Page 1

Suomen

JÄSENLEHTI MEDLEMSTIDNING

Taideyhdistys FINSKA KONSTFÖRENINGEN

1|19


Vuonna 1848 perustettu Suomen Taideyhdistys tukee suomalaista kuvataidetta sekä edistää sen tuntemusta ja harrastusta. Yhdistys järjestää säännöllisesti suomalaista taidetta esitteleviä näyttelyitä sekä tapahtumia, jakaa apurahoja ja palkintoja sekä julkaisee taidekirjallisuutta. STY hankkii joka vuosi noin sata taideteosta, jotka arvotaan vuodenvaihteessa jäsenten kesken. Arpajaisvoittajat julkistetaan perinteisessä iltajuhlassa seuraavan vuoden alussa.

Finska Konstföreningen, grundad 1846, stöder finsk bildkonst och arbetar för att göra den känd och för att främja förutsättningarna för konstutövande. Föreningen ordnar regelbundet utställningar av finsk konst. Därtill ordnar den andra evenemang, delar ut stipendier och pris samt publicerar konstlitteratur. FKF förvärvar årligen ett hundratal nya samtidskonstverk, som sedan lottas ut bland medlemmarna. Vinnarna offentliggörs på den traditionella kvällsfesten i början av följande år.

JÄSENEDUT

MEDLEMSFÖRMÅNER

• Vapaa pääsy STY:n järjestämiin näyttelyihin kaikkialla Suomessa • Alennushintainen sisäänpääsy Helsingin Taidehallin näyttelyihin • Alennushintainen sisäänpääsy STY:n piirustusiltoihin ja taidetyöpajoihin • Jäsenlehti kotiin 2 kertaa vuodessa • Mahdollisuus osallistua yhdistyksen järjestämille kuvataidematkoille • Mahdollisuus tilata Taide-lehden vuosikerta jäsenhinnalla • Kaikki jäsenet osallistuvat automaattisesti vuosittaisiin taideteosarpajaisiin

• Fritt inträde till alla utställningar som FKF ordnar i Finland • Rabatterat inträde till utställningar på Helsingfors Konsthall • Rabatterad avgift för FKF:s croquiskvällar och konstworkshopar • Medlemstidningen två gånger om året • Möjlighet att delta i de bildkonstresor som föreningen ordnar • Årsprenumeration på tidningen Taide till rabatterat pris • Automatiskt deltagande i det årliga konstlotteriet

JÄSENMAKSUT

MEDLEMSAVGIFTER

Jäsenmaksu maksetaan yhdistyksen lähettämällä laskulla. Muistathan käyttää viitenumeroa maksaessasi laskun. Älä maksa usean eri henkilön jäsenmaksuja samalla viitenumerolla.

Föreningen skickar en faktura för medlemsavgiften. Kom ihåg att fylla i referensnumret då du betalar! Betala inte flera medlemmars medlemsavgifter med ett och samma referensnummer.

UUDET JÄSENET

NYA MEDLEMMAR

STY:n jäseneksi voi liittyä kuka tahansa taiteen ystävä maksamalla vuosikohtaisen jäsenmaksun (35 euroa vuonna 2019). Myös lapset voivat liittyä jäseniksi, mutta alle 15-vuotiailla ei ole äänestysoikeutta yhdistyksen asioista päätettäessä. Teosarpajaisissa lapsijäsenet ja täysivaltaiset (yli 15-vuotiaat) jäsenet ovat tasavertaisessa asemassa. Jäsenyyden voi myös antaa lahjaksi toiselle henkilölle. Tällöin lahjan saajan tulee vahvistaa, että hän ottaa jäsenyyden vastaan.

Vem som helst som är intresserad av konst kan bli medlem i FKF genom att betala den årliga medlemsavgiften (35 euro för år 2019). Även barn kan bli medlemmar, men personer under 15 år har inte rösträtt i frågor som gäller föreningens angelägenheter. I föreningens konstlotterier har barnmedlemmarna och de fullvärdiga medlemmarna (över 15 år) en jämlik ställning. Medlemskap kan också ges i present åt en annan. I sådana fall ska mottagaren ge sitt godkännande till medlemskapet.

Näin voit liittyä: Täytä lomake osoitteessa www.suomentaideyhdistys.fi kohdassa Jäsenet tai ota yhteyttä toimistoomme sähköpostitse info@suomentaideyhdistys.fi tai puhelimitse 045 7731 4315. Lähetämme sinulle laskun, jonka maksettuasi saat jäsenkortin.

Gör så här för att bli medlem: Fyll i formuläret på adressen www.suomentaideyhdistys.fi/ sv, punkten Medlemmar eller kontakta kansliet per e-post info@suomentaideyhdistys.fi eller telefon 045 7731 4315. Vi sänder dig en faktura. Då du betalt den får du ditt medlemskort.

2


NS

I E T S. 2

SISÄLLYS INNEHÅLL

SARPAJAISET / TEO KO

TER OT TL

TIP

EN

RS D IE

. 10

CH

S

2–9 Taiteen tuomia onnenhetkiä

HAT / PRI

SO

Lyckostunder med konst 10–23 STY:n palkinnot ja apurahat 2018 FKF:s pris och stipendier 2018

PU RA

24–29 Jos yksi asia merkitsee, kaikki merkitsee

J OT

AA

IN

N

30–32 Tunnelmia baletticroquis-illasta

S S. 30 Q UI

ETTICROQUIS BAL /

BA LE

PAL K

O CR TT

Om någonting betyder så betyder allt

Stämningar från balettcroquis-kvällen 34 Taidehallin näyttelyohjelma

Konsthallens utställningsprogram

SUOMEN TAIDEYHDISTYS

FINSKA KONSTFÖRENINGEN

c/o Helsingin Taidehalli, Nervanderinkatu 3, 00100 Helsinki Puheenjohtaja: Lasse Saarinen, toimitusjohtaja Asiamies: Jan Förster, Taidehallin johtaja Sähköposti: info@suomentaideyhdistys.fi Kotisivut: www.suomentaideyhdistys.fi Sihteeri: Anna Kinnunen, puh. 045 7731 4315 anna.kinnunen@taidehalli.fi

c/o Helsingfors Konsthall, Nervandersgatan 3, 00100 Helsingfors Ordförande: Lasse Saarinen, vd Ombud: Jan Förster, chef för Konsthallen E-post: info@suomentaideyhdistys.fi Hemsidor: www.suomentaideyhdistys.fi Sekreterare: Anna Kinnunen, tfn 045 7731 4315 anna.kinnunen@taidehalli.fi

Jäsenlehti / Medlemstidning: Jan Förster, Katri Salmenoja, Anna Kinnunen Graafinen suunnittelu / Grafisk form: Maria Appelberg. Käännös / Svensk översättning: Markus Sandberg KANNEN KUVA / PÄRMBILD: Baletticroquis, malli: Jessi Räty / Balettcroquis, modell: Jessi Räty. Kuva/Foto: Patrik Rastenberger

1


TAITEEN TUOMIA ONNENHETKIÄ Vuoden 2018 Teosarpajaiset Kaapelitehtaan Merikaapelihallissa 31.1.2019

LYCKOSTUNDER MED KONST Fjolårets konstlotteri i Kabelfabrikens Sjökabelhall 31 januari 2019 Arpajaisiin tunnelmaa loi jazzyhtye Trio Urho. Jazzensemblen Trio Urho skapade lotteristämning.

2


PA J A I SE

4

S

18 204

KO N

TL

T

AR

T

TEOS

TEKSTI/TEXT KATRI SALMENOJA

OTTERIE

Vuotuiset Teosarpajaiset kokosivat tammikuisena talvi-iltana yhteen jälleen suuren joukon innokasta taideväkeä nauttimaan ja keskustelemaan nykytaiteesta sekä kisaamaan upeista arpajaisvoitoista. Tiiviin kaksituntisen aikana tuotiin julki 100 teosta sisältäneen suurarvonnan voittajat ja suoritettiin 25 teoksen paikallisarvonta. Mukana arvonnassa oli teoksia muun muassa valokuvaaja ja videotaiteilija Elina Brotherukselta, kuvataiteilija Ilari Hautamäeltä sekä kuvanveistäjä Riikka Puroselta. En vinterkväll i januari samlade det årliga konstlotteriet åter en stor skara entusiastiskt konstfolk för att njuta av och prata om samtidskonst – och för att tävla om fina lotterivinster. Under två händelserika timmar offentliggjordes vinnarna i storlotteriet med 100 verk, och därtill lottades 25 verk ut bland de närvarande i det lokala lotteriet. I vinsterna ingick verk av bland andra fotografen och videokonstnären Elina Brotherus, bildkonstnären Ilari Hautamäki och bildhuggaren Riikka Puronen.

Kuva / Foto: Patrik Rastenberger

A

rpajaisten laajaan kokonaisuuteen mahtui tälläkin kertaa niin veistosta, maalausta, piirrosta kuin valokuvaakin sekä kosolti eri tekniikoita hyödyntäviä nykytaiteen teoksia. Puheensorinasta päätellen teokset otettiin kiinnostuneesti vastaan. Merikaapelihallin näyttäville taideseinämille ripustetut voittoteokset saivat osakseen ansaittua ihailua Trio Urhon tunnelmallisen jazz­musiikin ja Zum Beispielin maukkaan iltapalan siivittämänä. Yhdistyksen puheenjohtaja Lasse Saarisen tervetuliaissanojen jälkeen lavalle nousi illan juontaja, ansioitunut uutisankkuri ja kirjailija Matti Rönkä, joka toimi leikin luotsina. Teosarvonnan lämpiäisiksi suoritettiin harjoitusarvonta, jossa voittoina oli vapaalippuja croquis-piirustusiltoihin sekä yksityis­ opastuksia maaliskuun 24. päivään asti Taidehallissa esillä olevaan Paul Osipowin näyttelyyn. Verryttelyn jälkeen lavalle kutsuttiin taidekriitikko, Pro Artibus -säätiön kuraattori Juha-Heikki Tihinen, joka toi mukanaan teosostolautakunnan terveiset ja kertoi vuoden 2018 monipuolisesta teoskokonaisuu-

Ä

ven denna gång var det ett brett spektrum konst som utlottades: skulptur, måleri, teckning och fotografi samt talrika verk med blandteknik. Av sorlet att döma tilldrog sig de elegant upphängda verken publikens välförtjänta beundran. Zum Beispiels delikata kvällsbit och Trio Urhos stämningsfulla jazz bidrog till att fullända stämningen. Efter ordförande Lasse Saarinens välkomstord intogs scenen av kvällens konferencier, meriterade nyhetsankaret och författaren Matti Rönkä, som lotsade gästerna genom kvällen. Som uppvärmning inför lotteriet gjordes en provdragning där vinsterna var fribiljetter till croquiskvällarna samt privat guidning genom Paul Osipows utställning på Konsthallen som visas till och med den 24 mars. Efter uppvärmningen var det dags för konstkritikern, stiftelsen Pro Artibus kurator Juha-Heikki Tihinen att inta scenen. Han framförde inköpsnämndens hälsning till festfolket och berättade om de mångsidiga verk som föreningen köpte 2018. Sju delar av det beställda verket Bitzz (2018) av bild3


Kuvat / Foto: Patrik Rastenberger

Juontaja Matti Rönkä luotsasi arpajaisia rennosti ja varmasti.

Teospakkaamossa kävi kuhina viime hetkille asti.

Konferencieren Matti Rönkä styrde lotteriet ledigt och säkert.

Det gick undan då verken packades in.

desta. Uudesta, kuvanveistäjä Riikka Puroselta tilatusta pienveistossarjasta Bitzz (2018) arvottavana oli tällä erää yhteensä seitsemän teosta. Tihinen muistutti pienveistosten olleen yksityiskeräilijöiden keskuudessa haluttuja kohteita jo renessanssin aikaan. Pienveistos löytää kokonsa puolesta helposti paikan kodista kuin kodista ja sitä on myös mukava tunnustella käsin. Purosen töissä Tihistä kiehtoo erityisesti tapa, jolla taiteilija tuo prosessit ja materiaalit näkyväksi ja paljastaa näin jotakin sellaista, mitä perinteisessä kuvanveistossa jää piiloon. Arvonnan lomassa lavalla haastateltiin myös kahta vuonna 2018 palkittua kuvataiteilijaa, Elina Autiota ja Rauha Mäkilää. Maalausten, veistosten ja installaatioiden välimaastossa työskentelevä kuvataiteilija, Dukaatti-palkittu Elina Autio avasi haastattelussaan töidensä immaterialisuuden ja materiaalisuuden suhdetta. Autiolle teoksen käsitteellisyys on tasa-arvoisessa 4

huggaren Riikka Puronen lottades ut. Verket består av statyetter. Tihinen upplyste publiken om att statyetter allt sedan renässansen har varit eftertraktade objekt bland privata samlare. Tack vare sin ringa storlek hittar en statyett alltid en lämplig plats i ett hem, och den är också behaglig att utforska med händerna. I Puronens arbeten fascineras Tihinen framför allt av det sätt på vilket konstnären synliggör processerna och materialen och därigenom blottar sådant som i traditionellt bildhuggeri förblir dolt. Lottdragningen varvades också med intervjuer av två konstnärer som vann pris 2018, Elina Autio och Rauha Mäkilä. Elina Autio som vann Dukatpriset är verksam i gränsområdet mellan måleri, skulptur och installation. I intervjun öppnade hon upp förhållandet mellan det materiella och det immateriella i sina verk. För Autio är det konceptuella i ett verk likvärdigt


Butoh-taiteilija Ken Mai tekee taidetta kehollaan. Butohkonstnären Ken Mai gör konst med sin kropp.

suhteessa materiaaliin, sen tuomaan tuntuun ja näkökulmaan. Idean ja materiaalin työstäminen kulkevat hänellä usein tiiviisti käsi kädessä. Taiteellisessa prosessissaan Autio kertoi lähtevänsä liikkeelle piirtämällä ja miettimällä teoksen rytmiä. William Thuring -nimikkopalkinnon saanut kuvataiteilija Rauha Mäkilä kertoi siirtymästään populaarikulttuurin ja musiikkivideoiden kuvastosta enemmän kohti arkea ja elettyä nykyhetkeä. Käänteentekeväksi seikaksi tässä siirtymässä Mäkilä mainitsi merkittävän elämäntapahtuman, oman lapsen syntymän, jonka myötä ajatukset ovat kiinnittyneet enemmän lähiympäristöön ja sen hyvinvointiin. Mäkilän sanoin taiteilijana tärkeää on pysyä rehellisenä itselleen ja tekemiselleen. Viimeisimmissä näyttelyissään Mäkilällä on ollut esillä muun muassa muotokuvia tyttärestään. Illan ohjelman kruunasi Butoh-taiteilija Ken Main silmiä hivelevä performanssi Flower, jossa taide-

med materialet och den känsla och synvinkel som det aktualiserar. Bearbetningen av idén och materialet sker simultant då hon skapar, och den konstnärliga processen inleder hon genom att teckna och fundera över verkets rytm. William Thuring-prisbelönta Rauha Mäkilä berättade om hur hon övergått från populärkulturens och musikvideornas bildmaterial i riktning mot vardagen och nuet. Det avgörande i denna förskjutning var en viktig livshändelse: hennes barns födelse. Det har fått hennes tankar att mer fokusera på den närmaste omgivningen och dess välbefinnande. Med Mäkiläs ord är det viktigt för en konstnär att förbli ärlig mot sig själv och sitt arbete. På sin senaste utställning har Mäkilä visat bland annat porträtt av sin dotter. Programmet kulminerade i Butohkonstnären Ken Mais trollbindande performance Flower, där konstnärens kropp skapade själva konstverket. Till ack5


ILARI HAUTAMÄKI Spirits – WhiteDots, 2016 serigrafia / serigrafi, 62 x 41 cm

ELINA BROTHERUS Das grüne Ohr, 2017 pigmenttimustevedos / pigmenttryck, ed. 1/6 + 2AP, 50 x 37 cm

teoksen loi taiteilijan keho. Puhuttelevan musiikin säestämänä, sulavaliikkeisesti yleisön seassa tanssien Ken Mai otti lavan lisäksi haltuunsa myös hallin näyttelytilan. Lipukkeita tiputettiin arpauurnaan tiuhaan tahtiin arvonnan aivan viime hetkille asti. Suurarvonnassa voittaneita löytyi tänäkin vuonna yleisön joukosta ja taidettiinpa illan aikana todistaa jokunen tuplavoittokin! Arpajaiset olivat jälleen houkutelleet mukaan myös nuorempaa sukupolvea, jota edustavia jäseniä onni suosi illan aikana ainakin kahdesti. Onnelliset voittajat saatettiin teostensa luo aplodein näyttelymestarina toimineen Kimmo Kumelan johdolla. Suomen Taideyhdistyksen henkilökunta ottaa mielellään vastaan toiveita Teosarpajaisiin liittyen ja toivottaa sekä vanhat että uudet jäsenet mukaan myös ensi vuonna!

ompanjemang av fängslande musik tog Ken Mai, graciöst dansande bland publiken, först scenen och sedan också utställningen i hallen i besittning. Lottsedlar droppades ivrigt i urnan ända fram till dragningen. Även i år fanns några vinnare i storlotteriet närvarande, och några tycktes rentav vinna dubbelt! Liksom tidigare år hade lotteriet lockat med även yngre medlemmar som åtminstone två gånger visade sig ha tur i lotteriet. De lyckliga vinnarna ledsagades under applåder till sina verk av utställningsmästaren Kimmo Kumela. Finska Konstföreningens personal tar gärna emot önskemål beträffande Konstlotteriet nästa år och önskar både gamla och nya medlemmar välkomna!

Taiteilijoiden ajatuksia taiteesta ja voittoteoksista voit lukea Suomen Taideyhdistyksen Instagramissa: Läs om konstnärernas tankar kring konst och vinstverken på Konstföreningens Instagramsida:

@suomen_taideyhdistys 6


”Voitettuani Samppa Törmälehdon taulun mietin hetken, että mitenkä se sopii muuten niin vaaleaan sisustukseeni. Keksittyäni sille paikan ihastuin teokseen pikkuhiljaa ja nyt tykkään siitä kovasti. Olen matkustellut Intiassa ja jotenkin taulu tuo mieleen Intian voimakkaat värit. Lisäksi näen siinä lintuja, joita näin paljon matkallani. Taulun saatuani kotini värimaailma on muuttunut hiukan rohkeammaksi ja olen iloinen, että voiton myötä makuni on avartunut. Ihana, että voitin juuri tämän taulun.” Ulla Haapajoki vuonna 2010 voittamastaan Samppa Törmälehdon teoksesta The Garden.

”Då jag vann en tavla av Samppa Törmälehto funderade jag en kort stund hur den passar in i min annars så ljusa inredning. Efter ha hittat en lämplig plats för den blev jag småningom förtjust i verket och tycker nu väldigt bra om det. Jag har rest i Indien, och tavlan väcker associationer till landets starka färger. Dessutom kan jag se fåglar i verket, och just fåglar såg jag mycket på min resa. Efter att jag fick tavlan har färgskalan i mitt hem blivit något djärvare, och jag är glad över att min smak har blivit öppnare i och med lotterivinsten. Underbart att jag vann just den här tavlan.” Ulla Haapajoki om Samppa Törmälehtos verk The Garden som hon vann 2010.

Onko sinulla teoksiin liittyvä tarina, jonka haluaisit jakaa? Taideyhdistys kerää muistoja ja tarinoita voitettuihin teoksiin liittyen Teosarpajaisten vaikuttavan historiansa ajalta. Tarinoita voi lähettää osoitteeseen: info@suomentaideyhdistys.fi tai Suomen Taideyhdistys, Nervanderinkatu 3, 00100 Helsinki. Har du en berättelse kring konstverk som du vill dela med andra? Konstföreningen samlar minnen och berättelser kring de utlottade verken under Konstlotteriets historia. Sänd din berättelse per e-post till info@suomentaideyhdistys.fi eller per post till Finska Konstföreningen, Nervandersgatan 3, 00100 Helsingfors. 7


KOONNUT/REDIGERING KATRI SALMENOJA

Emma Ainala teoksestaan Angel Fire (2018) Taide ja sen harjoittaminen on minulle ensisijaisesti muuta kuin ammatti. Se on tapa hahmottaa maailmaa, reflektoida ja tuoda näkyväksi asioita ja tunteita. Ajattelen, että taiteellinen prosessi ei ole tavallaan koskaan täysin pois päältä. Olen ollut tosi inspiroitunut kengistä, erityisesti lenkkareista, sillä niissä on symboliikkaa hyvin moneen suuntaan. Ne ovat toisaalta perinteisesti arkiset ja rumahkot kengät, mutta merkkilenkkarit voivat olla myös statussymboli, järjettömän hintainen keräilyn kohde. Toisaalta unissa lenkkareiden sanotaan symboloivan uutta elämän suuntaa, sitä, että on kulkemassa jonnekin. 

Emma Ainala om sitt verk Angel Fire (2018)

EMMA AINALA Angel Fire, 2018 öljy kankaalle / olja på duk, 40 x 30 cm Kuva / Foto: Jussi Tiainen

Konst och att utöva konst är för mig i första hand något annat än ett yrke. Det är ett sätt att greppa världen, reflektera och synliggöra saker och känslor. Jag tänker mig att den konstnärliga processen på sätt och vis aldrig är helt frånkopplad. Jag har varit väldigt inspirerad av skor, i synnerhet gympadojor, för där finns symbolik i väldigt många riktningar. Å ena sidan är de traditionellt vardagliga och ganska fula skor, men märkesdojor kan också vara en statussymbol, ett samlarobjekt till ett vansinnigt högt pris. Å andra sidan sägs det att gympadojor i drömmar symboliserar en ny riktning i livet, att du är på väg mot någonting.

Riikka Puronen teoksestaan Bitzz (2018) Työskentelen hyvin erilaisten mittakaavojen, materiaalien ja työtapojen parissa. Miniatyyrien maailma kiinnostaa minua ja erilaiset veistoksen tilallisuuteen liittyvät kysymykset. Bitzzteoksen inspiraationa toimi mehiläiskennojen rakenne, sieltä  teoksen nimikin kuvailemaan pieniä yksityiskohtia ja surinaa (bit/biitti/zzz).

Riikka Puronen om sitt verk Bitzz (2018)

PA J A I SE

4

TL

OTTERIE 8

S

18 204

KO N

T

AR

T

RIIKKA PURONEN Sarjasta / Ur serien Bitzz, 2018 pronssi ja ruostumaton teräs / brons och rostfritt stål, 14 x 2 cm

TEOS

I mitt arbete utnyttjar jag väldigt varierande skalor, material och även arbetsmetoder. Miniatyrernas värld fascinerar mig, liksom också frågor kring skulpturers rumslighet. Inspirationen till Bitzz fick jag från strukturen hos binas vaxkakor, och även namnet syftar både på små detaljer och surr (bit/zzz).


OTTERIE

Luon taidetta tarpeesta ja olen utelias kuin kivinäätä. Pohjavireenä kulkee intuitio, kaikesta tiedosta saostunut viemärilieju. Tämä teos pohjautuu maalaukseen Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan Maria Teresia -keisarinnasta. Olen intuitiivisesti päätynyt kuningataraiheeseen, ja valinnassa käy ilmi taidehistoriarakkauteni. Pohdin maalauksessa kuvan merkityksen tyhjennystä. Kaleidoskooppimainen kurkistus prisman takaa sirpaloi kuvan. Viiva pilkkoo kuvan paloiksi ja viivamaiset maalauseleet tyhjentävät kuva-aiheen mattamaiseksi öljymaaliksi. Mitä jää nähtäväksi?

Aki Turunen om sitt verk Maria Theresia Regina (2018)

AKI TURUNEN Maria Theresia Regina, 2018 hopeakynä, öljyväri ja mehiläisvaha ikonipohjalle / silverpenna, oljefärg och bivax på ikonbotten, 65 x 54 cm

Min konst växer fram ur ett behov och jag är nyfiken som en stenmård. Som en underström flyter intuitionen, ett avloppsslam av sedimenterad information. Det här verket bygger på en målning av Heliga tysk-romerska kejsarrikets kejsarinna Maria Teresia. Jag har valt drottningmotivet intuitivt, och det valet speglar också min kärlek till konsthistorien. I målningen dryftar jag hur bilden kan tömmas på innehåll. Det kalejdoskopiska perspektivet genom prismat splittrar bilden. Strecket bryter ner den i små bitar och de strecklika målargesterna reducerar motivet till matt oljefärg. Vad återstår att se?

Einari Hyvönen teoksestaan The Final Frontier (2018) Osallistun taiteeni teemoilla yhteiskunnalliseen keskusteluun tämänhetkisistä kysymyksistä sekä internetin ja digitaalisuuden merkityksestä olennaisena osana jokapäiväistä elämää. Teoksissani yhdistyy itku ja nauru, vähän kuin Oxfordin englannin kielen sanakirjaan vuonna 2015 lisätyssä ”Face with Tears of Joy” -emojissa. The Final Frontier -maalaus kuuluu teossarjaan, jonka luominen alkoi Englannissa vaihto-opiskeluni aikana. Teoksessa yhdistyy teemoja arkiympäristöstäni ja 1990luvun populaarikulttuurista. Nämä toimivat ennemminkin käsitteellisinä elementteinä kuin poliittisina vaikuttimina.

Einari Hyvönen om sitt verk The Final Frontier (2018)

EINARI HYVÖNEN The Final Frontier, 2018 öljy, akryyli ja kuvansiirto kankaalle / olja, akryl och bildöverföring på duk, 55 x 42 cm

Med de teman jag behandlar i min konst deltar jag i samhällsdebatten om aktuella frågor och om internet och digitaliseringen som en väsentlig del av vårt dagliga liv. Mina verk förenar gråt och skratt, lite som emojin ”Face with Tears of Joy”, som introducerades i Oxford English Dictionary 2015. Målningen The Final Frontier ingår i en verkserie som jag började skapa som utbytesstudent i England. Verket kombinerar teman dels från min dagliga miljö, dels från 1990-talets populärkultur. Dessa teman fungerar snarare som konceptuella element än som politiska incitament.

9

S

8 1 0 2 4

TL

TEOS

4

KO N

T

PA J A I SE T

Aki Turunen teoksestaan Maria Theresia Regina (2018)

AR


SUOMEN TAIDEYHDISTYKSEN PALKINNOT JA APURAHAT 2018 FINSKA KONSTFÖRENINGENS PRIS OCH STIPENDIER 2018 Suomen Taideyhdistys jakaa vuosittain kolmetoista merkittävää taidepalkintoa sekä apurahoja nuorille taiteilijoille ja taidekriitikoille. Palkintojen ja apurahojen yhteissumma on 298 500 euroa. Finska Konstföreningen delar årligen ut tretton betydande konstpris samt stipendier till unga konstnärer och konstkritiker. Prisens och stipendiernas sammanlagda belopp är 298 500 euro. ELINA AUTIO Pipework, 2016 spraymaali, aaltopahvi ja metallikiinnikkeet / sprayfärg, wellpapp och metallfästen, 600 x 400 cm

10


Kuva / Foto: Veikko Somerpuro

N

D

uoren taiteilijan Dukaattipalkinto myönnettiin maalauksen, kuvanveiston ja installaation välimaastossa työskentelevälle Elina Autiolle. Tunnustuspalkinto hienosta urasta taiteen parissa osoitettiin kuvanveistäjä Kari Cavénille. William Thuringin nimeä kantavat palkinnot jaetaan 35–45-vuotiaille taiteilijoille. William Thuring-pääpalkinnon sai eri taiteenlajeja monimediallisissa teoksissaan yhdistävä Jani ­Ruscica. Edvard Richter -palkinto taiteesta kirjoittajalle myönnettiin nyt ensimmäistä kertaa. Sen sai kriitikko Helen ­Korpak.

ukatpriset till en ung konstnär gick till Elina Autio som arbetar i gränszonen mellan måleri, skulptur och installation. Hederspriset för en ståtlig karriär inom konsten tilldelades skulptören Kari Cavén. William Thuring-prisen ges åt konstnärer i åldern 35–45 år. År 2018 gick Thuring-­huvudpriset till Jani Ruscica som i sina multimediala verk kombinerar olika konstarter. Edvard Richter-priset till konstskribenter delades nu ut för första gången. Det gick till kritikern Helen Korpak.

DUKAATTIPALKINTO

DUKATPRISET

Elina Autio (s. 1985, Tampere), Valkeakoski

Elina Autio (f. 1985, Tammerfors), Valkeakoski

Elina Autio ei toista työskentelyssään mitään ennestään tuttua, vaan luo aivan uuden kielen: hän keskustelee vahvasti materiaalin kanssa, jättää siihen jäljen ja tuo sen uuteen kontekstiin kuitenkaan tuhoamatta sen alkuperäistä olemusta. Autio rakentaa veistoksenkaltaiset maalauksensa usein arkisista pakkaustarvikkeista jalostaen niistä hienoa taidetta. Teokset ovat yhtä aikaa sekä täysin materiaalisia että täysin immateriaalisia: käsitteellisyys on niissä erottamattomasti läsnä niin visuaalisella kuin aineellisellakin tasolla. Elina Autio on valmistunut taiteen maisteriksi Taide­yliopiston Kuvataideakatemiasta vuonna 2014. Vuonna 1858 perustettu Dukaattipalkinto on Suomen vanhin taidepalkinto ja Taideyhdistyksen palkinnoista perinteikkäin. Se myönnetään erityisestä ansiosta nuorelle, enintään 35-vuotiaalle kuvataiteilijalle. Palkintosumma on 16 000 euroa.

Elina Autio upprepar aldrig någonting välbekant i sina verk utan skapar ett helt nytt språk: hon arbetar i en stark dialog med materialet, lämnar spår i det och visar det i en ny kontext utan att ändå förstöra dess ursprungliga väsen. Ofta bygger Autio sina skulpturala målningar av alldagliga förpacknings­ material som hon förädlar till högklassig konst. Verken är samtidigt totalt materiella och totalt immateriella: det konceptuella i dem finns oskiljaktigt närvarande, både visuellt och materiellt. Elina Autio utexaminerades som konstmagister från Konstuniversitetets Bildkonstakademi 2014. Dukatpriset som instiftades 1858 är det äldsta konstpriset i Finland och samtidigt Finska Konstföre­ ningens mest traditionsrika pris. Det tilldelas en särskilt meriterad ung bildkonstnär som är högst 35 år gammal. Prisbeloppet är 16 000 euro.

11


12


< KARI CAVÉN Tähtönen / Stjärna, 2018 teräsverkko / stålnät, 160 x 160 x 66 cm

Kuva: Elisabet Cavén

^ KARI CAVÉN Korkeiden paikkojen kammo / Höjdskräck, 2018 teräsverkko / stålnät, 50 x 100 cm Kuva: Elisabet Cavén

Kuva / Foto: Veikko Somerpuro

TUNNUSTUSPALKINTO

HEDERSPRISET

Kari Cavén (s. 1954, Savonlinna), Helsinki

Kari Cavén (f. 1954, Nyslott), Helsingfors

Kari Cavén rakastaa esineitä ja käsillä tekemistä. Hän on uudistanut kuvanveiston muotokieltä käyttämällä teoksissaan hylättyjä tavaroita, kierrätysmateriaalia ja romua, joille hän antaa uuden elämän muokkaamalla niistä esittäviä objekteja oivaltavalla tavalla, joka herättää katsojassa ilahduttavan yllättäviä mielleyhtymiä. Moniselitteiset ja verbaalisesti leikittelevät teosnimet, jotka valaisevat teoksen sisältöä, ovat merkittävä osa Cavénin taidetta. Teoksissa on melankolista huumoria ja kummallista, omanlaistaan runoutta. Kari Cavén on opiskellut maalausta Vapaassa taidekoulussa 1976–1977 ja jatkanut sen jälkeen taideopintojaan Taideteollisessa korkeakoulussa (nyk. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu) ja Taideakatemian koulussa (nyk. Taideyliopiston Kuvataideakatemia) 1978–1982. Hän edusti Suomea Venetsian biennaalissa vuonna 1995 ja sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 2014. Tunnustuspalkinto myönnetään kunnianosoituksena taiteen parissa jo pitkään työskennelleelle taiteilijalle. Palkintosumma on 10 000 euroa.

Kari Cavén är förtjust i föremål och älskar att arbeta med sina händer. Han har förnyat skulpturkonstens formspråk genom att i sina verk använda bortkastade föremål, återvinningsmaterial och skrot som han ger ett nytt liv genom att forma dem till föreställande objekt på ett insiktsfullt och finurligt sätt som väcker glatt överraskande associationer. De mång­tydiga och verbalt lekfulla verknamnen belyser verkens innehåll och bildar en viktig del av Cavéns konst. Verken utstrålar en melankolisk humor och en egendomlig, personlig poesi. Kari Cavén studerade måleri vis Fria konstskolan 1976–1977 och fortsatte sedan sina konststudier vid Konstindustriella högskolan (numera Aalto-universitetets högskola för konst och design) och Konstakademins skola (numera Konstuniversitetets Bildkonstakademi) 1978–1982. Han representerade Finland på Venedigbiennalen 1995 och tilldelades Pro ­Finlandia-medaljen 2014. Hederspriset ges som en utmärkelse åt en konstnär som redan länge varit verksam inom konsten. Prisbeloppet är 10 000 euro.

13


Kuva / Foto: Veikko Somerpuro

WILLIAM THURING -PALKINNOT

WILLIAM THURING-PRISEN

William Thurings stiftelse on Suomen Taideyhdistyksen tärkein tukija. Vuosittain 35–45-vuotiaille kuvataiteilijoille jaettavat William Thuring -pääpalkinto ja yhdeksän nimikkopalkintoa sisältyvät Thuringin säätiön vuosittaiseen lahjoitukseen Suomen Taideyhdistykselle. Pääpalkinto on suuruudeltaan 14 000 euroa, nimikkopalkinto 6 500 euroa.

William Thurings stiftelse är Finska K ­ onstföreningens viktigaste sponsor. William Thuring-prisen – ett huvudpris och nio övriga Thuring-pris – tilldelas bildkonstnärer i åldern 35–45 år. Medlen för prisen ingår i stiftelsens årliga donation till Finska Konstföre­ ningen. Huvudprisets belopp är 14 000 euro, de övriga prisens 6 500 euro.

WILLIAM THURING -PÄÄPALKINTO

WILLIAM THURING-HUVUDPRISET

Jani Ruscica (s. 1978, Savonlinna), Helsinki

Jani Ruscica (f. 1978, Nyslott), Helsingfors

Jani Ruscica on työskennellyt videon, valokuvan, teatterin ja musiikin alueilla ja yhdistänyt näitä niin, ettei kokonaisuuksia voi eikä ole syytä määritellä minkään lajin pohjalta. Hänen taiteessaan yksi merkitys saa vaihtelevia muotoja. Hänen teoksissaan on mielenkiintoista se, miten ilmiöt ja asiat kääntyvät erilaisille medioille. Ruscican taide pohtii kysymyksiä merkityksestä, toistosta, lainaamisesta ja sitä kautta alkuperästä. Jani Ruscica on myös osoittanut kykynsä uutta luovaan yhteistyöhön eri alojen taiteilijoiden kanssa teoksissaan Conversation in Pieces ja Flatlands.

Jani Ruscica har arbetat med video, fotografi, teater och musik som han kombinerar så att resultatet varken kan eller bör definieras inom ramen för någon bestämd konstart. I hans konst får en och samma betydelse olika skepnader. Det intressanta i hans verk är hur olika slags fenomen och ting överförs till olika medier. Ruscicas konst dryftar frågor kring betydelse, repetition, lån och därmed också ursprung. I sina verk Conversation in Pieces och Flatlands har han också gett prov på sin förmåga till kreativt samarbete mellan konstnärer inom olika genrer.

14


JANI RUSCICA Flatlands, 2018 kolme mittatilaustyönä valmistettua soitinta ja muusikot / tre måttbeställda instrument samt musiker Kuva / Foto: Pēteris Vīksna

JANI RUSCICA Conversation in Pieces, 2016 kuusi mittatilaustyönä valmistettua esinettä ja esiintyjät / sex måttbeställda föremål samt de uppträdande Kuva / Foto: Pirje Mykkänen

15


Jani Ruscica vietti lapsuutensa Italiassa ja muutti 11-vuotiaana Suomeen. Taidetta hän on opiskellut sekä Britanniassa että Suomessa, Chelsea College of Art and Designissa ja Kuvataideakatemiassa.

Jani Ruscica tillbringade sin barndom i Italien och flyttade till Finland vid elva års ålder. Konst har han studerat både i Storbritannien och Finland: vid Chelsea College of Art and Design och vid Bildkonstakademin i Helsingfors.

WILLIAM THURING -NIMIKKOPALKINNOT

WILLIAM THURING-PRISEN

Erika Adamsson (s. 1973, Turku), Turku; maalaus Erno Enkenberg (s. 1975, Hyvinkää), Espoo; maalaus Jan Ijäs (s. 1975, Jyväskylä), Helsinki; mediataide, elokuva Pekka & Teija Isorättyä (molemmat s. 1980, Tornio), Espoo; kuvanveisto, installaatio Liisa Lounila (s. 1976, Helsinki), Helsinki; video, valokuva, maalaus Teemu Mäenpää (s. 1977, Kotka), Helsinki; maalaus Rauha Mäkilä (s. 1980, Helsinki), Helsinki; maalaus Alina Sinivaara (s. 1978, Helsinki), Helsinki; maalaus Camilla Vuorenmaa (s. 1979, Tampere), Helsinki; maalaus

Erika Adamsson (f. 1973, Åbo), Åbo; måleri Erno Enkenberg (f. 1975, Hyvinge), Esbo; måleri Jan Ijäs (f. 1975, Jyväskylä), Helsingfors; mediekonst, film Pekka & Teija Isorättyä (båda f. 1980, Torneå), Esbo; skulptur, installation Liisa Lounila (f. 1976, Helsingfors), Helsingfors; video, fotografi, måleri Teemu Mäenpää (f. 1977, Kotka), Helsingfors; måleri Rauha Mäkilä (f. 1980, Helsingfors), Helsingfors; måleri Alina Sinivaara (f. 1978, Helsingfors), Helsingfors; måleri Camilla Vuorenmaa (f. 1979, Tammerfors), Helsingfors; måleri

Kuva / Foto: Veikko Somerpuro

16


EDVARD RICHTER -PALKINTO JA KUNNIAMAININNAT

EDVARD RICHTER-PRISET OCH HEDERSOMNÄMNANDEN

Edvard Richter -palkinto taiteesta kirjoittajalle myönnettiin vuonna 2018 ensimmäistä kertaa. Uusi palkinto tuli vuosina 1984–2017 myönnetyn kirjallisuuspalkinnon tilalle. Palkintosumma on 10 000 €. Lisäksi myönnettiin kolme kunniamainintaa.

Edvard Richter-priset till en konstskribent delades första gången ut år 2018. Det nya priset ersätter litteraturpriset som delades ut 1984–2017. Prisbeloppet är 10 000 euro. Dessutom gavs tre hedersomnämnanden.

Edvard Richter -palkinnossa keskitytään aikaisempaa enemmän kirjoittajiin ja laadukkaaseen taidekirjoittamiseen kaikilla julkaisualustoilla. Puhtaasta kirjapalkinnosta on siirrytty kirjoittajan työtä monipuolisemmin huomioivaksi. Taiteesta kirjoittavat toimivat nykyisin useilla eri julkaisualustoilla, kuten sanomalehdissä, pienjulkaisuissa, manifesteissa ja pamfleteissa verkkojulkaisemisen ollessa yhä tärkeämpää. Vuonna 2018 julkaistiin Suomessa toimivien taiteilijoiden tuotannosta vähemmän taidekirjoja kotimaassa kuin aikaisemmin. Sen sijaan esimerkiksi valokuvataiteesta julkaistaan kirjoja ulkomailla runsaasti. Taidekirjojen kustantaminen näyttäytyy huolestuttavan kapea-alaisena. Vaikuttaa siltä, että jotkut taidekirjoittamisen muodot ovat kadonneet kokonaan. Richter-palkintolautakunta jäi kaipaamaan esimerkiksi kirjoittajakohtaisia antologioita, joissa kootaan yhteen kirjoittajan kritiikkituotantoa. Kustannuskentällä on havaittavissa muutoksia: kuvataidekirjojen painopiste on siirtynyt pois perinteiseltä kustannusalalta Parvs-kustantamoon ja yliopistojen julkaisuihin. Lautakunta on huolestunut siitä, että kirjojen tavoittaminen on yhä vaikeampaa. Esimerkiksi museoiden kirjakaupoissa kattavaa taidekirjallisuustarjontaa ei juurikaan näe.

Edvard Richter-prisen fokuserar mer än tidigare på skribenterna och på högklassiga konsttexter på alla publikationsplattformar. Från ett rent bokpris har man övergått till ett pris som beaktar en skriftställares arbete i ett vidare perspektiv. Konstskribenterna är idag ofta verksamma på flera olika publikationsplattformar, såsom dagstidningar, små publikationer, manifest och pamfletter samtidigt som webbpublicering blir allt viktigare. År 2018 utgavs färre inhemska böcker än tidigare om konstnärer bosatta i Finland och deras produktion. Om fotokonst publiceras däremot många böcker utomlands. Utgivningen av konstböcker framstår som oroväckande smal. Vissa former av konstrelaterade skriftställningar tycks helt har försvunnit. Richterprisets jury saknade exempelvis antologier med enskilda skribenters samlade recensioner. I förlagsvärlden kan nya trender skönjas: tyngdpunkten inom bildkonstböcker har förskjutits från den traditionella förlagsbranschen till förlaget Parvs och till universitetspublikationer. Juryn är oroad över att det blivit allt svårare att få tag på böckerna. I exempelvis museernas bokhandlar ser man knappast något större utbud av konstlitteratur.

EDVARD RICHTER -PALKINTO

EDVARD RICHTER-PRISET

Helen Korpak (s. 1989, Helsinki), Helsinki

Helen Korpak (f. 1989, Helsingfors), Helsingfors

Helen Korpak taitaa monet kritiikin muodot. Hän kirjoittaa sekä ytimekkäitä ja osuvia kritiikkejä että herkkää ja monivivahteista esseistiikkaa Huvudstadsbladetiin. Lehden ansio on, että se sallii kirjoittajan pohtia taidetta myös pitkissä ja polveilevissa teksteissä. Kritiikeissään Helen Korpak kykenee pohtimaan taideteoriaa ja liittämään teokset taidehistoriaan elävällä tavalla. Esseistiikan tavoin hän kulkee pit-

Helen Korpak behärskar många kritikformer. Hon skriver såväl kärnfull och träffsäker konstkritik som känslig och nyansrik essäistik i Hufvudstadsbladet. Tidningen är värd en eloge för att den låter skribenten dryfta konst också i långa och mer sammansatta texter. Helen Korpak lyckas i sina artiklar penetrera konstteorin och på ett levande sätt påvisa enskilda konstverks konsthistoriska kopplingar. Likt en essäist 17


kiäkin matkoja yhdessä taideteoksen kanssa vieden lukijan yhä uusiin maisemiin. Korpakin teksteissä on avaruutta ja maailmaa, joka innostaa pohtimaan taidetta. Vaikka nykytaidekritiikki on usein tiukkaan sidottua, Korpak onnistuu kirjoittamaan teksteihinsä ilmavuutta menettämättä otettaan sisältöön. Esimerkiksi esseemäisessä arviossaan Exponerad – om Noora Sandgrens fotografier (Hbl 30.9.2018) Korpakin vivahteikas kirjoitustyyli lähestyy nykyjournalismissa katoavaa tekstimuotoa, taideteoreettista esseetä.

vandrar hon långa sträckor i konstverkets sällskap och öppnar upp ständigt nya vyer för läsaren. Korpaks texter andas rymd och visar på en värld som sporrar oss att begrunda konsten. Trots att kritik av samtidskonst ofta är strikt bunden lyckas Korpak skriva luftiga texter utan att förlora greppet om substansen. Exempelvis i sin essäistiska kritik Exponerad – om Noora Sandgrens fotografier (Hbl 30.9.2018) närmar sig Korpaks nyansrika stil en textform som är på utdöende i vår tids journalistik, den konstteoretiska essän.

KUNNIAMAININNAT

HEDERSOMNÄMNANDEN

Helena Ruuska

Helena Ruuska

Kirjassaan Hugo Simberg, Pirut ja enkelit (WSOY, 2018) Helena Ruuska keskustelee aikaisemman tutkimuksen kanssa olematta akateemisesti sisäänpäin kääntynyt. Kirjassa on pystytty toteuttamaan loistavalla tavalla se, mihin monet taiteilijabiografiat vain pyrkivät: kirjan lähteet, kuvatoimitus, taitto ja hakemisto ovat moitteettomia, tutkimustyö tarkkaa ja kieli elävää. Selkeästi kirjoitettu teos kuvaa monipuolisesti Hugo Simbergin elämää.

I sin bok Hugo Simberg, Pirut ja enkelit (WSOY, 2018) går Helena Ruuska i dialog med tidigare forskning utan att för den skull vara akademiskt inkrökt. Boken lyckas på ett lysande sätt med det som många konstnärsbiografier bara kan hoppas på: källorna, bildredigeringen, layouten och registret är klanderfritt genomförda, forskningen är minutiös och språket levande. Verket är skrivet i klartext och ger en mångfasetterad skildring av Hugo Simbergs liv.

Kirjallisuuslautakunnan puheenjohtaja Asko Mäkelä.

Kuvat / Foto: Veikko Somerpuro

Litteraturnämndens ordförande Asko Mäkelä.

18


Edit-media

Edit-media

Edit-media julkaisee verkkolehteä, joka täydentää raikkaalla tavalla kuvataidetaidelehtien kenttää. Kirjoitukset ovat analyyttisesti asiantuntevia journalistisella otteella. Teosten lisäksi Edit-media nostaa esiin myös tekijöitä ja henkilöitä monipuolisissa juttusarjoissa. Kaveripiirin vuonna 2014 perustama, verkossa ilmestyvä lehti on saavuttanut nopeasti keskeisen aseman suomalaisella taidelehtikentällä. Lehti uudistaa kenttää ja näyttää, mitä taidekirjoittaminen voisi olla.

Edit-media ger ut en webbtidning som på ett fräscht sätt kompletterar de traditionella bildkonst-tidskrifterna. Artiklarna är analytiskt sakkunniga och skrivna med journalistiskt grepp. Förutom konstverken lyfter Edit-media fram också konstnärer och andra personer i sina mångsidiga artikelserier. Webbtidningen som grundades 2014 av en grupp kompisar har snabbt kommit att spela en central roll bland finska konsttidskrifter. Tidningen omdanar fältet genom att visa vad skriftställningar kring konst kunde vara.

Juho Kuorikoski

Juho Kuorikoski

Juho Kuorikosken Pelitaiteen manifesti (Gaudeamus, 2018) kirjoittaa pelit taiteen kentälle. Kirja osoittaa alan monitaiteisuuden, ja sitoo asiantuntevasti elektroniset pelit myös muiden tyyppisten pelien perinteisiin. Pelitaiteen manifesti on ensimmäinen kattava alan julkaisu maassamme.

Med sin bok Pelitaiteen manifesti (Gaudeamus, 2018) placerar Juho Kuorikoski dataspelen på konstens karta. Boken åskådliggör hur spelbranschen involverar en mångfald konstarter, och den k ­ opplar också på ett sakkunnigt sätt samman dataspelen med andra speltraditioner. Pelitaiteen manifesti är den första övergripande inhemska publikationen i ämnet.

Juho Kuorikoski, Helen Korpak, Edit-median Sanna Lipponen ja Helena Ruuska. Juho Kuorikoski, Helen Korpak, Sanna Lipponen från Edit-media och Helena Ruuska.

19


NUORTEN TAITEILIJOIDEN APURAHAT

STIPENDIER TILL UNGA KONSTNÄRER

Kolmekymmentä nuorta taiteilijaa sai 6000 euron suuruisen apurahan. Hakemuksia tuli kaikkiaan 260 kpl. Apurahaa voivat hakea enintään 35-vuotiaat, ammattiin valmistuneet kuvataiteilijat.

Trettio unga konstnärer fick ett 6 000 euros stipendium. Totalt mottog föreningen 260 ansökningar. ­Stipendierna kan sökas av utbildade, högst 35 år gamla bildkonstnärer.

Milla Aska (s. 1993, Sodankylä), Helsinki; maalaus / (f. 1993, Sodankylä), Helsingfors; måleri Andreas Behn-Eschenburg (s. 1988, Zürich, Sveitsi), Helsinki; maalaus, grafiikka, 3D-objektit / (f. 1988, Zürich, Schweiz), Helsingfors; måleri, grafik, 3D-objekt Mirza Cizmic (s. 1985, Banja Luka, Bosnia ja Hertsegovina), Vantaa; maalaus / (f. 1985, Banja Luka, Bosnien och Hercegovina), Vanda; måleri Riikka Gröndahl (s. 1989, Lappeenranta), Göteborg, Ruotsi; video, ääni, teksti / (f. 1989, Villmanstrand), Göteborg, Sverige; video, ljud, text Mikko Haapoja (s. 1984, Helsinki), Helsinki; mediataide, ääni, installaatio, performanssi / (f. 1984, Helsingfors), Helsingfors; mediekonst, ljud, installation, performance Kaija Hinkula (s. 1984, Kuopio), Oulu; maalaus / (f. 1984, Kuopio), Uleåborg; måleri Felicia Honkasalo (s. 1986, Siuntio), Helsinki; valokuva, installaatio, mediataide, kuvanveisto / (f. 1986, Sjundeå), Helsingfors; fotografi, installation, mediekonst, skulptur Aapo Huhta (s. 1985, Haapajärvi), Helsinki; valokuva, video, valokuvakirjataide / (f. 1985, Haapajärvi), Helsingfors; fotografi, video, fotoböcker Henrik Härkönen (s. 1989, Joutseno), Vantaa; kuvanveisto, tilataide / (f. 1989, Joutseno), Vanda; skulptur, installationskonst Tekla Inari (s. 1984, Helsinki), Helsinki; valokuva, teksti, nykyvalokuvakirja / (f. 1984, Helsingfors), Helsingfors; fotografi, text, fotoböcker Noora Isoeskeli (s. 1982, Turku), Turku; valokuva, maalaus, piirustus / (f. 1982, Åbo), Åbo; fotografi, måleri, teckning Lasse Juuti (s. 1990, Tampere), Espoo; maalaus, installaatio / (f. 1990, Tammerfors), Esbo; måleri, installation Minna-Kaisa Kallinen-Paaso (s. 1984, Helsinki), Helsinki; teksti, ääni, esitystaide, video, installaatio / (f. 1984, Helsingfors), Helsingfors; text, ljud, utövande konstarter, video, installation Joel Karppanen (s. 1993, Rovaniemi), Kemi; valokuva, video / (f. 1993, Rovaniemi), Kemi; fotografi, video Hermanni Keko (s. 1987, Isokyrö), Helsinki; maalaus / (f. 1987, Storkyro), Helsingfors; måleri Tuomas Linna (s. 1985, Keitele), Helsinki; valokuva, video, ääni, teksti / (f. 1985, Keitele), Helsingfors; fotografi, video, ljud, text Jan Lütjohann (s. 1987, Kiel, Saksa), Helsinki; kuvanveisto / (f. 1987, Kiel, Tyskland), Helsingfors; skulptur Mari Mäkiö (s. 1982, Tampere), Helsinki; valokuva, video, ääni, installaatio / (f. 1982, Tammerfors), Helsingfors; fotografi, video, ljud, installation Anne Naukkarinen (s. 1987, Järvenpää), Helsinki; performanssi, ääni, installaatio / (f. 1987, Träskända), Helsingfors; performance, ljud, installation Akuliina Niemi (s. 1987, Tuusula), Helsinki; installaatio, poikkitaide, käsitetaide, mediataide / (f. 1987, Tusby), Helsingfors; installation, tvärkonst, konceptkonst, mediekonst 20


Vili von Nissinen (s. 1987, Tampere), Helsinki; performanssi, video, piirustus / (f. 1987, Tammerfors), Helsingfors; performance, video, teckning Suvi Nurmi (s. 1982, Espoo), Helsinki; installaatio, yhteisötaide, paikkasidonnainen taide / (f. 1982, Esbo), Helsingfors; installation, kollektiv konst, platsspecifik konst Okko Pöyliö (s. 1989, Turku), Helsinki; piirustus / (f. 1989, Åbo), Helsingfors; teckning Sebastian Reis (s. 1985, Horn, Itävalta), Helsinki; maalaus, valokuva, kuvanveisto / (f. 1985, Horn, Österrike), Helsingfors; måleri, fotografi, skulptur Hemmo Siponen (s. 1991, Helsinki), Helsinki; maalaus, video, muu / (f. 1991, Helsingfors), Helsingfors; måleri, video, annat Joel Slotte (s. 1987, Kokkola), Helsinki; maalaus, piirustus, keramiikka, kuvanveisto / (f. 1987, Karleby), Helsingfors; måleri, teckning, keramik, skulptur Maija Tammi (s. 1986, Lieto), Helsinki; valokuva, video, installaatio / (f. 1986, Lundo), Helsingfors; fotografi, video, installation Juhani Tuomi (s. 1983, Tampere), Tampere; maalaus / (f. 1983, Tammerfors), Tammerfors; måleri Toni Vallasjoki (s. 1984, Lahti), Helsinki; valokuva, kuvanveisto, taiteilijakirjat, kuratointi / (f. 1984, Lahtis), Helsingfors; fotografi, skulptur, konstnärsböcker, kuratering Yksi apurahansaaja ei antanut lupaa julkaista tietojaan. / En av stipendiaterna gav inte tillstånd att publicera uppgifterna.

Kuva / Foto: Veikko Somerpuro

21


EDVARD RICHTER -APURAHAT

EDVARD RICHTER-STIPENDIER

Taidekriitikoille suunnatut matka-apurahat jaettiin tänä vuonna kymmenen kirjoittajan kesken. Apu­ raho­jen yhteissumma oli 10 000 euroa.

Resestipendierna till konstkritiker gick i år till tio skribenter. Det sammanlagda stipendiebeloppet var 10 000 euro.

Mira Arkko (s. 1983), Hämeenlinna: 1 400 €, Sapporo, Japani / (f. 1983), Tavastehus: 1 400 €, Sapporo, Japan Camilla Granbacka (s. 1972), Porvoo: 850 €, Venetsian biennaali / f. 1972), Borgå: 850 €, Venedigbiennalen Marja-Terttu Kivirinta (s. 1948), Helsinki: 1 000 €, Taipei, Taiwan / (f. 1948), Helsingfors: 1 000 €, Taipei, Taiwan Seppo Metso (s. 1954), Helsinki: 850 €, Venetsian biennaali / (f. 1954), Helsingfors: 850 €, Venedigbiennalen Anu Pasanen (s. 1983), Turku: 1 400 €, Saksa, Ranska, Iso-Britannia / (f. 1983), Åbo: 1 400 €, Tyskland, Frankrike, Storbritannien Maaria Salo (s. 1968), Tampere: 850 €, Venetsian biennaali / (f. 1968), Tammerfors: 850 €, Venedigbiennalen Olli Sorjonen (s. 1981), Joensuu: 800 €, Lontoo / (f. 1981), Joensuu: 800 €, London Jari Tamminen (s. 1976), Helsinki: 800 €, Amsterdam / (f. 1976), Helsingfors: 800 €, Amsterdam Jaakko Uoti (s. 1987), Helsinki: 850 €, Venetsian biennaali / (f. 1987), Helsingfors: 850 €, Venedigbiennalen Jane Vuorinen (s. 1986), Turku: 1 200 €, Rencontres d’Arles, Paris Photo / (f. 1986), Åbo: 1 200 €, Rencontres d’Arles, Paris Photo

22


Konstföreningens styrelse fattar på förslag av nämnderna beslut om de årliga prisen och stipendierna. Föreningens stipendie- och prisnämnd (ordf. Antti Tanttu; Heini Aho, Susanne Gottberg, Hanna Johansson och Pessi Rautio) föreslår mottagarna av Dukatpriset, hederspriset och stipendierna till unga konstnärer. Mottagare av William Thuring-prisen förslås av ordförande för Finska Konstföreningens styrelse Lasse Saarinen och vice ordförande Päivi Karttunen. Litteraturnämnden (ordf. Asko Mäkelä; Heikki Kastemaa och Sini Mononen) föreslår mottagarna av litteraturpriset och Richter-stipendierna.

Kuvat / Foto: Veikko Somerpuro

Palkinnoista ja apurahoista päättää Suomen Taideyhdistyksen johtokunta lautakuntien ehdotusten pohjalta. Apuraha- ja palkintolautakunta (pj. Antti Tanttu, Heini Aho, Susanne Gottberg, Hanna Johansson ja Pessi Rautio) tekee ehdotuksen Dukaatti- ja tunnustuspalkinnosta sekä nuorten taiteilijoiden apurahoista. William Thuring -palkinnoista ehdotuksen laativat Suomen Taideyhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja Lasse Saarinen ja varapuheenjohtaja Päivi Karttunen. Kirjallisuuslautakunta (pj. Asko Mäkelä, Heikki Kastemaa ja Sini Mononen) tekee ehdotuksen kirjallisuuspalkinnosta ja Richter-apurahoista.

23


JOS YKSI ASIA MERKITSEE, KAIKKI MERKITSEE

Kuva / Foto: Veikko Somerpuro

OM NÅGONTING BETYDER SÅ BETYDER ALLT

24


TEKSTI/TEXT KATRI SALMENOJA

Yhdistyksen historian ensimmäinen Edvard Richter -palkinto myönnettiin vuonna 2018 taidekriitikko, valokuvaaja ja vapaa kirjoittaja Helen Korpakille, joka palkintoperusteisiin viitaten taitaa taidearvostelun monet muodot ytimekkäistä kritiikeistä monivivahteiseen esseistiikkaan. Hufvudstadsbladetiin kirjoittavalle Korpakille taidekriitikoksi ryhtyminen oli onnekas sattuma, jossa osansa oli nuoruuden häpeämättömyydellä ja rohkeudella heittäytyä. Haastattelimme onnellista palkinnonsaajaa sekä kirjallisuuslautakunnan puheenjohtaja Asko Mäkelää taidekirjoittamisen ja kritiikin nykytilasta ja merkityksistä. Det första Edvard Richter-priset i Finska Konstföreningens historia tilldelades 2018 konstkritikern, fotografen och skriftställaren Helen Korpak. Enligt prismotiveringarna behärskar hon konstkritikens olika former från kärnfull kritik till nyansrik essäistik. Korpak som skriver för Hufvudstadsbladet blev konstkritiker av ett lyckligt sammanträffande där ungdomlig skamlöshet och oförvägenhet hade ett finger med i spelet. Vi intervjuade den lyckliga prismottagaren och litteraturnämndens ordförande Asko Mäkelä om kritikens nuläge och betydelse.

K

irjallisuuslautakunnan puheenjohtaja Asko Mäkelä, miltä taidekirjoittamisen nykytilanne näyttää Suomessa? Mitä on valtavirta tänä päivänä, entä mitä kenttä kaipaisi mielestäsi lisää?

L

itteraturnämndens ordförande Asko Mäke­­lä, hur ser läget ut inom konstrelaterat skrivan­ ­de i dagens Finland? Vad är mainstream idag, vad saknar du?

Asko: Huhuista huolimatta taidekirjoittaminen voi mielestäni hyvin. Perinteisen kirjan ja lehden rinnalla on verkossa mainioita julkaisuja, joita olemme huomioineetkin. Yhden kunniamaininnoistamme sai verkkolehti Edit-media. Valtavirtaa lienevät kirjat yksittäisistä taiteilijoista, monografiat, joita ilmestyy myös museoiden näyttelyluetteloina. Ajankohtaista taidetta laajemmin pohtivia pamfletteja ei juuri julkaista. Painopiste on yhden nykytaiteen ilmiön tarkastelussa. Useampien ilmiöiden keskinäinen vertailu on vähemmällä. Sellaisen luulisi kiinnostavan taidekansaa, joka yrittää selvitä ilmiöiden ja erilaisten taidesuuntausten verkossa.

Asko: Trots rykten tycker jag att det konstrelaterade skrivandet mår bra. Förutom traditionella böcker och tidningar finns det utomordentliga webbpublikationer som vi också har beaktat: ett hedersomnämnande gick till webbtidningen Edit-media. Mainstream är väl böcker om enskilda konstnärer, monografier, som museer också utger som utställningskataloger. Pamfletter som skulle dryfta aktuell konst i ett vidare perspektiv förekommer knappast. Snarare fokuserar man på ett visst fenomen inom samtidskonsten. Att jämföra flera fenomen med varandra är sällsynt. Man kunde tro att sådant kunde intressera konstfolket som famlar i ett nätverk av fenomen och varierande konstriktningar.

Vuoden 2018 Edvard Richter -palkittu Helen Korpak, kertoisitko hieman taustastasi ja siitä, miten sinusta tuli taidekriitikko?

Helen Korpak, Edvard Richter-pristagare 2018, kan du berätta lite om din bakgrund och om hur du blev konstkritiker? 25


Helen: Se on sattuman ansiota, tai ehkä kiitos nuoruuteni häpeämättömyyden. Olin tavannut kerran Hufvudstadsbladetin silloisen kulttuuripomon ­Philip Teirin, kun hän laittoi minulle vuonna 2011 sähköpostia ja kysyi osaanko suositella ketään, joka osaisi kirjoittaa taiteesta. En ollut kirjoittanut koskaan kritiikkiä, mutta vastasin kuitenkin, että ”minä”. Opiskelin valokuvausta, ja vaikka olin kirjoittanut paljon runoutta, en ollut suunnitellut tulevani kirjoittajaksi. Erittäin onnekasta ja erikoistahan oli myös se, että Hbl antoi kokemattoman nuoren naisen alkaa kirjoittaa taiteesta. Valokuvauksen opinnot tein loppuun – valmistuin muutama vuosi sitten taiteen maisteriksi. Taidekriitikkona olen itseoppinut.

Helen: Det var rena slumpen, eller kanske jag har min ungdomliga fräckhet att tacka. Jag hade träffat Hufvudstadsbladets dåvarande kulturchef ­Philip Teir en gång förut då han 2011 i ett mejl undrade om jag kunde rekommendera någon som kan skriva om konst. Jag hade aldrig skrivit kritik, men svarade ändå: ”Jag”. Jag studerade fotografi, och fast jag hade skrivit mycket poesi hade jag inga planer på att bli skriftställare. Väldigt lyckosamt och speciellt var också att Hbl lät en oerfaren ung kvinna börja skriva om konst. Mina fotografistudier slutförde jag – jag utexaminerades för några år sedan som konstmagister. Som konstkritiker är jag autodidakt.

Kirjoitustyyliäsi on kehuttu vivahteikkaaksi ja innostavaksi. Mikä sinua inspiroi kirjoittajana?

Din skrivstil har fått beröm och beskrivits som nyanserad och entusiasmerande. Vad inspireras du av som skribent?

Helen: Hyvä lastenkirjallisuus on aina inspiroinut minua. Lapsiin ei tepsi snobbailu, teennäisyys ei myöskään mene läpi. Tekstin pitää yksinkertaisesti olla tosi hyvää: tiivistä, kiinnostavaa ja uskottavaa. Luen inspiraatioksi mieluiten jotain muuta kuin taidekritiikkiä. Keskityn eniten vain omaan tekemiseen, koska on liian helppoa lamaantua itsekritiikistä, jos alkaa vertailla itseään muihin.

Helen: God barnlitteratur har alltid inspirerat mig. Snobberi biter inte på ungar, tillgjordhet går inte heller hem. Texten ska helt enkelt vara verkligt bra: tät, intressant, trovärdig. Vill jag hämta inspiration läser jag helst något annat än konstkritik. Jag koncentrerar mig mest bara på vad jag själv gör; om man börjar jämföra sig med andra är det alltför lätt att lamslås av självkritik.

Millaisena koet roolisi ja vaikutusvaltasi kirjoittajana osana taidekenttää?

Hur upplever du din roll och ditt inflytande som skriftställare på konstfältet?

Helen: Saan kirjoittaa taiteesta oikeaan päivälehteen ja vaikuttaa siihen, mistä kirjoitetaan, joten minulla on tietenkin jonkinlaista valtaa. Yritän kuitenkin olla miettimättä sitä liikaa. Ajattelen, että jos yritän kirjoittaa vastuullisesti, monipuolisesti ja kiinnostavasti taiteesta ja tehdä joka viikko parhaani, niin käytän asemaani terveellisellä tavalla. Haluan olla rakentava osa taidekenttää; joku, joka huomioi isojen ilmiöiden ja instituutioiden lisäksi myös kentän huonot puolet ja edistää myös vaihtoehtoista taidetta.

Helen: Jag får skriva om konst i en riktig dagstidning och påverka vad som lyfts fram, vilket naturligtvis ger mig en viss makt. Jag försöker dock undvika att tänka för mycket på det. Jag resonerar som så att om jag försöker skriva ansvarsfullt, mångsidigt och intressant om konst och göra mitt bästa varje vecka så utnyttjar jag min ställning på ett sunt sätt. Jag vill vara en konstruktiv aktör på konstfältet: någon som beaktar inte bara de stora fenomenen och institutionerna utan också de sämre sidorna och som ger plats även åt alternativ konst.

Miten kirjoitusaiheet ja arvostelemasi teokset valikoituvat?

Hur väljer du dina ämnen och de verk du skriver om?

Helen: Kun valitsen, mistä kirjoitan Hufvudstadsbladetiin, ajattelen kolmea asiaa: mikä on minun mielestäni kiinnostavaa, mikä saattaisi kiinnostaa kulttuurisivujen lukijaa, ja mistä on tärkeää kirjoittaa. Haluan huomioida pieniä, taiteilijavetoisia galle26

Helen: Då jag väljer vad jag ska skriva om i Hufvudstadsbladet ställer jag tre frågor: vad upplever jag själv som intressant, vad kunde intressera kultursidornas läsare och vad är det viktigt att skriva om? Jag vill uppmärksamma små, konstnärsdrivna gallerier och unga konstnärers debuter, och jag vill skriva om


maktkonstellationer och placera konsten i en samhällelig kontext. Men det är också viktigt att beakta exempelvis stora museiutställningar som intresserar många läsare, för det är ju för läsarna jag skriver. Jag ser det också som min uppgift att skriva om utställningar som jag själv inte nödvändigtvis gillar – kultursidorna ska vara dynamiska. Du är också fotograf. Hur kombinerar du konstnärskapet med kritikerrollen? Stöder de två rollerna varandra?

Kuva / Foto: Veikko Somerpuro

Helen: Rollerna stöder varandra såtillvida att mångsidighet är ett plus om man lever som frilans. Jag har med andra ord också ett annat arbete och har på så vis lättare att tjäna mitt levebröd. Fotografering gör mig lycklig. Gång på gång påminner det mig om att fast det ofta är tungt att vara diversearbetare inom kulturen kan jag inte föreställa mig att jag någonsin skulle tröttna på det. Att skriva kritik är för mig ett sätt att hålla min kärlek till konsten och fotograferingen vid liv. Konst gör jag för min egen skull. Viktigast är integriteten.

rioita ja nuorten taiteilijoiden debyyttejä sekä kirjoittaa valta-asetelmista ja asettaa taiteen yhteiskunnalliseen kontekstiin. Kuitenkin on myös tärkeää, että esimerkiksi isot museonäyttelyt, joista monet lukijat ovat kiinnostuneet, otetaan huomioon, sillä lukijaa vartenhan kirjoitan. Mielestäni tehtävääni kuuluu myös arvostella näyttelyitä, joista en välttämättä itse pidä – taidesivujen pitää olla dynaamiset. Olet myös valokuvaaja. Miten taiteilijuus ja taidekriitikkous sopivat yhteen? Tukevatko nämä kaksi roolia toisiaan? Helen: Roolit tukevat toisiaan siinä mielessä, että freelancer-elämässä monipuolisuus on hyvä asia. Minulla on siis myös toinen työ, ja minun on näin helpompi ansaita elantoni. Tulen onnelliseksi valokuvauksesta. Se muistuttaa minua kerta toisensa jälkeen siitä, että vaikka kulttuurisekatyöläisyys on usein rankkaa, en voisi kuvitella koskaan kyllästyväni siihen. Kritiikin kirjoittaminen on minulle tapa ylläpitää rakkauttani taiteeseen ja valokuvaukseen. Taidetta teen itseni takia. Integriteetti on tärkeintä.

Kritik kan definieras som en subjektiv beskrivning eller tolkning av ett fenomens värde. Hur skulle ni definiera en god konstkritiker? Asko: En god konstkritiker förmår placera det kritiserade i en vidare referensram och belysa dess egenskaper med ett begripligt språk. En proffsig kritiker har tillräcklig kunskap för att dryfta hur det sedda och upplevda förhåller sig till olika konstriktningar och deras ideella grund och att också reflektera över konstnärens personliga tänkande och konstnärliga uttryck. En sakligt reflekterande kritik respekterar konstskapandet. Alla som besöker en utställning kan diskutera verken med sina vänner. I sådana situationer inser man ofta att konstkritik faktiskt kräver mer. Att tänka på djupet hjälper långt. Helen: Som jag ser det ska en god konstkritiker kunna associera fritt, göra språng och våga låta tankarna söka sig också utanför konstens sfär, till konstiga eller fula platser. Ett av mina motton har jag hämtat från Wolfgang Tillmans boktitel: If one thing matters, everything matters. Mottot gäller inom alla livsområden, även konstkritiken. Om en hänvisning till konstteori eller Caspar David Friedrichs målning Vandraren är relevant, så är en hänvisning till popu27


Kritiikki voidaan määritellä subjektiiviseksi kuvailuksi tai tulkinnaksi jonkin asian arvosta. Millainen on mielestänne hyvä taidekriitikko? Asko: Hyvä taidekriitikko osaa sijoittaa teoksen tai teokset laajempaan viitekehykseen ja ajatella niiden ominaisuuksia ymmärrettävällä kielellä. Ammattitaitoinen arvostelija osaa perustellusti ajatella näkemänsä ja kokemansa liitäntöjä taidesuuntauksiin ja niiden aateperustaan sekä pohtia taiteilijan omaa ajattelua ja taiteellista toteutusta. Asiallinen pohdinta kunnioittaa taiteen tekemistä. Jokainen näyttelyssä kävijä voi harrastaa taidepuhetta keskustelemalla ystäviensä kanssa taiteesta. Siinä huomaa äkkiä, että ei taidekritiikki olekaan aivan helppo toimi. Pohtimalla se paranee. Helen: Mielestäni hyvän taidekriitikon tulee osata assosioida vapaasti ja rönsyilevästi ja uskaltaa antaa ajatusten kulkea myös taiteen ulkopuolelle, omituisiin tai rumiin paikkoihin. Eräs mottoni on peräisin valokuvaaja Wolfgang Tillmansin kirjan nimestä: If one thing matters, everything matters. Se pätee kaikkeen, myös taidekritiikkiin. Jos viittaus taideteoriaan tai Caspar David Friedrichin Vaeltaja-maalaukseen on merkityksellinen, niin viittaus populaarikulttuuriin tai vaikka henkilökohtaiseen lapsuusmuistoon on aivan yhtä merkityksellinen. Riippumatta siitä, miten kirjoittaa taidekritiikkiä, rohkeus on olennaista. Ei voi tulla hyvää tekstiä, jos ei uskalla olla runollinen ja haavoittuvainen tai ei uskalla sanoa, että huono taide on huonoa. Taidekritiikillä on historiallisesti ollut merkittävä kulttuurinen tehtävä. Perinteisessä mediassa palstatila syvälliselle kritiikille ja taidekirjoitukselle on käynyt vähäisemmäksi. Mitkä mielestänne ovat taidekirjoittamisen tulevaisuuden uhkakuvat ja mahdollisuudet? Helen: Mielestäni uhkakuva, josta ei ole puhuttu niin paljon on se, mitä tapahtuu, kun perinteisten, fyysisten päivälehtien levikki laskee ja lukijat siirtyvät nettiin. Fyysisessä lehdessä lukija kohtaa välttämättä taidekirjoittamisen, ja vaikka kaikki eivät todellakaan sitä lue, mahdollisuus tavoittaa ihmisiä, jotka eivät aktiivisesti harrasta taiteen kulutusta, on kuitenkin olemassa. Netissä monilla mediataloilla on sosiaalisessa mediassa jopa eri kanavat kulttuuriuutisille. Mahdollisuudet ovat kuitenkin myös monet. 28

lärkulturen eller t.ex. ett personligt barndomsminne precis lika relevant. Oavsett hur du skriver spelar personligt mod en viktig roll. Texten kan inte bli bra om du inte vågar vara poetisk och sårbar eller säga att dålig konst är dålig. Historiskt har konstkritiken haft en betydande kulturell uppgift. I traditionella medier har spaltutrymmet för djuplodande kritik och konsttexter krympt. Hur ser ni på konstskrivandets framtid: vilka är hotbilderna, möjligheterna? Helen: En hotbild som jag ser och som inte har diskuterats speciellt mycket är vad som kommer att hända när de traditionella fysiska dagstidningarnas upplaga sjunker och läsarna flyttar över till webben. I en fysisk tidning möter läsaren oundvikligen också konsttexter, och trots att alla ingalunda läser dem så finns där ändå en möjlighet att nå sådana läsare som inte är aktiva kulturkonsumenter. Icke så på webben, där många mediehus rentav har separata kanaler för kulturnyheter i de sociala medierna. Men också möjligheterna är många. Ett exempel är podcast-formatet som passar bra för kultur- och konstdiskussioner, och vem som helst kan göra egna program. Vad jag vet har också essäer på senaste tid blivit allt populärare, vilket är verkligt glädjande. Folks intresse för kritik har inte försvunnit någonstans och kommer inte heller att göra det, så hotet gäller snarare publiceringsplattformen än själva skrivandet. Asko: Jag ser inga hotbilder eftersom jag tror på att människor inte kommer att sluta att tänka på konst. Samtidskonsten reflekterar över sin tid, och någon brist på ämnen råder ju inte. Vilken konsttext eller konstbok skulle ni rekommendera? Asko: Förutom Helens Hbl-artiklar antingen Helena Ruuskas bok om Hugo Simberg eller Juho Kuorikoskis ”Pelitaiteen manifesti”. Båda har också fått ett Richter-hedersomnämnande. Helen: Jag läste nyss en svensk essäsamling, Kritiken i den nya offentligheten, redigerad av Magnus William-Olsson. Det var en fin läsupplevelse, ställvis tung men givande och tankeväckande. Stående favoriter är klassikerna John Berger och bell hooks redan av den anledningen att båda har skrivit om


Esimerkiksi podcast-formaatti soveltuu hyvin kulttuuri- ja taidekeskusteluihin, ja ohjelmia voi tehdä kuka tahansa. Tietääkseni myös esseet ovat saavuttaneet viime aikoina yhä enemmän suosiota, mikä on todella ilahduttavaa. Ihmisten kiinnostus lukea kritiikkiä ei ole kadonnut mihinkään, eikä tule sitä tekemäänkään, joten uhka koskee pikemminkin taidekirjoittamisen julkaisupaikkaa, ei itse kirjoittamista ja tekstiä. Asko: En näe uhkakuvia, koska uskon siihen, että taiteen ajattelu ei ole lopahtamassa. Nykytaide pohtii aikaansa ja meidän ajassamme pohdittavaa riittää. Mitä taidekirjoitusta tai -kirjaa suosittelisitte lukunälkäisille?

Muistiinpanoja. Anteckningar. Kuva / Foto: Helen Korpak

Asko: Helenin Hbl-artikkeleiden lisäksi joko Helena Ruuskan kirjaa Hugo Simbergistä tai Juho Kuorikosken Pelitaiteen manifestia. Molemmat Richter-kunniamaininnan saajia myöskin. Helen: Luin juuri Magnus William-Olssonin toimittaman ruotsalaisen esseekokoelman kritiikin tilasta uudessa julkisuudessa (Kritiken i den nya offentligheten). Se oli hieno lukukokemus, paikoitellen raskas, mutta antoisa ja ajatuksia herättävä. Kestosuosikkejani ovat klassikot John Berger ja bell hooks jo senkin takia, että kummatkin ovat kirjoittaneet taiteesta osana elämää ja yhteiskuntaa. Molemmat ovat myös sisältäneet taidekirjoittamiseensa paljon henkilökohtaisia ajatuksia ja tunteita sekä uskomattoman älykkäitä oivalluksia ja odottamattomia viittauksia. Vahvin suositukseni ovat kuitenkin tämänhetkisen lempikirjailijani Bruno Schulzin teokset. Vaikka hänen teoksensa Kanelipuodit ja Kuolinilmoituksen sanatorio eivät ole varsinaista taidekirjoitusta, ne on kirjoitettu niin uskomattoman kauniisti ja oudosti, että ovat itsessään taidekokemuksia ja mielestäni äärettömän inspiroivia. Olen saanut Schulzin tavasta käyttää kieltä paljon ideoita omaan kirjoittamiseeni.

konsten som en del av livet och samhället. Båda har också vävt in många personliga tankar och känslor i sina konsttexter, utöver otroligt intelligenta insikter och överraskande referenser. Men min främsta rekommendation är ändå min nuvarande favoritförfattare Bruno Schulz verk. Trots att han i Kanelbutikerna och Sanatoriet Timglaset inte egentligen skriver om konst är verken så otroligt vackert och förunderligt skrivna att de i sig är konstupplevelser och enligt min mening oerhört inspirerande. Schulz sätt att använda språket har gett mig många idéer för mitt eget skrivande. Ett stort tack för intervjun och gratulerar än en gång till priset!

Suurkiitos haastattelusta ja onnittelut vielä kerran palkinnosta!

29


TUNNELMIA BALETTICROQUIS-ILLASTA STÄMNINGAR FRÅN BALETTCROQUISKVÄLLEN

30


TEKSTI/TEXT MARTTA SOVERI

Suomen Taideyhdistyksen Paul Osipow -näyttelyn yhteydessä järjestettiin neljä baletticroquis-teemapiirustusiltaa. I samband med Finska Konstföreningens Paul Osipow-utställning ordnades fyra balettcroquis-temateckningskvällar.

Kuva / Foto: Patrik Rastenberger

”E

nsimmäisen tunnin aikana malli on viisi minuuttia kerrallaan yhdessä asennossa. Kello seitsemän on kymmenen minuutin tauko. Sen jälkeen malli liikkuu, tai tanssii, hitaasti”, esittelee Taidehallin salivalvoja. Kahdeksankymmentäkolme piirtäjää hiljenee, kun Jessi Räty astelee kuvanveistosalin keskelle. Baletticroquis on alkanut. Suomen Taideyhdistyksen järjestämissä erikoispiirustusilloissa teemana on usein liike. Croquis tarkoittaa nopeaa tai luonnosmaista piirustusta elävästä mallista. Croquista piirretään tavallisesti useita peräkkäin, mallin vaihtaessa säännöllisin väliajoin asentoa. Talven liikecroquis’ssa keskitytään havainnoimaan baletin tarjoamia liikkeitä sekä balettitanssijan kehon anatomista rakennetta. Ammattibalettitanssija Jessi Räty suunnittelee jokaisen croquisillan kuuluisan balettiteoksen ympärille. Ensimmäisellä kerralla piirrettiin yhtä maailman suosituinta balettia, Joutsenlampea. Seuraavan croquisillan aikana siirryttiin espanjalaisiin tunnelmiin, Don Quijote -baletin vauhdikkaiden liikkeiden pariin, jossa rekvisiittana toimi viuhka. Mutta miten vangita baletin lyyrisiä liikkeitä paperille? Taitavasti tilaa käyttävän balettitanssijan liikkeitä on vaikea piirtää. Haaste oli kuitenkin tervetullut, sillä monet piirtäjät palasivat seuraavallakin viikolla Suomen Taideyhdistyksen croquisiltaan. Ja piirtämisen lomassa voi aina hetkeksi hengähtää ja vain ihailla mallin taidokasta tanssia. Baletticroquis on oiva esimerkki Suomen Taideyhdistyksen monista tavoista edistää suomalaisen kuvataiteen tuntemusta ja harrastamista.

”U

nder den första timmen håller modellen en position i fem minuter i ­­sänder. Klockan sju hålls en tio minuters paus. Därefter rör sig modellen, eller dansar, långsamt”, berättar Konsthallens vakt. Åttiotre tecknare tystnar då Jessi Räty stagar fram till mitten av skulptursalen. Balettcroquisen har börjat. Temat för Finska Konstföreningens specialteckningskvällar är ofta rörelse. Croquis betyder snabb eller skissartad teckning efter levande modell. I ­­croquis tecknas ofta flera teckningar efter varandra medan modellen med regelbundna mellanrum byter position. På vinterns rörelsecroquiskvällar fokuserar vi på att iaktta balettrörelser och dansarens kroppsliga anatomi. Balettdansaren Jessi Räty planerar varje croquiskväll kring ett berömt balettverk. Den första kvällen stod en av världens populäraste baletter, Svansjön, i tur. Följande kväll blev det spanska stämningar och snabba rörelser från baletten Don Quijote. Som rekvisita hade Räty en solfjäder. Men hur fånga balettens lyriska rörelser på papper? Då dansaren är skicklig och utnyttjar hela scenen är det svårt att teckna alla rörelser. Utmaningen var dock uppskattad, för många tecknare återkom även följande vecka. Dessutom kan man alltid andas ut en stund mitt i tecknandet och bara låta sig för­ föras av modellens skickliga dans. Balettcroquis är ett utmärkt exempel på alla de mångsidiga sätt på vilka Finska Konstföreningen främjar kännedomen om finsk konst och konstut­ övande.

31


CROQUIS-PIIRUSTUSILLAT

CROQUIS-KVÄLLAR

STY järjestää elävän mallin piirustusiltoja Taidehallissa tiistaisin klo 18.15–20.00 näyttelytilanteen salliessa. Osallistumismaksu on STY:n jäsenille 5 €, muille 8 €. Omat piirustusvälineet mukaan.

FKF ordnar teckningskvällar med levande modell på Helsingfors Konsthall på tisdagar kl. 18.15–20.00 då konstutställningarna inte hindrar det. Deltagaravgift 5 € för FKF:s medlemmar, 8 € för andra. Ta med egna redskap.

Kevään piirustusillat: 2.4., 9.4., 16.4., 23.4., 7.5., 14.5., 21.5., 4.6., 11.6. ja 18.6.

Obs! Ändringar i tidtabellen är möjliga. Vill du få info om croquiskvällarna och andra teckningsevenemang? Anslut dig till vår e-postlista genom att skicka ett meddelande till info@suomentaideyhdistys.fi

Kuva / Foto: Patrik Rastenberger

Huom! Aikataulumuutokset mahdollisia. Haluatko infoa STY:n piirustusilloista ja muista piirustustapahtumista? Liity sähköpostilistallemme lähettämällä viesti osoitteeseen info@suomentaideyhdistys.fi.

Croquiskvällarna på våren: 2.4, 9.4, 16.4, 23.4, 7.5, 14.5, 21.5, 4.6, 11.6 och 18.6.

Suomen Taideyhdistyksen vuosikokous pidetään yhdistyksen

toimistolla maanantaina 15.4. klo 18.00. Helsingin Taidehalli, käynti sisäpihalta: Ainonkatu 3, 00100 Helsinki. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 14 §:ssä määritellyt asiat. Tervetuloa kaikki jäsenet!

Finska Konstföreningens årsmöte hålls på föreningens kansli

måndagen den 15 april kl. 18.00. Helsingfors Konsthall, ingång från gården: Ainogatan 3, 00100 Helsingfors. På mötet behandlas de ärenden som nämns i 14 § i föreningens stadgar. Alla medlemmar är välkomna!

32


003/2019 JOEL SLOTTE Kevään ensimmäinen kärpänen / Vårens första fluga, 2018 öljy kankaalle / olja på duk, 30 x 35 cm

33


TAIDEHALLIN NÄYTTELYOHJELMA ESITÄTHÄN JÄSENKORTTISI LIPPUKASSALLA!

Nuoret 2019 30.3.–26.5.2019

KONSTHALLENS UTSTÄLLNINGSPROGRAM VAR VÄNLIG OCH VISA UPP DITT MEDLEMSKORT VID KASSAN!

De unga 2019 30.3–26.5.2019

Suomen Taiteilijaseuran tuottama, suosittu Nuoretnäyttely esittelee nuorten kuvataiteilijoiden ajankohtaista tuotantoa. Vuonna 2019 vietetään näyttelyn 80-vuotisjuhlaa: Nuorten näyttely nähtiin Taidehallissa ensimmäistä kertaa vuonna 1939.

Utställningen De unga, som produceras av Konstnärsgillet i Finland, presenterar aktuella verk av finländska konstnärer. Utställningens 80-års jubileum firas år 2019: De ungas utställning sågs för första gången på Konsthallen år 1939.

PÄÄSYLIPUT: 12/8 € Suomen Taideyhdistyksen jäsenet: 8 € Alle 18-vuotiaat: vapaa pääsy. Museokortti

INTRÄDE: 12/8 € Finska Konstföreningens medlemmar: 8 € Fritt inträde för barn under 18 år. Museikortet

Susanne Gottberg 1.6.–4.8.2019

Susanne Gottberg 1.6–4.8.2019

Susanne Gottbergin teoksissa läsnäolo ja poissaolo nousevat usein keskiöön. Puulevylle ja kankaalle maalatut esineet ja yksityiskohdat, kuten juomalasien heijastumat, jatkavat tilaa teosten rajojen ulkopuolelle.

Närvaro och frånvaro är centrala i Susanne Gottbergs verk. Objekt och detaljer målade på trä och duk, som dricksglas och dess reflektioner, fortsätter sin rumslighet utanför målningens gränser.

PÄÄSYLIPUT: 12/8 € Suomen Taideyhdistyksen jäsenet: 8 € Alle 18-vuotiaat: vapaa pääsy. Museokortti

INTRÄDE: 12/8 € Finska Konstföreningens medlemmar: 8 € Fritt inträde för barn under 18 år. Museikortet SUSANNE GOTTBERG Yhteenotto / Drabbning, 2018 öljy kankaalle, 105 x 90 cm Kuva / Foto: Jussi Tiainen

Käännös: Jonas Munter

LEENA PUKKI Täydellisyyttä etsimässä / På spaning efter det fulländade, 2017, vaha-animaatio, HD / vaxanimation, HD

TAIDEHALLIN AUKIOLOAJAT:

ti, to, pe 11–18, ke 11–20, la–su 11–17, ma suljettu

KONSTHALLENS ÖPPETTIDER:

tis, tor, fre 11–18, ons 11–20, lör–sön 11–17, mån stängt

Profile for Suomen Taideyhdistys

Suomen Taideyhdistys 1/2019  

Katri Salmenoja: Taiteen tuomia onnenhetkiä (Teosarpajaiset 2018) / Lyckostunder med konst (Konstlotteriet 2018); STY:n palkinnot ja apuraha...

Suomen Taideyhdistys 1/2019  

Katri Salmenoja: Taiteen tuomia onnenhetkiä (Teosarpajaiset 2018) / Lyckostunder med konst (Konstlotteriet 2018); STY:n palkinnot ja apuraha...

Advertisement