Matkailulehti Ruka 1-2022 by Pohjoisen Tunturipalvelut Ky

Rukan ja Kuusamon menovinkkejä 14.1.–17.2. RUKAN JA KUUSAMON ALUEEN MATKAILULEHTI • www.matkailulehtiruka.com

Nro 1 – 2022

14.1. – 17.2.2022

Lumiset tykkypuut muodostavat hauskoja hahmoja, mutta varsinkin isoja tykkypuita kannattaa myös kunnioittaa. Kuva: Sari Alatossava

Talvisessa maisemassa on monenlaista ihmeteltävää

ammikuussa totuttelemme uuteen vuoteen. Luonnossa liikkumisesta saa hyvinvointia sekä keholle että mielelle. Lumiset maisemat, tykkypuut, taivaan sävyt ja revontulet tarjoavat talviretkeilijälle silmänruokaa. Oikeanlainen pukeutuminen ja varustautuminen kannattaa kuitenkin keskitalvella pitää visusti mielessä, sillä kyseessä on vuoden kylmin aika. Otsalamppu on tärkeä esine, joka on hyvä pakata reppuun. Termos pitää juoman lämpimänä tai estää sen jäätymisen kylmässä. Monet merkityt reitit ovat kuljettavissa talvikengin, mutta alamäet voivat olla liukkaita, joten liukuesteet on hyvä varata mukaan. Oulangan luontokeskukselta lähtevä Kiutakönkään päiväreitti on helppo ja lyhyt kahden kilometrin edestakainen reitti, jolla pääsee näkemään komean kosken talviasussaan. Kiutakönkään taukokatos löytyy hieman koskesta eteenpäin kävellessä, ja siellä voi nauttia retkieväät. Luontokeskukselta voi patikoida myös Hiiden hurmos -reitin. Viiden kilometrin mittainen reitti kulkee erämaisten Hiidenlampien ohi ja palaa takaisin Kiutakönkään kautta.

Karhunkierroksen erämaaladun osuus Valtavaaralta Juumaan on avattu. Latua huoltaa paikallinen yrittäjä. Välillä Virkkula-Juuma saa myös ajaa läskipyörillä ja kulkea lumikengillä ladun vieressä. Erämaaladun varrella voi hengähtää hetken Porontiman autiotuvilla. Oulangan erämaareitti Juumasta Oulangan luontokeskukselle avautuu helmikuun hiihtolomaviikoille. Riisitunturin kansallispuiston Riisin rääpäsy on pääosin helppokulkuinen, talvikengin patikoitava reitti, mutta tunturin laella voi lumikengistä olla hyötyä. 4,3 kilometrin mittaisella reitillä Riisin maisemat lumoavi-

18. vuosikerta

Lumikenkäily on mukava koko perheen harrastus. Kuva: Minna Koramo ne tykkypuineen mykistävät kulkijan. Muistathan kunnioittaa tykkypuita, sillä niiden kannatteleman lumikuorman paino on valtava, ja se voi katkaista puun rungonkin yllättäen. Riisitunturille vievä tie on kapea, ja se aurataan talvella noin kahden auton levyiseksi. Kohtaamistilanteessa autojen on ohitettava toisensa hitaasti. Mikäli vastaantulevaa autoa väistää tien sivuun, auto saattaa jäädä pohjasta kiinni. Suosituimmilla päiväreiteillä riittää kävijöitä päivänvalon aikana. Taukopaikoilla asioidessa on hyvä pitää riittävästi etäisyyttä ja antaa tilaa toisille. Pienen määrän eväskääröistä jäänyttä puhdasta pahvia ja paperia voi polttaa, mutta muut roskat on itse vietävä pois luonnosta. Ota koko retkietiketti haltuun ennen retkeä: www.luontoon.fi/retkietiketti.

Jäikö jokin retkelläsi tekemä luontohavainto ihmetyttämään? Tarvitsetko lisää tietoa retkeilystä kansallispuistoissa? Oulangan luontokeskuksen asiakasneuvonta vastaa askarruttaviin kysymyksiin. Koronatilanteen vuoksi luontokeskuksen aukioloajat voivat muuttua. Aukioloajat voit tarkistaa osoitteesta www.luontoon.fi/oulanganluontokeskus. Lisätietoa reiteistä löydät osoitteista www.luontoon.fi/oulanka/talvireitit ja www. luontoon.fi/riisitunturi/talviretkeilyreitit. Talviselle retkelle varustautumiseen voi poimia vinkit retkeilyn ABC:stä osoitteesta www.luontoon.fi/retkeilynabc/talvellaretkeily Oulangan luontokeskus Liikasenvaarantie 132, 93900 Kuusamo Puh. 020 639 6850 oulanka@metsa.fi facebook.com/oulangankansallispuisto

Valosuunnittelija ja videotaiteilija Ilmari Pesosen videoinstallaatio ”Vakio” on nähtävissä Rukankylässä tammikuun loppuun asti. nen nauraa.

Polar Night Light Festivalin aikana Rukan rinteet valaistaan jälleen näyttävästi.

Ilmari Pesosen ”Vakio” valaisee kaamoksen Rukalla

aailman pohjoisin valotaidefestivaali Polar Night Light Festival järjestetään Rukalla kuudetta kertaa 14.–30.1. Festivaalin järjestävät Sun Effects, Rukakeskus ja alueen matkailuyhdistys. Tapahtuman aikana valaistaan näyttävästi rinteitä, ja lisäksi Rukan kylässä on kahdella screenillä esillä videotaiteilija Ilmari Pesosen installaatio ”Vakio”. Liikkeellä, muodolla ja lediscreenien valoilla pelaa-

va abstrakti teos on nähtävissä koko tapahtuman ajan. ”Vakion” syntyprosessi poikkeaa siitä, miten videoteoksen valmistaminen yleensä ymmärretään. – En mallinna videoita, vaan videomateriaalin tuottavat koodaamani generatiiviset systeemit, kertoo Pesonen. – Lopputulos on tietyllä tapaa itsellenikin yllättävä, koska en luo teoksen sisältöä, vaan orkestroin systeemiä, joka luo sisäl-

lön. Pesosen töistä on sanottu, että ne liikkuvat orgaanisen ja epäorgaanisen estetiikan välimaastossa. Pesosta kiinnostaa visuaalisen havainnon nyrjähtely ja liike sekä mittakaavojen sekoittaminen. Hän tarjoaa mahdolisuuden uppoutua tutun ja tuntemattoman välimaastoon. – Taiteellinen praktiikkani videon kontekstissa on tavallaan suoraa jatkumoa sille, miten lapsena tykkäsin kaivella puroja ja rakentaa patoja, Peso-

Pesonen on kotoisin Savonlinnasta, jossa kävi aikanaan taidelukion. Valon ja videon pariin hän on päätynyt monen mutkan kautta – menemällä kohti asioita, jotka kulloinkin ovat kiinnostaneet. – Lukioaikana harrastin teatteria ja musiikkia. Pikkuhiljaa alkoi tuntua, että en halua itse esiintyä, vaan kiinnostuin esittävän taiteen teknisesta puolesta. Monenlaisten ajatuskieppien jälkeen päädyin hakemaan Teatterikorkeakouluun opiskelemaan valosuunnittelua. Koin, että siellä on tarpeeksi laajaalainen taideopetus ja tekninen puoli. TEAKiin valosuunnittelun koulutusohjelmaan otetaan vuosittain vain neljä opiskelijaa. Pesonen pääsi läpi, ja hän on ollut koulutukseen tyytyväinen. – Valosuunnittelussa opintojen keskeyttämistä suurempi ongelma on saada opiskelijat valmistumaan, koska alan opiskelu on niin mielenkiintoista! Maiste-

LINTUPÄHKINÄ Kuusamon lintukerhon tämänkertaisen lintupähkinän ensimmäisen linnun tunnusmerkit ovat punertava läikkä ja viirut. Pähkinän toinen lintu on tuikituttu, mutta tämänkertaisesta kuvasta ehkä hieman vaikeammin tunnistettava. Tunnistatko molemmat lajit? Oikeat vastaukset sivulla 11.

Kuva 1: Vesa Kilpivaara

Kuva 2: Juha Viramo

rivaiheessa opiskelijat ovat lisäksi jo vahvasti kiinni töissä, kuten itsekin olen ollut. Pitkän tähtäimen suunnitelmia Pesosella ei ole. Hän asuu tällä hetkellä opintojen ja töiden takia Helsingissä, mutta kokee itsensä edelleen itäsuomalaiseksi. – Muuttuvassa maailmassa on vaikea suunnitella asioita kovin pitkälle. Viimeiset pari vuotta olen työskennellyt valon ja videon parissa, mutta visuaaliset taiteet kiinnostavat minua laajasti. En lukitse itseäni yhteen alaan, vaan haluan tehdä laaja-alaisesti töitä taiteiden parissa. Toivon pystyväni sekä toimimaan itsenäisenä taiteilijana että tekemään töitä ihmisten kanssa erilaisissa projekteissa. Olen avoin kaikelle, mitä vastaan tulee! Polar Night Light Festival on Pesoselle ensimmäinen henkilökohtainen kosketus Kuusamoon ja Rukaan. – Toki molemmat ovat minulle entuudestaan tutut. Kenellepä eivät olisi!

Sallan kansallispuiston Iso Pyhätunturilta avautuu upea maisema kohti Venäjää. Kuva Anna Pakkanen

Sallan kansallispuiston kehittäminen etenee vauhdilla

uodenvaihteessa perustetun Sallan kansallispuiston palvelurakenteiden uudistaminen on alkanut rytinällä. Uuden kansallispuiston ikimetsä ylänköineen ja kirkasvetisine lampineen

houkuttelee matkailijoita, ja kansallispuistostatuksen odotetaan kasvattavan kävijämääriä entisestään. – Reittien kunnostustyöt alkavat lähireiteistä, kertoo puistonjohtaja Hely Juntunen.

– Retkeilyrakenteista halutaan muotoilultaan moderneja, mikä luo hienon kontrastin satoja vuosia vanhoihin metsiin. Jatkosuunnitelmiin kuuluu myös uuden autiotuvan rakentaminen.

LÄÄKÄRIASEMA BENE RUKA

Wilhelm Pipolätkä tuo Rukalle 120 pipolätkäjoukkuetta eri puolilta Suomea 21.-23.1.

Pipolätkä palaa Rukan tammikuun kalenteriin • Covid-19 antigeenitestit 55 e Ma–Su klo 10–18 • VARAA TESTIAIKA! • ENSIAPU • RÖNTGEN • RINNEVAMMAT & MUUT TAPATURMAT • YLEISLÄÄKETIEDE • OSAAVAT AMMATTILAISET

Avoinna päivittäin klo 10–24

+358 40 70 77 123 Kauppakeskus Kumpare, Ruka www.benefinlandia.fi

uoden koronatauon jälkeen kiekko tippuu jälleen Rukalla jäähän Euroopan suurimmassa pipolätkäturnauksessa perjantaina 21.1. Wilhelm Pipolätkä Ruka pelataan Kaltiolammella Eturinteiden ja Pisteen välittömässä läheisyydessä, sekä Rukan Hiihtostadionilla. Perjantain kisat alkavat klo 12.30 ja lauantaina aamulla puoli kymmeneltä. Pokaali nousee ilmaan illalla klo 19. Mukana on kaikkiaan peräti

120 joukkuetta, joten luvassa on huikea, mutta rento kaksi päivää kestävä kamppailu ennen kuin mestari on selvillä. Toissavuoden voittaja Tunturipöllöt on tänä vuonna puolustamassa mestaruuttaan motivoituneiden kilpakumppanien voitontahdolta. Myös toissavuoden kakkonen Lepattava Lätty on mukana turnauksessa. Kisapaikat täytettiin pikavauhtia heti, kun ilmoittautuminen alkoi, mutta pipolätkä on hauskaa ja vauhdikasta seurattavaa myös yleisölle. Kisa käydään

neljän hengen joukkeissa ja peliaikaa on vartti. Tarvittaessa pidetään pudotuspelivaiheessa viiden minuutin jatkoaika. Mikäli peli on jatkoajankin jälkeen tasan, on vuorossa rankkarikisa. Pipolätkän säännöt poikkeavat perinteisestä lätkästä. Lämärit ja taklaaminen ovat kiellettyjä. Maalivahteja ei käytetä maalisaldon kasvua hidastamassa eikä pipokansa tunne paitsioita eikä pitkiä kiekkoja. Yleisölle on luvassa hauskaa lätkää entisvanhan pihapelin hengessä.

5 Sallan kansallispuiston asiakasviestintää lisätään Sallan Wilderness Parkiin perustettavan uuden asiakaspalvelupisteen ja uudistetun luontonäyttelyn sekä verkko- ja some -sivujen avulla. Myös Sallan kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen on käynnistynyt. Suunnitelma määrittelee tarkemmin muun muassa sen, minkälaisia aktiviteetteja puistossa saa harrastaa. – Sallan kansallispuiston kehittämisen tueksi aloitettiin vuoden alussa kävijätutkimus, jolla selvitetään kävijöiden toiveita sekä kansallispuiston paikallistaloudellisia vaikutuksia. Kasvava kävijämäärä tarkoittaa myös myönteisiä talous- ja työllisyysvaikutuksia. Valtion sijoittaman rahoituksen uskotaankin palautuvan moninkertaisesti paikallistalouteen. Myös rakennus-, kunnostus- ja huoltotyöt lisäävät työpaikkoja ja ostopalveluja. Sallan kansallispuiston luontoa leimaavat erityisesti vanhat, erämaiset ikimetsät, jotka tarjoavat hyvät elinolot puiston tunnuslajille metsolle. Metso komeilee myös Sallan kansallispuiston tunnuksessa, jonka on suunnitellut Anna Pakkanen. Sallan kansallispuistossa on useita reittejä, jotka johtavat alu-

een monille luonnonnähtävyyksille. Kolmiloukkosen lampi on helppo ja vaikuttava lähikohde. Myös puustoiset suot reunustavat harjujen mosaiikkia, johon pääsee tutustumaan helposti Kauniinhaudanharjulla eli Kaunisharjulla. Iso Pyhätunturin päältä avautuvat upeat maisemat laajalti ympäröivään tunturimaisemaan, kohti Venäjää ja vanhoja Sallatuntureita. Hieman syvempää puistoalueen vanhoista metsistä löytyy Pahaojankuru. Sallan kansallispuiston nähtävyyksinä voidaan pitää myös revontulia, tähtitaivasta ja kesäistä keskiyön aurinkoa, joiden ihailuun on alueella hienot mahdollisuudet. Kansallispuiston avajaisia suunnitellaan juhlittavan ennen juhannusta. Avajaiset pidetään Sallan Wilderness Parkissa, ja ne ovat kaikille avoin juhla, joka tarjoaa tekemistä koko perheelle. Avajaisjuhlan lisäksi uutta kansallispuistoa juhlistetaan useammissa pienemmissä tapahtumissa pitkin kesää ja syksyä. Kansallispuistossa voi tietenkin vierailla aina halutessaan – vaikka heti. Talvella Suomen 41. kansallispuistossa hengityksen salpaavat upeiden maisemien lisäksi myös tykkymetsät!

Freestylen osakilpailu Rukalla 28.-30.1. Fearless Freeski Tour Fabulous Ruka 2022 tuo Rukalle maan freestylehuiput tammikuun lopussa. Kisa-aikataulussa on 28.1. klo 14.45-19 Big Air, seuraa-

vana päivänä klo 11.45-19 Slopestyle ja viimeisenä tapahtumapäivänä klo 12-14 Sunnuntai sessari. Ruka Park on kisojen ajan suljettu muilta laskijoilta.

Suomen Lumilautaliiton QKLS Tour saapuu Rukalle 5.-6.2. käytävässä QKLS Tourin Rukan osakilpailussa lajeina ovat slopestyle ja big air. QKLS Tour -kilpailuihin osallistuvalla laskijalla on oltava voimassa olevat Lumilautaliiton kilpailulisenssi tai kerta-

lisenssi ja tapaturmavakuutus. Kisa järjestetään yhteistyössä Rukan lumilautailijoiden kanssa. Tapahtuma on avoin kaikille ikään, sukupuoleen tai toimintakykyyn katsomatta.

Uusi kansainvälinen showcasefestivaali LUMI Rukalla 11.-12.2. Helmikuussa Rukalla järjestetään uudentyyppinen klubifestivaali LUMI eli arktinen musiikkifestivaali. Lumin esiintyjälista koostuu tämän hetken kiinnostavimmista uusista artisteista ja ohjelmisto keikosta sekä keskusteluista. Lumin keikkapaikkoina toimivat Piste, Hanki baari, Bar Ihku ja Rukan huipulla sijaitseva ulkoilmaravintola Polar Bar. Festivaalille myydään sekä yhden, että kahden päivän lip-

puja. Kaikki lipputyypit vaihdetaan rannekkeisiin, joilla on vapaa pääsy festivaalin tapahtumiin, keikoille ja keskusteluihin. Lumin ohjelmisto on suunnattu yleisön lisäksi myös musiikkialan ammattilaisille, artisteille ja heidän edustajilleen. Mukana on indielevy-yhtiöiden väkeä muun muassa Britanniasta. Kaikki artistit esittelyineen sekä keikkakalenterin löydät osoitteesta lumifestival.fi.

Musiikkia Finnhitsien ja undergroundin risteyskohdasta

sissa. Muutakin elämää on Sannan koronavuosiin mahtunut, eli hän ja Pekka Tuomi menivät toissavuonna naimisiin ja ostivat Luhangalta viljapellon laidasta talon. Perheeseen liittyi myös koira Teuvo. Pariskunta on viihtynyt maaseudulla hyvin, vaikka Sanna ehti aluksi katua talokauppoja. – Aloin jo pitää blogia ”Suurin virheeni”, mutta se piti lopettaa, kun huomasin viihtyväni Luhangalla loistavasti, hän kertoo.

Viime vuosien omaleimainen indietulokas Litku Klemetti esiintyy helmikuussa ensimmäistä kertaa Kuusamossa.

ändin päähahmolle Sanna Klemetille kyseessä on vasta toinen käynti Kuusamossa. Ensimmäinen kerta oli yksityinen visiitti kauan sitten, mutta tällä kertaa profiili on korkeampi, sillä Litku Klemetti kapuaa Kuusamotalon lavalle lauantaina 5.2. Sanna Klemetin puolisolla, bändissä kitaraa soittavalla Pekka Tuomella on tiiviimpi kytkös paikkakuntaan, sillä hänen sukunsa on Kuusamosta kotoisin. Sanna ”Litku” Klemetti on syntyjään Kuhmosta. Hän muutti aikanaan Jyväskylään opiskelemaan konservatoriossa, mutta siirtyi myöhemmin Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen linjalle, josta valmistui 2015.

Vuonna 2016 ilmestyi Litku Klemetti & Tuntematon Numero -yhtyeen albumi Horror ’15, ja samana vuonna Soundi nimesi Litku Klemetin vuoden tulokkaaksi. Seuraavana vuonna ilmestynyt Sannan sooloalbumi Juna Kainuuseen nosti Litku Klemetin lopullisesti myös suuren yleisön tietoisuuteen. Sanna Klemetti sanoittaa ja säveltää biisinsä itse. Hänen tyylinsä on vaihdellut alun progressiivisesta ja kokeellisesta musiikista reippaan rockin kautta vaihtoehtoisempaan rockiin, jossa on vahvoja 70- ja 80-lukujen iskelmävaikutteita. Sanna Klemetti on todennut Imagen haastattelussa, että hän ei halua tehdä jäljiteltyä

Sanna ”Litku” Klemetti ottaa musiikkiinsa vaikutteita menneiltä vuosikymmeniltä, mutta ei tee jäljiteltyä retroa. retroa, vaan ottaa sen sijaan menneisyydestä vaikutteita ja pyrkii tietoisesti välttämään ”muodikkuutta”. Tuloksena on omaleimaista, melko kaunista musiikkia, jota voivat kuunnella sekä Finnhitsien C-kasetteja kuluttaneet suuret ikäluokat että nuorempien ikäluokkien undergroundfanit. Litku Klemetin näennäisen helposti kuunneltavan musiikin sanoituksissa on ruodintaa, joka tuo mieleen varhaisen Pelle Miljoonan tuskan. Molemmilla

on läsnä pienen ihmisen selviytyminen, mutta siinä missä Pellen katse kohdistui enemmän yhteiskunnan kovuuteen, Litku Klemetin näkökulma on nuoren naisen sisäisissä kamppailuissa muiden ihmisten odotusten ja omien toiveiden ristitulessa. Litku Klemetti on käyttänyt korona-ajan pitkät keikkatauot hyväksi. Kun keikkapaikat olivat kiinni, Sanna teki uutta musiikkia, ja viime vuoden alussa bändiltä tuli levy Kukkia muovipus-

Konserttitalo ei ole Litku Klemetille aivan outo esiintymispaikka, vaikka bändi onkin tutumpi klubeilta. – Meillä on nyt korona-aikaan ollut enemmän konserttikeikkoja kuin aiemmin. Pidän saleissa esiintymisestä, niissä ihmiset kuuntelevat enemmän, mutta on toisaalta tullut ikävä myös klubikeikkoja, joissa meno on rennompaa. Ensi kesänä, jos korona suo, Litku Klemetin kalenterissa on tuttuun tapaan myös liuta festariesiintymisiä. Loppuvuodesta on tulossa mahdollisesti myös uusi levy. Sanna Klemetin ja Pekka Tuomen lisäksi Litku Klemettiin kuuluvat bassoa soittava Aleksi Muhonen ja rumpali Sami Keinänen. Litku Klemetin musiikin äänittää ja miksaa Pekka Tuomi – Luhangalla viljapellon laidalla.

Meidät löydät Kuusamosta

PAIMENPOIKA MYYMÄLÄ Kuusamon Juustot Tuliaiset Raaka- ja valmispakasteita Elintarvikkeita Lähialueen tuotteita

Tervetuloa mukaville ostoksille! Ruka 20 km Kuusamon Tropiikki 5

Paimenpoika myymälä Lentokenttä ja keskusta 5 km

PAIMENPOIKA MYYMÄLÄ Kitkantie 110, Kuusamo Avoinna ma-pe 9-16.30 paimenpoikamyymala

Vauhdikas huskysafari on loistava koko perheen ohjelma, josta riittää kerrottavaa kotiin palattua.

Lammintuvan talvi on iloa täynnä

ammintuvan talvisessa taikamaassa on jälleen tarjolla hauskaa ilonpitoa koko perheelle. Husky- ja poroajelujen ja lumileikkien jälkeen maistuvat kahvilan herkulliset itse leivotut leivonnaiset ja paikallisista raaka-aineista omassa keittiössä valmistettu keittolounas. Husky- ja poroajelut jatkuvat Lammintuvalla sekä nonstoppina että tilauksesta. 2,5 kilomerin huskyajelulle pääsee ilman ennakkovarausta, ja ajelun jälkeen rapsutellaan pikkukoiria tarhalla. Nonstop-poroajelun pituus on 300 metriä, ja sen päälle ruokitaan sarvipäät. Tilauspuolella on tarjolla viiden ja kymmenen kilometrin huskyajeluita. Puolivälissä retkeä vaihdetaan kuskia, joten kaikki pääsevät vuorollaan oh-

jastamaan innokasta valjakkoa. Retkellä nautitaan myös eväät kodalla, jolloin päästään myös rapsuttamaan koiria. Tilauksesta tehtävän pororetken pituus on 1,5 kilometriä, ja siihenkin sisältyy eväiden nauttiminen kodalla. Poroja päästään ruokkimaan aitauksen sisälle. Poromies kertoo ohjelman aikana poroista, ja myös suopunginheittoa päästään harjoittelemaan. Tilausretket varataan Lammintuvan nettisivulta osoitteesta lammintupa.fi. Lammintuvan pihapiirissä on lapsille tuttuun tapaan lasten moottorikelkkailua, pyllymäki ja napakelkka. Helmikuun aikana Lammintuvalla aletaan järjestää myös moottorikelkkasafareita. Tarjol-

la on parin tunnin safari, safari huskytilalle tai Kuntivaaran safari. Moottorikelkan ajamiseen riittää ajokortti, ja lapset voivat istua kyydissä, jos mittaa on vähintään 140 cm. Lammintuvalle on helppo tulla, sillä paikalle pääsee sekä autolla, kelkalla, hiihtäen että skibussilla. Valleyn puolelta alueella pääsee myös 4-5 kilometrin mittaista kävely- ja pyöräilyreittiä, josta on tullut suosittu reitti. Koronarajoitusten tiukkenemiseen Lammintuvalla on varauduttu viimetalviseen tapaan ulkomyynnillä. Mikäli kahvilan ovet joudutaan laittamaan säppiin, Lammintuvan pihapiiriin vedetään iso kärry, josta voi ostaa iloisten ulkoaktiviteettien lomassa kuumaa ja kylmää juotavaa sekä herkullisia lettuja ja muita kahvilatuotteita mukaan.

Tärppi siirtyy Ilkalta Hannulle ja muuttaa Citymarketiin

uusamon Tärppi on vaihtanut omistajaa, ja helmikuussa se alkaa palvella asiakkaita uusissa tiloissa Citymarketissa entisen Dressmanin paikalla. Perustamaansa Tärppiä kuusitoista vuotta luotsannut Ilkka Puumala ei ole haikea, vaikka pitkä pätkä mennyttä elämää jää nyt taakse. – Kuusitoista vuotta on pitkä aika yrittäjänä. Olen jo jonkin aikaa miettinyt, että voisin tehdä jotain muuta. Ajattelin jatkaa vielä kaksikymmentä vuotta täyteen, mutta kun sain hyvän tarjouksen, tartuin tilaisuuteen. Puumalalla ei ole vielä tarkkoja tulevaisuudensuunnitelmia. – Tärpin nimi siirtyy uudelle omistajalle, mutta taustalla oleva osakeyhtiön jää minulle, joten se antaa mahdollisuuden kehitellä jotain uutta. Uuden elämänvaiheen myötä Puumalalle jää enemmän aikaa kalastaa ja metsästää. Ja kuudentoista vuoden kesälomatkin ovat rästissä. – Vaimoni on opettaja ja hänellä on pitkä kesäloma samoin kuin pojallamme. Itselläni on perinteisesti ollut vain parin viikon kesäloma. Tilanteeseen on totuttu, mutta on mukava, että nyt jää enemmän aikaa perheelle. Puumala iloitsee myös siitä, että Tärpin työntekijät saavat jatkaa uuden yrittäjän palveluksessa. Tärpin uusi yrittäjä on kuusamolainen Hannu Pitkänen, jolla on pitkä kokemus matkailualalta. Harrastus on ollut hänelle työ, tai työ harrastus, eli

Tärpin uusi yrittäjä Hannu Pitkänen (vas.) ja perustaja Ilkka Puumala tekevät tammikuussa vahdinvaihdon kuusitoistavuotiaan kalastus-, metsästys- ja retkeilykaupan johdossa. hän viihtyy myös omalla ajallaan kalastuksen, metsästyksen ja retkeilyn parissa. – Olen työskennellyt matkailualalla kaksikymmentä vuotta, joista kuusi vuotta eräoppaana ja neljätoista Holiday Clubilla. Minulla on ollut jo pidempään ajatus, että voisin tehdä jotain omaa. Kuulin kautta rantain, että Tärppi voisi olla ostettavissa, ja tein tarjouksen. Tammikuun ajan Tärppi pal-

velee edelleen entisissä tiloissa Prismassa, mutta helmikuussa kalastukseen, metsästykseen ja retkeilyyn tarvittavia välineitä voi käydä noutamassa Citymarketin tiloista. – Tilat ovat tuplasti isommat, mikä antaa jatkossa mahdollisuuden myös tuotevalikoiman laajentamiseen, Pitkänen iloitsee. – Varsinkin retkeily kasvattaa suosiotaan koko ajan, ja pitää vastata kysyntään.

Hyinen kylpy rentouttaa kehoa ja virkistää mieltä

uomen Latu kannustaa aloittamaan uuden vuoden talviuinnin parissa Rakastu talviuintiin -viikolla 10.–16.1. Rakastu talviuintiin -viikon aikana Suomen Latu jakaa tietoa talviuinnista. Viikon yhteydessä on perinteisesti järjestetty myös kaikille avoimia tapahtumia, mutta tänä vuonna monet tapahtumista on jouduttu siirtämään tai perumaan heikentyneen koronatilanteen vuoksi. Ajankohtaiset tiedot ja uudet tapahtumien ajankohdat löytyvät kampanjasivuilta osoitteesta suomenlatu.fi. Tämänhetkisen tiedon mukaan Kuusamon Tropiikin rantasaunalla järjestettävä tapahtuma on siirretty, ja uusi ajankohta on 13.2. Talviuinnin rakastamisviikkoon voi osallistua myös jakamalla #rakastutalviuintiintunnisteella aiheeseen liittyviä kuvia Instagramissa. Sykähdyttä-

vin talviuintikuva palkitaan talviuintivarusteilla. Kuvakilpailu on käynnissä koko tammikuun ajan. Rakastu talviuintiin -viikon tarkoituksena on houkutella lajin pariin uusia harrastajia ja madaltaa talviuinnista kiinnostuneiden kynnystä aloittaa uusi hauska harrastus. Viime vuosina talviuinti on noussut suureen suosioon ja harrastajamäärät ovat kasvussa. – Talviuinti virkistää mieltä, edistää fyysistä terveyttä sekä tarjoaa mainiota seuraa, kertoo Suomen Ladun aikuisliikunnan asiantuntija Hanna Okkonen. – Uinti kylmässä vedessä rentouttaa, edistää palautumista, laskee verenpainetta, parantaa vastustuskykyä, tuo helpotusta nivelkipuihin ja parantaa unen laatua. Poikkeuksellisina aikoina useat harrastajat ovat kokeneet talviuinnin myös merkittävänä

henkisenä voimavarana. Lajin aloittaminen on vaivatonta eikä vaadi suuria investointeja. Uima-asun lisäksi on suositeltavaa käyttää päähinettä ja jalkineita, jotka helpottavat avannolle siirtymistä. Talviuintiin tarkoitettuja neopreenijalkineita ja -käsineitä löytyy urheiluvälineliikkeistä. Talviuinti on koko perheen harrastus, eli myös lapset voivat huoletta tutustua lajiin aikuisten valvonnassa. Suomen Latu toimii talviuinnin asiantuntijana sekä edistäjänä Suomessa. Talviuintia harrastetaan 53 jäsenyhdistyksessä ympäri Suomen. Rekisteröityjä talviuintipaikkoja on Suomessa yhteensä 248. Tietoa tapahtumista, ajankohtaisia asioita ja vinkkejä talviuintiin löytyy Suomen Ladun nettisivuilta.

Lumikenkäily on ystävällistä nivelille ja se sopii myös heikompikuntoisille. Kuva: Eeva Mäkinen

Lumikenkäily on hauska koko perheen talvilaji

uosiotaan koko ajan kasvattava lumikenkäily antaa liikkujalle vapauden suunnata omia teitään. Vähemmän luonnossa liikkuneen kannattaa kuitenkin pysytellä merkityillä reiteillä. Ja eväät kannattaa aina sujauttaa reppuun!

Lumikengissä ja lumikenkäilyssä on pelkkiä hyviä puolia. Lumikengät toimivat kaikissa olosuhteissa ja maastoissa. Niitä on helpompi säilyttää ja kuljettaa kuin suksia, ja ne ovat aina käyttövalmiit, joten niillä pääsee maastoon helposti ja nopeasti. Lumikenkäily on ystävällistä nivelille ja se sopii myös heikompikuntoisille, kun askelten tahdin voi kukin määrätä itse. Kovakuntoinen pääsee kenkäillessä halutessaan kunnon hikeen. Lumikenkäily on rivakalle liikkujalle jopa 60 prosenttia tehokkaampi liikkumismuoto kuin tavallinen kävely. Myös lumikenkäillessä usein käytettävät sauvat tuovat etuja. Sauvoja heiluttaessa ylävartalo ja kädet vahvistuvat, rintarangan liikkuvuus paranee, yläselän verenkierto elpyy ja hartioiden ja selän lihakset rentoutuvat. Ja mikä parasta: lumikenkäily sopii kaiken ikäisille liikkujille! Lumikenkäretki alkaa oikeiden välineiden valinnasta. Vuokraamoista saa hyvät välineet päiväretkeä varten käyttöohjeiden kera, mutta jos aikoo ostaa lumikengät omaksi, kannattaa miettiä muutama asia läpi. Ensimmäinen pohdinnan paikka on kenkien käyttötarkoitus, eli tulevatko ne hyöty- vai kuntoilukäyttöön vai aiotaanko niillä peräti juosta. Myös lumiolosuhteita ja käyttötiheyttä on hyvä miettiä. Huomioon pitää

ottaa tietenkin myös käyttäjän koko, ikä ja kunto sekä haluttu hinta-laatusuhde. Kovaan maastoon sopii lyhyempi kenkä, mutta paksuun puuterilumeen valitaan pidempi malli, sillä mitä suurempi kengän pinta-ala on, sitä paremmin se kantaa lumessa. Virkistyskäyttöön tarkoitetun kengän ohjemittoina ovat lapsilla 18–19 tuumaa, naisilla 21-25 tuumaa ja miehillä 25-36 tuumaa. Hyvissä lumikenkämalleissa on pohjassa piikkejä, joiden määrä riippuu siitä, miten jyrkkiin mäkiin aikoo kavuta. Hinta-laatusuhdetta miettiessä kannattaa ottaa huomioon, että laatu maksaa. Laadukkaissa kengissä kehys ja sidesysteemi saattavat myös olla helppokäyttöisemmät kuin huokeissa malleissa. Usein kalliimmat kengät ovat myös tukevammat ja kestävät pidempään. Kannattaa ottaa huomioon, että lumikenkä ei ole henkilökohtainen harrastusväline, joten kompromissikengät saattavat käydä kaikille perheenjäsenille, ellei koko perhe tee yhteisiä lumikenkäretkiä. Sauvat tehostavat lumikenkäillessäkin suoritusta ja auttavat tasapainon pitämisessä. Sopivat sauvat ovat kärkipiikillä ja sommalla varustetut teleskooppikävelysauvat, jotka säädetään ottamalla noin viisikymmentä senttiä pois käyttäjän pituudesta. Jalkineeksi lumikenkään käyvät jämäkkälestiset, nilkkaa tukevat, vaelluskengän tyyppiset retkeilyjalkineet. Kun varusteet on hankittu, on tekniikan harjoittelun vuoro. Parhaiten tekniikan jäljille pää-

see ohjaajan johdolla, mutta ominpäinkin voi opetella. Perussääntö on, että lumikenkäilyssä edetään kuten tavallisessa kävelyssä, mutta jalkoja hieman laahataan. Jos osaa kävellä, osaa myös lumikenkäillä! Muutama vinkki on kuitenkin hyvä painaa mieleen etenkin ylä- ja alamäkiä varten. Hiihto-opit voi unohtaa, eli ylämäkeen ei nousta haarakäynnillä, vaan suoraan. Kengän kärki poljetaan napakasti rinteeseen ja vartalo nojaa hieman eteenpäin. Askel pidetään lyhyenä. Sauvan käyttäjä vie sauvan aina etumaisen jalan takapuolelle. Vastakkainen käsi ja jalka tekevät työn, ja vähintään kaksi pistettä on aina kiinni lumessa. Myös alamäessä unohdetaan hiihtäminen. Alas mennessä ei aurata, vaan otetaan istuva asento eli painetaan kankku alas ja koukistetaan polvia. Lumikenkien pohjapiikkien annetaan painua lumeen, jolloin kehon painopiste on kantapäillä. Sauvat ovat vartalon keskilinjan takana, eikä sauvoilla pidä pyrkiä jarruttamaan. Mukavan lumikenkäretken kruunaa eväiden syönti aurinkoisella taukopaikalla. Ja kun palataa takaisin kotiin tai mökille, kannattaa kengät puhdistaa lumesta ja säilyttää ne ulkona, jolloin ne ovat käyttövalmiit seuraavaa retkeä varten. Lumikengät ovat melko huoltovapaat, mutta nahkaisia osia on hyvä välillä öljytä, ja vahinkojen varalta kannattaa ainakin pidemmillä retkillä ottaa varaosat ja korjausvälineet mukaan reppuun – ja tietenkin selvittää ennen retkeä niiden käyttö, ettei maastossa mene sormi suuhun. Lähde: Suomen Latu

TERVETULOA MAKUJEN MAAILMAAN! Tule nauttimaan ravintolamme rennosta ilmapiiristä ja herkullisista ruuista! Ruokalistalta löytyy vaihtoehtoja moneen makuun. Olemme auki joka päivä, lämpimästi tervetuloa!

Tunnetko veden, lumen, tuulen ja jään? 1. Jos pelkäät, että putkesi jäätyvät kovalla pakkasella, mitä sinun kannattaa tehdä? a) peittää näkyvät putket paksuilla tekstiileillä b) lämmittää näkyviä putkia hiustenkuivaajalla c) jättää hana tippumaan 2. Mitä tapahtuu, jos jäätyneellä, mutta lumettomalla järvellä lämpötila putoaa nollasta miinus kahteenkymmeneen asteeseen? a) jää kutistuu, ja kutistuminen voi aiheuttaa railoja b) jää alkaa narahdella c) luistelusää paranee 3. Mikä on Suomessa myrskytuulen raja? a) 14 metriä sekunnissa b) 21 m/s c) 32 m/s 4. Mikä vaara liittyy tykkypuiden suureen lumikuormaan? a) lumi painaa puiden rungot kaarelle ja ne saattavat yllättäen katketa voimakkaasti

b) oravat ja jänikset jäävät niiden oksilta putoavien lumikuormien alle c) niiden seuraavan kesän kasvu saattaa kärsiä talven lumikuormasta 5. Mikä on lopakka? a) järven peilimäinen jääpinta b) lumihangen alla virtaava purovesi c) yhteenliittyneistä lumikiteistä muodostunut iso lumihiutale 6. Mitä tarkoittaa suppojää? a) räystäältä roikkuvia jääpuikkoja b) hyytynyttä vettä c) kastuneisiin vaatteisiin muodostuvaa jääkuorta 7. Kuinka monikulmainen on luonnonoloissa jäätyvän veden kiderakenne? a) kuusikulmainen b) kahdeksankulmainen c) kolmikulmainen 8. Lumihiutale syntyy, kun vesihöyry härmistyy pilvissä,

mutta mitä härmistyminen tässä tapauksessa tarkoittaa? a) vesihöyryssä oleva vesi jäätyy b) vesihöyryssä oleva höyry jäätyy c) vesihöyry muuttuu kiinteäksi aineeksi – jääksi – ilman nestemäistä välimuotoa Oikeat vastaukset: 1c) Veden jättäminen tippumaan ei ole suositeltavaa, mutta se toimii hätäapuna, jos esimerkiksi ne tilat kylmenevät, joissa putket sijaitsevat. Tippuminen aiheuttaa putkissa veden liikkeen, jolloin vesi ei pääse jäätymään. 2a) Jääpeite on kiinni rannoissa, joten se repeää railoiksi, kun jää kylmetessään kutistuu. 3b) 21 metriä sekunnissa on myrskyn raja Suomessa, mutta kansainvälisesti se on 25 m/s. 14-21 m/s on kova tuuli ja yli 32 m/s hirmumyrsky. 4a) 5c) 6b) Kun vesi liikkuu niin ettei sen pinnalle muodostu jääkantta, voi toisiinsa tarttuvista jääkiteistä muodostua hyydettä, jotka kutsutaan suppojääksi. 7a) 8c)

Vastaukset Kuusamon lintukerhon Lintupähkinään sivulta 3. Kuva 1. URPIAINEN (Carduelis flammea) +1kv Kuvattu toukokuussa. Kuvaaja Vesa Kilpivaara Kuvassa on viiruinen pikkulintu, jolla on kauniin vaaleanpunainen yläperä ja hento kellertävä nokka. Yläperässä on ohuita viiruja. Yläperän viiruisuus ja hento punaisuus on vanhan urpiaiskoiraan tuntomerkki, jolla sen erottaa tundraurpiaisesta. Tundraurpiaisella on yläperässä vähintään sokeripalan kokoinen täysin viiruton alue, joka on joko valkoinen tai hennon vaalean ruusunpunainen.

Urpiainen on yleinen pesimälintu Kuusamossa, mutta linnun runsaus vaihtelee suuresti vuosittain. Runsaus riippunee koivun siemensadon suuruudesta. Kuvat 2. PUNATULKKU (Pyrrhula pyrrhula) 1kv Kuvattu heinäkuussa. Kuvaaja Juha Viramo Nuorella punatulkulla ei vielä syntymäkesänään ole mustaa päälakea eikä urosyksilön parasta tunnusmerkkiä eli komeaa punaista vatsaa. Punatulkuksi lintu on tunnistettavissa vaaleasta siipipeilistä, tummasta

pyrstöstä, siipisulista ja tylpän lyhyestä tummasta nokasta. Punatulkku on Kuusamossa yleinen laji sekä talvella että kesällä. Kesäisin punatulkku on elintavoiltaan hiljainen pesimälintu. Sen vaimeat huilumaiset äänet eivät kantaudu kauas, ja sitä voikin olla vaikea havaita. Talvisin punatulkut sen sijaan ovat lintulautojen ja pihojen kaunistus, varsinkin runsaina pihlajanmarjavuosina.

Scandic Rukahovi Rukankyläntie 15 p. 08 2374 8948

scandichotels.fi/rukahovi Rukankyläntie 15 | p. 08 2374 8948

RUKAHOVI

KUUSAMO

Kolmen ruokalajin kotiruokalounas À la carte -ravintola Kahvila - konditoria Pitopalvelu Kirkkotie 23 info@talonpoyta.ﬁ | 0400 263 272

RUKA

Rukalla toimimme tilauksesta. Kattavat catering-palvelut Rukan alueella! Lue lisää www.talonpoyta.ﬁ/ruka ruka@talonpoyta.ﬁ 0400 263 373

Lappi-illallinen

Kontioluola, Onkerniementie 12 Viikottain maittavat Lappi-illalliset Ravintola Kontioluolassa. Lue lisää ja varaa pöytä netissä. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Tarkista aukioloajat ja pöytävaraukset talonpoyta.ﬁ