Kotimainen lämpöyrittäjyys vahvistaa huoltovarmuutta

JIM ANTTURI, ASIANTUNTIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Lämpöyrittäjät uskovat tulevaan, mutta tunnistavat pidemmän aikavälin haasteet. Valtakunnalliset lämpölaitos- ja yritysmäärät ovat hieman laskeneet, mutta vastaavasti yritysten taloudellinen kannattavuus on kohentunut.

Allekirjoittanut päivitteli noin vuosi sitten TEHO-lehdessä (1/2022) hurjaa energiavuotta 2021. Eräänä johtopäätöksenä oli, että paikallisesti tuotetulle, metsätalouden sivuvirtoihin perustuvalle bioenergialle on jatkossakin kysyntää. Kirjoitushetkellä ei ollut tietoa Venäjän myöhemmin aloittamasta hyökkäyssodasta Ukrainaan. Sodan tragedian lisäksi olemme nähneet energiakriisin: energian hinta on noussut hurjasti ja muun muassa maakaasun ja puuenergian tuonti on lakannut Venäjältä. Voi perustellusti ajatella, että maantieteellisesti laajalle alueelle levittäytyneen lämpöyrittäjyyden rooli kylmässä Suomessa on juuri nyt vähintään yhtä tärkeä kuin ennenkin ja uusiutuvalle energialle on kysyntää.

Mitä lämpöyrittäjät sitten itse ajattelevat alan nykytilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä? Entä mitä lämpöyrittäjyyden seurantatiedot kertovan toimialasta laajemmin? TTS Työtehoseura oli viime vuoden tal- ven ja kevään aikana yhteydessä 84 lämpöyrittäjään osana vuosittaista seurantatyötään. Juuri julkaistussa seurantaraportissa (Antturi & Piekkala 2023) tuloksia ja metodologiaa on kuvattu yksityiskohtaisemmin, mutta seuraavaksi tutustumme raportin päälöydöksiin.

Tulevina vuosina kasvua – pidemmän aikavälin kehityksessä epävarmuutta

Haastatelluista yrittäjistä 81 % uskoi edelleen toimivansa lämpöyrittäjänä 3–5 vuoden kuluttua. Yritystoiminnan lopettamista suunnittelevat perustelivat päätöstään eläköitymisellä tai nykytoiminnan pienimuotoisuudella. Samalla aikajaksolla 47 % vastaajista arvioi yrityksensä liiketoiminnan kasvavan, 50 % uskoi nykytason säilymiseen ja 3 % laskuun. Lämpölaitosinvestoinnin edellyttävät luonnollisesti pitkäjänteistä liiketoimintaa, mutta vaikuttaa siltä, että yritysten tulevaisuus näyttää työntäyteiseltä.

Kuva 1. Lämpölaitosten määrän kehitys (kpl) vuosina 2018–2022 (Antturi & Piekkala 2023).

Sen sijaan lämpöyrittäjien näkemyksissä alan yleiseen kehitykseen ja mahdollisiin uusiin toimintamalleihin havaittiin hieman enemmän hajontaa. Eniten oltiin yhtä mieltä siitä, että juuri nyt puulla tuotettua lämpöenergiaa tarvitaan kasvavissa määrin. Toisaalta useat vastaajat arvioivat, että pidemmällä aikavälillä polttoon perustuvan energiantuotannon kysyntä vähenee ja esimerkiksi maalämpö edelleen yleistyy. Tämä johtaisi vääjäämättä alan taantumiseen, jos energiayrittäjyys ei uudistu. Vastaajien keskuudesta löytyi myös yhtä suuri joukko, joka piti alaa jatkossakin vakaana toimeentulon lähteenä, taantuvat asuinalueet pois lukien. Jotkut vastaajat korostivat metsä- ja energiapolitiikan epävarmuuksien sumentavan tulevaisuudennäkymiä.

Mielenkiintoista oli huomata vastauksissa mainitut tulevaisuuden mahdollisuudet hybridituotannossa eli esimerkiksi lämmön ja sähkön yhteistuotantoa bioenergialla ja lämpöpumpuilla. Muutamia viittauksia tuli myös uusiin liiketoimintamalleihin ja biokaasun tai -hiilen tuotantoon laajentamiseen.

Lämpölaitosten määrä laski, kannattavuus kohentui hieman

Seurannan perusteella TTS Työtehoseuran ylläpitämässä lämpöyrittäjärekisterissä on vuonna 2022 586 lämpölaitosta. Näiden lämmityksestä vastaa 242 yri- tystä. Vuonna 2021 alkanut laitosten määrän lasku jatkuu (ks. kuva 1). Samoin yritysten määrä laski 11 kappaletta. Eniten laitoksia on Pirkanmaalla (65 kpl), Pohjois-Pohjanmaalla (59) ja Varsinais-Suomessa (56).

Miten energiakriisi näkyy lämpöyrittäjyyden liiketoiminnan volyymissä ja taloudellisessa kannattavuudessa?

Tähän emme saa aivan vielä vastausta, sillä aikasarjamme kattaa tietoja tässä vaiheessa vasta tilivuoteen 2021 saakka. Voimme kuitenkin sanoa yli 100 osakeyhtiön ja osuuskunnan tilipäätöstietoihin perustuen, että yritysten liikevaihdon ja liiketuloksen kehitys on ollut aaltoilevaa, joskin vuoden 2021 liikevaihdon kasvu edellisvuoteen nähden oli yli 11 prosenttia (ks. kuva 2).

Lisätietoja

Vuosina 2022–2023 osana maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa VALKEA-hanketta on laadittu

Tarkastelussa lämpöyrittäjyys vuonna 2022 -raportti. TTS Työtehoseura seuraa lämpöyrittäjyyden tilaa valtakunnallisesti.

Lähteet:

Antturi, J & Piekkala, J. (2023). Tarkastelussa lämpöyrittäjyys vuonna 2022. TTS Työtehoseuran julkaisu 466. https://www.tts.fi/files/5443/ Tarkastelussa_lampoyrittajyys_ vuonna_2022.pdf