Matkailulehti Ruka 2/2022

EteläSuomen hiihtolomanumero 18.–24.2.

RUKAN JA KUUSAMON ALUEEN MATKAILULEHTI • www.matkailulehtiruka.com

Nro 2 – 2022

18. – 24.2.2022

T

Vuoden paras aika alkaa juuri nyt!

alvikauden ensimmäinen hiihtolomaviikko starttaa iloisissa tunnelmissa.

Rinteet ovat huippukunnossa, aurinko alkaa pikkuhiljaa kivuta kevätkorkeuksiin ja Rukalla on paljon mukavaa puuhaa koko perheelle.

Helppo tapa osallistua monenmoiseen hauskaan on Rukan viikko-ohjelma, jossa löytyy melkein jokaiselle päivälle jotain kivaa.

Tiistaisin kello 14.30–15.30 pidetään hauskaa naperoiden oma laskutapahtumassa Family Parkissa. Rosan & Rudolfin kanssa lasketaan pienille sopivaa pujottelurataa ja kaikki voittavat. Ilmoittautuminen alkaa kello 14.

Tiistaisin kello 16 laitetaan laskutekniikat kuntoon. Rukan Hiihtokoulu tarjoaa kaksi laskijaa yhden hinnalla 50 minuutin tai 1 h 45 min yksityistunnille. Lajeina on koko repertuaari eli laskettelu, lumilautailu, telemark ja maastohiihto. Paikkoja on rajoitetusti, joten tee varaus ajoissa numerosta

18. vuosikerta

0400 101 636.

Keskiviikkoisin kello 14.30–15.30 on vuorossa Snowtubing-keilailu Family Parkissa. Pallon sijaan pääset Snowtubingissa itse kumoamaan keiloja tubing-renkaalla. Eniten keiloja kumonnut on päivän Tubing-mestari!

Torstaisin noustaan myös suksille.

Kello 14.30-15.30 järjestetään Vuosselin rinteen 24 alaosassa lasten pujottelukisa. Ilmoittautuminen alkaa paikan päällä kello 13.45. Leikkimielisessä kisassa otetaan ajat, mutta kaikki ovat voittajia. Kolme parasta palkitaan!

Perjantaisin kello 14.30–15.30 kisaillaan stigoilla Vuosseli rinteessä 24. Tosihauska stigakisa sopii kaikenikäisille.

Tulethan ilmoittautumaan jo kello 14.

Stigoja on lainattavissa paikan päällä.

Myöhemmin samana iltana viiletetään yömäessä kello 23 asti. Käytössä ovat Express-tuolihissit ja Village2-Valley maisemagondoli. Rinnealueista puolestaan on avoinna iso joukko kivoja rinteitä eli Saarua 12 ja 13,

Reitti Saaruaan 16, RukaPark 14 ja 15, Gondolirinne 18, Vuosseli 24, Vuosselin sininen 25, Ahonlaita 27, Eturinteet 1 ja 2 sekä Kuru 5.

Lauantaina kello 12–13 on vuorossa Suomi Slalom. Ilmoittautuminen tapahtuu kello 11–11:45 Maston rinteen numero 35 juurella. Koko perheen slalom-kisaan voivat osallistua kaiken ikäiset ja väline on vapaa. Kilpailu on maksuton!

Sokerina pohjalla ja peräti kolmena päivänä lomaviikon aikana päästään tutustumaan myös poroihin. Sarvipäät odottavat vieraita Rudolfin seikkailureitin poroaitauksella maanantaisin, keskiviikkoisin ja lauantaisin kello 16–17. Porot ovat Joulupukin tärkeitä apureita, mutta mitä muuta niiden elämään mahtaa kuulua? Tule tutustumaan poroihin ja ruokkimaan niitä!

Hauskaa hiihtolomaa koko perheelle!

3

LINTUPÄHKINÄ Kuusamon lintukerhon tämänkertaisen lintupähkinän ensimmäisen linnun tunnusmerkit ovat punertava läikkä ja viirut. Pähkinän toinen lintu on tuikituttu, mutta tämänkertaisesta kuvasta ehkä hieman vaikeammin tunnistettava. Tunnistatko molemmat lajit? Oikeat vastaukset sivulla 19.

Kuva 1: Vesa Kilpivaara

Kuva 2: Juha Viramo

JUHA VIRAMO 1936–2021 Suuri Kuusamon ja Viron ystävä Filosofian tohtori, biologi Juha Viramo kuoli sairauskohtaukseen 85-vuotiaana Kiimingissä 24.11.2021. Viramo oli syntynyt Helsingissä 20.5.1936.

Viramo vietti lapsuutensa Hausjärven Hikiällä, jossa perhe asui rautatieasemalla.

Lapsuuden maalaisympäristöstä oli ehkä lähtöisin Jussin kiinnostus luontoon. Hän opiskeli biologiaa Helsingissä, mutta jo ennen valmistumistaan hänet houkuteltiin Ouluun uuden yliopiston eläintieteen laitokselle vuonna 1962.

Vuonna 1966 Jussi pääsi toiveammattiinsa, kun Oulun yliopisto perusti Oulangan biologisen tutkimusaseman palvelemaan bio- ja geotieteellistä tutkimusta ja opetusta. Jussi aloitti asemanhoitajan työt aluksi vt:nä. Työ vakinaistui vuonna 1970, ja sitä riitti Jussin eläköitymiseen eli vuoteen 1999 asti.

Jussin tavoitteena oli tehdä mahdollisimman paljon tutkimusta. Aluksi asemalla selvitettiin Oulangan luonnon perusasiat. Selvisi, että Oulanka on kasvistollisesti omintakeinen alue. Tutkimustuloksia julkistettiin

muun muassa Oulanka Reports -sarjana.

Tiedottaminen Oulangan puistoon liittyvissä asioissa tapahtui hyvässä yhteistyössä Metsähallituksen kanssa, varsinkin kun yhteistyökumppanina oli tuttu mies Matti Helminen. Tärkeää oli myös yhteistyö Kuusamon kunnan kanssa.

Mielenkiintoisena lisänä Jussin työnkuvaan tuli yhteistyö rajan taakse hänen toimiessaan kymmenkunta vuotta Suomen puolen koordinaattorina. Jussi oli lukenut ja kuullut paljon vanhan Kuusamon alueista, ja katsellut Kuntivaaralta idässä välkkyvää Paanajärveä. Retkeilyt rajan takana olivat hänelle unelmien täyttymys.

Oulangalla Jussin suosikkipaikkoja olivat Ampumavaaran rinteiltä solisevat purot, jokien alajuoksun hiekkarannat ja Sallan kanjonit.

Tärkeä kunnianosoitus Jussin elämäntyölle tuli, kun hänen Oulangalta 29.8.1983 löytämänsä uusi talvisääskilaji nimettiin vuonna 2016 tieteellisellä nimellä Trichodera viramoi.

Valtakunnallista julkisuutta Jussi sai syksyllä 1984, kun

tasavallan presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto vierailivat Oulangalla. Rouva Tellervo Koivisto tiedusteli, milloin Kuusamossa alkaa ruska. Jussi vastasi epäröimättä, että 13.9. kello 12. Tieto jäi elämään, ja sitä on toistettu lehdistössä vuosittain.

Myöhemmin Jussi on tarkentanut, että ruskan alkamiseen vaikuttavat sään pilvisyys ja sateisuus, jotka eivät ole vakioita. Päivän pituus kuitenkin on, ja sitä ruskan alkaminen pääasiassa noudattaa. Ruskan ajankohta ei suuresti muutu, vaikka ilmastonmuutos Oulankaa muuttaakin. Kellonajan Jussi sen sijaan keksi omasta päästään.

Jussilla oli myös kiinteä yhteys Viroon. Paikallisiin tutkijoihin hän oli tutustunut jo aiemmin, ja naapurimaahan tutustuminen alkoi toden teolla, kun Viramot hankkivat kesäpaikan Pärnun lähellä sijaitsevasta Villa Andropoffin lomakylästä, joka oli aikoinaan rakennettu korkeimpien neuvostojohtajien lomapaikaksi.

Jussi kiersi Viroa vaimonsa Kaijan kanssa ahkerasti. Tutuiksi tulivat niin suojelualueet kuin kaupungit, kylät ja

Oulangan tutkimusaseman pitkäaikaisen johtajan Juha Viramon kiinnostus luontoon tuotti valtavasti tietoa alueesta, ja hänen mukaansa nimettiin myös hänen Oulangalta vuonna 1983 löytämänsä uusi talvisääskilaji Trichodera viramoi. Viramo asui perheineen Kiimingissä.

kirkotkin. Jussin kotikunnan Kiimingin matkalaiset saivat erinomaista opastusta Viroon ja muihinkin Baltian maihin suuntautuneilla bussimatkoilla.

Kaijan menehtymisen jälkeen Jussin oleskelut Virossa harvenivat. Matkat kuitenkin jatkuivat 2010-luvun loppuun saakkaa ”poikien” kanssa tehdyillä luontomatkoilla, joilla me kanssamatkaajat saimme nauttia Jussin asiantuntemuksesta.

Jussin mielenkiinnon kohteena olivat myös vapaaajalla kasvit ja eläimet. Hän antoi perheen kotipihan kasvaa ja kukkia komeana. Hän merkitsi muistiin kuukausit-

tain pihalla havaitsemansa lintulajit, ja pyrki kuvaamaan ne koti-ikkunasta. Jussin monista kuvista olemme saaneet nauttia Rukan Matkailulehden Lintupähkinöissä.

Juha Viramoa jäivät kaipaamaan lähisuvun ohella suuri ystävien joukko. Hänet siunattiin 3.12.2021 läheisten ja ystävien läsnäollessa Kiimingin kirkossa ja laskettiin haudan lepoon vaimonsa viereen.

Heikki Seppänen Jussi Viramon pitkäaikainen ystävä ja Viron kanssamatkaaja

4

Hiihtolomalla retkelle Oulangalle ja Riisitunturille!

Auringossa kiiltelevät hanget kutsuvat ulkoilemaan. Kevättalvella valoisa aika pitenee nopeasti, mikä ilahduttaa mieltä ja helpottaa retkeilyä. Lyhyille päiväreiteille kannattaa lähteä aamuvarhain tai iltamyöhään, jos haluaa välttää keskipäivän vilkkainta aikaa.

K

annattaa muistaa, että vaikka valoa jo riittää hieman pidempään, pakkanen nipistää posket ja nenänpäät punaisiksi. Vielä ei T-paidalla pärjää, vaan kerrospukeutuminen on onnistuneen retken tae – toki retkeilytapa ja päivän lämpötilavaihtelu huomioiden.

Aurinkolasit ovat kirkkaan sään ehdoton varuste, sillä kauniin valkoisena hohtavat hanget häikäisevät kulkijan. Sauvat ja liukuesteetkin kannttaa varata mukaan, sillä mäkiset kohdat reiteillä ovat usein liukkaita.

Välineitä voi vuokrata myös esimerkiksi Oulangan luontokeskukselta.

Koko perheen päiväreitit Oulangalla ja Riisitunturilla Helpot päiväretket ovat mukava lisä perheen hiihtolomaohjelmaan. Kansallispuistojen tai luonnonsuojelualueiden reitit vievät upeiden talvisten vaaramaisemien ja kuohuvien koskien äärelle.

Nopean pistäytymisen luontoon tarjoaa Oulangan luontokeskukselta lähtevä Kiutakönkään kahden kilometrin edestakainen reitti. Kuohuvia putouksia ja dolomiittikallioita ihastellessa ei voi kuin kunnioittaa luonnon mahtavaa voimaa.

Taukokatos tulipaikkoineen löytyy lyhyen matkan päästä koskelta.

Pidempi, viiden kilometrin mittainen päiväreitti Hiiden hurmos tekee ympäryslenkin pienen Jäkälävaaran päällä, ja palaa takaisin taukokatoksen ja Kiutakönkään kautta luontokeskukselle. Reitti on hyvä kulkea pitävin talvikengin, mutta rankan lumisateen jälkeen lumikengät auttavat etenkin aamun ensimmäisiä kulkijoita.

Riisitunturin kansallispuistossa 4,3 kilometrin mittainen Riisin rääpäsy on todella suosittu päiväreitti. Riisitunturin tunnetut tykkypuut saavat tunturin

huipulla taustakseen Kitkajärven huikean näkymän. Ilmankos tykkyjä tullaan kuvaamaan ympäri maailmaa!

Ympyrälenkki on pääasiassa helppokulkuinen, mutta tunturin päällä tuuli tuiskuttaa reitin herkästi umpeen. Kulkijan jäljet peittyvät tuulisella säällä alle puolessa tunnissa ja lumisateella jopa nopeammin. Reittikarttaan kannattaa tutustua etukäteen, ja kulkiessa maastossa on hyvä pitää reitti aktiivisesti mielessä.

Oulangan kansallispuiston tykkypuita käydään kuvaamassa ulkomaita myöten. Muistathan kuitenkin kunnioittaa tykkyä, sillä raskas lumi saattaa yllättäen katkaista puun rungon. Kuva: Hannele Kytö

Vaihtoehtoja talvivaeltajille Oulangan ja Riisitunturin kansallispuistoissa on keväällä auennut myös pidempiä talviajan reittejä.

Oulangan pitkä 26 kilometrin mittainen erämaareitti kulkee Oulangan luontokeskukselta Juuman kylään. Oransseilla nauhoilla merkityllä reitillä on tänä vuonna myös latu-ura perinteiselle hiihdolle. Erämaareitin toista lanattua reunaa voi liikkua lumikengillä, liukulumikengillä ja läskipyörällä.

Juumasta voi jatkaa matkaa Virkkulan kylään asti Karhunkierroksen erämaalatua pitkin.

Hiihtäen pääsee Valtavaaran hiihtoladun kautta Rukalle asti.

Rukan laduilla saa liikkua vain hiihtäen, joten muilla välineillä voi kulkea Oulangan luontokeskus – Virkkulan välisellä monitoimiuralla. Latu-urilla vain hiihto on sallittu ja uraa ei käyttäjien turvallisuuden vuoksi saa rikkoa.

Riisitunturin 20 kilometrin mittainen monitoimireitti johdattaa retkeilijän ympäri Riisitunturin vaarojen. Alun perin koiravaljakkoreittinä toiminut lenkki on avattu tänä vuonna läskipyöräilyn lisäksi hiihtäjille ja lumikenkäilijöille. Etenkin lumikengillä kulkijoiden on kuitenkin huomioitava, että reitillä ei ole säännöllisesti taukopaikkoja, vaan suurin osa laavuista jää reitin eteläosalle. Reitillä kulkijoiden on väistettävä koiravaljakoita, sillä ne eivät pysty väistämään reitiltä.

Kiutaköngäs on kevättalven helposti saavutettava huippukohde lähellä Oulangan luontokeskusta.

Kuva: Tuuli Pulkkinen

Ota Retkietiketti haltuun Retkeilijällä on hyvän varustuksen lisäksi oltava hallussaan Retkietiketin ohjeet: luonnon kunnioittaminen, liikkuminen, leiriytyminen, tulenteko ja roskaton retkeily. Tutustu retkietikettiin tarkemmin osoitteessa Luontoon.fi/retkietiketti. Muista myös lukea retkikohteesi

säännöt!

Lisätietoja ja vinkkejä retkeilyyn luonnonsuojelualueilla saat Oulangan luontokeskuksen asiakasneuvonnasta. Luontokeskus on auki joka päivä klo 10–16. Asiakasneuvontaan saa yhteyden myös soittamalla tai sähköpostitse aukioloaikojen mukaisesti.

Luontokeskuksen ravintola

on talviaikana suljettu, mutta keskuksen minikahvilassa on ostettavissa muun muassa pikakahvia, teetä, kaakaota ja eväspatukoita.

Oulangan luontokeskus Liikasenvaarantie 132 Puh. 020 639 6850 oulanka@metsa.fi www.facebook.com/oulanka

Oulangan luontokeskuksessa keväällä kaksi hienoa näyttelyä Kuusamo Nature Photo 2021 -luontokuvakilpailun voittajatyöt ovat esillä Oulangan luontokeskuksessa 17.12.– 30.4. Kuusamossa järjestettyyn luontoaiheiseen valokuvakilpailuun osallistui noin tuhat kuvaa, ja myös Instagramsarjoissa oli satoja osallistujia.

Kuvien ohessa ovat esillä myös

tuomariston perustelut.

Maailman vanhimpia tuntureita, tundraa ja rikasta tunturilajistoa esittelevä valokuvanäyttely Hiipinästä on esillä 18.2.–15.5.

Murmanskissa sijaitseva Hiipinän kansallispuisto on perustettu vuonna 2018 täydentämään Suomen, Norjan ja Venäjän rajaseutu-

jen Fennoskandian vihreää vyöhykettä. Yli 1200 metrin korkeuteen kohoavat Hiipinätunturit kuuluvat maailman vanhimpiin tuntureihin, ja muodostavat ydinosan Hiipinän kansallispuistosta. Näyttelyn upeat kuvat ovat Vitaliy Istominin ja Grigory Ilyinin käsialaa.

5

Käylä-tuotteissa on kaksi kuva-aihetta, joista toinen kuvaa Käylän luontoaktiviteetteja ja toinen on mukailtu taajamamerkistä kuvaamaan metsän keskellä sijaitsevaa Käylän kylää.

Ota pala Käylää lomalta mukaan!

P

ohjoiskuusamolainen Käylän kylä on tunnettu paitsi kauneudestaan, myös aktiivisuudestaan. Pienessä Käylän kylässä sijaitsee maankuulu tanssilava Korpihovi, jossa tanssataan kesän mittaan joka viikonloppu elävän musiikin tahdissa. Käylän sydän on kuvankaunis Käylänkoski, ja kosken partaalla matkalaisia palveleva Leenan Koskitupa. Pieneen kokoonsa nähden Käylässä on poikkeuksellisen paljon yrityksiä, ja Käylän yrittäjät tekevät aktiivisesti yhteistyötä, joka saa kylän tuntumaan paljon kokoaan isommalta ja näkyvämmältä.

Nyt Käylä on myös tuotteistettu.

Jo muutaman vuoden ajan Käylästä on voinut ostaa mukaansa palan Kuusamon kauneinta kylää T-paidan, lippiksen, pipon, hupparin, tarran tai kangasmerkin muodossa. Tuotteita saa Leenan Koskituvalta.

Tuotteet on suunnitellut ja ne toteuttaa mainos- ja liikalahjoihin erikoistunut Sanser. Tuotteissa on kahdenlaisia kuvioita: – Toisessa kuviossa on esitelty Käylän luontoaktiviteetteja, ja toinen perustuu taajaman liikennemerkkiin, kertoo Sami Nieminen Sanserista.

– Yleensä taajamamerkissä on useita rakennuksia, mutta Käylän kuvassa on vain yksi talo, jonka ympärillä on metsää. Se kuvaa mielestämme hienosti Käylän kylää.

Viidellä paikkakunnalla Suomessa toimiva Sanser on erikoistunut yritysten ja järjes-

Käylä-tuotteita voi ostaa Leenan Koskituvalta. Tuotesarjassa on Tpaita, lippis, pipo, huppari, tarra ja kangasmerkki. töjen markkinointituotteisiin.

Sanserin logistiikkatilojen ja varastojen yhteydessä toimii Pohjoismaiden suurin painokeskittymä, jossa tehdään aitoa kotimaista työtä kuudentoista ihmisen voimin.

Uutena yhteistyökumppanina Sanserilla on Kuusamossa Ruka Nordic, jolle yritys tuotteisti viime tapahtumaan vaatteita. Ne löytyvät edelleen osoitteesta rukanordicshop.fi, ja ovat Nordic Rukan menossa mukana myös lähivuosina.

Käylä on Sanserille ensimmäinen kyläkohde. Yhteistyö ei käynnistynyt sattumalta: – Meillä on yhteys Kuusamoon, sillä meillä on Rukalla mökki ja olemme viettäneet alueella paljon aikaa. Käylä oli kiinnostava yhteistyökumppani, sillä se on todella kaunis paikka.

Ja Käylä on nimenä hieno – The Käylä. Pieni pohjoiskuusamolainen kylä on Käylä-hupparin kautta näkynyt jo Australian rannikolla asti!

6

Helppoa ja hauskaa lentämistä dronella – uusia näkökulmia tuttuihinkin maisemiin Nykytekniikka tarjoaa uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia lukuisiin sellaisiin asioihin, jotka ennen vanhaan olivat tavalliselle tallaajalle käytännössä mahdottomia, tai joihin vähintäänkin tarvittiin paksummanpuoleista lompakkoa. Eräs tällaisista asioista on ilmasta käsin tapahtuva luonnon ihailu, maisemien katselu ja valokuvaaminen - ja värkki joka tämän mahdollistaa, on tietenkin drone.

K

uvauskopteri, nelitaikka multikopteri, drooni, drone tai kuusamolaisittain rone. Näiden termien alta löytyy laaja joukko erikokoisia ja -tyyppisiä lentäviä härveleitä, jotka voidaan käyttötarkoituksensa mukaan karkeasti jakaa kolmeen ryhmään. Halvimmat, muutaman kympin hintaiset hupilaitteet on tarkoitettu lähinnä pelkästä lentelyn ilosta ja käytännössä näköetäisyydellä tapahtuvaan lentämiseen.

Akunkesto on niin ikään yleensä hyvin rajallinen, mutta löytyypä osasta näitäkin jo kameroita, joilla saa otettua ainakin auttavan laatuista kuvaa niin valokuvien kuin videonkin muodossa.

Sisäänrakennetulla kameralla varustetut kuvaus- taikka kameradronet ovat edellisiin nähden kaikin puolin edistyneempiä malleja niin yleisen laatunsa, kuin erilaisten lisäominaisuuksienkin puolesta. Viimemainittuihin lukeutuvat mm. erilaiset automaattiset lentotilat, esteiden tunnistaminen ja väistäminen, liikkuvan kohteen automaattinen seuraaminen sekä sisäinen navigointijärjestelmä, jonka avulla drone mm. osaa automaattisesti palata takaisin lähtöpaikkaansa.

Kuvanlaatukin on yleensä vähintään FullHD- tai 4K-tasoa, ja akunkestävyys sekä lennätyse-

täisyydet kasvavat niin ikään sitä mukaa, mitä enemmän kukkaron nyörejään on hankintatilanteessa valmis löysäämään.

Kolmanteen perusryhmään lukeutuvat suurikokoiset, ammattikäyttöön tarkoitetut mallit, jotka kykenevät kantamaan jopa usean kilon painoisen lisälastin.

Kyseisenä lastina voivat toimia vaikkapa raskaat ammattilaistason kamerat sekä erilaiset kartoitus- ja mittauslaitteistot, ja onpa droneja hiljattain otettu käyttöön myös mm. kasvatusmetsien terveyslannoituksissa sekä erilaisissa tavarantoimituksissakin.

Tavallisen kuluttajan, ja nimenomaan luonnosta ja luontokuvaamisesta kiinnostuneen sellaisen kannalta mielenkiintoisimpia laitteita ovat pienehköt kameradronet. Ne kun kulkevat näppärästi mukana retkirepun kätköissä tai vaikka takintaskussa, ja saadaan tarpeen ja tilanteen tullen toimintakuntoon ja ilmaan minuutissa-parissa. Auttavilla perusominaisuuksilla varustetun kameradronen saa reilulla satasella, mutta esim. lentoaikaan suoraan vaikuttava akun kestävyys jää edullisimmilla vehkeillä yleisimmin suht vaatimattomaksi, ja erityisesti näin talvikeleillä heikoimmillaan jopa vain muutamiin minuut-

Pieni kameradrone ohjainyksiköineen, jossa lento- yms. tietojen näyttönä toimii matkapuhelin. Samaiselta näytöltä näkyy lennätettäessä myös livekuva lintuperspektiivistä, eli dronesta käsin katsottuna. Kokoonpantuna drone ei kooltaan ole muutamaa tulitikkuaskia isompi. teihin.

Parinsadan euron hintaluokassa ominaisuuksia tulee jo rutkasti lisää, ja niistä alkaa löytyä myös kuvanvakaajia, joiden avulla varsinkin videoista saa vakaimettomiin malleihin verrattuna huomattavasti tasaisempaa ja mukavammin katseltavaa

kuvaa. Kuvanlaatu, tallennus- ja navigaatio-ominaisuudet, akun kestävyys sekä lentoaika- ja etäisyys paranevat niin ikään käytännössä sitä mukaa, mitä hintavammista droneista on kyse. Erinomaisia varsinkin aloittelevalle dronepilotille ovat laitteiden hallintaohjelmistoista

löytyvät automaattiavut, kuten automaattiset nousut ja laskut sekä korkeus- ja etäisyysrajat, jotka asettamalla kopteri pysyy käyttäjänsä hallinnassa helpommin, eikä vahingossakaan pääse karkaamaan liian kauas.

Näppärä ominaisuus on myös automaattinen lähtöpaik-

7 kaan palaaminen siinä tapauksessa, että yhteys kopteriin katkeaa, tai akku alkaa ykskaks vedellä viimeisiään kesken lennon. Jälkimmäisen tilanteen tullen hyödyksi on automaattinen laskeutumistoiminto niin kauan kuin virtaa vielä suinkin riittää, ja kopterin löytämistä maastosta helpottaa puolestaan erittäin oleellisesti pakkolaskun yhteydessä aktivoituva gps-sijainnin ilmaiseminen.

Useamman sadan euron hintaluokan ja ns. nimekkäämpien laitevalmistajien droneissa on eräs erittäin tärkeä piirre, jonka ansiosta näitä tuotteita voi huoletta suositella myös ja varsinkin aloitteleville lennättäjille.

Tämä piirre on erilaisten lisä- ja varaosien hyvä saatavuus, sillä esim. varapotkurit ovat tavaraa, joiden tarve voi vaikkapa metsäluontoa dronella kuvailevalle lennättäjälle muodostua hyvinkin säännölliseksi. Kukaan ei tietenkään laitteellaan tahallaan päin petäjää tai kallionkylkeä lennä, mutta vahinkojahan aina sattuu.

Sama pätee myös laskeutumisiin, ja keveimmissä koptereissa juuri potkurien materiaalivahvuus on osittain pakostakin loppujen lopulta aika olematonta luokkaa. Niinpä jo näennäisen mitätön sivuosuma vaikkapa mustikanvarpuun voi viimeistään seuraavan lentoon nousun yhteydessä aiheuttaa aika akrobaattisia liikkeitä niin dronelle itselleen, kuin sitä muutaman metrin päästä hallitsemaan pyrkivälle pilotillekin.

Vastaavia hanskasta karkaamisia voi näin talvikeleillä aikaansaada myös jään muodos-

sa tehtävä teoriakoe.

Jostain ihmeellisestä syystä markkinoilta löytyykin lukuisia 249 grammaa painavia laitteita, mutta mikäli juuri se omaan silmään ja makuun mukavimman oloinen drone tuon neljänneskilon haamurajan ylittää, ei mainittua rekisteröitymistä ja teoriakoettakaan kannata sen ihmeemmin väistellä. 30 euron rekisteröitymismaksuun sisältyy myös verkkokokeen suoritus, ja verkosta löytyvän ilmaisen itseopiskelumateriaalin sisäistämällä on 40 monivalintakysymystä käsittävä koe käytännössä läpihuutojuttu.

Yrityskertojakaan ei kokeessa ole rajattu, joten yrittää voi rekisteröitymistä seuraavan kuukauden aikana niin monta kertaa kuin tarvitsee, kunnes koe menee läpi.

Entä mitäs sillä värkillä sitten noin niinkuin käytännössä oikein tekee? No, jo pelkkien omien tuttujen koti-, mökki- tai retkeilymaisemien katseleminen ilmasta käsin avaa aivan uusia näkökulmia, ja saattaapa ihan siitä nurkan takaa löytyä hyvinkin mielenkiintoisia kohteita, joita ei vain aiemmin maankamaralla tallaillessaan ole tullut edes huomanneeksi.

Valokuvauksessa drone tuo niin ikään täysin uusia ulottuvuuksia ennen kaikkea maisemakuvaukseen, mutta totta kai myös pienempien yksityiskohtien ikuistamiseen.

Erittäin näppärä ja hyödyllinen käyttötapa dronelle on myös mm. mökkijärven sekä muiden lähivesien tarkistelu ilmasta käsin tyyninä kesäiltoina siltä varalta, että jossain päin

Ehkäpä kuitenkin se riemukkain droneihin liittyvä oivallus näki päivänvalonsa siinä vaiheessa viime kesää, kun suonlaidoilla alkoivat hillat kypsymään. tuminen potkurinlapoihin – ja varapotkureita tarvitaan taas.

Tärkeimpiin ja hyödyllisimpiin lisävarusteisiin kuuluvat lisäksi vaihtoakut, sillä ns. paremmillakin laitteilla lento- ja kuvausaika tuppaa varsinkin talvisin jäämään reiluun pariinkymmeneen minuuttiin. Mutta mikäli varustelaukusta vain löytyy reserviä, jatkaa jokainen täyteen ladattu lisäakku toiminta- ja kuvausaikaa vastaavasti.

Ja vaikka esim. kolmella-neljällä akulla saavutettava tunti-puolitoista ei sinänsä pitkältä pätkältä kuulosta, ehtii kyseisen ajanjakson aikana näin halutessaan kuvata tai katsella läpi hämmästyttävän laajan alueen maastoa.

Drone-laitteiden paino on muuten juuri näissä puheena olevissa kokoluokissa sikäli merkittävä, että reilu vuosi sitten tuli voimaan koko EU:n dronelennättämisen yhtenäistävä asetus. Sen mukaan kaikkien yli 250 g painavia tai kameralla varustettuja droneja käyttävien pitää rekisteröityä, perehtyä dronejen lennättämiseen, ja suorittaa myös verkos-

sattuisi olemaan liikenteessä vesihyönteisiä pinnasta napsiva siikaparvi. Ja mikäli havainto saadaan, niin ei kun siirrytään perhovehkeiden kanssa veneeseen, soudellaan pääkallopaikalle, ja poimitaan seuraavan päivän savusiiat kyytiin.

Ehkäpä kuitenkin se riemukkain droneihin liittyvä oivallus näki päivänvalonsa siinä vaiheessa viime kesää, kun suonlaidoilla alkoivat hillat kypsymään. Tuolloin nimittäin hoksin – näin ei-niin-innokkaana hillanpoimijana – ottaa kyseiseen touhuun ilmavoimat avuksi ja kas, hommastahan tuli oikeiden apuvälineiden sekä työnjaon avulla erittäin leppoisaa, nautinnollista ja miellyttävää. Ahkeran emäntäni kipitellessä lähisoita ristiin rastiin saalistakin kertyi lopulta ämpärikaupalla samalla, kun itse istuskelin mökin terassilla, tiedustelin, katselin ja välitin hänelle dronen sekä puhelimen avulla parhaiden hillamättäiden koordinaatteja, ja kaivelin kylmälaukusta aina silloin tällöin huurteisen virvoitusjuoman.

LENNÄ DRONELLA TURVALLISESTI •

Ilmailua on osissa Suomea rajoitettu pysyvillä ja tilapäisillä kielto- ja rajoitusalueilla, joilla myös miehittämätön ilmailu (siis dronet) on kiellettyä ilman erillistä lupaa. Tilapäisiä alueita voidaan perustaa esimerkiksi suuren yleisötapahtuman tai puolustusvoimien harjoitustoiminnan suojaamiseksi.

•

Lentoasemien, lentopaikkojen ja helikopterilentopaikkojen läheisyyteen on lentoliikenteen suojaamiseksi perustettu rajoittavia UAS-ilmatilavyöhykkeitä. Niissä dronen lennättäminen on lähtökohtaisesti kiellettyä, ja sallittua ainoastaan kyseessä olevan vyöhykkeen ehtoja noudattamalla.

•

Valmistajien laitteisiin asentamat aluerajoitukset eivät automaattisesti suojaa lennättäjää virheen tekemiseltä ja ajautumiselta kielletylle alueelle, ja siksi aina ennen toiminnan aloitusta on varmistettava alueet kieltojen tai rajoitusten osalta. Ilmailutiedotuksen julkaiseman virallisen tiedon lisäksi tilapäiset ilmatilan rajoitukset ovat nähtävissä ilmatilan käytöstä kertovalla sivustolla www.aviamaps.com

•

Dronejen suosio on kohonnut tasaisesti viime vuosina, ja jotta touhu pysyisi turvallisena, on siihen luotu yhteiset pelisäännöt. Vuodenvaihteessa 2021 voimaan tulikin koko EU-alueen dronelennättämisen yhtenäistävä asetus.

•

Dronejen käyttäjille uudistus toi velvollisuuden rekisteröityä dronetoimijarekisteriin, kun aiemmin ilmoitusvelvollisuus koski vain ammattilaisia. Rekisteröinnin ulkopuolelle jäävät vain ne dronejen käyttäjät, jotka lennättävät alle 250 g painavia kamerattomia tai leluiksi määriteltyjä droneja.

•

Lisäksi käyttäjien tulee perehtyä lennättämistä koskeviin sääntöihin ja pääsääntöisesti suorittaa verkkoteoriakoe, jollaisen on Suomessa reilun vuoden aikana suorittanut jo n. 14 000 lennättäjää. Rekisteröitymisellä mahdollistetaan lentotoiminnan parempi valvominen, ja samalla turvallisuusviestintä drone-lennättäjille helpottuu.

•

Helmikuun 2022 alusta alkaen 500 - 2000 gramman painoisen dronen lennättäminen lähempänä kuin 150 metriä asuin-, liike-, teollisuus- ja virkistysalueita vaatii kauko-ohjaajalta verkkoteoriakokeen lisäksi A2-lisäteoriakokeen, joka suoritetaan valvotuissa olosuhteissa.

•

Runsaasti lisätietoja mm. sallituista ja kielletyistä lentoalueista sekä dronen lennättämiseen liittyvistä säännöistä, rekisteröitymisestä ja kokeista löytyy Traficomin droneinfo.fi -sivustolta.

Lähde: Droneinfo.fi

8

Lähialueen Pentik-myymälät: KUUSAMO Huoparintie 1 ma-pe 10-18, la 10-15 POSIO Maaninkavaraantie 3 ma-pe 10-17, la-su 10-16

pentik.com

Pasi Kuuselan yhdeksän vuotta sitten perustama Wolf Sport on Ruka-Kuusamon monipuolisin maastohiihtokauppa.

”Tärkein asia on toisten huomioiminen”

H

LÄÄKÄRIASEMA BENE RUKA

iihtokausi alkaa olla parhaimmillaan.

Laduilla käy suihke ja suhina, kun erikokoiset, -tasoiset ja -vauhtiset hiihtäjät jakavat yhteiset urat.

Sopu sijaa antaa, ja Wolf Sportin Pasi Kuuselalla onkin kuva, että Rukan ja Kuusamon laduilla sopua myös riittää. Kuusela on ahkera hiihtäjä jo vuosikymmenten ajalta, ja hän tuntee niin latuetiketit kuin vaaranpaikatkin.

– Tärkein asia on toisten huomioiminen ladulla. Siitä se kaikki lähtee. Latu on yhteinen, ja kaikilla on oltava hiihtorauha riippumatta tyylistä tai vauhdista tai siitä, onko varovainen aloittelija vai vauhdikkaammin etenevä kokenut hiihtäjä.

taa ladun ylläpitäjän mahdollisesti asettamia sääntöjä. Ladulla ei pidä sooloilla.

– Oikean hiihtosuunnan noudattaminen on tärkeää. Rukalla esimerkiksi ympäryslatu on osittain yksisuuntainen. Mäkisessä maastossa voi tulla vaaratilanteita, jos joku hiihtää väärään suuntaan.

Peruskiellot tietenkin pitää pitää mielessä – ja myös käytännössä.

– Koiraladut ja pyöräreitit on merkitty erikseen, eikä laduilla saa kävellä. Koiranomistajat ottavat näkemäni mukaan koiraladuilla hyvin hiihtäjät huomioon eli talutushihna otetaan lyhyelle, ettei koira pääse hyppäämään hiihtäjän eteen tai päälle. Vastaavasti koiraladuilla pitää koirattomien hyväksyä, että ladulla tulee vastaan nelijalkaisia.

Kuusamon päässä on joitakin pikkupätkiä, joissa latu ja kävelytie menevät samaa reittiä. Silloin pitää kävelijän valita uransa ladun vierestä.

– Kävelin itsekin vastaavalla reitillä Kuusamossa eräänä päivänä, ja näin, että latu oli puhdas eli ladulla ei ollut kävelty. Se on hyvä asia.

Joona Vallenius ja Aleksi Vasko. Yhtyeen tuotantoon voi virittäytyä etukäteen Youtubessa.

Kuusamotalo on avannut jälleen ovensa. Jo ensimmäisellä hiihtolomaviikolla nautitaan hienosta konserttien sarjasta.

suomalaisista pianoteoksista, joista viimeisimmät kaksi saivat Emma-ehdokkuudet parhaan klassisen albumin kategoriassa.

Marinin ”Hidden Treasures” valittiin lisäksi vuoden parhaisiin levyihin sekä Helsingin Sanomien että Music Finlandin listauksissa.

Palkittu pianisti Kuusamotalossa 19.2.

Musiikin hoitavaa voimaa 22.2.

Lauantaina 19.2. Kuusamotalossa esiintyy Risto-Matti Marin, joka esittää Franz Lisztin pianomusiikkia. Musiikin tohtoriksi vuonna 2010 valmistunut 46-vuotias Marin on tehnyt sekä soolo- että kamarimusiikkilevytyksiä. Hän on myös kantaesittänyt useita nykymusiikkiteoksia.

Viime vuosina Marin on keskittynyt tekemään ensilevytyksiä

Kuusamotalon lavalle nousee tiistaina 22.2. lauluyhtye Kuvaja.

Yhtyeen Syli-konsertissa pohditaan läheisyyden ja turvan kokemusta.

Kuvaja on syksyllä 2017 perustettu viisihenkinen lauluyhtye, joka uskoo musiikin hoitavaan voimaan. Kuvajassa laulavat Anni-Kaisa Haukka, Anna Karjula, Laura Vallenius,

Toinen tärkeä asia on noudat-

Alkukevään upea konserttikattaus

• Covid-19 antigeenitestit 55 e Ma–Su klo 10–18 • VARAA TESTIAIKA! • ENSIAPU • RÖNTGEN • RINNEVAMMAT & MUUT TAPATURMAT • YLEISLÄÄKETIEDE • OSAAVAT AMMATTILAISET

Avoinna päivittäin klo 10–24

+358 40 70 77 123 Kauppakeskus Kumpare, Ruka www.benefinlandia.fi

Kuusela itse viihtyisi laduilla useammin kuin nykyään ehtii.

Sesonkiaikana työ vie päivät aamusta iltaan, mutta viikoittain kauppiaskin sentään laduille pääsee.

Pekingin olympilaisia Kuusela on seurannut tiiviisti, mutta lähinnä iltaisin Areenasta. Vaikka televisio on kaupassa päivällä auki, ei sitä ehdi katsella.

– Iivon hieno hiihto jäi mieleen. Pärmäkoskelta oli lupa

Rakkauden hehkua keväthangille 23.2.

Keskiviikkona 23.2. Kuusamotalossa on luvassa jälleen hieno elämys eli Kuhmon kamarimusiikin talvikonsertti. Kuhmon Kamarimusiikin uudet taiteelliset johtajat, viulistipariskunta Minna Pensola ja Antti Tikkanen, tuovat kollegojensa pianisti Irina Zahharenkovan ja sellisti Joona Pulkkisen kanssa kevättalven hangille rakkauden hehkua. Konsertissa kuullaan jousimusiikin lisäksi Olli Mustosen Eroico sekä Robert Schumannin Pianokvartetto nro 2 Es-duuri op. 47.

9

Wolf Sport on valtakunnan tason maastohiihtokauppa Ensi vuonna kymmenvuotisjuhliaan viettävä Wolf Sport on noussut maastohiihtovälineiden ja -vaatteiden tarjonnassa RukaKuusamon kärkeen. Eikä pelkästään Ruka-Kuusamon, vaan myös muualta tulleet asiakkaat ovat hämmästyneet valikoiman laajuutta.

– Moni asiakas on sanonut, että ei ole missään kivijalkakaupassa nähnyt yhtä paljon hiihtovaatteita kuin meillä, kertoo kauppias Pasi Kuusela tyytyväisenä.

Edes korona-ajan aiheuttamat tuotepuutteet eivät ole juurikaan näkyneet Wolf Sportissa.

– Kaikkia merkkejä on saatu, mitä on haluttu, ja lisää on tulossa. Tietyt suksimerkit alkavat jo tehdä ensi kauden malleja, ja niitä on tulossa loppukuusta. Ainakin kotimaista Peltosta ja ranskalaista Rossignolia.

Monotilanne on ollut Suomen maastohiihtogenressä korona-aikana huonoin, mutta sekin on Wolf Sportissa järjestyksessä: – Meillä on Rossignolia, Alpinaa ja Fischeriä vielä reilusti jäljellä, ja kaikkia kokoja.

Koronatilanteen pikkuhiljaa helpottaessa tavaroiden puute alkaa onneksi globaalistikin olla historiaa.

– Tilanne ei enää pahene, mutta ensi talvena se saattaa olla vielä samankaltainen eli joistakin tuotteista voi olla pulaa. Riippuu siitä, miten tauti pysyy kurissa ja tehtaat auki, ja miten konttipula hellittää. Aika näyttää.

odottaa, mutta Kertulta oli hieno saavutus, että hän sai henkilökohtaisen mitalin. Parisprinttipuolella on vielä odotettavissa jotain.

Kokenut hiihtomies on pannut erityisesti merkille Pekingin kovat hiihto-olosuhteet:

Wolf Sport on kivijalkakauppojen joukossa menestystarina, sillä kauppa perustettiin aikanaan juuri, kun verkkokaupan nousu alkoi olla kiihkeintä. Miten Wolf on yhdeksässä vuodessa saanut rakennettua erikoisalalla laajan valikoiman kivijalkakaupan?

– Hiihdon suosio on ylipäätään noussut. Meillä käy kaikenlaisia asiakkaita ensimmäisiä välineitään ostavista vasta-alkajista kokeneisiin hiihtäjiin, jotka uusivat välineitään. Tietenkin henkilökohtainen palvelu on kivijalkakaupassa vahvuus. Meillä on esimerkiksi suksilla vaihtooikeus, jos asiakas ei ole tyytyväinen. Oma hiihtotaustani tuo välinetuntemusta, joten pystyn neuvomaan asiakkaita juuri kullekin sopivimpien välineiden valinnassa.

Hiihtovaatepuolella on tuonut kasvua myös se, että nykyaikaiset hiihtovaatteet sopivat loistavasti myös talvilenkkeilyyn ja jatkuvasti kasvavaan talvipyöräilyyn.

Valikoimansa laajuuden ansiosta Wolf Sport on paradoksaalisesti päässyt laajentamaan myös verkkomyynnin puolelle: – Viikottain soittaa joku asiakas ja tilaa esimerkiksi jonkin tietyn Swixin vaatteen, jonka on nähnyt sivullamme, ja jota ei ole saanut muualta.

Olen miettinyt, pitäisikö ryhtyä pandemian jälkeen perustamaan verkkokauppa, mutta toisaalta mietin, veisikö se aikaa kaupanteolta myymälässä. Tykkään henkilökohtaisesta asiakaspalvelusta!

– Siellä on ollut todella kylmää ja tuulista, ja baanat ovat olleet rankkoja, joten hyväkuntoiset ovat erottuneet akanoista. Lisäksi kisapaikka sijaitsee korkealla, jossa huonokuntoinen ei pärjää, kun happi ei riitä.

Reissussa pitää syödä hyvin. CAMP Kitchen&Bar tarjoilee omia lempiruokiamme Turusta Thaimaahan, Nuorgamista New Yorkiin ja maisemareittejä takaisin.

Aukioloajat, menu ja verkkokauppamme löydät osoitteesta:

www.campkitchen.fi

Hanki sinäkin hankikunto!

Kuusamon kaupungin Hankikunto -talviliikuntakampanja pyörähtää käyntiin 21.2. Kevään kestävän kampanjan tavoitteena on hiihtää porukalla maapallon ympäri. Entä kuinka monta tuntia yhteensä liikutaan ulkona?

Pääset mukaan kampanjaan, kun lataat puhelimeesi ilmaisen HeiaHeia-sovelluksen. Kirjaudu sisään tai luo itsellesi uusi tili. Syötä koodi ”HANKIKUNTO”. Jos sinulla on jo tili, mene Yhteisöt ja kaverit -välilehdelle, valitse ”liity koodilla” ja syötä

We make happy campers.

koodisana.

Kirjaa sovellukseen kevään mittaan liikkumisesi eri lajeissa, joita ovat maastohiihto, luisteluhiihto, luistelu, lumityöt, kävely, juoksu, vaellus, lumikenkäkävely, laskettelu, lumilautailu, pyöräily ja ulkoilu. Kirjaa myös ulkoiluun käytetty aika ja hiihtokilometrit.

Osallistujien kesken arvotaan lahjakortteja. Kaikkien osallistujien kuntoilut lasketaan yhteen, ja lopputuloksia ihastellaan huhtikuun puolivälin jälkeen.

BISTROTIE 2 RUKATUNTURI

+358 50 350 1290 INFO@CAMPKITCHEN.FI

CAMPKITCHEN.FI RUKAN CAMP KITCHEN & BAR RUKANCAMP

10

Liukulumikengillä koko perheen hauskalle metsäretkelle

R

uka Escape Roomia pyörittävä Kaarlo Koivuranta tarjoaa talvilomalaisille pakopelimysteerien lisäksi myös lumisia aktiviteetteja. Ruka Escape Roomin yhteydestä voi nimittäin vuokrata liukulumikenkiä koko perheen hauskaan metsäretkeen.

– Liukulumikengillä ei tarvita aiempaa kokemusta. Riittää, kun laittaa kengät jalkaan ja lähtee taapertamaan, Koivuranta kertoo.

Tästä ovat todisteena monien ulkomaalaisten matkailijoiden kokemukset. He ovat saattaneet innostuneena vuokrata sukset – kun kerran Suomessa ollaan – mutta etenkin vapaan hiihtotavan ladulla sukset ovat suvainneet levitä kaikkiin ilmansuuntiin.

– Kun olen tarjonnut pettyneille liukulumikenkiä, he ovat ihastuneet niihin, koska niillä liikkuminen on vasta-alkajallekin helppoa.

Liukulumikenkä muistuttaa ulkonäöltään ja toimintatavaltaan perinteistä lumikenkää, mutta peittoaa sen ominaisuuksillaan.

– Liukulumikengällä on parempi kantavuus, ja liukuominaisuuden ansiosta voi välil-

”Liukulumikenkä peittoaa lumikengän, koska sillä on parempi kantavuus, ja liukuominaisuuden ansiosta voi välillä halutessaan saada hieman enemmän vauhtia etenemiseen”, kertoo Ruka Escapen Kaarlo Koivuranta. lä halutessaan saada hieman enemmän vauhtia etenemiseen.

Sekä tavallisten että liukulumikenkien etu suksiin verrattuna on se, että niillä voi kulkea omia teitään.

– Metsäsuksillakin voi suunnata hoidettujen reittien ulkopuolelle, mutta niihin verrattuna lumi- ja liukulumikengät ovat metsäisessä maastossa ketterämmät.

Kaikki suomalaisetkaan asi-

akkaat eivät vielä tunne liukulumikenkiä.

– Välillä pitää olla aikamoinen puhuja, että saa ihmiset kokeilemaan. Mutta palaute testauksen jälkeen on ollut usein hyvin positiivista ja ihastunutta!

Liukulumikenkäily on hyvä kuntoilumuoto. Vaeltaminen ja maisemien katselu on niin mukavaa puuhaa, että vasta jälkeenpäin huomaa, miten hurjia määriä on saattanut tulla käveltyä.

– Runsas liikkuminen ei välttämättä ole liukulumikenkäilyssä pääasia, mutta sitä tulee tehtyä huomaamatta. Monelle on käynyt niin, että kertaalleen vuokratut liukulumikengät onkin vuokrattu koko loppuloman ajaksi!

Ruka Escape Roomissa on myös suksivuokrausta. Tarjolla on karvapohjasuksia, joita kannattaa käydä kokeilemassa, jos ei sellaisista vielä ole kokemusta.

– Laduille on helppo suunnata heti sivakat vuokrattuaan, sillä meiltä pääsee suoraan Petäjälammen ladulle, jolta on suora yhteys Kuusamon keskustan kiertävälle ympärysladulle ja vaikka Tolpanniemen ja Munakan laduille. Kuusamon keskustassa on paljon hyviä latuja kierrettäväksi!

11

Meidät löydät Kuusamosta

Koko perheen palveleva apteekki Kuusamon keskustassa.

Meillä myös sairaanhoitajan palvelut sekä kotiinkuljetus.

Palvelupisteestämme Rukan kauppakeskus Kumpareen turistiinfosta saat itsehoitotuotteet sekä reseptilääkkeet toimitettuna.

Kauppakeskus Kumpare, Ruka • Puh. 08 8600 250 Ouluntaival 1, Kuusamo • Puh. 08 844 2200 Ma-pe 8-20, la 9-17, parillisina su 11-16 • kuusamonkeskusapteekki.fi

12

TEHDÄÄN KEITTIÖSTÄ KOTISI SYDÄN UUTUUS! Luontovärikokoelman sävy Hiekka

Walesinterrieri Esme nauttii Heidi Parkkisenniemen hieronnasta, ja airedalenterrieri Sansa odottaa omaa vuoroaan. Hieronta sopii sekä perusterveille että erilaisista vaivoista kärsiville koirokavereille.

Työkoirat ja eläkeläiset, isot ja pienet karvaturrit – hieronta sopii kaikille koirille KEITTIÖMAAILMA KUUSAMO Airotie 2a, puh. (08) 852 1021 sanna.maatta@keittiomaailma.fi Varaa suunnitteluaika: keittiomaailma.fi

E

sme-koira istuu tyytyväisenä Heidi Parkkisenniemen edessä.

– Koirat hierotaan lattialla. Koira saa hoidon aikana itse valita asennon, ja lattialla asennon vaihtaminen on sille helpompaa.

Heidi Parkkisenniemi on hieronut koiria päätoimisesti jo viisi vuotta.

– Hieronta sopii kaikenrotuisille, -kokoisille ja -tapaisille koirille. Aktiivisesti harrastavilla koirilla saattaa kertyä lihaksiin kuona-aineita, jotka jumittavat ne. Toisaalta jokainen koira liikkuu, leikkii ja touhuaa, ja hieronta pitää kehon vetreänä.

Ikäkään ei rajoita hieronnan hyötyjä. Heidillä on ollut asiakkaita eläkeläisistä pikkupentuihin. Nuorin on ollut alle viiden viikon ikäinen alaskanhusky.

– Pennulla oli ongelmia kävelemisessä. Yleensä pennut alkavat opetella kävelemistä noin kolmen viikon iässä, mutta tämä ei oppinut. Jäsenissä oli kireyttä, joka oli tullut joko synnytyksessä tai sitten emo oli saattanut astua jossain vaiheessa pennun päälle.

Hieronta auttoi, ja pian pentu jo käveli.

Vanhin Heidin hieroma koira on ollut vajaan kuudentoista vuoden ikäinen vanha koiraherra.

– Vanhuuden tuomaa jäykkyyttä hieman vetreytettiin.

Pieniä pentuja ja vanhoja koiria hierotaan melko samalla tavalla.

Niitä pitää hoitaa todella pehmeästi ja kuunnellen, kevyellä kädellä.

Koirat pääsääntöisesti pitävät hieronnasta. Pitäminen on yleensä yksilökohtaista, eikä liity

koiran rotuun.

– Kipu määrittelee paljon koiran tuntemuksia. Jos takana on vamma tai koiralla on pahojen jumien takia kipeitä kohtia, se saattaa kertoa, että nyt sattuu.

Kuuntelutaito onkin tärkeässä roolissa, kun koiraa käsitellään.

– Kipurajaa ei ole tarkoitus ylittää. Yleensä koirat ilmoittavat lievemmillä eleillä, että tuo ei tunnu hyvältä. Usein koirat myös oppivat, mistä on kysymys, ja huomaavat, että käsittely helpottaa vaivoja.

Koiraa hierotaan koosta riippumatta yleensä noin tunti.

– Isojen ja pienten koirien anatomiassa ei ole eroja. Samat luut ja lihakset niillä on, mutta hieman eri kokoisina. Hieronnassa käydään yleensä koko keho läpi, mutta jos on tiettyjä vaivoja esimerkiksi selässä tai jaloissa, voidaan keskittyä niihin.

Hieronta menee enemmän koiran kuin kellon mukaan. Joskus lyhyempi aika riittää, joskus hierotaan pidempään.

Hieronta sopii sekä perusterveille koirille että niille, joille on jo tullut kremppoja.

– Ennaltaehkäisevä hieronta on tehokkainta. Että hierotaan ennen kuin on ehtinyt tulla vaivoja. Mutta viimeistään siinä vaiheessa, kun arjessa huomaa, että koira ei enää halua hypätä autoon tai sohvalle, tai käytökseen tulee muutoksia, on hyvä selvittää, onko sen kehoon tullut jumeja.

Hieronta sopii myös loukkaantumisen jälkihoidoksi, ja esimerkiksi vanhojen koirien nivelvaivojen helpottamiseen.

– Jos koiralla on nivelrikko, se hyötyy hieronnasta, kun aineenvaihdunta vilkastuu, nivelnesteiden kierto vauhdittuu ja verenkierto paranee. Niveliin tulee parempi tunne. Lisäksi, jos vaivojen takia on esimerkiksi ontumista ja jopa terve puoli on jumiutunut, hieronta auttaa.

Hieronnan lisäksi Heidi tarjoaa myös koirien jäsenkorjausta ja vyöhyketerapiaa.

– Vyöhyketerapian pisteitä käydään läpi normaalin hieronnan yhteydessä.

Heidillä on pitkä historia koirien parissa. Ensimmäisen agilitykurssin hän kävi jo vuonna 2000, ja sen jälkeen hän on osallistunut useisiin koulutuksiin, ja tarjonnut niitä myös itse. Hän on pitänyt esimerkiksi kotihierontakursseja, joissa opitaan hieromaan ja venyttelemään omaa koiraa.

Omia koiria Heidillä on ollut koko elämänsä ajan, ja viimeiset viisitoista vuotta aina enemmän kuin kaksi omaa koiraa kerralla.

Tällä hetkellä koiria on perheessä peräti 21.

– Olemme mieheni kanssa harrastaneet valjakkoajoa. Itse nykyään vain harrastelen, mutta mies kisaa, ja hänellä on tähtäimessä pitkän matkan kisat, joissa ajetaan jopa satoja kilometrejä.

Heidikin kisasi aiemmin, mutta nykyään hän puuhailee enemmän koirien paimennuksen parissa.

– Meillä on huskyjen lisäksi jämtlanninpystykorva, kaksi australiankelpietä ja kaksi pyreneittenkoiraa. Viime kesänä ne pääsivät paimentamaan kesälampaitamme!

13

Moottorikelkkoja joustavasti moneen menoon RukaRentistä

K

uusamoon on perustettu uusi kelkkavuokraamo. RukaRent tarjoaa menopelejä joustavin aukioloajoin joka päivä koko talvisesongin ajan.

– Aloittelimme kelkkavuokrausta jo viime talvena, kertoo RukaRentin yrittäjä Janne Eteläpelto.

– Meillä on ollut viitisentoista vuotta mökki Rukalla Vuosselissa, ja olen itse kelkkaillut pitkään. Minulla on ollut Etelä-Suomessa kaksikymmentä vuotta kuljetusyritys eli taksi- ja tilausajoja. Viime vuosina olen alkanut viettää talvisin enemmän aikaa Kuusamossa kuin etelässä. Olen kuusamolaistunut. Ajattelin, että tännekin voisi miettiä jotain yritystoimintaa.

RukaRentin kalusto ja varusteet ovat uusia, ja ne pidetään hyvin huollettuina. Tarjolla on yhden, kahden ja jopa kolmelle hengelle rekisteröity kelkka.

Aikuisten kelkkojen lisäksi kalustoon kuuluvat myös lasten ja nuorten kelkat. Pienempi, 120-kuutioinen Arctic Cat -lastenkelkka sopii todella pienille kelkkailijoille: – Nuorin asiakas, jonka olen opettanut kelkkailemaan, on ollut kolmevuotias. Hallimme pihapiirissä on rata, jossa lapset voivat kelkkailla turvallisesti. Hieman varttuneemmille lapsille ja nuorille on tarjolla 200-kuutioinen kelkka.

RukaRentin halli löytyy Rukalta osoitteesta Moisasensuontie 9. RukaRentillä on myös kelkkojen toimitus, joka on osoittautunut todella suosituksi, eli kelkka tuodaan peräkärryllä asiakkaan luokse vaikka mökin pihalle, ja haetaan takaisin sovitusta paikasta.

Niki (vas.) ja Hugo näyttävät mallia, miten lasten moottorikelkoilla ajetaan. Poikien isä Janne Etelävuori on pitkän linjan yrittäjä, joka halusi käynnistää yritystoimintaa myös Kuusamossa.

– Täällä on kaikki hyvin. Kaunis luonto, mukavat ihmiset, sopivasti menoa ja sopivasti rauhallisuutta. Tulemme jatkossa viettämään täällä entistä enemmän aikaa, ja voisin miettiä jopa asumista täällä pysyvästi.

Mitään lomailua ei Eteläpellon elämä Kuusamossa ole: – Harrastamaan ei talvisaikaan paljon ehdi. Pääasiassa teen etätöitä ja kuljetan kelkkoja paikasta toiseen. Erityistä vapaa-aikaa ei ole, vaan päivät menevät töissä tekemättä sen ihmeempää. Usein mietinkin illalla, että miten sen päivän sai taas menemään niin äkkiä!

Talvikaudet Eteläpellolla su-

juvat siis työn merkeissä, ja kesällekin hänellä on erilaisia suunnitelmia. Ympärivuotisena palveluna Eteläpelto käynnisti viime talvena paljunvuokrauksen. Myös palju toimitetaan asiakkaan osoitteeseen.

– Pienenä yrityksenä palvelemme sekä kelkkojen että paljun vuokraamisessa joustavasti.

Viimeksi eilen hain asiakkaalta kelkan illalla yhdeltätoista. Hallimme on auki pääasiassa päiväsaikaan, mutta puhelimesta meidät tavoittaa mihin aikaan tahansa ja joka päivä!

Lisätietoja RukaRentin palveluista ja kalustosta sekä yhteystiedot löydät osoitteesta rukarent.fi.

Uuden yrityksen myötä Eteläpelto on entistä tiiviimmin Rukalla. Mikä alueessa viehättää – vai kannattaako sitä edes kysyä?

Sijoitustontti tunturista – RukaValleyn kaava-alue on valmis RukaValleyn sijoituskohteet Valtavaaran kainalossa ovat nyt myynnissä tai vuokrattavana.

Tartu tilaisuuteen ja tule mukaan rakentamaan uutta matkailukylää alusta asti!

Myös Rukan Länsirinteellä ja Maston alueella on vielä muutamia tontteja vapaana. Myyntiin on lisäksi tulossa uusia rantatontteja vain 15 km Rukalta.

Kysy lisätietoja: RukaValley ja rantatontit: Kari Männistö, kari.mannisto@metsa.fi 0400 180 063

Länsirinne ja Maston alue: Tapio Ojala, tapio.ojala@metsa.fi 0400 386 476

Tutustu tarjontaamme osoitteessa laatumaa.fi

Kalusteita, jotka kestävät aikaa, elämää ja katseita.

Korkealuokkaiset kalusteet Suomen kauneimpiin koteihin Kuusamosta. Tutustu myös laajaan kodin sisustajia palvelevaan verkkokauppaamme osoitteessa www.opdecoshop.fi.

044 545 8516 | opdeco.fi | kalustepaivarinta.fi

14

KAIKKI MAINOS- JA LIIKELAHJAPALVELUT

Laajasta valikoimastamme löydät kaikki mitä tarvitset yrityksesi tai seurasi varustamiseen: liikelahjat asiakkaille, vaatteet henkilökunnalle, jakotavarat tapahtumiin, fanituotteet ja asut seuralle.

Ja kaikki tietysti omilla logoillasi merkattuna!

Me Sanserilla pidämme huolta, että saat käsiisi täydellisen lahjan tai tuotteen,joka sopii brändillesi kuin hansikas – aina nopeasti ja laadukkaasti tehtynä.

Tutustu tuotteisiin ja palveluihin:

Suomen Sanser Oy on ISO sertifioitu mainos- ja liikelahjojen, seura- ja tapahtumatuotteiden toimittaja.

Juhansuonkatu 6 37150 Nokia

Mikkolantie 1 A 00640 Helsinki

Moreenitie 15 L 1 90630 Oulu

Rautatienpuistokatu 2 Vaunukatu 11 28130 Pori 20100 Turku

15

Ristikon ratkaisu sivulla 18

16

”Päätin lähteä yhdeksi

C

amp Kitchenin ravintolapäällikkö Tana Kotivuori on viihtynyt sekä Rukalla että ravintolamaailmassa pitkään – alusta asti. Pohjois-Karjalan Valtimolla syntynyt Tana myöntää, että ala tuntui omalta jo silloin, kun hän opiskeluaikana työskenteli Joensuussa blokkarina ja tiskarina. Ruka tuli kuvaan mukaan melkein yhtä pian: – Ylioppilaskirjoituksien jälkeen menin kokkikouluun, jonka jälkeen opiskelin vielä baarimestariksi.

Työskentelin joensuulaisessa ravintolassa, kunnes se myytiin. Mietin, mitä tekisin, ja huomasin, että Rukalla oli avoimia paikkoja. Päätin lähteä yhdeksi välitalveksi Rukalle. 21 vuotta täällä on nyt kulunut!

Tana Kotivuori on Rukan kävijöille tuttu jo parinkymmenen vuoden ajalta. Tällä hetkellä Tana vetää Vuosselissa Camp Kitcheniä, joka laajenee kuluvalla kaudella myös Pyhälle.

Ensimmäisen Rukan kevään Tana työskenteli Rantasipi Rukahovissa. Joensuussa vietetyn kesän jälkeen hän palasi Rukalle jo syksyllä, jolloin aloitti Rukapalvelun pyörittämässä Zonessa. Maankuulussa bileravintolassa kului kaikkiaan yhdeksän vuotta.

Seuraavaksi Tana ryhtyi avaamaan Coloradoja. Ensimmäisen Rukalle ja myöhemmin Pyhälle ja Leville.

– Coloradojen avaamisen jälkeen pidin seitsemän kuukauden oman loman. Sitten tein vielä yhden projektin Zonessa ennen kuin joulukuussa 2019 avasimme Camp Kitchenin.

Vuosien varrella Tana on nähnyt ravintolamaailman koko kirjon ohjelmapuolesta baariin ja ruokaravintolaan. Iltapainotteinen työ on tehtävien muuttumisen myötä vaihtunut päiväpainotteiseksi, mihin Tana sanoo olevansa tyytyväinen.

– Yökerhoista aikanaan aloitin, mutta nykyään jätän ne suosiolla nuoremmille, hän nauraa.

Rukalla Tanaa kiehtoi alusta asti työn sesonkiluonteisuus.

– Jokainen päivä on erilainen. On kesää ja talvea. Asiakkaat vaihtuvat, ja kun he ovat lomalla, he ovat aina hyväntuulisia.

Tana asuu Rukalla omassa talossa, ja kertoo nauttivansa pohjoisen talvesta. Kiihkeimpään sesonkiaikaankin ravintolapäällikkö ehtii välillä karata vapaalle. Silloin suuntana on mökki, laskettelurinne ja lenkkireitti kuusivuotiaan yorkshirenterrieri Rikin kanssa.

– Kesäloma alkaa vapun jälkeen ja kestää nykyään juhannukseen asti. Silloin lähden

17

välitalveksi Rukalle” Turkkiin, jossa meillä on Alanyassa asunto. Vaikka viihdynkin parhaiten Rukalla lumen keskellä, olen perinteisesti käynyt aina jossain lämpimässä viikon syksyllä ja viikon keväällä.

Mitä kesään tulee, Rukan kesän viimeaikainen nousu ilahduttaa Tanaa. Hän uskoo lumettoman ajan matkailun jatkuvan myös koronavitsauksen jälkeen.

– Camp Kitchen oli viime vuonna ensimmäistä kertaa koko kesän auki, ja asiakkaat ottivat meidät todella hyvin vastaan. Rukallahan tehtiin kesän

matkailijaennätys. Uskon, että kun nyt niin moni kesämatkailija on löytänyt kotimaan kohteet, he muistavat ne jatkossakin.

Tällä hetkellä Camp Kitchenissä eletään vuoden kiihkeimmän kauden ensihetkiä. Pannut ja parilat tirisevät jo, ja ilmassa leijuu herkullisen ruoan tuoksu.

Kotimaisten matkailijoiden rinnalle odotetaan tänä keväänä kasvavissa määrin myös kansainvälisiä matkailijoita.

– Esimerkiksi brittejä oli jo joulukuussa mukavasti, ja heitä on tulossa lisää kevään mittaan.

Odotamme myös firmojen porukoita, kun rajoitukset pikkuhiljaa hellittävät. Suomalaisten perheiden vilkkainta aikaa ovat joulun lisäksi tietenkin hiihtolomaviikot. Ja pääsiäisenä Rukalle tulevat kaikki!

Työrintamalla Tanalla on jälleen myös uusia tuulia luvassa, sillä Camp Kitchenin laajenee Pyhälle.

– Hotelli Pyhätunturin maisemaravintolaan tehdään mittava remontti, ja tulen varmasti varsinkin alussa olemaan Pyhällä jonkin verran. On mukavaa olla käynnistämässä taas jotain uutta.

Entistäkin parempi.

Aja edistystä, aja Audi. Uudessa Audi-mallistossa on enemmän edistystä kuin yhteen mainokseen mahtuu. Lue lisää: audi.fi

Audi Center Oulu

Jari Ulkuniemi

020 762 4013

Tyrnäväntie 8, Oulu, vaihde 020 762 44 Juuso Hannuksela 020 762 4095 Automyynti: ma-pe 8-18, la 10-15 Arto Keskitalo 020 762 4011 audi.porho.fi Jarmo Tikkanen 020 762 4030 Puheluhinnat 020-yritysnumeroon: Lanka-ja matkapuhelinliittymästä 0,0835 € /puhelu + 0,1669 €/min. (sis.alv 24%)

Audi e-tron Progress Plus SUV 55 quattro 265 kW (360 hv) täyssähköauto alk. 80 590 €, CO2-päästöt: 0 g/km. Yhdistetty EU-kulutus 22,6 kWh/100 km. Suositusvähittäishinnasto 11.1.2022 (WLTP). Hinta sisältää toimituskulut 600 €. Kuvan auto erikoisvarustein.

Ajoneuvon kulutus ja toimintamatka on määritelty maailmanlaajuisesti yhtenäistetyn testimenetelmän (WLTP) mukaisesti. Ilmoitettu WLTP-kulutus ja -toimintamatka saattavat vaihdella olennaisestikin riippuen mm. kuljettajan ajotavasta, akkukapasiteetista, lataamisen säännöllisyydestä, sähkövarusteiden käytöstä, mahdollisen lisälämmittimen käytöstä, ulkolämpötilasta, sääolosuhteista, matkustajien ja kuorman määrästä, valitusta ajoprofiilista tai tieprofiilista. Ajoneuvon latausteho ja -aika voivat vaihdella olennaisestikin ilmoitetusta ohjearvosta. Latausteho ja -aika riippuvat esimerkiksi käytetystä latauspisteestä, lämpötilasta, auton käytöstä, akuston lämpötilasta ja peräkkäisten latausten tiheydestä. Maahantuoja K Auto Oy.

18

Maalivahtilegenda Miikka Kiprusoff Kuusinki -keräyksen suojelijaksi Adventures in the World of Reindeer Tervetuloa porojen maailmaan!

Authentic experiences – Aitoja elämyksiä Farm life – Porotilan elämää NE of ld Farm shop – Tilamyymälä r o W r W!

ee reind ri safa

laadu Ti lamyy mä lästä

kkaat porotuottee

dessä!

t viera ilu n yhtey

Book online www.kujalanporotila.com +358 405515927

L

uonnonperintösäätiön Kuusinki vapaaksi! -keräys on saanut suojelijakseen jääkiekkolegenda Miikka Kiprusoffin. Kiprusoff on Suomen maajoukkueen pitkäaikainen veräjänvartija ja ensimmäinen suomalainen, joka on voittanut NHL:n parhaan maalivahdin palkinnon.

Kanadassa Galgaryn NHLjoukkueessa pelatessaan kipinän perhokalastukseen saanut Kiprusoff tuntee Kuusinkijoen latvavedet hyvin. Mökkipaikka Kuusamon itäosista valikoitui aikoinaan nimenomaan kalastus- ja eränkäyntimahdollisuuksien perusteella. Kun Kuusinkijoki vapautetaan vesivoimasta, on Kiprusoffien mökkijoki yksi potentiaalisimmista Kuusamon järvien välisiin pikkujokiin nousevan taimenen kutupaikoista.

Miikka Kiprusoff, miksi Kuusinkijoki on tärkeä vapauttaa?

– Kuusinkijoki on ainutlaa-

Maalivahtilegenda Miikka Kiprusoff haastaa kaikki kalamiehet osallistumaan suojelemaansa Kuusinki vapaaksi! -keräykseen, jolla tuetaan seitsemänkymmentä vuotta kahlittuna olleen joen ennallistamista. Kuvassa vaelluskalojen kulun estävä Myllykosken voimalaitos.

tuinen. Luonnontilaisen joen, puhtaan veden, alkuperäisen taimenkannan ja hieno-

Ristikon ratkaisu sivulta 15

jen rantametsien yhdistelmä on vertaansa vailla. Taimenen kulkemisen estäminen joessa 50-luvulla rakennetun voimalaitoksen myötä oli surkea, joskin ajan tarpeet huomioiden ymmärrettävä ratkaisu. Tilanne voidaan nyt 2020-luvulla korjata. Myllykosken voimalaitos purkamalla Kuusinki saadaan alkuperäiseen loistoonsa.

Kiprusoff etsi Suomeen palattuaan paikkaa, josta vielä löytyisi oikea erämaafiilis. Kuusinkijoen latvoilta hän löysi tilaa olla rauhassa puhtaiden kalavesien äärellä sekä vanhaa metsää, jossa on hyvä kulkea.

– Kuusamossa olen päässyt näyttämään myös kahdelle kaupungissa kasvaneelle pojalleni, miltä Suomen luonto kauneimmillaan näyttää.

Kiprusoff haluaisi Koillismaan yritysten ja yhteisöjen lisäksi myös perho- ja muiden vapakalastajien osallistuvan hankkeen rahoittamiseen.

– Kuusinkijoki on maan kuulu kalapaikka, ja nyt jokaisella kalamiehellä ja -naisella on mahdollisuus osallistua sen vapauttamiseen. Erityisesti haastan kalastusta harrastavat vanhat pelikaverit mukaan keräykseen.

Luonnonperintösäätiön toiminnanjohtaja Pepe Forsberg iloitsee Kiprusoffin ryhtymisestä suojelijaksi: – Miikka on paras henkilö haastamaan kiekkoseuroja, kiekkoilijoita ja toki myös muita tahoja mukaan suojelemaan ja vapauttamaan Kuusinkia.

Miikalla kiekot eivät putoile räpylästä, vaan hän ottaa tästäkin upean kopin.

Kuusinki vapaaksi! on mittava hanke, jossa Kuusamon Kuusinkijoen ja Piilijoen uomaa, sekä joen viereisiä rantametsiä suojellaan Myllykosken lakkautettavan voimalaitoksen ylä- ja alapuolelta yhteensä noin viiden kilometrin matkalta. Metsien suojelun lisäksi on tarkoitus avata ja ennallistaa taimenestaan kuulun vesiekosysteemin vaelluskalareittejä.

19

MAKKARAA JA T TA AL LV VIIR RIIE EH HA A Ä LÄMMINT MEHUA

24.2.2022 klo 10-15 2 km valjakkoajelukyyti

15€/aikuinen 10€/lapsi

Lasten huskyreki 10€ 4-12 v.

150 rapsuteltavaa huskia Kahvila 10-15 Rukajärventie 30, 93825 Rukatunturi +358 405700279

TERVETULOA MAKUJEN MAAILMAAN! Tule nauttimaan ravintolamme rennosta ilmapiiristä ja herkullisista ruuista! Ruokalistalta löytyy vaihtoehtoja moneen makuun.

Olemme auki joka päivä, lämpimästi tervetuloa!

Scandic Rukahovi Rukankyläntie 15 p. 08 2374 8948

RUKAHOVI

scandichotels.fi/rukahovi Rukankyläntie 15 | p. 08 2374 8948

Vastaukset Kuusamon lintukerhon Lintupähkinään sivulta 3.

Kuva 1. KULORASTAS (Turdus viscivorus) +1kv Kuvattu toukokuussa.

Kuvaaja Vesa Kilpivaara Kuvassa on rastas, jolla on harmahtava pää ja selkä, tummia pilkkuja rinnassa ja vatsassa sekä vahva tummakärkinen nokka. Silmän takana on kulorastaalle tyypillinen tumma laikku, jonka silmäpuolella näkyy vaalea pitkittäislaikku.

Tummat pyöreät täplät rinnassa ja vatsassa ovat tyypillisiä kulorastaalle, kun taas laulurastaalla täplät ovat nuolenpään muotoisia.

Kulorastas on yleinen pesimälintu Kuusamossa. Sen tyypillisiä pesimäpaikkoja ovat mäntykankaat. Pesimäaikana

kankailla kaikuu kauniin kirkas ja voimakas mustarastasmainen laulu, josta puuttuvat mustarastaalle tyypilliset karheat krrrtyyppiset osat. Sukupuolet ovat puvultaan samanlaiset.

Kuva 2. SEPELKYYHKY (Columba palumbus) 1kv Kuvattu marraskuussa.

Kuvaaja Juha Viramo Nuorella sepelkyyhkyllä ei vielä syntymävuonnaan ole valkeaa laikkua (sepeltä) kaulalla.

Sepelkyyhkyksi lintu on tunnistettavissa siivellä olevasta valkoisesta juovasta, joka kuvassa näkyy siiven vaaleana reunuksena siiven ollessa suljettuna. Nokka saa keltaisen värinsä ja kaula seppeleensä talven aikana.

Tiira-lintutietopalvelun mukaan sepelkyyhky mainitaan jo Elias Laguksen Kuusamon lintujen lajiluettelossa, tosin latinalankielisellä nimellä C. oenas, joka nykyisin tarkoittaa uuttukyyhkyä. Kuusamossa sepelkyyhkyä ei tavattu 1900-luvun alkupuolella eikä vielä 50-luvullakaan. Ensimmäiset havainnot tehtiin 60-luvulla, minkä jälkeen laji yleistyi nopeasti. Nykyisin sepelkyyhky on Kuusamossa yleinen keväästä syksyyn, ja viimeiset havainnot tehdään vielä lokakuussa.

Kuvan sepelkyyhkyn ikuisti marraskuussa Juha Viramo, jonka muistokirjoitus on tämän lehden sivulla 3.

KUUSAMO

Kolmen ruokalajin kotiruokalounas À la carte -ravintola Kahvila - konditoria Pitopalvelu Kirkkotie 23 info@talonpoyta.fi | 0400 263 272

RUKALLA RUOKAA MÖKILLE

Toimitettuna tai tarjoiltuna! ruka@talonpoyta.fi | 0400 263 373

Lappi-illallinen

Viikottain maittavat Lappi-illalliset Ravintola Kontioluolassa (Onkerniementie 12) Lue lisää ja varaa pöytä netissä Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Tarkista aukioloajat ja pöytävaraukset talonpoyta.fi