Talvileiri

SUDARISIVUT

Aloita mistä haluat ja piirrä viivalle reitti kaikkien ovien lävitse. Et saa kulkea samasta ovesta kahdesti.

Laatikossa on aina neljä sudenpentujen jälki-merkkiä, yksi ensiapujälki ja kolme retkijälkeä. Jälkiä on yhteensä 20. Kuinka monta ensiapujälkeä on? Kuinka monta retkijälkeä on?

____ ensiapujälkeä _____retkijälkeä Hyvä tietää

Aihe Aihe

VaikeusVaikeus

(kysymykset sivulla 12)

(vastaukset sivulla 28)

SAPO-kisat Talvileiri Reimari Kajo Kolon munalukko Sankari- merkki Stora Kevätretki Riimu

PoikaPoika Mitkä ne ovat?Live Mikä se on? Finnjamboree Mihin sitä käytetään? Mikä se on?

Suomen Partiolaisten korkein ansiomerkki

Sama jäbä kuin talvileirinkin, eli Live

PT-kilpailut Nuorukainen Hossassa Evolla Kun pelastaa hengen Nauvossa Mono

Mies Hiihdettiin 15.-23.7. Puurojuhlassa Heppa, hirvi ja luolia Vessaan Joulupukki Suomen jääkiekon olympiakulta Vertti Söke ja Letto Ei ainakaan hiekkakuopas EI

Nuorukainen Missä ne järjestetään? Milloin se julkaistaan? Millä sen saa auki? Kuka sitä käyttää?

Mies Ketkä siihen osallistuu? Mitä sieltä löytää? Ketkä siitä innostuivat? Kuka suuttuu, jos sitä käytetään?

Joulupukki Kuka sen järjestää? Kuka sitä toimittaa? Missä se on? Kuinka iso se on?

Tervetuloa

S/Y Merisissi III 40-vuotisjuhliin 18.6.2022 Juhlallisuudet alkavat klo 11.00 Aurajoen alajuoksulla, Kruunumakasiinirannalla. Koko perheelle suunnattu ohjelma jatkuu klo 14.00 asti, jonka jälkeen purjeiden paraati alkaa Aurajoesta. Lisätietoa purjeiden paraatiin osallistumisesta: turunpartiosissit.fi/merisissi40/

REIMARI 203 Reimari kuokkii

vol. Puutarhakatu

Isäntä esittelee siisteyden salaisuutta

Jenkki kertoo:

Kauanko asunut (milloin muutti)?

Lokakuussa muutin

Missä?

Pizzeria Napolin yläkerrassa

Vuokra? 580e

Asuuko lähistöllä julkkiksia?

En oo nähny

Parveke?

Löytyy rapusta mattojen tamppausta varten

Paras puoli? Aamuaurinko

Huonoin puoli? Ehdottomasti astianpesukoneen puute

Sauna?

“Semikämäne”, löytyy ullakkotiloista

Matka koululle?

n. 3km

Muut palvelut? Viihdepalvelut lähellä

Näköala?

Betonihirviöitä. Näköala aukeaa edessä “ihan ok” Reimarin katsaus:

Rappukäytävä

Rappukäytävä oli tunnelmallinen, mutta tunkkaisen hajuinen. Hämmennystä luo kaksi ovea Jenkin sukunimellä varusteltuna. Onneksi toimitus löysi oikean oven ja vältti kiusalliset tilanteet naapureiden kanssa. Miinuspisteitä rakennuksen pelottavasta ja aataminaikaisesta hissistä.

Sisustustyyli

Asunnon sisustustyyli on skandinaavisen minimalistinen. Vaikka asunto huokui opiskelijaelämää, on Jenkki (taikka joku vieraileva tähti) sisustanut cribiään useilla tuoksukynttilöillä ja huonekasveilla.

Jääkaappi

Tyhjähkö muutamia kastikkeita ja perinteisiä “snägärimausteita” lukuun ottamatta. Viinirypäleet ja jäävuorisalaatti oli yllättävä, mutta raikas lisä muuten hyvin opiskelijamaiseen jääkaappiin.

Yleinen siisteys

Keittiön muutamia tiskaamattomia tiskejä lukuun ottamatta erinomainen.

WC

Kompakti ja toimiva. Toisin kuin edellisen painoksen palstalla, kylpyhuoneen kaapista löytyi toimituksen yllätykseksi kölninveden lisäksi myös hajuvettä ja kaksi hammasharjaa. Tästä voi lukija tehdä omat johtopäätöksensä.

Mukavuus Viihtyisä asunto.

Tarjoilu

Isäntä tarjoili vieraille virvokkeita ja eilistä chili con carnea. Jälkimmäisestä kuitenkin kohteliaasti kieltäydyttiin.

Huomaa kaksi hammasharjaa alahyllyllä (ylh.)

Reimarin delegaatio tutustumassa residenssiin (vas.)

Siisti keittiö (alh. vas.)

Hieno tuoksukynttilä (alh.)

Valtavaara lumikengillä ja Lammintupa läskipyörällä

Kevätreissu Rukalla toi muitakin kokemuksia, kuin vain laskuja rinteessä, eli kokeilussa oli myös lumikengät ja sähköavusteiset läskipyörät. Molemmat oli oikein mukavia ja talvisia aktiviteetteja tutustua Rukan luontoon, muuallakin, kuin vain rinteiden offarilla.

Valtavaaran talvireitti

Valtavaaran talvireitti lähtee Rukan laskettelukeskuksen Saarua-hissien pysäköintipaikan vierestä. Majailimme Rukan Villagen puolella, joten alkuun pääsi kätevästi gondoli-hissillä huipun yli takaisin alas Ruka Laakson puolelle. Gondolilta käveli muutaman sata metriä reitin aloituspaikkaan. Osa Valtavaaran talvireitistä kuuluu tunnettuun Karhunkierrokseen. Talvella reittiä voi kulkea jalkaisin tai lumikengillä, mutta pyöräily reitillä on kiellettyä. Kelistä riippuen, reitillä pääsee liikkumaan ihan jalkaisin, vai onko lunta reilummin ja matkaan kaivataan lumikenkiä. Jälkien perusteella reitillä on myös liikkunut suksia. Meidän kulkiessa reitti oli hyvin pakkaantunut ja polulla pääsi liikkumaan ihan kengillä kävellen. Lumikengät kuitenkin tuli raahattua mukaan, joten niillä lähdettiin liikenteeseen.

Reitti lähti saman tien aika tiukasti nousemaan ja ensimmäinen kilometri oli lähes kokonaan nousua ja söi hyvin alun motivaatiota. Lumikengillä kun lähettiin kuljimme aika pitkälti reitin vierestä ja vähän omia reittejä, jotta päästiin kävelemään tuoreella hangella. Kilometrin jälkeen reitti risteää ja kulkusuunta on vastapäivään. Reitti lähtee kiertämään Valtavaaranlampea, jolloin reitti on melko tasaista ja mukavaa kävelyä Valtavaaran kodalle, jonne pääsee myös hiihtolatuja pitkin ja jos hiihtoladut eivät ole kunnossa, pääsee niitä pitkin vaikka pyörällä. Tämä tasainen pätkä oli miellyttävää kulkea ja maisemat hellivät kivasti kulkijan silmiä. Valtavaaran huippu siinsi jo etuvasemmalla ja huippu läheni hyvää tahtia. Valtavaaran kodalla oli selkeästi käynyt ennen meitä porukkaa, sillä tulisijassa vielä oli hiillosta. Liekit saatiin syttymään ja makkarat paistettiin vielä ennen jatkoa huipulle.

Lyhyt, mutta jyrkkä nousu vielä kohti Valtavaaran huipulle, josta löytyi päivätupa ja mielettömät maisemat ympäri Rukan ympäristöä. Takaisin kävellessä oli katse kohti Rukatunturia ja matka oli lähes koko matkan tasaista ja loivaa alamäkeä ja matkalla vielä Valtavaaranlammella oli taukokatos, joka oli varsin hyvän näköinen ruokailukatos Karhunkierrosta ajatellen. Tästä saavuttiin jo tuttuun risteykseen ja matka jatkui samaa reittiä takaisin alas, jota alkumatkasta noustiin tiukasti. Gondoli vei väsyneet lumikenkäilijät takaisin majoitukselle Rukatunturin toiselle puolelle ja jalat olivat reilun viiden kilometrin ja 250 nousumetrin jälkeen kyllä aika valmiit.

Sähköavusteinen pyöräily ei ole urheilua, eikä sillo vai ajaa muutenkaan lappiin pysähtymättä. No kyllä sillä ihan polkea sai, vaikka avustin pyörästä löytyi. Sport House Rukalta vuokrattiin Helkaman sähköavusteiset läskipyörät ja tavoitteena oli lähteä pyöräilemään Pyhan Jyssäys -reittiä, mutta jo vuokraliikkeessä sanottiin, että polku on melko lumen peitossa parin viime päivän aikana tulleen 20 sentin lumikerros ei tilannetta auttanut. Kokemattomana maastopyöräilijänä reitti tulisi olemaan hyvin haastava. Kävimme kurkistamassa polun alun ja noin 15 metrin kokeilun perusteella todettiin, ettei sellaista polkua poljeta noin kuuden kilometrin reittiä hymyssä suin.

Uusi reittisuunnitelma ja backup suunnitelmana oli Lammintuvan fatbikereitti. Pyöräteitä pitkin jatkoimme matkaa kohti Uutusuon hiihtotaukomajaa, josta reitti lähti kohti Lammintupaa. Osa reitistä kulki autotietä pitkin ja loppumatka lanattua metsäpolkua. Siinäkin oli hyvä kerros tuoretta lunta, joten hieman ilmaa renkaista ja matka jatkui nätisti nietosten läpi. Lammin-

tuvalla riitti menoa ja melskettä, sillä sielä oli tarjolla niin huskyajeluita, pororekeä, minimoottorikelkka-ajeluja, hiihtolatuja, lettuja ja kuumaa kaakaota.

Kaakaot naamaan ja takaisin pyörän selkään. Kotimatkalla oli tarkoitus tehdä vielä sähköavustimen testaus ja käydä Rukatunturin huipulla, tai ainakin melkein, eli siinä Juhannuskallion huipulla. Autotietä pitkin sähköavustimella sai kyllä polkea ja ylhäällä puuskutti, mutta vauhtia oli enemmän, verrattuna ilman sähköavustinta.

Rukan talvipyöräilyreitit olivat melko vaatimattomat, mutta silti kolmeksi tunniksi riitti pyöräiltävää, suosittelen siis lähtemään kokeilemaan läskipyörää talvella, oli erinomainen kokemus!

Akva tutkii

Mikromuovitutkimus Turunmaan saaristossa

Johdanto

Mikromuovit ovat alle 5mm halkaisijaltaan olevia muovinpalasia. Yleisimpiä mikromuovi lajeja ovat kuidut, kalvot, pelletit ja rakeet sekä vaahdot, (kuten styrox). Suurin osa mikromuoveista päätyy vesistöihin sulamis- ja sadevesien eli hulevesien mukana. Hulevesien mukana vesistöihin päätyy myös suurempia muoviroskia, kuten muovipusseja ja kasvomaskeja. Näistä suuremmista muoviroskista syntyy mikromuoveja, kun aurinko, aallot ja muut sääilmiöt kuluttavat niitä. Näitä suuremmista kappaleista syntyneitä mikromuoveja kutsutaan sekundaarisiksi mikromuoveiksi.

Suomessa suurin osa mikromuovista päätyy vesistöihin hajakuormituksen seurauksena, sillä jätevedestä saadaan poistettua yli 99% mikromuoveista. Jätevedestä poistetut mikromuovit päätyvät jätevedenpuhdistamoilla valmistettavaan lietteeseen, jota käytetään pelloilla lannoitteena. Hulevesien mukana mikromuovit päätyvät vesistöön, sillä hulevesiä ei pystytä suodattamaan pelloilla tehokkaasti. Mikromuovipurua syntyy esimerkiksi, kun autot jarruttavat ja kiihdyttävät, kumista valmistettu leikkikenttä kuluu tai kun kengänpohjat hankaavat asfalttia vasten. Myös tekonurmikentissä käytetään autonrenkaista valmistettua (mikro)muovipurua. Suurin osa näistä päätyy luontoon ja vesistöihin hulevesien mukana, jolloin ne lisäävät hajakuormitukseen. Merellä syntyneen mikromuovin pääsyä vesistöön on lähes mahdotonta estää. Merellä syntyy mikromuovia esimerkiksi, kun fendarit hankautuvat laituria vasten ja kuluvat. Myös suurin osa purjeista valmistetaan Dacronista eli polyetyleenitereftalaatista, joka hajoaa mikromuoveiksi kuluessaan. Myös joidenkin köysien kulumisen seurauksena syntyy mikromuoveja. Yksi erityisesti Turunmaan saaristoa kuormittava mikromuovin lähde on Saariston rengastie.

Taulukko 1 ”Mikromuovisäikeiden värit ja määrät.”

Aineisto ja menetelmät

Tässä tutkimuksessa tutkitaan Turunmaan saariston hiekka- ja sorarantojen mikromuovipitoisuuksia. Näytteet kerättiin päällimmäisestä 2 cm hiekkaa rannalla n. 1m päässä vesirajasta. Jokaiselta rannalta kerättiin puoli litraa ranta-ainesta 2,5 dl mitalla ja suodatettiin 5mm siivilän läpi. Tämän jälkeen näyte säilöttiin lasista ja metallista valmistetussa astiassa, virhelähteiden minimoimiseksi. Näytteiden keräämisen jälkeen suoritettiin tiheyserottelu 1,2 g/cm3 suolaliuoksella. Liuosta tiheämpi hiekka jäi pohjalle, kun taas vettä harvemmat muovit nousivat pintaan. Liuos dekantoitiin suodatinpaperin läpi, jonka jälkeen suodatin paperin annettiin kuivua. Kuivuneen suodatin paperin sisältö siirrettiin petrimaljaan, jossa se analysoitiin 2-4x tarkennuksen valomikroskoopin kanssa. Tutkimus hypoteesina on, että lähempää asutusta ja mannerta- eli pohjoisempana- olevista kohteista löytyy enemmän mikromuoveja. Näytteet kerättiin Boskäristä, Sandsundista, Fåröstä, Hålskäristä ja Sandön:stä. Sandön:n näyte tuhoutui. Kuva Fårön muovikääröstä Hålskäristä löytyi sininen muovipussi ja Fåröstä läpinäkyvä muovikääre.

Tulokset

Suurin osa löytyneistä mikromuoveista oli kuitumaisia. Yhteensä kuituja löytyi 124 tutkitusta 2 litrasta ranta-ainesta. Taulukosta 1 näkyy mikromuovikuitujen jakautuminen eri tutkimuskohteiden mukaan. Keksimäärin yksi 2,5dl näyte sisälsi 15,5 kuitua. Pienimmät mikromuovipitoisuudet löytyivät Fåröstä ja suurimmat Boskäristä. Fårö (N 59.92546, E 21.78192) oli eteläisin mittauskohde, kun taas Boskär (N 60.03634, E 21.76771) oli toisiksi pohjoisin. Kohteet sijaitsevat lähes päällekkäin etelä-pohjoissuunnassa. Säiemäisten kappaleiden lisäksi löytyi pelletti ja sirpalemaisia kappaleita. Kuitujen ulkopuolisia kappaleita löytyi vain 7. Löydösten vähäisyyden takia kuitujen ulkopuolisten kappaleiden ei haivattu noudattavan mitään kaavaa. Sandsundista löytyi yksi sininen kalvo (kuva 7) ja kaksi mustaa sirpaletta, sekä kaksi ruskeaa pellettiä. Hålskäristä ja Sandöstä molemmista löytyi yksi ruskea pelletti (kuva 8) Näytteistä löydetyt kuidut muistuttivat paljon kirurgisissa kasvomaskeissa olevia kuituja (kuva 9).

Kuva 2 Punainen säie vasemmassa alakulmassa