__MAIN_TEXT__

Page 1

TAMPEREEN RAKENTAJAKILLAN KILTALEHTI 2/2016


Rakenteet ryskyvät

T

TY:llä valmistellaan rakennemuutosta, jossa organisaatiosta poistetaan yksi porras vuoden 2017 alusta. Tiedekuntien ja laitosten tilalle tulee 4 yksikköä. Voi olla, että niitä kutsutaan jatkossakin tiedekunniksi. Päätavoitteena on johtamisjärjestelmän uudistaminen niin, että valta, vastuu ja resurssit kohtaavat nykyistä paremmin. Uusille yksiköille tulee päätoimiset johtajat, jolloin johtamiseen käytetty aika toivottavasti tehostuu. Voi olla, että johtajia kutsutaan jatkossakin dekaaneiksi. Yksiköt on jo päätetty muodostaa opetuksen ja tutkinto-ohjelmien johtamisen näkökulmasta ja nykyisten tiedekuntien pohjalta. Vahvat ja laajapohjaiset yksiköt takaavat jatkuvuuden ja vähentävät sisäistä kilpailua. Vuoden 2018 alusta syntyvä uusi T3-yliopisto, jonka nimeä emme vielä tiedä, voi kuitenkin jollain aikajänteellä muuttaa rakenteiden rajoja vielä tarkoituksenmukaisempaan suuntaan. Tampere3-hengessä meidän ja TAMKin valmisteleman uuden rakennustekniikan kandiohjelman suunnittelu etenee, vaikka näyttääkin siltä, että TAMK tulee jatkamaan erillisenä yhtiönä. Toivomme hartaasti, ettei kaksinkertainen hallinto vaaranna hyvää lopputulosta. Keskustelu korkeakoulujen duaalimallista varmasti vielä kiihtyy. Laitokset siis lakkaavat olemasta. Emme vielä tiedä, miten tiedekunnissa dekaanin alle tuleva johtaminen organi-

soidaan, mutta jonkinlainen alataso joka tapauksessa tarvitaan. Tutkinto-ohjelmien johtaminen voi jopa parantua aiemmasta. Rakennustekniikan brändi on tärkeä, ja sitä pitää edelleen vaalia sekä koulutuksessa että tutkimuksessa. Uutta T3-raksaa suunnitellaan siltä pohjalta, että sekä ammattikorkeakoulututkinto että yliopistotutkinto ovat nykyistä paremmat. -Matti Pentti, Rakennustekniikan laitoksen johtaja

Pääkirjoitus

O

tsikko soimaa kiireen riivaama mieltä, kun jotakin vakuuttavaa pitäisi saada sorvattua. Tarkkanenäisille ei haluaisi aiheuttaa ikävän hiipivää täyttömateriaalin katkua, joka vahvistuu painovoiman ohjaamana kirjoituksen loppua kohden. Rakennusteollisuus on ilahduttanut analyytikot ja talouden laman riivaamat mielet: viime vuosi päättyi jo plussalle ja ennusteet lupaavat nousukiidon jatkuvan. Lähestyvään tenttiviiikkoon voinee kaivaa kannustinta tulevaisuuden skenaarioista. Tätä ennen on kuitenkin selätettävänä Wappu, joka itsessään on jo melkoinen koitos. Kuten kiltamme puheenjohtaja arvovaltaisuudessaan muistuttaa palstallaan ” ei vastuullisuutta voi liikaa alleviivata”. -Matias Hirvikoski, päätoimittaja

2

2/2016 TARAKI


TARAKI-lehti 2 / 2016

Julkaisija

Jokainen tsäänssi on mahdollisuus! -Matti Nykänen

Tampereen Rakentajakilta TARAKI/TTY Korkeakoulunkatu 5 33720 TAMPERE taraki@tut.fi

Toimitus ja taitto Päätoimittaja: Matias Hirvikoski Toimitus: Miika Hämäläinen Lauri Sahramaa Paino Pirkan Painotuote Ky Painosmäärä 100kpl

Kansikuva

Lauri Nopanen

@Rakentajakilta

SIVU 6-7 SRT-excursio

TARAKI @TARAKIofficial

SIVUT 18-19 Taavi IX

SIVUT 16-18 Vaihdossa

Taraki -lehti on Tampereen teknillisen yliopiston Tampereen rakentajakillan jäsenlehti. Lehti jaetaan TTY:n kiltahuoneille, rakennustekniikan laitokselle ja ylioppilaskunnalle. Lisäksi lehti postitetaan TARAKIn vanhoille puheenjohtajille, Wanhoille Kähmyille sekä kiltaa tukeneille yhteistyökumppaneille. Lehti julkaistaan myös killan internetsivuilla osoitteessa www.taraki.fi Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lisäksi kesällä ilmestyy uusille opiskelijoille postitettava fuksinumero.

SIVUT 12-13 Virtuaalitilat

SIVUT 8-11 Kampus TARAKI 2/2016

3


Niin tärkeää kuin tasapainoinen arki ja yhteinen hauskanpito ovatkin, ei vastuullisuutta voi liikaa alleviivata. Etenkin lukuvuoden loppuhuipennuksen, suuren ja mahtavan Wabun lähestyessä on vuosikurssista riippumatta kaikkien syytä palauttaa mieleen perusasiat.

Puheenjohtajan Palsta Aurinko luo lempeät säteensä vasten Hervannan betonisia rakenteita. Kadun miehet ja naiset tervehtivät iloisella hampaattomalla hymyllään kauppakeskus Duon nurkalla vain hieman ennen aamuyhdeksää. Tämä ja sulavan lumen alta paljastuva katupölyn tuoksu kielii kevään saapumisesta.

edusti SRT-päivillä kiitettävällä osallistumisella. Rakennusalan opiskelijoita ympäri Suomen yhdistävä spektaakkeli oli niin ikään myös järjestelyiltään onnistunut ja joka pennin arvoinen, kiitokset tästä YMPille ja kiltamme Excursiosektorille.

Kuten aiempinakin vuosina, on kesän saapuminen jälleen tosiasia. Päivät pitenevät nopeaan tahtiin ja toppatakit siirtyvät verkkokellareihin. Rakennustekniikan opiskelijoille tämä tarkoittaa Wabun lähestymisen ohessa tiukkoja harkkatyödeadlineja ja myös vääjäämättä läheneviä tenttiviikkoja. Konkreettisesti tämä näkyy kiltahuoneen ja käytävän korkeana käyttöasteena.

Päivä on taittunut iltaan ja auringon lämmittävä olemus kaventunut punertavaksi viiruksi horisontissa. Keskittyneen ja työntäyteisen ilmapiirin on korvannut vapautunut ja rento illanvietto. Pingispallojen kopsahtelu ja naurun remakka kielivät hauskanpidosta seurapelien parissa. Tunnelma on korkeammalla kuin Näsinneulan leikatun viskin hinta.

Alkuvuoteen on mahtunut opiskelun lisäksi laaja kirjo erilaisia tapahtumia, viimeisimpänä killan järjestämät Harry Potter –teemasitsit. Teemaan sopivien laulujen lisäksi sitseillä nähtiin huikeita asuvalintoja, kuten Murjottava Myrtti, Voldemort, kolmipäinen koira ja sieppi. Tapahtumatiimin työstä sai nauttia jälleen suuri joukko iloisia juhlakansalaisia, kiitos vielä järjestäjille! Suomen Rakentajateekkaripäivät järjestettiin tänä vuonna sisarkiltamme YMPin toimesta Oulussa. Myös TARAKI

4

2/2016 TARAKI

Niin tärkeää kuin tasapainoinen arki ja yhteinen hauskanpito ovatkin, ei vastuullisuutta voi liikaa alleviivata. Etenkin lukuvuoden loppuhuipennuksen, suuren ja mahtavan Wabun lähestyessä on vuosikurssista riippumatta kaikkien syytä palauttaa mieleen perusasiat. Pidetään tiukasti kiinni saavutetuista etuoikeuksistamme niin voimme aloittaa hyvillä mielin ansaitun kesäloman! Voimia kaikille lukuvuoden tiukkaan loppukiriin ja hyvää alkavaa kesälomaa :) Vesa Taskinen, TARAKIn puheenjohtaja


4.5.2016 klo 17 @RH209

Valmistuvien tapahtuma X Tupperware-kutsut

Tupperware-kutsuille tervetulleita kiltalaiset ja killan alumnit

Älä missaa wappuskumppia! Äläkä muitakaan tapahtumia. Liity RIL-Nuorten Facebook-ryhmiin, jotta tiedät mitä, missä ja milloin tapahtuu

RIL-NuoRET Pirkanmaa

RIL-NuoRET Pääkaupunkiseutu

RIL-Nuorten tapahtumat ovat avoimia kaikille iästä ja asuinpaikkakunnasta riippumatta.

RIL-Nuoret Pohjois-Suomi

Rakennetun ympäristön AKATEEMISET TARAKI 2/2016

5


TARAKIn SRT-excursio TEKSTI: LAURI SAHRAMAA KUVAT: LAURI NOPANEN

TARAKIn SRT-excursio suuntasi tänä keväänä Ouluun, jossa SRT-päivät pidettiin. Sitä ennen pistäydyimme kuitenkin Vaasassa tutustumassa vaasalaisiin teekkareihin. Maanantai-aamun ensimmäinen excursiokohde oli YIT:n työmaa Tampereen Niemenrannassa, Lielahden kupeessa. Osa taloista oli normaaleja asuntokohteita, ja osa ”aikuiseen makuun suunniteltuja seniorikoteja, joissa on nautinnollista asua.” Tämän jälkeen matka jatkui kohti Vaasaa. Vaasassa tutustuimme Hietalahden stadionin laajennukseen, jonka pääurakoitsijana toimi Wasacon. Illalla tutustuimme paikallisiin teekkareihin, Vaasan yliopiston teknisten tieteiden opiskelijoiden ainejärjestön Tutti ry:n opiskelijoihin. Vietimme iltaa Leipätehtaan saunalla, ja rikkinäisestä saunasta huolimatta hurjimmat uskaltautuivat mietoihin löylyihin.

6

2/2016 TARAKI

Seuraavana aamuna matka jatkui kohti Oulua. Ouluun päästyämme purimme kapsäkkimme Apinataloon, josta siirryimme Teekkaritalolle viettämään iltaa mm. saunomisen ja grillailun merkeissä. Keskiviikko alkoi seminaarilla Oulun yliopistolla. Seminaariin kuului mielenkiintoisia yritysesittelyjä, ja esittäytymässä oli mm. Rudus, VR Track, Fennovoima, Plaana, Ramboll, sekä MANK ry. Luennon jälkeen jakaannuimme ryhmiin ja eri excursiokohteisiin. Kohteita olivat Oulun FABLAB, OAK:in Bertel Jungin tien työmaa, Rambollin toimisto, Plaanan Poikkimaantien siltatyömaa sekä Destian kelikeskus. Bertel Jungin tien työmaalla kerrottiin pilaantuneen maan poiskuljettamisesta sekä työmaalla esiintyneistä haasteista. Tämän jälkeen siirryimme Ruskon jätekeskukseen, jossa työmaalta kerätty pilattu maa hävitettiin asiallisesti.

Illalla oli luvassa sitsit. Sitseillä pääsimme tutustumaan paikalliseen laulukulttuuriin, ja rohkeimmat lunastivat itselleen paikallisen version Rasputimesta eli Laulukalun. Sitseillä viini virtasi, ruoka maistui, laulut raikuivat ja kaikilla oli hauskaa. Sitsien jatkot olivat Teekkaritalolla, jossa hurjimmat jatkoivat aamuun asti. Torstai meni kotiin palailun merkeissä rankan reissun jälkeen.

TAPAHTUMA SRT-päivät on vuosittain järjestettävä tapahtuma, joka kerää Tampereen, Oulun ja Otaniemen rakennusteekkarit yhteen. Järjestelyvastuu kiertää; tänä vuonna tapahtuma oli Oulussa, ensi vuonna Otaniemessä ja tämän jälkeen jälleen Tampereella keväällä 2018.


SRT-exculla ohjelmassa oli seminaarin lisäksi erilaisia työmaakohteita ja sitsit. Seminaari Oulussa Hietalahden Stadion, Vaasa Rakennustalon aula, TTY Linja-auto, Pyhäjoki Niemenranta, Tampere

TARAKI 2/2016

13


Kampuksen kehitys Kampuksen ja opiskelutilojen kehitys on jatkuvaa. Suuntaviivat on strategiassa, jonka aikajänne on 30 vuotta. Kaiken kaikkiaan kampuksella on 40 000 - 60 000 kerrosneliötä rakentamispotentiaalia. TEKSTI: MIIKA HÄMÄLÄINEN

Kampuksen kehitykseen vaikuttaa yliopiston ja yhteiskunnan parisuhde, se miten Tampere kasvaa ja kehittyy – sekä kampuksen sisällä tapahtuva liike: mitä uutta keksitään, mitä täällä halutaan tehdä. Yhtenä merkkipaaluna voidaan pitää Kampusareenaa. Se ei kuitenkaan ole kehityksen päätepiste, vaan tuo vain uuden ulottuvuuden kokonaisuuteen – jota voidaan kehittää. Tulevaisuuden suhteen voidaan arvella pikaratikkahankkeen vaikuttavan kampukseen, muuten on kuitenkin turhan aikaista spekuloida mitään. Suomen yliopistokiinteistöt on yhdessä TTY:n kanssa laatinut kampukselle suuntaa antavan strategian, jossa on tunnistettu alueen potentiaali: Mitä on luvassa seuraavaksi TTY:n kampuksen alueella? ”Kaikki suunnitelmat tehdään yhteistyössä TTY:n kanssa ja kehitysasioita katsellaan hyvin monipuolisesti. Kampusaluetta suunniteltaessa täytyy aina ottaa myös alueellisen kehityksen tarpeet ja kestävyysnäkökohdat huomioon. Tällä hetkellä ei ole valmiita jatkosuunnitelmia alueelle”, kertoo Juha Uotila, asiakkuus- ja kampuskehitysjohtaja, SYK.

Havainnekuvat: Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen

Opiskeluympäristön kriittiset pisteet Tutkimusten mukaan ympäristö vaikuttaa ehkä jopa neljäsosan verran oppimistuloksiin. Tämä ei koske pelkästään alakoululaisia, vaan yhtälailla myös teekkareita. Havainnollistettuna, hyvin moni tunnistaa seuraavan faktan: perinteinen luentotilaisuus saattaa edistää raksateekkarille luonnotonta vastustuskykyä oppimiselle.

8

2/2016 TARAKI

Nykyään ei pedagogisia tiloja suunniteltaessa keskitytäkään luomaan suoria penkkirivejä: ne eivät edistä terveellisiä asentoja, eivätkä täysivaltaista kiinnostusta. Varmasti luennoitsijoillekin on mieluisinta, kun luennoilla ei tarvitse huomata epäjatkuvuuskohtia paralleelisilla suorilla. Osallistuttaminenkin toiminee paremmin teekkarin

luontaisiin taipumuksiin (ja niiden tuomiin haasteisiin) paremmin vastattaessa. Mitkä ovat siis nämä opiskeluympäristön erityiset kipupisteet, ja minkälainen akupunktio niihin toimii?


KALUSTEET: Kalusteiden on tuettava erilaisia sosiaalisia olotiloja ja vaatimuksia. On tilanteita, joissa yksityisyys on suotavaa, ja on sellaista opiskelua ja toimintaa, jossa kavereilla on olennainen osa. Kalusteiden onkin oltava helposti siirreltävissä, ja tilojen on oltava erilaisia kombinaatioita ja tilanteita tukevia. Esimerkiksi uudesta kirjastosta löytyvät ryhmätyötilat ovat helposti saavutettavissa, ja niissä voi järjestää erilaisia VIP-tilaisuuksia. Toisaalta kirjaston reunoilta löytyy yksittäisiä tuoli-pikkupöytä-yhdistelmiä, ja niistä voi halutessaan valita sen nurkassa olevan. SISÄILMA: Optimaalinen ilman seos auttaa keskittymisessä. Opiskelijalle hiilidioksidipitoisuuden kohoaminen luennon aikana voi olla kohtalokasta. TILOJA JAKAVAT SEINÄT JA OBJEKTIT: TTY:llä on käytetty monilla käytävillä lasiseiniä – joista näkyy opetustiloihin. Pidän tätä henkilökohtaisesti miellyttävänä ratkaisuna, olipa luokassa tai käytävillä. Perimmäinen idea tässä on poistaa este opiskelumotivaatiota lisäävältä dynaamiselta kentältä (jonka lähteenä siis muiden opiskelu).

Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen

VALAISTUS: Siinä missä valosaaste haittaa kilpikonnien pesimistä, niin myös ihmisiin vaikuttaa tietynlaiset valot tietyin tavoin. Tutkimusten mukaan valkoiset, luonnollisia lähteitä jäljittelevät valot rauhoittavat ja. Tämän vuoksi raksatalonkin käytävillä on käytetty tyylikkään simplistisiä valaisimia, jotka auttavat viihtymisessä.

VIRTUAALISUUS: Monella on tietokoneet mukana luennoilla. Voisiko tietotekniikan integroida osaksi luentoa muutenkin kuin käyttämällä dioja? AKUSTIIKKA: Erityisesti muuntautuvissa ja saumattomissa tiloissa tämä pitää ottaa huomioon. Arkkitehtuurilla ja materiaalivalinnoilla vaikutetaan siihen, että yhdessä paikassa voi olla liikettä ja tilanteita, mutta läheisyydessä opiskelurauhaa tarvitsevat eivät joudu kärsimään.

VÄRIT: Kodin sisustamisessakin käytetään eri tiloissa eri värejä. Valkoiset tiiliseinät eivät siten ole opetusympäristössäkään aina se paras valinta, vaikka suhteellisen neutraalit ovatkin. Värityksellä pystyy vaikuttamaan tilankäyttäjien käsitykseen valaistuksesta ja vaikkapa ohjaamaan katseen sinne, mihin olennaisuus on keskittynyt. Onko siis luokan RG202 elegantti harmaa onnistunut ratkaisu? Tiedän henkilön, joka haluaa nimettömästi tähän kommentoida ”ei”. Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen

Yhteenvetona voisin sanoa TTY:llä tarvittavan jatkokehittelyä näissä asioissa (erityismainintana RG202:n penkit), mutta ehdottomasti on annettava tunnustusta jo saavutetuille uudistuksille. Mikäli kiinnostaa lukea enemmän aiheesta, niin esimerkiksi seuraavaa polkua pitkin löytyy materiaalia: sykoy.fi -> yhtiö -> materiaalipankki -> tutkimus ja kehitys

TARAKI 2/2016

9


Mitä päärakennuksessa tapahtuu? Kielikeskus keskeisellä sijainnilla Kielikeskus aloittaa ensi vuoden puolella toimintansa Päärakennuksessa. Käyttöönsä se saa noin 3500 neliötä uusittavan 5000 neliön kokonaisuudesta. Jo alusta asti hanketta on suunniteltu käyttäjälähtöisesti, joten luvassa on Kampusareenalta tuttua uudenlaista yliopistoa. Koska kielikeskuksen tarkoituksena on mahdollistaa

10

2/2016 TARAKI

teekkareiden transitio kansainvälisyyteen, on tilat suunniteltu monikulttuurisuutta tukeviksi. Keskeisellä paikalla päärakennuksessa - entisen kirjaston tiloissa - kielikeskuksella on mahdollisuus kehittyä kielten ja kulttuurien solmuksi.

Rakennustyöt kestävät vuoden loppuun

Viikolla 15 päärakennuksessa suoritettiin vielä purkutöitä ensimmäisessä ja kolmannessa kerroksessa. Toisessa kerroksessa rakenneltiin jo väliseiniä ja viimeisteltiin purkutöitä. Lisäksi valmisteltiin lattiatasoitustöitä. Kuvakollaasista näet tilanteen keskiviikkona 13. päivä huhtikuuta.


PÄÄ T

NT

R EM N O O AL

TI

• Hankkeen laajuus n. 5000m2, • Kielikeskukselle n. 3500m2 • Kielikeskuksen lisäksi moderneja toimistotiloja TTY:lle ja asiakaspalvelutiloja opiskelijoille • Projektia suunniteltu käyttäjälähtöisesti vuodesta 2013 alkaen • SYK tilaaja, SSR Länsi-Suomi toteuttaa, Ramboll konsulttina • Joulukuussa 2016 viimeistelyt

Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen

Kimmo Mäkelä, rakennuttaja-asiantuntija, SYK Mitä tavoitteita/odotuksia SYK:lla on projektin suhteen? ”SYK:n tavoitteena on hallittu rakennushankkeen läpivienti. Tavoite on terveelliset ja turvalliset sekä kohtuuhintaiset uusia opetus- ja oppimistapoja tukevat tilat.”

Jaakko Karjula, projektipäällikkö, Ramboll CM Oy Mitä tietoja/taitoja projektin aikana on tarvittu ja tarvitaan? Onko opittu ja nähty jotain uutta? ”Omasta näkökulmastani projektin johtamisessa tarvitaan hyvän toimintaprosessien ja ohjausjärjestelmien hallinnan lisäksi myös sujuvaa yhteistyötä eri hankeosapuolten kesken. Kaikki projektiin osallistuvat toimijat tulee saada pelaamaan samaan maaliin ja tämä on haaste projektipäällikön tehtävässä. Projektin aikana on opittu uutta mm. uusista oppimisympäristöistä sekä pedagogisen käsityksen muutoksesta.”

Onko hankkeessa jotain uutta aiempiin hankkeisiinne nähden? "Niin kovin monenlaista on tehty vuosien saatossa, että itse projektissa ei juurikaan uutta ole tullut vastaan. Hienoa on nähdä kuinka oppimisympäristöt kehittyvät ja käyttäjät ovat mukana projektissa jo suunnittelun alkuvaiheessa.”

Millaisia tiloja on tulossa? ”Tiloihin tulee mm. moderneja toimistotiloja, opiskelijoita palvelevia asiakaspalvelutiloja sekä uusia oppimismenetelmiä tukevia joustavia opetustiloja. Arkkitehtuuriltaan tilat kunnioittavat olemassa olevan rakennuksen reunaehtoja, ja niissä peilataan käyttäjän toimintafilosofiaa - esimerkiksi monikulttuurisuutta. ”

TARAKI 2/2016

11


Virtuaalitilat työkaluina

Lähde Sweco Finland

Sairaalat ovat esimerkkejä hankkeista, joissa kompleksisuus luo haasteita suunnittelulle. Ensiarvoisen tärkeää olisi saada todellisten käyttäjien mielipiteet ja tarpeet kuuluviin. Virtuaalitilat ovat yksi ratkaisu, joka helpottaa suunnittelijoiden ja käyttäjien välistä kommunikointia. TEKSTI: MATIAS HIRVIKOSKI

Monelle rakennusalan ammattilaiselle rakennepiirustukset ja havainnemallit ovat arkipäivää. Useissa hankkeissa käyttäjien kuuleminen edesauttaa huomattavasti toimivien ratkaisujen löytämisessä. Ongelma muodostuu tilanteissa, joissa yhteistä kieltä ei löydy. Kokouksissa aikaa kuluu eri ratkaisujen havainnollistamiseen eikä itse kipukohdista päästä keskustelemaan. Suomalainen Satavision valmistaa muun muassa CAVE-järjestelmiä. CAVE-järjestelmien (Computer aided virtual Environment) tavoitteena

12

2/2016 TARAKI

on visualisoida suunnitelmia: “Teknologian avulla voidaan tasapäistää pöydän eri puolella olevat henkilöt. Suunnittelija vie suunnitelman rungon virtuaalimaailmaan mittakaavassa 1:1, minkä jälkeen käyttäjät pääsevät testaamaan ja pelaamaan sitä suunnittelijoiden kanssa” Tony Linqvist Satavisionilta täydentää. Virtuaaliteknologian hyödyntäminen ei ole uusi keksintö: muun muassa auto- ja sotateollisuudessa teknologiaa on käytetty jo pitkään. Rakentamisessa CAVE-teknologian käyttö on vasta alussa. Teollisuuden ja rakennusalan erona on suunnittelun osa-alueiden

kesto ja suunnittelutiimien, sekä ohjelmistojen määrä: “Uutta automallia saatetaan suunnitella useita vuosia, kun taas rakennussuunnitelmat valmistuvat suhteessa huomattavasti nopeammin”, Linqvist huomauttaa. Toinen selkeä ero on budjeteissa. Vaikka rakennushankkeiden budjetit voivat olla satoja miljoonia, suuri osa kuluista kohdentuu urakointiin eikä suunnitteluun. CAVE-menetelmistä ehkä tunnetuin on seinälle projisoidut mallit, joita liikutellaan ja tutkitaan yhdessä ikään


Lähde Sweco Finland

kuin pelimaailmassa. CAVE-tilan seinille projisoidaan stereoskoopisia 1:1 mittakaavan malleja. 3D-lasien avulla mallissa on tilan tuntu, mikä tuo malleihin syvyyttä ja auttaa suunnitelman hahmottamisessa. Mallit sopivat myös virtuaalilaseille, mutta tällöin kullakin osallistujalla on oma todellisuutensa ja eikä sama visio välity välttämättä kaikille. Seinälle projisoitu malli mahdollistaa suunnitelman arvioinnin ja kehittämisehdotusten määrittämisen yhdessä. Kehitysjohtajana Swecolla työskentelevä Jaakko Jauhiainen kertoo, että CAVE-menetelmä on ollut Swecossa käytössä kaksi ja puoli vuotta päivittäisenä työvälineenä. Hänen mukaansa CAVE on apuväline muun muassa suunnitteluohjaukseen. CAVEa käytetään kaiken tyyppisissä projekteissa sairaaloista ostoskeskuksiin, toimistoihin ja teollisuuskohteisiin. “Eräässä sairaalahankkeessa Sweco vastasi toiminnallisen suunnittelun ohjaamisesta Sweco@Luotsi-mene

“Teknologian avulla voidaan tasapäistää pöydän eri puolella olevat henkilöt” Tony Linqvist Satavision

telmllä sekä arkkitehtisuunnittelusta. Kun tilojen vaatimukset oli määritelty osana Swecon vetämää käyttäjälähtöistä suunnittelua, tuotti Sweco tyyppitiloista CAVE-mallit, jotka esiteltiin hoitohenkilökunnalle CAVEssa. Henkilökunnan palautteen avulla pystyimme pienentämään salikokoja huomattavasti ja näin saimme aikaan merkittäviä säästöjä”, Jauhikainen kertoo. ”Toimivat tilat eivät ole itsestäänselvyys. Swecon suunnitteluprosessin avulla pystymme varmistamaan hyvin aikaisessa vaiheessa, että rakennus ja tilat ovat toimivat. Pystymme myös varmistamaan tietomallipohjaisesti, että suunnitelmien virheistä ja puutteellisesta yhteen-

sovittamisesta usein työmaalla aiheutuvat lisä- ja muutostyöt voidaan välttää. Sweco ei suunnittele eikä rakennuta prototyyppejä. Tärkeintä on tehokas suunnitteluprosessi. CAVE on pelkkä laite.” jatkaa Jauhiainen. Toimituksen puolesta CAVEa testannut Marko Laitinen allekirjoittaa menetelmän herättävän suunnitelmat eroon verrattuna tavallisiin 2D-piirustuksiin: “Vaikka projisoidut mallit eivät vielä olisikaan viimeisteltyä, mittasuhteiden ja prosessien hahmottaminen helpottuu huomattavasti, kun tilaa pystyy tarkastelemaan todellisessa koossa”, Laitinen kuvailee. TARAKI 1/2016

13


Teemasitsit - Harry Potter sekä Munakisat

Olen jäsen

taputa itseäsi ja jäsenyyden omaavaa kaveria selkään, olette tehneet hyvän päätöksen

En ole jäsen

googlaa ”TEK OPISKELIJAJÄSENYYS” ja liity jäseneksi

En ole varma jäsenyydestäni

14

VANHAT JARRUT! Muutama sananen IAET-kassasta: 105 euroa vuodessa, työttömyyttä edeltävän 28 kuukauden aikana 26 viikkoa töitä vähintään 18h per viikko. Siinä on ne perusehdot. Opiskelija voi kerryttää työssäoloajan opiskeluiden aikana ja pätkissä eli 28kk ehto ei koske meitä. Toisin sanoen opiskelija voi kerryttää työssäoloajan kesätöillä tai dippatyöllä. Kassaan kannattaa siis liittyä 3.-4. kesänä, riippuen opiskelutahdista. Mitä siitä IAET-kassasta kostuu? No jos käy niin, että jää valmistuessa työttömäksi, ei tarvitse tuskailla rahan kanssa. Kassasta saa tarpeeksi fyrkkaa elämiseen ja voi rauhassa keskittyä työnhakuun. Kannattaa siis harkita kassaan liittymistä nyt kun kesätyöt alkaa. Tarkemmat speksit löydät netistä https:// www.tek.fi/fi/tyoelama/uratilanteet/toissa-opiskelijana

2/2016 TARAKI

googlaa ”TEK OPISKELIJAJÄSENYYS” ja liity jäseneksi. Jos oletkin jo jäsen, saat tietää siitä ja no harm done.

Hyvää kesää kaikille toivottaen, Jukka Uusitalo

FUKS… ei kun TEEKKARI! Onnittelut uudesta päähineestä ja arvonimestä, niitäpä ei löydykään ihan joka sukankuluttajalta. Muista käyttää lakkia ahkerasti ja arvokkaasti. Sain viime kuussa korvanappiini kovin ikävän uutisen: TARAKIn 1. vuoden opiskelijoista hälyttävän moni (noin kolmasosa) oli jättänyt liittymättä TEKiin. *surunaama* Haluankin nyt painottaa, että teekkarin kohdalle ei voi osua juuri parempaa diiliä. Opiskelijajäsenyys ei maksa mitään, se ei sido mihinkään ja se tuo mukanaan kaikkea hyvää. TEK ei ole pelkästään sitsiruusuja ja kyykkämakkaraa, vaan sillä nollalla eurolla on oikeutettu myös esimerkiksi TEKin lakipalveluihin ja vastuuja oikeusturvavakuutukseen. Jos siellä kesätöissä tapahtuu jotain…

jukka.t.uusitalo@student.tut.fi / 044-3500036

NO SE ON KILLAN TEK-UKKO TÄSSÄ MORO! TÄLLÄ KERTAA OLISI ASIAA NIIN NUOREMMALLE KAARTILLE KUIN VANHOILLE JARRUILLEKIN


Johanna Avikainen

Tarakilainen työelämässä Vaikka toisinaan valmistuminen voi tuntua kaukaiselta asialta, joka vuosi tarakilaisia siirtyy kiltahuoneelta työelämään. Opiskeluvuosien karttuessa tämän realiteetin todennäköisyys kasvaa itse kullakin. Työtehtäviä on diplomi-insinööreille tarjolla monenlaisia; polkuja näihin vielä useampia. Johanna Avikaiselle Tarakin kiltahuone on jo jäänyt taakse ja työelämä vienyt voiton. Nykyisin hän työskentelee YIT Rakennus Oy:llä hankintainsinöörinä Asuintalot Uusimaa -yksikössä. Viime keväänä valmistunut Avikainen aloitti rakennustekniikan opintonsa TTY:llä vuonna 2008. Opintojen edetessä pääaineeksi valikoitui talonrakentaminen ja tätä tukemaan sivuaineiksi International Minor in Indusrtial Management sekä saksan kieli. YIT:lle polku osui jo toisen opiskeluvuoden jälkeen. Työkokemusta karttui opintojen ohessa: ennen nykyistä toimenkuvaansa Avikainen on päässyt työskentelmään yrityksen sisällä kolmessa eri yksikössä erilaisissa työtehtävissä: “Koen oppineeni paljon, sillä jokainen yksikkö ja työtehtävä on ollut hyvin erilainen. Lisäksi olen saanut paljon kontakteja ja ystäviä eri yksiköistä ja toiminnoista”, Avikainen kuvailee Nykyiseen työtehtävään hankintainsinööriksi hän siirtyi valmistumisen myötä. “Yksikkömme tuottaa pientaloja, kerrostaloja sekä esimerkiksi vanhusten palvelutaloja. Yksikössämme on minun lisäkseni hankintapäällikkö, jonka kesken jaamme yksikkömme suurimmat hankinnat. Tarjouspyyntöjen, tarjousvertailuiden, sopimusten ja tilausten tekemisen lisäksi kuulun yksikkömme tuotteistusryhmään, jonka kanssa kehitämme toimintaamme jatkuvasti. Pidän yhteyttä myös kumppa

Yliopistossa opiskellaan tulevaisuuden

kollegoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Avikaisen mukaan kannattaa täten hyödyntää tilaisuus ja luoda suhteita myös tulevaisuutta silmällä pitäen..

neinamme toimiviin urakoitsijoihin ja materiaalintoimittajiin, etsin jatkuvasti uusia toimijoita sekä seuraan markkinatilannetta ja hintojen kehitystä” Avikainen kuvailee työnkuvaansa. Monien eri toimijoiden kanssa työskentely tuo haasteita: yhteistyökumppanit tulisi tuntea hyvin ja vastaavasti seurata markkinoiden hintakehitys-

tä. Haasteet tekevät kuitenkin työstä mielenkiintoisen ja yhteistyöstä oppii itsekin. ”On hienoa päästä tekemään tiivistä yhteistyötä eri toiminnoissa työskentelevien, erittäin ammattitaitoisten ihmisten kanssa.”

TARAKI 2/2016

15


Meksiko VAIHDOSSA

Arki, asuminen ja opiskelu Guadalajarassa

Guadalajara on Meksikon toiseksi suurin kaupunki, joka sijaitsee Jaliscon osavaltiossa Meksikon sisämaassa. Guadalajarassa lymyilee noin 6-7 miljoonaa ihmistä. Karkea arvio johtunee Meksikon väestörekisterin kyvykkyydestä. Guadalajara on tunnettu suomalaisen korviin ärsyttäviltä kuulostavilta mariacheista. Guadalajarassa syntynyt Cartel de Guadalajara on ensimmäisiä Meksikon kartelleja, jota pyöritti lempinimeltään El Padrino eli kummisetä. Nykyisin tuosta kartellista irtaantui Cartel de Sinaloa, jota pyörittää maailman kuulu El Chapo eli Pätkä. Nykyään kyseisestä kaupungista valtataistelua käy kolme kartellia joihin em. kartellit eivät lukeudu. Huolimatta kartellien olemassaolosta, Guadalajarassa on erittäin turvallista. Ei täällä sen vaarallisempaa ole kuin Tammelan tai Herwood grillin jonossa puoli neljän jälkeen. Rahaa Guadalajarassa pestään enemmän kuin kukaan lukijoista osaisi laskea. Tottakai tässäkin kaupungissa ovat ne pimeät kujat ja kujailijat, jotka kannattaa välttää, mutta maalaisjärjellä pärjää. Asuminen opiskelijalle kustantaa 200350 € riippuen sijainnista ja luksuksista, mitä haluat itsellesi. Parilla sadalla eurolla (karkeasti 4000 Meksikon pesoa) saa huoneen asunnosta, jossa asuu 3-20 henkilöä. Meidän tapauksessa asunto läheltä koulua oli saatava ja reilulla 6000 Meksikon pesolla per naama, irtosi 3 makkaria, 3

16

2/2016 TARAKI

KETKÄ! MISSSÄ? MIKSI!?

Juha Viiala, 5. vuosikurssi, rakennustuotanto, isännän apu 2012, isäntä 2013, TRATTAn pj. 2014 ja 2015. Manu Lainio, 5. vuosikurssi, rakennustuotanto, isäntä 2012, viininpanijatoimikunnan puheenjohtaja 2013. Ville Härkönen, 5. vuosikurssi, rakennustuotanto, MoccaMaster 2013 Meksiko, Guadalajara. Vaihto-opiskelu Tecnologico de Monterrey, campus Guadalajaran yliopistossa. Suoritettavat kurssit: Español básico uno (10 noppaa) ja Introduction to Mexican Culture (5 noppaa). Dippavaiheen valinnaisia kursseja. Vaihtoehdot kolmestaan lähtevälle porukalle, jotka halusivat mahdollisimman kauas Suomesta, olivat Meksiko tai Etelä-Korea. Meksiko kuulosti mielenkiintoisemmalta ja muutama tuttu oli kertonut tarinoita. Lisäksi ikuinen haave kasvattaa viikset, pukeutua ponchoon ja sombreroon samalla ratsastaen aasilla kohti preerian kukkuloita tutkimaan mystisiä ja varjeltuja kaktusten ja kalkkaroiden salaisuuksia. Tammikuusta toukokuun loppuun. vessaa suihkuineen, olohuone, keittiö, takapiha, kattoterassi ja kalusteet. Tietysti jokaista cotoa eli asuinaluetta vartioi vartijat ja 3 metriset betonimuurit. Meidän asunnon (lue: betonikuutio) ulkopuolelta asuinalueen sisältä löytyy uima-allas alue ja kuntosali. Ruoka on meksikolaisille erittäin tärkeä kehumisen aihe ja he ovat todella ylpeitä perinneruoistaan. Syöminen on meksikolaisille sama kuin kahvinjuonti suomalaiselle, sitä nyt vaan “harrastetaan” joka välissä. Tästä johtunee, että Meksikon kansa on lihavinta sakkia maapallolla. Ta-

cot, kesädillat, guacamoolet, lonchesit ym. Churrokset, dillakset ja tortakset maistuvat hyvälle ja niitä myydään joka nurkassa. Tästä maasta saa mitä tahansa ruokaa pl. maitorahka ja ruisleipä. Annokset ovat erittäin halpoja, joten täällä voi syödä ulkona jokaisen aterian joka päivä. Esimerkkinä pippuripihvi punaviinikastikkeessa kaupungin parhaassa ravintolassa kustantaa noin 10 €. Uhkarohkeimmat mässyttelijät voivat kokeilla katutacoja 3 peson hintaan. Bingoarvonnassa tacón sisältä voi löytyä koiran lihaa ja onnekkaimmat kokeilijat voivat saada palkin


noksi hepatiitin, mutta yleensä selviää pienimuotoisella vatsavaivalla. Kotikulinaristeille ja kalsarien suosijoille Meksiko on halpa paikka. Sama härän sisäfile, mikä cittarissa maksaa 30€/kg maksaa 10-12 €/ kg. Lava Tecatea, Modelo Especialia tai Dos Equista maksaa noin 10 € ja litran rommi Oxxosta tai seiska-leiskasta irtoaa 7-10 euroon. Opiskeleminen Tecissä on välillä turhauttavaa pakollisten luentojen takia. Poissaoloja sallitaan kolmen viikon verran lukukaudessa. Meidän valitsemamme kurssit ovat kohtuu vähätyöläisiä. Muilta kuultujen juttujen perusteella harjoitustöitä on suht paljon, mutta välikokeet ovat helpohkoja. Mitä täällä sitten voi tehdä, kun meilläkin nyt sattuu olemaan 8 h viikossa koulua ja luennot osuu neljälle päivälle. Kampuksella voi harrastaa mitä tahansa liikuntaa kampuksen tiloissa: uima-allas, 4 jalkapallokenttää, yleisurheilustadioni, koripallo-, lentopallo-, beach-volleykentät ja 7 tenniskenttää… Guadalajarassa itse kaupungissa ei ole juuri nähtävää tai tehtävää. Bilettäminen ja ulkona syöminen on suosittua ja halpaa, siinä se sitten onkin. Aktiviteetteja ei juurikaan ole ja ”nähtävyydet” näkee kahdessa päivässä. Mikäli siis Meksiko kiinnostaa vaihtokohteena, suosittelen toista kaupunkia ellet halua yhteen originaaleimpaan kaupunkiin. Matkustaminen Meksikossa Heti kannattaa heittää ennakkoluulot maan vaarallisuudesta roskikseen. Niin kauan, kun itse et tee mitään tyhmää niin ei sinuakaan se kuuluisan pelottava kartelli noteeraa. Itse jättäisin muutamat osavaltiot/kaupungit väliin, koska niissä kartellien välienselvittelyt ovat arkipäivää

ja sivullisilta uhreilta on vaikea välttyä. Meksikolaiset ovat erittäin ystävällisiä, kiinnostuneita sinusta ja auttavaisia mikäli yhteisen kielen löydätte. Meksikossahan siis hablataan espanjaa. Englantia täällä puhutaan jonkin verran, turistimestoissa ja rannikoilla pärjää englannilla, mutta suositeltavaa olisi hallita perus espanjan vokabulaari. Espanjaa osaaville aukeaa kulttuuri ja muutkin salaiset ovet luonnollisesti helpommin. Meksikon lain kanssa ei kannata hirveästi leikkiä, maan korruptuneisuuden takia on todennäköisempää, että poliisi ”ryöstää” sinut kuin se pelätty kartelli tekisi jotain. Tänne halajaville tiedoksi, että dinerolla siitä selviää ja suosittelen välttämään oikeusteknistälaitosta johtuen valtion epäoikeudenmukaisen lottoarvonnan takia, jonka takia vankilassa lusivista 93% on tuomittu ilman fyysisiä todisteita. Itärannikolla riittää nähtävää ja aktiviteetteja kuin myös auringonpalvojien ja levyttäjien Mekkoja. Cancun on bilettämisen ykkösmesta, mutta amerikkalaisten hotelli-imperiumien piirittämä, joten jos et ole valmis maksamaan 80 dollaria yökerhon open baarista, suosittelen siirtymään hieman etelämpään Playa del Carmeniin, jossa meininki on paljon rennompaa. Carmenissa yöelämä on hieman halvempaa ja enemmän latinojen suosima kun taas Cancun on täynnä rikkaita jenkkejä. Vielä etelämpänä sijaitsee Tulum, joka on boheemi pieni kylä, jossa ei tarvitse katsella maailman kiireellisyyttä. Tulumissa on kuuluisimmat mayojen rauniot ja arviolta 10 km pitkä biitsi, joten tilaa riittää levyttää tai pärskytellä menemään. Kaikista em. kaupungeista on helppoa tehdä päiväretkiä eri paikkoihin kuten Chichen Itzaan, Cozumelin saarelle sukeltamaan maailman toiseksi suurimmalle

koralliriutalle, Akumal bayhyn snorklaamaan kilppareiden kanssa tai Isla Mujerekselle katsomaan vedenalaista museota. Itärannikolla riittää siis näkemistä ja tekemistä niin maakravuille kuin vesinokkaeläimille. Itärannikolla on myös satoja cenoteja (vedenalaisia tai maanpäällisiä kalkkikiviluolia/muodostumia, jotka ovat pyhiä mayoille), mitä voi käydä tutkailemassa. Tietysti päristelijöille surffaus ja kitesurffaus ovat ehdottomia kokeiluja. Länsirannikolla löytyy paljon löytämättömiä biitsejä ja pikkukyliä, missä chillailla ja surffailla tai voit vaikkapa hypätä sportfishing -joukkueen matkaan merelle kalastamaan Marliineja. Myös trekkaus tulivuorille tai muille vuorille on suosittua puuhaa. Meksikonlahden tuntumassa sijaitsee Huasteca, jossa on useita vesiputouksia ja koskenlaskentaa sekä surrealistinen puisto ja linna, mitä voi höveleimmät pällistellä diippeine mielikuvituksineen. Hintataso vaihtelee kutakuinkin kalliista halpaan, mitä kauemmas jenkeistä ja turistirysistä kulkee niin halvemmaksi muuttuu. Yleisesti voisi sanoa, että halvalla pystyy tekemään ja näkemään todella paljon. Suosittelisin auton vuokrausta, jotta matkojen taittaminen sujuisi helposti. Meksikossa travellaaminen muuten tapahtuu bussilla tai lentäen. Sisäiset lennot ovat verrattavissa Eurooppaan kilometrimääriin nähden. Kaukobussit ovat halpoja, tietenkin hitaampia, mutta kaukobussit ovat mukavuuksiltaan parempia kuin Finskin kaukolentokoneet ja kaukobussit ovat ainoa asia mikä toimii jokseenkin aikataulussa. Mikäli mahdollista niin paikallisia kavereita kannattaa hankkia oppaiksi ym. keinottelijoiksi ja fiksareiksi. Nähtävää ja tekemistä riittää jokaiselle pitkäksi aikaa.

TARAKI 1/2016

17


Vaihtojutut Lundin teknillisessä yliopistossa

VAIHDOSSA

Lundin teknillinen yliopisto Ensinnäkin täytyy sanoa, että homma pyörii hyvin samalla tavalla kuin TTY:llä: meillä on tenttiviikot ja uusintakokeet. Opettajia puhutellaan etunimellä, ja tunnit alkaa vartin yli. Täällä ei tosin ole niin paljon kahden periodin kursseja, vaan muutama (24) intensiivinen kurssi periodissa. Näistä kursseista saa myös enemmän noppia kuin TTY:llä (7,5/kurssi on aika normi) ja mikä parasta ne ei ole läheskään yhtä vaativia kuin TTY:n raksakurssit. Eikä siinä vielä kaikki! Hyvän arvosanan saaminen on helpompaa, koska 50%:lla saa kolmosen kun TTY:llä vaan ykkösen ;) Olen siis opiskellut energiatehokasta rakentamista. Syksyllä minulla oli ”Energian käyttö ja lämpömukavuus” (thermal comfort, ei mitään käsitystä miten se kääntyy suomeksi :D) ja ”Kosteus turvallisuus”. Näitä tietoja sovellettiin Passiivitalo-kurssilla. Joulun jälkeen aiheena oli ”Päivänvalo ja valaistusolosuhteet” sekä ”Ilmanvaihto ja sisäilman laatu”. Tällä hetkellä kaikkea aiemmin opittua sovelletaan oikeaan korjaushankkeeseen, jossa kohteena on 1943 vuonna rakennettu

18

2/2016 TARAKI

toimistorakennus. Kaikki kurssit on opetettu englanniksi. Lundissa ja muutenkin Ruotsissa suurin osa maisteriopinnoista on englanniksi. Samoten kaikki kurssit on suoritettu ryhmätöinä. En ole tehnyt ainuttakaan yksilötehtävää, jollei kokeita lasketa. Tätä energiatehokkuutta opiskelee sekä arkkitehdit että suunnittelu- ja tuontantoinsinöörit eri kansallisuuksista, ja ryhmissä on aina eri taustaisia ihmisiä. Kaikilla kursseilla on käytetty simulointiohjelmia (2D tai 3D), mikä on ehkä suurin plussa TTY:llä paperiin rustaamiseen verrattuna. Ruotsissa rikkain opiskelijakulttuuri löytyy juuri Lundista, ja se muistuttaa kovasti omaamme. On ylioppilaskunta, killat, haalarit, merkit, lakit ja fuksiviikot (5 viikkoa!). Lundissa sitsataan paljon ja speksejä on vaikka ja monta. Täällä vietetään myös vappua, päivän verran tosin vain, mutta on sekin jotain! Jos eksyy tänne Helsingborgiin (30 min junalla Lundista) niin kuin minä, niin täälläkin on mm. opiskelijoiden oma baari auki joka torstai. Jos jäit kaipaamaan lisätietoja opin-

KUKA! MISSSÄ? MIKSI!? Elli Kinnunen. Syksyllä pyörähti käyntiin 1.n. vuosi. Tampereella olen ährästänyt rakennussuunnittelun ja korjaussuunnittelun parissa. Tämän vuoden olen viettänyt Lundin teknillisessä yliopistossa, tosin Campus Helsingborgissa, Ruotsissa. Täällä olen opiskellut maisteriohjemassa Energiatehokas ja ympäristöystävällinen rakentaminen. Kun sivuainetta valittiin, en löytänyt itseäni kiinnostavaa pakettia, joka olisi tarjonnut energiatehokkuuden näkökulman tarpeeksi syvällisesti. Pyysin apua laitoksen tyypeiltä ja he suosittelivat Lundia. Lähdin siis vaihtoon opiskelemaan. noista, Lundista tai vaihdosta ylipäänsä, voit laittaa viestiä facessa tai säpossa etu.suku@student.tut.fi


Taavin palsta Kevät on saapunut pääkaupunkiseudulle, linnut sikertävät puissa ja uudet tuulet puhaltavat yhden, jos toisenkin teekkarin tai fuksin pyöreisiin keuhkoihin. Aurinko on alkanut paistaa ja ihmiset kaivavat polkupyöriä varastojen perukoilta. Mitä tästä seuraa? Aivan, avoimin mielin maailmaa katsovia nuoria ja vähän vanhempiakin ihmisiä. Nuoret tyttöset ja poikaset kulkevat kaduilla tuijotellen puhelinta. Vähän kerrassaan yksi, jos toinenkin havahtuu saapuessaan liikennevaloihin. Mitä ihmettä siellä puhelimessa nykyään on niin mielenkiintoista, että pitää unohtaa muu maailma ja liikenneturvallisuus? WhatsAppit, Telegramit, Facebookit, Snapchatit, Tinderit ja Instagramit vie täysin huomion muulta maailmalta. Pelottaa ajatus, että ihmiset jättävät näkemättä ympärillään olevien rakennusten ja arkkitehtuurin kauneuden. Kaupungilla kulkiessa näkee valtavan määrän kauniita taloja joita voi pysähtyä katselemaan pitkäksikin aikaa. Yksityiskohtia vanhoissa taloissa on lähes äärettömästi. Mietityttää ajattelevatko ihmiset näitä asioita ja näkevätkö he maailman samalla tavoin kuin minä. Pakko se on myöntää, että vaikka olemme Diplomi-insinöörejä tai ainakin lähes-dippainssejä on ne arkkitehdit hyviä piirtämään kauniita asioita. Rakennusala on lopulta hyvin pienen ihmisjoukon leikkikenttä. Sen huomaa hyvin, kun pääsee Oikeisiin TöihinTM. Otaniemen herroilla on tiukka ote rakentamisen kentästä. Ne ovat kaikkialla. Tamperelaiset tunkeutuvat hyvää vauhtia sekaan. Ihmiset tuntevat toisensa pitkän ajan takaa ja työskentelevät pääasiassa keskenään. Insinööritaustaisia henkilöitä on valtava määrä. Vaikuttaa siltä, että kuppikuntautuminen toimii ihan yhtä lailla työmaailmassa kuin yliopistossa. Ihmiset lopulta pyrkivät työskentelemään samojen henkilöiden kanssa. Tietenkin rakentamisen laadun kannalta tämä on hyvä asia; ryhmä on oppinut työskentelemään keskenään vasta kun projekti on jo ohi. Toistojen avulla ihmiset oppivat toistensa työskentelytavat. Silti ei ole väärin et

siä oppia ja uusia tapoja tehdä asioita muualta, toisista ryhmistä ja hakkeista. Tässä tulee ehkä lopulta se viimeisin etu, mikä nykynuorilla on. He osaavat pitää yhteyttä ja toimia yhdessä pienissä piireissä. Yhteydenpito on luontevaa ja sitä nuoret osaavat tehdä käyttäen edellä mainittuja Telegrameja ja Instagrameja. Sosiaalinen kanssakäyminen on pelkästään soittelun ja viestittelyn lisäksi luontevaa myös muussa sosi-

WhatsAppit, Telegramit, Facebookit, Snapchatit, Tinderit ja Instagramit vie täysin huomion muulta maailmalta. aalisessa mediassa. Julkaisuiden tekeminen on tuttua. Tekniset vermeet ja vehkeet on viimeisen päälle priimaa. LinkedIniä selatessani viime viikolla tajusin, kuinka monta ihmistä kyseisen palvelun on ottanut käyttöön, en-

nen kaikkea nuoret. Se on hyvä työnhakua ajatellen. Tästä luontaisena jatkona voi ajatella, että nykyaikaiset kiinteistönvälityspalvelut kuten etuovi.com vastaavat ikään kuin rakennusten Tinderiä tai LinkedIniä. Tietenkin tässä tulee huomioida, ettei olla parittamassa yhtä rakennusta toiselle, vaan ennemmin asukasta asunnolle, omistajaa kiinteistölle tai työntekijää yritykselle. Hassua eikö? Kevät todellakin on tullut. Vaikka TAAVI XXV:n rinnassa pumppaakin maailmaan (ja rakennuksiin) ihastunut sydän pitää meidän kaikkien muistaa kulkea turvallisesti missä tahansa tilanteessa mikä tuleekaan eteen. Hyvää kesän odotusta koko rakentajakansalle ja onnea kesätyön hakuun! -TAAVI XXV, historian tekijä, Teekkari, Keisari ja kerta kaikkiaan erityisen hieno mies.

TARAKI 2/2016

19


Tulevat tapahtumat 22.4. Wapputapahtuma: Munakisat 29.4. Wapputapahtuma: Kellarihumppa 4.5. Klo 17 Valmistuvien tapahtuma 4.5. Klo 19 Tupperware-kutsut 29.7. - 31.7. Kes채tappo 29.10. TARAKI 49. vuosijuhlat

Profile for TARAKI

Taraki 2/2016  

Päätoimittaja: Matias Hirvikoski Kansikuva: Lauri Nopanen Sisältö: Kampuksen kehitys, Virtuaalitilat, SRT-exqu, Tarakilainen työelämässä

Taraki 2/2016  

Päätoimittaja: Matias Hirvikoski Kansikuva: Lauri Nopanen Sisältö: Kampuksen kehitys, Virtuaalitilat, SRT-exqu, Tarakilainen työelämässä

Advertisement