Hannukainen Mining Oy - Ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksen tiivistelmä by Tapojärvi Oy

Hannukainen Mining Oy on vuonna 2015 perustettu kaivosyhtiö, jonka arvomaailmassa ympäristö ja yhteiskuntavastuu kulkevat yhdessä.

9.9.2 0 1 9

YMPÄRISTÖ- JA VESITALOUSLUPAHAKEMUS, TIIVISTELMÄ Yritys

Hannukainen Mining Oy perustettiin vuonna 2015 Kolarin kunnassa sijaitsevan Hannukaisen esiintymän malmivarojen hyödyntämiseksi. Kaivostoiminta on tarkoitus toteuttaa pääsääntöisesti alueilla, joilla on jo aiemmin ollut kaivostoimintaa eri kaivosyhtiöiden toimesta. Selvitysten perusteella Hannukaisesta voidaan louhia kaikkiaan kolmea eri metallia - rautaa, kuparia ja kultaa. Hannukainen Mining haluaa luoda kestävää hyvinvointia Lappiin. Kaivostoimintaa suunniteltaessa yritys huomioi paikalliset tarpeet ja arvot, kuten työllistymisen, matkailun ja muiden elinkeinojen toimintamahdollisuudet sekä ympäristön. Yhtiölle on tärkeää toimia paikallisesti käyttäen ensisijaisesti kolarilaisia palveluita ja työvoimaa. Yrityksen omistaa Tapojärven kylästä alunperin lähtöisin oleva suomalainen, kolarilainen perheyritys Tapojärvi Oy.

Tavoite: maailman puhtain metallikaivos Hannukainen Miningin tavoitteena on tehdä Kolarin kaivoksesta niin puhdas kuin mahdollista. Kaivossuunnittelua tehdään pitkäjänteisesti. Turvallisiksi havaitut ja testatut ratkaisut luovat toiminnan perustan. Toiminnan aikana pyrimme kehittämään myös uusia ratkaisuja ja malleja, joita voidaan tuotteistaa ja hyödyntää myös muissa kaivoksissa ympäri maailman.

Yhteystiedot Hannukainen Mining Oy Laivurinkatu 2-4 c 32 95400 Tornio Finland info@hannukainenmining.fi +358 44 70 44 669

TIIVISTELMÄ 9.9.2019

Sisällys 6

Hankesuunnittelu Hankkeen kaavoitus ja lupaprosessit 6 Alueen geologia ja esiintymä 13 Louhinta ja murskaus 14 Hihnakuljetin 16 Rikastus 17 Rikastushiekan, sivukiven ja irtomaan läjitysalueet 19 Vesienkäsittely ja -hallinta 21 Purkuputki Muonionjokeen 25

Ympäristövaikutukset Vaikutukset Muonionjokeen 26 Vaikutukset muihin pintavesiin 28 Vaikutukset pohjavesiin ja lähteisiin 30 Alueen eläimet, eliöt ja kasvillisuus 32 Melu, pöly ja tärinä 34 Kalasto 36 Maisema 38 Sosiaaliset vaikutukset 40

TIIVISTELMÄ 9.9.2019

Sulkeminen, ennallistaminen ja jälkiseuranta Kaivostoiminnan sulkemisen suunnittelua sekä itse sulkemista tehdään jatkuvasti ja ne kestävät koko hankkeen elinkaaren ajan.

Muuta lisätietoa sekä linkit dokumentteihin Tiivistelmän lopusta löydät lähdelistauksen linkkeineen. Listaa täydennetään sitä mukaa, kun uusia dokumentteja valmistuu hankesuunnittelun edetessä.

Johdanto

Tämän dokumentin tarkoitus on olla Hannukaisen ympäristö- ja vesilupahakemuksen lukemista selkeyttävä, kansantajuinen tiivistelmä, joka on laadittu ennen kaikkea sidosryhmille ja muille hankkeesta kiinnostuneille. Ympäristö- ja vesitalouslupa tarvitaan silloin, kun suunnitellusta toiminnasta aiheutuu vaaroja tai haittaa ympäristölle ja vesistölle. Koska kaivostoiminnasta aiheutuu ympäristövaikutuksia, on ympäristö- ja vesitalouslupa tarpeellinen, jotta viranomainen voi määrittää toiminnalle raja-arvot. Hannukainen Mining Oy:n ympäristö- ja vesitalouslupahakemus laitettiin vireille vuonna 2015. Sen jälkeen lupahakemusta on täydennetty monelta osin. Ympäristönsuojelulain mukaan lupaa hakevan on esitettävä arvio parhaan käyttötekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaan käytännön (BEP) toteutumisesta. Parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla tarkoitetaan mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä, ja toiminnan suunnittelu-, ylläpito- sekä käyttötapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä. 3,5 vuoden aikana Hannukaisen kaivostoiminnan suunnitelmat ovat kehittyneet monelta osin. Myös käytettävissä olevat tiedot ja tekniikat ovat tarkentuneet. Siksi lupahakemusta on täydennetty ja tullaan täydentämään, jotta kaivostoimintaa voitaisiin tehdä ympäristöviranomaisen määrittelemien raja-arvojen mukaisesti ja näin ehkäistä tai vähentää kaivostoiminnasta aiheutuvaa ympäristön pilaantumista. Hannukaisen kaivosalueen lähi- ja purkuvesistöt kuuluvat kokonaisuudessaan Tornion-Muonionjoen Natura 2000 -alueeseen. Lähi- ja purkuvesistöjen erityinen herkkyys on huomioitu hankkeen toteutuksen suunnittelussa. Jotta kaivostoiminnan ympäristö- ja vesitalouslupahakemukseen liittyvät tiedot löytyisivät helposti ja aina ajankohtaiset suunnitelmat olisivat käytettävissä, tämä dokumentti on laadittu selkeyttämään lupahakemuksen kokonaisuutta. Tiivistelmää päivitetään tarpeen mukaan tietojen päivittyessä ja tarkentuessa. Oheiseen dokumenttiin on koostettu myös lähdeluettelot ja linkit, joiden avulla lukija ohjataan asiaan liittyvään dokumenttiin varsinaisessa lupahakemuksessa. Tiivistelmässä esitettävät julkaisupäivämäärät eivät ole dokumenttien virallisia julkaisupäivämääriä, vaan päivämääriä, jolloin ne on julkaistu Aluehallintoviraston lupapalvelussa eli päivämäärä, jonka alta kukin dokumentti lupapalvelusta löytyy.

fi.

Tiivistelmä julkaistaan ja sitä päivitetään yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.hannukainenmining.fi (linkki).

Ympäristölupahakemuksen dokumentit löytyvät kokonaisuudessaan Aluehallintoviraston verkkosivuilta lupapalvelusta (linkki).

TIIVISTELMÄ 9.9.2019

HANKKEEN KAAVOITUS JA LUPAPROSESSIT

Kuva1: Kaavoitus- ja luvitusprosessin eteneminen ja eri tahojen osallisuus.

annukaisen hankkeessa kaivoksen rakentaminen voi käynnistyä, kun hanke on saanut kaivosoikeuden eli oikeuden aloittaa kaivostoiminnan määritetyllä kaivospiirillä.

myönnetty. Kaivoksen rakentamiseen liittyvien rakennuslupien tulee perustua kaavoihin. Kaivostoiminnan käynnistäminen edellyttää ympäristölupaa ja vesilain mukaista lupaa.

Yllä olevassa kuvassa (Kuva 1) on esitetty kaaEnnen kuin rakentaminen voidaan ulottaa rau- voitus- ja luvitusprosessin eteneminen ja eri tahoitettujen lajien tai vesilain mukaisten kohtei- hojen osallisuus. den alueille, tulee tarvittavat poikkeusluvat olla

TIIVISTELMÄ 9.9.2019

Kaivospiiripäätös ja käyttöoikeus

usi kaivoslaki (621/2011) tuli voimaan sestä on valitettu ja päätös on Pohjois-Suomen 1.7.2011 ja laki korvasi kokonaan vuon- hallinto-oikeuden käsiteltävänä (tilanne elokuu na 1965 voimaan tulleen kaivoslain. 2019).

Hannukaisen kaivoshankkeeseen sovelletaan kuitenkin vanhaa kaivoslakia (503/1965), joka oli vielä voimassa, kun kaivospiirihakemus jätettiin työ- ja elinkeinoministeriöön (TEM) vuoden 2010 lopulla.

Alueen käyttöoikeus saadaan, kun kaivospiirimääräyksen nojalla Maanmittauslaitos liittää alueet kaivospiiriin kaivospiiritoimituksella. Kaivospiiritoimitus on käynnistetty syksyllä 2018 ja kaivospiiri on merkitty paaluilla maastoon.

Lakimuutoksen myötä kaivospiirihakemuksesta päätöksen teki Tukes (Turvallisuus- ja kemikaa- Kaivospiiritoimitus saatetaan loppuun, kun kailivirasto) ja päätös saatiin syksyllä 2017.Päätök- vospiiripäätös on saanut lainvoiman.

Kaavoitus

ankealueella on voimassa Tunturi-La- Rakennuksen rakentamiseen tarvitaan rakenpin maakuntakaava, jonka ympäristö- nuslupa, jotta hankkeeseen liittyvä rakentamiministeriö on vahvistanut 23.6.2010. nen voidaan alueella aloittaa. Maakuntakaavaan on merkitty mm. HannukaiTOIMINNANHARJOITTAJA sen ja Rautuvaaran kaivosalueet. KAAVAEHDOTUS ESITTÄÄ KUNNALLE KAAVOITUSTARPEEN

Hankealue sijoittuu osittain voimassa olevien Ylläksen osayleiskaavojen alueille. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.

KUNTA PÄÄTTÄÄ KAAVOITTAMISPROSESSIN ALOITTAMISESTA

Voimassa olevan osayleiskaavan mukaan kaivosalueille tulee laatia asemakaava. Vaikutuksiltaan merkittävät rakennusluvat tulee perustua asemakaavaan. Osayleiskaavaa ja asemakaavaa tarvitaan myös kaivoshankkeen ja ympäristön maankäytön yhteensovittamiseksi.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KUULEMINEN 1 (Kuntalaisten mielipiteet ja lausunnot)

Hankealueelle ja sen ympäristöön on valmisteltu oikeusvaikutteinen yleiskaavan muutos ja laajennus siten, että ympäröivien alueiden maankäyttömuodot sovitetaan yhteen kaivoksen toiminnan kanssa.

KUULEMINEN 4 (Viranomaisten lausunnot, yleisön mielipiteet, kansainvälinen kuuleminen)

KUNNANHALLITUS PÄÄTTÄÄ ESITTÄÄ KAAVAN VALTUUSTOLLE (tämän hetkinen tilanne)

KUNNANVALTUUSTO HYVÄKSYY KAAVAN

VALMISTELUVAIHE JA KAAVALUONNOS 1

KUULEMINEN 2 (Viranomaisten lausunnot, yleisön mielipiteet, kansainvälinen kuuleminen)

Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaavan ja hankkeeseen liittyvien asemakaavojen laatiminen on aloitettu keväällä 2011. Osayleiskaavan ja asemakaavat hyväksyy Kolarin kunnanvaltuusto.

VALMISTELUVAIHE JA KAAVALUONNOS 2

Kuvassa 2 on esitetty kaavoitusprosessin eteneminen. Rakennusluvat puolestaan myöntää Kolarin kunnan rakennusvalvontaviranomainen.

KUULEMINEN 3 (Viranomaisten lausunnot, yleisön mielipiteet, kansainvälinen kuuleminen)

TYYTYMÄTTÖMÄT VOIVAT VALITTAA HALLINTO-OIKEUTEEN

HALLINTO-OIKEUS / KORKEIN HALLINTO-OIKEUS KÄSITTELEE VALITUKSET

Kuva2: Kaavoitusprosessin eteneminen (tilanne elokuussa 2019).

TIIVISTELMÄ 9.9.2019

Ympäristö- ja vesitalouslupa

Kuva3: Ympäristölupamenettelyn eri vaiheet (ks. Ympäristöhallinto 2012b)

mpäristösuojelulain (YSL 86/2000) mukainen ympäristölupa tarvitaan kaikille ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa aiheuttaville toiminnoille, jotka voivat vaikuttaa ilmaan, veteen, maaperään, biodiversiteettiin tai ihmisiin. Vesilailla (587/2011) puolestaan säännellään vesitaloushankkeiden lupa-asioita. Vesitaloushankkeisiin liittyy mm. vesistörakentaminen sekä vesivaroihin (mukaan lukien pohjavedet) vaikuttavat hankkeet. Vesilupahakemus käsitellään samanaikaisesti ympäristölupahakemuksen kanssa ja hakemusten lupakäsittely päättyy yhteen lupapäätökseen. Kuvassa 3 on esitetty ympäristölupamenettelyn eri vaiheet.

LUPAHAKEMUS Neuvottelut ja tarkastuskäynnit

KUULUTTAMINEN Y TÄ

D E NN YS

Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet

LUPAHARKINTA

YS PY YN

TÖ

TOIMINNANHARJOITTAJAN KUULEMINEN E TÄYD

Natura2000

annukaisen hanke sijoittuu Muonionjoen–Tornionjoen vesistöalueen Natura-alueelle.

PÄÄTÖS Tiedottaminen ja julkipano

Ruotsin puolella sijaitsee Torne och Kalix älvsystem Natura-alue ja Rautuvaaran rikastushiekka-alueen läheisyydessä sijaitsee Niesaselän Natura-alue. Vaikutukset läheisiin Natura-alueisiin on arvioitu luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 §:n mukaisesti (7.5.2014).

MUUTOKSEN HAKU Vaasan hallinto-oikeus Korkein hallinto-oikeus

LAINVOIMAINEN PÄÄTÖS

ELY-keskus on antanut 31.1.2019 luonnonsuojelulain 65§ mukaisen lausunnon Hannukaisen ja Rautuvaaran kaivoksen ympäristöja vesitalouslupahakemukseen sisältyvästä Natura-arvion ajantasaisuudesta.

Valvonta ja tarkkailu

ELY-keskuksen lausunnossa sanotaan mm.:”Natura-arvioinnin ja muun käytettävissä olevan aineiston perusteella ELY-keskus katsoo, ettei kaivoshankkeen rakentaminen ja toteuttaminen merkittävästi heikennä Tornionjoen—Muonionjoen Natura-alueen suojeluperusteita edellyttäen, että hankkeen lupakäsittelyssä otetaan huomioon tässä lausunnossa esitetyt hankkeen toteuttamista ja

haittojen lieventämistä koskevat asiat. Lieventävien toimenpiteiden toteuttamisella voidaan varmistua siitä, ettei hanke merkittävästi heikennä suojeluperusteita. ELY-keskuksen arvion lähtökohtana on, että kaivoshankkeen vaikutukset ovat Natura-arvioinnissa (7.5.2014) ja sen täydennyksissä arvioidun ja esitetyn mukaiset.” 8

TIIVISTELMÄ 9.9.2019

TOIMINNAN KUVAUS

Kolari

Sijainti ja hankkeen historia

annukaisen kaivosalue sijoittuu Kolarin kunnassa kahdelle alueelle, Hannukaiseen ja Rautuvaaraan (kuva 4). Hannukaisen alueelle on suunniteltu kaksi avolouhosta ja sivukiven läjitysalueet. Rikastamo ja rikastushiekka-altaat sijoittuvat Rautuvaaraan. Hannukaisen kaivoshankkeen kokonaispinta-ala on 29,5 km2. Toimintojen sijoittelut näkyvät kuvassa 5. Hannukaisessa on aiemmin harjoitettu malminetsintää ja hankkeen lupavalmisteluita Northland Mines Oy:n sekä kaivostoimintaa Rautaruukki Oy:n (1975-1988) ja Outokumpu Oy:n (1989-1990) toimesta, jolloin alueelta on louhittu rautamalmia sekä kulta- ja kuparipitoista malmia. Hannukaisen louhosalueella sijaitsevat aiemman kaivostoiminnan jäljiltä Kuervaaran ja Laurinojan vedellä täyttyneet avolouhokset sekä pintamaiden ja sivukiven läjitysalue. Sivukivialueelle on sijoitettu rikkipitoista sivukiveä.

Kuva4: Hannukaisen kaivostoiminnot Kolarissa.

telylaitos on suunniteltu sijoittuvan Rautuvaaraan, lähelle rautatietä.

Hannukainen Mining Oy:n tarkoituksena on aloittaa uusi kaivostoiminta alueella jäljellä olevien rautaoksidi-, kupari- ja kultamalmivarantojen hyödyntämiseksi.

Lisätietoa alueen taustasta ja nykytilasta: • Yleiskuvaus: Päivitetty liite 4 jätehuoltosuunnitelma, julk. 19.04.2018, s.10 (linkki) • Hankkeen yleiskuvaus: Hakemus 15.2.2016, julk. 27.09.2017, s. 2, 14 (linkki) • Lisätietoa alueen historiasta: YVA, s. 27-30 (YVA (linkki1/2) (linkki 2/2) • Ympäristön nykytila: YVA, s. 107-387 (linkki)

Aikaisemmin harjoitettu rikastustoiminta on sijoittunut Rautuvaaraan ja siksi myös Hannukaisen kaivoshankkeen rikastamo, vesienkäsit-

TIIVISTELMÄ 9.9.2019

Kuva 5. Hankealueen yleiskuvaus ja -kartta. Kaivospiiri Hannukainen 2038,09 ha keskiosa 114,74 ha Rautuvaara 778,64 ha Yhteensä 29,5 km2 Toiminta-alue Hannukainen n. 1600 ha Rautuvaara n. 600 ha Avolouhokset Hannukainen n. 200 ha; pituus 2500 m, leveys 500-1500 m, syvyys 250 m. Kuervitikko n. 55 ha; pituus 1200 m, leveys 600 m ja syvyys 140 m. Vesivarastoaltaat tilavuus 1,9 Mm3 Lisäksi suunnitteilla likaisten vesien allas Selkeytysallas tilavuus 0,47 Mm3 Rikastushiekka-allas 320 ha Korkearikkiset rikastushiekka-altaat 30 ha + 30 ha Suojavalli pinta-ala 39 ha, pituus n. 3 km, korkeus 6-35 m maastonkohdasta riippuen Sivukivialueet 400 ha, läjityskorkeus läntinen noin 70 m, itäinen 60-105 m Maanläjitysalueet 239 ha, maksimikorkeus noin 40 metriä

Purkuputki pituus noin 10,6 km. Lähtee Rautuvaarasta ja laskee muonionjokeen. Koodrinaatit X=2489797 ja Y7481669. Ympäristölupahakemuksen täydennys 11.11.216 liite 15.

Hihnakuljetin pituus noin 9 km, leveys huoltoteineen noin 8,5 metriä Hannukaisen tuotantotilat Murskaamo, vesienkäsittelylaitos, lämpölaitos, huoltohalli ja toimistotilat yhteensä 15 ha Rautuvaaran tuotantotilat Rikastamo, toimistotilat ja ratapihaalue yhteensä 25 ha

TIIVISTELMÄ 9.9.2019

Aikataulu

aivoksen lupaprosessi on aloitettu vuonna 2015, jonka jälkeen hankkeeseen on tehty mm. Natura-arviointi ja toimintojen ennakkosuunnittelua (Kuva 6). Kaivoksen suunniteltu toiminta-aika on 20 vuotta, jona aikana on tarkoitus louhia malmia Hannukaisen ja Kuervitikon avolouhoksista.

2015

2017

• Koetoimintaa • Ympäristö- ja vesitalouslupahakemus • Natura-arviointi • Toimintojen ennakkosuunnittelu

• Natura-arviointi • Kaivospiiripäätös • Toimintojen suunnittelua • Sidosryhmätilaisuuksia

Tuotantosuunnitelmat voivat kuitenkin jossain määrin muuttua tuotannon edetessä. Kaivoksen sulkemisvaiheen arvioidaan kestävän viisi vuotta.

Kuva 6. Hankkeen aikataulu.

2018

20192022

• Vesienkäsittelyn kumppanuussopimus

• Kaavapäätökset

• Kaivospiirin kenttätyöt

• Ympäristö- ja vesitalouslupa • Kannattavuuslaskelmien tarkistus

• Koelouhosten jälkitöiden viimeistely

• Avauspäätös

• Sidosryhmätilaisuuksia • Avoimet ovet -tapahtuma

Muu luvitus

• Kaivosturvallisuussuunnitelma • Kemikaalilupa • Rakennusluvat

• Sulkemisaika 5 vuotta

TIIVISTELMÄ 9.9.2019

Paljastunut arkeeinen kallioperä

Paleoproterotsooisia hautavajoamia

Peitossa oleva arkeeinen kallioperä Svekofenninen

Lapin granuliittivyöhyke

Meso- ja neoproterotsooisia sedimenttejä Kaledoninen

Svekonorjalainen

Rapakivigraniitteja

Fanerotsooinen

Kuva 7. Itämeren alueen kilven yksinkertaistettu geologinen kartta 12

Paleoproterotsooinen ofioliitti Suurten kuorisegmenttien rajat Hannukaisen kaivoshankkeen sijainti Karjalan kratoni Lapin-Kuolan kratoni

TIIVISTELMÄ 9.9.2019

Kuva 8. Mineralisaation poikkileikkauksessa korkeapitoinen rautamalmi näkyy harmaana, köyhempi kehä vihreänä sekä sinisenä. Poikkileikkaus on Hannukaisen eteläpuoliskolta.

ALUEEN GEOLOGIA JA ESIINTYMÄ Fennoskandian kilpi voidaan jakaa muuta- ti ja sivutuotteina saadaan sekä kupari-kultamiin toisistaan selvästi eroaviin alueisiin. Itä- että pyriittirikastetta. (Kuva 8) ja pohjoisosat kuuluvat arkeeiseen kallioperään (Kuva 7). Näillä alueilla valtakivilajeina ovat gneissit ja migmatiitit sekä hajanaiset vihreäkivivyöhykkeet, jonka alueella myös Hannukaisen suunniteltu kaivoshanke sijaitsee.

Lisätietoa: • Alueen topografia: Päivitetty liite 4 jätehuoltosuunnitelma, julk. 19.04.2018, s. 13 (linkki) • Geologia ja tektoniikka: Päivitetty liite 4 jätehuoltosuunnitelma, julk. 19.04.2018, s. 30-34 (linkki) • Alueen geologia ja tektoniikka: Hakemus 15.02.2016, julk. 27.09.2017, s.22-25, s. 206-209 (linkki) • Alueen geokemia: Hakemus 15.2.2016, julk. 27.09.2017, s. 199-203 (linkki) • Fennoskandian kilpi: YVA, s. 119, linkki • Kaukokartoituksen perustilatutkimus: YVA, liite 4 (linkki) • Kolarin Hannukaisen alueen maaperän kerrostumat ja pohjavesigeologiset olosuhteet: YVA, liite 13 (linkki)

Hannukainen ja Kuervitikko ovat kaksi erillistä esiintymää reilun puolentoista kilometrin etäisyydellä toisistaan. Niiden välisellä alueella löytyy vain hajanaisia, matalapitoisia mineralisaatioita. Alueella on rautaoksidi-kupari-kultamalmio. Kaivoksen päätuote tulee olemaan magnetiit13

TIIVISTELMÄ 9.9.2019

LOUHINTA JA MURSKAUS

ouhinta suoritetaan avolouhintana. Malmi ja sivukivi louhitaan poraamalla ja räjäyttämällä. Tuotantoon liittyvät räjäytykset tapahtuvat pääasiassa kahden tai kolmen päivän välein. Kiviaines kuormataan kaivinkoneella ja kuljetetaan kiviautoilla joko Hannukaisen alueella sijaitsevaan maanalaiseen murskaimeen (malmi) tai hyödynnettäväksi tai läjitettäväksi kaivosalueelle (sivukivi). Hannukaisen avolouhoksen toimiessa toimintavuosina 1-19 (arvio) ja Kuervitikon avolouhoksen toimintavuosina 13-19 (arvio) on kaivoksen kokonaistuotannoksi arvioitu 100–115 Mt malmia vuosittaisella tuotannolla 6,5 Mt (Kuva9). Tuotannon saavuttaessa täyden kapasiteetin rautarikastetta on tarkoitus tuottaa keskimäärin 2 Mt vuodessa. Kulta- ja kuparirikasteen vuosituotanto on noin 20 00060 000 tonnia.

Kuva 10. Arvioitu malmin ja sivukiven louhintamäärä kaivostoiminnan aikana. (PAF= korkearikkinen sivukivi, NAF= matalarikkinen sivukivi) 14

Kuva 9. Arvioitu malmin louhinnan jakaantuminen Hannukaisen ja Kuervitikon louhosten kesken (HC, HS ja HN ovat Hannukaisen avolouhoksen eri alueita/ louhinta-alueita, KU=Kuervitikko) malmin vuosituotannolla 6,5 Mt.

Lisätietoa: • Louhinta ja murskaus: Päivitetty liite 4 jätehuoltosuunnitelma, julk. 19.04.2018, s. 35-38 (linkki) sekä Hakemus 15.2.2016, julk. 27.09.2017, s. 26-28, (linkki) • Lentoestealueen vaikutus läjitysalueisiin: Vastine 29.5.2019: Selitys, www-julkaisu, julk. 1.6.2019, s. 9 (linkki) • Sivukiven lajittelu: Vastine 14.3.2018: Selitys, päivitetty 8.6.2018, julk. 21.08.2018, s.7, s. 22 (linkki) • Ei-happoa muodostavan sivukiven käyttö ja laatu (haitta-aineiden liukoisuus) maanrakennuksessa: Selitys, päivitetty 8.6.2018, julk. 21.08.2018, s. 26-28 (linkki) • (Kaivannaisjätteen ja) rikastushiekan karakterisointi sekä arviot kaivannaisjätteiden määristä: Päivitetty liite 4 jätehuoltosuunnitelma, julk. 19.04.2018, s. 40-53 (linkki) (Josta sivukivi ja irtomaa: s. 43-44 ja s.49-50 (linkki). • Kiviaineksen hallintasuunnitelma: Täydennyspyynnön kohta 74, julk. 15.05.2017 (linkki)

Koelouhinta suoritettiin vuonna 2017.

Video koelouhinnan räjäytyksestä on nähtävissä Hannukaisen verkkosivuilla (linkki).

TIIVISTELMÄ 9.9.2019

Kuva 12. Esimerkkikuva Aitikin kaivoksen hihnakuljettimesta (2018).

HIHNAKULJETIN

urskattu malmi kuljetetaan Hannukaisesta noin 9 km pitkällä hihnakuljettimella Rautuvaaraan, missä se läjitetään katetulle varastoalueelle (Kuva 11). Hihnakuljetin tulee olemaan katettu ja suojattu sivuseinillä pölyhaittojen ja melun vähentämiseksi. Kuljetin on täysin peitetty kolmelta sivulta. Toinen sivuseinistä on verkkoseinä huollon helpottamiseksi. Herkillä alueilla käytetään tarvittaessa äänieristystä meluhaittojen vähentämiseksi. Ylhäällä olevassa kuvassa (kuva 12) on esimerkki vastaavan kaltaisesta hihnakuljettimesta Aitikin kaivoksella. Lisätietoa: • Yleiskuvaus hihnakuljettimesta: Hakemus 15.2.2016, julk. 27.09.2017, s.18-20 (linkki) • Hihnakuljettimen reittivalinta: Täydennys, julk. 15.05.2017 (4,31 Mt), s.11 (Täydennyspyynnön kohta 6) (linkki) sekä Liite 6, 15.5.2017 (linkki) • Hihnakuljettimen melutarkastelu Äkäsjoen ylityksen kohdalla: Täydennys, julk. 19.09.2018, s.19-20 (Täydennyspyynnön kohta 4) (linkki) • Vastineet lausuntoihin hihnakuljettimen ympäristövaikutuksista: Selitys, päivitetty 8.6.2018, julk. 21.08.2018, s.107108 (linkki) • Hihnakuljettimen suunniteltu rakenne: Hihnakuljettimen tyyppipoikkileikkaukset: Liite 3 Hihnakuljetin, julk. 15.05.2017 (linkki) • Hihnakuljettimen reitti ja jokien ylitykset: Liite 6 Hihnakuljetin, julk. 15.5.2017 (linkki)

Kuva 11. Hihnakuljettimen suunniteltu sijainti välillä Hannukainen – Rautuvaara.

TIIVISTELMÄ 9.9.2019

RIKASTUS

almin rikastus käsittää sarjan kemiallisia ja mekaanisia prosesseja, joissa malmista erotetaan arvokkaat mineraalit. Hannukaisen rikastusprosessin päävaiheet ovat murskaus, jauhatus, vaahdotus, magneettierotus ja suodatus. Hannukaisessa tapahtuvan maanalaisen murskauksen jälkeen malmi jauhetaan rikastamolla jauhatusmyllyjen avulla hienoksi rikastusta varten. Rikastusprosessissa käytetään magneettista erottelua sekä vaahdotusta. Rikastusprosessi koostuu useista eri vaiheista, joissa rautarikaste, kupari-kultarikaste ja pyriittirikaste erotellaan rikastushiekasta. Rautarikaste ja kupari-kulta-rikaste kuivataan ja välivarastoidaan rikastevarastoon lastausta varten. Myös pyriittirikaste kuivataan ja varastoidaan varastoalueelle lastausta varten. Rikastevarasto ja junan lastauspaikka sijaitsevat Rautuvaaran alueella. Rikastushiekka tiivistetään ja pumpataan rikastushiekka-alueelle kahtena laatuna — korkea- ja matalarikkisenä rikastushiekkana (Kuva 13).

Kuva 13. Yksinkertaistettu rikastuskaavio.

TIIVISTELMÄ 9.9.2019

Kuva 14. Syksyn 2017 rikastuskokeissa käytettyjen kemikaalimäärien mukaan laskettu kemikaalitarve vuositasolla, kun malmia louhitaan 6,5Mt. Vertailun vuoksi taulukossa esitetään kemikaalit määrälle 7 Mt, jotta lukuja voidaan verrata suoraan vuoden 2014 kemikaalimääriin

Lisätietoa: • Rikastusprosessi, lopputuotteet sekä rikastuksessa käytettävät kemikaalit: Päivitetty liite 4 jätehuoltosuunnitelma, julk. 19.04.2018, s. 38-39 (linkki) • Koerikastuksen yhteenveto: Liite 2 Koetoiminnan raportti, julk. 20.09.2018 s. 20-24 (linkki)

• Päivitetty rikastusprosessin kuvaus: Selitys, päivitetty 8.6.2018, julk. 21.08.2018, s. 36-39 (linkki) • Muutokset rikastuskemikaalien käyttösuunnitelmissa, mm. ksantaatit: Selitys, päivitetty 8.6.2018, julk. 21.08.2018, s. 40-50 (linkki) • Kemikaaliluettelo: Päivitetty liite 4:n liitteet 1-5, julk. 4.4.2018 s. 2 (linkki)

TIIVISTELMÄ 9.9.2019

RIKASTUSHIEKAN, SIVUKIVEN JA IRTOMAAN LÄJITYSALUEET

Kaivostoiminnassa muodostuu irtomaata, sivukiveä ja rikastushiekkaa, jotka sijoitetaan niitä varten varatuille läjitysalueille tai rakennettaviin altaisiin. Sivukivi läjitetään kahdelle sivukivialueelle, jotka rakennetaan Hannukaisen avolouhoksen länsi- ja itäpuolelle (Kuva 15). Korkearikkinen sivukivi läjitetään erilleen matalarikkisestä sivukivestä. Rakentamiseen soveltuva, louhosalueilta ja rakennettavilta alueilta poistettu irtomaa-aines, hyödynnetään rakennusmateriaalina suojavallissa, ojissa, penkereissä sekä tie- ja varastoalueilla. Maa-aines, jota ei hyödynne- Kuva 15. Läjitysalueiden, vesivarastoaltaan tä, varastoidaan pintamaan läjitysalueille ja ja suojavallin sijainti. hyödynnetään myöhemmin kaivoksen sulkemistöissä. kenteista. Pääsääntöisesti magneettikiisua sisältävä korkearikkinen rikastushiekka varastoidaan Rautuvaaraan rakennettaviin kahteen erilliseen varastoaltaaseen (Kuva 16). Altaiden pohjalle rakennetaan tiivis pohjarakenne, joka muodostuu bentoniittimatosta ja HDPE-muovikalvosta tai vastaavista suojara-

Matalarikkinen rikastushiekka-allas sijoittuu osin nykyisen rikastushiekka-altaan alueelle (kuva 16). Hankkeen kaivannaisjätteen hallintasuunnitelma sekä sulkemissuunnitelma päivitetään vuonna 2019 tehtävän täydennyksen yhteydessä. 19

TIIVISTELMÄ 9.9.2019

Kuva 16. Rautuvaaran rikastushiekka-alue. Lisätietoa: • Läjitysalueiden kallioperän laatu ja hydraulinen johtavuus: Vastine 29.5.2019: Selitys, www-julkaisu, julk. 1.6.2019, s. 18 (linkki) • Sivukivien haponmuodostus ja vaikutusten hallinta: Vastine 29.5.2019: Selitys, www-julkaisu, julk. 1.6.2019, s. 12-14 (linkki) • Sivukiven peittorakenne: Vastine 29.5.2019: Selitys, www-julkaisu, julk. 1.6.2019, s. 15 (linkki) • NAF ja PAF sivukivien läjitys: Natura selitys www., julk. 14.3.2019 s. 6 (linkki) • Lentoestealueen tuomat muutokset läjitysalueisiin: Täydennys, julk. 19.10.2018 s.8 (linkki), sekä Vastine 29.5.2019: Selitys, www-julkaisu, julk. 1.6.2019 s. 10 (linkki) • Läjitysalueiden, vesivarastoaltaan ja suojavallin sijainti: Selvitys, julk. 19.10.2018, s. 7, (linkki) • Rikastushiekkajakeiden luokittelu: Täydennys, julk. 19.09.2018, s. 35 (Täydennyspyynnön kohta 10) (linkki) • Sivukiven ominaisuudet, hapontuotto, metallien liukoisuus, haitta-aineet: Täydennys, julk. 19.09.2018, s. 3034 (Täydennyspyynnön kohta 9) (linkki) • Täydennys - korkearikkisen sivukivialueen pohjarakenneratkaisu: Täydennys, julk. 19.09.2018, s. 21 (Täyden-

nyspyynnön kohta 6) (linkki) sekä Liite 5 Yleissuunnitelmakartta ja leikkaukset, julk. 20.9.2018 (linkki) • Muutokset sivukiven läjityssuunnitelmassa sekä vastineita alueen maaperää, vedenjohtavuutta ja rakennettavuutta koskeviin lausuntoihin: Selitys, päivitetty 8.6.2018, julk. 21.08.2018, s. 6 (linkki) • Maa- ja kallioperätutkimukset sekä hydrogeologia läjitysalueilla: Selitys, päivitetty 8.6.2018, julk. 21.08.2018, s. 7-18 (linkki) • Kaivannaisjätteen ja suotovesien karakterisointi ja hallinta: Selitys, päivitetty 8.6.2018, julk. 21.08.2018, s. 18 (linkki) • Tutkimustuloksia rikastushiekan laadusta: Päivitetty liite 4 jätehuoltosuunnitelma, julk. 19.04.2018, s. 4451, s. 69-73 (linkki) • Liite A Hannukainen Koerikastusjätteen karakterisointiraportti, julk. 15.3.2018 (linkki) • Korkearikkisen sivukiven metalli-, sulfidi- ym. pitoisuudet: Täydennys, julk. 15.05.2017 (4,31 Mt) (Täydennyspyynnön kohta 70) (linkki) • Rikastushiekan ja sivukiven läjitysalueet: Hakemus 15.2.2016, julk. 27.09.2017, s. 30-37 (linkki)

TIIVISTELMÄ 9.9.2019

VESIENKÄSITTELY JA -HALLINTA Teollisuuden Veden ja Hannukainen Mining Oy:n yhteistyön alettua on ympäristölupahakemuksessa esitettyjä laskelmia tarkennettu.

TIIVISTELMÄ 9.9.2019

VESIENKÄSITTELYN PROSESSIKAAVIO PELKISTETTY MALLI 18.3.2018

Hannukainen, AVOLOUHOS PUHTAIDEN VESIEN ALLAS VEDENKÄSITTELY 1

Hiekkasuodatus RO1 (spiraalikalvot) Na2 (CO)3-saostus RO2 (merivesikalvot) RO3 (HPRO) Stabilointi

Rautuvaara, RIKASTAMO

PUHDISTUSTA VAATIVIEN VESIEN ALLAS

VEDENVEDENKÄSITTELY 2 KÄSITTELY 3 Korkeampi SO4-pitoisten vesienkäsittely, esikäsittely vesienkäsittely 1:lle

Kemiallinen saostus

VESIENKÄSITTELYLAITOS

RIKASTUSHIEKKAALLAS (High S)

RIKASTUSHIEKKAALLAS (LIMS)

SELKEYTYSALLAS

MUONIONJOKI

PUHTAAT VEDET OTETAAN OSITTAIN KÄYTTÖÖN RIKASTAMOLLE PUHTAAKSI PROSESSIVEDEKSI JA YLIMÄÄRÄISET VEDET JOHDETAAN SELKEYTYSALTAAN KAUTTA MUONIONJOKEEN. KÄSITTELYÄ TARVITSEVAT VEDET PUHDISTETAAN VESIENKÄSITTELYLAITOKSELLA, JOHDETAAN KIERRÄTYKSEEN RIKASTAMOLLE TAI SELKEYTYSALTAALLE JOHDETTAVAKSI MUONIONJOKEEN.

Kuva 17. Vesienkäsittelyn prosessikaavio

annukaisen kaivoshankkeen rakentamisvaiheessa eri alueilla muodostuu maanrakennustöissä tyypillisiä kiintoainepitoisia vesiä. Vesien sisältämä kiintoaine poistetaan laskeuttamalla ja/tai pintavalutus/kosteikkokäsittelyllä. Hannukaisen alueella syntyvät vedet kerätään ensisijaisesti vesivarastoaltaaseen. Mikäli rakennusvaiheessa syntyviä vesiä johdetaan lähivesistöihin, varmistetaan veden laatu ennen sen purkamista vesistöön.

Hannukaisen alueella vedet kerätään niiden laadun mukaan joko puhtaan veden altaaseen tai käsittelyä vaativien vesien altaisiin. Altaista vedet johdetaan Rautuvaaran rikastamolle käyttövedeksi tai Rautuvaarassa sijaitsevaan selkeytysaltaaseen. Käsittelyä vaativat vedet puhdistetaan ennen selkeytysaltaaseen johtamista.

Rikastamon vesienkäsittelyn lähtökohtana on tuoreveden tarpeen minimointi. Rikastamon prosessissa vesivirtaama on 4 500 m3/h. Tästä 100-150 m3/h on Hannukaisen Kaivoksen tuotantovaiheessa toiminta-alu- ja Rautuvaaran alueelta kerättyä tuorevettä eilla, kuten sivukivialueilla, pintamaan ja loput rikastusprosessin eri vaiheista taläjitysalueilla, louhoksissa, murskaamon kaisin prosessiin kierrätettävää vettä. Osa alueella, rikastamon alueella sekä rikas- kierrätettävästä vedestä on rikastushiekan tushiekka-altailla, ja niiden välittömässä mukana rikastushiekka-altaille päätyvää läheisyydessä syntyvät aluevedet kerätään vettä, joka palautetaan sellaisenaan tai vetalteen. sienkäsittelyn kautta takaisin rikastamon 22

TIIVISTELMÄ 9.9.2019

prosessiin tai puhdistettuna Rautuvaaran selkeytysaltaalle. Rautuvaaran rikastamoalueella muodostuvat hulevedet johdetaan käsittelyn kautta selkeytysaltaaseen.

teettijätevedenpuhdistamolle.

Vesienkäsittelyprosessia sekä hankkeen vesienhallintasuunnitelmia tarkennetaan myöhemmin tänä vuonna tehtävässä täydennykSelkeytysaltaalle kerättävät vedet voidaan sessä. Tarkempien tietojen ja suunnitelmien johtaa prosessiin käyttövedeksi tai purkuput- myötä myös kuormituslaskelmat ja vaikutukkella Muonionjokeen. Juoksutukset ajoite- set vedenlaatuun ja eliöstöön päivitetään. taan ja niiden suuruus määritetään niin, et- Lisäksi Hannukaisen kaivoshankkeen ja Patei veden purkamisesta aiheudu merkittävää jalan Kaunisvaaran kaivoksen yhteisvaikuhaittaa vesistölle tai sen eliöstölle. Vesienkä- tuksia arvioidaan tulevassa täydennyksessä. sittelyn yksinkertaistettu prosessikaavio on Suunnitelluilla vesienhallintarakenteilla veesitettynä kuvassa 17. det pystytään hallitsemaan alueella altaiden Kaivoksen toimintojen ulkopuolisilla alueil- oikealla säännöstelyllä ja pumppauksilla la muodostuvat puhtaat valumavedet ohja- läpi koko kaivoksen elinkaaren. Myös säiden taan ojituksin pois kaivosalueelta. Tällä mi- osalta poikkeukselliset ääriolosuhteet huonimoidaan ylimääräisen veden päätyminen mioidaan vesienhallinnassa. kaivoksen vesitaseeseen sekä vähennetään Kaivoksen sulkemisen jälkeen toiminta-alutoiminnan vaikutuksia lähivesistöihin vaeilla muodostuvien vesien laatu varmistetaan lunnan poistuman muodossa. Mikäli nämä riittävillä peiterakenteilla, joilla estetään vedet kerättäisiin kaivoksen vesitaseeseen, muun muassa sadeveden pääsy kontaktiin purettaisiin ne purkuputken kautta Muohappamoittavien kiviainesten (PAF-sivukivi, nionjokeen ja olisivat näin ollen pois lähivekorkearikkinen rikastushiekka) kanssa. Lisistöjen virtaamasta. säksi alueilla muodostuvia vesiä varaudutaan Yhdyskuntien jätevesiä ei sekoiteta missään käsittelemään ennen luontoon purkamista vaiheessa kaivoksen vesien kanssa, vaan ne useiden vuosien ajan kaivostoiminnan lopjohdetaan käsiteltäväksi kunnalliselle sani- pumisen jälkeen.

Kuva rikastushiekka-altaalta.

TIIVISTELMÄ 9.9.2019

Lisätietoa: • Vesienkäsittelyn suunnittelu, mitoitus ja käsittelymenetelmät: Liite F Vesienkäsittelysuunnitelma TeVe 29.5.2019, julk. 1.6.2019 (linkki) • Vesienhallinta ja vaikutukset ympäröiviin vesistöihin: Vastine 29.5.2019: Selitys, www-julkaisu, julk. 1.6.2019, s. 4, 28-43 (linkki) • Aluevesien hallinta: Selvitys, julk. 19.10.2018, s. 9 (linkki) • Rikastamon vesienkäsittelystä: Selvitys, julk. 19.10.2018, s. 10 (linkki) • Vesienkäsittelyn tarkennuksia: Liite 1 Vesienkäsittelyn tarkennuksia, julk. 19.09.2018 (linkki) • Alueen hydrogeologinen tutkimus: Vastine 14.3.2018, Selitys, päivitetty 8.6.2018, julk. 21.8.2018 s. 7-18 (linkki) • Vastine aktiivisen vedenkäsittelytarpeen lisääntymiseen varautumisesta: Selitys, päivitetty 8.6.2018, julk. 21.08.2018, s. 60-61 (linkki) • Vesien kuormituksen ja vaikutusten muutoksista: Selitys, päivitetty 8.6.2018, julk. 21.08.2018, s. 66-88 (linkki) • Sivukivi- ja irtomaa-alueilla muodostuvat suoto- ja valumavedet: Päivitetty liite 4 jätehuoltosuunnitelma, julk. 19.04.2018, s. 64-65 (linkki)

• Vesien määrä ja laatu: Päivitetty liite 4 jätehuoltosuunnitelma, julk. 19.04.2018, s. 66-67 (linkki) • Rikastushiekka-alueella muodostuvat suoto- ja valumavedet: Päivitetty liite 4 jätehuoltosuunnitelma, julk. 19.04.2018, s. 73-76 (linkki) • Hannukaisen rakentamisvaiheen vesienkäsittely: Liite 8 Vesienhallintaraportti, julk. 15.03.2018, s. 22 (linkki) • Kiintoaineen poistomenetelmät ja vesienhallinta: Liite 8 Vesienhallintaraportti, julk. 15.03.2018, s.23, 54 (linkki) • Vesienhallintarakenteista ja vesien säännöstelystä tulva-aikaan: Liite 8 Vesienhallintaraportti, julk. 15.03.2018, s. 54 (linkki) • Hannukaisen vesivarastoaltaan ja Rautuvaaran selkeytysaltaan säännöstely: Täydennys, julk. 15.05.2017 (4,31 Mt): Täydennyspyynnön kohta 17 ja kohta 31 (linkki) • Vesien käsittelyssä muodostuvien lietteiden luokittelu ja käsittely: Täydennys, julk. 15.05.2017 (4,31 Mt) (Täydennyspyynnön kohta 40) (linkki) • Liite 5 Vesivarastoaltaan yleiskartta, julk.15.5.2017 (linkki) • Hankkeen vesistövaikutukset sekä nykyinen vesistön tila: Hakemus 15.2.2016, julk. 27.09.2017, s. 101-168 (linkki)

TIIVISTELMÄ 9.9.2019

PURKUPUTKI MUONIONJOKEEN

aivoksella syntyviä purkuvesiä varaudutaan pumppaamaan Muonionjokeen noin 11 km pitkää maanalaista purkuputkilinjaa pitkin (Kuva 18). Purkuputkilinjan yhteyteen rakennetaan huoltotie, jolloin linjan kokonaisleveys tulee olemaan noin 10 metriä. Linjauksessa on huomioitu luontoarvot, kuten rauhoitettujen kasvilajien esiintymät. Purkuputken purkupiste on valittu niin, että joen virtaus on purkupisteen kohdalla riittävän suuri veden hyvän sekoittumisen saavuttamiseksi. Näin minimoidaan purkuveden ympäristövaikutukset sekä riski sulfaattisuoloja sisältävän purkuveden kertymiselle syvänteisiin tai suvantoihin. Purkuputken pää näkyy kuvassa 19. Purkupaikan tarkastelua tarkennetaan tulevassa syksyn täydennyksessä. Lisätietoa: • Purkuputken esisuunnitelmat: Täydennyspyynnön kohta 15.1. (linkki), 15.2. (linkki) ja 15.3. (linkki), julk. 15.05.2017 • Purkuputken suunnitelmat: Liite 4 Suunnitelmaselostus, julk. 15.5.2017 (linkki) • Purkuputki: Täydennys 24.2.2017, julk. 15.05.2017 s.12 (313,96 kt) (linkki) sekä Täydennys 11.11.2016, julk. 15.05.2017 s.16 Täydennyspyynnön kohta 14 ja 15 (4,31 Mt) (linkki) • Purkuputki Muonionjokeen: Hakemus 15.2.2016, julk. 27.09.2017, s.22, 145 (linkki)

Kuva 18. Purkuputki Muonionjokeen.

Kuva 19. Purkuputken pään sijainti. (Piste FS23 on sekoittuneen veden laadun mittauspiste)

TIIVISTELMÄ 9.9.2019

VAIKUTUKSET MUONIONJOKEEN

uonionjoen vedenlaatu on nykyisin erinomaisella tasolla. Laskelmien mukaan kaivoksen tuotannonaikaiset päästöt eivät heikennä vesistön ekologista tilaa.

faatti ei ole biokertyvää eli se ei myöskään rikastu kaloissa.

Vaikka pintavesiä ei suositella käytettävän juomavetenä, niin sulfaattipitoisuuden osalta Muonionjoen vesi täyttää talousveden laatuvaatimukset, eli pitoisuus jää alle 250 mg/l, tuotannon alettuakin. Näin ollen sulfaatti ei maistu vedessä ja esimerkiksi sulfaatille altistuminen uidessa ei muodosta riskiä vesistön käyttäjille.

Kaivokselta tulevan vuosikuormituksen mukaan laskettujen pitoisuuslisäysten jälkeen Muonionjoen sulfaatin kokonaispitoisuudet arvioidaan jäävän alle sulfaatin ohjearvon 103 mg/l. Keskimääräisenä vesivuonna sulfaatin kokonaispitoisuudeksi arvioidaan vesien sekoittumisen jälkeen 4,7 mg/l. Ääriolosuhteissakin arvot pysyvät alle ohjearvon. 1/100 kuivana vuonna sulfaatinkokonaispitoisuus arvioidaan olevan 10,2 mg/l ja 1/100 märkänä vuonna arvioidaan olevan 3,4 mg/l.

Tutkimusten mukaan alueen taustapitoisuudella korjattu ohjearvo sulfaatin maksimipitoisuudelle on 100 mg/l, joka on osoittautunut turvalliseksi herkimmällekin testieliölle eli kirjolohen poikasvaiheille. Muonionjoessa tämä tarkoittaa arvoa 103 mg/l eli kaikki arvon alittavat sulfaattipitoisuudet ovat kirjolohen poikasille turvallisia pehmeässä vedessä. Sul-

Rikastusprosessissa käytettävistä kemikaaleista eniten huomiota ovat saaneet ksantaatit. Ksantaatit ovat nopeasti veteen hajoavia. Ksantaattien hajoamisnopeuteen vaikuttavat muun muassa veden pH, liuoksen ksantaattipitoisuus, liuoksen ja metallisuolojen läsnäolo sekä lämpötila. Käytännössä mitä suurempi on rikastushiekka- ja selkeytysaltaiden viipymäaika sitä

TIIVISTELMÄ 9.9.2019

enemmän ksantaattijäämät ehtivät hajota ennen Muonionjokeen johtamista. Rikastushiekka-altaille päätyy ainoastaan hyvin pieni osa käytetystä ksantaatista, koska pääasiassa ksantaatti jää rikasteeseen. On laskettu, että selkeytysaltaan ja rikastushiekka-altaan yhteenlaskettu viipymä on suurempi kuin natriumisopropyyliksantaatin puoliintumisaika. Erittäin konservatiivisesti laskettuna ksantaattipitoisuus jää Muonionjoessa alle 1 μg/l. Esimerkiksi myrkyllisimmän natriumetyyliksantaatin, jonka osuus kaikista hankkeessa käytettävistä ksantaateista on noin 1%, käyttöturvallisuustiedotteen mukainen EC50-arvo (puolella koe-eliöistä esiintyy vaikutuksia) herkälle

Lisätietoa: • Lisätietoa Muonionjokeen kohdistuvasta ravinnekuormituksesta: Selitys, päivitetty 8.6.2018, julk. 21.08.2018, s. 74-83 (linkki) • Taulukko 6-6: Muonionjokeen aiheutuva vuosikuormitus eri toimintavuosina: Liite 8, Vesienhallintaraportti, julk. 15.03.2018, s. 77 (linkki) • Taulukko 6-5: Muonionjokeen purettavan veden keskimääräinen laskennallinen laatu eri toimintavuosina: Liite 8, Vesienhallintaraportti, julk. 15.03.2018, s. 77-78 (linkki) • Kuormitus vesistöön ja vaikutukset: Selitys, www-julkaisu, julk. 1.6.2019, s. 41 (linkki) • Sulfaatin vaikutusarvion päivittäminen Muonionjoessa: Täydennys, julk. 19.09.2018, s. 6-13 (linkki) • Laskennallinen metalli- ym. (Cl, F, P) -pitoisuuksien nousu Muonionjoessa purkuputken alapuolella, kun vesi on täysin sekoittunut vesimassaan: Selvitys, julk. 19.10.2018, s. 14 (linkki) • Vesienhallintasuunnitelman päivitykset: Selvitys, julk. 19.10.2018, s. 13-18, 21 (linkki)

vesikirpulle on 350 µg/l. Muonionjoen veden laatua ja purkuveden pitoisuuksia tullaan tarkkailemaan säännöllisesti ja monipuolisesti viranomaisten hyväksymällä tavalla. Muonionjokeen purettavan veden laatua, kaivoksen alapuolisiin vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta, kuormituksen vaikutuksia ja yhteisvaikutuksia muiden toimijoiden (Kaunis Iron, jätevedenpuhdistamo) tullaan arvioimaan lisää tarkentuneiden tietojen ja suunnitelmien pohjalta 2019 tehtävässä lupahakemuksen täydennyksessä.

• Vesienhallintasuunnitelman päivitykset kiintoaineen osalta: Selvitys, julk. 19.10.2018, s. 18 ja s. 21 (linkki) • Lisätietoa ksantaateista: Selitys, julk. 21.08.2018, s. 2 (linkki) sekä Selitys, päivitetty 8.6.2018, julk. 21.08.2018, s. 40-50 (linkki) ja täydennys, julk. 15.05.2017 (4,31 Mt) (Täydennyspyyntö 44) (linkki) • Sulfaatin pitoisuudet Muonionjoessa sekoittumisen jälkeen: Täydennys, julk. 15.05.2017 (4,31 Mt) (Täydennyspyynnön kohta 37) (linkki) • Muonionjokeen johdettavan veden kupari- ja nikkelikuormitus: Täydennys, julk. 15.05.2017 (4,31 Mt) (Täydennyspyynnön kohta 39) (linkki) • Muonionjokeen johdettavan veden typpipitoisuutta käsitelty: Täydennys, julk. 15.05.2017 (4,31 Mt) (Täydennyspyynnön kohta 41) (linkki) • Asetus talousveden laatuvaatimuksista 1352/2015 (linkki) • Natriumetyyliksantaatin käyttöturvallisuustiedote: Liite 7 käyttöturvallisuustiedotteet, julk. 15.3.2018, s. 97 (linkki)

TIIVISTELMÄ 9.9.2019

VAIKUTUKSET MUIHIN PINTAVESIIN

aivoksen toiminnan aikana mitään vesiä ei toiminta-alueilta johdeta Äkäsjokeen, Kuerjokeen tai Valkeajokeen, joten näihin jokiin ei kohdistu vesien johtamisesta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia eikä laatumuutoksia.

Niesajoella virtaama pienenee kaivostoimintojen vuoksi heti selkeytysaltaan alapuolella noin 38 % ja jokisuulla noin 8 %. Niesajokeen kohdistuva kuormitus vastaa luonnontilaista kuormitusta. Muonionjoen virtaamiin kaivostoiminnalla ei ole merkittävää vaikutusta.

Vesien purkujärjestelyjen vaikutus kyseisten jokien valuma-alueiden kokoon on pieni, eikä merkittävästi vähennä jokien virtaamia. Äkäsjoen virtaaman on arvioitu pienenevän alle 2 % ja erittäin kuivanakin vuonna alle 5 %. Virtaaman väheneminen 1-2 %:lla laskee Äkäsjoen vedenpintaa alle 1 cm:n eli muutos pysyy normaalin vaihtelun sisällä.

Lisätietoa : • Läjitysalueen muutosten vaikutus pintavesiin: Täydennys, julk. 19.10.2018, s. 7 (linkki) • Lisätietoa hankkeen Niesajokeen kohdistuvasta vaikutuksesta: Selitys, päivitetty 8.6.2018, julk. 21.8.2018, s. 86-87 (linkki) • Kivivuopionojan uoman siirto: Täydennys, julk. 15.05.2017 (4,31 Mt), s. 16 (Täydennyspyynnön kohta 16) (linkki) sekä Liite 6 Kivivuopionojan siirto pituus- ja tyyppileikkaus, julk. 20.09.2018 (linkki) • Vesistöjen nykytila ja vesistövaikutukset: Hakemus 15.2.2016, julk. 27.09.2017, s. 101-118, 138-141 (linkki) • Valkeajoen ja Niesajoen ekologinen luokitus: YVA, liite 15 (linkki) • Hankealueen pintavesien vedenlaatutulokset: YVA, liite 42 (linkki) sekä Liite 10 Vedenlaatu 2012-2014, julk. 15.5.2017 (linkki)

Kuerjoen virtaama pienenee korkeintaan 4 % keskiverto vuonna ja noin 7 % erittäin kuivana vuonna. 7 %:n virtaaman vähenemä laskee Kuerjoen pintaa yhdellä senttimetrillä. Valkeajoen valuma ja siten myös virtaama vähenee kesäkuukausina kaivostoiminnan vaikutuksesta noin 3,5 %. Tämä tarkoittaa yhden senttimetrin pinnan laskua Valkeajoessa.

TIIVISTELMĂ&#x201E; 9.9.2019

Kuva 20. Hannukaisen alueen pohjavedenpinnan alenemakartio. 29

TIIVISTELMÄ 9.9.2019

VAIKUTUKSET POHJAVESIIN JA LÄHTEISIIN

ouhosten kuivatuksesta aiheutuu pohjaveden pinnan alentumista louhosten lähialueilla, minkä seurauksena pohjaveden virtaussuunnat muuttuvat louhoksia ympäröivillä alueilla. Louhosten välittömässä läheisyydessä pohjaveden alenema on huomattavan suuri, mutta alenema pienenee mitä kauemmaksi louhoksista mennään. Kuvassa 20 on Hannukaisen alueen pohjaveden alenemakartio. Hannukaisen ja Rautuvaaran alueiden läheisyydessä on maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaan useita satoja lähteitä 20 kilometrin etäisyydellä. Tarkemmissa tutkimuksissa Hannukaisen ja Rautuvaaran alueilla kartoitetuista lähteistä ainoastaan yksi on merkitty maastotietokantaan. Tämä antaakin olettaa, että ympäröivillä alueilla on todellisuudessa huomattavasti enemmän lähteitä, joita ei vain ole merkitty maastotietokantaan.

Pohjaveden alenema vaikuttaa myös lähteisiin.

Kuvissa 21 ja 22 on esitetty alueen tuhoutuvat lähteet, säilyvät lähteet ja lähteet, joissa voi ilmetä kuivattavia vaikutuksia. Hannukaisen ja Rautuvaaran vesivarastoaltaiden vedestä on tehty laatuarviot, joiden mukaan altaiden vesien ainespitoisuudet ylittävät talousveden laatuvaatimukset vain lievästi Hannukaisessa pH-arvon, sulfaatin, kromin, raudan ja mangaanin osalta ja Rautuvaarassa sulfaatin, raudan ja mangaanin sekä pH-arvon osalta.

geokemiasta johtuen (sulfidimalmialue). Siten altaiden veden laadulla ei ole merkittäviä vaikutuksia kohdealueidensa maaperään eikä myöskään pohjaveden laatuun.

Lisäksi alueen maaperän luontainen vedenjohtavuus on pieni ja suotautuessaan maakerrosten läpi vesi puhdistuu ja laimenee. Hannukaisen alueella on havaittavissa poh- Allasalueiden alueella ei ole vedenhankintaa javeden laatumuutoksia myös luontaisesta varten luokiteltuja tärkeitä pohjavesialueita. 30

TIIVISTELMÄ 9.9.2019

Kuva 21. Hankealueella olevat lähteet. Kaivospiiri poikkeaa kuvasta.

Kuva 22. Hankealueella sijaitsevat lähteet. Kaivospiiri poikkeaa kuvasta.

Lisätietoa pohjaveteen ja vesistöihin liittyvistä asioista: • Hydrologisten vaikutusten arviointi, vaihe 2: YVA, liite 12 (linkki1/5) (linkki2/5) (linkki 3/5) (linkki 4/5) (linkki 5/5) • Pohjaveden alenemakartio: YVA, Liite 12 (s. 329) (linkki) • Hihnakuljettimen ripevaikutuksen riski pohjavedelle sekä varastoitavien öljyjen vaikutus pohjaveteen: Vastine 29.5.2019: Selitys, www-julkaisu, julk. 1.6.2019, s. 23-24 (linkki) • Pohjaveden aleneman vaikutus Aavahelukan pohjavesialueeseen: Vastine 29.5.2019: Selitys, www-julkaisu, julk. 1.6.2019, s. 24 (linkki) • Läjitysalueen muutosten vaikutus pintavesiin: Täydennys, julk. 19.10.2018, s. 8 (linkki) • Vesivarastoaltaan vedenlaatuarvio ja altaiden veden vaikutus pohjaveden laatuun: Täydennys, julk. 19.9.2018, s. 22 (linkki) • Hihnakuljettimen vaikutus Saivojärven harjualueeseen ja pohjaveteen kohdistuvat vaikutukset sekä pohjavesialueiden luokitusmuutokset: Vastine 14.3.2018: Selitys, päivitetty 8.6.2018, julk. 21.08.2018, s. 107-110 (linkki)

• Vastine pohjavesivaikutuksista: Selitys, päivitetty 8.6.2018, julk. 21.08.2018, s. 108-110 (linkki) • Pohjaveden luokitusmuutosesitys: Liite 14 PV luokitusmuutosesitys, julk. 15.5.2017 (linkki) • Pohjavesien nykytilaselvitys ja hankkeen vaikutukset pohjavesiin: Hakemus 15.2.2016, julk. 27.09.2017, s. 213-253 (linkki) • Maaperän ja pohjaveden perustilatutkimus: YVA, liite 11 (s. 57-96) (linkki) • Pohjavesialueluokitusten tarkistaminen: YVA, liite 14 (linkki) Lisätietoa lähteisiin liittyvistä asioista: • Tarkemmat perustelut lähteikköjen suojelutavoitteiden säilymiseen: Täydennys, julk. 19.09.2018, s. 15 (Täydennyspyynnön kohta 3) (linkki) • Hankealueella olevat lähteet: Selitys, päivitetty 8.6.2018, julk. 21.08.2018, s. 101-105 (linkki) • Alueelta tuhoutuvat lähteet: Täydennyspyynnön kohta 25 tuhoutuvat lähteet, julk. 15.05.2017 (linkki) • Säilyvät lähteet: Täydennyspyynnön kohta 25 säilyvät lähteet, julk. 15.05.2017 (linkki)

TIIVISTELMÄ 9.9.2019

ALUEEN ELÄIMET, ELIÖT JA KASVILLISUUS Aiheesta löytyy lisätietoa seuraavista lähteistä: • Alueen linnusto ja Sotkavuoman suoalue: Vastine 29.5.2019: Selitys, www-julkaisu, julk. 1.6.2019, s. 52 (linkki) • Taimenten lisääntymisalueiden selvitys: Täydennyspyynnön kohta 103, julk. 15.05.2017 (linkki) • Hannukaisen kaivoshankealueen pohjaeläimistöselvitys ja -päivitys: Liite 12 Pohjaeläimistöselvitys, julk. 15.5.2017 (linkki) • Äkäsjoen jokihelmisimpukkakartoituksen tulokset: Liite 16 Lupahakemuksen erillisselvitykset, julk. 15.5.2017 s. 1 (linkki) • Niesa- Äkäs- Kuer ja Valkeajoen majavakartoituksen tulokset: Liite 16 Lupahakemuksen erillisselvitykset, julk. 15.5.2017 s. 2 (linkki) • Muonionjoen purkuputken suualueen taimenen ja lohen lisääntymisalue- ja pienpoikaselinympäristökartoituksen tulokset: Liite 16 Lupahakemuksen erillisselvitykset, julk. 15.5.2017 s. 3 (linkki) • Saukon pesimäpaikkaselvitys ja jokihelmisimpukka: Liite 18.4. Naturan täydennys, julk. 15.5.2017 s. 1-5 (linkki) • Hannukaisen kaivoshankkeen vaikutukset taimenen elinolosuhteisiin: Liite 18.4. Naturan täydennys, julk. 15.5.2017 Liite 1(linkki) • Alueen linnusto: YVA, s. 266-271 (linkki1/2) (linkki 2/2), YVA-liite 25 (Ristimellanjänkän linnustoselvitys) (linkki)(linkki2/2), liite 32 (Kolarin ja Pajalan kaivoshankealueiden linnustoselvitykset) (linkki), liite 33

(Kolarin ja Pajalan kaivoshankealueiden muuttolintuselvitys (linkki) ja liite 34 (Kolarin-Pajalan hankealueiden pöllöselvitys) (linkki) • Kolarin alueen pohjaeläinselvitykset: YVA, liite 16 (linkki1/2)(linkki2/2) • Kolarin kaivoshankealueiden pohjaeläinselvitys: YVA; liite 17 (linkki) • Kolarin kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys: YVA, liite 21 (linkki1/8)(linkki2/8)(linkki3/8)(linkki4/8) (linkki5/8)(linkki6/8)(linkki7/8)(linkki8/8) • Hannukaisen-Rautuvaaran lisäalueen luontotyyppija kasvillisuusselvitys (2011): YVA, liite 22 (linkki1/5) (linkki2/5)(linkki3/5)(linkki4/5)(linkki5/5) • Kolarin ja Pajalan kaivoshankealueiden saukkokartoitus 2011: YVA, liite 28 (linkki1/2)(linkki2/2) • Niesan alueen kasvillisuus, esiselvitys 2011: YVA, liite 23 (linkki) • Ristimellanjänkän luontotyyppija kasvillisuusselvitys 2012: YVA, liite 24 (linkki1/2) (linkki2/2) • Kolarin ja Pajalan suunniteltujen kaivosalueiden lajistokartoitus: YVA, liite 26 (linkki1/2) (linkki2/2) • Nisäkässelvitys 2008: YVA, liite 27 (linkki1/2) (linkki2/2) • Lepakkoselvitys: YVA, liite 29 (linkki) • Kolarin–Pajalan hankealueiden viitasammakkoselvitys 2011: YVA, liite 30 (linkki1/2) (linkki2/2) • Äkäsjoen vesistön raakkuselvitys 2011: YVA, liite 31 (linkki)

TIIVISTELMÃ&#x201E; 9.9.2019

TIIVISTELMÄ 9.9.2019

MELU, PÖLY JA TÄRINÄ

aivostoiminnassa syntyy monenlaisia ääniä. Melua aiheutuu räjäytyksistä, louhinnasta, murskauksesta ja liikenteestä. Kaivostoiminnasta aiheutuvan melun leviämistä ja pienimuotoisesta louhinnasta aiheutuvaa tärinää on mitattu koelouhinnan aikana 11.7. – 14.9.2017. Ääniseurantaa tehtiin osin jo ennen kuin työt alkoivat, jotta saatiin todennettua myös taustamelu. Koetoiminnan vaikutusta alueen äänitasoihin tarkasteltiin niiden päivien osalta, jolloin alueella oli räjäytyk- melun osalta uudelleen eri toiminnoilla, siä, malmia kuljetettiin Outokumpuun ja kun toiminnan muutoksena on esitetty porausta ja malminajoa myös yöaikaan. malmia läjitettiin kaivosalueella. Tärinää mitattiin räjäytysten aikana jatkuvatoimisesti viidessä mittauspisteessä. Mittaukset tehtiin 3D-tärinämittareilla. Mittarit asennettiin asuinrakennusten perustukseen.

Mallinnusten mukaan myös yöaikainen toiminta louhosalueella on mahdollista sivukiven läjitystä lukuun ottamatta tietyin rajoituksin ilman, että loma-asutuksen yöajan ohjearvo 40 dB ylittyy.

Mittausten tuloksia ei sellaisenaan voida verrata täysimittaisen toiminnan aiheuttamaan meluun tai tärinään, mutta mittauksista saatuja tietoja mm. melun leviämisestä hyödynnetään toiminnan suunnittelussa.

Hannukaisen kaivokselta Rautuvaaran rikastamolle kulkevan hihnakuljettimen melun leviämistä on mallinnettu pahimman mahdollisen tilanteen mukaisesti tilanteessa, jossa ei ole otettu huomioon kuljettimeen liittyviä rakenteita, kuten seiniä ja kattoja.

Tuotannon aiheuttaman melun pitäminen mahdollisimman alhaisena on toiminnanharjoittajalle keskeinen asia myös työntekijöiden terveyden näkökulmasta. Toiminnanharjoittaja tulee ottamaan laitteiden hankinnassa huomioon melutason, ja hyödyntämään saatavilla olevia melua vähentäviä ratkaisuja kuten kotelointeja ja vuorauksia.

Mallinnusten perusteella kaivostoiminnan aiheuttamat päivä- ja yöajan keskiäänitasot hihnakuljettimen Äkäsjoen ylityksen kohdalla sijaitsevalla lähimmällä loma-asuinkiinteistöllä ovat 40 dB eli VNp:n 993/1992 mukaisen yöajan ohjearvon tasalla (loma-asutuksen päiväajan ohjearvo 45 dB ja yöajan ohjearvo 40 dB).

Kaivostoiminnasta aiheutuvaa melua on mallinnettu eri toimintojen osalta vuorokauden eri aikoina sekä kaivoksen eri toimintavaiheissa. Hannukaisen louhosalueen yöaikaiset toiminnot mallinnettiin

Lisäksi on tarkasteltu kuljetinta ja vetoasemia ympäröivien rakenteiden vaikutusta kuljetinmelun leviämiseen Äkäsjoen ylityksen ympäristössä. 34

TIIVISTELMÄ 9.9.2019

Mallinnustulosten perusteella hihnakuljettimen ja muun kaivostoiminnan aiheuttamat yöajan keskiäänitasot tarkastelualueella ovat loma-asutuksessa korkeimmillaan 34 dB ja vakinaisessa asutuksessa 26 dB alittaen yöajan ohjearvot. Tarkastelualueella päivä- ja yöajan keskiäänitasojen välinen ero on erittäin pieni (alle 1 dB) ja näin ollen myös päiväajan ohjearvot alittuvat selvästi.

Lisätietoa pölystä: • Vastineet pölyyn liittyen: Liite G Ramboll vastine, julk. 11.6.2019 s. 1-2 (linkki) • Vastineita lausuntoihin ja muistutuksiin pölymallinnukseen liittyen: Selitys, päivitetty 8.6.2018, julk. 21.08.2018, s. 92-94 (linkki) • Vastine lausuntoon meluvallin pölyvaikutuksista: Selitys, päivitetty 8.6.2018, julk. 21.08.2018, s.116 (linkki) • Hankkeen pölyselvitys: Liite C Pölyselvitys, julk. 15.03.2018 (linkki) • Räjäytyspöly: Liite C Pölyselvitys, julk. 15.03.2018 s. 14 (linkki) • Hannukaisen kaivoshanke pölyselvitys: Pölyselvitys, julk. 15.5.2017 (linkki) • Arvio hihnakuljetuksen pöly ja ripevaikutuksesta: Täydennys, julk. 15.05.2017 (4,31 Mt) (Täydennyspyynnön kohta 61) (linkki) • Pölyn sisältämät metallit ja mahdolliset muut haitalliset aineet: Täydennys, julk. 15.05.2017 (4,31 Mt) (Täydennyspyynnön kohta 64) (linkki) • Nykyisen ilmalaskeuman selvitys Pajala-Kolari -alueella: YVA s. 4-16 (linkki) • Pölyvaikutukset: YVA-osio: s. 5-28, s. 8 (linkki) • Hengitettävien hiukkasten sekä arseenin ja metallien pitoisuusmittaukset Kolarin kaivosalueiden ympäristössä jaksolla toukokuu-heinäkuu 2010: YVA, liite 6 (linkki)

Lisätietoa melusta: • Vastineet meluvaikutuksiin ja -mallinnuksiin liittyen: Liite G Ramboll vastine, julk. 11.6.2019 s. 4-9 (linkki) • Läjitysalueen muutosten vaikutus melutasoihin: Täydennys, julk. 19.10.2018 s. 10 (linkki) • Koetoiminnan aikaisten äänitasojen ja tärinän mittaukset Hannukaisen kaivosalueella: Liite 2 Koetoiminnan raportti, julk. 20.9.2018, s. 28-61 (linkki) • Hannukaisen kaivoshanke Kolari, hihnakuljettimen äänenvaimennuksen meluselvitys: Liite 4 Kuljetinmelu, julk. 20.09.2018 (linkki) • Hannukaisen kaivoshanke Kolari Meluselvitys: Meluselvitys, julk. 21.8.2018 (linkki) • Muutokset ja vastineet melumallinnukseen liittyen: Selitys, päivitetty 8.6.2018, julk. 21.08.2018, s. 89-91 (linkki) • Hankkeen meluvaikutuksista: Liite B (12) Meluselvitys osa 1, julk. 15.03.2018 (linkki1/7) sekä osa 2 osa 1 – osa 2 osa 6, julk. 15.03.2018 (linkki2/7)(linkki3/7) (linkki4/7)(linkki5/7)(linkki6/7)(linkki7/7) sekä Liite E Yömeluselvitys, julk. 15.03.2018 (linkki) • Taustamelun arviointi Pajala-Kolari -projektille: YVA, liite 9 (s. 17-32) (linkki) • Selitys, päivitetty 8.6.2018, julk. 21.08.2018, s.89-91 (linkki)

Muuta aiheeseen liittyvää: • Suojavallin rakentamisen esisuunnitelma: Liite G Ramboll vastine, julk. 11.6.2019, Liite 1 (s. 12-25) (linkki) • Suojavallista lyhyesti: Selvitys, julk. 19.10.2018, s.6 (linkki) • Mahdollisia hajuhaittoja käsitelty: Selitys, päivitetty 8.6.2018, julk. 21.08.2018, s. 29 (linkki) • Turvallisuus ja lentokiviselvitys: Liite D Turvallisuus ja lentokiviselvitys, julk. 15.03.2018 (linkki) • Ilmasto ja ilmanlaatu: Hakemus 15.2.2016, julk. 27.09.2017, s. 82-100 (linkki) • Suojavallin tarkennettu suunnitelma: Täydennyspyynnön kohta 10, julk. 15.05.2017 (linkki) • Murskaamon tyyppipoikkileikkaukset: Täydennyspyynnön kohta 60, julk. 15.05.2017 (linkki) • Lentokivipäivitys: Liite 2 Lentokivi päivitys, julk. 15.5.2017 (linkki) • Ilman ja ilmaston perustilatutkimus, YVA, liite 5 (linkki1/2)(linkki2/2) • Hannukaisen jäkäläkartoitus ja kangasrouskujen alkuainepitoisuudet 2011: YVA, liite 7 (linkki) • Ilmalaskeuman perustilaselvitys – humus- ja sammalnäytteet: YVA, liite 8 (linkki1/2)(linkki2/2)

Lisätietoa tärinästä: • Vastineet tärinään liittyen: Liite G Ramboll vastine, julk. 11.6.2019 s.10-11 (linkki) • Koetoiminnan aikaisten äänitasojen ja tärinän mittaukset Hannukaisen kaivosalueella: Liite 2 Koetoiminnan raportti, julk. 20.9.2018, s.28-61 (linkki) • Vastineita tärinään liittyen: Selitys, päivitetty 8.6.2018, julk. 21.08.2018, s.95-96, 116 (linkki) • Lentokivi, tärinä ja ilmanpaineaalto: Täydennys 11.11.201; Liite 5 Täydennyspyynnön kohta 11, julk. 15.5.2017 (linkki) • Tärinän perustilatutkimus: YVA, liite 10 (s.33-56) (linkki)

TIIVISTELMÄ 9.9.2019

KALASTO

lemme tunnistaneet kaivoshankkeessamme Äkäsjoen vesistöalueen kalataloudellisen arvon erityisesti luontaisen meritaimenkannan suhteen ja asiasta on tehty useita tutkimuksia ja selvityksiä. Kaivoksella tullaan käyttämään parasta mahdollista tekniikkaa kaikissa toiminnoissa, jotta vaikutukset vesistöön ja kalatalouteen olisivat mahdollisimman pienet. Riskit ja onnettomuuksien mahdollisuus ja niiden estäminen on otettu huomioon kaivoksen suunnittelussa ja kaivokselle on tehty suunnitteluvaiheessa riskinarviointi koskien mm. vesien hallintaa, patoturvallisuutta sekä kemikaalien varastointia ja käyttöä. Kaivoksen toiminnan kalataloudellisia vaikutuksia tullaan tarkkailemaan erillisen kalataloustarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailu tulee sisältämään ennakkotarkkailun, toiminta-ajan tarkkailun sekä sulkemisen jälkeisen tarkkailun. Ohjelman avulla saadaan selville kalataloudelliset vaikutukset kaivoksen koko elinkaaren ajalta. Kaivoshankkeella ei ole suurta vaikutusta vesistöjen tilaan, Niesajokea lukuunottamatta. Täten myös hankkeen vaikutukset kalatalouteen arvioidaan pieniksi. Sen vuoksi ehdotetun kalatalousmaksun arvioidaan riittävän kompensoimaan hankkeesta aiheutuvat kalataloudelliset haitat. Kalatalousmaksulla voidaan istuttaa esimerkiksi noin 11000 1-vuotiasta taimenta. Tämä on merkittävä määrä, sillä Äkäsjoen meritaimenen poikastuotantopotentiaaliksi on arvioitu 1980-luvulla 13000 vaelluspoikasta vuodessa. Nykyisin Äkäsjoen meritaime-

nen luonnonpoikastuotanto on tasoa sadoista tuhanteen poikasta vuodessa. Niesajoella tehtyjen sähkökoekalastusten perusteella joen laskettu ekologinen tila kalaston suhteen on erinomainen. Kun noudatetaan lupaviranomaisen määräämiä lupaehtoja, hankkeen ei pitäisi häiritä Äkäsjoen vesistöalueen taimenkantoja.

Lisätietoa hankkeen kalastovaikutuksista: • Hankkeen vaikutukset kaloihin ja kalastukseen: Vastine 29.5.2019: Selitys, www-julkaisu, julk. 1.6.2019, s. 56-57 (linkki) • Kalataloudelliset kompensaatiotoimet: Natura selitys www., julk. 14.3.2019 s. 4-5 (linkki) • Sulfaatin aiheuttaman terveysriskin ja ekotoksikologisen riskin arvioiminen: Täydennys, julk. 19.9.2018 s. 10-12 (linkki) • Lyhyt vastine ksantaateista ja kalastovaikutuksista lähijokiin: Selitys, julk. 21.08.2018 (linkki) • Vastine muistutuksiin kalastoon ja kalastukseen liittyen: Selitys, päivitetty 8.6.2018, julk. 21.08.2018, s. 110-112 (linkki) • Lisätietoa hankealueen vesistöjen eliöyhteisöistä ja kalastosta sekä hankkeen vaikutuksista edellä mainittuihin: Hakemus 15.2.2016, julk. 27.09.2017, s. 169182 (linkki) • Liite 15 Taimenen vaelluspoikaspyynti Äkäsjoessa, julk. 15.5.2017 (linkki) • Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastoselvitykset: YVA, liite 18 (linkki1/2)(linkki2/2)(linkki3) (linkki4)(linkki5)(linkki6) • Kolarin kaivoshankkeen kalastoselvityksiä vuodelta 2011: YVA, liite 19 (linkki) • Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastustiedustelun tulokset: YVA, liite 20 (linkki)

TIIVISTELMÃ&#x201E; 9.9.2019

TIIVISTELMÄ 9.9.2019

Kuva 23. Suojavallin sijainti.

MAISEMA

uutokset hankealueen maisemaan tapahtuvat rakentamis- ja toimintavaiheissa. Vaikka hanke vaikuttaa suhteellisen suureen alueeseen, hankkeen näkyvyys ympäristöstä on rajallinen.

Suojavallin vuoksi vakituisilla asukkailla on mahdollisuus jäädä asumaan kylälle. Suojavallin maisemointi suoritetaan heti vallin valmistuttua. Lisäksi hankealueen maasto on kumpuilevaa, ja vallin eteläpuolella oleva puusto säilyy, mikä vähentää vallin aiheuttamaa maisemahaittaa Äkäsjoen ja vallin Maiseman muutokset ovat puuston ja pinväliselle alueelle. nanmuotojen peittävyyden ansiosta tuskin havaittavissa lähiympäristössä, esimerkik- Kaava-alueen ja sen lähialueen virkistyssi lähialueen asuinrakennuksilta tai kiin- reiteiltä tai -alueilta, kuten Saivojärveltä teistöiltä ei synny arvion mukaan pysy- ei juurikaan ole näkyvyyttä kaivosalueille vää näköyhteyttä hankealueelle (Kuva 23). puuston ja maaston muotojen vuoksi. KaiKauempana maastossa näkyvyys rajoittuu vosalueet voi osittain nähdä joiltain yksitpuolestaan korkeimpiin maaston kohtiin, täisiltä korkeilta paikoilta Hannukaisen kuten Yllästunturin huipulle ja sen länsirin- alueelta lännen, pohjoisen, idän ja lounaan teille (Kuva 24). suunnista, sekä erityisesti Kuertunturin laelta. Paikoittainen näköyhteys idästä ja Kaivosalueen sekä Äkäsjoen rannalla sijaitpohjoisesta Hannukaisen alueelle saattaa sevien loma-asuntojen ja vakituisesti käymuodostua määrätyiltä matkailuun liittytössä olevien asuntojen välille rakennetaan viltä reiteiltä, esim. moottorikelkka- ja ratsuojavalli minimoimaan melu-, pöly- ja sastusreiteiltä. maisemahaitat kaivokselta (Kuvat 23 ja 25).

TIIVISTELMÄ 9.9.2019

Kuva 24.Valokuva näkymästä hankealueelle Yllästunturin huipulta ennen rakentamista ja valokuvasovite samalta paikalta 15 vuotta kaivostoiminnan aloittamisen jälkeen.

Kuva 25. Suojavallista mallinnettu havainnekuva: Näkymä Ylläksentieltä etelään kuljettaessa saavuttaessa Hannukaisen kylälle Lamunojantien paikkeilla. Todellisuudessa puusto Ylläksentien ja suojavallin välillä on havainnekuvassa esitettyä tiheämpää. (Suojavallia ei ole tässä kuvassa vielä maisemoitu.) Lisätietoa: • Suojavallin rakentamisen esisuunnitelma: Liite G Ramboll vastine, julk. 11.6.2019, Liite 1 (s. 12-25) (linkki) • Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaavan maisemavaikutusten arviointi: Liite G Ramboll vastine, julk. 11.6.2019, Liite 2 (s. 26-79) (linkki) • Läjitysalueen muutosten vaikutus maisemaan: Täydennys, julk. 19.10.2018 s. 10-11 (linkki) • Vastine lausuntoihin Pallas-Ylläs kansallispuiston ja

suojavallin suhteen: Selitys, päivitetty 8.6.2018, julk. 21.08.2018, s. 94-95 (linkki) • Vaikutukset maankäyttöön ja maisemaan: Päivitetty liite 4 jätehuoltosuunnitelma, julk. 19.04.2018, s. 94 (linkki) • Maisemavaikutukset: Hakemus 15.2.2016, julk. 27.09.2017, s. 296 (linkki) • Maisemavaikutukset: YVA-osio: s. 5-28, s. 7 (linkki)

TIIVISTELMÄ 9.9.2019

SOSIAALISET VAIKUTUKSET

annukainen Mining Oy on sitoutunut kaivosvastuujärjestelmän mukaisesti noudattamaan luonnon, ihmisten ja talouden kannalta kestäviä toimintaperiaatteita. Kestävä kaivostoiminta kattaa hankkeen koko elinkaaren malminetsinnästä kaivoksen sulkemiseen ja jälkiseurantaan.

merkittävästi. On kuitenkin odotettavissa, että porotalous sopeutuu muutoksiin ajan myötä tiettyjen kompensaatiotoimenpiteiden avulla. Hankealueen lähiympäristön virkistyskäyttö voi hieman vähentyä tai häiriintyä hankkeen myötä, mutta virkistyskäyttöä voi helposti kohdentaa muille vastaaville alueille.

Kaivostoiminnasta voi lähiasukkaille aiheutua erilaisia ympäristövaikutuksia. Hanke vaikuttaa Muonion paliskunnan porotalouteen maa-alan pienenemisen sekä erilaisten poronhoidollisten rakenteiden ja käytäntöjen muuttumisen myötä melko

Kaivoshankkeen huomattava positiivinen taloudellinen vaikutus alkaa rakentamisvaiheessa, jolloin kaivosyhtiö ja alihankkijat tekevät paikallisia hankintoja (materiaalit ja palvelut) sekä työllistävät alueen väestöä. Sulkemisvaiheessa positiivinen taloudelli-

TIIVISTELMÄ 9.9.2019

kin arvonlisän kasvu kasvattaa Lapin aluetaloutta.

nen vaikutus puolestaan hiipuu. Alueen väestön kasvun myötä yhteiskunnallisten palvelujen tarve kasvaa. Palvelujen tarve on suurimmillaan toimintavaiheessa, kun työntekijöiden määrä on suurimmillaan. Sulkemisvaiheessa palvelujen tarve muuttuu ja vähenee.

Etenkin uusien työpaikkojen syntyminen kasvattaa valtion verotuloja, mutta myös kunnallisverokertymät kasvavat.

Työllisyys Kaivoksen suoraksi työllistäväksi vaikutukseksi on arvioitu rakennusvaiheessa noin 500 henkilötyövuotta ja toimintavaiheessa noin 300 henkilötyövuotta. Kaivos työllistää välillisesti myös muuta työvoimaa.

Suurimmat muutokset alueen yhteisörakenteeseen tapahtuvat hankkeen toimintavaiheessa, kun alueelle muuttaa työikäistä väestöä perheineen ja samalla alueen väestörakenne tasapainottuu. Sulkemisvaiheessa työväestön muuttaessa alueelta väestörakenne todennäköisesti taas muuttuu vanhemman väestön ollessa alueella enemmistönä. Kaivoshankkeen tuoma hyöty matkailulle on kausivaihtelun tasapainottaminen.

Vuorovaikutus Hannukainen Miningille on tärkeää faktoihin perustuva, avoin, rakentava ja jatkuva vuoropuhelu eri sidosryhmien kanssa. Yhtiö jakaa tietoa hankkeesta omien verkkosivujen, sähköisen uutiskirjeen, painettujen esitteiden ja sidosryhmien kohtaamisten kautta.

Hannukainen Miningille on tehty vuoden 2017 aikana kestävyystyökalu yhdessä Aalto-yliopiston, Digipoliksen ja VTT:n kanssa. Kestävyystyökalun ajatuksena on tarkastella teollisuuden toiminnan kestävyyttä tasapainoisesti huomioiden ympäristölliset-, taloudelliset- ja sosiaaliset ulottuvuudet.

Sidosryhmätyötä on tehty aktiivisesti vuodesta 2017 alkaen. Hannukainen Mining on osallistunut Kolarin kunnan vuorovaikutusryhmään ja sen järjestämiin tilaisuuksiin, Hannukaisen kaivosinvestointi on kooltaan useisiin kuntatapahtumiin, alueseminaareimerkittävä hanke, jolla on suuri vaikutus La- hin ja alan messuihin. pin aluetalouteen. Lisäksi yhtiö on järjestänyt kahdesti avoimet Lapin kokonaistuotanto - arvonlisällä mi- ovet -tilaisuuden Hannukaisen kaivosalueeltattuna - kasvaa kaikkiaan vajaat puolisen la, jotta sidosryhmät pääsevät konkreettisesprosenttia investoinnin vaikutuksesta. Tämä ti tutustumaan vanhaan kaivosalueeseen ja synnyttää uutta hyvinvointia, kun kotitalouk- sinne suunniteltuihin uusiin toimintoihin. sien kulutuskin kasvaa. Sidosryhmätapahtumissa on käsitelty hanTyöllisyys kasvaa pysyvästi reilulla puolella kesuunnitelmia. Näissä tilaisuuksissa on prosentilla, kun uudet työmahdollisuudet keskusteltu ja kirjattu ylös sidosryhmien kyparantavat Lapin työllisyysastetta ja houkut- symyksiä. Jokaiseen kysymykseen on pyritty televat työvoimaa maakunnan ulkopuolelta- vastaamaan heti, kun vastaus on saatavilla. kin. Lisäkasvusta lähes puolet syntyy kaivannaistoimialalla, mutta teollisuuden ja palvelujen41

TIIVISTELMÄ 9.9.2019

Alueellinen merkitys

”Vuonna 2006 tehdyn kaivospäätöksen jälkeen Kittilän kunnan verotulot ovat kaksinkertaistuneet. lisäksi väestömäärä on noussut noin 500 asukkaalla ja kunnassa sijaitsevien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on lähes kolminkertaistunut.” Katariina Palola Kittilän kunnan elinkeinojohtaja

Kaivostoiminnalla on vahva aluetaloudellinen merkitys koko Lapille. Kaivostoiminnan liikevaihto Lapissa vuonna 2017 oli 539 miljoonaa euroa kasvuprosentin ollessa 23,3 %. Kaivostoiminta työllisti suoraan 1610 henkilöä. Kaikkiaan 53 % kaivosten luomasta välillisestä tulovirrasta suuntautuu palvelualoille. Toiminnassa olevia kaivoksia on Lapissa neljä ja vireillä olevia kaivoshankkeita seitsemän.

Lisätietoa: • Vastine poronhoidolle koituvien haittojen vähentämiseen ja poistamiseen liittyen: Vastine 29.5.2019: Selitys, www-julkaisu, julk. 1.6.2019, s. 59 (linkki) • Vastine hankkeen vaikutuksiin paikalliseen tiestöön: Selitys, päivitetty 8.6.2018, julk. 21.08.2018, s. 118-119 (linkki) • Metsäautoteiden käyttöoikeuksista: Selitys, julk. 21.08.2018 (linkki) • Ihmisiin ja yhteiskuntaan kohdistuvat vaikutukset: Hakemus 15.2.2016, julk. 27.9.2017 s. 4, 326-337 (linkki) • Sosiaalisten vaikutusten arviointi: YVA-osio sivut 589-635, s.599-622 (linkki) • Sosiaalisten vaikutusten arviointi: YVA, liite 39 (linkki1/4)(linkki2/4)(linkki3/4)(linkki4/4) • Porotalousselvitys, YVA, liite 40 (linkki)

Esimerkiksi Kittilään ja Sodankylään on kaivostoiminnan myötä tullut työpaikkoja, yrityksiä, verotuloja ja asukkaita. Kittilässä alueen elintason nousu on johtanut kotitalouksien kulutuskysynnän kasvuun, mistä ovat hyötyneet useat palvelutoimialat. (Lähteet: Lapin liitto, Lapin suhdannekatsaus 2018; Tilastokeskus; Kaivosteollisuus ry; kaivosvastuu.fi - yhteiskuntavastuuraportit Kestävyystyökalun pilotointi ja aluetaloudellisten 2017)

vaikutusten arviointi, loppuraportti 20.4.2018 (linkki)

LAPPI ON SUOMEN KAIVOSTOIMINNAN VETU TIIVISTELMÄ 9.9.2019

Agnico Eagle, Suurikuusikko Malmit: Kulta Kaivoksen jäljellä oleva ikä: 17 Omien työntekijöiden määrä: 486 Vakituisten urakoitsijoiden määrä: 471 Työntekijöiden pääsääntöiset asuinkunnat: Kittilä 54%, Rovaniemi 10%, Sodankylä 10%

Toimiva kaivos Vireillä oleva kaivoshanke Rupert Resources, Pahtavaara Malmit: Kulta Toiminnassa ollut kaivos, jota suunnitellaan avattavan uudelleen

Hannukainen Mining Malmit: Rauta, kupari, kulta Kaivoksen arvioitu ikä: 20 Omien työntekijöiden määrä: 6 Työntekijöiden pääsääntöiset asuinkunnat: Tornio, Kolari

Seisokissa oleva kaivoshanke

APPI ON SUOMEN STOIMINNAN VETURI

anke

VUONNA KEHITYS

Yara, Sokli Malmit: Fosfaatti Seisokissa oleva kaivoshanke

Mawson Malmi: Kulta Malminetsintäalue: RompasToimiva kaivos Rajapalot Omien työntekijöidenVireillä määrä:oleva 10 kaivoshanke Työntekijöiden pääsääntöiset asuinkunnat: Rovaniemi, Oulu oleva kaivoshanke Seisokissa Rupert Resources,

MEN N VETURI

nnat: Kittilä

YMPÄ JA K

Boliden, Kevitsa Malmit: Kupari, nikkeli, koboltti, platina, palladium, kulta Kaivoksen jäljellä oleva ikä: 15-20 Omien työntekijöiden määrä: 435 Vakituisten urakoitsijoiden määrä: 378 Työntekijöiden pääsääntöiset asuinkunnat: Sodankylä 69%, Kemijärvi 4%, Rovaniemi 7%, Inari 5%, Kittilä 3%, Oulu 2%, Salla 2%

Lapin Kaivostoimintaa palveleva toiminta

AA Sakatti Mining Malmit: Kupari, nikkeli, platina Omien työntekijöiden määrä: 33 Työntekijöiden pääsääntöiset asuinkunnat: Sodankylä

Latitude 66 Cobalt, Maaninkavaara Lapin vahvimmatMalmit: erikoistumisalat Koboltti, kulta, kupari Indeksi, koko maa = 100 Hankevaiheessa Kaivostoimintaa palveleva Omien työntekijöiden määrä: 11 2183

LIIKEVA

539 M

Metallien jalostus

Matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toiminta

Majoitus

Metsätalous ja puunkorjuu

YMPÄRIVUOTISTA TYÖTÄ JA KASVUA LAPPIIN

Pahtavaara Boliden, Kevitsa Malmit: Kulta toiminta Malmit: Kupari, nikkeli, koboltti, platina, Toiminnassa ollut Metallimalmien louhinta 1721 SMA Mineral, Tornio palladium, kulta kaivos, jota Malmit: Kalkki, kvartsi Arctic Platinum Oy, Suhanko Kaivoksen jäljellä oleva ikä: 15-20 suunnitellaan 683 olevatyöntekijöiden ikä: yli 50 määrä: 435 Malmit: Platina, palladium, Metallien jalostus avattavanKaivoksen jäljelläOmien VUONNA 2017 LIIKEVAIHDON PARAS Vakituisten urakoitsijoiden määrä: 378 Omien työntekijöiden määrä: 9 kulta, kupari, nikkeli uudelleen Matkatoimistojen ja 654 KEHITYS OLI LAPISSA KAIVOSTOIMINNASSA Kemin kaivos Työntekijöiden pääsääntöiset asuinkunnat: matkanjärjestäjien toiminta Vakituisten urakoitsijoiden määrä: 7 Outokumpu, Malmit: Kromi Sodankylä 69%, Kemijärvi 4%, Rovaniemi 7%, Inari Työntekijöiden pääsääntöiset Majoitus 436 5%,22%, KittiläKeminmaa 3%, Oulu 2%, Kaivoksen Salla 2% jäljellä oleva ikä: 30-50 asuinkunnat: Kemi

shanke

, platina,

20 35 ärä: 378 suinkunnat: ovaniemi 7%, Inari %

Metsätalous209 ja puunkorjuu Omien työntekijöiden määrä: 300 Vakituisten urakoitsijoiden määrä: 320 Yara, Sokli Lähde:Kemi Tilastokeskus, toimialoittainen yritystietopalvelu Työntekijöiden pääsääntöiset asuinkunnat: 46%, Malmit: Fosfaatti Keminmaa 24%, Tornio 17%, Tervola 4%, Simo 1%. Seisokissa oleva kaivoshanke

11%, Tornio 11%, Pieksämäki 56%

YMPÄRIVUOTISTA TYÖTÄ JA KASVUA LAPPIIN

Metallimalmien louhinta

Lä

SUORAHEN

Kaivos trendi

Tämä julkaisu Lapin liitto, La Kaivosteollisu yhteiskuntav

Kaivostoiminnan ja henkilöstömäärän KASVU%

VUONNA 2017 LIIKEVAIHDON PARAS KEHITYS OLILIIKEVAIHTO LAPISSA 2017 KAIVOSTOIMINNASSA trendikehitys Lapissa ja koko maassa AA Sakatti Mining VUONNA 2017 LIIKEVAIHDON PARAS Kupari, nikkeli, platina KEHITYS OLI LAPISSAMalmit: KAIVOSTOIMINNASSA

Omien työntekijöiden määrä: 33 Työntekijöiden pääsääntöiset asuinkunnat: Sodankylä Latitude 66 Cobalt, Maaninkavaara Malmit: Koboltti, kulta, kupari Hankevaiheessa Omien työntekijöiden määrä: 11

shanke

LIIKEVAIHTO 2017

539 MILJ. €

KASVU%

23,3

539 MILJ. €

23,3 53%

SUORAHENKILÖSTÖ, HTV

1610

kaivosten luomasta välillisestä tulovirrasta suuntautuu palvelualoille

Arctic Platinum Oy, Suhanko platina Malmit: Platina, palladium, määrä: 33 kulta, kupari, nikkeli tiedot on koostettu seuraavista lähteistä:Tämä Lapin liitto,onLapin suhdannekatsaus 2018; Outokumpu, Kemin Nämä kaivos töiset julkaisu koostettu seuraavista lähteistä: Malmit: Kromi Tilastokeskus; Kaivosteollisuus ry; kaivosvastuu.fi yhteiskuntavastuuraportit 2017. Toimialojen liikevaihdon Lapin- liitto, Lapin suhdannekatsaus 2018; Tilastokeskus; aivoksen jäljellä oleva ikä: 30-50 trendikehitys Lapissa Omien työntekijöiden määrä: 209 Maaninkavaara Kaivosteollisuus ry; kaivosvastuu.fi Vakituisten a, kupari urakoitsijoiden määrä: 320 yhteiskuntavastuuraportit 2017 yöntekijöiden pääsääntöiset asuinkunnat: Kemi 46%, eminmaa 24%, Tornio 17%, Tervola 4%, Simo 1%. n määrä: 11

53%

SUORAHENKILÖSTÖ, HTV

1610

kaivosten luomasta 43 välillisestä tulovirrasta suuntautuu palvelualoille

Toim tren

TIIVISTELMÄ 9.9.2019

SULKEMINEN, ENNALLISTAMINEN JA JÄLKISEURANTA

aivostoiminnan sulkemisen suunnittelua sekä itse sulkemista tehdään jatkuvasti ja ne kestävät koko hankkeen elinkaaren ajan. Sulkemisen käytäntöjä kehitetään koko kaivostoiminnan ajan eri intressiryhmien kanssa käytävissä neuvotteluissa, ja se on olennainen osa kaivostoimintaa. Kaivoksen sulkemissuunnitelma pyrkii lieventämään hankkeen haitallisia ympäristövaikutuksia ja varmistamaan alueen turvallisuuden sulkemisen jälkeen. Mikäli mahdollista, hankealue palautetaan tilaan, joka muistuttaa hankealueen tilaa ennen kaivostoiminnan aloittamista.

Jätealueiden haittavaikutuksia on pyritty minimoimaan sijoituspaikkaratkaisuilla. Sivukiviläjityspaikat on valittu siten, että toiminnan aikainen ja jälkeinen pohjavesivirtauksen suunta PAF-alueilta suuntautuu kohti Hannukaisen louhosta ( ja sulkemisen jälkeen kohti louhosjärveä). Rikastushiekka-alueet rakennetaan osittain jo olemassa olevien rikastushiekka-alueiden päälle jalanjäljen ja ilmasto-olosuhteille altistuvan pinta-alan minimoimiseksi. Jätealueet täytetään suunnitelmallisesti ja peitetään niiden saavuttaessa lopullisen

TIIVISTELMÄ 9.9.2019

osalta vakuudet asetetaan erikseen ennen niiden käyttöönottoa. Vakuuksia on esitetty purettavaksi alueen sulkemisen jälkeen jo toiminnan aikana niiden alueiden osalta, jotka tullaan sulkemaan kaivostoiminnan vielä ollessa käynnissä.

korkeutensa. Alueet kasvitetaan eroosiovaurioiden estämiseksi ja maisemaan sopeuttamiseksi. Jätealueiden vedet pidetään erillään ympäröivän alueen vesistä ja käsitellään tarvittavilta osin. Sulkemisvaiheessa kaivannaisjätealueille asennetaan peittorakenteet jätelaatujen asettamien vaatimusten mukaisesti. Toiminnan jälkeen alue ennallistetaan ja saatetaan sellaiseen tilaan, joka on ympäristön kannalta turvallinen. Sivukivialueet ja rikastushiekka-alueet peitetään ylijäämämailla ja tiivisrakenteella ja alueen pintaan istutetaan kasvillisuutta. Kaikki rakennukset ja infrastruktuuri poistetaan ja louhoksen ylemmät osat loivennetaan turvallisuuden parantamiseksi. Louhokseen pääsy estetään aidan avulla. Kaivoksen tarkkailun ja seurannan on arvioitu kestävän 25 vuotta sulkemisvaiheen päätyttyä, mutta tarvittaessa tarkkailua jatketaan pidempään viranomaisten hyväksymällä tavalla. Toiminnan alussa esitetään asettavaksi seuraavat kiinteät vakuudet:

Lisätietoa: • Vastine tarkkailusuunnitelmaan ja sulkemiseen: Vastine 29.5.2019: Selitys, www-julkaisu, julk. 1.6.2019, s.46-47 (linkki) • Tarkkailu: Selvitys, julk. 19.10.2018, s.8 (linkki) • Toiminnanjälkeinen vesitase ja avolouhoksien täyttyminen: Täydennys, julk. 19.09.2018, s. 25 (täydennyspyynnön kohta 8) (linkki) • Vastine tarkkailusuunnitelmaan: Selitys, päivitetty 8.6.2018, julk. 21.08.2018, s.98, (linkki) • Kaivannaisjätealueiden sulkeminen: Päivitetty liite 4 jätehuoltosuunnitelma, julk. 19.04.2018 s.87-91, 94-95 (linkki) • Kaivoksen sulkeminen: Hakemus 15.2.2016, julk. 27.09.2017, s.76-81 (linkki) • Hannukaisen tarkkailusuunnitelma: Täydennyspyynnön kohta 119, julk. 15.05.2017, (linkki) • Sulkeminen: YVA osio: s.98 (linkki) • Sulkeminen ja maisemavaikutukset: YVA-osio: s.528, s.7 (linkki) • Havainnevideo maisemallisista muutoksista kaivoksen edetessä: Kotisivut

- Likaisten vesien käsittelyn varmistamiseksi toiminnan päätyttyä 272 800 € (alv 24%). - Jälkitarkkailun toteuttamiseksi 744 000 € (alv 24%). - Kaivannaisjätealueiden sulkemisen varmistamiseksi 16 M€ (alv 24%). Vakuutta on esitetty tarkistettavaksi pinta-alaperusteisesti vuosittain. Toiminnan alussa esitetyt vakuudet eivät siis sellaisenaan kata koko toiminnan aikana rakennettavien ja käyttöönotettavien jätealueiden sulkemisesta aiheutuvia kustannuksia, vaan niiden alueiden kustannukset, jotka otetaan käyttöön heti toiminnan alkaessa. Myöhemmin käyttöönotettavien alueiden

TIIVISTELMÄ 9.9.2019

Muuta lisätietoa hankkeesta: • Lisätietoa uraanista: Selitys, päivitetty 8.6.2018, julk. 21.08.2018, s. 31-36 (linkki) • Vastine korvauksia käsitteleviin lausuntoihin ja muistutuksiin: Selitys, päivitetty 8.6.2018, julk. 21.08.2018, s. 120-121, (linkki) • Lisätietoa hankealueen uraanipitoisuudesta: Hakemus 15.2.2016, julk. 27.09.2017, s. 209-212 (linkki) • Varautuminen malmien hinnanmuutoksiin ja toi-

mintahäiriöihin prosessissa/sähkönjakelussa: Täydennys, julk. 15.05.2017 (4,31 Mt): Täydennyspyynnön kohta 3, (linkki) • Toiminnan aloittamis- ja valmisteluluvan aikaisten rakennustöiden vakuussummat: Täydennys, julk. 15.05.2017 (4,31 Mt): Täydennyspyynnön kohta 20, (linkki)

DOKUMENTIT JA LINKIT Ympäristöhallinnon verkkopalvelu, ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA): (linkki) Aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelu (ympäristölupahakemus sekä muut dokumentit) (linkki) Kolarin kunta, kaavoituksen asiakirjat (linkki) Lähdelistaus linkkeineen: (1) Asiakirjaluettelo, (2) Hakemus ja (3) Täydennykset ja selvitykset päiväyksen mukaisessa aikajärjestyksessä: (1) Asiakirjaluettelo (linkki) (2) Hakemus 15.2.2016, julk. 27.09.2017 (linkki) (3) Täydennykset ja selvitykset laskevassa aikajärjestyksessä (uusin ensin): Liite G Ramboll vastine, julk. 11.6.2019 (linkki) (Dokumentti päivätty nimellä: Hannukaisen kaivos vastineet 22.5.2019 Pöly, Maisema, Melu ja rakentaminen) Selitys, www-julkaisu, julk.1.6.2019 (linkki) (Dokumentti päivätty nimellä: Ympäristölupahakemuksen vastine, 29.5.2019) Päivitetty liite 2 Layoutkartta A3, julk. 1.6.2019 (linkki) Liite F Vesienkäsittelysuunnitelma TeVe, julk. 1.6.2019 (linkki (Dokumentti päivätty nimellä: Vedenkäsittelysuunnitelma, 29.5.2019) Natura selitys www., julk. 14.3.2019 (linkki) (Dokumentti päivätty nimellä: Hannukaisen kaivoshankkeen Natura-arvion täydennyksen vastine, 12.3.2019) Selvitys, julk. 19.10.2018 (linkki) (Dokumentti päivätty nimellä: Selvitys Natura-arvion ja sen täydennyksien ajantasaisuudesta, 10.9.2018) Täydennys, julk. 19.10.2018 (linkki) (Dokumentti päivätty nimellä: Ympäristölupahakemuksen täydennykset, 5.9.2018) Liite 1 Vesienkäsittelyn tarkennuksia, julk. 19.09.2018 (linkki) Täydennys, julk. 19.09.2018 (linkki) (Dokumentti päivätty nimellä: Täydennys 8.6.2018) (Täydennyspyynnön kohta 3) (Tarkemmat perustelut lähteikköjen suojelutavoitteiden säilymiseen)

(Täydennyspyynnön kohta 4) (Kuljetinhihnan ylitys Äkäsjoen kohdalla, melutarkastelu) (Täydennyspyynnön kohta 6) (Täydennys - PAF-sivukivialueen pohjarakenneratkaisu) (Täydennyspyynnön kohta 8) (Lisätietoa kaivoksen sulkemisen jälkeisestä vesitaseen tarkastelusta) (Täydennyspyynnön kohta 9) (Lisätietoa sivukiven ominaisuuksista, hapontuotosta, metallien liukoisuudesta, haitta-aineista) (Täydennyspyynnön kohta 10) (Lisätietoa kahden rikastushiekkajakeen jäteluokittelusta) Liite 6 Kivivuopionojan siirto, pituus- ja tyyppileikkaus, julk. 20.09.2018 (linkki) (Dokumentti päivätty nimellä: Kivivuopionojan siirto, 15.5.2018) Liite 4 Kuljetinmelu, julk. 20.09.2018 (linkki) (Dokumentti päivätty nimellä: Hihnakuljettimen äänenvaimennuksen meluselvitys, 8.5.2018) Päivitetty liite 4 jätehuoltosuunnitelma, julk. 19.04.2018 (linkki) (Dokumentti päivätty nimellä: Jätehuoltosuunnitelma, 16.4.2018) Selitys, päivitetty 8.6.2018, julk. 21.08.2018 (linkki) (Dokumentti päivätty nimellä: Vastine, 14.3.2018) Liite 8 Vesienhallintaraportti, julk. 15.03.2018 (linkki) (Dokumentti päivätty nimellä: Raportti - luvitusvaihe, vesienhallinta- ja käsittely, 13.3.2018) Liite E Yömeluselvitys, julk. 15.03.2018 (linkki) (Dokumentti päivätty nimellä: Yöaikaisen toiminnan meluselvitys, 13.3.2018) Liite B (12) Meluselvitys osa 1, julk. 15.03.2018 (linkki) sekä osa 2 osat 1–6 (Dokumentti päivätty nimellä: Meluselvitys, 22.12.2017) Selitys, julk. 21.08.2018 (linkki) (Vastine lausuntoihin Kuerjoen länsipuolella olevien metsäautoteiden käyttöoikeudesta, lähijokien vedenlaadusta, ksantaateista, 19.12.2017) Liite C Pölyselvitys, julk. 15.03.2018 (linkki) (Dokumentti päivätty nimellä: Pölyselvitys, 20.12.2017)

TIIVISTELMÄ 9.9.2019

Liite D Turvallisuus ja lentokiviselvitys, julk. 15.03.2018 (linkki) (Dokumentti päivätty nimellä: Turvallisuus ja lentokivet Hannukaisen kaivoksen suunnittelussa, 15.12.2017) Täydennys, julk. 15.05.2017 (313,96 kt) (linkki) (Dokumentti päivätty nimellä: Täydennys 24.2.2017) Täydennys, julk. 15.05.2017 (4,31 Mt) (linkki) (Dokumentti päivätty nimellä: Täydennys 11.11.2016) (Täydennyspyynnön kohta 3) (Varautuminen malmien hinnanmuutoksiin ja toimintahäiriöihin prosessissa/ sähkönjakelussa) (Täydennyspyynnön kohta 6) (Hihnakuljettimen reittivalinta) **(Täydennyspyynnön kohta 16) (Lisätietoa Kivivuopionojan uoman siirrosta) (Täydennyspyynnön kohta 17) (Vesivarastoaltaan sääntely) (Täydennyspyynnön kohta 20) (Vakuussummat rakennustöille) (Täydennyspyynnön kohta 30) (Lisätietoa vesienhallintaraportin nettosadanta-arvioon) (Täydennyspyynnön kohta 31) (Lisätietoa Hannukaisen vesivarastoaltaan ja Rautuvaaran selkeytysaltaan säännöstelystä) (Täydennyspyynnön kohta 34) (Aktiivisen vedenkäsittelytarpeen lisääntymiseen varautuminen) (Täydennyspyynnön kohta 37) (Sulfaatin pitoisuudet Muonionjoessa sekoittumisen jälkeen) (Täydennyspyynnön kohta 40) (Lisätietoa vesien käsittelyssä muodostuvien lietteiden luokittelusta ja käsittelystä) (Täydennyspyynnön kohta 41) (Muonionjokeen johdettavan veden typpipitoisuutta käsitelty) (Täydennyspyynnön kohta 50) (Muonionjokeen purettavien käsiteltyjen vesien vaikutus Muonionjoen virtaamaan ja jääpeitteeseen) (Täydennyspyynnön kohta 54) (Vesivarastoaltaan tur-

vekerroksen vaikutus) (Täydennyspyynnön kohta 56) (Hankkeen vaikutusten tarkastelu uuden hyväksytyn vesienhoitosuunnitelman mukaisiin tavoitteisiin) (Täydennyspyynnön kohta 61) (Arvio hihnakuljetuksen pöly ja ripevaikutuksesta) (Täydennyspyynnön kohta 64) (Tieto pölyn sisältämistä metalleista ja mahdollisista muista haitallisista aineista) (Täydennyspyynnön kohta 70) (Lisätietoa potentiaalisesti happoa tuottavan sivukivien metalli-, sulfidi- ym. pitoisuuksista) Täydennyspyynnön kohta 119, julk. 15.05.2017 (linkki) (Alustava tarkkailusuunnitelma, 11.11.2016) Täydennyspyynnön kohta 10, julk. 15.05.2017 (linkki) (Suojavallin tarkennettu suunnitelma, 9.11.2016) Täydennyspyynnön kohta 11, julk. 15.05.2017 (linkki) (Täydennys - lentokivi, tärinä ja ilmanpaineaalto, 9.11.2016) Täydennyspyynnön kohta 116, julk. 15.05.2017 (linkki) (Alustava sulkemissuunnitelma, 10/2016) Täydennyspyynnön kohta 25 tuhoutuvat lähteet, julk. 15.05.2017 (linkki) (Pienen mittakaavan kartta hankealueesta) Täydennyspyynnön kohta 25 säilyvät lähteet, julk. 15.05.2017 (linkki) (Suuren mittakaavan kartta hankealueesta ja lähiympäristöstä) Täydennyspyynnön kohta 103, julk. 15.05.2017 (linkki) (Taimenen potentiaalisten lisääntymisalueiden selvitys, 30.9.2016) Täydennyspyynnön kohta 60, julk. 15.05.2017 (linkki) (Murskaamon tyyppipoikkileikkaukset, 14.12.2012) Liite 3 Hihnakuljetin, julk. 15.05.2017 (linkki) (Tuntematon kirjauspvm.) Täydennyspyynnön kohta 74, julk. 15.05.2017 (linkki) (Alustava kiviaineksen hallintasuunnitelma, tuntematon kirjauspvm.)

MIETITYTTÄÄKÖ SINUA JOKIN ASIA HANNUKAISEN KAIVOSHANKKEESEEN LIITTYEN? Voit soittaa meille, lähettää kysymyksesi joko verkkosivujemme kysymyskaavakkeen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen info@hannukainenmining.fi. Julkaisemme säännöllisesti uutta tietoa kaivoshankkeesta nettisivuillamme www.hannukainenmining.fi ja sähköisessä uutiskirjeessämme. Mari Pilventö Toimitusjohtaja p. 0400 178 081

Jaana Koivumaa Hankejohtaja p. 050 3758 482

Maria Mäntylä Ympäristöinsinööri p. 040 1835 599

Jyrki Törmänen Kaivosinsinööri p. 040 0231 088

Ida Källberg Geologi p. 044 7008 655

Vesa Pieskä Rikastuspäällikkö p. 040 8492 686

Tuomas Lahti Ympäristöinsinööri p. 0406616050

Tiina Nousiainen Tiedottaja p. 044 7044 669