Työmaana maailma

työmaana Maailma

S IIRTOT YÖ

Qatarin stadionien työmailla s. 8 OPINTOMATK A

Mosambik jätti jäljet s. 24 TUOTANTOKETJUT

Mekon ja pallon perässä s. 14

Hyvällä tiellä

Radhika Kumari pääsi ammattiliiton kouluun ja vältti työn tiilitehtaalla.

”SE ON NIIN EPÄREILUA” KÖYHIEN LAPSET EI PÄÄSE KOULUUN. NIIDEN PITÄÄ MENNÄ TÖIHIN. SIKSI NE EI OPI JA NIISTÄKIN TULEE KÖYHIÄ.

Lapsityö maailmassa vähenee, kun aikuisilla on kunnon palkat.

Katkaise köyhyyden kierre.

sask.fi/lahjoita

S I S Ä LT Ö

26–29

SASKin opintomatka opetti, että Mosambik on paljon muutakin kuin sarvikuonojen maa.

4 UUTINEN Kolumbialaiset liittojohtajat saivat tappouhkauksia.

5 MÖLÄYTYS Palloliiton puheen­johtaja latasi kauas ohi maalin ja päin ihmisoikeuksia.

6 PÄÄKIRJOITUS Lähi-idän siirtotyöläisten kohtelu on räikeää.

7 SANASELITYS Yei, yei, yei, sitä tarvitaan aina!

12-13 MAAILMANKUVA Paljasjalkaiset raksamiehet 14-15 TUOTANTOKETJUT Mekon ja pallon ompeluolosuhteet syynissä.

16-23 REPORTAASI Katmandun laitakaupungissa tiilentekijöiden lapset eivät joutuneet töihin vaan kouluun.

24-25 GRAAFI SASKin työ tuotti tulosta vuonna 2018.

30-31 AKTIIVI SASKin lähettiläs Emilia Lakan sydän sykkii tieteelle, taiteelle ja yhdenvertaisuudelle.

8–11

Stadioneiden rakentajia autetaan Qatarissa salaa.

työmaana Maailma

KUVA:

Toimitus: Päätoimittaja Laura Ventä Toimitussihteeri Sini Saaritsa Ulkoasu ja taitto Origine ky, Janne Hulkkonen ja Reima Kangas Julkaisupäivä: 3.6. 2019. Painopaikka: Hämeen Kirjapaino Painos: 8 000 kpl Julkaisija: Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry, Osoite: Kaikukatu 3 A, 00530 Helsinki, Sähköposti: etunimi.sukunimi@sask.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset: viestinta@sask.f, ISSN: 1456-2030 Lehti on tilaajille maksuton ja se postitetaan SASKin kannatusjäsenille, lahjoittajille, SASK-lähettiläille, jäsenliittojen avainhenkilöille ja yksityistilaajille. Lehden kirjoittajien mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta SASKin kantaa.

Työmaana Maailma | 3

UUTINEN

INDUSTRIALL

Kolumbian hiilikaivosalan ammattiliiton johtaja Igor Kareld Díaz oli yksi toukokuussa uhkauskirjeen saaneista ay-aktiiveista. Kuva vuodelta 2014.

Kuoleman kirjeitä

Kolumbiassa tappouhkauksia saaneet ay-aktiivit tarvitsevat kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen tukea.

T

appouhkaus tuli so-

siaalisen median kautta, toukokuun 11. päivänä: ”Häipykää maasta 48 tunnissa tai joudutte kärsimään.”

Kirje ei ollut pitkä, mutta siinä selkeäsanaisesti uhattiin kuolemalla kuutta miestä, koska heidän katsottiin syyllistyneen "sissitoimintaan".

Uhkauksen lähettäjä on puolisotilaallinen ryhmä Aguilas Negras (Mustat kotkat), jonka hampaisiin ovat joutuneet Kolumbiassa monet vasemmistolaiset vaikuttajat.

Uhkaus tuli, kun hiilikaivosliiton aktiivit olivat osallistuneet hiiliteollisuuden tulevaisuutta koskevaan kokoukseen mm. monikansallisten yritysten kanssa.

Hiilikaivosalan ammattiliitto Sintracarbónin johtaja Igor Díaz oli yksi uhkauksen saaneista.

4 | Työmaana maailma

”Me olemme rauhan asialla ja ammattiliiton kautta me tavoittelemme tasavertaisuutta työntekijöille ja koko yhteiskuntaan.

Vaadin, että oikeuttamme elää ja toimia ammattiliitoissa kunnioitetaan”, Díaz totesi teollisuusalojen maailmanliitto IndustriALLin tapauksen jälkeen julkaisemassa tiedotteessa.

– Uhkauskirjeet ovat puolisotilaallisten joukkojen suosima tapa, SASKin Latinalaisen Amerikan aluekoordinaattori Patricio Sambonino toteaa.

Ecuadorissa asuva Sambonino on seurannut Kolumbian väkivaltaisuuksia kauan.

Vuodesta 1974 viime vuoteen 14 000 ay-aktiivia on joutunut väkivallan kohteeksi. Pelkästään tänä vuonna 146 yhteiskunnallista vaikuttajaa on kokenut väkival-

taa tai uhkauksia. Vuonna 2018 tapettiin ainakin 28 ay-aktiivia.

Samboninon mukaan väkivalta on isääntynyt ja Kolumbian rauhanprosessi vastaavasti hiipunut.

– Uusi oikeistolainen hallitus on taipuvainen ay-vihamielisten tahojen linjoille. Maan ay-liike ja ihmisoikeusjärjestöt ovat vaatineet hallitusta suojelemaan uhkauksia saaneita. Sambonino muistuttaa, että painostus kansainvälisen ay-liikkeen taholta on nyt erittäin tärkeää. IndustriALLinpääsihteeri kirjelmöi Kolumbian presidentille.

SASK ja suomalaiset ay-johtajat

lähettivät OECD:n Suomen edustustoon vetoomuskirjeen, jossa toivotaan edustuston vaativan Kolumbian hallitukselta toimia, jolla turvataan työntekijöiden ihmisoikeudet, terveys ja henki.◆

LYHYESTI MÖLÄYTYS: PALLOLIITTO JA URHEILUN ETIIKKA Mitä tapahtui?

Suomen miesten jalkapallomaajoukkue järjesti vuoden alussa harjoitusleirin Qatarissa. Suomen Palloliitto päätyi kovan arvostelun kohteeksi heti kun matka viime marraskuussa julkistettiin.

Palloliitto puolusteli matkakohdetta sillä, että leiriläisten mukana liitto lähetti myös delegaation tutustumaan Qatarin ihmisoikeustilanteeseen. Arvostelijoiden mielestä on kuitenkin eettisesti kyseenalaista hyötyä hyvistä harjoitusolosuhteista, jos samalla yrittää kritisoida maan ihmisoikeustilannetta.

Leirille oli valittu pelaajia pääosin Veikkausliigasta ja pohjoismaisista sarjoista. Se merkitsi monelle harvinaista mahdollisuutta päästä mukaan maajoukkuetoimintaan.

Yksi mukaan valituista oli hyökkääjä Riku Riski. Hän päätti kuitenkin olla lähtemättä Qatariin, vaikka se olisi ollut tärkeä paikkaa antaa näyttöjä kevään EM-karsintoja silmällä pitäen.

"Sain kutsun, ja sen jälkeen keskustelin asiasta joukkueenjohtajan ja päävalmentajan kanssa.

Syynä päätökseeni olivat eettiset syyt ja arvot, joiden mukaan halusin toimia ja pitää niistä kiinni.

Mielestäni se oli tärkeätä”, Riski perusteli päätöstään (HS 8.1.).

Ylen verkkouutisessa 9.1.

Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti lausui, että Riskin päätös ”tuntuu hassulta”. Lahden mukaan matkalla pyritään nimenomaan tuomaan esille liiton huoli Qatarin ihmisoikeustilanteesta. Lahti harmitteli, että maajoukkuevierailu oli joutunut kielteiseen valoon, ja totesi, että seuraavaa leiripaikkaa täytyy miettiä. Paikka voi voi olla Qatar tai joku muu. ”Mutta ehkä pitäisin tämän asian erillään ihmisoikeusasioista.”

Mitä siitä seurasi?

Riku Riskin päätös jättää leiri väliin sai laajaa julkisuutta maailmalla. Saksalaislehti Der Spiegel totesi, että Bayern München järjestää säännöllisesti leirejä Qatarissa.

Palloliitto vastasi nettisivulla julkaistulla tiedotteella. ”Viestimme Qatarissa on selvä – emme hyväksy siirtotyöläisten ihmis- ja työoikeuksien rikkomuksia.

Qatarin viranomaisten sekä kisajärjestäjien vastuulla on huomioida työläisten ihmisoikeudet ja varmistua työntekijöiden turvallisista työskentelyolosuhteista”, tiedote julisti.

Siviilissä sijoituspankkiirina toimiva Lahti joutui kuitenkin sosiaalisessa mediassa irvileukojen hampaisiin samaan aikaan sosiaalisessa mediassa julki tulleen kuvan takia. Kuvassa Lahti kättelee leveästi hymyillen Qatarin jalkapalloliiton puheenjohtajan Sheikh Hamad bin Al Thanin kanssa. ”Ari Lahti antaa kunnolla runtua Qatarin jalkapalloliiton pomolle”, kuvan ja tiedotteen välistä ristiriitaa irvittiin Twitterissä.

SASKin toiminnan­ johtaja Janne Ronkai­ nen kommentoi: Jalkapallo on kansainväliselle ay-liikeelle ja kansalaisjärjestöille hyvä vipuvarsi, jolla esimerkiksi työntekijöiden oikeuksia on pystytty parantamaan.

Suomen Palloliitto elää kuitenkin vanhassa maailmassa.

Jotta se osoittaisi ymmärtävänsä globaaleja ongelmia ja oman vastuunsa, toiminnan on oltava eettisesti kestävää.

Riku Riskin jättäytyminen oli tyylikäs teko, jolla saattaa olla arvaamattoman suuret seuraukset, jos vastaavia tulee lisää.

JANNE HULKKONEN

Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti ja Qatarin jalkapalloliiton puheenjohtaja Sheikh Hamad bin Al Than Twitterissä julkaistussa kuvassa.

VAIKUTTAJALISTA

Kansainvälisen Clean Clothes Campaign -verkoston kampanjakoordinaattori Christie Miedema listaa kolme painokasta syytä, miksi Bangladesh Accord tarvitaan.

1

Ihmishenkien pelastaminen Huhtikuussa 2013 Bangladeshissa Rana Plaza -tehtaan työntekijät huomasivat tehasrakennuksen seinässä halkeamia. Seuraavana päivänä rakennus romahti, ja 1134 ihmistä kuoli. Kaksi viikkoa myöhemmin solmittiin tehtaiden turvallisuutta parantava Accord-sopimus, eikä sen jälkeen yhdenkään Accordin tarkastaman tehtaan työntekijä ole kuollut töissä.

2

Omat oikeudet Työntekijät voivat ottaa Accordiin yhteyttä anonyymisti, jos he havaitsevat uhkia työturvallisuudelle. Jos Rana Plazan työntekijöillä olisi ollut tämä mahdollisuus, onnettomuus olisi voitu estää. Accord opettaa työntekijöitä tunnistamaan oikeutensa ja puolustamaan niitä.

3

Sitovuus ja läpinäkyvyys Jos joku Accordin allekirjoittaneista lähes 200 vaatefirmasta ei noudata sopimuksen sääntöjä, se voidaan haastaa oikeuteen.

Accor­dissa mukana olevat brändit, sopimuksen vaatimukset ja työn edistyminen näkyvät hankkeen verkkosivuilla. Kuka tahansa voi puuttua asiaan, jos esimerkiksi tietää tehtaan hidastelevan turvallisuusasioissa.

Clean Clothes Campaign on vaikuttanut Accord-sopimuksen syntymiseen.

Kuudessa vuodessa Accord on tehnyt yli 30 600 tarkastusta. Toukokuussa 2019 Bangladesh päätti, että Accord lopetetaan vuoden kuluessa. Lue lisää: www.cleanclothes.org.

Työmaana Maailma | 5

PÄ Ä K I R J O I T U S

Unelmatöihin Persianlahdelle?

Laura Ventä on SASKin viestintäpäällikkö. Hän uskoo, että köyhyys vähenee kestävästi työn kautta, jos siitä maksetaan elämiseen riittävää palkkaa. SASK tukee työntekijöiden ihmisoikeuksien parantamista ympäri maailmaa.

M

uuttaisitko sinä nälkäpalkalla raskaisiin

rakennustöihin ja jättäisit perheesi vuosiksi? Ja maksaisit vielä puolen vuoden palkan verran välitysmaksua? En minäkään. Mutta 1200 nepalilaista lähtee joka päivä työn perään, kohteena usein Persianlahden pilvenpiirtäjä”paratiisit”.

Siirtotyöntekijöitä orjasopimuksilla palkkaavat Lähi-idän maat houkuttavat köyhiä muualta Aasiasta.

Työsopimuksesta on usein kaksi versiota, asuinolot epäinhimilliset ja passit takavarikoidaan. Siirtotyöhön lähdetään, koska kotimaassa ei ole työtä tarjolla tai jos on, palkalla ei perhe elä.

Ihmiset ovat aina muuttaneet työn perässä, ja

siihen on liittynyt ongelmia. Lähi-idän maissa muualta tulleiden ihmisoikeuksien polkeminen on silti räikeää. Kansainvälisen ay-liikkeen sitkeän painostuksen ansiosta Qatarin tulevien jalkapallon MM-kisojen eteen puurtavien siirtotyöläisten olot ovat parantuneet – mutta yhä kaukana siedettävistä.

Ay-liike ei voi toimia Qatarissa paikallisesti. SASK pyrkii parantamaan tilannetta tukemalla ihmisiä heidän lähtömaissaan. Nepalissa ja Intiassa on valistettu lähtijöitä, tarjottu heille yhteys turvaverkkoon kohdemaissa ja vaikutettu epäeettisesti toimivien välitysfirmojen kuriin saamiseksi. Qatarin tilanteesta voit lukea lisää sivuilta 8-11.

Nepalissa SASK tekee paljon muutakin, jotta siirtotyö ei olisi ainoa vaihtoehto. Maassa on uudet työelämälait, jotka vain odottavat toteuttamistaan.

Jos Qatarissakin tilanne kohenee, ihmisoikeuksista välittävät jalkapallofanit voivat toivottavasti vuonna 2022 keskittyä nauttimaan urheilusta.

6 | Työmaana Maailma

LY H Y E S T I SANASELITYS PIIRROS: HANNA SAKARA

LUKULISTA

Ay-liikkeen hattutemput Rakennusalan liittojen avulla Brasilian vuo­ den 2014 jalkapallon MM-kisoissa työn­ tekijät tekivät monta maalia. Nyt katseet kääntyvät Qatariin, jossa ammattiliitot ovat kiellettyjä.

–8 %

palkankorotukset saatiin stadionien rakennustyö­ mailla työskenteleville.

300 000

uutta jäsentä liittyi raken­ nusalan ammattiliittoihin.

683

koulutettua työsuojelu­ valtuutettua valvoi rakennustyömailla

2 kk

palkkaa vastaavat bonukset tulivat mahdollisiksi.

”Älä käytä rahaa, kuin vettä. Sinä et ole mikään rikas lapsi”, sanoo

myanmarilainen äiti aikuiselle tyttärelleen.

Burman kielellä ’vesi’ on YEI. Slangisanastossa YEI on kuitenkin jalostunut tarkoittaman myös rahaa. Sitä käyttävät kaikki sosiaaliluokat köyhistä tehdastyöläisistä vauraaseen väestöön.

Maatalousmaan ominaispiirteisiin kuuluu pitkä monsuunikausi, jolloin sataa monta kuukautta. Työläisten majatkin on rakennettu tolppien varaan, jotta vesi ei yltäisi koteihin. Vettä siis riittää trooppisessa ilmastossa, mutta köyhässä maassa ihmiset myös tietävät, että vesi on arvokasta.

YEI on siis burman kielessä aina liitetty vaurauteen ja työhön. ”Kerätkää vesi talteen, niin kauan kuin on hyvä sade”, myanmarilaiset sanovat, kun haluavat muistutella toisilleen, että kannattaa paiskia töitä niin kauan kuin siihen on mahdollisuus.

Kesällä satunnaisia työkeikkoja tekevillä työtilaisuudet harvenevat, joten he takovat niin paljon YEI’tä kuin mahdollista koko kevään. ◆

50 000

rakennustyöläistä pääsi katsomaan kisoja FIFAn laskuun.

MARCELLO CASAL JR

YEI ja hyvä sade

Saksa juhli kentällä, mutta myös kisojen rakentajilla oli syytä iloon.

Työmaana Maailma | 7

QATAR REPORTAASI

Tehtävä Qatarissa

Siirtotyöläiset eivät saa perustaa ammattiliitoa Qatarissa. Filippiiniläisten työntekijöiden yhdistys järjestää kulttuuritapahtumia ja urheilukilpailuja.

Samalla jaetaan työntekijöille tietoa heidän oikeuksistaan.

TEKSTI: JANNE HULKKONEN

8 | Työmaana Maailma

järjestävä sekä terveisiin elämäntapoihin ja järkevään rahankäyttöön kouluttava yhdistys. Samalla se tekee sinnikästä valistustyötä työntekijöiden keskuudessa. Siirtolaisina saapuneille kerrotaan leppoisien tapahtumien lomassa heidän oikeuksistaan työelämässä, työturvallisuudesta sekä ratkaisuista ongelmatilanteisiin. Lisäksi koulutetaan vapaaehtoisia neuvonantajiksi lakiasioissa.

– Työ on haastavaa ja teemme sitä päivätyön ohella. Mutta haluamme auttaa tovereitamme. Se on lähellä sydäntämme. Tämän työn arvoa ei voi mitata rahassa.

Videoyhteyttä seuraavan yleisön mielestä pelkkä neuvonta tuntuu hampaattomalta. Rakennusliiton Mika Töttö kysyykin, eikö työntekijöillä ole mitään painostuskeinoja. Voivatko he mennä lakkoon?

Ressien Fos vastaa, että lakkoilu on Qatarissa laitonta ja johtaa usein työntekijöiden karkotukseen.

Yhdistyksen täytyy toimia lakien mukaan tai sen olemassaolo vaarantuu.

KUVA: FIFA

A

urinko paistaa sinisellä tavalla, mutta Hotelli Haagan iso kokoushuone on viimeistä paikkaa myöten täynnä. Käynnissä on SASKin teemakoulutus, jonka aiheena ovat siirtotyöntekijöiden ihmisoikeudet muun muassa Qatarin jalkapallon MM-kisojen 2022 työmailla.

Videopuheluyhteys Qatarin Dohaan toimii.

Filippiiniläisten rakennustyöntekijöiden yhdistyksen BKMQ:n puheenjohtajan Ressie Fosin kasvot ilmaantuvat valkokankaalle. Lähinnä ammattiliittojen jäsenistä koostuva yleisö höristää korviaan, kun hän alkaa kertoa, millaista siirtotyöntekijöiden oikeuksien ajaminen on Qatarissa.

– Ammattiliitot ovat kiellettyjä, mutta tietyn alan työntekijöiden järjestäytyminen on tiettyyn rajaan asti mahdollista, Fos aloittaa.

Vuonna 2015 perustettu BKMQ onkin päältä katsoen filippiiniläisyhteisölle urheilutapahtumia

REPORTAASI QATAR

Työmaana Maailma | 9

QATAR Reilun kolmen vuoden päässä häämöttävien jalka-

pallon MM-kisojen lähestyessä Qatar on taipunut siirtotyöntekijöiden asemaa parantaviin uudistuksiin. Kehitys on suurelta osin seurausta kansainvälisten ammattiliittojen ja ihmisoikeusjärjestöjen painostuksesta. Qatar on ollut valmis muutoksiin, koska se ei halua menettää kisoja.

Myös SASK kampanjoi rakennusliitto BWI:n kanssa, joka vaatii parannuksia Qatarin lainsäädännön ongelmiin ja siirtotyöntekijöiden asemaan.

Kampanjointi Qatarin ihmisoikeustilanteen parantamiseksi alkoi heti, kun FIFAn korruptoitunut hallitus vuonna 2010 myönsi kisat upporikkaalle öljymaalle, jossa kaikkien ihmisoikeuksia ei kunnioiteta. Pitkään näytti kuitenkin siltä, että yksinvaltaisessa emiirikunnassa edistystä on mahdoton saavuttaa.

Lokakuussa 2017 ammattiliittojen kansainvälisen keskusjärjestön ITUCin pääsihteeri Sharan Burrow’lla oli kuitenkin hyvää kerrottavaa.

– Qatarin julkaisemat aloitteet tarkoittavat merkittävien uudistusten alkua. Ne tulevat merkitsemään loppua nykyajan orjuudelle, Burrow julisti.

ITUC arvioi, että aloitteillaan Qatar sitoutui muutoksiin, joiden seurauksena yli 2 miljoonaa Qatarissa työskentelevää siirtotyöntekijää saa mahdollisuuden ihmisarvoiseen elämään.

– Tehtävää on paljon. Toivomme, että YK:n työjärjestö ILO edesauttaa uudistusten toteutumista asiantuntemuksellaan, Burrow lisäsi.

Vain paria viikkoa myöhemmin ILO käynnisti Qatarin hallinnon kanssa kolmivuotisen yhteistyöhankkeen työntekijöiden oikeuksien nostamiseksi kansainvälisten normien tasolle. Qatar ratifioi myös keskeiset poliittisiin ja työelämän ihmisoikeuksiin liittyvät YK:n päätökset. Yksi varaus kuitenkin jäi. Qatar ei edelleenkään hyväksy työntekijöiden oikeutta perustaa ja kuulua ammattiliittoon.

Uudistukset Qatarissa eivät ole jääneet julkilausumien tasolle. Vuoden 2017 jälkeen maassa on tehty useita siirtotyöläisten asemaa parantavia muutoksia.

Väliaikainen minimipalkka takaa vähintään 200 dollarin kuukausiansion. Työntekijöiden ja työnantajien välisiä riitoja ratkaistaan aiempaa nopeammin sovittelulautakunnassa, kun ennen oikeuskäsittely saattoi viedä vuosia. Työntekijöille maksamatta jääneiden palkkojen korvaamiseksi on perustettu rahasto.

Myös yli 174 000:n Qatarissa työskentelevän kotiapulaisen tilanne on parantunut. Aiemmin he olivat kokonaan lainsäädännön ulkopuolella, mutta uudella lailla heille on säädetty esimerkiksi oikeus vapaapäivään ja lomaan.

Kafala-järjestelmän osittainen purkaminen on 10 | Työmaana Maailma

Saskin tuella neuvontaa Qatariin lähteville SASK järjestää yhteistyössä nepalilaisten rakennusalan ammattiliittojen kanssa koulutusta Qatariin siirtotyöntekijöiksi aikoville. Koulutusten tavoitteena on kertoa työntekijöiden oikeuksista ja mahdollisista ongelmista jo ennen lähtöä.

Koulutuksissa siirtotyöntekijät saavat myös tietoa Qatarissa toimivista tukiryhmistä, jotka pystyvät auttamaan työntekijöitä. Projekti on järjestänyt myös lehdistötilaisuuksia, joissa Qatarista palaavat työntekijät ovat kertoneet kokemuksistaan.

Nepalilaiset ovat yksi suurimmista siirtotyöntekijäryhmistä Persianlahden maissa. Qatarissa heitä on jo yli 400 000.

Joka päivä yli 12 000 nuorta lähtee Katmandun lentokentältä siirtotyöläisiksi eri puolille maapalloa. Suuri osa heistä on matalasti koulutettuja nuoria Nepalin maaseudulta.

Siirtotyöntekijöiden rahalähetykset kotimaahan muodostavat jo noin 30% Nepalin kansantuotteesta. Siirtotyö antaa kaikkein köyhimmille perheille mahdollisuuksia nostaa elintasoaan.

merkittävä edistysaskel. Ennen lakimuutosta siirtotyöntekijät tarvitsivat työnantajansa luvan poistuakseen maasta. Nyt exit-viisumia ei enää tarvita.

Parannuksista huolimatta siirtotyöntekijöiden tilanne on kaikkea muuta kuin ongelmaton. Yhä edelleen moni Nepalista tai muista Etelä-Aasian maista tuleva työntekijä joutuu maksamaan työpaikastaan välityspalkkion. Palkkiot ovat suuria, siksi monen täytyy myydä omaisuutensa tai ottaa korkeakorkoista lainaa. Kun työntekijä lopulta pääsee Qatariin, työsuhteen ehdot eivät vastaa lupauksia, jos työpaikkaa edes on olemassa.

Minimipalkan taso on erittäin matala. Esimerkiksi Nepalin viranomaiset vaativat vähintään viiden-

QATAR

Filippiiniläiset siirtotyöläiset saavat koulutusta lakiasioissa Qatarissa.

toomme tulevat jäsenten valitukset. Viime vuosina valituksia on tehty vähemmän kuin ennen, eli lakiuudistukset ovat nähdäkseni parantaneet tilannetta.

Ne ovat vaikuttaneet myönteisesti rakennustyöntekijöiden hyvinvointiin. Uskon siihen täysin.

Kun työntekijöiden yleisin ongelma ennen uudistuksia oli maksamatta jäänyt palkka, ovat ongelmat nykyään hyvin erityyppisiä.

- Valitukset liittyvät nykyään yleensä tilanteisiin, joissa työntekijät ovat tulleet Qatariin ilman virallisen järjestelmän ulkopuolelta. Kun he saapuvat maahan, täällä ei olekaan työpaikkaa. Tätä tapahtuu erityisesti Nepalista tuleville työntekijöille.

Yksi työntekijöiden kannalta hyvä uudistus on

neksen suurempaa palkkaa, ennen kuin auttavat nepalilaisten siirtotyöntekijöiden palkkaamisessa.

Kafala-järjestelmääkään ei purettu kokonaan.

Työntekijöillä ei ole oikeutta vaihtaa työpaikkaa, jos edellinen työsopimus on voimassa.

Monet uudistuksista eivät koske kotiapulaisia, joiden työpäivät ovat pitempiä, eikä ylitöistä aina makseta palkkaa. Kotiapulaiset myös tarvitsevat edelleen Kafalan edellyttämän ”sponsorin” eli työnantajan luvan, jos he haluavat matkustaa pois Qatarista.

Tasan viikko SASKin koulutuksen jälkeen videoyhteys Dohaan onnistuu uudelleen. Dohassa kello on 16 eli sama kuin Helsingissä. Rakennusyhtiössä projekti-insinöörinä työskentelevä Ressie Fos on kuitenkin jo ehtinyt kotiin, sillä ramadanin aikana työpäivät ovat Qatarissa vain kuusituntisia.

Fos on asunut Qatarissa jo 11 vuotta. Hän on työskennellyt esimerkiksi paikallisen olympiakomitean projektinhallinnan konsulttina jättimäisissä rakennusprojekteissa.

Reilut kaksi vuotta sitten hänet valittiin BKMQ:n puheenjohtajaksi. Jo ennen valintaa hän toimi aktiivisesti filippiiniläissiirtolaisten yhdistyksissä, esimerkiksi ihmisoikeuskomiteassa. Hän oli myös kirjoittanut takalogin kielisen lakioppaan.

– Kirjassa pyrin kuvitettujen esimerkkien avulla havainnollistamaan lakeja niin, että kaikki ymmärtävät sisällön, Fos kertoo.

Fos pitää Qatarin uudistuksia merkittävinä. Ne ovat parantaneet siirtotyöntekijöiden asemaa, vaikka hän rakennustyömailla vieraillessaan kuulee edelleen myös ongelmista.

– Käsittelemme ja rekisteröimme kaikki tie-

riitoja ratkaisemaan perustettu sovittelulautakunta.

Fosin mukaan se on lyhentänyt oikeuteen päätyvien riitojen käsittelyaikaa merkittävästi.

– Meillä on jäseniä, jotka ovat voittaneet omat juttunsa sovittelulautakunnassa ja saaneet korvauksia.

Fosin esimerkkinä on tapaus, jossa työntekijät olivat hakeneet palkkojaan konkurssiin menneeltä yritykseltä.

Työntekijän palkka riippuu Qatarissa myös hänen kansallisuudestaan. Nepalilaiset saavat minimipalkkaa. Filippiiniläisille maksetaan hieman enemmän, mutta ei yhtä paljon kuin eurooppalaisille. Perusteluna on, että siirtotyöntekijän kotiinsa lähettämä osuus pienestäkin palkasta on kotimaassa suuri summa.

– Nepalilaisen työntekijänkin on silti elettävä Qatarissa. Jos koko palkka kuluu elinkustannuksiin, työntekijälle ei jää käteen mitään, Fos arvioi.

Qatarin hallinnon kanssa käydään parhaillaan keskusteluja uuden aiempaa korkeamman ja kaikkia kansallisuuksia koskevan minimipalkan säätämisestä.

Siirtotyöntekijöiden yleinen ongelma on velkaantuminen. Qatarin kotimaata edullisempi korkotaso houkuttaa työntekijöitä ottamaan lainaa.

– Lainoja otetaan esimerkiksi kotimaassa tehtäviä investointeja varten. Jos työntekijä sitten sairastuu ja menettää työpaikkansa ja lainan lyhennykset jäävät maksamatta kahden kuukauden ajalta, hänet voidaan asettaa matkustuskieltoon, Fos kertoo.

- Tämä on yksi pahimmista ongelmista. Siksi koulutamme jäseniämme raha-asioissa.

Ressie Fos näkee Qatarin siirtotyöntekijöiden tulevaisuuden valoisana, jos uudistuksista pystytään pitämään kiinni vielä MM-kisojen jälkeenkin. FIFAn stadionhankkeissa työntekijöiden ääni kuuluu jo hiukan paremmin, kun yrityksiin on perustettu yhteistyökomiteoita, joissa mukana on työntekijöitäkin.

– Jos muutkin yritykset omaksuvat tämän mielestäni parhaan tavan toimia, se saattaa säilyä jatkossakin, Fos toivoo.◆ Työmaana Maailma | 11

MAAILMANKUVA KUVA: JANNE HULKKONEN TEKSTI: SINI SAARITSA

12 | Työmaana Maailma

MAAILMANKUVA

Edes Buddha ei pelasta Poliisilaitoksen viereisen liikerakennuksen julkisivua huolletaan Yangonin keskustassa Myanmarissa. Rakennustyöntekijät ahkeroivat bambukeppien varassa. Kaukaakin voi erottaa paljaat jalat ja varvassandaalit, kun miehet kurottelevat ja kiipeilevät tellingiltä toiselle. Valjaita tai kypäriä ei ole kenelläkään.

Myanmarilaisia rakennustyöntekijöitä edustava keskusjärjestö CTUM kouluttaa jäseniään työturvallisuusasioissa SASKin tukemana, jotta loukkaantumiset ja kuolemantapaukset vähenisivät. Ammattiliitossa tiedetään, että lievempiä onnettomuuksia tapahtuu päivittäin, mutta suurempia ja kuolemaan johtaviakin sattuu kaiken aikaa. Myanmarissa onnettomuuksista ei pidetä tilastoja, on vain tapauksia.

Samaan aikaan iime vuoden lopussa myös Yangonin kuuluisimman temppelin, Schwedagon Pagodan, kupolia kullataan. Samanlaiset telineet peittävät ylöspäin suipponevaa kattoa. Temppelin oppaan mukaan kukaan työntekijä ei putoa, koska Buddha suojelee heitä. Valitettavasti CTUM:n työntekijä tietää, että Buddhakaan ei aina ole pystynyt pelastamaan kupolin kultaajia. ◆

Työmaana Maailma | 13

TUOTANTOKETJU TEKSTI: SINI SAARITSA ASIANTUNTIJA: SONJA VARTIALA, FINNWATCH

Helmat ja pallot testissä Kestääkö Ivana Helsingin mekko vastuullisuustarkastelun?

Entä kuinka reilua peliä tarjoaa Selectin pallo?

Lonely Tiger -malliston mekko Ivana Helsinki

1

jilla voisi olla näistäkin jotain tietoa löydettävissä verkkosivuilta.

Tiedot nettisivuilta: Englanninkielisillä sivuilla todetaan ”about” -osion lopussa , että brändin design ideologia kumpuaa taiteesta ja siksi se on kestävää (sustainable).

6

2

Kysely: Lähetän viestin, jossa kysyn, missä maassa ja tehtaassa mekkoja valmistetaan, millä tavoin tuotantoketjun vastuullisuutta valvotaan myös ihmisoikeuksien näkökulmasta ja onko käytössä vastuullisuussertifikaatteja. Ja onko mahdollisen valvonnan tuloksista mahdollista saada tietoa.

3

Ivana Helsinki vastaa: Uuden malliston kankaat ja ompelu tehdään Izmirissä, Turkissa Simurg Tasarim-tehtailla, jossa IH vierailee säännöllisesti. Neulevaatteet tehdään Kutomo Holopainen Oy:llä Suomessa. Vaatteemme valmistetaan siis ihmisoikeuksia kunnioittaen vastuullisesti koko tuotantoketjussa.

4

Asiantuntija: Vastuullisuudesta voi päätellä vain, että osa tuotannosta tapahtuu riskimaassa (Turkki).

5

Puhelinhaastat­ telu: Kankaat valmistetaan Izmisrin alueella, mutta kaikki ei ole puuvillaa tai luomua. Simurg Tasarimilla on GOTS-serti14 | Työmaana Maailma

fikaatti, joka valvoo sekä tekstiilien että niistä tehtävien tuotteiden valmistuksen alkuperää ympäristönäkökulmasta. GOTSin osana yrityksistä riippumaton taho, ETKO, keskittyy tuotanto-olosuhteisiin (minimipalkkavaatimukset, lomasäädökset, terveydenhuollon järjestäminen jne) eli valvoo vastuullisuutta myös ihmisoikeuksien näkökulmasta. Sertifikaatti on tehtaan, ei IH:n.

Mahd. puutteet korjataan ETKON ohjeiden mukaan. Jos näitä ei noudateta, valmistaja menettää GOTSin. IH:lla ei ole ulkopuolisen tahon tekemää vastuullisuusraporttia. Se ei ole ollut asia, jota IH on halunnut korostaa. Ihan hyvä pointti, että kulutta-

Asiantuntija: Jos IH:n tuotteilla olisi vas­tuullisuussertifikaatti, GOTSin ympäristökriteerit kattaisivat myös ko. tuotteen puuvillan tuotannon.

Sen valvonta on nyt paikallisten luomuvalvojien harteilla eikä kriteereihin kuulu kattavasti sosiaalisen vastuun kysymykset. GOTSiin ei myöskään kuulu elämiseen riittävä palkka.

ETKO on auditointiyritys, jonka GOTS on hyväksynyt tekemään auditointeja. Mutta käykö IH itse aktiivista vuoropuhelua tehtaan kanssa ja pyrkiikö se ongelmatilanteissa vaikuttamaan? Tuntuu siltä, että Ivana Helsinki käyttää GOTSia pääasiallisena vastuullisuuden varmentajana. Jos IH ei osta GOTS-tuotteita, ei se myöskään suoraan osallistu vastuullisuusvalvonnan kustannuksiin. Vastuullisuusraportointi on yrityksen itsensä tehtävä, ei ulkopuolisen tahon.

aaliturvasta, elämiseen hyvin riittävästä palkasta sekä turvallisista työolosuhteista. Mikäli epäkohtia ilmenisi, vaatisimme muutoksia. Muuten emme voisi jatkaa yhteistyötä. Olemme voineet luottaa niin paikan päällä itse nähtyyn kuin muihin dokumentteihin. IH osallistuu sertifioinnin kustannuksiin välillisesti, koska sertifioinnin kustannus on jyvitetty tuotteisiin.

8

Asiantuntija: IH kertoo vaativansa elämiseen hyvin riittävää palkkaa, mutta GOTS ei tätä edellytä.

Tehdas kertoo maksavansa vain lakisääteistä minimipalkkaa. Vastauksesta ei selviä, miten yritys on varmistanut, että minimipalkka riittää elämiseen. Minimipalkka ja elämiseen riittävä palkka ovat eri asioita.

Epäsuorasti osa sertifioinnin kustannuksista varmaan siirtyy kaikkiin tuotteisiin, myös IH:n ei-sertifioituihin.

Näyttää siltä, että IH ei maksa tuotteesta ns. preemiota. Jos maksaisivat, heidän kannattaisi ostaa tuote sertifioituna

9

Lopputulos:

7

IH vastaa: ETKO tarkistaa valmistavan yrityksen tuotantotilat, laskutuksen, palkanmaksun, sosiaalimaksut, työturvallisuuden jne. He tekevät myös työntekijöiden pikahaastatteluja.

Käymme aktiivista vuoropuhelua tehtaan kanssa ja edellytämme heiltä vastuunkantoa sosi-

− vastuullisuudesta ei tehdä raportteja eikä kerrota missään. − Vain GOTS-sertifioitu tehdas ei takaa tuotteen vastuullisuutta. + GOTS hyvä järjestelmä, paitsi elämiseen riittävän palkan osalta. + Yritys vastasi kysymyksiin avoimesti.

TUOTANTOKETJU

Jalkapallo Select

1

Tiedot nettisivuilta: Yhtiö kertoo mm. terveysja koulutusohjelmastaan (SAHEP) Pakistanissa, jossa 90 prosenttia tuotannosta tapahtuu Anwar Khawaja Industries -tehtaalla (AKI). Valtaosa pallojen ompelijoista tekee työtä alihankkijalle tai sen alihankkijalle ja saa palkkion pallojen määrän mukaan.

2

Sähköpostia yritykseen: Lähetän kysymykseni Tanskan pääkonttoriin. Kysyn, onko Selectillä sosiaalisen vastuun sertifikaatteja ja auditointijärjestelmiä, ja miten yritys varmistaa, että ihmisoikeudet toteutuvat koko tuotantoketjussa. Entä miten varmistetaan, että alihankintaketjussa pallopalkalla työskentelevä saa säällisen palkan eikä esim. lapsityötä esiinny. Kysyn vielä valmistetanko sekä pro- että nuorisopallot AKI:lla ja missä loput 10 prosenttia tuotannosta tapahtuu. Vastaukset tulevat vasta, kun olen hätyytellyt puhelimitse.

3

Select vastaa: AKI on A-luokan jäsen lapsityön vastaisessa organisaatiossa, Independent Monitoring Association for Child labour (IMAC).

AKI:lla taas on Reilu kauppa -sertifikaatti. Tehdas toimii maailman työjärjestön ILO:n sekä urheiluteollisuuden eettisyyttä ajavan World Federation of the Sporting Goods Industry WFSGI:n standardien mukaisesti.

Ompelutehtaille tehdään tarkkailukäyntejä.

Sekä Pro- että nuorisopallot tehdään AKI:lla. Loput 10 prosenttia tuotannos-

ta tapahtuu Taiwanissa ja Kiinassa. Siellä tuotetaan koneellisesti valmistettavat vaahtomuovipallot.

4

Asiantuntija: Pakistanilainen AKI on tosiaan Reilu kauppa -sertifioitu tuottaja. Tämä on hyvä juttu. Mutta miksi ainakaan kaikissa ommelluissa palloissa ei ole reilun kaupan merkkiä?

Maksaako Select merkin puuttumisesta huolimatta sertifiointimaksua Reilun kaupan järjestelmälle ja Reilun kaupan lisää tehtaalle? Entä tehdäänkö palloja vielä myös nahasta, ja jos, niin miten sen tuotantoa valvotaan?

Tehdäänkö Kiinan ja Taiwanin tehtaille auditointeja tuotanto-olojen seuraamiseksi?

5

Select vastaa: Valmistamme vain rajallisen määrän Reilun kaupan palloja. Kuitenkin Reilu kauppa tekee tarkastuksen joka vuosi. Toimimme normaalien Reilun kaupan sääntöjen mukaisesti, jolloin tehtaalle myös maksetaan lisää, joka menee työntekijöille.

Emme ole enää vuosiin tehneet palloja nahasta. Kaikki pallot tehdään synteettisestä polyuretaanista. Kiinan ja Taiwanin tehtaiden osalta meillä on sopimukset, jotka edellyttävät ILOn standardien noudattamista.

6

Asiantuntija: Yritys ei nyt oikein vastaa kysymyksiin. Ensinnäkin, miksi vain rajallinen osa on Reilun kaupan palloja, jos kaikki tulevan AKI:n tehtaasta? Maksaako Se­lect lisää jokaisesta AKI:ssa valmistetusta pallosta vai vain niistä, joissa on Reilun kaupan merkki? Entä ovatko Kiinan ja Taiwanin tehtaat kolmannen, riippumattoman osapuolen auditoimia.

7

Select vastaa: Meillä on oma SAHEP -ohjelmamme kun taas Reilun kaupan pallot ovat erityinen toive asiakkailta ja tuotantoa on asiakaskysynnän mukaan. Reilun kaupan lisää maksetaan juuri näistä palloista.

Kiinan ja Taiwanin tehtailla tehdään säännöllisiä auditointeja, mutta ei meidän toimestamme. Tuotamme siellä vain pienen määrän promootiotuotteina isoille monikansallisille yhtiöille myytäviä palloja. Näille yhtiöille on normaalia, että tehtaat auditoidaan

8

Asiantuntija: Eli vain Reilun kaupan merkillä varustetuista palloista maksetaan lisää. Tuo SAHEP-ohjelma on hyvä lisä, mutta parasta olisi, jos kaikista AKI:n tuottamista palloista maksettaisiin Reilun kaupan lisää, ja sen lisäksi yrityksellä olisi tuo SA-

HEP-ohjelma. Nyt vastuullisuusvalvonnassa vedotaan Reilun kaupan auditointeihin kaikkien pallojen osalta, vaikka vain osa palloista myydään Reilun kaupan merkillä ja järjestelmän kriteerien mukaisesti.

Kiinan ja Taiwanin tehtaita koskien ei selviä, minkä vastuullisuusjärjestelmän mukaisesti auditointeja on tehty. Joitain auditointeja siis tehdään mutta niiden laatua ja tuloksia ei nyt pysty arvioi­maan.

9

Lopputulos:

− Yritys vastasi välillä asian vierestä ja sen tuotteista todella vain osa on Reilun kaupan sertifioimia eli vain osan kohdalla tehdään valvontaa RK:n kriteerien mukaisesti. − Kiinan ja Taiwanin tehtaiden osalta valvonta jäi epäselväksi. + Reilu kauppa on luotettava sertifiointikärjestelmä. + SAHEP vaikuttaa hyvältä ohjelmalta.

Auditointi: yritystoiminnan arviointi vastuulliosuuden näkökulmasta. Kolmannen osapuolen tekemä auditointi on riippumaton ja siksi luotettavampi kuin yrityksen itse tekemä.

GOTS: ulkopuolisen tahon valvoma ekologisuuden ja eettisyyden sertifikaatti, joka huomioi koko elinkaaren raaka-aineen viljelystä lähtien.

Reilu kauppa: kehittyvissä maissa viljeltävien ja valmistettavien tuotteiden sertifiointijärjestelmä.

Työmaana Maailma | 15

REPORTAASI

Radhika Kumari on 12-vuotias koululainen.

Opiskelun ohella hän ja muut isommat lapset huolehtivat pienemmistä siaruksista, kun vanhemmat tekevät pitkää päivää tiilenpolttimossa.

Oppituntien jälkeen Radhika tekee perheelle ruokaa.

16 | Työmaana Maailma

REPORTAASI

Äiti päätti, että tytär käy koulua eikä pinoa tiiliä Ainoa kestävä ratkaisu lapsityön poistamiseksi on elämiseen riittävä palkka aikuisille. Nepalin pääkaupungin laidalla siirtotyöläisten lapset käyvät ammattiliiton perustamaa koulua.

TEKSTI JA KUVAT: LAURA VENTÄ Työmaana Maailma | 17

REPORTAASI

Lalitpurin pientä koulua käy 44 lasta. Lisäksi oppilaiden mukana seuraavat pienemmät sisarukset, jotka tarvitsevat päivähoitoa.

Koulun opettaja on ammattiliiton työntekijä.

Kun tarjolla on koulu, monet vanhe Kuvis

K

olmisenkymmentä lasta on ahtautunut istumaan pienen huoneen lattialle. Pari seinää on maalattu hehkuvan pinkeiksi, lattialle on levitetty mattoja ja kalteri-ikkunoista tulvii valoa. Suurisilmäinen Radhika Kumari, 12, pitelee sylissään pienempää tyttöä, jonka käsissä vanuttuu kouluvihko.

Molemmat käyvät päivisin yhdestätoista kolmeen Nepalin pääkaupungin Katmandun laitamilla sijaitsevan Lalitpurin väliaikaista koulua. Kaikkein pienimmät tosin ovat siellä vain päivähoidossa isompien sisarustensa mukana. Joka aamu opettaja hakee heidät kotoa, matalista majoista, jotka heidän vanhempansa ovat rakentaneet läheisen tiilenpolttimon ympärille.

He ovat eri puolilta Nepalia ja Intiasta saapuneita siirtotyöntekijöitä. Intialaisen Kumarin perhe on kotoisin paikasta nimeltä Darbhanga.

Kun Kumari ja muut lapset lähtevät kouluun, heidän vanhempansa aloittavat pitkän työpäivänsä louhosmaisessa polttimossa, jossa he valmistavat tiiliä. Osa valmistaa muoteilla tiiliä savesta ja hiekasta, osa pinoaa, osa kuljettaa, ja vain äärimmäiseen kuumuuteen tottuneet intialaiset pystyvät hoitamaan polttoprosessia maanalaisissa “uuneissa”.

18 | Työmaana Maailma

Kumarin koulu on toimiva väliaikaisratkaisu tilan­ teessa, jossa perheet joutuvat jättämään kotiseutunsa ja lapset koulunsa, kun aikuiset lähtevät kausitöihin muualle. Koulu on osa kansainvälisen rakennusalan ammattiliiton BWI:n ohjelmaa lapsityön kitkemiseksi.

SASK on tukenut hanketta Intiassa ja Nepalissa.

Nepalissa toiminta on keskittynyt juuri tiilenpolttimoihin, joihin nepalilaiset ja intialaiset perheet tulevat siirtotyöläisinä aina puoleksi vuodeksi kerrallaan.

Tiilien valmistus on kovaa työtä, jota tehdään urakkapalkalla. Siksi myös lapset päätyvät helposti joukon jatkoksi tienaamaan perheille elantoa. Kun tarjolla on koulu, monet vanhemmat lähettävät kuitenkin lapsensa kouluun eikä töihin – tai ainakin myös kouluun. Ammattiliiton ylläpitämä opinahjo tarjoaa lapsille mahdollisuuden edetä seuraavalle luokalle, vaikka koulu kotikylässä keskeytyy puoleksi vuodeksi. Perheiden muutto työn perässä tyrehdyttää helposti koko koulunkäynnin.

Radhika Kumari tuli Lalitpuriin kolme vuotta sit­

ten. Hänen äitinsä päätti, että kotikylässäkin kou­ lua käynyt tyttö tarttuu opiskelumahdollisuuteen eikä vietä päiviään tiiliä kanniskellen. Mutta kotona

REPORTAASI

mmat lähettävät lapsensa sinne.

TyömaanaTyömaana Maailma 1/2018 Maailma | 19 | 19

REPORTAASI

Lalitpurin tehtaalla tiilet valmistetaan ja myös poltetaan. Työntekijät ovat Nepalin muilta alueilta ja Intiasta tulleita siirtolaisia.

Alue on julistettu lapsityöstä vapaaksi, mutta silti töissä on myös lapsia.

Jos aikuiset pärjäisivät palkallaan,

20 | Työmaana 20 | Työmaana Maailma Maailma 1/2018

REPORTAASI

lasten ei tarvitsisi tehdä töitä.

Kumarilla on velvollisuuksiakin. On tehtävä ruokaa ja hoidettava pienempiä sisaruksia.

Kumari hymyilee ja siristelee silmiään auringossa.

– Opiskelu ei kyllä aina ole niin hauskaa.

Pienessä luokkahuoneessa kuitenkin nauretaan, jutellaan ja tiiraillaan vieraita uteliaina.

Kaikkiaan oppilaita on koulussa 44. Joukko vaihtelee päivittäin, koska osa on kiinni kotitöissä.

Osa kenties kääntelee tiiliä vanhempiensa apuna, vaikka tämä alue on julistettu lapsityöstä vapaaksi.

Kumari on vanhemmasta päästä oppilasjoukkoa, jonka nuorimmat ovat vasta nelivuotiaita. He puhuvat äidinkielenään joko nepalia tai hindiä, joku ehkä yhtä Nepalin 122 vähemmistökielestä.

Tuoleja tai pulpetteja ei ole, eikä juuri opetusvälineitäkään.

Nuori naisopettaja puhuu lapsille rauhallisesti.

Opettajan nimi on Rasila Maharjan ja hänen pu­heensa nepalia.

– Kieli on suurin haaste. Ja toisinaan näin isoa joukkoa on vaikea hallita, Maharjan sanoo.

Kaikki hänen oppilaansa eivät täysin ymmärrä nepalia, vaikka se on hindin sukulaiskieli. Maharjan on ammattiliiton työtekijä, joka on saanut viikon mittaisen koulutuksen opettajan työhön.

Lapsityöläisiä arvioidaan olevan maailmassa 152

miljoonaa. Eniten heitä on Afrikassa, ja yksittäisistä maista kaikkein eniten Intiassa. YK:n alaisuudessa toimiva Kansainvälinen työjärjestö ILO on taistellut lapsityön kitkemiseksi koko 100-vuotisen historiansa ajan, mutta vielä on työsarkaa. Vuonna 1998 lapsityön poistamisesta tuli yksi ILOn viidestä keskeisestä työelämän perusoikeudesta.

Ruohonjuuritason toimien lisäksi tarvitaan vaikuttamistyötä. Sitäkin on SASKin tuella tehty sekä Nepalissa että Intiassa. Intiassa ammattiliitot on SASKin aluekoordinaattorin Manoranjan Pegun mukaan tunnustettu merkittäviksi toimijoiksi taistelussa lapsityötä vastaan. Ne pystyvät vaikuttamaan paitsi kansallisella tasolla, myös puhumaan suoraan jäsenilleen ja valistamaan ihmisiä lapsityön haitallisuudesta.

– Se on iso asia, sillä lapsityö on nimenomaan työelämäkysymys, Pegu painottaa.

Intiassa lapsityö kielletään nyt laissa, ja SASKin tukemien ammattiliittojen vaikuttamistyöllä oli osansa lain läpimenossa.

Tosiasia on kuitenkin se, että laeilla, valistuksella ja kouluilla ei ole merkitystä, jos lastenkin on pakko tehdä töitä perheen elättämiseksi. Parhaiten lapsiTyömaana Maailma | 21

REPORTAASI LAPSITYÖ Vaarallisissa olosuhteissa työskentelee lähes puolet 152 miljoonasta lapsityön uhrista maailmassa.

5–11-vuotiaita on heistä 73 miljoonaa.

Perheiden köyhyys ajaa lapset töihin, mikä taas estää koulunkäynnin, omien oikeuksien oppimisen ja säällisten työpaikkojen saamisen aikuisenakaan.

Yksi tiilenvalmistuksen työvaihe on taputella savi muotteihin. Kun sataa, tiilet eivät kuivu, vaan menevät pilalle. Työntekijät kärsivät sen palkassaan, sillä heille maksetaan vain valmiiden tiilien mukaan.

Lähde: www.ilo.org

Perheiden köyhyys liitossa ei jäseniä

aikuisten työttömyys

Lapsityön noidankehä

lapsityön käyttöä

Huonot palkat, ei koulutusta

heikot työehdot

Vain ammattiliitto voi turvata työnte työn karkottaisi maailmasta se, että perheen aikuiset tienaisivat sen verran, että pystyisivät sillä kohtuullisesti elättämään perheensä.

– Elämiseen riittävä palkka on kulmakivi lapsityön kitkemisessä. Kun perheen aikuiset pärjäävät palkallaan, lasten ei tarvitse tehdä töitä, SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen kiteyttää.

Kuulostaa periaatteessa yksinkertaiselta, mutta riittävän palkkatason saavuttaminen ei ole kaikille vielä mahdollista. Jopa 700 miljoonaa työntekijää maailmassa elää köyhyydessä, ja heistä osa äärimmäisessä köyhyydessä eli alle 1,9 dollarilla päivässä.

Miten tämä muuttuu, Janne Ronkainen?

– Ei mitenkään muuten kuin neuvottelemalla työntekijöille kunnolliset palkat.

Neuvottelemiseen tarvitaan ammattiliittoja, sillä omin voimin ei riittäviä palkankorotuksia puhu itselleen yksikään kouluttamaton työntekijä kehitysmaassa.

Ongelmana on kuitenkin se, että liittoihin kuuluu monissa köyhissä maissa vain alle 10 prosenttia työntekijöistä, joten liittojen neuvotteluvoima on heikko.

Lisäksi ammattiliitot ja muut kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat joutuneet yhteiskunnassa yhä ahtaammalle. Niiden toimintamahdollisuuksia rajoitetaan kovalla kädellä.

22 | Työmaana Maailma

– Juuri siksi SASKin ja muiden vastaavien järjestöjen työ kehittyvissä maissa on nyt tärkeämpää kuin koskaan, Ronkainen toteaa.

– Tuemme paikallisia liittoja neuvottelutaidoissa, johtamisessa ja vaikuttamisessa. Parhaimmillaan ne pystyvät vaikuttamaan ison joukon palkkatasoon esimerkiksi valtakunnallisissa minimipalkkaneuvotteluissa.

Todennäköisesti meistä jokainen on joskus osta-

nut jotain lapsityöllä tehtyä. Kolikon toinen puoli onkin vaikuttamistyö täällä kotimaassa. SASK on mukana vaatimassa yritysvastuulakia Suomeen, jotta suomalaisilla ja täällä toimivilla yrityksillä olisi vastuu koko tuotantoketjunsa ihmis­oikeuk­sista.

Laki pakottaisi yritykset ottamaan vastuunsa vakavammin: niiden olisi varmistettava nykyistä tarmokkaammin ja oma-aloitteisemmin, että ympäristön lisäksi koko tuotantoketjussa kunnioitetaan myös ihmisoikeuksia. Ja kun lapsityötä tai muuta ihmisoikeuksien poljentaa havaitaan, vastuullinen yritys ryhtyy heti korjaamaan asiaa ja lisäksi kertoo siitä avoimesti.

Tie on kuitenkin pitkä, sillä hyvällä tahdollakaan muutokset pitkissä tuotantoketjuissa eivät tapahdu

REPORTAASI

kijöiden oikeuksia työpaikolla. hetkessä. Yritysten keinot varmistaa pysyvä ja todellinen kehitys ovat vähissä. Tätäkin kautta kuvioon tulee ammattiliitto. Mikään muu taho ei ole jatkuvasti läsnä työpaikoilla turvaamassa työntekijöiden oikeuksia.

– Jos liitto pystyy vaikuttamaan työntekijöiden asemaan monella tasolla, yritysten todellakin kannattaisi pyrkiä yhteistyöhön niiden kanssa ja vaatia sitä myös alihankkijoiltaan, Ronkainen muistuttaa.

Nepalissa lapsityö on vähentynyt SASKin yhteistyökumppanin edustajan Durga Gajurelin mukaan ”minimiin”. Siitä huolimatta Lalitpurissa varsin nuoren näköisiä ihmisiä uurasti työn touhussa muuallakin kuin koulussa. Tiilenpolttimon pölyisessä kuumuudessa perhe tienaa urakallakin vain kymmenen euroa päivässä. Siihen vaaditaan usean ihmisen panosta lähes vuorokauden ympäri.

Muuan perhe kertoo nukkuvansa vain muutaman tunnin yössä. He asuvat itse pystyttämässään pienessä tiilirakennuksessa, jossa ei ole ovea. Koti on jääkylmä. Tiiliä tehdään Nepalin ylängöllä talvisaikaan, koska päivisin on yleensä aurinkoista ja tiilet kuivuvat nopeasti.

Mutta sää on oikukas ystävä. Vierailuamme on edeltänyt muutaman päivän sade. Kaikkialla on mutaa ja pilalle menneitä tiiliä. Työntekijät kertovat, että menetys on heidän, jos sade hajottaa kuivumassa olevat tiilet ennen kuin ne ehditään pinota.

Ihmiset jäävät ilman useiden päivien ansioita.

Siirtotyöläisen maailmassa on iso houkutus ottaa käyttöön kaikki liikenevät käsiparit, lasten ja aikuisten. Ainakin niin kauan kuin palkkaus perustuu tehtyihin tiiliin. Palkkauksen muuttaminen tuntiperustaiseksi onkin yksi ammattiliittojen tärkeä tavoite.

Tälläkin tiilitehtaalla yhä useampi työntekijä ymmärtää, että lapsityö tarkoittaa huonompaa tulevaisuutta kaikille. Parempi ammatti on mahdollinen vain, jos lapsi pääsee kouluun, eikä häntä tarvita tiilenkantajana.

– Lapsityön noidankehä voidaan katkaista, painottaa SASKin Janne Ronkainen.

Matalan koulurakennuksen edessä sanomme näkemiin innokkaalle lapsijoukolle, joka yhteiskuvan jälkeen sulloutuu takaisin pieneen luokkahuoneeseen. Ovelta kuuluu, kun aakkoset kajahtavat sitä mukaa, kun opettaja osoittelee kirjaimia taululla.◆ Työmaana Maailma | 23

LYHYESTI

TIEDOT KOONNEET: LAURA VENTÄ, SINI SAARITSA

Tuloksia työstä

SASKin tuella työntekijät ottivat kolmella mantereella askeleita kohti parempia palkkoja, pidempiä vanhempainvapaita ja vahvempia liittoja.

Kolumbia

4,5% palkankorotukset julkisen alan työntekijöille. SASK on tukenut Kolumbian liittoja aiemmin. Liitot vahvistuivat ja saivat neuvottelu­voimaa.

Mosambik Kolumbia

500

Kolumbian kuljetusalan liitoissa on nyt 500 nuorta jäsentä. Se on kaksi ja puoli kertaa enemmän kuin vuonna 2015. Liittojen johtotehtäviin ja neuvottelupöytiin on valittu 24 nuorta.

Kuljetusalalla ja satamissa työntekijöiden riesana ovat palkkojen polkeminen, nollatyösopimukset, työehtosopimusten, sosiaaliturvan ja työturvallisuuden puute. Järjestäytyneitä työntekijöitä uhkaillaan, mikä on tyypillistä maassa kaikilla aloilla.

Mutta liitot tekevät tilaa nuorille aktiiveille, ja tavoitteena on tukea heidän mahdollisuuksiaan osallistua työehtosopimusneuvotteluihin. Sillä nuorissa on muutosvoimaa

24 | Työmaana Maailma

834 Mosambikin kotiapulaista on kirjautunut sosiaaliturvajärjestelmään.

Oikeus sosiaaliturvaan saatiin kotiapulaisille vasta vuonna 2016, jolloin sosiaaliturvan piiriin hakeutui 475 kodeissa työskentelevää.

Filippiinit

LYHYESTI

67 lisäpäivää vanhemmuudelle toteutui, kun äitiysloma piteni 105 päivään, yksinhuoltajat saivat vielä 15 päivää vapaata sen päälle, ja isillekin annettiin oikeus 7 päivän isyyslomaan. Aiemmin äideillä oli oikeus vain 60 päivän vapaaseen, joka on Aasian lyhin.

presidentti Rodrigo Duterte helmikuussa allekirjoitti uudistetut terveydenhuolto- ja äitiyslomalait.

Laadukkaita julkisia palveluja terveydenhuoltoon ajanut hanke on tukenut filippiiniläisiä julkisen ja yksityissektorin liittoja. Näiden yhteistyö siivitti hienoa saavutusta. Suomalaisliitoista hanketta rahoittaa Tehy.

Äitiysvapaa siis piteni Filippiineillä noin 3,5 kuukauteen, kun maan

73

työpaikkaa sai työehto­ sopimuksen

Nepal

39 % korotus minimipalkkoihin.

Minimipalkka koskee uusien lakien myötä useita aiemmin epäviralliseksi työksi luokiteltuja aloja kuten kotiapulaisia.

Minimipalkka nyt 113 euroa Minimipalkka aiemmin 82 euroa

9 335

työntekijää lisää tessin piirissä

56 164

uutta jäsentä ammatti­ liitoissa

Indonesia

3

neuvottelijaa kaupan alalta oli mukana alueellisissa kolmikantaneuvotteluissa. Niissä sovitaan mm. minimipalkasta, joka nousi pääkaupunki Jakartan alueella kaupan työntekijöiden osalta 8 prosenttia. Minimipalkka on nyt 268 € kuussa.

16 061

työntekijää kuului työehtosopimusten piiriin.

Monilla työpaikoilla siis pystytään liittojen vastaisesta yleisestä ilmapiiristä huolimatta neuvottelemaan – ja vielä tuloksekkaasti. On hyvä huomata, että suurin osa työehtosopimuksista on työpaikkakohtaisia.

Työmaana Maailma | 25

OPINTOMATKA Eteläafrikkalaisen Banana Worldin plantaasilla lähiruoka roikkui kasvojen tasalla. Tauollaan työntekijät kertoivat pitkistä päivistä.

Naapurikylässä asuvien arkiaamu alkaa neljältä.

Oikealla: Suomalaisseikkailijat eivät tyytyneet vain yhteen jalkapallo-otteluun.

Fanikatsomossa juhlittiin niin paikallista Costa del sol-joukkuetta kuin Mosambikia Sambiaa vastaan.

Maputon Mafalalan Bairron kujilla kulkijoiden mielessä aaltoili paljon ajatuksia siitä, miten vähällä joidenkin on tultava toimeen.

OIkealla: Jos nyt Afrikkaan asti mennään, niin kyllä turisti haluaa tavata myös savannien asukkaita.

26 | Työmaana Maailma

OPINTOMATKA

Buffalo Soldiers – eli seikkailijat arvaamattomassa Afrikassa SASKin opintomatkalaiset tapasivat Mosambikissa kotiapulaisia, banaani­ plantaasien työntekijöitä, lapsia, villieläimiä sekä karaokeen hullaantuneen kapteenin.

TEKSTI: SINI SAARITSA KUVAT: ASKO PELTOLA, PÄIVI OINONEN, JUKKA PÄÄKKÖNEN

Työmaana Maailma | 27

OPINTOMATKA

Mafalalan Bairrossa syntyi luovia leikkejä avoviemärin päällä. Lapset suhtautuivat muukalaisiin mutkattomasti.

Mosambikin kotiapulaisia edustavan SINED-liiton työntekijä Francisco Sambo oli yksi joukon oppaista.

Etelä-Afrikan piipahduksella käytiin Apartheidin aikana perustetun Steenbokin kyläkoulun pihassa,

Kauppatoiminta on koko perheen asia, Lähituotteet myytiin kylän asukkaille ja olivat tuoreita ja halpoja.

K

”

öyhien ja rikkaiden välinen kuilu oli jopa suurempi kuin ajattelin. Ymmärrän vielä vähemmän tukien leikkaamista kehittyviltä mailta, jotka todella tarvitsevat sitä esimerkiksi koulutuksen järjestämiseen.”

Näin toteaa SASKin vuosittaiselle opintomatkalle viime marraskuussa osallistunut Harri Rusanen blogi-kirjoituksessaan SASKin verkkosivuilla. Pääkaupungin Maputon laitakaupungin slummissa elämä näytti karut, mutta ystävälliset kasvonsa. Vieraanva28 | Työmaana Maailma

raiset kotiapulaisina työskentelevät naiset tutustuttivat saskilaiset koteihinsa ja perheisiinsä. Leskeksi jäänyt äiti kertoi selviävänsä viiden lapsen kanssa, koska isoäiti hoitaa lapsia työpäivien ajan. Nainen esitteli onnellisena kolmen huoneen asuntoaan, jossa kahdesta huoneesta vielä uupui katto, koska siihen ei toistaiseksi ollut riittänyt rahaa.

Työpaikkavierailu banaaniplantaasille opetti paitsi työntekijöiden sinnikkyydestä neuvotella oikeuksistaan, myös sen, että banaani ei kasva puussa, vaan se on ruohokasvi! Päivät pullistelivat ohjelmaa,

OPINTOMATKA

Kotiapulaiset olivat ylpeitä perheistään ja kodeistaan. Valittaminen ei kuulu kulttuuriin.

Maputon Mafalalan Bairron muuri kunnioittaa 1920-luvulla samassa kylässä syntynyttä runoilijaa, Nomenia De Sousaa.

Bairrossa kenottava talo osoittautui huolella asutetuksi, vaikka matkalaiset miettivät, että miten se on mahdollista.

mutta rentoutumaankin ehdittiin. Mikä kellekin nyt sitten oli rentouttavinta: katsella kirahvien vaeltelua savannilla, uida valtameressä vai laulaa paikallisen kapteeniksi esittäytyvän miehen kanssa karaokessa Buffalo Soldier. Tietenkin!

Suomalaisille sukellus Mosambikin todellisuuteen oli avartava elämys, mutta myös parikymmenpäisen ryhmän hioutuminen yhtenäiseksi joukkueeksi kuului ”opintoihin”. Ryhmäytymistä harjoitettiin mm. jalkapallo-ottelussa, jossa paikallinen Costa del Sol -joukkue tuuletettiin 2–1 voittoon.

Vuosittain parikymmentä SASKin toiminnasta kiinnostunutta suuntaa johonkin maailman kolkkaan, jossa SASKin hankkeilla tuetaan työntekijöiden edellytyksiä parantaa asemaansa. Mosambikissa tuetaan tällä hetkellä matkailualan, julkisen ja teollisuusalojen työntekijöitä ammattiliittojen kautta. ◆ Jutun lähteinä ovat opintomatkalaisten blogit ja kertomukset.

Seuraava opintomatka starttaa marraskuussa 2019 Indonesiaan. Lue aiheesta SASKin verkkosivuilta.

Työmaana Maailma | 29

AKTIIVI

Empaattinen tutkija

”Syvän etelän” kokemukset ajoivat Emilia Lakan puolustamaan ihmisoikeuksia.

Väitöskirjan valmistelun ohessa SASKin lähettiläs tutustuu kulttuureihin ihmisten kautta ja maalaa.

Emilia Lakka Ammatti: väitöskirjatutkija Asuu: Jyväskylässä Harrastukset: maalaaminen, järjestötoiminta 30 | Työmaana Maailma

PIIRROS: HANNA SAKARA

Ikä: 27

Emilia on käynyt SASKin lähettiläs­ koulutuksen.

Kurssille voivat hakea kaikki kansainvälisyydestä ja työntekijöiden oikeuksista kiinnostuneet.

Lue lisää SASKin nettisivuilta.

K

un Emilia Lakka katse­

li ympärilleen louisia­ nalaisen yksityiskoulun valoisassa luokkahuo­ neessa vuonna 2003, hän näki ympärillään vain valkoihoisia lapsia. Tummaihoiset kävivät toista koulua ja asuivat eri asuin­ alueilla.

Mississippin rannalla Baton Rougessa tutkijavanhempien työn vuoksi vietetyt vuodet jättivät jäl­ keensä vahvan kokemuksen siitä, että yhteiskunnan sisällä kaikki ei­ vät ole samanarvoisia.

– Olen nähnyt sen, kun yhteis­ kunta eriytyy esimerkiksi ihonvärin ja tuloerojen perusteella. Ihonvä­ rin ja köyhyyden takia kaikki läh­ tee menemään huonoon suuntaan.

Miten osa joutuu taistelemaan vaikka terveydenhuol­ lon saamiseksi, toi­ sin kuin muut, Lak­ ka sanoo.

Empaattisuus ja halu nähdä asioi­ ta monipuolisesti muiden näkö­ kulmasta. Ne Lakka nimeää maail­ maansa koossapitäviksi arvoiksi.

– Ajattelen niiden liittyvän eri­ tyisesti sosiaaliseen kestävyyteen, mutta myös ympäristöön.

Kahdeksan vuotta sitten Lakka aktivoitui politiikassa ja liittyi Vih­ reisiin.

– Tuntui vain, että Vihreiden linja ihmisoikeuksien, yhdenvertai­ suuden ja koulutuksen osalta oli lä­ himpänä omaani.

Lakan yleisen historian ja val­ tio-opin pro gradu käsitteli työpe­ räistä maahanmuuttoa. Sama teema jatkuu hänen väitöskirjassaan.

Ihmisoikeudet alkoivat oman tutkimusalan lisäksi kiinnostaa Lakkaa laajemmin jo opiskeluvai­ heessa. Hän osallistui lukiossa Eu­ roopan nuorten parlamentin (Euro­ pean Youth Parliament) toimintaan.

Yliopistossa hän tutoroi kansainvä­ lisiä opiskelijoita.

– Maailman avartaminen tar­ koittaa minulle, että opin ihmisten

AKTIIVI kautta tuntemaan eri maita. Lennän mahdollisimman vähän.

Lakka kurssittautui SASKin kun­ non työn lähettilääksi keväällä 2018.

Siellä tavatun Mo­sam­bikin kotiapu­ laisten liiton vapaaehtoisen, Francisco Sambon, kuunteleminen laa­ jensi sekin tajuntaa.

Suomessa Lakka haluaa puolustaa myös koulutusta ja vähemmistöjen oikeuksia. Translakien uudistusten ajaminen on hänen maailmanparan­ nuslistallaan ensimmäisenä.

Vapaa-ajallaan Lakka maalaa.

– Työni on tavallaan kuivaa, mutta lisäksi todella sosiaalista.

Maalatessa käytän paljon värejä ja rauhoitun, kun saan olla ihan yksin.

Esitimme Lakalle viisi väitettä.

Kehittyvien maiden työntekijöiden ongelmat ovat suomalaisille kaukainen ajatus.

Siltä se välillä tuntuu, kun seuraa julkista keskustelua. Eduskunnan istumajärjestys tai vaikkapa takatal­ vi näyttävät usein herättävän enem­ män kansalaiskeskustelua kuin vaikka monissa kehittyvissä mais­ sa yleiset työturvallisuuteen ja palk­ kaukseen liittyvät puutteet.

Maalaaminen on parasta aikaisin aamulla.

En ole aamuihminen. Maalaaminen on parasta myöhään illalla tai kesäi­ sin aurinkoisella mökkilaiturilla.

Taide tukee tieteen päämääriä, myös omassa elämässäni.

Kestävästi eroon köyhyydestä Luet Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuus­keskus SASKin lehteä – hieno homma.

Meidän työssämme on kyse siitä, että kehitysmaiden työntekijät pystyisivät itse vaikuttamaan omiin työoloihinsa ja nousemaan pois köyhyydestä.

Uskomme, että kestävin tapa poistaa maailmasta köyhyys ja eriarvoisuus on työ, jolla pystyy elättämään itsensä ja perheensä.

Resepti kestävän kehityksen tavoitteiden mukaiseen työelämään on oikeastaan aika yksinkertainen; tarvitaan vain kolme asiaa: • ihmisarvoista työtä • elämiseen riittävää palkkaa • työntekijöille oikeus neuvotella työehdoista yhdessä Näitä asioita SASK edistää Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

On olemassa sekä tiedettä taiteesta että taidetta tieteestä. Tieteen tavoin myös taide auttaa ihmisiä hahmot­ tamaan maailmaa uudella taval­ la. Taiteen tekeminen antaa minulle hyvinvointia ja energiaa, joka näkyy myös tieteellisessä työssäni.

En viihdy somessa, ja älypuhelin on minulle rasite.

Minulla on ristiriitainen suhde so­ meen. Se on minulle tapa osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pitää yhteyttä sekä kaukana että lä­ hellä asuviin ystäviin. Usein kuiten­ kin huomaan väsyväni puhelimen tietotulvaan.

SINI SAARITSA Työmaana Maailma | 31

Reilumpi maailma

SASKin Solidaarisuuspäivät 2020 Mitä vaaditaan, jotta työntekijöiden ihmisoikeudet toteutuvat kaikkialla maailmassa? Tule, koe, kuuntele, keskustele.

Solidaarisuuspäivät Lahdessa 1.–2. helmikuuta 2020.

lisää kalenteriisi!