Paremmilla digitaidoilla tehokkaampaa toimintaa rakennustyömaille

EIJA LILJA-VUORI, MARKKINOINTIPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

Rakennusala, monien muiden alojen tavoin, on ollut viime vuosina voimakkaan digitaalisen kehityksen pyörteissä. Alalla työskenteleville saattaa olla haastetta pysyä mukana kehityksessä. Lappeenrannan LAB-Ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyönä toteutettu Digimestari-koulutus tarjoaa tilaisuuden vahvistaa rakennustyömailla tarvittavia digitaitoja, jotka ovat välttämättömiä rakennustyömaiden arjessa.

Rakennusalalla ikääntyvällä työnjohdolla on runsaasti rakentamiseen liittyvää kokemusta. Digitalisaation myötä se ei välttämättä kuitenkaan enää riitä, vaan tarvitaan taitoa esimerkiksi digitaalisten projektipankkien käytössä tai osaamista 3D-tietomallin käsittelyssä.

TTS Työtehoseuran rakentamisen yksikön kouluttajan Heikki Henrikssonin mukaan digitaalinen taitotaso vaihtelee merkittävästi. Osa rakennusalalla toimivista ammattilaisista tarvitsee apua ihan tietoteknisiin perustaitoihin ja toisilla on tarvetta syvempään osaamiseen esimerkiksi eri osa-alueiden sovellusohjelmissa. - Tarpeita digitaitojen koulutuksen syntyyn ovat kerryttäneet kentältä tulleet palautteet erikokoisista rakennusyrityksistä, kertoo Henriksson.

TTS Työtehoseuran ja Lappeenrannan LAB-Ammattikorkeakoulun yhteistyössä tuottama Digimestari-koulutus käynnistyi helmikuussa. Koulutuksessa on mukana liki 120 rakennusalan ammattilaista ja se kestää kolmisen kuukautta, jonka aikana on 13 opetuspäivää joko lähitai verkko-opetuksena.

Hybridiopetus tapahtuu Lappeenrannassa, Vantaan Sarkatiellä tai verkossa. Lähiopetus vuorottelee Lappeenrannan ja Vantaan välillä siten, että vetovastuussa olevalla kampuksella pidetään lähiopetusta toisella kampuksella olevien osallistujien seuratessa opetusta verkon välityksellä.

- Järjestelyllä pyritään takaamaan mahdollisimman monelle koulutukseen osallistujalle henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta tietoteknisissä ongelmatilanteissa, selventää Henriksson käytännön järjestelyistä.

Koulutuspäivien aikana tehdään myös yhdessä harjoituksia, esimerkiksi aikataulun laadintaa sovellusohjelmalla. Opiskelijat, jotka tähtäävät opintopisteisiin, saavat myös kotitehtäviä opetusjakson välille. Koulutuksesta voi saada enimmillään 5 opintopistettä, jotka voi hyödyntää LAB:ssä suoritettavien opintojen yhteydessä vapaasti valittavissa kursseissa.

Erilaisia digialustoja päästään myös itse harjoittelemaan

Koulutuspäivien sisällöt on kohdistettu rakennustyömaiden työnjohdolle sekä muille alan toimihenkilöille kuten työmaainsinööreille ja työpäälliköille. - Hankkeen alussa kartoitimme rakennusalan yritysten henkilöstön digitaitoja ja tämän perusteella voimme olettaa, että osallistujat ovat hyvin heterogeeninen joukko digitaalisilta perusvalmiuksiltaan, kertoo Henriksson koulutuksen aloittaneiden taustoista.

Koulutus tarjoaa yleisesti tietoa digitaalisuuden hyödyntämisestä eri työtehtäviin rakennuksilla. Samalla esitellään ja ohjeistetaan sekä infra- kuin talonrakentamisen alalla tarvittavien mittalaitteiden käyttöä sekä automaattisten olosuhdeseurannan suomia mahdollisuuksia. Koulutukseen sisältyy myös esimerkiksi projektipankkien ja aikataulusovellusten käytön esittelyä niin, että opiskelijoilla on mahdollisuus itse käyttää ohjelmia.

- Keskeisintä on tiedon levittäminen digitaalisuudesta eli rohkaista niin yrityksiä kuin yksittäisiä työntekijöitä hyödyntämään tietotekniikkaa arjessa. Tärkeää on myös huomioida työntekijät, joilla puuttuvien digitaitojen takia on uhka pudota pois työelämästä. Samoin pyritään auttamaan niitä pienyrityksiä, joiden puuttuvat digitaidot ja -järjestelmät nousevat esteeksi pääsylle aliurakointiin isommille yrityksille, kertoo Henriksson koulutuksen sisällöstä.

Antoisa ponnistus

- Yhteistyö Lappeenrannan LAB-Ammattikorkeakoulun kanssa on ollut antoisaa. Heti alusta on löydetty yhteiset suuntaviivat hankkeen eteenpäin viemiseksi, kiittelee Henriksson yhteistyössä tehtyä koulutuksen suunnittelua.

Suunnittelu on sujunut kahden oppilaitoksen välillä joustavasti ilman ehdotonta roolijakoa sisältöjen osalta. Painopisteet ovat kuitenkin jakautuneet siten, että LAB vastaa niistä kokonaisuuksista, joissa keskitytään mm. tietomallin hyödyntämiseen määrälaskennassa ja aikataulujen laadinnassa. TTS Työtehoseura puolestaan vastaa mm. työmaamittauksien ja laadunhallinnan digitaalisuudesta sekä työmaan digitaalisen tieto- ja henkilöturvallisuuden toteuttamisesta.

- Oppilaitosyhteistyön lisäksi koulutuksen sisällön suunnitteluun on myötävaikuttanut myös lukuisa joukko alan asiantuntijayrityksiä, jotka pyyteettömästi ovat jakaneet osaamistaan käyttöömme koulutuksen valmistelussa, toteaa Henriksson tyytyväisenä. Kun nyt käynnistynyt pilottikoulutus saadaan päätökseen, TTS Työtehoseuralta on odotettavissa lisää digitaitojen kehittämisen mahdollistavia koulutuskokonaisuuksia, joissa tarkoituksena on hyödyntää hankkeen aikana luotuja koulutusmateriaaleja.