Suomen Taideyhdistys 2/2019 by Suomen Taideyhdistys

Suomen

JÄSENLEHTI MEDLEMSTIDNING

Taideyhdistys FINSKA KONSTFÖRENINGEN

2|19

Vuonna 1846 perustettu Suomen Taideyhdistys tukee suomalaista kuvataidetta sekä edistää sen tuntemusta ja harrastusta. Yhdistys järjestää säännöllisesti suomalaista taidetta esitteleviä näyttelyitä sekä tapahtumia, jakaa apurahoja ja palkintoja sekä julkaisee taidekirjallisuutta. STY hankkii joka vuosi noin sata taideteosta, jotka arvotaan vuodenvaihteessa jäsenten kesken. Arpajaisvoittajat julkistetaan perinteisessä iltajuhlassa seuraavan vuoden alussa.

Finska Konstföreningen, grundad 1846, stöder finsk bildkonst och arbetar för att göra den känd och för att främja förutsättningarna för konstutövande. Föreningen ordnar regelbundet utställningar av finsk konst. Därtill ordnar den andra evenemang, delar ut stipendier och pris samt publicerar konstlitteratur. FKF förvärvar årligen ett hundratal nya samtidskonstverk, som sedan lottas ut bland medlemmarna. Vinnarna offentliggörs på den traditionella kvällsfesten i början av följande år.

JÄSENEDUT

MEDLEMSFÖRMÅNER

• Vapaa pääsy STY:n järjestämiin näyttelyihin kaikkialla Suomessa • Alennushintainen sisäänpääsy Helsingin Taidehallin näyttelyihin • Alennushintainen sisäänpääsy STY:n piirustusiltoihin ja taidetyöpajoihin • Jäsenlehti kotiin 2 kertaa vuodessa • Mahdollisuus osallistua yhdistyksen järjestämille kuvataidematkoille • Mahdollisuus tilata Taide-lehden vuosikerta jäsenhinnalla • Kaikki jäsenet osallistuvat automaattisesti vuosittaisiin taideteosarpajaisiin

• Fritt inträde till alla utställningar som FKF ordnar i Finland • Rabatterat inträde till utställningar på Helsingfors Konsthall • Rabatterad avgift för FKF:s croquiskvällar och konstworkshopar • Medlemstidningen två gånger om året • Möjlighet att delta i de bildkonstresor som föreningen ordnar • Årsprenumeration på tidningen Taide till rabatterat pris • Automatiskt deltagande i det årliga konstlotteriet

JÄSENMAKSUT

MEDLEMSAVGIFTER

Jäsenmaksu maksetaan yhdistyksen lähettämällä laskulla. Muistathan käyttää viitenumeroa maksaessasi laskun. Älä maksa usean eri henkilön jäsenmaksuja samalla viitenumerolla.

Föreningen skickar en faktura för medlemsavgiften. Kom ihåg att fylla i referensnumret då du betalar! Betala inte flera medlemmars medlemsavgifter med ett och samma referensnummer.

UUDET JÄSENET

NYA MEDLEMMAR

STY:n jäseneksi voi liittyä kuka tahansa taiteen ystävä maksamalla vuosikohtaisen jäsenmaksun (35 euroa vuonna 2019). Myös lapset voivat liittyä jäseniksi, mutta alle 15-vuotiailla ei ole äänestysoikeutta yhdistyksen asioista päätettäessä. Teosarpajaisissa lapsijäsenet ja täysivaltaiset (yli 15-vuotiaat) jäsenet ovat tasavertaisessa asemassa. Jäsenyyden voi myös antaa lahjaksi toiselle henkilölle. Tällöin lahjan saajan tulee vahvistaa, että hän ottaa jäsenyyden vastaan.

Vem som helst som är intresserad av konst kan bli medlem i FKF genom att betala den årliga medlemsavgiften (35 euro för år 2019). Även barn kan bli medlemmar, men personer under 15 år har inte rösträtt i frågor som gäller föreningens angelägenheter. I föreningens konstlotterier har barnmedlemmarna och de fullvärdiga medlemmarna (över 15 år) en jämlik ställning. Medlemskap kan också ges i present åt en annan. I sådana fall ska mottagaren ge sitt godkännande till medlemskapet.

Näin voit liittyä: Täytä lomake osoitteessa suomentaideyhdistys.fi kohdassa Jäsenet tai ota yhteyttä toimistoomme sähköpostitse info@suomentaideyhdistys.fi tai puhelimitse 045 7731 4315. Lähetämme sinulle laskun, jonka maksettuasi saat jäsenkortin.

Gör så här för att bli medlem: Fyll i formuläret på adressen suomentaideyhdistys.fi/sv, punkten Medlemmar eller kontakta kansliet per e-post info@suomentaideyhdistys.fi eller telefon 045 7731 4315. Vi sänder dig en faktura. Då du betalt den får du ditt medlemskort.

R I K T I G A F Ä R GC

I RK

SISÄLLYS INNEHÅLL

I N E N:

OIKEITA

VÄR

(OSA/DEL), S. 2 97– 19

IYM

/ TÄ

I RÖ

2–7 Anu Tuominen: Huomenna tänään on eilen

BLOSSEVILLE :K

EL T

, 2019 L IS

8–15 Vuoden 2019 teosarpajaiset 30.1.2020

Konstlotteriet 2019 på Kabelfabriken 30.1.2020 16–19 Taidepalstalla tavataan taiteen keräilijöitä

RA SA 6. 7 0

/ FOTO: KAT

RI S AL

O EN

Teckningskvällar 22 Taidehallin näyttelyohjelma

Konsthallens utställningsprogram

EPA ID TA

JA)

LSTA / KONSTSPA LTE

VA (KU 12 . S

Möt konstsamlare i Konstspalten

20–21 Piirustusillat

Anu Tuominen: I morgon är i dag i går

SUOMEN TAIDEYHDISTYS

FINSKA KONSTFÖRENINGEN

c/o Helsingin Taidehalli, Nervanderinkatu 3, 00100 Helsinki Puheenjohtaja: Päivi Karttunen, FK Asiamies: Jan Förster, Taidehallin johtaja Sähköposti: info@suomentaideyhdistys.fi Kotisivut: suomentaideyhdistys.fi Sihteeri: Anna Kinnunen, puh. 045 7731 4315 anna.kinnunen@taidehalli.fi

c/o Helsingfors Konsthall, Nervandersgatan 3, 00100 Helsingfors Ordförande: Päivi Karttunen, fil.kand. Ombud: Jan Förster, chef för Konsthallen E-post: info@suomentaideyhdistys.fi Hemsidor: suomentaideyhdistys.fi Sekreterare: Anna Kinnunen, tfn 045 7731 4315 anna.kinnunen@taidehalli.fi

Jäsenlehti / Medlemstidning: Jan Förster, Katri Salmenoja, Anna Kinnunen Graafinen suunnittelu / Grafisk form: Maria Appelberg Käännös / Svensk översättning: Markus Sandberg KANNEN KUVA / PÄRMBILD: ANU TUOMINEN Marjamuki / Bärmugg. Kuva / Foto: Kiyoyuki Sawai

ANU TUOMINEN:

HUOMENNA TÄNÄÄN ON EILEN I MORGON ÄR I DAG I GÅR Suomen Taideyhdistyksen näyttely Helsingin Taidehallissa 18.1.–1.3.2020 Finska Konstföreningens utställning på Helsingfors Konsthall 18.1–1.3.2020

Miten päädyit tekemään juuri sinulle tyypillistä, Anu Tuomiseksi tunnistettavaa taidetta?

Hur kom du att göra konst som är typisk just för dig själv, klart definierbar som Anu Tuominen?

Ensimmäisiä muistikuviani on, kun lattialla järjestelen lapasia ja villasukkia. Saman leikin keksin myöhemmin uudelleen ja jatkan sitä edelleenkin. Lapsena ajattelin, että voisin olla taiteilija, mutta kuinka jaksaisin vain maalata kaiket päivät. Sitä en osaa sanoa, mistä keksin taiteilijan ammatin. Ensimmäisessä koulutodistuksessani oli kuvaamataidon numero kaikkein huonoin eli se ei luvannut ihan tavallista taiteellista uraa. Muistan, kun laadin kemi-

En av mina första minnesbilder är hur jag ordnar vantar och yllesockor på golvet. Senare upptäckte jag samma lek på nytt och sysslar med den än idag. Som barn tänkte jag att jag kunde vara en konstnär, men undrade hur jag skulle orka med att bara måla dagen lång. Vad jag inte kan förklara är hur det kom sig att jag valde konstnärsyrket. På mitt första skolbetyg var teckningsvitsordet det sämsta av alla, dvs. det antydde inte någon vanlig konstnärlig bana. Jag

ANU TUOMINEN Deep Blue, 2011 ompelu kankaalle / sömnad på tyg

allista reseptiä erityiseen lehtiöön eli olin tutkija. Tutkijan työtäkin voin nykyään taiteessa harjoittaa, hauskemmin ja ainakin vapaammin kuin oikeassa tieteessä. Asuimme maalla, kansakoulussa. Koulurakennuksen iso vintti, autiot luokkahuoneet pönttöuuneineen ja kahdenistuttavine pulpetteineen sekä iso moniulotteinen ulkorakennus olivat vaikuttavia tilakokemuksia. Alaluokan huoneenkokoisessa komerossa oli paljon kyniä, vihkoja, värejä ja nehän ovat perusmateriaalia taiteessani, sellaisinaan.

minns hur jag skrev ner ett kemiskt recept som jag lade i en särskild mapp, dvs. jag var forskare. Visst bedriver jag även forskning idag, men på ett roligare och åtminstone friare sätt än som regelrätt forskare. Vi bodde på landet, i en folkskola. Den stora vinden, de ödsliga klassrummen med sina plåtugnar och dubbelsitsiga pulpeter och den stora, spretiga uthusbyggnaden – allt bjöd på imponerande rumsupplevelser. I lägre klassens garderob, stor som ett rum, fanns massor med pennor, häften och färger, dvs. rena basmaterialet i min konst, som sådana. 3

Milloin tämä tapahtui, ts. mistä kaikki alkoi?

När skedde detta, dvs. hur fick allt sin början?

Lemi. Savitaipale. Tukholma. Kouvola. Teuva. Joutseno, Helsinki. Kunnes juhannusyönä löysin itseni Säätytalon roskalavalta, josta päädyin karttojen kanssa Nuorten näyttelyyn Taidehalliin.

Lemi. Savitaipale. Stockholm. Kouvola. Östermark. Joutseno, Helsingfors. Tills jag en midsommarnatt fann mig själv på ett lastbilsflak för byggnadsavfall vid Ständerhuset, varifrån jag slutligen hamnade på De ungas utställning på Konsthallen.

Mitä näyttelyn fyysinen toteuttamispaikka sinulle merkitsee? Jos on käynyt hyvin, olen saanut näyttelylleni paikan, jossa on jotakin kiinnostavaa, jotakin mistä alkaa, josta näyttää kuinka erityistä siellä on. Amos A ndersonin kotikartano Söderlångvik, Turun Luostarinmäki, Cerisaie-kirsikkapuistotalo Lectouressa Lounais-Ranskassa jostakin 1300-luvulta tai Almgrenin silkkikutomo Tukholmassa. Mielelläni

ANU TUOMINEN Kylmä – lämmin / Kall – varm, 2010 löydetyt värikynät (siniset, sinipunaiset ja punaiset) / upphittade färgpennor (blåa, blåröda och röda)

Vilken betydelse har den fysiska utställningsplatsen för dig? Om jag har tur får jag ställa ut på en plats där det finns någonting av intresse, någonting som jag kan utgå från och visa hur speciellt där är. Amos Andersons Söderlångvik gård, Klosterbacken i Åbo, körsbärsträdgårdshuset Cerisaie i sydvästra Frankrike nån gång från 1300-talet eller Almgrens sidenväveri i Stockholm. Jag skräddarsyr gärna ett verk på plats och tycker själv att jag lyckats om det ger ett intryck av att höra dit, om hela utställningen ser ut som en enda installation.

räätälöin teoksen omalle paikalleen, ja olen mielestäni onnistunut, jos teos on kuin kuuluisi siihen, jos koko näyttely näyttää yhdeltä installaatiolta. Olet myös verbaalisesti hyvin taitava. Valmistellessasi teosta mietitkö samalla myös sen sanallistamista? Sanallistaminen, näiden vastausten sanallistaminen on minulle vaikeaa, laatia johdonmukainen, alkava ja päättyvä selkeä, sujuva selvitys. Visuaalisen teoksen sanallistaminen on toisenlaista.

Du är också verbalt mycket skicklig. Då du arbetar på ett verk, funderar du samtidigt på hur det ska verbaliseras? Att verbalisera, klä dessa svar i ord, är svårt för mig, svårt att göra en konsekvent, välformulerad redogörelse med en början och ett slut. Att verbalisera ett visuellt verk är en annan sak. Jag kan räkna upp nyckelord: verkets material, färger, stämningar, begrepp, synvinklar, eventuella verknamn. I ett visuellt verk är allting för det mesta synligt samtidigt och ganska likvärdigt. Att hitta en enda, övergripande titel för ett verk är ett mysterium. I allmänhet får jag en uppfattning om titeln först då 5

Osaan luetella rimpsun avainsanoja: teoksen materiaaleja, värejä, tunnelmia, käsitteitä, näkökulmia, mahdollisia teosnimiä. Visuaalisessa teoksessa kaikki on enimmäkseen esillä samanaikaisesti ja melko samanarvoisesti. Yhden, kattavan teosnimen löytyminen on mysteeri. Yleensä nimi hahmottuu minulle vasta itse teoksen jälkeen, vuosienkin kuluttua. Monet teokset ovat edelleen ilman onnistunutta nimeä. Jotkin teokset vaihtavat nimeä eri näyttelyissä eli eri yhteyksissä. Hauskoja teosnimiäkin minulla olisi valmiina, mutta ei se niin päin mene, että voisin nimeen tehdä teoksen. No heti tulikin mieleen teoksia, joissa nimi eli usein sanaleikki tai idea on ollut mielessä jo ensimmäisenä: Lutikat. Kiiltomato. Teoksen nimeämisen onnistuminen eri kielillä yhtä aikaa ja samaksi onkin sitten lähes mahdotonta. Vaikkapa juuri Lutikoissa, jossa ovat paikalla sekä lusikat että luteet. Sanaleikit, sanojen takaperin luettelu, yksittäisiin sanoihin takertuminen, sellaista olen harrastanut aina, jo siitä asti kun muistan. Teoksiasi on ollut laajasti esillä myös Suomen ulkopuolella. Mikä niistä näyttelyistä on erityisesti jäänyt mieleesi ja miksi? Zuiderzeemuseum, ulkoilmamuseo Hollannissa Enkhuizenissa oli erityinen. Sain etsiä itselleni melkein minkä vain paikan museoalueelta teostani varten. Valitsin pienen, pölyisen, hämärän talon. Taloani varten pääsin keräämään museon varastosta esineitä tilateostani varten. Kotoa toin osan tarvikkeista ja pikkukaupungin antiikkiliikkeestä ostin valkoisia munia. Nimeksi annoin Vastavalossa, koska huone oli edelleen hämärä mutta valkoisen verhon peittämistä ikkunoista pursui valoa. Myös talon historia ja sen entisen asukkaan tarina olivat kuin vastavalossa, vasten häikäisevää tätä päivää. Mitä odotat Taidehallin näyttelyltä?

verket redan är färdigt, rentav åratal senare. Många verk saknar fortfarande en lyckad titel. Andra får nya namn på nya utställningar eller då de visas i en annan kontext. Jag har också några roliga verktitlar på lager, men det funkar inte så att jag skulle göra ett verk för en given titel. Nåja, genast kommer jag på verk där jag gjort det, där jag haft namnet – ofta en ordlek eller idé – i tankarna som det allra första: Vägglöss. Lysmask. Att samtidigt lyckas ge en likalydande titel på olika språk är däremot snarast omöjligt. Såsom just i fallet Vägglöss (lutikka), där det finns både vägglöss och skedar (lusikka). Ordlekar, att rabbla upp ord baklänges, att fastna vid enskilda ord, det är sådant jag alltid sysslat med, så långt jag kan minnas. Dina verk har visats också i många andra länder. Vilken utställning utomlands minns du särskilt och varför? Zuiderzeemuseum, friluftsmuseet i Enkhuizen i Holland var speciellt. Jag fick själv välja nästan vilken som helst plats inom museiområdet för mitt verk. Jag valde ett litet, dammigt och dunkelt hus. Jag kunde också fritt välja föremål från museilagret till min installation i huset. En del saker hade jag med mig hemifrån och så köpte jag vita ägg från en antikvitetshandel. Jag döpte verket till ”I motljus”, eftersom rummet fortfarande var dunkelt samtidigt som ljus strålade in genom fönstrets vita gardiner. Också husets historia och dess tidigare invånares livshistoria var på sätt och vis ställda i motljus, mot det bländande nuet. Vad väntar du dig av utställningen på Konsthallen? Det är kul att på en gång få en överblick av hur pass varierande saker jag gjort och hur bra de ändå fungerar tillsammans. Kul också att visa för andra hur alla slags idéer och påfund kan vara fina och intressanta.

Kiva nähdä ja hahmottaa kerralla, kuinka monenlaisia juttuja olen tehnyt ja kuinka hyvin ne silti sopivat toistensa seuraan. Kiva näyttää muillekin, että kaikenlaiset jutut voivat olla hienoja ja kiinnostavia.

HAASTATTELIJA: Suomen Taideyhdistyksen näyttelytuottaja Pirkko Tuukkanen.

INTERVJUARE: Finska Konstföreningens utställningsproducent Pirkko Tuukkanen.

STY:N OMAT NÄYTTELYOPASTUKSET Suomen Taideyhdistys tarjoaa jäsenilleen kolme opastettua kierrosta näyttelyyn keskiviikkoisin 5.2., 12.2. ja 19.2. klo 17. Jäsenillä on vapaa pääsy näyttelyyn. Esitäthän jäsenkorttisi lippukassalla.

FKF:S UTSTÄLLNINGSGUIDNINGAR Finska Konstföreningen erbjuder sina medlemmar tre guidade turer genom utställningen onsdagar den 5, 12 och 19 februari kl. 17. Föreningens medlemmar har fritt inträde. Vänligen visa upp ditt medlemskort vid kassan.

ANU TUOMINEN Mansikkahillot / Jordgubbssylt, 2006 (2003–)

VUODEN 2019 TEOSARPAJAISET 30.1.2020 TILAISUUS Suomen Taideyhdistyksen jäsenten perinteinen iltajuhla järjestetään torstaina 30.1.2020 klo 18–21 Kaapelitehtaan Merikaapelihallissa. Voimassa oleva jäsenkortti toimii henkilökohtaisena pääsylippuna. Muistathan, että vuoden 2019 jäsenkortti on voimassa 29.2.2020 asti. Ovella voi myös liittyä uudeksi jäseneksi maksamalla vuoden 2020 jäsenmaksun. Tervetuloa! ENNAKKOILMOITTAUTUMINEN Muistathan ilmoittautua tilaisuuteen viimeistään perjantaina 24.1.2020 sähköpostitse info@suomentaideyhdistys.fi tai puh. 045 7731 4315. PÄÄARVONTA Noin sata vuoden 2019 aikana hankittua taideteosta arvotaan vuoden päätteeksi Taideyhdistyksen toimistolla kaikkien tämän vuoden jäsenten kesken. Arvontaan osallistuminen edellyttää jäsenmaksun maksamista viimeistään 15.12. Arvonta suoritetaan tietokoneellisesti satunnaisgeneraattorilla, joka yhdistää arpajaisvoittojen numerot satunnaisiin jäsennumeroihin. Arpajaisvoittajat julkistetaan iltajuhlassa.

079. EEVA PEURA Paper Planes, 2018 öljy kankaalle / olja på duk, 55 x 60 cm

PAIKALLISARVONTA Iltajuhlassa arvotaan vielä parikymmentä teosta kaikkien läsnäolijoiden kesken, joten myös uusilla jäsenillä on mahdollisuus voittaa taidetta. Arvontaan osallistutaan täyttämällä ovella saatu arpajaiskuponki ja pudottamalla se arvontalaatikkoon, josta onnetar poimii voittajat illan kuluessa. ARPAJAISVOITOT Kaikki arpajaisvoitot ripustetaan näyttelyksi juhlatilaan. Lista hankinnoista löytyy myös STY:n verkkosivuilta: suomentaideyhdistys.fi/arpajaisvoitot-2019/ Arpajaisvoittajille ilmoitetaan voitosta henkilökohtaisesti. EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen myötä voittajien nimiä ei enää julkaista STY:n verkkosivuilla tai jäsenlehdessä. 8

085. JAAKKO PALLASVUO Ruutukaava / Rutplan, 2019 silkkipainettu juliste / affisch, screentryck

19 206

TEOS

KO N

PA J A I SE

OTTERIE

KONSTLOTTERIET 2019 PÅ KABELFABRIKEN 30.1.2020

EVENEMANGET Finska Konstföreningens traditionella kvällsfest för sina medlemmar ordnas torsdagen den 30 januari 2020 kl. 18–21 på Kabelfabriken, Sjökabelhallen. Giltigt medlemskort fungerar som personlig inträdesbiljett. Du minns väl att medlemskortet 2019 gäller till och med den 29 februari 2020. Det går också att ansluta sig till föreningen genom att betala medlemsavgiften för 2020 vid dörren. Välkommen! FÖRHANDSANMÄLAN Kom ihåg att anmäla dig till lotterifesten senast fredagen den 24 januari 2020 per e-post info@suomentaideyhdistys.fi eller telefon 045 7731 4315.

028. JULIA STRAND Vuokko / Sippa, 2017 keramiikka, muovi / keramik, plast, 1/1

HUVUDLOTTERIET De omkring hundra konstverk som föreningen köpte under 2019 lottas ut bland alla medlemmar i slutet av året. Lottdragningen sker på föreningens kansli. För att delta i lotteriet ska du ha betalt din medlemsavgift senast den 15 december. På kansliet sker lottdragningen med en dator där en slumpgenerator förenar varje vinst med ett godtyckligt medlemsnummer. Vinnarna tillkännages på lotterifesten. DET LOKALA LOTTERIET På kvällsfesten utlottas i ett s.k. lokalt lotteri dessutom ett tjugotal verk bland alla närvarande – med andra ord har också nya medlemmar en chans att vinna konst. Gästerna deltar i lotteriet genom att fylla i den lotterikupong de får vid dörren och lägga den i urnan, ur vilken Fru Fortuna drar de vinnande lotterna under kvällens lopp. LOTTERIVINSTERNA Alla lotterivinster hängs upp som en utställning i festlokalen. En lista över FKF:s förvärv finns också på föreningens hemsida: suomentaideyhdistys.fi/sv/lotterivinsterna-2019/ Dessutom meddelas vinnarna personligen. På grund av EU:s allmänna dataskyddsförordning pub liceras vinnarnas namn inte längre på FKF:s webb sidor eller i medlemstidningen.

071. KIMMI KIM Never Ending Summer, 2018 guassi paperille / gouache på papper, 73,5 x 48 cm

T E O S A R P A J A I S E T

2019

K O N S T L O T T E R I E T

CAMILLA MIHKELSOO Foliage, 2018 Työskentely voi lähteä liikkeelle ajatuksesta, lauseesta, muistosta, kuvasta, näkemästäni unesta tai havainnoista ympäröivästä maailmasta, ja nämä kaikki lähtökohdat voivat sulautua toisiinsa maalauksissani. Maalausteni aiheet ovat lähteneet enemmän surrealistisempaan suuntaan, maalausprosessini on hyvin intuitiivinen ja alitajunnasta lähtevä. Todellisen, kuvitellun ja muistetun rajat sumenevat. Maalausteni keskiössä ovat ihmiset ja erityisesti naishahmot, jotka voi nähdä psykologisina arkkityyppeinä, jotka elävät maalausten sisäisessä maailmassa, kuin jossakin tietoisen ja tiedostamattoman välitilassa.

PA J A I SE

– Camilla Mihkelsoo

19 206

KO N

TEOS

049. CAMILLA MIHKELSOO Foliage, 2018 öljy mdf-levylle / olja på mdf-skiva, 75 x 78 cm

Mitt arbete kan utgå från en tanke, en mening, ett minne, en bild, en dröm eller en iakttagelse av den omgivande världen, och alla dessa utgångspunkter kan smälta samman i mina målningar. Motiven i målningarna har utvecklats mot det mer surrealistiska, min måleriprocess är väldigt intuitiv och bottnar i det undermedvetna. Gränserna mellan det verkliga, det fantiserade och det ihågkomna blir diffusa. Människor, i synnerhet kvinnogestalter, står i centrum för mina målningar. De kan ses som psykologiska arketyper som lever i målningarnas innersta värld, liksom i gränszonen mellan det medvetna och det omedvetna.

SAARA PIISPA Ready, 2015

OTTERIE

Ready-maalauksessa on punaista taustaa vasten selin katsojaan seisova (nais)hahmo, joka pitelee kädessään veistä. Hahmon oikealla puolella on kanto tai pölli. Sama hahmo on esiintynyt maalauksissani ennenkin, mutta tähän maalaukseen hän pääsi pääosaan. Teoksen taustalla on ajatus vahvasta, osaavasta ja omavaraisesta henkilöstä, joka on valmistautunut johonkin – ehkä luonnonmullistukseen, jonkinlaiseen kamppailuun tai ehkä vain sytyttämään tulet puuhellaan. En haluaisi ajatella että hän olisi yksin kaikkia vastaan, joten kuvitelkaamme, että maalauksen ulkopuolella hänellä on ystäviä, perhe tai heimo, jonka kanssa jakaa se mitä hänellä onkaan edessä.

051. SAARA PIISPA Ready, 2015 öljy ja akryyli mdf-levylle / olja och akryl på mdf-skiva, 28,5 x 28,5 cm Arpajaisiin tunnelmaa loi jazzyhtye Trio Urho. Jazzensemblen Trio Urho skapade lotteristämning.

På Ready-målningen ses en (kvinno)gestalt mot röd fond. Hon står med ryggen vänd mot betraktaren och håller en kniv i sin hand. Till höger om henne syns en stubbe eller en kubb. Samma gestalt har förekommit i mina målningar även förr, men här får hon huvudrollen. Verket bygger på en bakomliggande idé om en stark, kunnig och självförsörjande person som förberett sig på någonting – kanske en naturkatastrof, något slags kamp eller kanske bara att tända en brasa i vedspisen. Jag vill ogärna tänka mig att hon står ensam mot alla andra, så låt oss föreställa oss att hon har vänner utanför målningen, en familj eller en stam med vilken hon kan dela vad det än är som väntar henne. – Saara Piispa

T E O S A R P A J A I S E T

2019

K O N S T L O T T E R I E T

ANTTI RAITALA

Sinisilmäinen tyttö / Blåögd flicka, 2018 Taiteen tekeminen on minulle ajattelun väline. Tehdyt teokset ovat tavallaan kokemuksen muistijälkiä, jotka taas mahdollisesti luovat uusia maailmoja pohdiskeltaviksi. Työskentelyprosessissa pyrin pitämään työskentelytilanteen vapaana liikkumatilana, jossa en aloittaessani useimmiten tiedä, mihin se vie ja minkä muodon teos ottaa ja saa. Maalaukseni sisältävät yleensä figuratiivisia elementtejä, ja usein työskennellessäni huomaan etsiväni tai pyrkiväni löytämään pinnasta sattumanvaraisia hahmoja joiden kohtaaminen ”pysäyttää” alitajuisesti ja emotionaalisesti, niin myös Sinisilmäisessä tytössä. Att göra konst är för mig ett verktyg för tänkande. De verk jag gjort är ett slags minnesspår som i sin tur kan skapa nya världar att begrunda. Under den skapande processen försöker jag hålla själva arbetssituationen som ett fritt svängrum där jag i början sällan vet vart processen kommer att leda och vilken form verket får och tar. I allmänhet ingår figurativa element i mina målningar, och medan jag arbetar märker jag att jag på ytan söker eller försöker hitta slumpmässiga figurer som får mig att ”stanna upp” undermedvetet och emotionellt. Så även i Blåögd flicka. – Antti Raitala

054. ANTTI RAITALA Sinisilmäinen tyttö / Blåögd flicka, 2018 sekatekniikka paperille / blandteknik på papper, 35 x 24 cm

AINO JÄÄSKELÄINEN Simeoni, 2018 Teoksen tekoaikaan olin glitterihuumassa, ja työhuoneella hohti kaikilla pinnoilla. Minulle tyypillisen tapaan tein ensin teoksen ja sitten vasta työlle tuli nimi. Tyyppi oli vähän hämmästyneen ja säikähtäneen oloinen. Toisaalta hän ihmettelee. Minulle tuli sitten tyypistä mieleen nuori Simeoni Seitsemästä veljeksestä. Glitteri tekee voimakkaan, kimaltavan pinnan, joten muodon pitää olla selkeä. Ihmishahmoista tulee sitten sarjakuvamaisia ja ilmeet ym. perustuvat ääriviivoihin.

PA J A I SE

19 206

KO N

OTTERIE

008. AINO JÄÄSKELÄINEN Simeoni, 2018 monotypia, muste ja glitter / monotypi, bläck och glitter, 1/1, 49 x 58 cm

TEOS

Då jag gjorde verket var jag i ett slags glitterextas, och alla ytor i ateljén blänkte. Trogen min arbetsmetod slutförde jag verket innan jag namngav det. Typen på bilden såg lite perplex och uppskrämd ut. Å andra sidan tycks han fundera. Jag kom att tänka på den unge Simeoni från Sju bröder. Glitter skapar en kraftig, glimmande yta, och därför måste formen vara tydlig. Människogestalter blir då serieaktiga så att miner m.m. bygger på konturer. – Aino Jääskeläinen

2019

K O N S T L O T T E R I E T

TEOS

19 206

OTTERIE

Käsittelin installaatiossa tietynlaisen muodon puhtautta. Lopputulemana oli kiiltokuvamainen ja muovin tuntuinen installaatio. Installaation yksittäinen veistos on kuin ote oman planeettansa kasvillisuudesta: liioitellun silotellut kasvi- ja kukkamuodot ovat pulleita ja värikkäitä, kiillossaan lähes ihanteellisia. Olen pyrkinyt poistamaan teoksista jokaisen sormenjäljen, joka voisi paljastaa teoksen taustalla olevan prosessin. Oleellista on pinta, toisto ja juureton olemus, jotka kuvastavat tuloksellisuuden problematiikkaa. Kaikki elollinen, teoksen esikuva eli kasvillisuus jää muotojen alle toissijaiseksi.

031. MAN YAU Planet HER-BB, 2017 värjätty posliini, lasite / färgat porslin, glasyr, 1/16

I installationen behandlade jag ett slags formens renhet. Slutresultatet var en glansig och näpen installation med känsla av plast. Skulpturen i installationen är som ett stickprov av sin egen planets flora: de överdrivet friserade blom- och växtformerna är trinda och färggranna, nästan idealiska i sin glans. Min avsikt har varit att avlägsna vartenda fingeravtryck som kunde röja processen bakom verket. Det väsentliga är ytan, upprepningen och ett rotlöst väsen, som tillsammans avspeglar resultatkultens problematik. Allt levande och organiskt, verkets förebild – växtligheten – blir sekundära, skymda av formerna. – Man Yau

MAN YAU Planet HER-BB, 2017

PA J A I SE

KO N

013. PEKKA PARVIAINEN Souvenir, 2018 lyijykynä paperille / blyerts på papper, 53 x 81 cm

T E O S A R P A J A I S E T

2019

K O N S T L O T T E R I E T

PEKKA PARVIAINEN Souvenir, 2018 Päästäkseni alkuun teosteni työstämisessä tarvitsen ajatuksellisen lähtökohdan. Visuaalinen puoli tulee sen jälkeen. Usein suunnittelen teoksia melko pitkään mielessäni ennen varsinaista tekemistä. Teoksissani on useimmiten esittäviä elementtejä, niitä varten tarvitsen tavallisesti valokuvamateriaalia. Valokuvaaminen on yksi osa työskentelyäni. Teen yksittäistä teosta tavallisesti melko pitkään, koska pidän prosessista enkä kiirehdi työn valmistumista. Piirros Souvenir on tehty Porkkalanniemessä sijaitsevalla mökillä syksyllä 2018. Lähtökohtana teoksessa oli muodostaa kuva-aiheista kirjoituksenomainen katkelma, ikään kuin runo kuvien avulla. Kuvan objektit on poimittu ja valikoitu meren rannalta teosta varten ja piirretty suoraan mallista.

Får att komma i gång med ett verk behöver jag en tankemässig utgångspunkt. Det visuella kommer sedan. Ofta planerar jag mina verk ganska länge i huvudet innan jag tar itu med det egentliga jobbet. Det finns oftast föreställande element i verken, och för dem behöver jag normalt fotografiskt material. Fotograferandet är ett led i arbetsprocessen. Jag arbetar vanligen ganska länge med ett verk, för jag gillar själva processen och har ingen brådska med att slutföra den. Teckningen Souvenir gjorde jag i en stuga på Porkala udd hösten 2018. Utgångspunkten var att låta bildmotiven skapa ett skriftliknande fragment, ett slags dikt med hjälp av bilder. Bildobjekten har jag plockat och valt från havsstranden enkom för detta verk och sedan ritat av dem.

19 206

OTTERIE

Då jag börjar arbeta på ett verk har jag en utgångspunkt i tankarna, ofta baserad på en iakttagelse av min omgivning och den känsla iakttagelsen väckt. Den känslan är en bärande kraft i mitt konstnärliga arbete. Känsla är också färg, som har en symbolisk betydelse i min visuella värld. Utgångspunkten i serien Memoria är stämningar från Lissabon, promenader i den gamla stadens smala gränder, fladdrande ljus på dekorativa väggytor. Särskilt minns jag de handmålade kaklen som skulle ha många historier att berätta. I serien Memoria har jag fortsatt historien med mina egna tolkningar. 010. RAIJA KORPPILA Memoria I, 2019 fotogravyyri / fotogravyr, 1/10, 43 x 53 cm

– Raija Korppila

Aloittaessani työskentelyn minulla on mielessäni lähtökohta, joka usein perustuu havaintoon ympäristöstä ja siellä kokemaani tunteeseen. Tuo tunne on kantava voima taiteellisessa työskentelyssäni. Tunne on myös väriä, jolla on symbolista merkitystä visuaalisessa maailmassani. Memoria-sarjan teosten lähtökohtana ovat Lissabon-matkan tunnelmat, kävelyt vanhan kaupungin kapeilla kujilla, valon väreily koristeellisilla seinäpinnoilla. Erityisesti mieleeni jäivät käsinmaalatut kaakelit, joilla olisi monia tarinoita kerrottavana. Memoriasarjassa olen jatkanut tarinaa omilla tulkinnoillani.

RAIJA KORPPILA Memoria I, 2019

PA J A I SE

KO N

TEOS

– Pekka Parviainen

2019

044. KRISTIINA KORJONEN Garden, 2018 akryyli kankaalle / akryl på duk, 82 x 66 cm Kuva / Foto: Petra Noppari

19 206

OTTERIE

Kolmijalkainen pöytä -veistosta tehdessäni olen pohtinut sitä, missä kohtaa puupalikka muuttuu ihmishahmoksi, saa inhimillisen muodon. Muutama vuosi sitten kiinnostuin vanhoista valokuvista. Mikä valokuvassa on minulle tärkeää? Ehkä suku, ajattelin, kun katselin isovanhempieni nuoruuskuvia ja mietin, kuinka monenlaisia jälkeläisiä heistä on tullut. Kahden ihmisen kohtaaminen on sattumaa, ja se mitä tästä sattumasta seuraa on elämää. Tunsin isovanhempani heidän ollessaan vanhoja. Kuulin heistä myös suvussa kiertäviä tarinoita. Mutta en voi sanoa oikeasti tunteneeni heitä. He säilyttävät oman elämänsä arvoituksen. Vanhaan valokuvaan perustuvassa Kolmijalkaisessa pöydässä olen tarkentanut oman kamerani pöytään. Henkilöiden epätarkoiksi ja viitteellisiksi jääneet nuoret kasvot ovat kuin puhdas paperi, johon elämä ei ole vielä piirtänyt viivojaan. Elämä on edessäpäin.

Då jag arbetade med skulpturen Trebent bord funderade jag över i vilket skede en träkloss förvandlas till en människogestalt, antar mänsklig skepnad. För några år sedan fattade jag intresse för gamla fotografier. Vad är det i ett fotografi som är viktigt för mig? Kanske släkten, tänkte jag då jag tittade på ungdomsbilder av mina moroch farföräldrar och funderade över hur många olika avkomlingar de har fått. Ett möte mellan två människor är en slump, och följden av den slumpen är liv. Jag kände mina moroch farföräldrar då de var gamla. Jag fick också höra historier om dem som berättades i släkten. Men jag kan inte påstå att jag kände dem på riktigt. De bevarade sitt eget livs hemlighet. I Trebent bord, som bygger på ett gammalt fotografi, har jag fokuserat min egen kamera på bordet. Personernas oskarpa och obestämda unga ansikten är som blankt papper där livet ännu inte har ritat sina streck. Livet ligger framför dem. – Nora Tapper

NORA TAPPER Kolmijalkainen pöytä / Trebent bord, 2019

PA J A I SE

KO N

TEOS

020. NORA TAPPER Kolmijalkainen pöytä / Trebent bord, 2019 leppä, mänty / al, furu, 1/1 Kuva / Foto: Jussi Tiainen

K O N S T L O T T E R I E T

T E O S A R P A J A I S E T

K O N S T L O T T E R I E T

19 206

OTTERIE

Mina målningar förenar noggrann eftertanke och slump. Målningarnas yta skapar jag med små färgappliceringar med en virknål eller pennspets. Det är en långsam teknik, och ofta har mina verk en entydig punkt där de är färdiga. Kompositionen och koloriten funderar jag på ganska länge innan jag tar itu med det egentliga målandet. På så vis kan jag bedöma vilka slags färgblandningar väven av färger bildar i kombination med verkets grundfärg. Det går att planera till en viss punkt, men slutresultatet är alltid delvis en överraskning, och det är det som gör målandet intressant. Jag planerade Garden i höstmörkret och blandade därför granna färger för själva målandet. Att namnge mina verk är ofta svårt, men då jag betraktade resultatet och såg de rosenröda cirklarna kom jag nästan genast att tänka på just ”Garden”. – Kristiina Korjonen

ROZALIA JANOVIC Metsän pohjakerros / valkoinen / Skogens bottenvåning / vit, 2019 Metsän pohjakerros -teoksen motiivi on nostaa esille sitä, miten moniulotteinen metsä ilmiönä on. Pohjakerroksen pieneliöt elävät symbioosissa puiden kanssa, ne suojelevat puita kuivuudelta. Esimerkiksi jäkälä on puhtaan ilman ilmentäjä, sienet luovuttavat vettä ja energiaa puille. Metsä on iso kokonaisuus, se ei ole pelkkiä puita. Monet halaavat puita... minä silitän silmilläni sammalta ja jäkälää ja opin niistä paljon: lajien yhteistyöstä ja siitä, miten pieni vaikuttaa suureen. Luonnon kiertokulku löytyy niin mikro- kuin makromaailmassamme, samoja kuvioita löytyy ihmisten kohdalla myös. Syftet med Skogens bottenvåning är att synliggöra hur mångfasetterad skogen är som fenomen. Bottenvåningens mikroorganismer lever i symbios med träden, de skyddar träden mot torka. Exempelvis lav är en indikator på ren luft, svampar ger träden vatten och energi. Skogen är en stor helhet, inte blott träd. Många kramar träd... jag smeker mossa och lav med mina ögon och lär mig mycket om dem: om samarbete mellan arter och om hur det lilla påverkar det stora. Naturens kretslopp finns i såväl mikro- som makrovärlden, och samma mönster går igen också hos människan. 021. ROZALIA JANOVIC Metsän pohjakerros / valkoinen / Skogens bottenvåning / vit, 2019 korkeapoltettu posliinisavi / högbränd porslinslera, 1/1

– Rozalia Janovic KOONNUT / REDIGERING KATRI SALMENOJA

KRISTIINA KORJONEN Garden, 2018 Maalaukseni ovat yhdistelmä tarkkaa harkintaa ja sattumaa. Maalausteni kuvapinta rakentuu, kun toistan pieniä maalivetoja virkkuukoukulla tai kynän kärjellä kankaalle. Tekniikka tekee työskentelystäni hidasta, ja teoksillani on usein selkeä piste, jossa ne ovat valmiita. Mietin sommitelmaa ja värejä melko kauan ennen kuin aloitan varsinaisen maalaamisen, jotta voisin arvioida, millaisia värisekoituksia maalivetojen väriharso muodostaa teoksen pohjavärin kanssa. Tätä voi suunnitella tiettyyn pisteeseen saakka, mutta lopputulos on aina osittain yllätys, ja se tekee maalaamisesta kiinnostavaa. Gardenia suunnitellessani oli pimeä syksy, joten maalausta varten tuli sekoiteltua kirkkaita värejä. Minulle teosten nimeäminen on yleensä hankalaa, mutta valmista työtä katsellessa nimi Garden tuli mieleen lähes heti ruusunpunaisista ympyröistä.

PA J A I SE

KO N

TEOS

2019

T E O S A R P A J A I S E T

TAIDEPALSTALLA TAVATAAN TAITEEN KERÄILIJÖITÄ

MÖT KONSTSAMLARE I KONSTSPALTEN Kun taide vie jalat alta, laajentaa arjen tajuntaa tai antaa kokonaisen elämän, voi yhtenä päivänä huomata olevansa taidekeräilijä. Yhdistyksen nettisivuilla julkaistuissa haastatteluissa Arto Jurttila, Raini ja Raimo Heino sekä Seppo Fränti kertovat, kuinka monin eri tavoin taide kietoutuu elämään ja on osa sen merkityksellisyyttä. Lue haastattelut Suomen Taideyhdistyksen kotisivuilta: suomentaideyhdistys.fi/taidepalsta. Då konsten får det att gå runt i huvudet, tillför vardagen nya dimensioner eller skänker oss ett helt liv – ja, då kan vi en vacker dag hitta oss själva som konstsamlare. I intervjuer på föreningens webbsidor berättar Arto Jurttila, Raini och Raimo Heino samt Seppo Fränti om alla de olika sätt på vilka konsten vävs in i livet och blir till en del av dess mening. Läs intervjuerna på Finska Konstföreningens hemsida: suomentaideyhdistys.fi/sv/konstspalten.

”Se onkin kumma juttu, että mikä panee keräilemään. Se ei saa ainakaan olla itsekästä, silloin se ei ole aitoa. Keräilyn täytyy varkain antaa kypsyttää. Se meitä johdattelee, eikä me voida sille itse oikein mitään. Jos keräilyä tekee aidolla halulla ja pieteetillä, niin se on ihan paikallaan silloin. Se on erittäin hieno asia. Tyhjät seinät eivät kotona puhuttele, eikä kodin ilmapiiri ole niin antoisa ilman taidetta. Taide vain tuntuu hyvältä, ei sitä oikein itsekään ymmärrä, miksi.” – Raini Heino

”Det är faktiskt en knepig fråga, vad det är som får en att samla. Åtminstone får motivet inte varat själviskt, då är det inte genuint. Man måste ge samlandet tid att mogna. Det leder oss, inte kan vi själva egentligen göra någonting åt det. Om samlandet bygger på genuin vilja och pietet så är allt som det ska. Då talar vi om nånting fint. Tomma väggar i hemmet tilltalar inte, och atmosfären i hemmet är inte så rik om där inte finns någon konst. Konst känns på något vis bara bra, inte fattar man riktigt själv heller varför.” – Raini Heino

”Varmaankin taide heijastaa aika paljon myös ympäristöä ja luontoa. Ehkä se liittyy kauneuteen, mielenrauhaan ja kaikkiin tällaisiin kysymyksiin. Monessa asiassa on niin paljon sellaista, mitä ei havaita. Vaatii tarkkaa silmää, että saa asioista yksityiskohtia esille.” – Raimo Heino

”Säkert speglar konsten också ganska starkt omgivningen och naturen. Kanske det handlar om skönhet, själsro och sådant. I mångt och mycket finns det sådant som vi inte upptäcker. Det kräver skarp blick att upptäcka detaljerna.” – Raimo Heino

TAIDEPALSTA on Suomen Taideyhdistyksen uusi haastattelusarja, jossa viljellään ajatuksia taiteesta. Taidepalstan sisällöstä vastaa taiteen kentällä tekijänä, tuottajana ja tutkijana työskentelevä Katri Salmenoja.

”Muistan aikanaan, kuinka taidetta inhottiin, halveksuttiin, jopa tuhottiin. Taide on nykyään saavuttanut jotakin sille kuuluvasta arvosta, mikä on pitkän työn tulos. Saan taiteesta niin valtavasti energiaa, mielettömän määrän tunnetta ja energiaa. Suorastaan elän siitä! Tarvitsen vain vähän nestettä ja taidetta, niin pysyn kunnossa.”

”Jag minns hur konst en gång i tiden avskyddes, föraktades, rentav förstördes. Idag har konsten uppnått något av det värde som tillkommer den, men det är ett resultat av långt arbete. Mig ger konsten en otrolig mängd känsla och energi, jag formligen lever av den! Jag formligen lever av den! Lite vätska och konst bara, så hålls jag i gång.”

”Haluan tuntea taiteilijat henkilöinä, olisi kamalaa jos en tuntisi! Taiteilijat ovat se, minkä kautta saan töistä paljon enemmän irti. Jokaisen taiteilijan olen tavannut, toiset tietenkin tunnen paremmin kuin toiset. Taiteilijat saattavat joskus myös soittaa vaikka yölläkin, että pääseekö nukkumaan. Se on ihan hauskaa! Meillä on hyvä suhde, autan heitä sydämestäni ihan täysin. Taiteilijoiden kanssa olen niin elementissäni.” – Seppo Fränti

”Jag vill känna konstnärerna som personer, det vore hemskt om jag inte gjorde det! Det är via konstnärerna jag får ut mycket mer av verken. Jag har träffat varje konstnär, somliga känner jag förstås bättre än andra. Konstnärerna kan ibland också ringa mig, till och med på natten för att fråga om de kan sova över. Det är riktigt roligt! Vi har en bra relation, jag hjälper dem av hela mitt hjärta. I konstnärernas sällskap är jag i mitt rätta element.” – Seppo Fränti

KONSTSPALTEN är Finska Konstföreningens nya intervjuserie som ger plats åt tankar och idéer om konst. För innehållet i Konstspalten svarar Katri Salmenoja, aktiv som både konstnär, producent och forskare på konstfältet.

”Taiteen keräilijäksi ryhtyminen ei ole ollut minulle millään tavalla tietoinen valinta. Koen vahvasti, että minä olen se, jota taide on vienyt, eikä niin, että olisin itse ollut keräilyn suhteen määrätietoinen. Kokemukseni taiteen harrastamisesta on hyvin kokonaisvaltaista ja täysin kokemuspohjaista. Minulle on ylipäätään haasteellista käyttää itsestäni sanaa keräilijä tai teoksistani sanaa kokoelma, sillä niihin käsitteisiin liittyy suomenkielessä ajatus tietynlaisesta tavoitteellisuudesta.”

”Att bli konstsamlare har för mig inte på något vis varit ett medvetet val. Jag upplever starkt att det är konsten som har lett mig, inte så att jag själv skulle ha varit målmedveten i mitt samlande. Jag ser konstsamlandet som någonting mycket helhetsinriktat och alltigenom erfarenhetsbaserat. Överlag känns det inte helt naturligt att kalla mig själv samlare eller att beskriva mina verk som en samling, för de begreppen antyder något slags målmedvetenhet.”

”Koen, että taide on jollakin tapaa itsenäinen toimija, jotain meidän ulkopuolellamme olevaa, joka saa ilmenemismuotonsa ihmisten kautta. Niin taide tulee näkyväksi, musiikki kuulluksi ja sanat merkityksellisiksi. Ne ovat olleet jollakin tavalla kauemmin olemassa kuin ihminen, joka on ikään kuin löytänyt taiteen samoin kuin matematiikan tai geometriset muodot. Tällainen maailmankuva minulla on.” – Arto Jurttila

”Jag upplever att konsten på något vis är en autonom aktör, någonting utanför oss som får sin manifestation via människan. På så vis blir bildkonsten synlig, musiken hörbar och orden betydelsebärande. De har på något vis existerat längre än människan, som liksom har upptäckt konsten på samma sätt som hon upptäckt matematiken och de geometriska formerna. Så ser min världsbild ut.” – Arto Jurttila

PIIRUSTUSILLAT

TECKNINGSKVÄLLAR

Suomen Taideyhdistys järjestää elävän mallin croquispiirustusiltoja Helsingin Taidehallissa tiistaisin klo 18.15–20.00 näyttelytilanteen salliessa. Osallistumismaksu on STY:n jäsenille 5 €, muille 8 €. Otathan omat piirustusvälineet mukaan.

Finska Konstföreningen ordnar croquiskvällar på Helsingfors Konsthall tisdagar kl. 18.15–20.00 då konstutställningarna inte hindrar det. Deltagaravgift: 5 € för medlemmar, 8 € för övriga. Ta med egna redskap.

Croquis-illat: 12.11., 3.12., 10.12., 17.12., 21.1., 28.1., 4.2., 11.2., 18.2., 25.2.

Datum: 12.11, 3.12, 10.12, 17.12, 21.1, 28.1, 4.2, 11.2, 18.2 och 25.2.

Huom! Aikataulumuutokset mahdollisia. Päivämäärät löytyvät myös osoitteesta suomentaideyhdistys.fi/piirustusillat.

Obs! Ändringar i tidtabellen möjliga. Du hittar datumen också på webben, suomentaideyhdistys.fi/sv/croquiskvallar.

TEEMAPIIRUSTUSILTOJA TAAS HELMIKUUSSA

TEMATISKA TECKNINGSKVÄLLAR ÅTER I FEBRUARI

Perinteisten piirustusiltojen ohella pari kertaa vuodessa järjestetään myös jakso erityisiä teemapiirustusiltoja vaihtuvin teemoin. Viime kevään Baletti croquis-illoissa mallina työskenteli balettitanssija Jessi Räty ja syksyn Akrobatiacroquis-illoissa sirkustaiteilija Petri Ekqvist. Helmikuussa STY:n oman näyttelyn yhteydessä vuorossa on jälleen uusi teema. Lisätietoja myöhemmin STY:n kotisivuilla suomentaideyhdistys.fi.

Förutom traditionella teckningskvällar ordnar före ningen ett par gånger om året också en period med särskilda tematiska teckningskvällar med varierande tema. Modell på Balettcroquiskvällarna i våras var balettdansören Jessi Räty, medan cirkusartisten Petri Ekqvist axlade rollen på höstens Akrobatik croquiskvällar. I samband med FKF:s egen utställning i februari är det åter dags för ett nytt tema. Läs mer senare på våra hemsidor, suomentaideyhdistys.fi.

Haluatko infoa STY:n piirustusilloista ja muista piirustustapahtumista Taidehallissa? Liity sähköpostilistallemme lähettämällä viesti osoitteeseen info@suomentaideyhdistys.fi.

Vill du få info om croquiskvällarna och andra teckningsevenemang på Konsthallen? Anslut dig till vår e-postlista genom att skicka ett meddelande till info@suomentaideyhdistys.fi.

Petri Ekqvist. KUVAT / FOTO: PATRIK RASTENBERGER

Tervetuloa syyskokoukseen! Suomen Taideyhdistyksen syyskokous

pidetään maanantaina 18.11. klo 18.00 Helsingin Taidehallissa. Sisäänkäynti toimiston ovesta: Ainonkatu 3 (sisäpihan perällä), 00100 Helsinki. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 15 §:ssä määritellyt asiat.

Välkommen på höstmöte! Finska Konstföreningens höstmöte hålls i

Helsingfors Konsthall måndagen 18.11 kl. 18.00. Ingång via kontoret: Ainogatan 3 (längst bak på innergården), 00100 Helsingfors. På mötet behandlas de ärenden som nämns i 15 § i föreningens stadgar.

TAIDEHALLIN NÄYTTELYOHJELMA

KONSTHALLENS UTSTÄLLNINGSPROGRAM

ESITÄTHÄN JÄSENKORTTISI LIPPUKASSALLA!

VAR VÄNLIG OCH VISA UPP DITT MEDLEMSKORT VID KASSAN!

Ugo Rondinone 17.8.–17.11.2019

Ugo Rondinone 17.8–17.11.2019

Sveitsiläisen Ugo Rondinonen (s. 1964) värikylläisen näyttelyn keskiössä nähdään meditatiivinen vocabulary of solitude -installaatio, joka muodostuu passiivisissa asennoissa olevista klovneista.

I centrum för schweizaren Ugo Rondinones (f. 1964) färgglada utställning står den meditativa installationen vocabulary of solitude, som består av clowner i passiva positioner.

Huom! 13.11.–17.11. näyttely avoinna klo 11–20

Obs! 13.–17.11. utställningen öppen kl. 11–20

PÄÄSYLIPUT: 12/8 €

INTRÄDE: 12/8 € Finska Konstföreningens medlemmar: 8 € Fritt inträde för barn under 18 år. Museikortet

Tampereen Taiteilijaseuran juhlanäyttely 30.11.2019–5.1.2020 Näyttely antaa viitteitä siitä, että ihmisen osa ja olemus fyysisyyksineen kiinnostaa monia tekijöitä. Myös luontoa osataan lähestyä tuoreesta näkökulmasta. Abstraktillakin ilmaisulla voi edetä omintakeisesti, ja taitaa jossain näkyä hieman huumoriakin. PÄÄSYLIPUT: 12/8 €

Suomen Taideyhdistyksen jäsenet: 8 € Alle 18-vuotiaat: vapaa pääsy. Museokortti

Tammerfors Konstförenings jubileumsutställning 30.11.2019–5.1.2020 Utställningen antyder att människans del och essens med dess fysiksheter intressar mången aktör. Även naturen behandlas ur en fräsch infallsvinkel. Man kan fortskrida med abstrakta utryck och en skvätt humor. INTRÄDE: 12/8 € Finska Konstföreningens medlemmar: 8 € Fritt inträde för barn under 18 år. Museikortet

Suomen Taideyhdistyksen näyttely

Finska Konstföreningens utställning

Näyttelyssä nähdään uusien teosten rinnalla taiteilijan suosittuja klassikoita. Kotimaisen käsitetaiteen huippuihin lukeutuva Anu Tuominen (s. 1961) tunnetaan käytettyjen, usein kirpputoreilta löytyneiden, esineiden henkiin herättäjänä. Lue haastattelu s. 2!

Utställningen presenterar nya verk vid sidan om konstnärens populära klassiker. Anu Tuominen (f. 1961) hör till den inhemska hantverkskonstens topp och är känd för att väcka använda föremål, ofta hittade på loppmarknader, till liv. Läs intervjun s. 2!

PÄÄSYLIPUT: 14/8 € Suomen Taideyhdistyksen jäsenille vapaa pääsy Alle 18-vuotiaat: vapaa pääsy. Museokortti

INTRÄDE: 14/8 € Fritt inträde för Finska Konstföreningens medlemmar Fritt inträde för barn under 18 år. Museikortet

Anu Tuominen: Huomenna tänään on eilen 18.1.–1.3.2020

TAIDEHALLIN AUKIOLOAJAT:

ti, to, pe 11–18, ke 11–20, la–su 11–17, ma suljettu

Anu Tuominen: I morgon är i dag i går 18.1–1.3.2020

KONSTHALLENS ÖPPETTIDER:

tis, tor, fre 11–18, ons 11–20, lör–sön 11–17, mån stängt

Programmets översättning: Jonas Munter

Suomen Taideyhdistyksen jäsenet: 8 € Alle 18-vuotiaat: vapaa pääsy. Museokortti