Olkoon vuosi 2021 valoisa ja aktiivinen

Tätä kirjoitettaessa joulukuun alussa ollaan vielä kuin tunnelissa, jonka päässä näkyy valoa. Samalla voimme toivoa ja uskoa, että kun Säikeet päätyy lukijalle, ollaan jo merkittävästi lähempänä tätä valoisaa tunnelin päätä. Voidaan vain arvailla, millaiset näkymät sieltä avautuvat – millaiset korona-aikana yleistyneet toimintatavat ovat tulleet jäädäkseen, ja miltä osin kiiruhdimme helpottuneina takaisin totuttuihin käytäntöihin. Kaipuu satunnaisiin kahvikeskusteluihin ja työpaikan ympäristön luomaan ilmapiiriin on käsinkosketeltava. Toisaalta olemme huomanneet, miten helposti asiat joskus järjestyvät, kun ei tarvitse miettiä siirtymistä paikasta toiseen. Vaikka vuonna 2020 olimme suurimman osan ajasta etätöissä ja opetuskin järjestettiin pitkälti etänä, vuotta ei voi luonnehtia pysähtyneeksi yliopistokeskuksen elämässä. Suurin ulkoinen muutos on tilauudistus, jonka yhteydessä uusittiin vuokrasopimukset ja yliopistot sitoutuivat toimimaan nykyisissä tiloissa vuoteen 2025 asti. Muutoksen yhtenä päätavoitteena oli yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen edistäminen. Ala-aulasta on tullut avarampi, mikä lisää viihtyisyyttä ja tarjoaa mahdollisuuden ryhmätyöskentelyyn. Yläkerran taukotilaa on laajennettu ja se sopii tulevaisuudessa hyvin pienimuotoisten tilaisuuksien ja esittelyjen tapahtumapaikaksi. Kirjastosta on tullut viihtyisämpi ja sen yhteyteen on rakennettu tiloja pienryhmätyöskentelyyn.

Siinä vain muutamia nostoja, jotka toivottavasti herättävät kiinnostusta ja houkuttelevat Säikeiden lukijoita poikkeamaan yliopistokeskuksessa sitten, kun se taas on mahdollista. Vaikka seiniin ei saisi rakastua, nevoivat osaltaan tukea toiminnallisia tavoitteita, kunhan niitä taitavasti hyödynnetään.

Vuosi 2020 ei jää historiaan pelkästään ulkoisten puitteiden osalta. Vuoden alussa molemmat taustayliopistomme, Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto, julkaisivat strategiset tavoitteensa vuoteen 2030 asti. Yliopistokeskuksen strategiatyö aloitettiin jo vuonna 2019, mutta prosessi pääsi kunnolla vauhtiin keväällä 2020. Keväällä pidetyssä työpajassa yliopistokeskuslaiset luonnehtivat yhteisöämme kukin muutamalla adjektiivilla, ja tulos näkyy lehden ensimmäisellä aukeamalla. Sanapilvi kuvaa yhtäältä sitä, millaisena miellämme yliopistokeskuksen nyt, mutta toisaalta myös sitä, mitä haluamme olla jatkossa. Strategiatyö on vielä kesken ja valmistuu kevään 2021 aikana.

Olemme tottuneet ajattelemaan ja sanomaan, että yliopistokeskus toimii verkostomaisesti. Tämä on totta monella tasolla. Yliopistokeskuksen tarkoitus on, että siinä toimivat yksiköt ovat yhdessä enemmän kuin toisistaan erillään toimivien yksiköiden summa. Lähtökohtana tähän on yhteiset tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä opetus. Hyvä esimerkki tästä on kansainvälinen vaihto-ohjelma, jossa vaihto-opiskelijoille tarjotaan molempien yliopistojen tarjonnasta koottu englanninkielinen kurssipaketti. Yhteisiä tutkimushankkeita yliopistokeskus edistää siemenrahoituksella, jota myönnetään eri tieteenalojen tutkijoiden yhteisten hankehakemusten valmistelulle.

Toinen verkostoitumistaso käsittää alueella toimivia yhteistyökumppaneita. Ekosysteemi on eräs vuoden 2020 avainsanoja. Puhutaan teollisista ekosysteemeistä, innovaatioekosysteemeistä, alueellisista ekosysteemeistä ja niin edespäin. Useimmilla foorumeilla on tunnistettu Satakunnan vahvuusalueita ja vastaavia ekosysteemejä. Työ liittyy yhtäältä EU:n rahoituskauden vaihtumiseen vuodenvaihteessa ja toisaalta elvytysrahaan, joka tähtää uuteen kasvuun koronapandemian jälkeen hyödyntäen digitalisaatiota ja edistäen vihreitä ratkaisuja. Myös yliopistokeskuksessa meidän on löydettävä oma roolimme näissä ekosysteemeissä.

Hyvänä esimerkkinä tästä on automaation, robotiikan ja tekoälyn alalla toimiva RoboAI-kompetenssikeskus sekä Robocoast Digital Innovation Hub, joissa on mukana yliopistokeskuksen tutkijoita. Tähän verkostoitumistasoon kuuluu myös yritysyhteistyö. Vuoden 2020 aikana on käyty aktiivista keskustelua uudenlaisen yritysyhteistyömallin luomisesta yliopistokeskuksen toiminnan tueksi. Toivottavasti tämänkin työn tuloksia voidaan pian esitellä tarkemmin.

Kolmas verkostoitumistaso käsittää yliopistokeskuksen taustayliopistot, kansallisen yliopistokeskusverkoston sekä muut korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, joiden kanssa teemme tutkimusyhteistyötä. Parhaimmillaan yliopistokeskus toimii alustana, jonka kautta taustayliopistojemme tutkimus- ja koulutusosaaminen on Satakunnassa hyödynnettävissä laajemmin kuin mitä yliopistokeskuksen seinien sisältä löytyy. Syksyn aikana on käyty keskustelua korkeakoulutoiminnan kehittämisestä Satakunnassa ministeriön uusien linjausten mukaisesti. Tällaisia on odotettavissa uudessa koulutuspoliittisessa selonteossa, joka valmistuu alkuvuonna 2021. Voidaankin sanoa, että vuosi 2021 tulee olemaan ratkaiseva sen osalta, millaiseksi yliopistokeskusten toiminta kehittyy jatkossa.

Jos jättäisin verkostoitumiskuvaukseni tähän, lukija varmaan huomauttaisi kansainvälisen verkostoitumisen tärkeydestä. Mainitsin jo opiskelijavaihto-ohjelman, mutta tieteellinen tutkimus on jo olemukseltaan kansainvälistä ja jokaisella tutkijalla on omat kansainväliset verkostonsa. Pyrimme olemaan houkutteleva akateeminen ympäristö ja yhteisö kansainvälisille tutkijoille. Tekemistä riittää, koska hankkeiden valmistelu uuteen Horisontti Eurooppa 2021–2027 -ohjelmaan vaatii mittavia panostuksia.

Olemme nyt paketoineet vuoden 2020 ja jäämme jännityksellä katsomaan, millaisena maailma, Suomi ja Satakunta nousevat koronapandemian alhosta. Yliopistokeskuksena annamme oman panoksemme siihen, että se nousu olisi mahdollisimman valoisa.

TARMO LIPPING

Johtaja Porin yliopistokeskus