Page 1

2014

9

It채-Suomen ylioppilaslehti

Itku & nauru ISYY:n j채senmaksuun 12 euron korotus >> 4-5 Maksuton koulutus murenee, mutta ei niin pahasti kuin pel채ttiin >>6-7


Alku

Vuosi finaalissa

”Jos tentti ahdistaa niin muistakaa, että kaikki muu on vielä hyvin.

Sisällys | <3

Pääkirjoitus | Uljas linja

8-9 12-13 20-21 U

Toistakin kohden

ISYY:n vuoden 2015 hallitukseen

valittiin historian ensimmäinen ulkomaalainen opiskelija. Hän aikoo puuttua suomalaisten ja muiden rakenteelliseen eriyttämiseen.

30 prosenttia korkeakouluopiskelijoista jännittää esiintymistä ja jopa joka kolmas pelkää sosiaalisia tilanteita. Pahimmillaan tämä pysäyttää opinnot. Apua on onneksi saatavissa.

14-15 ri2020 Pet: War on

Pänniikö joulusiivous? Kerromme, kuinka siitä

selviää hajoamatta henkisesti ja fyysisesti. Esimerkliksi vaniljasokeri auttaa yllättävällä tavalla.

Untitled-1 1

18.8.2014 11:47:49

Itä-Suomen ylioppilaslehti Päätoimittaja

Jarkko Kumpulainen 044 576 8420 paatoimittaja@uljas.net Toimittaja

Pasi Huttunen 044 576 8427 pasi.huttunen@uljas.net Taitto

Patrik Eronen Kustantaja

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Painopaikka

Botnia Print Ilmoitusmyynti

Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@uef.fi Marko Nyyssönen 050 463 7535 marko.nyyssonen@isyy.fi

Joensuusta kuolee radiokanava Oi fm ja nuorille on taas yksi väylä vähemmän oppia media-alan taitoja. Nuorisomediatoimijoiden valtakunnallinen yhteistyö voisi auttaa ahdingon helpottamisessa.

22-23 24-25 Talouspolitiikan trendi näyttää kääntyvän

elvytystä suosivaksi. UEF:n kansantaloustieteilijät Timo Tammi ja Matti Estola pitävät sitä järkevänä suuntana.

@

ISYY aikoo käynnistellä kulttuurikaveri-ver-

koston. Kulttuurikaverit opastavat kulttuurin pariin samaan tapaan kuin liikuntatuutorit kannustavat liikkumaan.

Humoro nigra | Saimme maailman uskomaan, LOL, että maassamme asuu joulupukki, silti suurlähettiläs Bruce Oreck suomii meitä kyvyttömyydestä kertoa tarinoita. Hyvää joulua!

niversaali, muttei puhkikulutettu totuus on, että olimme miehiä tai naisia, Romuluksia tai Remuksia, niin me kaipaamme tavallaan ikuisesti tissiä takaisin suuhun. Lapsi oppii ensi henkäyksillä hakemaan huomiota. Se on elinehto. Parkaisu on pahan olon merkki, ja siihen reagoidaan, huoltaja reagoi. Ehdollistumme, ja se on ensi asia jonka opimme, uusi parkaisu: tissi tulee taas suuhun, kuten tilattu. Tarpeen ja tyydytyksen vuoropuhelu. Vatsa täynnä on hyvä ja harmoninen uinahtaa. Ei huolta. Ristiriitoja tyydytyksen esteenä sitten opettelemme ajassa hyväksymään. Huoltajat etääntyvät välittömästä läheisyydestä. Joutuu oppimaan lisää, poisoppimaan. Kärsivällisyyttä, itsehillintää, tissi muuttuu muuksi, mutta huomion tarve säilyy, ja sitä säilytämme. Hyvä niin, se saa hakeutumaan toisiamme ja kaltaisiamme kohden. Ymmärryksen lunastus saa asioiden, uran, ystävyyden ja ylipäätään minkään tavoittelun mielekkääksi. Liitymme hetkittäin, joskus harvoin emme ole yksin. Tässä lehdessä aihetta sivutaan äärimmäisen löyhästi kahdessa artikkelissa. I love arki –sivusto on YTHS:n vastaus lisääntyneisiin yhteydenottoihin ja ongelmiin arjenhallinnan kanssa. Arki on suuri ristiriita. Toisaalla on median kuvastot kiillotetusta parmankinkun tuoksuisesta ja kuohuviinin viilentämästä arjesta, toisaalla pakkoavioliittomme omaan itseemme, ja sen tuoma karu ymmärrys valoista ja synkkyydestä. Joskus medialukutaitomme saattaa pettää kriittisellä hetkellä ja unohdumme tuntemaan ja luulemaan, että median antamassa kuvassa olisi jotakin totta, yleistä normia, ja vain me yksin huolinemme. Kulttuuriantropologi Taina Kinnunen nousi tiedemaailmalle tutuksi soluttautumalla 90-luvulla bodareiden joukkoon ja pään sisään. Kinnunen pani merkille, että monet kehonrakentajat pyrkivät kuntosaliharjoittelulla välttämään tavallisuutta, sillä tavallinen vartalo edusti vähään tyytymistä ja tylsyyttä. Ristiriidat, niistä meidät on tehty. Kun me sitä eheyttä kuitenkin tavalla tai toisella haikailemme, niin ehkä ehein kohta meissä onkin tolkuttomien ristiriitaisten taajuuksien yhteinen sointi, joista persoonamme muodostuu. Kylmää päätä ja lämmintä sydäntä, sekä rauhaa mallintavaa, ristiriitaista ja värikästä joulua kaikille. Jarkko Kumpulainen

”Lehdessä aihetta sivutaan äärimmäisen löyhästi.

Kansikuva

Pasi Huttunen

2

Uljas 9 | 12. 12. 2014

Uljas 9 | 12. 12. 2014

3


Gallup

Kova vai pehmeä paketti?

”Kun kaikki kallistuu kokoajan, niin pieni indeksivara pitää olla, joten pohjaesitys tulee varmaan vuoden päästä olemaan jälleen kahden euron korotus.

”Paikallisyhteisöjen ääntä tulisi kuulla enemmän

UEF urut | vaikuttava eriarvoisuus Mitä toivot Joulupukilta ja miksi ?

Kuopio

Reetta Venäläinen

Farmasia, 1.vsk. - Toivon Muumilaattoja, koska viiden vuoden päästä on tiedossa kylpyhuoneremontti. Laattoja ilmestyy kaksi kuukaudessa ja siihen mennessä ehtisi kerätä Muumipuun.

Vilma Westersund

Farmasia, 2.vsk. - Paljon hyvää ruokaa. Ja viinaa. Koska olen opiskelija ja köyhä.

Joensuu Essi Linnavirta

Biologia, 1.vsk. - Toivon sähköhammasharjaa,koska sellaista ei minulla tällä hetkellä ole ja sitä on kehuttu mainoksissa.

Heidi Ekman

Historia, 1.vsk. - Toivon joulupukilta imuria,koska on inhottavaa kun sitä ei minulla tällä hetkellä ole.

Savonlinna Emma Auramo

Luokanopettaja, 2.vsk. - Toivoisin ulkoilupukua, jossa sekä housut että takki ovat samaa sarjaa. Tähän mennessä olen yhdistellyt erilaisia ylä- ja alaosia, joten olisi mukavaa saada yhtenevä puku.

Konsta Kauppinen

Luokanopettaja, 1.vsk. - Toivon jotain omatekemää, koska se on merkityksellisempää ja sellaiselle lahjalle osaa antaa ihan erilaisen arvon.

4

Uljas 9 | 12. 12. 2014

Jäsenmaksu nousee 12 eurolla

OECD: Eriarvoisuus heikentää talouskasvua Tuloerojen kaventaminen kiihdyttäisi talouskasvua, koska alempien tuloluokkien koulutusmahdollisuudet heikkenevät tuloerojen kasvaessa, OECD:n tuore tutkimus toteaa. Suurin yksittäinen vaikuttaja talouskasvun hidastumisessa on tutkimuksen mukaan syvenevä kuilu alemman keskiluokan ja pienituloisten kotitalouksien sekä muun yhteiskunnan välillä. Eriarvoisuuden lisääntymisen arvioidaan heikentäneen talouskasvua Suomessa lähes kymmenen prosenttiyksikköä. Meksikossa ja Uudessa Seelannissa kasvun arvioidaan heikentyneen jopa yli kymmenen prosenttiyksikköä. Tutkimuksen mukaan eriarvoisuus heikentää talouskasvua, koska alemman keskiluokan ja

pienituloisten perheiden lasten ja nuorten mahdollisuudet kouluttautua ovat huonommat. Tämä vaikeuttaa sosiaalista liikkuvuutta ja osaamisen kartuttamista. ”Tämä vaikuttava todistusaineisto todistaa, että kasvavaan eriarvoisuuteen puuttuminen on elintärkeää vahvan ja kestävän kasvun varmistamiseksi”, OECD:n pääsihteeri Angel Gurría toteaa. Tutkimuksessa huomautetaan vielä, että ei ole löydetty todisteita siitä, että hyvin suunniteltu ja toteutettu verotus ja sosiaaliturva haittaisivat taloudellista kasvua. Pasi Huttunen

Ensimmäinen Professor of Practice UEF:iin Itä-Suomen yliopiston on nimittänyt filosofian tohtori Anssi Lehikoisen Professor of Practice –tehtävään. Lehikoinen on Rocsole Oy:n perustaja ja yhtiön hallituksen puheenjohtaja. Itä-Suomen yliopiston tutkijana hän on työskennellyt vuosina 2007-2012. Uudessa tehtävässään hän toimii innovaatiojohtamisen, etenkin tutkimuksen kaupallistamisen osa-aikaisena professorina. Tutkimustulosten hyödyntämisen edistämisen suhteen Lehikoisen harteille lasketaan kovat odotukset. ”Professori on akateemisen yhteisön arvostetuin nimike. Professor of Practice -tehtävään otet-

tavalta odotetaan sen mukaista osaamista, vaikka käytäntöpainotteisuudessaan tehtävä poikkeaakin sekä niin sanotun täysprofessorin että urapolkujärjestelmässä käytössä olevan apulaisprofessorin tehtävistä ja kelpoisuusehdoista”, rehtori Perttu Vartiainen sanoo. Lehikoinen on valmistunut diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Hän on väitellyt filosofian tohtoriksi sovelletusta fysiikasta Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2012. Pasi Huttunen Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta leipoi kasaan seuraavan vuoden talousarvion joulukuun alussa. Kättä väännettiin kerhoille myönnettävän rahan määrästä. Punaiset laput tarkoittivat hallituksen esittämän tuhannen euron puoltamista.

UEF:n tutkija palkittiin vaikuttavuudesta Ympäristöpolitiikan tutkimus Itä-Suomen yliopistossa on saanut tunnustusta yhteiskunnallisesta vaikuttavuudestaan. Suomen akatemian palkinto myönnettiin 27. marraskuuta akatemiatutkija Irmeli Mustalahdelle, kansainväliseen ympäristöhallintoon ja –politiikkaan erikoistuneelle tutkijalle Itä-Suomen yliopistosta. ”Palkinto merkitsee minulle paljon tutkijana, koska se nimenomaan on yhteiskunnallinen vaikuttavuus, joka minua motivoi. Se on tärkeää myös siksi, että me emme luo patentteja tai uusia suoria ratkaisuja, vaan tietoa, jota päättäjät toivottavasti pystyvät käyttämään hyödyksi”, Mustalahti toteaa. Mustalahti tutkimusryhmineen tekee tällä hetkellä vertailevaa tutkimusta vuorovaikutteisen hallinnon toteuttamisen mahdollisuuksista ja haasteista liittyen metsäkadon ja metsien heikkenemisen hillitsemiseen Tansaniassa, Nepalissa,

Meksikossa ja Laosissa. Metsät ovat toisaalta tärkeitä hiilinieluja, mutta toisaalta ne ovat paikallisille asukkaille elintärkeä tulonlähde. ”Tutkin sitä, mitä mahdollisuuksia kansalaisilla on osallistua ja vaikuttaa luonnonvarojen hallintaan ja käyttöön. Työryhmäni keskeinen tutkimuskysymys kuuluu, voidaanko kansalainen asettaa keskiöön ja toteuttaa luonnonvarahallintoa vuorovaikutteisesti. Paikallisyhteisöjen ääntä tulisi kuulla enemmän”, Mustalahti kuvailee. Mustalahti korostaa, että on tärkeää järjestää rahoitusta lahjakkaille opiskelijoille ja tutkijoille. ”Uskon, että heidän kauttaan niin sanottua vuorovaikutteista luonnonvarahallintoa saadaan kehitettyä ja jalkautettua eri puolilla maailmaa”, hän toteaa. Pasi Huttunen

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöltä leikattu vuokratuki tuli nyt edustajiston päätöksellä opiskelijoiden maksettavaksi. Ensi syksynä Itä-Suomen yliopiston opiskelija maksaa ylioppilaskunnan jäsenmaksua yhteensä 126 euroa. – Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan jäsenmaksu heilahti edustajiston päätöksellä joulukuun alussa 126 euroon. Historiallisen korkea 12 euron kertakorotus juontaa juurensa viime kevääseen, jolloin Kataisen hallitus päätti leikata Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöltä (YTHS) ja opiskelija-asunto säätiöltä vuokratukia yhteensä 5,9 miljoonaa euroa. Leikkausten seurauksena YTHS korotti ylioppilaskunnilta perimäänsä opiskelijakohtaista jäsenmaksua 10 eurolla. Sen myötä ISYY:lle tipahti syliin yli 120 000 euron vuosittainen lisämaksu.

”Summan pois ottaminen normaalitoiminnasta olisi ollut äärimmäinen lovi perustoimintaan. Siinä olisi joutunut miettimään prioriteetteja, että mistä oikeasti karsitaan, joten ei siinä juuri ollut muita vaihtoehtoja, kuten edustajistokin nyt totesi”, ylioppilaskunnan pääsihteeri Anna-Kristiina Mikkonen kertoo. Edellisen kerran edustajisto korotti jäsenmaksua noin vuosi sitten kuudella eurolla. Syynä tuolloin oli aiemmin tekemättä jätetty indeksikorotus. Nyt kahden euron korotusosaa perusteltiin samoin argumentein. Mikkosen mukaan

tämän hetkinen tavoite on kahden euron vuosittainen korotus, joka on määritelty jo edellisen pääsihteerin toimikaudella. Korotus on suunniteltu kattamaan yleistä hintatason nousua. ”Kun kaikki kallistuu kokoajan, niin pieni indeksivara pitää olla, joten pohjaesitys tulee varmaan vuoden päästä olemaan jälleen kahden euron korotus, mutta vaikea vielä ennakoida. Jos näin on, niin esityksen asiasta tekee hallitus ja päätöksen lopulta edustajisto”, Mikkonen toteaa. Korotuksesta käytiin edustajiston kesken lähetekeskustelua jo marraskuun alussa, joten nyt tehty päätös nuijittiin pöytään ilman suurempia tunteita. Ensi vuoden talousarviota käsitellessä kerhotoiminnan aktivoimiseen varattu raha kuitenkin poiki äänestyksen. Itä-Suomen vihreän vasemmiston Tuomas Hiltunen esitti hallituksen 1000 euron pohjaesityksen tuplaamista. ”Jos olisimme optimistisia, että kun

budjetoimme 1000 euron sijaan 2000, niin saisimme ehkä lisää kerhotoimijoita ja ISYY:läisiä”, Hiltunen perusteli esitystään. Äänestys taipui hallituksen esityksen kannalle äänin 18-13. Kokonaisuudessaan ylioppilaskunnan tulos on jäämässä edellisten vuosien tapaan ylijäämäiseksi. ISYY pyörittää vuosittain noin 1,5 miljoonan euron budjettia.

1

Uutinen #

Tekijät: Suvi Vähätalo, Heidi Hänninen & Anna-Maria Tenhu

Uljas 9 | 12. 12. 2014

5


Kampus

”Viesti on aika selvä, ettei asiasta enää eduskunnassa juuri keskustella, joten kyllä ne vaikutusmahdollisuudet nyt ovat aika pienet.

Etsin

Tekstaripalsta

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään

Älä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09.

Miksen saa susikyytejä aamuluennoille vaikka maakunnassa on susia? Kauhea sää.

Maisterimittainen lippu Pasi Huttunen, teksti & kuva

On se kumma kun meillä valtaa pitää tuollainen nomenklatuura, että riviedaattori saa tie-

Opiskelijaliikkeelle erävoitto maksukamppailussa SYL sai tahtonsa läpi kun lukukausimaksut tyssäsivät hallitukseen, mutta sadan euron hakijamaksu livahti takaovesta. –Pasi Huttunen, teksti & Sakari Röyskö, kuva

tää Ellin osakkeen myynnistä yhtä hyvin kuin Neuvostoliitossa. Onneksi YYA-sopimuksen nojalla ISYYH 2015 pj-paikka kuuluu kepulle. t. Pientilallinen Polvijärveltä Miksi Uljaksen sivut kaatuilee koko ajan? Tehkää jotain! Who is this Haroon and what are his views on free higher education?

Lukijalta Pöytälaatikot auki. Uljas julkaisee runoja ja lyhyitä tekstejä. Lähetä osoitteeseen toimitus@uljas.net

Uusittu liikuntakalenteri auki Sykettä Susirajalla hankkeen liikuntakalenteri on avattu osoitteessa sykettä. fi. Uudistuneen korkeakoululiikunnan tarjonta on siellä tarkasteltavissa. Sykettä

6

Uljas 9 | 12. 12. 2014

–hankkeen tavoitteena on saattaa liikuntapalvelut valtakunnallisten korkeakoululiikuntasuositusten tasolle. Liikuntapalvelujen muuttuminen maksulliseksi

on ehtinyt jo kuohuttaa isyyläisiä, mutta liikuntasuunnittelija Heli Aalto vakuuttaa, että maksullisuuden myötä myös tarjonta on parantunut ja runsastunut.

Uutinen #

2

THE CHOICE Far away echoed my voice Prepared like a decisive hunter scouring the forest of the world For a fine pebble very desirable Diving far across the Atlantic Seeking a pearl so precious Spit of disdain across my face Laceration upon my heart Words of ignominy Told to my face Filthy shadow chasing the anointed

The brand that stuck to my world Giving up the search The negative thought hastily rebuked Until there came The bright shining rose Crossing the dishonoured path Bringing to birth a new hope One that is sure and bright.

Ainejärjestöt elävöittävät kulkueen

Adekunle Oluseyi Afolabi

Sikiöiden protesti Ollaan riippuvaisia istukasta ja sen aineenvaihdunnasta vaan ei oikeat hormonit hyrrää kun aflatoksiini tai tupakka jyllää On homemyrkky aflatoksiini B1 ja tupakan tahtoisin jo kielletyksi Tutkivat tupakkaa genomiikan menetelmillä tai istukan proteomiikan, en ymmärrä millä Pahasta on, sen selville saivat happiannokset vääriä, suuret on vaivat Niin jos jatkuu, me heikoiksi jäämme siispä nyt tupakkaa vähentäkäämme Istukkasolujen viljelmillä laboratorion lasipedillä

selvisi AFB1:n vaikutukset aineenvaihdunnan sekoitukset kuljetusproteiineja ja entsyymejä sinne tänne kun viuhuu istukan päässä ihmettelijä avuttomana vain riutuu Katsokaa siis, mitä suuhunne paatte tupakkaa, hometta, syövän vain saatte ja lapsenne kohdussa kauheita kärsii vakaata kasvua myrkyt vain järsii LÄHDE: UEF väitöstiedote 10.10.2014: Raskauden aikainen tupakointi ja aflatoksiini B1 häiritsevät istukan aineenvaihduntaa

KUOPIO Kaikilla kolmella kampuksella kunnioitettiin jälleen maamme itsenäisyyspäivää soihtukulkueella. Kuopiossa noin 170 opiskelijaa marssi Kasarminpuistosta sankarihautojen kautta kaupungintalolle. Etunenässä kulki Suomenlippu, mutta vuodesta 2012 kulkueeseen on antanut väriä myös kampuksen ainejärjestöjen liput. Järjestösihteeri Sirpa Riston mukaan ainejärjestöjen vahvempi mukaantulo on yli kaksinkertaistanut osallistujamäärän. Mukana on vuosittain myös paljon vaihto-oppilaita, joille kulkue on Riston mukaan elämys.

Raita huutava hallitus

Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva

käyttöönottamiseen. Uhkana on, että se muodostaa esteen osalle hakijoista.

syyskuisessa kirjoituksessaan. Hänen mukaansa kyseessä on sakko kansainvälistymisestä. SYL:n puheenjohtaja vuonna 2015 Jari Järvenpää vahvistaa, että SYL vastustaa edelleen hakijamaksujen käyttöönottoa. ”Meidän nähdäksemme ei ole mitään järkevää syytä ottaa niitä käyttöön. Ne voivat muodostaa esteen joillekin hakijoille. Käsitykseni mukaan yliopistot ovat itsekin olleet tätä mieltä”, hän toteaa. Järvenpää toteaa, että nyt kun hallitus on antanut esityksensä, on hakijamaksujen torppaaminen vaikeaa. ”Viesti on aika selvä, ettei asiasta enää eduskunnassa juuri keskustella, joten kyllä ne vaikutusmahdollisuudet nyt ovat aika pienet. Paitsi jos esitys kaatuu perustuslakivaliokuntaan, mikä on ihan mahdollista”, hän arvioi. Hakemusmaksu ei ole sidottu kansallisuuteen. Järvenpää korostaa, että sen joutuu maksamaan myös suomalainen, joka on käynyt koulunsa Euroopan talousalueen ulkopuolella. Maksuja aiotaan periä ensimmäistä kertaa syksyllä 2016 alkavaan koulutukseen haettaessa. Hakemusten käsittelymaksuista arvellaan kertyvän noin 800 000 euroa vuodessa. Summalla on tarkoitus kattaa opiskelijavalintojen aiheuttamia kustannuksia.

Jarkko Kumpulainen teksti & Laura Pulkka, kuva

SYL:n puheenjohtaja vuonna 2015 Jari Järvenpää ei keksi järkevää syytä hakijamaksujen

Koulutuksen maksuttomuus murenee, mutta sentään vain pienen hakijamaksun verran. Hallitus taipui opiskelijaliikkeen paineen alla eikä näillä näkymin esitä eduskunnalle lukukausimaksuja EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Syynä on hallituksen sisäinen erimielisyys asiasta. ”Ilokseni voin todeta, että näyttää hyvin epätodennäköiseltä, että asiaa vietäisiin eteenpäin, koska siitä ei ole yksimielisyyttä”, ministeri Carl Haglund (RPK) totesi Helsingin Sanomille. Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ja Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ovat tyytyväisiä lukukausimaksujen hylkäämisestä. Liitot toivovat myös seuraavan hallituksen pitävän kiinni maksuttomuudesta. ”Lukukausimaksut olisivat olleet myrkkyä niin korkeakoulujen rahoitukselle ja kansainvälistymiselle kuin koko kansantaloudelle”, SYL:n hallituksen väistyvä puheenjohtaja Piia Kuosmanen sanoo. SYL tuomitsi lausunnossaan ankarasti esityksen lukukausimaksuista. Liitto totesi, ettei koulutuksen maksuttomuutta rikkovaa periaatetta voida hyväksyä missään olosuhteissa ja vaati ministeriön ehdotuksen etenemisen pysäyttämistä. Pieni pala maksuttomasta koulutuksesta silti nakerretaan. Käyttöön aiotaan ottaa noin sadan euron suuruinen hakemuksen käsittelymaksu jos hakijan yliopisto-opintoihin oikeuttava tutkinto on suoritettu EU- ja ETA-alueen ulkopuolella. Vielä viime keväänä hakijamaksuja suunniteltiin kaikille, jotka ovat suorittaneet tutkinnon ulkomailla, myös unionin talousalueella. SYL:n hallituksen jäsen Hilkka Kemppi kritisoi hakijamaksuja voimakkaasti

JOENSUU Iso lippu vaikuttavine tankoineen ja nuppeineen sopii astaloksi tilanteeseen kuin tilanteeseen. ”Melko painava on”, ISYY:n hallituksen jäsen Antti Saarelainen toteaa poseeratessaan. Lippuprojekti laitettiin alulle ISYY:n alkuhämärissä viisi vuotta sitten ja hiljattain liput saapuivat kampuskaupunkeihin. Yhtä kauan kestää maisterin tutkinnon tekeminen tavoiteajassa. Ylioppilaskunnan merkkiohjesäännössä seisoo lakonisesti ”Ylioppilaskunnalla on lippu. [Tähän lipun määritelmät].” Seuraavaksi sorvataan määritelmät.

Kuopion Technopoliksen pyöräparkille kiitosta Pyöräilyolosuhteet Kuopiossa harppasivat pienen askeleen eteenpäin. Katetut, runkolukittavat pyöräparkit Kuopion Technopoliksen päärakennuksen saavat kiitosta kuopiolaisilta pyöräilyaktiiveilta. ”Tämä on hyvä alku Technopoliksen tilojen yhteydessä! Tästä voisivat ottaa monet muutkin mallia, kuten esimerkiksi Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala”, kuopiolainen pyöräilyaktiivi Ari Paanala toteaa. Paanalan mukaan runkolukittavat paikat ovat monella tapaa hyviä, koska ne pystyvät oikein

käytettynä ottamaan ison määrän pyöriä ja ne eivät vahingoita pyörien levyjarruja tai pinnoja. Pyörät pysyvät pystyssä ilman omaa jalkaa ja runkolukittua pyörää on vaikea varastaa. ”Englannissa on tutkittu, että pyöräilyn edistäminen ja pyöräpaikkojen tuominen kaupalliseen keskustaan kasvattaa kivijalkakauppojen liikevaihtoa jopa 20 prosenttia. Suomessa on tehty samankaltaisia selvityksiä”, Paanala lisää. Pasi Huttunen

KUOPIO Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan uuden hallituksen puheenjohtaja Juho Pulkka kiihotti hallituskumppaninsa spontaaniin rai-huutoon välittömästi valituksi tultuaan. Uuteen hallitukseen kuuluvat vasemmalta alkaen Heljä Hietala, Maria Jauhiainen, Tuomas Hiltunen, Pia Tiainen, Juho Pulkka, Roope Pellinen, Sami Gabbouj ja Arshad Haroon. Kuvasta puuttuu Antti Kurronen. Uljas 9 | 12. 12. 2014

7


Kansainvälisyydelle erityispainotus ISYY:n hallituksessa

Minun villasukkani Joensuu Patrik Eronen

Sonja Mutanen

Siviilipalvelusgraafikko, ISYY

Mediakulttuuri- ja viestintä

” Minun villasukkani ovat tällaiset armeijanvihreät, isänmaatani nyt vuoden verran palvelleet sukat, jotka pääsevät kohta viettämään ansaittuja eläkepäiviä. Nämä ovat mummoni tekemät sukat, ja näillä on tepasteltu noin kymmenen vuoden ajan.

” Minun villasukkani ovat edesmenneen mummoni minulle tekemät ja minulla on näitä iso laatikollinen, samoin siskollani ja äidilläni on myös. Mummoni neuloi sukkia aina yhdet parit yhden Emmerdale-jakson aikana, ja niitä on kyllä nyt loppuelämäkseni. Jalassa olevat sukkani ovat neljä, viisi vuotta vanhat

Kuopio

ISYY:n uuden hallituksen Arshad Haroon pitää varmana, että tulevassa hallitustyöskentelyssä tullaan sujuvasti puhumaan sekä englantia että suomea. Taustalla on luottamus muihin hallituksen jäseniin ja heidän kielitaitoonsa. Haroonilla on vakaa aikomus oppia myös itse suomenkieltä hallitusvuoden aikana.

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen johdossa aloittaa ensi vuonna Kuopion kampuksella opiskeleva Juho Pulkka (Keskeiset). Hallituksen ensimmäisenä ja toisena varapuheenjohtajana toimivat Tuomas Hiltunen (IViVa) ja Roope Pellinen (sit.). Hallituksen jäseniksi valittiin Sami Gabbouj (sit.), Arshad Haroon (sit.), Heljä Hietala (Puolueettomat), Maria Jauhiainen (Puolueettomat), Antti Kurronen (Oikeat) ja Piia Tiainen (sit.). ”Keskeinen ohjenuora tämän vuoden hallitustyöskentelyssä on edustajiston toimintasuunnitelmaan kirjaama projekti, jossa pyritään tekemään ylioppilaskunta jäsenilleen kotoisammaksi”, Pulkka

8

Uljas 9 | 12. 12. 2014

kertoo heti valintansa jälkilämmöissä. Hallitustyötä värittävät kevään eduskuntavaalit sekä kansainvälisyyden ja yritysyhteistyön kehittäminen. Hallitukseen valittu Arshad Haroon on lähtöisin Pakistanista ja hänen pääkielensä on englanti. Haroon samoin kuin Pulkka kokevat, että aika ei ollut kypsä vielä viime vuonna. Silloinkin ehdolla oli hakija joka ei puhunut suomea. ”Olen kiitollinen ystävälleni Sarang Qazialle joka loi pohjaa ajatuksen kypsymiselle. Tiedän, että edustajisto ja hallitus alkoivat tämän seurauksena miettiä, että kun joku hakee tänä vuonna, niin tulevina vuosina hakijoita on useampi”, Haroon kuvailee.

Kansainvälisiä asioita ollaan hallituksen laittamassa kahden jäsenen vastuulle. Suomea äidinkielenään puhuva hoitaisi valtakunnallisen kv-edunvalvonnan ja Haroon puolestaan kehittäisi kampusten ulkomaalaisten opiskelijoiden edunvalvontaa ja toimintaa. ”Itse ulkomaalaisena opiskelijana koen, että suhteessa paikalliseen kulttuuriin on vielä suuri railo. Oleellisin kysymys kuuluu kuinka saamme vaihtooppilaat kiinnostumaan uusien asioiden oppimisesta ja suomalaisesta kulttuurista”, Haroon pohtii. Haroon viittaa puhuessaan jo aiemmin Uljaassa määrittelemäänsä vakiintuneeseen vaihto-oppilaskulttuuriin, jossa vaihtarit pyörivät omissa ryhmissään, ja kosketus Suomeen ja kulttuuriin jää lopulta hyvin pintapuoliseksi. Haroonin mielestä eriytyminen on rakenteellista: bileet ja tapaamiset järjestetään liian usein kahdelle kohderyhmälle. Kuopiosta hän löytää esimerkin Kallaveden risteilystä, joka järjestetään vaihto-oppilaille heti saapumisen jälkeen.

”Siellä vietetään neljä tuntia uusien ihmisten kanssa ja tutustutaan, luodaan ensimmäiset suhteet, mutta miksi nuo uudet ihmiset ovat kaikki vaihto-oppilaita”, Haroon kysyy. ”Kun laitetaan kansainvälisiä opiskelijoita yhteen, he muodostavat ja vahvistuvat ryhmänä, samoin käy suomalaisille opiskelijoille. Näin näemme vahvoja suhteita ja ystävyyksiä ryhmien sisällä, mutta ovatko ne linkittyneet? Eivät, koska toiminta on rakenteellisesti eriyttävää”, Haroon painottaa.

3

Uutinen #

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan uuden hallituksen puheenjohtajaksi valittiin edellisen hallituksen varapuheenjohtaja Juho Pulkka. Edustajisto teki historiaa nimittämällä jäseneksi aikojen ensimmäisen ulkomaalaisen opiskelijan. – Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva

–Anna-Maria Tenhu, teksti & Pasi Huttunen, kuvat

–Suvi Vähätalo, teksti & kuvat

Rajeswari Sankaranarayanan

Riikka Kirjavainen

Master’s Degree Program in Public Health

Farmasia

” Jaloissani olevat villasukat olivat lahja, jonka sain viime jouluna lahjaksi eräältä vanhalta rouvalta. Rouva on ystäväni täällä Suomessa. Hän teki itse monta paria sukkia ja jakoi niitä sitten muille. Myös minulle hän halusi antaa yhden sukkaparin.

”Uskoisin, että villasukkani ovat isovanhempieni tekemät. Nämä ovat varmaan 25 vuotta vanhat. Itse osaan neuloa hyvin heikosti ja yritän pärjäillä saaduilla villasukilla mahdollisimman pitkälle. Villasukat ovat käytössä ympäri vuoden, sillä hyvin ilmastoidussa Opparissa opiskellessa tykkään usein heittää kengät pois.

Savonlinna

–Heidi Hänninen, teksti & kuvat

Iida Levänen

Pinja Ahonniska

Kotitaloudenopettaja

Käsityönopettaja

” Mummi neuloi minulle nämä villasukat vuosi sitten syksyllä, kun muutin Savonlinnaan opiskelemaan. Sukat ovat moniväriset, raidalliset ja iloiset, jotta ne piristäisivät minua yksinäisinä iltoina. Ne ovatkin lievittäneet kotiikävää tosi hyvin. En halua pukea niitä kouluun, etteivät ne vain mene pilalle ulkokenkien sisällä. Kotona ne sen sijaan toimivat loistavina lämmittäjinä näin iltojen viiletessä. Mummi neuloo aina villasukkia, ja oikeastaan odotankin niitä häneltä lahjaksi, sillä ne ovat aina yhtä ihania! Toivottavasti itsekin joskus

” Aloin neuloa poikaystäväni siskon lapselle ristiäislahjaksi pieniä vauvan sukkia, mutta en saanut niitä ajoissa valmiiksi. Ristiäiset on nyt jo vietetty, mutta en ole silti päässyt kantapäätä pidemmälle. Vauvan jalat kasvavat niin vauhdilla, että nämä alkavat kohta jäädä jo pieniksi, ja minun piti etsiä niille joku muu tarkoitus. Sellainen löytyi lankatöiden opintojaksolta, neulon nyt sukat loppuun siellä opetusmateriaaliksi. Vähän minua kyllä harmittaa, olisihan minun varmaan käsityöopettajaopiskelijana pitänyt saada sukat ajoissa valmiiksi!

tulevaisuudessa ilahdutan jälkipolvea itse neulomillani villasukilla, ainakin minulle näistä on ollut paljon iloa ja on tärkeää, että ne ovat juuri Mummin tekemät.

Täytyy myös keksiä vauvalle jotakin muuta joululahjaksi.

Uljas 9 | 12. 12. 2014

9


Ajassa

Väittelyharrastus valmentaa moneen

Kuullaanko lasten ääni todella?

Joensuu Debate Societyn puheenjohtaja Anton Moisseev kuvailee väittelyä on lajiksi, joka on helppo oppia, mutta vaikea hallita. Sisältö on tärkeää, mutta siitä ei ole paljoakaan hyötyä

ilman taitoa vakuuttaa.

Väittelyssä taito vakuuttaa on tärkeämpää kuin puheen sisältö. Vakuuttavuudesta ei puolestaan ole hyötyä, jos sisältö on tyhjää. Väittelyjoukkue Joensuu Debate Society harjoittaa argumentaation klassista taitoa. – Niina Turunen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

I

tä-Suomen yliopiston väittelyjoukkue Joensuu Debate Society perustettiin tammikuussa 2013. Puheenjohtaja Anton Moisseev on ollut mukana alusta asti. Moisseevilla ei ollut aiempaa kokemusta väittelystä. ”Pyrimme asettamaan Joensuun sekä Itä-Suomen yliopiston maailmankartalle. Olemme kilpailleet eri puolilla Suomea, ja viime keväänä kävimme Tallinnassa. Haluaisimme osallistua tulevaisuudessa isompiin ja kansainvälisempiin kilpailuihin” Väittelyssä tärkeää on avoin mieli ja kyky ajatella nopeasti. ”Joskus omaa puheenvuoroa joutuu muuttamaan väittelyn edetessä. Impro-

visointi on tärkeää, samoin yleissivistys. Uutisten seuraamisesta on hyötyä. Puheenvuorosta saa vakuuttavamman, jos se perustuu faktoihin. ” Moisseev suosittelee väittelyä kenelle tahansa. ”Jokainen voi hyötyä siitä. Väittelyn kehittämiä taitoja tarvitsee sekä yliopistossa että työelämässä. Väittelyä ei kannata ottaa liian vakavasti. Joskus voi joutua puhumaan sellaisen asian puolesta, johon ei itse usko. Väittely on yhtä lailla peliä kuin kilpailua.” Erityisen hyödyllistä väittely on yliopisto-opiskelijalle. ”Argumentaatiotaidot ovat tärkeitä tenteissä ja opinnäytetöitä tehdessä. Kriittinen ajattelu ja asioiden analysoi-

mistaidot kehittyvät. Lisäksi väittelyharrastuksen yhteydessä tapaa älykkäitä ja hienoja ihmisiä. ” Moisseev valitsee harjoituksiin joukon aiheita, joista osallistujat äänestävät suosikkinsa. ”Hyvä puheenaihe on universaali ja ajaton. ” Väittelyn tarkoitus on voittaa kuuntelija puolelleen. ”Taito vakuuttaa on tärkeämpää kuin puheen sisältö. Vakuuttavuudesta ei ole hyötyä, jos sisältö on tyhjää. Puheen esittämistapa vaikuttaa siihen, miten muut suhtautuvat puhujaan. Molemmat ominaisuudet ovat tärkeitä, mutta väittelyn ydin on vakuuttavuus.” Moisseev on ollut kerran tilanteessa, jolloin ei tiennyt annetusta aiheesta mitään. ”Se tapahtui kilpailussa. Silloin pitää vain improvisoida ja puhua aiheesta hyvin yleisellä tasolla. Myös hyvä valmistautuminen auttaa. ” Suomen väittely-yhteisö on sosiaali-

nen ja pitää jatkuvasti yhteyttä toisiinsa. ”Kuopion ja Savonlinnan kampuksilla ei ole virallista väittelyjoukkuetta, mutta Helsingistä, Turusta, Tampereelta ja Jyväskylästä joukkueita löytyy.” Joensuu Debate Societyn toimintaan pääsee mukaan menemällä paikan päälle. ”Ryhmä on kaikille avoin, ja Facebooksivuiltamme löytyy kaikki tarpeellinen. Suosittelen väittelyä kaikille, jotka haluavat kehittää puhetaitojaan ja kriittistä ajattelua. Väittelemisestä kiinnostuneiden kannattaa käydä tutustumassa ryhmään sen verkkosivuilla. Väittely on taito, joka opitaan käytännössä.” Aiempaa väittelykokemusta ei ryhmään liityttäessä tarvita. Harjoitukset pidetään keskiviikkoisin kello 17.00–18.30 tilassa AU206 tai AU101 Moisseev rohkaisee kokeilemaan väittelyä ainakin kerran. ”Väittely on laji, joka on helppo oppia, mutta vaikeaa hallita”, Moisseev kiteyttää. http://joensuudebate.fi/

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Seuraava Uljas ilmestyy 23. tammikuuta.

10

Uljas 9 | 12. 12. 2014

Suvianna Hakalehto-Wainio toisi lasten oikeudet tiiviimmin osaksi arkea. Peruslähtökohdaksi hän ehdottaa, että lasten mielipidettä kysytään aina heitä koskettavissa päätöksissä. Tässä on tekemistä sekä kasvatusinstituutioilla että vanhemmilla.

Kouluverkosto sen kun harvenee ja keskustelua käydään jatkuvasti opettajan oikeuksista rangaista oppilaitaan. Tulisiko päättäjien kuitenkin pysähtyä kuuntelemaan lasten mielipidettä? -Anna Utriainen, teksti

L

apsen oikeuksien sopimus täytti viime marraskuussa 25 vuotta, mutta Suomi saa edelleen YK:lta noottia sopimuksen puutteellisesta täyttöönpanosta. Erityisesti puutteita on ollut lasten osallistamisesta arjessa ja päätöksenteossa. Tämä näkyy myös koulussa. Aihetta käsitteli myös oikeustieteen opiskelijoiden järjestämä poikkitieteellinen keskustelupaneeli ’Eikö kukaan ajattele lapsia?’, johon yhtenä panelisteista osallistui lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori Suvianna Hakalehto-Wainio. Siellä

esille nousi muun muassa opettajien puutteellinen koulutus asiasta. Tämä on myös Hakalehto-Wainion mukaan yksi ongelmakohta. ”Toivoisin että asiasta koulutuksen pitäisi juristi tai asiasta juridisen koulutuksen saanut opettaja. Tällä hetkellä kun on liikkeellä monenlaista populaa. Kyseessä on kuitenkin lakiasia, joten kouluttajan tulisi alan asiantuntija.” Tämän hetkisen koulutuksen Hakalehto-Wainio näkeekin valitettavan käytännöstä irtaantuneena. ”Ihmiset kyllä tietävät että Lapsen oikeuksien sopimus on olemassa ja sen

sisältökin saatetaan tietää, mutta usein ei hahmoteta kuinka sen tulisi vaikuttaa ihan arkeen,” sanoo Hakalehto-Wainio. Lasten unohtaminen päätöksenteossa näkyy myös kuntatasolla esimerkiksi kouluverkostopäätöksissä, joilla on suora vaikutus lasten elämään. Päätösten vaikutusta lapsiin ei arvioida käytännössä ollenkaan. ”Lapsilla ovat täysin samat oikeudet kuin aikuisillakin, mutta tämän lisäksi heille on turvattu erikseen oikeus esimerkiksi leikkiin ja lepoon ja erityiseen suojeluun sekä oikeus saada näkemyksensä huomioon otetuksi itseään koskevissa päätöksissä. Nämä asiat ovat kyllä monelta osalta hyvin Suomessa ja päätöksetkin usein noudattavat niitä, mutta ne usein tehdään maalaisjärjen pohjalta. Laeissa lasten oikeudet eivät valitettavasti vieläkään näy,” Hakalehto-Wainio toteaa.

”Peruslähtökohdan tulisi olla, että lasten mielipidettä kysytään aina heitä koskevissa päätöksissä. Tietenkin on sitten kasvatustieteilijöiden ja muiden asiantuntijoiden tehtävä kehittää välineitä siihen.” Myös vanhemmillakin on oma vastuunsa asiasta. Paneelissa esille nousikin se kuinka vanhemmat voivat päättää lastensa koulutuksesta aina tämän täysiikäiseksi tuloon asti. Tämän vuoksi lasten kuulemisen tulisi olla tärkeää myös kotona. ”Usein vanhemmat kyllä tietävät, että omalla lapsella on oikeuksia, mutta ajoittain heitä tulee myös muistuttaa että samat oikeudet pätevät myös kaikkiin muihin lapsiin. Lapset itse eivät pysty ajamaan omia oikeuksiaan, joten on meidän aikuisten vastuu pitää huoli siitä että ne toteutuvat.”

Uljas 9 | 12. 12. 2014

11


Hyvinvointi

”Yliopistomaailma on myös sinällään haastava, että suurimman osan ajasta opiskelijat istuvat hiljaa luennoilla, jonka jälkeen sitten yllättäen oletetaankin heidän pitävän esitelmän.

Arjen pauloissa

Turun yliopisto on maailmanluokan monialainen tutkimusyliopisto, joka tarjoaa haasteellisia työtehtäviä ja ainutlaatuisen näköalapaikan suomalaiseen ja kansainväliseen tiede- ja koulutusmaailmaan.

The Future is in the East! MASTER'S DEGREE PROGRAMME IN ASIAN STUDIES Centre for East Asian Studies

Nyt jännittää

Apply now! Application period 1.12.2014-27.2.2015 This programme will add area expertise on the societies, cultures, history, and politics of China, Japan, and Korea to your disciplinary education. These subjects are designed to help you enter relevant professions, whether in the public or private sphere, in a globalized world where East Asia is clearly one of its most dynamic regions. The Centre for East Asian Studies (CEAS) is the only academic centre in Finland devoted to the study of contemporary East Asia. CEAS conducts original research and offers multidisciplinary teaching on the region with a focus on social sicences. Reguirements and further information: http://www.utu.fi/ceas Apply via the University Admissions website: http://www.uaf.fi We are now also on facebook: facebook.com/ceasutu

I love arki on YTHS:n uusi elämäntaitosivusto, joka kertoo miten arjesta saa maukasta. – Turkka Tuovinen, teksti & Patrik Eronen, kuvitus

YTHS:n tuoreen tutkimuksen mukaan 30 prosenttia korkeakouluopiskelijoista jännittää esiintymistä ja jopa joka kolmas pelkää sosiaalisia tilanteita. Joskus tämä johtaa jopa opintojen estymiseen. -Anna Utriainen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

J

ännittäminen on meillä kaikille tuttua, mutta joillekin siitä muodostuu ylitse pääsemätön ongelma. Osalle jo esitelmän ajatteleminen saa perhoset lepattamaan vatsassa, toiselle taas jo ryhmätyöskentely herättää ahdistusta. ”Läheskään kaikki eivät jännitä kaikissa tilanteissa. Esimerkiksi esiintymisjännityksessä on kyse esiintymisen kokemisesta negatiiviseksi, kun taas sosiaalisten tilanteiden pelossa on kyseessä huomattavaa haittaa aiheuttava pelko yhtä tai useampaa sosiaalista tai suoritustilannetta kohtaan. Ihminen voi siis jopa nauttia läheisten ystävien kanssa vietetystä ajasta vaikka pelkäisikin joitain muita tilanteita”, kertoo YTHS:n psykologi Taina Pelttari. Jännittäminen usein johtaa niin sanottuun välttämiskäyttäytymiseen, jossa negatiivisten tunteiden kohdetta aletaan vältellä. Tämä saattaa helposti johtaa esimerkiksi viivästyksiin tai katkoksiin opinnoissa sekä pahimmissa tapauksessa yksinäisyyteen, yleistyneeseen ahdistukseen ja masennukseen. ”Siitä usein seuraa että taidot helposti ruostuvat, mikä edelleen nostaa kynnystä kohdata pelon aiheuttaja. Yliopistomaailma on myös sinällään haastava, että suurimman osan ajasta opiskelijat istuvat

12

Uljas 9 | 12. 12. 2014

hiljaa luennoilla, jonka jälkeen sitten yllättäen oletetaankin heidän pitävän esitelmän.” Syitä jännittämiselle on monia. Osa niistä on kytköksissä ihmisen temperamenttiin ja luonteeseen, osa taas aikaisempiin kokemuksiin. ”Valitettavan usein tulee esille muun muassa huonoja kokemuksia esillä olosta ja koulukiusaamista”, Pelttari toteaa. Mutta apua on tarjolla. Esimerkiksi YTHS tarjoaa useita eri väyliä avun hakemiseen. ”Meille voi tulla keskustelemaan terveydenhoitajan kanssa tai soittaa mielenterveyspuolelle ja sitä kautta hoitaa hoidontarpeen arvioinnin, jonka jälkeen sitten ohjaamme sopiviin palveluihin.” Jännitysoireilusta kärsiville on myös tarjolla ryhmiä, kuten yliopiston ’Varmuutta esiintymiseen’ –kurssi ja YTHS:n järjestämä Sosiaalisten jännittäjien ryhmä. Lisäksi Nyyti ry:n verkkoryhmät voivat tarjota vertaistukea erilaisissa elämän kysymyksissä ja YTHS:llä pyörii vuosittain Arjen hallinta- ryhmät. ”Tietenkin kannattaa myös kokeilla esimerkiksi ainejärjestötoimintaa ja muita vastaavia ryhmiä, joissa painopiste ei olekaan omassa jännittämisessä vaan muussa toiminnassa,” Pelttari kehottaa.

A

Apua jännittämiseen 1. Hakeutuminen ei-mukavuusalueelle ja välttelyn kehän rikkominen. 2. Pienten osatavoitteiden asettaminen, esimerkiksi vieraan ihmisen tervehtiminen tai oman mielipiteensä ilmaiseminen kysyttäessä. 3. Tilanteen helpottaminen esimerkiksi ottamalla luotettu kaveri mukaan. 4. Armollisempi suhtautuminen jännittämiseen, jännittäminen on normaalia eikä tee sinusta huonompaa. 5. Rentoutusharjoitukset, esimerkiksi syvään hengittäminen.

rjessa ei aina jaksa. Opinnot on vaikeita eikä jaksa aina edes kiinnostaa. Kaikilla muilla tuntuu menevän mittaamattomasti paremmin. Lopulta ei homma pysy enää hanskassa ja apua pitäisi saada, mutta mielenterveys jonot ovat täältä Kuhmoon. I love arki -sivusto on YTHS:n vastaus lisääntyneisiin yhteydenottoihin ja opiskelijoiden lisääntyneeseen jaksamisen kanssa painimiseen. Sivustolla pyritään vastaamaan opiskelijoita vaivaaviin ongelmiin arjenhallinnan suhteen ja muistuttamaan rutiinien merkityksestä, terveydenhoitaja Jonna Kekäläinen selventää. ”Yhteydenotot ovat lisääntyneet paljon viime vuosina ja sätkyssä tulee paljon esiin epävarmuutta jaksamisesta ja valinnoista.” Kekäläinen kehottaa huomaamaan kuinka paljon omalla toiminnalla voi vaikuttaa omaan mielialaan ja ajatteluun. Nälkäisenä, väsyneenä ja kiireisenä maailma ei näyttäydy parhaimpana mahdollisena. Sivusto houkuttelee myös YTHS:n ja Nyytin yhdessä järjestämälle elämäntaitokurssille. Pari vuotta pyörineellä kurssilla opetellaan hyvän arjen palasia ja tasapainoista elämää. ”Järjestetään ainakin kerran vuodessa ja useammin jos tulijoita riittää.

TURUN YLIOPISTO • UNIVERSITY OF TURKU FI-20014 Turun yliopisto, Finland • www.utu.fi Puhelin +358 2 333 51

Halutaan tarjota apua ajatteluun ja elämän pehmeitä arvoja.” Mikä sitten tekee arjesta ihan supermegahöppelispöppelisihanaa? Paperilla se kuulostaa aina niin helpolta: enemmän mukavia asioita ja vähemmän stressiä. Kekäläisen mukaan ensimmäiseksi pitäisi hyväksyä elämän olevan valtaosaksi arkea. Koko elämää ei voi suorittaa täysillä, eikä jokaista elämän osa-aluetta optimoida. Opittava päästämään irti niistä asioista, joista ei oikeasti välitä. ”Välillä on ok jäädä sohvalle, vaikka jossain olisikin aivan uskomattomat bileet. Pitää ottaa vastuuta omasta jaksamisesta ja levosta. Jos tentti ahdistaa niin muistakaa, että kaikki muu on vielä hyvin.” On myös tärkeää muistaa opiskelijaelämän olevan jo valmiiksi täynnä stressiä ja kriisiä. Ensimmäisenä vuonna pitäisi polkaista uudessa kaupungissa uudet rutiinit, ystävät ja 60 opintopistettä. Paineet helpottaa kun muistaa, että syöminen ja juominen on herrojen työtä, ja huippumallin duuni on näyttää hyvältä. Ne käyttää siihen koko päivän. Meille opiskelijoille maksetaan opintopisteistä. Meidän kannattaisi pitää huoli siitä, että tulostavoitteisiin päästään ja ottaa ylimääräiset asiat vähän kevyemmin.

Uljas 9 | 12. 12. 2014

13


”Siivoa komerosi, jos aiot viettää siellä joulun.

Puhdasta joulumieltä Joulusiivous muistuu yleensä mieleen silloin kun on liian myöhäistä. Martat ja Leppoisa opas huusholliin -kirjan kirjoittajat suosittelevat siivoukseen ympäristöystävällisiä valintoja. -Suvi Vähätalo, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

S

ieltä se joulu pikkuhiljaa taas hiipii. Miten käy, kun kotoa pois muuttanut nuori yrittää selvitä jouluvalmisteluista opiskelijabudjetin rajoissa, ilman äidin apua? Pohjois-Savon Martat ry:n toiminnanjohtaja ja Pohjois-Savon Marttapalvelut Oy:n toimitusjohtaja, Anne Matilainen ei pidä yleistyksistä ja kumoaa stereotypian uusavuttomasta nuoresta. ”Osa siivoaa tosi näppärästi ja on päässyt nuorena tekemään asioita”, huomauttaa Matilainen. Kaikilta ei arjen pyöritys suju ongelmitta. ”Meidän kulttuurissamme lapsia vähän passataan liikaa. Tekemällähän oppii”, Matilainen toteaa. Joulusiivous muistuu yleensä mieleen silloin kun on liian myöhäistä. Marttojen lisäksi Leppoisa opas huusholliin -kirjan kirjoittaneet Saara Henriksson ja AinoMaija Leinonen tarjoavat vinkkejä arjen hallintaan ja ekologiseen siivoukseen. He vakuuttavat, että säännöllinen siivous helpottaa elämää. ”Inhimillinen elämä vaatii, että jotain hommia hoidetaan säännöllisesti”. Suursiivousta jouluna ei tarvita, jos jaksaa viikoittain tehdä vähän, muistuttavat Martat. Siivoaminen ei vaadi järeitä myrkkykemikaaleja, sillä jo omasta ruokakaapista löytää tehokkaita tahranpuhdistajia. ”Sokeripala toimii keittolevyjen laitoihin, joihin lika jämähtää. Uunin voi puhdistaa mäntysuovalla. Etikalla on kaikki huuhteluaineen hyvät puolet”, vinkkaavat Henriksson ja Leinonen. Myös Martat suosittelevat tekemään ympäristöystävällisiä valintoja. Kun punaviinilasi kaatuu pöytäliinalle, voi Marttojen neuvoilla kokeilla tahranpoistoon suolaa. Kattilaan pinttyneet ruokajäämät saat pois keittämällä kattilassa 2:1 seoksen etikkaa ja vettä, lisäämällä ruokalusikallisen suolaa ja jättämällä liuoksen kattilaan yön yli. Taikaa! Marttojen mielestä yksi yleisimmistä virheistä siivouksessa liittyy pesuaineiden annosteluun. ”Annostellaan liian paljon. Se on yllättävän pieni määrä mikä riittää”, huomauttavat Matilainen sekä Leena Tiirikainen, joka vastaa PohjoisSavon Martoissa kotiavun asiakaspalvelusta.

14

Uljas 9 | 12. 12. 2014

Monella siivouskaapista löytyy usein toista kymmentä putelia ja purnukkaa puhdistukseen. ”Markkinoilla on ihan liikaa pesuaineita. Monesti jo yksi pesuaine riittää”, Tiirikainen opastaa. Molemmat Martat korostavat hyvien välineiden merkitystä. ”Itse panostaisin kunnon välineisiin. Monella opiskelijalla on paljon ääntä pitävä imuri, joka ei edes ime kunnolla”, Tiirikainen harmittelee. Tuoksu ei takaa puhtautta. Turha siis huijata itseään WC-kukalla ja voimakkaanhajuisilla pesuaineilla, sillä oikeasti puhdas ei tuoksu miltään. Jos hajut häiritsevät, niitä voi poistaa jääkaapista sitruunanpuolikkaalla. Imurointiin saa tuoksutehoa imaisemalla pölypussiin pari teelusikallista vaniljasokeria tai kardemummaa. Henrikssonin ja Leinosen mielestä tuoksuja ja joulutunnelmaa voi luoda herkullisella tavalla. ”Tee pipareita, niin kotona tuoksuu hyvältä”. Markettien muovisille joulukoristeille saa vaihtelua omatekoisilla koristeilla. ”Hienoja ikkunakoristeita saa sitrushedelmien siivuista, jotka kuivataan”, Henriksson ja Leinonen vinkkaavat. Joulukuusi tuo tunnelmaa, mutta ei ole välttämätön. Asuntoon saa joulun tuoksua jo pelkillä kuusen havuilla - eikä neulasiakaan varise niin paljon. Mikä aiheuttaa kodin kaaoksen? Henrikssonin ja Leinosen mielestä liika tavaramäärä on ongelmien ydin. ”Ylimääräistä roinaa ei voi järjestää. Siitä voi vain hankkiutua eroon. Kun tavaraa on vähän, jää ihmisille enemmän tilaa.” Myös Martat neuvovat hankkiutumaan eroon ylimääräisestä tavarasta esimerkiksi kirpputoreilla. ”Vähemmän on enemmän” -ideologiaa noudattavat Martat vihjaavat, että joululahjaksikin voi antaa aikaa, elämyksiä tai itse tehtyjä herkkuja. Viisastu aikaisemmista jouluista: piikkimatot ja aktiivisuusrannekkeet eivät välttämättä enää ilahduta lahjan saajaa vuoden päästä. Jouluun kuuluu olennaisesti ruoka. Seitsemän sortin sijaan kannattaa panostaa ruokalajeihin, joita oikeasti syödään. Käsi sydämellä, meneekö joulunpyhien aikana oikeasti puolen kiloa maksalaatikkoa? Perinteitä voi rikkoa ja Matikai-

Ekologisia siivousvinkkejä Siivouksessa vähemmän on enemmän: pesuaineen yliannostelu pilaa pintoja, huonontaa siivoustulosta, ärsyttää ihoa sekä rasittaa ympäristöä ja kukkaroa. Suosi fosfaatittomia pesuaineita. Fosfaatti rehevöittää vesistöjä. Vältä kloorattuja desinfektioaineita, antibakteerisia aineita ja liuottimia sisältäviä aineita. Kokeile pesupähkinöitä pyykinpesuun. Poista tahrat mahdollisimman pian. Suosi kotimaisuutta, ympäristömerkkiä ja täyttöpakkauksia myös pesuaineissa. Laimenna tiskiainetta sumutepulloon. Panosta laadukkaisiin välineisiin, puhdistusaineita saa edullisemmin: Ruokasooda, etikka, sitruunahappo ja mäntysuopa ovat halpoja. Vältä selluloosasta valmistettuja rättejä ja rimpsumoppeja. Ne eivät kuivaa tai pese kunnolla, ja alkavat haista alta aikayksikön. Etikka

Ehkäisee ja poistaa kalkkisaostumia, kirkastaa ja poistaa hajuja. Happamuuden vuoksi ei saa käyttää kaakeli- ja silikonisaumoihin, emaliin, alumiiniin tai marmoriin. Helposti haihtuvaa etikkaa ei kannata laimentaa kiehuvaan veteen ja pinnat tulee huuhdella käytön jälkeen. Ruokasooda

Emäksisenä tehoaa rasvatahroihin, valkaisee, neutraloi hajuja ja poistaa pinttymiä. Lisää vinkkejä Marttojen internet-sivuilta www.martat.fi sekä kirjasta Leppoisa opas huusholliin (Henriksson Saara ja Leinonen Aino-Maija, Into-kustannus).

nen suosittelee, että jokainen saa valita joulupöytään omaa herkkuaan. ”Meillä nuorimmainen pitää keitetystä possunkielestä ja sitä on sitten joulupöydässä”. Jos jouluruokia jää yli, ruoat kannattaa pakastaa. Pakastimen puuttuessa ylimääräinen kinkku sujahtaa esimerkiksi pitsan täytteeksi tai lämpimien voileipien päälle. Muista ekologisuus myös joulun jälkeen. Kinkun paistolientä ei saa kaataa viemäriin vaan rasva laitetaan sekajätteeseen tyhjään maitotölkkiin suljettuna. Lahjapapereita ja -pakkauksia voi kierrät-

tää vuodesta toiseen. Tuikkukynttilöiden metallikuoret kuuluvat metallinkeräykseen. Jos joulusiivous ahdistaa, voi helpotusta hakea Marttojen ajattelumaailmasta: ”Siivoa komerosi, jos aiot viettää siellä joulun”. Matilaisella on oma vinkkinsä siivouksesta ahdistuneelle. ”Sytytä jouluvaloja niin pölyt eivät haittaa niin paljon”. Jouluksi riittää vähempikin jynssäys. ”Itseään ei ole tarkoitus siivota ihan piippuun”, Matilainen muistuttaa. ”Silloin ei jaksa nauttia joulusta” Uljas 9 | 12. 12. 2014

15


Lihaan piirretty kauneus Kulttuuriantropologi Taina Kinnusen mukaan kauneus ja terveys kelpaavat nykyään vain superversioina. Työmarkkinoilla viehättävällä ulkonäöllä voi ajaa yhtä pätevän kilpailijan ohi. -Jussi Turunen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

S

e salikäynti muutti kaiken. Kulttuuriantropologi Taina Kinnunen ihmetteli, miten jotkut miehet voivat olla sen näköisiä: lihaksikkaita, trimmattuja, suonikkaita – kaikin tavoin erilaisia kuin miehet tavallisesti olivat 1990-luvun alussa. Kinnunen pani merkille, että monet kehonrakentajat pyrkivät kuntosaliharjoittelulla välttämään tavallisuutta, sillä tavallinen vartalo edusti vähään tyytymistä ja tylsyyttä. ”Heräsi kysymys, mitä heimoa bodarimiehet ovat”, Kinnunen sanoo. Alun ihmettelyn jälkeen Kinnunen alkoi tutkia ruumiinkulttuuria Suomessa ja Yhdysvalloissa. Kehollisuus ja sukupuoli ovat hänen erityisiä mielenkiinnon kohteitaan. ”Koen itse olevani erityisen tietoinen omasta vartalostani ja se on jotain, mistä olen yrittänyt pyrkiä eroon. Ehkä minä olen kehollisuuden suhteen erityisherkkä, onhan sellainen määrittely nykyään olemassa. Katson, että ihmisten ruumiillisuus heijastaa perimmäisiä kulttuurisia arvoja.” Nykyinen terveysteollisuus rantautui Kinnusen mukaan Suomeen noin kolme vuotta sitten. Sittemmin maitorahka on loppunut kaupoista, takapuolen ihannoinnin takia jokainen salipäivä on jalkapäivä, eikä kukaan tunnu liikkuvan muusta syystä kuin ”kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin” takia. ”Fitness on lyönyt läpi voimakkaammin kuin ikinä olisi voinut arvata. Hyvästä ulkonäöstä on tullut vastuullisen kansalaisen merkki. Aiemmin terveydestä, rasvoista ja proteiineista puhuminen oli eksoottista. Nyt jokainen käy salilla ja tietää melkein automaattisesti, mikä on oikeaa ja puhdasta ravintoa. Kauneus ja terveys kelpaavat vain superversioina.”

16

Uljas 7 | 24. 10. 2014

Fitness on erityisesti nuorten naisten suosiossa ja monia mietityttää, miksi naisten liikkumiseen liitetään aina ulkonäön kohentamisen paine. Kinnusen mukaan naisille kauneudenhoito on perinteisesti yksi työ muiden joukossa, jonka hoitaminen ei lopu koskaan. Myös miehillä on paineita olla esimerkiksi lihaksikkaita, vaikka he eivät tekisi mitään ylimääräisillä lihaksilla. Sekä naisiin ja miehiin kohdistuu Kinnusen mielestä kulttuurisesti oikeaoppisen sukupuolisuuden paineita. Nykyisessä fitness-huumassa saattaa unohtua, että pelkästään erottuvat vatsalihakset tai useampi jumppatunti eivät takaa terveyttä. Terveys ja urheilu ovat kaksi eri asiaa. Niin sanotulle tavalliselle ihmiselle melkein kaikessa vähempi voi olla parempi. ”Ammattilaistason kehonrakentajille terveys on vain estetiikan väline. Eräs haastateltava kuvasi, että kun treenatessa kipu alkaa, silloin alkaa varsinainen hauskuus ja erotellaan jyvät akanoista. Samanlainen kilpaurheilun mielenlaatu on levinnyt myös työelämään”, Kinnunen arvioi. Useat kokevat, että työpaikan saatuaan omasta ammatillisesta uskottavuudesta on pidettävä kiinni huolehtimalla ulkonäöstään. Ikääntyminen ja väsymisen merkit eivät saisi näkyä ainakaan johtotason työntekijällä. Ulkonäkö on silti enemmän kuin pysäytetty kuva: se on ilmeitä, asentoja, äänenpainoja ja kykyä olla yhteydessä toiseen ihmiseen. Tällä hetkellä Kinnunen on mukana työryhmässä, jonka tutkimuksen taustalla on kehollisuus työmarkkinoilla. ”Rekrytointikonsultteja koskevassa aineistossa kävi ilmi, että ulkonäöstä luetaan paljon asioita. Tehtäviin haetaan

usein hyviä tyyppejä ja hyvää persoonaa, mutta sellaiset ominaisuudet eivät selviä vielä tuijottamalla hakemuspapereita. Psykologisiin soveltuvuustesteihin ei myöskään enää luoteta täysin, ne ovat työnantajalle lähinnä todistusaineistoa. Konsultit luottavat eniten omaan arvioonsa ja kohtaamiseen työnhakijan kanssa.” Jos kahden hakijan muodollinen pätevyys ja työkokemus ovat samalla viivalla, rekrytointikonsultti saattaa pohtia, arvostaisiko työnantaja tiettyä ulkonäköä. Tällöin kauniimpi tai komeampi hakija saattaa tulla valituksi tehtävään vaatimattomamman näköisen sijasta. Ulkonäön ja kommunikointitaitojen korostumiseen on syynsä. Talous perustuu yhä enemmän asiantuntija- ja palveluntuotantoon, jolloin teknisen osaamisen lisäksi on tunnettava asiakaspalvelua. ”Niin sanotuille nörteille ei oikein ole enää puhtaita asiantuntijatöitä, jokaisen on osattava lisäksi palvella asiakasta. Tekniikan kehittyminen on johtanut vuorovaikutustaitojen korostumiseen.” Vaikka perinteisen ruumiillisen työn mer-

kitys on vähentynyt, ihmiset haluavat silti näyttää siltä, että he tekisivät ruumiillista työtä. Kinnusesta kehityksen suunta on hieman huvittava. ”Me näemme koko elämämme ajan vaivaa ja kouluttaudumme korkealle päästäksemme eroon fyysisestä työstä. Sitten vapaa-aikana me rehkimme salilla ja lenkkipoluilla sekä opettelemme tietoista läsnäoloa. Pelkkä tietotyö ei näytä tekevän meitä onnellisiksi.” Kinnusen mielestä paremman ulkonäön tavoittelemisessa ei sinällään ole mitään vikaa, mutta hänestä jokainen voisi pohtia rehellisesti, ketä varten pitää

Taina Kinnunen Syntynyt 7.11.1962 Oulussa. Koulutukseltaan filosofian tohtori Oulun yliopistosta. Tunnetaan väitöskirjastaan Pyhät bodarit (2001). Työskennellyt Oulun (1999–2011) ja Tampereen (2012–2013) sekä Itä-Suomen (2014–) yliopistoissa yliopistonlehtorin ja professorin tehtävissä. Kokemusta myös portsarin toimesta. Perheeseen kuuluvat avopuoliso ja kissa. Harrastaa kuntosalilla käyntiä ja lenkkeilyä, tanssia, kulttuuria sekä luontoa. Lempikirja, -levy ja -elokuva: Fjodor Dostojevskin Idiootti (1868), Iggy Popin The Idiot (1977) ja David Lynchin Mulholland Drive (2002).

näyttää hyvältä. ”Kulttuurisesti ainoa hyväksytty vastaus näyttää olevan, että minä treenaan itseäni varten. Monissa muissa maissa myönnetään suoraan, että kaunistaudutaan kumppania tai yhteisön kunnioitusta varten. Meillä on varmasti sama perusajatus, mutta pitkälle mennyt yksilöllisyyden ihanne kieltää meitä tekemästä mitään muita ajatellen. Miksi ei voi välillä sanoa ihan rehellisesti, että treenaan ja laittaudun esimerkiksi tulevaa tai nykyistä kumppania varten?” Kinnunen ihmettelee.

Uljas 9 | 12. 12. 2014

17


Pirkka-Pekka Petelius

pyrkii lähelle toista ihmistä Pirkka-Pekka Petelius kadehtii diplomaatin ammattia ja vitsailee tekevänsä seuraavaksi itku-stand up -show’n. Elämän tarkoitus on päästä toista ihmistä lähelle, hän kertoo. -Meri Parkkinen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

N

Pirkka-Pekka Petelius valitsee roolinsa sen perusteella, että ne koskettavat häntä. ”Jokainen rooli lähtee sen henkilön omista lähtökohdista, ” näyttelijä kertoo.

18

Uljas 9 | 12. 12. 2014

äyttelijä Pirkka-Pekka Petelius on luonut sketsihahmoillaan liudan suomalaisten sanavarastoon pinttyneitä hokemia, mutta komediarooleihinsa juuttuneena näyttelijää tuskin pitää kukaan. Petelius on tunnettu roolin kuin rooliin taipuvana Suomen kansan hauskuuttajana ja itkettäjänä. Näyttelijän intohimo työtä kohtaan loistaa kilometrien päähän hänen puhuessa hahmojensa rakentumisesta. Hän puhuu roolihenkilöistään kuin ne olisivat elossa. Petelius ei voisi olla kiitollisempi saadessaan tehdä unelmiensa ammattia. ”Olen todella etuoikeutetussa asemassa, että olen saanut ja saan edelleen elää sitä elämää mitä rakastan. Moni ei saa. Tämä on harvinaisempaa kuin tavanomaisempaa”, Petelius sanoo. Petelius on kadehdittavan onnellinen saadessaan tehdä sitä, mitä oikeasti rakastaa. Näyttelijällä on kuitenkin yksi ammatti, jota hänkin kadehtii. ”Musta olisi kiva olla diplomaatti. Se on sellainen toinen toiveammatti. Ajattele… menet valtion kustantamana ulkomaille töihin. Kaikki, mitä siinä toisessa kulttuurissa tapahtuu kuuluu sun työalueeseen. Eihän sen ihanampaa ole! Joku maksaa siitä, että sä pääset tutustumaan toiseen kulttuuriin. Toisenlaisiin ihmisiin”, hän kuvailee.

Elämäntarkoituksen Petelius ajattelee olevan toisen ihmisen lähelle pyrkiminen ja elämän ymmärtäminen sitä kautta. ”Ymmärtää meidän jokaisen yksilön ainutkertaisuus ja ainutlaatuisuus ja sitä kautta ymmärtää tää kokonaisuus ja hyväksyä se, että me ollaan kaikki erilaisia”, Petelius muotoilee. Petelius on tunnettu hauskuuttaja, mutta varmasti yhtä tunnettu myös katsojille myös koskettavista roolitöistään. Perusteena tiettyyn rooliin tarttumiselle on, että hahmo koskettaa Peteliusta itseään. Uraansa hän ei harkitusti roolivalinnoillaan rakenna. ”Eteen on tullut niin paljon erilaisia, ihania rooleja, että meen sinne ihan henkilökohtaisesta uteliaisuudesta kattomaan, että onko tässä elämässä kertynyt mitään annettavaa”, Petelius sanoo. Koomikko tyrmää käsityksen, että hauskuuttaminen olisi jotenkin erikoisen vaikeaa. Hän perustelee hauskuuttamisen helppoutta sillä, että jokainen ihminen nauraa jollekin. ”Komediaa on niin monenlaista astetta. Kaikista vaikeimmat huumorin tekemisen lajit ovat yksin tyhjästä hahmohuumorin tekeminen ja stand up”, Petelius arvioi. Täysin yksin yleisön kohtaaminen tuo koomikon haasteen eteen, jossa kukaan ei ole auttamassa jos ei itse osaa tippua

jaloilleen. ”Se toimii vaan sillä julmalla kriteerillä, että nauraako toi yleisö vai eikö se naura”, Petelius kuvailee. Hauskuuttamisen kyky, yleisön lukemisen taito löytyy ajan kanssa. ”Joillekin se on vaikeampaa, toisille sitten luontevampaa”, Petelius sanoo. Pirkka-Pekka Petelius haluaa kuitenkin korostaa myös itkettämisen vaativan samanlaisen taidon kehittelyä kuin naurattamisen. Stand up -komiikkaan verrattavissa olevaa kuningaslajia ei draamasta kuitenkaan löydy. ”Ei ole mitään itku-stand upeja vielä keksitty. Olispa hyvä idea semmoinen liikuttava stand up. Tai hahmot, jotka saavat yleisön itkemään. Joo täytyykin ruvetakin tekemään tämmöistä. Itkuhahmoja!” Petelius nauraa.

Pirkka-Pekka Petelius Syntynyt 31.5.1953 Aloitti Suomen teatterikoulussa 23-vuotiaana Näytellyt lukuisissa sarjoissa kuten Velipuolikuu, Hymyhuulet, Team Ahma, Kaverille ei jätetä ja Handu Pumpulla Tunnettu muun muassa elokuvista Tuntematon sotilas, Härmä, 8-pallo, Prinsessa, Hella W ja Leijat Helsingin yllä Tällä hetkellä televisiossa sarjassa Joulukalenteri: Porokuiskaajan arvoitus Näyttelee ensi-iltansa 2015 saavissa elokuvissa Luokkakokous ja Kätilö

Joulukuun 26. päivä ensi-iltaan tulevassa

Taru Mäkelän ohjaamassa Eila, Rampe ja Likka – komediassa Peteliuksen hahmo saa katsojat itkemään kuitenkin vain naurusta. Elokuvassa Likan vanhemmat haluavat saada tyttärensä naimisiin. Eilan ja Rampen kova yritys tehdä vaikutus sulhasehdokkaan äitiin, ajaa perheen kommelluksiin. Rampe jää hyvin vähäpuheiseksi hahmoksi elokuvassa, jossa päällepäsmäreinä ovat naiset. ”Mua nauratti ihan koko ajan! Ja vielä

se, että en pääse purkamaan sitä repliikeissä”, Pirkka-Pekka Petelius nauraa ja kertoo kuinka kohtauksia jouduttiin kuvamaan yhä uudelleen ja uudelleen näyttelijöiden pokan pettäessä. Elokuvassa nähtävät Rampen vaatteet ovat näyttelijän itsensä valitsemat. ”Ne vermeet, mä rakastan niitä! Katoin semmoiset vaatteet missä näytin kaikista typerimmän näköiseltä”, näyttelijä muistelee viime elokuvan viimekesäisiä kuvauksia.

Uljas 9 | 12. 12. 2014

19


Media ”Kritiikin tärkeimpänä kysymyksenä saatetaan pitää, kannattaako tämä teos lukea, nähdä, kuunnella tai ostaa.”

Uljaat kriitikot

Jani Ylönen, Maiju Pohjolainen ja Niko Salovaara kirjoittavat kritiikkejä muun muassa Uljaalle. Kriitikon tehtävävissä on löydettävä kokonaisnäkemys siitä, mikä toimii ja mikä ei. Lisäksi saattaa joutua läheisiin tekemisiin arvioimansa taiteilijan kanssa, eikä tilanne aina ole yhtä suloinen kuin Mokoman Marko Annalan ja Maijun kohtaaminen.

Kriitikon tehtävä on löytää arvostelussa kokonaisnäkemys siitä, mikä toimii ja mikä ei. Parhaimmillaan kritiikki on keskustelua taiteesta arvostelijan ja teoksen tekijän välillä. -Jussi Turunen, teksti

T

aiteen ja kulttuurin arvosteluun kuuluu perinteisesti kolme osaa: käsiteltävän teoksen esittely, analyysi ja arvottaminen. Kritiikin kirjoittamisen oppimisesta on hyötyä erityisesti kirjallisuutta ja kulttuuria opiskeleville, koska nämä alat elävät arvosteluista ja keskusteluista. Asiantunteva arvostelu on eri asia kuin pelkän mielipiteen ilmaiseminen. Kritiikin kirjoittaminen on oma erityinen tekstilajinsa ja siihen liittyviä taitoja voi oppia esimerkiksi arvostelemalla kirjoja, levyjä, elokuvia ja muuta kulttuuria Uljaaseen. Kolmannen vuoden lääketieteen opiskelija Maiju Pohjolainen arvostelee levyjä ja keikkoja sekä tekee myös festivaaliraportteja. Hän on avustanut Uljasta vuodesta 2011. ”Kriitikon työllä olen ansainnut taskurahaa ja kirjallinen ilmaisuni on kehittynyt”, Pohjolainen sanoo. Hänestä kriitikon tehtävä on pyrkiä

20

Uljas 9 | 12. 12. 2014

objektiivisuuteen samalla, kun hän tuottaa lukijoille mielipiteensä käsiteltävästä asiasta. ”Arvosteluilla on iso vaikutus ja kriitikon kuuluu olla perillä käsittelemästään tyylilajista. Itse en kuuntele juuri lainkaan räppiä, mutta olen silti arvostellut useita Palefacen levyjä. Saman artistin tuotantoon tutustuminen auttaa kokonaisuuden tuntemisessa. On myös tärkeää kuunnella monenlaista musiikkia, jolloin hahmottaa asioita omien suosikkien ulkopuolelta.” Viime kesänä kirjallisuuden opinnoista valmistunut Niko Salovaara aloitti Uljaassa avustajana kolme vuotta sitten, ja keskittyi loppuvaiheessa arvostelujen tekoon. Tätä nykyä hän tekee teatterikritiikkejä kaupunkilehti Karjalan Heiliin. ”Arvostelen myös elokuvia ja musiikkia. Minulla on luultavasti koulutukseni takia korkea kynnys tehdä kirjallisuusarvioita ja asetan oman tasoni korkealle. Elokuvien arvostelu on jostain

syytä helpompaa, sillä ihmiset kokevat helpommin olevansa elokuvissa asiantuntijoita. Kirjallisuuden asiantuntijaksi ilmoittautuminen luo erilaisia paineita”, Salovaara pohtii. Kritiikin muoto ja tyyli riippuu Salovaaran mukaan julkaisukanavasta. Täytyy tietää, millaiset ihmiset lukevat arvosteluja. ”Eri lehtiin kirjoittaminen opettaa mielestäni eri lukijaryhmien huomioimista. Esimerkiksi Parnassoon tai Helsingin Sanomien kulttuurisivuille kirjoittavalle kriitikolle ei varmasti riitä pelkkä oman mielipiteen ilmaisu. Täytyy osata asettaa teos ja sen merkitys laajempaan asiayhteyteen.” Salovaaran mukaan kritiikin tila on supistunut lehdistössä, mutta kritiikin laatu on edelleen hyvää. Arvostelut ovat vain siirtyneet enemmän muihin kanaviin, kuten kirjallisuutta harrastavien blogeihin. ”Kulttuuritoimitusten toimintaedellytykset ovat vähentyneet, mutta toisaalta se voi tarkoittaa, että työtä tehdään yhä enemmän intohimosta eikä rahan takia. Vanhanaikainen, Pekka Tarkka -tyylinen kriitikkoideaali ei ole oikein voimissaan. Toisaalta on ikävää, jos lehdissä kierrätetään resurssien puutteen vuoksi samoja,

ei niin hyviä arvioita”, Salovaara toteaa. Jani Ylönen valmistui viime kesänä pääaineinaan englanti ja kirjallisuus. Ylösen intohimo on kirjallisuus, mutta hän on arvostellut myös levyjä ja teatteria. Hän aloitti Uljaan kriitikkona käytyään vuonna 2011 kritiikkikurssin, jonka yhtenä vetäjänä oli esseisti Matti Mäkelä. ”Kurssilla sain vinkkejä, kuinka kirjoitettu kritiikki eroaa muista teksteistä. Esittely, analyysi ja arvottaminen tulivat tutuiksi”, Ylönen kertoo. Hän näkee kriitikon asiantuntijana, joka tarjoaa lukijalle mahdollisuuksia teoksen tulkintaan, mutta ei väitä arvostelussa sanovansa lopullista totuutta. Ylönen pitää hyvänä, ettei Uljaassa ole liikoja neuvottu kritiikin kirjoittamisessa, sillä se on auttanut häntä kehittämään omaa tyyliään. ”Arvottamisessa, jota pidän kaikista hankalimpana osana, kriitikko löytää kokonaisnäkemyksen siitä, mikä toimii ja mikä ei. Ammatillinen kritiikki taiteenmuotona on mielestäni siirtymässä syrjään suurelta julkiselta areenalta. Keskustelu taiteesta arvostelijan ja kirjailijan välillä on vähentynyt, ja kritiikin tärkeimpänä kysymyksenä saatetaan pitää, kannattaako tämä teos lukea, nähdä, kuunnella tai ostaa”, Ylönen summaa.

Ensiapua katoavalle mediatoiminnalle

Jugendpresse Deutschlandin puheenjohtaja Kristin Eichhornin mielestä kansainvälinen yhteistyö yhdistysten välillä on rikastuttavaa.

Portti mediatyön opetteluun on nuorille liian kapea, vaikka intoa tekemiseen riittäisi. Saksalainen nuorisomediayhdistys Jugendpresse voisi tarjota hyvän mallin suomalaiseenkin nuorten mukaan ottamiseen. – Nina Jääskeläinen, teksti & Saara Olkkonen, kuva

N

uorten mahdollisuudet kokeilla siipiään median maailmassa ovat vähissä ja vähemmäksi käyvät. Joensuun seudulla Oi fm -radiokanava tarjoaa kenelle tahansa tilaisuuden päästä tekemään omaa radioohjelmaa, mutta kanava lakkautetaan vuoden vaihteessa. Yhä tärkeämmäksi nousevat kansalaistaidot, medialukutaito ja kyky tiedottaa tekemisistään opitaan parhaiten tekemällä, mutta muhiva potentiaali uhkaa valua hukkaan. ”Edistävä mediakompetenssi on erittäin tärkeää. Nuorten tulee ymmärtää, että politiikka ei näy ainoastaan eduskunnissa vaan sitä harjoitetaan myös mediassa. Parhaiten he ymmärtävät sen saamalla mahdollisuuden kirjoittaa itse mielenkiintoisista aiheista ja politiikasta”, Jugendpresse Deutschlandin puheenjohtaja ja kansainvälisistä suhteista vastaava Kristin Eichhorn kertoo.

Jugendpresse on rekisteröity yhdistys, joka toimii Saksan liittotasavallan tasolla. Sen tavoitteena on yhdistää mediasta kiinnostuneita nuoria eri puolilla Saksaa ja välittää tietoa journalististen tekstien tuottamisesta. Yhdistyksen toiminta pyörii suurimmaksi osaksi vapaaehtoistyön ja liittotasavallan tukien varassa. ”Jugendpresse perustettiin vuonna 2003 kattojärjestöksi, joka jakautuu jokaisessa osavaltiossa alueelliseen yksikköönsä. Verkostoitumisen lisäksi jaamme nuorisopressikortteja sekä juridista apua ja neuvontaa”, Eichhorn sanoo. Konkreettisimmin järjestön toiminta näkyy erilaisten media-aiheisten tapahtumien ja koulutusten järjestämisessä. Vuosittain nuorilla on mahdollisuus osallistua Nuorisomediapäiville, jossa toimitetaan monimuotoista mediasisältöä ja pidetään erilaisia työpajoja mediatyöskentelystä. Tämän lisäksi

Jugendpresse luotsaa nuorten toteuttamaa Politikorange-lehteä. Vuodesta 1992 lähtien on järjestetty myös kilpailuja koululaislehtien kesken. ”Tänä vuonna mukana oli 1900 lehteä. Emme palkitse vain parhaita lehtiä vaan haluamme samalla kehittää opiskelijalehtien toimintaa. Tätä varten meillä on liikkuva media-akatemia, joka kiertää pitämässä erilaisia luentoja ja auttaa koululaislehtien perustamisessa”, Eichhorn toteaa. Vaikka järjestön rakenne vaikuttaa vakaalta, niin aluejärjestöjen elinvoimaisuus on yhä kiinni nuorten aktiivisuudesta. ”Nuorten elämäntilanteet muuttuvat ja muutto paikkakunnalta toiselle saattaa hiljentää alueellisen toiminnan. Thuringenissä kävi juuri niin, että aluejärjestöä ei käytännössä enää ollut olemassa, sillä kaikki jäsenet muuttivat pois. Yritämme hankkeen kautta saada sinne uusia jäseniä.” Vuoden vaihteessa Joensuu hiljenee ra-

diotaajuuden verran, kun Oi FM lopettaa toimintansa. ”Toiminta on alusta lähtien ollut avointa kaikille. Kokemus on valitettavasti osoittanut, että tällainen kau-

pallinen radio, joka saa pääasiallisen rahoituksensa mainosmyynnistä, ei vain kannata. Nuoriso- ja kulttuuritoimien rahoitus ei minusta kuulu yksityiselle taholle vaan sen tulisi tulla jotain aivan toista kautta”, vastaava toimittaja Liina Matveinen toteaa. Nuorisomediatoiminnan tilanne Pohjois-Karjalassa ei näytä erityisen hyvältä, sillä täällä hiljaiseloon ei olla puuttumassa edes erinäisen kattojärjestön kautta. Mediatoiminnasta kiinnostuneiden osallistumismahdollisuudet ovat tällä hetkellä lukiolehtien lisäksi Ylioppilaslehti Uljaan ja Nuorisokeskus Whisperin Nuorisotoimituksen varassa. Karjalan Heili -kaupunkilehteen voi toki hakeutua palkattomaan työharjoitteluun, mutta nuorten mahdollisuudet päästä oppimaan journalistista työskentelyä tekemisen kautta ovat verrattain vähäiset. Ehkä vastaus elinvoimaisempaan mediatoimintaan löytyisi, jos Suomi kehittäisi omanlaisensa kattojärjestön, joka kuuluisi Jugendpressin tavoin osaksi European Youth Press -organisaatiota, joka koordinoi ja tuo yhteen eri jäsenorganisaatioiden toimintaa Euroopan tasolla.

Uljas 9 | 12. 12. 2014

21


”Moni euromaa on pitkittyneen taantuman myötä ruostuttanut tärkeitä voimavarojaan – inhimillistä ja tuotannollista pääomaansa.

Elvytystä Eurooppaan Talouspolitiikan trendi on kääntymässä tiukasta säästökuurista kohti vasemmiston kannattamaa elvytyspolitiikkaa. Kansantaloustieteilijät Matti Estola ja Timo Tammi Itä-Suomen yliopistosta kannattavat elvyttämistä julkisin varoin. Estola kehottaa Kreikkaa ja Espanjaa hylkäämään euron. -Saila Rönkkö, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

FAKTALAATIKKO:

iukan talouskurin politiikka näyttää tulleen tiensä päähän. Euroalueen taantuma uhkaa hidastaa koko maailman talouskasvua kaupankäynnin ja sijoitusten muodostamien kytkösten kautta. Tämä uhkaa johtaa talouden heittelyihin kehittyvissä maissa. OECD:n pääekonomisti Catherine L. Mann vaatii painavampia keinoja kysynnän kasvattamiseksi. Itä-Suomen yliopiston taloustieteen lehtorin Matti Estolan mukaan elvytykselle olisi euroalueella tilaa. ”Euroalueen inflaation ollessa matala lisäkysynnällä on mahdollista saada aikaan tuotannon ja työllisyyden kasvua, ilman että kysynnän vaikutus häviää hintojen nousuun.” Estola huomauttaa, että koska eurojärjestelmän maat ovat jo nyt ylivelkaantuneita, lisävelan ottaminen on tehtävä hyvin harkitusti. ”Ainoastaan sellaisia investointeja kannattaa tehdä, jotka tuottavat tuloja tulevaisuudessa, jotta velat kyetään maksamaan pois. Kulutuksen tukemisessa velkarahalla ei ole järkeä, sillä se johtaa vain entistä suurempiin velkaongelmiin.” Kansantaloustieteen lehtori Timo Tammi on samaa mieltä toimien tarpeellisuudesta. ”Euroalueen kehitys edellyttää pontevia toimenpiteitä. Erityisesti rakenteelliset reformit ovat tärkeitä.”

Maailmantalouden BKT:n ennustetaan saavuttavan 3.3% kasvun vuoden loppuun mennessä.

T

Tammi varoittaa uudistusten toteuttamisen tyssääntymisestä politikointiin. ”Hyvät tavoitteet ja keinot saattavat pilaantua, jos painotuksista ja toteutustavoista aletaan käydä puhdasta poliittista kädenvääntöä. Jonkinlainen keynesiläisen ja liberaalin talouspolitiikan välimuoto olisi ehkä toteuttamiskelpoisin, mutta jo tämänkin sanominen saattaa herättää vääriä mielikuvia puoluepoliittisista painotuksista.” Euroopan komissio otti jo askeleen eteenpäin perustamalla kasvurahaston työllistymisen ja talouskasvun tukemiseksi. Tammia kasvurahasto ei vakuuta. ”Se on periaatteessa hyvä idea, mutta siihen sisältyy toiveajattelua ja ristiriitoja. Komissio markkinoi ajatusta sillä, että jokainen kasvurahastoon sijoitettu euro kerää markkinoilta rahaa ja synnyttää viisitoistakertaisen määrän investointeja alkupanokseen verrattuna.” Kasvurahaston mukaa on leivottu oletus, että sen yrityksiltä löytyy intoa ryhtyä uusiin projekteihin. ”Hankkeet ovat kovin riskipitoisia, ja edellyttävät positiivisia kasvunäkymiä sekä Euroopassa että koko globaalitaloudessa.” Estola suhtautuu kasvurahastoon toiveikkaammin. ”Jos yksityinen sektori saadaan investoimaan julkisen sektorin aloitteesta ja tuella toimintoihin, joiden uskotaan

olevan kannattavia myös pitkällä aikavälillä, siitä on varmasti apua euroalueen talouskasvuun ja työllisyyteen.” Estola painottaa investoinneissa kannattavuutta, sillä EU on pitänyt yllä nykyistä elintasoa velkaantumalla. ”Euroalueen tulee harkita huolella, missä tuotteissa ja toiminnoissa sillä on tulevaisuudessa mahdollisuudet kilpailla aidosti Kiinan, USA:n japanin sekä nousevien maiden kuten Brasilian ja Venäjän kanssa. Tulevaisuudessa kannattamattomien tuotantoyksiköiden tukeminen Euroopassa julkisen tuen avulla ei ole järkevää talouspolitiikkaa.”

Globaalissa taloudessa on havaittavissa toipumisen merkkejä, mutta taantuman vaara uhkaa yhä.

Euroalueen BKT:n uskotaan kasvavan 0.8% vuoden loppuun mennessä ja kasvavan 1.1 prosenttia tulevana vuonna. Vähäinen talouskasvu ja matala inflaatio pitävät yhdessä työttömyyden korkeana euromaissa. Suuret talousmaat pärjäävät vaihtelevasti: Yhdysvaltojen talous osoittaa vahvoja elpymisen merkkejä, sitä vastoin Japani on laman kourissa.

Mikäli Eurooppaa ei saada nousemaan

talouslamasta, Matti Estola olisi valmis radikaaleihin toimenpiteisiin. ”Suurimmat ongelman keskittyvät jo nyt vaikean työttömyyden maihin, kuten Kreikkaan ja Espanjaan. Olen useaan kertaan sanonut, että molempien maiden kannattaisi luopua eurosta nopeasti.” Oman valuutan devalvointi parantaisi tuotteiden hintakilpailukykyä ja ulkomaiset tuotteet kallistuisivat. ”Näin molemmat maat saisivat omille tuotteilleen kysyntää koti- ja ulkomaassa ja työllisyys alkaisi nopeasti parantua.” Muiden maiden Estola uskoo tokenevan ilman erityisiä toimenpiteitä, mutta työttömyys voi saada aikaan levottomuuksia. ”Oma valuutta voisi auttaa muitakin,

kuin näitä kahta mainittua maata.” Tammi näkee Euroopan taantuman myös henkisenä lamana. ”Moni euromaa on pitkittyneen taantuman myötä ruostuttanut tärkeitä voimavarojaan – inhimillistä ja tuotannollista pääomaansa. Jotakin tulisi tehdä, mutta kollektiivinen apatia on jäytänyt jo pitkään ihmisten ja yritysten mielissä.” Tammin mielestä uhkana on Euroopan maiden käpertyminen itseensä ja lyhytnäköinen politiikan harjoittaminen omaa talouttaan suojellessa yhteistyön sijaan. Lähiviikot näyttävät hänen mukaansa, onko kasvurahastosta pelastajaksi.

Uljas 9 | 12. 12. 2014

23


Kuopion kaupunginteatteri

Kulttuuri ISYY

Kulttuurikaveri opastaa taiteen pariin Itä-Suomen ylioppilaskunta kehittelee liikuntatuutorointia vastaavaa toimintaa kulttuurikentälle. Vastaavanlaista Kulttuurikaveri-verkostoa ei missään korkeakoulussa vielä ole. – Meri Parkkinen, teksti & kuva ISYY:n jäsenille suunnitellaan Kulttuurikaveri –verkostoa, joka tekisi kulttuuripalvelut tutummaksi opiskelijoille. Toiminta mahdollistaisi matalan kynnyksen osallistumisen erilaisiin kulttuuritapahtumiin. Mallia verkostoon on otettu liikuntatuutoroinnista. Viime keväänä järjestetty Kulttuuriviikko herätteli huomaamaan, kuinka runsasta kulttuuritarjonta on. ”Verkoston päämäärä on tuoda kulttuuripalveluja esille ja lähemmäs opiskelijoita”, ISYY:n hallituksen vapaa-aikavastaava Matias Vainio kertoo. Kulttuurikavereiden tehtävänä olisi järjestää esimerkiksi konsertti- tai museovierailuja opiskelijoille. Ryhmässä kulttuuritapahtumiin osallistuminen olisi mukavampaa, ja ryhmäalennukset tekisivät osallistumisesta edullista.

”Kaverit eivät ole siis tapahtumanjärjestäjiä vaan käytetään hyväksi sitä tarjontaa, mitä valmiina jo on. Mennään esimerkiksi yhdessä teatteriin”, Vainio kertoo. Kulttuurikavereiden olisi hyvä olla eri alan opiskelijoita, jotta toiminnasta tulisi mahdollisimman poikkitieteellistä. ”Tulevaisuudessa oli mahdollista laajentaa tätä vaikka korkeakoulujen väliseksi”, Vainio ideoi. Vastaavanlaista toimintaa ei missään muissa korkeakouluissa ole, joten suunnittelu halutaan tehdä rauhassa. ”Olen tehnyt suuria linjavetoja, mitä tämä toiminta voisi olla ja nyt on seuraajastani kiinni millaiseksi tämä muotoutuu. Tulevalla hallituskaudella verkoston suunnittelu jatkuu ja toimintaa mahdollisesti pilotoidaan”, Matias Vainio kertoo.

heilu ei ole intohimo. Verkoston kautta kulttuuritapahtumiin löytäisivät myös ne opiskelijat, jotka eivät ole kiinnostuksestaan huolimatta ennen osallistuneet.

Uljas 9 | 12. 12. 2014

valmistui, mutta ryhmän tarina jatkuu. ”Näyttelijät loivat omiin intohimoihin perustuvia, teatteritalosta ulos jalkautuneita hienoja esityksiä, ja niitä toivoisin jatkossakin vaalittavan. Kokeilimme myös normaalista poikkeavia työaikoja. Se metodi jatkukoon. Kokeilimme myös yhteistyötä monenlaisten ulkopuolisten kumppanien kanssa. Yhteistyö ainakin etsivän nuorisotyön kanssa jatkuu, muitakin erilaisia yhteistyöpläjäyksiä on suunnitteilla”, Rautsiala kertoo. ”Syksy on ollut hiljaiseloa, sillä raportin loppuunsaattaminen ja näytössesonki on työllistänyt minut aivan täysin. Toiminta jatkuu tammikuun ensi-illan jälkeen, kunhan pääsen näyttämöltä hetkeksi

Näyttelijä Virpi Rautsialan mukaan Kommando-ryhmän tulevaisuuden suunnitelmista kerrotaan vuoden vaihteen jälkeen. Suunnitelmia on paljon.

työpöydän ääreen. Suunnitelmia on ilmassa paljon.” Rautsiala pursuilee intoa Kommando-toiminnan suhteen ja kehittämistä siinä hänen mukaansa riittää. ”Saimme valtavasti vapautta tehdä ja toimia. Meitä ei juurikaan valvottu. Toisaalta se oli upeaa, mutta toisaalta rajojen asettaminen tuntui välillä haasteelliselta. Innostun helposti ja sitten menen vaikka läpi harmaan kiven jos päätän jotain tehdä. Se on joskus vähän kuluttavaa.”

Ammattikatsojat ovat vapaaehtoisia, pääosin teatterin suurkuluttajia. ”Olen pohtinut pitäisikö joukon olla ikähaitariltaan suurempi tai koulutustaustaltaan erilaisempaa. Mutta tällaiset seikat eivät välttämättä määrittele katsojakokemusta”, Rämä tuumaa noin 30 hengen ryhmästä. Vihtori Rämä korostaa, ettei toiminta ole yleisökasvatusta. ”Samoin kuin taitelija harjoittaa taiteen tekemistä, harjoittaa katsoja katsomista. Molemmissa on mahdollisuus kehittyä”, Rämä sanoo.

Joensuun ylioppilasteatteri

Entistä isommat Pisarat Kahdestoista Pisarat aloittaa tammikuussa Joensuun ylioppilasteatterin juhlavuoden. Teatteri on tullut nelikymppiseksi ja tutkii sieluaan pureutumalla ihmismielen syövereihin. – Pasi Huttunen, teksti & Kati Vallius, kuva

Joensuun kaupunginteatterissa kehitellään parempaa katsojakokemusta, tällä kertaa katsomosta käsin. Ammattikatsojat pyrkivät ymmärtämään miten teatteria voisi katsoa paremmin. Tavoitteena on teatterin ja yleisön rakentavampi dialogi.– Meri Parkkinen, teksti & Henna Middeke, kuva

24

Luovuus ja kokeilevuus on salakavalasti hiipinyt takaisin laitosteattereihin yliopiston kampuskaupungeissa. Kuopiossa konkreettisin uuden työkulttuurin ja uudenlaisen ajattelutavan ilmentymä on vuonna 2012 perustettu Kommandoryhmä, jonka muodostavat näyttelijät Virpi Rautsiala ja Mikko Paananen sekä teatteri-ilmaisun ohjaaja Janne Puustinen. Ryhmä on löytänyt yhteistyökumppaneita niin sairaalasta, poliisista kuin kadultakin. Toiminnan laukaisi käyntiin Kuopion kaupunginteatterissa toteutettu peruskorjaus, joka ajoi teatterin väen evakkoon. Rautsiala on kirjoittanut vastikään julkaistun raportin Kommandon toiminnasta, mutta ei sentään loppuraporttia. Teatterin remontti

Matias Vainio kertoo ISYY:n tavoitteeksi tarjota vapaa-ajantoimintaa myös niille, joille ur-

Pelkkä asiakkuus ei riitä ja nyt yhdessä kehittelemme, mihin suuntaan tätä voisi viedä”, Rämä kertoo. Tarkkoja suunnitelmia tai aikatauluja projektille ei ole, mutta tavoite katsojan ja teatterin välisen vuorovaikutuksen syventämisestä on selkeä. Viime keväänä alkanut ja suuren suosion saavuttanut teatterin personal trainer – toiminta on sytyttänyt ajatukset varioida toimintaa osaksi ammattikatsojia. ”Olen ajatellut sellaista katsojakoulutusta. Käytäisiin läpi katsomisen teknologiaa”, Rämä suunnittelee.

Taiteilijuus ennen vanhaan

Kommando-ryhmä on tehnyt kokeilevan luovuuden kyllästämiä iskuja ympäri Kuopiota parin vuoden ajan. Toiminnasta väliraportin kirjoittanut Virpi Rautsiala kuvailee ryhmän toimintaa upeaksi, mutta uuvuttavaksi. – Pasi Huttunen, teksti & Janne Puustinen, kuva.

Kuopion taidemuseon draamaopastuksissa kuullaan millainen oli Helene Schjerfbeckin elämä taiteilijana ja mitä ystävyys Helena Westermarckin, Maria Wiikin ja Ada Thilénin kanssa hänelle merkitsi. Taidetta pidettiin aikoinaan hyvänä harrastuksena nuorille naisille, mutta ammattitaiteilijuus ei ollut suotavaa. Schjerfbeck ei taipunut sovinnaisempiin hommiin. Hyvän tarinan ainekset ovat siis kasassa. Draamaopastukset taidemuseossa 13. joulukuuta ja 3. tammikuuta kello 14.

Viimeinen leffa Keskimaasta? Ei hiljattain ensi-iltansa saanut Hobitti – Viiden armeijan taistelu välttämättä mikään hyvä leffa ole, mutta sentään historiallinen. Sikäli kuin Christopher Tolkien, fantasiakirjailija J.R.R Tolkienin poika saa päättää, on se ainakin Peter Jacksonin tekemänä viimeinen. Tolkienin perikunta on pahoittanut mielensä Jacksonin tavasta latistaa klassikkotarinat keveäksi toimintaviihteeksi. On toki muistettava, nuorempi Tolkien on 90-vuotias. Hänen kuolemansa jälkeen muu perikunta saattaa tuntea houkutusta lyödä rahoiksi. Hobitti-trilogian päätösosa elokuvateattereissa nyt.

Kinkkucon tulee taas

Joensuun kaupunginteatteri

Joensuun kaupunginteatterissa kehitellään vapaaehtoisten katsojien kanssa toimintaa, joka laajentaisi katsojan osaa teatterissa. Teatterinjohtaja Vihtori Rämä on huolissaan katsojan mahdollisuuksista teatterikokemukseen jos häneen suhtaudutaan kuin asiakkaaseen. ”Tavoitteena on saada ymmärrystä ja tietoa katsomisesta. Katsoja on kuitenkin tärkeä elementti teatterissa”, Rämä sanoo. Ammattikatsojat – projekti on ottanut ensiaskeleitaan teatterin nettisivujen Keskustelua teatterista – palstalla. ”Meillä on ollut yksi tapaaminen

Poimintoja

Kommandon kaistapäinen tarina jatkuu

Teatterinjohtaja Vihtori Rämä haastaa teatteriyleisöä syvempään

katsomiseen.

Uusia, tasoltaan roimasti vaihtelevia, mutta poikkeuksetta jännittäviä hetkiä on edessä kun Joensuun ylioppilasteatteri tuo ensi-iltaan Pisarat-lyhytnäytelmäkokonaisuuden. Ensi-ilta on Pakkahuoneella 22. tammikuuta. Pisarat on perinteisesti paikka, jossa uudet yyteeläiset kokeilevat siipiään. Samalla järjestyksessään jo kahdestoista Pisarat aloittaa Joensuun ylioppilasteatterin juhlavuoden kun teatteri täyttää 40 vuotta. Juhlavuoteen on lupa ladata odotuksia senkin vuoksi, että ylioppilasteatteri on hilannut tasoaan ylöspäin merkittävästi viime vuosina. Pisarat tuo lavalle seitsemän näytelmää kun niitä useimmiten on ollut viisi. Isompaa on luvassa siinäkin

Lautapelitapahtuma Kinkkucon tulee jo 14. kerran 9.-11. tammikuuta. Paikalla on runsaasti erilaisia lautapelejä pelattavaksi ja kasapäin väkeä peliseuraksi. Sääntöjen osaamista tai pelitaustaa ei edellytetä. Riittää, että antaa pikkusormen, niin kyllä ne sitten vievät koko käden. Tapahtuman järjestävät Itä-Suomen yliopiston lautapelikerho Kärmes ja Suomen lautapeliseura ry. Osa Suomen lautapeliseuran pelikirjastosta sekä koko Kärmeksen pelikirjasto on käytettävissä koko tapahtuman ajan. Mukana ohjelmassa on jopa maksuton lasten lautapeliaamu 11. tammikuuta. Pelipaikkana toimii Lukema Kuopion kampuksella.

Mitä jouluun tarvitaan?

Unto Koskinen, Sanna Mylläri ja Anni Mikkonen esiintyvät Kati Valliuk-

sen ohjaamassa lyhytnäytelmässä. Kuva harjoituksista Väen talolta..

mielessä. Mielenkiintoisena knoppitietona kerrottakoon, että yksi Pisaroiden ohjaajista on tänä vuonna vasemmistoaktiivina mainetta niittänyt Toivo Haimi, joka toimi ISYY:n hallituksen jäsenenä myrskyisänä vuonna 2013. Viime vuosina Pisaroita on ryhdytty hilaamaan entistä selkeämmin edes jollakin tavalla yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, vaikka tekijöille jää edelleen runsaasti tai-

teellista vapautta. Nyt dramaturgisena vastaavana toimii Ida Käkelä ja tuottajana Timo Lampén. ”Pisarat pureutuu ihmismielen monimuotoiseen maailmaan: Mitä ihmismielessä tapahtuu äärimmäisissä tilanteissa, houkutusten ja velvollisuuksien ristipaineessa, mitä pakkomielteinen rakkaus saa aikaan, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen?” Käkelä kuvailee lyhytnäytelmäkokonaisuuden teemaa.

Kohtuus vaarassa –kansalaisliike kutsuu kuulemaan kohtuullisen joulun julistusta kävelykadulle Joensuun keskustassa 13. joulukuuta kello 13. Julistuksen lausuu näyttelijä Minna Maaria Virtanen, jonka jälkeen kuunnellaan musiikkia glögin kera. Jo perinteeksi muodostuneen julistuksen on tänä vuonna laatinut teatteriohjaaja Aino Kivi. Tavoitteena on herättää pohtimaan, mitä todella tarvitsemme hyvään jouluun. ”Kohtuullisuus on myönteinen asia, sen vapautta kulutusriippuvuudesta”, Kohtuusliikkeen aktiivi Markku Aho toteaa.

Vuoden luontokuvat Savonlinnassa Matti Pukki vei Vuoden luontokuvat –kilpailun voiton vaikuttavalla ja maalauksellisella kuvallaan Lokkien taidelento. Sitä ja muuta kisan satoa voi käydä ihastelemassa Vuoden luontokuvat 2014 –näyttelyssä luonto- ja kulttuurikeskus Riihisaaressa Savonlinnassa 1. helmikuuta saakka. Esillä ovat myös muut sarjavoittajat sekä toiselle sijalle yltäneet ja kunniamaininnalla palkitut kuvat.

Uljas 9 | 12. 12. 2014

25


Maailmanluokan kamppailuseura

Arvio

Faaraon ja kumppaneiden synkeät pidot

Faarao ja Kakspäinen nartun albumin nimi Kukaan ei korva äitiä tulee sen aloittavan Äidittömät lapset –kappaleen lyriikoista. Sävelmä onkin hyvä johdatus levykokonaisuuteen. Perinteinen blues-viisu on saanut tahallisen räkäisen tulkinnan, jossa laulu kaikuu pahaenteisesti ja soittimet soivat epäpuhtaasti. Faarao Pirttikankaan, Juhana Nyrhisen ja Pekko Käpin muodostama trio etsii ensimmäisellä yhteisellä pitkäsoitollaan alkukantaista voimaa. Siihen on pyritty muun muassa puolihuolimattoman kuuloisilla harmonioilla ja luolan akustiikan mieleen tuovalla tuotannolla. Kokonaisuudessa on kuitenkin jotain liian loppuun asti mietittyä, ettei levyä pysty ajattelemaan pelkkänä kännisenä pirttiiltana levytetyksi sutaisuksi. Bluesia, gospelia ja folkia sisältävä kokonaisuus sidotaan

yhteen nyrjähtäneellä tunnelmalla. Uskonnollisemmissa kappaleissa on miltei körttiläinen tunnelma, kun taas rytmikkäämpien kappaleiden säröäänet kirskuvat korvissa. Kappaleet vaihtelevat Jeesuksen veren aavemaisesta, mutta ironisesta paatoksesta aina Tuhniaisen koneiden moottoreilta kuulostaviin kielisoitinseinämiin. Juuri tässä vaihtelussa on levyn vahvuus. Sen lyhyt kesto on täytetty sopivan erilaisilla, mutta yhteensopivilla palasilla, joiden aikana kuuntelija ei pääse pahasti kyllästymään. Kymmenen kappaleensa aikana levy käy matkan synnistä katumukseen. Erilaisista tyyleistä huolimatta pienet osatekijät ja tunnelma sitovat sen yhteen eheäksi kokonaisuudeksi. Lyhyellä albumilla on kuitenkin notkahduksensa, joiden aikana se eksyy joko liian tiukasti vyön alle tai vain kadottaa kokeilevaisuutensa. Toisaalta levyllä ei

Kuopion kampuksen Taekwon-Do -seura tarjoaa aktiiviliikuntaa opiskelijoille. Se on kahmaissut myös maailmalla merkittävän määrään arvokilpailumitaleja. – Pauli Turunen, teksti & Ismo Mäkinen, kuva

R

eilu kymmenen vuotta sitten perustettu Kuopion yliopiston Taekwon-Do -seura on saavuttanut paljon. Meriitteihin kuuluu maailmanmestaruuksia sekä Euroopan-, Pohjoismaiden- ja Suomen mestareita, Suomen kaikkien aikojen menestynein Taekwon-Do -urheilija sekä maajoukkuevalmentaja. Korkeakoululiikunnan osana seura tarjoaa opiskelijoille korkealaatuista valmennusta ja ohjausta lajin saloihin. Seura perustettiin talkoovoimin vuonna 2003. Lyhyen historiansa aikana seura on kasvattanut peräti 18 mustan vyön haltijaa, joista kirkkaimpina 2. danin mustanvyön EM-mitalisti ohjaaja Anssi Liikanen sekä päävalmentajana alusta asti toiminut 4. danin EM-mitalisti Olli Leino. Olli toimii myös Suomen lajiliitossa sekä on Suomen Taekwon-Do maajoukkueen valmentaja. ”Kun Kuopiolaiset osallistuvat SMkisoihin, niin kaikki olettavat, että meille tulee mitali”, toteaa päävalmentaja Olli seuran kilpailutoiminnasta. ”Jo pelkästään Anssin kohdalla hen-

26

Uljas 9 | 12. 12. 2014

kilökohtainen arvokisamitali ottelussa on realistinen tavoite seuraavan kolmen vuoden aikana, mikäli motivaatio pysyy hyvänä ja mies ehjänä”, 4. danin mustanvyön ohjaaja Ismo Mäkinen lisää. Rauhallinen ja vaatimaton Anssi ”Ali” Liikanen aloitti taekwon-don viisi vuotta sitten ja otti osaa kilpailuihin jo pian aloittamisen jälkeen. ”Jäin alusta saakka koukkuun erityisesti matsitouhuun. Sen verran mukavasti on sujunut, että arvokisoihin olen muutaman kerran päässyt ja parit EM-mitalitkin saanut”, Anssi kuvailee nöyrästi menestystään. Kuopion kampuksella seurassa har-

joittelee nykyisin myös nelinkertainen maailmanmestari Ismo Mäkinen. Hänen menestyksiensä lista tekee hänestä Suomen menestyneimmän Taekwon-Do -urheilijan ja 22-vuotisen uran varrella Mäkisen palkintokaappiin on kertynyt liuta arvokisamitaleita. Ismo kuitenkin korostaa Olli Leinon pyyteetöntä työtä seuran valmentajana ja urheilijana. ”On tärkeää, että seuran opettajalla on

halua kehittää ja ylläpitää omaa tasoaan. Tästä hyötyy koko seura. Lisäksi Olli on kehittänyt KickFit-konseptin, jonka parissa pääsee kuntoilemaan lyöden ja potkien, vaikkei kamppailulajiharrastusta haluaisikaan aloittaa.” Kokenut musta vyön haltija Karim Khanji, sekä karatesta lajia vaihtanut Noora Al-Neshawy liittyivät seuraan syksyllä 2014. Molemmat kehuvat seuran ilmapiiriä ja Karim kiittelee kehonhuollon osuutta. Sovelletun fysiikan opiskelija Maria Pöllä liittyi hetken mielijohteesta syksyn peruskurssille tietämättä mitä Taekwon-Do on. ”Varsinkin itsepuolustusjutut ovat tosi mielenkiintoisia. On tosi jees, että Taekwon-Do on korkeakoululiikunnassa mukana, jolloin se on halpa tapa harrastaa ja silti opetus on hyvää”, ensimmäiseen vyökokeeseensa valmistautuva Maria kertoo. Kuopion yliopiston Taekwon-Do -seuran toiminta on osa Sykettä Savilahdella -liikuntapalvelujen tarjontaa. Toimintaan voi liittyä mukaan ottamalla yhteyttä seuran ohjaajiin joko sähköpostilla tai harjoituksissa Studentialla. Harjoittelussa noudatetaan itämaisen filosofian periaatteita eli kohteliaisuutta, uutteruutta ja itsehillintää. Ilmapiiri harjoituksissa on opiskelijamaisen rento ja niin mustat vyöt kuin aloittelijat ovat samaa perhettä.

Taekwon-Do (suom. ”jalan ja käden tie”) Taekwon-Do on kamppailulaji, jonka tavaramerkkejä ovat sähäkät potkutekniikat ja niiden runsas käyttö.

O

David Leigh & Luke Harding: Assange. Into 2014. 309s. Pasi Huttunen

Anna-Maria Tenhu

pyritä keksimään tulta uudelleen, vaan keittämään vanhoista juurista maittava, vaikkakin vain vähän aikaa ravitseva soppa.

Jani Ylönen

Laji on perinteinen itsepuolustuslaji, mutta samalla myös moderni kilpailulaji. Kilpailumuotoja ovat ottelu (light contact), liikesarja, voimamurskaus ja erikoistekniikat (potkuilla korkealta murskaaminen) Laji tukee niin harrastajan fyysistä kuin henkistä kasvua. Taekwon-Do on Suomessa kasvava laji ja kilpailijoiden taso on kansainvälisesti kova, vaikkakin harrastajien määrä on pieni suurempiin maihin verrattuna. Suomesta löytyy jopa nelinkertainen maailmanmestari, Ismo Mäkinen, joka nykyään harjoittelee juuri Kuopion seurassa. Ismon kilpailu-ura hakee koko maailmassa vertaistaan.

Lisätietoa: www.ukutkd.fi www.taekwon-do.fi Kuopion yliopiston Taekwon-do www.ukutkd.fi

Kyberstallari ja revarit Assange on journalistiseen otteeseen pyrkivä, ja siinä pääpiirteissään hyvin onnistuva katsaus Wikileaksin synnyttämiin maailmaa järisyttäneisiin paljastusaaltoihin. Brittisanomalehti Guardianin toimittajien David Leighin ja Luke Hardingin teos kertoo nimestään huolimatta aika vähän itse Julian Assangesta. Ehkä sen vuoksi kirjan nimi onkin pelkkä sukunimi, eikä Julian Assange. Australialaisen Wikileaksin perustajan lapsuus ja vaiheet hahmotellaan, mutta vain tarinan syventämiseksi. Tarinan premissi kuuluu suunnilleen seuraavasti: idealistinen, mutta vastuuton Julian Assange tarvitsee valtamedian avukseen voidakseen pelastaa maailman. Konflikti syntyy siitä, että stallari Assange haluaa ihmisuhrienkin uhalla vallankumouksen kun taas valtalehtien toimittajat, nuo revarit, pyrkivät esimerkiksi suojelemaan amerikkalaisten informantteja Afganistanissa. Assange julkaisisi vuodetun materiaalin editoimattomana nimineen

kaikkineen ja osoittaa julmaa välinpitämättömyyttä mahdollisia uhreja kohtaan. Niinhän todellisilla vallankumouksellisilla on tapana. Meille esitellään kyberanarkistiversio Che Guevarasta. Vahvaksi päähenkilöksi ei Assangesta tässä tarinassa oikein silti ole. Kirja toistaa useisiin eri lähteisiin perustuvaa varsin uskottavaa olettamusta, että Assange on epäluotettava sosiopaatti, joka ei pidä ihmisiä minkään arvoisina – etenkään naisia. Vaikuttaa siltä, että hän on todella syyllistynyt siihen seksuaaliseen väkivaltaan, mistä häntä Ruotsissa syytetään. Siinä mielessä ei kyse ole Assangen kuvailemasta salaliitosta Wikileaksia vastaan. Se ei silti tarkoita, etteivätkö hänen rikoksensa saisi huomattavasti joutuisampaa ja näkyvämpää käsittelyä kuin jonkun tavallisen jampan vastaavat. Jopa Itä-Suomen hovioikeus lätkisi tässä tapauksessa kovat tuomiot kun kansainvälinen paine on niin kova. Teos on perusteellinen, ehdot-

Jumalasta seuraava lin pitkään onnellinen normaalipainoinen. Hyötyliikuin, vältin hissiä ja liikkumisen riemu oli osa arkea. Kunnes tuli body fitness, ja kuulin olevani laihaläski, a.k.a lihasmassaton taikina. Pittbullin näköinen ihminen televisioruudussa ilmoittaa, että kaltaiseni lenkkipallero on sairaan näköinen ja että en syö riittävästi rahkaa. Kuvittelin olevani sporttinen, mutta kynäniska kertoi, että kävely on ainoastaan palauttavaa liikuntaa, jota tehdään varsinaisen urheilusuorituksen jälkeen. Lenkkeilystä on tullut punttisaliharjoittelun väliaika, ja välipäiväkään ei tarkoita sitä että maataan ilta viidestä kymmeneen fleecepeiton alla ja tuijotetaan Frendien uusintoja. Välipäivänä käydään pinkomassa pururadalla niin että pukamat soi, ja väkisinsyödään rahkaa tunnin välein. ” Kolmasosa sinusta on Seuraavana aamuna heräät puhdasta rasvaa, ja silava nälkäkuoleman partaalla, ja on syntiä. itkua tihrustaen kiskot jalkaasi lenkkitossut ja pakenet tuskaasi pimeään syysaamuun. Tyhjällä vatsalla tietysti, eihän se rasva muuten pala. Olisikin liian hauskaa lenkkeillä niin että päässä ei sumene joka toisella askeleella. Kohtaat elämähaluttoman aamulehdenjakajan, ja mietit että tuolle sentään maksetaan siitä että se on tähän aikaan liikkeellä. Palkkio on kotona odottava kankea tattaripuuro ja paskalta maistuva proteiinipirtelö, jotka saat nekin alas tiedolla siitä, että kynäniskan iltapäivätreeneissä lähtee henki jos et tankkaa. Pelottaa saatanasti. Söinkö nyt oikein, söinkö kaikki kahdeksan cashew-pähkinää vai menikö niitä vain viisi? Painoivatko puurohiutaleet 60 grammaa vai näkeekö se että söin oikeasti kaksi riviä suklaata ja skippasin sen kusipirtelön? Jos kuvittelet että salilla tulee hyvä olo, niin ei muuten tule, jos teet saliohjelman oikein. Kehonkoostumusmittari näyttää armottoman totuuden jota et voi paeta kuin juoksumatolle. Kolmasosa sinusta on puhdasta rasvaa, ja silava on syntiä. Siirryt laitteisiin, ja ihastut reidenloitontajaan. Hei, tämähän on mukava laite. Minä osaan ja jaksan! Kynäniska tappaa ilosi ilmoittamalla että se on täysin hyödytön vekotin. Kyykkyä sen olla pitää, syvään ja hartaasti ja niin kauan että proteiinismoothie sisälläsi vaihtaa takaisin tulosuuntaan. Jos liike epähuomiossa alkaa tuntua hyvälle, tuikkaa valmentaja pakkaan tuplamäärän painoja ja kysyy: Joko nyt sattuu? Joka paikkaan pitää koskea, joka laitteessa täytyy itkeä ainakin kerran, ja kaikkien ravintolisien tulee maistua kertaalleen syödyiltä. Mitä nopeammin saat polvikierukkasi poksahtamaan, sitä katu-uskottavampi treenaaja olet. Salilla sadistisesti nöyryyttävä kynäniska näyttää kävelevältä sydänkohtaukselta, mutta päätät vastoin maalaisjärkeä uskoa häntä. Hän on body fitnessin ammattilainen. Eli Jumalasta seuraava.

Arvio Kuopion yliopiston Taekwon-Do –seuran nelinkertainen maailmanmestari Ismo Mäkinen ja kolminkertainen maailmanmestari Pauliina Hietaniemi treenaamassa.

Kolumni | CAPS LOCK

tomasti lukemisen arvoinen katsaus hyvin merkittäviin asioihin. Vuodoista kerrotaan mukaansa tempaavalla tavalla ja uskottavasti. Tapahtumat itsessään ovat kuin mistäkin agenttitrilleristä ja poikkeuksellisen taitava kerronta pitää naulittuna kirjaan. Hiukan vähemmänkin Guardianin toimittajat voisivat toki omaa ja lehtensä tärkeyttä korostaa.

Uljas 9 | 12. 12. 2014

27


ISYY:LLÄ ON ASIAA

K ERUB I YL PE Ä N Ä ESIT TÄ Ä L A 14 . 2 . 20 15 JO ENSUU A R EEN ASSA :

Tapahtumat

TAPAHTUU

Lukuvuositarran voimassaolo

Elastinen

PAULA KOIVUNIEMI MIKAEL GABRIEL

SOFTENGINE

Lyömättömät solonen\kosola\xmies

OPISKELIJALIPPU 20 € (norm. 30 €) > TIKETTI

(0600-1-1616 / tiketti.fi / palv.maksu 3 €)

> RAVINTOLA KERUBI

(Karjalantalo, Joensuu / ei palv.maksua)

Uljas 9 | 12. 12. 2014

Karelia AMK:n opiskelijajärjestö POKA:n

> LIPPUPALVELU

toimistosta, Itä-Suomen yliopiston

> LEVYKAUPPA LEVY-ESKOT

tiskiltä sekä Levykauppa Levy-Eskoilta.

(0600 10 800 / lippupalvelu.fi / palv.maksu 3,50 €)

(Kauppakatu 27, Joensuu / ei palv.maksua)

Konsertti on ikärajaton • Lisätietoja: www.luntailosaaressa.fi

28

Opiskelijaliput ovat myynnissä

ylioppilaskunnan toimistoista, Kerubin

Kysy myös VIP-paketteja: info@kerubi.fi tai 050 550 3867

Konsertin järjestää Ravintola Kerubi • Lisätietoja: info@kerubi.fi • www.kerubi.fi

@luntailosaaressa #luntailosaaressa

Haloo Helsinki!

Syyslukukauden päättyessä opiskelijakortin voimassaoloon kannattaa kiinnittää huomiota. Kortti on voimassa ilmoittautumisesta riippuen joko lukukauden tai lukuvuoden. Voimassaolosta on merkkinä lukukausi- tai lukuvuositarra. Syyslukukauden 2014 tarra on voimassa 31.1.2015 saakka ja lukuvuoden 2014–2015 tarra 30.9.2015 saakka (VR ja Matkahuolto, Opiskelijaravintolat). Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YHTS) alennukset loppuvat vuoden vaihteeseen, jos opintoja ei jatka keväällä. YTHS:n tarjoamia palveluja voi valmistumisesta huolimatta hyödyntää yhtä pitkään kuin ylioppilaskuntajäsenyys on voimassa, eli tarran mukaisesti joko lukukauden tai lukuvuoden loppuun. Lukuvuoden 2014–2015 tarralla palveluja YTHS:llä voi esimerkiksi saada heinäkuun 2015 loppuun saakka.

Ilmoittautuminen kevätlukukaudelle Kevätlukukaudelle läsnä olevaksi voi ilmoittautua Weboodin kautta 1.12.2014–15.1.2015 välisenä aikana. Ilmoittautumisaikana ylioppilaskunnan jäsenmaksu maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä WebOodissa. Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston päättämän jäsenmaksun suuruus koko lukuvuodelta on 114 euroa ja pelkästään syys- tai kevätlukukaudelta 59 euroa. Kevään 2015 lukukausitarrat ovat noudettavissa ISYY:n kampustoimistoilta aukioloaikoina.

Kaikki kampukset 16.12.2014 ISYY:n kampustoimistot ovat auki viimeistä päivää ennen

joululomaa 17.12.2014–6.1.2015 ISYY:n kampustoimistot ovat suljettuina 13.–14.1.2015 ISYY:n kampustoimistot ovat suljettuina Joensuu: 5.1.2015 Sykettä-palvelut alkavat 14.2.2015 Lunta Ilosaaressa -festivaali klo 16, Joensuu Areena Kuopio: 25.1.2015 Sykettä syksyn 2015 palloilu- ja ryhmäliikuntatarrojen voimassaolo

päättyy 26.1.2015 Sykettä kevään 2016 liikuntatarrat vaaditaan palvelujen käyttäjiltä

Lisätietoja saa ISYY:n verkkosivuilta.

Edunvalvonta ei nuku Haluatko palstalla käsiteltävän mieltäsi askarruttavaa asiaa? Onko sinulla tietoa jota haluaisit jakaa muiden kanssa? Lähetä kysymyksesi tai vinkkisi osoitteeseen: soko@isyy.fi. Tekstisi saatetaan julkaista sellaisenaan tai muokattuna. Olin töissä ennen opintojeni alkua ja tulorajani ylittyy, peritäänkö opintotukeni takaisin? Valmistun keväällä ja saan kesällä loppuvuodeksi töitä, pitääkö minun palauttaa alkuvuoden tuet? Korkeakouluopiskelijan opintotuessa on niin sanottu vapaan tulon raja. Tämä tarkoittaa, että opintotuen lisäksi opiskelija voi hankkia tiettyyn rajaan asti muuta verotettavaa tuloa, vaikka nostaisi opintotukea. Tulorajat ovat tällä hetkellä 660 euroa tuetulta kuukaudelta ja 1970 euroa tuettomalta. Tuloja ei kuitenkaan seurata kuukausittain vaan vuositasolla. Tuen tulorajat muuttuvat siis sen mukaan, kuinka monelta kuukaudelta nostat opintotukea vuodessa.Aloittaessasi opinnot, tai valmistuessasi kesken kalenterivuoden, muuttuu laskentatapa. Ennen opintoja tai niiden jälkeen saadut tulot eivät vaikuta tulorajoihin. Opintoja ISYY:n edunvalvontasihteeri Pekka edeltävänä kesänä olet siis saanut tienata vaikka 30 000 euroa Koivaara kertoo opiskelijan oikeukja silti voit nostaa syksyllä täydet opintotuet. Jos edelliset opinsista ja velvollisuuksista not ovat kuitenkin päättyneet muusta syystä kuin valmistumisesta, lasketaan tulorajoja kalenterivuoden loppuun. Vaikka olisit saanut tänä vuonna rajat ylittäviä tuloja ennen opintoja tai niiden jälkeen, saattaa KELA muistaa sinua kuitenkin opintotuen takaisinperintäkirjeellä ensi vuonna. Tämä johtuu siitä, ettei Kela välttämättä huomioi opintotuen seurannassa opintojesi alkamis- tai loppumispäivää, vaan tarkastelee koko vuotta. Näin käydessä sinun kannattaa tehdä oikaisupyyntö takaisinperinnästä ja selittää tilanteesi, niin et joudu maksamaan aiheetonta laskua. Jos joulukuussa kuitenkin huomaat, että olet nostanut liikaa opintotukea suhteessa tuloihisi, niin muista palauttaa ylimääräiset tulot ajoissa, jotta saat tukikuukautesi takaisin. Mikäli KELA alkaa niitä periä, niin lasku tulee korkojen kera ja lisäksi myös menetät tukikuukaudet jotka maksat takaisin. Allekirjoittaneen osalta tämän palstan pitäminen päättyy tähän. Jatkan taas täysipäiväistä opiskelua ensi vuoden alusta ja palstaa jatkaa eri edunvalvoja. Kaikille lukijoille toivon hyvää joulunaikaa ja ongelmatonta tulevaa opiskeluvuotta!

ISYY:n lihalla

Uusi kasvo tiedotteiden takana ISYY:tä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausittain yksi tekijä. Vuorossa on ylioppilaskuntamme tuore tiedotussihteeri Suvi Pesonen. IISYY:n viestinnän päivittäisenä tehtävänä on pitää jäsenistö ajan tasalla ylioppilaskunnan toiminnasta ja ajankohtaisista opiskelijauutisista. Viestinnässä panostetaan myös englanninkielisen materiaalin tuottamiseen, jotta kaikilla jäsenillämme on mahdollisuus saada tietoa ja osallistua opiskelijatapahtumiin, Suvi kertoo. Tiedotussihteeri auttaa sinua saamaan järjestösi tai kerhosi viestit kuuluviin opiskelijoiden keskuudessa. Tiedotussihteeri ottaa myös vastaan palautetta ISYY:n viestinnän kehittämiseen. Mitä materiaalia tahtoisit esim. ISYY:n lukuvuosikalenteriin? Tai mistä haluaisit lisää tietoa ISYY:n viestintäkanavien kautta? Vinkkaa kehitysideoista ja tapahtumista osoitteeseen tiedotus@isyy.fi. Tiedotuskanaviamme seuraamalla pysyt kärryillä siitä, mitä ylioppilaskunnassa ja eri kampuksilla milloinkin tapahtuu. Kurkkaa lisätietoja www.isyy.fi/isyy/viestinta

Suvi Pesonen Kuka: tä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan tiedotussihteeri (äitiysloman sijainen) Suvi Pesonen Mitä: Vastaa viestinnästä ISYY:n tiedotuskanavissa, viestinnän kehittämisestä sekä viestintään liittyvissä asioissa auttamisesta Missä: Varsinainen työpiste sijaitsee Kuopion kampuksella, mutta ISYY viestii kaikilla kampuksilla

Savonlinnan toimisto ma-to 10-14 Kuopion toimisto ma, ti 10-15 Joensuun toimisto ma, ti 10-15 Kuninkaankartanonkatu 7 pe 10-13 Yliopistonranta 3 to 10-15 Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs to 10-15 57100 SAVONLINNA 70211 KUOPIO pe 10-13 80100 JOENSUU pe 10-13 toimisto.savonlinna@isyy.fi toimisto.kuopio@isyy.fi toimisto.joensuu@isyy.fi 044 576 8430 044 576 8419 050 341 6346 ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote uutiskirjeenä sähköpostiisi. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, ISYY-info sähköpostilista:L iity kampuksesi listalle. Lisätietoja tiedotus@isyy.fi, Twitter: @ISYYH, ISYY sivun toimitus: tiedotusihteeri Suvi Pesonen. Uljas 9 | 12. 12. 2014

29


Kerta-annos

ONKO LÄÄKÄRILLÄ OIKEUS KIELTÄYTYÄ SUORITTAMASTA ABORTTIA?

S

uomen eduskunta ottaa käsiteltäväksi kansalaisaloitteen, jonka mukaan terveydenhuollon henkilökunnalla tulisi olla oikeus kieltäytyä suorittamasta aborttia. Kyseinen kansalaisaloite sai viime kuussa kerättyä vaaditun määrän nimiä. Kansalaisaloitteen vastustajat ovat korostaneet, että lakimuutosta ei tarvita, sillä lääkäreillä on jo nyt mahdollista vedota omatunnon syihin, mikäli potilasta ei vaaranneta. Käsittelen tässä kolumnissa lyhyesti sitä, millaisia eettisiä ongelmia nyt esitettyyn kansalaisaloitteeseen kietoutuu. Suomessa on totuttu ajattelemaan, että lääkärin, sotilaan tai poliisin kaltaiset ammatit synnyttävät vahvoja eettisiä velvollisuuksia. Näissä ammateissa ihmiset edistävät työllään kansalaisten oikeuksien toteutumista. Suojellessaan näitä oikeuksia esimerkiksi sotilas tai poliisi voivat joutua asettamaan yhteisen edun oman etunsa edelle. Lääkärin asemaan liittyy samankaltaisia velvollisuuksia. Kansalaisaloitteen kritisoijat korostavat, että lääkäri ei saa tehdä maailmankatsomuksellisista ongelmistaan raskaudenkeskeyttämiseen tulleen hädänalaisen naisen oikeuksia tärkeämpiä. Edellä kuvailemani näkökulma painottaa ammatillisen aseman synnyttämiä velvollisuuksia ja naisen oikeutta päättää omasta ruumiistaan. Suomen nykyisen lainsäädännön mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöllä on velvollisuus huomioida, mitä potilaan oikeuksista säädetään. Lääkäri, joka ohittaa

Sanna Hukkanen | Korpi

raskaudenkeskeyttämiseen tulleen naisen oikeudet, toimii laissa säädettyjä ammatillisia velvollisuuksiaan vastaan. Ne jotka puolustavat lääkärin mahdollisuutta kieltäytyä abortin suorittamisesta korostavat syntymättömän lapsen oikeuksia ja elämän arvokkuutta. Näyttää siltä, että kenelläkään ei ole oikeutta riistää toisen ihmisen henkeä piiloutumalla viranomaistoiminnan taakse. Myös syntymätön lapsi on ihminen, jonka elämää on kunnioitettava. Toisaalta tuskin kukaan keskustelijoista kiistää elämän arvokkuutta. Nimenomaan tästä syystä raskaudenkeskeyttämistä säädellään Suomessa tarkasti ja keskeyttämisen syiden on oltava perusteltuja. Nykyisessä aborttikeskustelussa vastakkain asettuvat syntymättömän lapsen oikeudet ja naisen oikeus päättää omasta ruumiistaan. Molempia oikeuksia pidetään luovuttamattomina. Vastustan kansalaisaloitetta, koska uskon, että oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kaikkia asioita ei tarvitse säädellä lainsäädännön avulla. Pienillä paikkakunnilla abortista kieltäytyvä lääkäri voisi vaikeuttaa kohtuuttomasti vaikeassa tilanteessa olevan naisen elämää. Olennaista on, että mikäli lääkäri kieltäytyy tekemästä aborttia omatuntoon vetoamalla, hänen on varmistettava potilaan oikeuksien toteutuminen. Tomi Hämäläinen

LET’S BESSERWISSER! - Itäinen Turhan Tietäjä

1

Ketkä kehittivät yhtä aikaa integraali- ja differentiaalilaskentaa? Toisen lähipiirin mukaan toinen oli työskennellyt niiden parissa vuosia ennen toista; toisaalta toisen on väitetty jariviléttäneen eli plagioineen toista, mutta toisen ei. Toisaalta väitetään toisen ratkaisseen laskennan aikaisemmin kuin toinen ja luoneen sen itsenäisesti, mutta ei julkaissut mitään siihen viittaavaa ennen vuotta 1693, kun taas toinen oli aiemmin julkaissut omiin laskelmiinsa perustuneita tutkimuksia. Summa summarum, kumpikin on tieteen historian suuria nimiä. 1) Isaac Newton ja Gottfried Leibniz. X) Adam Smith ja Antti Chydenius. 2) Anders Celcius ja François Quesnay.

2

Likaisesta Harrysta: ”Tiedän mitä ajattelet. Ampuiko tuo kuusi vai viisi laukausta, vai vain viisi. Totta puhuen kaiken tämän jännityksen keskellä putosin itsekin laskuista. Mutta koska tämä on ______ __ maailman voimakkain käsiase, joka irrottaisi pääsi, sinun pitää kysyä itseltäsi: Olenko onnekas. No, oletko senkin nilkki?” Mikä ase on kyseessä? 1) Colt 45. X) Smith & Wesson 38. 2) Magnum 44

3

Kuka suomalainen ex-muusikko on tutkinut myrkkyjen ja huumeiden vaikutusta in vivo ja in retro – siis elämässä ja koeputkessa? Valmistui proviisoriksi 2003 ja on toiminut sen jälkeen mm. Helsingin yliopiston farmakologian laitoksella sekä lääkeyhtiö Ratiopharmilla. 1) Sami Takamäki eli Sam Yaffa. X) Anssi Tikanmäki. 2) Jan Stenfors eli Nasty Suicide.

4

Mistä romaanista: ”….. maihinnousuveneet laskettaisiin vesille ja ensimmäinen joukkojen aalto pyyhältäisi rantahyrskyjen lävitse Anopopein rantaan. Koko laivassa, koko saattueessa vallitsi tietoisuus siitä, että muutaman tunnun kuluttua jotkut heistä olisivat vainajia”? Sen henkilöitä ovat mm. Julio Martinez – sankarillinen sotilas. Sam Croft, tappamisesta nauttiva psykopaatti. Luutnantti Robert Hearn – stereotypia Harwardin käyneeestä valkoisesta liberaalista. Kenraali Edward Cummings, joka vertaa itseään Jumalaan ja janoaa valtaa, ja jonka katse kuumenee, mieli vaeltelee ja etumus törröttää kuin Lancasterin Burtilla Täältä ikuisuudessa – siis homoeroottisia tunteita Hearnia kohtaan. Tekijän esikoisteos; se suuri sotaromaani, joka aiheutti valtaisan kohun vuonna 1948 ja nousi Bestseller-listoille. Anopopei on kuvitteellinen saari Tyynellämerellä, ja romaani perustuu kirjoittajan sotakokemuksiin Filippiineillä. 1) James Jones: Ohut punainen viiva. X) Norman Mailer: Alastomat ja kuolleet. 2) Herman Wouk: Sodan tuulet

5

Mikä elokuva sai nimensä Krimin sodan Balaklavan taistelusta, eräästä brittisotahistorian kunnian hetkestä josta on sankarilauluja laulettu? Se oli ohjaajan paluu, ensimmäinen ohjaustyö kahteenkymmeneen vuoteen. Ohjaaja oli filmaamisen aikaan erakko, joka ei ollut antanut haastatteluja sitten 1970-luvun eikä halunnut tulla valokuvatuksi. Kun viesti hänen paluustaan levisi, useat starat halusivat roolin vaikka osallistuvalla sosiaaliturvalla. Sean Penn sanoi: ”Anna minulle dollari ja kerro, minne pitää tulla.” Elokuvaan pääsivät Pennin lisäksi mm. Jared Leto, Kirk Acevedo, Elias Koteas, Ben Chaplin, John Cusack, Wood Harrelson, George Clooney, John Travolta, Nick Nolte. Käsikirjoituksesta oli lähetetty kopio Tom Hanksille joka kieltäytyi, koska oli Omaha Beachilla murtamassa Atlantin vallia. 1) Veteen piirretty viiva. X) Ohut punainen viiva. 2) Täältä ikuisuuteen.

Nimi 1

30

2

3

4

5

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1 Uljas 9 | 12. 12. 2014

Oikeat vastakset sivulla 32

Uljas 9 | 12. 12. 2014

31


Koulutuksia Kuopiossa, keväällä 2015

Draamakasvatuksen perusopinnon, 25 op (JY)

23.1.2015-31.12.2015

Ilmoittautuminen 12.1.2015 mennessä

Gradusparraus

31.1.2015-9.5.2015 Ilmoittautuminen 16.1.2015 mennessä

Ympäristöoikeuden perusopinnot, 25 op (UEF)

27.3.2015-31.7.2015

Ilmoittautuminen 9.3.2015 mennessä

Ruotsin kirjallinen ja suullinen taito, 3 op (UEF)

8.5.2015-24.5.2015

Ilmoittautuminen 20.4.2015 mennessä puh. 044 746 2840 asiakaspalvelu@snellmankesayliopisto.fi

TEE UNELMISTASI TOTTA Tutustu uuteen joulumallistoon täynnä erityisiin hetkiin sopivia aitoja koruja. Helat alk. € 29 / Sormus alk. € 39

KauppaKesKus Minna. avoinna: ma–pe 9–19, la 9–16. MaTKus. Matkuksentie 60. avoinna: ma–pe 10–21, la 9–18, su 12–18. prisMa. avoinna: ma–pe 10–19, la 10–16. Tervetuloa!

S-Etukortilla bonusta Prisman myymälästä!

www.snellmankesayliopisto.fi

KOTEJA ELÄMÄN ERI TILANTEISIIN Tutustu asuntotarjontaamme www.avara.

Tutustu u as a asuntotarjontaamme sun untto otarj tarj ta rjonta aa am mm me e www.avara. www. w avara.

Tutustu asuntotarjonta asuntotarjontaamme aa am mm me e www.avara.

ASU NIIN KUIN ELÄT. Asuntojen vuokraus: Ovenia Joensuu puh. 020 177 4315 Ovenia Kuopio puh. 020 177 4221

32

Uljas 9 | 12. 12. 2014

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 1 2 2 X 1

Uljas 9/2014  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you