5 minute read
Korkealämpötilalaitos rakennetaan teräksen voimalla
Vantaan Energia rakennuttaa poikkeuksellista jätteidenkäsittelylaitosta Kehä kolmosen varteen. Siellä tullaan polttamaan vaaralliseksi luokiteltua kierrätyskelvotonta jätettä, jota ei voida käsitellä tavanomaisissa laitoksissa. Kohde vaatii tavanomaista tarkemmin mietityt ratkaisut. Nordec toimittaa ja asentaa kohteen teräsrakenteet.
Vantaan Energian korkealämpötilalaitos valmistuu vuoden 2025 aikana Kehä kolmosen ja Lahdenväylän kainaloon. Samalla tontilla on jo valmiiksi kaksi Vantaan Energian jätteidenkäsittelylaitosta, joista ensimmäinen on valmistunut vuonna 2014 ja toinen otettiin käyttöön vuonna 2022. Nykyinen rakennustyömaa käynnistettiin vuonna 2023.
Projektipäällikkö Lasse Virtanen on ollut mukana jokaisessa kolmesta projektista. ”Tämä on meille erityislaatuinen projekti, eikä tällaisia laitoksia ole koko Euroopassakaan tehty pariinkymmeneen vuoteen. Nyt rakenteilla olevaan laitokseen tulee rumpuuuni, eli erityistä tulee olemaan polttotekniikka. Tämän tyyppiseen laitokseen liittyy paljon erilaisia kemianteknisiä prosesseja ja polttoaineet ovat haastavia. Ulospäin laitos voi näyttää hyvinkin samanlaiselta kuin muut jätteenkäsittelylaitokset, mutta prosessi on niin erilainen, ettei tätä oikein voi muihin verrata.”
Uudessa korkealämpötilalaitoksessa tullaan polttamaan vaaralliseksi luokiteltua, kierrätyskelvotonta jätettä. ”Tänne tulee liuottimia, maaleja ja muuta sellaista, mitä jätteenpolttolaitoksiin ei normaalisti oteta vastaan. Ne tekevät tästä hankalaa, sillä jo pelkästään materiaalin siirtämiseen paikasta toiseen on syytä suhtautua ihan erilaisella varovaisuudella ja tarkkuudella kuin tavallisemmissa laitoksissa, joissa poltettavat jakeet ovat helpompia.”
Tuleva prosessi vaikuttaa rakentamiseen muun muassa siten, että palosuojaukseen pitää kiinnittää poikkeuksellisen paljon huomiota. ”Tulee paljon erilaisia palosuojamaalauksia, palosuojauksia ja osastointeja. Teräs- ja kuorirakenteille tämä aiheuttaa erinäisiä vaatimuksia. Ja tietysti on sammutuskalustoa sekä automaattisammutuksia”, Virtanen kertoo.
Korkealämpötilalaitoksen tavoitteena on vastata kysyntään ja tehdä Suomesta omavaraisempi vaaralliseksi luokitellun jätteen käsittelyn osalta. Suomesta on viety Eurooppaan käsiteltäväksi merkittäviä määriä vaarallista jätettä, jotka tullaan jatkossa käsittelemään uudessa laitoksessa. Prosessissa syntyvä hukkalämpö hyödynnetään vantaalaisten kiinteistöjen lämmitykseen.
Laitos toteutetaan parasta käytettävissä olevaa modernia tekniikkaa hyödyntäen ja sinne suunnitellaan toteutettavaksi myös hiilidioksidin talteenotto ja edelleen hyödyntäminen. Päätös hiilidioksidin talteenotosta tehdään myöhemmin. “Meillä on tavoitteena olla hiilineutraali vuonna 2030, ja laitos on osa strategiamme toteutusta”, Virtanen sanoo.
Kokenut tiimi hoitaa teräsasennukset
Nordec vastaa kohteen rungon teräsrakenteista asennuksineen ja lisäksi toimitukseen kuuluu monenmoisia teräsrakenteita. ”Toimitamme ja asennamme myös esimerkiksi kattopellit, ritilät, tasoristikoita, portaita ja katoksia. Sweco tekee rakennesuunnitelmat ja kaikki kuvat tulevat sieltä, me hoidamme toteutuksen. Alun perin meidän osuutemme piti valmistua keväällä, mutta tilaus kasvoi ja jatkammekin puoli vuotta pidempään”, kertoo projektipäällikkö Vesa Keltikangas. Nordecin työmaaporukalle työ on monessa mielessä tuttua, koska samat asentajat olivat mukana myös edellisessä kohteessa, joka valmistui samalle tontille vuonna 2022. Keltikangas oli mukana jo tontin ensimmäisen laitoksen toteutuksessa. ”Rakentamisen kannalta kohde on vaativuudeltaan samaa luokkaa.”
Asennusporukka on Keltikankaalle tuttu jo 15 vuoden ajalta. ”Tällaiset teollisuuskohteet vaativat aina ammattitaitoiset asentajat työmaalle. Työmaapäällikkömme Heikki Laine on meillä ollut mukana näissä kaikissa kolmessa hankkeessa. Hän on tehnyt jo kymmeniä vuosia näitä asennuksia ja on avainasemassa työn toteutuksessa”, Keltikangas sanoo.
Virtanen toteaa, että Nordecin ja ensimmäisessä projektissa sen edeltäjä Normekin kanssa työskentely on ollut helppoa. ”On vielä sattunut sama työmaan vastaava mestari ensimmäisestä projektista alkaen. Varmaankaan ei parempaa työmaapäällikköä olisi voinut olla saatavissa kuin Laineen Heikki on ollut. Ja asennusporukkakin on tuttu jo edellisestä projektista.”
Vaikka nyt tehdään poikkeuksellista laitosta, johon liittyy monia erityisiä vaatimuksia, edellinen kohde oli omalla tavallaan hankalampi. ”Korona oli päällä käytännössä koko projektin ajan, mutta silti pysyttiin aikataulussa ja budjetissa. Tämä projekti on tuntunut suorastaan luksukselta, kun pääsee pitämään palaverit ihan kasvotusten. On se helpompaa, kun voidaan katsoa piirustuksia saman pöydän ääressä”, Virtanen kertoo.
Uudenlaisista haasteista syntyy oppimiskokemuksia
Keltikangas toteaa, että korkealämpötilalaitoksen rakentaminen on kiinnostava oppi- mismahdollisuus. ”Nykyään on oikeastaan niin, että mitä haastavampi projekti, sitä innokkaammin niihin tartutaan. Nordecilla on valtavan laaja tietopohja, ja jos ei itse tiedä jotakin, osaamista löytyy kyllä. Sillähän me sitten olemmekin päätyneet tekemään vaativia kohteita.”
Projektipäällikkö pitelee lankoja käsissään ja toimii yhteyspisteenä asiakkaan, työmaan ja tuotannon välillä. ”Välillä esimerkiksi asennus onnistuisikin suunniteltua aiemmin ja silloin selvitetään, miten nopeaan toimitukseen tuotanto taipuu. Tavoitteena on saada kaikki toimimaan sujuvasti ja kaikille osapuolille suotuisasti”, Keltikangas sanoo.
Tässä projektissa on ollut viisi selkeää välitavoitetta. ”Yleensäkin projekteissamme on asiakkaiden asettamia välitavoitteita ja jo tarjousvaiheessa pitää pohtia, mihin realistisesti kyetään. Niissä on erilaisia osakokonaisuuksia, kuten että milloin pitää syöttösuppilon kolmikerroksisen tason olla valmiina. Vantaan Energialla tavoitteet ovat olleet tiukat, mutta realistiset ja järkevät. Tässä ja edellisessä projektissa on kaikki välitavoitteet saavutettu”, Keltikangas kertoo.
Talvi oli pitkä, mutta ei aiheuttanut suurta ongelmaa. ”Pyrimme aina esimerkiksi toimittamaan rakenteet työmaalle sitten, kun niitä pääsee asentamaan, ettei tule mitään suurta välivarastointia. Teollisuuskohteen työmaalla ei yleensä niitä tiloja ole kovin paljoa. Mutta kun tilaaja on organisoinut työmaata hyvin, kaikki ovat mahtuneet toimimaan omalla alueellaan. Aina ei toki esimerkiksi pääse nosturilla asentamaan, kun ympärillä on jo rakenteita valmiina, joten olemme asentaneet myös käsikäyttöisen taljan avulla.”
Turvallisuus on tärkein tavoite
Vantaan Energia on panostanut tässä projektissa erityisen paljon viestintään. ”Olemme koko ajan kertoneet myös ulospäin avoimesti, mitä täällä tehdään ja mitä tällä laitoksella tulevaisuudessa tehdään. Se on huomattavasti helpottanut asioita”, Virtanen toteaa.
Rakennuttamisen näkökulmasta erityistä huomiota on kiinnitetty työturvallisuuteen. ”Näemme, että siihen satsaaminen on iso asia. Tässä on onnistuttu todella hyvin ja tästä kuuluu erityiskiitos EPCM-konsultillemme Swecolle. He ovat sovitelleet toimintatavat urakoitsijoiden kanssa ja huolehtineet hyvästä tiedonkulusta”, Virtanen kertoo.
Virtanen näkee, että tästä kaikesta olisi opittavaa muihinkin projekteihin. Sekä turvallisuus että töiden sujuminen toteutuvat tehokkaan kommunikoinnin myötä. ”Kaikki pyritään viestimään mahdollisimman avoimesti muille osapuolille, jolloin asiat eivät tule kenellekään yllätyksenä. Tämä pitää myös yhteishengen hyvänä, kun kaikilla on sama tieto koko ajan.” -JP
Vantaan Energian korkealämpötilalaitos
Tilaaja: Vantaan Energia Oy
EPCM-konsultti: Sweco Finland Oy
Rumpu-uunilaitos: Hitachi Zosen Inova Steinmüller GmbH
Savukaasunpuhdistus: Valmet Technologies Oy
Nosturi ja kahmari: Konecranes Finland Oy
Teräsrakenteet: Nordec Oy
Kuorirakenteet: RKC Construction Oy
Putkisillat: Porin Teollisuusputki Oy
Nordecin toimitus
Noin 400 tonnia rungon teräksiä ja täydentäviä teräsrakenteita asennuksineen:
Primääriset teräsrakenteet (pilarit, ristikot, palkit)
Sekundääriset teräsrakenteet (kaiteet, tikkaat, portaat)
Kulkusiltojen teräsrakenteet Kierreportaat
Kattopellit
Ritilät
Kyynelevyt
Ilmakuvat: Vantaan Energia, muut kuvat: Nordec Oy
