Loputtomasti lisää tiedon tuskaa Ilmastoskeptikoiden ohella myös jotkut ilmastotutkijat, kuten englantilainen ilmastonmuutoksen professori Mike Hulme ovat esittäneet kritiikkiä ilmastouutisoinnin ylilyöntejä, liiallista dramatisointia ja riskien liioittelua kohtaan.64 Näiden ilmastotutkijoiden pelkona on, että ilmastotiede menettää uskottavuutensa ja muuttuu naurettavaksi, koska mediaotsikoiden mukaisia dramaattisia muutoksia ei todennäköisesti tapahdu lähitulevaisuudessa. Mediatutkija James Risbey on kuitenkin arvioinut, että pääpiirteissään englanninkielisten sanomalehtien uutisointi vastaa hyvin ilmastotutkijoiden valtavirran ja IPCC:n näkemyksiä.65 Uutisotsikoissa muutosten vaarallisuus, äkillisyys ja voimakkuus korostuvat, eikä uutisissa käsitellä perinpohjaisesti tutkimuksiin liittyviä epävarmuuksia. Pelkistävä otsikointi ja vain oleellisen kertovat uutistekstit ovat kuitenkin kaiken uutisoinnin peruspiirre, johon myös ilmastotutkijoiden on sopeuduttava. Kaikkia yksityiskohtia ei voi esittää suurelle yleisölle suunnatussa viestinnässä. Jotkut tutkijat ovat puolestaan vakaasti sitä mieltä, että ilmastokysymykset eivät ole saaneet läheskään riittävästi julkisuutta tärkeyteensä nähden.66 Nämä näkemykset voimistuivat, kun uutisointi lopahti vuoden 2009 jälkeen. Viihde ja urheilu päihittävät ilmastokysymysten saaman huomion moninkertaisesti, eivätkä ympäristökysymykset ole missään vaiheessa päässeet samalle tasolle esimerkiksi talousuutisoinnin kanssa. Suomessa ilmastouutisoinnin ollessa kiivaimmillaan tammi-helmikuussa 2007 noin puoli prosenttia Helsingin sanomien jutuista keskittyi ilmastonmuutokseen.46 Jos mukaan lasketaan myös ilmastokysymykset sivumennen mainitsevat jutut, osuus nousi noin kahteen prosenttiin.
Maailmanloppujen maalailua Ilmastonsuojelun näkökulmasta maailman tila näyttää synkältä. Monilla yhteiskunnan sektoreilla päästöjen vähentämisessä on edistytty, mutta missään edistys ei ole ollut riittävää. Tietämyksen lisääntyessä myös uusia riskejä nousee esiin koko ajan. Niinpä ei olekaan ihme, että julkisessa keskustelussa ilmastonmuutos voi näyttäytyä maailmanlopun lietsontana. Länsimaissa ilmastohuoli liitetään usein kristillisen perinteen mukaisiin ennustuksiin maailmanlopusta. Apokalyptiset visiot ovat taustalla, kun esimerkiksi professori Paul Lillrank irvaili lopun aikojen ennustajille: ”Nyt ilmastonmuutos tarjoaa limaisen laudan, jolle kaikki pahan ilman linnut voivat istahtaa pipertämään omaa versiotaan suuresta kertomuksesta.”67 Lillrankin mukaan maailmanloppu on länsimaiden suuri kertomus, joka lamaannuttaa ihmisiä ja estää heitä näkemästä miten ihmeellisiin saavutuksiin vapaa ja
SYKEn julkaisuja 3 | Huumori ympäristönsuojelussa
87