Matkailulehti Ruka 9-2017

RUKAN JA KUUSAMON ALUEEN MATKAILULEHTI • www.matkailulehtiruka.com

kuusamogolf.fi

(08) 868 1619

SYYS GREEN FEE

39€

Tarkista aukioloajat netistä!

GOLF CAFE BREIKKI

Isot aurinkoterassit, A-oikeudet, suolaista ja makeaa.

Kahvila avoinna kaikille!

Kuusamon Tropiikin vieressä, Kylpyläntie 4, Kuusamo

Nro 9 – 2017

8.9. – 2.11.2017

Rukan syksyssä nautitaan ruskasta ja lumi-iloista

R

ukan ruska tarjoaa hienoja syyselämyksiä maan mahtavimmissa puitteissa. Kauan ei pohjoisen väriloisto kestä, joten kannattaa käyttää aika hyväksi ja suunnata saman tien tunturiin joko omalla porukalla tai oppaan johdolla. Ruskan jälkeenkään ei ole hätäpäivää, sillä valkean maan ilot ovat suksen ulottuvilla jo lokakuun alkupuolella!

reasti, kun Rukan estradeille nousevat muun muassa Christa Hulkko, Heikki Koskelo, Tomi Markkola, tangokuningas Teijo Lindström, Charles Plogman, Kake Randelin sekä Ilkka Vainio & Janus Hanski.

Seuraavana viikonloppuna eivät nimet pienene, kun lavalle nousevat diskokuningatar Eini ja supersuosittu ysärilegenda Puolikuu. Parkettien partaveitset suuntaavat ehdottomasti myös Käylän Korpihovin Ruskantansseihin 16.9.

Luontoelämysten lisäksi Ruka tarjoaa syksyllä mukavia tapahtumia ja rentoa yhdessäoloa.

7.–10.9. pidetään Kuusamo Nature Photo -luontokuvafestivaalit, joissa kansainvälisten ja suomalaisten huippukuvaajien esitysten lisäksi julistetaan Kuusamo Nature Photo -luontokuvakisan voittaja.

Samana viikonloppuna kokoonnutaan karvaisemmissa tunnelmissa Rukan hiihtostadionilla, jossa koiraurheilijat kisaavat Rukan Roihurallit -agilitykisoissa.

Musiikillisista iloista vastaavat viikonvaihteen aikana muun muassa Aki Samuli, Anneli Mattila Jani Wickholm.

Rukan karaokekarnevaalit 28.9.– 1.10. tarjoavat ruskan päätösjuhlaksi hektisen viihdepommin, jonka laajassa esiintyjäkaartissa loistavat muun muassa Jonna Tervomaa, Kasmir ja Irina.

Myös viikolla 37 laitetaan jalalla ko-

Syyskuussa kannattaa muistaa Ru-

Viikolla 38 jatketaan hyvää menoa muun muassa tangokuningatar Aino Niemen tahdeissa. Viikonloppuna 22.–24.9. ollaan melat ojossa Oulangalla, jossa tehdään muusikko Jukka Takalon isännöimä päiväretki rajan pintaan. Viikon 39 menosta vastaavat muun muassa Channel Four ja Antti Railio.

kan maksuton viikko-ohjelma, josta löytyy monenmoista mukavaa puuhaa, kuten geokätköilyä, rinnesuunnistusta, maastopyöräilyä, frisbeegolfia, luontoretkiä ja juoksukenkien testausta. Maksullisesta viikko-ohjelmasta löytyy tekemistä sauvakävelystä issikkaratsastukseen ja kanjoniristeilystä karhunkatseluun. Valitse mukavin aktiviteetti itsellesi ja perheellesi tai osallistu vaikka joka päivä uuteen!

Talvikautta lähestytään lokakuun alussa, kun Rukan rinteet pyritään avaamaan 6.10. kl0 9.30. Tehokas lumetuskalusto, säilötty lumi ja asiantunteva rinneväki takaavat laskukauden alun, ellei säiden herra toisin päätä.

Murtsikkaväen iloksi tieto, että ensilumen latu avataan säilölumella Rukan kylästä Kelorinteen suuntaan 13.10. Ladun pituus on 500 metriä suuntaansa.

Rukan talvikauden 2017-18 komeat avajaiset pidetään isänpäiväviikonloppuna 10.–11.11.

Tervetuloa Rukan ruskaan ja takuuvarmoille ensilumille!

3

Oulangan kansallispuisto ja muut retkikohteet kutsuvat syysretkelle

O

ulangan kansallispuisto on ainutlaatuinen ja monipuolinen yhdistelmä pohjoista, eteläistä ja itäistä luontoa. Maisemaa hallitsevat mäntymetsät, jokilaaksot hiekkatörmineen ja koskineen sekä pohjoisosan laajat suoalueet. Eliölajisto on rikas uhanalaisine kasvi- ja eläinlajeineen. Tunnetuimpia Oulangan kasvilajeja ovat vaateliaat kämmekkäkasvit, kuten tikankontti sekä puiston tunnuskasvi neidonkenkä.

Syksyllä luonnon sadon, marjojen ja sienten poiminta on sallittua jokamiehenoikeuksin myös kansallispuistossa erikseen merkittyjä rajoitusalueita lukuun ottamatta. Retkeilijöiden toivotaan kuitenkin pysyvän merkityillä reiteillä, jotta maasto ei kuluisi.

Kansallispuiston halki kulkee Suomen suosituin vaellusreitti Karhunkierros (82 km) sekä useita lyhyempiä päiväreittejä, kuten Pieni Karhunkierros (12 km), Hiiden Hurmos (5 km), sekä Kanjonin Kurkkaus (6 km).

Oulangan lähialueilla on runsaasti muitakin hienoja retkikohteita. Riisitunturin kansallispuistosta löytyvät Euroopan hienoimmat rinnesuot, jotka saavat syksyllä kauniin värin.

Riisitunturin huipulla kasvavan riekonmarjan lehdet muuttuvat syksyllä kirkkaan punaisiksi ja muodostavat osaltaan kaunista maaruskaa.

Selkeällä säällä vaaran laelta avautuu upeat näkymät. Riisitunturilla on kaksi ympyrälenkin tekevää päiväreittiä, reilun neljän kilometrin pituinen Riisin Rääpäsy ja reilun kymmenen kilometrin pituinen Riisin Rietas.

Pidempää matkaa kaipaava pääsee patikoimaan Tolvan lähtöpisteeltä Iso-Karitunturin kautta Kirintövaaraan (26 km).

Posiolla sijaitseva Korouoma valittiin vuoden 2015 retkeilykohteeksi ja rotkolaakso on edelleen kasvattanut suosiotaan.

Viiden kilometrin mittaisella Koronjää –reitillä pääsee näkemään kanjonin hienoimmat näkymät jo päiväkäynnillä. Reit-

ti on helppokulkuinen, mutta korkeuserot ovat melko suuria.

Korkealta avautuva näkymä kanjoniin kuitenkin palkitsee kulkijan! Kesällä Saukkovaaran lähtöpaikalle avatun Korocafé:n aukioloajat kannattaa tarkistaa yrityksen facebook -sivulta.

Muihin alueen retkeilyreitteihin ja Oulangan syksyn ja loppuvuoden tapahtumatarjontaan pääsee tutustumaan luontoon.fi –sivustolta tai Oulangan kansallispuiston facebook -sivulta.

Luontokeskuksessa käynnistyy remontti lokakuun puolivälissä, jonka jälkeen talo on suljettuna loppuvuoden. Kansallispuiston alueen kartta ja ajankohtaisia tiedotteita löytyy luontokeskukselta lähtevän reitin varrella olevalta ilmoitustaululta.

Lisätietoja retkeilyreiteistä sekä alueen kansallispuistoista Oulangan luontokeskuksesta, puh. 0206 39 6850 oulanka@ metsa.fi sekä www.luontoon.fi/ oulanka/

Kitkajoen Aallokkokoski hehkuu ruskan väreissä. Kuva: Olli Lamminsalo.

Oikean ajan ja paikan metsästäjä

K

uusamo-opiston maisemakuvauksen erikoiskurssilla opettava Mikael Rantalainen on helsinkiläinen valokuvaaja, mutta Kuusamo on hänelle jo pitkältä ajalta tuttu.

– Kuusamo on tunnettu luontokuvakohde, jossa on paljon hienoja maisemia ja tänne on helppo tulla. Helsinkiä lukuunottamatta en ole kuvannut muualla Suomessa yhtä paljon kuin täällä.

Rantalainen on valokuvannut ja opettanut täysipäiväisesti viimeiset viisi vuotta. Aikaisemmin hän työskenteli Nokian tutkimuskeskuksessa.

– Valokuvausta olen harrastanut pitkään, jo lukiosta asti eli yli kaksikymmentäviisi vuotta.

Kaikista valokuvauksen lajeista maisemakuvaus on Rantalaiselle läheisin.

– Tykkään havainnoida sitä, mitä kuvaan. En esimerkiksi halua kuvata studiossa ja ohjata

ihmisiä. Lintukuvaus taas edellyttäisi kiinnostusta lajiin ja lajituntemusta. Makrokuvia olen ottanut luonnosta jonkin verran, ja se on melkein kuin maisemakuvausta, paitsi että skaala on paljon pienempi.

Rantalainen opettaa myös Virossa, ja omilla kuvausmatkoilla hän on käynyt ympäri maailmaa Uutta-Seelantia myöten. Lempikuvauspaikka löytyy kuitenkin lähempää: koti-Helsingistä.

– Se liittyy maisemakuvauksen luonteeseen, jossa on tärkeää olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Matkoilla kuvaaja ei koskaan pääse samaan kuvanlaatuun kuin paikan päällä asuva kuvaaja. Kun lähdetään kuvausmatkalle, ollaan niiden olosuhteiden varassa, jotka sattuvat vallitsemaan, mutta paikallinen kuvaaja voi valita 365 päivästä sen parhaan.

Millainen on sitten ollut mieleenpainuvin kuvausaika ja

-paikka?

– Hieno hetki on ollut esimerkiksi 25 asteen pakkasessa Suomenlinnan lautalla, kun aurinko on hehkunut merestä nousevan merisavun läpi. Ulkomaan matkoista taas ovat mieleen jääneet Islannin dramaattiset maisemat, joissa on usein vahva out of this world -tunnelma.

Oikean ajan ja paikan metsästäminen on maisemakuvauksen suurin haaste, mutta kuvaamiseen voi toki itsekin vaikuttaa.

– Sommittelu on tärkeää. Ja vaikka valo olisi hieno, pitää miettiä kuvauspaikka ja -suunta tarkkaan valon suhteen, jotta valo näyttää kuvassakin hyvältä.

Lisää Rantalaisen ohjeita saat Kuusamo-opiston kursseilla.

Rantalainen opettaa Kuusamossa kahdesti vuodessa, eli syksyllä ruska-aikaan ja keskitalvella helmikuussa. www.maisemanlumo.fi Mikael Rantalaisen kurssilla perehdytään maisemakuvauksen saloihin.

Valokuvauskurssi Kuusamon komeimmissa maisemissa Kuusamo-opistolla järjestetään 14.–17.9. maisemakuvauksen erikoiskurssi, jonka opettajana toimii valokuvaaja Mikael Rantalainen. Kurssi sopii valokuvauksen harrastajille, joilla on perustiedot valokuvaukseesta ja jotka haluavat opiskella maisemavalokuvausta

Kuusamon ruskamaisemissa.

Kurssilla opiskellaan maisemavalokuvauksessa tarvittavia taitoja ja menetelmiä, eli miten otetaan huomioon valo, miten kuvaa kannattaa lähteä sommittelemaan, mitkä ovat oikeat asetukset kameraan,

miten ruskan värit saa parhaiten esille ja miten toimitaan tilanteessa, jossa yksi valotus ei riitä tallentamaan maisemaa, eli maiseman kontrasti on liian suuri kameralle.

Kurssilaiset opettelevat myös Adobe Lightroom - ja Photoshop Elements -ohjel-

milla tehtävät maisemakuvan perussäädöt.

Maisemakuvauksen saloihin tutustutaan Kuusamon kauneimmilla maisemavalokuvauspaikoilla, esimerkiksi Kiutakönkäällä, Iivaaralla ja Päähkänäkalliolla. Kuvausreis-

sujen jälkeen kuvat käsitellään Kuusamo-opiston tietokoneluokassa ja keskustellaan yhdessä siitä, mitkä kuvaustilanteen valinnat olivat onnistuneita, mitä olisi voinut tehdä toisin ja mitä kuvalle voi tehdä jälkikäsittelyssä.

4

Entisöity Salpalinja kertoo Suomen kohtalonhetkistä

Salpalinjaa on entisöity uuteen uskoon, joten nähtävää riittää muutaman tunnin retkelle.

Salpalinjan entisöintisuunnitelman teki yliluutnantti Tapio Heiskanen.

Alueella on nähtävissä myös alkuperäisiä panssariesteitä ja taisteluhautoja.

S

uomen suurimpaan sodanaikaiseen puolustusrakennelmaan eli 1200 kilometrin mittaiseen, Suomenlahden rannalta Savukosken kairoihin ulottuvaan Salpalinjaan voi tutustua myös Kuusamon korkeudella. Vanttajankannaksen Salpalinja sijaitsee Lahtelan alueella Lämsänkyläntien tuntumassa vajaan parinkymmenen kilometrin päässä keskustasta. Alue on entisöity viime ja tämän vuoden aikana.

– Linnoituksen tuntumassa kiertää 4,5 kilometrin mittainen sotahistoriallinen luontopolku, kertoo kotiseutuneuvos Helena Palosaari.

– Polun varrella on nähtävillä Salpalinjan betoni- ja kivirakenteita. Sen varrella on entisöinnin myötä myös kuusitoista uutta opastetta, jotka kertovat alueen historiasta.

Salpalinjaa alettiin rakentaa talvisodan jälkeen. Karjalan kannasta oli linnoitettu jo aikaisemmin, mutta tulenaran maailmanpoliittisen tilanteen takia armeijan johto halusi laajentaa linnoituksia.

– Kuusamossa Salpalinjan rakentaminen aloitettiin syksyllä 1940, ja rakennustöitä jatkettiin siihen asti, kun jatkosota alkoi seuraavana juhannuksena.

Rakennustöitä tehtiin Kuusamossa viidessä eri kohteessa. Tavoitteena oli linnoittaa kunnan itäpuolisten järvien kannakset ja siinä lähes onnistuttiin. Muutamissa paikoissa työ jäi kesken.

– Salpalinjan poikki kulki aikanaan

5

Katettu konekivääriasema. myös kenttärata. Rataa ei ole enää olemassa, sillä sen kiskot piti luovuttaa Neuvostoliitolle sotasaaliina, ja pölkyt taidettiin käyttää sodan jälkeen polttopuuna.

Salpalinja lienee yksi erikoisimmista puolustuslinnoituksista maailmassa, sillä linjan massiivisesta, koko valtion pituussuunnassa halkaisevasta koosta huolimatta sitä ei jouduttu käyttämään kertaakaan taisteluissa. Salpalinja toimi välillisesti pelotteena: – Taistelut eivät ulottuneet koskaan Salpalinjaan asti, vaan ne käytiin kauempana, lähimmät Kiestingissä. Neuvostoliitolaisten on sanottu jälkeenpäin kiittäneet onneaan, ettei heidän tarvinnut taistella Salpalinjaa vastaan!

Salpalinja on säilynyt kaiken kaikkiaan Suomessa hyvin.

Kuusamoa miehittäneet neuvostosotilaat räjäyttivät ennen

lähtöään kaikki betonibunkkerit syksyllä 1944, mutta sodan jälkeen linnoitusta ei ole esimerkiksi purettu. Päinvastoin.

Linjan omisti vuoteen 2003 asti Puolustusvoimat, joka huolsi sitä kylmän sodan puhureissa 80-luvulle asti.

Salpalinjaa kutsutaan viimeiseksi puolustuslinjaksi, sillä sen myötä päättyi satojen vuosien linnoitusperinne. Toisen maailmansodan jälkeen sodankäynnissä on siirrytty linjapuolustuksesta aluepuolustukseen eikä Salpalinjan kaltaisia kohteita enää rakenneta.

Salpalinjan alue on Kuusamon useista sotahistoriallisista kohteista tärkein, ja Museovirasto on määritellyt sen korkeimman rauhoitusluokituksen kohteeksi.

Lahtelan alueelle ajetaan viitostietä Kajaanin suuntaan kuusi kilometriä, minkä jälkeen käännytään Lämsänkylään. Viitostiellä on kohteeseen opaste.

6

Rukan Kaarnassa tehtiin loppukesällä laaja remontti, ja syyskuun alusta alkaen ovet ovat olleet auki matkailijoille.

Ruka Kaarnan henkilökunta on valmiina ottamaan asiakkaat vastaan. Vasemmalta apulaisravintolapäällikkö Teemu Turunen, ravintolapäällikkö Jennika Maaninka, omistaja Sonja Määttä ja omistaja Laura Määttä.

RukaTonttu uudistui Rukan Kaarnaksi

R

ukaTonttu sai tälle kaudelle uuden ilmeen ja omistajan, kun Rukan Salongin ja ravintola Rukan Kuksan majoitus-ja ravintolatoiminnan yrittäjät laajensivat tarjontaansa syyskuun alusta alkaen Talvijärven rannal-

le. Paikka sai uuden omistajan myötä myös uuden nimen, joka on pohjoisen maisemiin hyvin istuva Rukan Kaarna.

– Meillä oli jo pitkään ollut tarve pienemmälle majoitukselle, kertoo yrittäjä Marjo Määttä LSJ Group Oy:stä.

– Rukan Salongissa meillä on isoja mökkejä, mutta olimme miettineet kompaktia majoitusta hyvällä paikalla, ja kun tämä haaste meille avautui, tartuimme tilaisuuteen.

Rukan Kaarnassa tehtiin lop-

Kuusamo Nature Photo 7.–10.9.

Koti- ja ulkomaiset luontokuvaajat tuovat jälleen parhaat otoksensa Kuusamoon syyskuussa

K

uusamon ruskaa juhlistetaan tänä syksynä Kuusamo Nature Photo Luontokuvafestivaalilla jo 22. kerran. 7.–10.9. järjestettävä festivaali kokoaa Kuusamo-opistolle hienon joukon kokeneita luontokuvaajia eri puolilta maailmaa. Yksi tapahtuman tähtihetkistä on perjantai-illan palkintojenjako, jossa julkistetaan Kuusamo Nature Photo –luontokuvakisan parhaat otokset.

Festivaalin päänäyttely on Kaamosgalleriassa esillä oleva Tea Karvisen ”Kansallispuistot – maamme luonnon helmet“, joka liittyy Suomi 100 vuotta –ohjelmaan. Mukavaa tunnelmaa on tuomassa myös suomirockin legenda Pauli Hanhiniemi Retkueineen.

Kuusamo Nature Photo -festivaaleilla on perinteisen runsaasti luontokuvaukseen liittyvää ohjelmaa, näyttelyitä, esityksiä ja luontoelokuvia.

Tänä vuonna festivaali alkaa jo torstaina 7.9., jolloin tietokirjailija, valokuvaaja ja Fotofinlandia-finalisti Sami Karjalainen

pukesällä laaja remontti. Puolentoista hektisen kuukauden aikana käytiin läpi koko kiinteistö.

– Rukan Kaarnassa on kuusitoista huonetta, joista viisitoista on superior-huoneita ja yksi sviitti. Standard-huoneita meillä ei ole lainkaan.

Myös ravintola koki muodonmuutoksen. Satapaikkainen bistrotyyppinen ravintola toimii à la carte -periaatteella, mutta pistäytyjille on tarjolla pienimuotoinen kahvila.

– Ravintolan keskellä oleva takka tuotiin paremmin esille, ja toinen tärkeä elementti ravintolassa on upea, järvelle avautuva terassi.

Rukan Kaarnan viinilista on koottu huolella, ja tarjolla on ruokaviinien lisäksi myös erinomaisia seurusteluviinejä.

Saunaelämykset kuuluvat

Talvijärven rannan ohjelmaan jatkossakin. Supisuomalainen sauna kruunaa jokaisen hiihtolomapäivän.

– Seuraava haasteemme on kehittää sauna-aluetta, ja tavoitteena on saada sille Sauna from Finlandin myöntämä laatusertifikaatti.

Hannu Hautalan työstä luontovalokuvaajana. Elokuva on tehty Italian televisiolle. Mukana on seitsemän minuutin osio kuvamateriaalia kulissien takaa.

Lasten ja nuorten Nature Photon merkeissä tutustutaan perjantaina Sami Karjalaisen kuvaamiin rantojen hyönteisiin.

keiden jäljillä”.

Eteläkarjalaisen Anna-Liisa Pirhosen esitys ”Tammikuusta talvipäivänseisaukseen” nähdään klo 16.30 alkaen. Pirhosen jälkeen lavalle nousee Konsta Punkka, joka kertoo luontokuvauksen ja sosiaalisen median suhteesta.

Illan aloittaa kiinalainen Xie Jianguo, joka esittelee Nature Photon vieraille synnyinmaansa luontoa.

Nature Photo –festivaalin virallinen avaus tapahtuu perjantaina klo 17. Puoli tuntia myöhemmin käynnistyy Kuusamo Nature Photo –valokuvakilpailun palkintojenjako. Jännittävien hetkien jälkeen rentoudutaan Pauli Hanhiniemen Retkueen konsertissa.

Illalla tutustutaan vielä ruotsalaisen entisen mekaniikkainsinööri Hans Strandin Islannin maisemiin sekä kajaanilaisen lääkäri Tapio Kostetin esitykseen ”Kuva liikkuu ja puhuttaa”.

Kuusamo Nature Photon juontajana toimii tänä vuonna kaikille tuttu luontomies Kimmo Ohtonen. kertoo hyönteisten kuvaamisesta, kerroskuvauksesta ja akvaariokuvauksesta. Ilta jatkuu Petteri Saarion Aktivisti-elokuvan merkeissä.

Perjantaina on luvassa täysi päivä mielenkiintoisia esityksiä ja elokuvia.

Ohjelman aloittaa kuva-alan lentojätkän, maailmanmatkaajan, maanviljelijän ja pitkän matkan uimarin Juha Taskisen

saimaannorpista kertova ”Jäätä Rakastavat”–elokuva, joka on koottu neljäntoista vuoden aikana kuvatusta materiaalista.

Päivä jatkuu Petteri Saarion elokuvalla ”Oulanka ja Paanajärvi – luonnon parantava voima”. Elokuva kuuluu Erämaan lumo -dokumenttisarjaan Iltapäivällä tutustutaan mieheen Kuusamosta. Riccardo Truffarellin ja Fabrizio Carbonen ”Mies Kuusamosta” kertoo

Lauantain ja sunnuntaina juontajana toimii televisiosta tuttu Kimmo Ohtonen.

Lauantai alkaa venäläisen Sergey Gorshkov esityksellä Wrangel Island, jonka jälkeen on luvassa kuusamolaisen Jarmo Mannisen ”Koillismaa, pohjoista luontoa monipuolisesti” sekä Hans Strandin ”Maisemia maailmalta”.

Iltapäivällä nähdään norjalaisen Roger Brendhagen kuvia Norjan tuntureilta, Sami Karjalaisen rantojen hyönteisiä ja Juha Taskisen esitys ”Järvihyl-

Uutta kohdetta kehitettäessä ei ole unohdettu entisiäkään.

Rukan kylässä sijaitseva ravintola Rukan Kuksa on lokakuun loppuun asti auki päivittäin klo 14–22, jolloin se toimii à la carte -ravintolana. Marraskuun alusta alkaen ravintolassa tarjotaan myös lounasta.

– Olemme panostaneet Rukan Kuksassa villiruokaan ja villiyrtteihin, ja se tulee jatkumaan, kertoo Marjo Määttä. www.rukansalonki.fi www.rukankaarna.fi

Sunnuntain ohjelman aloittaa aamulla kello 9 Hannu Hautalan ”Palokärki”. Sitten on vuorossa tapahtuman taiteellisen johtajan Lassi Rautiaisen ”Seikkailu Venäjän Karjalassa”, Sergey Gorshkovin ”Putoranan laakio”, Roger Brendhagen ”Norjan luontoa”, Juha Taskisen ”Saimaannorppa” ja Sami Karjalaisen luento lentävien hyönteisten kuvauksesta.

Festivaalin lopuksi Kimmo Ohtonen puhuu vielä luontosuhteesta.

Kuusamo Nature Photo –festivaalin koko ohjelman aikatauluineen ja esiintyjien esittelyineen löydät osoitteesta www. kuusamo.fi/naturephoto.

7

Suomen riistakeskus suosittelee kohdistamaan pyyntiä nuoriin, eli saman vuoden poikaslintuihin.

Malttia metsälle tänäkin syksynä

M

etsäkanalintujen kannat ovat pitkällä aikavälillä laskusuunnassa, ja lisäksi tänä vuonna koettiin jo kolmas heikko pesintä.

Toiveet kanalintukantojen kasvamisesta olivat metsästäjien keskuudessa tänä vuonna korkealla, mutta toisin kävi, ja lintumetsälle tarvitaan malttia tänäkin syksynä.

– Riistakolmioioiden kesälaskennat kertovat, että metsäkanalintujen kannat ovat kahden viime vuoden tapaan hyvin heikolla tasolla, kertoo asiantuntija Katja Ikonen Luonnonvarakeskuksesta.

– Alueelliset ja paikalliset vaihtelut voivat lintukannoissa olla suuria. Paikoitellen lintuja on tänäkin vuonna ollut hyvin, mutta yleensä ottaen kannat ovat alhaalla.

Kanalintujen pesimismenestykseen vaikutti osaltaan se, että etenkin Pohjois-Suomessa on kahden perättäisen hyvän myyrävuoden jälkeen ollut runsaasti pienpetoja, mutta pääsyy kantojen alhaiselle tasolle on kolea sää.

– Kesäkausi oli tänä vuonna alusta asti kylmä. Jo huhtikuu oli koko maassa tavanomaista kylmempi, ja toukokuu oli jopa yhdestä kolmeen astetta tavanomaista viileämpi.

Tilastojen mukaan näin kolea toukokuu eletään PohjoisPohjanmaalla ja Kainuussa vain muutaman kerran sadassa vuodessa.

Kevään viivästymisellä ei kuitenkaan arvioitu olevan vaikutusta lintujen pesimisen onnistumiseen, vaan onni kääntyi vasta kun säät myös jatkuivat kylminä.

– Yhtä kolea kesäkuu toistuu korkeintaan kerran kymmenessä vuodessa. Heinäkuussa jatkui sama kylmyys. Maan etelä- ja keskiosissa koetaan vastaavaa kylmyyttä jopa harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa.

Ylä-Lapissa pesintä tapahtui vielä kovemmissa olosuhteissa, eli heinäkuun alkupäivinä satoi räntää ja lunta.

Sääolosuhteille ei voida mitään, mutta lintujen kuolevuuteen voidaan sentään jonkin verran vaikuttaa. Laskevien kan-

Oulangan kansallispuisto Oulanka National Park

tojen aikana lintumetsällä tarvitaan rajoituksia.

– Viime vuonna maa- ja metsätalousministeriö rajoitti metsästystä tuntuvasti, ja lintusaalis jäi pienimmäksi kahteenkymmeneen vuoteen, eli teerisaalis puolittui ja metsoja saatiin saaliiksi kolmannes edellisvuoden määrästä.

Rajoitukset eivät ilahduta metsästäjiä, mutta niillä luodaan mahdollisuus kantojen kasvulle.

Kanalintujen katovuodet ovat osa normaalia kannanvaihtelua.

Kolmekaan peräkkäistä heikkoa vuotta eivät ole poikkeuksellisia.

Edelliset pidemmät heikot jaksot muistetaan 80- ja 50-luvuilta.

Pitkän aikavälin muutoksia on sen sijaan tapahtunut kantojen syklisyydessä. Kannat ovat jo pidemmän aikaa olleet laskusuunnassa.

– Syytä ei voi sanoa suoraan, vaan siihen vaikuttavat monet tekijät, kuten ilmaston- ja metsien muutos sekä elinympäristöjen muutos kaiken kaikkiaan.

Syyn selvittämiseksi tarvittaisiin laajempaa tutkimusta.

Jokiluonnon lumoa, Karhunkierroksen kaihoa!

The magic of the river landscape, the nostalgia of the Karhunkierros trail!

Oulangan luontokeskus Puh. 0206 39 6850 oulanka@metsa.fi www.luontoon.fi/oulanka www.nationalparks.fi/oulanka

Mikä riistakolmio?

Riistakolmio on metsämaastoon pysyvästi sijoitettu kehältään kahdentoista kilometrin pituinen, kolmionmuotoinen linja, jonka sisältä lasketaan linnut pääosin metsästäjien vapaaehtoistyönä.

Riistakolmioiden kesälaskenta toteutettiin tänä vuonna valtakunnan laajuisena 29. kerran. Lintukantoja laskettiin 11 000 kilometrin matkalta ja yhteensä 930 kolmiolta. Luonnonvarakeskus hyödyntää aineistoa kannanarvioinnin

lisäksi monissa tutkimuksissa.

90 prosenttia riistakolmioiden laskentatuloksista tallennettiin Luonnonvarakeskuksen riistakolmiot.fijärjestelmän kautta. Vuodesta 2014 käytössä ollut riistakolmiot.fi on Luonnonvarakeskuksen, Suomen riistakeskuksen, Metsähallituksen ja Metsästäjäliiton kehittämä verkkopalvelu, joka auttaa kolmiolaskijoita.

Havainnot saadaan suoraan tietokantaan

ilman käsin tallennusta, ja niitä pystyy seuraamaan lähes reaaliajassa.

Riistakolmiot.fi helpottaa myös laskentatietojen raportointia ja vuosittaista vertailua.

Avoimen verkkopalvelun kautta laskentatieto on entistä paremmin kiinnostuneiden ulottuvilla. Palvelu on avuksi myös metsästyksen säätelyssä ja sitä koskevassa päätöksenteossa. www.riistakolmiot.fi

Metsälle? Kalalle?

Valtion kalastusmaksut sekä metsästys- ja kalastusluvat netissä: Eräluvat.fi puhelimitse: 020 69 2424

8

Karhu-Kuusamon kojuilla voi käydä karhuja tervehtimässä syyskuun loppuun asti. Tämä kuva on otettu 4. syyskuuta, ja tuolloin parin tunnin aikana kävi 11 eri karhua esittelemässä itsensä.

Karhu nukkuu Naaraskarhu synnyttää talvipesään pennut, ja uroksetkin nostavat vähintään kerran päivässä päätään kuulostellakseen ympäristön ääniä.

K

uusamon karhuja voi vielä syyskuun loppuun asti käydä tervehtimässä kuvauskojuilla, mutta syksyn mittaan mesikämmenet piiloutuvat talvipesiinsä vetämään puolen vuoden unet.

Pitkä ja pimeä talvi vaatii karhuilta etukäteisvalmisteluja, joista tärkein on rasvan kerääminen. Karhut lihottavat itseää pitkin kesää mahdollisimman pulleiksi hiilihydraattipitoisella ruoalla, kuten marjoilla.

Pari viikkoa ennen h-hetkeä karhu valitsee paikan, johon asettuu. Uneen valmistautuessaan se lyhentää tallustelumatkojaan ja liikuskelee pesän vaiheilla, kunnes lopulta lötkähtää maate.

Mieluisimmat talvipesät karhulla ovat muurahaispesään tehty luola tai maahan kaivettu kolo. Nukkuva karhu saatta lymytä myös tiheän kuusen juurella, kallionkolossa tai ison kiven alla.

Naaraskarhut, jotka synnyttävät talvipesään kahdesta jopa neljään pienokaista, ovat

talvinunipaikan suhteen vaativampia kuin urokset, jotka laiskimmillaan saattavat paneutua mukavan kuopan pohjalle ja antaa taivaalta satavan lumen hoitaa katon päänsä päälle.

Lopullista syytä karhun talviuneen vaipumiseen ei ole löydetty. Sen verran tiedetään, että talviunen taustalla vaikuttaa monensorttinen sisäeritys.

Uneliaisuutta edeltävät muun muassa muutokset karhun aivoselkäydinnesteessä. Ruokahalun menettämiseen puolestaan vaikuttaa leptiinihormoni, jonka taso laskee karhulla syksyllä.

Karhun aineenvaihdunta joka tapauksessa lakkaa syksyn mittaan. Ennen pesään kömpimistä se kakkii suolistonsa tyhjäksi. Kun karhu nukkuu, se ei kakkaa, pissaa, juo eikä syö.

Elimistön tuottama virtsa kertyy maksaan, jossa se muuttuu valkuaisaineiksi, jotka puolestaan takaavat lihaskunnon säilymisen läpi talven.

Pitkän unen mahdollistaa karhun kehon lämpötilan ale-

9

talvella koiranunta neminen, joka säästää valtavasti energiaa. Talvipesässä karhu menettää 37 asteestaan jopa viisi. Talvihorrostajilla lämpötila laskee lähelle nollaa tai jopa pakkasen puolelle, joten karhun lämpötilanlasku ei ole kovin suuri, mutta ison eläimen selviytymiselle riittävä.

Karhu nukkuu koiranunta, sillä se havainnoi ympäristöään läpi talven. Se nostaa päätään jopa päivittäin tarkistaakseen, että kaikki on kunnossa. Sitten se painaa poskensa takaisin heinäpedille ja jatkaa unta.

Naaraskarhulta vaaditaan vielä enemmän virkeyttä, kun se pyöräyttää talvipesään pentueen ja imettää vikisevää laumaansa läpi talven.

Keväällä auringon sulattama lumi alkaa tippua nukkuvan karhun niskaa, ja mesikämmenen herää singuttelemaan jäseniään pitkän levon ja liikkumattomuuden jäljiltä.

Uroskarhut saattavat konkoilla pesästä ulos heti, kun lumi on sulanut sen verran, että hirvenpyynti on mahdollista. Hirvien puuttuessa muurahaisetkin kelpaavat ravinnoksi. Naaraat viipyvät talvipesässä pidempään, sillä ne pitävät pentueensa pesässä siihen asti, että maa on kunnolla sula.

Tavan vuoksi on kuitenkin hyvä syödä aina tilaisuuden tullen, ja jos karhulla on jäänyt ruokakomeroon edellisenä syksynä hyvä haaska, siitä on hyvä aloittaa.

Kovin nälkäisenä karhu ei keväällä herää, sillä puoleksi vuodeksi pysähtynyt aineenvaihdunta käynnistyy hitaasti.

Jääkarhunpennun ensimmäinen syksy kuluu mukavasti leikkiessä. Muutkin arktiset eläimemme ovat viileinä päivinä vilkkaimmillaan.

Noin

2h

Rukalta!

Karhut nukkuvat vajaat puoli vuotta, minkä jälkeen ne alkavat herätellä aineenvaihduntaansa ja kerätä rasvaa ollakseen taas seuraavana syksynä riittävän pulskia nukkumaan talven yli. Kuva: Katja Ikonen / LUKE.

AVOINNA JOKA PÄIVÄ klo 10-16 www.ranuazoo.com

YÖVY ELÄINTEN NAAPURINA www.gulo.fi

10

Meidät löydät Kuusamosta

11

Meidät löydät Kuusamosta

12

Rukan Kuksassa nautitaan Suomen ensimmäistä ruisviskiä

R Kainuun lottaperinneyhdistyksen laulajat esiintyivät Kylän lottamuistomerkin paljastusjuhlassa.

Muistomerkki avaa sotahistoriaa Käylässä

T

ukkilaiskisoistaan tunnettu Käylän kuvankaunis kylä Pohjois-Kuusamossa sai elokuussa uuden käyntikohteen, joka tuo terveisiä vuosikymmenten takaa. Kirkon kupeelle pystytettiin muistomerkki toisen maailmansodan lotille.

– Ajatus lähti kyläläisten keskuudesta, kertoo Käylän maamiesseuran puheenjohtaja Arja Kilpivaara.

– Huhuttiin, että keskellä kylää oli jatkosodan aikana toiminut kaatuneiden evakuointikeskus. Sen aikaisilla nuorilla oli keskuksesta muistikuvia.

Historiaa alettiin selvittää.

Kävi ilmi, että Käylässä oli ollut ilmavalvonta- ja viestintäkeskus sekä joukkosidontapaikka, johon tuotiin läheisen rajan taistelussa haavoittuneita sotilaita. Kaikki haavoittuneet eivät selvinneet vammoistaan, ja niin Käylään perustettiin kesäkuussa 1941 myös kaatuneiden evakuointikeskus.

– Suomen armeijalle oli kunnia-asia, että kaatuneet saatiin vietyä kotiseudulleen, ja siihen tarvittiin evakuointikeskuksia.

Kaatuneet valmisteltiin keskuksessa siihen kuntoon, että heidät voitiin viedä omaisten nähtäväksi. Pappi saattoi käydä myös siunaamassa kaatuneet.

Lotilla oli tärkeä rooli sekä ilmavalvonnassa, joukkosidontakeskuksessa että kaatuneiden evakuointikeskuksessa, ja Käylässä syntyi ajatus, että heidän työtään pitäisi jotenkin kunnioittaa.

Maamiesseura suunnitteli muistokiveä kosken rannalle, mutta kun seurakunnassa kuultiin asiasta, sille tarjottiin paikkaa kirkon vierestä.

– Hankkeen valmistelun aikana huomasimme, miten moneen ihmiseen lottien muiston huomioiminen vaikutti. Monien nykyihmisten äidit tai isoäidit ovat työskennelleet lottina.

Muistomerkki paljastettiin kansanjuhlassa elokuussa.

– Muistomerkki on aitoon Salpalinjan kiveen istutettu muistolaatta. Paljastusjuhlassa puhui alueen ainoan lottaperinneyhdistyksen eli Kainuun lottaperinneyhdistyksen puheenjohtaja Aila Alasalmi.

Lottien muiston vaaliminen tapahtuu Suomessa jälkijunassa. Sotien jälkeen Lotta Swärd -järjestö kiellettiin, ja vasta viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on uskallettu julkisesti puhua lottien merkityksestä toisessa maailmansodassa.

– Lottien kieltäminen näkyi myös siinä, että heidän toimintaansa liittyviä esineitä ja kuvia hävitettiin. Me onnistuimme kuitenkin muistomerkin valmistelun yhteydessä keräämään pienen lottanäyttelyn, joka on esillä Käylän kirkossa itsenäisyyspäivän juhlaan asti.

Käylän lottamuistomerkki sain myös valtakunnallisen tunnustuksen, kun se nostettiin viralliseen Suomi100-ohjelmaan.

Jukka Takalo isännöi melontaretkeä Muusikko Jukka Takalo isännöi 22.–24.9. ruskaviikonloppua ja melontaretkeä Kiutakönkäältä rajan pintaan Oulankajoelle.

Viikonloppu alkaa perjantaina 22.9., kun retkeläiset majoittuvat Rukan kylään Safaritalon tai Riutan huoneistoihin.

Seuraavana aamuna kello 10 lähtee Rukapalvelun kyyti Kiutakönkäälle Safaritalon edestä.

Könkäällä käydään aluksi koskisoturi Reino Rinteen muistomerkillä, ja lisäksi tutustutaan Oulangan luontokeskuksessa alueen geologiaan.

Kiutakönkään alapuolelta lähdetään melomaan kohti itärajaa ja Paanajärveä. Menopeli-

Jukka Takalo. nä toimivat pakettiin sisältyvät kahden hengen inkkarikanootit tai omat kajakit tai SUP-laudat.

Omien kajakkien kuljetus joelle

ja takaisin sisältyy pakettiin.

Leppoisaa myötävirran menomatkaa kertyy noin 26 km.

Matkanjohtajana esi-isiensä maisemissa toimii Jukka Takalo, joka huolehtii matkan aikana musiikillisestakin nautinnosta.

Turvallisuudesta, varusteista, kuljetuksista ja retkilounaasta huolehtivat Rukapalvelun ammattilaiset.

Taival on tasoltaan helppo, joten aikaisempaa melontakokemusta ei tarvita. Retki kestää kaikkineen kahdeksan tuntia.

Joelta palataan illansuussa Rukalle, jossa virkistäytymisen jälkeen tunnelmoidaan Ravintola Zonessa. Jukka Takalo esiintyy illalla klo 22.30 alkaen.

avintola Rukan Kuksassa nautitaan tällä kaudella todella harvinaista herkkua.

Isokyröläinen Kyrö Distillery Company on valmistanut erän ensimmäistä suomalaista ruisviskiä, ja Rukan Kuksa on niiden harvojen ravintoloiden joukossa, jotka saivat erikoistuotteen valikoimiinsa.

– Alkoon meni kuusikymmentä pulloa, jotka ostettiin heti, ulkomaille reilut sata, ja eri puolille Suomea ravintoloihin kahdeksankymmentä pulloa, kertoo apulaisravintolapäällikkö Teemu Turunen.

– Uusi viski on hyväksi maistettu ja todettu, kuten muutkin Kyrön tuotteet. Viskissä on voimakas rukiin maku. Pienellä tipalla vettä se avautuu todella maistuvaksi.

Viskiä kannattaa käydä maistamassa nopeasti.

– Uuden erän valmistumisesta ei ole vielä tietoa, sillä tislattava, tynnyreissä kypsytettävä ja pullotettava aito viski ei valmistu käden käänteessä.

Rukan Kuksassa voi neljän muun Rukan ravintolan ohella maistella myös Kyrö Distillery Companyn aikaisemmin tuottamaa Academy Giniä, jossa maistuvat kuusamolaiset villiyrtit.

– Tislaamon koulutusryhmä kävi Kuusamossa valmis-

Suomen ensimmäistä ruisviskiä voi maistella ravintola Rukan Kuksassa. tamassa ginin, johon haettiin nimenomaan paikallista inspiraatiota. Tarjoamme giniä Suomi100-cocktailissa, joka koristellaan ginin metsäiseen tuoksuun sopivalla kuusenoksalla.

Myös Academy Giniä on tarjolla rajoitettu määrä.

– Giniä saimme kuitenkin enemmän kuin ensimmäistä ruisviskiä. Sitä on jäljellä vielä reilusti, mutta se myös kuluu vauhdilla, joten kannattaa käydä maistamassa ajoissa! www.rukankuksa.fi

Hau, hau, Rukan Roihurallit 8.–10.9.

Rukan Roihurallit tuo hiihtostadionille syyskuussa ison joukon innokkaita koiraurheilijoita. Koillismaan Koirakerhon järjestämässä agility-kisassa on luokkakohtaisten mestaruuksien lisäksi tarjolla uudet Pohjolan Valtias -kisat kolmosluokille ja joukkueille.

Kisapaikalla on kahvio, Nape-

roparkki, ja kirpeiden syyspäivien varalta koirille varattavissa lämmitettäviä kisamöksiä, joiden isojen ikkunoiden läpi koirat pääsevät seuraamaan kisapaikan tapahtumia. Rukan kylän palvelut ovat kivenheiton päässä stadionilta. Yleisö on tervetullut seuraamaan kisoja, ja tapahtumaan on vapaa pääsy.

Talven avajaiset marraskuussa Isänpäiväviikonloppuna 10.– 11.11. vietetään Rukan talven avajaisia. Ohjelmassa on huippuartisteja, laskettelua, laskusessareita ja myymälöiden tarjouksia. Rukan kylässä on lisäksi esittelyssä moottorikelkkoja, paljuja ja saunoja, ja luvassa on myös mukavia kilpailuja. Kausi julistetaan virallisesti avatuksi soihtulaskulla ja ilotulituksella.

Rinteet ovat auki avajaisten aikaan molempina päivinä klo 9.30–19. SkiBus kuljettaa avajaisväkeä Rukan alueella vastikkeetta perjantaina ja lauantaina klo 9.15–19.

Oulusta pääsee Rukalle kätevästi hiihtobussilla, joka starttaa Rukalle lauantaina klo 7.45 ja lähtee paluumatkalle Rukalta klo 17.

13

Nyt on juuri oikea aika aloittaa keittiöremontti!

VA L M I S T E T T U S U O M E S S A

Varaa maksuton suunnitteluaika Tervetuloa!

KEITTIOMAAILMA.FI

KEITTIÖMAAILMA KUUSAMO  Kitkantie 1  Puh. 075 328 5813  MA-PE 9-17, LA 9-14

14

Suurromaanin näytelmäsovituksen ensi-ilta 3.11.

Kuusamon Näyttämön talvikauden näytelmä on Kuusamon oman pojan Tommi Kinnusen romaaniin perustuva Neljäntienristeys.

N

eljäntienristeyksen ohjaa ammattiteattereita vuosikymmenet ohjannut Ahti Aho-

nen.

– Neljäntienristeys on eeppinen kertomus elämässä selviytymisestä. Siitä piirtyy kuva suomalaisen rajaseudun historiasta evakkoineen ja jälleenrakentamisineen. Mukana on vahvoja ihmisiä ja tahtojen taistelua.

Kuusamolaissyntyisen, Turussa opettajana työskentelevän Tommi Kinnusen Neljäntienristeys oli vuonna 2014 ilmestyessään vuoden ylivoimaisesti suosituin romaani. Sen tarina ja tyyli vetosivat ihmisiin ympäri Suomen, ja se pysyi kuukausia maan kirjakauppojen myydyimpien romaanien listalla.

Neljäntienristeyksestä on tehty useita teatterisovituksia, ja Oulun kaupunginteatteri teki siitä viime vuonna myös oopperan. Kuusamon Näyttämön lavalla Kinnusen tarina on kotona monellakin tavalla: – Kuusamon Näyttämö on Tommi Kinnusen kotinäyttämö.

Hän oli koulupoikana valo- ja äänimiehenä, ja myöhemmin myös näytteli. Lähdettyään

Neljäntienristeys-näytelmä perustuu kuusamolaissyntyisen Tommi Kinnusen samannimiseen menestysromaaniin. Kuva: Jussi Vierimaa. avaraan maailmaan hän jatkoi muun muassa Turun ylioppilasteatterissa, mutta osoittautui sitten merkittäväksi prosaistiksi.

Ahti Ahonen on pitkän teatteriuran jälkeen eläkkeellä Oulun kaupunginteatterista, mutta kiireitä piisaa: – Eläkeläisellä on aina kiire, koska hän joutuu tekemään kaiken omalla ajallaan. Neljäntienristeys on seikkailu, jossa on hienoa olla mukana.

Ahonen on aikaisemmin ohjannut Kuusamossa toistakymmentä kokoillan näytelmää, ensimmäisenä Nummisuutarit jo

vuonna 1984.

– Lasteni äiti on Kuusamosta kotoisin, ja kun tulimme käymään mummolassa, tulin imaistuksi mukaan Kuusamon Näyttämön erilaisiin projekteihin. Kuusamon Näyttämöllä on loistavia ihmisiä ja oikeita ystäviäkin minulla on täällä. Meillä on hieno suhe!

Neljäntienristeystä esitetään Kuusamo-opiston uudistetussa juhlasalissa, johon on muun muassa rakennettu nouseva katsomo.

– Saliin mahtuu sata ihmistä, mikä tekee teatterikokemuksesta tiiviin. Aikaisemmin esitykset ovat olleet Kuusamotalon suunnattomassa salissa, jossa esitys menee helposti seinille. Kansanopiston uudistettu sali sopii loistavasti puheteatterille.

Ahonen ehti kiireiltään käydä katsomassa myös Kuusamon Näyttämön kesäteatterinäytelmän Jäniksen vuosi.

– On aina kiva mennä naureskelemaan toisten työpaikalle!

Neljäntienristeyksen ensiilta on 3.11. ja näytökset jatkuvat ensi vuoden puolelle. Lisätietoja löytyy osoitteesta www.kuusamonnäyttämö.fi.

Valoa ja iloa pimeneviin syysiltoihin Hoitosalonki Ruka Beauty & Wellness ottaa hämärtyvän syksyn vastaan mieltä piristävällä kirkasvalolla.

Eikä kyse ole pelkästään hetkellisestä valon ilosta, vaan kehon ja mielen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista: – Pimeään vuodenaikaan elimistön melatoniinihormonin määrä kasvaa ja unentarve lisääntyy, kertoo Sanna Juga.

– Kirkasvalohoito piristää ja auttaa väsymykseen. Kun silmät altistuvat valolle, aivojen käpyrauhasen tuottaman unta säätelevän melatoniinin määrä laskee.

Kirkasvalo helpottaa ruokahaluun, uneen ja mielialaan liittyviä kaamosoireita.

Se lisää toimintatarmoa, ja mielialaa kohentavan vaikutuksen ansiosta myös sosiaalista aktiivisuutta.

Kirkasvalohoito auttaa myös painonhallinnassa.

– Usein pimeys vaikuttaa niin, että makeannälkä kasvaa ja liikkuminen vähenee.

Jos herkuttelu on tunnesyömistä, kirkasvalon vaikuttaessa mieltä kohentavasti tarve itsensä hellimiseen makean avulla vähenee.

Oikotietä onneen ei

Sanna lupaa kirkasvalohoidonkaan suhteen: hoito toimii ainoastaan säännöllisesti käytettynä, ja pitkäkestoisemmat vaikutukset ilmenevät vasta tietyn aikavälin jälkeen.

– Toisinaan kirkasvalohoitoa otetaan pimeimpinä vuodenaikoina, marraskuusta helmikuuhun, mutta syysväsymyksestä tai kaamosmasennuksesta kärsivän kannattaa aloittaa hoito jo syyskuussa.

Kirkasvalo muistuttaa auringonvaloa, mutta siinä ei ole UV-säteilyä.

– Kirkasvalolamppu sopii useimmiten kaikille, mutta silmäsairauksia sairastavien kannattaa keskustella ensin lääkärin kanssa. Herkästi reagoiville kirkasvalohoitoa ei suositella, sillä se voi aiheuttaa pahoinvointia tai päänsärkyä.

Koska kirkasvalo piristää, sopii se erinomaisesti vaikkapa aamurutiineihin yhdistettynä. Kirkasvalohoitoa pääsee kokeilemaan maksutta Ruka Beauty & Wellnesin syystapahtumissa, joista löytyy lisätietoa osoitteesta www.rukabeautywellness. com/tapahtumat/

15

Metsien tuntematon sininen JUOLUKKA

T

änä syksynä ehtii vielä tutustua mustikkaa hieman tuntemattomampaan siniposkiseen metsän herkkuun eli juolukkaan. Juolukan kausi alkaa heinäkuun puolivälissä ja jatkuu säistä riippuen syyskuun puoliväliin asti.

Juolukka on mustikkaa hieman vaaleamman sininen ja suipompi, ja sen varvut ovat korkeammat kuin serkkumarjalla. Juolukan sato on yleensä hyvä, ja parempi kuin esimerkiksi hillan, karpalon tai metsävadelman. Lähes koko juolukkasato jää kuitenkin edelleen metsään.

Juolukka on kosteiden paikkojen kasvi, joka viihtyy suomättäillä. Lapissa juolukka menestyy kuivemmillakin seuduilla, jossa sitä voi noukkia jopa kangasmetsissä ja tunturikankailla.

Juolukan kukat kestävät hyvin kylmää, ja juolukkaa saattaa löytyy sellaisinakin syksyinä, jolloin kesähalla on pannut mustikan kukat.

Juolukkaa on aikaisemmin luultu myrkylliseksi marjaksi, ja lapsia on varotettu noukkimasta mustikkaämpäriin juolukoita.

Luulo ei kuitenkaan ole tiedon väärti. Juolukka on täysin myrkytön ja hyvä ruokamarja.

Juolukassa on enemmän Cvitamiinia kuin mustikassa ja kokonainen liuta muita hyviä ainesosia. Sinisiä väriaineita eli antosyaaneja juolukassa on viljeltyyn pensasmustikkaan verrattuna kaksinkertaisesti.

Flavonoideista juolukassa on muun muassa myrisetiiniä ja luonnon omaa antihistamiinia kversetiiniä.

Juolukan myrkyllinen maine voi johtua sitää, että kuivuessaan se saattaa hieman homehtua, ja home puolestaan on voinut aiheuttaa esimerkiksi vatsavaivoja. Kutistuneita ja rutistuneita juolukoita ei kannata syödä.

Juolukan marjoja voi popsia suuhunsa sellaisenaan. Marjaa

voi käyttää myös puuroissa, tai siitä voi keittää herkullista kiisseliä tai mehua. Juolukka kestää marjojen tapaan hyvin pakastamista.

Mustikkaan verrattuna juolukan maku on hieman miedompi, ja sitä voi kaikin mokomin yhdistää voimakkaamman makuisiin marjoihin makua lieventämään.

Juolukkapuuro 1 l vettä 2 ½ dl grahamjauhoja 2 dl juolukoita 2-3 dl mustikoita 1 dl sokeria Vispilöi jauhot kiehuvaan veteen. Keitä 15 minuuttia. Lisää survotut marjat ja sokeri. Keitä vielä noin 5 minuuttia.

Iloa ja hyvää oloa

Hoitosalonki Ruka Beauty & Wellness on yhdistänyt joukon kauneus- ja hyvinvointialojen yrittäjiä saman katon alle. Tältä hyvinvointipalstalta voitte lukea kotihoito-ohjeita ja hemmotella itseänne vaikkapa lomanne aikana!

Hoitosalonki Ruka Beauty & Wellness Rukatunturintie 9 (Kauppakeskus Kumpare) www.rukabeautywellness.com

Pimeneviin syysiltoihin on aivan parasta saunan lämpö ja tunnelmointi. Rakenna Tunnelmasauna omia tarpeitasi vastaavaksi ja nauti syksyn raikkaudesta, lämmön ja valon energiasta. Tunnelman teet saunaan kuin saunaan !

Tunnnelmasauna Koosta tunnelmasaunasi näkö-, kuulo-, ja hajuaistit valppaina 1. Valaise sauna tunnelmaasi sopivaksi ja somista luontokappaleilla. Lempeän tunnelman saat himmentämällä valoja tai saunomalla vaikkapa kynttilän loisteessa.

Jos saunot ulkosaunassa tai saunastasi on ikkuna ulos, tärkeää on myös ulko-

näkymä; kynttilät kuistilla ja ulkolyhdyt pihalla ovat ilahduttava näky.

2. Mieti millaiset äänet tuntuvat sinusta hyvälle. Kantautuvatko saunaasi luonnon äänet, luuletko että haluaisit kuunnella lempimusiikkiasi, laulaa, vai onko hiljaisuus sinulle kauneinta musiikkia ? Mieti tämä ennen saunaan menoa, mistä otat ”musiikkisi”.

3. Mikä tuoksu herättää sinussa rakkaita muistoja, saisitko saman tuoksun omaan tunnelmasaunaasi?

Löylytuoksuissa löytyy terva-, koivu-, laventeli-, ja paljon muita vaihtoehtoja.

Myös yrttituoksupussi voi olla osa tunnelmasaunaa ja lopulta teet siitä itsellesi myös jalkakylvyn.

4. Saunan jälkeen voit hengitellä pari kertaa syvään. Sitten

makynystyröitä kutkuttelevatkin suolaiset pikkupurtavat, ja veden juontia ei kannata säästellä.

Mitä ikinä tarjoiletkaan, kata se kauniisti, mieluiten vaikkapa luonnon somistein. Kaunis kattaus antaa silmäniloa ja lisää mielihyvän tunnetta.

Tunnelmasaunasta nautit itseksesi taikka koko perheen voimin. Löylytellään ja tunnelmoidaan tunturissa !

17

Reipas ja iloinen Sisu-poika on Venus-emon silmäterä.

Ranuan reipas jääkarhunpentu sai nimen

R

anuan eläinpuiston vilkas ja iloinen jääkarhunpentu sai koko kesän jatkuneen yleisökilpailun jälkeen syyskuussa nimen. Nuorukaisesta tuli Sisu.

Nimi kuvaa eläinpuiston väen mukaan hyvin uuden pennun luonnetta.

– Paljon vilkkaampi ei pentu voisi olla, tunnustaa eläinpuiston johtaja Tommi Hinno.

– Sisu on ilahduttanut eläinpuiston kävijötä koko kesän reippaalla otteellaan. Pentu on vielä hyvin pieni, mutta pienuus on tietenkin suhteellista, kun puhutaan maailman suurimmasta nisäkäspedosta, sillä on painoa jo satakunta kiloa. Sisu on hyvin syönyt pullukka, mutta Venus-emoonsa verrattuna vielä pieni.

Sisu elää emonsa kanssa 2–2,5-vuotiaaksi, minkä jälkeen se aloittaa oman elämän. Ranuan eläinpuisto suunnittelee Sisun tulevaisuutta yhdessä Europian Association of Zoos and Aquaria (EAZA) -järjestön jääkarhukoordinaattorin kanssa. Jokaisella eläinlajilla on oma järjestössä oma lajikoordinaattorinsa, joka varmistaa eläinten hyvinvoinnin myös suvunjatka-

misen kannalta.

– Koordinaattori tutkii sukutauluja ja suunnittelee sopivia pareja. Vielä ei ole päätetty, tuleeko Venukselle uusi sulhanen, vai jääkö Sisu aikanaan Ranualle uuden morsiamen kanssa.

puistossa vilkkaampaa aikaa, mutta talvella arktinen eläinpuisto toisaalta on parhaimmillaan, kun paksu lumi peittää maan ja monet eläimet ovat vilkkaimmillaan parhaassa talvipuvussaan.

Ranuan eläinpuistossa vietettiin tänä kesänä muutenkin oikeaa pentujen kesää, sillä jääkarhun lisäksi pentuja oli hirvellä, valkohäntäpeuralla, metsäpeuralla ja majavalla.

Myös puiston kolme villisikanaarasta saivat perheenlisäystä: lystikkäitä, raitapaitaisia villisian possuja syntyi kaikkiaan kaksitoista.

Eläinpuistoon muutti myös villistä luonnosta kaksi emonsa menettänyttä valkohäntäpeuran vasaa ja yksi orpo kauriin vasa, joiden kohtalo olisi luonnossa ollut huono. Hontelojalkaiset nuoret eläimet ovat sopeutuneet hyvin eläinpuiston hyvään hoitoon.

Ranuan eläinpuistossa voi myös yöpyä, ja se kannattaa, koska nähtävää riittää useammallekin päivälle.

Eläinpuiston lomakylä Gulo Guloon valmistuu tänä syksynä kymmenen uutta huoneistoa, jotka nimetään arktisten eläinten mukaan. Uusien tilojen valmistumisen jälkeen puistossa on jo 180 vuodepaikkaa.

Lomakylässä yöpyville kävijöille tarjotaan ensiluokan Meet the Polar Bear -elämys, jossa heidät viedään tapaamaan jääkarhuja lähietäisyydeltä.

– Vasta kun jääkarhun näkee läheltä, tarjuaa sen valtavan koon! www.ranuazoo.com

Ranualla kivuttiin reippaan ja herttaisen Sisun ansiosta tänä kesänä lähelle kaikkien aikojen kävijäennätystä.

Heinäkuussa kävijöitä laskettiin 45 000, ja tuleva talvikin näyttää vilkkaalta.

– Kesä on perinteisesti eläin-

18

Menovinkkejä 8.9.-10.11.2017 TIISTAI 12.9.2017 21:00 Ruskatanssit: Christa Huikko Band Holiday Club Kuusamon Tropiikissa.

21:00 Zonessa Heikki Koskelo & Taivaankaari KESKIVIIKKO 13.9.2017 10:30 Rukan maksuton viikkoohjelma - Ski-Inn -rinnesuunnistus 21:00 Tomi Markkola & Fernet Kaarle XII Ski Rukassa 21:00 Zonessa Ilkka Vainio & Janus Hanski TORSTAI 14.9.2017

Hannun jäljet - Hannu Hautala luontokuvakeskus Matkailukeskus Karhuntassu, Torangintaival 2, 93600 Kuusamo.

Aukioloajat: ma-pe klo 9-17, la klo 10-16, su klo 12-16.

Lokakuussa viikonloppuisin suljettu.

Oulangan luontokeskus 20.6.-30.9.2017 Oulangan luontokeskuksessa Olli Lamminsalon ja Kirsi Ihalaisen yhteisnäyttely Pehmeät liikkeet & kesyttömät äänet. Luontokuvaaja Olli Lamminsalo ja äänitaiteilija Kirsi Ihalainen päättivät yhdistää kuvan ja äänen liikkeen avulla!

15.8.-30.9.2017 Vuoden Luontokuvat 2016 -näyttely.

Avoinna: 1.6.–30.9. ma–su klo 10–18 1.–31.10. ma–su klo 10–16 1.11.–31.12. ti–la 10–16 24.-26.12. suljettu Kuusamotalo Syyskuu: Nature Photo – Suomi 100 näyttelyt Päänäyttely: Tea Karvinen: ”Kansallispuistot – maamme luonnon helmet” Suomi 100 vuotta TORSTAI 7.9.2017 Kuusamo Nature Photo -luontokuvatapahtuma 7.-10.9.

Maailmanmittakaavassa klassikoksi nousseessa luontokuvatapahtumassa kuvaesityksiä, musiikkia ja näyttelyitä!

PERJANTAI 8.9.2017 Kuusamo Nature Photo -luontokuvatapahtuma 7.-10.9.

Rukan Roihurallit 8.-10.9.2017.

Tervetuloa seuraamaanSuomen monipuolisimman matkailukeskuksen sydämessä järjestettävää koiraurheilutapahtumaa!

21:00 Zonessa Jano Wickholm & Band 21:00 Anneli Mattila - Kaarle XII Ski Rukassa 21:00 Ruskatanssit: Dry Capri Holiday Club Kuusamon Tropiikissa LAUANTAI 9.9.2017 Kuusamo Nature Photo -luontokuvatapahtuma 7.-10.9.

Rukan Roihurallit 8.-10.9.2017 9:00 Sadonkorjuumarkkinat. Kuusamon Torilla syksyn satoa.

12:00 Käylän ruska Kymppi. Juoksukisa 10 km, nuoret 1,6 km.

21:00 Atlantic - Kaarle XII Ski Rukassa 21:00 Zonessa Fame Arc SUNNUNTAI 10.9.2017 21:00 Zonessa karaokea.

10:30 Rukan maksuton viikkoohjelma 2017 - FELT Maastopyöräretki 16:00 Rukan maksuton viikkoohjelma - Innova FrisbeeGolf 21:00 Tangokuningas Teijo Lindström & Kaiho - Kaarle XII Ski Rukassa 21:00 Zonessa Teleks PERJANTAI 15.9.2017 10:00 Rukan maksuton viikkoohjelma 2016 - Halti Valtavaaran luontoretki 21:00 Charles Plogman - Kaarle XII Ski Rukassa 21:00 Zonessa Kake Randelin 21:30 Lesonen & Rinttilä duo Coloradon stagella

21:00 Channel four - Kaarle XII Ski Rukassa TORSTAI 28.9.2017 10:30 Rukan maksuton viikkoohjelma 2017 - FELT Maastopyöräretki 16:00 Rukan maksuton viikkoohjelma - Innova FrisbeeGolf Rukan Karaokekarnevaalit 28.9.-1.10.

21:00 Men In Black - Karaokekarnevaalien etkot - Kaarle XII Ski Rukassa 21:00 Zonessa Antti Railio Trio!

PERJANTAI 29.9.2017 Rukan Karaokekarnevaalit 28.9.-1.10.

16:00 Karaokekarnevaalien 1. karsinta Zonessa 20:00 Karaokekarnevaalien 2.karsinta Kaarle XII Ski Pubissa 21:00 Zonessa Jonna Tervomaa 21:00 Irina @Piste 21:00 Stig & Jukka Poika Kaarle XII Ski Rukahovissa 21:30 Mr.Hyde Trio Coloradon stagella LAUANTAI 30.9.2017

21:00 Eini - Kaarle XII Ski Rukassa 21:00 Zonessa Puolikuu 21:00 Käylän Korpihovin Ruskatanssit, Jarkko Honkanen & Taiga 21:30 Lesonen & Rinttilä duo Coloradon stagella

Rukan Karaokekarnevaalit 28.9.-1.10.

13:00 Karaokekarnevaalien 3.karsinta Kaarle XII Rukahovi Pubissa 17:00 Karaokekarnevaalien 4. karsinta Zonessa 21:00 Karaokekarnevaalien Finaali @ Piste 21:00 Men In Black ja Neljänsuora - Ravintola Kaarle XII Rukahovissa 21:00 Zonessa Kasmir 21:30 Mr.Hyde Trio Coloradon stagella

MAANANTAI 18.9.2017

PERJANTAI 13.10.2017

21:00 Zonessa Ilkka Vainio & Janus Hanski

10:00 Ensilumen latu Rukalla.

Rukalla avataan ensilumen latu säilötystä lumesta.

LAUANTAI 16.9.2017

TIISTAI 17.9.2017 21:00 Ruskatanssit: Harri & Coronet Holiday Club Kuusamon Tropiikissa KESKIVIIKKO 20.9.2017 10:30 Rukan maksuton viikkoohjelma - Ski-Inn -rinnesuunnistus 21:00 Ässät - Kaarle XII Ski Rukassa TORSTAI 21.9.2017 10:30 Rukan maksuton viikkoohjelma 2017 - FELT Maastopyöräretki 16:00 Rukan maksuton viikkoohjelma - Innova FrisbeeGolf 21:00 Tangokuningatar Aino Niemi & Onnen kerjäläiset - Kaarle XII Ski Rukassa 21:00 Zonessa Shut The Funk Up PERJANTAI 22.9.2017 10:00 Rukan maksuton viikkoohjelma 2016 - Halti Valtavaaran luontoretki 21:00 Ruskatanssit: Timo Hacklin Trio Holiday Club Kuusamon Tropiikissa 21:00 Zonessa James Brown & The Hetfield’s 21:30 Stage Addicts Coloradon stagella

TIISTAI 17.10.2017 14:00 Tarkkuushiihtokilpailu ensilumenladulla. Tarkkuushiihtokilpailussa ei ratkaise nopeus - vaan kaksi mahdollisimman lähekkäin hiihdettyä aikaa!

TORSTAI 19.10.2017 15:00 Maksuton perhejooga Kumpare Studiolla TIISTAI 24.10.2017 14:00 Tarkkuushiihtokilpailu ensilumenladulla PERJANTAI 3.11.2017 18:00 Kuusamon Näyttämö esittää: Neljäntienristeys Kuusamon Näyttämö ylpeänä esittää kuusamolaislähtöisen kirjailijan Tommi Kinnusen esikoisromaanin teatteriversion vuoden 2017 aikana valmistuvan teatteritilan avajaisnäytöksenä.

Paikka: Kuusamo-opiston teatterisali, Kitkantie 35.

PERJANTAI 10.11.2017 10.-12.11.2017 Rukan Talven Avajaiset

LAUANTAI 23.9.2017 21:00 Yölintu - Kaarle XII Ski Rukassa 21:00 Zonessa Halavatun Papat 21:00 Zonessa Jukka Takalo 21:30 Stage Addicts Coloradon stagella KESKIVIIKKO 27.9.2017 10:30 Rukan maksuton viikkoohjelma - Ski-Inn -rinnesuunnistus

Pidätämme oikeudet ohjelmamuutoksiin.

19

RUKAHOVIN RUSKASSA TAPAHTUU KE-LA LIVE MUSIIKKIA

PE 8.9. ANNELI MATTILA 15 € KE 13.9. TOMI MARKKOLA & FERNET 15 € TO 14.9. TANGOKUNINGAS 2017 TEIJO LINDSTRÖM & KAIHO 15 € PE 15.9. CHARLES PLOGMAN 15 € LA 16.9. EINI 20 € TO 21.9. TANGOKUNINGATAR 2017 AINO NIEMI & ONNENKERJÄLÄISET 15 € PE 22.9. ANNE MATTILA 20 € RUKAN KARAOKEKARNEVAALIT 29.9.-30.9. KAARLESSA PE 29.9. STIG JA JUKKA POIKA SEKÄ MEN IN BLACK LA 30.9. NELJÄN SUORA SEKÄ MEN IN BLACK

LISÄTIEDOT: RESORT.CUMULUS.FI/KAARLESKI

Pidätämme oikeuden muutoksiin.

KTS. LISÄTIEDOT JA LIPUT WWW.RUKA.FI/KARAOKEKARNEVAALIT

Nuuna Seinäjoki

Loppukesän ja syksyn 2017 toimitusajat nyt myynnissä!

Tilaa uudet esitteet nettisivuiltamme ja ole yhteydessä lähimpään myyjääsi hyvän sään aikana!

Koillismaa & Lappi Ismo Männikkö, puh. 044 778 9228 ismo.mannikko@kuusamohirsitalot.fi Kaikki Suomen myyjämme osoitteessa:

www.kuusamohirsitalot.fi