Sudenpentujen kevätretki

REIMARI

203 hyvin viis veisasi toisten tööteistä kuin manaili edessä matelevaa fiatia. Minulla kun oli alla V8 Jaguar.

Samaan aikaan Ruotsissa ja hieman byrokratiasta

Toinen koronan kurittama maa oli Ruotsi, jossa vietin paljon aikaani. Suomalaisesta mediasta sai käsityksen leväperäisestä naapurikansasta. Ruotsi oli pandemian alkuvaiheessa aivan totta epäonnistunut vanhusten suojelemisessa, siitä ei ole kahta kysymystäkään. Mutta kanelbulle-kansa otti itseään niskasta kiinni ja laittoi säppiin lähes kaiken mahdollisen vuoden aikana. Rajat suljettiin jopa tiukemmin kuin Suomessa alkuvaiheessa. Kauppoihin tuli maksimiasiakasmäärät ja kansa jonotti maitoa kiltisti vesisateessa vuoroaan odotellen. Busseihin pääsi vain keskiovista kuskien suojelemisen nimissä. Ihmiset lukittautuivat koteihinsa eivätkä tavanneet toisiaan. Tapasin vuoden aikana kaksi ihmistä sisätiloissa illallisen merkeissä. Testejä tuotiin takseilla koteihin ja suuria testikeskuksia oli pitkin kaupunkeja. En tiedä miksi, mutta maskeja ruotsalaiset eivät millään olisi käyttäneet. Kun silloin maaliskuussa olin sairastunut koronaan, tuli naapuri kysymään voisiko jotenkin auttaa. Sellainen ystävällisyys on naapurikansalle tyypillistä.

Onko maasta toiseen siirtyminen helppoa sitten normaaliaikana? Ei. Iso-Britannia on oma lukunsa nyt Brexitin jälkeen, sillä byrokratia oli vaikeaa jo ennen sitä. Pohjoismaiden kansalaisille kerrotaan aina, kuinka maasta toiseen voi siirtyä Pohjoismaissa helposti. Käytännön esimerkki kertonee toista: Ruotsi on lähes käteisvapaa maa. Pankkikortilla voi maksaa suuren osan ostoksista, mutta osalle kelpaa vain swish eli paikallinen mobile pay. Useaan tunnustautumiseen vaaditaan BankID eli pankkitunnukset. Niitä taas ei saa ilman ruotsalaista pankkitiliä. Sitä taas ei saa ilman ruotsalaista henkilötunnusta. Ja sen saamiseksi saa jonottaa Skatteverketillä ja todistaa omaavansa osoitteen Ruotsissa. Asunnon saaminen Tukholmassa taas on kiven takana, vuokrat ovat pilvissä ja asuntoja hakee kymmeniä ihmisiä. Vieläkö jatkan, kuinka vaivatonta se onkaan? (hymiö)

Paluu normaalia kohti 2021–2022

Toinen ulkomaanvuosi alkoi huomattavasti mukavimmissa merkeissä kuin ensimmäinen. Rokotukset olivat vähentäneet pandemian vakavia tapauksia, ja elämä palautui askel askeleelta normaaliin. Hermoja koeteltiin vielä kerran, kun minut määrättiin karanteeniin koneessa olleen koronatapauksen jälkeen. Kaksi englantilaista rokotetta saaneet eivät siihen joutuneet, mutta järjestelmä on tuntenut Euroopan Unionissa saatua samaa tavaraa. Lopulta pääsimme katsomaan elämyksiä, kuten lokakuussa ollutta Englannin ja Unkarin välistä jalkapallon MM-karsintaottelua Wembley Areenalle. 70 000 ihmisen kannustaessa kotijoukkuetta tunnelma oli sanoin kuvaamaton ja suosittelenkin sitä kaikille urheilun ystäville. Kävimme myös viikonloppumatkalla Portsmouthissa, jonka voisin kuvitella olevan jokaisen merihenkisen mekka. Varsinkin amiraali Nelsonin Victory-laivan uumenissa pystyi siirtymään satoja vuosia taaksepäin ja ihailemaan laivanrakennuksen taitoa. Portsmouth on ehdottomasti parasta Englannissa näkemääni. Siltä reissulta palatessamme saimme vielä kokea polttoainepulan. Jonot asemille olivat kilometrien pituiset ja lähdin kiltisti 1,5 h matkalle undergroundilla Heathrowlle.

Tätä kirjoittaessani ovat hankalimmat rajaselvitykset ja kymmenet nenänkaivelut jo painuneet unholaan. Matkustaminen pandemia-aikana on ollut kuitenkin hyvin uuvuttava kokemus ja lohkaisi kukkaroon testien takia valtavan loven. Oli raskasta näyttää dokumentteja ja joutua sekä lähtöselvittäjien että rajaviranomaisten hampaisiin. Euroopassa ei ollut minkäänlaista yhtenäisyyttä, jota nyt olemme sodan sytyttyä saaneet todistaa. Säännöt muuttuivat kahden viikon välein ja kartalla oli oltava koko ajan.

Olen kuitenkin hyvin kiitollinen kaikille briteille ja ruotsalaisille, jotka eivät missään vaiheessa osoittaneet minkäänlaista muukalaiskammoa vierasmaalaista kohtaan, päinvastoin. Joka paikassa olimme yhtenä rintamana pandemiaa vastaan. Molemmissa maissa viranomaisten medioissa toitotettiin, kuinka me voitamme vielä tämän ja kuinka hienosti kansa on jaksanut kurimuksesta huolimatta. Taisin sosiaalisessa mediassakin kommentoida, että britti ilmaisee maskitoiveen näin. ”Let’s be on the safe side. Please wear a mask if you can. Please be kind, respectful and patient to our colleagues.” Suomessa se meni ”Käytä maskia”. Olemme toki kaikki erilaisia, mutta keskimäärin ihminen tottelee paremmin Rokkaa kuin Koskelaa.

Lähtisinkö uudelleen? En epäröisi hetkeäkään. Olen oppinut ystävällisemmäksi, kärsivällisemmäksi ja avoimemmaksi. Vaikka meripartiolippukuntamme eittämättä on maailman paras, löytyy muualtakin hyviä ja mielenkiintoisia ihmisiä. Takkiin on tarttunut paitsi rutkasti rikastunutta kielitaitoa, myös tapa ajatella monipuolisemmin. Oma tai valtakunnan ratkaisu ei ole aina täysin aukottoman paras. Muistan lämmöllä sitä, kun Suomi kielsi laivayhtiöitä ottamasta matkustajia Ruotsista. Laivat seilasivat tyhjinä takaisin ja kotimaahan palaavat tulivat täpötäysillä Finnairin koneilla HelsinkiVantaalle. Sieltä taas ei päässyt julkisella liikenteellä eteenpäin, mutta onneksi on olemassa partiosissejä sydän paikallaan. Oliko järjestely valtakuntaa suojeleva tai edes perustuslakia kunnioittava? Sitä epäilen. Kun viime kerralla lensin Heathrowlta, olivat kaikki rajoitukset poistuneet päivää aikaisemmin. Istuin epäuskoisena koneessa ilman maskia ja tilasin lasillisen Sihi-juomaa sen kunniaksi.

Päätän juttuni muutamiin suosituksiin Lontoon matkaan harkitseville 15 matkan ja yhteensä puolen vuoden oleskelun kokemuksella. Kuuluisat nähtävyydet keskustassa ovat kaikki hienoja ja osa varsin kalliita sisäänpääsymaksun suhteen. Joitakin poimintoja olen nostanut: London Eye eli se maailmanpyörä, Towerin linna ja kruununjalokivet, konsertti tai urheilua Wembley Areenalla, British Museum (ilmainen) ja Royal War Museum. Westminster Abbey on kaunis ja Harrodsilla tukehtuu ökyrikkaiden parfyymeihin. Kauempaa löytyvätkin sitten ne helmet: Bletchley Park eli Enigmasalauslaitteen koodinpurkupaikka toisen maailmansodan ajalta, Battle of Britainin