Matkailulehti Ruka 5-2022

Rukan ja Kuusamon menovinkkejä 18.3–7.4.

RUKAN JA KUUSAMON ALUEEN MATKAILULEHTI • www.matkailulehtiruka.com

Nro 5 – 2022

18.3. – 7.4.2022

Kevätauringon alla on lysti hiihtäjän hiihdellä

M

aaliskuun lopussa ja huhtikuun alussa on aurinkolaseille käyttöä, kun arska paistaa puhtaan valkoisille hangille koko pitkän päivän. Rinteissä, laduilla ja ympäri tunturia ja erämaita riittää puuhaa jos jonkinlaista.

Tänä keväänä kahden vuoden odotuksen jälkeen vuoden kirkkaimpia kuukausia värittävät Rukalla jälleen monet hauskat tapahtumat.

Ensimmäinen tapahtumista järjestetään lauantaina 19.3. Oivangissa.

Kyseessä on hauska ja hikinen kahdentoista tunnin hiihtorutistus, jossa aamu- ja iltakahdeksan välillä hiihdetään Oivangin kolmen kilometrin ladulla niin monta rinkiä kuin vain hiihtäjän ja suksen kunto antaa myöten. Hiihtämään voi tulla yksin tai ryhmässä, ja hiihtotyyli on vapaa – voit valloittaa ladun perinteisesti lykkien tai luistellen.

Astetta erämaisempi koitos on 26.3. järjestettävä NUTS Ski Ruka, jossa hiihdetään 60 tai 34 kilometrin matka aidolla erämaaladulla perinteiseen tyyliin. Pidemmän matkan lähtö on Oulangan luontokeskuksella ja lyhyemmän Basecamp Oulangassa. Loppumatkan reitit kulkevat yhtä latua, ja maali on Rukankylässä. Tapahtuma on NUTS-polkujuoksukilpailujen spin-off, ja lähtölista pamahti kesäisen NUTSin tapaan täyteen saman tien, kun ilmoittautuminen avattiin, mutta yleisö on tervetullut kannustamaan suosikkejaan ladun varrelle.

Erämaa-Kuusamo Pilkkiviikko tarjoaa tiiviin viiden päivän ja kahdeksan kilpailun pilkkiturnauksen talvikalastajille. Ensimmäinen kilpailu järjestetään 9.4. ja viimeinen 14.4. Tarjolla on yksittäisten osakilpailuvoittojen lisäksi koko viikon mestaruus. Sarjoja löytyy tenavista konkareihin, ja kalan-

18. vuosikerta

saaliskin on melkein taattu.

Ulkoliikuntaa ilman kilpailujännitystä on Rukalla tarjolla icekartingista tunturisuunnistukseen ja rattikelkkailusta jääkiipeilyyn. Lapsille on omaa ohjelmaa jokaiselle päivälle.

Erikoisempiakin elämyksiä on tarjolla, mikäli kaikki kymmenet muut aktiviteetit on jo kokeiltu.

Ruka Zipline tarjoaa ympäri vuoden vaijeriliukua tunturin yllä. Suomen pisin yhtäjaksoinen liuku on kaikkiaan 364 metrin mittainen. Lähtö on Rukan huipulla, josta liu’utaan Saaruan huipulle Village-2-Valley -gondolin yläaseman viereen. Liukuminen on turvallista, mutta painoa pitää olla vähintään kolmekymmentä ja enintään 120 kiloa.

Toinen eksoottisempi talviaktiviteetti on koskikellunta. Mikäli veden varaan heittäytyminen ei innosta, voi lomailija pysytellä myös turvallisesti jään päällä esimerkiksi opastetulla pilkkiretkellä. Pilkkivinkkejä löydät myös tästä lehdestä.

Perinteisen kelkkasafarin voi tehdä vaihteeksi myös itärajan tuntumaan Kuntivaaralle. Voit valita joko tosimiehen tai -naisen safarin, jossa ajat itse sadan kilometrin taipaleen, tai sitten voit rellotella reessä ja keskittyä maisemien ihailuun.

Mindfulnessia kaipaavat suuntaavat Kujalan porotilalle porojoogaan.

Luonto, porojen rauhallinen liikehdintä ja porokellojen kalkatus pitävät ajatukset koossa Kujalan joogasalissa, jossa porotokka on seininä ja taivas kattona!

Leivontakärpäsen puraisemaksi joutuneen kannattaa kääntää auton nokka kohti Pohjolan Pirttiä. Satavuotiaassa maalaispirtissä leivotaan ohrarieskaa ja pullaa ja kuullaan tarinoita Vuotungin elämästä ennen vanhaan ja nyt. Ja sitten istuudutaan pöydän

ääreen syömään hirvikiusausta itse leivottujen rieskojen kanssa, ja jälkiruoaksi herkutellaan tuoreella pullalla.

Iltamenot kruunaavat hyvän lomapäivän, ja valinnanvaraa on jälleen kahden kituliaan vuoden jälkeen monenlaisissa tahtilajeissa.

Zonessa esiintyy 19.3. raspikurkku Bablo, ja Ihkussa Jukka Poika.

24.3. pyörähtää Pisteen lavalle spandexeissaan Erika Vikman. Samaan syssyyn nautitaan Zonessa Pohjanmaan stydeimmästä poikabändistä eli Telaketjusta, joka veivaa yleisölle parhaat kotimaiset popit, rockit ja Finnhitsit.

26.3. perkussionisti Tatu Rönkkö tuo Hanki Baarin miljööseen elektro-akustista esine-ambientia, jota ei kannata missata. Kello 20.30 Baarissa toimitaan käsikopelolla, kun valot sammuvat tunniksi Earth Hourin tiimoilla.

Kuun viimeisiä päiviä sulostuttavat Arttu Wiskari Zonessa 30.3., discokuningatar Eini samassa paikassa seuraavana päivänä, ja Portion Boys Pisteessä 31.3.

Huhtikuun keikkakalenterin avaa 2.4. Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani Kuusamotalolla. Samana iltana popitetaan Zonessa vähintäänkin villisti, kun GIMME ABBA! esittää tähän päivään räätälöidyn hittipotpurin 70-luvulta. Showssa on mukana myös kappaleita Abban uudelta Voyagealbumilta.

Ja muistathan, että Pisteessä väkeä tanssittaa viikonloppuisin tiskijukka!

Lisää tekemistä, tarkat aikataulut, tiedot, osoitteet ja yhteystiedot kaikkiin Rukan hupailuihin löydät osoitteesta ruka.fi.

Hyvää lomaa ja pidetäänpä hauskaa!

3

”Suomen tuntureista ei löydy toista yhtä hyvää karavaanarialuetta”

R

ukan uusi karavaanarialue Mastorinteiden juurella on ollut nyt käytössä kolme vuotta. Miten uudelle alueelle on kotiuduttu?

– Kyllä uusi on aina uusi, sanoo Rukan Caravanaarien puheenjohtaja Jussi Meriläinen.

– Uuden alueen huoltorakennus kattaa kaiken, mitä karavanaarit tarvitsevat eli sieltä löytyy keittiö, jossa on kolme liettä ja kolme tiskipöytää, pyykkikone, kuivausrumpu ja kuivauskaappi, WC:t ja sauna. Eikä rakentamiseen ole käytetty halpoja materiaaleja, vaan se on tehty laadukkaasti. Rukan karavaanarialue on tällä hetkellä ylivoimainen Suomen tunturikohteiden joukossa.

Aivan helposti ei uutta aluetta saatu. Entisen tultua käyttöikänsä päähän ja Metsähallituksen kanssa tehdyn vuokrasopimuksen päättyessä arvioitiin Rukakeskuksessa aluksi, että uudelle alueelle ei olisi tarvetta.

– Otin yhteyttä Kuusamon kaupunkiin ja kaupunki järjesti palaverin Rukakeskuksen ja Metsähallituksen edustajien kanssa. Päätöksenä oli, että uusi alue avataan. Rukakeskuksen oli tarkoitus vastata maa-alueesta ja sähköistyksestä ja kaupungin rakentaa huoltorakennus.

Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat matkan varrella.

Loppujen lopuksi kävi niin, että Rukakeskus kustansi koko alueen rakennuksineen.

– Kyllä siihen varmasti miljoo-

Rukan uusi karavaanarialue Mastorinteiden juurella saa kiitosta Rukan Caravaanareilta.

Jussi ja Sinikka Meriläinen sekä miniä viihtyvät Rukan talvessa ja uudella karavaanarialueella.

na euroa meni. Mutta tuloskin on nyt hyvä. Suomen tuntureista ei löydy toista yhtä hyvää aluetta!

myllerrys, ja vaunuista vaihtui noin puolet.

– Nuoria tulee koko ajan lisää, ja se on mukavaa. On meitä alkuperäisiä vuonna 1989 tulleitakin vielä jäljellä kolme vaunukuntaa!

Rukan karavaanarialueen suosiota nostaa myös kesäkauden vilkastuminen.

– Kesäkäyttäjiä on tullut lisää, kun esimerkiksi maastopyöräilyharrastus ja -reitit ovat lisääntyneet.

Uusi karavaanarialue sijaitsee hieman toisessa paikassa kuin edellinen eli Mastorinteiden juurella.

– Jos jotain asiaa voi harmitella niin sitä, että Masto lumetetaan aika myöhään ja hissit käynnistyvät vasta joulun alla.

Mutta Rukakeskus on tehnyt alueelta siirtymäladun Vuosseliin, eikä montaa sauvantyöntöä tarvita niin pääsee laskemaan.

Itsekin ostan kausilipun joka talvi, kuten useimmat muutkin Rukan karavaanarit.

Jussi Meriläinen on ollut Rukan karavanaari jo kolmekymmen-

tä vuotta. Alueen karavaanarit perustivat heti alussa yhteisen asukasyhdistyksen.

– Järjestämme monenlaista toimintaa, joka lisää asukkaiden viihtyvyyttä ja alueen yhteisöllisyyttä. Pikkujouluissamme on ollut enimmillään 160 henkeä.

Järjestämme lapsille pulkkakisoja ja palkkaamme hiihtokoulusta opettajan. Grillillä paistetaan yhdessä makkaraa ja seurustellaan. Olemme järjestäneet lasketteluretkiä Pyhälle, ja pääsiäisenä on Pitkäperjantain Piknik ja isot arpajaiset.

Rukan Caravaanarit ovat melko pysyvää joukkoa. Noin kolmasosa kausipaikoista vaihtaa vuosittain haltijaa. Aluemuutoksen yhteydessä tapahtui isompi

Jussi ja hänen vaimonsa ovat jo eläkkeellä, ja asuvat vaunussa nykyään kolmesataa vuorokautta vuodessa.

– Jotkut ihmettelevät, miten viihdymme pienessä vaunussa, mutta vaunu on meille koti, ja

LINTUPÄHKINÄ Kuusamon lintukerhon tämänkertaisen lintupähkinän ensimmäisen linnulla on ruosteenpunaista väritystä pyrstön tyvellä ja toisella komeat, oranssinpunaiset kintut. Tunnistatko molemmat linnut? Oikeat vastaukset sivulla 14.

Kuva 1: Vesa Kilpivaara

Kuva 2: Heikki Seppänen

asunto Oulussa on huonekalujen säilytyspaikka, Meriläinen nauraa.

– Lokakuun alusta vappuun vaunumme on Rukalla, ja kesäksi vedämme sen Sieviin, jossa meillä on kesäpaikka.

Töissäkäyvät karavaanarit viipyvät keskimäärin 30–40 vuorokautta vuodessa Rukalla, mutta jotkut onnistuvat venyttämään vaunuloman jopa 50–60 vuorokauteen.

Karavaanarius on elämäntapa, joka vie mennessään. Myös perheen: – Pojallamme ja hänen vaimollaan on oma vaunu ja vaunupaikka Rukalla, ja kahdella nuorimmalla lapsellamme yhteinen vaunu Sievissä. Omassa vaunussa on ihmisen hyvä olla!

Konttaiselle ja Valtavaaralla on reittejä, joilla pääsee lumiseen aikaan kulkemaan lumikenkien sijaan myös tavallisilla talvikengillä. Kuva: Minna Koramo

Maaliskuun mainiot retkikelit K

oillismaan luonto on täynnä talviretkikohteita.

Perheretkeilijän ja aktiivisen harrastajan listalle voi nostaa useita talvireittejä Oulangalla, Riisitunturilla ja Korouomassa. Hossan kansallispuisto sijaitsee noin tunnin ajomatkan päässä Kuusamosta ja Rukalta.

Rukan naapurissa sijaitsevalla Valtavaaran-Pyhävaaran luonnonsuojelualueella on useita talvireittejä.

Talvisten polkujen kulkijoille suosittelemme liukuesteitä, sillä polut ovat tamppautuneet liukkaiksi.

Helpot, koko perheelle sopivat reitit Oulangan luontokeskukselta lähtevä helppo kilometrin mittainen Kiutakönkään reitti tarjoaa lyhyellä kävelyllä hienoja talvisia maisemia, kuohuvia putouksia ja dolomiittikallioita. Taukokatos tulentekopaikkoineen löytyy pienen matkan päästä koskelta.

Viiden kilometrin mittainen päiväreitti Hiiden hurmos tekee ympäryslenkin pienen Jäkälävaaran päällä ja palaa takaisin taukokatokselle, josta pääseee Kiutakönkään kautta luontokeskukselle. Rankan lumisateen jälkeen lumikengät auttavat etenkin aamun ensimmäisiä kulkijoita.

Kahdentoista kilometrin mittaisella Pienellä Karhunkierroksella on useita taukopaikkoja: Myllykoski, Jyrävä, Harrisuvanto ja Pyöreälampi. Reitille kannattaa varata liukuesteet, koska reitti on tallautunut kovaksi ja liukkaaksi, ja myös ylä- ja ala-

mäkiä on runsaasti. Halutessaan voi tehdä myös pyrähdyksen Myllykosken kuohuja katsomaan. Aikaa siihen menee tunti tai pari.

Oulangalla ja Riisitunturissa avoinna kaksi talvireittiä – Hossassa useita Oulangan 26 kilometrin mittainen erämaareitti kulkee Oulangan luontokeskukselta Juumaan. Oransseilla nauhoilla merkityllä reitillä on latu-ura perinteiselle hiihdolle. Erämaareitin toista reunaa voi kulkea lumikengillä, liukulumikengillä ja läskipyörällä. Latu-uralla ei saa kävellä.

Reitin varrella on taukokatos ja kaksi autiotupaa. Juumasta voi jatkaa matkaa Virkkulan kylään asti Karhunkierroksen erämaalatua pitkin.

Korouomassa kulkeva Koronjää-reitti kulkee alueen kolmen suurimman jääputouksen ohi. Kuva: Jonna Kalliomäki

Riisitunturin kahdenkymmenen kilometrin mittainen monitoimireitti vie kulkijan Riisitunturin tuntureiden laen ympäri. Monitoimireitti on avattu tänä vuonna läskipyöräilyn lisäksi hiihtäjille ja lumikenkäilijöille sekä fatbikeille.

Kulkijoiden on väistettävä reitillä koiravaljakoita, sillä valjakot eivät pysty väistämään reitiltä. Riisitunturin pysäköintialueella palvelee Erämaakahvila Tykky.

Hossan kansallispuistossa on useita 3–30 kilometrin mittaisia talvisia monitoimireittejä, joiden joukossa ovat muun muassa erämaareitit Värikalliolle ja Julmalle Ölkylle. Reittejä voi kulkea hiihtäen, kävellen, lumikenkäillen ja fatbikella. Hossas-

Kahdentoista kilometrin mittaiselta Pienellä Karhunkierroksella löytyy useita taukopaikkoja, joilla voi tankata kuumaa juomaa retkeilyn lomassa. Kuva: Minna Koramo

5

Pikku Pyhävaaran laelle johtavaa Pyhän jyssäyksen reittiä voi talvella kulkea myös fättärillä. Kuva: Jonna Kalliomäki

Koillismaalta löytyy paljon erilaisia talviretkeilykohteita koko perheelle.

Kuva: Metsähallitus sa on myös latuja perinteisen tyylin hiihtäjille.

Rukan naapurissa Valtavaaran-Pyhävaaran luonnonsuojelualue Kuuden kilometrin mittainen Pyhän jyssäyksen reitti vie kulkijan ylös Pikku Pyhävaaran laelle, josta avautuvat näkymät Riisitunturille sekä läheisen Rukatunturin ja Valtavaaran suuntaan. Reitti on nousujen ja laskujen vuoksi keskivaativa.

Varaa kulkuaikaa noin 3–4 tuntia.

Talvella reittiä voi kulkea myös fatbikella. Pyöräilijän on aina huomioitava muut retkeilijät, ja väistettävä reitillä kulkevia patikoijia.

Reitin lähtöpaikka on Petäjäkujan pysäköintipaikka, mutta reitille pääsee myös Pirunkirkon pysäköintialueelta, jossa pysäköintitilaa on enemmän. Vaaran laella on kota ja tulentekopaikka.

Konttaiselle ja Valtavaaraan johdattavat tutut 2–5,5 kilometrin pituiset reitit, joita pääsee talvella kulkemaan myös tavallisilla talvikengillä. Valtavaaralla on päivätupa, kota ja taukokatos. Konttaisella ei ole tulentekopaikkaa eikä käymälää.

Päiväretki Korouoman kanjonin sydämeen Korouoman luonnonsuojelualueella Saukkovaaran lähtöpisteeltä alkava viiden kilometrin pituinen Koronjää-reitti kulkee kolmen suurimman jääputouksen ohi. Reitti on vaativa, mutta

myös perheen pienimmille sopiva. Mäkiset kohdat ovat liukkaita, joten ota mukaan liukuesteet tai vuokraa ne esimerikiksi Saukkovaaran lähtöpisteellä palvelevasta Korouoman Eräkahvilasta.

Ota Retkietiketti haltuun Retkeilijän varustukseen riittävän pukeutumisen lisäksi kuuluu myös Retkietiketti: luonnon kunnioittaminen, liikkuminen, leiriytyminen, tulenteko ja roskaton retkeily. Pidäthän koirasi kytkettynä! Tutustu retkietikettiin tarkemmin osoitteessa Luontoon.fi/retkietiketti. Muista myös lukea retkikohteesi säännöt.

Lisätietoja ja vinkkejä retkeilyyn luonnonsuojelualueilla saat Oulangan luontokeskuksen asiakasneuvonnasta.

Luontokeskus on auki joka päivä klo 10–16. Asiakasneuvontaan saa myös yhteyden soittamalla tai sähköpostitse. Luontokeskuksen ravintola on talviaikana suljettu, mutta luontokeskuksen minikahvilassa on ostettavissa pikakahvia, teetä, kaakaota ja eväspatukoita.

Oulangan luontokeskus Liikasenvaarantie 132 Puh. 020 639 6850 oulanka@metsa.fi https://www.facebook.com/ oulangankansallispuisto Retkikohteet Luontoon.fissä: www.luontoon.fi/oulanka www.luontoon.fi/riisitunturi www.luontoon.fi/hossa www.luontoon.fi/korouoma www.luontoon.fi/valtavaara

6

Lähialueen Pentik-myymälät: KUUSAMO Huoparintie 1 ma-pe 10-18, la 10-15 POSIO Maaninkavaraantie 3 ma-pe 10-17, la-su 10-16

pentik.com

Kuusamon Uistimen kevennetty X-Pro-tasapainopilkki sekä mormyskat Malluainen ja Timanttitoukka ovat kevättalven ahvenenpilkkijän parhaimmat työkalut.

Ahven on kevään pilkkireissujen erinomainen saaliskala Mikko Vähätalo on kalastanut ahvenia koko ikänsä. Nyt hän antaa parhaat vinkit kevätjäillä viihtyville pilkkijöille, jotka mielivät päästä ahvenfileen makuun.

K LÄÄKÄRIASEMA BENE RUKA

eväällä, kun valo lisääntyy ja lumi ohenee vesistöjen jääkannen päällä, pilkkikalastuskausi on parhaimmillaan.

– Jäällä on kiva olla lastenkin kanssa, koska siellä on usein aurinkoisella säällä hyvin lämmintä, ja kalastus on tuloksekkaampaakin kuin aiemmin talvella, toteaa Kuusamon Uistimen myyntijohtaja Mikko Vähätalo.

– Turvallisuudesta pitää kuitenkin huolehtia, ja naskalit kannattaa pitää aina mukana.

Keväisillä pilkkireissuilla ahven on erinomainen ja hanakasti syöttiin nappaava saaliskala, mutta joitakin asioita kannattaa ottaa huomioon.

– Ahvenella on keväällä kutu, jolloin varsinkin naaraspuolisilla ahvenilla saattaa olla mukana iso mätilasti. Suuremmat suupalat alkavat olla sille hankalia.

Ahvennaarat kyllä syövät hanakasti, mutta valitsevat mielellään pienempiä paloja kuin syystalvella.

Pilkkikalastajalle naarasahventen pieniin päin oleminen merkitsee, että vieherasiaan

kannattaa valita mormyskoja.

Mormyska on alunperin venäläislähtöinen miniviehe, jonka nimi viittaa pieneen vesihyönteiseen. Kaikkialle pilkkikalastavaan maailmaan levinnyt vehje on erinomainen väline keväisten ahventen narraamiseen.

– Kuusamon Uistimella on Kirppu-vieheperhe, joita on hyvä syötittää kärpäsen toukilla tai surviaisilla. Viime vuosien uutuuksiamme mormyskoissa ovat muun muassa Malluainen ja Timanttitoukka, jotka on suunniteltu nimenomaan ahvenen kalastukseen soveltuvan

Kiekerönmaassa Kitkajärven rannalla uusi tyylikäs majoitustila

K

• Covid-19 antigeenitestit 55 e Ma–Su klo 10–18 • VARAA TESTIAIKA! • ENSIAPU • RÖNTGEN • RINNEVAMMAT & MUUT TAPATURMAT • YLEISLÄÄKETIEDE • OSAAVAT AMMATTILAISET

Avoinna päivittäin klo 10–24

+358 40 70 77 123 Kauppakeskus Kumpare, Ruka www.benefinlandia.fi

ymmenen minuutin ajomatkan päässä Rukalta sijaitseva Kiekerönmaa tarjoaa matkailijoille uuden kahden hengen majoitustilan lisävuoteella. Laadukkaasti sisustetusta huoneesta avautuu koko seinän korkuisten maisemaikkunoiden kautta näkymä suoraan kuvankauniille Ala-Kitkan järvelle, jonka taustalla siintävät niin Konttaisenvaara, Valtavaara kuin Rukakin.

– Villa Kiekerönmaa tarjoaa täydelliset puitteet omaan rauhaan ja luksukseen, kertoo Hans Heiman.

– Nyt kun majoitustoiminta on käynnistetty, jatkossa on luvassa lisää. Villa Kiekerönmaa on varattavissa Booking.com

kautta, ja kysyntää on jo ollut.

Kiekerönmaassa toimii edelleen Pohjolan paras sauna, joka on kuumana tilauksesta. Tarjolla on luksussaunaelämyksen lisäksi poreallas ja palju. Juhlatilaisuuksia varten on kotaravintola.

– Lähellä kulkee hiihtolatu, ja kelkkareitti ohittaa Kiekerönmaan Ala-Kitkan jäällä, kertoo Heiman.

– Talvella pilkille ei ole matkaa kuin kolmekymmentä metriä. Ala-Kitkasta nousee pikkusiikaa, ja kevättalvella voi lähteä suoraan mökiltä hiihtämään järvimaisemiin.

Kesäaikaan Ala-Kitka tarjoaa mahdollisuuksia kalastuksesta veneilyyn, suppailuun ja omalla

yksityisrannalla uimiseen. Alueelta löytyy myös lentopallo- ja sulkapallokenttä.

– Keväällä Kiekerönmaan rantaan rakennetaan uusi iso laituri, ja ensi talvena rannassa pääsee avantouinnille. Lisäksi meille tulee uusi, pienempi siirrettävä sauna. Syksyksi rakennetaan puitteita myös metsästysporukoille.

Päästöttömän autoilun ystävien iloksi Kiekerönmaassa on majoitustilan lisäksi tarjolla majoittujille sähköauton latausasema.

Tutustu Kiekerönmaahan osoitteessa rukaland.fi, Bookingissa nimellä Villa Kiekerönmaa tai Facebookissa ja Instagramissa nimellä Rukaland.

7 koukun ympärille. Kun vielä malttaa käyttää ohuempaa siimaa ja kevyempää pilkkivapaa niin että tärppi tuntuu, ovat palaset kohdallaan ahvenreissulla!

Vähätalo on itse kalastanut ahkerasti koko ikänsä, mutta isommilla vesillä kuin Kuusamon isoimmatkaan järvet.

– Olen kotoisin Länsi-Suomesta, ja kalastanut koko ikäni Pohjanlahdella, ja usein nimenomaan ahventa. Olen tutustunut ahvenen mielenmaisemaan, ja vaikka Kuusamossa on aivan omansalaiset vesistöt jokineen, lampineen ja lähdepohjaisine järvineen, samat ohjeet toimivat soveltaen myös täällä.

Kokeneen ahvenmiehen vinkki on, että keväällä ohenevi-

en lumikerrosten myötä kannattaa etenkin pienemmillä vesillä olla säikäyttämättä ahventa.

– Ahven viihtyy usein hieman matalammissa vesissä. Kun Kuusamossa vedet ovat usein hyvin kirkkaita ja kun vielä lumipeite vähenee jään päältä, ahven saattaa arastella jään päällä liikkuvia varjoja. Kairauksen jälkeen kannattaa avantoon jättää hieman sohjoa, joka estää valojen ja varjojen häilähtelyä. Sohjoon voi puskea pienemmän reiän esimerkiksi sohjokauhan varrella, ja laskea pilkin reiästä läpi.

Jos pilkkijä mielii pienempien ja matalampien vesien sijaan Kuusamon isoimpien järvien selkävesille, voi sieltäkin taitava kalastaja napata pannulle ah-

venen, mutta konstit ja välineet ovat hieman toiset.

– Isoilla vesillä ahven liikkuu usein välikerroksissa, joissa se syö kuoretta ja muikkua. Kuusamon Uistimen valikoimista sopiva viehe on esimerkiksi kevennetty X-Pro-tasapainopilkki, joka imitoi loistavasti pikkukalaa.

Sopivan välineen lisäksi toinen hyvä vinkki ahvenen narraamisen on vedota sen tunteisiin: – Jos pystypilkkiin alle kiinnittää noin 10–15 sentin mittaiseen siimatapsiin mormyskaKirpun, ahven voi luulla, että pystypilkki on hyönteisen perässä uiva kuore tai muikku. Ahven on kilpailuhenkinen kala, ja se saattaa ajatella, että ”ei kun minä!”, ja säntää vieheen perään!

Kuusamon Uistin osoitti vahvuutensa korona-aikana Myyntijohtaja Mikko Vähätalo aloitti Kuusamon Uistimessa viime syyskuussa.

– Kuusamo oli minulle entuudestaan tuttu. Olen viettänyt täällä paljon aikaa, ja asunutkin yhden talven, kun vaimoni oli täällä työharjoittelussa.

Kuusamoon töihin Vähätalon houkuttelivat mielenkiintoiset työtehtävät.

– Tunnen Kuusamon Uistimen aikaisemmalta työuraltani, ja nyt oli mielenkiintoinen tehtävä tarjolla. Vaikka teen pääasiassa etätyötä kotikonttoriltani Turusta, pyrin käymään säännöllisesti Kuusamossa.

Mikä on Kuusamossa parasta?

– Loistavat hiihtomaastot, ja lisäksi luonto on upea ja hyvin erilainen kuin kotona LänsiSuomessa. Vaihtelu kahden erilaisen seudun välillä virkistää!

Kuusamon Uistimen tulevaisuus näyttää erinomaiselta. Yrityksellä on käynnissä useampikin mielenkiintoinen hanke.

– Meillä on todella hyvät mahdollisuudet kasvaa uistinliiketoiminnassa.

Koronan

Myyntipäällikkö Mikko Vähätalo aloitti työt Kuusamon Uistimessa syyskuussa. “Kuusamon Uistimet kaikki tuotteet valmistetaan paikkakunnan omalla tehtaalla.” myötä pitkät ja monimutkaiset globaalit toimitusketjut ovat osoittautuneet haasteellisiksi, ja monilla kalastustarvikkeita myyvillä kaupoilla on ollut vaikeuksia saada tavaraa ajoissa ja kohtuulliseen hintaan. Kuusamon Uistimen vahvuus on, että kaikki tuotteet valmistetaan paikkakunnan omalla tehtaalla.

Meillä on todella hyvä kontrolli toimitusketjuun. Olemme luo-

tettava ja haluttu tavarantoimittaja.

Kuusamon Uistin on aktiivinen sosiaalisen median kanavissa, joten kannattaa laittaa yritys seurantaan Instagramissa, Facebookissa ja Youtubessa.

– Tarjoamme kalastajille monenlaista mielenkiintoista sisältöä kalastuksen ja kalankäsittelyn saralla!

Ala-Kitkan rannalla Kiekerönmaassa on tarjolla laadukkaan majoitustilan lisäksi Pohjolan paras sauna, poreallas, palju, kotaravintola, oma pilkkiranta sekä hiihtoladut ja kelkkareitit kivenheiton päässä.

8

9

Meidät löydät Kuusamosta

Koko perheen palveleva apteekki Kuusamon keskustassa.

Meillä myös sairaanhoitajan palvelut sekä kotiinkuljetus.

Palvelupisteestämme Rukan kauppakeskus Kumpareen turistiinfosta saat itsehoitotuotteet sekä reseptilääkkeet toimitettuna.

Kauppakeskus Kumpare, Ruka • Puh. 08 8600 250 Ouluntaival 1, Kuusamo • Puh. 08 844 2200 Ma-pe 8-20, la 9-17, parillisina su 11-16 • kuusamonkeskusapteekki.fi

10

Erämaa-Kuusamon Pilkkiviikko käynnistyy 9.4. Jaurasenjärvellä Erämaa-Kuusamon pilkkiviikko kokoaa tuttuun tapaan yhdelle viikolle sarjan pilkkikilpailuja, joissa kalamiehet pääsevät ottamaan toisistaan mittaa isolla porukalla. Tähtäimessä on osakilpailuvoittojen lisäksi koko Pilkkiviikon voitto.

P

ilkkiviikko starttaa 9.4. kello 14 Jaurasenjärvellä, ja jatkuu kaikkiaan kahdeksan kilpailun verran, kunnes vieheet viskataan viimeisen kerran veteen 14.4. kello 10 Nissinjärvellä.

Pilkkiviikon sarjavalikoimassa ovat miesten ja naisten yleiset sarjat, 60-vuotiaat sekä 12- ja 14-vuotiaat. Jokaisessa sarjassa palkitaan kuusi parasta, paitsi nuorten sarjoissa kaikki. Lisäksi niistä yli 70-vuotiaista, jotka eivät ole pokanneet palkintoa yli 60-vuotiaiden sarjassa, palkitaan erikseen kolme suurimman kalansaaliin rannalle tuonutta.

– Jokaisessa kisassa viisitoista ensimmäistä saa pisteitä, ja viimeisen kisan jälkeen lasketaan pisteet yhteen ja palkitaan koko Pilkkiviikon kolme parasta, ker-

too Pilkkiviikon puuhamies Tapio Ojala.

Pilkkiviikon osakilpailuihin ilmoittaudutaan paikan päällä.

Osallistumismaksuilla kustannetaan sarjojen rahapalkinnot.

Onkijoita odotetaan tuttuun tapaan paljon.

– Edellinen Pilkkiviikko järjestettiin vuonna 2019, ja silloin meillä oli keskimäärin kolmesataa onkijaa per kisa. Silloin pilkittiin kaikkiaan 20 kilpailua, joten osallistumisia oli todella paljon.

Erämaa-Kuusamon Pilkkiviikko on perinteeksi muodostunut tapahtuma, jolla on ikää jo 22 vuotta.

– Alun perin tapahtuma oli Etelä-Kuusamon yrittäjien, mökkiläisten ja pilkkijöiden ru-

tistus, mutta vuosikymmenten myötä alue on laajentunut. Tulevaisuudessa Pilkkiviikko luultavasti levittäytyy koko Kuusamon käsittäväksi tapahtumaksi.

Erämaa-Kuusamon Pilkkiviikon kilpailukaloiksi kelpaavat kaikki lailliset kalat paitsi harjus, jolla on pilkkiviikolla menossa kuturauhoitus. Kun osallistujia on paljon, eivät kalansaaliitkaan jää pieniksi.

– Edellisissä eli vuoden 2019 kisoissa kalastettiin Pilkkiviikon kaikkien aikojen ennätys yhdessä kisassa eli 24 kiloa. Mutta viiden kilon saaliillakin 300 onkijan kisassa kertyy kaloja iso lasti.

Kalat eivät joudu hukkaan, vaikka yksittäisten onkijoiden pakastimet eivät vetäisi koko saalista.

Vuoden 2019 Pilkkiviikon voittajien oli helppo hymyillä.

– Kaloja on tarjottu paikalliselle kalanjalostajalle, mutta jos se ei voi ottaa kaikkia vastaan, niistä tehdään rehua. Mitään ei joudu hukkaan!

käyttö on sallittu.

– Akkukaira on tätä päivää, ja säästää kilpailijoilta aikaa ja olkapäitä, mutta varovainen sen kanssa pitää olla!

Kisa-alueet ovat laajoja, joten hyviä ottipaikkoja löytyy jokaiselle.

– Osakilpailuissa on alussa vartin siirtymäaika, eli jos kisa alkaa kymmeneltä, jäälle saa lähteä varttia vaille. Kisan lopussa taas on puolen tunnin paluuaika. Jos kisa päättyy kello 13, pitää kilpailijan palata puoli kahteen mennessä havuilla merkityn alueen sisäpuolelle tai muuten seuraa diskaaminen.

Tänä vuonna sääntöjä on höllennetty niin että akkukairan

Pilkkiviikon kisakalenteri 9.4. klo. 14-18 Jauranen 10.4. Klo 10-13 Joukamojärvi 10.4. klo 15-18 Joukamojärvi 11.4. klo 11-16 Penikkajärvi 12.4. klo 10-13 Kirkkolahti Kuusamojärvi 12.4. klo 16-19 Tolpanniemi Kuusamojärvi 13.4. klo 11-16 Lahtela Kuusamojärvi 14.4. klo 10-14 Nissinjärvi

Johanna ja Riku naurattavat parisuhteen kipupisteillä

I

hkussa on torstaina 24.3. luvassa takuuvarmaa naurua, kun lavalle nousee stand up -koomikkopari Riku Suokas ja Johanna Tohni. Saman katon alla asuva pariskunta paljastaa yleisölle parisuhteen kipupisteet, jotka jokainen voi tunnistaa, vaikkei olisi ehkä osannut ajatella niitä Rikun ja Johannan sorvaamasta näkökulmasta.

Esitys perustuu pariskunnan viisi vuotta sitten kirjoittamaan, teattereissa menestystä niittäneeseen Mars vs. Venus -esitykseen, josta on myöhemmin tehty kakkososa – ”uusintaottelu”, kuten Johanna luonnehtii.

– Rukalla ei nähdä täsmälleen samaa esitystä, mutta samassa aihepiirissä liikutaan eli parisuhteessa!

Johanna Tohni on yleisölle tuttu paitsi stand up -lavoilta, myös televisiosta. Tyynesti sanailevaa Johannaa ei hevillä uskoisi show-ihmiseksi.

– Tuttujen joukossa saatan olla vilkkaampi, mutta etenkin isommassa porukassa hyvinkin ujo ja vakava. Toisaalta se on päiväkohtaista. Huumorihan on myös eräänlainen sosiaalinen selviytymiskeino.

Huumoria Johanna kertoo rakastaneensa aina. Myös ujoina hetkinään ja lapsena: – Pakotin jo ala-asteella muut esiintymään kirjoittamissani sketsiohjelmissa, hän nauraa.

Johanna on työskennellyt erilaisilla lavoilla koko ikänsä.

– Olen teatteri-ilmaisun ohjaaja ja opiskellut lisäksi teat-

Johanna ja Riku kirjoittavat parisuhteen kipupisteistä autenttisessa ympäristössä.

Stand up -koomikkopari Johanna Tohni ja Riku Suokas esiintyy Ihkussa 24.3.

terin ja draaman tutkimusta.

Opiskeluaikana tein muutakin kuin komediaa. Jossakin vaiheessa luulin olevani kiinnostunut myös näyttelijän työstä, mutta se ei sitten tuntunutkaan omalta. Ennen stand upia työskentelin improvisaation parissa, joka sekin on komediaa.

Stand upia kohtaan Johanna tunsi alun perin kauhunsekaista kiinnostusta.

– Muutamat tutut hyppäsivät stand upiin ja kävin katsomassa heidän esityksiään. Takaraivossa takoi halu kokeilla itsekin, mutta en uskaltanut. Se tuntui niin pelottavalta. Sitten Heikkilän Pirjo järjesti stand up -kurssin, joka oli tarkoitettu pelkästään naisille.

Naisporukassa uskalsin nolata itseni, ja siitä se alkoi!

Johanna ja Riku alkoivat keikkailla stand up -lavoilla yhdessä vuonna 2016, ja vuotta myöhemmin he kirjoittivat Marsin vs. Venuksen.

– Jutut syntyvät yleensä niin, että tulee mieleen jokin tilanne tai asia, kertoo Johanna.

– Yleensä jo alkuperäinen tilanne on huvittanut, mutta kirjoittaessa sitä pitää vielä vähän kärjistää. Osa on totta, osa liioittelua. Myös stand up -komiikassa on tärkeää ymmärtää, mistä hyvät tarinat syntyvät.

Teemoitettua esitystä kirjoittaessa korostuu hyvin ideoiden leimahtamisen rinnalla raaka työ: – Toisinaan huumorin kirjoittaminen on ihan vaan sitä, että istutaan koneen ääressä ja mietitään. Se voi olla hyvinkin ryppyotsaista. Rikun kanssa olemme tehneet esityksemme omasta parisuhteestamme, eikä

Kymmenen vuotta sitten Johanna keskittyi kokonaan stand upiin. Myöhemmin hän tutustui

nykyiseen puolisoonsa ja kollegaansa Riku Suokakseen.

Näyttelijäksi valmistunut Riku on näyttelemisen lisäksi johtanut teattereita. Hämeenlinnan kaupunginteatteriin hänet valittiin kaikkien aikojen nuorimpana teatterinjohtajana vasta 25-vuotiaana. Tampereen Työväen Teatterin johtajan pestin hän jätti vuonna 2013 keskittyäkseen omaan luovaan työhönsä.

Televisioyleisö tuntee Suokaksen monista eri ohjelmista.

Esimerkiksi pari vuotta sitten Ylellä nähty hulvaton ”Melkein totta” oli Rikun, Heli Sutelan ja Heikki Syrjän käskirjoittama.

Tampereen Työväen Teatterissa kuvatussa sarjassa kurkistettiin teatterin kulisseihin. Pääsosassa loisti Sutelan lisäksi Hannele Lauri. Riku esitti sarjassa taksinkuljettajaa, joka valittiin teatterin hallituksen puheenjohtajaksi.

varsinkaan sen tekeminen ole aina ollut ratkiriemukasta, Johanna nauraa.

Koronarajoitusten päätyttyä maaliskuun alussa lopulta Johanna ei tohdi heti ryhtyä tekemään tiukkoja tulevaisuudensuunnitelmia. On parempi katsoa, pysyykö moneen kertaan jalkojen alta vedetty matto lopultakin paikallaan.

– Alalla on menty kaksi vuotta selviämismoodilla, ja nyt olemme tyytyväisiä siihen, että paikat ylipäätään ovat auki ja että keikkakalenteria voi alkaa täyttää.

Johanna keikkailee sekä puolisonsa kanssa, yksin että erilaisissa kokoonpanoissa. Koronasta hän on selvinnyt nyt kahdella tavalla: – Rajoitukset poistuivat, ja lisäksi sairastin koronan viime viikolla!

11

Peräpohjalainen raanu oli Koillismaalla arvokas käyttötekstiili

K

uusamotalon Kaamosgalleriassa on maaliskuun ajan esillä Katse kuusamolaiseen raanuun -näyttely. Esillä on sekä vanhoja raanuja Kuusamon kotiseutumuseon kokoelmasta että paikallisten käsityöläisten uudempia raanuja.

Raanu oli aikanaan tärkeä käyttötekstiili, jota tarvittiin jokapäiväisessä elämässä. Kuusamossa oli käytössä niin sanottuihin ripsiraanuihin kuuluva peräpohjalainen raanu.

– Raanuja käytettiin peittona sängyssä ja reessä, kertoo Kuusamo-Seuran puheenjohtaja Tiina Laine.

– Jokaisella nukkujalla oli oma raanu. Lattialla nukuttaessa patjaksi laitettiin joko velti eli lampaannahkavälly tai porontalja, jonka päällä nukuttiin omaan raanuun kääriytyneenä.

Lapsen kätkyessä oli pienoiskoko aikuisten käyttämästä raanusta. Kuluneet raanut siirrettiin loimiksi lämmittämään hevosia.

Raanuja käytettiin myös kamareiden ikkunoissa. Kesäisin

Yksi Kaamosgallerian näyttelyn raanuista on kuusamolaisen Matilda Ervastin äidin äidin äidin kutoma raanu, jonka malli on 300 vuoden takaa.

Raanun on Kuusamon kotiseutumuseolle lahjoittanut Anna-Liisa Ervasti vuonna 1998.

– Monessa kodissa äidillä oli puroskori odottamassa, jos lapsilla sattui olemaan tekemisen puute!

Kangaspuut kuuluivat 1900-luvun alkupuolella lähes jokaisen pirtin vakiokalustoon.

– Tytöt aloittivat kutomisen 10–18-vuotiaina, ”Ei niin huonoa taloa, usein jo aikaisemmin. ettei olisi puolikymmentä Kudontataito ja -mallit siirtyivät äidiltä tyttärelle raanua.” – Taimi Pitkänen ja yhteisten kangaspuiden myötä myös kylänraanu esti auringonvaloa lämnaiselta toiselle. mittämästä kamaria ja itikoita Kutominen tapahtui usein pistämästä nukkujia. Talvisin kevättalvella, jolloin päivänvalo ne suojasivat kylmältä, jos talon alkoi lisääntyä, mutta maatöitä kaikissa ikkunoissa ei ollut lasia. ei voitu vielä aloittaa.

Sota-ajan pimennysmääräysten – Kudonta oli ahkeraa, jo aikaan raanuilla estettiin valon senkin takia, että joissakin talonäkyminen ulos. uksissa kangaspuut oli saatava pirtistä pois ennen toukokuun Raanut tehtiin jokaisessa talosalkua, jolloin perunoiden idätysa alusta loppuun itse. sastiat tuotiin sisälle.

– Lähes kaikilla oli lampaita sen verran, että niistä saatiin Kuusamossa kankaat kudotvillat kotitarpeiksi. Villat karstiin usein kapeissa kangaspuistattiin ja kehrättiin langoiksi. sa eli väävispuissa. Raanut tehVarsinkin sotavuosina matetiin ompelemalla yhteen kaksi riaalit käytettiin tarkkaan, ja identtistä tekstiilikappaletta. vanhat villasukat ja -puserot – Hyvän kutojan tunnisti siipurettiin, pätkittiin ja karstattä, kuinka hyvin raanun raidat tiin villan joukkoon puroslanosuivat kohdalleen keskisaugaksi. man kohdalla, ja kuinka huoPuroksen purkaminen ja maamaton sauma oli. nyppiminen oli sopivaa työtä Kuusamossa raanujen pohjaetenkin lapsille ja vanhemmille kangas oli lampaanvillan sävyinaisille. nen eli se vaihteli mustan, rus-

kean ja harmaan välillä.

– Kuvioraitojen leveys oli 8–34 senttiä. Suosituin leveys Koillismaalla oli viisitoista senttiä. Kuvioraitojen lisäksi raanun keskellä oli usein hammasraita, eli kahdella värillä vuorolankaisesti kudottu raita.

Raanun väreihin kuuluivat usein punainen tai punaruskea.

Muita suosittuja värejä olivat oranssi, keltainen, vihreä, sininen ja violetti. Sävyt kuvastivat revontulien väritystä.

– Villat värjättiin itse kasviväreillä. Punainen saatiin raatteen juuresta, keltainen ja oranssi sipulin kuoresta ja sininen ja violetti mustikasta.

50-luvulla kaupoista alettiin saada uutuustekstiilejä, ja peittoina yleistyivät täkit. Raanu muuttui koristetekstiiliksi. Pirtitkin pienenivät, eikä niihin enää mahtunut väävis- tai kangaspuita.

– Kutominen keskittyi lähinnä kansalaisopistojen kursseille.

Raanun uusi tuleminen tapahtui 1960-luvulla, mutta silloin niitä kudottiin enää yksinomaan seinätekstiileiksi.

Myös raanujen ulkonäkö muuttui. Tasaraitaraanut jäivät, ja alettiin kutoa kirjoista ja kudontakursseilta opittuja malleja.

– Väritys ja kuviointi vaihtelivat kutojan mielikuvituksen mukaan. Ilmaisu oli vapaata.

Katse kuusamolaiseen raanuun Kuusamotalossa 1.–31.3. esillä olevan raanunäyttelyn tarjoavat Kuusamo-seura ja Kuusamon kulttuuritoimi.

Järjestäjät osoittavat erityiskiitokset Jaana Korpelalle, Ulla Parviaiselle ja Arja Kilpivaaralle sekä tuonilmaisiin jo lähteneelle Terttu Nevalalle.

Oulun yliopistossa kulttuuriantropologiksi valmistu-

nut Tiina Laine on opiskellut myös saamelaista kulttuuria, pohjoissaamen kieltä ja arkeologiaa. Kuusamolaissyntyinen Laine toimii KuusamoSeuran puheenjohtajuuden lisäksi Kuusamo-Viena-seuran sihteerinä.

– Isäni äiti oli niitä vienankarjalaisia pakolaisia, jotka tulivat Neuvostoliitosta Suomeen 20-luvulla.

Kalusteita, jotka kestävät aikaa, elämää ja katseita.

Korkealuokkaiset kalusteet Suomen kauneimpiin koteihin Kuusamosta. Tutustu myös laajaan kodin sisustajia palvelevaan verkkokauppaamme osoitteessa www.opdecoshop.fi.

Antropologi Tiina Laine kertoo Koillismaan raanujen historiasta.

044 545 8516 | opdeco.fi | kalustepaivarinta.fi

12

”Kuolemanlahti” kertoo poikkeuksellisen tarinan äidistä ja pojasta

K

uusamolaiselta kirjailijalta Petri Vartiaiselta on ilmestynyt uusi romaani. ”Kuolemanlahti” on äidinkielen opettajana toimivan Vartiaisen neljäs kirja. Hänen edellinen romaaninsa ilmestyi vasta vuosi sitten.

– Kuolemanlahden kirjoittaminen oli pidempi prosessi, joten en ole kirjoittanut sitä viimeisen vuoden aikana, Vartiainen kertoo.

– Minulla on tapana, että kun saan romaani-idean, alan kerätä muistivihkoihin materiaalia.

Jossain välissä asia nytkähtää sitten eteenpäin, ja kirjoittaminen alkaa. Kuolemanlahden kohdalla se tapahtui jo kauan ennen kuin edellinen romaanini ilmestyi.

Kuolemanlahden idea on poikkeuksellinen. Romaanissa suomalainen nainen muuttaa siirtolaisena Ruotsiin 70-luvun alussa. Hän synnyttää pojan, jonka isä ei osoittaudu aivan sellaiseksi kuin nainen haluaisi poikansa isän olevan. Omassa lapsuudessaan kovia kokenut

nainen päättää hankkia pojalleen useita erilaisia miehenmalleja, joiden kunkin parhaista ominaisuuksista tämä voisi ottaa oppia.

Tietenkään kaikki ei suju aivan siten kuin nainen olisi toivonut.

Kuolemanlahden toinen kysymys liittyy yhteiskunnalliseen murrokseen.

– Minua alkoi kiinnostaa kahden peräkkäisen sukupolven työkulttuurin muutos. On toisaalta päähenkilönaisen, Ritvan, ankea ja ikäluokalleen tyypillinen lapsuus, jossa fyysistä työtä jouduttiin tekemään lapsesta asti. Peilasin Ritvan elämää hänen poikansa elämään, jossa tällä on etuoikeus opiskella mahdollisimman pitkälle, mutta jossa hän ei ole päästä töihin käsiksi lainkaan.

Kuolemanlahden tarina on fiktio, mutta esimerkiksi ajankuvaan Vartiainen on perehtynyt tarkasti.

– Minulla ei luonnollisesti ole kokemusta Ruotsin autotehtaista 70-luvulta, mutta olen päässyt esimerkiksi työnkuvaukseen käsiksi haastattelemalla ajan-

Kuusamolaisen äidinkielen opettaja Petri Vartiaisen neljäs romaani ”Kuolemanlahti” on ilmestynyt kivijalka- ja verkkokirjakauppoihin. Kuva: Jussi Mielikäinen kohdan eläneitä ruotsinsuomalaisia.

Vaikka kirjassa on vahva feministinen lataus, feminismin lähihistoriaan Vartiainen ei ota kantaa: – On vain tarina, jossa naiselle syntyy poika, jolle tämä haluaa mahdollisimman hyvän isän.

Vartiaisen kaikki romaanit eli vuonna 2012 Otavan käsikirjoituskilpailussa toiseksi sijoittunut ja vuonna 2014 ilmestynyt Isäasentoja, vuonna 2016 ilmestynyt Miehen ryhti ja viime keväänä ilmestynyt Isän linnoitus

ovat erilaisia sekä ilmaisullisesti että tarinallisesti.

– Kuolemanlahti on kirjoistani ehkä kerronnallisesti kokonaisena tekstinä ehjempi ja samalla myös hieman laveampi.

Aforistisuuden sijaan olen mennyt kuvailevampaan suuntaan.

Varsinkin esikoiskirjassani kieli oli tärkein, mutta Kuolemanlahdessa mennään enemmän tarinan ehdoilla. Huumoriakin saattaa pilkahdella enemmän kuin ennen.

Kaksi vuotta ja kaksi romaania on kova vauhti äidinkielen opet-

tajan päivätyön ja nelilapsisen perheen ohessa.

– Nyt on hyvä hengähtää, Vartiainen toteaa hymyillen.

– Näillä näkymin seuraava kirja ei ilmesty ensi vuonna. Tietenkin minulla on monia juttuja kesken, mutta välillä pitää antaa itselleen aikaa. Elämässä on muutakin kuin kirjoittaminen.

Nykyajan vitsaus on se, että ihmiset tekevät liikaa asioita yhtä aikaa. Kirjoittamisessa on kuitenkin onneksi se hyvä puoli, että kun siihen on intohimo, se alettuaan etenee omalla painollaan.

13

Poro Cup huipentuu Inarin 70. Porokuninkuusajoihin 26.–27.3. Kuva: Kati Vesalainen

Vauhdikkaat porokisat Sallan Keselmäjärvellä

S

allassa juostaan 19.– 20.3. kauden Poro Cupin viides osakilpailu.

Porokisoissa kaikkien paliskuntien vikkeläkinttuisimmat porourheilijat kisaavat nopeudesta samalla tavalla kuin hevoset raveissa, erona vain se, että alustana on lumi, ja että kärryn sijaan ohjastaja ajaa poron perässä suksien päällä seisten.

Kisatunnelmiin päästään heti lauantaina kello 11, kun kilpailujen avauksen jälkeen käynnistyvät kuuman sarjan alkuerät.

Lauantaina ajetaan myös yleisen sarjan alkuerät sekä karsinta-ajot.

Sunnuntaina ovat sitten vuorossa molempien sarjojen välierät ja finaalit. Lisäksi junioreille on sarjat sekä yksittäis- että parilähdöin.

Voittajat pokkaavat palkinnot sunnuntain kisapäivän päätteeksi.

Kisoissa on monenlaista ohjelmaa koko perheelle.

Lapset voivat heittää suopunkia ja ajaa talutetulla porolla. Kanttiinista saa lautaselle

maukasta porokeittoa, poronverimakkaroita sekä kahvin ja limukan särpimeksi munkkeja tai aitoja lappilaisia kampanisuja.

Illalla tanssitaan porokisatanssit Sallantunturin Tupien Papana Pupissa Eero Maggan tahdeissa.

Kisa-alueella on myös myynnissä lappilaisia käsitöitä, vaatteita ja asusteita sekä markkinalakua.

Poro Cup -kisat juostaan Sallatunturin Keselmäjärvellä. Navigaattoriin voin naputella osoitteen Tunturikummuntie 2.

Matkailuneuvonta ja luvat tänä vuonna Kuusamotalolta

K

uusamon kaupungin matkailuneuvonta löytyy tänä vuonna Karhuntassun tutun rakennuksen sijaan Kuusamotalosta. Matkailupalvelut löytyvät heti ala-aulasta, tultiinpa sisään sitten pää- tai sivuovesta. Tarjolla ovat tuttuun tapaan kartat, vinkit, kortit ja luvat.

Karhuntassussa on menossa iso remontti, mutta ensi vuodenvaihteen jälkeen matkailuneuvonta ja Metsähallituksen lupamyynti pääsevät palaamaan takaisin tuttuihin, mutta kokonaan uudistettuihin tiloihin. Karhuntassuun rakentuu uudistuksen myötä myös uusi kulttuuri- ja historiakeskus, jossa päästään kurkistamaan Kuusamoon pintaa syvemmältä.

Hannu Hautala Luontokuva-

Jari Karjalainen ja Sari Mourujärvi palvelevat matkailijoita ensi vuodenvaihteeseen asti Kuusamotalossa. keskus on Karhuntassun remontin ajan suljettu. Hannun rakastettuja kuvia on kuitenkin esillä Kuusamotalossa valotauluilla.

Kuusamon matkailuneuvonta palvelee Kuusamotalolla maanantaista torstaihin kello 9–18 ja perjantaisin kello 9–16.

14

Tutustu kuusamolaisiin: uusi haastatteluvideo joka maanantai Kuusamon kaupungin kulttuuritoimi tuottaa tänä keväänä verkkoon Ystävänä Kuusamo -haastattelusvideosarjan, joka on kaikkien Kuusamosta ja kuusamolaisista kiinnostuneiden kuunneltavissa. Haastattelusarjan katsojat viedään kuusamolaisten arkeen ja heille tarjotaan myös kulttuurivinkkejä.

Haastattelusarja käynnistettiin viime ystävänpäivänä eli helmikuussa. Tapahtumatuottaja Anne Autio käy joka viikko rupattelemassa uuden ystävän kanssa, jonka edellisen viikon haastateltava on vinkannut. Sarja täydentyy tuoreilla tarinoilla kevään 2022 ajan joka maanantai kello 9.

Pääset tutustumaan haastattelusarjan ystäviin kaupungin verkkosivuilla osoitteesta www. kuusamo.fi/viestinta/ystavanakuusamo/ Haastattelusarjaa voi seurata myös kaupungin DreamBrokerkanavalla, Kuusamo NYT -kanavalla youtubessa ja Kuusamotalon Facebook-sivulla.

Ruka ja Pyhä siirtyivät uusiutuvaan polttoöljyyn Ruka ja Pyhä ovat tällä talvikaudella siirtyneet sataprosenttisesti jätteistä ja tähteistä valmistetun Neste MY Uusiutuva Polttoöljy™ -tuotteen käyttöön. Tuote on kuluvalla kaudella ensimmäistä kertaa käytössä Suomen hiihtokeskuksissa.

Uusiutuvalla polttoöljyllä

saadaan aikaan merkittävä ilmastovaikutus. Sen käyttöönotto vähentää Rukan ja Pyhän rinnekoneiden kasvihuonekaasupäästöjä jopa 90 % verrattuna fossiilisen polttoöljyn käyttöön.

Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät yli 600 tonnia vuodessa, mikä vastaa 230 henkilöauton poistamista Suomen tieliiken-

teestä vuodeksi.

– Päätöksen myötä olemme luopuneet lähes kokonaan fossiilisten polttoaineiden käytöstä hiihtokeskuksissamme.

Haluamme olla hiihtokeskusten edelläkävijä myös ympäristövastuullisuudessa, Rukan ja Pyhän toimitusjohtaja Ville Aho sanoo.

Vastaukset Kuusamon lintukerhon Lintupähkinään sivulta 3.

Kuva 1. Sinirinta (Luscinia svecica) +1kv koiras Kuvattu toukokuussa.

Kuvaaja Vesa Kilpivaara Toukokuussa kuvatulla pikkulinnulla on selvästi näkyvä valkea silmäkulmajuova ja pyrstön tyvellä ruosteenpunaiset reunukset. Kun kuvaa katsoo tarkkaan, silmän edestä nokan alapuolelta näkyy hiven sinistä kurkkua. Tuntomerkit sopivat keväiseen sinirintakoiraaseen.

Naaraslinnulla kurkku on vaalea ja sinistä on vain rinnassa.

Sinirinta on Suomen kauneimpia lintuja, ja sen laulu on kirkasta ja solisevan sointuvaa.

Eipä sitä turhaan kutsuta Lapin satakieleksi.

Sinirinta pesi Kuusamossa harvalukuisena vielä 1990-luvulla, mutta nykyisin sitä ta-

vataan vain muuttomatkalla keväisin ja syksyisin. On harmi, ettei tätä kauniin laulun omaavaa lintua enää näe eikä kuule Koillismaalla kesäisin.

Kuva 2. Punajalkaviklo (Tringa totanus) +1kv Kuvattu kesäkuussa.

Kuvaaja Heikki Seppänen Kuvan linnulla on silmiinpistävän oranssinpunaiset jalat ja pitkähkö, tyviosasta punertava terävä nokka. Selkä on likaisen rusehtava ja pyrstö poikittaisjuovainen. Rinta ja kupeet ovat viiruiset. Suomessa tavattavista kahlaajista punajalkaviklon lisäksi vain talvipukuisilla ja nuorilla mustavikloilla sekä joillain suokukoilla on punaiset jalat.

Mustaviklolla on pitkä kärjestä hieman alaspäin kaartuva nok-

ka. Suokukon nokka on puolestaan lyhyt ja tanakka. Kuvan kahlaaja on kuvattu toukokuussa, joten kuvasta näkyvät tuntomerkit sopivat vain punajalkavikloon. Jos viklo olisi lennossa, näkyisivät myös silmiinpistävästi valkeat siiven takareunat ja selän valkoinen kiila.

Punajalkaviklo on Suomessa tyypillinen merenrantojen lintu, jota tavataan sisämaassa laikuttaisesti. Kuusamossa punajalkaviklo on tavattu ensi kerran 1960-luvun lopulla. Nykyisin sitä nähdään vuosittain muutaman kerran suurimpien järvien rannoilla.

Koe talven ikimuistoisin elämys h u s k y s a f a r i l l a !

Tutustu koirakennelin ja kotieläinpihan asukkeihin Vieraile viihtyisässä matkamuistomyymälässä ja herkuttele kahvilan antimilla Rukajärventie 30 93830 Rukatunturi

+358 40 570 0279 husky@erasusi.com

@erasusihuskies Erä-Susi Huskies

Lue lisää: www.erasusi.com

15

26.3. hiihdettävä NUTS Ski on kesäisten NUTS-polkujuoksutapahtumien spin-off, jossa voi hiihtää kilpamielessä tai retkivauhtia. Kuva: Jouko Kaarteenaho

60 tai 34 kilometrin erämaarutistus käynnistää talviset NUTSit

R

ukalla käynnistyy tänä keväänä 26.3. uusi ultrahiihtotapahtuma NUTS Ski. Tapahtuma on Rukallakin jo vuosien ajalta tutun NUTS-polkujuoksukisojen talvinen spin-off.

NUTS Ski -tapahtumassa hiihdetään 60 tai 34 kilometrin matka perinteisellä tyylillä.

60 kilometrin startti on Oulangan luontokeskuksella, josta hiihdetään 26 kilometriä Juuman Basecamp Oulankaan.

Basecampissa kuusikymppinen yhdistyy 34 kilometrin reittiin, jonka maali on Rukanky-

lässä. Basecampilta sivakoidaan Juuma-Virkkula-hiihtouran kautta Virkkulan kylään, josta Virkkulantien ylityksen jälkeen suunnataan kohti Valtavaaraa ja edelleen Vuosselin ladun kautta Lammintuvalle. Lammintuvan jälkeen jatketaan Vuosselinlatua kohti Uuttusuota, josta Juhannuskallkon mäenlaskun kautta kurvataan Rukankylään. Maali on Kaltiolammen jäällä.

Tapahtumassa ei tarvitse hiihtää itseään hikeen, sillä osallistujat saavat hiihtää kilpaa tai sivakoida retkifiiliksellä.

Kisasarjassa palkitaan kol-

me nopeinta miestä ja naista, ja myös ikäluokkatulokset julkaistaan. Osallistuja saa sähköpostiinsa kunniakirjan ajalla ja sijoituksella. Kisasarjan lähtö on väliaika- tai pienryhmälähdöillä.

Retkisarjassa ei julkaista tuloksia, mutta osallistuja saa sähköpostiinsa kunniakirjan, johon on kirjattu oma aika. Retkisarjan lähtö on omaan tahtiin aikaikkunan puitteissa kisalähdön jälkeen.

Tapahtuma on erämaahiihto, mutta matkalla on kattava huoltopisteiden verkosto 12–14 kilometrin välein.

KUUSAMO

Kolmen ruokalajin kotiruokalounas À la carte -ravintola Kahvila - konditoria Pitopalvelu Kirkkotie 23 info@talonpoyta.fi | 0400 263 272

RUKALLA RUOKAA MÖKILLE

Toimitettuna tai tarjoiltuna! ruka@talonpoyta.fi | 0400 263 373

Lappi-illallinen

Viikottain maittavat Lappi-illalliset Ravintola Kontioluolassa (Onkerniementie 12) Lue lisää ja varaa pöytä netissä Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Tarkista aukioloajat ja pöytävaraukset talonpoyta.fi