Suomen Taideyhdistyksen strategia

SUOM EN TAI DE YHDISTYKS EN

SU OM EN TAI D E YH DI S T YS

S T R AT EG IA

S TR ATE GIA

SU OM EN TAI D E YH DI S T YS

S T R AT EG IA

2 3

Vuonna 1848 perustettiin Suomen Taideyhdistyksen Piirustuskoulu Helsinkiin ammattitaiteilijoita kouluttamaan. Oppilaitos oli vuodesta 1848 vuoteen 1939 Suomen Taideyhdistyksen Piirustuskoulu ja vuodesta 1939 vuoteen 1985 Suomen Taideakatemian Koulu eli Ateneum.

Kuvataideakatemiana se toimi vuodet 1985–2013, ja vuodesta 2013 lähtien Taideyliopiston Kuvataideakatemiana.

1846

Yhdistyksen perustamiskokous pidettiin 26.1.1846.

Ensimmäinen puheenjohtaja oli salaneuvos C. J. Wallen.

1858

1848

1847

1858

1851

1968

William Thurings stifelse on STY:n tärkein tukija. Yhteistyö Thuringin säätiön kanssa perustuu säätiön säädekirjaan vuodelta 1968.

1968

1927-1928 1939

1851

Suomen kansallinen taidekokoelma sai alkunsa vuonna 1851, kun suuriruhtinas Aleksanteri lahjoitti STY:lle 28 teoksen kokoelman.

1847

Ensimmäinen vuosikokous ja taidearpajaiset järjestettiin 10.3.1847 kauppaneuvos Heidenstrauchin talossa Kauppatorin varrella, nykyisessä Ruotsin suurlähetystössä.

Näyttelytoiminta aloitettiin esittelemällä arvottuja teoksia yleisölle. STY:n perustoiminta on jatkunut lähes muuttumattomana yli 170 vuotta ja vastaa edelleen kuvataiteilijoiden tarpeisiin.

Vuonna 1927 perustettiin Helsingin Taidehallin Säätiö, joka toimi Taidehallin rakennuttajana. STY on yksi Säätiön taustajärjestöistä ja Taidehallin alkuperäisistä tukijoista (Donatores). Helsingin Taidehalli vihittiin käyttöön 3.3.1928.

1887

1887

STY jakoi ensimmäiset stipendit taiteilijoille vuonna 1847.

1965

1939

Edvard Richter -palkinto taiteesta kirjoittavalle kriitikolle tuli kirjallisuuspalkinnon tilalle vuonna 2018.

Taidekirjapalkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1984. Vuosina 1984–2017 jaetut kirjallisuuspalkinnot osoitettiin kirjoittajille ja toimittajille teoksista, jotka merkittävällä tavalla olivat edistäneet suomalaista taidekirjallisuutta ja taiteen tuntemusta.

1984 1973 1973

Suomen Taideyhdistyksen näyttely- ja kokoelmatyön jatkajaksi tuli vuodesta 1939 alkaen Suomen Taideakatemian Säätiö. Sen toimintaa jatkoi vuonna 1990 Valtion Taidemuseo, joka oli Opetusministeriön alainen. Valtion Taidemuseo muutettiin vuonna 2014 Suomen Kansallisgalleriaksi, joka on itsenäinen säätiö.

Vuonna 1887 valmistui Taiteiden Talo Ateneum, jonne kokoelma sijoitettiin.

2018

1984

1927-1928

Vuonna 1858 STY perusti nuorelle, lahjakkaalle, alle 35-vuotiaalle taiteilijalle suunnatun Dukaattipalkinnon.

Ensimmäistä palkintoa ei tuolloin jaettu, mutta toisen eli pienemmän palkinnon saivat Alvina Uggla ja Hilda Olsson.

Yhdistyksen suojelijaksi saatiin suuriruhtinas Aleksanteri, myöhemmin keisari Aleksanteri III. Yhdistyksen perustamisen vuosipäiväksi tuli Aleksanterin syntymäpäivän mukaan 10.3.1846.

1846

S T R AT EG IA

SU OM EN TAI D E YH DI S T YS

1848

Piirustusiltoja on järjestetty vuodesta 1973 alkaen.

2002

STY on jakanut apurahoja nuorille taiteilijoille hakemuksesta vuodesta 2002 alkaen.

2018

2002

1988

2005

1988

Edvard Richter -apurahoja taiteesta kirjoittaville arvostelijoille on jaettu vuodesta 1988 alkaen.

2005

William Thuring -palkintoja 35–45-vuotiaille taiteilijoille on jaettu vuodesta 2005 lähtien.

1965

Gerda ja Salomo Wuorion Säätiö on toiminut STY:n tärkeänä rahoittajana vuodesta 1965 lähtien. Yhteistyö perustuu Wuorion Säätiön säädekirjaan.

SU OMEN TAI DE YH DIS T YS Suomen Taideyhdistys perustettiin vuonna 1846 luomaan Suomen kuvataide-elämän perusta.

Tuolloin Suomessa ei vielä ollut taidekoulutusta eikä taidemuseoita.

4

5

SU OM EN TAI D E YH DI S T YS

Tämä Suomen Taideyhdistyksen (STY:n) strategia on laadittu STY:n toiminnan ja taloudenhoidon toteuttamista varten.

1.1. Per usta Yhdistyksen toimintaa ohjaavat ja sen perustan muodostavat sen säännöt.

1.2. Tavoite STY:n tavoitteena on kasvattaa tietoisuutta kuvataiteesta tukemalla uutta luovaa kuvataidetta ja sen arviointia. Sen tärkeimmät tavoitteet ovat: 1. Kuvataiteen tukeminen 2. Kuvataiteen tuntemuksen edistäminen 3. Kuvataiteen harrastuksen edistäminen

STY:n sääntöjen 18.11.2013 toimintapykälän 2 mukaan yhdistys pyrkii toteuttamaan tarkoitustaan ensi sijassa järjestämällä taidenäyttelyitä ja esitelmätilaisuuksia; jakamalla palkintoja, avustuksia ja apurahoja; edistämällä taidekirjallisuuden julkaisemista; sekä järjestämällä vuosittain jäsenilleen taidearpajaiset ja hankkimalla niitä varten taideteoksia etupäässä suomalaisilta ja Suomessa toimivilta taiteilijoilta.

6

7

S T R AT EG IA

1. YLEIS TÄ

SU OM EN TAI D E YH DI S T YS

S T R AT EG IA

2. TOIMINTA S T R AT EGIA 2.1. Toi mi ntaym pär istö n kuva us Kuvataiteen asema suhteessa muihin taiteisiin on edelleen vahva. Suomessa on laaja ja kansainvälisesti suuntautunut taiteilijakunta. Suurin uhka kotimaiselle kuvataiteelle on koulutettujen kuvataiteilijoiden heikohkot ansaintamahdollisuudet kotimaassa.

Myös gallerioiden mahdollisuudet kuvataiteen viennin edistämiseen ovat haasteellisia ja kansainvälinen markkinointi on marginaalista.

Kuvataiteilijoita on alalla suurin määrä kautta aikojen. Samaan aikaan kuvataiteen näkyvyys tiedotusvälineissä on sekä vähentynyt että arvostelu ja muu kuvataiteesta kirjoittaminen ovat osin siirtymässä uusiin medioihin, joissa jakelukanavat ovat vasta muodostumassa.

Kuvataidetta tuetaan kohtuullisesti valtion ja useiden säätiöiden toimesta, ja kuvataidenäyttelyissä käy paljon yleisöä. Taidemuseoita laajennetaan pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Toisaalta haja-asutusalueilla kuvataiteen asema on jopa romahtanut taiteilijoiden muuttaessa pois ja taidemuseoiden toimintamahdollisuuksia pienennettäessä. Laadukkaamman kuvataiteen ja yleisön kohtaaminen on edelleen haaste.

8

Strategiakaudella pyritään vahvistamaan STY:n varainhankintaa mm. testamenttilahjoituksin, säädekirjojen avulla sekä löytämään strategisia kumppanuuksia, joissa STY toimii jaettavan pääoman asiantuntijajärjestönä.

STY tukee ja kehittää vallitsevassa toimintaympäristössä strategiassa esiteltyjä toimintatapoja erityisesti siitä näkökulmasta, että taiteilijat ja instituutiot rakentavat sisältöjä ja niiden esittämisen mahdollistavia puitteita. Näiden menetelmien tarkoituksena on kuvataiteen ja sen harrastamisen edistäminen myös tulevaisuudessa. STY pyrkii myös huomioimaan jäsenpalveluiden laajuudessa ja monipuolisuudessa yhdistyskentän murrosta sekä yhdistyksen jäsenmäärää.

Taideyhdistyksen rooli poikkeaa muista kuvataiteen parissa toimivista yhdistyksistä, sillä se ei ole sidoksissa yhteen toimijaan ja sen päämääriin, vaan toimii itsenäisesti ja riippumattomasti.

Tavoitteena on strategiakaudella pyrkiä jäsenmäärän ylläpitämiseen ja hallittuun kasvuun. Tavoitteeseen pyritään osana jatkuvan toiminnan jäsenpalveluiden kehittämistä.

9

SU OM EN TAI D E YH DI S T YS

S T R AT EG IA

2.2. Jatkuva toi mi nta Tavoitteiden ohjaamana toiminta jakautuu jatkuvaan toimintaan ja väliaikaiseen toimintaan. Molemmat osat limittyvät toiminnoissaan.

2.2.1 Kuvataiteen tu kemi n en Vallitsevassa toimintaympäristössä STY on strategisesti valinnut noudattavansa jatkuvuuden periaatetta. Se toteuttaa tätä periaatetta tukemalla kuvataiteilijoiden ja arvostelijoiden työtä, hankkimalla teoksia vuosiarpajaisiin ja tarjoamalla kiinnostavia jäsenpalveluita sekä toimimalla yhteistyössä Taidehallin kanssa.

Strategiakaudella on valittu erityiseksi painopistealueeksi tavoitteiden kohta 1. Kuvataiteen tukeminen. Taiteilijoiden ja kuvataiteen tukeminen on ollut keskiössä STY:n toiminnassa sen perustamisesta lähtien. Tällä strategiakaudella pyritään jakamaan jo vakiintunut määrä apurahoja ja palkintoja yhdistyksen lautakuntien ehdotusten mukaisesti. Järjestelmää pyritään kehittämään ja tarkistamaan käytössä olevien resurssien mukaisesti.

10

11

SU OM EN TAI D E YH DI S T YS

S T R AT EG IA

Pa l ki n n ot: - Dukaattipalkinto nuorelle, enintään 35-vuotiaalle taiteilijalle - Tunnustuspalkinto varttuneelle taiteilijalle - William Thuring -palkinnot 35–45-vuotiaille taiteilijoille (pääpalkinto ja 9 nimikkopalkintoa) - Edvard Richter -palkinto: aiempi kirjallisuuspalkinto muuttuu vuonna 2018 hakemuksetta myönnettäväksi Edvard Richter -palkinnoksi erityisestä kuvataiteen arvostelua tai taiteesta kirjoittamista edistäneestä toiminnasta

A p u r a hat: - Nuorten taiteilijoiden apuraha jaetaan entiseen tapaan enintään 35-vuotiaille taiteilijoille hakemuksesta.

- Edvard Richter -matka-apurahat taidearvostelijoille jaetaan entiseen tapaan hakemuksesta. Suomen arvostelijain liiton, Journalistiliiton, Suomen freelance-journalistit ry:n ja Taidehistorian seuran kaltaisten järjestöjen kautta tiedotetaan apurahasta muun tiedottamisen lisäksi.

Mu ut av ustu kset: - Muita avustuksia voidaan jakaa vuosittain johtokunnan päättäessä haetuista avustuksista tapauskohtaisesti.

Kuvataiteen tukemiseen liittyy myös jäsenpalveluissa mainitut teosarpajaiset, joihin hankitaan teoksia pääsääntöisesti aktiivisesti toimivilta kuvataiteilijoilta.

12

13

SU OM EN TAI D E YH DI S T YS

S T R AT EG IA

14 15

SU OM EN TAI D E YH DI S T YS

S T R AT EG IA

2.2.2. Jäsen palvel ut Yhdistyksen toiminnalle aktiivinen jäsenistö on elintärkeä. Jäsenille pyritään tarjoamaan merkityksellistä ja kiinnostavaa ohjelmaa ja heitä pyritään aktivoimaan osallistumiseen.

Jäsenpalveluista keskeisiä on vuosittain järjestettävät teosarpajaiset. Tilaisuutta pyritään kehittämään ja tavoitteena on saada noin kolmasosa jäsenistöstä paikalle. Arvottavien teosten hankkimista varten on valittu lautakunta, ja teosten hankkimisen pääpaino on nykytaiteessa. Teoksia ostetaan vuosittain noin 100 000 eurolla.

Piirustusiltojen konseptia ei ole tarpeellista muuttaa, mutta sitä täydentäviä ohjattuja lyhytkursseja ja työpajoja pyritään jatkossakin järjestämään resurssien ja palautteen mukaan.

Jäsenetuja pyritään laajentamaan myös muihin kuvataiteen hankkeisiin ja palveluihin, kuten esimerkiksi jäsenille tarjottu Taide-lehden tilaajaetu.

2.2.3. Taiteen ker ää misen tu kemi n en

Yhdistys järjestää vuosittain jäsenilleen jäsenmatkan, jota varten pyritään löytämään kiinnostavia kohteita jäsenistölle. Tavoitteena on pitää kynnys osallistumiseen matalana, ja jäsenmatkojen hintaa on pyritty pitämään kohtuullisena tukemalla sitä avustuksella.

Strategisena linjauksena voi pitää taiteen keräämisen tukemista.

Toimintatapoina ovat mm. taiteen ostaminen ja sen luovuttaminen jäsenille teosarpajaisissa. Tällä tavoin tuetaan taiteilijoiden toimeentuloa ja toimintaedellytyksiä sekä taiteen keräämisen harrastusta.

Vuonna 1973 aloitetut piirustusillat sekä niiden ohella vuodesta 2015 alkaen järjestetyt taidetyöpajat ovat tärkeää jäsenpalvelua.

Ne ovat avoimia myös ulkopuolisille. Osallistumismaksu on kuitenkin jäsenille aina edullisempi kuin muille. Piirustusillat ovat jatkuvasti erittäin suosittuja: keväällä 2017 niissä kävi keskimäärin 56 piirtäjää/ilta.

STY hakee luontevia ja strategisia yhteistyökumppaneita herättämään kiinnostusta ja tarjoamaan tietoa taiteen keräämiseen liittyen. Tällaisia kumppaneita voivat olla esim. instituutiot, säätiöt, julkaisut ja erilaiset tapahtumat. STY kehittää yhteistyötä Pohjoismaisten sisaryhdistysten kanssa myös taiteen keräämiseen liittyvissä kysymyksissä.

16

17

SU OM EN TAI D E YH DI S T YS

S T R AT EG IA

2.2.4. Yhteist yö Taid ehalli n ka nssa Yhteistyö Taidehallin kanssa on STY:n strateginen valinta ja se on alkanut jo Taidehallin perustamisesta, jossa STY oli osallisena. STY kehittää tiedottamistaan Taidehallin suuntaan mm. Taidehallin johtajaa valittaessa. Jo johtajan hakuprosessissa informoidaan hakijoita STY:n osuudesta johtajan työssä ja STY:n merkityksestä Taidehallin toiminnalle. Taidehallin kanssa laaditaan yhteistyösopimus, jossa määritellään myös STY:n näkyvyys yhteistyössä.

Toiminnan tulee olla merkityksellistä ja molempia osapuolia tyydyttävää. STY tuottaa ja rahoittaa mahdollisuuksiensa puitteissa vuosittain näyttelyn Taidehallissa. STY osallistuu erilaisin keinoin kuvataideharrastuksen tukemiseen sekä STY:n tilaisuuksissa sekä Taidehallissa että muualla.

2.3. Tila päi n en toi mi nta Mahdollisuuksien mukaan ja taloudellisten edellytysten vallitessa STY pyrkii hyödyntämään yhteiskunnallisia ilmiöitä taiteen arvostuksen ja STY:n tunnettuuden lisäämiseksi. Tällaisten yhteistyöhankkeiden puitteissa on STY:n näkyvyys varmistettava rahoitusta myönnettäessä tehtävässä sopimuksessa.

18

19

SU OM EN TAI D E YH DI S T YS

Taloushallinto on tukitoiminto yhdistyksen toiminnassa. Sen tehtävä on varmistaa varsinaisen toiminnan edellytykset ja jatkuvuus kaikissa olosuhteissa. Taloushallintoa ja taloutta ohjataan pitkäjänteisesti pitämällä yhdistyksen palkinto- ja apurahapolitiikka ennustettavana ja tasaisena yli taloussyklin.

Kirjanpito on ulkoistettu yhdistys- ja säätiökirjanpitoon erikoistuneelle yritykselle, joka hoitaa maksuliikennettä ja laatii tilinpäätöksen. Asiamies ja rahastonhoitaja laativat budjettiesityksen, jonka johtokunta hyväksyy. Budjetti laaditaan varsinaisen toiminnan ehdoilla pitempi aikaväli huomioiden. Budjetti laaditaan tasapainoiseksi perustuen realistisille oletuksille tulevasta vuodesta.

Jäsenistön määrä, jäsenmaksu ja jäsenpalvelusta aiheutuvat kustannukset pyritään pitämään sopivassa suhteessa käytettävissä olevaan varallisuuteen. Normaalijäsenyyden lisäksi yhdistyksellä voi olla myös yritysjäseniä ja kunniajäseniä.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan testamenttija muita lahjoituksia yksityishenkilöiltä ja oikeustoimikelpoisilta yhteisöiltä.

Var ai n hoito Vuosittaiset tulot koostuvat 60 % lahjoituksista, kolmannes sijoitustuotoista ja loput 7 % jäsenmaksuista. Vastaavasti vuosikustannukset koostuvat 55 % palkinnoista ja apurahoista, viidennes näyttelyistä ja loput muista kustannuksista.

Varallisuuden hoidosta on laadittu erillinen sijoitusstrategia, jota johtokunta päivittää säännöllisesti ja jossa on huomioitu talousstrategian sijoitustoimintaan vaikuttavat tekijät.

4. SEU R ANTA JA TOIMEENPANO Strategiaa päivitetään tarpeen vaatiessa, mutta viimeistään viiden vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2022. STY:n hallitus seuraa strategian toteutumista kokouksissaan.

20

21

S T R AT EG IA

3. TALOUSS T R AT EGIA

Lahjoitusten merkitys vuosittaisessa tulovirrassa on hyvin merkittävä. Ne perustuvat kahden lahjoittajan, William Thurings stiftelsen ja Gerda ja Salomo Wuorion Säätiön, säädekirjoihin kirjattuihin jako-osuuksiin ja varmistavat siten pitkävaikutteisen ja merkittävän tulon yhdistykselle.

SU OM EN TAI D E YH DI S T YS

S T R AT EG IA

22 23

Su o m en Taid eyhd ist ys c/o Helsingin Taidehalli Nervanderinkatu 3 00100 Helsinki +358 45 7731 4315 info@suomentaideyhdistys.fi www.suomentaideyhdistys.fi