Page 1

2014

8

It채-Suomen ylioppilaslehti

Kraka l채htee ISYY:n hallitus vuodelle 2015 valitaan pian. Puheenjohtajan povaillaan tulevan Kuopiosta >> 8-9 Ylioppilaskunta vastustaa ankarasti opiskelijoille asetettavia lukukausimaksuja >>10-11


Järjestää: Amnestyn Kuopion paikallisryhmä, yhteistyössä King´s Crown

n e i s k u e k i o Ihmis a m u t h a p a t n ä päiv 4 ROWn 10.12.201 C ’S G In K , IO p K UO paa pääsy. K lo 19 - 22. Va

Miten minä voin muuttaa maailmaa? Tule kuulemaan mahdollisuuksista tehdä käytännön ihmisoikeustyötä Kuopiossa ja osallistumaan ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin maailmanlaajuiseen vetoomustempaukseen. Vetoomustempauksessa kirjoitamme kirjeitä ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneille viranomaisille ja solidaarisuusviestejä vaarassa oleville ihmisille. Tapahtuman järjestää Amnestyn Kuopion paikallisryhmä

Alku Sisällys | <3

Pääkirjoitus | Uljas linja

4-5 6-7 16-17 H

Ilmaista arvoa

Uusi akateeminen rehtori Jaakko

Puhakka on kotoisin Enosta Joensuun seudulta. Sellutehtaan rakentaminen Uimaharjuun sai kiinnostumaan luonnontieteistä.

Suomen pääministeri Alexander Stubb

(kok.) tahtoo opiskelijat nopeammin töihin opintotukea rajaamalla. SYL:n puheenjohtaja Piia Kuosmasen mukaan hallituksen ratkaisu ei toimi.

amnesty.fi/kirjeitavapaudelle

ri2020 Pet: War on

pimeys aiheuttaa psyykkisia ja jopa fyysisiä oireita. Toisaalta pimeys on luova tila, josta voi nauttia.

Virolaisen lääkärin mukaan suomalaisten

kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota terveydenhoitojärjestelmänsä vahvuuksiin. Lääkeintoilua hän kritisoi.

Ihmisoikeuksien päivän tapahtuma on osa kansainvälistä Kirjeitä vapaudelle -kampanjaa. Kampanjassa lähetetään miljoonia viestejä vapauden puolesta. Lähetä omasi:

lApSI

Osalle ihmisistä Suomen talvinen

18-19

10-11

Esiintyjänä

AnnA SIpIlän

” Pelko on uusi seksi.

Talvi

@

Samalla kun maailman huomio on kiinnittynyt Venäjän

ja lännen riitelyyn, kasvattaa Kiina taloudellista mahtiaan ympäri maailman. Kiinan kielen osaamisen merkitys kasvaa ja UEF:ssa sitä opettaa Aximu Palidanmu

20-21 Kulttuurikerho Kulttis heräsi eloon Joensuun

kampuksella. Tarkoitus on järjestää opiskelijoille sellaista kulttuuritoimintaa, joka muuten jäisi toteuttamatta.

Humoro nigra | Väistyvä hallitus vastusti hyväillä, vaikka vauhti syvällistä. Uljas toimii, kun vielä voi. Väistyvä hallitus anagrammeina. Kiitos internet! Lisätietoa aiheesta: www.arrak.fi/fi/ag Itä-Suomen ylioppilaslehti Päätoimittaja

Jarkko Kumpulainen 044 576 8420 paatoimittaja@uljas.net Toimittaja

Pasi Huttunen 044 576 8427 pasi.huttunen@uljas.net Taitto

Patrik Eronen Kustantaja

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Painopaikka

Botnia Print Ilmoitusmyynti

Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@uef.fi Kansikuva

Pasi Huttunen

2

Uljas 8 | 21. 11. 2014

allituksen esitys lukukausimaksuista EU- ja ETA -maiden ulkopuolisille on lausuntokierroksella. Asiaa käsitellään eduskunnassa joulukuussa. Vaikka lukukausimaksujen käyttöönotosta talousliiton ulkopuolisille ei keskustella nyt ensimmäistä kertaa, on talouskriisi tuonut painoarvoa maksujen puolesta puhuvien ajatuksille. Opiskelijajärjestöt vastustavat maksuja taipumatta. SYL ja SAMOK, kera muiden opiskelijajärjestöjen, syyllistävät kannanotossaan nykyhallitusta sumentuneesta järjestä ja ideologisesta haihattelusta. “Maksuideologinen haihattelu sumentaa ministeriössä nyt järjen faktoilta. Lukukausimaksuilla ei tule rahaa. Sen sijaan kansainvälisten opiskelijoiden kulutuksesta syntyvästä kansantaloudellisesta hyödystä menetetään leijonan osa”, opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat ilmaisivat kantansa. Mitkä nämä sumentuneet faktat sitten ovat? Suomessa opiskelee 20 000 ulkomaalaista opiskelijaa. Eniten heitä on Venäjältä, Kiinasta, Vietnamista, Nepalista, Nigeriasta, Virosta, Pakistanista, Intiasta, Saksasta ja Bangladeshista. Vuosituhannen alussa ulkomaalaisia opiskelijoita oli noin 6000. Ruotsin ottaessa käyttöön lukukausimaksut EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden määrä putosi noin 80 prosenttia. Tanskassa opiskelijamäärät romahtivat niin ikään, eivätkä ole nousseet entiselleen seitsemässä vuodessa. Noin puolet kansainvälisistä opiskelijoista työllistyy Suomeen vuoden sisällä valmistumisestaan. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan työuransa alkupuolella maahan saapuva tuottaa julkiseen talouteen parhaimmillaan lähes 200 000 euron hyödyn työllistyessään. Suomalaisen kouluttaminen ylioppilaaksi maksaa noin 88 000 euroa. Näin ollen yhden suomalaisen ylioppilaan hinnalla saadaan kuusi kansainvälistä maisteria, kun peruskoulutus on suoritettu opiskelijan kotimaassa. Myöskään porttiteoria ei ole ihan tuulesta temmattu. EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten maksut saattavat olla alkusoitto kaikille asetettavista maksuista. Ministeriön tulevaisuuskatsauksessa puhutaan jo nyt, että yksi vaihtoehto olisi kaikille asetettavat lukukausimaksut vieraskielisissä koulutusohjelmissa. Jarkko Kumpulainen

”Mitkä nämä sumentuneet faktat sitten ovat?

Uljas 8 | 21. 11. 2014

3


Gallup

Hyvä vai paha pimeys?

”Joissakin tilanteissa Facebook on ollut hyvä, mutta Moodlesta voi olla hyötyä yleisemmin. UEF urut | Kenen kanssa leikitään?

UEF:n kansainvälistyttävä lisää

Onko pimeydessä mitään ? Tekijät: Suvi Vähätalo, Heidi Hänninen & Anne-Mari Tenhu

Kuopio

Kaisa Kyttä

Farmasia, 4.vsk. - Pimeyteen ei näe, joten ei voi tietää mitä siellä on. On tosi kiva, että Suomessa vuodenaikojen vaihtelu näkyy myös valon määrässä. Kun ulkona on pimeää, voi käpertyä peittoon ja juoda teetä.

Ville Molari

Kauppatieteet, 1.vsk. - Pimeys voi tuoda tietynlaista alakuloisuutta ja väsymystä, mutta minuun sillä ei ole vaikutusta. Kynttilöillä voi luoda iltaisin tunnelmaa.

Dekaani: kilpajuoksu Arktikselle puoltaa Venäjä-yhteistyötä Törmäyskurssille joutuneet tutkimus- ja rahoitusintressit kolisevat keskustelussa Itä-Suomen yliopiston Venäjä-yhteistyöstä. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan dekaani Harri Siiskonen tyrmää farmasian laitoksen yliopistotutkija Markus Storvikin vaatimukset siitä, että yliopiston tulisi kääntää katseensa Venäjältä pohjoismaiseen yhteistyöhön. ”Tärkeä Venäjä-tutkimuksen peruste on relevantin tutkimustiedon tuottaminen poliittisen ja taloudellisen päätöksenteon tarpeisiin. Sivuutan tässä kaikkien tiedossa olevat päivänpolitiikan tarpeet ja nostan esille kilpajuoksun arktiselle alueelle, jonka tärkeyden myös Suomen Akatemia on huomioinut erillisen arktisen tutkimusohjelman muodossa”, Siiskonen paaluttaa. ”Jos mielii menestyä arktisen alueen resurssien kestävää käyttöä koskevassa päätöksenteossa, ei

”Meiltä odotetaan käytännön ratkaisuja yksilön ja yhteiskunnan hyvinvointiin.

sovi ylenkatsoa yhteistyötä venäläisten tutkijoiden eikä instituutioiden kanssa”, hän jatkaa. Storvik ihmetteli lokakuun alkupuolella julkaistussa kirjoituksessaan Itä-Suomen yliopiston vähäistä kiinnostusta pohjoismaiseen yhteistyöhön. ”Olen pitkään ihmetellyt intoa, jolla Itä-Suomessa tehdään yhteistyötä nimenomaan Venäjällä sijaitsevien laitosten kanssa. Tämä on outoa muualta Suomesta katsoen, hieman jopa herättää ihmetystä”, Storvik totesi. Yliopiston rehtori Perttu Vartiainen totesi Uljaalle huhtikuussa, ettei sota Ukrainassa vaikuta yliopiston toimintaan tai yhteistyöhön venäläistahojen kanssa. Pasi Huttunen

Joensuu Biologia, 5.vsk. - Pimeys masentaa. Pimeys on virhe.

Jutta Asiala

Kasvatustiede, 2.vsk. - Pimeydessä on hyvää kun voi käyttää kynttilöitä.

Matias Vainio on valittu Opiskelijoiden liikuntaliiton puheenjohtajaksi vuodelle 2015 liiton liittokokouksessa 14. marraskuuta. Tällä hetkellä Vainio toimii ISYY:n hallituksessa vapaa-ajanvastaavana ja hoitaa muun muassa liikunta-asioita. Hän opiskelee historiaa Joensuun kampuksella. ”Tuleva vuosi on merkittävä OLL:lle eduskuntavaalien ja muuttuvan jäsenrakenteen vuoksi. Ensi kevään eduskuntavaaleissa määritellään opiskelijaliikunnan tulevaisuutta ja OLL:n tulee olla aktiivisesti mukana vaikuttamassa päättäjiin”, Vainio toteaa.

Vainion lisäksi OLL:n hallituksessa vuonna 2015 toimivat varapuheenjohtajat Teemu Palkki Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta ja Bennie Wardi Haaga-Helia ammattikorkeakoulun opiskelijakunnasta sekä hallituksen jäsen Pekka Petäkoski Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnasta. Opiskelijoiden liikuntaliitto on korkeakoulu- ja opiskelijaliikunnan edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Pasi Huttunen

Iiris Tanner

Kotitaloudenopettaja, 2.vsk. - Pimeällä on hyvä käydä lenkillä, siihen saa enemmän fiilistä ja ilmakin on näin alkutalvesta todella raikasta. Kukaan ei edes näe, millaiset verkkarit vetää jalkaansa!

Ella Alanen

Luokanopettaja, 2.vsk. - Näin pimeällä kynttilöistä saatavalla valolla on oma tunnelmansa, jota ei kesäisin saa.

Uljas 8 | 21. 11. 2014

Opiskelumateriaalit ovat siirtymässä hyvää vauhtia verkkoon, mutta poikkeuksia löytyy myös. Pikainen kysely laitosten amanuenssien ja opetushenkilöstön kesken osoittaa, että sähköisiin oppimisympäristöihin suhtaudutaan yleensä ottaen positiivisesti. Systemaattisen teologian lehtori Esko Ryökäs on esimerkki ennakkoluulottomasta suhtautumisesta erilaisiin opetusvälineisiin. ”Joissakin tilanteissa Facebook on ollut hyvä, mutta Moodlesta voi olla hyötyä yleisemmin.” Suhtautuminen sähköiseen oppimiseen kuitenkin vaihtelee laitoksittain. Yleinen tuntuma on, että nuorempi polvi opettajista on ottanut sähköiset välineet omakseen. Kauppatieteiden laitos on yksi edelläkävijöistä, jonka kursseilla Moodlealustojen tarjoamia ominaisuuksia käytetään monipuolisesti hyväksi. Sen sijaan humanistisissa aineissa anonyymin opiskelijalähteen mukaan on toisinaan pidetty isoja puheita ”Moodlen saatanallisuudesta.” Aiemmin maksullisiin prujuihin on voinut törmätä esimerkiksi tietojenkäsittelytieteen

Jaakko Puhakan mielestä Suomen menestymisen edellytyksiä ei mitata maistereiden ja tohtoreiden prosenttiosuuksilla väestöstä vaan sillä, mitä he osaavat. Puhakka siirtyy Tampereen

teknillisen yliopiston käytäviltä UEF:n rehtoriksi vuodenvaihteen jälkeen.

Enosta kotoisin oleva Jaakko Puhakka palaa nuoruutensa maisemiin kehittämään Itä-Suomea akateemisena rehtorina. Jussi Turunen, teksti & Kai Jokela, kuva

Joko eroon monisteista ?

Savonlinna

4

Matias Vainio OLL:n puheenjohtajaksi

laitoksella Kuopiossa, mutta käytännöstä on luovuttu jo vuosia sitten. Kemian kursseilla paperi pitää yhä paikkansa laboratorio-opetuksessa, mutta materiaalit ovat opiskelijalle maksuttomia. Maksullisilta monisteilta ei pääse kuitenkaan täysin välttymään opintouran aikana edelleenkään. Pedagogisiin opintoihin kuuluvan Opetushallinnon kurssimateriaali rokottaa opiskelijan lompakkoa kymmenellä eurolla. Matematiikassa ja fysiikassa monisteita on tarjolla myös ainejärjestöltä ostamalla, vaikkakin materiaalit ovat enenevissä määrin siirtymässä Moodleen. Perässä hiihtävät kielikurssit, joille maksulliset monisteet ovat tyypillisiä. Opettajalle yhden mustavalkosivun tulostaminen maksaa kymmenen senttiä. Isompia määriä Kopijyvältä tilattaessa yhdelle mustavalkosivulle jää hintaa kaksi senttiä. Opiskelijan on siis syytä olla tarkkana, että rahoilleen saa vastinetta. Saila Rönkkö

Tampereen teknillisen yliopiston ympäristöbiotekniikan professori Jaakko Puhakka aloittaa vuoden 2015 alussa akateemisena rehtorina Itä-Suomen yliopistossa. Yliopistojen yhdistyminen oli Puhakan mielestä vahva osoitus tahdosta kehittyä, joten päätös akateemiseksi rehtoriksi hakemiseen oli helppo tehdä. Lisäksi yliopiston arvot ovat hänestä kohdallaan. Puhakka toimii rehtorina aloittavan Jukka Mönkkösen työparina viiden vuoden ajan. ”Näkemyksemme yliopistomaailman kehittämistarpeista ovat hyvin samansuuntaisia. Toisiamme täydentävät taustat luovat mielestäni erinomaiset edellytykset rakentavalle yhteistyölle. Meiltä odotetaan käytäntöön vietävissä olevia ratkaisuja yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnin, elinympäristön ja luon-

nonvarojen riittävyyden haasteisiin”, Puhakka sanoo. Hän on kotoisin Enon Louhiojalta ja arvelee sieltä lähtevillä kokemuksilla olleen vaikutusta myöhempiin uravalintoihin. ”Yksi lapsuusajoilta elävänä säilynyt muisto on sellutehtaan rakentaminen Uimaharjuun, katiskoilla käynnit Pielisjoella sekä saaliin haju ja maku. Joensuun lyseossa lukion hyvät opettajat saivat minut kiinnostumaan myös luonnontieteistä. Kansainvälinen kokemus ja tieteellinen työ ovat pitkälti tehneet minusta sen mitä olen.” Yliopiston strategiaan kirjatut tavoitteet ovat Puhakasta haastavia, mutta realistisia. Akateemisena rehtorina hän haluaa luoda edellytyksiä näiden tavoitteiden toteutukselle. ”Keinot tavoitteiden saavuttamiseen ovat kansainvälistyminen entisestään,

Jaakko Puhakka Filosofian tohtori (mikrobiologia) 1990 ja dosentti 1991 Helsingin yliopistossa. Työskennellyt Tampereen teknillisessä yliopistossa (TTY) eri tehtävissä vuodesta 1983 lähtien. TTY:n bio- ja ympäristötekniikan laitosjohtaja 1998–2007, kemian ja biotekniikan laitoksen johtaja 2008–2013. TTY:n luonnontieteiden tiedekunnan varadekaani 2011–2013. TTY:n tutkimuksesta ja tohtorikoulutuksesta vastaava vararehtori 1.1.2014 alkaen. Julkaisutoiminta (Web of Science, ResearcherID: G-4220-2014): 207 julkaisua, 3050 viittausta, H-indeksi 29. Ohjannut 24 väitöstyötä ja yli 130 diplomityötä.

monialayliopistossa jo olevan osaamisen jalostaminen monitieteisiksi ratkaisuiksi niin tutkimuksessa kuin opetuksessa, sekä vuorovaikutuksen merkittävä lisääminen elinkeinoelämän kanssa”, Puhakka toteaa.

1

Uutinen #

Piia Mutka

Uljas 8 | 21. 11. 2014

5


Kampus

”Muutokset kaikkiin opintojärjestelmiin järkyttävät aina pikkasen.

Etsin

Tekstaripalsta Älä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09.

Pääministeri Alexander Stubb kertoo opintotuen rajaamisen olevan keino työurien pidentämiseen. SYL pelkää uudistuksen vain vaikeuttavan työelämän muutoksiin sopeutumista. – Meri Parkkinen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

Uutinen #

2

Sykettä -hanke vuoden opiskelijaliikuntateko Sykettä Savilahdella –hanke on palkittu vuoden parhaana opiskelijaliikuntatekona. Opiskelijoiden liikuntaliitto myönsi hankkeelle OLL-maljan liittokokouksessaan 13. marraskuuta tunnustuksena

6

Uljas 8 | 21. 11. 2014

”edistyksellisestä ja energisestä korkeakoululiikunnan kehitystyöstä”. ”Kuopion korkeakoululiikunta on kokenut suuren muutoksen kuluneen vuoden aikana ja on ilahduttavaa huo-

mata, miten aktiivisesti opiskelijat ja henkilökunta ovat lähteneet palvelujen käyttäjäksi”, liikuntasuunnittelija Saara Hanhela iloitsee. Syksyn SYKETTÄ-liikuntapalveluiden

käyttäjiä on tällä hetkellä reilut 2200 henkilöä. Yhteensä hanke koskettaa Kuopiossa noin 11 000 korkeakoululaista.

Lukukausimaksut tuottaa tappiota, mutta se hinta kai on maksettava että saadaan vääränvärisiä vähemmän tänne.

Lukijalta Pöytälaatikot auki. Uljas julkaisee runoja ja lyhyitä tekstejä. Lähetä osoitteeseen toimitus@uljas.net

Architecture Block upon blocks So came the beautiful world That has had its firm grip Upon our world, so pretty That has decked our life With bricks desirable to the sight What will the word have been Without powerful art of design? That’s put an indelible mark On our globe with styles Block upon blocks So came the skyscraper Reaching deep into the sky Raising the necks of man Drying the mouths Of admirers So wonderful are the towers of beauty So pretty are the gardens of our world With colourful decorations added to our word of filth Block upon blocks Came the mansion that’s had our world Reshaped with all glory The wonderful edifice

Whose greatness was first felt With gentle touches upon a tracing paper Having its loftiness dissected Into honourable parts and elevations and with careful translations The joy to our sight is born Block upon blocks Came the duplex Like a new orb in the glory of the sky Upon the glorious tableland Of alluvial plain Whose value worthless Would have ignominiously remained But for the little pen Putting wonderful traces Upon immaculate papers of honour Adding life to the shapeless land Bringing candour to the fallow soil With its beauty dripping Like Niagara Falls Architecture, the power in the hands of the creator Adekunle Oluseyi Afolabi

Oppia ytimekkäämmin ruutu vilisee sanoja sanojasanojasanoja 100satoja100000tuhansia1000 sanojasanojasanoja mobiililaite kädessä sanojensanojensanojen lukeminen väsyttää lisää sanojasanojasanojasanoja... keksinpäs!

optimoidaan oppimateriaalit: vältetään väsymystä! tiivistetään teksti tietokoneella sanaan kymmeneen

JOENSUU Räpartisti Paleface sanaili poliittisia näkemyksiään Kerubin salissa suorasanaiseen tapaansa 8. marraskuuta. Aggressiivinen punavihreä sanoma veti paikalle tiedostavampaa puolta joensuulaisesta väestä ikään katsomatta. Välispiikeissään artisti kertoi vanhemman rouvan tulleen keskustelemaan ja kyselleen: ”ootko sie se imitaattori?”. Tästä innostuneena sanataiteilija tarjoili yleisölle Andy McCoy -imitaation. Keikan jälkeen kaikkia parrakkaita ja lyhyttukkaisia oli baarissa kuulemma epäilty Palefaceksi. Luova tuho –levyarvio sivulla 27.

Joulu tulee

KUOPION tori sai tiistaina kuusen tuomaan joulumieltä kansalle. Kuusenhakumatka tapahtui samana aamuna Jynkästä. Reilu 20-metrinen komistus jatkaa 1950-luvulta lähtien jatkunutta perinnettä. Kuusen valot sytytetään lauantaina 22. marraskuuta, kun torilla vietetään kaupungin virallisia joulukaudenavajaisia. Ohjelma alkaa kello 10:00, ja päivän aikana on mahdollista muun muassa kuulla Rajalan Puhaltajien musiikkiesitys, tavata joulupukki ja nähdä ilotulitus.

Takkimeren syvyys

Heidi Hänninen, teksti & kuva

tosten aina pikkuisen järkyttävän.

nyt sitä yhtään, ” Kuosmanen kertoo. Pääministeri ymmärtää opintotukijärjestelmien muutoksen aiheuttaman vastustuksen. ”Muutokset kaikkiin opintojärjestelmiin järkyttävät aina pikkasen”, Stubb sanoo. Hallituksen esityksessä on arvioitu uudistuksen myötä toista tutkintoa opiskelevien määrän laskevan neljästä tuhannesta reiluun tuhanteen opiskelijaan. Tästä valtiolle arvioidaan kertyvän säästöä opintotukimenoissa vuoteen 2019 mennessä noin 10,5 miljoonaa euroa. Hallitus toivoo muutoksen vapauttavan paikkoja uusille opiskelijoille alanvaihtajien siirtyessä mielekkäämpiin opintoihin erillisvalinnan kautta. Kuosmasen mukaan hallitus yliarvioi opinto-oikeuden vaihtamisen helppoutta. Mitä suurempi siirtymä opintoalasta toiseen on, sitä todennäköisempää ovat siirtymäopinnot ja tätä myötä opintoajan venyminen. Opintojen hyväksilukemisen käytännöt vaihtelevat paljon eri oppilaitoksissa. ”Tervetullut muutos opintooikeuden siirtämiseen olisi se, että se toimisi”, Kuosmanen hymähtää.

Yliopiston eettiset ohjeet kieltää kaikkee. Pelkäsin kiinni jäämistä mut sit kuulin ettei tutkintoo saa viedä. Kiitos itä-suomen hallinto-oikeus!

Anni Ylönen, teksti & kuva

Pääministeri Alexander Stubb kertoi ymmärtävänsä opintojärjestelmiin kohdistuvien muu-

Hallitus esittää eduskunnalle opintotuen rajaamista yhteen samanarvoiseen tutkintoon. Jos lakiehdotus hyväksytään eduskunnassa, myönnetään elokuusta 2015 lähtien opintotukea vain yhteen kandidaatin tutkintoon ja yhteen maisterin tutkintoon tai yhteen ammattikorkeakoulututkintoon. Vierailullaan Joensuussa pääministeri Alexander Stubb kertoi lakimuutoksen päämääristä. ”Haetaan mahdollisimman joustavaa ratkaisua ja yritetään saada ihmiset työelämään mahdollisimman aikaisin, nauttimaan siitä työelämästä ja pysymään työssä mahdollisimman kauan,” pääministeri sanoo. Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL uskoo, että lakimuutoksen astuttua voimaan on työelämän muutoksiin entistä hankalampaa sopeutua. Hallituksen esityksessä opiskelun perustellaan olevan edelleen mahdollista valtion tuella, jos suoritettu tutkinto ei avaakaan työelämän ovia. Jäljelle jääneitä tukikuukausia voi käyttää tutkinnon täydentämiseen ja opiskelu aikuisopiskelu- tai työttömyysturvatuella on mahdollista. SYL:n puheenjohtaja Piia Kuosmanen ei näe tämän olevan ratkaisu. ”Eihän ongelman voi ajatella poistuvan sillä, että opiskelijoita siirretään tukimuodosta toiseen, ” Kuosmanen kommentoi. Hallitus pyrkii uudistamaan opintotukijärjestelmää selkeämmäksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Tukea toiseen samantasoiseen tutkintoon ei uudistuksen jälkeen tule saamaan vaikka ensimmäiseen tutkintoon ei opintotukea nostaisi. ”Uudistuksen myötä ei olisi mitenkään relevanttia se, kuinka paljon olet opintotukea käyttänyt tai oletko käyttä-

Punavihreää sananjulistusta Pasi Huttunen, teksti & kuva

Miksi joensuulaiset diskomuusikot kieltävät kunniakkaan hevimenneisyytensä? Onko taustalla PKO tai Laakkonen, kylillä puhutaan että ”apurahoja” on saatu. Nimim. Kennelmerkki81

Stubb: Opintotukea rajaamalla ihmiset nopeammin töihin

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään

LÄHDE: UEF väitöstiedote 10.10.2014: Kymmenen sanaa opettaa paremmin kuin tuhat? Opiskelijat vaativat tiivistä tekstiä mobiiliympäristössä

Valoa nanokanavan päässä epätavallista käyttäytymistä nanovalokanavassa nanopainetut nanovalokanavat herkempiä elektronisädelitografia vie nanorakenteet näytemateriaaliin jaksollisilla nanorakenteilla nanovalokanaviin aallonpituuskentän kapeus tuloksena näkyvän valon taitekerroinsensori ja valon suodatin tulevaisuuden kentällä taitekerroinsensoreita siruilla piioptiikkaa ja suodatin optisessa tiedonsiirrossa

sähköisesti ohjattuja komponentteja korvataan massatuotantoon kaikki rullapainoon polymeerinanokanavat elektroniikkateollisuuteen piinanokanavat kansainvälisiin suuryrityksiin optisia komponentteja fabrication processes for nano-waveguide based devices to be continued in plastic... LÄHDE: UEF väitöstiedote 3.10. Uudentyyppisiä sovelluksia valon käytölle nanovalokanavissa

SAVONLINNAN kampuksella ollaan taas talven tullen tutun ongelman edessä. Sisääntuloaulan tuntumassa olevat naulakot alkavat pursuilla liitoksistaan talvivaatteita. Opiskelijat ovat vaihtaneet syystakit toppatakkeihin, joka aiheuttaa joka vuosi saman kriisin: Mihin takit mahtuvat? Minne ihmeeseen takin jättikään? Aulassa tila vähenee, kuin talvisilla kaduilla lumivallien seurauksena. Takkimerin edessä vaeltaa päivittäin hämmentyneitä opiskelijoita, jotka eivät kerta kaikkiaan enää löydä omaansa. Yleisesti värimaailma on tumma, mutta kaikki fiksut opiskelijat ovat hankkineet räiskyvän värisen takin. Sähköpostilaatikkoon alkaa ilmestyä viestejä kadonneista tai vaihtuneista yksilöistä. Uljas 8 | 21. 11. 2014

7


Tarjolla suhteita ja vaikutusvaltaa

Minun luentoviihdykkeeni Joensuu Christian Tuomi

Sonja Mutanen

Matematiikka 2.vsk.

Kulttuurintutkimus, 2.vsk.

” Pyörittelen luennoilla Rubikin kuutiota. Olin aikanaan ihastunut tyttöön, joka ei osannut ratkaista kuutiosta kuin kaksi riviä. Halusin tehdä vaikutuksen, joten kävin ostamassa Anttilasta kuution juuri ennen sulkemisaikaa. Tapasin tytön seuraavana päivänä, ja opetin hänelle miten kuutio ratkaistaan. Suhde loppui alkutekijöihinsä, mutta kuutio säilyi. Nyt minulla on niitä seitsemän.

” Olen tehnyt käsitöitä koko ikäni. Ennen yliopistoa työskentelin parturikampaajana ja totuin työskentelemään jatkuvasti käsilläni. Opiskelun alkaessa nopea siirtyminen fyysisestä työstä jatkuvaan istuskeluun tuntui haastavalta. Käsitöiden tekeminen luennoilla auttoi pysymään paikoillaan. Huomasin, että se myös auttoi keskittymään. Tällä hetkellä olen virkkaamassa laukkua.

Kuopio

Aamukahvilla Savilahden rannassa. Kuopion kampuspuheenjohtaja Juho Pulkka rientää sujuvasti hallitustyöskentelyn ja opintojen väliä.

Viime vuosina edustajisto on koonnut hallituksensa vähistä tarjokkaista. Kauttaan päättävään hallitukseen ilmoittautui vuosi sitten tarjolle yksitoista, joista hallitukseen päätyi kahdeksan. Tarjokkaista seitsemän oli Joensuusta, kun Kuopiosta ja Savonlinnasta hakijoita oli vain kaksi per kampus. Kuopion kampusjärjestön puheenjohtaja ja hallituksen varapuheenjohtaja Juho Pulkka epäilee, että Kuopiolaisten aktiivisuutta vähentävät vahvat ainejärjestöt ja kampuksen oppiainetarjonta. ”Ainejärjestöt on hyvässä mielessä, niin aktiivisia, että ehkä kaikki tekijät haalitaan sinne ensimmäisinä, ja toinen syy on varmaan Kuopion terveystiedepainotteisuus, ja niiden opintojen struktu-

8

Uljas 8 | 21. 11. 2014

roidut rakenteet”, Pulkka pohtii. Pulkka ei välttämättä olisi viemässä ainejärjestöiltä tekijöitä laajemman opiskelijapolitiikan pariin. ”Ehkä hallitus voisi kuitenkin hieman paremmin mahdollistaa eripainoisten panoksien antamisen hallitustyöhön. Toisaalta, hallitustyöskentelyn vaatimasta ajasta liikkuu myös jonkin verran ylimitoitettuja mielikuvia”, Pulkka toteaa. Kunnallispolitiikassa jo kunnostautuneella Pulkalla on motivaationa toiminut oppiminen sekä syntyvät kontaktit. ”Hallitustyöskentelyn myötä tutustuu aivan huikeisiin ihmisiin ja järjestötoiminnan antamat valmiudet työelämään täydentävät kirjojen pänttäämistä”, Pulkka toteaa.

Hallitus Toimeenpanee ja valmistelee edustajiston päättämän toimintasuunnitelman ja talousarvion. Päättää muun muassa järjestöavustuksista, antaa lausuntoja ja kannanottoja On yhteydessä sidosryhmiin, Suomen ylioppilaskuntien liittoon (SYL) ja muihin ylioppilaskuntiin. ISYY:n liikevaihto on 1,5 miljoona euroa Lisätietoa hallitushausta: www.isyy.fi

Ihmisten ja oppimisen merkitystä painottaa myös hallituksen puheenjohtaja Paula Martikainen. Hallitusvuosi on kasvattanut edunvalvojana ja vaikuttajana. ”Hallitustyöskentely opettaa myös työelämän kannalta tärkeitä taitoja, kuten organisointi- ja yhteistyötaitoja. Palkitsevinta on ollut yhteisten tavoittei-

den saavuttaminen”, Martikainen kertoo. Pulkasta on povattu seuraavan hallituksen puheenjohtajaa. Kyselyyn hän vastaa savolaisesti. ”Suattaapi olla, tae suattaapi olla olematta. Erj sorttista mekkalloo on tosin pijetty hakemuksen rustoomisesta”, Pulkka nauraa. Hallitukseen hakuaika päättyy 23. marraskuuta, mutta aikaisempien vuosien tapaan mielenkiintonsa voi vielä ilmaista ennen edustajiston kokousta, jossa hallituksesta päätetään. Ehokkaiden paneeli pidetään 24. marraskuuta kolmelta kampukselta videoneuvotteluyhteydellä.

3

Uutinen #

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta kokoaa uuden hallituksen joulukuun alussa. Ehdolle ehtii vielä. Viime vuosina hallitukseen hakijoita ei ole ollut ruuhkaksi. Kampusten välinen tasapaino on selkeästi Joensuuhun kallellaan. – Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva

–Niina Turunen, teksti &, kuvat

–Suvi Vähätalo, teksti & Rasmus Rissanen, kuvat

Johanna Kontio

Said El-Issaoui

Biolääketiede, 2.vsk.

Kauppatieteet, 5.vsk.

” Älypuhelinta tulee räplättyä aika paljon, eniten käytän Instagramia ja Facebookia. Ensimmäisenä vuonna olin kerran luennolla ihan eturivissä ja luennoitsija katsoi kysyvästi, kun näpräsin puhelinta. Tajutessani hänen tuijottavan, laskin puhelimen nolona pois. Se olikin sitten viimeinen kertani eturivissä.

” Yritän siirtää tietoisuuteni hengitykseen: nenän kautta rauhallisesti ulos, koen kuinka kroppa ja lihakset rentoutuvat. Tylsistyminen tulee mielestäni siitä, että mieli lähtee luentosalista jonnekin kauas. Pyrkimys on saada mieli takaisin läsnä olevaksi, ja olla vain ja ainoastaan siinä tilanteessa. Kaverini tutustutti minut meditaatioon ja viime aikoina olenkin soveltanut meditaatiota omaan arkielämääni.

Savonlinna

–Heidi Hänninen, teksti & kuvat

Liljaana Hangassalo

Suvi Koponen

Käsityöopettaja, 2.vsk.

Lastentarhaopettaja, 2.vsk.

” Käsityöt ovat kulkeneet mukana pienestä pitäen. Mitä teen luennon aikana, riippuu paljon siitä mitä koulujen opintojaksoilla milloinkin tehdään. Jotain pitää saada aina tehdä, sillä se auttaa keskittymään aiheeseen. Jos käsityön tekniikka on vaikeaa, se kuitenkin vie liikaa huomiota luennolla käsitellyistä jutuista. Sellaiset tekniikat jätän pois luennolta. Luennoilla valmistuu lähinnä pieniä näytteitä kansioihin, mutta kerran viimeistelin siellä esimerkiksi säärystimet. Piirtelen myös vaatemalliluonnoksia ylös luennolla, jos näen jotain inspiroivaa

” Luennolla on aikaa istahtaa alas ja rauhoittua, jolloin alan usein myös piirtää. Olen piirtänyt ihan pienestä pitäen, ja se on aina ollut minulle keino itseilmaisuun. Nykyisin piirustuksissa näkyy yhä enemmän myös tarinankerrontaa, ja teen lisäksi tilaustöitä. Piirtämällä käsittelen stressiä ja pysyn ylipäätään hereillä luennoilla. Kuvat auttavat myös selkiyttämään kerrottua asiaa. Tylsän luennon päätteeksi vihko saattaa kuitenkin olla melko täynnä kaikkea, mikä ei liity ollenkaan aiheeseen! Luennoilla syntyy ideoita ja luonnoksia isompia töitä

jonkun toisen opiskelijan tai luennoitsijan yllä. Jos menen luennolle ilman käsitöistä, tuntuu siltä kuin aika menisi ihan hukkaan! Ilman käsitöitä ajatukset myös vaeltavat enemmän muissa asioissa.

varten. Piirtämistä luennoilla ei enää edes ihmetellä, sillä kaikki tutut tietävät, että se vain on mun juttu.

Uljas 8 | 21. 11. 2014

9


Ajassa

Tooneja ja tapakulttuuria ISYY: Opiskelun tulee olla maksutonta ISYY vastustaa ankarasti hallituksen esitystä lukukausimaksuista ETA/EU -maiden ulkopuolelta tuleville. Kokoomuksen kansanedustaja Sofia Vikman uskoo lukukausimaksujen olevan korkeakoulujen eduksi, mutta tutkimuksen valossa maksuttoman koulutuksen tarjoaminen on valtiolle taloudellisesti kannattavaa. – Meri Parkkinen, teksti

H

allituksen esitys lukukausimaksujen asettamisesta ETA/EU – maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille on lähtenyt lausuntokierrokselle. Opiskelijajärjestöt, Tieteentekijöiden liitto ja Yliopistojen opetusalan liitto ovat huolissaan lukukausimaksujen opiskeluympäristöä heikentävästä vaikutuksesta. Tutkimuksen mukaan lukukausimaksut vähentävät opiskelijamääriä ainakin lyhyellä aikavälillä, mikä vaikuttaa kansainvälisiin tutkinto-ohjelmiin. Itä-Suomen yliopisto voi olla muita yliopistoja suuremmassa vaarassa menettää ulkomaisia opiskelijoita sijaintinsa takia. ”Pelätään, että heidän saapumisensa tänne Itä-Suomeen pysähtyy ihan kokonaan,” Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Paula Martikainen kertoo. Kansanedustaja Sofia Vikmanista lukukausimaksut eivät olisi ongelma kansainvälistymiselle. Hän muistuttaa, että esimerkiksi Tanskassa ulkomaisten opiskelijoiden määrä palasi ennalleen muutaman vuoden jälkeen lukukausimaksukäytäntöön siirtymisen jälkeen. ”Kansainvälistymisessä laatu on paljon ilmaisuutta parempi kilpailuvaltti Suomelle,” Vikman perustelee. Myös Norjan hallitus on ehdottanut lukukausimaksujen asettamista EU/ETA – maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Puolet Norjan yliopistoista ei aio ottaa maksuja käyttöön tai ottavat ne hallituksen suunnittelemaa pienemmällä summalla. Kansainvälisyyden uskotaan olevan niin suuri osa yliopistokoulutusta, että lukukausimaksujen ei haluta karkottavan ulkomaisia opiskelijoita. ISYY näkee koulutusviennin kehityksen mahdolliseksi ilman lukukausimaksuja. ”Viedään maailmalle sitä meidän osaamista ja parannetaan ympäristön asemaa eikä harjoiteta sillä ainoastaan

10

Uljas 8 | 21. 11. 2014

liiketoimintaa. Koulutusviennin tulee olla eettistä,” Martikainen sanoo. ”Koulutusviennistä on mahdollista saada uusia työpaikkoja ja vientituloja, joilla rahoitamme hyvinvointiyhteiskuntamme palveluita ja vahvistamme korkeakoulujemme asemaa ja laatua, ” Vikman kertoo. Vikman uskoo Suomen hyvään maineeseen koulutusmaana ja menestykseen koulutusmarkkinoilla. VATT:n ja CIMOn tuottamasta esiselvityksestä korkeakouluopiskelijoiden taloudellisista vaikutuksista käy ilmi, että nuorten aikuisten maahanmuutto hyödyttää valtiota taloudellisesti. Suomessa vuosina 2010–2014 lukukausimaksukokeiluun osallistuneet korkeakoulut pääsääntöisesti kokivat, ettei lukukausimaksuista ollut taloudellista hyötyä oppilaitosten myöntämien apurahojen korvatessa maksut. Lisäksi lukukausimaksuista aiheutui hallinnollisia lisätöitä. Vikman kertoo lukukausimaksujen olevan korkeakouluissa kaivattu muutos. ”Korkeakoulumme ovat itse toivoneet, että lainsäädäntöämme muutettaisiin. Lainsäätäjän tehtävä on antaa korkeakoulujen toivomat välineet koulutusviennin ja tutkintojen laadun kehittämiseen, ” hän kertoo. Kansanedustaja Vikman haluaa painottaa, että suomalaisille tasa-arvoinen mahdollisuus opiskeluun on turvattava. ”Mahdollisuus kouluttautua varallisuudesta riippumatta on pienen kansakuntamme menestyksen kivijalka. Maksuton koulutus ja tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutukseen on ehdottomasti jatkossakin turvattava suomalaisille opiskelijoille,” Vikman kertoo. Martikainen korostaa ISYY:n puolustavan jokaisen opiskelijan oikeutta maksuttomaan koulutukseen Suomessa. ”Opiskelun tulee aina olla yksilölle maksutonta,” tiivistää Martikainen ylioppilaskunnan kannan.

Elokuun lopussa Joensuuhun saapunut kiinan kielen opettaja Aximu Palidanmu on jo löytänyt yhtäläisyyksiä Suomen ja Kiinan välillä.

Kiinan merkitys maailmalla kasvaa jatkuvasti ja sama pätee kiinan kieleen. Joensuussa kiinan opetuksesta vastaa uusi opettaja, Aximu Palidanmu. - Anna Utriainen, teksti & Aximu Palidanmu, kuva

M

Yusuf Jimohm päätti ottaa opiskelupaikan Itä-Suomen yliopistosta vastaan suomalaisen

koulutuksen hyvän maineen takia. Ympäristöpolitiikkaa ja – oikeutta opiskeleva Jimohm ei vastusta lukukausimaksuja. Hänen mielestään kaavailtu 4000 euron vuosittainen maksu olisi kohtuullinen.

onet yritykset siirtävät toimintaansa Aasian maihin ja yhä useammassa tuotteessa lukee Made in China. Kiina myös panostaa entistä enemmän tieteisiin ja teknologiaan ja samanaikaisesti yhä suurempi osa Kiinan 1,3 miljardista asukkaasta keskiluokkaistuu, mikä luo uusia markkinoita myös länsimaisille yrityksille. Tämän vuoksi kiinan kielen taidosta onkin tulossa uusi valtti työmarkkinoilla. Itä-Suomen yliopistossa kiinaa voi opiskella Kielikeskuksen kautta Joensuussa ja Kuopiossa. Joensuun kampuksella kiinan saloja opiskelijoille avaa Aximu Palidanmu. Hän tuli elokuun lopussa Suomeen vapaaehtoisen opettajavaihtoohjelman kautta. ”Tunnen oloni jo täällä kotoisaksi. Suomi muistuttaa paljon kotikaupunkiani läntisessä Kiinassa. Se on vuoristoista

seutua, joten talvella lämpötila saattaa pudota jopa -30 asteeseen,” Palidanmu toteaa. Hän on jo aloittanut opettamisen ensimmäisellä kiinan alkeiskurssilla sekä tapakulttuurin keskittyvällä Chinese Culture and Social Customs –kurssilla. ”Opiskelijat ovat olleet innoissaan. Monet heistä ovat jo aikaisemmin olleet kiinnostuneita kiinalaisesta kulttuurista tai opiskelleet muita kieliä. Olen myös käynyt paikallisessa lukiossa esittelemässä kiinalaista kulttuuria.” Tämä on Palidannmun ensimmäinen kerta opettamassa ulkomailla, mutta kiina vieraana kielenä on hänelle jo tuttu juttu. ”Kiinassa opetin mandariinikiinaa ulkomaalaisille enkä itsekään puhu sitä äidinkielenäni. Kuullun Uiguureihin, yhteen Kiinan vähemmistöistä, mutta olen

käynyt koko koulutukseni kiinaksi. Mandariinikiina, jota kielikeskuksellakin opiskellaan, onkin Kiinan virallinen kieli, jota kaikki kiinalaiset oppivat viimeistään koulussa. Sen avulla tulee parhaiten ymmärretyksi maassa, jossa läheskään kaikki eivät osaa englantia. ”Kielikeskuksen kurssien jälkeen opiskelija kykenee muun muassa tekemään ostoksia, toimimaan sairaalassa sekä muissa tilanteissa joihin saattaa törmätä Kiinassa matkustellessaan.” Kiinalla on hankalan kielen maine, ja Palidanmu tietääkin että jotkut sen piirteet saattavat tuottaa erityisesti länsimaalaiselle opiskelijalle hankaluuksia. ”Vaikein asia opiskelijalle ovat usein toonit, eli sävelkorkeudet, jotka usein erottavat sanoja toisistaan. Mutta esimerkiksi kielioppi ja sanaston oppiminen ovat usein sitä vastoin helppoa.” Kiinaa voi Kielikeskuksen lisäksi opiskella muun muassa kansalaisopistojen kursseilla ja Palinmu rohkaiseekin kiinnostuneita kokeilemaan. ”Ei se ole niin hankalaa kuin usein pelätään,” hän hymyilee.

Mandariinikiina Kiinan kansantasavallan virallinen kieli, jota käytetään koulutuksessa, mediassa ja hallinnossa. 960 miljoona natiivia puhujaa, eniten maailmassa. Kirjoitetaan kirjoitusmerkeillä, mutta kielenopetuksessa käytetään pinyiniä, järjestelmää, jossa sanat kirjoitetaan latinalaisin aakkosin. Nykyisin käytössä on n. 20 000 kirjoitusmerkkiä. 4000 merkkiä vastaa jo 99,8% normaalista tekstistä ja mahdollistaa mm. lehden lukemisen. Ääntämiseen kuuluu neljä toonia eli sävelkorkeutta: ā, á, ǎ, ja à.

Uljas 8 | 21. 11. 2014

11


”Bookcrossatessa omasta lukupiiristä tulee maailmanlaajuinen.

Big data

Ilmaisia kirjoja, pakko ottaa! Bookcrossaajat haluavat jakaa maailman kirjat kanssasi. Välillä maailma panee hanttiin. – Turkka Tuovinen, teksti

J

ulkisella paikalla yksin nököttävä kirja ei aina ole unohtunut, se voi olla vapautettu. Kulkurikirjojen takana on amerikkalaislähtöinen internet-ilmiö bookcrossing. Se pyrkii luomaan liikkuvien kirjojen verkoston, eräänlaisen maailmankirjaston. Harrastajat rekisteröivät omia kirjojaan bookcrossing.com sivustolla ja vapauttavat ne maailmaan seuratakseen mitä muut niistä ajattelevat ja minne ne päätyvät. Tällä hetkellä mukana on toistasataa maata ja noin miljoona bookcrossaajaa. Suomella on taas aihetta ylpeyteen. Kotimaamme on bookcrossaamisen kärkijoukkoa ja yhteisö on avoin. Silti asioiden antaminen suomalaisille ilmaiseksi ei aina ole helppoa, kuten suoma-

laisaktiivi Pippis -nimimerkillä yhteisön nettisivuilla asian ilmaisee. ”Koko ajan saa pelätä jonkun huomaavan kirjan jättämisen ja juoksevan sen kanssa perään. Kirjojen jättäminen omituisiin paikkoihin esimerkiksi patsaisiin aiheuttaa heti tunteen hulluksi leimautumisesta.” Minkä takia niitä kirjoja pitää erikseen levitellä? Onhan meillä jo kirjastot ja kaikki. Lyhyt vastaus olisi, koska se on hauskaa, eräänlaista geokätkeilyä. Pidempi tuoppiin nojaileva vastaus liittyy tuntemattomampiin kirjailijoihin, muutaman sadan kirjan omakustannepainoksiin ja jakamiseen. ”Bookcrossatessa sattumalla on aina oma osansa tapahtumissa. Voi päätyä lukemaan sellaistakin mihin ei muuten

olisi tullut tarttuneeksi”, jo kymmenen vuotta bookcrossanut nimimerkki Oofiri selventää. Tärkeää aktiiveille on myös yhteisö, kun bookcrossatessa omasta lukupiiristä tulee maailmanlaajuinen. Oofirille ja Taryalle tärkeää on arvaamattomuus ja yhteisö. ”Avartavaa on tavata muita harrastajia ja vaihtaa kirjojen lisäksi myös ajatuksia.” Joten, seuraavan kerran kun näet kirjan bussipysäkillä, puistonpenkillä tai hotellin aulassa, kääntele sitä ja jos kirja on merkattu ja vapaa, se käy kyllä ilmi, vapaana kirmaava maskottikirja on yleisimpiä tunnuksia. Kampuskaupungeistamme Joensuu ja Kuopio ovat jo mukana, ja kampuksellehan kirjoja on hyvä jättää.

– totta vai tarua?

www.bookcrossing.com

Miksi kissat valloittivat Internetin On Doge ja Pun Dog, mutta silti koirat ovat jääneet netissä selvästi paitsioon. O’Meara arvioi sen johtuvan siitä, että koirat ovat kovin itsetietoisia ja sosiaalisia. Ne eivät istu valvonta- ja vapausfantasiaamme. Kissa-teollinen kompleksi pyörii omalla

Katsoitko juuri opiskelemisen sijaan videon kissasta, joka hyökkää tulostimen kimppuun? Jaoitko kissakuvan hauskalla tekstillä? Oletko niitä, jotka täyttävät netin kissoilla? Tiede osoittaa Internetin kissavallan väistämättömyyden. Meillä ei ollut saumaa, kissat valtaavat netin. – Pasi Huttunen, teksti & www.freeimages.com, kuva

O

li väistämätöntä, että kissat valtasivat netin. Jo ihmisen neuropsykologia saa meidät pitämään kissanpentuja söpöinä. Suuri pää, suuret silmät, pyöreät kasvot, nappinenä ja kömpelöt liikkeet saavat ne aivoissamme määrittymään sydäntäsärkevän suloisiksi. Englanninkielinen termi ilmiölle on Cute Factor. Ilmiölle on myös sosiaalipsykologinen selitys: kissa sopii tietokoneen ja netin ääressä paljon aikaa viettävän nörtin eläimeksi. Itsenäinen ja omatoiminen lemmikki peilaa oman edun ajamista, yksilöllisyyttä, itsenäisyyttä ja valinnanvapautta korostavaa ihmiskäsitystämme. Ihmisestä ei ole taloustieteiden teorioissa esiintyväksi Homo Economicukseksi,

12

Uljas 8 | 21. 11. 2014

mutta Felis Economicus kuulostaa täysin uskottavalta. Kissavideoiden ja lolcattien, hauskalla tekstillä varustettujen kissakuvien suosiota voi selittää myös kylmällä talousteorialla. Alchianin ja Allenin teoreeman mukaan ihmiset valikoivat korkeatasoista kulttuuria kulutettavakseen, jos kulttuurituotteiden saatavuus on heikko. Hyvä saatavuus puolestaan saa ihmiset kiinnittämään vähemmän huomiota tuotteen korkeakulttuurisuuteen. ”Jos investoi paljon rahaa ja aikaa, haluaa laatua, kuten oopperoita tai sinfonioita. Toisaalta jos tarvitsee tehdä vain Google-haku, kelpaa lyhyt Youtube-video kissoista viihdykkeeksi”, taloustieteilijä James Oswald selittää.

Kulttuurintutkimuksen näkökulmasta

kissavideoiden ja -kuvien suosio kertoo jotain suhteestamme valvontayhteiskuntaan. Kissavideo tarjoaa fantasian siitä, että valvonta ei sanele elämämme ehtoja. Sääntelystä ja holhoamisesta kuohahtava kansa löytää samaistumisen kohteen itsenäisestä ja etäisestä eläimestä. Samalla arkipäiväistetään huomaamatta valvontamekanismien käyttöä. ”Kissavideo tarjoaa illuusion toisen katsomisesta tätä häiritsemättä. Se on aseen heiluttamista tajuamatta sen väkivaltaista vaikutusta. Kissavideoiden katsomisen tuomassa kahtalaisessa mielihyvässä on loogisen ristiriidan tuoma jännite: haluamme paeta valvontaa, mutta toisaalta teemme sitä itse”, mediatutkija Radha O’Meara toteaa.

voimallaan ja ruokkii itseään. Kissakulttia pitää yllä esimerkiksi vaikutusvaltaisella 4chan-kuvalaudalla lanseerattu Caturday, päivä jolloin jaetaan kissakuvia. Vuonna 2012 järjestettiin ensimmäinen Internet Cat Video Festival. Useat kissavideoiden ja kuvien tekijät tienaavat videoillaan, kuvillaan sekä niiden ympärille rakennetuilla fanituotteilla elantonsa. Tunnetuin brändi lienee Grumpy cat. Mikä merkittävintä, kissakuvien ja videoiden jakaminen, katsominen ja kommentoiminen tuottavat valtavasti rahanarvoista käyttäjätietoa Googlen kaltaisille nettijäteille, joten kissataloutta kannattaa ruokkia. Vasta sosiaalinen media viimeisteli kissojen ylivallan, mutta lolcattien ja kissavideoiden juuret voi jäljittää paljon netin syntyä kauemmas. Harry Pointer otti 1870-luvulla kuvia kissoista ja lisäsi kuviin hauskoja tekstejä. Kissakuvien kiinnostavuutta ruokki sekin, että sen ajan kameroilla kuvan ottaminen vei aikaa. Kissa pysyi harvoin paikallaan tarpeeksi pitkään. Thomas Edison kuvasi videon nyrkkeilevistä kissoista vuonna 1894. Tätä nykyä sekin tietenkin löytyy netistä.

Talouden mullistava tulevaisuuden raaka-aine, seksikkäimpien työ- ja opiskelupaikkojen tarjoaja ja päätöksenteon kaikkitietävä oraakkeli, hukuttavan suunnaton, nopea ja monitahoinen - paljasta itsesi oi mystinen ja määrittelemätön big data. Big datan käsite syntyi ennen kuin vielä tiedetään mitä sillä tehdään. -Reetta Väätäinen, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

Tuotamme nyt kahdessa päivässä yhtä paljon tietoa kuin tuotimme sivilisaation alusta vuoteen 2003 ”, totesi Googlen toimitusjohtaja Eric Schmidt jo muutama vuosi sitten. Tämän tiedon vallankumouksen tuomaan informaatiotulvaan kiteytyy big data. Big datalla viitataan tietoon, jota määrittää kolme ominaisuutta: volyymi, vaihtelevuus ja vauhti; big data kuvaa nimensä mukaisesti erittäin suuria tietomääriä, jotka ovat laadultaan yhä monimuotoisempia, koska myös informaation keruutavat ja -teknologiat ovat monimuotoisia. ”Luonteenomaista big datalle on erityisesti tiedon määrän lisääntymisen valtava nopeus”, kuvailee big dataan erikoistuneen Ivorio Oy:n asiantuntija Immo Salo. Big dataa keräävät ja käsittelevät pääasiassa suuryritykset - tyyppiesimerkkeinä verkossa toimivat Google, Amazon sekä suuret sosiaalisen median verkkopalvelut. Internetin ulkopuolella myös suuret kauppaketjut sekä teleoperaattorit keräävät suuria datamääriä asiakkaistaan. Big datassa tiedon tuottajina ovatkin usein yksittäiset kuluttajat, joiden käyttäytymisen tallentamisen ja tästä syntyvien valtavien tietomäärien analysoinnin avaamat mahdollisuudet ovat suuryhtiöiden kasvavan kiinnostuksen kohteena. Haasteen big datasta tekevät juuri sen volyymi ja eksponentiaalinen kasvuvauhti. ”Koska tieto vanhenee nopeasti ja sen määrä lisääntyy jatkuvasti, suuryritysten ongelmaksi muodostuu datan reaaliaikainen analysoiminen niin, että siitä tehdyt johtopäätökset ja ennustaminen olisivat edelleen sovellettavissa sen hetkiseen ympäröivään todellisuu-

teen”, Salo toteaa. Big data viittaakin yleisesti myös niihin teknologisiin ratkaisuihin, joilla suuria tietomääriä pyritään hallitsemaan ja hyödyntämään. Näistä avoimen lähdekoodin ohjelmistoprojekti Hadoop on ollut keskeinen alan suunnannäyttäjä. Myös verkossa tarjottavat pilvipalvelut mahdollistavat suurien tietomäärien tallentamisen, jakamisen ja jalostamisen. Salon mukaan alan kehittymisen ehdottomasti suurimpana jarruna on osaajien puute. ”Big data -asiantuntijoista on jo nyt huutava pula eivätkä nykyiset koulutusmäärät kykene vastaamaan kysyntään vielä moneen vuoteen”. Suomessa datatieteiden opetusta tarjotaan tällä hetkellä vain Itä-Suomen ja Helsingin yliopistoissa, vaikka koulutusohjelmia on suunnitteilla myös muihin yliopistoihin. Tilanteessa, jossa big dataa kutsutaan digitaalisen talouden ”uudeksi öljyksi” sen avaaman markkinapotentiaalin vuoksi, tieto on valtaa ja kilpailut suurimmista palkinnoista voitetaan valtavien tietomassojen mahdollisimman tehokkaalla keräämisellä ja hyödyntämisellä. Yksityisyyden ja tietoturvan kannalta big data näyttäytyy kuitenkin uhkana, sillä yksittäisen kuluttajan on lähes mahdotonta hallita yksityisyyttään tilanteessa, jossa useat tahot keräävät tästä tietoja ja mahdollisesti vielä myyvät niitä eteenpäin. ”Big datan globaalin luonteen vuoksi tällaiseen kehitykseen on vaikea puuttua edes lainsäädännöllä”, Salo kuvailee. Salon lähiaikoina ilmestyvä Big data ja pilvipalvelut -kirja avaa tiedon vallankumousta laajemmin. Uljas 8 | 21. 11. 2014

13


”Nyt rehtorina voi sanoa että on melkein sama, miltä alalta olet maisterinopintosi unohtanut.”

Pääjehu hellittää – mäyräkoira jo hankittu Perttu Vartiainen jatkaa Itä-Suomen yliopistossa eläkeikään asti professorina. 16-vuotisen rehtorinuransa jälkeen hän haluaa olla enemmän perheensä kanssa ja elää arkea, johon työ ei kuulu kaikkina aikoina. - Jussi Turunen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

R

ehtori Perttu Vartiainen on monelle Joensuussa ja Itä-Suomessa yliopistoopintonsa suorittaneelle kuin presidentti Urho Kekkonen: kaikki tietävät hänen olemassaolostaan ja hän on melkein aina ollut asemassaan. Vaikka Vartiaisella on työnsä ja kokemuksensa takia paljon näkemyksiä yliopistomaailmasta, häntä ei kannata erehtyä luulemaan pelkäksi harmaaksi virkamieheksi. Pienellä raaputuksella alta paljastuu terävä yhteiskuntatieteilijä, jonka mielestä yliopiston kansainvälisyys on hyvä asia, mutta omista toimivista käytännöistä on myös pidettävä kiinni. Yksi niistä on suomen kielellä julkaiseminen. ”Millä tieteenalalla tahansa on mietittävä, kenelle tätä tehdään. Englanti on toki tieteen yleiskieli, mutta esimerkiksi kirjallisuudessa, historiassa ja maantieteessä kotimaiset asiantuntijat voivat hyödyntää suomen kielellä tehtyä aineistoa paremmin”, Vartiainen toteaa. Syksyllä 2009 Vartiainen oli jo valmis laittamaan hanskat naulaan ja siirtymään professoriksi oltuaan rehtorina 11 vuotta. Sen sijaan Joensuun, Kuopion ja Savonlinnan yliopistot yhdistyivät nykyiseksi Itä-Suomen yliopistoksi, ja hän päätti hakea uuden yhdistyneen yliopiston vetovastuuseen vielä yhden toimikauden ajaksi. ”Olen ollut työssäni liian pitkään. Mikäli yhdistymistä ei olisi tapahtunut, en olisi hakenut enää jatkoa. Instituutioille on hyvä, että niitä johtavat ihmiset vaihtuvat”, Vartiainen sanoo nyt, kun rehtorin työtä on jäljellä enää noin kuukauden verran. ”Jään kaipaamaan opetustyötä, sillä se jäi kesken. Haluaisin yhä opettaa, mutta se ei ole enää järkevästi toteutettavissa.”

Vapaaherraksi hän ei aio ruveta, sillä aluesuunnittelun ja -politiikan tutkimustyö kiinnostaa professorina eläkeikään asti toimivaa filosofian tohtoria. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori onkin asettanut Vartiaisen selvitysmieheksi, jonka tehtävänä on laatia selvitys kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikan kehittämistarpeista. Kalkkiviivoilla Vartiainen pohtii, kuinka

yliopistomaailma on muuttunut. Eräs takavuosien yleinen käsitys koulutuksen takaamasta työpaikasta ei hänen mukaansa pidä paikkaansa. ”Ylipistotutkinto sinällään ei 1970-luvulla taannut mitään varmaa työpaikkaa, vaikka niin usein sanotaan. Erityisesti työt akateemisessa maailmassa, kuten tutkimuspuolella, olivat siihen aikaan kiven alla laman takia. Koin saaneeni tärkeän mahdollisuuden, kun sain yliopistosta sijaisuuden ennen maisteriksi valmistumistani.” Vartiainen oli jo opiskeluaikanaan kiinnostunut aluepolitiikasta, vaikka suorittikin yhteiskuntatieteellisen tutkinnon. Hän kävi myös Tampereella opiskelemassa journalistiikkaa. Itä-Suomesta on puhuttu ”maakuntayliopiston” alueena, mutta Vartiainen ei pidä kyseisestä määrittelystä. Hänestä yliopiston vaikuttavuus Suomessa ei voi perustua vain yhden maakunnan alueelle. ”Maakuntayliopistoista on puhuttu eräiden teollisuusjohtajien suulla, kun on haluttu alleviivata muiden kuin Helsingin yliopiston sijaintia ja merkitystä. Yliopistollamme on itäsuomalaiset juuret, sitä ei voi vähätellä. Usean maakunnan toimipisteet kuitenkin erottavat meidät esimerkiksi Helsingistä, joka voidaan nähdä maakuntayliopistona sanan varsinaisessa merkityksessä.” Vartiainen tarkoittaa yliopiston

vaikuttavuudella sitä, kuinka laajalta alueelta se vetää opiskelijoita ja kuinka iso osa heistä menee töihin muualle kuin opiskelukaupunkiinsa. ”Helsingissä suurin osa opiskelijoista on lähtöisin sieltä päin ja työllistyy opintojensa jälkeen pääkaupunkiseudulle. On myös syytä muistaa, että ´maakuntayliopistot´ eivät saa mitään sijaintiinsa sijoittua erityisrahoitusta.” Rehtori on seurannut sisältä korkeakoulujen asemaa ja kehitystä kolmen lamakauden ajan. Hänestä yliopistot ovat lopulta selvinneet vähällä huonoistakin ajoista, vaikka välillä paineita oppiaineiden karsimiseen heikossa taloustilanteessa on piisannut. Myös rehtorin rooli on muuttunut yhä enemmän talousjohtajan suuntaan. ”Rehtori ei ole enää yhteisön valitsema luottamusmies vaan selkeämmin johtaja, joka on vastuussa yliopiston hallitukselle. Talousvastuu on tänä päivänä kasvanut. Vanhassa maailmassa rehtorilla oli paljon suurempi valta ja viiden vuoden jälkeen mitattiin, onko yhteisössä luottamusta. Nykyään luottamusta täytyy jatkuvasti mitata hallituksen kanssa, joka on kuitenkin yliopistoyhteisön ulkopuolinen taho. Nykyään oma ammatti ja ura pitäisi olla selvillä jo päiväkodissa, mutta Vartiainen vaalii tässä asiassa kohtuutta. ”Ei voida elää siinä ihanteessa että jokainen tietäisi 25-vuotiaana, mikä tulee olemaan loppuelämän ammatti. Sitä varten täytyy olla laadukas aikuiskoulutus ja työelämässä on oltava mahdollisuus kehittyä. Nyt rehtorina voi sanoa että on melkein sama, miltä alalta olet maisterinopintosi unohtanut”, Vartiainen hymähtää. Vapaa-ajallaan hän on perheensä kanssa ja lukee. Suomen ja Euroopan historia on kaikista mieleisintä ja aatehistoriaan

Perttu Vartiainen Syntyi 17.5.1953 Liperissä. 1959 meni kansakouluun Ylämyllylle. 1963 tuli Joensuun yhteiskouluun. 1971 valmistui ylioppilaaksi ja aloitti opiskelut Tampereen yliopistossa. 1972 aloitti opiskelut Joensuun korkeakoulussa. 1973 meni naimisiin. 1976 valmistui filosofian maisteriksi ja sai ensimmäisen kahdesta lapsestaan. 1984 väitteli tohtoriksi Joensuun yliopistossa. 1993–1994 Helsingissä suunnittelumaantieteen professorina. 1998–2014 rehtorina Joensuun sekä ItäSuomen yliopistossa.

Vartiainen ei kyllästy. ”Luen mielelläni vähän kevyempää kuin tieteellistä kirjallisuutta. Historia ja maantieto kiinnostavat aina. Suomen pintapolitiikan seuraamiseen minulla pitää olla erityisen hyvä syy.” Hän aikoo työtaakan vähennettyä nauttia professorin toimesta ilman opetustyötä ja hallintoa. Myös liikunnan määrää on tarkoitus lisätä, sillä siihen ei ole ollut kunnolla aikaa. Perheeseen on jo hankittu lastenlasten leikkikaveriksi ja Vartiaisen lenkkikaveriksi lyhytkarvainen mäyräkoira. ”En ole rehkivä urheilija. Meille tuli koira, jotta jokin pakottaisi liikkumaan.”

Uljas 8 | 21. 11. 2014

15


”Ihminen on luonnostaan päiväaktiivinen eläin ja vuodenaikojen vaihtelu vaikuttaa mielialaan ja käyttäytymiseen.”

Kaamoksen maan pimeä puoli

Tarinat tukkanuottasilla

Valo vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen, uni-valverytmiin, vireyteen ja mielialaan. Noin prosentti suomalaisista kärsii vuoden pimeimpinä aikoina kaamosmasennuksesta, mutta pimeydestä voi myös nauttia. – Suvi Vähätalo, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

21

. marraskuuta päivän pituus on Kuopiossa 6 tuntia ja 18 minuuttia. Kun opiskelijat aamulla kiirehtivät ensimmäisille luennoille, ei aurinko ole vielä noussut. Iltapäivällä kolmen jälkeen aurinko taas on jo painumassa mailleen, joten päivän aikana valosta ei ole näkynyt pilkahdustakaan. Sataisipa edes lunta, että hämäryys hieman lievittyisi! Teoreettisesti voisi ajatella, että Suomeen tulleille opiskelijoille pimeys olisi vielä rankempaa kuin synkkyyteen tottuneille suomalaisille. Onko näin? Pakistanissa auringosta saadaan nauttia noin 4 tuntia kauemmin. Vaihtoopiskelijat Ruth Stephen ja Susesh Kumas tulivat Etelä-Aasiasta opintojensa perässä Suomeen vajaa kolme vuotta sitten. Ensimmäisenä vuotenaan Stephen yllättyi, kun aurinko laski jo kolmen aikaan. Pakistan on tähän aikaan vuodesta täynnä aurinkoa ja lämpöä. ”Me ennemminkin istumme katolla ja syömme appelsiineja talviaikaan”, Stephen nauraa. Pitseriassa työskennellessään Kumas on huomannut, että pimeään vuoden aikaan suomalaiset juovat enemmän alkoholia. Kesäaikaan ihmiset tuntuvat olevan iloisempia ja energisempiä. ”Suomalaiset ovat (kesällä) aktiivisempia talveen verrattuna”, Kumas toteaa. Yajuvinder Singh on kotoisin Intias-

ta, jossa lämpö hellii ja aurinko paistaa ympäri vuoden. Suomeen hän päätyi kuutisen vuotta sitten ja toimii nyt tutkijana Itä-Suomen yliopiston AIV-instituutissa neurobiologian osastolla. Ensimmäinen syksy pimeässä Suomessa tuntui mukavalta vaihtelulta. ”Rakastuin syksyyn, koska se oli ensimmäinen kertani (Suomessa)”, Singh muistelee, mutta lisää heti perään, että kolmantena vuonna alkoi jo olla vaikeampaa. Ensimmäistä kertaa Suomessa oleva tsekkiläinen Zuzana Maderycova on myös huomannut eron valon määrässä kotimaahansa verrattuna. ”Alkusyksy oli ihmeellinen, mutta kellojen siirtämisen jälkeen pimeyden huomasi selvästi”. Rottien pitäminen kuuden viikon ajan täy-

dellisessä pimeydessä on saanut aikaan hermosolujen näivettymistä, masennusoireita ja uni-valverytmin häiriöitä. Miten pimeys vaikuttaa ihmiseen? Itä-Suomen yliopiston tutkija, dosentti Jarmo Laitinen kertoo, että valon väheneminen sekoittaa ihmisen biologisen kellon. ”Silloin sisäsyntyisen biologisen rytmin tahdistus on vajavaista. Suurimmalla osalla rytmi jätättää ja noin kymmenellä prosentilla aikaistaa”. Ihminen on luonnostaan päiväaktiivinen eläin ja suurimmalla osalla vuodenaikojen vaihtelu saa aikaan muutoksia mielialassa ja käyttäytymisessä. Noin prosentti väestöstä kärsii kuitenkin pimeään vuodenaikaan ilmenevästä

toistuvasta kaamosmasennuksesta, joka ilmenee väsymyksenä, alakulona, unihäiriöinä ja yleisenä passiivisuutena. Myös ruokahalu lisääntyy ja erityisesti hiilihydraattipitoiset ruoka-aineet maistuvat, mikä voi kertoa aivojen tiedostamattomasta keinosta paikata serotoniinivajetta. Kaamosmasennusta hoidetaan ensisijaisesti kirkasvalolla, joka tahdistaa

”Ystäväpiiri on tärkeä selviytymiskeino pimeyden keskellä.” biologista kelloa. Aurinkoiseen etelään matkustaminenkaan ei ole hassumpi idea ja voi lievittää oireita. ”Kaamosmasennus häviää spontaanisti helmi-maaliskuussa”, Laitinen kuitenkin lohduttaa. Pimeällä on helppo käpertyä omaan ala-

kuloonsa ja eristäytyä muusta maailmasta. Stephen, Kumas, Maderycova ja Singh pitävät tiivistä ystäväpiiriä tärkeimpänä selviytymiskeinona pimeyden keskellä. He kokoontuvat usein kaveriensa kanssa yhteen, syövät hyvin ja pitävät hauskaa. Tärkeää on myös oma positiivinen asenne. Singhillä on todellinen pakotie pimeydestä: hän matkustaa pahimman pimeäjakson ajaksi perheensä luo Intiaan. ”Joulukuu ja tammikuu, sekä myös marraskuu, ovat todella, todella pimeitä. Siksi yritänkin muuttaa pois Suomesta aina siihen aikaan”.

Alakulon torjumiseen on muitakin keinoja. Stephen ja Kumas pitävät huolta riittävästä D-vitamiinin saannista ja Maderycova mainitsee riittävän unen ja ravinnon tärkeyden. ”Silloin pimeydellä ei ole mahdollisuuksia!” Laitinenkin suosittelee 7-8 tunnin yöunia aivojen toiminnan turvaamiseksi ja kaamosmasennuksen ehkäisemiseksi. ”Ihmiset reagoivat hyvin yksilöllisesti. Toiset nauttivat, kun tulee pimeää”, Laitinen muistuttaa. Kumas, Singh ja Maderycova myöntävät ikävöivänsä kesää ja aurinkoa, mutta Stephen nauttii pimeydestä ja kokee kesän vaikeaksi vuodenajaksi. ”Kesällä minun on hankala nukkua”, Stephen tunnustaa. Hän huomauttaa, että pimeydessä voi nauttia kynttilöiden loistosta ja niiden luomasta tunnelmasta. Myös Maderycova on löytänyt pimeydestä hyviä puolia ja hän kokee olevansa tehokkaampi pimeän aikaan. ”Olen ehkä surullisempi tai alakuloisempi talviaikaan, mutta olen silloin tuotteliaampi. Kirjoitan täällä opinnäytetyötäni, joten olen vain tyytyväinen jos se (pimeys) pakottaa minut töihin”, Maderycova pohtii. Nautti synkkyydestä tai ei, voi pimeydestä selviytymistä helpottaa toisen ihmisen tuki. ”Jos kukaan ei puhu sinulle koko päivänä, pimeys tuntuu vieläkin rankemmalta”, Maderycova vielä lisää.

Kainalo | valon biologiaa

Mikä aiheuttaa mielen alakulon?

V

alo vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen, uni-valverytmiin, vireyteen ja mielialaan. Auringon UVB-säteilyä tarvitaan myös D3-vitamiinin syntymiseen iholla. Sisäsyntyinen vuorokausirytmi tarvitsee päivittäisen tahdistajan, ympäristön valon. Valon viesti välittyy silmien verkkokalvolta aivojen hypotalamukseen, jossa sijaitsee

16

Uljas 7 | 24. 10. 2014

tärkein vuorokausirytmiä säätelevä kello. Jatkuva sisäisen kellon epätahdistuma voi olla terveysriski ja lisätä unihäiriöitä, onnettomuuksia, sydän- ja verisuonitauteja ja syöpäriskiä. Valo vähentää aivojen käpyrauhasen yöhormonin, melatoniinin, tuotantoa. Melatoniini on aivojen tärkeän välittäjäaineen, serotoniinin, johdos ja sen

eritys säätelee ihmisen uni-valverytmiä. Melatoniinin ja serotoniin uskotaan olevan yhteydessä kaamosmasennukseen. Kaamosmasennuksen taustalla on havaittu olevan myös kolmen eri geenin poikkeava ilmeneminen. Naisilla kaamosmasennus on yleisempää kuin miehillä, mikä voi johtua hormonaalisista tekijöistä Kaamosmasennuksen

lievemmästä muodosta, kaamosrasituksesta, kärsii noin 10–30 % väestöstä. Tyypillisimmät oireet, kuten uneliaisuus, fyysisen aktiivisuuden väheneminen ja ruokahalun kasvu, alkavat lokakuussa ja ovat voimakkaammillaan marrastammikuussa. Valoisuuden lisääntyessä kaamosmasennuksen oireet lievenevät häviten yleensä kesällä kokonaan.

Ylen uutistoimittaja Jessikka Aro, turvallisuuspolitiikkabloggari Rysky Riiheläinen ja historian professori Jukka Korpela korostivat lähdekritiikin ja historiallisen kontekstin ymmärtämi-

sen tärkeyttä kun valtiot tuuttaavat propagandaansa verkkoon ja tiedotusvälineisiin.

Informaatiosota on tullut pitkäaikaiseksi, ellei pysyväksi osaksi mediamaisemaamme. Uljas kysyy -seminaarissa Rokumentissa 14. marraskuuta kurkistettiin ilmiön taakse ja katsottiin miltä se näyttää. –Pasi Huttunen, teksti & Patrik Eronen, kuvitus.

V

altiollisen propagandan viimeisin nousukausi on jatkunut koko 2000-luvun ajan, ja Ukrainan kriisin kuumentamassa kansainvälisessä tilanteessa vaikutusyritykset ovat välillä räikeitä. Älylaitteiden ja muun viestintätekniikan kehittyminen on tehnyt yleisen mielipiteen manipuloinnista entistä houkuttelevampaa, kun massat on helppo tavoittaa. Vieraan valtion palkollisiksi epäillyt mielipidevaikuttajat levittävät omaa tarinaansa, mustamaalaavat vastapuolta sekä luovat hajaannusta myös Suomessa. Uljas kysyy -keskustelun vetäjä, turvallisuuspolitiikkabloggari Rysky Riiheläinen arvioi, että informaatiosota on tullut jäädäkseen. Informaatiosodalta suojautuminen ei tarkoita netin ja telkkarin sulkemista. Se tarkoittaa lähdekriittistä ja argumentoivaa keskustelua vastapainoksi puskista huutelijoille. Riiheläinen korostaa, että kansalaiskeskustelusta vetäytyminen voi pahentaa asiaa. ”Jos keskustelu vaisuuntuu ääri-ilmiöiden pelossa, on sekin väärin. Vääntämään ei tarvitse jäädä, mutta kertokaa mielipiteenne.”

Yle Uutisten toimittaja Jessikka Aro korostaa lähdekritiikin merkitystä niin uutistoimituksissa kuin sosiaalisessa mediassa käydyissä keskusteluissakin. ”Vaatikaa todisteita. Monet ovat taipuvaisempia uskomaan netissä liikkuvia valheita sen sijaan, että menisivät alkuperäisen tiedon lähteelle.” Aro kokee joutuneensa työnsä vuoksi trollaamisen koelaboratorioksi. Tilannetta ei ole helpottanut se, että verkkovihassa naisviha on tutkitusti hyvin tyypillistä. ”Olen tekemässä juttua venäjämielisistä trolleista ja pyysin ihmisiä kertomaan kokemuksistaan. Olen saanut todella paljon mielenkiintoista tietoa, mutta joutunut myös massiivisen trollauksen kohteeksi. Olen aikaisemminkin saanut palautetta, mutta kaikkeen aikaisempaan verrattuna se on ollut todella sinnikästä, pitkäkestoista ja paljon törkeämpää. Tämä on merkittävä erottava tekijä.” Venäjällä valtio kontrolloi valtaosaa maan tiedotusvälineistä. Lisäksi siellä väitetään olevan laitoksia, joissa palkatut ihmiset tekevät ruohonjuuritason vaikuttamista sosiaalisessa mediassa ja kommenttipalstoilla. Nettiprikaateja epäillään Venäjän

lisäksi olevan ainakin USA:lla, Kiinalla ja Iso-Britannialla. Itä-Suomen yliopiston historian professori Jukka Korpela pitää huolestuttavana, jos valtio todellakin harjoittaa yleisen mielipiteen manipulointia toisen valtion kansalaiskeskustelussa. ”Se on sotaa ja todella vakava asia. Informaation levittäminen on vaarallista, koska niinhän ihmiset saadaan tappamaan”, Korpela toteaa ja jatkaa: ”Tätä nykyä kukaan ei oikein hallitse taloutta, eikä aseillakaan voi kontrolloida kauheasti, koska ne ovat maailmanlopun aseita. Informaatiota on järkevää ryhtyä käyttämään aseena.” Kokoomuksen verkkolehti Verkkouutiset kertoi Venäjän duuman jäsenen Jelena Mizulinan ehdottaneen uuden venäläisen eliitin synnyttämistä hedelmöittämällä mahdollisimman monta naista Putinin spermalla. Lehti mainitsi, että alkuperäinen ukrainalaislähde ei ollut luotettava. Iltapäivälehdet tarttuivat herkulliseen uutiseen, mutta jättivät pois maininnat alkuperäislähteestä tai lisäilivät niitä vasta myöhemmin. Nettikansa oli jo levittänyt uutisen kaikkialle. Myös venäläinen media on saanut omia myöhemmin valheellisiksi osoittau-

tuneita juttujaan Ukrainan tapahtumista laajalti läpi. Klikkijournalismi ja uutistoimitusten kiire kiihdyttävät osaltaan huhumyllyä. ”Informaatiosodassa etsitään systeemin heikkoja kohtia. Ja pelko on uusi seksi”, Riiheläinen kuvailee. Valtiojohtoisista informaatio-operaatioista on kohtalaisen pitäviä todisteita, mutta

paljon enemmän on ihan tavallista vihaa ja kiusaamista netissä. Selkeitä välineitä näiden erottamiseksi toisistaan ei ole. Vaikuttaa selvältä, että ”ammattisotilaita” informaatiosodassa on vähän, mutta he saavat joukoittain turhautuneita ja marginalisoituja liikkeelle. Samalla kaikki kriittinen kansalaisliikehdintä uhkaa leimautua. Aro korostaa, että kritiikin kohteena ei ole se, mitä ideologiaa kukin edustaa. Ongelmana on kiusaaminen, vainoaminen ja vihamielisyys. ”Saa kannattaa mitä ideologiaa vain, mutta merkillepantavaa on, että nämä kommentoijat vaikuttavat lukutaidottomilta ja naisvihamielisiltä”, hän sanoo. Helppoa ratkaisua ei ole, mutta voi toiveikkaasti ajatella, että käy kuin sadussa: ehkä peikot jähmettyvät kiveksi, jos joutuvat auringonvaloon. Kuuntele koko Uljas kysyy –keskustelu Uljaan verkkolehdestä

Uljas 8 | 21. 11. 2014

17


Ulkopuolisen silmin Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä tunnetaan kalleudesta ja kattavuudesta. Julkisuudessa puheenvuorot keskittyvät usein järjestelmän heikkouksiin, venyviin hoitojonoihin ja rahoituksen tehottomaan kohdentamiseen. Virolaislääkäri Jakob Valdman mukaan meillä voisi mennä paljon huonomminkin. Ammattilaisnäkökulma herättää näkemään järjestelmämme hyvät puolet, mutta on myös kriittinen mielenterveyshoitoa kohtaan. -Tenho Kiiskinen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

K

otiseudultaan Tarton yliopistosta kaksi vuotta sitten yleislääkäriksi valmistunut, 27 -vuotias Jakob Valdma on oikea kunnanisien unelma. Nuori, korkeakoulutettu ja työlleen omistautunut. Joensuuhun pian valmistumisensa jälkeen muuttanut Valdma on ehtinyt työskentelemään uuden kotikaupunkinsa lisäksi myös useissa ympäryskunnissa, kuten Liperissä, Nurmeksessa ja Outokummussa. Pitkät työmatkat eivät häiritse mielellään autoilevaa poikamiestä. Ajaessa on aikaa myös pohtia entisen ja nykyisen kotimaan terveydenhuoltojärjestelmien eroja. Monet asiat palaavat mieleen itäsuomalaisia pikkukaupunkeja kiertäessä: “Yksi asia, josta pidän Suomessa on se, että pienissäkin paikoissa yritetään pitää ihmisten elämänlaatu hyvänä. Virossa, jossa on omalääkärijärjestelmä, lääkärit häviävät pikkupaikoilta kokonaan ja ihmiset heidän mukanaan.” Virolainen omalääkärijärjestelmä perustuu Valdman luonnehdinnan mukaan toimintamalliin, jossa yksi lääkäri “arvioi, päättää ja hoitaa” kaiken potilaansa suhteen. Suomessa potilas hoidetaan aina tiimityönä. Lääkäreiden apuna toimivat terveydenhoitajat, fysioterapeutit, mielenterveyshoitajat ja muut erikoishoitajat. Muuten omalääkärin työ muistuttaa paljon yleislääkärin työtä. Maiden erot havainnollistuvat selvimmin arkisissa käytännöissä: “Virossa yhdelle potilaalle on vähemmän aikaa, joten virheitä saatetaan tehdä kiireen vuoksi. Suomessa aikaa varataan riittävästi ja lääkärillä on ainakin jonkinlaiset esitiedot potilaasta. Kaikki on tietokoneella. Edellytykset tehdä hyvää työtä ovat olemassa.” Valdma arvelee maiden merkittävimmän eron olevan suomalaisten puoluera-

18

Uljas 8 | 21. 11. 2014

jat ylittävässä halussa panostaa terveydenhuoltoon. Siihen on myös tarvittavat resurssit: “Suomessa on rahaa paljon enemmän terveydenhuollossa. Ihmiset eivät jää hoitamatta taloudellisten mahdollisuuksien vuoksi. Rahaa löytyy aina. Virossa ihmiset kärsivät. Ei ole työvoimaa, eikä rahoitusta tarpeelliseen tutkimukseen. Suomessa ihminen voi ostaa halutessaan yksityistä palvelua, Virossa yksityinen puoli on marginaalinen.” Taloudellisten erojen lisäksi myös kult-

tuurinen kuilu on huomattava itse järjestelmien sisällä. Valdman mukaan Virossa vallitsee jyrkkä hierarkia, joka on osittain neuvostoaikojen perintöä: “Ylilääkäri on kuningas, sitten tulevat osastolääkärit ja niin edelleen. Nuoremman ja vanhemman lääkärin välit ovat kunnioittavat, mutta kielteiset. Ei ole esimerkiksi suotavaa mennä istumaan ruokalassa vanhemman lääkärin pöytään. Suomessa on toisin. Täällä lääkärit ovat avuliaita, ystävällisiä ja ymmärtäväisiä. En ole koskaan saanut negatiivista palautetta. Virossa ei ole kollegiaalisuutta samalla tavalla. Se selittyy toki osaltaan jatkuvalla ylirasituksella, joka vaikuttaa henkilösuhteisiin. Suomessa töihin voi mennä hymyssä suin joka päivä, koska voi luottaa tiimin olevan aina tukena.” Valdman kokemuksissa kuilu ei koske vain terveydenhuoltoa: “Minua hämmästytti Suomessa aluksi ihmisten kohteliaisuus. Ihmiset katsovat silmiin ja kättelevät. Tapakulttuuri on niin erilainen. Suomessa ihmiset ovat kohteliaita, vaikka eivät pitäisikään sinusta. Tämä näkyy potilaissakin. Suhtautuminen on ollut aina myönteistä, positiivista uteliaisuutta. Jotkut saattavat kysyä, mistä olen kotoisin. Lääkäritaitojani ei ole koskaan kyseenalaistettu. Suomalai-

set ovat ottaneet minut hyvin vastaan töissä ja töiden ulkopuolella. Olen siitä kiitollinen “ Hän korostaa puhuvansa vain yksittäisen lääkärin näkökulmasta, ei asiantuntijana. Suomalaisen ja virolaisen yhteiskunnan historialliset ja sosiaaliset erot heijastuvat monin tavoin potilaista. Suomessa länsimaiset elintasosairaudet, kuten kakkostyypin diabetes, ovat valtava ongelma. Myös muut tekijät vaikuttavat epäsuorasti ihmisten terveysongelmiin: “Virolaisten terveysongelmat johtuvat pitkälti yleisestä huonosta elämänlaadusta. Esimerkiksi yksinhuoltajaäidillä, joka tekee kahta työtä pärjätäkseen, ei vain ole mahdollisuuksia pitää itsestään huolta. Suomalaisilla mahdollisuudet ovat, mutta ihmisillä on myös varaa ostaa jokapäiväinen viinapullonsa. Vaikutelmani on, että suomalaisilla on vaikeuksia nähdä elämän myönteiset puolet, asenne on kielteisyyteen taipuvainen. Tässä on selvä ero suomalaisten ja virolaisten välillä. Virolaiset ovat, jos ovat kielteisiä, koska joutuvat asumaan Virossa. Neuvostoaikojen varjo vaikuttaa vieläkin voimakkaasti.” Valdma painottaa usein kuultua arviota,

jonka mukaan suurin osa sairauksista voitaisiin ehkäistä, jos ihmiset eivät olisi niin laiskoja, vaan työskentelisivät terveytensä eteen: “Tavallinen tapaus on 40 - 50 - vuotias suomalaismies, joka on ollut parikymmentä vuotta toimistotyössä. Hänellä on ylipainoa ja hoitamaton verenpainetauti. Sitten huomataan korkeat sokeriarvot, seuraavaksi tulee diabetes. Jos hän ei muuta tapojaan, edessä on sydäninfarkti ja sitten masennus. Ylipainoinen, puolikuntoinen ihminen ei enää pysty nauttimaan elämästä. Ihmiset eivät yleensä selittele elämäntapojaan, mutta saattavat

etsiä tekosyitä toimimattomuudelleen, vaikka tietävät hyvin, mitä pitäisi tehdä. Ihmiset ovat tässä mielessä fiksuja.” Virossa tilanne on ainakin vielä toisenlainen, sillä keskimääräisellä virolaisella ei yksinkertaisesti ole varaa nauttia alkoholia, lääkkeitä ja tupakkaa suomalaiseen tapaan. On pakko liikkua, koska ei ole autoa. Toisaalta Suomessa ihmisten erilaisuus on silmiinpistävää, monet pitävät itsestään huolta viimeiseen asti. “Täällä kahdeksankymppiset mummot käyvät kavereidensa kanssa hiihtämässä. Se on ihmeellistä. Sellaista ei näe Virossa, koskaan.” Suomalaisen järjestelmän suoranainen valuvika on Valdman mielestä suhtautuminen mielenterveysongelmien hoitoon. Rauhoittavia lääkkeitä käytetään liikaa ja ne aiheuttavat vakavaa riippuvuutta. Suomessa jopa joka kolmas potilas saattaa olla lääkeriippuvainen, Virossa mittakaava on olennaisesti pienempi: “Suomessa tilanne on myös lääkäreiden virhe. Kirjoitetaan helposti koukuttavaa lääkettä, mutta ei varoiteta sen aiheuttavan riippuvuutta. Yleensä ongelma on se, ettei potilas halua auttaa itseään ja sellaisia tapauksia on paljon. Mielenterveyden hoidossa nykyinen toimintatapa on kuitenkin hyvin kyseenalainen.” Valdma aikoo viettää Suomessa vielä ainakin kolme vuotta. Edessä on jonakin päivänä erikoistuminen neurologiksi. Tulevaisuus on avoin: “Minulla on täällä Suomessa hyvä elämä, tältä pohjalta on turvallista jatkaa.” Terveydenhuollon uudistaminen ansaitsee moniäänisen keskustelunsa. Muutoksia ajaessamme meidän tulisi muistaa nykyisen järjestelmämme vahvuudet.

Uljas 8 | 21. 11. 2014

19


Kulttuuri

Kuopiolainen ANTI elää kuten filosofoi

TANSSI

Kansainvälinen nykytaiteen festivaali ANTI ei jää kelottumaan sijoilleen. Seuraava ANTI järjestetään yhdessä Kuopio Maratonin kanssa. Festivaalin haluaa laittaa itsensä aidosti alttiiksi muutokselle ja kehitykselle. – Jarkko Kumpulainen, teksti & Pekka Mäkinen, kuva

Provosoivaa tanssia kosketusetäisyydellä Yksin sateessa? - tanssifestivaali tarjoaa provosoivan kattauksen kansainvälistä ja paikallista esittävää taidetta. Ohjelmisto laajentaa perinteisiä käsityksiä tanssiteoksista ja vahvistaa alueen kulttuuritarjonnan moninaisuutta. -Mira Heiskanen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva Joensuussa 2.-5. joulukuuta järjestettävän festivaalin teemana on tanssitaide sosiopoliittisena tekona. ”Festivaali tarjoaa ajatuksia ja kyseenalaistavaa pohdiskelua herättävää taidetta ja kutsuu yleisön kokemaan, ajattelemaan, liikuttumaan ja osallistumaan”, hehkuttaa festivaalin taiteellinen suunnittelija Tomi Paasonen. Teoksien lähtökohdat ovat uusien innovaatioiden edistäminen sekä yhteiskunnallisten normien kyseenalaistaminen. ”Ensimmäisen päivän esityspaikkana on Normaalikoulu, joka jo sinänsä nimenä ja kontekstina antaa suuntaa teosvalinnoille. Sinne valitut teokset kysyvät eri tavoilla miten identiteettimme muokkautuu noudattamaan yhteiskunnallisia sääntöjä, ja mitä mahdollisuuksia vapaalla vaistonvaraisella ilmaisulla on toimia meidän ihmisten luomassa todellisuudessa”, toteaa Paasonen.

Poimintoja

NYKYTAIDE

Improvisaatiolle ja soolotanssiteoksille kunniaa antava festivaali mahdollistaa esiintyvien taiteilijoiden ja yleisön kohtaamisen tavalla, joka ei olisi muuten mahdollista. ”Festivaalin sisällöt nousevat tarpeesta tuoda alueelle teoksia ja tekijöitä, jotka ottavat näyttämöiden lisäksi haltuun myös julkisia tiloja ja tanssille epätyypillisiä esityspaikkoja. Esitykset näkyvät katukuvassa ja tulevat siten lähelle katsojaa”, kertoo Paasonen. Festivaaleilla nähtävät teokset eivät tarjoa pelkästään katsomiskokemuksia, vaan myös syventävät yleisön ja esiintyjien vuorovaikutusta osallistaen yleisön. ”Jos on kiinnostunut vuorovaikutteisesta työstä ja haluaa nousta Joensuun kaupunginteatterin suurelle näyttämölle esiintymään, tai seurata sitä miten kanssakatsojat siitä selviytyvät, niin ehdottomasti suosittelen Ivo Dimchevin P-Project -teosta”, vinkkaa Paasonen.

Itäisen tanssin aluekeskuksen taiteellinen suunnittelija Tomi Paasonen kuratoi nyt ensimmäistä kertaa Yksin sateessa -festivaalia.

ANTI-festivaali järjestetään ensi vuonna yhdessä Kuopio Maratonin kanssa. Taiteen ja urheilun epäpyhä liitto on sarjassaan ainutlaatuinen. Järjestyksessään 14. ANTI - Contemporary Art Festivalin ensi kesän teemoina ovat pitkäkestoisuus, kehollisuus, urheilu ja harjoittelu. Kumppanuus ei-taiteellisen organisaation kanssa on osa ANTIfestivaalin uutta toimintamallia, mutta syökö toinen toista? Festivaalin taiteellinen johtaja Johanna Tuukkanen kiirehtii torppaamaan näkemystä. ”Ei ANTI ole tullut tiensä päähän, siitä ei ole kysymys lainkaan. 13 festivaalin aikana maailma, taiteen tekemiset muodot ja menetelmät, kuratoriaaliset käytännöt sekä käsitykset ja teoriat muun muassa

Millainen yliopiston pitää olla? Tulevaisuuden yliopistosta keskustellaan itseopiskelutila Loungessa Joensuun kampuksella 26. marraskuuta. Keskustelua saapuvat alustamaan yliopiston akateeminen rehtori Jukka Mönkkönen sekä Suomen ylioppilaskuntien liiton koulutuspoliittinen vastaava Mari Kröger. Alustajat pitävät lyhyet alustukset, jonka jälkeen aiheesta keskustellaan vapaasti. Tapahtuman järjestää Joensuun Vihreä Vasemmisto.

Tajuntoja laajentavaa tanssia (kaupunki)tilasta ovat muuttuneet ja kehittyneet”, Tuukkanen kertoo. Tuukkasen mukaan alkuvuosina ANTI-festivaalin tavoitteena oli aktivoida kaupunkitilaa. Viime vuosina on taas keskitytty yhteisöjen osallistumiseen ja sosiaalisiin sisältöihin. Nyt ANTI elää kuten opettaa, yhdistymisen taustalla on festivaalin rohkea itsensä alttiiksi laittaminen. ”Kuinka festivaali itsessään organisaationa, ja jonkinlaisena institutiona voisi toimia samoin - eli pois mallista, jossa se toteutetaan joka vuosi samaan aikaan suunnilleen samanmuotoisena ja -pituisena - suunnilleen samanlaiselle yleisölle”, Tuukkanen pohtii. Mutta onko maratoonikansa sitten valmis liittoon?

”Kyllä luulen ja uskon! En näe urheilua ja taidetta vastakkaisina vaan itse asiassa monin tavoin linkittyneinä kulttuureina, ja meidän tavoite on myös tuoda näitä kytköksiä ja kontaktipintoja näkyväksi”, Tuukkanen riemuitsee. Tuukkasen mukaan halutessaan juoksija pystyy kuitenkin edelleen keskittymään suoritukseensa rauhassa. ”Mutta varmasti on niitä, jotka tulevat suunnattomasti nauttimaan ja osallistumaan ANTIn tarjoamaan taiteelliseen ohjelmistoon”, Tuukkanen toteaa. Vuoden 2015 ANTI-festivaalin ohjelma julkistetaan myöhemmin ja kaikille avoin teoshaku on avattu äskettäin.

KULTTUURI

Kulttuurikerho Kulttis heräsi eloon Kulttuurikerho mahdollistaa toiminta jota ei muuten olisi. Tauolta palannut Kulttis haluaa pitää kiinni yhdessä tekemisen mukavuudesta. – Meri Parkkinen, teksti & kuva

Kulttiksen puheenjohtajan Aino Leppäsen mielestä yksi kerhon parhaista puolista on, että

toimintaa järjestetään rennolla otteella ilman turhia paineita.

20

Uljas 8 | 21. 11. 2014

Pitkän historian omaava kulttuurikerho Kulttis on heräillyt vuoden mittaiselta tauolta ja järjestää opiskelijoille taas kulttuuritoimintaa. Tänä syksynä kerho on järjestänyt kuvataidetyöpajan ja joulukuussa järjestetään toivottu teatterivierailu. Kulttis suuntaa teatterivierailun Joensuun kaupunginteatteriin. Kerho tarjoaa kahdellekymmenelle ensimmäiselle alennushintaan lipun Working Class Hero – näytelmän esitykseen 10. joulukuuta. Aiemmin tänä syksynä Kulttis järjesti kuvataitelija Eetu Haverisen kanssa yhteistyössä kuvataidetyöpajoja. Ajatuksena oli tarjota mahdollisuus kuvataiteen kokeiluun myös ensikertalaisille. Työpajojen saama vastaanotto on rohkaissut jatkamaan. ”Nyt kun taidetarvikkeetkin löytyvät, on workshopien jatkamista suunniteltu,” kertoo Kulttiksen puheenjohtaja Aino Leppänen. Kulttis on opiskelijoiden väylä toteuttaa sellaista kulttuuritoimintaa, jota kaivataan.

”Kulttuurikerhona meillä on todella laaja toimintakenttä, mikä on hyvä asia, mutta myös haaste. On haaste valita mitä seuraavaksi tehtäisiin kun vaihtoehtoja on niin paljon, ” Leppänen kertoo kerhon toiminnasta. Tulevaisuudessa järjestettäväksi on ehdotettu esimerkiksi lukupiiriä ja performanssityöpajaa. Kulttuurikerhon perusperiaate on tarjota matalan kynnyksen mahdollisuuksia kulttuuritoimintaan. ”Jos ei ole koskaan käynyt esimerkiksi teatterissa, niin onhan se mukavampi lähteä porukalla. Kulttis tarjoaa rahallisestikin matalamman kynnyksen osallistua, ” Leppänen kertoo. Leppäsen mukaan Kulttiksen toimintaan osallistuminen palkitsee. ”Kulttiksen toiminnassa keskeinen ajatus on, että tekeminen ei saa tuntua liian työläältä. Sellaisena toiminta halutaan pitää,” Leppänen kertoo. Kulttiksen toiminnasta saa tietoa kerhon Facebook-sivulta sekä WiikkoÄrsykkeestä.

PIKKUJOULUT

Linnanjuhlien liput myytiin hetkessä Savonlinna juhlii 21. Linnanjuhlia Olavinlinnassa. Jarkko Kumpulainen, teksti & Sanna Kurronen, kuva Savonlinnassa vuosittain järjestettävien Linnanjuhlien liput myytiin loppuun muutamassa tunnissa. 300 juhlalippua ei ole jäänyt etsimään ostajaansa aikaisempinakaan vuosina. ”Tapahtuma on todella suosittu savonlinnalaisten keskuudessa, liput on perinteisesti myyty loppuun viimeistään toisena myyntipäivänä”, juhlien pääkoordinaattori ja ISYY:n hallituksen puheenjohtaja Paula Martikainen kertoo. Linnanjuhlat ovat Savonlinnan kampuksen pikkujoulut ja ne järjestetään historiallisessa Olavinlinnassa. Tänä vuonna juhlat ovat 2. joulukuuta. Juhlaa leimaavat tapahtuman ympäristö ja juhlava

Pohdinnassa tuleva yliopisto

pukeutuminen. ”Juhlissa parasta on tunnelma. Olavinlinna, upeita ihmisiä, juhlahumu sekä iloista ajanviettoa ystävien kesken”, Martikainen kertoo. Martikaisen mukaan valmistautuminen on osa kokemusta. ”Tärkeä osa juhlia on laittautuminen joko yksin tai yhdessä muiden kanssa. Pukeudutaan parhaimpiin ja laittaudutaan muutenkin kauniiksi ja komeiksi. Tänä vuonna teema on tanssiaiset, joka näkyy juhlien musiikissa ja esityksissä”, Martikainen kertoo. Linnanjuhlat järjestetään tänä vuonna 21. kertaa. Olavinlinnan remontin takia Linnanjuhlia vietettiin Savonlinnan Wanhalla Kasinolla

Yksin sateessa? –tanssifestari Joensuussa 2.-5. joulukuuta lataa tiskiin joukon taiteilijoiden henkilökohtaisia, sosiopoliittisia kannanottoja siihen, miten yksilö liikkuu, esiintyy, eläytyy ja toimii kun muutoksen ajat pakottavat kyseenalaistamaan kaiken. Esittävän taiteen uusia muotoja esittelevä festari tarjoaa niin kansainvälisesti merkittävien kuin paikallistenkin taiteilijoiden tuottamia esityksiä. ”Festivaalilla nähtävä ohjelmisto laajentaa monelta osin perinteisiä käsityksiä tanssiteoksista. Tule festivaalille kokemaan, ajattelemaan, liikuttumaan ja osallistumaan”, hehkuttelee taiteellinen suunnittelija Tomi Paasonen.

Opiskelija halvalla teatteriin Marraskuun alusta lähtien on Kuopion kaupunginteatterissa saanut opiskelijakorttia esittämällä lipun saman päivän esityksiin kymmenellä eurolla näytelmästä riippumatta. Parhaimmillaan hintaero normaalihintaiseen pääsylippuun on yli kolmekymmentä euroa. Alennus jatkuu ainakin toukokuulle 2015. Vastaava alennus on käytössä myös Joensuun kaupunginteatterissa. Opiskelijat voivat ostaa lippuja puoleen hintaan esityspäivänä. ”Tällä hinnan alennuksella pyrimme siihen, ettei ainakaan kohtuuttoman korkealta tuntuva hinta ole esteenä teatterista nauttimiselle”, Kuopion kaupunginteatterin johtaja Pekka Laasonen sanoo.

Parempaa bluesia kuin missään ”Parasta mitä olen nähnyt livenä vuosiin missään.” totesi Dr. Feelgoodin Wilko Johnson 30-vuotistaiteilijajuhliaan viime vuonna viettäneestä Jo’ Buddysta. Nyt mies tuo bluesinsa Humu-Klubille 21. marraskuuta. Lisäksi luvassa Faarao ja Kakspäinen narttu heittävät levynjulkkarikeikkansa. Kokoonpanon albumi Kukaan ei korvaa äiti ilmestyy samana päivänä.

Höyrypunkkia KIrjakantissa

vuonna 2012. Martikainen osallistuu juhliin nyt viidettä kertaa, joista kolme on mennyt järjestelyjen parissa.

Kirjakantti esittelee kotimaista kirjallisuutta Kuopiossa 21.-23. marraskuuta. Tämän vuoden erikoisherkkuna on kurkistus tieteiskirjallisuuden alagenreen steampunkiin. Vieraiksi saapuvat steampunk-kirjailijat Hanna ”Morre” Matilainen ja Magdalena Hai. Muita nimiä Kirjakantissa ovat kirjallisuudentutkija Panu Rajala, Finlandiapalkittu Johanna Sinisalo, ekotrillereistä tuttu Risto Isomäki sekä lastenkirjoistaan palkitut Hannele Huovi ja Jukka Itkonen. Uljas 8 | 21. 11. 2014

21


Arvio

Uljaat tekijät

Kukkahattudädi tekee sen jälleen Kovassa iskussa oleva Karri ”Paleface” Miettinen sivaltaa jälleen suomalaisen yhteiskunnan ilmiöitä sanan säilällään. Tällä kertaa terä iskeytyy ainakin rahan valtaan, klikkijournalismiin ja kansalaisten mielenosoitusoikeuden rajoittamiseen. Artistin kolmas suomenkielinen sooloalbumi Luova tuho onkin samalla sekä erinomainen rap-teos että kolmas tinkimättömän protestilaulannan taidonnäyte. Paleface tiputtaa tyylilleen uskollisena älykästä analyysiä ja henkeäsalpaavaa riimittelyä tavalla, jolla kuulijan saa helposti pyörryksiin. Yleistieto kyllä karttuu, kun lyriikoita luettuaan joutuu selvittämään, kuka ihme on Malidoma Patrice Somé ja kuinka Jutilan feissit liittyvät Guy Fawkes -naamareihin. Levyn keskivaiheilla sukellellaan tosin yksityisilläkin vesillä. Palefacen nelivuotiaan tyttären kyselyiän inspiroima Askarrellaan maailmaa ja tunnelmallinen parisuhdekuvaus Pyörremyrskyn jälkeen ovat ehdottomasti levyn liikuttavinta ja ehkä kuitenkin jopa eniten ajatuksia herättävää antia. Monipuolisista teemoista huolimatta Luovan tuhon paketti pysyy kasassa

hyvin. Suomen eturivin jazz-miehistä koostuva Räjähtävä nyrkki -kokoonpano luo kalkkilaivan kapitaanin julistuksen taustalle vivahteikkaan musikaalisen soundin, joka nitoo erilaiset tarinat saumattomasti yhteen. Levyn tuottajana häärivä huippuperkussionisti Abdissa Assefakin on huolehtinut selvästi ryhtiä rytmeihin. Paleface on aina osannut haalia ympärilleen mielenkiintoisia yhteistyökuvioita. Tällä kertaa naisen äänestä levyllä vastaavat Jonna Tervomaa, Yona, romanilaulaja Anette Åkerlund, MC Pyhä Lehmä ja Jepa Lambert. Mieskomeudesta vastaavat muun muassa Tuomo Prättälä, tansanialaismuusikko Ashimba ja pohjoissaameksi räppäävä Ailu Valle. Jälkimmäisen tähdittämä Jostain paljon kauempaa on kenties levyn onnistunein kokonaisuus. Kalpeanaama toteuttaa myös hartaan haaveensa päästessään duetoimaan legendaarisen Tapio Rautavaaran kanssa, vaikkakin olosuhteiden pakosta vain Vangin laulu -kappaleesta tehdyn samplen välityksellä. Muuten ainakin neljän tähden arvoinen albumi kärsii ehkä hieman hittibii-

sien puutteesta. Radiosoittoon irroitetut Snaijaa ja Mull’ on lupa ovat toki kelpo teoksia, mutta jäävät hivenen vaisuiksi esimerkiksi napakymppiin osuneen Helsinki – Shangri-La:n hitteihin verrattaessa. Siksi onkin vaikea sanoa, kuinka hyvin

Luova Tuho iskee stadionmölinästä lumoutuneeseen valtavirtalaiseen, joka hyppi Palefacen tahtiin vielä ensimmäisen suomenkielisen levyn aikoihin. Maiju Pohjolainen

Arvio Joona Sipi, Anni Ylönen ja Meri Parkkinen löysivät Uljaasta yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineen ja ilmaisukanavan luovuudelleen.

Uljaan avustaminen tarjoaa mahdollisuuden saada ilmaista opetusta lehtialasta ja rehellinen palaute työstä auttaa kehittymään kirjoittajana ja kuvaajana. Osallistumiselle ei yleensä ole muita esteitä kuin oma epävarmuus. -Jussi Turunen, teksti & Joona Sipi, Anni Ylönen ja Meri Parkkinen, kuvat

J

okaisen yliopisto-opiskelijan on hyvä osata laatia ytimekäs ja kieliopillisesti virheetön teksti, sillä nykyiseen työelämään kuuluu medialle tiedottaminen. Koska Pohjois-Karjalassa ei ole varsinaista journalismin tai tiedotusopin koulutusta. Ylioppilaslehden tarjoama matalan kynnyksen väylä lehtikirjoittamiseen kannattaa hyödyntää, jos ala kiinnostaa tai haluaa muuten vain oppia kirjoittamisen käytäntöjä. Ylioppilaslehti Uljasta avustavat vuosittain kymmenet ainutlaatuiset opiskelijat. Osa elättelee toiveita toimittajan ammatista, osa taas haluaa kokeilla, miltä lehteen kirjoittaminen ja kuvaaminen tuntuvat, ja pystyykö niihin ilman aiempaa kokemusta. Erityisopettajana Tampereella työskentelevä Joona Sipi on opiskeluaikanaan pääasiassa kuvannut Uljaaseen, mutta myös kirjoittaminen on sujunut riittävän kannustuksen seurauksena. ”Kuvaamisen lisäksi tein myös pieniä kirjoituksia. Ennen kaikkea sain lehden

22

Uljas 8 | 21. 11. 2014

tekijöiltä rohkaisua omaan tekemiseen. Palautteen saaminen oli tärkeää, myös kriittisen, sillä ainoastaan rehellinen palaute auttaa kehittymään”, Sipi kertoo. Hänestä avustajaksi haluavan kannattaa tutustua muihin ylioppilaslehtiin, jotta saa käsityksen, kuinka niihin yleensä kirjoitetaan ja mitä aiheita niissä käsitellään. Myös omia ideoita kannattaa olla, sillä usein keskeneräiseltä vaikuttanut ajatus jalostuu vakituisten työntekijöiden ja muiden avustajien päässä valmiiksi juttuideaksi yhteisen keskustelun kautta. ”Omaa tietämättömyyttä ei pidä pelätä. Toimittajan työ on ottaa selvää, uskaltaa kysyä ja olla kiinnostunut. Kukaan ei oleta, että toimittajan pitäisi valmiiksi itse tietää kaikki”, Sipi rohkaisee. Intohimoinen kirjoittajanalku voi saada nopeasti tehtäväkseen isojakin artikkeleita, mutta Sipin mukaan ennen sitä täytyy tavallisesti tehdä pienempiä juttuja osoittaakseen olevansa luottamuksen arvoinen. Ensimmäistä vuotta kulttuuriantropo-

logiaa Joensuun kampuksella opiskeleva Meri Parkkinen alkoi avustaa Uljasta tänä syksynä. Ensimmäisinä töinään hän pääsi haastattelemaan rehtori Perttu Vartiaista sekä opetus- ja viestintäministeri Krista Kiurua. ”Haastattelun teko jännitti kohtuullisen paljon, sillä minulla ei ollut aiempaa kokemusta lehtityöstä. Tavallaan minä kokeilen, sopivatko nämä hommat minulle”, Parkkinen toteaa. Hän on ollut tyytyväinen saamaansa opastukseen ja palautteeseen. ”Yksikään juttu ei ole vielä mennyt sellaisenaan läpi, mutta nyt alkaa hahmottua pohja, miten tehdään uutisia.” Kirjoittamiseen intohimoisesti suhtautuva Parkkinen toivoo oppivansa lehden avustamisesta rentoutta haastatteluiden tekoon ja sitä, kuinka keksiä kysymyksiä sitä mukaa, kun keskustelu etenee. Anni Ylönen opiskelee Kuopiossa kolmatta vuotta sosiaalityötä ja hän on avustanut Uljasta koko opiskeluaikansa. Lehtikirjoittaminen kiinnostaa, vaikka hän ei tähtää toimittajaksi.

”Haluan jutuillani vaikuttaa ihmisiin, mutta toisaalta suhtaudun avustamiseen ihan harrastuksena. Olen parempi ilmaisemaan itseäni kirjallisesti kuin suullisesti”, Ylönen naurahtaa. Hän on oppinut lehtikirjoittamisen sääntöjä yrityksen ja erehdyksen kautta, mutta myös asettuminen lukijan asemaan on hänestä auttanut pitämään oman kirjoittamisen selkeänä. Uutisen laatimisen perusteet alkavat hiljalleen olla hallussa. ”Jos tekstissä on enemmän kuin kaksi vaikeaselkoista sanaa, lukija ei enää jaksa kiinnostua. Olen oppinut tiivistämään tekstiä ja se näkyy esimerkiksi esseetä tehdessä, joten lehtityöstä on mielestäni hyötyä myös opiskelussa.” Ylösestä parasta ovat ihmiset, joihin tutustuu juttukeikoilla. ”Haastattelujen yhteydessä tapaa hienoja tyyppejä erilaisilta elämänaloilta. Uutta oppii koko ajan. Ei sitä muuten tulisi perehdyttyä johonkin asekaupan kaltaiseen aiheeseen.”

Vaaliohjelmatennistä ilman ratkaisua

Tennisottelu tulee vahvasti mieleen Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li anderssonin ja Kokoomusnuorten puheenjohtaja Susannan Kosken Punavihreä, sinivalkoinen –kirjaa lukiessa. Keskustelukirjeitä –alaotsikolla kulkeva teos perustuu Anderssonin ja Kosken käymään kirjeenvaihtoon, mutta mistään henkilökohtaisesta kirjeenvaihdosta ei ole kyse. Kirja on variaatio vaalikirjasta. Se tekee siitä hitusen verran väkisin väännetyn, mutta on siinä puolensa. Kirja koostuu kuudesta keskustelusta. Läpi käydään verotus, kapitalismi, tasaarvo, ay-liike ja hyvinvointivaltion uudistamisen tarve sekä kirjoittajien taustat ja syyt lähteä politiikkaan. Molemmat saavat myös vielä kertoa näkemyksensä henkilökohtaisista mediamyrskyistään. Kosken kohdalla se on Kokoomusnuorten kohua herättänyt tavoiteohjelma ja Anderssonin kohdalla natsien riehuminen Äärioikeisto Suomessa –kirjan julkaisutilaisuudessa. Argumentteja ja linjauksia pallotellaan edestakaisin vailla pyrkimystä kohdata ja kumpikin saa rauhassa paaluttaa oman politiikkansa varsin perusteellisesti.

Ideologisesti teoksessa on kyse siitä, että perustulovaatimuksista, yliopistolakikamppailuista ja talonvaltauksista tuttu uusi vasemmisto kohtaa rasismin hyväksymisestä ja köyhien kyykyttämisestä syytetyn, yksilön vapautta korostavan klassisen liberalismin. Politiikkalinjauksia hahmotellaan ja paalutetaan paikoitellen kovin pitkäpiimäisesti. Kun kirjoittajat pääsevät syvemmin henkilökohtaisiin aiheisiin, teksti terävöityy. Ne ovatkin kirjan kiinnostavimpia kohtia. Toisaalta rauhallisella politiikkamaalailulla on arvonsa. Ne toimivat aihepiiriä huonosti tuntevalle hyvänä porttina politiikan maailmaan, sillä Koski ja Andersson osaavat saarnata hyvin innostavasti. Tennisottelu päättyy ratkaisemattomana, vaikka kumpikin pelaa taitavasti. Mutta tämä olikin sopupeli, joka oikeasti ratkeaa ensi kevään eduskuntavaaleissa. Molempia kirjoittajia on syytetty ideologiaan sokeasti uskoviksi, mutta vähän asioita ymmärtäviksi. Teos ei tue väitettä kummankaan kohdalla. Talouspolitiikassa Anderssonilla on enemmän asiaosaamista, mutta hyvin Koskikin kärryillä pysyy.

Li Andersson kertoo Susanna Kosken kanssa kirjoittamassaan kirjassa, että leimautumi-

nen nuoreksi naispoliitikoksi vituttaa. Koski on samaa mieltä. Juuri muusta kirjoittajat eivät olekaan samaa mieltä.

Muuten ansiokasta teosta pilaa pahasti teoksen läpäisevä huono kieli ja silkat kirjoitusvirheet. Ne tekevät lukukokemuksesta hyvin kuormittavan. Ehkä Minerva on talouskriisin kourissa antanut kenkää kaikille kustannustoimittajilleen tai sitten Anderssonilla ja Koskella oli aivan liian kiire saada teos markkinoille. Vaikka puolivalmis lopputuote vie

teokselta paljon arvoa, on sisältö laadukasta ja lopputuloksena hyvin piristävä vaalikirjaformaatti. Li Andersson & Susanna Koski. Punavihreä, sinivalkoinen – keskustelukirjeitä. Minerva. 2014. 372 s. Pasi Huttunen, teksti & kuva

Uljas 8 | 21. 11. 2014

23


ISYY:LLÄ ON ASIAA Soihtukulkueet valaisevat Joensuun ja Kuopion itsenäisyyspäivänä Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan soihtukulkueet kuuluvat olennaisesti ylioppilaskunnan itsenäisyyspäivän perinteisiin. Ne järjestetään vuosittain 6.12. sekä Joensuun että Kuopion kampuksilla ja mukaan odotetaan satoja osallistujia. Joensuussa soihtukulkue lähtee liikkeelle ISYY:n kampustoimistolta Haltialta (Yliopistokatu 7), johon osallistujia pyydetään saapumaan klo 14.30. Kulkue suuntaa kohti sankarihautoja klo 15. Haudoilla kuullaan Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta POKA:n puheenjohtajan Simo Rauman sekä ylioppilaskunnan puheenjohtajan Noora Kettusen puheet ja lauletaan Maamme-laulu. Ennen kulkuetta osallistujille on tarjolla lämmintä glögiä ISYY:n toimistolla klo 13 alkaen.

T E L UT

O S T E L T T U E O L T ST U E O L T S U O T E S TL T E L T T U E O L T ST U E O L T S U O T E S L T T E OU L T T U E O L T ST U E O L T S U O T E S L T T U E O L T SU O S T 24 E L T

man. yhde n lei elahjan. sa at tuot leimalla 6 kk sa as on voim sta . stä leima

Tapahtumat

TAPAHTUU

Pvm

1.

S-O

UTL

ET

EI !N L 2.

M

S A PA 3.

SI

6.

TETUO A J LAH

Kuopion soihtukulkue lähtee Sotilaskodilta (Suokatu 42) klo 18. Osallistujia pyydetään tulemaan paikalle klo 17.45. Kulkue laskee seppeleen sankarihaudoille ja saapuu sen jälkeen torille, jossa kuullaan ylioppilaskunnan 1. varapuheenjohtajan Väinö Vähämäen puhe ja lauletaan Maamme-laulu. Kulkueen jälkeen ISYY tarjoaa siinä mukana olleille glögit Ravintola Tähdessä (Kauppakatu 18), jonne voi jäädä seuraamaan myös presidentin itsenäisyyspäivän vastaanottoa. Tervetuloa tekemään itsenäisyyspäivästä opiskelijoiden näköinen! Jätäthän haalarit kuitenkin tällä kertaa kotiin.

Kaikki kampukset 30.11. ISYY:n ainejärjestökilpailun kilpailuaika päättyy. Lisätietoa: www.isyy.fi 4.12. ISYY:n kampustoimistot avoinna klo 12–15 5.12. ISYY:n edustajiston kokous Kuopiossa 5.12. ISYY:n järjestöavustusten hakuaika päättyy. Lisätietoa: www.isyy.fi 17.12.2014–6.1.2015 ISYY:n kampustoimistot ovat suljettuina Joensuu: 24.11. ISYY:n hallitustyrkkypaneeli klo 17–19, AU205 6.12. Itsenäisyyspäivän soihtukulkue klo 15, lähtö ISYY:n toimistolta

(Yliopistokatu 7) Kuopio: 22.11. OPKOlla Pekka Ryhänen aiheesta Rukous eläväksi klo 18 24.11. Suolan yhteiskristillinen rukoushetki klo 16, Studentian Kappeli 24.11. ISYY:n hallitustyrkkypaneeli klo 17–19, ME201 27.11. Hyvät Kuvat: Vanha hävytön nainen klo 17.30 ja 20, Kino Kuvakukko 27.11. Suolan alkoholittomat pikkujoulut klo 18, Lukema 29.11. OPKOlla kanttori Anna Kosola aiheesta Musiikki kristinuskossa klo 18 30.11.–5.12. ESN KISA: Trip to Saariselkä, Lapland 4.12. Hyvät Kuvat: Dallas Buyers Club klo 17.30 ja 20, Kino Kuvakukko 6.12. Itsenäisyyspäivän soihtukulkue klo 18, lähtö Sotkulta (Suokatu 42) Savonlinna: 24.11. ISYY:n hallitustyrkkypaneeli klo 17–19, B304 24.11. Puurojuhla klo 18, A216 25.11. Ainejärjestöjen ja Sohva ry:n pikkujoulu klo 21, Happytime Baari

Edunvalvonta ei nuku Haluatko palstalla käsiteltävän mieltäsi askarruttavaa asiaa? Onko sinulla tietoa jota haluaisit jakaa muiden kanssa? Lähetä kysymyksesi tai vinkkisi osoitteeseen: soko@isyy.fi. Tekstisi saatetaan julkaista sellaisenaan tai muokattuna. Opintotuen pituus ja määrä tuntuu vaihtelevan opiskelijasta toiseen, mikä tähän on syynä? Milloin kandidaatin tutkinto kannattaa ottaa, jotta en menetä tukikuukausia? Opintotuen piirissä olevat korkeakouluopiskelijat saavat tukea sen mukaan milloin opiskelija on saanut ensimmäisen opintotuen. Jos aloitit opiskelusi ennen vuotta 2011, saat tukikuukausia yksiportaisen tukijärjestelmän mukaan, normaaliin 300 opintopisteen tutkintoon 55 kk tukea. Vuonna 2011 mutta ennen vuotta 2014 aloittaneet saavat tukea alempaan tutkintoon 37 ja ylempään 28, mutta enintään vain 55 kk. Vuonna 2014 aloittaneet vastaavat luvut ovat 32 alempaan ja 23 ylempään, mutta yhteensä vain 50 kk. Varsin sekavaa… Opiskelijan kannalta tilanne muuttuu hankalaksi, jos tutkinnon suorittaa hitaammin kuin valtio haluaisi tai jos vaihtaa ISYY:n edunvalvontasihteeri Pekka pääainetta tai korkeakoulua. Opiskelija on kyllä tottunut saamaan keppiä esivallalta jos ei tee kuten on toivottu, mutta Koivaara kertoo opiskelijan oikeuktällä kertaa tilanne on omituisempi. Kandidaatiksi valmistues- sista ja velvollisuuksista sa nopeammin kuin valtio toivoo tai jos tukikuukausia ei ole pystynyt käyttämään ajoissa esim. tiukkojen tulorajojen takia, seuraa tästäkin rangaistus. Käyttämättömät tukikuukaudet kun eivät siirry käytettäväksi maisterin tutkintoon vaan ne menetetään. Eli kandin tutkintoa ei kannata suorittaa ennen kuin on käyttänyt vähintään 27 tukikuukautta. Jos syystä tai toisesta sinulta loppuu kandin tutkintoon tarkoitetut tukikuukaudet ja et saa tutkintoa esimerkiksi puuttuvan kielikurssin takia opintotukea ei enää heru, vaikka tekisitkin pääaineesi syventäviä opintoja. Opiskelun rahoittamiseen on silloin samat vaihtoehdot kuin kesäopintojenkin kohdalla. Ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi tai mene töihin opintojen ohessa. Mikäli töitä ei löydy, olet oikeutettu kotikuntasi sosiaalitoimen palveluihin; eli vaikka asumislisään ja opintolainaan et enää olekaan oikeutettu on sinulle silti taattu sama perusturva kuin muillekin kansalaisille.

ISYY:n lihalla

Kuopion etujen valvoja ISYY:tä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausittain yksi tekijä. Vuorossa on ISYY:n hallituksen toinen varapuheenjohtaja Juho Pulkka. ISYY:n hallitukseen vuodelle 2015 haetaan taas jäseniä. Juho Pulkka on ollut tänä vuonna hallituksessa Kuopion kampuksen ainoa edustaja. Hän kannustaakin kuopiolaisia hakemaan mukaan. – Hallitukseen kaivataan ihmisiä kaikilta kampuksilta, jotta niiden edustus olisi tasapainossa. Kuopio on iso kampus ja tekijöitä tarvitaan monessa asiassa. Hallitustyöskentelyssä on Juhon mielestä paljon etuja, joiden vuoksi omaa vapaaaikaa kannattaa uhrata: – Hallituspesti työllistää, mutta siitä saatavat kontaktit ja työelämävalmiudet kantavat pitkälle. Hallituksessa pystyy myös konkreettisesti vaikuttamaan ylioppilaskunnan ja ympäröivän yhteiskunnan toimintaan. Hallitushaku päättyy 23.11. Lisätietoja saa ISYY:n verkkosivuilta.

Juho Pulkka Kuka: Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan toinen varapuheenjohtaja ja Kuopion kampuspuheenjohtaja Juho Pulkka Mitä: Vastaa siitä, että opiskelijaedunvalvonta Kuopion kampuksella ja laajemmin Pohjois-Savossa toimii Missä: Pääosin Kuopiossa.

5.

4.

S-OUTLET ma–pe klo 10–18, la klo 10–15 Kauppakeskus Centrum, Kauppakatu 29, Joensuu (1. krs S-marketin vieressä)

Uljas 8 | 21. 11. 2014

Savonlinnan toimisto ma-to 10-14 Kuopion toimisto ma, ti 10-15 Joensuun toimisto ma, ti 10-15 Kuninkaankartanonkatu 7 pe 10-13 Yliopistonranta 3 to 10-15 Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs to 10-15 57100 SAVONLINNA 70211 KUOPIO pe 10-13 80100 JOENSUU pe 10-13 toimisto.savonlinna@isyy.fi toimisto.kuopio@isyy.fi toimisto.joensuu@isyy.fi 044 576 8430 044 576 8419 050 341 6346 ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote uutiskirjeenä sähköpostiisi. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, ISYY-info sähköpostilista:L iity kampuksesi listalle. Lisätietoja tiedotus@isyy.fi, Twitter: @ISYYH, ISYY sivun toimitus: tiedostusihteeri Heljä Koistinen. Uljas Uljas81 || 21. 24.11.1. 2014

25


Kerta-annos

KUINKA AJATELLA KUIN STOALAINEN FILOSOFIKEISARI ?

M

arcus Aurelius on toisella vuosisadalla elänyt Rooman keisari, jonka valtakautta pidetään imperiumin vakauden aikana. Lapsuudesta alkaen hallitsijaksi kasvatettu Aurelius, seurasi stoalaisen filosofikoulukunnan opetuksia. Hallitsijaasemastaan huolimatta hän eli askeettisen vaatimattomasti. Ennen kuolemaansa Aurelius kirjoitti Itselleni-nimisen henkisen mietiskelykirjan, joka antaa meille kuvan siitä, kuinka Rooman keisari käsitti elämän. Stoalaisille tyypilliseen tapaan Marcus Aurelius suhtautui välinpitämättömästi kunniaan, omaisuuteen ja sotilaallisiin valloituksiin. Kirjassaan hän tutkii elämää kaikkeuden näkökulmasta. Siitä käsin tarkasteltuna yksilön elämä näyttää ohikiitävältä hetkeltä. Lopulta kuuluisimmankin ihmisen saavutukset hautautuvat historian hämärään. Vain filosofinen itsetutkiskelu, joka tähtää mielenrauhaan, voi antaa elämälle merkityksen. Koska omaisuus, valta ja kunnia, voivat kadota ponnisteluista huolimatta, ihmisen onnellisuus ei voi rakentua niiden varaan. Ulkoisia olosuhteita ei voi täysin hallita, mutta voin valita, kuinka suhtaudun elämäni tapahtumiin. Marcus Aurelius kannustaa itsetutkiskeluun,

jossa filosofi arvioi, millaisten mielikuvien hän sallii vaikuttaa itseensä. Keskittymällä vain siihen, kuinka itse reagoin ympäristööni, tunnustan oman kohtaloni rajat. Kirjoittaminen on Marcus Aureliukselle keino harjoittaa tunteiden ja ajatusten tutkimista. Koska ajatusten labyrinttiin on helppo eksyä, ei analyysi ole itsetarkoitus. Kirjoitamalla toteutettu itsetutkiskelu tähtää elämäntavan muutokseen. Stoalainen mielenrauha on mahdollista saavuttaa, kun en anna levottomien tunteiden häiritä onnellisuuttani ja hyväksyn nöyrästi kaikki ne asiat, joihin en voi elämässäni vaikuttaa. Stoalaisuudella voi olla annettavaa myös nykyihmiselle, joka elää keskellä sekavaa informaatiotulvaa. Tunteisiin vetoava viestintä täyttää kaikki julkiset tilat. Poliittiset järjestöt, uskonnolliset yhteisöt, suuryritykset ja tiedotusvälineet tekevät kaikkensa houkutellakseen meidät puolelleen. Keisari Marcus Aurelius puhuu meille vuosituhansien takaa ja kehottaa tutkimaan tarkasti, millaisten mielikuvien annan vietellä itseni. Tomi Hämäläinen

LET’S BESSERWISSER! - Itäinen Turhan Tietäjä

1

Mikä vuoristo sijaitsee Intian, Kiinan ja Pakistanin rajoilla, ja on osa Himalajaa ja Hindukušia? Se kulkee noin 500 kilometrin matkan ja on maailman jäätiköitynein alue napaseutujen ulkopuolella. Vuoristossa sijaitseva valtioita yhdistävä maantie on maailman korkeimmalla kulkeva maareitti. Siellä sijaitsee myös maailman toiseksi korkein vuori K2. Frederik mainitsee kappaleessaan Tsingis-kaani: ”Hän ________ista ajoi Pekingiin orillaan…. 1) Godwin Austen. X) Karakorum. 2) Hindustan.

2

Kuka saapui 25.8.1944 Pariisin Ritz-hotellin baariin ja totesi siellä olleille Ison- Britannian asevoimien edustajille: ”Minä aion miehittää Ritzin…… Joten raus, raus!!!!”? Sotahistorioitsija Antony Beevorin mukaan hän lähinnä leikki sotilasta, olematta sellainen. Tilasi baarissa viisikymmentä Martinia, joiden laadusta esitti rankat kritiikit baarimestarille. 1) Samuel Fuller. X) George Stevens. 2) Ernest Hemingway

3

Mikä pommikone oli tappokoneiden Paavo, Lipponen että Väyrynen sekä eräs saarijärveläinen ensemble? Siinä oli paineistetut tilat, keskitetty tulenjohtojärjestelmä ja raskaat konekiväärit kaukoohjatuissa torneissa. Se lensi sellaisella nopeudella ja korkeudella, etteivät hävittäjät sitä tavoittaneet. Tällä koneella ei ollut vihollisia, ainoastaan lihavia maaleja, ja se oli oleellinen osa Uncle Samin ydinosaamisaluetta – ilmaterroria. Kone pani urakalla siviilejä kalmoiksi; ei kuitenkaan suuremmassa määrin Euroopassa, vaan Aasiassa. Sillä metallimäärällä, mikä kului yhteen, olisi voitu rakentaa hävittäjälaivue. Neuvostolaiset kehittivät internoimistaan yksilöistä Tupolev Tu-4:n. Vuonna 1995 yksi koneista aiheutti melkoisen kalabaliikin Smithsonian-instituutissa – sen päälle heitettiin verta, ja se poistettiin museosta. 1) Boeing B-29 Superfortress. X) Boeing B-17 Flying Fortress. 2) B-24 Liberator.

Sanna Hukkanen | Korpi

4

Kuka valmistui vuonna 1932 diplomi-insinööriksi teknillisestä korkeakoulusta pääaineenaan mekaniikka? Vuonna 1934 hän väitteli fysiikan tohtoriksi, vasta 22-vuotiaana. Väitöskirjan aihe oli ”Konstruktive, theoretische und experimentelle Beiträge zu dem Problem der Flüssigkeitsrakete”. Se julistettiin välittömästi salaiseksi, sille annettiin peitenimi ja se otettiin armeijan Ampumatarviketutkimusyksikön haltuun. Väitöskirja julkaistiin vasta vuonna 1960. Tämä väitöskirja myytiin vuonna 2007 Bonhamin huutokaupassa yli 30000 dollarilla. Tekijä, joka oli perkeleellinen sotarikollinen, vietiin toisen maailmansodan jälkeen Amerikkaan salaisessa operaatiossa. 1) Werner von Braun. X) Willy Messerschmit. 2) Adolf Galland.

5

Kuka kortteerasi Venin saarella, jonne perusti observatoriot Stjerneborgin ja Uranienborgin? Lähti saareltaan Tšekkiin ja kuoli Prahassa 24.10.1601 ”käänteisen kapillaari-ilmiöön”– legendan mukaan virtsarakon pullistumaan juotuaan liikaa viiniä päivällisellä. Hän pelkäsi etikettirikettä niin, ettei tohtinut poistua kinkeripöydästä urinoimaan. Väitti Auringon ja Kuun kiertävän Maata, joka on keskipiste; muut planeetat kiertävät Aurinkoa. Vuonna 1572 hän löysi Kassiopeian tähdistöstä uuden tähden, josta julkaisi teoksen De Stella Nova. Tämä hermostutti papiston, joka uskoi taivaankappaleiden olevan jumalallista alkuperää, eikä uusia ollut syntynyt sen jälkeen kun Jumala lopetti luomishommat. 1) Christian Huygens. X) Johannes Kepler. 2) Tyko Brahe.

Nimi 1

26

2

3

4

5

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1 Uljas 8 | 21. 11. 2014

Oikeat vastakset sivulla 28

Uljas 8 | 21. 11. 2014

27


VIIME HETKEN -lippu opiskelijoille

Takuuvarmasti HYVÄ TARJOUS! Liput 10 euroa ( sis. palvelumaksun) kaikkiin teatterin omiin näytöksiin. Liput esityspäivänä teatterin lippukassalta, jos on vapaita paikkoja. Ei ennakkovarauksia.

TANSSI N

JA IMPR

OVISAA T

ION FES TIVAALI

JOENSU

USSA 2 .-5.12.2 01

4

www.kuopionkaupunginteatteri.fi Palvelunumero 0600 96100(1,98e/min+pvm) www.facebook.com/kuopionkaupunginteatteri

YKSIN SATEESSA? -festivaalilla nähtävä ohjelmisto laajentaa monelta osin perinteisiä käsityksiä tanssiteoksesta. Tule festivaalille kokemaan, ajattelemaan, liikuttumaan ja osallistumaan!

Tomi Paasonen Taiteellinen suunnittelija Itäinen tanssin aluekeskus

LISÄTIETOA OSOITTEESTA:

www.itak.fi

KauppaKesKus Minna. avoinna: ma–pe 9–19, la 9–16. MaTKus. Matkuksentie 60. avoinna: ma–pe 10–21, la 9–18, su 12–18. prisMa. avoinna: ma–pe 10–19, la 10–16. Tervetuloa!

S-Etukortilla bonusta Prisman myymälästä!

Joensuun Kaupunginteatteri

28

Uljas 8 | 21. 11. 2014

Sivun 26 Besserwisserin oikeat vastaukset: X 2 1 1 2

Uljas 8/2014  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you