__MAIN_TEXT__

Page 1

TAMPEREEN RAKENTAJAKILLAN KILTALEHTI 4/2016


T3 etenee, Raksa etunenässä

T3 - Hahmotelma uuden yliopiston tutkinnoista rakennusalalla Matti Pentti 31.5.2016

T

ampereella on käynnissä suuri rakennemuutos kolmen korkeakoulun yhdistyessä, jossa me rakentajat voimme olla etulinjassa. Emme halua jarruttaa kehitystä vaan olla vaikuttamassa siihen. Seuraava pohdinta perustuu yhteisesti valmisteltuun alustavaan suunnitelmaan rakennusalan koulutusyhteistyöstä. Rakennusalan perusopinnoissa on saman tyyppisiä kokonaisuuksia ja yhteistä sisältöä. Uudenlaisen yhteistyön avulla diplomi-insinöörin ja AMK-insinöörin tutkinnoista on mahdollisuus tehdä nykyistä paremmat. Emme ole laimentamassa tai teoretisoimassa kummankaan tutkinnon tasoa. Tunnistamme kuitenkin, että yliopiston kanditutkinnossa ja AMK-tutkinnossa on paljon yhteistä sisältöä. Rakennustekniikan kandidaatin ja AMK-insinöörin pitää osata ammatillisissa aineissa paljon samanlaista asiaa. Tämä osa opetuksesta voidaan toteuttaa yhdessä. Diplomi-insinööriksi jatkavilla on kolmena ensimmäisenä vuonna enemmän matematiikkaa, fysiikkaa ja mekaniikkaa eli enemmän tieteellistä pohjaa. Eroja on myös opinnäytetöissä sekä harjoittelussa. Ammattikorkeakoulun puolella harjoittelua on enemmän. Kolmannen vuoden jälkeen tiet eroavat selvästi, Kaksivuotisessa DI-tutkinnossa keskitytään syventämään teoreettista pohjaa ja opiskellaan vaativia pääainekursseja, AMK:ssa viimeisen vuoden kurssit ovat käytännönläheisempiä. Uutta yhteistyössä syntyy myös ammattikorkeakoulututkintoa suorittavalle opiskelijalle, joka haluaa jatkaa diplomi-insinööriksi. Uusi joustava opintopolku tuo matematiikassa ja fysiikassa hyvin pärjäävälle ja kiinnostuneelle ammattikorkeakouluopiskelijalle mahdollisuuden hakea yliopiston puolelle suorittamalla matematiikan, fysiikan ja mekaniikan siltakurssit. Siirtymismahdollisuus järjestetään toiseenkin suuntaan. Uudistus säilyttää DI-tutkinnon vahvan teoriapohjan ja

AMK-tutkinnon käytännönläheisyyden. Ammattikorkeakouluissa opettajien pedagogiset opetustaidot ovat erittäin hyvät ja hitaammin etenevät osataan huomioida paremmin. AMK-opettajat hyötyvät siitä, että yliopiston tutkijayhteisö on yhteistyössä mukana. Yhteistyö kehittyy, kun jatkossa työtä tehdään samalla kampuksella ja opettajat pääsevät mukaan tutkimusryhmiin. Ammattikorkeakoulu säilyy kuitenkin omana osakeyhtiönään. Kummankin opiskelijaryhmän oma identiteetti ja erilaisuus otetaan opetuksessa huomioon. Yhteinen T3-yliopisto, minkä nimen se sitten saakaan, aloittaa virallisesti 1.1.2018. Jos yliopiston ja ammattikorkeakoulun hallinnot saavat aikaan päätöksiä, Tampereella olisi valmius aloittaa jo kesällä 2018 uusi yhteiseen opetussuunnitelmaan perustuva rakennustekniikan kandi- ja AMK-opetus. Sitä ennen riittää töitä valmistelussa, pitää mm. suunnitella ja hyväksyttää tutkinnot, uudistaa hakukohteet, suunnitella yksityiskohtaisesti yhdessä järjestettävä opetus, tehdä henkilöstön siirrot ja kampuksen remontit. -Matti Pentti, Rakennustekniikan laitoksen johtaja

Pääkirjoitus

Y

liopisto-opinnoissa korostetaan usein henkilökohtaista vastuunkantoa, jota luonnollisesti motivoi visiot tulevaisuuden osaamisprofiilista. Tavoiteltavaa osaamiprofiilia muokkaavat kunkin unelmat ja toiveet. Projektinhallinnan onnistuminen vaatii sekaan myös konkretiaa. Onneksi apuna ovat mallilukujärjestykset, pätevyysvaatimukset sekä opintoneuvojat ja -suunnittelijat. T3 tuo varmasti oman mausteensa jokaisen meistä opiskelutaipaleelle. Muutoksiin pitää pystyä sopeutumaan ja ottamaan niiden paras anti irti, koska ”ainut varma asia elämässä on muutos”. -Matias Hirvikoski, päätoimittaja

2

4/2016 TARAKI


TARAKI-lehti 4 / 2016

Julkaisija

Jos tosiasiat ja teoria eivät sovi yhteen, muuta tosiasioita - Albert Einstein

Tampereen Rakentajakilta TARAKI/TTY Korkeakoulunkatu 5 33720 TAMPERE taraki@tut.fi

Toimitus ja taitto Päätoimittaja: Matias Hirvikoski Toimitus: Taru Vanhapelto Jesse Forsell Juho Vastapuu Paino Pirkan Painotuote Ky Painosmäärä 100kpl

Kansikuva

Lauri Nopanen

@Rakentajakilta

SIVU 21 Tulevaisuuden teknologiat raksalla

TARAKI @TARAKIofficial

SIVU 13 Työelämässä

SIVUT 14-15 TARAKIn vaellus

?

SIVUT 10-12 Fuksiviikot

Taraki -lehti on Tampereen teknillisen yliopiston Tampereen rakentajakillan jäsenlehti. Lehti jaetaan TTY:n kiltahuoneille, rakennustekniikan laitokselle ja ylioppilaskunnalle. Lisäksi lehti postitetaan TARAKIn vanhoille puheenjohtajille, Wanhoille Kähmyille sekä kiltaa tukeneille yhteistyökumppaneille. Lehti julkaistaan myös killan internetsivuilla osoitteessa www.taraki.fi Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lisäksi kesällä ilmestyy uusille opiskelijoille postitettava fuksinumero.

SIVUT 6-9 Tutkimus

TARAKI 4/2016

3


Yhdessä tekeminen tuottaa tuloksia - Työ- ja elinkeinoministeriö

Puheenjohtajan Palsta Vaikka vahvistuneen kasvihuoneilmiön mukanaan tuomista lämpimistä syyspäivistä saatiin nauttia poikkeuksellisen pitkään, on syksyn kylmyyden ja kaamoksen ylivoima tosiasia. Kuten Ned Stark asian kiteytti kaukaa viisaasti jo aikoja sitten, winter is coming.

nään”, auttaa jaksamaan läpi harmaimmankin harmauden. Muistakaa siis ottaa etäisyyttä koulutyöhön aina tilanteen salliessa. Lähtekää mukaan raatitoimintaan, sitseille, vuosijuhlille, excursiolle, tai mikä hauskinta, jäynätkää vaikka arkkareita!

TARAKI järjestää syksyn aikana vielä monia tapahPöly on jo laskeutunut fuksien orientaatioviikkojen tumia. Asiapitoisten info- ja rekrytointitapahtumien jäljiltä. Opiskelijalle alati pimenevä syksy ja lähestyvä lisäksi tarjolla on myös rennompaa hassuttelua esitalvi enteilevät kovaa työtä opiskelujen parissa. Päivän merkiksi excuilun ja beerpong –turnauksen merkeisvaloisa aika kuluu luentosaleissa kahvin voimalla unta sä. Pysykää siis kuulolla! vastaan taistellessa. Räkää vuolaasti vuotava nenä ja Kelan kiristyvät suoritusvaatimukset painavat repussa Opiskelun kanssa ei kannata painia yksin. Kiltamme lyijyharkon tavoin. Paskat talkoot. 500 jäsenen joukosta löytyy osaamista ja auttamisen intoa paljon. Kyselkää vinkkejä ja verkostoitukaa läpi Ennen lopulliseen kaamosmasennukseen ja hor- vuosikurssien, sillä yhteisömme on juuri sen näköirokseen vaipumista on kuitenkin hyvä muistaa yksi nen kuin siitä tehdään. erittäin keskeinen asia: opiskelemme TTY:llä. Yhteisömme heterogeeninen diversiteetti yhdistettynä Vesa Taskinen, TARAKIn puheenjohtaja aktiiviseen tekemisen meininkiin, ns. ”hyvään pöhi

4

4/2016 TARAKI


TIETOA, TAITOA,

rakennetun ympäristön akateemiset

tutkimuksia, TAPAHTUMIA, KOULUTUKSIA ja JULKAISUITA AMMATTITAIDON KEHITTÄMISEEN

TULEVAISUUDEN RAKENTAJIEN TUKEMIsta APURAHOILLA JA MENTOROINNILLA

asiantuntijuus esille projekteilla, KILPAILUIlla JA PALKINNOIlla

Alan parhaAT ammattiuutisET ja niiden verkkopalveluT

MONIPUOLISTA TURVAA TYÖELÄMÄN KÄÄNTEISIIN

SOSIAALISTA KANSSAKÄYMISTÄ JA RENTOUTTAVAA VAPAA-AIKAA

4/2015 • Rakennustekniikka TARAKI 2/2016

1

5


2

SUOMESSA

TUTKIMUS

RAKENNUSALAN YLIOPISTOYKSIKKÖÄ

PÄÄTEHTÄVÄT

KOULUTUS & TUTKIMUS

TTY AALTO

RAKENNUSTEKNIIKAN LAITOKSELLA

120 20 TYÖNTEKIJÄÄ, joista

3

KESKEISTÄ TUTKIMUSALUETTA: - MAA- ja POHJARAKENTEET - RAKENNETEKNIIKKA - RAKENNUSTUOTANTO JA -TALOUS

100 VUOSITTAIN

ERILAISTA TUTKIMUSPROJEKTIA JA KEHITYSHANKETTA

OPETUSHENKILÖKUNTAA

RAHOITUKSESTA

1/3

OPETUSMINISTERIÖN TOIMINTAMENORAHOITUS

2/3

TILAUSTUTKIMUSTOIMINTA JA JULKISET RAHOITUSKANAVAT

6

4/2016 TARAKI

Lähde: TTY:n Rakennustekniikan laitoksen kotisivut http://www.tut.fi/fi/tietoa-yliopistosta/laitokset/rakennustekniikka/


RAKSALLA

Yksi yliopiston päätehtävistä on alaa kehittävän tutkimuksen tekeminen. Rakennustekniikan laitoksella enemmistö työntekijöistä on tutkijoita. Artikkelissa on avattu hieman Maa- ja pohjarakenteiden tutkimusalueen sekä yksittäisen rakenteiden elinkaaritekniikan tutkimusryhmän toimintaa.

Rakenteiden elinkaaritekniikan tutkimusryhmä ”Rakenteiden elinkaaritekniikan tutkimusryhmä tunnettiin aiemmin korjaustekniikan tutkimusryhmänä. Koska ryhmässä tehdään paljon myös rakennusmateriaalien pitkäaikaiskestävyyteen ja siten eräällä lailla korjaustarpeen vähentämiseen tähtäävää tutkimusta, nimi vaihdettiin kattavammaksi vuonna 2010. Ryhmän päätutkimusalueet ovat kuntotutkimusmenetelmien ja käyttöikämallinnuksen kehittäminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä korjaamisen energiatehokkuus. Ryhmän jäseniltä on edellä mainittuihin aiheisiin liittyen juuri valmistunut yksi väitöskirja (Arto Köliö) ja neljä parhaillaan käynnissä. Väitöstyöt on rahoitettu pääosin erilaisilla TTY:n tutkijakoulun sekä muilla julkisilla apurahoilla. Muu ryhmän toiminta pyörii pääasiassa teollisuudelle tehtävillä palvelututkimuksilla, kuten rakennus-

materiaalien ja rakenneratkaisujen tuotekehitys, kosteustekniset ja julkisivujen kuntotutkimukset, rakenteiden säärasituskokeet, suunnittelu- ja muiden ohjeiden kirjoittaminen sekä hiilijalanjälkilaskenta. Lähes kaikki tutkimus liittyy tiiviisti korjausrakentamiseen, koska kuten alaa viime aikoina seuraamalla on voinut huomata, korjausrakentamisen määrä on ohittanut uudisrakentamisen ja painelee kovaa vauhtia karkuun. Suomen kansallisvarallisuudesta lähes puolet on jo rakennuksissa, joista varsinkin 1960-80 –lukujen betonielementtiset asuinkerrostalot ovat juuri nyt korjausiässä. Samoin koulut ja muut julkiset rakennukset ovat jatkuvasti esillä home- ja kosteusongelmien vuoksi. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että selvitetään, missä laajuudessa korjauksia tulee tehdä ja jos mahdollista, osataan tarkentaa korjausten ajankohtaa, jotta rakennuksien käyttöikää

saadaan pidennettyä tai toisaalta siitä saadaan kaikki irti. Koska tutkijan työ on nykyisin yhä enemmän rappeuttavaa koneella istumista, on tutkimusryhmä hyvin aktiivinen tutkimus- ja julkaisutoiminnan lisäksi myös muissa aktiviteeteissa järkkäillen rentouttavia iltamia sekä osallistumalla vuosittain erilaisiin urheilutapahtumiin, joista parhaana esimerkkinä jo yhdeksän kertaa putkeen juostu keväinen Karhu-viesti. Lisätietoa ryhmästä, sen jäsenistä, tutkimusaloista, julkaisutoiminnasta ja tekemistä retkistä saa osoitteesta www.tut.fi/elinkaari ja seuraamalla Twitterissä käyttäjää @REN_TUT. Seuraaminen kannattaa, sillä jos jokin on rakennusalalla varmaa, niin korjaaminen ei koskaan lopu. Se kannattaa muistaa myös opintojen suuntautumistaan pohtiessa.” Toni Pakkala

Rakenteiden elikaaritekniikan tutkimusryhmä

Kuva Tuomiokirkon kuntotukimuksesta sekä kansikuva keväällä julkaistusta Tuulettuva julkisivut oppaasta, jonka kirjoitti pääasiassa elinkaaritekniikan tutkimusryhmä.

TARAKI 4/2016

7


MPR-yksikön tutkimustoiminta ”Maa- ja pohjarakenteiden yksikön tutkimus keskittyy erityisesti infrarakentamiseen, mutta myös rakennusten pohjarakenteiden kehitystyöhön panostetaan. Tutkimustoimintaa toteutetaan kolmessa tutkimusryhmässä: Maarakenteet, Pohjarakenteet ja Ratarakenteet. Tutkimusryhmien toimintaan liittyvät kiinteästi korkeatasoiset laboratorio- ja mittauspalvelut sekä räätälöidyt rakenteiden monitorointijärjestelmät. Maa-poh-

jarakenteiden henkilöstö osallistuu mitoitusohjelmien ja -menetelmien kehittämiseen sekä ohjeiden laadintaan sekä alan järjestöjen toimintaan kansallisesti ja kansainvälisesti. Tutkimushankkeissa hyödynnetään korkeatasoisia laboratoriolaitteistoja ja rakenteiden toiminnan seuraamiseen kehitettyjä instrumentointeja ja mittausvälineitä sekä tarvittaessa kehitetään myös uusia tutkimuslaitteita. Käytössä on muun muassa sil-

tasimulaattori ja koetutkimusmonttu, jossa voidaan kuormittaa rakenteita täydessä mittakaavassa. Myös maa- ja kiviainesten erilaisten indeksiominaisuuksien tutkiminen on usein tärkeä osa tutkimusta. Luotettavat tulokset syntyvät osaavan henkilöstön toimesta ja tulosten laatua varmistetaan useilla eri tavoilla, lisäksi Inspecta Oy arvioi laboratorion laatujärjestelmän toimivuuden kerran vuodessa. Sekä henkilö- että laiteresursseilla mitattuna TTY:n Maa- ja pohjarakenteiden yksikkö muodostaa toimialueellaan selkeästi Suomen johtavan tutkimusyksikön. Tutkimuksen yhteistyökumppaneina ja rahoittajina ovat Liikennevirasto, Opetusministeriö, TEKES, materiaalivalmistajat, alan konsulttitoimistot ja urakoitsijat sekä alan muut tutkimusyksiköt ja toimijat, myös EU-hankkeisiin on osallistuttu. Tutkimushankkeet voivat olla useiden vuosien mittaisia laajoja kokonaisuuksia, lyhyempikestoisia mittauspalveluja ja asiantuntijatyötä sisältäviä tuotekehityshankkeita tai opinnäytetöitä.” Pirjo Kuula

TTY:ssä kehitetty radan jäykkyyden mittauslaite sepelivaunun perässä. KUVA: Heikki Luomala

Projektipäällikkö TTY/Maa- ja pohjarakenteet

ESIMERKKI - ilmastonmuutos ja rakennukset Meneillään oleva esimerkki elinkaaritekniikan ryhmän tutkimuksesta on nykyisen rakennuskannan ilmastonmuutokseen sopeutumista selvittävä kokonaisuus. Tutkimuksessa hyödynnetään ryhmän vetäjän, dosentti Jukka Lahdensivun väitöskirjaa vuodelta 2012, jossa selvitettiin valtavan betonirakennuksista saadun kuntotutkimustietokannan ja Ilmatieteen laitokselta saadun säädatan avulla, miten ja millä nopeudella nykyiset rakennukset ovat vaurioituneet. Parhaillaan aihetta viedään eteenpäin selvittämällä, miten nykyisten rakennusten vaurioituminen ja sen nopeus muuttuvat ilmaston muutoksen myötä. Työssä hyödynnetään Ilmatieteen laitoksen ilmastonmuutosennusteita. Tähän mennessä on saatu selville, että rannikolla vaurioituminen on ollut huomattavasti nopeampaa kuin sisämaassa, vaikka varsinaisissa sademäärissä ei ole suurta eroa. Koska rannikolla tuulee enemmän, sadetta päätyy

8

4/2016 TARAKI

julkisivuille huomattavasti enemmän viistosateena. Lisäksi vaurioitumisnopeus on suurempi lännen ja kaakon välisillä julkisivuilla koko Suomessa, koska sateen aikana tuulee pääosin kyseisistä ilmansuunnista. Tulevaisuudessa viistosademäärät tulevat kasvamaan huomattavasti entisestään ja toisaalta kuivumisolosuhteet saattavat heikentyä, joten erilaiset, vähintään rankemman ilmastorasituksen ilmansuunnan huomioon ottavat, suojausmenetelmät tulee ottaa paremmin huomioon. On sitten kyse materiaaleista tai luonnollisista suojauksista (muut rakennukset, metsät jne.). Tutkimus alkoi vuonna 2012 ja sen pitäisi olla valmis vuoden 2017 loppupuolella. Tutkimuksesta lopputulemasta on toivottavasti hyötyä sekä korjaussuunnittelussa korjausten ajoittamisen ja korjaustoimenpiteiden kautta että uudisrakentamiseen liittyen rasitustasot huomioonottavan suunnittelun kautta.


ESIMERKKI - routa

Vuosien 2008-2013 välisenä aikana toteutettiin ratarakenteiden routaan ja routimiseen liittyvä tutkimushanke. Hanke kuuluu Liikenneviraston rahoittaman Elinkaaritehokas rata (TERA) tutkimuskokonaisuuteen. Ratarakenteiden routaan liittyvän tutkimushankkeen merkitys korostui erityisesti vuosina 2010 ja 2011, jolloin oli edellisiin 2000-luvun vuosiin verrattuna poikkeuksellisen paljon roudan vuoksi asetettuja nopeusrajoituksia ja kunnossapitoa. Rataverkolle asetettiin suurimmillaan lähes 1000 km alennettua nopeusrajoitusta ja junaliikenne myöhästeli koko kevään ajan. Tutkimushankkeessa arvioitiin, että em. vuosina henkilökaukoliikenteen myöhästymisminuuttien kokonaismäärästä noin 18 % olisi Esimerkki roudan syvyyden ja routanousun monitorointituloksista eräällä routimishaitoista johtuvaa. Kyseiset talvet ei- seurantakohteella vät kuitenkaan olleet erityisen ankaria vastaten routivuutta erilaisilla menetelmillä. Lisäksi tehtiin sekä pakkasmäärältään tilastollisesti noin kerran viidessä vuo- routaantumista ja routanousua koskevia laskennallisia dessa esiintyvää pakkasmäärää, näin ollen pelkät sääolo- analyysejä. Hankkeen aikana tehtiin neljä diplomityötä. suhteet eivät selittäneet mittavia routahaittoja. Hankkeen tuloksena havaittiin muun muassa, että rouHankkeessa tehtiin kattava kirjallisuustutkimus ja ko- tanousua aiheuttaa useimmissa tapauksissa routiva pohkeellisia tutkimuksia tehtiin sekä kenttäolosuhteissa että jamaa/ pengertäyte. Myös laboratoriossa materiaalinäytlaboratoriossa. Roudan kenttäseurantapisteitä rakennet- teistä tehdyissä routanousukokeissa em. materiaalit olivat tiin rataverkon eri puolille yhdeksän kappaletta. Kohteista erittäin routivia. Tukikerroksen ja alusrakenteen aiheuttaotetuista näytteistä tutkittiin laboratoriossa muun muassa ma routanousu kentällä oli yleisesti vähäistä.

ESIMERKKI - arseeni ja maarakentaminen Vuosina 2011-2014 toteutettiin ASROCKS-hanke, jossa selvitettiin arseenin mahdollisesti aiheuttamaa riskiä Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen alueella sijaitsevilla kivija maa-ainestuotantopaikoilla sekä rakennuskohteissa. Hankkeessa laadittiin ohjeistus maa- ja kiviainestuottajille sekä viranomaisten käyttöön. ASROCKS-hanketta rahoittivat Euroopan Unionin Life+ ympäristöpolitiikka ja -hallinto – ohjelma ja hankkeen partnerit: Geologian tutkimuskeskus, Tampereen teknillinen yliopisto sekä Suo-

men ympäristökeskus. Hankkeen osarahoittajina toimivat lisäksi Pirkkalan kunta, Rudus Oy, Verte Oy, Tampereen Vuores-projekti, NCC Roads Oy, Pohjola Rakennus Oy ja Ympäristöministeriö. Hankkeen kotisivut ovat osoitteessa http://projects.gtk.fi/ASROCKS, josta löytyy erittäin kattava yhteenveto hankkeen tuloksista. Tutkimuksen tulosten perusteella arseenin aiheuttamat riskit ovat pieniä, mutta arseenipitoisuuden ja liukenemisen tutkiminen on kuitenkin tietyillä alueilla tarpeen.

Arseenin leviämismekanismit maarakentamisessa.

TARAKI 2/2016

9


10

4/2016 TARAKI


Fuksiviikot fuksin silmin Pitkän kesän jälkeen eräänä elokuisena maanantaina astelin TTY:n Festiaan odottavin mielin. Tästä alkaisi opiskelijaelämäni! Fuksiviikkoja varten olin usein kuullut seuraavat vinkit: tyhjennä kalenteri kaikesta muusta, tutustu ihmisiin ja ole menossa mukana. Mitäköhän tästä tulisi! TEKSTI: JESSE FORSELL

Lukuisten eri muodollisuuksien jälkeen jakauduimme tutorryhmiin. Kaikki esittelivät itsensä (ja unohtivat toistensa nimet saman tien). Kiertelimme kampusta aluksi hieman vaisuina sisäistäen samalla tutor-setien antamia vinkkejä. Illalla tunnelma oli jo keventynyt ahtautuessamme Konetalon saunaan. Hyvästä tunnelmasta kertoo jotain se, että jokainen n. 80:stä fuksistamme esitteli itsensä, ja vaikka nimikierros hiostavan kuumassa huoneessa kestikin tolkuttoman pitkään, jaksoi vielä viimeisenkin esittäytyjän vitsailuille nauraa. Esittelykierroksella ainakin kasvot painuivat mieleen, ja ilta menikin mukavasti saunoessa ja muihin fukseihin tutustuessa. Seuraavana päivänä ohjelmassa oli etunurtsilla hengailua sekä erilaisia tutustumisleikkejä. Nimet alkoivat jo hieman tarttua muistiin! Jatkoimme tutorimme luokse etkoilemaan illanistujaisiin, jotka puhkesivat yhtäkkisesti melkoisiksi kotibileiksi. Tekniikantornien solukämppään änkeytyi liki 30 fuksia ja tutoria, sekä muutama vanhempikin tieteenharjoittaja. Yökerho Cupolaan tutustuttiin samana iltana, ja siellä menikin lähes koko yö. Lähtiessäni kotia kohti kuppilassa oli enää vain rautamaksaisia tutoreita, joiden juhliminen ei näyttänyt hidastuvan pätkääkään. Keskiviikkona otettiin rauhallisemmin ja kisailtiin jälleen leikkimielisesti, tällä kertaa arkkitehtifuksien kanssa. Uusia tuttuja tuli jatkuvasti lisää. Torstaina koitti jälleen pääpäivä. Herwannan pubirundilla pääsimme tutustumaan paikallisiin kohteisiin, aina Peyton Placesta Herwoodiin. Herwoodissa niin fuksit kuin tutoritkin innostuivat karaokesta, ja laulu

tunnelma jatkui bussissa keskustaan matkalla Tullikamarin Klubille. Klubilla meno jatkui entistä kovempana, ja lisäksi paikalle oli eksynyt kielten opiskelijoita. Pippaloista tuli siis suorastaan poikkitieteelliset! Ensimmäinen viikonloppu tuli otettua hieman rauhallisemmin, sillä voimia piti kerätä maanantaille. Silloin saimme haalarit, joista kaikki olivat heti mielettömän ylpeitä. Ehdin jo

hetken luulla, että opiskelut alkaisivat täyttä häkää heti ensimmäisellä viikolla, mutta jo neljän aikoihin maanantai-iltapäivänä löysin itseni tarpomassa sateessa ympäri Hervantaa tutorryhmäni kanssa. Herwannan rastikierros tuntui aluksi ylivoimaiselta suoritukselta, mutta muutaman rastin (ja oluen (ja jalluhuikan)) jälkeen ryhmähenki sen kuin kohosi leikkimielisiä rasteja suorittaessa.

TARAKI 4/2016

11


pupelissä toiseksi (0,5 pisteen erolla!), on Herwannan rastikierros yksi parhaita fuksiviikkojen muistoja! Jatkoille päädyimme Cupolan Tillbaka Till Skolan -bileisiin, ja seuraavana päivänä tekikin hyvää ottaa happea fuksiolympialaisissa, joissa osallistujamäärä

kerit. Saunan lisäksi tarjontaan kuului letunpaistopiste, grilliruokaa tarjoileva keittiö, beer pong -pöytiä ja jopa coverbiisejä soittava humppabändi! Myös saunassa laulaminen alkoi luonnistua jokaiselta fuksilta. Seuraavana maanantaina tutustut-

Kaiken kaikkiaan fuksiviikot olivat suorastaan räjähtävä lähtö opiskelijaelämälle, joka onkin fuksiviikkojen jälkeen jatkunut vauhdikkaana. Suosittelen lämpimästi kaikille!

Tutorryhmämme oli mukana täysilukuisena ja teimme kaikkemme miellyttääksemme rasteja tuomaroimassa olleita tutoreita lahjomalla, laulamalla ja esittämällä. Vaikka tulimmekin lop-

oli jokseenkin vähäinen. Välillä on ihan hyvä levätä… Torstaina oli luvassa fuksineuvoston Beach partyt, joiden aikana pääsimme koeajamaan Hiukkasen mobiilisaunan. Sisään mahtuikin vaivatta viitisentoista raksafuksia. Beach partyistä pääsimme suoraan bussikuljetuksella kiltojen avajaissaunalle, jotka olivat vielä astetta isommat kek-

tiin vielä TamArkin kanssa Teekkarisaunaan fuksisaunaillan merkeissä. Kiltojen avajaissaunalta saatu pieni flunssa ei menoa haitannut! Kaiken kaikkiaan fuksiviikot olivat suorastaan räjähtävä lähtö opiskelijaelämälle, joka onkin fuksiviikkojen jälkeen jatkunut vauhdikkaana. Suosittelen lämpimästi kaikille!

Tapahtumat eivät loppuneet fuksiviikkoihin. Kuva Fuksiexcursiolta Helsingistä, kohteena arkkitehtuurisesti mielenkiintoinen Löyly.

12

4/2016 TARAKI


Juho Nieminen

Tarakilainen työelämässä

Rakennustekniikan laitokselta valmistutaan hyvin moninaisiin tehtäviin. Keväällä tarkastelussa oli hankintainsinööri − tällä kertaa tutustumme resurssikoordinaattoriin Juho Niemiseen. Nieminen opiskeli rakennustekniik- Resurssikoordinaattorina tulee luon- hän pääsi YIT:lle kahdeksi kesäksi kaa TTY:llä vuosina 2005-2014 pää- nollisesti kohdattua monia erilaisia haalariharjoitteluun ja siitä työnjohtoaineenaan rakennustuotanto. Sivuai- ihmisiä, minkä Nieminen nostaa yh- harjoitteluun viideksi kesäksi. Valmisneiksi hän valitsi korjausrakentamisen deksi työn vahvuuksista. Kliseisyyden tumisen jälkeen hän toimi työmaalsekä International Minor in Industrial uhallakin hän mainitsee, että jokainen la työnjohtajana vielä noin vuoden, Management:in, jonka hän suoritti ul- päivä muodostuu erilaiseksi ja täten minkä jälkeen siirtyi nykyiseen tehtäkomailla. Opiskeluajasväänsä. ta yksi vuosi kului myös Suosittelen lähtemään vaihto-opiskelemaan. Opiskeluajoista Niemiarmeijassa. Itse olin vuoden Grazissa Itävallassa ja se oli sellä on oikein positiiikimuistoista aikaa. Tällä hetkellä Niemiviset muistot: käteen jäi nen on töissä YIT Rapaljon mukavia muistokennus Oy:llä, jossa ja, liuta hyviä kavereita hän toimii resurssikoordinaattorina mielenkiinto pysyy korkealla. Nykyi- ja pohja kehittää itseään työelämässä. pääkaupunkiseudulla HR-yksikön sessä roolissa hän joutuu kuitenkin Mitään erityistä hän ei opiskeluajoilalaisuudessa. Työnkuva koostuu noin selvittämään myös ihmisten välisiä taan harmittele vaan eläisi ajanjakson 270 työntekijän henkilöstöasioista ja ongelmia, jotka toisinaan voivat olla samaan malliin. “Opiskelujen alkuun työllistämisestä. Nieminen mainitsee melko haastavia. tuli juhlittua paljon ja loppu opiskeltehtävien vaihtuvan kuitenkin piaktiin urakalla.” koin, kun hän vuoden vaihteessa siir- Ennen opiskeluja Nieminen työskentyy henkilöstön kehitykseen. teli 3 kesää vuokrafirman kautta rakennusapumiehenä. Opiskeluaikana

TARAKI 4/2016

13


TARAKIn vaellus TEKSTI: TARU VANHAPELTO

Kun jäsenistöltä kysyttiin keväällä minkälaista ohjelmaa killalle olisi hyvä saada, sai pienimuotoinen vaellus suuren kannatuksen. Niinpä syksy toivotettiin tervetulleeksi TARAKIn ensimmäisen vaelluksen merkeissä Birgitan polulla. Retki starttasi Rakennustalon ala-aulasta, johon 12 henkinen vaellusryhmämme kokoontui rinkat selässä ja vaelluskengät kiillotettuina. Reissuun lähti jopa kaksi saksalaista vaihto-opiskelijaa, jotka olivat valinneet Suomen vaihtokohteeksi juurikin vaelluksia silmällä pitäen. Reissun viiden euron osallistumismaksulla ja TARAKIn sponsorirahalla tapahtumatiimi oli hankkinut yhteiset ruuat ja retkikeittimet, joten reissu sai alkaa. Ilma helli vaeltajia koko viikonlopun aurinkoisella ja sateettomalla säällä, joten reissu taittui ripeää tahtia. Ensimmäiseksi pysähdyspaikaksi oli valittu Vähä-Riutan nuotiopaikka, jossa valmistimme lounaan. Koululta sinne oli matkaa noin yhdeksän kilometriä, ja perille löydettiin (vain) muutaman virhekäännöksen jälkeen. Nuotiopisteelle saapui myös YKIn päiväretkeilijät nauttimaan syyssäästä ja makkarasta. Vähä-Riutalta matka jatkui kohti yöpaikkaamme, Vähä-Kausjär

14

4/2016 TARAKI

ven kiintolaavua. Tasoltaan reitti oli vaihtelevaa ja matkalle mahtui myös vaikeakulkuista, juurakkoista maastoa, mutta se ei TARAKIn vaeltajia hidastanut. Yöpaikalle päästyämme kello oli vasta kolme, mutta käveltyjä kilometrejä oli noin 16. Suureksi onneksi ja helpotuksemme laavulla ei ollut vielä ketään muita, joten saimme varata laavussa olevan kamiinan luota parhaimmat ja lämpimimmät yöpaikat. Hetken hengähdyksen ja välipalojen napostelun jälkeen osa porukasta halusi vielä käydä pienellä kävelyretkellä. Niinpä lähdimme vielä käymään läheisellä nuotiopisteellä muutaman kilometrin päässä. Tämä reitti kulki poikkeuksellisesti järvien rantaa, joka oli mukavaa vaihtelua Birgitan polun muuten tylsähkölle maastolle, joka on pelkkää metsää. Kun tämä porukka palasi takaisin leiriin, oli paikalla saapunut yksinäinen vaeltaja. Tämä vaeltaja oli ihka oikea Juha88 Tamkista!! Juha88 oli päättänyt lähteä keventämään mieltään viikonlopuksi luonnon rauhaan, mutta päätyi jäämään kanssamme yöksi Vähä-Kausjärven laavulle. Ilta sujui vaellukselle tyypillisissä merkeissä makkaraa, vaahtokarkkeja ja Leijonaa maistellen, sekä kauhutarinoita kertoen.

Toinen saksalaisista vaihtareista oli jopa tuonut viinipullon mukanaan, jonka kiertäessä Juha88:n kertoma tarina jätti ennen nukkumaanmenoa illan viimeisiksi mielikuviksi Bodomjärven tapahtumat… Hyytävän kylmän yön jälkeen jokainen vaeltaja kuitenkin heräsi upeaan aamuun, kun viereisen järven pintaa koristi paksu usvakerros! Aamupalan jälkeen oli aika pakata leiri ja jatkaa matkaa. Sunnuntaille jäi käveltäviä kilometrejä vain alle kymmenen, ja sekin oli suurelta osin helppokulkuista maastoa. Tarkoituksena oli kävellä Lempäälän Ideaparkille, josta pääsi kotiin omalla kyydillä tai järjestäjien kanssa bussilla. Päästyämme Ideaparkille vievälle valtatielle vaellusporukkamme hajosi, kun Juha88 jatkoi omaa reittiään ja TARAKIn vaeltajat lähtivät kohti omia kyytejään ja hyppäsivät bussiin. Kotiin pääsi onnelliset mutta väsyneet vaeltajat onnistuneen ja virkistävän viikonlopun jäljiltä. Tarakin ensimmäinen vaellus sujui paremmin kuin hyvin ja seuraavaa alettiin jo suunnitella! Ensi vuonna uudestaan!


TARAKI 2/2016

15


Yritysyhteistyötä kandidaatintöissä

Viime keväänä rakennustekniikan laitokselta kirjoitetuista kandidaatintöistä peräti 7 suoritettiin Ramboll Finland Oy:n ohjauksessa: “Aloitimme viime vuonna kandiohjelman, jolla voimme vahvistaa yhteistyötä niin yliopistoon kuin myöskin itse opiskelijoihin“, Inari Weijo Rambollilta kertoo ja jatkaa, “näin voimme tarjota rakennesuunnitteluun suuntaaville opiskelijoille mahdollisuuden tutustua suunnittelutoimistoon, sen työntekijöihin ja työdynamiikkaan.“ Kandivaiheessa on hyvä hetki tutustua suunnitteluun, vaikka vielä pääaineen kanssa miettisikin. Kaikkien olisi hyvä tuntea suunnittelua rakennusalalla. Rakennustekniikkaa itsekin opiskelleena Inari kertoo kontaktien suunnittelutoimistoihin olleen lähinnä satunnaisia omien opiske

16

4/2016 TARAKI

lujen aikaan, erityisesti silloin kun valintoja pitää tehdä. Samaan yhtyy opiskelijaryhmä. “Yhteistyötä eri suunnittelutoimistojen kanssa voisi vahvistaa kursseilla ja opiskelussa. Hienoa, että tällainen mahdollisuus on tarjolla kandia kirjoittaville.” Vaikka ohjelman tarkoituksena on avata ja pitää yhteyttä opiskelijoihin, ovat myös aiheet oleellisessa roolissa. “Kandidaatintöiden aiheet nousevat suunnittelijoidemme tarpeista ja täten tulevat todelliseen käyttöön, Inari selventää.” Opiskelijan näkökulmasta ohjelmassa kiehtoo jo yksistään ajatus kandin tekemisestä yhteistyössä yrityksen kanssa, mutta viime kevään ryhmä

antaa erityiskiitosta mielenkiintoisista aiheista. “Motivaatiota lisää huimasti se, kun tietää työn tulevan käyttöön. Kun aihe on vielä mielenkiintoinenkin, työ sujuu kivuttomammin”, ryhmä valaisee. Viime keväänä aiheita oli betonista lähinnä rakennesuunnittelun ja elinkaariteknisistä näkökulmista, yksi puurakentamisaiheinen työ sekä yksi komponentin ohjelmointi Teklaan. Inari kertoo seuraavan ryhmän aloittavan jo syksyllä, mutta ryhmäkokoa pienennetään hieman. Näin voidaan panostaa entistä enemmän opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaukseen.


Pesäpallon OSM. TARAKIlta kisoihin osallistui oma joukkue. Matka kariutui alkusarjaan, joka ei tosin reissua pilannut. Toinen kisapäivä kului muiden pelejä seuraten ja syyssäästä nauttien.

T3-iltama. Kiltahuoneella pidetyssä tapahtumassa laitoksen johtaja Matti Pentti alusti T3-projektin kulkua. Hän korosti lähestymistavan pohjautuvan mahdollisuuksiin eikä ongelmiin. Ilta jatkui opiskelijoiden kesken uhista ja mahdollisuuksista keskustellen.

Nurjahduksen Helsinki-XQ. Rakennesuunnittelun ammattiainekerho tutustui Triplan valtavaan työmaahan, haastavaan korjausrakennuskohteeseen Yrjönkadulla sekä rakennesuunnittelijoiden työhön Vahasella ja Rambollilla. Reissu päättyi Trimblen huomassa ihmetellessä muun muassa HoloLensin käyttöä.

TARAKI 4/2016

17


Tiukka opintotukipolitiikka lisää vastuuta ja vähentää vapautta Rakennustekniikan opintoneuvojan terveiset sekä mietteitä rakennustekniikan opintojen nykytilanteesta sekä tulevaisuudesta. Harjoitteluopintopisteet, HOPS:n tekeminen, sivuaineiden valinta, vapaasti valittavat opinnot tai tutkinnon valmiiksi saaminen. Näitä ja muita lukemattomia asioita ovat ne, joiden vuoksi opintoneuvojan vastaanotolle usein tullaan. Tämän vuoden aikana on kuitenkin alkanut enenevissä määrin paistaa läpi tiukan opintotukipolitiikan pureminen opiskelijoihin. Yhä useammin vastaanotolleni tulee opiskelijoita, joiden tulisi saada tutkinto pikaisesti valmiiksi, etteivät opintotukikuukaudet ehdi loppua kesken. Nopeasti pitäisi saada valittua muutama helppo kurssi. Tuntuu vähän siltä, että yliopisto-opintojen vastuun ja vapauden tähän asti hyvässä tasapainossa ollut vaaka on kääntymässä vastuu-kupin puolelle. Meillä raksalla on sikäli onnellinen tilanne, että opinnot on hyvin pitkälti valittu valmiiksi puolestamme. Kandidaatin tutkinto sisältää kaikille pakolliset 110 opintopistettä perusopintoja, opintosuuntien valitseminen on suhteellisen selkeää, kanditutkintoon ei tarvitse sivuainetta ja opintosuunnittelijamme on laatinut mallilukujärjestykset, joita noudattamalla voi valmistua jopa DI:ksi saakka. Mikäli siis on onnistunut etenemään tänne asti, mutta omien valintojen tai päätösten tekeminen tuntuu yhä olevan haastavaa, raksa on juuri oikea valinta! Vapaasti valittaviin opintoihin ei tarvitse valita kuin muutama hassu kurssi. Mielestäni tällä kolikolla on myös kääntöpuolensa. Itse olen aina peräänkuuluttanut omien valintojen tekemistä ja oman opintopolun luomista. Työelämän kysyntä erikoisosaamiselle ja erikoistuneisuudelle kohdistuu yhä enemmän ja enemmän yhä nuorempiin ammattilaisiin. Olen kuullut useamman alan jermun kehottaneen

18

4/2016 TARAKI

meitä nuoria hankkimaan jonkun erityisosaamisen jo opiskeluaikana. Enää ei riitä, että on valmistuttuaan tavallinen Raimo-rakennesuunnittelija tai Tiina-tuotantoinsinööri. Kun tähän yhtälöön lisätään tiukentunut opintotukipolitiikka sekä painostus valmistua nopeasti sekä opintojaksojen poistaminen ja leikkaaminen koulutuksesta, voin hyvällä omallatunnolla ilmaista huoleni tutkinto-ohjelmamme kilpailukyvystä. Oikea tie ei ole se, että mennään vakioidun putken läpi ja valmistutaan rivi-insinööriksi. Itse odotan Tampere 3:sta toiveikkain mielin. Näen hankkeen mahdollisuutena valita entistä enemmän poikkitieteellisiä opintoja ja lähteä hakemaan erikoisosaamista aloilta, josta sitä ei tähän asti ole ollut mahdollista saada. Tampereen ammattikorkeakoulu tarjoaa edistyksellisempää talotekniikan sekä rakentamisen tietotekniikan opetusta. Tampereen yliopistosta puolestaan voi lähteä hakemaan esimerkiksi syvempää luonnontieteiden tuntemusta tai kaup-

patieteen opintoja. Toivon ja uskon, että hankkeen toteuduttua ja korkeakoulujen yhdistyttyä tämä opetustarjonta on meidän kaikkien saatavilla ja lopputulos on meille opiskelijoille pääosin positiivinen. Kulunut vuosi opintoneuvojan saappaissa on tarjonnut mielenkiintoisia haasteita sekä tietenkin kiitollisia raksateekkareita. On ollut ilo huomata, että jopa minua vanhemmat opiskelijat ovat kiltahuoneella kääntyneet puoleeni opintoasioissa ja mieltä askarruttavissa kysymyksissä. Iso kiitos kaikille :) Juho Vastapuu raksan opintoneuvoja PS: Opintoneuvojan paikka on haussa! Hakemus löytyy osoitteesta https:// www.tut.fi/tutka/ajankohtaista/avoimet-tyopaikat. Täytä hakemus ja vietä mielenkiintoinen vuosi hankkien vähän erilaista perspektiiviä opintoihin ;)


Taavin palsta Aloittamisen viivästyttyä yli viikolla, jouduin tilanteeseen, jossa kirjoitan juttua kärsien eilisten pallopelien aiheuttamasta yllättävästä pahoinvoinnista ja univajeesta. Viaton muutamalle kaljalle lähteminen pahikkaloitui tilanteeseen, jossa vanhemman Taavi-kollegani kanssa tyhjensimme viinipullon viimeisiä tippoja puoli seitsemältä. Tästä inspiroituneena päätin kirjoittaa paljon harrastamastani darra-ajanvietteestä, Netflixistä. Netflix on yhdysvaltalainen tilausvideopalvelu, joka tarjoaa elokuvia, televisiosarjoja ja dokumentteja internetin välityksellä suoratoistona vastaanottajalle. Yritys on perustettu jo 1997, jolloin se harjoitti DVD-elokuvien ja -sarjojen postimyyntiä. Nykyisin huomattavasti tunnetumpi striimauspalvelu esiteltiin 2007, Suomeen palvelu laajentui 2012. Tänä päivänä Netflix on saatavilla lähes kaikkialla maailmassa ja sillä on yli 80 miljoonaa käyttäjää. Vuonna 2013 Netflix alkoi tuottaa myös omia sarjoja ja elokuvia, joista ensimmäinen oli House of Cards -sarja, jota voin lämpimästi suositella. [1] Netflixistä löytyy uskomaton määrä

todella laadukasta sisältöä, minkä ansiosta palvelu on vähintään yhtä addiktoiva kuin kovat huumeet. Lukuisia kertoja olen joutunut uhriksi, kun toinen toistaan mielenkiintoisemmat sarjat ja varsinkin dokumentit ovat vanginneet minut päiväkausiksi ruu-

ruokaan ja alkoholijuomiin liittyvät dokumentit inspiroivat kokeilemaan jotain uutta ja lisäksi haastavat omaa käsitystä ravinnosta ja terveydestä. Niitä katsomalla saa myös kasvatettua nippelitietouttaan, jota voi sitten hyödyntää, kun tulee pakottava tarve päteä Tammelan pubirundilla. TieLukuisia kertoja olen joutunut donjanon tyydyttämiseen löytyy uhriksi, kun toinen toistaan loputtomasti mm. politiikkaan, tekniikkaan ja merkittäviin henkilöimielenkiintoisemmat sarjat hin liittyviä dokumentteja. ja varsinkin dokumentit ovat Alussa viittasin Netflixin olevan vanginneet minut päiväkausiksi minulle yleistä darra-ajanvietettä. Krapulassa aivot toimivat huomatruudun ääreen. tavasti hitaammin, jolloin on turha dun ääreen. Koukussa tietää olevan- katsoa mitään älykästä tai laadukasta sa viimeistään siinä vaiheessa, kun sisältöä. Erittäin hyviksi darraleffapaatuneena lihansyöjänä innostuu teemoiksi ovat osoittautuneet huonot katsomaan tusinan dokumentteja kas- Nicolas Cagen elokuvat, b-luokan kovissyönnistä ja maidonjuonnin mah- mediat sekä viime aikoina kauhuleffat. dollista haitoista. Ylipäätään Netflixin Syksyn, kissanristiäisten täyttämää, kalenteria katsoessani toivonkin Teiltä hyviä suosituksia perjantaiaamujen viihdesisällöksi. Tapahtumista (eivät välttämättä aiheuta darraa) seuraavana taitaakin olla vuorossa isännöimäni Synttäriseminaari ja heti perään vuosijuhlat, joissa selviää kuka kirjoittaa tämän palstan seuraavan, valloittavan, inspiroivan, unohtumattoman, elämyksellisen ja lystikkään tekstin. [2] Nyt menen katsomaan Yle Areenasta Docventuresia ja syömään epäterveellisesti. Jos tuli pakottava tarve katsoa jotain Netflixistä niin sopiva vaihtoehto voisi olla osuvasti nimetty toimintaelokuva xXx. Netflix ja Chillailu -terveisin Taavi XXX [1] https://en.wikipedia.org/wiki/Netflix [2]http://kaksplus.fi/threads/positiivisia-adjektiiveja.1251762/

TARAKI 4/2016

19


Tulevat tapahtumat 25.10. Tervetuloa tutustumaan Swecon toimintaan 27.10. TARAKI synttäriseminaari 27.10. TARAKI synttärikahvit kiltahuoneella 29.10. TARAKI 49. vuosijuhlat 9.11. Menossa maailmalle? 10.11. Yleiskokous ja pikkujoulusauna 20.11. Pikkujouluristeily 23.11. Toimitusjohtajat tentissä -tapahtuma 24.-25.11 Syksyn excursio

Profile for TARAKI

Taraki 4/2016  

Päätoimittaja: Matias Hirvikoski Kansikuva: Lauri Nopanen Sisältö: Fuksiviikot, Rakennustekniikan laitoksen tutkimus, Vaellus, Tarakilainen...

Taraki 4/2016  

Päätoimittaja: Matias Hirvikoski Kansikuva: Lauri Nopanen Sisältö: Fuksiviikot, Rakennustekniikan laitoksen tutkimus, Vaellus, Tarakilainen...

Advertisement