Kestävä, kotimainen, välttämätön Esittelyssä Hannukaisen kaivoshanke
2021
Hannukainen Mining Oy hakee lupaa Kolarissa sijaitsevan vanhan kaivoksen uudelleenavaamiseen. Kaivos halutaan avata uudelleen, jotta kotimaasta saatavat luonnonvarat voitaisiin hyödyntää kestävästi ja näin turvata teollista omavaraisuuttamme: rauta, kulta ja kupari ovat välttämättömiä modernin yhteiskunnan rakennusaineita. Uudelleen avattavan kaivoksen tavoitteena on luoda kokoaikaisia, vakituisia työpaikkoja ja monipuolistaa elinkeinopalveluita Lapissa ainakin seuraavan 20 vuoden ajan.
1
hannukaisen kaivoshanke
vanha kaivos Hannukainen Mining Oy hakee ympäristö- ja vesitalouslupaa sekä kaivoslupaa vanhalle kaivosalueelle Kolarin Hannukaiseen. Hannukaisen kaivoshankkeelle suunnitellulla tuotantoalueella on ollut aikaisemminkin kaivostoimintaa ja sen seurauksena alueella sijaitsee jo nyt kaksi vedellä täyttynyttä avolouhosta, Laurinoja ja Kuervaara, sekä vanhat läjitysalueet. Myös Rautuvaarassa on ollut aikaisemmin kaivostoimintaa ja alueella sijaitsee entinen kaivos, kaksi pientä avolouhosta, sivukivikasoja sekä rikastushiekka-alue.
Hannukaisen kaivoshankkeessa hyödynnetään kahta malmiesiintymää Kolarin Hannukaisen alueella, Hannukaisen ja Kuervitikon louhoksia. Louhinta tullaan toteuttamaan avolouhintana. Hannukaisen ja Kuervitikon louhosten yhteenlaskettu malmin louhintamäärä on noin 115 miljoonaa tonnia. Vuosittainen malmin louhintamäärä vaihtelee välillä 6–7 miljoonaa tonnia. Avolouhosten lisäksi Hannukaisen kaivosalueelle tulee sijoittumaan läjitysalueet, suojavalli, puhdasvesiallas, käsiteltävien vesien altaat ja maanalainen murskaamo. Rautuvaaraan sijoittuvat rikastamo, rikastushiekka-alue, vesienkäsittelylaitos, tasausallas sekä ratapiha rikasteen junaan lastaamista varten. Lisäksi kaivos tarvitsee lämpölaitokset Hannukaiseen ja Rautuvaaraan sekä tarvittavat tiet ja voimajohdon. Avolouhosten ja rikastamoalueen välille on suunniteltu yhdeksän kilometrin pituinen pääosin maanpäällinen hihnakuljetin, jolla murskattu malmi kuljetetaan Hannukaisesta Rautuvaaraan.
2
hannukaisen kaivoshanke
M I K S I L OU H I A ?
- koska sinä käytät metalleja -
RAUTA, KUPARI JA KULTA OVAT VÄLT TÄMÄT TÖMIÄ MODERNIN YHTEISKUNNAN RAKENNUSAINEITA
#kotimainen kaivos korkeampi osuus kokonaistuotannon arvosta
#kotimainen kaivos
70 %
HINTA
koerikastuksessa todennettu 2017-2018
#paikallinentoimija
#KOTIMAINENKAIVOS #vahvastilapista #PAIKALLINENTOIMIJA #VAHVASTILAPISTA
3
kolarin kaivoksella on Elintärkeä rooli ilmastonmuutosta hidastavan teknologian tuottamisessa.
hannukaisen kaivoshanke
Kaivosalalla on elintärkeä rooli ilmastonmuutosta hidastavan teknologian tuottamisessa. Monien metallien kysyntä kasvaa nopeasti sähköautojen, aurinkopaneelien ja elektroniikan kulutuksen vauhdissa. Samaan aikaan, kun metalleja tulisi louhia vastuullisesti ja lisätä Euroopan omavaraisuutta, kaivosala kohtaa imagohaasteita, koska monikaan ei halua kaivosta naapurikseen. Metallit ovat uusiutumattomia luonnonvaroja, eikä niitä löydy mistä tahansa. Osa metalleista saadaan talteen kierrättämällä, mutta se ei yksin riitä kattamaan ihmisten kulutustot-
Koko eurooppa tarvitsee rautaa, kultaa ja kuparia tumusten ja kasvavan hyvinvoinnin kasvattamaa metallien kysyntää. Metalleja tarvitaan yhä enemmän, jotta voimme pyörittää digitaalista yhteiskuntaa. Jo pelkästään kännyköiden ja tietokoneiden valmistukseen tarvitaan kymmeniä eri metalleja, kuten Hannukaisesta louhittavia rautaa, kultaa ja kuparia. Tulevaisuuden investoinnit metalleihin tulevat kohdistumaan sinne, missä kaivostoiminta on mahdollista. - Jos emme louhi Kolarin arvokasta kallioperää kotimaisin voimin, joku muu sen jossain vaiheessa louhii, Hannukainen Mining Oy:n toimitusjohtaja Mari Pilventö arvelee. Pilvennölle kotimainen kaivostoiminta merkitsee vastuullisuutta:
4
hannukaisen kaivoshanke - Suomessa kaivostoimintaa ohjaavat useat eri lait, vastuut ja velvoitteet. Tämän lisäksi alan toimijat haluavat omatoimisesti seurata ja vähentää CO2-päästöjä, lisätä tuotannon turvallisuutta ja kehittää vastuullisia ratkaisuja kaivostoimintaan. Pilvennön mukaan pääomien ohjaaminen pois omalta tontilta ei ole vastuunkantoa, eikä ympäristöteko. - Metallien tuottaminen kolmansissa maissa on vaihtoehto, mutta onko se vastuullista hankintaa? Hannukaisessa on malmivaroja 115 miljoonaa tonnia. Syvyyssuuntaisia jatkeita ei ole vielä tässä vaiheessa tutkittu tarkemmin. Tutkitussa malmissa on keskipitoisuutena 30,5 % rautaa ja 0,185 % kuparia. Kultapitoisuus on 0,112 grammaa yhtä malmitonnia kohden. - Maksimaalisella vuosituotannolla kaivoksen toiminta-aika on noin 20 vuotta, mutta se voi pidetä, jos tuotantoa tehdään pienemmillä volyymeillä tai jos malmivarantoja löydetään lisää tuotannon yhteydessä suoritettavissa lisätutkimuksissa, Pilventö sanoo.
nentäessä päästöjään. Kuparin tarve ja hinta tulee pitkällä aikavälilä nousemaan, johtuen muun muassa liikenteen sähköistymistä. Hannukaisen kannattavuutta on arvioitu näiden pitkän ajan ennusteiden avulla ja hankkeen nettoliikevaihdon on laskettu olevan yli 200 miljoonaa euroa vuodessa. Hannukaisen rautarikaste on tutkimusten mukaan rikasta eli noin 70 prosenttista, jonka maailmanmarkkinahinta on noin 10-15 prosenttia korkeampi kuin 62 % raukarikasteen hinta. - Kuparin osuus kokonaistuotannon arvosta on lähes kolmannes. Mikäli kuparin saatavuus heikkenee suhteessa tarpeeseen, sen arvo tulee kasvamaan nykyisestä, Pilventö laskee.
Rautarikasteen hinta 10 vuoden ajalta (USD/t) Fe 62% Base price
Metallien hintoja on hankkeessa arvioitu pitkän ajan ennusteiden avulla. Markkinat hyvälaatuiselle rautarikasteelle, jota Hannukaisessa tuotetaan, tulevat kasvamaan terästehtaiden pie-
HANNUKAISEN KALLIOPERÄ ON KESTÄVÄLLÄ TAVALLA HYÖDYNNETTYNÄ MILJARDIEN ARVOINEN. Mari Pilventö Hannukainen Mining Oy, toimitusjohtaja Tapojärvi Oy, vt. toimitusjohtaja Tapojärvi Sverige Ab, toimitusjohtaja
5
hannukaisen kaivoshanke
RAKENTAMINEN ALKAA, KUN LUPA-ASIAT ETENEVÄT Rakentamisen on määrä alkaa, kun lupa-asiat ovat kunnossa. Malmin louhinnan arvioidaan kestävän Kolarissa tämän hetkisen tuotantosuunnitelman mukaan noin 20 vuotta. Kuervitikon louhos avataan alustavan suunnitelman mukaan 11 vuoden kuluessa Hannukaisen louhinnan aloituksesta. Kaivoksen sulkemisvaiheen arvioidaan kestävän viisi vuotta. - Työmaateiden rakentaminen, pintamaan poisto ja eteläisen sivukivialueen rakentaminen aloitetaan Hannukaisessa sitä mukaa kuin lupa-asiat edistyvät, Hannukaisen kaivoksen hankejohtaja Jaana Koivumaa kertoo. Hannukaisen suojavalli rakennetaan ennen varsinaisen tuotannon alkamista. Vesienhallintaan ja -käsittelyyn liittyvä infrastruktuuri, pumppaamot ja vesialtaat rakennetaan varhaisessa rakennusvaiheessa. Kaivos ei vaadi lisäraakavedenottoa ympäröivistä vesistöistä, sillä läjitysalueiden suurista pinta-aloista ja louhoksiin purkautuvasta pohjavedestä johtuen kaivosalueella muodostuu vettä. Osa vedestä otetaan käyttövedeksi rikastamolle, loput käsitellään ja pumpataan maanalaista putkilinjaa pitkin Muonionjokeen.
Jaana Koivumaa, hankejohtaja
6
hannukaisen kaivoshanke
- Hannukaisen alueen vanhojen avolouhosjärvien kuivatusvesiä varastoidaan puhdasvesialtaaseen ja käytetään prosessin käynnistysvaiheessa rikastamolla. Puhdasvesialtaan tilavuus on kuitenkin riittämätön kaikkien näiden vesien pidempiaikaiseen varastoimiseen, Koivumaa sanoo. Puhdasvesiallas, käsiteltävien vesien allas, ylitevesipumppaamo ja putkilinja puhdasvesialtaalta Rautuvaaraan sekä purkuputki Muonionjokeen rakennetaan ennen louhosten tyhjentämisen aloittamista. - Rakentamisen yksityiskohtaista aikataulua tarkennetaan vielä myöhemmissä suunnitteluvaiheissa, Koivumaa jatkaa. Rakennusten, hihnakuljettimen, työmaateiden ja muun infrastruktuurin rakentaminen aikataulutetaan tuotannon suunnitellun käynnistämisen mukaan huomioiden rakentamiseen kuluva aika. Hankkeeseen sisältyy myös Kolarin ja Rautuvaaran välisen rautatien peruskorjaus, jotta rikaste voidaan kuljettaa rautateitse Kemin tai Oulun satamaan.
TIESITKÖ? — Kolarin alueella on louhittu rautaa, kuparia ja kalkkia jo usean vuosisadan ajan. Alueen vanhin tunnettu kaivos, Juvakaisenmaan rautakaivos perustettiin jo vuonna 1662. — Kaivostoiminta Kolarin Hannukaisessa alkoi 1969, kun Rautaruukki Oyj teki kaivoksen perustamispäätöksen. — Kaivos avattiin vuonna 1975. — Laurinojan avolouhoksesta louhittiin eri vuosien aikana rautamalmia yhteensä 3,26 miljoonaa tonnia ja Kuervaarasta 1,1 miljoonaa tonnia. Rautaruukki Oyj:n toimi alueella 1978-1988 ja Outokumpu Oyj 1989–1990. — 1995 loppui malmin rikastus Rautuvaarassa.
7
hannukaisen kaivoshanke
usein lausuttu, monesti kuultu Hannukaisen kaivoshankkeessa on asianosaisia, viranomaisia ja yleisöä kuultu eri vaiheissa jo ainakin seitsemän kertaa. Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet on huomioitu kaivostoimintoja edelleen suunniteltaessa. Virallisten kuulemiskierrosten lisäksi Hannukainen Mining on osallistunut useisiin tapahtumiin, seminaareihin ja messuihin sekä järjestänyt julkisia tilaisuuksia, joissa on käsitelty hankesuunnitelmia. Näihin tilaisuuksiin on lähdetty keskustelemaan ja myös kirjaamaan ylös sidosryhmien ajatuksia. Hannukaisen kaivoshankkeella on palautejärjestelmä, jonka kautta on mahdollisuus ottaa yhteyttä, antaa palautetta tai kysyä mieltä askarruttavia kysymyksiä. Jokaiseen kysymykseen on vastattu heti, kun vastaus on ollut saatavilla ja julkinen.
te aina olla meihin suoraan yhteydessä, jos jokin mietityttää. Tärkeintä on, että Hannukaisen kaivokseen liittyvä päätöksenteko perustuu faktoihin, Koivumaa sanoo.
Kuntalaisten ja kunnan hyväksyntä
Kaivosyhtiö perustaa yhteistyöfoorumin
Sidosryhmien mielipiteet ja kunnan hyväksyntä kaivoshankkeelle ovat tärkeitä. Kolarilaisten kuntalaisten mielipiteitä kaivoshankkeesta kysyttiin keväällä 2020. - Tuolloin 64 prosenttia kuntalaisista kannatti hanketta ja 9 prosentilla ei ollut selvää mielipidettä. Kyselyn mukaan kuntalaisten suurimmat huolet kohdistuivat ympäristöön, hankejohtaja Jaana Koivumaa kertoo. Sidosryhmäkyselyn tiedonkeruun, aineiston käsittelyn ja raportin toteutti Taloustutkimus Oy Hannukainen Miningin toimeksiannosta. Kyselyyn haastateltiin 362 kolarilaista. - Toukokuussa 2021 Kolarin kunnanvaltuusto hyväksyi Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaavan ja osoitti siten mahdollistavansa kaivostoiminnan alueellaan.
Kaivostoiminta herättää monenlaisia mielipiteitä, sillä kaivoksilla on aina vaikutuksia alueeseen, missä kaivostoimintaa toteutetaan. - Meille on tärkeää minimoida kaivoksen vaikutukset. Tähän päästään vain yhteistyössä sidosryhmiemme kanssa keskustellen. Vastakkainasettelu ei vie mihinkään, Koivumaa toteaa. Hannukainen Mining on parhaillaan perustamassa Hannukaisen kaivoshankkeelle yhteistyöfoorumia ja kutsuu sinut mukaan:
Lisää kuulutuksia tulossa Hannukainen Mining on kirjoittanut uusiksi ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksen. sekä kaivoslupahakemuksen. - Kaikkien virallisten kuulemisten lisäksi voit-
Mikäli olet halukas käymään asiallista keskustelua Hannukaisen kaivoshankkeesta ja sen vaikutuksista, ilmoittaudu mukaan osoitteessa info@ hannukainenmining.fi. Toivomme mukaan esimerkiksi matkailun, porotalouden, elinkeinoelämän, kunnan sekä kylien ja tuntureiden vakituisia ja vapaa-ajan asukkaita. - Uskomme, että asioista järkevästi keskustellen voimme mahdollistaa monipuolisen elinkeinoelämän ja toimia hyvässä yhteistyössä pitkälle tulevaisuuteen, Koivumaa sanoo.
8
hannukaisen kaivoshanke
Solekko kaivaa, mutta ympäristöstä häätyy huolehtia.
020:
US 2 TALOUSTUTKIM
A T S I S I A L I R A L O K % 4 6 , A T S O V I A K A A T T A N N A K n
a a i s a ä t t e d i p i l e i m ä ä v l e s e l o i e a l l : % 9
#kotimainen kaivos
#paikallinentoimija
#KOTIMAINENKAIVOS #PAIKALLINENTOIMIJA #vahvastilapista #VAHVASTILAPISTA
9
hannukaisen kaivoshanke
suunnittelusta toteutukseen
näin hannukaisen kaivos toimii
Kaivostoiminta aloitetaan Hannukaisen avolouhoksella, jonka maksimikoko tulee olemaan 220 hehtaaria. Kuervitikon avolouhosta (64 ha) aletaan hyödyntää noin 11 vuoden kuluttua tuotannon alkamisesta. Ensisijainen louhintamenetelmä on tavanomainen poraaminen ja räjäyttäminen. Malmin tuotantoon liittyvät räjäytykset tapahtuvat pääasiassa kahden tai kolmen päivän välein. Tuotantoon liittyvistä räjäytyksistä ilmoitetaan aina etukäteen lähiasukkaille. Avolouhintana toteutettavassa kaivostoi-
AVOLOUHOS
minnassa kalliota louhitaan penkereittäin. Penkereet muodostavat asteittain yhä syvemmän, malmion suuntaa noudattelevan louhoksen, jonka rakentuminen päättyy vasta kaivostoiminnan päättyessä. Louhoksen seinämille rakennetaan louhokseen johtavat ajotiet. Hannukaisen avolouhoksen pengerkorkeus on 20 metriä, joka voidaan louhia tarvittaessa useassa eri osassa. Avolouhoksen yleiskaltevuus, pengerkorkeus, yms. avolouhoksen suunnitteluparametrit voivat vaihdella kalliomekaanisista olosuhteista johtuen.
10
hannukaisen kaivoshanke Hannukaisen avolouhoksen maksimikoko tulee olemaan 220 hehtaaria. Kuervitikon louhosta aletaan hyödyntää noin 11 vuoden kuluttua tuotannon alkamisesta. Kuervitikon avolouhoksen koko on 64 hehtaaria.
Kuvat on otettu Tapojärven kalustosta, joka on käytössä Yara Siilinjärven kaivoksella. Malmi ja sivukivi kuormataan kaivinkoneilla ja pyöräkoneilla. Kuormaaminen tapahtuu avolouhoksessa suoraan kiviautoihin, joiden hyötykuorma on noin 180–230 tonnia. Olemme suunnitelleet tuotantoa siten, että niistä aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa. Hannukaisen toiminnoista esimerkiksi malminajoa, murskausta maanalaisella murskaamolla, porausta ja maanpoistoa voidaan tehdä ympärivuorokauden, kun taas sivukiven ajoa, mobiilimurskausta ja räjäytyksiä suoritetaan vain päiväsaikaan Malmi kuljetetaan kiviautoilla avolouhoksilta Hannukaisen teollisuusalueella sijaitsevaan maanalaiseen murskaamoon, jossa murskaus tapahtuu monivaiheisena. Murskaamon syöttö tapahtuu maanpinnalta katetun tilan sisäpuolella ja kaikki murskausvaiheet tarvittavine laitteineen sijoitetaan Hannukaiseen maan alle. Murskaamolle asennetaan myös pölynsidontajärjestelmä. Murskattu ja seulottu malmi kuljetetaan Hannukaisesta noin yhdeksän kilometriä pitkällä hihnakuljettimella Rautuvaaraan, missä se läjitetään katetulle varastoalueelle. Suojavallin pintaan levitetään kasvukerros, joka koostuu alueelta kuorittavista savisista ja eloperäisistä maista. Pintaan voi levittää nopeasti itävää siemensekoitusta tai kunttaa. Kaivosalueen sekä Äkäsjoen rannalla sijaitsevien loma-asuntojen ja vakituisesti käytössä olevien asuntojen välille rakennetaan suojavalli minimoimaan melu-, pöly-, ja maisemahaitat kaivokselta. Suunniteltu suojavalli on pituudeltaan noin 3,3 kilometriä, maksimileveydeltään noin 115 metriä. Suojavalli on korkeimmalta kohdaltaan noin 30 metriä. Suojavalli tehdään rakentamisvaiheessa kaivosalueelta poistettavista pintamaista. Suojavallissa hyödynnetään noin 2,7 miljoonaa kuutiota pintamaita ja kiviä sekä soveltuvin osin louhetta. Vallin reuna-alueille sijoitetaan parempia maamassoja luiskien pysyvyyden varmistamiseksi.
11
hannukaisen kaivoshanke Yleiskartta kaivosalueesta:
Hannukaisen teollisuusalue: - Malmin välivarasto - Murskaamo - Kaivoskonekorjaamo - Kaivoskoneiden varikkoalue - Kaivoskoneiden tankkausasema - Konttorirakennus ja sosiaalitilat - Pysäköintialue - Lämpölaitos - Sähköasema - Räjähdysaine- ja kemikaalivarastot
Rautuvaaran teollisuusalue: - Malmivarasto - Rikastamo (prosessirakennus) - Sakeuttimet - Tuotevarastorakennus - Konekorjaamo - Konttorirakennus ja sosiaalitilat - Laboratorio - Tarvittavat parkkipaikat ja pihat - Lämpölaitos - Kemikaalivarasto - Sähköasema - Vesienhallinta- ja käsittelyrakenteet - Pumppaamot
12
hannukaisen kaivoshanke
suunnittelusta toteutukseen Meluhaittojen kannalta erityisen herkillä paikoilla, kuten Äkäsjoen ylityksessä, verkkoseinä voidaan korvata umpiseinällä ja käyttää äänieristystä meluhaittojen vähentämiseksi. Malmimateriaali pysyy kuljetinhihnalla tiiviisti, eikä pölyämistä tasaisessa maton kulkemisessa tapahdu. Ripevaikutusta voi syntyä kuljettimen alapuolelle ja sitä poistetaan pienkuormaajalla säännöllisin väliajoin.
Hannukaisen ja Rautuvaaran alueiden välille rakennetaan noin yhdeksän kilometriä pitkä ja 20 metriä leveä kuljetuskäytävä, joka yhdistää Hannukaisen ja Rautuvaaran alueet. Hannukaisen murskaamolta ensimmäiset 700 metriä rakennetaan maanalaisena tunnelina ja sen jälkeen noin kahdeksan kilometriä maanpäällisenä osana Rautuvaaraan. Kuljetin risteää maanteitä Pakasaivontiellä, Äkäsjoentiellä, mökkitiellä (Rautuojantie) ja Ylläksentiellä. Pakasaivontien ja mökkitien (Rautuojantie) yli kuljettimelle rakennetaan silta. Äkäsjoentien ja Ylläksentien risteyskohdissa kuljettimelle rakennetaan teiden alikulku terästunneleina. Hihnakuljettimen reitin valinnassa on käyty läpi useita eri reittivaihtoehtoja, joista on valittu vähiten haitallinen vaihtoehto sekä ympäristölle että lähistön asutukselle.
Reitin varrelle toteutetaan porojen ja muiden eläinten sekä metsäkoneiden ylitys- ja alituskohtia, joiden tarkempi toteutus ja sijainti sovitaan yhdessä mm. paliskunnan, Metsähallituksen ja muiden sidosryhmien kanssa. Kuljetuskäytävällä sijaitseva hihnakuljetin mahdollistaa murskatun malmin kuljettamisen Hannukaisesta Rautuvaaran rikastamolle sekä viisi metriä leveän huoltotien. Myös rakennettavat vesiputkilinjat Hannukaisen puhdasvesialtaalta ja käsiteltävien vesien altailta Rautuvaaran rikastamolle, vesienkäsittelyyn ja tasausaltaaseen rakennetaan kuljetuskäytävän kanssa samaan linjaan. Hihnakuljetin tulee olemaan katettu ja suojattu sivuseinillä pölyhaittojen ja melun vähentämiseksi. Kolmelta sivulta kuljetin on peitetty täysin. Toinen sivuseinistä on verkkoseinä huollon helpottamiseksi.
Suuremmat eläimet mahtuvat liikkumaan samoista alitus- tai ylityspaikoista kuin porot. Lisäksi kuljetin nostetaan 5,5 metrin korkeuteen tienylityksissä, jolloin metsäkoneet mahtuvat kulkemaan kuljettimen alta. Kuljetin kulkee pääosin metsässä ja sen yläkorko on noin 3,5 metriä. - Linjaa valaistaan jonkin verran työturvallisuuden vuoksi, mutta kuitenkin maltillisesti niin, ettei valosta koidu haittaa ympäristölle. Valaistuksessa käytetään kuljetinrakenteen katon alla olevaa valaistusta, joka valaisee huoltotason ja vähän kuljetinta. Valo on katon alla ja suuntautuu suoraan alaspäin hihnaa kohti, eikä juurikaan valaise ympäröivää maastoa.
N I K R O W N I K R WO 13
hannukaisen kaivoshanke
20
20
VUODEN AJAN
VUODEN AJAN
I R A L A OL KKO A TA IS LL O D H A A M TA IS TA IN LL O IM D H TO A S O M IV A TA ISEN KAEN KAKIVOSTOIMIN HANHNAUNKNAUIS A A K IK PA Ö TY TA S TI A O A U K IV IK R A P PÄ Ö M Y Y T ISTA YMPÄRIVUOTISTA ISUTA ITKUIT VA0KVA 30030
Kaivoksen avautuessa töitä on koneenkuljettajille, louhinta- ja prosessialan ammatti-
Kaivoksen avautuessa töitä onhuoltoon koneenkuljettajille, prosessialangeologeille, ammattilaisille, raskaan kaluston erikoistuneillelouhintaosaajille,jainsinööreille, laisille,talousosaajille, raskaan kaluston huoltoon erikoistuneille osaajille, insinööreille, geologeille, viestintäja IT-ammattilaisille sekä eri alojen toimihenkilöille talousosaajille, IT-ammattilaisille eri alojen toimihenkilöille työnjohdonviestintätehtävistäjaerilaisiin asiantuntija-sekä ja kehitystehtäviin. työnjohdon tehtävistä erilaisiin asiantuntija- ja kehitystehtäviin.
#kotimainen kaivos
#KOTIMAINENKAIVOS #KOTIMAINENKAIVOS #PAIKALLINENTOIMIJA #VAHVASTILAPISTA #paikallinentoimija#PAIKALLINENTOIMIJA #vahvastilapista
#VAHVASTILAPISTA
14
hannukaisen kaivoshanke
K
aivostoiminnalle on luonteenomaista suurten massamäärien liikuttelu ja käsittely. Kaivoksella tullaan käyttämään suuria koneyksiköitä, jolloin energian kulutus koneyksikköä ja käsiteltyjä tonneja kohden on mahdollisimman alhainen. Suunnitelmien mukaan osa kaivoskoneista on sähkökäyttöisiä, mikä pienentää dieselin kulutusta. Konekalustoa käytetään lähinnä kaivoksen toiminnassa Hannukaisessa ja rikastamolla Rautuvaarassa. Rikasteiden kuljetuksiin käytetään junia autojen sijaan. Louhitun kiven ja maanpoistomaiden kuljetukset tulevat olemaan merkittävimpiä energiankuluttajia. Polttoaineen kulutus ja näin ollen päästöt ilmaan pyritään minimoimaan optimoimalla sivukiven ja maanpoistomaiden läjitysten kuljetusmatkat. Päästöt otetaan huomioon myös kalustovalinnoissa. Kaivosalueella tarvitaan lämpöä rakennusten ja veden lämmitykseen. Hankealueelle on suunniteltu kaksi voimalaitosta. Suurempi voimalaitos on suunniteltu sijoitettavan rikastamoalueelle Rautuvaaraan ja pienempi Hannukaisen teollisuusalueelle. Molemmilla lämpölaitoksilla käytetään pääasiallisena polttoaineena biopolttoainetta. Biopolttoainetta käytetään yhteensä noin 10 000–15 000 tonnia vuosittain. Kevyttä polttoöljyä käytetään molemmilla voimalaitoksilla varapolttoaineena. Vuosittainen lämmöntarve on Rautuvaarassa arviol-
Kuva on otettu Tapojärven kalustosta, joka on käytössä Yara Siilinjärven kaivoksella. ta 29,2 GWh/a ja Hannukaisessa 10,5 GWh/a. Sähkötehon tarpeen on arvioitu olevan Hannukaisen alueella 8 MW ja Rautuvaaran alueella 40 MW. Suurin osa sähköstä kuluu murskaukseen, jauhamiseen, kuljetuksiin ja pumppauksiin. Suunnitelmien mukaan kiinteät laitteet ovat sähkökäyttöisiä ja liikkuvasta kalustosta tullaan osa sähköistämään. Jonkin verran energiaa tarvitaan myös tilojen valaisemiseen ja lämmittämiseen. Sähkö ostetaan alueen ulkopuolelta. Koska kaivoksen energiakulutus tulee olemaan varsin suuri, energiatehokkaiden koneiden, pumppujen ja laitteiden hankinnalla voidaan vaikuttaa energiankulutukseen ja näin varmistaa, että toiminnassa päästään kokonaisuutena mahdollisimman hyvään energiatehokkuuteen. Hannukaisen kaivoksen infra ja tuotanto tullaan suunnittelemaan lupapäätöksissä olevien rajaehtojen mukaisesti. Lupapäätösten jälkeen tehdään päätökset myös mm. energia-, tekniikka- ja kalustovalinnoista, jotka ovat osaltaan muodostamassa kaivoksen hiilidioksidipäästöjä.
15
m
hannukaisen kaivoshanke
almin rikastus käsittää sarjan mekaanisia ja kemiallisia prosesseja, joissa malmista erotetaan arvokkaat mineraalit. Hannukaisen malmia on prosessoitu Rautuvaaran vanhalla rikastamolla tuotannossa vuosien ajan, joten malmin rikastettavuudesta on olemassa paljon tietoa. Hannukaisen rikastusprosessin jatkotutkimuksissa on keskitytty saannin ja talouden optimointiin sekä laitemitoitusten tarkennuksiin. GTK:n Outokummussa sijaitsevan koerikastamon te-
kemät rikastustutkimukset vuonna 2011 ja 2017 ovat olleet volyymiltaan mittavimmat rikastuskokeet. Rikastuskokeissa testattiin useita eri muuttujia ja saatiin tuotettua hyvälaatuisia rikasteita ja rikastushiekkoja. Lisäksi saatiin tärkeää tietoa muun muassa määräsuhteista ja raekokojakaumista. Ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksessa esitetyt jätejakeiden ja vesien määrä sekä laatuarviot perustuvat näihin testauksiin.
16
hannukaisen kaivoshanke
Hannukaisen kaivoshankkeen rikastusprosessi sisältää useita eri osaprosesseja, joissa malmi hienonnetaan ja erotetaan rautarikasteeksi, kupari-kulta-rikasteeksi ja pyriittirikasteeksi.
rikastuksessa erotetaan arvokkaat mineraalit
M
alminkäsittely on mitoitettu kuuden miljoonan tonnin vuosituotannolle. Prosessin loppupäässä rikasteiden suodatus on mitoitettu rautarikasteen osalta kahden miljoonan tonnin, kupari-kultarikasteen osalta 65 000 tonnin ja pyriittirikasteen osalta 120 000 tonnin vuosituotannolle. Rikastamon lopulliset laitevalinnat, -mitoitukset ja yksityiskohtainen suunnittelu tullaan tekemään kannattavuusselvityksen päivittämisen yhteydessä, joka toteutetaan vasta ympäristölupapäätöksen jälkeen. Hannukaisen kaivoshankkeen rikastusprosessi sisältää useita eri osaprosesseja, joissa
malmi hienonnetaan ja erotetaan rautarikasteeksi, kupari-kulta-rikasteeksi ja pyriittirikasteeksi. Rautuvaaran rikastamolla malmia hienonnetaan jauhinmyllyissä optimi raekoon saavuttamiseksi. Jauhatuksen jälkeen malmi erotellaan vaahdottamalla magnetiitti ja kupari-kulta- jakeiksi. Kulta-kupari-jae jauhetaan edelleen ja sen jälkeen vaahdotetaan toisessa vaahdotusvaiheessa, jossa kuparikulta-rikaste saadaan talteen. Magnetiittijae johdetaan magneettierottimille, jossa magneettinen aines erotetaan ei-magneettisesta materiaalista. Ei-magneettinen materiaali johdetaan pyriittivaahdotukseen, jossa se rikastetaan edelleen pyriittirikasteeksi ja erotetaan matalarikkisestä ri-
kastushiekasta. Magneettinen rautapitoinen materiaali johdetaan puhdistusvaahdotukseen rautarikasteen rikkipitoisuuden alentamiseksi. Vaahdotuksesta rautarikaste johdetaan vielä magneettierottimelle, josta saadaan lopullinen rautarikaste ja loput matalarikkisestä rikastushiekasta. Matalarikkinen rikastushiekka sakeutetaan ja pumpataan rikastushiekka-altaille. Korkearikkinen rikastushiekka erotetaan kupari-kulta -vaahdotuksen ja pyriittivaahdotuksen rikasteesta sekä magnetiitista sen puhdistusvaahdotuksessa. Korkearikkinen rikastushiekka sakeutetaan rikastushiekan sakeuttimessa ja pumpataan rikastushiekka-alueelle.
17
hannukaisen kaivoshanke
R
autarikaste, kupari-kulta -rikaste ja pyriittirikaste kuivataan ja varastoidaan odottamaan kuljetusta asiakkaalle.
Rikasteiden kuivauksesta peräisin oleva vesi käytetään uudelleen prosessissa. Kuivauksen jälkeen rikasteiden kosteuspitoisuus on noin 5-10 prosenttia. Kuivatut rikasteet kuormataan junaan Rautuvaaran lastaus- ja purkupaikalla ja kuljetetaan Kemin tai Oulun satamaan. Rikastamon käyntiaika on keskimäärin 7 884 tuntia vuodessa, mikä vastaa keskimääräistä 90 prosentin käyttöastetta. Rikastamon tuotannossa ei ole muutoksia vuodenaikaisvaihtelun tai vuorokaudenajan mukaan.
Rikastamon käyntiaika on keskimäärin 7884 tuntia vuodessa.
MALMINKÄSITTELY ON MITOITETTU KUUDEN MILJOONAN TONNIN VUOSITUOTANNOLLE
rikastushiekka-altaat Mineraalien prosessoinnin yhteydessä syntyvät rikastushiekat jaetaan kahteen eri laatuun korkearikkiseen (High S) ja matalarikkiseen (LIMS) rikastushiekkaan. Nämä rikastushiekkajakeet läjitetään omille alueilleen. Matalarikkinen rikastushiekka sisältää vähemmän rikkiä, ja se käsitetään mahdollisesti happoa tuottavana materiaalina. Matalarikkinen rikastushiekka läjitetään vanhan Rautuvaaran rikastushiekan läjitysalueen päälle. Rikastushiekka-alue on ollut Rautaruukki Oyj:n sekä Outokumpu Oy:n käytössä vuosina 1978–1996. Altaaseen on aiemmin läjitetty arviolta noin viisi miljoonaa kuutiota rikastushiekkaa. Pyriittiä ja magneettikiisua sisältävä korkearikkinen rikastushiekka luokitellaan mahdollisesti happoa tuottaviin materiaaleihin ja sijoitetaan rikastushiekka-alueella sijaitseville erillisille varastoalueille.
hannukaisen kaivoshanke
Kuva Rautuvaaran vanhalta rikastushiekan läjitysalueelta. Kuva otettu syksyllä 2020.
18
19
hannukaisen kaivoshanke
Vanha rikastushiekka-alue on ollut käytössä 1978-1996.
rikastushiekat sakeutetaan ennen läjitystä Rikastushiekan läjitys toteutetaan sakeutetun rikastushiekan läjityksenä (Thickened Tailings Deposition). Matalarikkinen rikastushiekka sakeutetaan rikastamolla. Matalarikkinen rikastushiekka asettuu läjityksessä noin 3,7 %:n kaltevuuteen. Runsasrikkinen rikastushiekka läjitetään vedenpinnan alle ja hiekka läjittyy vaakatasoon. Matalarikkisen rikastushiekan arvioidaan saavuttavan läjityksessä 83 massaprosentin kiintoainespitoisuuden. Korkearikkisen rikastushiekan on arvioitu saavuttavan lopulta 80 massaprosentin kiintoainespitoisuuden. Korkearikkisen rikastushiekan lisäksi altaalle läjitetään vesienkäsittelyssä ja laitteiden kunnossapidossa muodostuvia sakkoja. Sakat ovat rikastamolla prosessissa muodostunutta ja puhdistuksessa poistettua materiaalia, kuten
esimerkiksi vaahdotuskennojen, valmentimien ja putkistojen sisäpinnoille tarttunutta materiaalia. Rautuvaaran tasausaltaan, teiden ja infran ylläpidosta syntyvä jätemateriaali läjitetään myös rikastushiekka-alueelle. Puhdistuksessa ja infran ylläpidosta syntyvien jakeiden määrät ovat niin vähäisiä, ettei niillä ole käytännössä merkitystä läjitettävän jätteen kokonaismäärään. Mikäli stabiloinnista saatavaa tuotetta ei voida hyödyntää, voidaan se sijoittaa korkearikkisen rikastushiekan altaalle.
20
hannukaisen kaivoshanke
Korkearikkisessä rikastushiekassa havaittiin koboltin, kuparin ja nikkelin osalta kohonneita, ylemmän ohjearvotason ylittäviä pitoisuuksia.
Alla oleva kuva kertoo runsasrikkisen rikastushiekka-alueen pohjarakenteesta.
Prosessissa esiintyvä mahdollinen asbestimineraali on aktinoliittia, mutta mikroskooppisissa tarkasteluissa havaittiin, ettei sitä esiinny kuitumuotoisena vaan pyöristyneinä, jolloin siitä ei aiheudu lisätoimenpiteitä.
Rikastushiekan läjitys Rautuvaaran alueelle vaatii seuraavat rakenteet: - Tasausallas ja tasausaltaan pato - Matalarikkisen rikastushiekka-alueen eteläinen pato - Matalarikkisen rikastushiekka-alueen pohjoinen pato - Korkearikkisen rikastushiekka-alueen pohjarakenteet ja pato - Jätevedenpuhdistamon (Tunturi-Lapin Vesi Oy:n) viereisen padon korotus - Aluetta rajaavat ympärysojat ja huoltotiet
21
hannukaisen kaivoshanke
padot ja pohjarakenteet
Kun kaivosalueen hallintaoikeus siirtyy H a nnukainen M i ning Oy: l le, vanhat Rautaruukki Oy: n pad o t siirtyvät kaivosyhtiön haltuun.
hannukaisen kaivoshanke
M
atalarikkinen rikastushiekka-alue eristetään ympäristöstä padoilla ja ojilla. Erillisiä pohjarakenteita ei rakenneta, vaan läjitys tapahtuu alueella olevan vanhan rikastushiekan päälle.
Pohjoisen padon tarkoitus on erottaa rikastushiekka-alue ja olemassa oleva pohjoinen allas, jota Tunturi-Lapin Vesi Oy (TLV) käyttää käsiteltyjen jätevesien purkualtaanaan. Tunturi-Lapin Vesi Oy on ottamassa 2022 käyttöön uuden Ylläksen keskuspuhdistamon Rautuvaarassa. Uuden puhdistamon vedet johdetaan nykyisen ympäristöluvan mukaisesti Rautuvaaran pohjoiseen altaaseen. Purkuputken rakentamisen jälkeen Ylläksen keskuspuhdistamon vesiä ei tulla enää johtamaan pohjoiseen altaaseen, jolloin altaan käytölle ei ole enää tarvetta. Pato on sijoitettu kokonaisuudessaan alueelle, jolta pohjaveden luontainen virtaussuunta kohdistuu Niesajoen suuntaan. Pato rakennetaan maapatona, jossa on huonosti vettä läpäisevä tiivistyssydän. Niesajoen vanhat pohjaan kertyneet maakerrostumat ja mahdolliset turvekerrokset poistetaan padon alta koko padon leveydeltä ja korvataan huonosti vettä läpäisevällä moreenilla. Padon pituus on noin 500 metriä ja maksimikorkeus 6,5 metriä. Eteläisen padon avulla erotetaan rikastushiekka-alue tasausaltaasta. Pato rakennetaan maapatona, jossa on huonosti vettä läpäisevä tiivistyssydän. Niesajoen vanhat pohjaan kertyneet maakerrostumat ja mahdolliset turvekerrokset poistetaan padon alta koko padon leveydeltä ja korvataan huonosti vettä läpäisevällä moreenilla. Jätevedenpuhdistamon lähellä olevaa patoa ( jätevedenpuhdistamon pato) korotetaan varotoimenpiteenä hätätilanteen varalle, mikäli korkearikkisen rikastushiekka-altaan pato murtuisi ja korkearikkinen rikastushiekka purkautuisi pohjoiseen altaaseen. Ylimääräinen varastotilavuus vaatii olemassa olevan padon korotusta neljä metriä. Padon uusi korkeus on maksimissaan 8,6 metriä. Padon tiivistyssydän rakennetaan huonosti vettä läpäisevästä moreenista ja pato korotetaan ulottumaan neljä metriä altaan ylävesipinnan yläpuolelle ja 0,4 metriä vedenpinnan yläpuolelle korkearikkisen padon murtumisen tapauksessa. Padon korotuksen yhteydessä patoon rakennetaan myös ylijuoksutuskynnys hätätilanteiden varalle. Tunturi-Lapin Vesi on ottamassa 2022 käyttöön uuden Ylläksen keskuspuhdistamon Rautuvaarassa, jolloin pohjoisen altaan käyttö puhdistamon käsiteltyjen vesien jälkiselkeytykseen ei ole enää teknisesti välttämätöntä. Kaivoksen rakentamisen yhteydessä tehdään putkilinja saniteettijätevedenpuhdistamolta Rautuvaaran eteläiselle padolle, ja siitä edelleen putkilinja Muonionjokeen samassa kaivannossa kaivoksen purkuputken kanssa. Kaivostoiminnan käynnistyessä Rautuvaarassa sijaitsevan Ylläksen keskuspuhdistamon purkuvedet tullaan purkamaan tätä putkilinjaa pitkin Muonionjokeen. Tunturi Lapin Vesi on jättämässä asiasta muutoslupahakemuksen Rautuvaarassa sijaitsevan Ylläksen keskuspuhdistamon ympäristö- ja vesitalouslupaan. Toimijoiden kesken laaditaan sopimus, jossa sovitaan tarvittaessa purkuputken rakentamisesta ja siitä, että rakennuskustannuksista vastaa Hannukainen Mining Oy. Lisäksi tullaan tekemään erillinen sopimus koskien kaivoksen toiminnan kannalta tarpeellisten kiinteistöjen, mukaan lukien pohjoinen pato ja nykyinen puhdistamon laskeutusallas (pohjoinen allas), siirtämisestä ja sen ehdoista Hannukainen Mining Oy:lle. Sopimuksilla varmistetaan, ettei kaivoshanke vaaranna Ylläksen keskuspuhdistamon toimintaedellytyksiä Rautuvaarassa.
22
23
hannukaisen kaivoshanke
kumipyöräliikenNe LISÄÄNTYY JONKIN VERRAN Rikasteet junalla satamaan Kuljetukset Toimintavaiheessa kaivoksen liikenne koostuu raaka-ainekuljetuksista, henkilö- ja huoltoliikenteestä, sekä kaivoksen sisäisestä liikenteestä. Suurin osa raskaasta liikenteestä kulkee tietä 940 Kolariin ja sieltä edelleen Tornioon. Lisäksi alueella liikkuu kunnossapitoon liittyvää liikennettä. Liikennemääräarviot: Rakentamisvaihe: - 350 ajoneuvoa päivässä, josta 35 raskaita ajoneuvoja Tuotantovaihe: - 470 ajoneuvoa päivässä, josta 30 raskaita ajoneuvoja Sulkemisvaihe: - 100 ajoneuvoa päivässä, josta 80 raskaita ajoneuvoja
Rautatieliikenne Hannukaisen rikasteiden kuljetuksiin käytetään junia. Rikastekuljetusten liikennemäärä Rautuvaarasta johonkin Perämeren satamaan tulee olemaan 2-3 junaa päivässä yhteen suuntaan eli 4–5 junamatkaa lisää rautatieosuuksille vuorokaudessa. Junat palaavat Rautuvaaraan tyhjinä uudelleenkuormausta varten. Hannukaisen malmikuljetuksia on vuoden jokaisena päivänä, mikä tarkoittaa maksimissaan 2 190 junamatkan lisäystä rataosuuksille vuosittain. Etäisyys Rautuvaarasta kauimmaiseen satamavaihtoehtoon, Ouluun, on noin 350 kilometriä. Rautuvaaran ja Kolarin välinen rautatieosuus vaatii peruskorjausta ennen käyttöönottoa .
hannukaisen kaivoshanke
ennakointia ja riskinarviointia mahdollisiin vaaratilanteisiin on varauduttava parhaalla mahdollisella tavalla jo suunnitteluvaiheessa. Hannukainen Mining Oy on vuosien 2020-21 aikana arvioinut kaivoshankkeen ympäristöriskejä. Vuoden 2020 arvioinneissa käsiteltiin kaivannaisjätteisiin liittyvät riskit toiminnan ajan ja sulkemisen jälkeen ja 2021 käsiteltiin kaivostoimintaan liittyvät riskit (louhinta, läjitys, rikastamo), sekä tukitoimintoihin ja vesienhallintaan liittyvät riskit. Arvioinnissa tarkasteltiin poikkeus- ja häiriötilanteita, joiden seurauksena tapahtuisi päästö ympäristöön, vesistöön, pohjaveteen, maaperään tai ilmaan. Pääpaino oli ympäristöön ja terveyteen kohdistuvien riskien tunnistamisessa. Yhteenveto tunnistettujen vaaratilanteiden jakautumisesta toiminnoittain on esitetty ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksessa. Kaikki riskit sijoittuvat kaivosalueelle lukuun ottamatta rikasteita kuljettavan junan onnettomuutta.
TEOLLINEN TOIMINTA SISÄLTÄÄ AINA RISKEJÄ, JOTKA ON TUNNISTETTAVA
24
25
hannukaisen kaivoshanke
vesienhallinta HANNUKAISEN KAIVOKSEN VESIENHALLINTA ON ESITETTY KOKONAISUUDESSAAN YMPÄRISTÖ- JA VESITALOUSLUPAHAKEMUKSESSA, JOKA ON TOIMITETTU POHJOIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOLLE (AVI). TÄSSÄ ARTIKKELISSA KUVATAAN KAIVOKSEN VESIENHALLINTA JA -KÄSITTELY YLEISELLÄ TASOLLA.
H
annukaisen alueella muodostuvat vedet johdetaan veden laadusta riippuen Hannukaisessa sijaitsevaan puhdasvesialtaaseen tai käsiteltävien vesien altaaseen. Puhdasvesialtaasta ylitevesi pumpataan Rautuvaaran tasausaltaaseen. Hannukaisessa muodostuvat, toiminta-alueiden ulkopuoliset puhtaat valumavedet johdetaan Äkäsjoen, Valkeajoen ja Kuerjoen suuntiin. Rautuvaaran alueella muodostuvat teollisuusalueen ja rikastushiekka-alueen vedet puhdistetaan ja kerätään Rautuvaaran tasausaltaaseen. Ylitevesi, jota ei käytetä prosessissa, puhdistetaan ja puretaan tasausaltaalta putkilinjaa pitkin Muonionjokeen. Rautuvaarassa muodostuvat puhtaat valumavedet johdetaan Niesajokeen.
26
hannukaisen kaivoshanke
on laaja kokonaisuus Vanhojen avolouhosjärvien kuivatusvedet
Hannukaisen vanhat avolouhosjärvet, Laurinoja 3,7 Mm³ ja Kuervaara 0,3 Mm³, tyhjennetään vedestä kokonaan. Louhosten kuivatusvedet johdetaan puhdasvesialtaaseen, sekä tarvittaessa käsittelyn kautta Muonionjokeen, tai hyödynnetään rikastamonylösajovaiheessa. Vesienhallinnan kriittiset rakenteet rakennetaan valmiiksi ennen vesien johtamista Rautuvaaraan. Kuivatusvedet johdetaan selkeytysaltaiden kautta puhdasvesialtaaseen, jonka ylitevedet johdetaan putkilinjaa pitkin Rautuvaaraan rikastamon käynnistysvaiheen prosessivedeksi tai käsittelyn kautta tasausaltaaseen. Tasausaltaasta vedet johdetaan purkuputkea pitkin Muonionjokeen. Hetkelliset kuivatusvesimäärät ovat Laurinojan louhosjärvestä 900 kuutiota tunnissa ja Kuervaaran louhosjärvestä 100 kuutiota tunnissa.
Altaat Puhdasvesialtaaseen kerätään vesiä Hannukaisen alueelta ja se toimii prosessin raakavedenlähteenä. Puhdasvesialtaan pinta-ala on noin 66 hehtaaria ja vesitilavuus 1,9 miljoonaa kuutiota säännöstelyn ylärajalla. Käsiteltävien vesien altaisiin kerätään huonompilaatuisia, käsittelyä vaativia vesijakeita sivukivialueilta ja louhoksista. Altaiden pinta-ala on noin 23 hehtaaria ja vesitilavuus noin miljoona kuutiota. Tasausallas sijoittuu Rautuvaaraan rikastushiekka-alueen eteläosaan, rikastushiekka-alueen välittömään läheisyyteen. Allas rajautuu rikastushiekka-alueen eteläiseen patoon ja tasausaltaan patoon. Altaan pinta-ala on 15 hehtaaria.
Vesienhallintaan liittyvät rakenteet: - Vesivarastoallas eli puhdasvesiallas ja altaan pato - Käsiteltävien vesien altaat - Kivivuopionojan ohitusuoman rakentaminen puhdasvesialtaan ja käsiteltävien vesien altaiden ohitse - Maanalaiset putkilinjat Hannukaisen puhdasvesialtaalta ja käsiteltävien vesien altailta Rautuvaaraan - Vedenkäsittely-yksiköt Rautuvaarassa - Rautuvaaran tasausallas ja tasausaltaan pato - Maanalainen purkuvesiputki Rautuvaarasta Muonionjoelle - Alueella veden siirtämiseen vaadittavat putkilinjat ja pumppaamot - Kuivatusrakenteet (kuivatusojat ja pumppaamot) - Selkeytysaltaat, joiden kautta puhtaat valumavedet johdetaan ympäröiviin vesistöihin.
27
hannukaisen kaivoshanke
Tuotannon aikana syntyvät vesijakeet voidaan jakaa niiden laadun perusteella ja käsitellä vaatimusten mukaan. Tuotannon aikana syntyvät vesijakeet voidaan jakaa niiden laadun perusteella puhtaisiin alueen ympärysvesiin, puhtaisiin puhdasvesialtaaseen johdettaviin vesiin sekä käsittelyä vaativiin vesiin. Puhtaita alueen ympäristövesiä ovat luontaiset Hannukaisen ja Rautuvaaran toiminta-alueiden ulkopuoliset vedet, jotka voidaan johtaa erotusojilla toiminta-alueiden ohi lähivesistöihin. Puhtaiden vesien varastoaltaaseen johdettavia vesiä ovat: - pintamaan läjitysalueilla muodostuvat valumavedet - toiminta-alueiden välittömässä läheisyydessä olevien alueiden puhtaat valumavedet - NAF-sivukivialueilla muodostuvat valumavedet - Kuervitikon avolouhoksen kuivatusvedet. Hannukainen Mining Oy tarkkailee vesien kuntoa jo ennen kaivostoiminnan alkamista, jotta mahdollisiin muutoksiin voidaan reagoida nopeasti toiminnan alkaessa.
hannukaisen kaivoshanke
Louhoksiin tulevat vedet kootaan pumppaamolle. Hannukaisen ja Kuervitikon louhoksiin tuleva pohjavesipurkauma ja sadevedet kootaan kummallakin louhoksella yhdelle pumppaamolle. Kuervitikon louhoksen vedet pumpataan hiekanja öljynerotuksen kautta Hannukaisen puhdasvesialtaaseen ja Hannukaisen louhoksen vedet pumpataan hiekan- ja öljynerotuksen kautta käsiteltävien vesien altaaseen. Hannukaisen avolouhoksen kuivatusvesimäärä kehittyy kaivoksen toimintavaiheen mukaan vaihdellen välillä 1,5 – 3,7 miljoonaa kuutiota vuodessa. Kuervitikon kuivatusvesimäärät vaihtelevat toimintavaiheesta riippuen välillä 0,1 – 3,0 miljoonaan kuutioon vuodessa. Pintamaan läjitysalueilla pintavaluntana muodostuvat puhtaat vedet johdetaan puhdasvesialtaaseen.
Mahdollisesti happoa muodostavan (PAF) ja ei-happoa muodostavan (NAF) sivukiven sijoituspaikat on optimoitu siten, että minimoidaan mahdollisesti pilaantuneen pohjaveden pääsy jokiin. Ei-happoa muodostavalla NAF-sivukivialueilla pintavaluntana muodostavat vedet pumpataan puhdasvesialtaaseen. Potentiaalisesti happoa tuottava PAF-materiaali eristetään tiiviillä pohjarakenteella suotovesien määrän minimoimiseksi. Mahdollisesti happoa muodostava sivukivi (PAF) sijoitetaan lisäksi alueille, missä pohjaveden virtaus suuntautuu avolouhoksille. Näin suotovesi päätyy avolouhoksiin, eikä kulkeudu ympäristön pohjavesiin. PAF-sivukiven läjitysalueilla pintavaluntana muodostuvat vedet kerätään pumppaamalla Hannukaisen käsiteltävien vesien altaaseen.
28
29
hannukaisen kaivoshanke
stabilointia ja kierrätystä Kaikki Hannukaisen ja Rautuvaaran alueilla muodostuvat käsittelyä vaativat vedet sekä rikastamon prosessista poistuvat vedet käsitellään. Keskitetty vesienkäsittely käsittää kolme erillistä vesienkäsittelyä: käänteisosmoosilaitoksen, sulfaatinpoiston ja kalkkisaostukseen perustuvan vesienkäsittelyjärjestelmän haitallisten metallien poistamiseksi vedestä.
1
Käänteisosmoosilla valmistetaan rikastamon tarvitsemaa raakavettä vedenkäsittely 2:sta tai vedenkäsittely 3:sta lähtevästä vedestä. Käänteisosmoosilaitoksella tuotetaan tarpeen mukaan 100-150 kuutiota tunnissa raakavettä rikastamon tarpeisiin. Laitos käsittää esikäsittelyn, joka sisältää kiintoaineen poiston ja kalsiumin poiston karbonaattisaostuksella, sekä käänteisosmoosiprosessin ja kyseisestä prosessista tulevan konsentraatin käsittelyn joko stabiloimalla tai kalkkisaostuksella. Konsentraatin käsittelylle on kaksi vaihtoehtoista ajotapaa: konsentraatin stabilointi tai konsentraatin palautus.
2
Rikastushiekka-altaiden ylijäämävesi käsitellään vedenkäsittely 2:ssa kalkkisaostuksella nostamalla veden pH noin 10,5:een. Korkeassa pH:ssa veden sisältämät metallit ja magnesium sekä sulfaatti saostuvat, jolloin ne saadaan erotettua vedestä sakeuttimella.
3
Vedenkäsittely 3:ssa kiintoaine ja liuenneet metallit poistetaan vedestä saostamalla ja hiekkasuodatuksella. Saostuksesta vesi johdetaan hiekkasuodatuksen ja pH:n säädön kautta tasausaltaalle.
30
hannukaisen kaivoshanke
S
H
annukainen Mining Oy:n omistajayhtiö Tapojärvi Oy on kehittänyt ja tuotteistanut betonointiin teollisuuden sivutuotteisiin perustuvia portlandsementtiä korvaavia sideaineita. Sulfaatit määritellään tavallisesti kestävyyttä heikentäviksi rasitustekijöiksi. Kehitetyssä stabilointimateriaalissa sulfaatti hyödynnetään siten, että tuloksena syntyy tiivis stabiloiva sideainematriisi. Stabilointimateriaalin käyttökohteita olevan sivukivikasan veden- ja hapenläpäisevyyden pienentäminen tiivistämällä kasaa juotosbetonilla, kovettuva kaivostäyttö, vettä ja happea läpäisemätön stabiloiva peiterakennemateriaali sekä betonituotesovellutukset. Potentiaalisia muita tuotesovellutuksia ovat esimerkiksi pienelementit, raskaat ei-kantavat betonielementit, harkot, pihalaatat, lämmönkestävät tiilielementit, liikenne-esteet, kulkutiet ja päällysteet. Lisäksi voidaan valmistaa betonimursketta, jota voidaan käyttää kaivosinfran teiden rakentamisessa ja kunnostuksessa sekä esimerkiksi lähiseudun ympäristömatkailukohteiden kulkuväylien kunnostuksessa ja uusien esteettömien kulkuväylien rakentamisessa.
T
apojärvi Oy ja Hannukainen Mining Oy ovat mukana myös VTT:n vetämässä ja Business Finlandin rahoittamassa TYPKI-hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää ratkaisuja typpi- ja sulfaattipitoisten kaivosvesien stabilointiin sivuvirtapohjaisten betoni- tai peiterakenteiden avulla. Stabilointi sivuvirtapohjaiseen sideainemateriaaliin on kertaluontoinen loppukäsittelyprosessi toisin kuin tavanomaiset vedenpuhdistusmenetelmät. Kaivosten omia sivuvirtoja hyödyntämällä vähennetään rakenteiden materiaalikustannuksia.
ivukivikasojen stabilointi vähentää kalliin vedenkäsittelyn tarvetta ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Kaivosvesien kierrätys ja stabilointituotteen käyttökaivosinfrassa parantaa kaivoksen sisäistä kiertoa, joka vähentää kaivoksen ympäristövaikutuksia. Materiaaleina käytetään pääasiassa kaivoksen omia sivuvirtoja, esimerkiksi rikastushiekkaa, ja teollisuuden sivuvirtoja.
S
tabiloinnissa syntyy kiinteää tuotetta noin 156 000 tonnia vuosittain. Syntyvä lopputuote pyritään hyötykäyttämään kaivosalueella tai tarvittaessa läjitetään joko korkearikkiselle rikastushiekka-alueelle tai mahdollisesti happoa tuottavalle sivukivialueelle. Tuotteelle pyritään löytämään myös kaupallista hyötykäyttöä.
31
hannukaisen kaivoshanke
Vesikiertoihin ja edelleen vesistöön päätyvien kemikaalien pitoisuudet on arvioitu pieniksi. Rikastuksessa syntyvä rikastushiekka sakeutetaan ja pumpataan rikastushiekka-alueelle vanhaan Rautuvaaran rikastushiekka-altaaseen. Rikastushiekka-alueelta peräisin olevat suoto- ja pintavedet pumpataan keruuojista takaisin rikastushiekka-altaisiin. Rikastushiekka-alue muodostuu kahdesta osasta, joista toinen on tarkoitettu matalarikkiselle rikastushiekalle ja toinen korkearikkiselle rikastushiekalle. Korkearikkiselle rikastushiekalle varatulla alueella on asianmukainen pohjarakenne, mikä estää rikastushiekan suotoveden päätymisen pohjaveteen. Matalarikkisen rikastushiekan sijoitusalueelle ei rakenneta pohjarakenteita, vaan rikastushiekka läjitetään vanhan Rautuvaaran rikastushiekan läjitysalueen päälle. Koko rikastushiekka-alue erotetaan ympäristöstä padoilla ja huoltotiellä. Rikastushiekka-alueen ympärille kaivetaan ympärysojat, joilla ohjataan sade- ja valumavesiä. Pintavedet pumpataan takaisin prosessiin tai vedenkäsittelyn kautta tasausaltaaseen. Rikastuskemikaalit pidättyvät suurimmaksi osaksi rikasteisiin ja jätteisiin jäävistä kemikaaleista osa hajoaa läjitysvaiheessa yleensä haitattomaan muotoon. Vesikiertoihin ja edelleen vesistöön päätyvien kemikaalien pitoisuudet on arvioitu pieniksi. Pitoisuudet pienenevät edelleen purkuveden sekoittuessa Muonionjoessa.
Hannukaisen verkkosivuilla on katsottavissa animaatio Hannukaisen kaivoksen suunnitellusta vesienhallinnasta normaalina ja kuivana vesikautena sekä tulva-aikana. https://www.hannukainenmining.fi/tietopankki-useinkysyttya/kuvat-ja-videot/
Teollisuusalueella muodostuvat vedet Hannukaisen teollisuusalueella muodostuvat sadevedet johdetaan pumppaamalla tai painovoimaa hyödyntäen Hannukaisen käsiteltävien vesien altaaseen. Rautuvaaran teollisuusalueella muodostuvat sadevedet pumpataan vedenkäsittelyn kautta Rautuvaaran tasausaltaaseen. Tasausaltaasta vedet johdetaan purkuputkea pitkin Muonionjokeen.
32
hannukaisen kaivoshanke Vesitase Kaivoksen vesitase on laskettu sillä oletuksella, että Hannukaisen puhtaat vedet kerätään puhdasvesialtaalle. Rautuvaarassa rikastushiekka-alueen ympäristössä muodostuvia puhtaita valumavesiä johdetaan ympärysojien avulla Niesajoen suuntaan. Tuotantovaiheen vesitaselaskelmat on laadittu kuukausitasolla normaaleille ja hydrologisilta olosuhteilta poikkeuksellisille vuosille (kerran 100 vuodessa toistuva kuiva ja märkä vuosi). Kaivosalueella muodostuvat ylimääräiset vedet pumpataan Rautuvaaran tasausaltaasta maahan kaivettua putkilinjaa pitkin Muonionjokeen. Alueelta pois johdettavan veden määrä tulee olemaan suurimmillaan kaivostoimintojen viimeisinä vuosina. Purkuvesitarve vaihtelee toimintavuodesta riippuen ja vastaa keskimäärin vuotuista 535-1245 m³/h purkuvesimäärää. Hetkellinen pumppaustarve Muonionjokeen voi kuitenkin olla 4000 m³/h.
purkuputken sijainti:
itäinen 361 136 pohjoinen 7 482 145 (projektiossa ETRS-TM35FIN) Tarkka paikka määräytyy putken toteutussuunnitteluvaiheessa.
Purkuputki Muonionjokeen Purkuvedet pumpataan Rautuvaaran tasausaltaasta Muonionjokeen noin 11 kilometriä pitkää maanalaista putkilinjaa pitkin. Putkilinjan muodostaman käytävän leveys on noin kymmenen metriä. Putkilinjan pumppaamo sijaitsee tasausaltaan läheisyydessä. Pumppauksen maksimi mitoitusvirtaama on 4000 kuutiota tunnissa. Purkupaikka on valittu siten, että joen virtausnopeus on purkukohdassa riittävän suuri, jotta sekoittuminen tapahtuu tehokkaasti, jääpatojen muodostumisriski on pieni ja rannalla ei ole asutusta purkupaikan läheisyydessä. Ylitevedet pyritään purkamaan siten, että purkuvesien aiheuttamat vedenlaatumuuttujien pitoisuusnousut purkupaikan välittömässä läheisyydessä olisivat mahdollisimman pieniä. Yhtenä vaihtoehtona on johtaa ylitevedet Muonionjokeen useasta toisiaan lähellä olevasta suuttimesta, jolloin tehostetaan vesien sekoittumista ja alkulaimentumista.
33
hannukaisen kaivoshanke
kaivoshanke LUKUINA TOIMINNOT JA TUOTANTO Kaivospiiri: 29,5 km2, josta aidattua aluetta eli varsinaista toiminta-aluetta: - Hannukainen 1600 ha - Rautuvaara 600 ha Avolouhokset: - Hannukainen 220 ha maksimipituus 2500 m, maksimileveys 5001800 m, maksimisyvyys 250 m - Kuervitikko n. 64 ha maksimipituus 1200 m, maksimileveys 700 m, maksimisyvyys 110 m Kuljetuskäytävä: Pituus 9 km, leveys 20 m Purkuputki: Pituus 11 km - Maksimi mitoitusvirtaama 4000 m3/h. - Keskimääräinen vuotuinen purkuvesimäärä 535-1245 m³/h. Suojavalli: Pituus 3340 m, maksimileveys 115 m, maksimikorkeus 30 m. - Suojavallissa hyödynnetään yhteensä noin 2 700 000 m3 pintamaita ja kiveä. Sivukivien läjitysalue: 440 ha, maksimikorkeus +320 mpv, keskimääräinen kaltevuus 1:3. Pintamaan läjitysalue ml. suojavalli: 259 ha
Hannukaisen teollisuusalue: noin 15 ha Rautuvaaran teollisuusalue: noin 25 ha Altaat: - Hannukaisessa sijaitseva puhdasvesiallas 66 ha, vesitilavuus 1,9 Mm3, - Hannukaisessa sijaitseva käsiteltävien vesien altaat 23 ha, vesitilavuus 1 Mm3. - Rautuvaarassa sijaitseva matalarikkinen rikastushiekka-allas, 37,8 Mm3 - Rautuvaarassa sijaitseva korkearikkisen rikastushiekan varastoallas 9,6 Mm3 - Rautuvaarassa sijaitseva tasausallas 15 ha, vesitilavuus ylärajalla 0,47 Mm3 Käänteisosmoosilaitoksen tuottaman raakaveden määrä: 100-150 m3/h. Sivukiven kokonaismäärä: 370 Mt Irtomaan kokonaismäärä: 75 Mt Räjäytysmäärä: noin 500 000 - 1 000 000 t kiveä viikossa. MALMIVARAT Malmivarat: 115 Mt, maksimivuosituotanto 6-7 Mt: Keskipitoisuudet:
34
hannukaisen kaivoshanke m3/a. Kalusto hankitaan tuotannon käynnistyessä. Osa kaivoskoneista voi olla sähkökäyttöisiä, mikä pienentää dieselin kulutusta. Sähkötehon tarve: - Hannukaisessa 8 MW - Rautuvaarassa 40 MW. Vedenkulutus: Rikastamon tarvitsema raakavesi kerätaan toiminta-alueelta. Prosessivesien kierrätysaste noin 95 %, Työntekijöiden käyttämän veden määrän oletetaan olevan noin 7300 m3 vuodessa. LIIKENNE Kumipyöräliikenne: - Rakentamisvaihe: 350 ajoneuvoa päivässä, josta 35 raskaita ajoneuvoja - Tuotantovaihe: 470 ajoneuvoa päivässä, josta 30 raskaita ajoneuvoja - Sulkemisvaihe: 100 ajoneuvoa päivässä, josta 80 raskaita ajoneuvoja Junaliikenne: - 4-5 junaa/vrk - malmikuljetuksia 365 vrk/a - Malmikuljetukset lisäävät junaliikennetta 2 190 junamatkan verran. - 30,5 % rautaa - 0,185 % kuparia - 0,112 grammaa kultaa malmitonnia kohden. RIKASTEET - Rautarikaste 2 Mt/a - Kupari-kultarikaste 20 000-60 000 t/a - Pyriittirikaste 40 000-120 000t/a TALOUS Alkuinvestointi: 300 M€. Kaivosta rakennetaan vaiheittain toimintojen laajentuessa. Nettoliikevaihto: 200 M€ Yllä oleva hinta on perushinta. Todellinen hinta perustuu maailmanmarkkinahintoihin. Maailmalla rautarikaste noteerataan 62 % Fe CFR -rikasteena. Hannukaisen rikaste on n. 70 prosenttista, jonka hinta on noin 1015 prosenttia korkeampi. KULUTUS Voimalaitokset: 2 voimalaitosta, biopolttoaineen käyttö noin 10 000 - 15 000 t/a Diesel: Kaluston dieselpolttoaineen kulutus n. 2 800
TYÖLLISYYS Työllisyysvaikutukset: Kaivos luo elinkaaren aikana Suomeen 35 264 henkilötyövuotta, mikä tarkoittaa 1175 työpaikkaa koko arvoketjussa. Kaivoksen suorat työpaikat: - 500 työpaikkaa rakennusaikana - 300 työpaikkaa tuotantoaikana VEROVAIKUTUKSET Verotulot vuosina 2024-2044: 1 545 M€ - 72 M€ Kolariin - 125 M€ Länsi-Lappiin - 212 M€ muualle Suomeen - 1 208 M€ valtiolle Summissa ei ole huomioitu uutta kaivosveroa, joka tullaan ottamaan käyttöön vuonna 2023. Kaivosverosta 60 % ohjautuu Kolariin, loput valtiolle. AIKATAULU: Suunnittelu ja luvitus: 14 vuotta Rakentaminen: 2 vuotta Tuotanto: 20 vuotta. Perustuu voimassaolevaan tuotantosuunnitelmaan. Sulkeminen: 5 vuotta
hannukaisen kaivoshanke
MEILLÄ MEILLÄ ON VVASTUU AS TUU ON YMPÄRISTÖSTÄ YM PÄ RIST ÖSTÄ MYÖS ÖS MY SULKEMISEN SULKEMISEN JÄLKEEN JÄ LKEEN
TAVOITTEENA MAAILMAN PUHTAIN METALLIKAIVOS Ympäristövaikutukset minimoidaan kaikin tavoin
#KOTIMAINENKAIVOS Hallitie 2, 95900 Kolari #PAIKALLINENTOIMIJA Laivurinkatu 2-4 c 32, 95400 Tornio info@hannukainenmining.fi #VAHVASTILAPISTA www.hannukainenmining.fi
#kotimainen kaivos
#paikallinentoimija
#vahvastilapista