon kulta, saat viikon omaa aikaa. Sitä se mies haluaa, eikä sitten arista kankkuakaan niin paljon. Entä Robin Thicke feat T.I & Pharrel Blurred lines-kappaleessaan? Annan sinulle jotain tarpeeksi isoa millä sitten revin perseesi kahtia. Mites muuten exäs? Eihän ollenkaan samalla tavalla läiskinyt sinua perseelle ja vedellyt hiuksistasi miten minä, eihän? Suomalaisissa yökerhoissa huomaa masokistiselta vaikuttavan ilmiön. Kun dj pyöräyttää käyntiin Blurred linesin, niin ravintolan naiset kirmaavat tanssilattialle samalla hihkuen että ”Apua tää on meidän tunnaribiisi, nyt on pakko mennä!” Samaan hengenvetoon taivastellaan, että apua kun ei saa ikinä rauhassa tanssia, heti on joku peräkammarin poika kiinni lantiossa. Tverkkaatte siideripäissänne perseraiskauksesta kertovan kappaleen tahtiin ja samaan aikaan ahdistutte siitä, kun teitä ei kunnioiteta tanssilattialla yksilöinä? Provokatiivista tanssiliikettä selitetään naisen vapaudella tehdä mitä huvittaa. Te ette tiedä naisen vapaudesta mitään, mutta Meredith Brooks ja Anouk kyllä tiesivät. Silloin naiset lauloivat että mitäs sitten vaikka ollaan narttuja. Ei kaivattu mitään sliipattua swinghipsteriä nimittelemään lutkaksi tai hot mamaksi. Mitä naisille on tapahtunut? Elämme kautta aikojen tasa-arvoisinta aikaa, mutta vapaaehtoisesti taannutamme itsemme aikaan, jolloin naisilla ei ollut muita oikeuksia kuin olla miesten seksiobjekti? Anna-Maria Tenhu

Hanna Savisaari

Uljas 1 | 23. 1. 2015

MUSIIKKI

TAITEILIJA

Callisto kiertää jälleen

Viihteen sekatyöläinen

Tammikuun lopussa odotetun levynsä julkaissut post-metal –yhtye Callisto kiertää Suomea alkuvuodesta. Kuopiossa yhtye nähdään Henry’s pubissa ja Joensuussa bändi esintyy osana Garagefest-karavaania. - Ida Käkelä, teksti & Juha Metso, kuva

Lestadiolaisäidin rooli on kaukana Iina Kuustosen tähän saakka eniten näkyvyyttä saaneista töistä. Rooli avautuikin Kuustosen mukaan kunnolla vasta kuvausten alkamisen jälkeen.

Suomen merkittävimpiin postmetal -yhtyeisiin lukeutuva Callisto on tullut jo teini-ikään. Bändi perustettiin vuonna 2001 Kokkolassa, tosin pian perustamisensa jälkeen se turkulaistui ja vaikuttaa sieltä käsin edelleen. 30. tammikuuta julkaistaan yhtyeen neljäs studioalbumi, Secret Youth. Uutta levyä on edeltänyt muutaman vuoden hiljaisuus niin studio- kuin keikkarintamalla. Tammi-helmikuussa on kuitenkin luvassa parin viikon Suomen kiertue, joka ulottuu myös Kuopioon. Joensuussa ja Jyväskylässä Callisto on yksi suurimmista nimistä tammikuun lopussa järjestettävän vaihtoehtomusiikkia tarjoilevan Garagefestin esiintyjien joukossa. Suomen-keikkojen jälkeen yhtye suuntaa muualle Eurooppaan, muun muassa Ruotsiin, Saksaan ja Italiaan. Ulkomaat ovat tulleet Callistolle tutuksi jo aiemmin: bändi on keikkaillut lukuisten Euroopan maiden lisäksi Yhdysvalloissa asti. Vaikka Calliston ensimmäisellä julkaisulla, Ordeal of the

Century -EP:llä, oli vielä kuultavissa selkeitä metalcore-vaikutteita, täyspitkät levyt ovat tehneet vuosi vuodelta yhä selkeämmäksi, että kyseessä on täysiverinen post-metal-yhtye. Muutosta tapahtui erityisesti vuoden 2009 Providencelevyllä, jolla laulajan saappaisiin astui nykyään pelkästään kitaraan keskittyvän Markus Myllykankaan tilalle uusi laulaja, Jani Ala-Hukkala. Calliston tunnelmallinen synkistely onkin saavuttanut paitsi Suomessa, myös maailmanlaajuisesti vankan aseman post-metal-yleisön keskuudessa. Kansainvälinen läpimurto tapahtui jo vuonna 2005, kun aluksi vain Suomessa julkaistu debyyttialbumi True Nature Unfolds lähti maailmanlaajuiseen levitykseen. Sen julkaisi brittiläinen levy-yhtiö Earache Records, jolla on ollut listoillaan sellaisia metallisuuruuksia kuin Cult of Luna, Carcass ja Napalm Death. Calliston uusi levy on kuulijakuntansa keskuudessa odotettu, ja bändillä epäilemättä riittää kiirettä kansainvälisillä keikkarintamilla jatkossakin.

Iina Kuustonen tunnetaan maanlaajuisesti sketsihahmoistaan ja elokuvarooleistaan. Tammikuussa nähdään kuinka häneltä sujuu lestadiolaisäitinä olo. – Nina-Mari Jääskeläinen, teksti & Pasi Huttunen, kuva Ohjaaja Johanna Vuoksenmaan uusimmassa komediassa Viikossa aikuiseksi kymmenen itseään etsivää aikuista viettää elokuvassa viikon aikuistumisleirillä, jonka aikana opitaan jotain niin itsestä ja kuin toisistakin. Joukkoon kuuluu muun muassa neljän lapsen lestadiolaisäiti Kaisa-Leena, jonka roolista Iina Kuustonen vastaa. ”Elokuvan teosta jäi päällimmäisenä mieleen sellainen leirikoulumeininki. Asuimme kaikki kymmenen koko kesäkuun Naantalissa. Se yhdisti ihmisiä ihan eri tavalla, kun ei ollut muuta arkea siinä pyörimässä ja kaikki keskittyivät vain yhteiseen asiaan”, Kuustonen kertoo. Pitkiin kuvauspäiviin osallistuivat Kuustosen lisäksi päivittäin yhdeksän muuta näyttelijää, sillä kyseessä oli ensemble-elokuva, jossa henkilöhahmot kulkevat elokuvan matkassa tasapuolisesti. ”Tämä on harvinainen elokuva juuri siinä mielessä, että kaikki olivat koko ajan

Uljas 1 | 23. 1. 2015

kuvauksissa. Vaikka joku olisikin näytellyt vaikka selällään koko päivän, niin silti olimme kaikki läsnä”, Kuustonen kertoo. Kuustonen on nähty vuosien mittaan niin Putous-sarjan Jani-Petterinä kuin Syketelevisio-ohjelman sairaanhoitajana. Moninaisiin roolihahmoihin valmistautuminen vaatii näyttelijältä monenlaista pohjatyötä. Ennen Viikossa aikuiseksi-elokuvaa hän keskusteli roolihahmostaan yhdessä ohjaajan kanssa ja luki lestadiolaisuudesta ja haastatteli lestadiolaista naista. ”Tuntuu vähän siltä, että tekstin lukemisen jälkeen idea alkaa muhimaan ja alitajunta alkaa tekemään töitä. Se on oma osansa sitä valmistautumisprosessia. Kun tiesin, että Syke oli tulossa, niin huomasin hakeutuneeni ensiapu- ja pelastussukelluskursseille. Aloin myös haalimaan mustia vaatteita, sillä koin hahmoni sellaisena, joka käyttää paljon tummia vaatteita”, Kuustonen kertoo.

Elokuvien ja televisiosarjojen lisäksi Kuustonen on työskennellyt myös teatterin ja lastenelokuvien dubbausten parissa. ”Vaikka rakastan elokuvia, niin tykkään tehdä monipuolista työtä. Pidän siitä ristiriidasta, jota tuli esimerkiksi viime syksynä, kun tein teatteria koko syksyn ja kyseessä oli todella rankka esitys. Itkin lavalla tyyliin koko illan ja olin esityksen jälkeen aivan poikki. Siitä vaan sitten tekohampaat suuhun ja Jäbä-hahmona keikalle. Tunnelmasta ja tilanteesta toiseen”, Kuustonen hymyilee. Viikossa aikuiseksi-elokuvan rooli oli kirjoitettu suoraan Kuustoselle ja se avautui kunnolla kuvausten alkamisen jälkeen. ”Tosi usein tuntuu, että kun pääsee tekemään ensimmäisen kunnon kohtauksen, niin sitten on tavallaan lyöty lukkoon asioita ja tietää millainen hahmo on. Jotenkin näyttelijän työ on niin konkreettista, että siinä tarvitsee tunteen, että

on tehnyt töitä. Täytyy päästä kohdistamaan energiaansa johonkin”, Kuustonen kertoo. Usein haastavimmat roolisuoritukset ja -repliikit ovat muuttuneet lopulta näyttelijän suosikeiksi. ”Kun saa ratkaistua sellaiset repliikit, jotka eivät meinaa ensin istua suuhun, niin niitä rupeaa usein rakastamaan kaikkein eniten”, Kuustonen kertoo. Isoissa rooleissa Kuustonen nauttii työryhmästä, jonka kanssa ilmapiiri pääsee mahdollisimman luovaksi. Vuoksenmaan kanssa työskennellessä tämä on toteutunut. ”Johanna on taitava ohjaaja, sillä hän kiinnittää huomiota kuinka ihmisillä synkkaa ja että porukka on sellaista ryhmätyötä tukevaa. Ei se ihan mulkkuja mukaan ottaisikaan”, Kuustonen nauraa.

Kainalo | Juhlaa

Mikä Garagefest? Vaihtoehtomusiikin kaksipäiväistä juhlaa Garagefestiä vietetään yhtä aikaa Joensuun Kerubissa ja Jyväskylän Lutakossa 30.–31. tammikuuta. Vuosi sitten ensimmäistä kertaa järjestetyssä tapahtumassa kuullaan tänäkin vuonna kattava valikoima punkkia, indierockia, vaihtoehtometallia ja ennen kaikkea bändejä, joita on vaikeaa edes yrittää laittaa mihinkään lokeroon. Ensimmäistä Garagefestiä

vietettiin pelkästään Kerubissa, mutta tänä vuonna vaihtoehtomusiikin ystävät saavat nauttia sekä Kerubissa että Lutakossa yhteensä 14 bändistä. Samat bändit siis soittavat molemmissa paikoissa, mutta eri päivinä. Garagefestin esiintyjäkattaukseen kuuluvat muun muassa piakkoin neljännen levynsä julkaiseva Callisto, suomipunkin klassikkobändi Radiopuhelimet, tuoreem-

pi melurock-lupaus Hopeajärvi, Räjäyttäjät-bändistä tutun Jukka Nousiaisen sooloprojekti Jukka & Jytämimmit sekä syksyllä yleisön tietoisuuteen noussut Tiisu, jonka musiikki on kiintoisa yhdistelmä suomirockia, rautalankaa, folkia ja humppaa. Ulkomaista vahvistusta saadaan norjalaisen Honningbarnan punkräimeestä.

Viikossa aikuiseksi ensi-illassa 23. tammikuuta.

Uljas Uljas 1 | 24. 23. 1. 2015 2014

lijaedut e k Opis PeeÄssän ravintoloissa Edut voimassa su–to 31.5.2015 saakka. Etu henkilökohtainen opiskelijakorttia näyttämällä. Ei voi yhdistää muihin alennuksiin.

–10 %

ISOMPI JUOMA JA ISOMMAT RANSKALAISET ATERIAN YHTEYDESSÄ VELOITUKSETTA

À LA CARTE -ANNOS

PANNUPIZZAT

À LA CARTE -ANNOS

OPISKELIJABUFFA

À LA CARTE -ANNOS

10 €

/KPL

–10 %

LASKUN LOPPUSUMMASTA PIZZAT, PASTAT JA WOKIT

–10 % 750

RAFLAAMO.FI

Tapahtumat

TAPAHTUU

Liikunnan riemua liikuntailtapäivässä Yliopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan jo perinteeksi muodostunutta yhteistä liikuntailtapäivä vietetään kaikilla kolmella kampuksella tiistaina 17.2.2015. Liikuntailtapäivä on Itä-Suomen yliopiston rehtorin päätöksellä vapautettu opetuksesta yliopistossa klo. 12.15 alkaen. Kuopion kampuksella iltapäivää vietetään yhdessä Savonia-ammattikorkeakoulun henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa. Joensuussa joukkoon liittyvät myös Karelia-ammattikorkeakoulun henkilökunta ja opiskelijat. Liikuntailtapäivän tarkoituksena on saada opiskelijat ja henkilökunta ylös, liikkeelle ja urheilun pariin. Iltapäivän aikana kampuksilla on tarjolla monipuolisesti erilaisia liikuntamahdol-

lisuuksia ilmaiseksi tai erikoistarjoushinnoin. Osaan aktiviteeteista on erillinen ennakkoilmoittautuminen, joten suosittuihin lajeihin kannattaa ilmoittautua ajoissa! ”Tapahtumakokonaisuus on herättänyt paljon mielenkiintoa aikaisempina vuosina. Toivottavasti saamme myös tänä vuonna sankoin joukoin osallistujia mukaan viettämään hauskaa iltapäivää liikunnan parissa. Päivä toimii hyvänä muistutuksena siitä, kuinka tärkeää liikunta on oman jaksamisen kannalta”, kertoo Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan vapaa-ajan sihteeri Juho Mutanen. Liikuntailtapäivien ohjelmiin voi tutustua ISYY:n verkkosivuilla.

ERIKOISKAHVIT

–10 % –10 % –10 %

OMISTAJAN KÄYNTIKORTTI

ISYY:LLÄ ON ASIAA

Edunvalvonta ei nuku Haluatko palstalla käsiteltävän mieltäsi askarruttavaa asiaa? Onko sinulla tietoa, jota haluaisit jakaa muiden kanssa? Lähetä kysymyksesi tai vinkkisi osoitteeseen koso@isyy.fi.

Miten opintolainaa haetaan? Milloin se pitää maksaa takaisin? Ja miten se suhtautuu muihin opintoetuuksiin? Opintolaina on opintotukea täydentävä osa, jota voi nostaa halutessaan. Opintolainaa on 1.8.2014 lähtien myönnetty hakijalle enintään 400 €/myönnetty opintotukikuukausi. Opintolainan voi nostaa, mikäli hakijalla on myönteinen opintotukipäätös. Opintolainaa haetaan ja nostetaan omasta pankista. Pankki saa myönteisen opintotukipäätöksen Kansaneläkelaitokselta (KELA) automaattisesti, joten opintolainaa ei tarvitse erikseen hakea pankista. KELA ei kuitenkaan myönnä lainatakausta, mikäli hakijalla on aiempi vähäistä vakavampi maksuhäiriömerkintä tai hän on laiminlyönyt edellisen lainan lyhennyksen. Koska opintolaina on osa opintotukea, myös sen myöntämisen ehtona opinnoissa edistyminen määrätyssä tahdissa. Opintolainan takaisinmaksu alkaa opintojen päätyttyä, yleensä noin vuoden päästä valmistumisesta. Lainan takaisinmaksus- ISYY:n edunvalvontasihteeri Mikko Aaltonen kertoo tällä palstalla opiskelijan ta neuvotellaan oman pankin kanssa. Mikäli lainan takaisinoikeuksista ja velvollisuuksista. maksun kanssa on ongelmia, pankin kanssa voi neuvotella takaisinmaksun ehdoista ja joustoista. Mikäli tutkinto on suoritettu määräajassa, on 1.8.2014 lähtien opiskelijalla ollut mahdollista saada opintolainahyvitystä enintään 40 % lainamäärästä 2 500 € ylittävältä omavastuuosuudelta. Tätä aiemmin on lainaa nostanut opiskelija voinut vähentää verotuksessa lainojen korkoja. Opintolainahyvityksen voi saada, vaikka opinnot olisivat kestäneet yli niiden oletuskeston, mikäli opiskelija esittää hyväksyttäviä syitä opintojen viivästymiselle. Lisätietoja opintolainasta saa KELA:n opintotukisivuilta tai omasta pankistasi.

Kaikki kampukset 19.1.- 17.2. Tuutorihaku 10.- 11.2. Järjestökoulutukset 17.2. klo 12.15 - 16.00 Liikuntailtapäivä 19.2 -3.3. Tuutoreiden täydennyshaku Joensuu: 26.1. Sykettä kevään liikuntatarrat vaaditaan palvelun käyttäjiltä

29.1. Joensuun tuutoreiden kiitosbileet Kerubissa 30.1. UEF Kv-vaihtoinfo klo 10–12, Educa E100 14.2. Lunta Ilosaaressa -festivaali klo 16, Joensuu Areena 15.2. ESN Joensuu laskiaistapahtuma kaikille ISYY:n jäsenille Kirkonmäessä klo 12 17.2. Liikuntailtapäivä ja laskettelureissu Kolille (liput myynnissä 19.1. alkaen) 20.2. ESN Joensuu Carnival-sitsit Kerubissa klo 17.45 (liput (20e) myynnissä ISYY:n toimistolla) Kuopio: 26.1. Sykettä kevään 2016 liikuntatarrat vaaditaan palvelujen käyttäjiltä

2.2. Winterfestin tapahtumapassit ja ennakkoliput tulevat myyntiin 2.2. Hyvät Kuvat elokuvakerhon lipunmyynti alkaa Lukemalla 5.2. Hyvät Kuvat elokuvakerho aloittaa kevään näytäntökauden 11.2.. Kuopion tuutoreiden kiitosbileet Ilonassa 24.2. Winterfest Savilahdella Savonlinna: 27.1. TP-appro 30.1. UEF Kv-vaihtoinfo klo 10–12 B304, Savonlinna (videoyhteys) 3.2. Savonlinnan tuutoreiden kiitosbileet Colossa 10.2. Haalarituunaus 19.2. Opiskelijoiden hyvinvointipäivä

ISYY vei nopeasti mennessään ISYY:tä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausittain yksi tekijä. Vuorossa on ISYY:n uusi edunvalvontasihteeri Satu Koikkalainen. Teologiaa viidettä vuotta Joensuussa opiskeleva Satu aloitti työnsä ISYY:n edunvalvontasihteerinä tammikuun 2015 alussa. Suhde ylioppilaskuntaan ei kuitenkaan ole tuore, sillä Satu on toiminut jo vuosien ajan aktiivisesti mukana edunvalvonnassa muun muassa sosiaalipoliittisessa jaostossa sekä ISYY:n hallituksessa. Sadun tärkeimpiin työtehtäviin kuuluvat Joensuun ja Savonlinnan edunvalvontaasiat sekä henkilökohtainen neuvonta. Sadun työpari vastaa puolestaan edunSatu Koikkalainen valvonta-asioista Kuopion kampuksella. Keväältä uusi työntekijämme odottaa Kuka: tä-Suomen yliopiston ylioppitavallista edunvalvojan arkea, mutta myös laskunnan edunvalvontasihteeri Satu ISYY:n vuosijuhlia ja Flooran päivää. Koikkalainen. Mitä: Toimii seuraavat 1,5 vuotta opin-

”Jos opiskelijan arjessa joku asia hämmästyttää, soittakaa ihmeessä tai tulkaa käymään Joensuun toimistolla.” Satu kannustaa.

tovapaan sijaisena edunvalvonnassa. Missä: Työpiste sijaitsee joensuun kampuksella.

ISYY:n henkilöstön ja uuden hallituksen yhteystiedot löytyvät ISYY:n verkkosivuilta.

Joensuun toimisto ma, ti 10-15 Kuopion toimisto ma, ti 10-15 Savonlinnan toimisto ma-to 10-14 Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs to 10-15 Yliopistonranta 3 to 10-15 Kuninkaankartanonkatu 7 pe 10-13 80100 JOENSUU pe 10-13 70211 KUOPIO pe 10-13 57100 SAVONLINNA toimisto.joensuu@isyy.fi toimisto.kuopio@isyy.fi toimisto.savonlinna@isyy.fi 050 341 6346 ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote uutiskirjeenä sähköpostiisi. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, ISYY-info sähköpostilista:L iity kampuksesi listalle. Lisätietoja tiedotus@isyy.fi, Twitter: @ISYYH, ISYY sivun toimitus: tiedotussihteeri Suvi Pesonen.

Uljas 1 | 23. 1. 2015

Kerta-annos

EPIKUROS JA ELÄMÄSTÄ NAUTTIMISEN TAITO

pikuros oli Kreikan hellenistisellä kaudella elänyt filosofi, jonka mukaan ihmiselämän korkein päämäärä on nautinto. Vaikka aikalaiset herjasivat Epikurosta siveettömyyden saarnamieheksi, hän ei viettänyt elämäänsä seksuaalisissa orgioissa, syömingeissä tai viininhuuruisissa juomajuhlissa. Epikuros kannusti oppilaitaan välttämään ylellisyyttä ja etsimään onnellisuutta yksinkertaisista mielihyvän kokemuksista, jotka oli mahdollista saavuttaa vaivattomasti. Koska Epikuros hyväksyi koulunsa oppilaiksi myös orjia, naisia ja prostituoituja, hän herätti pahennusta aikalaisissa. Seuraajat uskoivat, että Epikuroksen ystävällisyys oli merkki hänen lempeästä elämänasenteesta. Epikuros kohteli kaikkia yhtäläisesti riippumatta siitä, mikä oli heidän yhteiskunnallinen asemansa tai sukupuolensa. Nykynäkökulmasta tämä ei ehkä vaikuta niin radikaalilta kuin aikana, jolloin naisilla ja orjilla ei ollut kansalaisoikeuksia. Epikuros saarnasi antiikin kilpailukeskeisessä kulttuurissa kohtuullisen ja leppoisan elämäntavan puolesta. Kun poliitikot ja sotapäälliköt kilpailivat maineesta, Epikuros kehotti oppilaitaan vetäytymään maaseudun rauhaan ja elämään unohdettuna. Epikurolaiset uskoivat, että enemmistö ihmisistä oli onnettomia, sillä he eivät tyytyneet luonnon yksinkertaisiin ilonaiheisiin, vaan juonittelivat

Sanna Hukkanen | Korpi

politiikassa, taistelivat vallasta, kunniasta ja rikkauksista. Koska Epikuros korosti nautintojen olevan onnellisuuden kannalta välttämätöntä, monet pitivät häntä irstailijana. Tosiasiassa Epikuros arvosti kohtuutta ja eli oppilaidensa kanssa vaatimattomasti. Epikuroksen mukaan tärkeintä oli keskittyä pysyviin nautintoihin, sillä ne olivat tavoiteltavampia kuin ohimenevä hetken huuma. Esimerkiksi filosofinen keskustelu ystävien kanssa oli yksi suurimmista nautinnoista, joita epikurolaiset arvostivat. Onnellisen elämän kannalta keskeistä oli kultivoida nautintoja ja minimoida tuska. Epikuroksen mukaan myös filosofia oli merkityksellistä vain, jos se auttoi saavuttamaan mielihyvää. Luonnon tutkimisella oli eettinen päämäärä, sillä sen tavoitteena oli vapauttaa ihminen epävarmuudesta ja taikauskoisista peloista. Suurin näistä peloista oli kuolemanpelko, josta saattoi vapautua, kun oivalsi kaiken päättyvän kuoleman jälkeen. Epikuroksen opetukset ovat ajankohtaisia aikana, jota luonnehtivat yhä kovenevat tehokkuusvaatimukset. Takakireiden virkamiesten, stressin ja työelämän kovenevien vaatimusten puristuksessa, Epikuros opettaa meidät nauttimaan elämästä viisaasti ja ilman syyllisyyttä. Tomi Hämäläinen

LET’S BESSERWISSER! - Itäinen Turhan Tietäjä

Kuka voitti kolme vesipallon Suomen mestaruutta Helsingfors Simsällskap-seurassa 1970-luvulla? Hän oli pelannut aiemmin jalkapalloa HJK:ssa kauden 1972. Hänen pallovarmuutensa ja tekniikkansa ei ollut samaa tasoa kuin muilla maalivahdeilla, mutta kimmoisuus vaikuttavaa. Hän otti leiviskänsä vakavasti ja olisi voinut kehittyä kansallisen tason huippuveskariksi, jos olisi keskittynyt pelkästään futikseen. HJK palkitsi hänet seuran värikkäimpänä maalivahtina 2013. Simsällskapiin hänet hankittiin sen vuoksi, koska peleihin haluttiin houkutella lisää väkeä. Hänen pelatessaan seuran kotipelit olivatkin loppuunmyytyjä. Hän jatkoi uraansa käsipallomaalivahtina. 1) Vesa-Matti Loiri. X) Paavo Lipponen. 2) Simo Salminen.

Missä maalauksessa kuvataan murhattua, joka pitää vasemmassa kädessään kirjettä jossa lukee: Du 13. Juillet, 1793. Marie anne Charlotte Corday au citoyen _______ . Ill suﬃt que je sois bien malhereuse pour avoir droit a votre bienveillance? Murhattu on valkoisella ja vihreällä kankaalla verhotussa ammeessa. Uhrin rinnassa on haava josta vuotaa verta, ja päässä turbaanin tapainen. Oikeassa kädessä sulkakynä; oikealla puolella puinen kirjoitusalusta, jossa on keskeneräinen paperi, jossa hänet kuvataan jalomielisenä. Maalaus tilattiin päivä veriteon jälkeen, ja sitä pidetään erään ”vallankumouksen pietana”. Se edustaa uusklassismia, romantiikkaa ja hieman realismia. 1) Caspar David: Robespierren kuolema. X) Antoine Watteau: Cordayn kuolema. 2) Jaques-Louis David: Marat´n kuolema.

Kenet löydettiin toukokuussa 1976 hirttäytyneenä eräästä Euroopan tarkimmin vartioidusta vankilasta? Viranomaiset ilmoittivat itsemurhasta, jonka kansainvälinen tutkintalautakunta kyseenalaisti: ”Tutkimustulosten perusteella on epäiltävissä, että ______ ______ oli jo kuollut, kun hänet ripustettiin roikkumaan, ja on huolestuttavia viitteitä, joiden mukaan joku ulkopuolinen on sekaantunut kuolemaan.” Vainaja oli tuomittu neljästä murhasta, 30 murhayrityksestä ja rikollisen ryhmittymän perustamisesta. Häneltä poistettiin aivot salaa ja ne jäivät eräälle neurologille. Vuodesta 1997 lähtien aivot olivat erään lääkärin hallussa, joka tutki niitä tarkoituksenaan selvittää syyn rikolliselle käyttäytymiselle. Löytyi muutoksia – jotka olivat johtuneet aivokasvaimen poistamisesta – joita tulkittiin siten, että lupaavasta journalistista oli tullut yksi Euroopan pelätyimmistä terroristeista: ”Liukumista terrorismiin voidaan selittää aivosairaudella.” 1) Gudrun Enslin. X) Ulrike Meinhof. 2) Andreas Baader.

Missä kappaleessa annetaan lupa ”tehdä mitä tahansa” ja sitten hieman tarkennetaan? - voit lyödä minut nurin ja astua kasvoilleni - pilkata minua kaikkialla - polttaa taloni ja varastaa autoni - juoda viinani vanhasta hedelmäpurkista. Yksi asia kuitenkin kielletään!!! 1) Blue Suede Shoes. X) Tutti Fruti. 2) Hound Dog.

Mikä on ”vastaus elämään, maailmankaikkeuteen ja kaikkeen muuhun sellaiseen” Douglas Adamsin kirjassa Linnunradan käsikirja liftareille? Eli mikä on elämän tarkoitus?

1) 44. X) 24. 2) 42.

Nimi 1

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1 Uljas 1 | 23. 1. 2015

Oikeat vastakset sivulla 32

Uljas 1 | 23. 1. 2015

Varaa oma kirppispaikkasi! ETU: R E P U S Ä N N HYÖDY äh. 4 viikoksi v tä y ö p ti n y y m a ra va ivää hintaan 22 € / 7 pä

28 €

Opiskelija, tilaa Karjalainen!

7 ptäiviavräauäs Net pv 26€/7

VARAA SI: A PAIKK

it Meillä vo si öytä seurata p yös m myyntiä netissä!

Tervetuloa tekemään edullisia löytöjä!

Lue missä, Opiskelijatilaus! milloin ja miten haluat! 2 kk 35 E Kaikilla käyttöliittymillä: printti, verkko, tabletti ja mobiili, VAIN 35 E/2 kk!

Tilaa sähköpostitse: asiakaspalvelu@karjalainen.fi Tarjous on voimassa 12.2.2015 saakka ja edellyttää voimassa olevan opiskelijakortin esittämistä.

KIRPPUTORI & YRITYSTORI

Raatekankaantie 4, JOENSUU | p. 040 8458 730

MA-PE 10-19 • LA 10-16 • SU 12-16

www.mammuttitori.fi

Uljas 1 | 23. 1. 2015

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 1 2 X 1 2