Työmaana maailma 4/2015

Page 1

TYÖMAANA MAAILMA

4/2015

AJATELTAVAA KAIKEN MAAILMAN POMOILLE JA DUUNAREILLE SASK – SUOMEN AMMATTILIITTOJEN SOLIDAARISUUSKESKUS

PARANTUUKO TEHTAIDEN TURVALLISUUS? NICE CORONACION HAASTAA MCDONALD’SIN

OIKEASTI KOVA JÄTKÄ Juha Pakarinen on heikomman puolella


Janne Toriseva JOULUKUU 2015 Toimitus Jukka Pääkkönen vastaava päätoimittaja Anna Berghäll Katri Blomster Ulkoasu Unionimedia / Mikko Taipale Kannen kuva Susa Junnola

16

Painopaikka Wellprint Oy, Espoo 2015 Painos 11 100 kpl Julkaisija

Vuosituhattavoitteiden jälkeen: Agenda 2030

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki p. 0207 6998 20 etunimi.sukunimi@sask.fi www.sask.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset: viestinta@sask.fi ISSN 1456-2030 Työmaana maailma postitetaan SASKin jäsenjärjestöille ja kannatusjäsenille, lähettiläille ja jäsenjärjestöjen aktiiveille sekä lehden yksityistilaajille. Lehti on tilaajille maksuton.

Sisältö 4/2015 3

Pääkirjoitus

14

Ay-liikkeen kehitysyhteistyö hallituksen leikkausten jälkeen

16

Agenda 2030

4 Ajankohtaista 8

BSCI uudistui

10

Kunnioitusta pikaruokaravintoloiden työntekijöille

19 Esittelyssä jäsenliitto, ERTO

12

Rahankeräyslupa: POL-2014-16830

Accord-sopimuksen vaikutukset Bangladeshissa

20 Kunnon työn lähettiläs Juha Pakarinen 22

Anna lahjaksi paremmat työolot

Lehden kirjoittajien mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta SASKin kantaa.

iStockphoto.com

14

Stoorisoppi

Ay-liike jatkaa tukeaan

12

Yritysvastuun tutkija pitää BSCI-vastuullisuusjärjestelmän uudistuksia järkevinä.


Pääkirjoitus /// Jukka Pääkkönen

Kestävää kehitystä yrityselämän resepteillä?

S

uomalaiset yritykset rynnistävät joukolla Etelää kehittämään, jos Juha Sipilän hallituksen, sen kehitysministerin Lenita Toivakan ja hänen esikuntansa aikomukset muuttuvat puheista toiminnaksi. Yksityisen sektorin kehitysyhteistyölle on tasattu pelitilaa nopeilla päätöksillä, ja käytössä ovat sekä lapio että leikkuri. Samalla kun esimerkiksi kansalaisjärjestöjen hankkeilleen saama tuki karsitaan jokseenkin puoleen entisestään, yritysten käyttöön ohjattava kehitysrahoitus kasvaa summalla, jota ministeri itse luonnehtii historialliseksi. Ikään kuin varmuuden vuoksi suuri linjanveto on toteutettu rahapäätökset edellä. Vasta jälkijunassa seuraavat vaikuttavuusarviot, joilla rahapäätöksiä on ilmeisesti tarkoitus myöhemmin perustella. Entäpä ehdot ja välineet, joilla yrityshankkeiden rahoitus käytännössä toteutetaan? Tätäkään ei ole ennen historiallisia määrärahasiirtoja ehditty juuri suunnitella saati valmistella. Nurinkurisesta järjestyksestä ei käy syyttäminen ulkoministeriössä kovan paineen alle joutuneita kehitysyhteistyön ammattilaisia. Keskeiset päätökset ovat poliitikkojen tekemiä, ja poliittisia ovat myös tähän asti julkilausutut perustelut. Ministeriön henkilökunta on joutunut käynnistämään linjausten toimeenpanon kiireessä ja tavalla, joka mitä ilmeisimmin koettelee jo virkavastuun rajoja. Suomen kehitysyhteistyön suuri linjamuutos ja sen toteutus sopivat kovin huonosti niihin hyvän hallinnon periaatteisiin, joita Suomikin on sormi pystyssä ollut köyhien maiden hallituksille opettamassa.

neen kehitysrahoituksen aikaan. Ensi vuodesta alkaenkin ammattiliittojen yhteistyöhankkeet jatkuvat useammassa kuin kymmenessä maassa. Samalla yksityissektorin kehitysyhteistyössä avautuu toimintamuotoja, jotka vaativat ammattiyhdistysliikkeeltä sekä aktiivista huomiota että – toivottavasti – käytännön osallistumista. Yrityksille suunnatun kehitysrahoituksen avulla hallitus kaavailee löytävänsä keinoja vahvistaa kehittyvien maiden omaa yksityissektoria ja yritystoimintaa. Tavoitteeseen ei ole huomauttamista: juuri yritykset luovat työpaikkoja niin Suomessa kuin kehittyvissä maissakin, ja uusia työtilaisuuksia kehittyvien maiden kansantalous ja kansalaiset tarvitsevat enemmän kuin mitään muuta. Mutta ei mitä tahansa työtilaisuuksia. Kun yhtälöön lisätään sanat kestävä, vastuullinen ja ihmisarvoinen, nousee vaikeusaste uusien toimintamuotojen ja rahoitusvälineiden suunnittelussa huomattavasti. Miten taata se, että suomalaisten veronmaksajien rahoilla ja yksityisten yritysten voimin kehittyvissä maissa toteutettu hanke edistää nimenomaan vastuullista yritystoimintaa tai jo olemassaolevan yritystoiminnan vastuullisuutta? Kuka varmistaa sen, että yksityissektorin hanketoiminta synnyttää ihmisarvoisia työpaikkoja ja että ihmisarvoisen työn vähimmäisehdot toteutuvat sittenkin, kun suomalainen hankerahoitus päättyy? Tämän yhtälön ratkomiseen ja käytännön toteutukseen yritysmaailma ja kehitysrahoittajat tarvitsevat yhteistyötä ja kumppaneita. Kumppaneiden on syytä tuntea niin työelämän pelisäännöt kuin tehdassalien ja palvelukeskusten arkikin. Mikä taho voisi täyttää nuo kumppanuuskriteerit paremmin kuin ammattiyhdistysliike? TM

////////////////////////////// "Kuka varmistaa sen, että yksityissektorin hanketoiminta synnyttää ihmisarvoisia työpaikkoja?"

Järjestöt, myös SASK ja ay-liike, tuntevat joka tapauksessa leikkausten seuraukset jo nahoissaan. Kun kymmeniä yhteistyöhankkeita ensi vuoden aikana lopetetaan, raskaimmat vaikutukset siirtyvät köyhien maiden kumppanien ja hankkeista tukea saaneiden ihmisten kannettaviksi. Ei ole luultavaa, että kehitysyhteistyöbudjetin leikkaukset ja määrärahasiirrot jollain näkyvissä olevalla aikataululla peruuntuisivat tai oleellisesti muuttuisivat. Näyttävistä mielenilmauksista ja kampanjoinnista huolimatta hallituksen rintama näyttää juuri tässä asiassa tukevasti paalutetulta. Siksi myös SASK suuntaa jo katseensa niukentu-

Jukka Pääkkönen Viestintäpäällikkö

Suomalaiset liitot jatkavat tukeaan leikkausten jälkeenkin: lue esimerkkejä sivuilta 14-15

TYÖMAANA MAAILMA 4/2015

3


[ Ajankohtaista ] Kuva: Kalevi Kannisto

Kolumbiaan tutustuminen alkoi Medellinistä.

Ay caramba!

S

ASKin opintomatkalaiset ovat tämän lehden painoon mennessä juuri aloittaneet tutustumisensa lämpimään ja sydämelliseen, vaikka ay-aktiivin korvissa jännittävältä kuulostavaan Kolumbiaan. Matka alkoi Medellinistä, jossa tavattiin SASKin pitkäaikaisen hankkumppanin, ay-koulu ENSin väkeä. Ryhmä pääsi seuraamaan paikallistason

jalkapallo-ottelua Deportivo Independiente Medellín-Envigado FC. Se päättyi medelliniläisten riemuksi 2-0. Seuraavana päivänä oli vuorossa retki kahviplantaaseille. Mutta aivan pelkkää turismoa ei Kolumbianmatka ole, vaan ryhmäläiset tutustuvat monelta kantilta Kolumbian ay-toimintaan ja kansalaisyhteiskuntaan. Matkaa voi seurata blogissa

Joulutervehdysrahoja SASKille Lehden painoon mennessä Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry, JHL ja TEAM ovat päättäneet tukea SASKin toimintaa lahjoittamalla joulutervehdyksiin tarkoitetut varat SASKille. Myös yksityishenkilöt voivat tehdä samoin tai lahjoittaa SASKin hankkeita tukevan aineettoman lahjan, ks. juttu s. 22. TM Kiitämme ja toivotamme hyvää joulua. 4

TYÖMAANA MAAILMA 4/2015

http://aycarambakolumbia.blogspot.fi/ ja SASKin nettisivuilla.TM Ensi vuoden opintomatka tehdään marras-joulukuussakeväiseenMosambikiin. Haku matkalle alkaa 2016 alussa. Seuraa ilmoittelua SASKin nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa.


Finnwatch lähellä tavoitetta – tule mukaan Suomalaisyritysten toimintaa kehitysmaissa tutkivan Finnwatchin toiminta on vaarassa. Hallitus on jäädyttänyt järjestöjen viestintä- ja globaalikasvatustuen, josta Finnwatch on aiemmin saanut pääosan rahoituksestaan, 50 000-100 000 euroa. Finnwatch on ryhtynyt keräämään budjettivajetta joukkorahoituskampanjalla voidakseen varmistaa, että jo tekeillä olevat tutkimukset valmistuvat. Voit saada tutkimusraportin itsellesi rahoittamalla kampanjaa esimerkiksi 20 eurolla. Toinen tutkimuksista, verovälttelyn laajuutta käsittelevä Elefantti huoneessa, on jo pystytty varmistamaan. Kesken on vielä tutkimus kehitysyhteistyövaroilla tehtävän yritystoiminnan vastuullisuudesta. Tämän lehden mennessä painoon tavoitteesta oli koossa lähes 11 000 euroa, kun minimitavoite on 15 000 euroa. Voit osallistua joukkorahoitukseen nettisivulla www.mesenaatti.me. Rahoittajat saavat vastineeksi raportin sähköpostiin sen ilmestymispäivänä. Raportteja voi ostaa myös useampia, esimerkiksi lahjaksi. Jos hanke ei toteudu rahoituksen jäädessä vajaaksi, rahat palautetaan. TM www.finnwatch.org

Tervetuloa juhlimaan!

S

ASKin 30-vuotistaivalta juhlitaan Solidaarisuuspäivillä marraskuussa 2016. Mikä yhdistää Madventuresin Rikua ja Tunnaa, kehittyvien maiden ay-aktiivia sekä suomalaista SASKin tukijaa? He kaikki tapaavat 19. marraskuuta 2016 SASKin Solidaarisuuspäivillä Wanhassa Satamassa Helsingissä. Tuolloin juhlitaan näyttävästi myös SASKin 30-vuotissyntymäpäivää. SASK perustettiin vuonna 1986, jolloin suomalaisia vavahdutti muun muassa Nicaraguan ja Chilen työläisten kohtalo. Ensimmäinen varankeruukampanja sai nimen Työmaana maailma, ja sen tavoitteena oli kerätä 10 markkaa liittojäsentä kohti. Pienimuotoisena hanketyönä alkanut toiminta sai lopulta myös valtion tuen, ja sittemmin SASKin kautta on parannettu työntekijöiden asemaa yli 70 maassa Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Vaikka Solidaarisuuspäivillä muistellaan menneitä, käännetään katse myös tulevaisuuteen. Tapahtuman aikana kuullaan niin tarinoita kehitysmaiden työntekijöiden arjesta ja voitetuista taisteluista kuin eri tavoista vaikuttaa koto-Suomesta käsin. Lisäksi kulttimaineeseen nousseen Madventuresin Riku Rantala ja Tuomas Milonoff kertovat omista kokemuksistaan globaalin tuotannon takapihoilta. Keskusteluista, kansainvälisistä esiintyjistä ja työpajoista koostuva ohjelma huipentuu päivälliseen ja iltajuhlaan Wanhan Sataman valopihassa. Solidaarisuuspäivät on tarkoitettu kaikille SASKin työstä ja kansainvälisestä vaikuttamisesta kiinnostuneille ayliikkeen jäsenille. Ilmoittautuminen avataan elokuussa 2016. Varaa päivä kalenteriisi jo nyt! TM TYÖMAANA MAAILMA 4/2015

5


[ Ajankohtaista ] TEKSTI JA KUVA HANNA TOIVIAINEN-CONTEH

Haiti teki vaikutuksen Hannaan Haitin naisten lukutaitohanke on yksi SASKin Nenäpäivä-tuottoja saavista hankkeista.

O

lin syksyllä Haitissa viisi korvaamattoman arvokasta päivää. Tapasin siellä paikallisen yhteistyökumppanin Renafanm-naisverkoston johtoryhmää, opettajia ja opiskelijoita. Naiset kertoivat verkoston historiasta ja sen toiminnasta, he kertoivat motivaatiostaan opettaa ja lukemaan oppimisesta. Suomeen palattuani en pystynyt puhumaan kokemastani ilman liikutusta. Halusin niin kertoa, kertoa tarkkaan, kuinka järisyttävä kokemus oli tavata naisia, jotka opettelivat kirjoittamaan oman nimensä.

Ei - ei siinä ollut mitään itkettävää, ettei osannut kirjoittaa. Koskettavaa oli se, kuinka onnea, ylpeyttä ja toivoa täynnä olivat nämä naiset, jotka työskentelivät verkostossa ja he, jotka olivat saaneet ammattitaidon tai oppineet kirjoittamaan. Ehkä vasta yhden kirjaimen, ehkä jopa jo koko nimensä. Ja tulossa olivat vaalit. No, presidenttiehdokkaita oli 52, mutta joka tapauksessa oli tulossa demokraattiset vaalit, joissa äänestää. Mitä toivoa se antoi ihmisille! Ja uusi koulutuskeskus Renafamn-verkoston kursseille oli juuri valmis-

tunut, entinen kun tuhoutui viisi vuotta sitten maanjäristyksessä. Nyt uutuuttaan hohtavat tilat odottivat opiskelijoita, opiskelijavalinnat olivat juuri alkamassa. Mikä uuden alku; ja miten kauan sitä oli odotettu. Pari viikkoa matkani jälkeen kuulin päivityksen Haitin tilanteesta Port-au-Princestä: ”Presidentiksi tullaan valitsemaan nykyisen presidentin kaveri ja muut 52 ehdokasta on hiljennetty murhaamalla pääehdokkaan assistentti. Kukaan ei uskalla liikkua ulkona - joten myös SASKin hankkeen ammattikeskuksen ja

JHL on tukenut Renafanm (Rezo Nasyonal Fanm)-verkostoa vuodesta 2006. Ammattikoulutusvaihe hankkeessa alkoi 2012.

6

TYÖMAANA MAAILMA 4/2015


[ Kolumni ] ////////////////////////////// ”Kun et osaa lukea, on kuin et kuuluisi yhteiskuntaan”

lukutaitoryhmien opiskelijoiden ilmoittautumiskampanjat on peruttu toistaiseksi.” Mutta tästä uutisesta minä en halua kertoa. Haluan kertoa siitä, mitä Renafanm-naisverkoston karismaattinen puheenjohtaja Gina Georges minulle kertoi. Kuinka pakottava tarve heillä oli aloittaa verkoston toiminta, koska vaikka Haitissa on enemmän naisia kuin miehiä, heillä ei kuitenkaan ole siinä määrin vakinaista työtä kuin miehillä. Kuinka vaikeaa heidän on päästä yliopistoon, tärkeisiin asemiin työelämässä tai yleensä työhön. Ja koska naisiin kohdistuu monenlaista hyväksikäyttöä ja väkivaltaa, Renafanmin yksi päätavoitteista on voimaannuttaa naisia ja lisätä heidän kapasiteettiaan myös poliittisella tasolla, ja kuinka tämä on myös yksi verkoston pääteeseistä – antaa haitilaisille naisille foorumi ja tukea naisten esilletuloa politiikassa. Haluan kirjoittaa myös ryhmästä, johon parikymmentä naista tulee neljänä iltana viikossa, monet työpäivänsä jälkeen, opiskelemaan lukutaitoa. Kuinka verkoston innostunut opettaja Hermione Césan Médard kertoo heille myös perhesuunnittelusta, ympäristön suojelusta, yhteiskunnan toiminnasta. Haluan välittää eteenpäin sen, mitä yksi lukupiiriläisistä, neljän lapsen yksihuoltaja, Emilia Phanor kertoi ylpeänä: ” Kun et osaa lukea, on kuin et kuuluisi yhteiskuntaan, et olisi osa sitä. Nyt kun osaan kirjoittaa, osaan ilmaista itseäni ja voin mennä minne haluan.” Nämä naiset, loistaen, palaen innosta ja uudenlaisesta omanarvontunnosta, kertoivat kuinka motivaatiota ja toivoa täynnä he ovat. Heistä minä haluan kertoa. TM

Tuottavuusloikka Filippiineillä Filippiinien pikaruokaravintoloissa on tavallista, että työntekijä joutuu tekemään ennen työvuoroaan tai sen jälkeen ilmaista työtä. Esimerkiksi kassatyöntekijä laskee kassan ja keittiön puolella puhdistetaan työvälineet. McDonald’s käyttää ilmaistyöstä nimitystä turnover work, liikevaihtotyö. Paikallinen pikaruokaketju Jollibee puhuu hyväntekeväisyystyöstä, ja filippiiniläiseen työkulttuuriin onkin saatu iskostettua, että työvuoron jälkeen tehtävä työ on hyvän tahdon osoitus työnantajaa kohtaan. Työnantaja on myös menestyksekkäästi tuonut esiin ”yhteenkuuluvuuden” ja ”omistajuuden” käsitteitä työntekijöille. Työntekijät hyväksyvät laajalti ilmaistyön, selvisi ammattikeskusjärjestö SENTROn alaisen Respect-hankkeen haastatteluissa. Heidät on saatu uskomaan, että on heidän velvollisuutensa esimerkiksi valmistella ravintola seuraavaa työvuoroa varten (toki tämä ei selitä, miksi valmistelutyöstä ei pitäisi maksaa). Respect-hanke selvitti 2013, että keskimäärin pikaruokaravintolan työntekijä tekee joka päivä 40 minuuttia ilmaista työtä. Jos ravintolalla on 60 työntekijää, työnantajan saama hyöty on 17000 euroa vuodessa. The Economist –lehti kehitti vähän kieli poskessa 1980-luvulla Big Macindeksinä tunnetun valuuttavertailun. Sen avulla vertaillaan valuuttakurssien arvoa ja ostovoimaa eri maissa. Filippiiniläinen pikaruokaravintolan työntekijä saa palkkaa 80 senttiä tunnissa, mikä ei riitä esimerkiksi Bic Macin ostamiseen. Suomessa ravintolatyöntekijän alin tuntipalkka on kympin luokkaa, mikä ei sekään ole mikään ökypalkka, mutta sillä saa kokonaisen Bic Mac –aterian (6-7 euroa). Tuhannen peson eli noin 24 euron minimikuukausipalkkaa ansaitsevan työntekijän lompakkoon ilmaistyö teki vuodessa lähes 300 euron suuruisen loven, jos työvuoro oli kuusituntinen. Ilmaistyö on palkan varastamista, mikä on vakava työoikeuksien rikkomus, sanoi Respectin jäsenhankkija Joanna Coronacion vieraillessaan Suomessa marraskuussa. Respect käyttää tätä pikaruokatyöntekijöiden työelämän merkittävintä epäkohtaa jäsenhankintatyössään ja aikoo tehdä siitä kansallisen teeman ensi vuoden vaaleissa. Suomessakin ilmaistyö voi olla vaaliteema, mutta vähän eri näkökulmasta.TM Anna Berghäll

Hanna Toiviainen-Conteh Kunnon työn lähettiläs/ Solidaarisuusvastaava JHL 580

Toimitussihteeri Lue Nice Coronacionin haastattelu s. 10-11

TYÖMAANA MAAILMA 4/2015

7


OUTI MOILALA

Auditointikoneesta vastuullisen hankinnan työkaluksi? Yritysten oma ja laajalle levinnyt tuontikaupan sosiaalisen vastuun järjestelmä Business Social Compliance Initiative uudistui.

B

usiness Social Compliance Initiative (BSCI) syntyi vaatetussektorille mutta on kasvanut kattamaan kaikki maat ja kaikki tuotannonalat. Se on merkittävä toimija tuontikaupan yritysvastuussa ja sillä on jäsenenä yli tuhat länsimaista yritystä. BSCI teettää tehdastarkastuksia eli auditointeja siihen erikoistuneilla yrityksillä riskimaiksi kutsumissaan maissa, joissa työoikeudet eivät useinkaan toteudu. Riskimaihin kuuluvat kehitysmaat mutta myös esimeriksi Kosovo, Venäjä ja Romania. Uusi vastuullisuusohjeisto astui voimaan tammikuussa 2014 ja sen mukaiset auditoinnit alkoivat vuoden 2015 alusta. Yli 330-sivuiset toimintaperiaatteet korvaavat yli 100 sen omaa yksittäistä dokumenttia, joista osa oli ristiriidassa keskenään. Tämä BSCI 2.0 on aikuiseksi kasvanut yritysvastuun työkalu. Nollatoleranssi Uudistukset ovat järkeviä. Uutta on muun muassa se, että jos tehtaan johto yrittää lahjoa auditoijaa, prosessi keskeytetään ja kaikki tehtaalta tilaavat brändiyritykset ryhtyvät yhteistuumin vastustamaan korruptiota. Brändiyritykset harjoittavat samanlaista nollatoleranssia yhteistyössä myös, jos tehdas on antanut vääriä tietoja tai jos tehdas loukkaa pahasti ihmisoikeuksia. Tällaisia ihmisoikeuksien loukkauksia on esimerkiksi alle 15-vuotiaiden löytäminen

työpaikalta. Uusissa toimintaperiaatteissa tehtaiden vastuullisuutta tarkastetaan useampiportaisella asteikolla kuin ennen. Se tekee tehtaiden edistymisen aiempaa näkyvämmäksi, sanoo Keskon entinen yhteiskuntavastuupäällikkö Marjut Lovio. Lovio oli puheenjohtajana BSCI:n työryhmässä, joka koordinoi toimintaperiaatteiden uudistamistyön. Lisää läpinäkyvyyttä ja laajentunut toiminta BSCI on ollut järjestelmä, joka on pitänyt tiedot esimerkiksi auditointien tuloksista omanaan, mutta on kuitenkin julkaissut niiden kehityksestä yleisiä maakohtaisia lukuja. Brändiyritykset ovat voineet katsoa tehtaiden tietoja yhteisestä tietokannasta, johon kansalaisjärjestöillä tai medialla ei ole ollut pääsyä. BSCI 2.0:n System Manualin julkaiseminen lisää läpinäkyvyyttä sen suhteen, miten järjestelmä toimii, mutta se ei edelleenkään julkista yksittäisten tehtaiden tai brändiyritysten tietoja. BSCI:n toiminta on myös laajentunut. -Uusiin toimintaperiaatteisiin lisättiin valmistajien ja suorien ostajien lisäksi ns. business partnerit eli sellaiset tahot, jotka eivät toimi riskimaissa, mutta jotka tekevät raaka-ainehankintoja riskimaista tai toimivat tuotteiden välittäjinä. Tämä on erittäin hyvä edistysaskel, Matti Kalervo, Keskon vastuullisuusjohtaja, sanoo.

Tehtaiden edistymisen pitäisi uuden ohjeiston myötä näkyä entistä paremmin.

Lisäksi Matti Kalervo kertoo, että auditointiprotokollaan lisättiin kaksi tarkastusosakokonaisuutta: nuorten työntekijöiden erityissuojelu sekä epävakaat työsopimukset. BSCI aikoo tehdä entistä enemmän ennalta ilmoittamattomia auditointeja käynnistämällä tänä vuonna uuden ohjelman, johon ne kuuluvat olennaisena osana. Aiemmin yllätyskäyn-

/////////////////////////////////////// Enemmän ennalta ilmoittamattomia tarkastuskäyntejä. 8

TYÖMAANA MAAILMA 4/2015


[ Kommentti ] Yritysten keskinäinen järjestelmä

Timo Kuronen

BSCI ei edelleenkään tarpeeksi uskottavasti ota päätöksentekoon mukaan kansalaisjärjestöjä ja ammattiliittoja. Niillä on rooli BSCI:n Stakeholder Councilissa, joka sitten valitsee joukostaan vain yhden jäsenen BSCI:n ylimpään päättävään elimeen, Steering Committeehen. Kaiken kukkuraksi tällä yhdellä jäsenellä on vain konsultoiva rooli Steering Committeessa, se ei ole mukana päättävässä roolissa. Toisin on niin kutsutuissa järjestöjohtoisissa vastuujärjestelmissä, kuten Fair Wear Foundationissa tai Ethical Trading Initiativessa, jota johtavat yritysten rinnalla kansalaisjärjestöt ja ammattiliitot. Suurimmat suomalaiset vaatetusyritykset kuuluvat BSCI-järjestelmään eikä yksikään suomalainen yritys millään alalla ole jäsenenä järjestöjohtoisissa järjestelmissä. Sen sijaan monet kotimaisten vaateyritysten isoimmista kansainvälisistä kilpailijoista ovat liittyneet järjestöjohtoisiin vastuujärjestelmiin. BSCI-järjestelmän yritysjohtoisuuden lisäksi järjestöt kritisoivat sitä, ettei se sitoudu elämiseen riittävään palkkaan, vaan vaatii ohjeistossaan paikallisen hallinnon määräämän vähimmäispalkan mukaista tai teollisuudenalan yleisen käytännön mukaista palkkaa sen mukaan, kumpi on korkeampi. Itse asiassa tämäkään taso ei toteudu, BSCI:n vuosikertomuksen mukaan monissa tuotantomaissa keskimäärin 70 prosentissa tarkastuksista palkkataso oli liian pieni. Aika näyttää

nit eivät ole olleet kovinkaan suosittuja, koska ne nakertavat luottamusta tilaajayritysten ja valmistajien välillä. Keskon Kalervon mukaan näillä ilmoittamattomilla käynneillä pyritään estämään auditointien mahdollinen manipulointi. TM Kirjoittaja on vapaa yritysvastuun tutkija.

BSCI on kärjistäen järjestelmä, joka keskittyy tehtaiden päästämiseen luokalta sen sijaan, että se kiinnittäisi huomiota myös länsimaisten brändiyritysten ostokäytäntöihin, koska brändiyritykset eivät voi uskottavasti valvoa itseään. Tosin 45 prosenttia tehtaista ei pääsyt luokalta ensimmäisestä auditoinnista vuonna 2013, Marjut Lovio huomauttaa. Lovion mukaan BSCI:tä on kuvattu aiemmin auditointikoneeksi. Uusien toimintaperiaatteiden myötä kuitenkin Lovion mukaan mikä tahansa yritys, myös sellainen, joka ei ole jäsenenä BSCI:ssä, voi nyt ryhtyä hankkimaan vastuullisesti noudattamalla BSCI:n ohjeita. BSCI:n uudistusten merkityksen näkee ajan kanssa vasta sitten, kun brändiyritykset ovat ehtineet muuttaa toimintaansa uudistusten mukaiseksi, jos ne sen tekevät. Tuotantoketjujen valvominen olisi ajankohtainen asia, koska YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet kannustavat yrityksiä siihen, mutta nämäkin periaatteet ovat niin sanottua pehmeää sääntelyä eikä Suomen lakiin ole tulossa velvoitetta yrityksille. Aiemminkin brändiyritysten oma aktiivisuus on ollut ratkaisevaa, koska BSCI:n perustasolla brändiyrityksiltä itseltään ei ole vaadittu kovin paljoa, eikä erottaminen BSCI:stä ole ollut uhkana. Toisin on esimerkiksi järjestöjohtoisessa Fair Wear Foundationissa, joka potkii pellolle yritysjäseniään säännöllisin väliajoin. BSCI:n taustalla vaikuttava Foreign Trade Association on yritysten etujärjestö, joka lobbaa yrityksiä sitovaa sääntelyä vastaan. Se tosiasia ei muutu uusien toimintaohjeiden myötä. TM Outi Moilala

TYÖMAANA MAAILMA 4/2015

9


ANNA BERGHÄLL

Vähän kunnioitusta, kiitos Filippiiniläisen ”Nice” Coronacionin äiti sai hänet liittymään kansalaistoimintaan perinteisellä uhkaus-, kiristys- ja lahjontametodilla: ”Tulet mukaan, jos rakastat minua”. Nyt Nice on omistautunut pikaruokaketjujen työntekijöiden organisoija, joka haluaa kaltaisilleen nuorille vain vähän kunnioitusta.

M

onikin asia Joanna Bernice Coronacionin taustassa viittasi siihen, että hänestä saattaisi tulla ihmisoikeuspuolustaja. Silti, kun ”Nicen” setä jossain vaiheessa uumoili, että sinusta tulee vielä liittoaktiivi, oli tytön jyrkkä vastaus ”Ei!”. Nyt 27-vuotias filippiiniläisen keskusjärjestön SENTROn jäsenhankkija kasvoi maalla, jota hänen perheensä ei omistanut. Alueella alkoi olla maakysymyksen tiimoilta organisoitunutta kansalaisliikehdintää, johon liitotkin osallistuivat ja johon Nicen äiti aneli häntä liittymään mukaan, mutta silloin Nice ei vielä ollut siitä kiinnostunut. Kiinnostus heräsi 19-vuotiaana hänen työskennellessään pikaruokaketjun kassalla, ja nyt hän tekee SENTROn jäsenhankintaa nimenomaan pikaruokaketjujen työntekijöiden

keskuudessa. Hankkeen nimi on Respect Fast Food Workers eli lyhyemmin vain Respect, Kunnioita (tai Kunnioitus). – Olin Jollibee-lapsi ja menin töihin Jollibeen kassalle, Nice kertoo viitaten filippiiniläiseen pikaruokaketjuun, jolla on 900 ravintolaa lähinnä Aasiassa ja Yhdysvalloissa. Kokkina Japanissa työskennellyt isä menetti työnsä, jolloin vanhimpana tyttärenä Nicen tuli osallistua perheen elättämiseen. Hän opiskeli korkeakoulussa psykologiaa 12-tuntisia päiviä ja teki niiden päälle työvuoroa. Joskus tuli pieniä sattumuksia, esimerkiksi Nice liukastui lattialla olleeseen kastikkeeseen tai kassasta puuttui se noin 40 pesoa (n. 80 senttiä), mikä hänellä oli varattuna kotimatkan maksamiseen. Se piti kuitenkin luovuttaa

/////////////////////////////////////// ”Lähdettyäni mukaan ay-toimintaan unelmani muuttuivat suuremmiksi.” 10

TYÖMAANA MAAILMA 4/2015

työnantajalle ja matkustaa sitten kotiin miten parhaiten taisi, joskus kävellen. Ennen kaikkea naista alkoi syödä filippiiniläiseen työkulttuuriin kuuluva ilmainen työnteko. On tavallista, että työntekijä jää vuoronsa jälkeen laskemaan kassan tai siivoamaan keittiön, ja siitä ei makseta. Tuntipalkka on esimerkiksi MacDonald’sissa euron; sillä saa tavallisen hampurilaisen. – Olemme laskeneet hankkeessamme, että suuri työnantaja säästää eli varastaa työntekijöiltä kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Rahan lisäksi työnantaja näpistää näiden nuorten työntekijöiden elämästä, Nice sanoo. Filippiineillä on paha nuorisotyöttömyys, 50 prosenttia ikäryhmässä 15-30. Työpaikkoihin, vaikka huonoihinkin, on helppo saada nuoria, jotka eivät tiedä oikeuksistaan. Ala on kuitenkin suuri työllistäjä: pelkästään McDonald’silla on Filippiineillä 13000 työntekijää. Ravintolat käyttävät paljon henkilöstönvuokrausyrityksiä, mikä vaikeuttaa työntekijöiden järjestämistä. Nice on nuorten parissa elementissään. Hän on työskennellyt SENTROssa ja sen edeltäjässä APL:ssä (Alliance of Progressive Labor) nyt kahdeksan vuotta eikä voisi olla tyytyväisempi.


Susa Junnola

Nice Coronacion koulutti SASKin kunnon työn lähettiläitä samalla innolla, jolla hän tekee jäsenhankintaa Filippiineillä.

– Työni ei edes tunnu työltä! hän huudahtaa. Nuorempana, kun isällä oli vielä työpaikka ja perheellä meni hyvin, Nice unelmoi rikkauksista, siitä että olisi varaa ostaa jääkaapit täyteen ruokaa, jopa asemasta yritysjohtajana, jolla olisi henkivartijoita. Kun hänet valittiin APL:n nuoriso-organisaattoriksi, näkökulma ja koko elämä muuttui, hän kertoo. – Unelmani muuttuivat suuremmiksi. Toivon edelleen hyviä oltavia perheelleni, mutta nyt haluan muuttaa yhteiskuntaa. Ainakin muutan elämiä, jotka tulevat muuttamaan maailmaa. Perhesuhteet eivät ole aina olleet helppoja isän ja äidin erottua ja tuotua kuvioon uudet kumppanit, mutta nyt Nice on sovussa kaikkien kanssa ja kieltäytyy kutsumasta ketään 11 lapsesta sisko- tai velipuoleksi. Liiton tarjoama sensitiivisyyskoulutus auttoi perhetilanteen hyväksymisessä.

– Olemme maksimi-super-laajennettu perhe. Haaveissa on psykologiaopintojen jälkeen tutkinto kasvatustieteessä. Mahdollisesti erityisopettajan työ, sillä 13-vuotias veli on erityislapsi. Työ ay-liikkeessä on Nicen mukaan muuttanut häntä muutenkin paljon. On vaikea uskoa, että innostava puhuja ja eläväinen esiintyjä olisi joskus ollut introvertti. SASKin Kunnon työn lähettiläiden koulutusviikonloppuna hän heittäytyy alasti viisiasteiseen Sääksjärveen siinä kuin muutkin saunojat. Ensimmäistä kertaa Suomessa vieraillut Nice on tietoinen hallituksen ay-vastaisesta asenteesta. Filippiineiltäkin sateli solidaarisuuskirjeitä suomalaisille liitoille aiemmin syksyllä, kun tieto pakkolaeista levisi maailmalle. – Ennen en ollut kiinnostunut muista maista. Ajattelin, että miksi minun pitäisi lähteä pois Filippiineiltä. Mutta kun työni on vienyt minua

ulkomaille, olen alkanut ymmärtää, että olemme todella kaikki ”maailmassa töissä” ja voimme saavuttaa tuloksia vain yhdessä. Tuloksiin Nice ja Respect pyrkii kouluttamalla nuorista ay-johtajia ja nostamalla ihmisten tietoisuutta esimerkiksi ilmaistyöstä. Filippiineillä on ensi vuonna parlamenttivaalit, joiden tiimoilta Respect-hanke pyrkii tekemään ilmaistyöstä kansallisen kysymyksen. Vuoden ikäinen hanke on onnistunut saamaan mukaan reilut 50 jäsentä, joista toivottavasti tulee nuoria ay-johtajia. Jokainen mukanaolija on sitoutunut tuomaan joka kolmas kuukausi pidettävään ”happy camp” -kokoukseen yhden uuden potentiaalisen aktiivin. – Voit olla hyvä johtaja vain, jos koulutat itseäsi parempia johtajia. TM

TYÖMAANA MAAILMA 4/2015

11


STOORISOPPI/TANJA HARJUNIEMI JA MARKKU NUMMELA

Accord Bangladeshissa:

Ammattimaista rakennustarkastusta Bangladeshin vaatetehtaiden turvallisuus paranee koko ajan. Joidenkin mielestä liian hitaasti.

J

uki -ompelukoneet ja -saumurit surisevat tasaiseen tahtiin Logonetin tehdassalissa. Ompelijat istuvat keskittyneesti. Tuotantolinjan päässä laaduntarkastajat käyvät läpi jokaisen kappaleen. Logonet on suomalaisen liikemiehen, Juha Saarisen viisi vuotta sitten perustama vaatetehdas Ashuliassa. Bangladesh on tunnettu pikamuotivalmistuksesta, mutta Saarinen valmistaa siellä EU-standardit täyttäviä, teknisiä työ- ja suojavaatteita. – Kukaan ei uskonut, että Bangladeshissa osataan valmistaa näin korkealaatuisia ja monimutkaisia työvaiheita sisältäviä tuotteita. Kun aloitimme esimerkiksi Würthin työhousujen valmistuksen, niitä tuli linjalta 30 kappaletta päivässä, nyt niitä tulee kaksi sataa, Saarinen selvittää. Lähes puolet tehtaista tarkastettu Kilometrin päässä Logonetin tehtaasta sijaitsee Hameemin tehdas, jonka kaksi ylintä kerrosta paloi vuonna 2010. Ulkoseinät ovat mustana vieläkin. Hameemia seurasi vuonna 2012 Tazreenin tehdaspalo, ja lopulta huhtikuussa 2013 Rana Plazan tuhoisa romahdus. Se oli käännekohta Bangladeshin rakennusturvallisuudelle. Ammattiliittojen maailmanjärjestöt ja vaatebrändit aloittivat neuvottelut Accord –sopimuksesta rakennusturvallisuuden parantamiseksi. Accord aloitti laajamittaisen tehdasrakennusten tarkastamisen helmikuussa 2014. Brändit toimittivat listan käyttämistään tehtaista, jotka Accord laittoi kiireellisyysjärjestykseen. Tähän mennessä on tarkastettu lähes 1 600 tehdasta. Aluksi Accord käytti ulkopuolisia raken12

TYÖMAANA MAAILMA 4/2015

nustarkastusyrityksiä, mutta nyt sillä on omat tarkastajat, ja henkilökuntaa yhteensä 120. Accordin toiminnanjohtajan, Rob Wayssin mukaan valtaosa tehtaanomistajista on yhteistyöhaluisia, ja haluavat tarkastuttaa tehtaansa. Osa siksi, että voi mainostaa tehtaansa tarkastetun, ja osa siksi, että haluaa oikeasti tietää, mikä on vikana. – Tehtaita ei ole koskaan ennen tarkastettu, kuten me tarkastamme – ammattimaisesti, Wayss korostaa. Tarkastajat käyvät läpi tehtaiden palo- ja sähköturvallisuuden, tutkivat rakenteet ja tekevät toimenpidesuunnitelman. H&M:lle valmistava Bodystretch Bangladesh Ltd. on tyyppiesimerkki Accordin raportoimista turvallisuusriskeistä: pannuhuonetta ja varastotiloja ei ole paloeristetty, metalliset liukuovet pitäisi korvata palo-ovilla, palovaroitusjärjestelmä on vanhanaikainen, hätäuloskäyntireittien valaistus ei toimi, sähköjohtoja ei ole suojattu ja ne ovat alttiita pölylle ja lialle, ja rakenteista löytyy halkeamia. Ostajat alkavat vaatia Accordia Logonet on vuokrannut tehdasrakennuksesta kolme kerrosta käyttöönsä. Maallikon silmään tehdassaleissa näyttää asialliselta: on siistiä ja väljää, ilma vaihtuu hyvin, salissa ei ole kuumaa, eikä pölyistä. Vaahtosammuttimet ja ensiapupakkaukset on merkitty näkyvästi. Tehtaalla toimii työsuojelutoimikunta ja koulutetun palotiimin jäsenet tunnistaa liiveistä. Logonet ei ole mukana Accordissa, mutta on tietoinen siitä. – Juuri viikko sitten messuilla Saksassa eräs ostaja oli kiinnostunut tuotteistamme, ja vaatii

valmistajiltaan Accordia. Saarisen mukaan se edellyttäisi vähintään, että kerroksiin pitäisi asentaa sprinklerit ja palopostit. Logonet on jäsenenä vaatealalla yleisessä BSCI -vastuullisuusaloitteessa. Saarisen mukaan kaikissa auditoinneissa Logonet on päässyt hyvälle tasolle. – Meillä käy paljon auditoijia, BSCI:n lisäksi ostajien omat auditoijat, ja viimeksi täällä kävi Finnfundin ryhmä. BSCI:tä kritisoidaan yritysvetoiseksi ja tasoltaan alhaiseksi, mutta toisaalta se kattaa enemmän yrityksiä kuin muut aloitteet. Puutteiden korjaaminen kestää Myönteisestä asenteesta huolimatta puutteiden korjaaminen kestää. Monet tehtaista on tarkastettu puolitoista vuotta sitten, ja useimpien yksittäisten parannustoimien kestoksi on määritelty 1-6 kuukautta. – Tehtaat ovat toteuttaneet noin neljänneksen toimista. Brändit ja ammattiliitot eivät ole tyytyväisiä, mutta itse luonnehtisin tilannetta kohtuulliseksi, Wayss sanoo. Hitaus ei johtune Accordin vaatimustasosta, sillä Wayssin mukaan se on alhaisempi kuin Bangladeshin nykyiset rakennusmääräykset, jotka säädettiin jo vuonna 2006. – Jos olisimme asettaneet nykyiset määräykset kriteereiksi, yhdenkään tehtaan ei olisi annettu jatkaa toimintaa. Tähän mennessä kolme tehdasta on ”suljettu”, mikä käytännössä tarkoittaa, että brändit eivät enää osta niiltä.TM Lue uudistuneesta BSCI:stä sivuilta 8-9.


Paloherkimpiä kankaita ovat tekokuidut. Logonetillä palotiimin jäsenet tunnistaa huomioliivistä ja heidät on koulutettu toimimaan tulipalon syttyessä.

Accord ilmoittaa tehdastarkastuksesta kaksi viikkoa etukäteen. Jos tehtaassa on ammattiyhdistys, tarkastajat eivät aloita ennen kuin ay-edustajat ovat paikalla, toiminnanjohtaja Rob Wayss kertoo.

Juel Hossan, 26, on A-luokan ompelija ja ansaitsee 90 euroa kuukaudessa. Säädetty vähimmäispalkka on 65 euroa, joka ei kuitenkaan ole elämiseen riittävä palkka.

TYÖMAANA MAAILMA 4/2015

13


Tukea leikkausten jälkeenkin

S

uomen hallituksen leikkaukset kehitysyhteistyöhön verottavat SASKinkin toiminnan rahoituksesta 43 prosenttia eli noin 2,6 miljoonaa euroa. Hanketoiminta joudutaan lopettamaan yli 20 maassa. Kysyimme muutamilta SASKin jäsenjärjestöjen edustajilta, millaisina he näkevät mahdollisuudet jatkaa liittojen kehitysyhteistyötä rahoituskriisissä ja sen jälkeen. TM Koko Työmaana maailman toimitus

1. 2.

Miten liittosi on tähän asti tukenut kehittyvien maiden ay-liikettä?

Ulkoministeriön suuret kehitysyhteistyöleikkaukset kohdistuvat myös SASKiin. Onko liittonne tekemään kehitysyhteistyöhön odotettavissa muutoksia? Miksi ja millaisia?

3.

Miksi mielestäsi meidän suomalaistenkin tehtävä on tukea heikompaa eli kehittyvien maiden ay-liikettä?

Eija Hietanen, SAK

1.

SAK on ollut perustamassa SASKia. SASK on meille tärkeä väline tukea köyhyyden vähentämistä kehitysmaissa. Paras tapa vähentää köyhyyttä on kunnollinen työ, jossa toteutuvat työelämän perusoikeudet kuten järjestäytymisvapaus ja josta maksetaan kunnon palkkaa. On tärkeää, että SASKissa on hanketoiminnan ja kehitysmaiden olojen asiantuntemus.

2.

Ei ole tulossa muutoksia, kehitysyhteistyötä tehdään edelleen SASKin hankkeiden kautta, koska arvostamme SASKia ja haluamme tukea SASKia. Panostamme SASKiin yhtä paljon kuin ennenkin. Uutta keskusjärjestöä rakennettaessa on mahdollisuus pohtia, voisiko SASKia tukea paremmin ja millä mallilla. Nyt on jouduttu priorisoimaan, mihin maihin keskitytään, ja haluamme olla mukana määrittelemässä valintoja. Mielestämme toimintaa pitää keskittää mahdollisimman paljon kaikkien köyhimpiin maihin vaikka tiedetään,

14

TYÖMAANA MAAILMA 4/2015

että ay-liike niissä olematon ja toimintaa vaikea rakentaa. On tärkeää, että hankkeissa on mukana tasaarvokysymys. Lukutaito sekä perheiden, naisten ja tyttöjen aseman parantaminen ovat usein kehitysmaissa avaimia tilanteen parantamiseen.

3.

Kehittyvien maiden työntekijöiden tukeminen on tärkeää ihmisarvon vuoksi. Ihmisarvo jakamaton ja kuuluu kaikille myös kehittyvissä maissa. Kehitysyhteistyöllä pidetään yllä maailman tasapainoa, ettei kuilu rikkaiden ja köyhien välillä kasvaisi liian suureksi.

Marjut McLean, Tehy

tehtävällä työllä on enemmän tai vähemmän vaikutusta koko työelämään. Kaikkien palkansaajien etu on kehittää työoloja ja työsuhteen ehtoja koko maailmassa. Vahvoilla järjestöillä on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa paitsi omiin myös kehittyvien maiden työoloihin. Se on myös niiden velvollisuus. Kyse on ennen muuta vuorovaikutuksesta. Oli lähes liikuttavaa lukea solidaarisuusviestejä, joita saimme syyskuisen mielenilmaisun aikana Afrikan ja Aasian ammattiliitoilta. Kyllä me samassa veneessä olemme.

Matti Koskinen, Pro

1.

SASKin hankkeiden ja muun toiminnan lisäksi olemme myös suoraan tukeneet palkansaajien maailmanjärjestön ITUCin solidaarisuusrahastoa. Lisäksi olemme osallistuneet joihinkin katastrofikeräyksiin.

Ammattiliitto Pro tukee kehittyvien maiden ay-liikettä ensisijaisesti kahta kautta. Olemme jäsenenä globaaleissa ammattisihteeristöissä (GUF) kaikilla Pron toimialoilla: teollisuudessa, palvelualoilla, rakennusaloilla, elintarvikealalla ja kuljetussektoreilla. Ammattisihteeristöt kokoavat toimialan ammattiliitot yhteen ja suuri osa niiden työstä on kehittyvien maiden ay-liikkeen tukemista. Toki ne tekevät muutakin, kuten kansainvälistä kampanjointia ja vaikuttamista oikeudenmukaisen verotusjärjestelmän tai ay-oikeuksien puolesta. Pron jäsenmaksuista sihteeristöille iso osa menee järjestön työn kautta kehittyvien maiden liittojen tukemiseen eri tavoin. Toinen merkittävä tapa tukea etelän maiden ay-liikettä on Pron osallistuminen SASKin toimintaan niin jäsenenä kuin hankkeita toteuttavana kumppanina. SASKin kautta osallistumme noin reiluun kymmeneen hankkeeseen vuosittain. Hankkeitamme on perinteisesti ollut Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa ja useilla eri toimialoilla, joskin teollisuustoimialat ovat olleet enemmistönä. SASK toteuttaa hankkeet usein yhdessä jonkun GUFin kanssa, joten olemme ammattisihteeristöille paitsi jäseniä ja rahoittajia myös hankekumppaneita.

2.

2.

1.

Teemme hanketoimintaa kehittyvissä maissa yhteistyössä SASKin ja julkisen alan ay-kattojärjestön PSIn kanssa. Pyrkimyksenämme on pitää hankkeita käynnissä kaikissa maanosissa.

2.

Todennäköisesti hankkeiden määrä nyt vähenee. Mutta haluaisimme viedä loppuun nykyiset hankkeet. Meillä on vakiintunut rahamäärä hanketoimintaan emmekä pysty sitä kovin paljon lisäämään, mutta aikeissa ei myöskään ole vähentää rahoitusta.

3.

Kehittyvien maiden työntekijöiden tukeminen on tärkeää, koska ay-liikkeen peruskuvioon kuuluu solidaarisuus. Maailma on aika pieni ja asiamme ovat yhteisiä. Avun tarve vaihtelee aaltomaisesti, koskaan ei voi tietää, milloin itse on avun tarpeessa.

Risto Kousa, STTK

1.

Periaatteessa mikään oleellinen ei muutu. Ay-liikkeen kehitysyhteistyö on edelleen tärkeätä. Käytännössä hanketoiminta voi SASKin toiminnan uudelleenkohdennuksen jälkeen hieman supistua –toivottavasti vain väliaikaisesti.

3.

Maailma on entistä selvemmin globaali talousalue, jolloin kaikella maailmassa

Pron tekemään kehitysyhteistyön määrään ei ulkoministeriön leikkausten johdosta ole odotettavissa merkittävää muutosta. Suomessa pitkään jatkuneen taantuman johdosta Pro ei voi myöskään nostaa kehitysyhteistyön määrää korvatakseen UM:n leikkauksia. Entistä suurempi osuus jäsenmaksutuloista menee työttömyyden hoitoon Suomessa ja joudumme tar-


kemmin arvioimaan tulojemme käyttökohteita. Toisaalta Pro ei halua lyödä lyötyjä eikä pyri myöskään pienentämään panostustaan kehitysyhteistyöhön. Joudumme kuitenkin arvioimaan hankkeiden sisältöjä entistä tarkemmin ja pohdimme myös, miten voisimme tehostaa omaa osallistumistamme kehitysyhteistyöhankkeissa.

3.

SASKin lisäksi teemme kehitysyhteistyötä yhteistyöllä Finnwatchin kanssa. Finnwatchin tehtävä on varmistaa, että suomalaisyritykset ja niiden kumppanit käyttäytyvät siivosti kehittyvissä maissa, eivätkä käytä mahdollisesti ammattiliittojen heikkoutta hyväksi työehtoja polkemalla. Tässä on ay-liikkeen kehitysyhteistyön yksi ydin: auttaa paikallisia ammattiliittoja puolustamaan etujaan. Suomalaisten on oltava tässä tukemisessa mukana, koska ”vahvan tehtävä on tukea heikkoa”. Tämä on yleinen ammattiyhdistysliikkeen periaate, sillä sopimalla kollektiivisesti työehdoista pyritään takamaan kohtuulliset työehdot juuri heikoimmille – vahvat saisivat asiat sovittua itsekin. Ajatellaanpa vaikka Suomen vientisektoria, joka tiukan paikan tullen pystyy kyllä neuvottelemaan kohtuulliset työehdot. Pystytäänkö tähän kaikilla sektoreilla, ilman ammattiliittojen keskinäistä tukea? Tätä tukea on kotimaassa annettu keskitettyjen sopimusratkaisujen kautta ja näin ovat maan kaikkien työntekijöiden ehdot parantuneet. Globaalissa maailmassa on samaa tukea annettava myös maan rajojen ulkopuolelle. Esimerkiksi Eteläisessä Amerikassa on jo hyvin nähtävissä, että ammattiliitot vahvistuvat ja voivat jatkossa auttaa toinen toisiaan. Tai sitten meitä pohjoisen työntekijöitä, jos maailma kovin mullistuu. Sekin on mahdollista.

Jarkko Eloranta, JHL

1.

JHL:llä on ollut hanketoimintaa kymmeniä vuosia, kahdenvälisiä hankkeita ennen SASKia ja SASKin kanssa sen perustamisesta lähtien eli kolmisenkymmentä vuotta. Olemme aina tehneet hankkeita myös julkisen alan kansainvälisen kattojärjestön PSI:n kanssa.

emme pysty täyttämään hankevolyymia ihan kokonaan omin voimin. Keskustelu siitä, millaisia laadullisia ja määrällisiä muutoksia joudumme tekemään, on vielä käymättä.

3.

Olemme itse olleet joskus avun saajia. Kun JHL:n edeltäjää KTV:tä perustettiin 1930-luvulla, saimme tukea Ruotsista. Tuki jatkui ainakin henkisessä muodossa 50-luvulle. Toinen syy on kansainvälisen ay-liikkeen asioiden eteenpäin vieminen. Kun nyt katsoo mitä maailmalla tapahtuu, niin asioilla on tapana levitä maasta toiseen. Mitä vahvempi ay-liike on, sitä paremmin pystyy – jos ei nyt estämään niin ainakin havainnoimaan tilanteita. Kyllä sekä solidaariset että itsekkäät motiivit ovat tässä mukana.

Heli Puura, TEAM

1.

Meillä on ollut jo vuosien ajan useita kehitysyhteistyöhankkeita , joissa olemme mm. tukeneet Latinalaisen Amerikan kemianteollisuuden järjestäytymistä ja ammattiliittojen vahvistumista, Pakistanin tekstiiliteollisuuden kotityöntekijöiden järjestäytymistä, kemianalojen HIV/AIDS lääkitykseen ja testaukseen liittyvää tiedotusta Afrikassa sekä epätyypillisen kuten vuokratyövoiman järjestäytymistä Afrikan maissa. Näistä on saatu erinomaisia tuloksia.

2.

Ensi vuodelle tulemme jatkamaan entiseen tapaan, mutta sen jälkeen joudumme katsomaan, kuinka monta hanketta on mahdollista toteuttaa. Ainakin yksi nykyisistä hankkeistamme tullaan ajamaan ensi vuoden aikana alas. Hankkeiden määrään vaikuttaa ulkoministeriön määräraha eli tämän hallituksen päätösten mukaisesti toimintaa joudutaan supistamaan.

Salla Luomanmäki, Akavan Erityisalat

1.

Olemme melko tuore SASKin jäsenliitto ja mukana toiminnassa juuri siksi, että haluamme osoittaa tukemme ay-liikkeelle kaikkialla maailmassa. Yksin meillä ei ole paljon mahdollisuuksia kansainväliseen toimintaan, mutta toimimalla voimavarojemme mukaan osana Akavaa ja SASKia kannamme kortemme kekoon.

2.

Jäsenyytemme SASKissa jatkuu ja pidämme entistä tärkeämpänä, että kehitysyhteistyöjärjestöjen tavoitteista, toiminnasta ja tuloksista kerrotaan aktiivisesti eteenpäin. Tässä työssä haluamme olla mukana. Kehitysyhteistyöjärjestöjen leikkaukset ovat meillä nyt paljon esillä edunvalvonnassa. Toimimme aktiivisesti neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n järjestösektorilla ja meillä on jäseninä paljon järjestöissä työskenteleviä. Olemme YTN:ssä ottaneen kehyleikkauksiin kantaa ja järjestäneet tukitilaisuuksia leikkausten takia yt-neuvotteluihin joutuneille jäsenille.

3.

Jo turvapaikanhakijoiden hallitsematon tulva antaa tällä hetkellä kouriintuntuvan vastauksen kysymykseen. Kehittyviä maita tulee kaikin tavoin auttaa saamaan asiansa kuntoon ja maassa toimiva ay-liike on tässä tärkeässä roolissa. Se on osa hyvinvoinnin infrastruktuuria ja kansalaisten turvaverkkoa kaikkialla maailmassa. Työelämän perusoikeudet ovat ihmisoikeuksia. Ay-liike vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja demokraattista kulttuuria. Ammattiliittojen toiminta ihmisarvoisen työn puolesta parantaa myös naisten ja lasten asemaa. TM

3.

SASK on ainoa taho, joka kehitysmaissa tukee ammatillista järjestäytymistä ja on vahvistamassa ammattiliittoja. Kehitysmaiden työolojen paraneminen ja palkkojen nousu on myös suomalaisten ammattiliittojen jäsenten etu.

2.

Tottakai tulee muutoksia, kun SASKin rahoitus putoaa. Ensi vuonna ollaan vielä suht’ normitasolla, pyrimme siihen, ettei 2016 tarvitsisi tehdä vielä isoja muutoksia. Mutta TYÖMAANA MAAILMA 4/2015

15


ILKKA LEHDONMÄKI KUVAT JANNE TORISEVA

Kestävää kehitystä tulevaisuudessa Syyskuun lopussa uusista kehitystavoitteista sovittiin YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa. Agenda 2030 ohjaa kestävän kehityksen edistämistä seuraavien 15 vuoden ajan.

K

estävän kehityksen tavoitteet eli Agenda 2030 on kunnianhimoinen suunnitelma. Se on jatkumoa vuonna 2000 asetetuille vuosituhattavoitteille. Uudet tavoitteet eroavat yhdeltä oleelliselta osalta vanhoista vuosituhattavoitteista: ne ovat universaaleja. Uudet tavoitteet eivät keskity pelkästään kehi-

tysmaiden ongelmien ratkaisuun, vaan koskevat sekä teollisuus- että kehitysmaita. – Tämä on lupaus kaikille ihmisille kaikkialla maailmassa, totesi YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon. Kestävän kehityksen tavoitteet huomioivat entistä paremmin sen, että ongelmat ovat maa-

ilmanlaajuisia ja että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Esimerkiksi tasa-arvo, ihmisoikeudet ja ihmisarvoiset työolot ovat osa kokonaisuutta, johon puolestaan vaikuttaa vaikkapa ilmastonmuutos. Ratkaisun etsiminen ongelmiin muistuttaa Rubikin kuution kokoamista, kaikki osa-alueet vaikuttavat kokonaisuuteen. Loppu köyhyydelle Selkein ja samalla haastavin tavoite on köyhyyden poistaminen. Tavoite on kahtiajakoinen; ensinnäkin tavoitteena on poistaa äärimmäinen köyhyys maailmasta pysyvästi. Äärimmäinen köyhyys tarkoittaa, että joutuu tulemaan toimeen alle eurolla päivässä.

16

TYÖMAANA MAAILMA 4/2015


– Kestävän kehityksen rahoituskomiteassa laskimme, että äärimmäisen köyhyyden poistamiseen tarvitaan 60-70 miljardia dollaria vuodessa. Komitea oli hyvin optimistinen tämän tavoitteen suhteen” sanoo rahoituskomitean rinnakkaispuheenjohtajana toiminut entinen suurlähettiläs Pertti Majanen.

– Kun puhutaan äärimmäisen köyhyyden pysyvästä poistamisesta, on kysymys painokkaasti myös kestävästä taloudellisesta kasvusta ja työpaikoista, Majanen jatkaa. Äärimmäisen köyhyyden poistamisen lisäksi vaaditaan puolittamaan niiden ihmisten määrää, jotka kansallisten määritelmien mukaan

/////////////////////////////////////// "Uudet tavoitteet koskevat sekä teollisuus- että kehitysmaita."

elävät köyhyydessä. – Talouskasvu ei enää ole automaatti, joka synnyttää työpaikkoja. Tarvitaan tulonjaon tasoittamista sekä eri maiden välillä että maiden sisällä, toteaa Pekka Ristelä. Hän on palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n STTK:n ja Akavan yhteisen EU-edustuston, FinUnionsin johtaja. Ristelän mukaan työtulojen ja muiden tulojen välinen suhde vaatii korjaamista. – Ongelmana on, että köyhyydessä pysytään, vaikka käydään töissä. Lisäksi Agenda 2030 tavoittelee kaikille ihmisille sosiaaliturvaa sekä oikeutta peruspalveluihin ja luonnonvaroihin. Ristelän mukaan esimerkiksi Euroopan unioni voisi edellyttää jäsenmailtaan toimivaa sosiaaliturvaa.

TYÖMAANA MAAILMA 4/2015

17


/////////////////////////////////////// "Työntekijöillä tulee olla järjestäytymisvapaus ja oikeus neuvotella työehdoista."

Kunnon työtä Yhtenä keinona köyhyyden poistamisessa on tavoitteiden kahdeksas kohta, joka edistää kestävää talouskasvua sekä täyttä ja tuottavaa työllisyyttä ja säällisiä työpaikkoja kaikille. Majanen on hyvin tyytyväinen siihen, että säällisen työn – puhutaan myös kunnon työstä – tavoite kaikille on mukana tavoitteissa. -Tosin 100-prosenttisella realismilla ei voi suhtautua sen onnistumiseen. On kuitenkin tärkeää, että ihanteet ja tavoitteet ovat korkealla. Myös Ristelä pitää oleellisena säällisen työn vaatimusta. Hänen mukaansa työntekijöiden perusoikeudet tulee turvata. Työntekijöillä tulee siis olla järjestäytymisvapaus ja oikeus neuvotella työehdoista. Näin voidaan saavuttaa myös riittävä tulotaso. – Työtulolla tulisi elää, Ristelä kiteyttää. Majasen mukaan tarvitaan talouskasvua, mutta ”kasvun on tapahduttava kestävän kehityksen prinsiippejä noudattaen”.

18

TYÖMAANA MAAILMA 4/2015

Tavoitteena on myös poistaa pakkotyö ja orjuus sen kaikissa muodoissa sekä ihmiskauppa. Myös lapsityö pyritään poistamaan maailmasta seuraavan viidentoista vuoden aikana. Koulutusta ja tasa-arvoa Seuraavan viidentoista vuoden aikana tavoitteena on, että kaikki saavat päätökseen ilmaisen, tasa-arvoisen ja laadukkaan perus- ja keskias-

teen opetuksen. Vaikka vuosituhattavoitteiden yhtenä onnistumisena voidaan pitää tyttöjen koulunkäynnin voimakasta lisääntymistä, ongelmana on ollut heidän koulutaipaleensa jääminen lyhyeksi. Tähän haetaan nyt muutosta. Sukupuolten tasa-arvon saavuttaminen on myös tavoitteissa. Enää ei siis puhuta vain tasaarvon lisäämisestä. Sen lisäksi että tyttöjen ja naisten syrjintä ja heihin kohdistuva väkivalta on saatava loppumaan, on heidät myös otettava tasa-arvoisiksi toimijoiksi taloudessa. Naisille on taattava yhtäläiset taloudelliset resurssit, perimisoikeus ja oikeus omistamiseen. – Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on varmin tapa vähentää köyhyyttä sekä edistää kattavaa kasvua ja vaurautta, totesi tasavallan presidentti Sauli Niinistö puheessaan kestävän kehityksen huippukokouksessa. Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutuminen riippuu nyt siitä, kuinka tehokkaasti 193 allekirjoittajamaata lähtevät niitä kansallisella tasolla toteuttamaan. – Nyt pitää ottaa vakavasti Agenda 2030. Valitettavasti meillä Suomessa tuntuu vielä puuttuvan ymmärrys siitä, että nämä tavoitteet koskevat kaikkia maita. Suomelle suuria sisäisiä haasteita ovat kestävä kulutus ja tuotanto, eriarvoisuuksien poistaminen ja säällisen työpaikan takaaminen kaikille kansalaisille vuoteen 2030 mennessä, toteaa Majanen. TM


[ Jäsenliitto ] ANNA BERGHÄLL

ERTO ei jätä yksin Toimihenkilöliitto ERTO tarjoaa turvan yksityisen palvelusektorin toimihenkilöille. /////////////////////////////////////// "ERTO kokoaa siipiensä alle niin yksityisen sektorin sairaanhoitajat kuin Oopperan näyttämötekniikan." mukaansa antanut varmuuden, että jos jotain sattuu, apua saa. – Olen osallistunut liiton nuorille järjestämiin tapahtumiin ja reissuille ja tykännyt ilmapiiristä siellä. Olen ollut nuorisotoimintaan hyvin tyytyväinen. Olo liitossa on turvallinen. ERTOn yläikäraja nuorisolle on 36 vuotta, joten ensi vuonna tulee Kirsi Nisoselle eteen päätös siirtymisestä varsinaiseksi jäseneksi. Sen hän tekee hyvillä mielin. ERTOn jäsenet työskentelevät kulttuurialan lisäksi mm. logistiikassa, markkinointiviestinnässä, taloushallinnossa ja tietoalalla. Myös yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat kuulua ERTOon. Lisäksi liitolla on noin 20 talokohtaista työehtosopimusta. Muun muassa Oopperan näytäntötekniikka kuuluu näihin.

Toimihenkilöliitto ERTO ● Perustettu 1968 ● Jäsenkunnan keski-ikä noin 40 vuotta ● puheenjohtaja Juri Aaltonen ● puoluepoliittisesti sitoutumaton ● kuuluu toimihenkilökeskusjärjestö STTK:hon

Jaakko Jaskari

T

apaan Kirsi Nisosen erikoislaatuisena päivänä. Suomen ay-liike on saanut 300 000 ihmistä kaduille protestoimaan hallituksen pakkolakeja, joilla sivuutettaisiin työntekijäjärjestöt työehdoista neuvottelevana osapuolena. 35-vuotias Nisonen on kuulunut Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTOon parisen vuotta. Hänellä on teatteripuvustajan koulutus. Aiemmin hän on suunnitellut asusteita omalla tuotemerkillä ja ommellut Tiia Vanhatapiolle, ja parhaillaan hän opiskelee Metropoliassa kulttuurintuottajaksi suorittaen työharjoittelua Kansallismuseossa. Nisoselle syy kuulua ammattiliittoon on erityisesti sen jäsenilleen tarjoama tuki ja turva. ERTOon kuuluvat työntekijät ovat yksityisen palvelusektorin toimihenkilöitä, ja kuten Nisosen opiskelu- ja työhistoriasta näkee, heidän taustansa ovat mitä moninaisimpia. ERTO on pieni liitto; siinä on noin 20000 jäsentä, joista noin 75 prosenttia naisia. SASKin jäseneksi ERTO liittyi 2013. ERTOlla on seitsemän toimialakohtaista sopimusta. Niistä Kirsi Nisosen turvana on ET:n (Erityistoimihenkilöt ry) sopimus. Sellaisia ongelmia ei Nisosella ole tullut työelämässä vielä vastaan, että liiton apua olisi tarvittu, mutta liiton jäsenyys on hänen

Maailman tilanne on nyt päälaellaan, kun kehitysmaiden ammattiliitot lähettävät tuenilmauksia Suomeen, mietti Kirsi Nisonen syyskuisena päivänä.

Nisonen on SASKin kunnon työn lähettiläs. ERTOlla ei vielä ole hankkeita SASKin kanssa, mutta jo pelkkä jäsenyys on selvä kannanotto solidaarisuudesta maailman työntekijöitä kohtaan. Maailman tilanne on näinä päivinä päälaellaan, kun kehitysmaiden ammattiliitot lähettävät tuenilmauksiaan Suomeen. Ay-liikkeen tulevaisuus mietityttääkin siksi Nisosta. – Toivon ja uskon, että liikkeellä tulevaisuutta on. En usko, että koko ay-liikettä saadaan polvilleen Suomessa. Ei tässä maailmassa ole mahdollista taantua niin voimakkaasti. TM TYÖMAANA MAAILMA 4/2015

19


[ SASK-aktiivi ] ANNA BERGHÄLL

”Jotain peruuttamatonta tapahtui” Katu-uskottavan ulkonäön omaava prätkäkundi, punkkari, luottamusmies ja kunnon työn lähettiläs. Juha Pakariselle ”Vahvan tehtävä on tukea heikkoa” ei ole pelkkää sanahelinää.

S

ASKin kunnon työn lähettiläs Juha Pakarinen on omien sanojensa mukaan ”muovimies Metalliliitosta”. Hän työskentelee kiinteistönhuoltajana Thermo Fisher Scientificin tehtaalla Joensuussa. Yritys valmistaa lääke- ja laboratorioteknologian tuotteita. SASKissa mies on ”pyörinyt pari vuotta muiden jaloissa”, toisin sanoen osallistui ensimmäiseen kunnon työn lähettiläiden koulutukseen 2013 ja jäi koukkuun. Miten hän päätyi 450 kilometrin päähän solidaarisuusjärjestön aktiiviksi? – Joku varmaan jotain mainihti SASKista joskus. Koulutusviikonloppu sattui samaan aikaan, kun kävin pääkaupunkiseudulla pitämässä työturvallisuuskorttikoulutusta ja pyyhkäsin samalla reissulla molemmat. Jotain peruuttamatonta siinä tapahtui. Johtuko se muusta porukasta, aiheista vaiko meiningistä ja tekemisestä, sitä en tiijä? Mutta nalakissa ollaan, hyvällä tavalla. Pakarinen oli aikaisemmin tehnyt lähialueyhteistyötä Venäjällä, mutta kehitysmaista hänellä ei ollut kokemusta. – Kyllä se mikä kolahti, oli varmaan ihan se solidaarisuusajatus. Ja se, että niiden kumppanien siellä etelässä täytyy olla tavallaan heikkoja, mutta kuitenkin tarpeeksi vahvoja ottaakseen apua vastaan, mies juttelee Kiljavalla lähettiläiden jatkokoulutuksessa. Pian nämä ensim20

TYÖMAANA MAAILMA 4/2015

mäisen polven kunnon työn lähettiläät voidaan kruunata jo suurlähettiläiksi! Pakarista miellytti SASKin toiminnassa myös se, että se on niin erilaista kuin omassa ammattiliitossa. Ei niin, että Metallin tavassa toimia mitään vikaa olisi, vaan kaikkien eri alojen liittojen puhaltaminen yhteen hiileen tuntui jotenkin oikealta. – Ja onhan se hienoa tutustua toisten ammattiliittojen edustajien toimintatapoihin ja -kulttuuriin. Välinpitämättömyys pahin epäkohta Pakarisen menneisyydestä katujen koviksena liikkuu meheviä juttuja, mutta niitä mies ei innostu enää sen enempää muistelemaan. ”Mitä sitä nyt nuori punkkarimies keksii, eipä siitä sen kummempoo. Mutta jos Juhan kanssa haluaa otatella, saa hänestä kyllä ”pelikaverin”. Toisaalta sama ominaisuus kääntyy vahvuudeksi vapaaehtoistyössä. – Kun jostain innostun, niin oon aika helevetinmoinen työmyyrä ja hyvä työkalu. Tosin arviota saa pohjoiskarjalaiselta vähän nyhtää, hän kun kursailisi mielellään itäsuomalaiseen tapaan: ”ainahan meissä se on se martta-geeni, että tuo toinen tekköö paremmat piirakat”. Myöskään palkkatyössä tai sen tuomissa

luottamustehtävissä ei mies laiskottele: hän on luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja Metalliliiton tasa-arvotoimikunnan sekä valtuuston jäsen. Pahin epäkohta työmaalla on Pakarisen mielestä ollut välinpitämättömyys, tosin tilanne on johdon vaihduttua parantunut. – Nyt on onneksi uudet tyypit päättämässä asioista ja asioihin on puututtu ihan eri tavalla, on investoitu todella paljon turvalaitteisiin, suojauksiin ja niin edelleen. – Joskus aina sanotaan, että ei se vaihtamalla parane, mutta nytpä olen saakelisti toista mieltä. – Muutenkin luottamushommeleissa ilimapiiri on toistaiseksi ollut miellyttävän avoin ja vuorovaikutteinen, jotapa se ei ole aiemmin ollut! Pakarinen sanookin mielellään, että millaiset herrat, sellaiset narrit. – Se piti ainakin aiemmin paikkansa, sillä jos paikallisjohto ei välitä mistään mitään, nii ei ne duunaritkaan kohta kiinnostu. Kunnon työn lähettiläät ovat ottaneet Suomea haltuun, ettei toiminta olisi täysin pääkaupunkivetoista, kuten se helposti saattaisi olla SASKin toimiston sijaitessa ”syrjäisillä rannikkoseuduilla”. Lähettiläiden Savo-Pohjois-Karjala-tiimi tempaisi Nenäpäivänä järjestämällä Kuopiossa Nenärockin sekä lapsille oman Nenäkids-tapahtuman. Tuotto meni perille Rauhalahden kylpylän potissa, koska kylpylä lähti niin reilusti


Susa Junnola

mukaan tapahtumaan ” onhan kylpylässä töissä toinen kunnon työn lähettiläs, kuopiolainen Tanja Närhi. Nenärock oli luontevaa järjestää, sillä basso pysyy myös Pakarisen kädessä: hän soittaa Zonberries-yhtyeessä. Bändin ohjelmisto koostuu lähinnä rock-cover-biiseistä 1970-luvulta tähän päivään. Muihin harrastuksiin kuuluu moottoripyörien rassaaminen, myös ihan virallisesti museoajoneuvotarkastajan ominaisuudessa. Kotona hyrisee kaksi Vespaa ja BMW:n 350-kuutioinen – ”haasteellinen pyörä ja saamarin kovapäinen”. Syksyn koulutuksessa lähettiläiden SavoPohjois-Karjala-osasto ideoi tempauksia solidaarisuusviestin eteenpäin viemiseksi. Ainakin markettien sisäänostajia pyritään ensi vuoden Vaatevallankumouksen alla herättelemään tiukkaamalla, mistä ja millaisista työoloista vaatteet ovatkaan kotoisin.Ajatus tempauksesta lähti liikkeelle Rana Plazan tapahtumista. Bangladeshilaisen vaatetehtaan romahduksessa kuoli huhtikuussa 2013 yli tuhat työntekijää. – Ei minnuukaan oo aikaisemmin kiinnostanut pätkääkään se, että missä olosuhteissa meikän rievut on väsätty, ei laisinkaan, mutta tieto lisää tuskaa ja tuo Rana Plaza oli sellainen kiinnekohta vaatteisiin, että oli oikeastaan pakko pysähtyä miettimään näitten kohtaloa. TM TYÖMAANA MAAILMA 4/2015

21


[ SASK toimii ] ALEKSI VIENONEN

Anna joululahjaksi paremmat työolot SASKin joulukampanja muistuttaa pitkien tuotantoketjujen ongelmista.

I

hmiset, jotka haluavat kuluttaa eettisesti, kysyvät usein SASKin asiantuntijoilta, miten voi varmistua, että kaukomaissa tuotetut farkut, kännykkä, tietokone, tabletti tai milloin mikäkin, olisi tuotettu turvallisissa työoloissa tai ilman lapsityövoimaa. Joudumme usein vastaamaan: ”Et mitenkään”. Paras tapa välttyä siltä onkin olla ostamatta lainkaan. Ja juuri tähän haluamme tarjota nyt mahdollisuuden. Ostamalla aineettoman lahjan SASKin verkkokaupasta tuet hanketyötämme, jonka tavoitteena on lopettaa työvoiman halpamyynti ja taata työntekijöille turvalliset ja inhimilliset työolot. Voit ostaa aineettoman joululahjan SASKin uudesta verkkokaupasta osoitteessa http://sask. mycashflow.fi. Maksaa voi omilla pankkitunnuksilla tai laskulla. Rahoilla tuetaan SASKin hanketoimintaa Antamalla lahjaksi aineettoman lahjan tuet työelämän perusoikeuksien puolesta tehtävää kehitysyhteistyötä maailman köyhimmissä maissa. Jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen työhön. Kerätyt varat käytetään työelämän perusoikeuksien edistämiseen tähtäävään kehitysyhteistyöhön SASKin kautta. SASK on yli kolmenkymmenen suomalaisen ammattiliiton ja kahden palkansaajakeskusjärjestön omistama kehitysyhteistyöjärjestö, jonka hanketyön päämääränä on ihmisarvoisen työn ja työelämän perusoikeuksien edistäminen maailman köyhimpien työntekijöiden keskuudessa. Timantteja, boksereita, pyjamia.. Lahjavaihtoehdot vaihtelevat aineettomasta timantista (hinta 50 euroa) aineettomiin bok-

22

TYÖMAANA MAAILMA 4/2015

sereihin (10 euroa) ja pyjamaan (tarjoushinta 8,90 euroa). Kaupasta löytyy myös viimeisintä huutoa olevaa elektroniikkaa: tabletteja 30 euron hintaan ja kännyköitä 20 eurolla. Joululahjaa ostaessasi verkkokaupan sivut kertovat lahjan tuoteselosteessa, mitä ongelmia kyseisen tuotteen tuotantoketjuun liittyy. Esimerkiksi timanttiteollisuuden työolot ovat monin paikoin surkealla tolalla. Teollisuusalan ammattiliittojen maailmanjärjestön IndustriALLin mukaan maailman suurimpiin timanttien tukkukauppiaisiin kuuluva Rio Tinto on toistuvasti jäänyt kiinni työelämän perusoikeuksien polkemisesta, vakavista työturvallisuusrikkeistä sekä alkuperäiskansojen alistamisesta. Antamalla lahjaksi aineettoman timantin tuet työelämän perusoikeuksien puolesta tehtävää kehitysyhteistyötä maailman köyhimmissä maissa. Jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen työhön. Eettistä kännykkää ei ole Myös elektroniikkateollisuuteen liittyy paljon työntekijöiden alistamista ja vaarallisia työoloja. Teollisuusalan ammattiliittojen maailmanjärjestö IndustriALLin mukaan suurten elektroniikkamerkkien taustalla on pitkä lista alihankkijoita, jotka toimivat maissa, joiden työlainsäädäntö ei ole säällisellä tasolla. Elektroniikkatuotteiden valmistus vaatii myös paljon maamineraaleja, joiden louhinta maan alta ei kestä päivänvaloa. Louhokset sijaitsevat köyhimmistä köyhimmissä kehitysmaissa ja lapsityövoiman käyttö on niissä arkipäivää. Tee jouluostoksesi SASKin aineettomassa joulukaupassa jo tänään osoitteessa http://sask. mycashflow.fi

/////////////////////////////////////// Antamalla lahjaksi aineettoman lahjan tuet työelämän perusoikeuksien puolesta tehtävää kehitysyhteistyötä.


Tero Sivula/Lehtikuva

Lapsen jouluaskareeksi sopii leipominen, ei kännykkään tarvittavien mineraalien kaivaminen.

Yhdenkään lapsen ei pidä joutua kaivokseen YK:n kansainvälisen työjärjestön ILO:n mukaan maailman kaivoksissa työskentelee joka päivä miljoona lasta ja lukumäärä kasvaa. Kaivosyrittäjät suosivat lapsityötä, koska lapset ovat pieniä ja mahtuvat ahtaisiin koloihin. Ongelma on paha etenkin maamineraalien tuotannossa. Maamineraaleja käytetään elektroniikkateollisuudessa. Lapsityövoima johtuu perheiden köyhyydestä. Jotta perhe saisi rahaa ruokaan, lapset lähtevät hengenvaarallisiin töihin vanhempiensa mukana. Paras tapa kitkeä lapsityövoimaa on parantaa perheen aikuisten toimeentuloa ja tarjota lapsityöläisille mahdollisuus kouluun. SASK työskentelee tämän tavoitteen eteen Intiassa ja Nepalissa lapsityön vastaisessa hankkeessa. Perheen aikuisten palkan pitää riittää myös lasten elättämiseen. Työn tulee olla turvallista ja ihmisarvoista. SASKin tavoitteena on edistää ihmisarvoista työtä ja elämiseen riittävää palkkaa maailman köyhimmissä paikoissa. Auta meitä auttamaan. Lähde kuukausilahjoittajaksi. Helpoiten ryhdyt kuukausilahjoittajaksi lehden keskiaukeamalla olevalla esitteellä. Kuukausilahjoittajaksi voi lähteä myös verkossa osoitteessa http://www. vahvantehtava.fi/tee-lahjoitus/kuukausilahjoitus

Näin SASK toimii Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK on suomalaisen ay-liikkeen kehitysyhteistyö- ja solidaarisuusjärjestö, joka tukee vapaata ja demokraattista ammattiyhdistysliikettä kehittyvissä maissa. SASKilla on käynnissä yli 60 kehitysyhteistyöhanketta Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Hankkeilla tähdätään köyhyyden vähentämiseen vahvistamalla paikallista ammattiyhdistysliikettä. Lisäksi SASK toimii jäsenjärjestöjensä välineenä kehityspoliittisessa vaikuttamisessa Suomessa ja kansainvälisesti. SASKiin kuuluu jäsenjärjestöjensä kautta noin 1,7 miljoonaa suomalaista. Jäsenjärjestöjä on yhteensä 36.

TYÖMAANA MAAILMA 4/2015

23