JÄSENLEHTI MEDLEMSTIDNING
2|17
Suomen
Taideyhdistys FINSKA KONSTFÖRENINGEN
JÄSENEDUT
MEDLEMSFÖRMÅNER
•
•
• • • • • •
Vapaa pääsy Suomen Taideyhdistyksen järjestämiin näyttelyihin kaikkialla Suomessa Alennushintainen sisäänpääsy Helsingin Taidehallin näyttelyihin Alennushintainen sisäänpääsy Taideyhdistyksen piirustusiltoihin ja taidetyöpajoihin Jäsenlehti kotiin 2 kertaa vuodessa Mahdollisuus osallistua yhdistyksen järjestämille retkille ja kuvataidematkoille Mahdollisuus tilata Taide-lehden vuosikerta jäsenhinnalla Kaikki jäsenet osallistuvat automaattisesti vuosittaisiin taideteosarpajaisiin
• • • • • •
Fritt inträde till alla utställningar som Finska Konstföreningen ordnar i Finland Rabatterat inträde till utställningar på Helsingfors Konsthall Rabatterad avgift för Konstföreningens croquiskvällar och konstworkshopar Medlemstidningen två gånger om året Möjlighet att delta i de utfärder och bildkonstresor som föreningen ordnar Årsprenumeration på tidningen Taide till rabatterat pris Automatiskt deltagande i det årliga konstlotteriet
JÄSENMAKSUT
MEDLEMSAVGIFTER
Jäsenmaksu maksetaan yhdistyksen lähettämällä laskulla. Muistathan käyttää viitenumeroa maksaessasi laskun! Älä maksa usean eri henkilön jäsenmaksuja samalla viitenumerolla. Jokaisessa laskussa on yksilöllinen viitenumero, jota käytämme kohdistaaksemme jäsenmaksusuorituksen oikealle henkilölle.
Föreningen skickar en faktura för medlemsavgiften. Kom ihåg att fylla i referensnumret då du betalar! Betala inte flera medlemmars medlemsavgifter med ett och samma referensnummer. Varje faktura har ett individuellt referensnummer som vi använder för att bokföra betalningen på rätt medlem.
UUDET JÄSENET
NYA MEDLEMMAR
Suomen Taideyhdistyksen jäseneksi voi liittyä kuka tahansa taiteen ystävä maksamalla vuosikohtaisen jäsenmaksun (30 euroa vuonna 2017). Myös lapset voivat liittyä jäseniksi, mutta alle 15-vuotiailla ei ole äänestysoikeutta yhdistyksen asioista päätettäessä. Yhdistykseen liittymisen tulee kuitenkin olla henkilön oman tahdon ilmaus, joten esimerkiksi pientä vauvaa ei voida liittää yhdistyksen jäseneksi vanhempien pyynnöstä. Jos lapsi itse haluaa liittyä jäseneksi, hän voi sen tehdä. Lapsijäsenet ja täysivaltaiset (yli 15-vuotiaat) jäsenet ovat samanarvoisessa asemassa taideteosarpajaisissa. Jäsenyyden voi myös antaa lahjaksi toiselle henkilölle, mutta lahjan saajan tulee tällöin ottaa yhteys yhdistyksen toimistoon vahvistaakseen jäsenyytensä. Jäsenyys astuu voimaan tämän jälkeen.
Vem som helst som är intresserad av konst kan bli medlem i Finska Konstföreningen genom att betala den årliga medlemsavgiften (30 euro för år 2017). Även barn kan bli medlemmar, men personer under 15 år har inte rösträtt i frågor som gäller föreningens angelägenheter. Medlemskap i föreningen ska dock uttrycka personens vilja. Således kan t.ex. en liten baby inte anslutas till föreningen på föräldrarnas begäran. Ett barn som själv vill be medlem kan ansluta sig. Barnmedlemmarna och de fullvärdiga medlemmarna (över 15 år) har en jämlik ställning i föreningens konstlotterier. Medlemskap kan också ges i present åt en annan, men mottagaren bör kontakta föreningens kansli och bekräfta medlemskapet. Först därefter träder medlemskapet i kraft.
Näin voit liittyä: • käytä palautelomaketta osoitteessa www.suomentaideyhdistys.fi kohdassa Jäsenet • lähetä sähköpostia os. info@suomentaideyhdistys.fi • soita puh. 045 7731 4315 • Ilmoita nimesi, yhteystietosi ja syntymävuotesi. Lähetämme sinulle laskun, jonka maksettuasi saat jäsenkortin.
2
Gör så här för att bli medlem: • Du kan ansluta dig på adressen suomentaideyhdistys.fi/sv/→ Medlemmar • Skicka e-post till info@suomentaideyhdistys.fi • Ring till tfn 045 7731 4315 • Meddela ditt namn, dina kontaktuppgifter och ditt födelseår så skickar vi en räkning. När den är betald får du ditt medlemskort.
–W R
NG
DIARY S. 2 MY
SISÄLLYS INNEHÅLL
EGS
IT I
R IE
T 2017 S. 6
ST L
TE OT
2–5 EGS – Writing My Diary Helsingin Taidehalli 13.1.–25.2.2018 Helsingfors Konsthall 13.1–25.2.2018
R SA EO
ISET 2017 / K PAJA ON
6–11 Vuoden 2017 teosarpajaiset Kaapelitehtaalla 1.2.2018 2017 års konstlotteri på Kabelfabriken den 1 februari 2018 12–15 Verson herkkä voima Groddens veka kraft
T
Q RO EC LS
UIS S. 12
LIIKECROQUIS /
RÖ RE
16–19 Wienin auringosta kellarin loistoon Från skinande sol till källarprakt i Wien 20–24 Arpajaisvoittojen takana Bakom lotterivinsterna
26 Taidehallin näyttelyohjelma Konsthallens utställningsprogram
SUOMEN TAIDEYHDISTYS
FINSKA KONSTFÖRENINGEN
c/o Helsingin Taidehalli, Nervanderinkatu 3, 00100 Helsinki Puheenjohtaja: Lasse Saarinen, toimitusjohtaja Asiamies: Jan Förster, Taidehallin johtaja Sähköposti: info@suomentaideyhdistys.fi Kotisivut: www.suomentaideyhdistys.fi Sihteeri: Anna Kinnunen, puh. 045 7731 4315 anna.kinnunen@taidehalli.fi
c/o Helsingfors Konsthall, Nervandersgatan 3, 00100 Helsingfors Ordförande: Lasse Saarinen, vd Ombud: Jan Förster, chef för Konsthallen E-post: info@suomentaideyhdistys.fi Hemsidor: www.suomentaideyhdistys.fi Sekreterare: Anna Kinnunen, tfn 045 7731 4315 anna.kinnunen@taidehalli.fi
Jäsentiedote / Medlemsbrev: Jan Förster, Lotta Nelimarkka, Anna Kinnunen Graafinen suunnittelu / Grafisk form: Maria Appelberg. Käännös / Svensk översättning: Markus Sandberg KANNEN KUVA / PÄRMBILD: Patrik Rastenberger
1
Lissabon, 2016
EGS – WRITING MY DIARY 13.1.–25.2.2018 HELSINGIN TAIDEHALLI HELSINGFORS KONSTHALL
2
EGS on Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia graffititaiteilijoita, jonka maalaamia teoksia voi nähdä kaupunkitilassa kymmenissä eri maissa. Tammikuussa aukeavassa näyttelyssä nähdään mm. seinämaalauksia, installaatioita ja veistoksia. EGSiä haastatteli Pirkko Tuukkanen, STY:n näyttelysihteeri. EGS hör till Finlands internationellt mest kända graffitikonstnärer vars verk kan ses i städer i tiotals länder världen runt. På utställningen som öppnar i januari visas bl.a. väggmålningar, installationer och skulpturer. EGS intervjuades av Pirkko Tuukkanen, FKF:s utställningssekreterare.
Mistä kaikki alkoi? Kotikaupunginosassani Helsingissä toimivat graffitin suomalaiset pioneerit Shocky ja Blitz. He olivat 5–6 vuotta vanhempia ja kaikkien nuorten kundien idoleita. Minä ja kaverini opettelimme aluksi jäljentämään heidän tägejään ja sitten kehittelimme omia.
Hur fick allt sin början? De finländska graffitipionjärerna Shocky och Blitz var aktiva i min hemstad Helsingfors. De var 5–6 år äldre och alla unga killars idoler. Jag och min kompis lärde oss till en början att kopiera deras tags och började sedan utveckla egna.
Minkä ikäisenä aloitit ja missä? Tein ensimmäiset graffitikokeiluni 1986 Helsingin Katajanokalla. Ne olivat hyvin vaatimattomia rävellyksiä. Ensimmäiset kunnon maalaukset tein muutamia vuosia myöhemmin.
I vilken ålder började du, och var? Mina första graffitiförsök gjorde jag 1986 på Skatudden i Helsingfors. Det handlade om mycket anspråkslöst fummel. De första hyggliga målningarna gjorde jag några år senare.
Mistä sait kimmokkeen graffiteihin: niiden visuaali suus, ”kielletty hedelmä”, kokeilunhalu, vai mikä? Kiinnostus heräsi ensisijaisesti visuaalisuudesta. Mutta kiehtovaa oli myös sitä verhonnut salamyhkäisyys. Tekijät olivat suurimmaksi osaksi tuntemattomia, nuorelle pojalle lähes mystisiä supersankareita. Lähes kaikki piti oppia itse, ei ollut kursseja graffitien tekoon. Myös kaupunki tuli tutuksi eri lailla graffitipaikkoja kolutessa ja etsiessä uusia maalauksia.
Varifrån fick du impulsen att göra graffiti: var det dess visuella glans, ”förbjuden frukt”, experiment lust – eller vad? Det var primärt det visuella som väckte mitt intresse. Men visst var också det hemlighetsmakeri som omgav graffitin fascinerande. Målarna var till största del okända, nära nog mystiska superhjältar för en ung kille. Praktiskt taget allt skulle man lära sig själv, det fanns inga graffitikurser. Också staden öppnade sig på ett annat sätt då man strövade omkring på graffitiplatser och sökte nya målningar.
Mikä oli ensimmäinen kotimaan ulkopuolelle toteut tamasi graffiti/graffitit? Missä ja milloin? Muistaakseni Tukholmaan joulukuussa 1990. Mikä graffitin teossa kiehtoo eniten? Omalta osaltani kiinnostavinta on matkustaminen uusiin paikkoihin maalaamaan. Graffitien maalaus on todella hyvä tapa tutustua uusin maihin ja kaupunkeihin ja niiden asukkaisiin.
Vilken var din första graffiti i främmande land? Var och när? Jag vill minnas att det var i Stockholm 1990. Vad är det mest fascinerande i att göra graffiti? För mig personligen är det intressantaste att resa till nya platser för att måla. Att måla graffiti är faktiskt ett utmärkt sätt att bli bekant med nya länder och städer och deras invånare. 3
I Watched the Shadow of Our Plane Hastening Below Us 1, 2017 Night on Earth 1, 2017. Kuva/Foto: Pekka Hannila
> Tirana, Albania/Albanien, 2014. Kuva/Foto: Noora Geagea
Miten suhtaudut graffitin muuttumiseen salonki kelpoiseksi? Minusta hyvä taide ansaitsee aina tunnustuksensa sekä salongissa että kadulla. Toivon graffitin säilyt tävän kapinallisen luonteensa katukuvassa eikä kesyyntyvän liikaa.
Hur förhåller du dig till att graffitin har blivit salongsfähig? Jag tycker att god konst alltid förtjänar att bli erkänd både i salongerna och på gatan. Jag hoppas att graffitikonsten bevarar sin rebelliska natur i stadsbilden och att den inte låter sig tämjas för mycket.
Entä oma kehityksesi, kaupunkitilasta galleriaan? Se on ollut lähes 30 vuoden tiedostamaton prosessi, joka ei ollut alun perin mikään tähtäin. Koen sen osaksi isoa teosta. Itse asiassa koen kaikki maalaukseni yhdeksi isoksi teokseksi. Tulen aina tekemään töitä myös kaupunkitilaan. Kadut ja galleriat eivät sulje toisiaan pois.
Än då din egen utveckling, från gatan till galleriet? Det har varit en nästan 30 år lång omedveten process som jag ursprungligen inte alls hade i sikte. Jag ser den som en del av ett stort verk. I själva verket upplever jag alla mina målningar som ett enda stort verk. Jag kommer alltid att arbeta också i stadsrummet. Gatan och galleriet utesluter inte varandra.
Entä yhteistyö helsinkiläisen Make Your Mark Gal leryn kanssa? Taidehallin näyttely on tehty tiiviissä yhteistyössä Make Your Mark Galleryn Umut Kiukkaan kanssa.
Än då ditt samarbete med Helsingforsgalleriet Make Your Mark Gallery? Utställningen på Konsthallen är gjord i nära samarbete med Umut Kiukas från Make Your Mark Gallery.
4
Täydennämme toisiamme hyvin, yhteistyömme on alkanut jo viisi vuotta sitten. Suunnitelmissa on suunnata entistä enemmän voimavaroja ulkomaille. Make Your Mark Gallerylla on Suomessa kattavimmat tiedot ja kokemus graffiti- ja katutaiteen saralta ja se on pohjoismaisittainkin merkittävä tekijä. Mitä odotat Taidehallin näyttelyltä? Uudet ihmiset saavat tutustua töihini. Laaja näyttely tuo esille töitäni monipuolisemmin, mukana on mm. aivan uusia lasi- ja puuveistoksia. Toivon myös pystyväni herättämään ajatuksia esimerkiksi Kadonneet valtiot -teossarjan myötä. Toivottavasti myös pystyn herättämään innostuksen aloittaa graffitien teko!
Vi kompletterar varandra på ett fungerande sätt, vårt samarbete började redan för fem år sedan. I planerna ingår att satsa allt mer på det internationella. I Finland har Make Your Mark Gallery den bredaste kunskapen och erfarenheten inom graffiti- och gatukonst, och galleriet är även i nordiskt perspektiv en betydande aktör. Vad väntar du dig av Konsthallens utställning? Att nya människor får ta del av mina verk. Den breda utställningen presenterar mina verk mer mångsidigt, där finns bl.a. helt nya glas- och träskulpturer. Jag hoppas också att jag lyckas väcka tankar exempelvis med verkserien Försvunna stater. Förhoppningsvis lyckas jag också entusiasmera andra att börja göra graffiti!
5
Voitto nro / Vinst nr. 012 KIRSI KAULANEN Kultakynsimän ja kimalaisorhon yhteys / Sambandet mellan gulldraba och flugblomster, 2014
6
VUODEN 2017 TEOSARPAJAISET KAAPELITEHTAALLA 1.2.2018 2017 ÅRS KONSTLOTTERI PÅ KABELFABRIKEN DEN 1 FEBRUARI 2018 Merikaapelihallissa kokoonnutaan taas juhlimaan jäsenten kesken ja jännittämään arpajaisvoittoja. Pääset mukaan näyttämällä jäsenkortin ovella. Muistathan ilmoittautua tilaisuuteen saatuasi kutsukortin tammikuussa! Konstföreningens medlemmar samlas åter i Sjökabelhallen för att festa tillsammans och hålla tummarna inför lottdragningen. Du kommer in genom att visa upp ditt medlemskort vid dörren. Kom ihåg att anmäla dig då du fått inbjudan i januari!
Mistä on kysymys? STY hankkii joka vuosi noin sata taideteosta, jotka arvotaan vuoden päätteeksi yhdistyksen jäsenten kesken. Arvontaan osallistuminen edellyttää sitä, että vuoden 2017 jäsenmaksu on maksettu viimeistään 15.12. Arpajaisvoittajat julkistetaan perinteisessä iltajuhlassa seuraavan vuoden alussa.
Vad är det fråga om? FKF förvärvar varje år ett hundratal inhemska samtidskonstverk som i slutet av året lottas ut bland föreningens medlemmar. Deltagandet i lotteriet förutsätter att medlemsavgiften för 2017 är betald senast den 15 december. Vinnarna offentliggörs på den traditionella kvällsfesten i början av följande år.
Miten arvonta tapahtuu? Arvonta suoritetaan Taideyhdistyksen toimistolla tietokoneen satunnaisgeneraattorilla, joka yhdistää kunkin arpajaisvoiton numeron satunnaiseen jäsennumeroon. Arvontaa valvovat STY:n puheenjohtaja Lasse Saarinen sekä puolueeton valvoja, joka ei voi olla STY:n jäsen.
Hur sker lottdragningen? Lottdragningen sker på Konstföreningens kansli med en slumpgenerator som förenar varje vinst med ett slumpmässigt valt medlemsnummer. Lottdragningen övervakas av FKF:s ordförande Lasse Saarinen och en opartisk övervakare som inte kan vara medlem i föreningen.
Entä jos liittyy jäseneksi vuonna 2018? Myös uudet jäsenet ovat tervetulleita mukaan arpajaisjuhlaan. Vuoden 2017 arpajaisvoittajien julkistamisen lisäksi illan aikana arvotaan vielä parikymmentä teosta ns. paikallisarvonnassa kaikkien läsnäolijoiden kesken. Ensi vuonna hankitaan taas satakunta uutta teosta, ja vuoden 2018 arpajaisvoittajat julkistetaan vuoden 2019 alussa.
Än då om man blir medlem 2018? Också nya medlemmar är välkomna till lotterifesten. Förutom att vinnarna i konstlotteriet 2017 offentliggörs utlottas under kvällens lopp ytterligare ett tjugotal verk i det s.k. lokala lotteriet bland alla närvarande. Nästa år förvärvar föreningen åter ett hundratal nya verk, och lotterivinnarna 2018 offentliggörs i början av 2019. 7
Voitto nro / Vinst nr. 050 EMMI TAVELA Sinun tapasi huutaa on aivan erilainen kuin minun / Ditt sätt att skrika är helt olikt mitt, 2015–17 öljy kankaalle / olja på duk, 97 x 97 cm
Onko mahdollista voittaa teos sekä pääarvonnassa että paikallisarvonnassa? Kyllä. Kaikki vuoden 2017 jäsenet osallistuvat pääarvontaan automaattisesti. Paikallisarvontaan osallistutaan täyttämällä illanviettoon saavuttaessa saatu arpajaiskuponki ja jättämällä se laatikkoon, josta onnetar nostaa paikallisarvonnan voittajakupongit illan aikana. Miksi arpajaisjuhlaan täytyy ilmoittautua etukä teen? Tilaisuudessa tarjotaan pientä iltapalaa, ja tarjoilu varataan ilmoittautumisten pohjalta arvioidun osallistujamäärän mukaisesti. Ilmoittautumisohjeet ovat kutsukortissa, joka postitetaan tammikuussa. Näytetäänkö kutsukortti ovella? Ei. Ovella täytyy näyttää voimassa oleva jäsenkortti, joka oikeuttaa sisäänpääsyyn. Muistathan, että vuoden 2017 jäsenkortti on voimassa helmikuun 2018 loppuun asti! Voiko arpajaisjuhlaan tuoda ystävän mukanaan? Tilaisuus on tarkoitettu ainoastaan Suomen Taideyhdistyksen jäsenille. Ilman jäsenkorttia saapuvilta peritään sisäänpääsymaksu, joka on samalla vuoden 2018 jäsenmaksu. Ovella on siis mahdollista myös liittyä yhdistykseen uutena jäsenenä. 8
Voitto nro / Vinst nr. 076 PETTERI CEDERBERG Pink Spot, 2016 muste kankaalle / bläck på duk, 33 x 33 cm
Är det möjligt att vinna ett verk både i huvudlotteriet och i det lokala lotteriet? Ja. Alla medlemmar 2017 deltar automatiskt i huvudlotteriet. Kvällsfestens gäster deltar i det lokala lotteriet genom att fylla i en lotterikupong då de anländer och lägga den i en låda ur vilken fru Fortuna drar de vinnande lotterna senare på kvällen. Varför måste man anmäla sig på förhand till lotteri festen? Vi bjuder på en liten kvällsbit och serveringen beställs enligt antalet anmälda gäster. Anvisningar na för anmälan ges i inbjudningskortet som postas i januari. Ska inbjudningskortet visas upp vid dörren? Nej. Visa upp ett giltigt medlemskort för att komma in. Du minns väl att medlemskortet 2017 är i kraft till slutet av februari 2018. Kan jag ta en vän med mig till lotterifesten? Festen är avsedd endast för Finska Konstföreningens medlemmar. Personer utan medlemskort betalar en inträdesavgift som samtidigt är deras medlemsavgift för 2018. Det är med andra ord möjligt att ansluta sig som ny medlem vid dörren.
Voitto nro / Vinst nr. 101 HANNA WESTERBERG Pieni lintu / Liten fågel, 2017 tempera ja öljy kankaalle, kaksi osaa / tempera och olja på duk, två delar, 62 x 71 cm
Voitto nro / Vinst nr. 009 KATI RAPIA Still Life With a Fountain, 2016 pigmenttivedos / pigmenttryck, 126 x 91 cm
Voitto nro / Vinst nr. 102 JUSSI PYKY The Room, 2017 öljy kankaalle / olja på duk, 46 x 60 cm
9
Voitto nro / Vinst nr. 044 TUIJA HELENA MARKONSALO Reitti / Rutt, 2016 keramiikka, mosaiikki / keramik, mosaik, 40 x 40 x 4 cm
Voitto nro / Vinst nr. 013 TIIA MATIKAINEN Bella Morte, 2017 keramiikka / keramik, 1/1
Voitto nro / Vinst nr. 062 MIRKA RAITO Kimppu / Bukett, 2017 kollaasi paperille / collage på papper, 48 x 65 cm
Entä jos jäsenkortti on hukkunut? Ovella on infopiste, jossa henkilökunta voi tarkistaa jäsenrekisteristä, että jäsenyys on voimassa.
Vad göra om medlemskortet förkommit? Vi har en betjäningsdisk vid dörren där du kan be personalen kontrollera ditt medlemskap.
Miten saa tietää arpajaisvoittajat, jos ei pääse osal listumaan arpajaisjuhlaan? Voittajille postitetaan henkilökohtainen kirje, jossa ilmoitetaan voitosta. Lisäksi voittajien nimet julkaistaan Taideyhdistyksen kotisivuilla www.suomentaideyhdistys.fi tilaisuuden jälkeen.
Hur får jag veta vem som vunnit om jag inte kan delta i lotterifesten? Alla vinnare meddelas personligen om sin vinst per brev. Dessutom offentliggörs vinnarnas namn efteråt på Konstföreningens webbsida www.suomentaide yhdistys.fi.
Millaisia teoksia arvotaan? Lista arpajaisvoitoista on nähtävissä Taideyhdistyksen kotisivuilla osoitteessa www.suomentaideyhdistys.fi/members/teosarpajaiset/2017-2/
Hurdana verk lottas ut? En förteckning över lotterivinsterna finns på Finska Konstföreningens hemsida www.suomentaideyhdistys.fi/members/teosarpajaiset/2017-2/
Teoksia on hankittu mm. seuraavilta taiteilijoilta: Vesa Aaltonen, Erika Adamsson, Maija A lbrecht, Tuula Anttonen, Sampo Apajalahti, Markku Arantila, Dylan Ray Arnold, Elina Autio, Niran Baibulat, Kenneth Bamberg, Marja Blomster, Petteri Cederberg, Annika Dahlsten, Tomi Dufva, Petri Eskelinen, Leena
FKF har förvärvat konstverk av bland andra följande konstnärer: Vesa Aaltonen, Erika Adamsson, Maija Albrecht, Tuula Anttonen, Sampo Apajalahti, Markku Arantila, Dylan Ray Arnold, Elina Autio, Niran Baibulat, Kenneth Bamberg, Marja Blomster, Petteri Cederberg, Annika Dahlsten, Tomi Dufva, Petri Eskelinen,
10
Voitto nro / Vinst nr. 063 MIRKA RAITO Madonna, 2015 mustepiirros paperille / bläckteckning på papper, 50 x 65 cm
Golnik, Pernilla Grönberg, Aura Hakuri, Marjatta Hanhijoki, Mika Leinonen, Gunilla Helve, Inma Herrera, Lars Holmström, Hanna Hyy, Lotta Hänninen, Niklas Ingelius, Merja Isomaa-James, Anita Jensen, Jussi Juurinen, Arja Jämsä, Aino Jääskeläinen, Emma Jääskeläinen, Mikko Kallio, Erkki Kannosto, Joel Karppanen, Haruka Kashima, Kirsi Kaulanen, Marikka Kiirikoff, Yasushi Koyama, Jouni Kujansuu, Heli Kurunsaari, Tarja Lanu, Teija Lehto, Niina Lehtonen Braun, Simo Mantere, Tuija Helena Markonsalo, Tiia Matikainen, Ristomatti Myllylahti, Ville Mäkikoskela, Liina Mäki-Patola, Nagashila, Noora Nio-Juss, Veera Nykänen, Maija Närhinen, Pilvi Ojala, Mikko Paakkola, Laura Pakarinen, Mika Palonen, Ari Pelkonen, Sami Pennanen, Jussi Pyky, Mirka Raito, Ulla Rantanen, Kati Rapia, Catarina Ryöppy, Hermanni Saarinen, Pia Salo, Airi Salosmaa, Marjo-Riitta Sasi, Anna Seppälä, Pia Strang, Tuija Suutari, Pekka Syrjälä, Susi Syvi, Ella Tahkolahti, Eeva-Kaisa Takala, Emmi Tavela, Milla Toukkari, Anu Tuominen, Jussi TwoSeven, Henna Tyrväinen, Matti Vainio, Niina Vatanen, Senja Vellonen, Hanna Westerberg, Milja Viita.
Voitto nro / Vinst nr. 070 DYLAN RAY ARNOLD Argument #3, 2017 esinekytkös: taiteltu piirros muoviverholle, hiekkapaperi, pillit, sulkapallo, litsin kuori, teippirullan sisus / föremålscollage: vikt teckning på plastgardin, sandpapper, visselpipor, badmintonboll, skal av litchi, spolen från en tejprulle, 20 x 14 x 8 cm
Leena Golnik, Pernilla Grönberg, Aura Hakuri, Marjatta Hanhijoki, Mika Leinonen, Gunilla Helve, Inma Herrera, Lars Holmström, Hanna Hyy, Lotta Hänninen, Niklas Ingelius, Merja Isomaa-James, Anita Jensen, Jussi Juurinen, Arja Jämsä, Aino Jääskeläinen, Emma Jääskeläinen, Mikko Kallio, Erkki Kannosto, Joel Karppanen, Haruka Kashima, Kirsi Kaulanen, Marikka Kiirikoff, Yasushi Koyama, Jouni Kujansuu, Heli Kurunsaari, Tarja Lanu, Teija Lehto, Niina Lehtonen Braun, Simo Mantere, Tuija Helena Markonsalo, Tiia Matikainen, Ristomatti Myllylahti, Ville Mäkikoskela, Liina Mäki-Patola, Nagashila, Noora Nio-Juss, Veera Nykänen, Maija Närhinen, Pilvi Ojala, Mikko Paakkola, Laura Pakarinen, Mika Palonen, Ari Pelkonen, Sami Pennanen, Jussi Pyky, Mirka Raito, Ulla Rantanen, Kati Rapia, Catarina Ryöppy, Hermanni Saarinen, Pia Salo, Airi Salosmaa, Marjo-Riitta Sasi, Anna Seppälä, Pia Strang, Tuija Suutari, Pekka Syrjälä, Susi Syvi, Ella Tahkolahti, Eeva-Kaisa Takala, Emmi Tavela, Milla Toukkari, Anu Tuominen, Jussi TwoSeven, Henna Tyrväinen, Matti Vainio, Niina Vatanen, Senja Vellonen, Hanna Westerberg, Milja Viita. 11
12
KUVAT/FOTO Patrik Rastenberger
TEKSTI/TEXT EMILY BOSWELL
VERSON HERKKÄ VOIMA LIIKKUVAN MALLIN PIIRUSTUSILTA TAIDEHALLISSA
GRODDENS VEKA KRAFT
TECKNINGSKVÄLL MED RÖRLIG MODELL PÅ KONSTHALLEN Suomen Taideyhdistyksen Helsingin Taidehallissa järjestettävät tiistai-iltaiset croquispiirustusillat ovat jo muodostuneet aiheeseen vihkiytyneiden parissa legendaksi. Irtiottoja tämän perinteen toteutustavasta on tehty aiemminkin, mutta kuluneena syksynä on kokeiltu jälleen uutta: liikkuvan mallin piirustusilta, jossa piirrettävä malli ei asetukaan kurinalaisesti yhteen asentoon tietynmittaiseksi ajaksi, vaan pysyy jatkuvassa liikkeessä. Finska Konstföreningens tisdagskvällar med croquis på Helsingfors Konsthall är vid det här laget legendariska bland de invigda. Nya sätt att vidmakthålla traditionen har prövats även tidigare, och under den gångna hösten var det åter dags: teckningskvällar med rörlig modell där modellen inte intar en enda position för en viss tid utan i stället är i oupphörlig rörelse.
M
alliksi valikoitui japanilaissyntyinen Ken Mai, joka onkin oiva valinta tähän tehtävään: hän on ilmiömäinen esiintyjä, jonka osaamisalueisiin kuuluvat mm. näytteleminen, ilmaisutanssi, telinevoimistelu, erilaiset taistelulajit sekä Japanista peräisin oleva butotanssi. Tämä kattava ja kovaa kuntoa vaativa tausta käy ilmeiseksi heti ensisilmäyksestä kun pienikokoisen ja jäntevän mallin kohtaa. Vaikka tietysti tällä taustalla oli kokonaisuutena suuri merkitys mallin liikkumisessa, nimenomaan buto-tanssilla oli tärkeä rooli piirustusillan aikana. Buto-tanssin juuret juontuvat Japanista, jossa sitä esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1959 tanssityylin kehittäjien Tatsumi Hijikatan ja Kazuo Ohnon yhteistyön seurauksena. Buto-tanssin yksi tunnistettavin piirre on katkeamaton, hidas liike, joka vaatii
T
ill modell valdes japanskfödda Ken Mai, som lämpar sig ypperligt för uppgiften: han är en fenomenal uppträdare som behärskar bland annat skådespeleri, fridans, redskapsgymnastik, varierande kampsporter samt traditionell japansk butohdans. Mais breda och konditionskrävande kompetens blir uppenbar vid första ögonkastet då man möter denna småvuxna, spänstiga modell. Hans bakgrund påverkade givetvis starkt hans rörelser, och uttryckligen butohdansen spelade således en viktig roll under teckningskvällen. Butohdansen har sina rötter i Japan där den första gången introducerades 1959 av sina skapare, Tatsumi Hijikata och Kazuo Ohno. Ett karakteristiskt drag hos butohdansen är den obrutna, långsamma rörelsen som kräver utomordentlig kroppsbehärskning av dansaren. Dansens bildmotiv och teman har 13
tanssijalta erinomaista kehonhallintaa. Perinteisesti tanssin kuvasto ja teemat ovat olleet mielenkiintoista jännitettä luovia ristiriitoja ja tabuja täynnä: groteskia, mutta silti leikkisää. Kokonaisuuden on kruunannut aavemaisen vaikutelman luova tanssijan valkoinen kokovartalomeikki. Helsingin Taidehallissa oli ensimmäisen liikkuvan mallin piirustusillan aikaan esillä Julian Rosefeldtin monikanavainen Manifesto-videoinstallaatio, jonka johdosta koko Taidehallin sisusta oli peitetty mustilla akustointilevyillä ja huovalla. Pimeässä, installaation pyöriessä kokonaisuus tietysti oli vaikuttava, mutta piirustusillan alkaessa, valojen ollessa päällä, tila tuntui tummanpuhuvalta ja raskaalta, lähes painostavalta. Piirtäjät odottivat hiljaisuudessa, asetellen ja valmistellen piirustusvälineitään. Tunnelma oli hyvin dramaattinen. Ken Main astuttua tilan keskelle tuntui kuin olisimme kaikki siirtyneet toiseen maailmaan, kaikesta tutusta vieraantuen. Mallin liikkeiden kontrolloitu hitaus teki piirtämisestä hyvin erilaista perinteiseen elävän mallin piirtämiseen verrattuna. Liikkeiden tempo oli sellainen, että juuri kun oli ehtinyt piirtää yhden käsivarren, muun vartalon asento ja perspektiivi oli jälleen muuttunut. Vaikutelma piirustuslehtiössäni oli hätkähdyttävä: piirtämäni hahmot näyttivät olennoilta toisesta ulottuvuudesta, groteskeilta, leikkisiltä. Ilta meni kuin siivillä, ja lehtiötäni lopuksi selatessa sain ilokseni huomata, että olin oppinut jälleen paljon silmän ja käden yhteydestä nopeatahtisen piirtämisen johdosta. Olen joskus kuullut sanottavan, että buto-tanssissa tanssijan tehtävä on ilmentää kasvavan kasvin verson ponnistelua ja kauneutta. Olen myös nähnyt, kuinka kasvin versot voivat kasvaa asfaltin tummanpuhuvan ja raskaan kuoren läpi, täynnä elämänhalua ja samanaikaista herkkyyttä ja voimaa. Taidehallissa liikkuvan mallin piirustusillassa minulle tuli samankaltainen tunne: Ken Main herkkä, mutta voimakas liike murtautui painostavan ympäristön läpi ja täytti tilan elämällään. Osa minusta ei pitänyt lainkaan epätodennäköisenä, etteikö hänen liikkeessään oleva verson voima olisi voinut murtautua jopa akustointilevyjen läpi ja saada koko Nervanderinkatua viheriöimään.
14
traditionellt varit fulla av konflikter och tabun som skapar intressanta spänningar: groteskt men ändå lekfullt. Helhetsintrycket kröns av dansarens heltäckande vita smink som skapar ett spöklikt intryck. På den första teckningskväll med rörlig modell pågick Julian Rosefeldts videoinstallation Manifesto på Konsthallen, varför all inredning var täckt med svarta akustiska skivor och filt. Mörkret och den pågående installationen var visserligen en effektfull inramning, men då teckningskvällen började och ljusen var tända kändes rummet mörkt och tungt, nästan tryckande. Tecknarna väntade i tysthet och ställde sina redskap i ordning. Stämningen var mycket dramatisk. Då Ken Mai intagit sin position mitt bland oss kändes det som om vi alla hade förflyttats till en annan värld och lämnat allt det välbekanta bakom oss. Den behärskade långsamheten i hans rörelser gjorde tecknandet mycket annorlunda jämfört med normal croquis. Rörelsetempot var sådant att precis då man hade hunnit teckna en arm hade den övriga kroppsställningen och perspektivet åter förändrats. Jag hajade till då jag tittade på mitt ritblock: gestalterna såg ut som varelser ur en annan dimension, groteska, gycklande. Tecknandet fick vingar, och då jag till slut bladade genom ritblocket kunde jag till min glädje märka att jag tack vare det snabba tempot åter hade lärt mig en hel massa om sambandet mellan öga och hand. Någon har sagt att butohdansarens uppgift är att uttrycka mödan och skönheten hos den växande grodden. Jag har också sett hur växtgroddar kan tränga genom mörk och tung asfalt, fulla av livslust kombinerad med vekhet och kraft. Då jag tecknade efter rörlig modell på Konsthallen fick jag samma känsla: Ken Mais veka men samtidigt kraftiga rörelse bröt genom den tryckande omgivningen och fyllde rummet med sitt liv. En del av mig höll det inte alls för osannolikt att groddens kraft i hans rörelser rentav kunde ha brutit sig genom de akustiska skivorna och fått hela Nervandersgatan att grönska.
CROQUIS-PIIRUSTUSILLAT
CROQUIS-KVÄLLAR
Suomen Taideyhdistys järjestää elävän mallin piirustusiltoja Helsingin Taidehallissa tiistaisin klo 18.15–20.00 näyttelytilanteen salliessa. Osallistumismaksu on 8 € / STY:n jäsenille 7 €. Omat piirustusvälineet mukaan. Tervetuloa!
Finska Konstföreningen ordnar teckningskvällar med levande modell på Helsingfors Konsthall tisdagskvällar kl. 18.15–20.00 då konstutställningarna inte hindrar det. Deltagaravgift är 8 €, för Konstföreningens medlemmar 7 €. Ta med egna redskap. Välkommen!
Loppuvuoden piirustusillat: 5.12., 12.12. ja 19.12. Kevään aikataulu tulee nettisivuillemme www.suomentaideyhdistys.fi/piirustusillat
Årets sista teckningskvällar: 5, 12 och 19 december. Vårens tidtabell hittar du på vår webbsida www.suomentaideyhdistys.fi/sv/piirustusillat
15
WIENIN AURINGOSTA KELLARIN LOISTOON FRÅN SKINANDE SOL TILL KÄLLARPRAKT I WIEN
Näkymä Belvedere-palatsin puistoon. Utsikt över Belvedereparken.
16
TEKSTI JA KUVAT / TEXT OCH FOTO ASKO MÄKELÄ
Suomen Taideyhdistyksen vuotuinen jäsenmatka suuntautui lokakuussa Wieniin. Mukana oli 20 jäsentä ja tunnelma katossa: Wienissä paistoi aurinko! Erääksi Euroopan kauneimmaksi kaupungiksi mainittu Wien ei pettänyt. Finska Konstföreningens årliga medlemsresa gick i oktober till Wien. Tjugo medlemmar deltog och stämningen var på topp: i Wien sken solen! Wien brukar nämnas som en av Europas vackraste städer. Staden höll sitt löfte.
N
äimme niin Wienin historiaa kuin taiteen tulevaisuuttakin. Wienin historia tiivistyy monin tavoin Taidehistorialliseen museoon, joka rakennettiin Itävalta- Unkarin vallan jo murentuessa. Rakennus on valtava palatsi, jossa taiteen vanhojen mestareiden teoksilla haluttiin vielä kerran osoittaa keisarikunnan rikkautta ja valtaa. Kokoelman Rafaelin, B rueghelin ja Rembrandtin teokset ovat aivan huippuja ja vain pieni osa tuon vuoren laelta. Taide on ollut vallan väline niin teoksina kuin kokoelminakin. Niin nykyäänkin. Matkalla oli mahdollista tutustua myös omalla ajalla haluamiinsa kohteisiin, ja Wienin Ludwig-museo mumok edustaa taidevallan uudempia edustajia. Museon perustanut saksalainen suklaatehtailija Peter Ludwig kun sukkuloi toisen maailmansodan jälkeen taitavasti liittoutuneiden kesken, saaden ilmeisesti tuotteensa kauppoihin osin amerikkalaisten taidehankintojensa tukemana. Itävaltalaisten Ortner & Ortnerin suunnittelema, mustista betoniharkoista rytmillisesti sommiteltu rakennus on itsessään nähtävyys Bilbaon Guggenheim-museon tavoin, etenkin ulkoa. Ehkä yllättävin näyttely oli mumokin vieressä sijaitsevassa paikallisessa Kunsthallessa. Taidehalliperinnehän levisi saksankielisistä maista myös Suomeen. Ajankohtainen How To Live Together kohosi matkalaisten suosikiksi, vaikka ei ollutkaan näyttelynä helpoimmasta päästä. Erilaisuuksien hyväksyminen yksinäisyydestä maahanmuuttajiin ja robottien sielunelämään herätti ajatuksia ja keskustelua. Muutama osallistuja sanoi kyenneensä ensi kertaa katsomaan videotaidetta, jopa kolme teosta kokonaan. Vastakohdat täydensivät toisiaan mielekkäästi. Näyttelyssä oli ripustettu rinnakkain Tina Bar neyn valokuvat New Yorkin yläluokan kodeista ja
V
i fick uppleva både Wiens historia och konstens framtid. Den förra komprimeras i många stycken i Konsthistoriska museet, som byggdes då Österrike-Ungerns makt redan var på nedgång. Byggnaden är ett enormt palats där kejsardömet än en gång ville framhäva sin rikedom och makt med verk av konstens gamla mästare. Storslagna verk av Rafael, Brueghel och Rembrandt bildar bara en liten del av den gedigna samlingen. Konsten har tjänat som ett maktens redskap i form av både enskilda verk och samlingar. Så även idag. På resan kunde vi på privat tid också besöka självvalda mål. Ludwig-stiftelsens museum för modern konst, mumok, är en nyare representant för konstens makt. Museets grundare, den tyske chokladfabrikören Peter Ludwig, pendlade nämligen efter andra världskriget skickligt mellan de allierade och lyckades av allt att döma få sina produkter till butikerna delvis tack vare sina förvärv av amerikansk konst. Byggnaden som ritats av den österrikiska arkitektbyrån Ortner & Ortner är en rytmisk komposition av svarta betongblock – en sevärdhet jämförbar med Guggenheim-museet i Bilbao, särskilt exteriören. Den kanske mest överraskande utställningen visades i stadens Kunsthalle som ligger invid mumok. Konsthallstraditionen spred sig ju från den tyskspråkiga världen även till Finland. Den aktuella utställningen How To Live Together var mest omtyckt bland resenärerna trots att den inte hörde till de lättillgängligaste. Accepterandet av olikheter – från ensamhet till invandrare och robotars själsliv – väckte både tankar och diskussion. Några deltagare berättade att detta var första gången de förmått titta på videokonst, rentav tre verk från början till slut. Motsatserna kompletterade varandra på ett meningsfullt sätt. 17
> Kunstvereinin kultainen konserttisali. Kunstvereins gyllene konsertsal. >> Matkalaiset ihmettelevät Taidehistoriallisen museon mahtipontista aulaa. Resenärerna förundras över Konsthistoriska museets pompösa entréhall. >>> Goshka Macugan minuutta pohtiva robotti Kunsthallen näyttelyssä. Goshka Macugas robot dryftar jagets väsen på utställningen i Kunsthalle.
ohamed Bourouissan valokuvat maahanmuutta M jista ja syrjäytyneistä. Bourouissan kaupunkien metroissa ja muissa julkisissa tiloissa ottamat kuvat on sommiteltu ranskalaisten maalareiden tapaan. Näyttelyn runsaassa kokonaisuudessa luotiin monenlaisia siltoja korkeakulttuurin ja kaupunkikulttuurin arjen välille. Puolalaissyntyisen Goshka Macugan tuore teos To The Son Of Man Who Ate The Scroll hämmensi ehkä eniten. Nimen voi ymmärtää sanaleikkinä, jossa skrollaamalla käännetään näkökulma toiseksi. Moni meistä luuli aluksi, että puhuja on taitava, nukkea jäljittelevä näyttelijä, mutta kyseessä on robotti. Se pohtii koneena olemisen eroa inhimilliseen. Kuunnellessa sen puhetta ei voi välttää ajattelemasta tuota hahmoa pikemminkin hänenä. Niin vähäiseltä vaikuttaa ero lihallisen ja rakennetun inhimillisyyden välillä. Tämä robotti edustaa ateenalaista, filosofisesti pohtivaa koulukuntaa verrattuna tavanomaiseen puheeseen robottien hallitsemasta epätoivotusta tulevaisuudesta, dystopiasta. Toinen merkittävä tutustumiskohde oli luonnollisesti Secession-ryhmä, eli nuorten itävaltalaisten taiteilijoiden ero 1897 tuolloin vallinneeseen historiamaalaukseen. Sen erilaisia ilmenemismuotoja nähtiin Gustav Klimtin maalauksista myöhempään Hundertwasser-taloon, joka teki eroa modernismin yksinkertaisuuteen. Secession-ryhmä rakensi filosofi Lud wig Wittgensteinin isän rahoittamana Secessionsgebäude-talon, jonka kellariin Klimt maalasi visuaalisesti suurenmoisen teoksen B eethovenin kun18
På utställningen hade Tina Barneys fotografier av överklasshem i New York hängts upp sida vid sida med Mohamed Bourouissas fotografier av invandrare och marginaliserade existenser. Sina fotografier från städernas tunnelbanetåg och andra offentliga rum har Bourouissa komponerat på franska målares vis. Som helhet betraktad lyckades den mångsidiga utställningen bygga många broar mellan finkulturen och den urbana kulturens vardag. Polskfödde Goshka Macugas färska verk To The Son Of Man Who Ate The Scroll var det kanske mest förbryllande av alla. Namnet kan uppfattas som en ordlek där scrollningen är ett sätt att byta perspektiv. Många av oss trodde till en början att talaren var en skicklig skådespelare som härmade en docka, men de facto var det en robot vi hörde dryfta skillnaden mellan att vara robot och människa. Det var svårt att inte uppleva roboten snarare som ett levande väsen, så obetydlig förefaller skillnaden mellan köttslig och konstruerad mänsklighet. Till skillnad från den vanliga bilden av en robotstyrd dystopisk framtid representerade den här roboten en atensk, filosofiskt resonerande skola. Ett annat viktigt mål var naturligtvis Secession, grundad 1897 av en grupp unga österrikiska konstnärer som tog avstånd från den tidens historiemåleri. Vi fick se varierande yttringar av gruppens verksamhet, från Gustav Klimts målningar till det senare Hundertwasser-huset som bröt mot modernismens enkla arkitektur. Secessiongruppen byggde med finansiering från Ludwig Wittgensteins far huset Secessions-
niaksi. Teos sijaitsee kellarissa, koska se sijaitsee lähimpänä luonnon luovia voimia. Teoksen kultaan peittyvä naiskuva kuvastaa rujolla tavalla aikansa käsityksiä vuodelta 1902, koska Klimt rinnastaa naisen lähinnä pahuuteen. Silti Klimtin Belvedere-palatsissa nähdyssä kokoelmassa oleva Suudelma, 1907– 08, on muodostunut eräänlaiseksi erotiikan perikuvaksi. Klimtin oma, hyvin aktiivinen seksuaalisuus ja siihen mahdollisesti liittyvät traumat lienevät sitten pikemminkin toisen wieniläisen, psykoanalyytikko Sigmund Freudin alaa. Klimtiin perehdyttävä opas oli parhaita koskaan kuulemiani. Pääsimme tutustumaan myös uudenvuodenkonsertista tuttuun Kunstvereinin Kultaiseen saliin, jossa esitettiin mainio Mozart-konsertti, joka päättyi wieniläiseen tapaan nuoremman Straussin valsseihin ja vanhemman Straussin Radetzky-marssiin, joten ilta enteili jo vuotta 2018. Kiinnostava seikka Wienissä oli kiinalaisten turistien määrä. Konsertissakin lähes puolet yleisöstä oli kiinalaisia. Kaikkiaan matkaan oltiin tyytyväisiä, vaikka osa ruokailuista ei ollutkaan niin onnistuneita. Ohjelmaa oli yllä mainitun lisäksi runsaasti ja illalla saattoi tutustua mainioon kahvilaelämään esimerkiksi 1618 perustetussa Zum Schwartzen Kamelissa. Vaatimattomassa hotellissa sänky oli mukava, aamiainen hyvin kelvollinen, paikallisopas innokas kertomaan enemmän ja hotellin siivoojan olisivat kaikki halunneet palkata.
gebäude i vars källare Klimt målade ett storslaget verk till Beethovens ära. Verket är placerat i källaren för vara så nära naturens skapande krafter som möjligt. Den guldöverdragna kvinnogestalten från 1902 är en grotesk spegling av sin tids synsätt – Klimt likställer kvinnan snarast med ondska. Likafullt har Klimts Kyssen från 1907–08 som visas i palatset Belvedere kommit att bli ett slags erotikens urbild. Frågan om Klimts egen, mycket aktiva sexualitet och dess eventuella traumatiska sidor överlämnar vi däremot godvilligt åt en annan känd Wienpersonlighet, psykoanalytikern Sigmund Freud. Guiden som presenterade Klimts konst hörde till de bästa jag upplevt. Vi fick också se Kunstvereins Gyllene sal, känd för sina nyårskonserter. Först spelades en utmärkt konsert av Mozart, följd i bästa wieneranda av Strauss den yngres valser och avslutad med Strauss den äldres Radetzkymarsch – kvällen förebådade således redan året 2018. En intressant iakttagelse i Wien var den stora mängden kinesiska turister. Även konsertpubliken var till nästan hälften kinesisk. Allt som allt var deltagarna nöjda med resan, låt vara att måltiderna inte alltid var de mest lyckade. Förutom det ovan beskrivna hade vi också annat program, och på kvällen kunde vi koppla av i stadens utmärkta caféliv, exempelvis på Zum Schwartzen Kamel, grundad 1618. Det anspråkslösa hotellets säng var bekväm, frukosten mer än duglig, den lokala guiden ivrig att berätta allt han visste. Och hotellstäderskan skulle alla gärna ha anställt på stående fot. 19
Joel Karppanen Voitto #036 JOEL KARPPANEN Juhannus / Midsommar, 2016 pigmenttivedos alumiinilla / pigmenttryck på aluminium, ed. 1/6 + 2 ap, 49 x 62 cm
ARPAJAISVOITTOJEN TAKANA
BAKOM LOTTERIVINSTERNA
Suomen Taideyhdistyksen tärkeimpiin toimintaperiaatteisiin kuuluu nuorten ja lahjakkaiden taiteilijoiden tukeminen. Tänä vuonna yhdistys on ostanut teoksia taidearpajaisiin muiden muassa näiltä nuorilta taiteilijoilta. Att stödja unga och begåvade konstnärer hör till Finska Konstföreningens viktigaste uppgifter. I år har föreningen köpt verk till konstlotteriet av bland annat dessa konstnärer.
20
JOEL KARPPANEN (s. 1993 Rovaniemellä) on itseoppinut valokuvataiteilija ja ensimmäinen Jouko Lehtolan Säätiön nuorelle dokumenttikuvaajalle tarkoitetun Nuori sankari -palkinnon saaja. Valinnan tehnyt raati luonnehti journalistisen ambition yhdistyvän taiteelliseen toteutukseen Karppasen töissä; kuvissa jokapäiväinen muuntuu poikkeukselliseksi. Palkinnonjakotilaisuus järjestettiin helmikuussa helsinkiläisessä valokuvagalleria Hippolytessä, jossa samalla avautui Karppasen näyttely. Esillä oli kuvia teossarjasta Suomalainen pastoraali, joka on kertomus maaseudun murroksesta, katoavaisuudesta ja nykyihmisen maaseudun kaipuusta. Syksyllä Joel Karppanen oli mukana Pohjoisen valokuvakeskuksen Oulussa järjestämässä, marraskuussa päättyneessä Pohjois-Suomen valokuvataiteen aluenäyttelyssä Pohjoinen kohtaaminen. Maaliskuussa 2018 hänen töitään on esillä Valokuvakeskus Nykyajassa Tampereella. Oulussa 18 vuotta asunut Joel Karppanen asuu ja työskentelee nykyään Kemissä. Hän tekee myös videotaidetta. Tällä hetkellä hänellä on työn alla valokuvateos suomalaisesta työväenliikkeestä. www.joelkarppanen.com
JOEL KARPPANEN (f. 1993 i Rovaniemi) är en självlärd fotokonstnär och den första mottagaren av priset Ung hjälte som Jouko Lehtolas Stiftelse tilldelar unga dokumentarister. Juryn skriver i motiveringarna att Karppanen i sina verk förenar journalistisk ambition med konstnärligt genomförande; i hans bilder blir det alldagliga exceptionellt. Prisutdelningen skedde i februari på fotogalleriet Hippolyte i Helsingfors där en utställning med Karppanens verk samtidigt öppnades. Verken var hämtade ur bildserien Finsk pastoral, som är en berättelse om landsbygdens föränderlighet och förgänglighet och den moderna människans längtan efter landsbygd. I höst har Joel Karppanen deltagit i norra Finlands fotografiska regionutställning Pohjoinen kohtaaminen (Nordligt möte) på Pohjoisen valokuvakeskus i Uleåborg. Utställningen avslutades i november. I mars 2018 visas hans verk på fotocentret Nykyaika i Tammerfors. Joel Karppanen har bott 18 år i Uleåborg men arbetar idag i Kemi. Han gör också videokonst. För närvarande arbetar han med ett fotografiskt verk om arbetarrörelsen i Finland. www.joelkarppanen.com
NIKLAS INGELIUS (s. 1992 Lahdessa) valmistui kuvataiteilijaksi Lahden Taideinstituutista vuonna 2016. Hän maalaa öljyvärein ja veistää puuta. Ennen kaikkea hänen taiteellinen työskentelynsä liittyy kuitenkin tapaan ajatella ja nähdä. Ingelius on todennut taiteestaan: ”Taiteellinen prosessi on kuvallista ajattelua, jossa työ pohjaa aiemmin tehtyyn ja nähtyyn. Tästä syystä sarja kulkee myös juoksevalla numerolla ja on päättymätön, lähinnä siksi, että ajattelua on vaikea lopettaa.” Niklas Ingeliuksen sinisiä maalauksia nähtiin tänä vuonna kahdessa yksityisnäyttelyssä – Red Spot Tšekin suurlähetystön Embassy Galleryssä Helsingissä keväällä ja Piste viive piste G12-galleriassa Kuopiossa syksyllä – sekä ryhmänäyttelyissä Helsingissä, Lahdessa, Hämeenlinnassa, Iitissä ja Kuopiossa. Tammikuussa 2018 Ingeliuksella on maalausnäyttely Galleria Padossa Kuusankoskella.
NIKLAS INGELIUS (f. 1992 i Lahtis) utexaminerades som bildkonstnär från Lahtis konstinstitut 2016. Han målar i olja och skulpterar i trä. Framför allt handlar hans konstnärliga arbete dock om ett sätt att tänka och se. Ingelius har konstaterat om sin konst: ”Den konstnärliga processen innebär bildtänkande där arbetet baserar sig på det tidigare gjorda och sedda. Därför har serien också löpande numrering utan ände, snarast för att det är svårt att sluta tänka.” Niklas Ingelius blå målningar har i år visats på två separatutställningar – Red Spot i våras på Embassy Gallery i Tjeckiens ambassad i Helsingfors och Piste viive piste på galleri G12 i Kuopio på hösten – samt på grupputställningar i Helsingfors, Lahtis, Tavastehus, Itis och Kuopio. I januari 2018 visar han målningar på Galleria Pado i Kuusankoski. Niklas Ingelius bor och arbetar i Lahtis och han är medlem i Lahtis konstnärsgille och Dimensio rf samt 21
Niklas Ingelius Voitto #053 NIKLAS INGELIUS Cle N. 035 blue, 2017 öljy kankaalle / olja på duk, 110 x 80 cm
Lahdessa asuva ja työskentelevä Niklas Ingelius on Lahden Taiteilijaseura ry:n ja Dimensio ry:n jäsen sekä Taidemaalariliiton kokelasjäsen. Hänen töitään on Lahden Taidemuseon/Päijät-Hämeen taidemuseoyhdistyksen, Pekka Halosen säätiön ja Helia-säätiön kokoelmissa. niklasingelius.tumblr.com
provmedlem i Målarförbundet. Hans verk ingår i Lahtis konstmuseums/Päijät-Tavastlands konstmuseiförenings, Pekka Halonens stiftelses och Helia-stiftelsens samlingar. niklasingelius.tumblr.com
HENNA TYRVÄINEN (s. 1987 Pieksämäellä) käyttää työskentelyssään grafiikan, valokuvan ja installaation tekniikoita. Pelkistettyjä teoksia yhdistävät hento melankolia ja kaipuu, ja niiden teemat kumpuavat ympäristöstä – niin luonnosta kuin urbaa-
HENNA TYRVÄINEN (f. 1987 i Pieksämäki) arbetar med grafik, fotografi och installation. Gemensamt för de stramt hållna verken är en skör melankoli och längtan. Motiven hämtar Tyrväinen från omgivningen – såväl naturen som det urbana landskapet.
22
Henna Tyrväinen
Kuva/Foto: Hanna Tyrväinen
Voitto #072 HENNA TYRVÄINEN Roses, 2016 serigrafia / serigrafi, 65,5 x 53 cm
nista maisemastakin. Henna Tyrväiselle havainnointi on yksi tärkeimmistä asioista. Inspiraatio syttyy pienistä yksityiskohdista. Henna Tyrväinen valmistui kuvataiteilijaksi Kankaanpään taidekoulusta 2011 ja taiteen maisteriksi Aalto-yliopistosta 2014. Nykyään Porissa asuva ja työskentelevä taiteilija on NYTE ry:n, Porin taidegraafikoiden, T.E.H.D.A.S. ry:n ja Pieksämäen kuvataideseuran jäsen. Tänä vuonna Henna Tyrväisen töitä oli esillä Poriginal-galleriassa tammikuussa ryhmänäyttelyssä Katariina Mannion ja Tea Söderlundin kanssa. Satakunnan sairaanhoitopiirin lasten- ja naistentalossa on Henna Tyrväisen julkinen teos Luonnoton (2013– 2014, kipsi ja lakka). www.hennatyrvainen.net
Att iaktta hör till det allra viktigaste för Henna Tyrväinen. Inspirationen uppstår ur små detaljer. Henna Tyrväinen utexaminerades som bildkonstnär från Kankaanpää konstskola 2011 och som konstmagister från Aalto-universitet 2014. Tyrväinen bor idag i Björneborg och är medlem i NYTE rf, Björneborgs konstgrafiker, T.E.H.D.A.S. rf och Pieksämäki bildkonstsällskap. I år har Tyrväinens verk visats på en grupputställning på galleri Poriginal i januari tillsammans med Katariina Mannio och Tea Söderlund. Tyrväinens offentliga verk Onaturlig (2013–2014, gips och lack) är placerat i Satakunta sjukvårdsdistrikts barn- och kvinnohus. www.hennatyrvainen.net 23
EMMA JÄÄSKELÄINEN (s. 1988 Espoossa) on kuvanveistäjä, joka työskentelee perinteisin menetelmin, mutta niihin uutta ja erilaista yllättävästi yhdistäen. Materiaalina on tällä hetkellä kivi. Sen ohella Jääskeläinen käyttää leikkisän kokeilevasti myös useita muita materiaaleja, joita löytää arkisesta ympäristöstään. Raskaissa kiviveistoksissa on elävyyttä. ”Kiven tehtävä on pehmeytyä ja muuttua kosketusta kaipaavaksi pinnaksi. Sen olosta täytyy välittää, sen täytyy antaa vaikuttaa”, Emma Jääskeläinen sanoo. Emma Jääskeläinen tekee myös video- ja performanssitaidetta, jotka kumpuavat veistoon liittyvistä prosesseista ja käsittelevät veistoksen ja katsojan välistä suhdetta koskettamisen kautta. Kuvataideakatemiassa maisteriopintojaan viimeistelevä Emma Jääskeläinen osallistui tänä vuonna Kuvan Kevät -lopputyönäyttelyyn ja piti kesällä ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Sad Basket Helsingin taidemuseon HAM-galleriassa. Ensi vuonna hänellä on tulossa yksityisnäyttelyt Turun Vanhan Raatihuoneen galleriaan sekä Helsingin Jätkäsaaren Galleria Huutoon. Emma Jääskeläinen asuu Espoossa ja työskentelee Helsingissä. Hänen teoksiaan on HAM:in ja HUS:n taidetoimikunnan kokoelmissa sekä yksityiskokoelmissa.
Emma Jääskeläinen Voitto #088 EMMA JÄÄSKELÄINEN Jam, 2016 kivi, vaha, korvatulpat / sten, vax, öronproppar
24
KUVA/FOTO Patrik Rastenberger
EMMA JÄÄSKELÄINEN (f. 1988 i Esbo) är en skulptör som arbetar med traditionella metoder som hon dock kombinerar med nya och annorlunda element på ett överraskande sätt. För närvarande arbetar hon med sten. Därtill använder hon i lekfullt experimentell anda också andra material som hon hittar i sin dagliga miljö. De tunga stenskulpturerna är livfulla. ”Stenens uppgift är att mjukna och förvandlas till en yta som vill bli berörd. Vi måste bry oss om den, låta den påverka”, säger Emma Jääskeläinen. Jääskeläinen gör också video- och performancekonst som utgår från processerna i samband med skulpterandet och som med beröringens hjälp utforskar förhållandet mellan skulptur och betraktare. Emma Jääskeläinen håller på att slutföra sina magistersstudier vid Bildkonstakademin. Hon deltog i årets utställning av examensarbeten, Kuvan Kevät, och höll på sommaren sin första separatutställning Sad Basket på Helsingfors stadsmuseums galleri HAM. Nästa år håller hon separatutställningar på galleriet i Åbo gamla rådhus och på Galleri Huuto på Busholmen i Helsingfors. Emma Jääskeläinen bor i Esbo och arbetar i Helsingfors. Hennes verk ingår i HAM:s och HNS:s konstkommissions samlingar samt i privata samlingar.
Tervetuloa syyskokoukseen!
Suomen Taideyhdistyksen syyskokous pidetään maanantaina 23.11. klo 18.00 Helsingin Taidehallissa. Sisäänkäynti toimiston ovesta: Ainonkatu 3 (sisäpihan perällä), 00100 Helsinki. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 15 §:ssä määritellyt asiat.
Välkommen på höstmöte! Finska Konstföreningens höstmöte
hålls i Helsingfors Konsthall måndagen 23.11 kl. 18.00. Ingång via kontoret: Ainogatan 3 (längst bak på innergården), 00100 Helsingfors. På mötet behandlas de ärenden som nämns i 15 § i föreningens stadgar.
PALKINNOT JA APURAHAT PRIS OCH STIPENDIER 2017 2017 Suomen Taideyhdistyksen Dukaattipalkinto, tunnus tuspalkinto, William Thuring -palkinnot ja kirjallisuuspalkinto julkistetaan 7.12.2017. Samana päivänä jaetaan myös STY:n nuorten taiteilijoiden apurahat sekä Richter-apurahat kuvataidekriitikoille. Nuorten taiteilijoiden apurahojen hakuaika on vuosittain touko-elokuussa ja Richter-apurahojen elo-syyskuussa.
Mottagarna av Finska Konstföreningens Dukatpris, hederspris, William Thuring-pris och litteraturpris offentliggörs den 7 december. Samma dag beviljas också föreningens stipendier till unga konstnärer samt Edvard Richter-stipendierna till bildkonstkritiker. Stipendierna till unga konstnärer kan ansökas årligen från maj till augusti och Richter-stipendierna i augusti-september.
JÄSENMAKSULASKUT 2018
MEDLEMSAVGIFTERNA 2018
Ensi vuoden jäsenlaskumaksut postitetaan joulukuun aikana. Samalla postitamme tarjouksen Taide- lehden vuosikertatilauksesta, jonka STY:n jäsenet saavat edelleen alennushinnalla. Muista kuitenkin, että vuoden 2017 jäsenkortti on voimassa helmikuun 2018 loppuun asti! Sitä näyttämällä pääset arpajaisjuhlaan Kaapelitehtaalla 1.2. sekä STY:n näyttelyyn EGS: Writing My Diary Helsingin Taidehallissa 13.1. alkaen.
Fakturorna för nästa års medlemsavgift postas i december. Samtidigt postar vi specialerbjudandet om en årsprenumeration på tidningen Taide, som FKF:s medlemmar fortsättningsvis får till rabatterat pris. Du minns väl att medlemskortet 2017 är i kraft ända till slutet av februari 2018. Genom att visa upp det kan du delta i lotterifesten på Kabelfabriken den 1 februari, och därtill får du gratis inträde till FKF:s utställning EGS: Writing My Diary på Helsingfors Konsthall fr.o.m. den 13 januari.
25
TA I D E H A L L I N N ÄY TT E LYO H J E L M A
KO N ST H A L L E N S U TSTÄ L L N I N G S P R O G R A M
ESITÄTHÄN JÄSENKORTTISI LIPPUKASSALLA!
VAR VÄNLIG OCH VISA UPP DITT MEDLEMSKORT VID KASSAN!
Jaettu ateljee – Karin ja Åke Hellman 21.10.–19.11.2017
Delad ateljé – Karin och Åke Hellman 21.10–19.11.2017
Karin ja Åke Hellmanin monimuotoinen elämäntyö avaa näkymiä sodanjälkeisen taiteen muutoksiin, porvoolaiseen taide-elämään ja ainutlaatuiseen kumppanuuteen. PÄÄSYLIPUT: 12/8 €
Suomen Taideyhdistyksen jäsenet: 8 € Alle 18-vuotiaat: vapaa pääsy Museokortti
Karin och Åke Hellmans mångsidiga livsverk ger inblickar i den efterkrigstida konstens nya vindar, i konstlivet i Borgå och i ett unikt partnerskap. INTRÄDE: 12/8 € Finska Konstföreningens medlemmar: 8 € Fritt inträde för barn under 18 år Museikortet
Taiteen henki 25.11.–31.12.2017
Konstens liv 25.11–31.12.2017
Kurkistus Sammon kokoelmaan esittelee suomalaisen taiteen harvoin nähtyjä helmiä kultakaudelta modernismiin.
Plock ur Sampos samling som presenterar sällan sedda pärlor ur den finländska konsten från guldåldern till modernismen.
PÄÄSYLIPUT: 12/8 € Suomen Taideyhdistyksen jäsenet: 8 € Alle 18-vuotiaat: vapaa pääsy Museokortti
INTRÄDE: 12/8 € Finska Konstföreningens medlemmar: 8 € Fritt inträde för barn under 18 år Museikortet
Suomen Taideyhdistyksen näyttely
EGS: Writing My Diary 13.1.–25.2.2018
Finska Konstföreningens utställning
EGS: Writing My Diary 13.1–25.2.2018
Suomen kansainvälisesti tunnetuimman graffititaiteilija EGSin näyttelyssä nähdään mm. maalauksia, veistoksia ja installaatioita. Lue juttu s. 3.
På utställningen av Finlands internationellt mest kända graffitikonstnär EGSs verk visas bl.a. målningar, skulpturer och installationer. Läs artikeln på s. 3.
PÄÄSYLIPUT: 12/8 € Suomen Taideyhdistyksen jäsenille vapaa pääsy Alle 18-vuotiaat: vapaa pääsy Museokortti
INTRÄDE: 12/8 € Fritt inträde för Finska Konstföreningens medlemmar Fritt inträde för barn under 18 år Museikortet
TAIDEHALLIN AUKIOLOAJAT:
ti, to, pe 11–18, ke 11–20, la–su 11–17, ma suljettu
KONSTHALLENS ÖPPETTIDER:
tis, tor, fre 11–18, ons 11–20, lör–sön 11–17, må stängt