Taraki 1/2017

TAMPEREEN RAKENTAJAKILLAN KILTATALEHTI 1/2017

1/2017

taraki 1/17

SISÄLTÖ Johdanto

4 5

Puheenjohtaja

Ril-Bahi & Tek-Alexi Robottiautot Muistissa

6

8

12

Rakennusalan yritystapahtuma

13

14 Taavilla jälleen asiaa 18 Hallitus esittäytyy

Taraki -lehti on Tampereen teknillisen yliopiston Tampereen rakentajakillan jäsenlehti.

Lehti jaetaan TTY:n kiltahuoneille, rakennustekniikan laitokselle ja ylioppilaskunnalle.

Lisäksi lehti postitetaan TARAKIn vanhoille puheenjohtajille, Wanhoille Kähmyille sekä kiltaa tukeneille yhteistyökumppaneille.

Lehti julkaistaan myös killan internetsivuilla osoitteessa www.taraki.fi Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Lisäksi kesällä ilmestyy uusille opiskelijoille postitettava fuksinumero.

Toimitus ja taitto Päätoimittaja

Miika Hämäläinen

Toimitus

Aleksi Jokela Markus Pahikkala Konsta Salo

Paino

Pirkan Painotuote Ky Painosmäärä 100

Valokuvat

Lauri Nopanen, kannen kuva tapahtumakuvat

Julkaisija

Tampereen rakentajakilta TARAKI/TTY Korkeakoulunkatu 5 33720 Tampere taraki@tut.fi

”Jokaisesta kurssista ei pidä ottaa sitä vitosta” Bahiledes Taracion, Antiikin Kreikka, vuonna 17 jaa.

Robottiautot

KUVA: METROPOLIA

8

LEHDEN TEEMA

ODOTETTAVISSA LIIKENTEESSÄ

Miika Hämäläinen päätoimittaja

Mitä jos kokonaisen urbaanialueen liikenne olisi automatisoitu?

Tähän kysymykseen tuo vastauksia CityMobile2- projektin yhteydessä tehty asiantuntijoiden kyselytutkimus, jossa asiaa lähestyttiin kahdesta kulmasta: autojen yksityis- vs. jaettu omistus.

Asian ydin tiivistettynä alle.

Lisääntyykö pitkänmatkanliikeenne kaupunkien välillä?

Ainakin jos matkustamisesta tulee mukavampaa ja edullisempaa.

Autojen omistuaste voisi vähentyä, mikäli vapaita autoja on verkostossa saatavilla ja ihmiset innostuvat jakamaan kyytejä sekä optimisoimaan yksityisautojensa käyttöä, esimerkiksi jakamalla perheen ja kavereiden kesken eri vuorokaudenaikoina.

Haja-asutusalueilla ja urbaanivyöhykkeellä matkojen määrä voisi lisääntyä; liikenteen joustavuus lisääntyy, kun itseohjautuvia autoja saa paikalle kutsumalla.

Myös matkojen pituus voi lisääntyä riippuen kaupunkialueen palvelujen etäisyydestä sekä houkuttelevuudesta.

Hinta ratkaisee: onko ihmisillä varaa omistaa oma autonominen auto tai mahdollisuus käyttää ulkopuolisia, uudenaikaisia taksipalveluja edulliseen hintaan.

Lähteenä käytetty uutista sivulla http://www.citymobil2.eu/en/News-Events/News/First-results-of-the-study/ Kuva: Wikimedia, alkuperä NASA; Liège by night, värimanipuloitu

4

Kaupungit ovat erilaisia: jo nykyisellään niissä on toimiva joukkoliikenne sekä suhteessa vähäisempi autojen omistusaste.

Lyhyiden matkojen määrä voi lisääntyä, mikäli ihmiset innostuvat jakamaan yksityisautojaan tai taksipalvelut ovat entistä edullisempia ja paremmin järjesteltävissä.

Robottiautot voivat viedä tarvetta joukkoliikenteeltä, mutta toisaalta ne voivat myös vahvistaa sen rakennetta kuljettamalla ihmisiä joukkoliikennepysäkeille ja niistä pois.

Koska autoja on entistä enemmän teillä liikenteessä, eikä parkkipaikoilla lepäämässä, voidaan katujen varsista kenties tehdä viihtyisämpiä ja näin lisätä kävellen tehtyjen matkojen määrää!

PUHEENJOHTAJAN TERVEISET Vuosi on vaihtunut ja näin myös TARAKIn hallituksen toimijat. Saamme nauttia hallituksessa tänä vuonna innoittavan tuoreesta kokoonpanosta, ja se näkyy. Hymy on kokouksissa huulillani, kun useammin saa kuulla sanat ”mulla olis idea...” kuin ”kyllä ei silloin kun minä olin fuksi!”.

Vaikka välillä perinteetkin kunniaan. Tämäkin kilta on niitä rakkaita perinteitä ehtinyt tehdä jo kunnioittavat 50 vuotta!

Keräämmekin muistoja matkan varrelta juhlavuoden Historiikkiin, josta vuosijuhlien koittaessa 28.10. (lisätkää päivä kalenteriin ja seuratkaa juhlahumun kehittymistä Facebookissa TARAKI 50 VUOTTA -sivulla) voimme tutustua kiltamme matkaan vuodesta 1967 aina tähän päivään saakka.

Hurjaa eikö?

Muutakin jännittävää ja kivaa on tulossa!

Muistakaa ilmoittaa itsenne maaliskuussa ulkoexculle (kyllä vain, Amsterdamiin lähdetään syksyllä, ja hauska fakta: kyseisessä kaupungissa TARAKIlaiset vierailivat myös 40. juhlavuonna...) Eikä siinä vielä kaikki, kevään aikana sitsataan raksateemalla TAMKin kanssa, vieraillaan Otaniemessä SRT-päivien tiimoilta ja tietenkin pian se on jo huhtikuu ja Wappu!

Mutta rakkaat kanssaopiskelijani, älkää unohtako sitä (valtion) päätavoitetta, opiskelua… Joskus on kurjaa istua päivästä toiseen paikallaan ja koittaa saada järkeä järjettömiin harkkatöihin. Onneksi meillä on niitä varten viihtyisät tietokoneluokat, vertaistukena muut ahdistuneet nuoret (ja vanhemmat) opiskelijat sekä kahvi. Mutta muistakaa näyttää kahvikupeillenne välillä myös tiskikonetta, ettei pohjalle kasvava lisäeliöstö pilaa kahvitauon makunautintoa!

Kaiken kaikkiaan tahdon toivottaa kaikille hyvää alkanutta kevätlukukautta ja onnea kesätyönhakuun!

Olkaa yhtä aktiivisia kuin mitä tänä talvena ilokseni olen TARAKIlaisten huomannut olleen, ja tulkaa nykimään hihasta, kun mielenne täyttyy ideoilla joilla haluatte toimintaamme rikastaa.

Myös anonyymi palautteenanto onnistuu edelleen taraki.fi sivulla, ja luemme myös niitä harmituksianne mielellämme.

”Muistakaa näyttää kahvikupeillenne välillä myös tiskikonetta, ettei pohjalle kasvava lisäeliöstö pilaa kahvitauon makunautintoa!”

Sillä kuten henkisiä voimavaroja paljon korostava yhdysvaltalainen kirjailija Mike Dooleykin sanoo: ”Elämä ei ole odottamista, toivomista ja haaveilemista, se on tekemistä, olemista ja joksikin tulemista.

Se on sitä mitä aiot tehdä sen jälkeen, kun olet lukenut tämän.”

Rakkaudella, tuorehko puheenjohtajanne

Elli Miina 5

RIL-BAHI & TEK-ALEXI Moikka! Olen Aleksi Jokela ja aloitin vuoden alusta TARAKIn TEK-kiltayhdyshenkilönä eli KYHinä. KYHin tehtävänä on lyhyesti toimia linkkinä TEKin ja killan välillä. Tärkein tehtäväni on auttaa kaikkia kiltalaisia TEKkiin liittyvissä kysymyksissä ja ongelmissa sekä välittää tietoa TEKin tapahtumista ja asioista. Jos siis jokin askarruttaa, niin minua voi aina lähestyä niin fyysisesti kuin virtuaalisestikin. Fyysisesti olen tavoitettavissa päivittäin kiltahuoneella ja virtuaalisesti mm. TG, WA, FB ja SC lyhenteiden välityksellä.

Kysykää siis rohkeasti mitä tahansa! Ensimmäisen kysymyksen esittäjälle lupaan haalareihin mainiosti sopivan TEK-vyön.

TEK tarjoaa jäsenilleen lukuisia käyttökelpoisia etuja jo opiskeluaikana. Opiskelijan ehdottomasti tärkein palvelu on Teekkarin työkirja. Se on täynnä työnhakuun liittyviä vinkkejä, joten siihen kannattaa tutustua, jos työnhaku on jäänyt viime tippaan. Työkirjasta löytyy myös erinomaisia vinkkejä työhaastatteluun, jos sellainen on kohta edessä. Kirjoja löytyy painettuna kiltahuoneelta ja sähköisenä osoitteesta www.teekkarintyokirja.fi.

Suosittelen lämpimästi tutustumaan TEKin nettisivuihin www.tek.fi ja sosiaaliseen mediaan. TEK julkaisee päivittäin lukuisia mielenkiintoisia juttuja kaikissa kanavissaan: FB (Teekkarit ja Tekniikan akateemiset TEK), IG (teekkarit), Twitter (@TEK_akateemiset) ja LinkedIn (Tekniikan akateemiset TEK ja TEKrekry).

Aleksi Jokela 3.vsk.

TEK-kiltayhdyshenkilö 0445011594 aleksi.2.jokela@student.tut.fi

Vuosi 2017 alkoi osaltani jännittävästi Suomen Rakennusinsinöörien Liiton teekkariyhdyshenkilönä. Tehtävänäni on tukea ja auttaa teitä liiton jäseniä asioissa, joita osaan hyvin ja vähemmänkin hyvin. Vastailen kaikkeen, paitsi rakenteiden mekaniikkaan liittyviin kysymyksiin.

Alkuvuodesta on tapahtunut jo paljon jännittäviä asioita, kuten TARAKIn 50. juhlavuoden käynnistyminen. Oulun yliopisto sai takaisin jo pitkään haluamansa rakennustekniikan DI:n koulutusvastuun ja maaliskuussa häämöttää uuden Rakennetun omaisuuden tilan julkaisu.

RIL ja Rakennus ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry aloittivat talvella mielenkiintoisen projektin rakennusalan hakijamäärien elvyttämiseksi. Rakennusala ja tekniikan alat yleensäkään eivät ole ylioppilaaksi valmistuvalle erityisen todennäköinen tulevaisuuden valinta pyhän kolminaisuuden oikiksen, lääkiksen ja kauppiksen rinnalla. Tätä kansallisestikin tunnistettua trendiä vastaan aloitettiin projektin, jossa yläaste- ja lukiotason opetukseen viedään MAOLin kautta rakennusalan käytännön laskutehtäviä. Tehtävillä lähestytään erityisesti lukioikäisiä ja herätetään heidän mielenkiintoaan käytännön tekniikan sovelluksiin rakennusalalla. Tehtäviä on toteutettu rakennustekniikan ja teknis-luonnontieteellisten opiskelijoiden yhteistyönä. Seuraavaksi tehtävät esitellään MAOLille, jonka kautta niiden on tarkoitus mennä kansainvälisesti opettajien käyttöön.

Maaliskuun 14 päivä julkaistaan ROTI 2017. Kattava asiantuntijavoimin koottu raportti tämänhetkisestä alamme tilanteesta ilmestyy varmasti myös kiltahuoneen pöydälle. Isot teemat tämän vuoden raportissa ovat digitaalisuus, rakentamisen hallinnolliset rajat, tuottavuus ja laatu. ROTIn lisäksi maaliskuussa julkaistaan RILin uudet nettisivut. Pysykää kuulolla!

6

Markus Pahikkala RIL-teekkariyhdyshenkilö 050 505 4042 markus.pahikkala@ril.fi Pirkanmaa, Pohjois-Suomi

TEKIN RILLIMAKKARAT

NAM

vastaukset

Riku Huhta tutkimusapulainen

Miika Hämäläinen kysymykset kylkitekstit

Markus Pajarre

Syksyllä TTY:n kampusalueella oli nähtävissä varoituskylttejä robottiautoista, ja asian vaarallisuudesta huolimatta monet haaveilivat pääsevänsä sellaisen kyytiin. Nyt muutamaa kuukautta myöhemmin myös Taraki-lehti kiinnostui asiasta; kokeiluhan ei ollut pelkkä tähdenlehto. Riku Huhta Vernestä vastasi askarruttaviin kysymyksiin: Mitä uutta robottibussin ajattaminen kampusalueella toi projektiin? Keksivätkö opiskelijat kehitysideoita?

Kahdella edellisellä kokeilualueella, Hernesaaressa ja Otaniemessä, robottibusseilla operoitiin autoympäristöissä, mutta TTY:n kampusalueella tarkoitus oli testata robottibussien toimintaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden ympäristössä. Tarkastellussa olivat erityisesti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden reagointi ja tottuminen heidän väylällään kulkevaan robottibussiin. Talven aikaisen tulon myötä kokeilu jäi kuitenkin valitettavan lyhyeksi, joten tottumisjakso busseihin jäi myös lyhyeksi. Mutta mainittavaa on, että jo viikon aikana ihmiset tottuivat selvästi busseihin ja osasivat olla normaalisti niiden lähettyvillä. Toiminnasta kävely-ympäristössä on kuitenkin syytä saada lisäkokemuksia (esim. kevään pilotista) ja jatkotutkimusta on syytä tehdä. Alustavat tulokset ovat kuitenkin varsin positiivisia.

8

Toisekseen kampusalueen ja Hervantakeskuksen välillä liikennöinti tarjosi kokeilun lisäksi jo aidon käyttötarkoituksen ”viimeiselle kilometrille” eli matkalle Duolta kampusalueen ytimeen. Käyttötarkoitukseltaan tämä reitti on vielä verrattain alkeellinen, mutta huonommalla säällä liikennöidessä muutamat ihmiset varta vasten hyppäsivät bussin kyytiin ihan matkan taittamisen vuoksi.

Robottibussien kyydissä matkusti kampusalueen läheisyyden johdosta runsaasti opiskelijoita, joilta ideoita tuli pyytämättäkin vaikka kuinka paljon. Ideoita tuli muun muassa käyttökohteista (vanhusten kauppamatkat, heikon joukkoliikenteen omaavat alueet jne.). Kehitystä toivottiin erityisesti bussien esteiden väistökykyyn ja talvitoimintaan, osa toivoi myös korkeampaa ajonopeutta ja luonnollisesti teekkarit halusivat robottibussiin oluthanankin. Bussit herättivät kyllä runsaasti innostusta ja ihmiset suhtautuivat lähes yksimielisen positiivisesti niitä kohtaan.

Millä tavoin Tampereen teknillinen yliopisto osallistuu Sohjoa-hankkeeseen, muuten kuin aiemmin mainitulla tavalla?

Ovatko Suomen olosuhteet sen vaikeammat kuin muuallakaan?

Ovat. Ainakin verrattuna Kalifornian lämpöön. Mitä muuttuvampi itse fyysinen ympäristö on, sitä vaikeampaa automaattiajoneuvojen on tulkita ympäristöään.

Automaattiajoneuvon tulee

Liikenteen tutkimuskeskus Verne vastaa hankkeessa erityisesti tutkimuspuolesta. Tarkoituksena on tunnistaa robottibussien mahdollisia käyttökohteita ja parhaimpia toimintaympäristöjä. Lisäksi kokeiluihin perustuvilla tiedoilla on arvioitu robottibussien vaikutuksia joukkoliikenteen palvelutasoon sekä kustannuksiin, joista jälkimmäinen on hyvinkin keskeinen tekijä liikenteen automaatiota katsottaessa. Verne teettää myös kyselytutkimuksia robottibusseissa matkustaneille, joiden tarkoituksena on selvittää käyttökokemusta robottibusseissa sekä kuulla ihmisten mielipiteitä tällaisesta uudesta joukkoliikenteen ajoneuvosta.

A) Tietää sijaintinsa suhteessa infrastruktuuriin ja ympäristöön B) Tulkita ja toimia oikein kohdatessaan dynaamisia tekijöitä (eli muita liikkujia, sääolosuhteita, lehtiä jne.)

Lumi tekee tuohon A-kohtaan merkittävän haasteen, sillä ympäristö muuttuu jatkuvasti. Tämä on ongelma siksi, että robottibussin paikannus perustuu sen katolla olevan lidarin ympäristöstään piirtämään 3D-pistekarttaan, joka näissä kokeiluissa tallennetaan bussin muistiin, ja itse operoinnissa bussi vertaa jatkuvasti omaa sijaintiaan tähän sen muistissa olevaan karttaan. Lisäksi bussi hyödyntää odometria, ”inertial measurement unittia” sekä satelliittipaikannusta pysyäkseen reitillä. Laserilla piirretty kartta antaa kuitenkin kaikkein tarkimman tiedon bussin sijainnista, joten esimerkiksi lumipenkka reitin varrella voi hämätä bussia, mikäli muut järjestelmät eivät ole toiminnassa (satelliittisignaali häviää tms.).

Mitä pitää tehdä, jotta ajoneuvot saadaan toimimaan luontevasti Suomen olosuhteissa?

Kysymys, joka mietityttää varmasti kaikkia mahdollisia liikenteen automaatiota kehittäviä tahoja. Tässä kokeilussa käytettävät robottibussit perustavat esteiden tunnistuksen puhtaasti lasereihin eli lidar-teknologiaan (Light Detection and Ranging) eli ne tunnistavat esteitä kimmottaen lasersäteitä ympäristöstään ja laskevat tästä objektien välimatkoja. Ongelma on siinä, että ne tunnistavat kaikki vesipisaraa isommat partikkelit esteeksi. Näin ollen esimerkiksi lumisade on tunnistettava este ja bussi ei liiku mihinkään. Ratkaisuna tähän on hyödyntää useita erilaisia esteidentunnistusteknologioita yhtäaikaisesti eli hyödyntää ns. anturifuusiota. Esimerkiksi tutka (Radar) perustuu vastaavaan periaatteeseen kuin lidar mutta hyödyntää radioaaltoja, jotka eivät lähtökohtaisesti välitä lumisateesta. Tai vaihtoehtoisesti voidaan käyttää kameroita, joille opetetaan konenäön avulla, että lumisade ei ole este. Ideana siis on, että useat eri esteiden tunnistuksen osa-alueille erikoistuneet teknologiat tuottavat dataa ja tietokoneen pitäisi tästä tulkita minkä sensorin tietojen mukaan mennään missäkin kohtaa.

Toisaalta esimerkiksi Tesla perustaa automaattiautonsa paikannuksen ja esteiden tunnistuksen lähes pelkästään kamerateknologiaan, mutta huonolla säällä näistä ei vielä ole merkittävää kokemusta.

Markus Pajarre

9

Arto Jalonen Miten uusinta teknikkaa saadaan tehokkaimmin hyödynnettyä?

Seuraavassa on keskeisimmät teknologiat automaattiajoneuvojen takana. Ideaalitilannehan on, että ajoneuvossa olisi kaikkia teknologioita ja älykäs algoritmi muodostaa niiden avulla reaaliaikaisen tilannekuvan. Näin omasta mielestäni saataisiin eniten irti eri teknologioista, koska jokaisella on omat vahvuusalueensa.

Esteiden tunnistus:

• Lidar • Radar

Teknologiat kiinni ajoneuvoon, luvat kuntoon ja eikun testailemaan. Siinäpä varsin tehokas keino hyödyntää näitä. Mm. VTT:n Citroën ja Urban Auto test on hyvä esimerkki tästä.

Onko liikkumisessa tapahtumassa hiljainen vai nopea vallankumous? Ketkä voisivat hyötyä kehityksestä?

Monesta lähteestä voisi päätellä, että nopea, mutta ei se nyt vielä ihan lähivuosina tulee radikaalisti muuttumaan, sillä isot muutosvoimat vaativat aikansa.

• Sonar • Kamerat (+lämpökamerat)

Isoimpia juttuja ja hypesanoja:

• Liikenteen automaatio Paikannus:

• Liikkumisen muutos palveluksi (MaaS, Mobility as a Service)

• Lidar

• Liikenteen digitalisaatio (mobiililaitteet keskiössä)

• Satelliittidata • IMU (inertial measurement unit)

• Big Data (liikkujat tuottavat järkyttävän määrän dataa, kohta sitä voidaan hyödyntää)

• Odometri • Kamerat

10

Markus Pajarre Kaikki näistä lähtevät yleensä innovaatioista ja käytännön sovelluksista liikkeelle. Näinpä Sohjoa-projektikin tuo liikenteen automaatiota askeleen lähemmäksi ja lisäkokeiluille on varmasti tarvetta. Samoin MaaS-ideoitsijat (mm. MaaS Global) ovat tuoneet alustavia sovelluksiaan markkinoille, mutta näistä saadaan kuitenkin vasta kokeilutietoa ovatko ihmiset halukkaita kokeilemaan tällaisia palveluita. Muutos näyttäisi kyllä tulevan varmasti, mutta jotta asiat ihan oikeasti toimisivat laajassa käytössä, vaatii se useampia vuosia aikaa.

pienen kapasiteetin busseja voisi mennä useita peräkkäin. Mutta sitten kun liikenteen kysyntä vähenee ruuhka-aikojen ulkopuolella, vaihtuisivat robottibussit kutsuohjautuviksi kulkuneuvoiksi, joita voisi tilata omalle kotiovelleen. Tällaisella järjestelyllä joukkoliikenteen kattavuus saataisiin huomattavasti korkeammalle erityisesti ruuhka-aikojen ulkopuolella, mutta myös ruuhka-aikojen suuriin käyttäjämääriin saataisiin vastattua (yksi 12-hengen bussi ei riittäisi ruuhka-aikana, mutta on kustannustehokas kutsuohjattuna).

”Vallankumouksesta” hyötyvät ennen kaikkea loppukäyttäjät eli liikkujat, sillä liikkuminen helpottuu edellä mainittujen termien yhteisvaikutuksesta huomattavasti ovelta-ovelle palveluiden yleistyessä ja informaation ollessa helposti saatavissa. Matkaa ei tarvitse itse suunnitella, kun puhelimesi kertoo halvimman tai vihreimmän vaihtoehdon. Toisekseen markkinoille tulee varmasti uusia pelureita, jotka hallinnoivat automaattiajoneuvoja, mobiilisovelluksia, liikkumispalveluita jne. Mahdollisuuksia on paljon eli eikun businessideoita keksimään.

Tiivistäen siis Tampereen mahdollisuus on vahvoissa runkolinjoissa (ratikka + isot bussit) ja näitä syöttävässä kutsuohjautuvassa ja automaattisessa pikkubussiliikenteessä. Raitiotien päätös oli mielestäni iso voitto automaattiselle liikenteelle erityisesti siksi, että liikenteen automaation etu on pienten yksikköjen optimointi kysynnän mukaan, mikä on hyvin epätasaista julkiselle liikenteelle. Oman lisänsä tähän koko järjestelmän päälle tuovat automaattitaksit ynnä muut, jotka tulevat myös olemaan olennainen osa julkista liikennettä.

Mitkä olisivat pääpiirteet liikenteessä, joka perustuu ainakin osittain autonomisiin ajoneuvoihin (erityisesti Tamperetta ajatellen)

Milloin bussit aloittavat taas liikenteensä?

Tamperetta katsoessa oma visioni olisi, että ratikan myötä Tampereella on vahva runkolinja, jota voivat tukea poikittaiset bussirunkolinjat ihmiskuljettajineen, mutta liityntäliikenteen järjestäminen voitaisiin järjestää automaattisilla pikkubusseilla, jotka ruuhka-aikoina toimisivat reittipohjaisesti kiinteillä linjoilla niin, että

Lumien sulaessa operointi aloitetaan mahdollisimman pian. Operointi saattaa mennä wapun päälle, joten sitten päästään toden teolla testaamaan robottibusseja. Jos selviävät wapputeekkareista, niin talvi on pieni murhe.

11

MUISTISSA Kunhan muistikortti pysyy

Lauri Nopanen TT-kamerat

Mika Kiviluoma 1 kuvat

Kaisa Tolvanen 2

EHJÄNÄ

Fuksikyykkä

1

Akateemisen kyykän MM Firmakyykkä

Kiltagaala

2

12

”Yritystapahtuma on hieno juttu” -yritysyhteistyövastaava

Perinteinen rakennusalan yritystapahtuma toi taas messutorin raksataloon. Keskellä talvea katse oli jälleen kerran kesässä ja eteen tulevissa mahdollisuuksissa. Kysymyksenä: voisinko minä olla se valittu? Konsepti on yksinkertainen: kierretään ständejä, kerätään kyniä ja karkkeja kuin pähkinöitä - ja tietenkin osallistutaan arvontoihin. Samalla voi hieman kysyä yrityksestä ja tulevasta kesästä; ehkä intressit kohtaavat, ehkä onnistaa ja voittaa vielä jotain!

Kuuleman mukaan päivä oli jollekin onnistumisen ultimaatio jopa niin, että nimi oli alkanut kiertää ständiltä ständille, fortunan soitto yllättänyt ja työhaastattelu sovittu. Tai ehkä se oli vain alternatiivinen fakta... Se että yritykset tarvitsevat tekijöitä, on kuitenkin kiistatonta, ja sen huomasi yritystapahtumassa: ständeillä oltiin hyvin valmiita neuvomaan, ja aamusta iltapäivää kohti toiminta vain parani, kun tunnelma otti mukaansa sekä opiskelijat että esittelijät.

-päätoimitus kin. Vaikka paikkoja onkin paljon jaossa, fakta on silti se, ettei niitä riitä kaikille. Moni fuksi viettääkin ensimmäisen kesän tehden jonkin muun alan töitä. Kesätöitä hakiessa ei kannata olla ensimmäisenä vuonna paikan suhteen turhan nirso.

Ensikosketus edessä häämöttävään teekkarikesään tapahtui torstaina Rakennustalossa järjestetyssä yritystapahtumassa, joille oli kokoontunut 43 eri rakennusalan yritystä esittelemään toimintaansa ja rekrytoimaan kesätyöläisiä. Vaikka killan tuoreena yritysyhteistyötoimarina olin osaltani järjestämässä tapahtumaa, iso osa ajasta kului muiden fuksien tavoin yritysten edustajia jututtaessa sekä kyniä, karkkeja ja esitteitä keräillessä.

Jotkut kiertelivät esittelypisteitä ansioluetteloitaan jaellen ja omaa osaamistaan markkinoiden, toiset taas kuulostelivat enemmän mitä yrityksillä oli kerrottavaa omasta toiminnastaan ja tulevista projekteistaan.

Yritystapahtuman kanssa samaan aikaan oli käynnissä toinenkin tärkeä tapahtuma, etenkin ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoille suunnattu suuntautumisinfo. Infon tarkoitus oli selkeyttää toisena opiskeluvuonna eteen tulevaa pääaineen valintaa, joka määrittää suurelta osin tulevien vuosien opintosisällöt. Tilaisuudessa oli puhujia sekä yliopiston taholta, että myös laajalti yritysmaailmasta. Etenkin talopuolen infot rakennesuunnittelusta ja rakennustuotannosta keräsivät paikalle niin suuren yleisön, etteivät kaikki kiinnostuneet mahtuneet edes istumaan. Itseäni enemmän kiinnostaneet infra- ja liikennepuolen esitelmät olivat myös mielenkiintoisia ja intoa herättäviä. Tuntui todella kiehtovalta ajatella, että voisin mahdollisesti itse olla muutaman vuoden päästä painimassa samankaltaisten projektien kimpussa.

Monet rakennustekniikan fuksit ovat varmasti kanssani samassa tilanteessa kesätyön kannalta: rakennusalan työkokemusta on vähän, mutta intoa on paljon. Suurin osa opiskelijoistamme on lukiotaustaisia, eikä rakennustyömaista ole kokemusta välttämättä laisinkaan. Olisi kuitenkin hienoa päästä jo ensimmäisenä teekkarikesänä tekemään oman alan töitä, mahdollisesti vaikka haalariharjoittelun muodossa. Etenkin alan isot firmat tarjoavat paljon haalariharjoittelupaikkoja erilaisissa projekteissa kautta maan, niin infra- kuin talopuolella-

Konsta Salo, 1. vsk

13

14

HALLITUS JA RAATI 2017

E S U O H of RDS CA Kurkistus sisäpiirin viestintään

Raksateekkarit, pidetään itsestämme ja toisistamme huolta, sillä sitähän se rakennetun ympäristönkin tulisi palvella ihmisen hyvinvointia

Elli Miina Puheenjohtaja

Game of Thronesin jatkumiseen on alle 17 viikkoa, Wapun alkuun alle 7. Kauas on pitkä matka. Aika lentää.

Oletko valmis? #GOT #oispaWappu

Aleksi Jokela Isäntä, vpj, tek-kyh

Hellurei ja halojata päivää! Ei raksalla mieltä huolet paina, kun työmaita ja Amerikkaa erottaa aita.

When life gives you lemonade, make lemons. Life will be all like, ”Whaat?!”

Niklas Pitkäkoski

Jarkko Rissanen

Sihteeri

Yritysyhteistyövastaava

Raha on vain järjestelykysymys Oispa jo vuosijuhlat #TARAKI50

Victoria Keskinen Rahastonhoitaja

Emmi Mähönen Juhlavuosivastaava

Kuvassa Tarakin uuden hallituksen suosio huippulukemissa Just because you’re small doesn’t mean you can’t do big things

Roosa Leino Jos juna olisi AINA ajoissa, kuka kerkeisi siihen ennen kuin

Tapahtumavastaava

se on jo mennyt?

Miika Hämäläinen Päätoimittaja Ensi vuonna kuvataan kaikkea mitä eilen ei tulla ymmärtämään

Lauri Nopanen Toivottavasti en tule allergiseksi konttoripölylle, silloin ei minusta ole enää insinööriksi ja minun pitää mennä oikeisiin

Valokuvaaja

töihin.

Jesse Forsell Tapahtumatoimari Graafikko

Hämmentävää... Kuinkahan pitkään tämä hallitus pysyy pystyssä??

el on Ne valaa k betonii ko Alpi Rois mari Excursiotoi Tyä ukko is never too busy

Miia Pelttari Alumnija kv-vastaava Käytän tämän tilaisuuden haiku-kokoelmani esittelyyn: Cad-harkassa/ Harkkoja piirretään vaan/ Oispa kaljaa

Erkka Lindstedt Rahastonhoitajan apu

Pitäiskö sun keskittyä opintoihis?

Ps. Moro bahil!

Lauri Sahramaa Opintovastaava ja Lukkari

Hallituksen linjoista huolehtimassa

Mestari taitaa, teknikko tietää, insinööri taitaa tietää. #perimätieto Miika Varjonmaa Isännänapu

Niin monta rautaa tulessa, et kohta palaa näpit

Veera Simo la tapahtumato imari

Just because you’re big doesn’t mean you can do small things Joonas Lahti Fuksikapteeni

Kattellaan sit aamusti Markus Pahikkala RIL-yhdyshenkilö

Julia Nieminen Emäntä PostIt-lappupohjan ja muut kuvat naamoja lukuunottamatta tarjosi ystävällisesti Wikimedia Commons

Liikuttaa lähinnä raksateekkareita

Elina Laine Liikuntavastaava

Tiedottajat tiedottaa #printtimedia #some#spostiasulle #spämmi Ella Lahtinen Viestintävastaava, Historiikin kirjoittaja

Tykkään hämmentää kauppojen myyjiä ostamalla hurjia määriä maitoa ja kahvia TARAKI:n jokapäiväisiä kahvikutsuja varten.

Sohvi Hyvärinen Kiltahuonevastaava

Tässä on kaiketi hyvä vuosi aikaa oppia säännöt ja poikkeukset!

Verna Hahtola Kiltakummi TTYY RETWIITTAAN Kattellaan sit aamusti @Bahi Rene Heinikainen Fuksivastaava

Moro Bahil!

Salla Saukkoriipi Emännän apu

Excursiolla käytetty aika on huomattavasti paremmin käytetty kuin luennolla nukuttu

Elina Salo Excursiomestari

En tiedä mutta voin googlettaa Miika Rantanen Saunalautta- ja ATK-vastaava

Laulan m ilman su yös ihkua Kons Yritysy ta Salo hteistyö toimari

17

TAAVI

Deadlinen ylitys tuntuu tätä palstaa kirjoittaessa olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, no ehkä ensi kerralla olemme ajoissa. Tällä kertaa kiirettä ovat luoneet koulutöiden lisäksi “oikeat” työt, sekä koulumme erinäisten puljujen tarjoama oheistoiminta. Tällä hetkellä elämme niin kutsuttua “kyykän jälkeistä aikaa”, joka omalta osaltani näyttäytyy työmäärän vähenemisellä ja toivottavasti minua näkee myös koulutehtävien parissa.

Ne niin kutsutut oikeat työt ovat vieneet keväällä aikaani. Työmäärän lisääntyessä myös henkilökohtainen talouteni on ollut yllättävän paljon plussan puolella. Tässä kirjoituksessa ei kuitenkaan ole tarkoitus puuttua työnteon taloudellisiin vaikutuksiin vaan enemmänkin haluan kertoa havainnoista, joita olen työssäni tehnyt.

Työskentelen pienessä suomalaisessa yksityisen turvallisuusalan yrityksessä. Työnkuvani lakipykälien mukaan on järjestyksenvalvoja, asiakkaat kutsuvat monilla nimillä: portsari, vartia, järkkäri ja v*tun mulkku ovat näistä muutamia. Monesti olen kuullut sanottavan ja itsekin joskus kyseistä lausetta käyttäneenä voin todeta: “Yksityinen turvallisuusala on villi länsi.” Järjestyksenvalvojia on monenlaista sorttia, näistä useaan tyyppiin olen itsekin urani aikana törmännyt, niin asiakkaana kuin kolleganakin. Esittelen teille nyt muutaman perinteisen portsari-tyypin: Steroidi-testosteroni-rahka –tyyppi. Nämä portsarit ovat niitä, joita tyypillisesti näet isojen yökerhojen ovella. Heidän viikko-ohjelmansa koostuu punttisalista, taistelulajiharjoituksista sekä työnteosta. Tyypillisesti heidän sanavarastonsa koostuu lausahduksista kuten: “Henkkarit.”, “Ulos.” tai “Hyvä perse.” Asiakaspalvelutaidoissa on parantamisen varaa ja vaikeudet ratkaistaan voimalla. Luultavasti kaikille tuttu portsari-tyyppi.

Wikimedia Commons, Michelangelo David

18

Naisten naurattaja –tyyppi. Tyypillisesti nuori portsari, joka on ollut alalla lyhyen aikaa.

Tehnyt töitä edellä mainitun tyypin kanssa ja oppinut maneerinsa tälläiseltä. Keskittyy työajalla enemmän naispuolisten asiakkaiden naurattamiseen kuin itse järjestyksenvalvontaan. Tilanteiden ratkaisussa käyttää steroidi-testosteroni-rahka portsarin mallia, mutta voiman puutteessa voi jäädä tilanteissa alakynteen. Kasvaa isona luultavasti isommaksi.

Asiakaspalvelija –tyyppi, niin kutsuttu vanhan liiton portsari. Uskokaa tai älkää, näitäkin on vielä olemassa. Työssä toimitaan asiakaspalvelu edellä. Asiakkaiden kanssa keskustellaan ja koitetaan hakea kompromisseja. Voimaa käytetään vain harvoin ja sitä pidetään viimeisenä keinoja. Portsari omistaa myös pitkän pinnan ja hyvät keskustelutaidot, yleensä vaikea asiakas puhutaan hiljaiseksi. Tästä tyypistä haluaisin tulevaisuudessa yksityisen turvallisuusalan koostuvan. Ravintola-ala tarvitsisi lisää asiakaspalveluhenkistä turvallisuushenkilökuntaa.

Kaikesta huolimatta hymyilkää portsareille, ehkä alan kehityskulku saadaan käännettyä ja yökerhoasioinnista saadaan jälleen mukavaa.

Mukavia ravintolahetkiä toivottaen, Taavi XXXI

19

Tapahtumat 8.3 Naistenpäivä ja Tupperware hommia 9.3 Raksasitsit 22.3.-24.3.2017 SRT-päivät Otaniemessä 3.4.

Teemasitsit Bommarissa (teema vielä salaisuus) 10.-14-9 Ulkoexcu Amsterdamiin