Suomen Taideyhdistys 1/2020 by Suomen Taideyhdistys

Suomen

JÄSENLEHTI MEDLEMSTIDNING

Taideyhdistys FINSKA KONSTFÖRENINGEN

1|20

Vuonna 1846 perustettu Suomen Taideyhdistys tukee suomalaista kuvataidetta sekä edistää sen tuntemusta ja harrastusta. Yhdistys tuottaa vuosittain yhden näyttelyn Helsingin Taidehallissa ja julkaisee näyttelyyn liittyvän taidekirjan, jakaa apurahoja ja palkintoja sekä järjestää tapahtumia, kuten kaikille avoimia croquis-piirustusiltoja. STY hankkii joka vuosi noin sata taideteosta, jotka arvotaan vuodenvaihteessa jäsenten kesken. Arpajaisvoittajat julkistetaan perinteisessä iltajuhlassa seuraavan vuoden alussa. JÄSENEDUT

• Vapaa pääsy yhdistyksen omiin näyttelyihin

Finska Konstföreningen, grundad 1846, stöder finsk bildkonst och arbetar för att göra den känd och för att främja förutsättningarna för konstutövande. Föreningen producerar årligen en utställning på Helsingfors Konsthall och publicerar en konstbok i anslutning till den. Föreningen delar också ut stipendier och pris och ordnar evenemang av olika slag, exempelvis croquiskvällar öppna för alla. FKF förvärvar varje år ett hundratal inhemska samtidskonstverk som lottas ut bland föreningens medlemmar kring årsskiftet. Vinnarna offentliggörs på den traditionella kvällsfesten i början av följande år. MEDLEMSFÖRMÅNER

• Alennushintainen sisäänpääsy Helsingin Taidehallin näyttelyihin • Alennushintainen sisäänpääsy STY:n piirustusiltoihin ja taidetyöpajoihin • Jäsenlehti kotiin 2 kertaa vuodessa • Mahdollisuus osallistua yhdistyksen järjestämille kuvataidematkoille • Mahdollisuus tilata Taide-lehden vuosikerta alennushinnalla • Kaikki jäsenet osallistuvat automaattisesti vuosittaisiin taideteosarpajaisiin

• •

JÄSENMAKSUT

MEDLEMSAVGIFTER

Jäsenmaksu maksetaan yhdistyksen lähettämällä laskulla.

Föreningen skickar en faktura för medlemsavgiften.

UUDET JÄSENET

NYA MEDLEMMAR

STY:n jäseneksi voi liittyä kuka tahansa taiteen ystävä maksamalla vuosikohtaisen jäsenmaksun (35 euroa vuonna 2020). Myös lapset voivat liittyä jäseniksi, mutta alle 15-vuotiailla ei ole äänestysoikeutta yhdistyksen asioista päätettäessä. Teosarpajaisissa kaikki jäsenet ovat tasavertaisessa asemassa. Jäsenyyden voi myös antaa lahjaksi toiselle henkilölle. Tällöin lahjan saajan tulee vahvistaa, että hän ottaa jäsenyyden vastaan.

Vem som helst som är intresserad av konst kan bli medlem i FKF genom att betala den årliga medlemsavgiften (35 euro 2020). Även barn kan bli medlemmar, men personer under 15 år har inte rösträtt i frågor som gäller föreningens angelägenheter. I konstlotteriet deltar alla medlemmar på lika grunder. Medlemskap kan också ges som gåva åt en annan person. I sådana fall ska mottagaren ge sitt godkännande till medlemskapet.

Näin voit liittyä: Täytä lomake osoitteessa suomentaideyhdistys.fi kohdassa Jäsenet tai ota yhteyttä toimistoomme: info@ suomentaideyhdistys.fi, puh. 045 7731 4315. Lähetämme sinulle laskun, jonka maksettuasi saat jäsenkortin. Jäseneksi voi liittyä myös Helsingin Taidehallissa.

Gör så här för att bli medlem: Fyll i formuläret på adressen suomentaideyhdistys.fi, punkten Medlemmar eller kontakta kansliet per e-post info@ suomentaideyhdistys.fi eller telefon 045 7731 4315. Vi sänder dig en faktura. Då du betalt den får du ditt medlemskort. Du kan också ansluta dig som medlem på Helsingfors Konsthall.

HUOM! Muistathan käyttää viitenumeroa maksaessasi laskun. Älä maksa usean eri henkilön jäsenmaksuja samalla viitenumerolla.

SUOMEN TAIDEYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS pidetään yhdistyksen

toimistolla maanantaina 20.4. klo 18.00. Helsingin Taidehalli, käynti sisäpihalta: Ainonkatu 3, 00100 Helsinki. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 14 §:ssä määritellyt asiat. TERVETULOA KAIKKI JÄSENET! 2

• • • • •

Gratis inträde till föreningens egna utställningar Rabatterat inträde till utställningarna på Helsingfors Konsthall Rabatterat deltagande i FKF:s croquiskvällar och konstverkstäder Medlemstidningen två gånger om året Möjlighet att delta i föreningens bildkonstresor Möjlighet att prenumerera på tidningen Taide till rabatterat pris Alla medlemmar deltar automatiskt i det årliga konstlotteriet

OBS! Kom ihåg att fylla i referensnumret då du betalar. Betala inte flera medlemmars medlemsavgifter med samma referensnummer.

FINSKA KONSTFÖRENINGENS ÅRSMÖTE hålls på föreningens kansli

måndagen den 20 april kl. 18.00. Helsingfors Konsthall, ingång från gården: Ainogatan 3, 00100 Helsingfors. På mötet behandlas de ärenden som nämns i 14 § i föreningens stadgar. ALLA MEDLEMMAR ÄR VÄLKOMNA!

TTERIET 20 STLO 19

S. 2

TEOSARPAJAIS ET

20 1

–7

ON /K

SISÄLLYS INNEHÅLL

CH STIPENDIER S .8 –1

O R IS

2–7 Vuoden 2019 teosarpajaiset 30.1.2020 Konstlotteriet 2019 den 30 januari 2020 8–19 STY:n palkinnot ja apurahat 2019

INNOT JA APUR

FKF:s pris och stipendier 2019

20–25 Hepokullasta New Yorkiin

K PAL

Från Hepokulta till New York

26–27 Piirustusillat RJA PITKÄNEN-W AL TE

S. –29 28

1 / FKF:S UTSTÄLL 202 NI NG LY E T

TA 21: 20

Teckningskvällar

28–29 STY:n näyttely 2021: Tarja Pitkänen-Walter

FKF:s utställning 2021: Tarja Pitkänen-Walter

30–31 Jäsenmatka Tallinnaan ja Tarttoon 4.–6.9. 32–33 Medlemsresa till Tallinn och Tartu 4–6.9. 34 Taidehallin näyttelyohjelma

Konsthallens utställningsprogram

S T Y : NN ÄY T

SUOMEN TAIDEYHDISTYS

FINSKA KONSTFÖRENINGEN

c/o Helsingin Taidehalli, Nervanderinkatu 3, 00100 Helsinki Puheenjohtaja: Päivi Karttunen, FK Asiamies: Jan Förster, Taidehallin johtaja Sähköposti: info@suomentaideyhdistys.fi Kotisivut: suomentaideyhdistys.fi Instagram: @suomen_taideyhdistys Sihteeri: Anna Kinnunen, puh. 045 7731 4315 anna.kinnunen@taidehalli.fi

c/o Helsingfors Konsthall, Nervandersgatan 3, 00100 Helsingfors Ordförande: Päivi Karttunen, fil.kand. Ombud: Jan Förster, Konsthallens chef E-post: info@suomentaideyhdistys.fi Hemsidor: suomentaideyhdistys.fi Instagram: @suomen_taideyhdistys Sekreterare: Anna Kinnunen, tfn 045 7731 4315 anna.kinnunen@taidehalli.fi

Jäsenlehti / Medlemstidning: Jan Förster, Katri Salmenoja, Anna Kinnunen Graafinen suunnittelu / Grafisk form: Maria Appelberg Käännös / Svensk översättning: Markus Sandberg, paitsi sivut / förutom sidorna: 28–29, 34 Jonas Munter KANSI / PÄRM: Croquis-piirustusta / Croquis tar form. KUVA / FOTO: SUSANNA ALATALO

TEKSTI/TEXT KATRI SALMENOJA

VUODEN 2019 TEOSARPAJAISET KAAPELITEHTAAN MERIKAAPELIHALLISSA 30.1.2020 KONSTLOTTERIET 2019 PÅ KABELFABRIKEN, SJÖKABELHALLEN 30.1.2020 Vuoden 2019 aikana hankitut taideteokset arvottiin tuttuun tapaan Kaapelitehtaalla sateisena talvi-iltana 30. tammikuuta. Nykytaiteen äärelle kokoontui jälleen sadoittain taiteen ystäviä, ja joukkoon liittyi ovella myös 16 uutta jäsentä. Illan napakka ohjelma sisälsi 25 teoksesta koostuvan paikallisarvonnan lisäksi kiinnostavia taiteilijahaastatteluja, musiikkia ja tanssia. Arvonnan lomassa julkistettiin myös kaikkiaan 104 suurarvonnassa voittaneiden onnekkaiden nimet. En regnig vinterkväll den 30 januari ordnade FKF den traditionella utlottningen av konstverk som föreningen förvärvat under fjolåret. Åter samlades hundratals konstvänner kring samtidskonsten, och även 16 nya medlemmar anslöt sig till föreningen vid dörren. Till kvällens välvalda program hörde förutom utlottningen av 25 konstverk i det s.k. lokala lotteriet också intressanta konstnärsintervjuer, musik och dans. Dessutom offentliggjordes namnen på alla lyckliga 104 vinnare i storlotteriet.

19 206

TEOS

KO N

PA J A I SE

OTTERIE Johtokunnan puheenjohtaja Päivi Karttunen kertoi yhdistyksen kuulumisia ja toivotti jäsenet tervetulleiksi tapahtumaan. Styrelsens ordförande Päivi Karttunen berättade om föreningens verksamhet den senaste tiden och hälsade medlemmarna välkomna till evenemanget. KUVAT / FOTO: PATRIK RASTENBERGER

erikaapelihallin ovien avauduttua yleisö rynnisti innokkaana sisään ihastele maan arpajaisteoksia ja nauttimaan Zum Beispielin maukasta iltapalaa. Näyttelyseinillä nähtiin laaja kirjo kotimaista nykytaidetta, joka kiinnitti katseita jo kaukaa ja nyki yleisöä tarkastelemaan teoksia aivan lähietäisyydeltä. Arpajaistunnelmaan väkeä viritti taidemusiikista ammentavan The Watercolorsin maisemallinen jazzmusiikki. Ohjelma käynnistyi johtokunnan puheenjohtaja Päivi Karttusen tervetuliaissanoilla. Karttunen kertoi yhdistyksen kuulumisia ja julkisti tulevan vuoden näyttelyn taiteilijan: materiaalisesta, moniaistisesta ja tilallisesta maalaustaiteestaan tunnetun Tarja Pitkänen-Walterin näyttely avataan Helsingin Taidehallissa tammikuussa 2021. Seuraavaksi lavalle ponnahtivat illan juontajat Laura Friman ja Aleksis Salusjärvi, jotka kuljettivat ohjelmaa eteenpäin raikkaalla otteella. Arvontalaatikko täyttyi lipukkeista tiuhaan tahtiin. Nopeimmat ehtivät paikallisarvonnan lisäksi mukaan harjoitusarvontaan, jossa arvottiin Anu Tuomisen näyttelykirjoja, yksityisopastuksia näyttelyyn sekä sarjakortteja yhdistyksen suosittuihin piirustusiltoihin. Ennen varsinaista arvontaa kuultiin teosostolautakunnan terveisiä arvontaan yhteistyöllä valikoituneista teoksista. Yleisenä periaatteena on, että teokset mahtuvat joka kotiin ja ovat valmiita esille laitettavaksi. Palkittu taidekriitikko ja kuraattori JuhaHeikki Tihinen kertoi, että teoskokoelmassa näkyy kotimaisen taiteen vapaus, elinvoimaisuus ja myös

å dörrarna till Sjökabelhallen slogs upp rusade en entusiastisk publik in för att beundra lotteriverken och njuta av Zum Beispiels smakliga supé. På väggarna visades ett brett spektrum inhemsk samtidskonst som fångade publikens blick redan på långt håll och lockade många till en närmare detaljgranskning. Ensemblen The Watercolors som hämtar inspiration från konstmusik spelade stämningsskapande jazz. Ordförande Päivi Karttunens välkomstord inledde programmet. Hon berättade om föreningens verksamhet den senaste tiden och offentliggjorde konstnären på föreningens nästa årliga utställning på Helsingfors Konsthall i januari 2021: Tarja Pitkänen- Walter, känd för sitt materialfokuserade spatiala måleri som tilltalar alla sinnen. Därefter intogs scenen av konferenciererna Laura Friman och Aleksis Salusjärvi som med fräscht grepp höll i trådarna. Lotturnan fylldes i rask takt. De snabbaste hann delta förutom i det lokala lotteriet också i ett övningslotteri där Anu Tuominens utställningsböcker, privata utställningsguidningar och seriekort till föreningens populära teckningskvällar utlottades. Före det egentliga lotteriet berättade inköpsnämnden om valet av lotteriverk. Ett allmänt kriterium är att de ska få plats i varje hem och kunna hängas upp eller ställas fram som sådana. Den prisbelönta konstkritikern och kuratorn Juha-Heikki Tihinen berättade att lotteriverken speglar den inhemska konstens frihet, livskraft och även ett visst slags anarkism. Bland verken – framtidens klassiker – fanns såväl 3

Näyttelyseinillä oli esillä runsas kattaus kotimaista nykytaidetta. På väggarna visades en diger samling inhemsk samtidskonst. KUVAT / FOTO: PATRIK RASTENBERGER

jonkinlainen anarkistisuus. Joukossa on niin esittäviä kuin abstrakteja sekä laajalti erilaisia materiaaleja hyödyntäviä, tulevaisuuden klassikkoteoksia. Tämän hetken taiteessa tulee Tihisen mukaan vahvasti esiin juuri tietynlainen avoimuus, uteliaisuus ja kyseenalaistavuus, johon liittyy myös kiinnostus perinnettä sekä eri taiteen alojen luonnetta ja mahdollisuuksia kohtaan. Tihisen seuraksi lavalle kutsuttiin myös kirjallisuuslautakunnan puheenjohtaja Asko Mäkelä. Salusjärvi jututti Mäkelää taidekirjoittamisen merkityksestä ja pyysi vastiketta Barnett Newmanin kuuluisalle toteamukselle, jonka mukaan taiteilijat tarvitsevat kriitikkoja yhtä paljon kuin linnut ornitologeja. ”Ornitologit ovat pelastaneet monta uhanalaista lintulajia; samaten myös hyvä taidekriitikko löytää jotakin sellaista syntymässä olevasta taiteesta, joka myöhemmin alkaakin olla kaikkein kunnioittamaa, sellaista, jota kaikki haluavat nähdä”, Mäkelä vastasi asiantuntevasti ja sai aplodiaallosta päätellen yleisön puolelleen. Haastattelussa sivuttiin myös aikaamme koskevia kysymyksiä, kuten ilmastonmuutosta suhteessa taiteeseen ja estetiikkaan. Mäkelä arveli, että taide voi kenties auttaa tai 4

föreställande som abstrakta verk gjorda med varierande material och teknik. Starkt utmärkande för vår tids konst är enligt Tihinen just en viss sorts öppenhet, nyfikenhet och skepticism i kombination med intresse för traditionen och olika konstformers karaktär och potential. Som sällskap på scenen fick Tihinen strax ordföranden för litteraturnämnden Asko Mäkelä. Salus järvi intervjuade Mäkelä om konstrelaterade skriftställningars betydelse och efterlyste ett genmäle till Barnett Newmans berömda tes enligt vilken konstnärerna behöver kritiker lika mycket som fåglarna behöver ornitologer. ”Ornitologerna har räddat många utrotningshotade fågelarter. På samma sätt kan också en god konstkritiker upptäcka någonting sådant i ny samtidskonst som senare vinner respekt och som alla vill se”, svarade Mäkelä sakkunnigt. Av applåderna att döma fick han publikens medhåll. Intervjun tangerade också frågor om vår tid, såsom relationen mellan å ena sidan klimatförändringen, å andra sidan konsten och estetiken. Mäkelä ansåg att konsten eventuellt kan vara till hjälp eller åtminstone öppna perspektiv på vår tids mest brännande frågor som dryftas av såväl konstnärer som kritiker.

Teokset vetivät yleisöä puoleensa. Verken lockade många att ta en närmare titt.

ainakin tuoda näkökulmia tämä hetken polttavimpiin kysymyksiin, joita pohtivat niin taiteilijat kuin kriitikotkin. Onnekkaita arpajaisvoittajia nousi lavalle viiden hengen ryppäissä pitkin iltaa. Paikallisarvontojen välissä lyötiin käsiä yhteen suurarvonnassa voittaneille, joiden nimet lävähtivät näytölle sujuvalla tempolla. Myös juontajat hihkuivat ilosta spontaanisti omien suosikkiensa kohdalla. Riemunkiljahdusten ja onnenvihellysten keskeltä lavalle asteli toinen toistaan kiinnostavampia kutsuvieraita, joista seuraavaksi oli vuorossa FT Nina Kokkinen, Taideyhdistyksen historian toinen Edvard Richter -palkittu. Esoteeristä henkisyyttä kultakauden taiteessa tutkinut Kokkinen kertoi, kuinka 1800luvun lopulla tapa puhua taiteen ja henkisyyden liitosta alkoi liikkua kohti yksilöllisempää henkisyyden retoriikkaa. Klassikoiden kohdalla henkisyys oli eräänlaista salattua viisautta, nykyhetkessä henkisyys puhuu taiteessa enemmän eräänlaisella meditaation kielellä. ”Uskon, että tämän päivän taiteilijoilla on edelleen halu kurkottaa ihmisyyden mysteereitä, elämän ja kuoleman kysymyksiä sekä tulevaisuuden haasteita kohti”, Kokkinen pohti.

Under kvällen äntrades scenen av lyckliga lotterivinnare i grupper på fem. Mellan dragningarna i det lokala lotteriet hann publiken applådera vinnarna i det stora lotteriet; deras namn dök upp på skärmen i raskt tempo. Också konferenciererna gav spontana glädjetjut vid sina egna favoriter. Mitt blanda alla glädjetjut och visslingar steg den ena intressanta inbjudna gästen efter en andra upp på scenen. Nu kom turen till fil.dr Nina Kokkinen, den andra Edvard Richter-prisbelönta i Konstföreningens historia. Hon har forskat i den esoteriska andligheten i gulderans konst och berättade hur sättet att tala om ett konstens och andlighetens förbund i slutet av 1800-talet småningom gled över till en mer individuell andlighetsretorik. För klassikerna var andligheten ett slags dold visdom, medan andligheten i konsten idag snarare talar ett slags meditationsspråk. ”Jag tror att vår tids konstnärer fortfarande har ett behov av att rikta blicken mot det mänskligas mysterier, frågor kring liv och död och de utmaningar som framtiden för med sig”, resonerade Kokkinen. Ballerinan Jessi Räty, som också agerat modell på föreningens kvällar med rörelsecroquis, skapade 5

Balettitanssija Jessi Räty ja jazztrio The Watercolors loivat iltaan herkkää tunnelmaa. Balettdansören Jessi Räty och jazztrion The Watercolors skapade stämning. KUVAT / FOTO: PATRIK RASTENBERGER

Herkistävän tuulahduksen iltaan toi yhdistyksen liikecroquis-mallinakin toimineen balettitanssija Jessi Rätyn neoklassinen tanssiesitys. Jessi tanssi tiensä lavalle – ja yleisön sydämiin – tunnelmatrio The Watercolorsin liikuttelemana. Esityksen jälkeen onnettarena lavalla nähtiin Helsingin Taidehallissa kävijäryntäyksen aikaan saaneen näyttelyn Huomenna tänään on eilen taiteilija Anu Tuominen. Ennen illan viimeisiä arvontoja haastateltavina olivat Suomen suurimpiin taidepalkintoihin lukeutuvan Dukaattipalkinnon saanut taidemaalari Essi Kuokkanen sekä tunnustuspalkinnon saanut kuvanveistäjä Pirkko Nukari. Kuokkanen kertoi saavansa inspiraatiota työhönsä erityisesti sanallisuudesta. Parhaimman neuvon taiteen tekemiseen Kuokkanen on aikanaan saanut eräältä opettajaltaan: ”Ei sinun tarvitse yrittää olla leopardi, jos kerran olet tiikeri.” Lintuveistoksistaan tunnetulle Nukarille pronssi on materiaalina ylitse muiden: ”Sitä voidaan käsitellä niin monella tapaa, se toistaa pienemmätkin kädenjäljet ja on valuominaisuuksiltaan paras.” Kuvanveisto on Nukarille erityisesti kosketuksen taidetta; veistäessä myös kädet ajattelevat. Illan viimeisessä arvonnassa onnettarena toimi Pia Maria Montonen, joka ylisti Helsingin ja koko Suomen galleria- ja museotarjontaa sekä nyky-Suo6

med sitt neoklassiska dansuppförande en fläkt av eteriskt lugn i salen. Hon dansade sig fram till scenen – och publikens hjärtan – till ackompanjemang av stämningstrion The Watercolors. Efter uppförandet var det dags för Anu Tuominen att träda upp på scenen som fru Fortuna. Tuominens utställning I morgon är i dag i går har åstadkommit en publikrusning till Helsingfors Konsthall. Före kvällens sista lottdragningar intervjuades konstnären Essi Kuokkanen, mottagare av fjolårets Dukatpris, ett av de största konstprisen i Finland, samt Pirkko Nukari, som hade tilldelats ett hederspris. Kuokkanen berättade att hon i sitt arbete inspireras särskilt av verbalitet. Sitt bästa råd för sitt konstskapande fick hon en gång av en lärare: ”Inte behöver du försöka vara en leopard om du en gång är en tiger.” Nukari är känd för sina fågelskulpturer, och hennes favoritmaterial är brons: ”Brons kan behandlas på så många sätt, det är ett material som återger även de minsta handrörelserna och som till sina gjutningsegenskaper är det bästa.” För Nukari är bildhuggeri framför allt beröringens konst; när man skulpterar tänker också händerna. I kvällens sista utlottning var det Pia Maria Monto nens tur att fungera som fru Fortuna. Hon prisade

Juha-Heikki Tihinen ja Asko Mäkelä juontajakaksikko Laura Frimanin ja Aleksis Salusjärven haastateltavina. Konferenciererna Juha-Heikki Tihinen och Asko Mäkelä intervjuas av Laura Friman och Aleksis Salusjärvi.

men taiteilijoita. Arpaonnen suosimat voittajat innostuivat illan päätteeksi ottamaan yhteiskuvia lavan edessä, kunnes matkasivat pakkauspisteelle näyttelymestari Kimmo Kumelan johdolla. Suomen Taideyhdistys kiittää kaikkia paikalla olleita tunnelmallisesta illasta ja toivottaa jäsenet mukaan juhlaan myös ensi vuonna! Palautetta ja toiveita Teosarpajaisiin liittyen otetaan myös vastaan ilolla.

också galleri- och museiutbudet i Helsingfors och hela Finland samt vår tids inhemska konstnärer. De lyckliga lotterivinnarna avslutade kvällen med att ta gruppbilder framför scenen tills de marscherade till paketeringsplatsen under ledning av utställningsmästare Kimmo Kumela. Finska Konstföreningen tackar alla deltagare för en stämningsfull afton och hälsar medlemmarna välkomna till festen även nästa år! Vi tar gärna emot synpunkter och önskemål beträffande lotterifesten.

PYYDÄMME JÄSENTEN SÄHKÖPOSTIOSOITTEITA

VI BER MEDLEMMARNA MEDDELA SINA E-POSTADRESSER

Postinkulun ongelmien vuoksi STY on tiedottanut jäsenilleen mm. näyttelystä ja teosarpajaisista nyt myös sähköpostitse. Muutaman kerran vuodessa lähetettävä sähköinen uutiskirje tavoittaa kuitenkin vain osan jäsenistä. Selvitämme mahdollisuutta lähettää jatkossa myös jäsenmaksulaskut pääosin sähköisesti. Jos haluat tiedotteemme, ilmoitathan meille sähköpostiosoitteesi. Kiitos! info@suomentaideyhdistys.fi

På grund av problemen i postgången har FKF informerat sina medlemmar om bl.a. utställningen och konstlotteriet även via e-post. Det nyhetsbrev som vi skickar per e-post några gånger per år når emellertid bara en del av medlemmarna. Nu utreder vi om det är möjligt att i framtiden skicka också fakturorna för medlemsavgiften huvudsakligen per e-post. Om du vill få våra meddelanden, vänligen uppge din e-postadress. Tack! info@suomentaideyhdistys.fi 7

SUOMEN TAIDEYHDISTYKSEN PALKINNOT JA APURAHAT 2019 FINSKA KONSTFÖRENINGENS PRIS OCH STIPENDIER 2019 Suomen Taideyhdistys jakaa vuosittain kolmetoista merkittävää taidepalkintoa sekä apurahoja nuorille taiteilijoille ja taidekriitikoille. Vuonna 2019 palkintojen ja apurahojen yhteissumma oli 298 500 euroa. Finska Konstföreningen delar årligen ut tretton betydande bildkonstpris och stipendier till unga konstnärer och konstkritiker. Vuonna 2019 palkintojen ja apurahojen yhteissumma oli 298 500 euroa.

DUKAATTIPALKINTO

DUKATPRISET

Taidemaalari ESSI KUOKKANEN (s. 1991, Pieksämäki), Helsinki

Målare ESSI KUOKKANEN (f. 1991, Pieksämäki), Helsingfors

Vuonna 1858 perustettu Dukaattipalkinto on Suomen vanhin taidepalkinto ja Taideyhdistyksen palkinnoista perinteikkäin. Se myönnetään erityisestä ansiosta nuorelle, enintään 35-vuotiaalle kuvataiteilijalle. Palkintosumma on 16 000 euroa.

Dukatpriset som instiftades 1858 är det äldsta konstpriset i Finland och samtidigt Finska Konstföreningens mest traditionsrika pris. Det tilldelas en särskilt meriterad ung bildkonstnär som är högst 35 år gammal. Prisbeloppet är 16 000 euro.

ESSI KUOKKASEN taide on kuvakieleltään vahvaa ja omaperäistä sekä luonteeltaan hyvin itsenäistä ulkopuolisiin esikuviin tai taidevirtauksiin nojautumatta. Kuvat kertovat tarinaa, eivät kuvita sitä; pääosassa on maalaus, jonka oma kuvallinen ajattelu ja narratiivisuus ovat yhtä. Aiheet käsittelevät usein kipeitäkin asioita ihmisen osasta tässä maailmassa, mutta lempeydellä ja huumorilla. Vaikeat asiat loksahtavat maalauksen sisällä kohdalleen ja muuttuvat vähemmän ahdistaviksi. Lähtökohta on vakava,

ESSI KUOKKANENS konst är stark och originell till sitt bildspråk och utpräglat självständig till sin karaktär – den stöder sig inte på vare sig förebilder eller konstströmningar. Bilder berättar alltid en historia, de illustrerar inte den; det är målningen som spelar huvudrollen, och dess bildtänkande och berättande är ett och samma. Kuokkanens motiv kan ofta behandla även svåra frågor kring människans lott i denna värld, men de gör det med mildhet och humor. De svåra frågorna faller på plats i målningen och blir

f ESSI KUOKKANEN I Like the Way It Stings, 2018 öljy kankaalle / olja på duk, 140 x 115 cm

KUVA / FOTO: PATRIK RASTENBERGER

l ESSI KUOKKANEN Tyhmeliini / Dumbom, 2018 öljy kankaalle / olja på duk, 73 x 62 cm

mutta kuvissa on hauskuutta ja iloa. Lopputulos on jotakin uutta. Essi Kuokkanen viimeistelee maisteriopintojaan Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa. Hän on valmistunut kuvataiteen kandidaatiksi vuonna 2017. Kuokkasen teoksia on mm. Kiasmassa, valtion taideteostoimikunnan kokoelmassa sekä yksityis kokoelmissa.

mindre ångestskapande. Utgångspunkten är seriös, men stämningen i bilderna är både rolig och glad. Som resultat uppstår någonting nytt. Essi Kuokkanen är på slutrakan i sina magisterstudier vid Konstuniversitetets Bildkonstakademi; kandidatexamen avlade hon 2017. Kuokkanens verk ingår i bland annat Kiasmas och statens konstverkskommissions samlingar samt i privata samlingar.

TUNNUSTUSPALKINTO

HEDERSPRISET

Kuvanveistäjä PIRKKO NUKARI (s. 1943, Helsinki), Helsinki

Skulptör PIRKKO NUKARI (f. 1943, Helsingfors), Helsingfors

Tunnustuspalkinto myönnetään kunnianosoituksena merkittävästä elämäntyöstä taiteen parissa jo pitkään työskennelleelle taiteilijalle. Palkintosumma on 10 000 euroa.

Hederspriset ges som en utmärkelse för ett betydande livsverk åt en konstnär som redan länge varit verksam inom konsten. Prisbeloppet är 10 000 euro.

KUVA / FOTO: PATRIK RASTENBERGER

PIRKKO NUKARI työskentelee perinteisen plastisen kuvanveiston keinoin käyttäen materiaalinaan pronssia, mutta teosten teemat, kuten ihmisen ja

PIRKKO NUKARI arbetar med den traditionella plastiska skulpturens medel. Hennes material är brons men verkens teman, exempelvis relationen mellan människan och naturen, är starkt förankrade i nuet.

PIRKKO NUKARI Töyhtötiainen / Tofsmes, 2011 pronssi / brons, k. / h. 22 cm

luonnon välinen suhde, puhuttelevat vahvasti nykyhetkessä. Nukari tunnetaan etenkin herkistä lintuveistoksistaan, joissa on ilmavuutta ja keveyttä pronssin raskaudesta huolimatta. Vaikka teokset ovat usein pienikokoisia, ne luovat kuvanveistoksellisesti kiinnostavalla tavalla ympärilleen kokoaan suuremman tilan, johon linnun voisi odottaa pyrähtävän lentoon. Kriitikko Otso Kantokorven (1957– 2018) mukaan Pirkko Nukari on vienyt klassista pronssiveistoa uusiin ulottuvuuksiin: ”Hänen käsissään raskas metalliseos kokee vakuuttavasti sen kaikista ihmeellisimmän muodonmuutoksen, joka kuvanveistoa parhaimmillaan leimaa: aine muuttuu aineettomaksi, raskas ja staattinen saavat kuvanveistäjän maagisen kosketuksen kautta aineettomia ulottuvuuksia.” Pirkko Nukari on opiskellut Taideteollisessa oppilaitoksessa vuosina 1961–1966 ja valmistunut kuvaamataidon opettajalinjalta. Hän on toiminut opettajana Taideteollisessa oppilaitoksessa/korkeakoulussa vuosina 1966–1980 ja Taide-lehden päätoimittajana 1980–1984. Nukarilla on teoksia useissa kokoelmissa sekä lukuisia julkisia teoksia Suomessa ja ulkomailla. Hänelle on myönnetty Suomen Leijonan ritarikunnan Pro Finlandia -mitali vuonna 2017.

Nukari är känd särskilt för sina känsliga fågelskulpturer som är både luftiga och lätta trots bronsens tyngd. Fastän verken ofta är små till sitt format skapar de på ett skulpturalt intressant sätt en större rymd där man föreställa sig att en fågel flyger upp. Kritikern Otso Kantokorpi (1957–2018) menade att Pirkko Nukari tillfört den klassiska bronsskulpturen nya dimensioner: ”I hennes händer genomgår den tunga metallegeringen den märkligaste tänkbara metamorfosen, den som utmärker skulpturkonsten när den är som bäst: materien blir immateriell, det tunga och statiska får genom skulptörens magiska beröring immateriella dimensioner.” Pirkko Nukari studerade vid Konstindustriella läroverket 1961–1966 därifrån hon utexaminerades som teckningslärare. Hon arbetade som lärare vid Konstindustriella läroverket/högskolan 1966–1980 och som chefredaktör för tidningen Taide 1980–1984. Nukaris verk ingår i många samlingar och hon har gjort talrika offentliga verk både i Finland och utomlands. Hon tilldelades Finlands Lejons ordens Pro Finlandiamedalj 2017.

PIRKKO NUKARI Hiljaiset linnut / Tysta fåglar, 2013, pronssi / brons

WILLIAM THURING -PALKINNOT

WILLIAM THURINGPRISEN

William Thurings stiftelse on Suomen Taideyhdistyksen tärkein tukija. Vuosittain 35–45-vuotiaille kuvataiteilijoille jaettavat William Thuring -pääpalkinto ja yhdeksän nimikkopalkintoa sisältyvät Thuringin säätiön vuosittaiseen lahjoitukseen Suomen Taideyhdistykselle. Pääpalkinto on suuruudeltaan 14 000 euroa, nimikkopalkinto 6 500 euroa.

William Thurings stiftelse är Finska Konstföreningens viktigaste sponsor. William Thuring-prisen – ett huvudpris och nio övriga Thuring-pris – tilldelas bildkonstnärer i åldern 35–45 år. Medlen för prisen ingår i stiftelsens årliga donation till Finska Konstföreningen. Huvudprisets belopp är 14 000 euro, de övriga prisens 6 500 euro.

WILLIAM THURING -PÄÄPALKINTO

WILLIAM THURINGHUVUDPRISET

Kuvataiteilija IIU SUSIRAJA (s. 1975, Turku), Turku

Bildkonstnär IIU SUSIRAJA (f. 1975, Åbo), Åbo

IIU SUSIRAJAN taide pohtii perinteisiä kauneusihanteita hellyttävällä, oudon absurdillakin huumorilla. Hänen teoksensa vaikuttavat vapauttavasti meidän kehokuvaamme ja rikkovat tabuja. Hän kuvaa usein omaa itseään, vaikka hänen teoksensa eivät olekaan perinteisiä omakuvia, vaan eräänlaisia performansseja kameralle. Susirajan taide tuo kiinnostavan lisänsä taidehistorian pitkään kehollisuuden kuvaamisen linjaan. Iiu Susiraja opiskeli valokuvausta Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa 2012–2016. Hänen yksityisnäyttelynsä Kuivakka ilo oli Kiasmassa vuonna 2019. Hänen taiteensa on saanut positiivisen vastaanoton New Yorkissa ja Los Angelesissa, joissa hän on pitänyt näyttelyt lähivuosina.

IIU SUSIRAJAS konst behandlar traditionella skönhetsideal med en bedårande och även absurd humor. Hennes verk har en befriande effekt på vår bild av kroppen och bryter många tabun. Ofta avbildar hon sig själv trots att hennes verk inte är traditionella självporträtt, utan ett slags performance framför kameran. Susirajas konst är ett intressant komplement till kroppsavbildningens långa tradition inom konsthistorien. Iiu Susiraja studerade fotografi vid Konstuniversitets Bildkonstakademi 2012–2016. Hon hade en separatutställning, Torr glädje, på Kiasma 2019. Susirajas konst har fått ett positivt bemötande i New York och Los Angeles där hon hållit utställningar de senaste åren.

Lue Iiu Susirajan haastattelu s. 20!

Läs intervjun med Iiu Susiraja s. 20!

ERIK CREUTZIGER (s. 1982, Helsinki), Helsinki;

maalaus

EEVA-RIITTA EEROLA (s. 1975, Siilinjärvi), Helsinki;

maalaus

ILMARI GRYTA (s. 1979, Kraśnik Lubelski, Puola), Tervakoski; kuvanveisto OTTO KARVONEN (s. 1975, Helsinki), Helsinki; kuvanveisto, installaatio, performanssi ANNI LEPPÄLÄ (s. 1981, Helsinki), Helsinki; valokuva TIIA MATIKAINEN (s. 1975, Kitee), Helsinki;

kuvanveisto

NINA-MARIA OFÖRSAGD (s. 1975, Helsinki), Helsinki;

mediataide

EEVA PEURA (s. 1982, Orimattila), Helsinki; maalaus ANTTI-VILLE REINIKAINEN (s. 1980, Turku), Helsinki; kuvanveisto, maalaus, tilataide, installaatio

WILLIAM THURING-PRISEN ERIK CREUTZIGER (f. 1982, Helsingfors), Helsingfors;

måleri

EEVA-RIITTA EEROLA (f. 1975, Siilinjärvi),

Helsingfors; måleri

ILMARI GRYTA (f. 1979, Kraśnik Lubelski, Polen), Tervakoski; skulptur OTTO KARVONEN (f. 1975, Helsingfors), Helsingfors; skulptur, installation, performance ANNI LEPPÄLÄ (f. 1981, Helsingfors), Helsingfors;

fotografi

TIIA MATIKAINEN (f. 1975, Kitee), Helsingfors;

skulptur

NINA-MARIA OFÖRSAGD (f. 1975, Helsingfors),

Helsingfors; mediekonst

EEVA PEURA (f. 1982, Orimattila), Helsingfors;

måleri

ANTTI-VILLE REINIKAINEN (f. 1980, Åbo), Helsingfors; skulptur, måleri, installation

KUVA / FOTO: PATRIK RASTENBERGER

WILLIAM THURING -NIMIKKOPALKINNOT

EDVARD RICHTER -PALKINTO

EDVARD RICHTER-PRISET

Edvard Richter -palkinto myönnetään laadukkaasta taidekirjoittamisesta. Palkintosumma on 10 000 euroa. Vuonna 2019 myönnettiin lisäksi kolme kunniamainintaa.

Edvard Richter-priset ges för högklassiga skriftställningar om konst. Prisbeloppet är 10 000 euro. År 2019 gavs dessutom tre hedersomnämnanden.

Vuoden 2019 Richter-palkintoa pohdittaessa lautakunta (arvostelija Sini Mononen, kuvataiteilija Johanna Lecklin ja arvostelija Asko Mäkelä puheenjohtajana) keskusteli kuvataiteesta kirjoittamisen tilasta. Vuosien ajan taiteilijoista on tehty hyvää taidehistoriallista perustutkimusta. Tutkimus on kuitenkin keskittynyt lähinnä elämäkerrallisiin teoksiin, joissa kuvaillaan taiteilijan elämänpolkua, mutta itse taiteen analysointi ja tulkinta jäävät vähemmälle huomiolle. Taiteen sisällön tarkastelua tarvitaan kuitenkin elämänkerrallisten teosten jatkotutkimuksen perustaksi. Harvemmin kuitenkaan on pystytty nostamaan jo hyvinkin tutkittujen taiteilijoiden tuotannosta uusia tai vähemmälle huomiolle jääneitä piirteitä. Tämän vuoden Richter-palkinnon saaja pystyy tähän. Esoteerisuutta tai henkisyyttä on sivuttu aiheena useammassakin tämän ja lähivuosien taidehistoriallisessa tutkimuksessa. Suomessa tällaiselle tutkimukselle on perinteitä. Åbo Akademin professori Sixten Ringbomin tutkimus The Sounding Kosmos (1970) venäläisestä Wassily Kandinskystä on alan ehdoton kansainvälinen klassikko. Taidehallissakin 2014 esitelty ruotsalaisen Hilma af Klintin näyttely on nostanut ulkomailla kiinnostusta esoteerisuuteen, joka ilmenee yhä edelleen laajasti myös elokuvissa, kirjallisuudessa ja musiikissa.

Richter-palkinnon sai NINA KOKKINEN

Richter-palkinnon sai FT NINA KOKKINEN (s. 1978) kirjallaan Totuudenetsijät: Esoteerinen henkisyys Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen ja Hugo Simbergin taiteessa. Taiteen maisteriksi Lapin yliopistosta valmistunut ja Turun yliopistossa uskontotieteestä aiemmin tänä vuonna väitellyt Kokkinen kirjoittaa erinomaisella kielellä puhkipohdituista taiteilijoista uudesta näkökulmasta ja tarkastelee monipuolisesti ja mukaansatempaavasti tunnettujen tai14

Då juryn (kritiker Sini Mononen, bildkonstnär Johanna Lecklin och kritiker Asko Mäkelä, ordförande) dryftade Richter-priset 2019 diskuterade man samtidigt nuläget inom bildkonstrelaterade skriftställningar. I många års tid har högklassig konsthistorisk grundforskning om konstnärer bedrivits. Denna forskning har emellertid fokuserat snarast på biografiska verk som beskriver konstnärens liv, medan analys och tolkning av själva konsten har fått en blygsammare roll. Men också studier i konstens substans behövs som grundval för framtidens biografiska verk. Sällan har någon emellertid lyckats lyfta fram nya eller mindre kända drag i mycket berömda konstnärers produktion. Årets mottagare av Richter-priset har den förmågan. Esoterism eller andlighet är ett ämne som under senaste år tangerats i flera konsthistoriska undersökningar. I Finland har vi en tradition på det området. Åbo Akademi-professorn Sixten Ringboms studie av Wassily Kandinsky, The Sounding Kosmos (1970), är en absolut internationell klassiker på området. Svenska Hilma af Klint som visades på Konsthallen 2014 har väckt internationellt intresse för esoterism som fortfarande är vitt förekommande också i film, litteratur och musik.

Richter-priset till NINA KOKKINEN Edvard Richter-priset gick till fil.dr NINA KOKKINEN (f. 1978) för verket Totuudenetsijät: Esoteerinen henkisyys Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen ja Hugo Simbergin taiteessa (Sanningssökarna: Esote risk andlighet i Akseli Gallen-Kallelas, Pekka Halonens och Hugo Simbergs konst). Kokkinen, som är konstmagister från Lapplands universitet och tidigare i år disputerade i religionsvetenskap vid Åbo universitet, skriver på ett utomordentligt språk om

KUNNIAMAININNAT

Kunniamaininnan sai helsinkiläinen Pro Artibus -säätiön kuraattori FT JUHA-HEIKKI TIHINEN (s. 1973) hänen tavanomaista syvemmin taiteilijoita pohtivista esseistään näyttelyluetteloissa. Tihisen tekstien leimallisena piirteenä ovat viittaukset taidehistoriaan ja muihin taiteisiin, joita hän ajattelee käsit-

de mångfaldigt genomanalyserade konstnärerna ur en ny synvinkel och granskar deras produktion på ett lika mångsidigt som entusiasmerande sätt. Boken är ett uppfriskande undantag i den personhistoriskt fokuserade konsthistoriska litteraturen. Verket som utgivits på Tammerforsförlaget Vastapaino är skickligt genomförd vad gäller både språkdräkt och temabehandling. Kunnig hantering av ett omfattande källmaterial kombineras med insiktsfull analys och rikt språk. Kokkinens verk är ett utmärkt exempel på hur konst- och kulturhistorisk forskning kan presenteras för läsaren på ett levande, flerstämmigt och medryckande sätt. Med utgångspunkt i sin forskning kuraterade Kokkinen också förra sommarens utställning Själens öga på Gallen-Kallela Museet.

HEDERSOMNÄMNANDEN Ett hedersomnämnande gick till kuratorn vid stif telsen Pro Artibus, fil.dr JUHA-HEIKKI TIHINEN (f. 1973) från Helsingfors för hans essäer i konstkataloger där han dryftar konstnärer på ett djupare plan än normalt. Ett utmärkande drag för Tihinens texter är referenserna till konsthistorien och andra konst-

KUVA / FOTO: PATRIK RASTENBERGER

teilijoiden tuotannon sisältöä. Kirja on piristävä poikkeus henkilöhistoriaan painottuneen taidehistoriallisen taidekirjallisuuden joukossa. Tamperelaisen Vastapaino-kustantamon kirja on kieleltään ja aiheen kuljetukseltaan huolellista työtä. Totuudenetsijöissä laajan lähdeaineiston taitava hallinta yhdistyy näkemykselliseen analyysiin ja rikkaaseen kieleen. Kokkisen teos on erinomainen esimerkki siitä, kuinka taide- ja kulttuurihistoriallinen tutkimus voidaan tuoda elävästi, moniäänisesti ja innostavasti nykylukijaa lähelle. Kokkinen kuratoi tutkimuksensa perusteella myös viime kesänä Gallen-Kallelan Museossa esillä olleen Sielun silmä -näyttelyn. Palkintosumma on 10 000 euroa.

Toisen kunniamaininnan sai helsinkiläinen SEISKAN POJAT -verkkosivusto. Seiskan pojat (seiskanpojat. com) on dialogimuotoista taidekritiikkiä, jota kirjoittavat esitystaidekriitikko Matti Tuomela (s. 1990) ja esteetikko Petteri Enroth (s. 1985). Seiskan pojat vie kokeellisen dialogimuotoisen kritiikin pitkälle. Tuomelan ja Enrothin keskustelut kulkevat nykytaiteesta elokuvaan ja oopperasta televisioon. Kirjoittajat onnistuvat vaikeassa: kepeyden, teoreettisen syvyyden ja henkilökohtaisen kokemuksen yhdistämisessä. Kolmannen kunniamaininnan sai FT HARRI KALHA (s. 1962) kirjasta Sukupuolen sotkijat: Queer-kuvastoa sadan vuoden takaa (Parvs). Kalha kirjoittaa samalla kujeilevalla ja ilakoivalla tyylillä kuin sukupuolisuudella leikittelevät postikortit 1900-luvun alkupuolelta aihettaan käsittelevät. Kalhan pitkään jatkunut postikortteja tutkiva projekti on tehnyt marginaalisesta taidehistoriallisesta tutkimuksesta suuren yleisön rakastamaa. Kalha herättää kirjoituksissaan yli sata vuotta vanhan perinteen eloon ja osoittaa, kuinka historian marginaaliset ilmiöt voivat olla yllättävän lähellä nykyihmistä.

arter som han tankemässigt kombinerar med tematiken hos de konstnärer han skriver om. Tihinen är en skicklig essäist som i sina texter lyckas föra samman även överraskande synvinklar på ett naturligt sätt. Hans texter representerar den absoluta toppen inom inhemsk katalogessäistik. Juryn läste två katalogessäer av Tihinen, ”Varjojen ja heijastusten maailmassa: Päivikki Kallion melankolisesta taiteesta” (”I skuggornas och reflexionernas värld: om Päivikki Kallios melankoliska konst”) (i verket Päivikki Kallio: Havaintojen näyttämöt, Parus Verus) samt ”Susanne Gottbergin visuaalinen maailmankaikkeus” (”Susanne Gottbergs visuella kosmos”) (i verket Susanne Gottberg: Kolmas tekijä, Parvs). Ett andra hedersomnämnande gick till den Helsingforsbaserade webbsidan SEISKAN POJAT (seiskanpojat.com). På webbsidan skriver kritikern Matti Tuomela (f. 1990) och estetikern Petteri Enroth (f. 1985) konstkritik i form av dialog. Seiskan pojat driver den experimentella dialogiska kritiken långt. Diskussionerna rör sig över ett brett spektrum från samtidskonst till film och från opera till tv. Skribenterna lyckas i sitt ambitiösa uppdrag: att kombinera lättsamhet, teoretiskt djup och personlig erfarenhet. Ett tredje hedersomnämnande gick till fil.dr HARRI K ALHA (f. 1962) för boken Sukupuolen sotkijat: Queer-kuvastoa sadan vuoden takaa (Könsförvirrarna: Queer-bilder för hundra år sedan) (Parvs). Kalha skriver ned samma kluriga och gycklande stil som man i visuell form ser i vykort från tidigt 1900tal med sexuellt lekfulla motiv. Hans mångåriga projekt där han studerar vykort har gjort den marginella konsthistoriska forskningen populär bland den breda publiken. I sina skriftställningar lyckas Kalha väcka en över hundra år gammal tradition till liv och visa hur marginella fenomen i historien kan stå överraskande nära samtidsmänniskan.

KUVA / FOTO: PATRIK RASTENBERGER

telemänsä taiteilijan tuotannossa olevan tematiikan kanssa. Tihinen on taitava esseisti, joka onnistuu tuomaan teksteissään yllättäviäkin näkökulmia yhteen luontevasti. Tihisen tekstit edustavatkin suomalaisen katalogiesseistiikan ehdotonta kärkeä. Lautakunta luki Tihiseltä kaksi katalogiesseetä, ”Varjojen ja heijastusten maailmassa: Päivikki Kallion melankolisesta taiteesta” (teoksessa Päivikki Kallio: Havaintojen näyttämöt, Parus Verus) sekä ”Susanne Gottbergin visuaalinen maailmankaikkeus” (teoksessa Susanne Gottberg: Kolmas tekijä, Parvs).

NUORTEN TAITEILIJOIDEN APURAHAT

STIPENDIER TILL UNGA KONSTNÄRER

Kolmekymmentä nuorta taiteilijaa sai 6000 euron suuruisen apurahan. Hakemuksia tuli kaikkiaan 269 kpl. Apurahaa voivat hakea enintään 35-vuotiaat, ammattiin valmistuneet kuvataiteilijat.

Trettio unga konstnärer fick ett 6 000 euros stipendium. Totalt mottog föreningen 269 ansökningar. Stipendierna kan sökas av utbildade, högst 35 år gamla bildkonstnärer.

AATOS SAMPO (s. 1984, Helsinki), Helsinki; installaatio, kuvanveisto / (f. 1984, Helsingfors), Helsingfors; installation, skulptur ALA-RUONA JYRI (s. 1986, Tukholma), Helsinki; maalaus, kuvanveisto / (f. 1986, Stockholm), Helsingfors;

måleri, skulptur

DAHLBERG LAURA (s. 1991, Jyväskylä), Helsinki; installaatio, kuvanveisto / (f. 1991, Jyväskylä), Helsingfors; installation, skulptur ELNYG RAG (s. 1993, Annecy, Ranska), Karjalohja; mediataide, performanssi / (f. 1993, Annecy, Frankrike), Karislojo; mediekonst, performance HAARLA SIIRI (s. 1986, Espoo), Helsinki; maalaus, teksti / (f. 1986, Esbo), Helsingfors; måleri, text HEIKKILÄ JOHANNES (s. 1986, Rovaniemen mlk), Rovaniemi; puupiirros, maalaus / (f. 1986, Rovaniemi lk), Rovaniemi; träsnitt, måleri HUMBERG PAULA (s. 1983, Jyväskylä), Jyväskylä; valokuva, biotaide / (f. 1983, Jyväskylä), Jyväskylä; fotografi,

biokonst

HYVÖNEN JOONAS (s. 1990, Helsinki), Helsinki; mediataide, installaatio / (f. 1990, Helsingfors), Helsingfors; mediekonst, installation IMMONEN IDA (s. 1992, Heinola), Oslo; tekstiilitaide, kuvanveisto / (f. 1992, Heinola), Oslo; textilkonst,

skulptur

JAVITS ALISA (s. 1984, Pietari), Helsinki; video, mediataide / (f. 1984, S:t Petersburg), Helsingfors; video,

mediekonst

KOPKINA NATALIA (s. 1984, Leningrad), Helsinki; valokuva, teksti / (f. 1984, Leningrad), Helsingfors; fotografi,

text

KORPIJAAKKO KASTEHELMI (s. 1984, Lohja), Helsinki; valokuva, installaatio / (f. 1984, Lojo), Helsingfors;

fotografi, installation

KUMPULAINEN VILLE (s. 1988, Rovaniemi), Helsinki; valokuva, installaatio / (f. 1988, Rovaniemi), Helsingfors;

fotografi, installation

LIESINEN PEETU (s. 1988, Tenhola), Helsinki; maalaus, kuvanveisto / (f. 1988, Tenala), Helsingfors; måleri,

skulptur

LINTUNEN AINO (s. 1990, Jyväskylä), Helsinki; maalaus, kuvanveisto / (f. 1990, Jyväskylä), Helsingfors; måleri,

skulptur

LUIRO MARKUS (s. 1985, Rovaniemi), Pori; piirustus, maalaus / (f. 1985, Rovaniemi), Björneborg; teckning,

måleri

PEURA EMMA (s. 1988, Kauhava), Helsinki; taidegrafiikka, mediataide / (f. 1988, Kauhava), Helsingfors; konstgrafik, mediekonst PÄÄKKÖNEN MARIA (s. 1988, Riihimäki), Helsinki; piirustus, installaatio / (f. 1988, Riihimäki), Helsingfors; teckning, installation RÅST HANNA (s. 1986, Saarijärvi), Helsinki; valokuva, video / (f. 1986, Saarijärvi), Helsingfors; fotografi, video SAAREKAS TUULI (s. 1988, Helsinki), Helsinki; kuvanveisto, installaatio / (f. 1988, Helsingfors), Helsingfors; skulptur, installation SEDLEROVA-VILLANEN KRISTINA (s. 1987, Kohtla-Järve, Viro), Helsinki; installaatio, kuvanveisto / (f. 1987, Kohtla-Järve, Estland), Helsingfors; installation, skulptur SIRI MARIANNE (s. 1985, Inari), Lahti; kuvanveisto, installaatio / (f. 1985, Enare), Lahtis; skulptur, installation VAN SON MARLOES (s. 1991, Amsterdam), Helsinki; ääni, kuvanveisto / (f. 1991, Amsterdam), Helsingfors; ljud,

skulptur

STRÖMBERG ASTRID (s. 1990, Helsinki), Helsinki; maalaus, installaatio / (f. 1990, Helsingfors), Helsingfors;

måleri, installation

SYSI SUVI (s. 1990, Nilsiä), Helsinki; installaatio / (f. 1990, Nilsiä), Helsingfors; installation TORIKKA IINA (s. 1985, Joensuu), Kotka; maalaus / (f. 1985, Joensuu), Kotka; måleri VALJA PINJA (s. 1984, Espoo), Helsinki; video, mediataide / (f. 1984, Esbo), Helsingfors; video, mediekonst VALKONEN IIDA (s. 1989, Helsinki), Helsinki; piirustus, installaatio / (f. 1989, Helsingfors), Helsingfors; teckning, installation WIKING KRISTIN (s. 1987, Gävle), Helsinki; kuvanveisto, installaatio / (f. 1987, Gävle), Helsingfors; skulptur,

installation

VÄLIKANGAS VILLE (s. 1983, Kirkkonummi), Kerava; maalaus / (f. 1983, Kyrkslätt), Kervo; måleri

EDVARD RICHTER -APURAHAT EDVARD RICHTER-STIPENDIER Taidekriitikoille suunnatut matka-apurahat jaettiin yhdentoista arvostelijan kesken. Apurahojen yhteissumma oli 10 000 euroa.

Resestipendierna till konstkritiker gick till elva kritiker. Det sammanlagda stipendiebeloppet var 10 000 euro.

KARHUNEN SAARA (s. 1983), Helsinki / 400 € / Riikan nykytaidebiennaali RIBOCA

KARHUNEN SAARA (f. 1983), Helsingfors / 400 € / Biennalen RIBOCA för samtidskonst i Riga

KUUMOLA LEENA (s. 1958), Helsinki / 800 € /

KUUMOLA LEENA (f. 1958), Helsingfors / 800 € /

Tallinna

Tallinn

LAAKSONEN ESA (s. 1956), Helsinki / 800 € / Venetsian arkkitehtuuribiennaali

LAAKSONEN ESA (f. 1956), Helsingfors / 800 € / Arkitekturbiennalen i Venedig

MÄKI MIKKO (s. 1978), Helsinki / 1 400 € / São Paulon biennaali

MÄKI MIKKO (f. 1978), Helsingfors / 1 400 € / São Paulobiennalen

Vuosittain jaettavista palkinnoista ja apurahoista päättää Suomen Taideyhdistyksen johtokunta lautakuntien ehdotusten pohjalta. Dukaatti- ja tunnustuspalkinnosta sekä nuorten taiteilijoiden apurahoista ehdotuksen tekee apurahaja palkintolautakunta: kuvataiteilija ANTTI TANTTU (pj.), kuvataiteilija HEINI AHO, kuvataiteilija SUSANNE GOTTBERG, tutkija, taidehistorioitsija HANNA JOHANSSON ja FM PESSI RAUTIO. Edvard Richter -palkinnosta ja -apurahoista ehdotuksen tekee kirjallisuuslautakunta: arvostelija ASKO MÄKELÄ (pj.), kuvataiteilija JOHANNA LECKLIN ja arvostelija SINI MONONEN. William Thuring -palkinnoista ehdotuksen tekevät yhdistyksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Konstföreningens styrelse fattar på förslag av nämnderna beslut om de årliga prisen och stipendierna. Mottagarna av Dukatpriset, hederspriset och stipendierna till unga konstnärer föreslås av stipendieoch prisnämnden: bildkonstnär ANTTI TANTTU (ordf.), bildkonstnär HEINI AHO, bildkonstnär SUSANNE GOTTBERG, forskare och konsthistoriker HANNA JOHANSSON samt fil.mag. PESSI RAUTIO. Mottagarna av Edvard Richter-priset och -stipendierna föreslås av litteraturnämnden: kritiker ASKO MÄKELÄ (ordf.), bildkonstnär JOHANNA LECKLIN och kritiker SINI MONONEN. Mottagarna av William Thuring-prisen förslås av föreningens ordförande och vice ordförande.

PASANEN ANU (s. 1983), Turku / 1 200 € / KeskiEurooppa, mm. Berliinin biennaali

PASANEN ANU (f. 1983), Åbo / 1 200 € / Centraleuropa, bl.a. Berlinbiennalen

POUTIAINEN VIIVI (s. 1984), Helsinki / 1 100 € / Manifesta-biennaali, Marseille

POUTIAINEN VIIVI (f. 1984), Helsingfors / 1 100 € / Biennalen Manifesta, Marseille

RYYNÄNEN MAX (s. 1972), Helsinki / 900 € / Sharjahin biennaali, Koch, Intia

RYYNÄNEN MAX (f. 1972), Helsingfors / 900 € / Biennalen i Sharjah, Koch, Indien

RÖNKKÖ JAAKKO (s. 1947), Helsinki / 900 € / Pietari RÖNKÄ EEVA (s. 1982), Helsinki / 800 € /

Kunstenfestivaldesarts-festivaali, Bryssel

RÖNKKÖ JAAKKO (f. 1947), Helsingfors / 900 € / S:t

Petersburg

SANDELL VALTER (s. 1990), Helsinki / 800 € / Paris

RÖNKÄ EEVA (f. 1982), Helsingfors / 800 € / festivalen Kunstenfestivaldesarts, Bryssel

SORJONEN OLLI (s. 1981), Joensuu / 900 € / Pietari

Paris Photo

SANDELL VALTER (f. 1990), Helsingfors / 800 € / SORJONEN OLLI (f. 1981), Joensuu / 900 € / S:t

Petersburg

KUVA / FOTO: PATRIK RASTENBERGER

Photo

TEKSTI/TEXT KATRI SALMENOJA

William Thuring -pääpalkinto 2019

HEPOKULLASTA NEW YORKIIN

William Thuring-huvudpriset 2019

FRÅN HEPOKULTA TILL NEW YORK

Performatiivisista omakuvistaan tunnetulle Iiu Susirajalle taiteen teon keskiössä ovat esineet, joissa pitää tunnistettavuuden lisäksi olla luonnetta. Susirajan reitti betoni lähiöstä nykytaiteen näyttämöille on mutkitellut monia sivupolkuja pitkin. Pitkäaikaisen unelmansa toteuttaneelle tavallisen perheen kasvatille tärkeää on tehdä taidetta vaikutuksista vapaana. Då Iiu Susiraja, känd för sina performativa självporträtt, gör konst står olika slags föremål i centrum. Inte vilka som helst: förutom att de ska vara igenkännbara ska de också ha karaktär. Susirajas väg från en betongförort till samtidskonstens arenor har följt många slingrande sidospår. Uppvuxen i en vanlig familj har hon förverkligat sin mångåriga dröm. Det viktiga för henne är att göra konst fri från influenser.

Milloin huomasit olevasi taiteilija?

När märkte du att du är en konstnär?

Kyllä se konkretisoitui ensimmäisen kerran silloin, kun pääsin Turun taideakatemiaan vuonna 2008. Opiskellessani mulla oli Suomen Valokuvataiteen museon Projekti-tilassa näyttely, silloin ehkä tajusin, että olen taiteilija. Lopullisesti se konkretisoitui vasta sitten, kun sain tutkintopaperit käteeni. Valmistuin 2012, minkä jälkeen jatkoin maisteriopintoihin Kuvataideakatemiaan. Olen paljon käynyt erilaisia kulttuurialan kouluja, opiskellut tekstiilialaa ja rakennusmaalausta ja kaikkea sellaista. Hain kerran lähihoitajakouluunkin ja olin jo lähellä pääsemässä sisään, kun päätinkin vielä kerran yrittää, että jos minusta sittenkin tulisi taiteilija. Se oli sellainen ratkaiseva käänne.

Det konkretiserades nog för första gången då jag kom in på Åbo konstakademi 2008. Under studietiden hade jag en utställning i Projektrummet på Finlands fotografiska museum, då kanske jag insåg att jag är konstnär. Den slutliga bekräftelsen kom först med examensbetyget. Jag slutförde mina studier i Åbo 2012 och fortsatte sedan med magistersstudier vid Konstakademin i Helsingfors. Jag har gått i många skolor på kulturfältet, studerat textilarbete och byggnadsmåleri och allt möjligt sånt. En gång sökte jag till närvårdarutbildning och höll redan på att komma in men beslöt sedan att ännu en gång pröva om jag trots allt kan bli konstnär. Det var en sådan där avgörande vändpunkt.

Minkälainen lapsi oli Pirre Karvinen?

Ett hurdant barn var Pirre Karvinen?

Olin aika hiljainen, vetäytyvä. Oli kyllä ystäviä pihapiirissä siellä Hepokullan lähiössä, mutta mulla ei ollut mitään vaikeutta olla yksin. Olin vähän sellainen pohdiskelija. En mikään pikkuvanha, mutta hirveän

Jag var ganska tystlåten, sluten. Jag hade nog kompisar där i förorten Hepokulta, men det var inget problem för mig att vara ensam. Jag var något av en grubblare. Inte lillgammal, men väldigt vanlig. Liksom

IIU SUSIRAJA Pinocchio, 2018

tavallinen. Niin kuin meidän perhekin. Meissä ei ollut mitään boheemia. Sellainen mä olin ja kauhean eläinrakas. Oletko sukusi ensimmäinen taiteilija? Kyllä mä taidan olla. En mä lapsena kyllä mikään piirtäjätyyppi ollut. Keramiikkaa tykkäsin tehdä, sitä käytiin äidin kanssa työväenopistossa tekemässä, kun oli ala-asteikäinen. Kävin myös seurakunnan järjestämissä, ilmaisissa kuvataidekerhoissa. En ollut ollenkaan sellainen, että olisin piirtänyt tai maalannut ihan hulluna. Enemmän mä uin ja harrastin hevosia ja kaikkea muuta. Mutta kyllä mua pienenä kiehtoi taide. Muistan, kun käytiin tarhasta Wäinö Aaltosen museossa. Siellä oli joitakin sellaisia venäläisiä, valtavia asetelmamaalauksia. Kun päästiin sieltä kotiin, aloin ihan hulluna piirtämään hedelmäasetelmia. Koetko, että taustasi on jollakin tavalla vaikuttanut polkuusi taiteilijana? Ainakin sillä tavalla, että vanhemmat eivät koskaan tuputtaneet meille lapsille, että mitä tässä elämässä pitäisi tehdä. Minusta se on hyvä osoitus siitä, että kenestä vain voi tulla taiteilija, eikä sillä taustalla ole

vår familj. Det fanns inget bohemiskt hos oss. Sådan var jag, och jag älskade djur väldigt mycket. Är du den första konstnären i din släkt? Jo, det är jag väl. Inte för att jag skulle ha varit någon aktiv tecknare som barn. Keramik gillade jag att göra, i lågstadieåldern gick jag med mamma på arbis och gjorde keramik. Jag besökte också församlingens gratis bildkonstklubbar. Jag var inte alls en sån där som ritar eller målar frenetiskt. Snarare simmade jag och sysslade med hästar och en massa annat. Men visst fascinerades jag av konst som liten. Jag minns då jag med dagiset besökte Wäinö Aaltonens museum. Där visades enorma ryska stilleben. Då vi kom hem började jag maniskt rita fruktstilleben. Upplever du att din bakgrund på något sätt har påverkat din väg som konstnär? Åtminstone så att föräldrarna aldrig trugade på oss barn nånting, att så här ska ni leva. Jag tycker det är ett bra bevis för att vem som helst kan bli konstnär, bakgrunden spelar inte längre någon större roll. Fast även om jag länge hade velat bli konstnär så hade jag inga konkreta planer för hur det skulle ske. Jag 21

enää sillä tavalla merkitystä. Toisaalta, vaikka mulla oli pitkään ollut halu tulla taiteilijaksi, ei ollut mitenkään selvät sävelet siitä, miten sen toteuttaisin. Olen syntyjäni Turusta ja asunut paljon täällä, mutta vasta silloin vuonna 2008 sain tietää, että Turussa voi opiskella valokuvausta. Olin niin pihalla kaikesta. En tiedä, millainen se polku olisi sitten ollut, jos olisin varta vasten taidetta tehnyt ihan lapsesta saakka. Onko sinulla joitakin selkeitä esikuvia? Esikuvia mulla ei kyllä kauheasti ole. Heli Rekula on ehkä sellainen ensimmäinen taiteilija, joka kolahti jo ennen kuin itse olin taidekoulussa tai tein taidetta, samoin Markus Copper. Performanssitaiteilijoista mä tykkään, he käyttävät niin kekseliäästi esineitä.

IIU SUSIRAJA Lovely wife, 2018

Kun teet taidetta, oletko enemmän leikkimielellä vai pohdiskeleva? Kyllä mä olen pohdiskeleva. Mun teokset saattavat näyttää siltä, että mulla on tosi hauskaa tehdä taidetta, mutta totuus on, että se on aika puurtamista välillä. Voin kuvitella, että maalarilla voi olla nautinto maalata, mutta mulle itse taiteen tekohetki ei ole nautinto. Varsinkaan itse kuvaus ja sen valmistelu. Katsojathan näkevät vain sen valmiin teoksen, niin heillä tulee ehkä se sama koukuttavuuden ja ilon tunne kuin mullekin siinä kohtaa. Tuleeko vakava ilmeesi kuviin juuri tästä? Se vakava ilme perustuu siihen, että yritän olla mahdollisimman rento, yritän tyhjentää itseni kaikesta. Luulen, että silloin kun ihminen on rennoimmillaan, hän ei kauheasti mieti sitä minkälainen ilme hänellä on. Monesti mulla voi olla jotenkin vihainen ilme, vaikka en ole ollenkaan vihainen, vaan mulla on sellainen tyhjä, neutraali olo siinä kuvatessa. Onko lopputuotoksen aikaansaama olotila se, mikä saa sinut tekemään aina uutta? Nimenomaan. Se on niin koukuttavaa, kun onnistuu. Kyllä mä näen sen jo itse tietokoneella, että nyt tästä tuli hyvä. Mun ei tarvitse sitä hyväksyntää hakea kauheasti muilta ihmisiltä, vaikka kyllä mulla on muutama luottohenkilö, joilta vähän haen varmistusta. On hirveän tärkeää, että tekemisiään näyttää jollekin. Palautteen saaminen on vähän niin kuin palkkapäivä. Tai mulle se on sitä. Samoin toimii myös hyvä kritiikki. 22

är född i Åbo och har bott här länge, med det var först då år 2008 som jag fick veta att man kan studera fotografi i stan. Jag visste så lite om allt. Inte vet jag vilka vägar jag hade följt om jag ända sedan barnsben systematiskt skulle ha sysslat med konst. Har du några klara förebilder? Nej, inte egentligen. Heli Rekula är kanske den första som berörde mig starkt redan innan jag gick i konstskolan eller själv gjorde konst, likaså Markus Copper. Performancekonstnärerna gillar jag, de är så påhittiga med hur de använder föremål. Då du gör konst, gör du det mer lekfullt eller fundersamt? Jag är nog den fundersamma typen. Mina verk kan se ut som om jag har jätteroligt när jag gör dem, men sanningen att säga är det emellanåt ett slitgöra. Jag kan föreställa mig att en målare kan njuta av att måla, men för mig personligen är skapandet ingen njutning medan det pågår. Särskilt inte fotografering och alla de förberedelser den kräver. Publiken ser ju bara det fullbordade verket, så de upplever kanske samma fascination och glädje som jag själv kan uppleva i det skedet. Är din allvarliga min på fotografierna en följd av just det här? Den allvarliga minen beror på att jag försöker vara så avslappnad som möjligt, tömma mig själv på allt. Jag

tror att då en människa är som mest avslappnad funderar hon inte särskilt mycket på sin egen min. Ofta kan jag bara se på något vis arg ut fast jag inte alls är det, själv känner jag mig snarast bara tom och neutral under själva fotograferingen. Är det tillstånd som slutresultatet åstadkommer det som driver dig att ständigt göra någonting nytt?

IIU SUSIRAJA Quality-time, 2018

Ja, uttryckligen. Det är liksom beroendeframkallande att lyckas. Jag ser nog själv redan på datorskärmen när nånting blev bra. Jag har inte något stort behov av att få acceptans av andra, fast jag nog har några nära betrodda som jag kan vända mig till för att få lite bekräftelse. Det är jätteviktigt att visa för någon annan vad jag sysslar med. Att få feedback är lite som en avlöningsdag. Eller för mig är det så. Bra kritik funkar på samma sätt.

Miten esineet valikoituvat osaksi teoksiasi?

På vilka grunder väljer du föremålen i dina verk?

Se onkin sitten kanssa ihan ihme mystistä. Siinä pitää jonkinlainen viesti olla valmiiksi siinä esineessä, pitää olla luonnetta. Hiljattain käytin sellaista keppihevosta, siinä oli luonnetta, kun se oli sellainen pinkki-valkoinen. Se voi tulla siis myös värin kautta se luonne. Ehkä myös siten, että esine on katsojan helppo tunnistaa, varsinkin valokuvissa, joissa esineitä ei voi pyöritellä käsissä.

Tja, det är egentligen helt mysko. Där måste finnas nåt budskap färdigt i föremålet, nån utstrålning, karaktär. Nyligen använde jag en käpphäst, den hade karaktär med sina rosa och vita färger. Med andra ord kan också färgen ge föremålet den karaktär som krävs. Kanske också ett lätt identifierbart föremål funkar, särskilt på foton där jag inte kan snurra föremål med händerna.

Kenelle teet taidetta?

För vem gör du konst?

Ensiksi teen tavallaan itselleni. Sitten se laajenee, että tästähän voisi näyttelynkin tehdä. Kyllä iso kiitos kuuluu yleisölle siitä, että mun taide tiedetään näinkin hyvin ja laajasti, että se viidakkorumpu on soinut. En silti lähtökohtaisesti tee taidetta yleisölle, vaikka tavoitteenani onkin aina näyttely. Sama asiahan se on, kun otan omakuvia, kuin että ihmiset ottavat Instagramiin kuvia itsestään. Sehän on sellaista hyväksynnän hakemista tavallaan. Kyllä sitä on myönnettävä, että se hivelee, kun saa huomiota.

Till en början på sätt och vis för mig själv. Sen växer det och jag tänker att det här kunde ju bli en utställning. Jag är nog skyldig publiken ett stort tack för att min konst är så vida känd, djungeltrumman har funkat. Men min utgångspunkt är inte att göra konst åt publiken, låt vara att jag alltid har en utställning i sikte. Att jag tar självporträtt är ju inte konstigare än då folk lägger ut fotografier av sig själva på Instagram. Det handlar på sätt och vis om att söka acceptans. Visst måste jag medge att det känns bra att få uppmärksamhet.

Teoksiasi on tulkittu vahvasti feministisiksi ja muillakin tavoin kantaaottaviksi. Käsittääkseni tämä ei kuitenkaan ole ollut varsinainen intentiosi taidetta tehdessäsi. Ymmärrän kyllä, että ihmiset näkevät sellaisten linssien läpi mun taiteen, ja että siellä nähdään niitä sävyjä, mutta ei se ole mun lähtökohta ollut ollen-

Dina verk har tolkats som starkt feministiska och ställningstagande även på andra sätt. Vad jag förstår är det ändå inte din egentliga intention då du skapar konst. Jag kan nog begripa att folk ser min konst genom den linsen och att man upptäcker sådana nyanser, men 23

kaan. Minusta se on vaan todella hienoa, että sieltä löytyy niitä tasoja. Se on siis tosi hyvä juttu ja olen siitä vain mielissäni. Jotenkin ihmiset osaavat katsoa teoksiani niin, että näkevät niissä molemmat puolet, hassun ja vakavan. Tunteellahan niitä katsotaan, ja tunteet voivat juuri luoda näitä poliittisia tulkintoja, totta kai. En kuitenkaan koe lataavani kuviini feministisiä viestejä, en ajattele ollenkaan sillä tavalla. Ajattelen hyvin esinelähtöisesti mun taidetta. Ovatko voimakkaat kokemukset tai tunteet sinulle itsellesi taiteen polttoainetta? Aiemmin ehkä oli, silloin alkuaikoina. Se polttoaine vähän niin kuin muuttuu koko ajan. Laitoin juuri Facebookiin ja Instagramiin sellaisen videon, jonka tein viime viikolla nimellä Nöyrä munakas. Laitan siinä kananmunan leuan alle ja tavallaan kumarran niin, että rikon sen leuallani. Monesti ajatellaan, että ihmisen pitää olla nöyrä. Idea videoon lähti tästä nöyrä-sanasta. Syntyvätkö ideat tai aiheet teoksiisi usein juuri tällä tavalla? Kuinka paljosta saa kiittää mielikuvitusta? Kyllä mun kuvat syntyvät aika paljon mielikuvituksessa. Aika harvoin nappaan tosielämästä asioita. Yritän välttää sitä, että imisin taiteeseeni hirveästi vaikutteita muualta, vaikka kyllähän niitä on tietenkin tullut joitain. En lue kirjoja, enkä hirveästi katso leffojakaan. En myöskään ollenkaan lue, mitä musta kirjoitetaan keskustelupalstoilla. Haluan olla sillä tavalla täysin vapaa tekemään juuri sellaista taidetta, kuin mitä teen.

det har aldrig varit min egen utgångspunkt på något vis. Jag tycker bara att det är jättefint att där finns olika nivåer. Det är med andra ord nånting väldigt positivt som bara gör mig glad. På något vis lyckas folk upptäcka båda sidorna i mina verk, det lustiga och det seriösa. Det är ju med känsla man betraktar dem, och just känslor kan skapa sådana här politiska tolkningar, klart det. Men jag upplever inte att jag laddar in feministiska budskap i mina bilder, jag tänker inte alls i sådana banor. Jag tänker på min egen konst ur ett mycket föremålscentrerat perspektiv. Fungerar starka upplevelser eller känslor för dig själv som ett konstens drivmedel? Tidigare kanske, då i början. Det där drivmedlet liksom förändras hela tiden. Jag lade precis upp en video på Facebook och Instagram som jag gjorde förra veckan. Den heter Ödmjuk omelett. På videon lägger jag ett ägg under hakan och gör sedan en bugande rörelse så att ägget krossas under hakan. Ofta heter det att människan ska vara ödmjuk. Det var just från ordet ödmjuk som jag fick idén till videon. Föds dina idéer eller motiv ofta just på det sättet? Hur mycket får du tacka din fantasi för? Mina bilder föds nog framför allt i fantasin. Det är ganska sällan jag snappar upp nånting ur det verkliga livet. Jag försöker undvika att suga in väldigt mycket influenser från annat håll i min konst, fast visst har ju också det skett. Jag läser inte böcker och tittar inte särskilt mycket på film heller. Jag läser inte heller alls vad som skrivs om mig på diskussionsforum. På det sättet vill jag vara helt fri att göra just den konst jag gör.

Onko katseesi muuttunut jollakin tapaa kuvaamisen myötä?

Har din blick förändrats på något vis i och med fotograferandet?

Ei kauheasti ole. Sen olen ymmärtänyt, kuinka kovalla kädellä aika muuttaa meidän kroppaa. Sen edessä me kaikki ollaan yhtä avuttomia. Kyllähän sitä voi huoltaa itseään, mutta aika on silti aika julmuri meille kaikille loppujen lopuksi. Tämän olen tajunnut kuvaamisen kautta.

Inte särskilt. Det har jag begripit hur omilt tiden förändrar våra kroppar. Inför det är vi alla lika hjälplösa. Visst kan man ju vårda sig, men till sist är tiden ändå lika grym mot oss alla. Det är något som fotograferandet har lärt mig.

Mitä haluaisit sanoa 10-vuotiaalle Pirrelle tästä ajasta käsin? Mitähän mä sanoisin. Ehkä siitä yrittämisestä voisin sanoa. Siitä on kai olemassa jokin sanontakin, että 24

Vad skulle du vilja säga till den tioåriga Pirre idag? Ja, vad kunde det vara? Kanske nånting om att orka försöka. Det finns visst något talesätt om det också, ingen skam att försöka – vad det nu kan betyda – men visst: den som försöker belönas.

IIU SUSIRAJA Highlights of the weekly cleaning, 2018

yrittänyttä ei laiteta – mitä se sitten tarkoittaakaan – mutta kuitenkin, että kyllä se yrittäminen palkitaan. Entä minkä asian haluaisit 80-vuotiaan Iiun muistavan? Eihän sitä tiedä, mitä tulee vielä kokemaan. Varmaan vanhempana tulee muisteltua noita New York -juttuja. Ei sitä nyt oikein tajua, että on ollut näyttely Kiasmassa ja New Yorkissa, eihän se itsestäänselvää ole. Sitä vain menee projektista seuraavaan, ei pysähdy miettimään. Se on ihan hassua. Ehkä sitä sitten miettii kiikkustuolissa. Täytyy sanoa, että on kyllä kauhean etuoikeutettua, että saa tehdä sellaista, mistä tykkää. Jo se, että unelma toteutuu, on paljon. Mitä näyttelyitä sinulla on seuraavaksi tulossa? Kiasman Dry Joy -näyttely meni nyt Norjaan SKMU Museumiin, jossa se on esillä 13.2.–7.6.2020. Sitten on vuorossa Dalmatian-näyttely New Yorkissa, Ramiken-galleriassa 13.3.–18.4.2020.

Vad skulle du vilja att den åttioåriga Iiu minns? Inte vet man ju vad allt man ännu har framför sig. Säker kommer jag vid äldre år att minnas det där med New York. Idag är det svårt att fatta att jag har haft utställningar på Kiasma och i New York, det är ju ingen självklarhet. Jag bara går från ett projekt vidare till följande, inte stannar jag upp och funderar. Det är helt löjligt. Kanske jag på gamla dar sitter i gungstolen och tänker tillbaka. Det måste jag säga att det är ett enormt privilegium att få göra sånt man gillar. Redan att drömmar går i uppfyllelse är mycket. Vilken är din följande utställning? Utställningen Dry Joy gick nu vidare från Kiasma till SKMU Museum i Norge, där den visas 13.2–7.6. Därefter utställningen Dalmatian på Ramiken Gallery i New York 13.3–18.4. Lycka till med utställningarna och tack för intervjun!

Onnea näyttelyihin ja kiitos paljon haastattelusta! 25

Haluatko infoa STY:n piirustusilloista ja muista piirustustapahtumista Taidehallissa? Liity sähköpostilistallemme lähettämällä viesti osoitteeseen info@suomentaideyhdistys.fi.

PIIRUSTUSILLAT Suomen Taideyhdistys järjestää elävän mallin croquis-piirustusiltoja Helsingin Taidehallissa tiistaisin klo 18.15–20.00 näyttelytilanteen salliessa. Osallistumismaksu on STY:n jäsenille 5 €, muille 8 €. Omat piirustusvälineet mukaan. Croquis-illat: 7.4., 14.4., 28.4., 5.5., 12.5., 19.5., 9.6., 16.6. ja 23.6. Huom! Aikataulumuutokset mahdollisia. Päivämäärät löytyvät myös osoitteesta suomentaideyhdistys.fi/piirustusillat.

TEEMAPIIRUSTUSILLAT Perinteisten croquis-iltojen ohella STY järjestää ajoittain myös teemapiirustusiltoja vaihtuvin teemoin torstaisin klo 18.15–20.00. Helmikuun kolmessa Nykytanssicroquis-illassa tanssija ja tanssinopettaja Minttu Pietilä johdatteli piirtäjiä tutkimaan liikkeen virtausta. Viime vuonna alkaneet Baletticroquis-illat saavat jatkoa kesäkuussa, jolloin mallina tanssii jälleen ammattiballerina Jessi Räty. Baletticroquis: 11.6., 18.6. ja 25.6. Teemapiirustusiltoja tulossa myös syksyllä!

ANU TUOMISEN NÄYTTELYSSÄ 37 550 KÄVIJÄÄ STY:n tuottamista näyttelyistä kaikkien aikojen suosituimmaksi nousi Taidehallissa 18.1.–1.3.2020 esillä ollut Anu Tuominen: Huomenna tänään on eilen. 26

Nykytanssicroquis-mallina Minttu Pietilä. Minttu Pietilä, modell för croquis med modern dans. KUVA / FOTO: SUSANNA ALATALO

Vill du få info om croquiskvällarna och andra teckningsevenemang på Konsthallen? Anslut dig till vår e-postlista genom att skicka ett meddelande till info@suomentaideyhdistys.fi.

TECKNINGSKVÄLLAR Finska Konstföreningen ordnar croquiskvällar på Helsingfors Konsthall tisdagar kl. 18.15– 20.00 då konstutställningarna inte hindrar det. Deltagaravgift: 5 € för medlemmar, 8 € för övriga. Ta med egna redskap. Datum: 7.4, 14.4, 28.4, 5.5, 12.5, 19.5, 9.6, 16.6 och 23.6. Obs! Ändringar i tidtabellen möjliga. Du hittar datumen också på webben, suomentaideyhdistys.fi/sv/croquiskvallar.

TEMATECKNINGSKVÄLLAR Förutom de traditionella croquiskvällarna ordnar FKF ibland också temateckningskvällar med varierande teman torsdagar kl. 18.15– 20.00. På det tre croquiskvällarna med modern dans i februari inspirerade dansören och danspedagogen Minttu Pietilä tecknarna att studera rörelseflödet. Balettcroquiskvällarna som inleddes ifjol fortsätter i juni, åter med ballerinan Jessi Räty som modell. Balettcroquis: den 11, 18 och 25 juni. På hösten ordnas åter temateckningskvällar!

37 550 BESÖKARE PÅ ANU TUOMINENS UTSTÄLLNING Utställningen Anu Tuominen: I morgon är i dag i går blev den genom tiderna populäraste utställning som FKF producerat. Utställningen visades 18.1–1.3.2020. 27

TARJA PITKÄNEN-WALTER

16.1.–28.2.2021

Helsingin Taidehalli / Helsingfors Konsthall

TARJA PITKÄNEN-WALTER Paint Plays Painting, 2014 pleksi, polykarbonaatti, muovimaali / plexiglas, polykarbonat, plastfärg, 260 x 260 x 95 cm Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelma, Rovaniemen taidemuseo / Jenny och Antti Wihuris fonds samling, Rovaniemi konstmuseum KUVA/FOTO: JUSSI TIAINEN

TARJA PITKÄNEN-WALTERIN NÄYTTELY TAIDEHALLIIN 2021 TARJA PITKÄNEN-WALTERS UTSTÄLLNING I KONSTHALLEN 2021 Suomen Taideyhdistys järjestää vuosittain kotimaisen taiteilijan suurnäyttelyn Helsingin Taidehallissa. Tarja Pitkänen-Walterin näyttely avautuu tammikuussa 2021. Finska Konstföreningen ordnar årligen en storutställning av en inhemsk konstnär i Helsingfors Konsthall. Tarja Pitkänen-Walters utställning öppnas i januari 2021.

uvataiteilija Tarja Pitkänen-Walterin (s. 1960) taiteessa maalauksen moniaistisuus, materiaalisuus ja tilallisuus ovat keskeisessä roolissa. Hän työstää paikkasidonnaisia laajennettuja maalauksia tilaan useilla eri tekniikoilla, tilan käytön ja arkkitehtuurin huomioiden. Taidehallin näyttely muodostuu erilaisista kokemustiloista, joista jokaisella on oma tematiikkansa ja luonteensa. Näyttelyyn on tulossa Pitkänen-Walterin teoksia 1980-luvulta tähän päivään ja esillä on myös kokonaan uusia, Taidehallin interiööriin suunniteltuja kokonaisuuksia. Pitkänen-Walter on toiminut Kuvataideakatemian maalaustaiteen professorina vuodesta 2006 sekä taiteenopettajana ja asiantuntijana sekä useissa luottamustehtävissä. Hän on esiintynyt laajasti kotimaisissa ja kansainvälisissä yksityis- ja ryhmänäyttelyissä 1980-luvun alusta lähtien.

bildkonstnären Tarja Pitkänen-Walters (f. 1960) konst har multisensoriska målningar, materialitet och rumslighet en central roll. Hon skapar sina platsbundna, utvidgade målningar för ett specifikt utrymme med hjälp av många olika tekniker, med hänsyn till utrymmets användning och arkitektur. Konsthallens utställning består av olika upplevelseutrymmen, varav varje har sin egen tematik och karaktär. Utställningen kommer att innehålla Pitkänen-Walters konstverk från 1980-talet fram till idag och det kommer även att ställas ut helt nya helheter planerade för Konsthallens interiör. Pitkänen-Walter har fungerat som professor i målningskonst vid Bildkonstakademin sedan år 2006 och även som konstlärare och expert samt fungerat i olika förtroendeuppdrag. Hennes konst har ställts ut i många olika inhemska och internationella separat- och grupputställningar sedan 1980-talets början.

VIROLAINEN NYKYTAIDE – TALLINNA JA TARTTO 4.–6.9. Syyskuinen Tallinna ja Tartto kutsuvat tutustumaan virolaisen nykytaiteen uusimpiin tuuliin. Tallinnassa vierailemme mm. uudessa Kai-taidekeskuksessa sekä Temnikova & Kasela -galleriassa Noblessnerin alueella. Tuleva kulttuuripääkaupunki Tartto on virolaisen kulttuurin dynaamisesti sykkivä sydän. Tule mukaan löytämään se kuuluisa Tarton henki! Matkalla tavataan useita taiteilijoita, heidän kotonaan, työhuoneillaan ja näyttelyissä.

ALUSTAVA MATKAOHJELMA PERJANTAI 4.9. 09.00–11.15 Laiva Helsingistä Tallinnaan 12.00–17.00 Taidekeskus Kai

Temnikova & Kasela -galleria

Omakustanteinen lounas Balti Jaaman torilla + mahdollisuus vierailla omakustanteisesti Fotografiskassa tai oppaan kanssa designereiden Reet Ausin ja Stella Soomlaisin studioissa 17.00–19.30 Bussimatka Tallinnasta Tarttoon 19.30– Majoittautuminen LAUANTAI 5.9. 10.00–17.00 Tarton luova keskus ja sen suunnittelijat

Taiteilijatapaaminen

Omakustanteinen lounas

Liisi Eelmaan ja Johanna Mudistin näyttelyt + taiteilijatapaaminen

Tarton taidemuseon näyttelyt, joissa perinteinen ja nykytaide kohtaavat / taidemuseon johtaja Joanna Hoffmann

17.00–18.00 Patsaiden Tartto -kävelykierros SUNNUNTAI 6.9. 10.00–14.30 Viron kansallismuseo ERM + omakustanteinen lounas Paavalin kirkko ja Kuutti Lavosen alttaritaulu 15.00–17.30 Bussimatka Tartosta Tallinnaan 18.30–21.00 Laiva Tallinnasta Helsinkiin

Majoitus: taidehotelli Pallas Matkanjohtaja: Jaana Vasama, Tuglas-seura Sitovat ilmoittautumiset heinäkuun loppuun mennessä. ILMOITTAUTUMISET: tuglas.fi/taidematka Lisätietoja: Jaana Vasama jaana.vasama@tuglas.fi tai puh. 050 560 6328 Matka toteutetaan, jos ilmoittautuneita on vähintään 20. Matkalle osallistuminen edellyttää Suomen Taideyhdistyksen jäsenyyttä. Matkan hintaan sisältyvät laivaliput, majoitus kahden hengen huoneissa, kuljetukset, kohteet, paikallisten oppaiden ja matkanjohtajan palvelut. Matkavakuutus ei sisälly hintaan. Käyttämätöntä matkan osaa ei hyvitetä. Matkoille ilmoittautuneilta peritään 150 euron varausmaksu, joka hyvitetään matkan maksun yhteydessä. Varausmaksua ei makseta takaisin matkailijan peruessa ilmoittautumisen. Myöhemmin kuin 31 päivää ennen matkan alkua tehdyistä peruutuksista joudumme perimään kaikki varauksesta matkanjärjestäjälle aiheutuneet kustannukset. Matkojen vastuullinen matkanjärjestäjä on Baltic Express Tours. HINTA: 355 € / hlö kahden hengen huoneessa 425 € / hlö yhden hengen huoneessa 31

ESTNISK SAMTIDSKONST – TALLINN OCH TARTU DEN 4–6 SEPTEMBER

I september reser vi till Tallinn och Tartu för att inandas de nyaste vindarna inom estnisk samtidskonst. I Tallinn besöker vi bl.a. det nya konstcentret Kai samt galleri Temnikova & Kasela i Noblessnerområdet. Den blivande kulturhuvudstaden Tartu är den estniska kulturens dynamiskt pulserande hjärta. Följ med och upptäck den berömda Tartuandan! Under resan får vi träffa många konstnärer i deras hem och ateljéer och på utställningar.

PRELIMINÄRT PROGRAM FREDAG 4.9 09.00–11.15 Båt från Helsingfors till Tallinn 12.00–17.00 Konstcentret Kai

Galleri Temnikova & Kasela

Lunch på egen bekostnad på Balti Jaama torg + möjlighet att på egen bekostnad besöka Fotografiska eller göra ett guidat besök i formgivarna Reet Aus och Stella Soomlais studio.

17.00–19.30 Bussresa från Tallinn till Tartu 19.30– Inkvartering LÖRDAG 5.9 10.00–17.00 Tartus kreativa center och dess formgivare Konstnärsträff

Lunch på egen bekostnad

Liisi Eelmaas och Johanna Mudists utställningar + konstnärsträff

Utställningarna på Tartu konstmuseum där traditionell konst möter samtidskonsten / museichef Joanna Hoffmann

17.00–18.00 Promenad, ”Skulpturernas Tartu” SÖNDAG 6.9 10.00–14.30 Estlands nationalmuseum ERM + lunch på egen bekostnad

Pauluskyrkan och Kuutti Lavonens altartavla

Inkvartering: konsthotell Pallas Reseledare: Jaana Vasama, Tuglas-sällskapet Bindande anmälan senast inom juli. ANMÄLNING: tuglas.fi/taidematka Mer information: Jaana Vasama jaana.vasama@tuglas.fi eller tfn 050 560 6328 Resan ordnas om minst 20 deltagare anmäler sig. Deltagande förutsätter medlemskap i Finska Konstföreningen. I resans pris ingår båtbiljetter, övernattning i dubbelrum, transporter, besöksmål samt de lokala guidernas och reseledarens tjänster. Reseförsäkring ingår inte i priset. För outnyttjad del av resan betalas inte gottgörelse. Av dem som anmäler sig uppbärs en reservationsavgift på 150 euro som gottgörs vid betalningen av själva resan. Reservationsavgiften återbetalas inte om deltagaren återtar sin anmälan. För avbokningar som görs senare är 31 dagar före resans början är vi tvungna att uppbära alla de kostnader som reserveringen har orsakat researrangören. Ansvarig researrangör är Baltic Express Tours.

PRIS: 355 € / person, dubbelrum 425 € / person, enkelrum

15.00–17.30 Bussresa från Tartu till Tallinn 18.30–21.00 Båt från Tallinn till Helsingfors

TAIDEHALLIN NÄYTTELYOHJELMA

KONSTHALLENS UTSTÄLLNINGSPROGRAM

ESITÄTHÄN JÄSENKORTTISI LIPPUKASSALLA!

VAR VÄNLIG OCH VISA UPP DITT MEDLEMSKORT VID KASSAN!

Kuntsin kokoelmat 7.3.–19.4.2020

Kuntsis samlingar 7.3–19.4.2020

50-vuotisen historiansa kunniaksi Kuntsin Säätiö esittelee osan kokoelmastaan Helsingin Taidehallissa. Näyttelyssä nähdään erityisesti 1960–1980-lukujen keskeisiä teoksia. Huom! 15.–19.4. näyttely avoinna klo 11–20

För att fira sin 50-åriga historia presenterar Kuntsis Stiftelse en del av sin konstsamling i Helsingfors Konsthall. Utställningen visar betydande verk speciellt från 1960–80 talen. Obs! 15–19.4. utställningen öppen kl. 11–20

PÄÄSYLIPUT: 14/8 € Suomen Taideyhdistyksen jäsenet: 8 € Alle 18-vuotiaat: vapaa pääsy. Museokortti

INTRÄDE: 14/8 € Finska Konstföreningens medlemmar: 8 € Fritt inträde för besökare under 18 år. Museikortet

Jani Ruscica 25.4.–24.5.2020

Jani Ruscica 25.4–24.5.2020

Jani Ruscican (s. 1978) näyttelyssä yhdistyvättaiteilijalle tunnusomainen laaja-alainen ja poikkitaiteellinen työskentely veistoksen, videon ja esitystaiteen keinoin. Näyttelyn kuratoi Piia Oksanen.

I Jani Ruscicas (f. 1978) utställning ses ett omfattande tvärkonstnärlig arbetssätt som kombinerar skulptur, video och performativ konst. Som kurator för utställningen fungerar Piia Oksanen.

PÄÄSYLIPUT: 14/8 € Suomen Taideyhdistyksen jäsenet: 8 € Alle 18-vuotiaat: vapaa pääsy. Museokortti

INTRÄDE: 14/8 € Finska Konstföreningens medlemmar: 8 € Fritt inträde för besökare under 18 år. Museikortet

Patricia Piccinini 6.6.–30.8.2020

Patricia Piccinini 6.6–30.8.2020

Australialainen taiteilija Patricia Piccinini (s. 1965 Sierra Leonessa) tunnetaan antropomorfisista veistoksistaan, jotka tutkivat luonnollisen ja keinotekoisen sekä katsojan ja taideteoksen välisiä suhteita.

Australiensiska konstnären Patricia Piccinini (f. 1965 i Sierra Leone) är känd för sina antropomorfiska skulpturer som granskar förhållandet mellan det naturliga och artificiella samt betraktaren och konstverket.

PÄÄSYLIPUT: 14/8 € Suomen Taideyhdistyksen jäsenet: 8 € Alle 18-vuotiaat: vapaa pääsy. Museokortti

INTRÄDE: 14/8 € Finska Konstföreningens medlemmar: 8 € Fritt inträde för besökare under 18 år. Museikortet

> LEENA LUOSTARINEN Yöleopardi / Nattleopard, 1981 öljy / olja Kuntsin Säätiö / Kunsti Stiftelse KUVA / FOTO: MIKKO LEHTIMÄKI

TAIDEHALLIN AUKIOLOAJAT: ti, to, pe 11–18, ke 11–20, la–su 11–17, ma suljettu

<< JANI RUSCICA, work in progress (i for Iron), 2019 < PATRICIA PICCININI Shadowbat, 2019 silicone, fiberglass, hair Edition 1/3

KONSTHALLENS ÖPPETTIDER: tis, tor, fre 11–18, ons 11–20, lör–sön 11–17, mån stängt