Ilmastoälykäs maatalous

Page 1

Ilmastoälykäs maatalous UUTISKIRJE 2/2018 | U-LANDSHJÄLP FRÅN FOLK TILL FOLK I FINLAND RF


GLOBAALIKEHITYS

VILJELIJÄKOULUTUS

UFF:n tukeman globaalikehitystyön tavoitteena on köyhyyden poistaminen keskittymällä koulutukseen, ympäristön kestävään kehitykseen ja taloudellisen kehityksen tukemiseen maaseudulla. Vuonna 2018 UFF rahoittaa 31 globaalikehitystyöhanketta eteläisessä Afrikassa ja Intiassa. Yhdistyksen tukemat hankkeet tavoittivat edellisvuoden aikana satojatuhansia hyödynsaajaa.

Maanviljelijöille suunnatut Farmer’s Clubtoimintaryhmät ovat yksi UFF:n taloudellisen kehityksen tukiohjelmista eteläisessä Afrikassa, jossa suurin osa väestöstä saa elantonsa maanviljelystä.

YMPÄRISTÖN KESTÄVÄ KEHITYS Ilmastonmuutoksen torjuminen ja kestävä kehitys ovat tärkeä osa UFF:n toimintaa sekä Suomessa että globaalikehitystyössä. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen seurausten torjuminen vaatii yhteistyötä. Kaikkein köyhimmät maat kärsivät eniten ilmastonmuutoksen seurauksista. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia lievennetään ja niihin mukaudutaan opettamalla kestävien viljelymenetelmien käyttöä osana maanviljelyshankkeita Afrikassa.

TALOUDELLINEN KEHITYS Taloudellisen kehityksen keskiössä on tasavertaisten mahdollisuuksien takaaminen kaikille. Kokonaisvaltainen kehitys edellyttää riittävää toimeentuloa. Maanviljelyshankkeiden tavoitteena on sekä perheiden taloudellisen kehityksen tukeminen että ruokaturvan parantaminen. Kun sadot kasvavat ja viljelylajikkeet monipuolistuvat, myös myytävien tuotteiden määrä kasvaa. Useissa maanviljelyshankkeissa UFF tukee myös naisten toimintaryhmiä, jotka mahdollistavat pienimuotoisen yritystoiminnan mikrolainojen ja säästörinkien avulla. Vakaampi taloudellinen tilanne sallii useamman perheen lähettää lapsensa kouluun.

2

Farmer’s Club-ryhmien toiminta parantaa maaseudun asukkaiden toimeentuloa ja ruokava-liota. Viljelijöiden osaamista kehitetään monin tavoin yhteisöllistä, kokonaisvaltaista ja skaalautuvaa mallia painottaen. Farmer’s Clubit muodostuvat 35-50 maanviljelijän ryhmästä, jotka tekevät yhteistyötä keskenään. Maanviljelijät voivat näiden rakenteiden avulla vaihtaa tietoa, saada vertaistukea ja yhdistää voimavaransa. Ilmastoviisaan maatalouden harjoittelumahdollisuus yhteispelloilla on erittäin tehokas keino omaksua uusia maanviljelymetodeja. Viljelijät oppivat luonnonmukaisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden valmistusta sekä uusien viljelylajikkeiden käyttöä. Suurempia satoeriä saadaan myyntiin yhteistoimintaryhmien kautta. Vihannespuutarhojen ja peltojen runsaampaa satoa käytetään omaan tarpeeseen sekä myydään. Farmer’s Club-toimintaryhmissä pienviljelijöiden ja heidän perheidensä elinkeino on turvatumpaa ja yhteisöjen ruokaturva paranee peltojen tuottavuuden kohentuessa. Ryhmät pyrkivät turvaamaan kestävän vedensaannin viljelmille. Myös yhteisö- ja pientilakohtainen kestävyys paranee ja pienviljelijöiden ammattitaito vahvistuu. Hankkeiden toiminta-alueilla työskentelevät ja asuvat vertaisohjaajat sekä paikalliset asiantuntijat toimivat hankkeessa kouluttajina. Konsepti perustuu vertaisoppimiseen sekä paikalliseen organisointiin sujuvoittaen tiedonjakoa koulutuksessa. Farmer’s Clubeille hankitaan tarvikkeita ja materiaaleja viljelyyn ja sen tehostamiseen. Toimintaryhmien kautta hankinnat voidaan tehdä yhteisesti edullisempaan hintaan.


Maanviljelytuotanto helpottuu uusien menetelmien myötä ja viljelmien monimuotoistaminen paranee tuottaen perheille lisätuloa satojen myynnin kautta sekä monipuolistaen perheiden ruokavaliota. Farmer’s Clubit ovat erittäin kustannustehokkaita hyödyntäen jo olemassaolevia rakenteita ja tavoittaen näin mahdollisimman suuren määrän paikallisista maanviljelijöistä. Ilmastoviisaan maatalouden käytänteiden omaksuminen on myöskin toteutunut kattavasti ryhmien panostaessa itsenäiseen toimintaan. Maanviljelyhankkeet luovat maaseudun yhteisöihin vahvistavan, tuloksekkaan muutoksen, joka parantaa peltojen satoja, perheiden tuloja sekä heidän ravintonsa ja terveytensä laatua. Hankkeen myötä maanviljelijät saavat koulutusta ja harjoitusta kasvattaessaan yhteisillä koepelloilla vihanneksia. Farmer’s Clubit tuottavat positiivisia tuloksia. Vankimmat tulokset saavutetaan kotitalouksien tulonlähteiden monimuotoistamisessa ja käteistulojen kasvattamisessa. Näin lisätään kotitalouksien äkillisen tai toistuvan taloudellisen stressin sietokykyä. Ryhmillä on maanviljelytoiminnan lisäksi muutakin toimintaa kuten luku- ja laskutaitoryhmiä sekä yrittäjyyskoulutusta.

3


NAMIBIAN FARMER’S CLUB Lounais-Afrikassa sijaitsevassa Namibiassa noin väestöstä yli 50% saa elantonsa maanviljelystä. Maanviljely on avainasemassa koko maan ja ruokaturvan kehityksessä. Namibialaisten eliniänodote on yksi maailman alhaisimmista ja yli 30 % sen väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Farmer’s Clubit auttavat pientilojen maanviljelijöitä järjestäytymään ja työskentelemään yhdessä. Satojen kasvattamisesta ja moni-muotoistamisesta jaetaan tietoa, maaperä-ja vedensuojelutoimenpiteitä toteutetaan sekä tehokkaampia ja taloudellisempia toiminta-tapoja suunnitellaan. Hanke takaa paremman ruokaturvan ilmastoviisaalla maataloudella. Farmer’s Clubien kolme päätavoitetta ovat: 1. Maanviljelyn tuottavuuden parantaminen, ruokaturvan lisääminen sekä pienviljelijöiden ja heidän perheidensä elinkeinon turvaaminen 2. Kestävän vedensaannin turvaaminen viljelmille 3. Yhteisö- ja pientilakohtaisen kestävyyden parantaminen ja pienviljelijöiden ammattitaidon sekä yhteisen tietoisuuden vahvistaminen Namibian Farmer’s Clubeissa on tällä hetkellä yhteensä yli 700 maanviljelijää jäsenenä. Jäsenistä 90 % on naisia. UFF ja DAPP Namibia ovat sopineet Euroopan Unionin kanssa Farmer’s Club-hankkeen toteutuksesta Kavangon alueella Namibiassa vuoden 2018 loppuun asti. Asiantuntijana hankkeessa toimii Namibian Luonnonsäätiö.

4


FARMER’S CLUB KOULUTUS

KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

Kavangon alueella Namibiassa kylvettiin noin 14 hehtaaria peltoa Farmer’s Club-hankkeen jäsenien käyttöön vuonna 2017. Yli 700 koulutettua maanviljelijää hyödynsi ilmastoviisaita maanviljelysmetodeja myös omilla pelloillaan. Vuoden aikana viljeltiin maissia, lehmäpapuja, hirssiä ja maapähkinöitä. Kaikki istutetut kasvit olivat tuulipölytteisiä.

Farmer’s Clubin koulutukseen osallistuneista yli 700 maanviljelijästä 91% käytti ilmastoviisaan maatalouden metodeja omilla viljelmillään. Enemmistö heistä valitsi kuokkametodin käyttöön omalle viljelykselleen. Alueella ei ollut tarpeeksi härkiä niiden käyttöön peltojen kyntämiseen kyntöauralla.

Farmer’s Clubien koulutukset ilmastoviisaasta maataloudesta pidettiin syys-joulukuun aikana. Koulutukset järjestettiin kolmeen eri otteeseen osallistuneiden maanviljelijöiden suuren lukumäärän vuoksi.

Vaikka viljelysmaat pyrittiin valmistelemaan ajoissa, vaikutti myöhäinen sadekausi aikatauluun. Joidenkin peltojen valmistelu myöhästyi jopa tammi-helmikuulle. Viimeiset kylvöt tehtiin vasta helmikuussa, kun ensimmäiset kylvöt saatiin tehtyä jo joulukuussa.

Koulutuksessa opetettiin ilmastoviisaan maatalouden tekniikoita. Sen aikana harjoiteltiin yhteispelloilla muun muassa maanperän valmistelua, lannotteiden käyttöä, istutusta ja siementen istutusvälejä, tuhoeläinten hallintaa ja sadon jälkikäsittelyä. Osa harjoittelupalstoista kynnettiin traktorin ja osa sonnien avulla.

Koulutuksen jälkeen maanviljelijät saivat siemeniä käyttöönsä. Vuonna 2017 hankkeessa käytettiin kaikkiaan lähes 6000 kg siemeniä; 1900 kg maissia, 1900 kg lehmäpapuja, 1000 kg hirssiä sekä 1000 kg maapähkinöitä. Myöhäinen sadekausi johti ensimmäisen sadon kuihtumiseen kuivuuden ja kuumuuden vuoksi. Uutena satona istutettiin maissia ja hirssiä.

Hankkeen edetessä viljelijät siirtyivät omille pelloilleen harjoittamaan oppimiaan menetelmiä. He valitsivat kahden maanmuokkausmetodin välillä oman peltonsa pintaalasta riippuen ilmastoviisaan maanviljelyn toteuttamistavan. Osana ilmastoviisaan maatalouden soveltamista harjoituspelloilla istutettiin lehmäpapuja rikastaakseen maanperän typen sitomista. Talvikauden päätyttyä keskityttiin peltojen valmisteluun, sadonhallintaan kuten rikkakasvien kitkemiseen sekä tautija tuholaistorjunnan opintoihin.

Jatkossa hankkeen pääviljelijöiden koulutukseen panostetaan kirjaamisen, valvonnan ja seurannan osalta. Lisäksi testataan vaihtoehtoisten palkokasvien ja katteiden käyttöä. Hankeaktiviteettien jatkuvuus taataan perustamalla klubitoimikuntia sekä jatkokouluttamalla maanviljelijöitä kestävästä kehityksestä, viljelyn omatoimisesta jatkamisesta sekä välineistön huoltamisesta. Namibian maatalousministeriö ja paikalliset viranomaiset osallistutetaan Farmer’s Clubien toimintaan. UFF:n Namibian Farmer’s Club -hankkeen kumppanit ovat Euroopa Unioni, DAPP Namibia ja Namibian Luonnonsäätiö NNF.

5


BIOKAASU JA YMPÄRISTÖ Ilmastonmuutoksen torjuminen ja kestävä kehitys ovat tärkeä osa UFF:n globaalikehitystyötä. Ilmastonmuutoksen seurauksista kärsivät eniten köyhimmat maat. Hankkeiden tavoitteena on ilmastonmuutoksen vaikutusten lievittäminen ja sen vaikutuksiin sopeutuminen kouluttamalla kestävää viljelymenetelmien käyttöä. UFF:n ja Suomen ulkoministeriön tukemassa biokaasuhankkeessa Dausan aluella Intiassa edistetään uusiutuvan energian käyttöä sekä maanviljelijäperheiden toimeentuloa ja terveyttä. Viime vuonna Suomen ulkoministeriö myönsi hankkeelle kahden vuoden jatkorahoituksen. Intian biokaasuhankkeessa edistetään uusiutuvan energian käyttöä sekä maanviljelijäperheiden toimeentuloa ja terveyttä Dausan maakunnassa. Biokaasun käyttö hyödyttää perheitä ja ympäristöä. Erityisesti naisten ja lasten elämä helpottuu, koska he ovat tottuneet keräämään polttopuita sekä laittamaan ruokaa nuotiolla useita tunteja päivässä. He voivat käyttää biokaasun käytön avulla säästyneen ajan muihin tehtäviin kuten perheestä huolehtimiseen, maataloustöihin tai lepäämiseen. Myös pienhiukkasista johtuvat hengitystie- ja silmäsairaudet ovat vähentyneet merkittävästi, kun nuotiota ei enää polteta sisätiloissa tai katoksissa. Biokaasuhankkeen avajaisseremonian pidettiin Intiassa toukokuun 2018 lopulla. Suomen valtion edustajana juhlallisuuksiin osallistui Suomen Intian suurlähettiläs Nina Vaskulahti ja muita suurlähetystön avainhenkilöitä. Tilaisuutta vietettiin Dausan alueella yhdessä noin kahdensadan maanviljelijän kera. Heidän lisäksi paikalla oli myös intialaisia viranomaisia Delhistä ja Dausasta.

6

Hankkeen kolmas vaihde pyrkii vahvistamaan aikaisemmissa vaihdeissa saavutettuja tuloksia sekä laajentamaan toimintoja uudelle alueelle. Hankkeen välitön tavoite on maanviljelijäperheiden sopeutuminen ilmastonmuutokseen sekä heidän elämänlaatunsa parantaminen Dausan alueella. Pidempiaikaisena tavoitteena on edullisen ja puhtaan energian saatavuuden takaaminen, naisten aseman parantaminen perheissä, tietoisuuden ja osaamisen lisääminen karjankasvatuksesta ja kestävästä maataloudesta sekä perheiden lisääntyneet tulot maanviljelystä. Puhtaan energian saatavuutta parannetaan rakentamalla 200 biokaasuyksikköä Dausan alueelle. Lisäksi hankkeessa muodostetaan naisten toimintaryhmiä, joissa voimaantumista tuetaan lukutaidon sekä parempien tulonhankkimistaitojen avulla. Toimintaryhmien avulla tavoitetaan lähes tuhat alueella asuvaa naista.



LAHJOITUSKOHTEENA KOULUTARVIKKEET MOSAMBIKIIN Varainhankintamyymälöiden asiakkaat voivat lahjoittaa suoraan Mosambikin Lastenapuhankkeelle, joka tukee seitsemää esikoulua Nacalan alueella. Vuoden 2018 aikana kampanja kohdentuu muun muassa esikoululaisten koulutarvikkeiden, kuten kynien ja vihkojen hankintaa. Varainkeruukampanjan tuki on kohdistettu Nacalan alueella toimivalle hankkeelle kokonaisuudessaan. Lastenapu tukee perheitä ylläpitämällä alueen esikouluja, antamalla hygienia- ja terveysvalistusta, tiedottamalla koulutuksen tärkeydestä sekä kouluttamalla ruokaturvaan, ravintoon ja ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista. Vain noin puolet mosambikilaisista on lukutaitoisia. Lukutaito on ihmisoikeus, joka mahdollistaa yksilön kehityksen, kouluttautumisen ja täyden kapasiteetin hyödyntämisen. Koulutuksella on erityisesti merkitystä tyttöjen tulevaisuudelle. Kouluakäyvä tyttö avioituu useammin vanhempana, saa vähemmän lapsia ja kykenee huolehtimaan lapsistaan paremmin. Suomalaisilla lahjoittajilla on merkittävä rooli esikoulujen toiminnan ylläpitäjinä, sillä ne toimivat lähes täysin lahjoittajien tuen varassa. Nacalan esikouluissa on noin 900 oppilasta. 1 € lahjoituksella pystytään hankkimaan 16 lounasta tai kynä ja vihko yhdelle esikoululaiselle. Tuki keventää perheiden taloudellista taakkaa ja he pystyvät kohdentamaan rajoitetut varansa muuhun tarvittavaan.

Saajan tilinumero Saaja Maksaja

Nordea: Danske Bank:

Esikoulut mahdollistavat myös vanhempien lasten opinnot, koska heidän ei tarvitse olla kotona hoitamassa nuorempia sisaruksiaan. Lastenapu-hanketta voi tukea myös Pivo-maksulla sekä tilisiirrolla. Lahjoituksen tekemiseen tarvittavat tiedot löytyvät ohesta.

FI49 2001 1800 3905 39 FI37 8000 1571 0751 51

UFF, U-landhjälp från Folk till Folk i Finland rf

Haluan osoittaa tukeni Mosambikin Nacalan lastenapuhankkeelle (summa omavalintainen). Keräyslupanumero: RA/2017/1274

Viite: 610270 Allekirjoitus

Eräpäivä –

Tililtä - nro

TILISIIRTO

Maksu välitetään saajalle maksujenvälityksen ehtojen mukaisesti ja vain maksajan ilmoittaman tilinumeron perusteella.

8