6 minute read
Mölnlyckelle mittava laajennus Mikkelissä
Haavanhoitotuotteita valmistava Mölnlycke Health Care saa toimitiloihinsa Mikkelissä huomattavan laajennuksen. Sen tilat omistava Kiinteistökehitys Naistinki Oy investoi tehtaaseen noin 11 miljoonaa euroa. Toimistolaajennus valmistuu vuoden 2024 aikana, sterilointilaitoksen laajennus puolestaan vuonna 2025.
Kiinteistökehitys Naistinki Oy on Mikkelin kaupungin omistama toimitiloihin erikoistunut osakeyhtiö. Yhtiö omistaa haavanhoitotuotteita valmistavan Mölnlycke Health Caren Mikkelin tehtaan toimitilat ja rakennuttaa sinne parhaillaan huomattavaa laajennusta. Kokonaisuuteen kuuluvat sterilointilaitoksen laajennus sekä toimistorakennuksen laajentaminen. Toimistokokonaisuuteen rakennetaan käytännössä kokonaan uusi kerros.
Mölnlycken tekninen päällikkö Antti Wiksten vetää Mölnlycken investointiohjelmaa ja teknistä kehitystä. ”Tänä vuonna tapahtuu paljon näissä tiloissa, joissa olemme vuokralla. Toimiston laajennus on edennyt julkisen kilpailutuksen kautta, jonka Jalon Rakentajat voitti. Urakoitsija on hoitanut muun muassa teräsrakennehankinnat ja rakennesuunnittelusta vastaa Sitowise. Me maksamme suunnittelun näissä meidän hankkeissamme ja vähän myös ohjaamme niitä. Yhteistyönä tätä on tehty suunnittelijoiden, rakennuttajien ja käyttäjien kanssa.” Kohteen vastaava rakennesuunnittelija Jarno Luntinen Sitowiselta on ollut mukana projektissa esiselvityksestä lähtien. ”Mölnlycken kanssa on tehty yhteistyötä jo kymmeniä vuosia, vaikka henkilöitäkin on vaihtunut.”
Wiksten kertoo, että koko ajan on jotain rakennettu sen yhdeksän vuoden ajan, jonka hän on itse ollut Mölnlyckellä. ”Meille tulee säännöllisesti uutta tekniikkaa ja koneita ja niihin liittyy paljon rakentamista. Se on aina ollut vähän vaikeaa, koska olemme ra- kentaneet pääsääntöisesti sisältä päin. Nyt mentiin ensimmäistä kertaa vähän rakennusoikeuden ulkopuolelle ja haettiin poikkeuslupaa.”
Toimistotilat ovat toiminnan kasvun myötä käyneet pieniksi, ja nyt asiaan tulee huomattava parannus. Kakkoskerrokseen tulee noin 1400 m2 täysin uutta tilaa. Lisäksi vanha auditorio, joka oli korkea tila, muutetaan sosiaalitiloiksi kahteen kerrokseen: sen alakertaan tulee pukutiloja ja yläkertaan taukotiloja.
”Meille tulee lisää toimistoja, neuvotteluhuoneita ja uusi auditorio sekä lisää työntekijöiden taukotiloja ja pukuhuonetiloja. Myös ruokalaa laajennetaan. Lisäksi kellariin vapautetaan tiloja, kun siellä kunnostetaan lisää tiloja talotekniikan käyttöön. Tilat laajenevat merkittävästi kahteen kerrokseen ja meille tulee myös ensimmäistä kertaa hissi. Vesikatolle tulee vielä iso iv-tekniikkatila”, Wiksten kertoo.
Toimistotiloista tulee moderni hybridi
Toimistotiloihin tulee monenlaista työtilaa. ”On esimerkiksi avoimia yhteiskäyttötiloja. Puhutaan sydäntiloista, joissa on taukotiloja ja muita vapaamuotoisempia työskentelytiloja. On myös projektityötiloja, neuvotteluhuoneita ja myös perinteisiä toimistoja. Osa toimistoista sopii 4–6 hengen tiimeille ja sitten on jonkin verran pienempiä toimistoja”, Wiksten kuvailee.
Tiloja suunniteltaessa on mietitty ener- giatehokkuutta ja hyviä rakentamisen tapoja. Erityisesti on panostettu työntekijöiden viihtyvyyteen. Mukana on ollut myös ulkopuolinen tilankäyttösuunnittelija työstämässä suunnitelmia.
Vanhaa arkkitehtuuria on pyritty pitkälti säilyttämään. ”Mehän päädyimme siihen, että koko julkisivu purettiin vanhasta ykköskerroksesta ja sitten siitä ja uudesta kakkoskerroksesta tehdään melko saman näköistä kuin oli ennenkin. Pintaan tulee tiilijäljitelmäulkoverhoilu”, Wiksten sanoo. Myös vanhaa ykköskerrosta remontoidaan ja sinne tulee kokonaan uusi aula. Wiksten kertoo, että tiloihin tulee uutta ilmettä ja modernia talotekniikkaa ja muun muassa kaikki ikääntyneet ikkunat uusitaan. ”Samalla mennään harppaus eteenpäin rakennusturvallisuudessa. Tulee esimerkiksi kulunvalvontaa.”
Toteutuksessa on paljon huomioitavaa
Jalon Rakentajat on ollut mukana tarjousvaiheesta saakka. Työpäällikkö Hannu Matilainen kertoo, että kokonaisuuden toteutus on mielenkiintoista. ”Rakennuksessa on työn aikana myös tiloja normaalissa käytössä. Olemme jakaneet tiloja suojaseinillä ja miettineet kulkureittejä siten, että toiminta voi jatkua koko ajan. Myös logistiikkaa on pitänyt miettiä, sillä työmaan käytössä on pienet pihat. Ja runkoasennus tapahtuu sääsuojassa. Hyvin kaikki on sujunut.” Runkoa lähdettiin toteuttamaan vanhan rakennuksen ehdoilla. ”Vanhojen rakennusten perustusten varaan on jouduttu kasvattamaan kerros, joten mahdollisimman kevyellä on pyritty menemään. Oma juttunsa ovat vanhoihin tiloihin tulevat muutokset, jotka ovat vaatineet tarkkoja tarkemittauksia ja selvityksiä. Alkuvaiheessa niitä tarketietoja saatiin hyvin tilaajan puolelta ja työmaan edetessä urakoitsija on toimittanut tarvittavia tietoja. Suuria yllätyksiä ei ole tullut”, Luntinen sanoo.
Vanhassa rakennuksessa oli paikallavalettu teräsbetonirunko. ”Siinä puolet oli kellaria ja ykköskerros maan tasossa. Julkisivut oli tiilimuurattu, tiili-villa-tiilirakenteita. Nyt alaosa uusitaan vastaamaan uuden kerroksen julkisivua ja samalla parannetaan lämmöneristystä”, Luntinen sanoo. Alkuperäinen rakennus on suunniteltu vuonna 1969. ”Siinä oli huomioitu mahdollinen lisäkerrosrakentaminen, sen aikaisilla määrityksillä. Siitä tehtiin alustavat laskelmoinnit nykytilanteen kuormituksista sekä kuormituksista muutoksen jälkeen. Hankkeessa oli erillinen geosuunnittelija, joka määritti maapohjasta kantokestävyydet ja päästiin siihen lopputulokseen, että perustukset ovat riittävät. Runkorakenteen tarkastelun jälkeen totesimme, että niiden päälle uskalletaan rakentaa”, Luntinen sanoo. Lähtökohtana oli pyrkimys tehdä mahdollisimman kevyttä. ”Kuormalaskelmien jälkeen todettiin, että pystytään tekemään myös betonilla, kun koitetaan kuitenkin minimoida käyttö huomioiden ympäröivät rakennukset sekä palonkesto- ja jäykistysasiat. Pyrittiin tekemään mahdollisimman simppelisti ja selkeästi. Laajennusosan rungossa on betonipilarit, yläpohjassa liittopalkit ja kattotason päälle tulee puuristikot. Ja sinne tehdään vielä teräsrunkoinen iv-konehuone, johon tulee pvp-elementtiverhottu.”
Erityinen huomio liittymisiin
Vastaava työnjohtaja Juha Nikulainen Jalon Rakentajilta toteaa, että vanhaan taloon liittyminen on aina etukäteen ajatellen vähän haasteellista. ”Uusissa rakenteissa ei sinänsä ole ollut mitään erityisen haastavaa. Yksi mietintää vaatinut paikka oli vanhaan välipohjaan liittyminen, kun ei saatu betonipilareita pystyyn alkuperäisellä tavalla. Jarno teki sitten muutossuunnitelman.”
Luntinen kertoo, että tarkoitus oli kiinnittyä injektoitavilla peruspulteilla vanhan rakennuksen päälle. ”Rakenteista, vanhoista raudoituksista, ehkä pienistä lähtötietojen epätarkkuuksista ja ihan korjausrakentamisen luonteestakin johtuen kaikkea ei aina tiedetä etukäteen. Jouduttiin sitten kehittelemään teräslevyillä kiinnityksiä alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen.”
Wikstenin mielestä tilanteeseen reagoitiin hyvin. ”Ei edes tullut aikatauluviiveitä. Muutenkin projektia on viety sujuvasti eteenpäin. Kun työmaan ympärillä on toimiva tehdas, on tarvittu paljon järjestelyjä. Toimihenkilöporukasta 60 prosenttia siirrettiin toiselle puolelle kaupunkia ja lisäksi rakennettiin väistöruokala, uudet reitit, ja sitten tosiaan urakoitsija on rakentanut sääsuojan ja joutuu toimimaan varsin pienellä alueella. Mielestäni urakoitsija on hoitanut työmaan rajaukset todella hyvin, sinnehän tehtiin ihan kiinteät seinät.”
Teräksen käyttö laajaa
Mölnlycken toimistolaajennuksessa käytetään materiaaleja monipuolisesti, toisiaan täydentäen. Teräsrakenteet ovat varsin tavanomaisessa, isohkossa roolissa. ”Teräsliitopalkkeja on käytetty laajennuksen yläpohjassa ja lisäksi esimerkiksi sosiaalitilojen välipohjassa. Konehuoneen runko on täysin teräsrakenteinen, ja pihalla on teräksinen katos sekä katettu kierreporras. Lisäksi pääsisäänkäynnin yhteyteen tulee lasiseinärakenne, jonka tukirunko on teräsrakenteinen. Pääsisäänkäynnin kantavia rakenteita tehtiin osittain vanhojen rakenteiden varaan tukien, ja osin laitettiin uutta teräspalkistoa”, Luntinen sanoo.
Suunnittelu on sujunut tehokkaasti mallintamalla. Luntinen kommentoi, että Tekla Structuresin käytössä on ollut iso etu nimenomaan teräsrakenteisiin liittyen. ”Suunnitelmat pystytään yhteensovittamaan pelkästään tietomallin avulla, se on kaikkein havainnollisin keino. Tässä kohteessa liittopalkkitoimittaja vaihtui aika loppuvaiheessa ja siinä vaiheessa rakennesuunnittelu oli pitkälti valmis. Kun palkkitoimittaja selviää, vasta silloin saadaan lopullinen varmuus siitä, onko onnistuttu esimerkiksi valitsemaan oikean kokoisia palkkeja. Anstarin kanssa kaikki tarkistaminen sujui pikaisesti. Tarkistimme malleja laskelmien kanssa ja siinä vuodenvaihteen tienoilla oli hektinen mutta erittäin sujuva vaihe.”
Liiketoimintapäällikkö Jarmo Vaskelainen Anstarilta kertoo, että liittopalkkitoimitus oli heille melko tavanomainen. ”Palkkien lisäksi toimitukseen kuului varusteluosia ja ontelolaatan kannakkeita. Meillä koko tuotanto on Lahdessa, ja sieltä oli myös melko lyhyt toimitusmatka.”
Mallinnuksen avulla ja terästä käyttäen kokoaminen on ollut sujuvaa. Iv-konehuoneessa on vinojäykisteinen teräsrunko, teräksiset kantavat profiilipellit sekä villakatto. Vesikatolla on jonkin verran valokuilua, joiden runkoon on myös käytetty teräsrakenteita.
Työnjohtaja Joonas Pullinen kertoo, että toteutus on ollut nopeaa. ”Konehuoneen teräksinen runko on kasattu liittopalkkien päälle. Kaikki on osunut hyvin suunniteltuihin mittoihin.” -JP
Mölnlycken toimiston laajennus
Tilaaja: Kiinteistökehitys Naistinki Oy
Rakennusurakoitsija: Jalon Rakentajat Oy
Rakennesuunnittelu: Sitowise Oy
Teräspalkit: Anstar Oy
Sandwich-elementit: Ruukki Construction Oy
Iv-konehuoneen runko ja metalliportaat: MetForce Oy
Kantavat teräspoimulevyt: Weckman Oy
Anstarin toimitus:
A-Beam S-tyypin liittopalkkia 70 kpl, 450 m
Ontelolaatan kannakkeita
Varusteluosia
