Matkailulehti Ruka 3/2022

KeskiSuomen hiihtolomanumero 25.2.–3.3.

RUKAN JA KUUSAMON ALUEEN MATKAILULEHTI • www.matkailulehtiruka.com

Nro 3 – 2022

25.2. – 3.3.2022

Kevätaurinko paistaa ja lumi loistaa – hiihtolomailoa koko perheelle

L

apsille, nuorille ja perheille on hiihtolomaviikolla tarjolla monenlaista mukavaa tekemistä. Laskettelun ja hiihdon lomassa voi osallistua Rukan opastettuihin aktiviteetteihin huskyajelusta jääkiipeilyyn ja porosafarista useamman päivän karvapohjasuksivaellukselle. Rukan kylässä ja ympäri tunturia on lisäksi tarjolla kaikenlaista pienempää kivaa puuhaa lomapäivien iloksi.

Maanantaista lauantaihin pyörivissä talven rinnehuveissa päästään ruokkimaan poroja Rudolfin seikkailureitillä sekä laskemaan naperoiden omassa laskutapahtumassa, lasten pujottelukisassa, koko perheen Suomi Slalom -kisassa ja huippuhauskassa Stigarattikelkkakisassa. Luvassa on myös Snowtubing-keilailua ja hiihtokoulun Happy Hour.

Rukan omat maskotit Rosa & Rudolf ovat tavattavissa maanantaista perjantaihin Family Parkissa kello 12.20.

Myös Hupirinteet ovat hauska päivittäinen ohjelma. Välirinteeltä numero 31 löytyy joka päivä laskettavaksi uusi erilainen, helppo rata, jossa ratamestari on laittanut mielikuvituksensa liikkeelle.

Viikon suussasulavin tarjous on Fazerin Vohveli Happy Hour tiistaisin klo 11-13 Saaruan huipulla Polar Baarissa. Maidottoman ja gluteenittoman vohvelin hinta on Happy Hourin ajan yhden euron. Muina aikoinakaan ei

18. vuosikerta

tarvitse jäädä vohvelitta, sillä silloin niitä on saatavilla normaalihintaan.

Fazer sponssaa hiihtolomalaisille myös kuumaa kaakaota. Tiistaisin ja torstaisin klo 12–17 voit käydä hakemassa höyryävän kupillisen kauramaitoon keitettyä kaakaota Rukan kylästä.

Keskiviikkona kannattaa suunnata katse Kururinteeseen, jossa on illalla hieno valosoihtulasku ja sen päälle ilotulitus.

Torstaina piipahdetaan heti aamusta klo 10 Ruka Brand Villagessa hakemassa kilpailumateriaali TOPModel-piirustuskilpailuun. Voit piirtää kuvan missä haluat, kunhan muistat palauttaa sen torstaina klo 19 mennessä Brand Villageen. Palkintojenjako suoritetaan arpomalla perjantaina, ja voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Luvassa on kivoja TOPModel-palkintoja!

Perheen oma kiva kisa on lumibingo. Bingossa on kaikkiaan kuusitoista tehtävää, ja niiden joukossa on muun muassa gondolilla matkustaminen, sillan ali laskeminen ja aaltoladun kokeileminen. Nouda bingolappu Rukan vuokraamoista, Kumpareen infopisteeltä, RukaVillagen tai RukaValleyn asiakaspalvelupisteistä.

Jos haluat osallistua palkintojen arvontaan, postaa kuva bingolapusta tai muuten vaan ulkona bingoilusta Instagramiin käyttämällä tunnisteita #lumibingoruka ja @rukaskiresort.

Palkintona on Ruka-tuotteita.

Samantapainen hauska visa on tunturisuunnistus, jossa kierretään Family Parkissa vihjeiden mukaiset kohteet ja etsitään kirjaimet. Kirjaimista muodostuu talvinen sana. Vihjekuvat löytyvät muun muassa Rukan hiihtokoulun Facebookista sekä Instasta.

Tunturisuunnistuksesta löytyy kaksi tasoa. Suoritatko molemmat?

Uusi tosihauska ohjelma Rukalla on luistelu. Seikkailuapinoiden pop up -luistinvuokraamo tarjoaa luistimet ja kypärät koko perheelle avajaistarjouksena puoleen hintaan. Luistelu tapahtuu Kaltiolammen luonnonjäällä.

Avoinna joka päivä kello 11–19.

Hauskan viikon kruunaa perjantaina kello 23 asti kestävä yömäki. Rinteistä ei ole pulaa, sillä avoinna ovat Saarua 12, Saarua 13, Reitti Saaruaan 16, RukaPark 14 ja 15, Gondolirinne 18, Vuosseli 24, Vuosselin sininen 25, Ahonlaita 27, Eturinteet 1 ja 2 sekä Kuru 5. Hisseistä käytössä ovat Express-tuolihissit sekä Village-2-Valleymaisemagondoli.

Musiikin ja iltamenojen ystäville on tarjolla bileet Coloradossa perjantaina ja lauantaina, ja Hanki Baarissa keskiviikosta lauantaihin. Polar-lumibaarissa laitetaan säävarauksella monot vippasemaan keskiviikosta lauantaihin iltapäivällä kello 15–18. Ja viikon päätteeksi Zonen lavalle nousee ikiihana Katri Ylander!

Hyvää hiihtolomaa kaikille Rukan ystäville!

3

Lumivyöryennusteet ja paikallistuntemus auttavat varomaan vaaraa

L

umivyöryn vaara on syytä ottaa huomioon aina, kun liikutaan hoidettujen rinteiden ulkopuolella. Varsinkin vapaalaskijoiden kannattaa seurata päivittäin Ilmatieteen laitoksen lumivyöryennustetta, mutta myös muiden tunturissa liikkujien kannattaa olla tietoinen kulloisestakin tilanteesta.

Rukalla lumivyöryjen todennäköisyys vaihtelee tätä kirjoittaessa viisiportaisella asteikolla kaksi-kolme eli kohtalaisesta huomattavaan. Kakkostaso merkitsee, että tietyissä maastonkohdissa lumivyöryolosuhteet ovat kohonneet, ja kolmostasolla olosuhteet ovat jo vaaralliset.

Ilmatieteen laitos laatii lumivyöryennusteen kuudelle Pohjois-Suomen tunturialueelle päivittäin koskien kuluvaa ja kolmea seuraavaa vuorokautta.

Lumivyöryn syntyyn vaikuttavat fysiikan lait. Lumisessa rinteessä tasapainottelee kaksi voimaa: lumimassan paino ja lunta paikallaan pitävä voima.

Vyöryyn syntymiseen vaikuttavat myös lumen koostumus ja maaston ominaisuudet. Kitka, lumikiteiden sidosten jännitys ja erilaiset esteet, kuten kivet ja kasvillisuus pidättelevät lunta paikallaan.

Kun lumen massa kasvaa riittävän isoksi, ja sen päällä liikkuu

esimerkiksi ihminen tai eläin, kitka ja esteet eivät enää jaksa pidätellä massaa, vaan se lähtee liikkeelle. Syntyy lumivyöry.

Lumivyöry voi syntyä jopa vain viidentoista asteen rinteissä. Ihmiselle vaarallisia lumivyöryjä syntyy rinteissä, joiden jyrkkyys on 25–45°. Kun rinne jyrkkenee, vyöryn vaara vähenee, sillä yli 45 astetta jyrkemmille rinteille satanut lumi valuu itsestään pois ennen kuin sitä kertyy vaarallisen paksu kerros.

Lumivyöryjä on erityyppisiä.

Irtolumivyöryssä vyöryvä lumi on irtonaista ja se on lumihangen pinnalla. Laattavyöryssä liikkeelle lähtee yhtenäinen lumilaatta, joka voi olla joko hangen päällimmäinen tai jokin alemmista kerroksista. Edellisten lisäksi on olemassa jää- ja loskavyöryjä.

Sankka lumisade, kova tuuli ja nopea lämpötilannousu ovat lumivyöryn signaaleja. Mutta vaara ei uhkaa pelkästään niiden aikana, vaan myös jälkeenpäin.

Lumimyrskyn jälkeen pitää noudattaa erityistä varovaisuutta vielä seuraavina päivinäkin.

Tuiskun aiheuttama ongelma ei liity pelkästään lumen kasautumiseen. Tuiskussa lumihiutaleen rakenne muuttuu niin että lumi pakkautuu tiiviimmäksi ja toisaalta sen pito huononee, mikä lisää vyöryn todennäköisyyttä.

Lumiturvallisuuskoulutus antaa hoidettujen alueiden ulkopuolella lumisissa rinteissä liikkuvalle tärkeää tietoa lumivyöryistä ja niistä selviämisestä.

Vapaalaskijan kannattaa aina pitää mukanaan piippari, lapio, sondi ja ensiapupakkaus, joiden käyttöön kannattaa perehtyä etukäteen perusteellisesti.

Riskialueiden suhteen tärkein ohje on pysyä niiltä poissa. Jos kuitenkin joutuu riskialueelle, ei kannata missään tapauksessa laskea rinteen poikki, sillä se voi käynnistää vyöryn. Jos se on pakko tehdä, kannattaa tehdä se kuitenkin mahdollisimman ylhäällä.

Ryhmän liikkuessa kannattaa laskea yksi kerrallaan, jolloin rinteen kuormitus pysyy mahdollisimman pienenä. Toisen laskijan yläpuolella olevaa lunta ei pidä missään nimessä kuormittaa.

Uhkaavassa vyöryssä kannattaa yrittää laskea pois vyörystä sivuviistoon niin nopeasti kuin mahdollista. Vyöryn mukaan joutuneen kannattaa taistella itsensä irti suksista, sauvoista ja laudasta.

Alkuvaiheessa kannattaa yrittää tarrata kiinni puihin tai kiviin, mutta vauhdin noustua niitä pitää yrittää päinvastoin välttää, ettei loukkaa niihin itseään. Käsistä kannattaa tehdä

Lumivyöryennusteita voi täydentää paikallistuntemuksella. Kun tietää missä ja miten tuuli paikallisesti kerää lumimassoja, osaa varoa näitä paikkoja erityisesti tuiskujen jälkeen. kasvojen eteen ilmatasku.

Jos näet ihmisen joutuvan lumivyöryyn, paina mieleesi paikka, jossa viimeksi näit hänet, jotta etsinnät osataan aloittaa oikeasta paikasta.

Yksi tärkeä tekijä lumivyöryjen suhteen on paikallistuntemus, joka voi auttaa havaitsemaan vaaroja, joista edes ennusteis-

LINTUPÄHKINÄ Kuusamon lintukerhon tämänkertaisen lintupähkinän ensimmäinen lintu on Kuusamossa yleinen ja toinen lintu harvinaisempi pesimälaji. Tunnistatko molemmat linnut puvun perusteella? Oikeat vastaukset sivulla 18.

Kuva 1: Vesa Kilpivaara

Kuva 2: Vesa Kilpivaara

sa ei osata varoittaa. Kannattaa muistaa, että kun lunta tuiskuttaa parikin päivää, vyöryn riski on paljon suurempi kuin keskimääräinen ennuste, varsinkin suojan puolella, jonne tuuli puhaltaa lumen. On tärkeää tietää esimerkiksi mistä suunnasta on tuullut, kun lunta on tullut edellisen kerran, ja siihen auttaa nimenomaan paikallistuntemus.

Pyhävaarassa voi kulkea myös fättärillä. Kuva: Jonna Kalliomäki

Talvilomalla luonnon helmaan Pakkasaamun auringonnousu luo taivaalle kauniita pastellin sävyjä, joita on melkein mahdoton ikuistaa kameralla kaikessa loistossaan. Lumen kuorruttamat maisemat ja kauniit pumpulihanget kutsuvat päiväretkelle!

N

enänpään ja poskien kihelmöinti auringon lämmössä herättää seikkailumielen. Ennen retkelle lähtöä kannattaa pukeutua sään ja retken mukaisesti ja reppuun varata eväiden lisäksi riittävästi juotavaa ja ensiapuvälineet sekä ladata puhelimen akku täyteen. Kirkkaalla ilmalla aurinkolasit ovat täydellisen hiihtolomamuodin mukainen asustevalinta.

Lähiluontokohteet maisemannälkäisille Oulangan kansallispuiston erikoisuus ovat jokilaaksot ja kosket, jotka virtaavat villeinä talven kylmyydessäkin.

Mukavan ja helpon päiväretken aivan alueen keskiössä tarjoaa kahdeksan kilometrin mittainen Könkään keino. Reitillä pääsee ihailemaan Oulankajoelle ominaista mutkittelua, ja näkemään komean Kiutakönkään kosken talviasussaan. Reitin

lähtöpisteenä toimii Oulangan luontokeskus, josta voi tarpeen tullen vuokrata retkelle liukuesteet tai sauvat.

Vaikka reitti on pitkä, se kulkee pääosin helposti kuljettavassa maastossa ja sen taittaa noin 3–4 tunnissa. Reitin varrella on Merenojan tulentekopaikka ja Kiutakönkään taukokatos.

Pyhän jyssäyksen reitti vie kulkijan ylös Pikku Pyhävaaran laelle, josta avautuvat näkymät Riisitunturille sekä läheisen Rukatunturin ja Valtavaaran suuntaan.

Valtavaaran-Pyhävaaran luonnonsuojelualueella sijaitseva kuuden kilometrin mittainen reitti on nousujen ja laskujen vuoksi keskivaativa ja kulkuaikaa kannattaa varata noin 3–4 tuntia. Talvella reittiä voi kulkea myös fatbikella. Pyöräilijän on aina huomioitava muut retkeilijät ja väistettävä reitillä kulkevia patikoijia.

Pyhän jyssäyksen lähtöpaikka on Petäjäkujan pysäköintipaikka, mutta reitille voi myös

Kiutaköngäs on mukava koko perheen kohde. Kuva: Minna Koramo helposti kävellä Rukan Pirunkirkon pysäköintialueelta, jossa parkkitilaa on enemmän. Vaaran laella on kota ja tulentekopaikka.

kaita, mihin on hyvä varustautua liukuestein. Saukkovaaran lähtöpisteellä palvelee myös Korouoman Eräkahvila, jossa voi käydä nauttimassa lämmintä juotavaa.

Päiväreissu kanjonin sydämeen

Ota Retkietiketti haltuun

Korouoman luonnonsuojelualue on kuuluisa jääkauden sulavesien muovaama ruhjelaakso. Saukkovaaran lähtöpisteeltä alkava viiden kilometrin pituinen Koronjää-reitti kulkee kolmen suurimman jääputouksen ohi.

Reitti on vaativa, mutta myös perheen pienimmille sopiva.

Mäkiset kohdat voivat olla liuk-

Retkeilijällä on hyvän varustuksen lisäksi oltava hallussaan Retkietiketin ohjeet: luonnon kunnioittaminen, liikkuminen, leiriytyminen, tulenteko ja roskaton retkeily. Tutustu retkietikettiin tarkemmin osoitteessa Luontoon.fi/retkietiketti. Muista lukea myös retkikohteesi säännöt!

Lisätietoja ja vinkkejä ret-

keilyyn luonnonsuojelualueilla saat Oulangan luontokeskuksen asiakasneuvonnasta. Luontokeskus on auki joka päivä klo 10–16. Asiakasneuvontaan saa myös yhteyden soittamalla tai sähköpostitse aukioloaikojen mukaisesti.

Luontokeskuksen ravintola on talviaikana suljettu, mutta minikahvilassa on ostettavissa muun muassa pikakahvia, teetä, kaakaota ja eväspatukoita.

Oulangan luontokeskus Liikasenvaarantie 132 Puh. 020 639 6850 oulanka@metsa.fi https://www.facebook.com/ oulangankansallispuisto

5

Koronjää-reitti kulkee kolmen suurimman jääputouksen ohi, ja reitin lähtöpisteessä palvelee eräkahvila. Kuva: Tuuli Pulkkinen

Kiutakönkään upeat talviset maisemat loistavat pian jälleen kevätauringossa. Oulangan luontokeskukselta voi halutessaan vuokrata retkelle liukuesteet tai sauvat. Kuva: Tuuli Pulkkinen

Korouoman näköalapaikka on upean, luonnon muovaaman maiseman keskellä. Kuva: Tuuli Pulkkinen

6

Palkka on niin kiva juttu, että pieni nipistys selkänahassa ei tunnu missään!

Ennakoiva terveydenhuolto on lemmikin tehokkainta hoitoa Eläinlääkäri Jenni Runnakko avasi tammikuun alussa Kuusamoon uuden Eläinlääkäriasema Onnin

P

ohjoisen eläinlääkärin asiakaskunta koostuu etelän kollegoita hieman monipuolisemmasta eläinkunnasta.

Eläinlääkäri Jenni Runnakon vastaanotolla esimerkiksi käyvät koirat, kissat, jyrsijät ja – porot.

– Poro on pieni eläin, joka mahtuu pakettiautoon, ja siksi se saatetaan tuoda vastaanotolle sen sijaan, että eläinlääkäri ajaisi tarhalle, Runnakko kertoo.

– Sisällä ei hereillä olevaa poroa kuitenkaan tutkita, vaan pihalla! Rauhoitettu poro saatetaan sen sijaan esimerkiksi röntgenkuvata sisällä. Tammikuussa meillä viimeksi kävi vasa röntgenkuvauksessa. Tutkimuksesta löytyy kuvia Facebook-sivultamme.

Poroja näkyy eläinlääkärin odotushuoneiden edustalla lähinnä talvisin, jolloin ne ovat poromiesten päivittäisen valvonnan alla talviruokintatarhoissa. Tarhoihin sarvipäät kerätään, koska keskitalven paksun lumen alta niiden on vaikea löytää ruokaa metsässä.

Porojen talviset vaivat liittyvät usein nimenomaan tarhaolosuhteisiin.

– Poroilla saattaa olla tarharuokintaan siirtymisestä johtuvia ruokinnallisia vaivoja, tai sitten suu- ja silmäsairauksia, jotka tarttuvat helpommin, kun eläimet ovat tiiviisti yhdessä.

Joskus sattuu myös tapaturmia, jos porot nahistelevat ruoasta.

Rehut yleensä levitetäänkin niin laajalle alueelle, että arimmat ja lauman alimmatkin porot saavat

syödäkseen.

Poropotilaan käsittely poikkeaa hieman kissoista ja koirista: – Poro on puolivilli eläin, jota käsittely saattaa pelottaa ja stressata enemmän kuin kesyä lemmikkiä. Koulutetut ajoporot ovat muita poroja paremmin tottuneita käsittelyyn.

Valtaosa pohjoisen eläinlääkärinkin asiakaskunnasta koostuu tutuista kotieläimistä.

Milloin eläin sitten kannattaa tuoda eläinlääkärin vastaanotolle?

Usein jo ennen kuin vaivoja on tullut.

– Ennakoiva terveydenhuolto on tehokkainta hoitoa niin ihmiselle kuin lemmikillekin.

Terveystarkastuksissa voidaan päästää moniin sairauksiin kiinni jo alkuvaiheessa ennen kuin ne aiheuttavat oireita, ja voidaan aloittaa hoito. Myös parantumattomissa sairauksissa voidaan elämää pidentävä ja elämänlaatua parantava tukihoito aloittaa varhaisessa vaiheessa, kun tila todetaan ajoissa.

Lemmikkien yleisimpiä akuutteja vaivoja ovat silmä- ja korvavaivat, iho-oireet, oksennustauti, ripuli tai virtsatiesairaudet. Ne on maallikonkin kohtuullisen helppo tunnistaa, mutta monet vaivat saattavat jäädä omistajalta pimentoon. Siksi on tärkeää, että terveystarkastusten ohella omistaja seuraa lemmikin vointia arjessa. Käytöksen muutokset kannattaa panna merkille.

– Lemmikki saattaa muuttua apaattiseksi, levottomaksi tai väsyneeksi, tai se saattaa vetäytyä syrjään. Eläimen ruokahalu saattaa muuttua. Se voi myös alkaa liikkua eri tavalla kuin ennen ja esimerkiksi miettiä ennen kuin hyppää sohvalle tai autoon.

Tarpeiden tekemisessä voi tapahtua muutoksia. Lemmikki voi myös raapia ja kirputtaa itseään.

Omatoimisesti on lähes mahdoton arvuutella, mikä muutoksen on aiheuttanut, mutta eläinlääkäri löytää vaivan alkusyyn.

– Lemmikkien allergiat sekä sisäelinvaivat, kuten diabetes ja kilpirauhasvaivat ovat lisään-

tyneet. Osittain siksi, että niitä osataan tutkia nykyään paremmin. Mutta samalla niitä myös osataan hoitaa paremmin.

Etenkin iäkkäälle lemmikille usein kehittyvät nivelvaivat kannattaa ottaa vakavasti. Vaikka sairaus on parantumaton, voidaan hoidon, lääkityksen ja ruokinnan yhdistelmillä edesauttaa kivutonta liikkumista ja pidentää lemmikin elinikää.

– Ei kannata ajatella, että koira on kankea vain siksi, että se on vanha. Kankeuden takana on usein kipu, ja sitä voidaan tehokkaasti hoitaa.

Iällä on jonkin verran vaikutusta eläimen tyypillisimpiin vaivoihin.

– Nuoret koirat hamuavat helpommin suuhunsa vierasta materiaalia, jolloin seurauksena voi olla esimerkiksi myrkytys.

Joillakin isoilla roduilla taas on kasvuun liittyviä haasteita kovan kasvun vaiheessa. Vaivoja voi olla kyynär- tai olkanivelissä, lonkassa tai polvissa. Joskus vaivoja voidaan joutua korjaamaan kirurgisesti.

7

“Maski pois, että pääsee pussaamaan”, sanoo tehosterokotukselle tullut Luna. Cira tassuttelee taustalla ja miettii varpusia. Koirien emäntä Henna Ronkaisella on hihnat hallussa.

Vanhempien koirien ongelmia ovat aiemmin mainitun nivelrikon lisäksi esimerkiksi nartuilla märkäkohtu.

Lemmikkien suhtautuminen eläinlääkärin käsittelyyn vaihtelee yksilökohtaisesti.

– Etenemme eläimen ehdoilla. Eläimen annetaan rauhassa tutustua tilanteeseen, ja sitä voidaan myös palkita herkuilla. Varsinkin penturokotukseen tulevalle eläimelle pyritään tekemään käsittelystä mukava kokemus, mutta kaikille eläimille on tärkeää, että tilanteesta jää hyvä muistikuva.

Jotkut toimenpiteet ovat eläimen kannalta kipeitä ja ikäviä, ja on tärkeää, että se pelkää ja jännittää mahdollisimman vähän.

Omistajalle voidaan antaa koulutuksellista tukea, jos kyseessä on kovin arka ja pelkäävä eläin. Useimmiten esimerkiksi koiran aggressiot johtuvat nimenomaan pelosta ja ahdistuksesta.

– Jos vanhemmalle lemmikille on ehtinyt muodostua ikäviä muistikuvia, käsittelyyn pitää käyttää enemmän aikaa.

Lemmikkiä voidaan tarvittaessa myös rauhoittaa lääkkeillä.

Joissakin aivan arkisissakin toimenpiteissä koira joudutaan unnuttamaan uneen, vaikka se olisi rento ja yhteistyökykyinen.

Yksi toimenpiteistä on hammaskiven poisto tai esimerkiksi hampaiden ja leukaluun röntgentutkimus.

– Koiralle ei oikein voi sanoa, että pidä tätä kuvauskasettia hampaittesi välissä, mutta älä pure sitä rikki, Runnakko nauraa.

– Meillä käytetään inhalaatioanestesiaa eli koira hengittelee hengitysputken kautta nukutuskaasua. Se on lihakseen tai suonensisäisesti kanyylillä annettavaa nukutuslääkettä po-

tilasturvallisempi menetelmä.

Inhalaatioanestesialla nukutetun eläimen sydämen ja verenkierron toimintaa seurataan EKG:llä ja verenpainemittarilla.

Happi- ja hiilidioksidimittareilla taas seurataan kaasujen vaihtumista keuhkoissa.

– Jos hiilidioksidipitoisuus nousee liian korkealle, eläintä voidaan heti lisähapettaa ”apuhengittämällä” nukutuslaitteiston avulla, tai eläimen voidaan antaa hengittää puhdasta happea, jolloin nukutusta pystytään keventämään nopeastikin.

Nukutuksen jälkeen koiraa on tärkeää pitää lämpimässä, jolloin kehon aineenvaihdunta on nopea ja lääkkeet poistuvat kehosta nopeasti.

Jenni Runnakko on toiminut eläinlääkärinä viisitoista vuotta. Viime syksyyn asti hän toimi Kuusamon kaupungin eläinlääkärinä.

Kokkolasta kotoisin oleva Runnakko tuli Kuusamoon jo viimeisenä opiskelutalvenaan.

Yksi syy oli lumi: – Hiihdin kilpaa, ja toisinaan lumen löytäminen oli tuskaista.

Kuusamossa on edelleen kunnon talvi, joten muutimme mieheni kanssa tänne.

Suutarin lapsella on Runnakon tapauksessa kengät, eli eläinlääkärin perheessä on kaksi koiraa.

– Aiemmin meillä oli punaisia irlanninsettereitä, mutta tällä hetkellä kaksi työnlinjaista australiankelpietä. Kelpiellä on iso moottori moniin harrastuslajeihin, ja se haluaa työskennellä omistajalleen, kun taas setteri on luonteeltaan hieman itsenäisempi. Kelpien kanssa on mukava harrastaa.

Jenni Runnakon mukaan nimi on enne, ja perheen kelpiet ovat nimeltään Mauri Mahtava ja Heimo Huima. Toteutuivatko nimien enteet?

– Kyllä, täysin!

We make happy campers.

AVOINNA KLO 11-22 BISTROTIE 2 RUKATUNTURI

+358 50 350 1290 INFO@CAMPKITCHEN.FI

CAMPKITCHEN.FI RUKAN CAMP KITCHEN & BAR RUKANCAMP

KAMINA

TUNTURIN OMA KEBAB-RAVINTOLA AVOINNA KLO 12-19

BISTROTIE 2, rukatunturi

+358 504776640

ruka.fi/kamina

RUKANKAMINA

8

Lähialueen Pentik-myymälät: KUUSAMO Huoparintie 1 ma-pe 10-18, la 10-15 POSIO Maaninkavaraantie 3 ma-pe 10-17, la-su 10-16

pentik.com

Poro-ohjelmat tulivat Lammintuvalle vuosituhannen alussa.

LÄÄKÄRIASEMA BENE RUKA

Lammintuvan perheyritys: pressukahvilasta kasvoi talvilomakeskus Kaikkien Kuusamon kävijöiden tuntema Lammintupa on loistava koko perheen käyntikohde, jonne on helppo tulla sekä hiihtäen, moottorikelkalla, autolla, Skibussilla tai vaikka lumikengillä tarpoen metsän halki.

Lammintuvan tunnelmallinen kahvila, monet aktiviteetit ja aurinkoinen terassi houkuttelevat viihtymään pitkään.

H

arva muistaa, että Lammintuvan tarina alkoi vaatimattomasta pressukahvi-

• Covid-19 antigeenitestit 55 e Ma–Su klo 10–18 • VARAA TESTIAIKA! • ENSIAPU • RÖNTGEN • RINNEVAMMAT & MUUT TAPATURMAT • YLEISLÄÄKETIEDE • OSAAVAT AMMATTILAISET

Avoinna päivittäin klo 10–24

+358 40 70 77 123 Kauppakeskus Kumpare, Ruka www.benefinlandia.fi

lasta.

Kaikki alkoi, kun Mirjami Lämsä ja Jyri Heiskanen kuskasivat vuonna 1998 Mirjamin suvun maille ladun varrelle moottorikelkalla kahvivehkeet.

Kysyntä oli heti yhtä kuumaa kuin hiihtäjien kuppiin kaadettu kahvi. Tunnelmallinen metsäinen taukopaikka houkutteli ulkoilijoita pysähtymään laavulle.

Parin vuoden kuluttua Heiskaset avasivat ensimmäisen rakennetun kahvilan. Tarjoiluvalikoima laajeni, ja yhä useampi hiihtäjä ja kelkkailija pysähtyi tauolle uuteen, viihtyisään kahvilaan.

Vuonna 2004 tapahtui katastrofi, kun kahvila paloi. Heiskaset eivät jääneet suremaan tapahtunutta, vaan rakensivat tilalle en-

tistä suuremman rakennuksen.

napakelkka.

Samoihin aikoihin kahvilatoiminnan kehittymisen kanssa Lammintuvalla alettiin tarjota ohjelmapalveluita. Ensimmäiseksi tulivat porot, joilla tehtiin kolmensadan metrin lenkki lähimaastossa.

Koirat tulivat mukaan kuvaan vuonna 2009. Aluksi karvajalkoja oli tusina eli kahden valjakon verran. Nyt vetokoiria hyörii tarhassa kaikkiaan 150.

Ice cartingia Lammintuvalla alettiin kurvailla kolme vuotta sitten. Jäisellä radalla käytävä formulakisa on hauska ja hieman erikoisempi talvihuvi, jonka ovat ottaneet omakseen niin perheet kuin ryhmätkin.

Lammintuvan pihapiirissä on jo pitkään ollut Lastenmaa, jossa on asiakkaiden vapaassa käytössä pyllymäki, tunnelirata, kiipeilyrata ja vanhanaikainen

Tämän talven uusi avaus ovat moottorikelkkasafarit. Tarjolla on pidempi Kuntivaaran safari sekä lyhyempi parin tunnin ajelu, johon voi liittää huskyohjelman. Moottorikelkkailua voivat kokeilla myös lapset 3–4-vuotiaasta alkaen, sillä perheen pienimmille on omia minimoottorikelkkoja, joilla voi kiertää turvallisella metsäisellä radalla.

Tällä hetkellä Lammintuvan perheyritystä luotsaa perheen toinen polvi eli Mirjamin ja Jyrin poika Joni. Paikka ja työt ovat tutut: – Olen ollut koko ikäni enemmän tai vähemmän mukana yrityksessä. Neljä vuotta asuin välillä Oulussa, mutta muutama vuosi sitten palasin Kuusamoon, ja siitä asti on työtä riittänyt.

9

Työnjako on perheen kesken selvä. Mirjami vastaa kahvilan toiminnasta ja tarjoiluista, Jyri hoitaa porot ja Joni vastaa koirista, kelkoista ja cartingista.

Työntekijöitä tarvitaan sesonkiaikaan yhteensä parikymmentä.

Lammintuvan sesonki kestää joulukuulta säistä ja keleistä riippuen pääsiäisen yli. Kesäaikaankaan ei perheyrityksessä ehditä potea vapaa-ajan ongelmia, sillä koirat vaativat hoitoa ympäri vuoden, ja lisäksi Heiskasilla on jo vuosikymmenet ollut kalankasvatuslaitos. Kesäaikaan he tarjoavat myös karhunkatselua.

Tuoreella toimitusjohtajalla riittää puuhaa ympäri vuoden monenlaisissa tehtävissä, mutta lisäksi hän ehtii miettiä ja suunnitella tulevaisuutta.

– Jokaiselle vuodelle pitää miettiä uusia juttuja. Ensi vuodelle on taas kehitteillä jotain, mutta siitä kerrotaan, kun suunnitelmat alkavat konkretisoitua.

Itselläkin pysyy mieli virkeänä, kun saa kehitellä uutta!

Lammintuvan kahvilaa on laajennettu useaan kertaan. Kahvilassa nautitaan päivittäin keittolounas ja herkullisia oman keittiön leivonnaisia.

Lammintuvan ensimmäinen kahvila oli pressukahvila, jonka Mirjami Lämsä ja Jyri Heiskasen pystyttivät ladun varrelle vuonna 1998.

Nonstoppina ja ajanvarauksella – Lammintuvalla on tarjolla husky- ja poroajeluita, moottorikelkkailua, lasten moottorikelkkailua ja ice cartingia.

– Ohjelmiin voi osallistua sekä nonstoppina ilman ajanvarausta että varauksella verkkokaupan kautta. Tutustu koko tarjontaan ja vaihtoeh-

toihin osoitteessa lammintupa.fi.

– Lammintuvan 60-paikkaisessa kahvilassa nautitaan oman keittiön uunituoreita leivonnaisia, päivittäinen keittolounas. Omalle ryhmälle voi varata myös ruokailun kahvilan aukioloaikojen ulkopuo-

lella tai tunnelmallisen kotaruokailun.

– Kevätauringosta nautitaan 50-paikkaisella terassilla.

– Lammintuvalle pääsee hiihtäen, moottorikelkalla, Skibussilla tai vaikka lumikengillä metsän läpi.

10

11

Meidät löydät Kuusamosta

Koko perheen palveleva apteekki Kuusamon keskustassa.

Meillä myös sairaanhoitajan palvelut sekä kotiinkuljetus.

Palvelupisteestämme Rukan kauppakeskus Kumpareen turistiinfosta saat itsehoitotuotteet sekä reseptilääkkeet toimitettuna.

Kauppakeskus Kumpare, Ruka • Puh. 08 8600 250 Ouluntaival 1, Kuusamo • Puh. 08 844 2200 Ma-pe 8-20, la 9-17, parillisina su 11-16 • kuusamonkeskusapteekki.fi

12

Erä-Suden huskyperheeseen kuuluu useita eri-ikäisiä pentuja. Nuorimmat tutustuvat maailmaan Erä-Suden pihapiirissä Mervi Rantamäen johdolla, ja hieman vanhemmat aloittelevat jo vetokoiran työn opettelua. Täysiverinen vetoalan ammattilainen koirasta tulee vasta koulutuksen jälkeen parivuotiaana.

Kalusteita, jotka kestävät aikaa, elämää ja katseita.

Korkealuokkaiset kalusteet Suomen kauneimpiin koteihin Kuusamosta. Tutustu myös laajaan kodin sisustajia palvelevaan verkkokauppaamme osoitteessa www.opdecoshop.fi.

044 545 8516 | opdeco.fi | kalustepaivarinta.fi

Erä-Suden nuoret koirat ottavat ensiaskelia rekikoiran uralla

E

rä-Suden pihapiirissä hyörii kaksi iloista siperianhuskynpentua.

– Lumi ja Loska ovat kolmetoistaviikkoisia, kertoo Erä-Suden emäntä Mervi Rantamäki.

– Kävimme juuri Eläinklinikka Onnissa, jossa Jenni Runnakko rokotti ne. Tällä hetkellä pennut eivät vielä asu kennelissä, vaan tässä meidän etupihal-

lamme kahden eläkeläiskoiran kanssa hieman rauhallisemmassa paikassa. Ne saavat asua täällä puoli vuotta.

Pikkupentuja ei myöskään vielä treenata vetokoiran työhön.

– Minä lenkitän niitä sisällä asuvien koiriemme kanssa. Lisäksi ne saavat päivittäin käydä isommassa juoksutarhassa leikkimässä muiden koirien kans-

sa, että ne pääsevät purkamaan energiaansa ja sosiaalistumaan toisten koirien kanssa. Vetokoirien kasvattaminen on alussa aivan tavallista peruskoirankasvatusta eli sosiaalistamista, uuden opettamista ja rajoja ja rakkautta.

Erä-Sudessa touhuaa tällä hetkellä 150 omaa koiraa. Yhdellä Erä-Suden oppaista on lisäksi töissä mukana oma kymmenen

Sijoitustontti tunturista – RukaValleyn kaava-alue on valmis RukaValleyn sijoituskohteet Valtavaaran kainalossa ovat nyt myynnissä tai vuokrattavana.

Tartu tilaisuuteen ja tule mukaan rakentamaan uutta matkailukylää alusta asti!

Myös Rukan Länsirinteellä ja Maston alueella on vielä muutamia tontteja vapaana. Myyntiin on lisäksi tulossa uusia rantatontteja vain 15 km Rukalta.

Kysy lisätietoja: RukaValley ja rantatontit: Kari Männistö, kari.mannisto@metsa.fi 0400 180 063

Länsirinne ja Maston alue: Tapio Ojala, tapio.ojala@metsa.fi 0400 386 476

Tutustu tarjontaamme osoitteessa laatumaa.fi

Riipisen Riistaravintola Lapin TOP-kympin kakkonen Hyvän ruokakulttuurin puolestapuhuja Toptaste-lehti kysyi taannoin lukijoiltaan, mikä on Lapin TOP-10-ravintolat. Riipisen Riistaravintola Rukalta kiri kisassa kakkoseksi Levin Hullu Poron jälkeen.

Riipisen Riistaravintola on jo aiemmin valittu Suomen par-

haaksi riistaravintolaksi. Toptaste nostaa esiin Riipisen suussasulavien riistaherkkujen joukosta esiin erityisesti friteeratut muikut.

Riipisen keittiöllä ruoka valmistetaan käsityönä villin luonnon antimista, ja päivittäin on tarjolla muun muassa poroa, hirveä ja karhua.

13 siperianhuskyn lauma, joka pääsee halutessaan tekemään myös asiakassafareita.

Uudet pennut tutustuvat vielä tällä hetkellä maailman ihmeisiin eli uuteen kotiin ja koiratarhaan, mutta on Erä-Suden vahvuudessa myös muita nuoria koiria. Viime kesänä tilalla syntyi seitsemän pennun pentue, joka on nyt reippaassa kahdeksan kuukauden iässä ja valmiiina opettelemaan vetokoiran ammattia.

– Aloitamme harjoittelun maaliskuussa, kun matkailijatilanne hieman rauhoittuu. Teemme sen yhdessä muutaman vakituisen työntekijämme kanssa.

Kun uutta koiraa aletaan treenata liinoissa, reaktio on koirakohtaista. Koirayksilöissä on eroa samalla tavalla kuin ihmisissä.

– Osa on heti innoissaan, toiset ihmeissään!

Tärkeä osa vetokoiran kouluttamista on vanhemman koiran esimerkki.

– Vanhempi ja kokeneempi koira toimii opettajana, kun alamme ajaa lenkkejä. Ei mitään pitkiä aluksi, vaan lähdemme liikkeelle pikkuhiljaa, ja siitä lähdetään lisäämään treenien pituutta. Kevään opit jäävät koirilla kesän ajaksi muhimaan, ja syksyllä, kun ilmat viilenevät, ne pääsevät jatkamaan. Siitä se sitten lähtee vetokoiran työelämä.

Tänä talvena Erä-Suden ajourilla on kuusi koiraa vetämässä ensimmäistä täyttä työtalvea. Ikää tulokkailla on vuosi ja kahdeksan kuukautta.

– Ne ovat hyväsukuista juoksijalinjaa, kolme narttua ja kolme urosta. Kaikki kuusi ovat erittäin hyviä juoksijoita ja potentiaalisia jäseniä myös kilpatiimissä.

Täysin oppineet aikuiset rekikoirat juoksevat päivittäin 5–40 kilometriä. Keskimääräinen päivämatka on noin 28 kilometriä.

Päivämatkan pituus riippuu koirasta ja koiran päivästä: – Koirillakin on huonoja päiviä, eikä aina huvita lähteä töihin!

Rekikoirien hyvinvoinnin edistäminen on Erä-Sudessa ykkösasia. Yritys tekee yhteistyötä Suomen Rekikoirayrittäjien kanssa.

– Koirat vaativat huolenpitoa ympäri vuoden. Myös jalostaminen on tärkeää. Ei niin, että tarhassa on paljon koiria eikä lainkaan selkeää jalostussuunnitelmaa. Me emme tee asiakkaita varten mahdollisimman paljon pentuja, vaan teetämme pentuja suunnitelmallisesti ja järkevästi, jolloin vältetään sisäsiittoisuus ja saadaan mahdollisimman hyvillä viettiominaisuuksilla varustettuja työkoiria.

Esimerkiksi Erä-Suden pihapiirissä tällä hetkellä kasvavan pentueen emä on Ruotsista ostettu narttu, jonka isä on juossut Alaskassa Iditarod-pitkänmatkankisassa 1300 kilometriä.

– Myös koiran terveys, luonne ja esimerkiksi ruokahalu ovat tärkeitä ominaisuuksia, kun suunnittelen uutta pentuetta.

Koirat ovat Mervi Rantamäelle ja hänen puolisolleen Jukka Keinäselle elämäntapa. 150 koiran lauman hoitaminen on ympärivuotista työtä. Kotona heillä on vielä kaksi sisäkoiraa, cane corso ja bracco italiano.

Lisäksi Mervi kisaa vetokoirakilpailuissa. Viimeksi helmikuun alussa hän sai valjakkoineen Ukkohalla–Paljakka-ajoissa pronssia kaksi kertaa 33 kilometrin matkalla kahdeksan koiran luokassa.

Erä-Sudessa Mervi vastaa kokonaisuuden pyörittämisen ohella koirista. Jukka huoltaa reitit ja kaluston ja vastaa niiden turvallisuudesta. Mervin ja Jukan lisäksi Erä-Sudessa on tällä kaudella kymmenen työntekijää, joiden kanssa huolehditaan siitä, että kaikki on kunnossa, kun asiakkaat aamulla saapuvat. Myös kahvilassa tarvitaan työvoimaa, kun safarin jälkeen juodaan kupponen kuumaa ja puhutaan koirista ja tilan toiminnasta.

Korona-aika tuotti koko maan koirayrittäjille ongelmia, sillä vaikka tuloja ei tullut, koirat syövät joka päivä – paljon.

– Koirat eivät tiedä koronasta ja asiakkaista mitään. Ne hoidetaan meillä aina samalla tavalla, eikä niiden hyvinvoinnista tingitä. Myös asiakkaat pääsevät näkemään meillä koirien kodin, ja sen, mihin rahat menevät.

Erä-Sudella on hyvät, kotimaiset ruokatoimittajat, joiden ruoat maistuvat koirille todella hyvin.

– Kuivamuonamme tulee 500 kilon säkeissä Loimaalta Rovio Petsiltä ja sikanauta Snellmannilta. Snackinä olemme tänä talvena tarjonneet Maalaiskanan rintafilerasvaa. Olemme tyytyväisiä siihen, miten hyvin ruoat toimivat koirillamme, ja myös siihen, että ruokakulumme jäävät kotimaahan.

Erä-Susi tekee yhteistyötä matkanjärjestäjien, muun muassa Ruka Safariksen kanssa.

Yhteistyökumppaneiden kautta on tänä talvena tullut mukavasti keskieurooppalaisia ryhmiä, mikä on ollut kahden koronavuoden jälkeen tärkeä asia.

-– Koira-ajelulle ovat tervetulleita myös yksittäiset asiakkaat ja perheet, jotka voivat varata ajelun Erä-Suden verkkosivujen kautta.

Mervi kumartuu katsomaan toimiston näyttöä. Näytöllä näkyy kuva kennelistä, jossa koiria ollaan parhaillaan valjastamassa reen eteen. Johtava koira protestoi.

– Vaihtakaa keula, Mervi sanoo radiopuhelimeen.

Entinen keula talutetaan takaisin tarhaan ja uusi, innokas johtaja harppoo paikalle.

– Ilmari oli näköjään sitä mieltä, että tänään ei huvita juosta, Mervi sanoo hymyillen. – Koirat ovat aivan kuin ihmiset. Joskus on huono päivä. Erona ihmisiin koiran ei ole pakko mennä töihin, jos ei huvita!

Lapin kamariorkesteri Kuusamotalossa 4.3.

Riipisen Riistaravintola sijoittui Toptaste-lehden lukijoiden äänestyksessä Lapin TOP-10-ravintoloiden kakkoseksi. Aiemmin se on jo valittu Suomen parhaaksi riistaravintolaksi.

Lapin kamariorkesterin kamarisinfoniakonsertti Soiva kansainvälistymä soi Kuusamotalossa 4.3. Konsertin johtaa vuonna 2015 arvostetun Malkokapellimestarikilpailun voittanut Tung-Chieh Chuang, joka on menestynyt myös muissa kansainvälisissä kapellimestarikilpailuissa.

Konsertin solistina taituroi viime kesänä kansainvälisen Crusell-kilpailun voittanut klarinetisti Jonathan Leibovitz.

Monipuolisessa konserttiohjelmassa kuullaan Mary Howen, Felix Mendelssohnin ja Helvi Leiviskän teosten rinnalla Carl Nielsenin klarinettikonsertto.

14

Jarin iso elämänmuutos: pizzat vaihtuvat Pietuun ja Pessiin

K

uusamon Kotipizzayrittäjä Jari Korvalalla on maaliskuun alussa edessään suuri elämänmuutos. Hän on myynyt 22 vuotta pyörittämänsä Kotipizzan liiketoiminnan uudelle yrittäjälle Pinja Paasimaalle.

Jari itse ryhtyy päätoimiseksi kalastajaksi ja metsästäjäksi.

Suuria tuotantotavoitteita ja kireitä aikatauluja ei tuoreella kalastaja-metsästäjällä ole: – Oma firmani maksaa minulle palkan siitä, että kalastan ja metsästän, ja olen neuvotellut itseni kanssa sellaisen työehtosopimuksen, että töihin ei tarvitse lähteä, jos on paska keli.

Uudessa pestissään Korvala aikoo jakaa aikansa eri kohteiden välillä.

– Aluksi lähden Ivaloon, jossa minulla on mökki. Kesäkuun alussa menen lohenpyyntiin Tornionjoelle. Ennen juhannusta palaan Ivalojoelle ja Inarinjärvelle kesäkalastukseen.

Heinäkuun lopulla lähden Na-

Pessi (vas.) ja Pietu ovat ottaneet isännän kalastaja-metsästäjän pestin vastaan tyytyväisyydellä.

Kuvassa pojat tauolla karhunmetsällä.

ruskalle hillastamaan. Siellä minulla on eräkämppä. PohjoisSallan maisemat ovat minulle tuttuja jo 80-luvun alkupuolelta, kun kuljin siellä äijävainaan kanssa.

Korvalan aikuiset lapset ovat jo maailmalla, mutta hänen muu perheensä eli kolmevuotias karjalankarhukoira Pietu ja vuoden ikäinen itäsiperianlaika-jämtlanninpystykorva Pessi ovat sataprosenttisesti ja korvat pystyssä perheenpään ratkaisun takana.

– Nyt jää koirille enemmän aikaa. Voin värkätä niiden kanssa ja pitää ne kunnossa, että ne ovat kovassa iskussa syksyllä, kun metsästyskausi alkaa Naruskalla. Yhteistyökin paranee, kun voi olla läheisissä tekemisissä koko ajan. Pietu ja Pessi ovat mukavia poikia.

Kolmikon tähtäimessä on kaikki riista linnuista karhuihin.

– Verissäpäin emme metsästä. Tärkeintä on kulkea ja kälpäillä metsässä ja tehdä pientä piruutta.

Marraskuussa kaamoksen laskeuduttua Korvala saattaa harkita palaamista etelään Kuusamoon. Tai sitten hän saattaa tehdä töitä jossain päin Suo-

mea, jos se sattuu sopimaan sen hetkisiin tunnelmiin.

– Tällainen on ensimmäinen puolen vuoden suunnitelma pääpiirteittäin, mutta siihen voi aina neuvotella muutoksia.

Korvalalla on Nissinvaarassa talo, jonka hän aikoo pitää edelleen.

– Talossa on paljon romua, jonka roudaaminen muualle olisi liian iso vaiva, joten pidän sen Kuusamon tukikohtana.

Ehkä talvet kuluisivat lokoisasti myös Espanjassa?

– Saisi maksaa paljon ennen kuin sinne lähtisin! En ole käynyt koskaan ulkomailla. Ruotsissa ja Norjassa kyllä.

Matkustelu ei kiinnosta, eivätkä lämpimät maat. Niissä tulee hiki ja iho palaa auringossa.

53-vuotias Korvala on uuden pestinsä ansainnut, sillä hän ehti tehdä kotipizzoja kaikkiaan 27 vuotta eli yli puolet elämästään. Ensimmäisen pizzansa mies valmisti jo 34 vuotta sitten työskennellessään ravintolakokkina.

– Yritttäjän työ oli sinänsä mukavaa. Asiakkaat olivat mukavia, ja pizzeriassa tuli paljon hyvänpäiväntuttuja, joiden kanssa sai raatata. Myös monista matkailijoista tuli tuttuja, ja

15

Jari Korvala ja poikansa Jyri nappasivat kunnon saaliin Tornionjoelta vuonna 2018. Molemmat lapset ovat tukeneet isän päätöstä. ”Jyri saa nyt kalakaverin milloin vain!” he ovat käyneet lomalle tultuaan vaihtamassa kuulumisia.

Yksi tärkeimmistä syistä yrittäjän urasta luopumiseen Korvalalla oli työvoimapula: – Minulla on ollut nyt kaksi työntekijää, mutta se ei ole riittänyt. Työvoimapula alkoi jo ennen koronaa, ja koronan aikana tilanne meni vielä pahempaan suuntaan.

Tulevaisuudessa Korvalan ei

tarvitse huolehtia kuin yhden työntekijän rekrytoimisesta.

Hänen uusi työsopimuksensa on tehty toistaiseksi. Luontaistalouden ulkopuolisia suunnitelmia miehellä ei tällä hetkellä ole.

– Haistelen pohjoisen tuulia ja menen tuulen mukana.

Pari vuottakin on pitkä aika, siinä ehtii keksiä jo vaikka mitä uutta?

– Se on yllättävän lyhyt aika.

Mutta olen avoimena kaikille suunnille.

Ehkä palaat takaisin kokin töihin?

– En kyllä palaa.

Haastatteluajankohtana Korvalalla on jäljellä kaksi työpäivää eli helmikuun viimeiset sunnuntai ja maanantai. Montako pizzaa hän ehtii vielä tehdä ennen alanvaihtoa?

– Kaikki tehdään, jotka tilataan!

16

Jonas kisaa Raze Racing Teamissa Suomen snowcross-huipulla: ”Mennään eteenpäin!”

23

-vuotiaan Jonas Laakkosen talvi on täynnä vauhtia ja vaihtuvia tilanteita. Tammikuusta huhtikuun loppuun miehen kisakalenteriin kertyy kaikkiaan yksitoista snowcross-kisaa.

– SM-sarja on perusjuttu ja sitten on Skandinavian superliigasarja. Lisäksi on treenikisoja ja yksittäisiä tapahtumia, kuten helmikuun puolivälissä Oulussa Stadion SM Snowcross -kisat.

Laakkosen paras sijoitus lajissa on EM pronssi 2018. Tämän kauden kovin koitos miehellä on huipputasoisessa Skandinavian superliigassa. Sarjaa ajavat koko maanosan kovimmat kuskit.

Laakkonen aloitti snowcrossin kolmetoistavuotiaana.

– Olin juuri lopettanut jääkiekon, kun äitini huomasi Kalevasta, että Oulussa alkaa snowcross-valmennus junioreille. Lähdin kokeilemaan ja innostuin heti. Laji tuntui alusta asti omalta.

Snowcrossin suosio on kasvanut viimeisen kahdeksan vuoden aikana valtavasti.

– Kun aloitin, kaikissa luokissa oli yhteensä viisikymmentä kelkkaa. Nykyään niitä on 250300.

Maailman kovatasoisimmat snowcross-kilpasarjat ajetaan

Yhdysvalloissa, mutta esimerkiksi lajin MM-kisoja on järjestetty myös Suomessa.

Snowcross on näyttävä ja yleisöystävällinen laji. Kisa käydään moottorikelkoilla noin 500 metrin mittaisella suljetulla radalla.

Reitin varrella on yleensä pari ilmavampaa hyppyä, pattisuora joka pitää ajaa mahdollisimman nopeasti sekä mutkia, joissa pitää hahmottaa ajetaanko ne sisä- vai ulkokurvissa.

– Kisapäivänä ajetaan harjoitusajot ja kaksi alkuerää. Alkuerässä ajetaan kymmenen kierrosta. Lisäksi on last chance -erä niille, jotka eivät pääse suoraan finaaliin. Jälkimmäisestä kuusi nopeinta pääsee finaaliin. Finaalissa on aina viisitoista kelkkaa ja kierroksia ajetaan 15–20.

Laakkosen Pro-sarjassa ajetaan tehdasvalmisteisilla 600-kuutioisilla kilpakelkoilla.

– Lynx, Ski-Doo, Polaris ja Arctic Cat tekevät valmiita kilpakelkkoja, joihin ei tarvi isoja muutoksia tehdä kisoja varten.

Snowcrossin hypyt ovat hurjan näköisiä, mutta turvallisia, kun alla on laadukkailla iskunvaimentimilla varustettu kelkka ja puikoissa kokenut kuljettaja – kuljettallakin pitää olla tekniikka kunnossa, ja alas pitää osata tulla oikeassa asennossa.

500 metrin mittaisella snowcross-radalla on hyppyjen lisäksi pattisuora sekä mutkia, joissa pitää osata valita oikea – ja nopein – ajolinja.

Lumettomaan aikaan snowcrossarit tekevät pääsääntöisesti kestävyysurheiluun liittyvää kuivaharjoittelua.

– Periaatteessa samoja harjoituksia kuin hiihtäjät. Hapenottoa ja lihaskuntoa. Liian suuri lihasmassa on lajissa haitaksi, mutta hapen pitää kulkea lihaksissa.

Snowcrossin hypyt ovat näyttäviä, mutta turvallisia, kun alla on laadukkailla iskunvaimentimilla varustettu kelkka ja puikoissa osaava kuljettaja.

Monomestan kevät on jälleen vilkas Jonas Laakkonen on monelle Rukan kävijälle tuttu myös Monomestasta. Laakkosen isän Jouni Laakkosen kuusitoista vuotta sitten perustama A-oikeuksilla varustettu rinneravintola toimii Pessarin ala-asemalla.

– Monomestaan kuuluu hyvää. Hiihtolomat ovat menossa ja odotamme vilkasta loppukevättä. On mukava olla

palvelemassa asiakkaita silloin, kun ei olla kisahommissa.

Kesäisin ja syksyisin Jonas tekee projekteja valtakunnallisessa mainos- ja liikelahjoja tuottavassa Sanser Oy:ssä.

Isä Laakkonen ehtii muun yritystoimintansa ohella toimia myös Jonaksen mekaanikkona snowcrossissa.

– Kisa- ja tapahtumaviikon-

loppuja on yksitoista talvessa, mutta ajotreenit alkavat jo marraskuussa, ja tammikuun alusta huhtikuun loppuun kestävä kisakausi saattaa myös jatkua alku- tai loppupäästä, kertoo Jonas.

– Talvi on meille molemmille kiireinen, mutta kisojen välillä tehdään muitakin töitä.

Ja koko ajan mennään eteenpäin!

Erävoiton jälkeen on helppo hymyillä.

17

Jääseinämän valloitus sopii myös vasta-alkajalle, sillä opas opettaa lajin perusteellisesti ennen kuin seinämälle noustaan.

J

os haluaa kokeilla hiihtolomalla muutakin kuin laskemista ja hiihtämistä, Rukalta löytyy sata erilaista aktiviteettia, ja yksi niistä on jääkiipeily.

Hurjan näköisessä jääkiipeilyssä ei tarvita aikaisempaa kokemusta, sillä varusteiden lisäksi opas neuvoo sekä kiipeämisen että varmistamisen opit ennen kuin seinämälle noustaan.

– Lajiin ei tarvita kuin rohkeaa mieltä, kannustaa Outdoor Passionin Jussi Tupasela.

Rukan jääkiipeilyseinämä on lumipallonheiton päässä Rukankylästä Kururinteessä. Mikä parasta, laji sopii lähes koko perheelle, sillä ikäraja on kaksitoista vuotta.

– Ikäraja on lähinnä sen takia, että hakkujen paino on noin 600 grammaa, ja jäärautoja ei saa 36:n numeron kenkiä pienempiin jääkiipeilykenkiin.

Outdoor Passionin Jussi Tupasela ja Lotta Sandvik ovat tarjonneet Rukalla jääkiipeilyä ja muita aktiviteetteja jo viisitoista vuotta. Jääkiipeilyn lisäksi he järjestävät opastettuja hiihtoretkiä karvapohjasuksilla lyhyistä päiväretkistä useamman päivän vaelluksiin, ja myös vuokraavat välineitä.

Sekä Jussi että Lotta tunnustautuvat täysiverisiksi ulkoilmaihmisiksi. Molemmat ovat myös suorittaneet alan opintoja.

2000-luvun alussa he valmis-

on koko perheen turvallinen extreme-talvilaji

tuivat luontoelämysohjaajiksi Rovaniemellä, ja myöhemmin he ovat opiskelleet elämyspedagogiikkaa ja seikkailukasvatusta.

Pariskunnalla on kahdeksanvuotias tytär, josta on alkanut sukeutua yhtä innokas ulkoliikkuja kuin vanhemmistaan.

– Kesäisin Ronja on tottunut olemaan rannalla, kun tarjoamme suppausta, ja enemmän hän on vedessä kuin hiekalla!

Jussilla ja Lotalla on menossa niin sanottu toinen elämä, varsinkin Jussilla, joka on jo kertaalleen jopa jäänyt eläkkeelle.

– Sitoumukseni ilmavoimissa menivät umpeen vuonna 2006 ja jäin reserviin. Siitä asti olen työskennellyt ohjelmapalvelujen parissa. Ei käynyt mielessäkään jäädä kotiin. Tykkään olla ihmisten kanssa, ja tässä työssä pysyy itsekin kunnossa!

Lotta ehti tehdä pitkän uran ravintola-alalla, joista viimeisin pitkä pesti oli Kuusamossa Martinan ravintolapäällikkönä. Ulkona viihtyvää Lottaa ei tarvinnut houkutella vaihtamaan alaa.

– Lotta on erikoistunut suppaukseen, jossa hän tarjoaa kesäisin sekä peruskursseja että retkiä, ja myös vuokraa varusteita.

Jääkiipeily sisältää sekä kiipeämisen että varmistamisen. Hakut, ylävuoristokengät, jääraudat ja köydet ovat lajin keskeiset varusteet.

Sekä Jussi että Lotta ovat Kuusamossa junantuomia.

– Meidän piti alunperin tulla vuodeksi tai pariksi ja jatkaa sitten Pyhälle tai Ylläkselle, mutta jäimmekin pysyvästi Kuusamoon. Eikä kaduta yhtään.

Emme ole enää lähdössä pois.

Kuusamo on Suomen mahtavin paikka meidän molempien lajeihin. Täällä on selkeät vuodenajat, ja rajattomasti mahdollisuuksia tehdä juttuja. Kesäisin on monenlaisia vesistöjä pik-

kulammista jokiin, ja tietenkin hienoja maisemia. Vaikka olemme kulkeneet alueella paljon, jatkuvasti löytyy uusia kiinnostavia paikkoja.

Mitkä mahtavat olla Jussin lempipaikat alueella?

– Kyllä ne talvella ovat Riisitunturi tai Konttainen-Valtavaara. Molemmat ovat aivan Rukan vieressä, ja niissä on hienoa retkeillä karvapohjasuksilla. Kesällä pidän etenkin Kitkasta ja Oulankajoesta.

18

Adventures in the World of Reindeer Tervetuloa porojen maailmaan!

Authentic experiences – Aitoja elämyksiä Farm life – Porotilan elämää W! NE f o ld Farm shop – Tilamyymälä r Wo r ee reind ri safa

Teslan koeajokiertue Rukalla 1.–3.3. laadu kk Ti lamyy mä lästä

aat porotuotteet

viera ilu n yhteyde

Book online www.kujalanporotila.com +358 405515927

ssä!

Maailman puhutuin sähköauto Tesla tuo kaksi automallia koeajoon Rukalle maaliskuun alussa. Ajettavana ovat Model 3 ja Model Y. Koeajoon voi ilmoittautua netissä Teslan tapahtumasivuilla osoitteessa https://www. tesla.com/fi_FI/events, mutta myös paikan päällä. Koeajolle pääsee heti, mikäli autoja on vapaana. Parhaiten varmistaa oman ajovuoronsa, jos tekee ilmoittautumisen etukäteen netissä, jolloin Teslan asiantuntija soittaa takaisin ja sopii vapaan ajan.

Koeajoon pääsee jokainen sähköautoista kiinnostunut, jolla on voimassa oleva ajokortti.

Perheen ja kaverit voi tietenkin ottaa kyytiin!

Koeajon kesto on noin 20–30 minuuttia. Lähdöt tapahtuvat Ruka Valleyn hotellilta osoitteesta Bistrotie 2.

Jos sähköauto iskee koeajajassa kipinää, autosta voi halutessaan tehdä kaupat jo koeajotapahtumassa. Teslalla on tällä hetkellä liikkeitä Vantaalla ja Lempäälässä, mutta yritys laajentaa Suomessa koko ajan.

Molemmissa Rukalla koeajossa olevissa autoissa on neliveto.

Tesla Model kolmosella on luokkansa pisin kantama, jopa 626 km, ja korkein turvallisuusluokitus.

– Malleissa on maksimaalinen pito kaikissa tieolosuhteissa, ja jopa 626 km:n toimintasäde, kertoo Hubert Lindholm Teslalta.

– Uusien mobiilipalvelutekniikoiden ja kasvavan Supercharger-verkoston ansiosta sähköautolla ajaminen Suomessa on nyt helpompaa kuin koskaan. V3-latausasema otettiin joulukuussa käyttöön Lappeenrannassa. Uuden Supercharger

-aseman avaaminen mahdollistaa helpomman matkustamisen Kaakkois-Suomessa sekä Eteläja Itä-Suomen välillä Tesla laajenee Suomessa tasaisesti koko maassa. Sähköautojen myynti kaksinkertaistui vuoden 2021 aikana Suomessa.

– Syksyllä lanseerattu ja Rukalla koeajossa oleva Tesla Model Y oli joulukuussa toiseksi eniten ensirekisteröity automalli Suomessa!

Vastaukset Kuusamon lintukerhon Lintupähkinään sivulta 3.

Kuva 75. KÄPYTIKKA (Dendrocopos major) 1kv Kuvattu heinäkuussa.

Kuvaaja Vesa Kilpivaara Kuvan nuorella käpytikalla on vaalea lähes viiruton alapuoli, punainen päälaki ja hieman rusehtava alaperä. Seuraavaan kevääseen mennessä alaperä muuttuu hiljalleen tummanpunaiseksi ja päälaki mustaksi. Kuva on otettu heinäkuussa melko pian poikasten pesästä lähdön jälkeen eikä alaperässä sen vuoksi ole vielä juuri ollenkaan punaväriä.

Viiksijuovan ja pään takaosan välinen musta juova yhtyy pään takaosan mustaan alueeseen, mikä on käpytikan lajituntomerkki iästä riippumatta.

Vanhan käpytikkakoiraan takaraivon punaista laikkua ei nuorella linnulla vielä ole, joten sukupuolta näin nuoresta tikasta ei voi määrittää.

Käpytikka on yleinen pesimälintu Kuusamossa.

Kuvat 76. MUSTARASTAS (Turdus merula) 2kv naaras Kuvattu huhtikuussa.

Kuvaaja Vesa Kilpivaara Naarasmustarastas on pääväriltään ruskea, rinta epämääräisen täplikäs ja nokka pääosiltaan tumma. Koiraan puku on musta ja nokka keltainen. Nuori koiraskin on keväällä puvultaan jo musta ja nokka yleensä vielä tumma, mutta muuttuu kesään mennessä pääosin keltaiseksi.

Kuvan linnulla on teräväkärkinen pikkusiipi (alula) ja isot peitinhöyhenet muuta siipeä vaaleammat ja kärjet ruosteenkellertävät. Vanhan linnun alula olisi pyöreäkärkinen ja siipi kokonaisuudessaan samansävyinen. Edellä olevan perusteella lintu on määritettävissä edelliskesänä syntyneeksi naarasmustarastaaksi.

Mustarastas on Kuusamossa harvalukuinen pesimälintu, mutta se on yleistynyt selvästi 20–30 viime vuoden aikana.

19

TERVETULOA MAKUJEN MAAILMAAN! Tule nauttimaan ravintolamme rennosta ilmapiiristä ja herkullisista ruuista! Ruokalistalta löytyy vaihtoehtoja moneen makuun.

Olemme auki joka päivä, lämpimästi tervetuloa!

Koe talven ikimuistoisin elämys h u s k y s a f a r i l l a !

Tutustu koirakennelin ja kotieläinpihan asukkeihin Vieraile viihtyisässä matkamuistomyymälässä ja herkuttele kahvilan antimilla

Scandic Rukahovi Rukankyläntie 15 p. 08 2374 8948

scandichotels.fi/rukahovi Rukankyläntie 15 | p. 08 2374 8948

RUKAHOVI

Rukajärventie 30 93830 Rukatunturi

+358 40 570 0279 husky@erasusi.com

@erasusihuskies Erä-Susi Huskies

Lue lisää: www.erasusi.com

Santeri Rautiainen Kuusamotalossa 3.3.

Kitaristi Santeri Rautiaisen hienossa resitaaliohjelmassa kuullaan muun muassa ”Kitaran Haydniksi” kutsutun François de Fossan, espanjalaisen Vicente Asencion ja englantilaisen John Dowlandin renessanssiajan musiikkia.

Rautiainen kuuluu niiden nuorten muusikoiden joukkoon, jotka valmistuivat opinnoistaan keskelle koronapandemiaa. Rautiaisella on musiikin maisterin diplomi sekä Sibelius-Akatemiasta, Maastrichtin konservatoriosta sekä Alicanten yliopistosta.

Vaikeasta ajasta huolimatta nuori kitaristi on vakiintunut yhdeksi kitaristisukupolvensa aktiivisimmaksi konsertoijaksi Suomessa. Vuodesta 2018 alkaen hän on esiintynyt kesäisin laajoilla kirkkokiertueilla ympäri Suomea, esittäen joillakin paikkakunnilla 2000-luvun ensimmäisiä kitarakonsertteja.

Hän on urallaan ehtinyt vierailla myös useilla klassisen musiikin festivaaleilla.

KUUSAMO

Kolmen ruokalajin kotiruokalounas À la carte -ravintola Kahvila - konditoria Pitopalvelu Kirkkotie 23 info@talonpoyta.fi | 0400 263 272

RUKALLA RUOKAA MÖKILLE

Toimitettuna tai tarjoiltuna! ruka@talonpoyta.fi | 0400 263 373

Lappi-illallinen

Viikottain maittavat Lappi-illalliset Ravintola Kontioluolassa (Onkerniementie 12) Lue lisää ja varaa pöytä netissä Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Tarkista aukioloajat ja pöytävaraukset talonpoyta.fi