Tyomaana maailma 1/2018

Page 1

työmaana Maailma

1 2018

Kultaa kaivataan Robotit vievät työpaikkoja Ghanan kultarannikollakin. Mistä louhitaan työn tulevaisuus?

NUORET TOIVOT

Köyhät filippiiniläisnuoret pyrkivät päättäjiksi s.  22 VUOR ISTOJEN VAPA AEHTOISET

Nepalin syrjäseutujen sisaret palvelevat palkatta s.  26 TUOTANTOKETJUT

Syynissä Makian takki ja Nokian kumpparit s.  10


Painava mutta kevyt teko

Kannatusjäsenyys kannattaa!

Tuo ammattiosastosi tai yhdistyksesi SASKin kannatusjäseneksi!

SASKin kannatusjäsen tukee ihmisarvoista työtä Suomessa ja maailmalla. Osasto tai yhdistys voi olla mukana parantamassa kymmenien tuhansien ihmisten elämää.

Se on helppoa, ja maksaakin vuodessa vain 0,50 € / maksava jäsen. Lisätietoja www.sask.fi/tue tai ellinoora.vesala@sask.fi

Jäsenten käytettävissä ovat SASKin koulutukset, tapahtumat, viestintä­ materiaalit ja kampanjat.


S I S Ä LT Ö 4 LYHYESTI Meeri Koutaniemi tutustui kotiapulaisiin ja SASKin työhön Mosambikissa.

5 MÖLÄYTYS Onnellisuudella ratsastava Happy Socks ei ollut erityisen kiinnostunut sukankutojan onnesta. 6 PÄÄKIRJOITUS Tulevaisuuden työtä on huomattavasti vähemmän kuin sen tekijöitä. 7 SANASELITYS Ajetaan me lava-autolla, My love! 8–9 MAAILMANKUVA Nepalin maanjäristyksestä

28-29

SASKin opintomatka vei Armitsarin tehtaalle Intiassa. Työntekijäperheen tytär oli mukana tekemässä tiiliä.

on jo kolme vuotta, mutta uusia koteja rakennetaan vieläkin. 10–11 TUOTANTOKETJUT Kuluttaja setvi vastuunkantoa Makian takin ja Nokian saappaiden takana. 12–13 GRAAFI SASKin työllä saavutettiin vuonna 2017 merkittäviä yhteiskunnallisia uudistuksia. 14–21 REPORTAASI Obuasin kaivoksilla Ghanassa on nyt hiljaista. Valtaavatko robotit sen kohta? 26–27 TERVEYSSISARET. Nepalin kansanterveys lepää palkatta ahertavien sinivalkoisten sisarten harteilla. 30 SASK-AKTIIVI Suvi Partinen ei enää aio hypätä benjiä, mutta solidaarisuustyö jatkuu. 31 LAHJOITTAJA Ammattiosasto täytti vuosia ja antoi synttärilahjansa SASAKille.

KUVA: LEENA KEMPPI

31 PERUSASIA Kuinka suuri ongelma lapsityö on maailmassa?

työmaana Maailma Toimitus: Päätoimittaja Laura Ventä Toimitussihteeri Katri Blomster, Sini Saaritsa Ulkoasu ja taitto Origine ky, Janne Hulkkonen ja Reima Kangas Painopaikka: Hämeen Kirjapaino Painos: 4 000 kpl Julkaisija: Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry, Osoite: Kaikukatu 3 A, 00530 Helsinki, Puhelin: 0207 6998 20 Sähköposti: etunimi.sukunimi@sask.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset: viestinta@sask.f, ISSN: 1456-2030 Lehti on tilaajille maksuton ja se postitetaan kannatusjäsenille, SASK-lähettiläille, halukkaiden liittojen aktiiveille sekä yksityistilaajille. Lehden kirjoittajien mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta SASKin kantaa.

Työmaana Maailma 1/2018 | 3


LYHYESTI

Meeri Koutaniemi kuvasi Caluchan, 21, ja tämän 1-vuotiaan pojan. Calucha elättää kotiapulaisena myös kaksi veljeään, joista toinen on kuuro. Heidän äitinsä on häipynyt eikä isistä ole tietoa.

Tarinoita kotiorjuudesta Palkittu kuvajournalisti Meeri Koutaniemi vieraili maaliskuussa Mosambikissa tutustumassa SASKin työhön kotiapulaisten aseman parantamiseksi.

S

uurin osa kotiapulaisten lapsista jää ilman vanhempia valtaosaksi päivää, kun työt venyvät epäinhimillisen pitkiksi. He siis jäävät ilman ruokaa ja aikuisen turvaa, valokuvaaja Meeri Koutaniemi kertoo. Koutaniemen kuva- ja filmimateriaalia Mosambikista nähdään marraskuussa Nenäpäivä-show'ssa ja näyttelyssä Helsingissä. SASK tukee Nenäpäivä-varoin

kotiapulaisia ja heidän perheitään eri maissa. Kotiapulaiset ovat yksi maailman haavoittuvaisimmista ammattiryhmistä, joita ei monissa maissa pidetä edes työntekijöinä. Työtä tehdään toisten kodeissa usein aamusta iltaan pienellä 4 | Työmaana maailma 1/2018

palkalla. Näyttely kertoo heidän tarinoitaan. – Keskityimme tarinoissa niin kotiorjuudessa työskentelevien naisten elämään kuin heidän lapsiinsa, Koutaniemi sanoo. Koutaniemen mielestä SASK

on keskittynyt työssään juuri polttavimpien ongelmien ratkaisemiseen. Häneen teki vaikutuksen tapa, jolla SASK on saanut epävirallisella sektorilla työskentelevät yhdistämään voimansa. –Kotiapulaisten ammattiliiton tukeminen ja työntekijöiden oikeuksista kouluttaminen ovat luoneet toivoa kotiorjuudessa elävien naisten elämään –Lyhyemmät työtunnit, korkeampi palkka sekä säännölliset

vapaapäivät ovat parantaneet huomattavasti heidän työolojaan ja elinkeinoaan, Koutaniemi toteaa. Mosambikissa kotiapulaiset ovat SASKin ja Nenäpäivän tuella saaneet muun muassa oikeuden sosiaaliturvaan. Se on saavutus ammattiryhmälle, jota pidettiin vuosikausia näkymättömänä. Sosiaaliturva vaikuttaa suoraan myös lasten elämään. – SASKin rahoittama projekti osoittaa, kuinka kehitysavun ei ole tarkoitus laastaroida, Koutaniemi huomauttaa. Tarkoitus on muuttaa epäinhimillisiä ja epäoikeudenmukaisia rakenteita perusteellisesti, jotta siitä heijastuvat muutokset ovat pysyviä. ◆ TEKSTI: KATRI BLOMSTER KUVA: ELLINOORA VESALA


LYHYESTI MÖLÄYTYS: HAPPY SOCKS JA ”MEITÄ EI KIINNOSTA” Finnwatch julkaisi tammikuussa nettisivuillaan Valokeilassa-sarjan jutun, jossa otettiin yhteyttä ruotsalaiseen yritykseen nimeltä Happy Socks ja pyydettiin tietoja: missä tehtaassa brändin sukat valmistetaan, mistä valmistukseen käytetty puuvilla tulee ja miten yritys pyrkii valvomaan sukissa käytetyn puuvillan sosiaalista vastuullisuutta. Puuvillan tuotantoon liittyy merkittäviä ihmisoikeusriskejä lapsityön käytöstä pakkotyöhön. Happy Socksin värikkäitä sukkia markkinoidaan esimerkiksi adjektiiveilla ilo ja onnellisuus. Finnwatchin kysymyksiin yritys reagoi silti tympeästi. Happy Socks kyllä kertoi, että sen käyttämät tuotantolaitokset on BSCI-tarkastettu. Raaka-aineiden osalta brändi totesi lyhyesti, että sukissa käytetty puuvilla tulee Turkista ja Intiasta. Olennaisiin lisäkysymyksiin vastattu, ja työolosuhteita yritys ilmoitti valvovansa tarkastusjärjestelmällä, joka on keskittynyt vain ympäristövaikutuksiin. Kun Finnwatch kolmannen kerran otti yhteyttä Happy Socksiin, brändin markkinointipäällikkö vastasi työntekijöiden oikeuksia koskeneeseen kysymykseen: ”Kiitos, että otitte yhteyttä. Valitettavasti emme ole kiinnostuneita.”

Mistä on kyse? Nopeasti yli 90 maahan levinneen Happy Socksin tarinan mukaan se perustettiin kolmessa viikossa. Siinä ajassa oli suunniteltu ensimmäiset sukat ja löydetty Turkista tehdas niitä kutomaan. Tarinan leppoisuutta syö se, että Turkki on työntekijöiden oikeuksien kannalta pitkän linjan riskimaa, erityisesti puuvillan tuotannon osalta. Viljelyksiltä on raportoitu lapsityövoiman käyttöä, torjunta-ainemyrkytyksiä ja alipalkkausta. Turkkiin tuodaan puuvillakuitua Turkmenistanista, jossa sadonkorjuuta on teetetty pakkotyöllä.

Mitä sitten tapahtui? Finnwatch julkaisi uuden uutisen,

jossa kerrottiin, että Happy Socksin toimitusjohtaja oli asiakaspalautteen perusteella ottanut yhteyttä ja antanut pyydettyjä lisätietoja. Niiden mukaan sukkia tehdäänkin Turkissa kuudella eri tehtaalla, joista heikoimmat olivat saaneet sosiaalista vastuullisuutta valvovassa BSCI-tarkastuksessa huonoimman arvosanan D (riittämätön). Happy Socks hankkii puuvillaansa myös Kiinasta ja Perusta. Kunnollisia järjestelmiä puuvillan alkuperän selvittämiseen ei ole. Toimitusjohtajan mukaan Happy Socks aikoo kuitenkin muuttaa toimintaansa ja lisätä vastuullisesti tuotetun puuvillaa osuutta vuoteen 2022 mennessä. Finnwatchin jutusta vastannut järjestön toiminnanjohtaja Sonja Vartiala arvelee, että Happy Socks törmäsi artikkelin yhteydessä ehkä ensimmäistä kertaa yritysvastuukysymyksiin. Vartiala antoi yritykselle pisteet siitä, että se kiukkuisen kuluttajapalautteen herättämänä puhui avoimesti myös itsensä kannalta ongelmallisista seikoista.

SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen kommentoi:

On huolestuttavaa, että pohjoismaalaisissa yrityksissäkin ollaan näin tietämättömiä siitä, mitä sosiaalinen vastuunkanto edellyttää. Vastuullisuutta koskeviin kysymyksiin on ennenkin saatu vastauksia, joista käy ilmi, ettei oikeasti tunneta esimerkiksi sertifiointijärjestelmiä.

JANNE HULKKONEN

ANNINA MANNILA

Mitä tapahtui?

VAIKUTTAJALISTA

Mosambikin kotiapulaisten SINED-liiton työntekijä Francisco Sambo listaa pieniä isoja asioita, joita aloittavan ammattiliiton on otettava haltuun.

1

Logo ja leima SINED saatiin rekisteröityä viralliseksi ammattiliitoksi vuonna 2008. Ensimmäiseksi meidän piti suunnitella logo ja kerätä rahat leimasimeen.

2

Säännöt ja paperisota Virallistaminen edellytti yhdistyksen sääntöjen laatimista ja lomakkeiden täyttelyä. Saimme apua muilta ay-ihmisiltä ja salaa eräältä lakimieheltä.

3 4

Jäsenten allekirjoitukset Säännöt oli hyväksytettävä 200 kotiapulaisen nimikirjoituksella. Kiersimme ovelta ovelle. Kokoontumistila Aluksi tapasimme kotiapulaisten kodeissa, sitten kirkon tiloissa ja sitten keskusjärjestö OTM:n kokoushuoneessa parina päivänä viikossa. Nyt meillä on pieni toimisto.

5

Tukea toimintaan Vuonna 2014 aloimme etsiä tukea kotiapulaisten luku-, kirjoitus- ja tietotaitojen parantamiseen. Kuulimme SASKista, ja vuonna 2015 alkoi yhteistyö.

6

T-paidat ja banderollit SASKin tuella hankimme värikkäät paidat ja banderollit vuoden 2015 vappukulkueeseen. Silloin kaikki todella huomasivat meidät, myös media. Francisco Sambo vieraili Suomessa huhtikuussa ja osallistui mm. SASKin lähettiläskoulutukseen. Työmaana Maailma 1/2018| 5


PÄ Ä K I R J O I T U S

Robotteja ja ihmisiä Kirjoittaja on SASKin viestintäpäällikkö. Hän uskoo, että köyhyys vähenee kestävästi työn kautta, jos työstö maksetaan elämiseen riittävää palkkaa. Tämä on SASKin työmaata, sillä järjestö parantaa työntekijöiden oloja ja oikeuksia ympäri maailmaa.

R

ittääkö tulevaisuuden maailmassa töitä

kaikille? Se näyttää varmalta, että työvoima kasvaa rajusti SASKin kahdella toiminta-alueella, Etelä-Aasiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Viimeksi mainitussa myös huima nuorten työttömyyspiikki aiheuttaa muuttopaineita: tulevaisuuden toivot lähtevät ja perheet hajoavat. Kaikille ei millään riitä töitä, eikä varsinkaan sellaisia, joissa työolot ja -ehdot olisivat varmasti kunnolliset. Uusia tulijoita riittää oikeuksia vaativien tilalle. SASKin hankemaissa positiivista on se, että ammattiliitoilla on jonkinlaiset mahdollisuudet koota työntekijöitä yhteen edistämään omaa hyvinvointiaan.

Entäs robotisaatio, joka leijuu uhkana jopa Suo-

men yllä? Kehitysmaissa työpaikkojen menettämistä todella pelätään - ja syystä. Heikosti koulutetuista työntekijöistä ei luultavasti yhdelläkään ole edellytyksiä työllistyä vaikkapa uuden koneen käyttäjäksi, jos sellainen tehtaaseen tulee. Voi käydä niin, että kymmenen menettää työnsä ja ulkomailta tuodaan teknologian taitavat tilalle. Sopii toivoa, että yritys ainakin maksaa yhteisöveronsa kyseiseen kehitysmaahan. Tulevaisuuden työstä voit lukea lisää sivuilta 14–21. Uhista huolimatta SASKin työ maailman työntekijöiden tukemiseksi jatkuu. Keräämme tänä vuonna tulokset viime kolmivuotiskaudelta, ja alkuvuodesta varmistui rahoituksemme seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Kohti reilumpaa työelämää! 6 | Työmaana Maailma 1/2018


LY H Y E S T I SANASELITYS

PIIRROS: HANNA SAKARA

LUKULISTA

Vaatteita valtavirralle Myanmar on halvan työvoiman paratiisi vaateteollisuudelle. Näin maa makaa.

32 milj.

työikäistä 51 miljoo­nasta asukkaasta.

3,60 €

päivässä on maan uusi minimipalkka. Lähes kaikki tehdastyöntekijät aloittavat päivä kerrallaan työtä tekevinä.

1 milj.

työntekijää kuuluu nyt sosiaaliturvan piiriin. Määrä tuplaantui kolmessa vuodessa ammattiliittojen työn ansiosta.

13 650 työntekijää kuuluu vaatetusalan ammattiliittoihin.

Chapa on portugaliksi lautanen, mutta Mosambikissa se tarkoittaa

myös liikennevälinettä. Kun pikkubussien lippujen hinnat nousivat 1990-luvulla yli sadan meticalin, niitä alettiin kutsua nimellä Chapa 100. Siitä lähtien nimityksellä on viitattu kaikkeen julkiseen liikenteeseen, riippumatta siitä, että lippuhinnat ovat sittemmin jatkaneet nousuaan. Nuoret eivät edes tiedä, mistä nimi juontaa juurensa, ja Mosambikin rajojen ulkopuolella se on tuikituntematon kaikille. Kun Mosambikin kuljetusalaan iski syvä kriisi kolme vuotta sitten, minibussit eivät enää riittäneet kuskaamaan ihmismassoja. Viranomaiset päättivät hyväksyä lava-autot osaksi julkista liikennettä. Matkustajat lastautuvat lavalle seisomaan ja nojaavat tiiviisti toisiinsa, jotta eivät putoaisi kyydistä. Ulospäin vaikuttaa siltä, kun porukka olisi käpertynyt lämminhenkiseen halaukseen. Niinpä lava-autot ovat saaneet lempinimen ”Chapa – My love”. Mosambikilaisilla on taito kehitellä hauskuutta arkipäiväänsä: köyhistä ja hankalista oloista voi myös repiä irti hieman hupia. ◆

60

työpaikkakohtaista ammattiliittoa tekstiilitehtaissa.

98

tehdasta tai alihankkijaa tuottaa vaatteita H&M:lle.

JANNE HULKKONEN

Chapa – Rakkauden autolla töihin

Myanmarissa paidan ompelija saa työstä arviolta alle 10 senttiä. Työmaana Maailma 1/2018 | 7


MAAILMANKUVA KUVA: TUUKKA ERVASTI

8 | Työmaana Maailma 1/2018


MAAILMANKUVA

Jälleenrakennus vailla loppua On tavallinen sunnuntai Khokanassa. Pienessä kylässä kymmenisen kilometriä Kathmandusta etelään on kautta aikojen tuotettu sinappiöljyä. Mutta nyt pojat keräävät soraa, jotta taas yhden talon perustukset saadaan valettua. Työtä on tehty vuosia eikä jälleenrakennukselle näy loppua. Nepalia kolme vuotta sitten runnoneet maanjäristykset aiheuttivat mittavaa tuhoa ja kärsimystä Bagmatin vyöhykkeellä, johon Khokana kuuluu. Kaikkiaan maanjäristykset tappoivat lähes 9000 ihmistä ja luhistivat jopa 500 000 kotia maan tasalle. Nepal on SASKin merkittävimpiä kohdemaita. Siksi myös SASK toimitti sinne maanjäristyksen jälkeen poikkeuksellisesti hätäapua sekä tukea jälleenrakennukseen.◆

Työmaana Maailma 1/2018 | 9


TUOTANTOKETJU

Kotimaiset laatumer Minkälaisissa oloissa tehdään muodikkaat Makian parkat ja lähes ikoniset Nokian kumisaappaat? TEKSTI: KATRI BLOMSTER ASIANTUNTIJA: SONJA VARTIALA, FINNWATCH

Fishtail-takki Makia Oy

1

Tiedot nettisivuilta: Kohdassa Responsibility kerrotaan englanniksi, että kaikki Makian valmistajat ovat allekirjoittaneet Makian Code of conductin, joka perustuu BSCI:n ohjeistoon sekä ILOn ja YKn ihmisoikeussopimuksiin.

2

Sähköpostia yritykseen: Osoite löytyy verkkosivuilta. Kysyn, miten yritys varmistaa, että tuotantoketjuissa työskenteleville työntekijöille maksetaan elämiseen riittävää palkkaa, ja ovatko auditointiraportit saatavilla.

3

Makia vastaa: Makian toimittajat tulevat pääosin Euroopasta ja Turkista, jokunen Kiinasta. Toimittajat allekirjoittavat Makian Code of Conductin sekä manuaalin, jossa on myös vastuullisuusohjeita. Makia ei edellytä toimittajiltaan sertifikaattia, mutta Fishtail-takki tehdään tehtaalla, jolla on BSCI-sertifikaatti. Suurin osa toimittajista on alle 50

10 | Työmaana Maailma 1/2018

henkilön perheyrityksiä, ja Makia käy vuosittain tapaamassa toimittajia ja auditoimassa tehtaita itse. Palkkoihin tai järjestäytymiseen liittyviä asiakirjoja ei ole nähty, mutta työtilat ja olosuhteet ovat näyttäneet hyviltä ja turvallisilta, eikä ongelmia ole ilmennyt.

4

Asiantuntija kommentoi: Makian vastaus on epätyydyttävä, sillä ihmisoikeuksien toteutuminen ei selviä työtiloja vilkaisemalla. Toimittajilta on syytä pyytää tarkat tiedot sosiaalisen vastuun auditointitilanteesta. Makian manuaalista selviää, onko palkkoja ja järjestäytymisvapautta mainittu.

5

Makia vastaa: Makia ei halua jakaa tietoja julkisuudessa kilpailullisista syistä, mutta on antaa nähtäväksi Makian manuaalin sekä auditointituloksia. Yrityksen edustaja luettelee laatusertifikaatteja, jotka haluaisi mainittavan.

6

Asiantuntija kommentoi: Auditointitulokset kertovat selkeistä puutteista: ylityötä on teetetty todella suuria määriä ja valvonta on riittämätöntä. Elämiseen riittävää palkkaa ei ole arvioitu eikä lakisääteisiä vakuutusmaksuja ole maksettu.

7

Lopputulos: Ei kattavaa kolmannen osapuolen auditointia - BSCI-tulos on C ja puutteita mm. yli­ työssä ja vakuutus­ maksuissa - Vaikutelma on, ettei yritys ole perehtynyt yritysvastuuasioihin + Yritys kertoi avoimesti toimitusketjuistaan ja prosesseistaan.


TUOTANTOKETJU

kit testissä Nokian saappaat Berner Oy

1

Tiedot nettisivuilta: Kohdassa Vastuullisuus kerrotaan, että tuotanto tapahtuu pääosin Euroopassa ja että Serbian, Slovakian ja Malesian sopimustehtaat ovat ISO-sertifioituja.

2

Kysely: Esitän kysymyksen jalkineiden alkuperästä nettisivujen kyselylomakkeella. Kysyn esimerkiksi, miten varmistetaan, että työntekijöille maksetaan elämiseen riittävää palkkaa.

3

Berner Oy vastaa: Valtaosa jalkineista tulee Serbian ja Slovakian tehtailta, joissa on EN ISO 9001 -laatusertifikaatti. Kenkiä valmistetaan myös Malesiassa, jossa tehtaat auditoidaan kolmannen osapuolen tekemän sertifioinnin edellyttämällä tavalla. Kiinan sopimusvalmistajilla on BCSI-sertifikaatit. Jokainen sopimusvalmistaja on sitoutunut yrityksen Code of Conductiin, jossa edellytetään järjestäytymisvapaudesta ja työoloista huolehtimista, sekä lapsityövoiman ja pakkotyövoiman kieltoa ILO:n yleissopimuksen mukaisesti. Teemme omia auditointeja, mutta riskienkartoituksessa on kehitettävää. Se on työn alla kuluvan kevään aikana, erityisesti ihmisoikeuskysymysten osalta. Kun tulokset on saatu, auditointiprosessia parannetaan ja niiden määrää lisätään.

4

Asiantuntija kommentoi: Sekä Malesia, Serbia ja Slovakia ovat työntekijöiden oikeuksien suhteen riskimaita. Vastauksessa mainittu EN ISO 9001 ei ole sosiaalisen vastuun sertifikaatti lainkaan. Code of Conduct ja auditointitulokset olisi nähtävä. Entä miksi Berner ei ole BSCI:n jäsen? Bernerin rehellisyys kehitystarpeiden suhteen on positiivista.

5

Vastaus yritykseltä: Tehdaskumppaneilta ei saatu ajoissa tarkennuksia, mutta auditointimalleja siis kehitetään parhaillaan. Yritys tekee päätöksen mahdollisesta jäsenyydestä BSCI:ssä tämän kevään aikana.

6

Code of Conduct: Asiakirjassa mainitaan muun muassa, ettei lapsityötä, syrjintää tai häirintää sallita. Jos ohjeistoa ei noudateta, yhteistyö voidaan päättää.

7

Asiantuntija: Bernerin Code of Conduct on suppea ja ylätasolla ja viittaa paikoitellen vain paikallisen lain noudattamiseen. On vaikeaa nähdä, miten sen perusteella voisi valvoa tehokkaasti. Se, että ongelmia ei ole Bernerin itse tekemissä tarkastuksissa löytynyt, kertoo enemmän tarkastuksista kuin tehtaiden työoloista.

8

Lopputulos:

- Ei ole BSCI:n jäsen - Ei kolmannen osapuolen tekemää auditointia kaikkien toimittajien osalta. - Code of Conduct epämääräinen - BSCIn tulos on C, eli parannettavaa on. + vastuullisuusarviointia ollaan kehittämässä ja yritys myöntää puutteet

TER MIT

Code of Conduct: Eettiset toimintaohjeet, jotka linjaavat yritykset periaatteita ja pelisääntöjä. Auditointi: Yritystoiminnan arviointi vastuullisuuden näkökulmasta. Kolmannen osapuolen tekemä auditointi on riippumaton ja on siksi luotettavampi kuin yrityksen oma auditointi. BSCI-sertifikaatti: Vastuullisuus­ järjestelmä, jonka jäsenet sitoutuvat parantamaan olosuhteita tuotantoketjuissaan. Järjestelmä ei kuitenkaan edellytä esimerkiksi elämiseen riittävää palkkaa.

Työmaana Maailma 1/2018 | 11


LYHYESTI

2017 INFOGRAFIIKKA: JANNE HULKKONEN TIEDOT KOONNUT: LAURA VENTÄ

Qatar

tuloksia

SASKin tuella Nepalin liitot ajoivat läpi työntekijöiden oikeuksia parantavat uudet lait ja Filippiineillä julkisen alan työntekijät saivat historiallisen sopimuksen.

Ecuador Oikeuksia kotiapulaisille Equadorin kotiapulaisten kansallinen liitto perustettiin SASKin tuella kesäkuussa 2016, kun noin 600 kotiapulaista kokoontui Quitoon. Liitto on kolmessa vuodessa onnistunut tavoittamaan jopa 45  300 erittäin huonoilla työehdoilla ja vaikeissa oloissa työskentelevää kotiapulaista, jotka ovat saaneet tietoa oikeuksistaan. Ecuadorissa on noin 300 000 kotiapulaista.

15%

kotiapulaisista saanut neuvontaa

168 SASKin tukemassa hankkeessa on kehitetty mobiilisovellus Qatarin siirtotyöntekijöiden avuksi. Lisäksi autettiin 168 työnsä menettänyttä intialaista palaamaan kotiseuduilleen.

Kolumbia Satamien työntekijät ovat perustaneet ammattiliiton. Sen jäsenmäärä on paisunut yli kolminkertaiseksi ja se on pystynyt vaikuttamaan työehtoihin työnantajien vihamielisyydestä huolimatta. Jäseniä 2015

231

Jäseniä 2018

787

Namibia 50 000 rakennustyön­tekijälle saatiin sovittua reilu palkankorotus. Maa on yksi eriarvoisimmista maailmassa.

+5,6% Lisää palkkaa

12 | Työmaana Maailma 1/2018


LYHYESTI

Nepal

Intia

278

Tiilitehtailta on saatu kitkettyä laitonta lapsityövoimaa, ja lapsityöläisiä pääsi kouluun.

Metsähankkeessa 278 työllistyi, kun osuuskunta alkoi valmistaa kertakäyttölautasia lehdistä. Lisäksi yhdeksän sai töitä myynnissä ja markkinoinnissa.

301

121

lapsityöläistä pääsi väliaikaiseen kouluun

työehto­sopi­ mukseen lapsi­ työn kiel­tävä lauseke

Neuvottelutuloksia kivilouhoksilla: parempi palkka ja parantumattoman keuhkosairauden uhreille korvauksia.

20%

8,2

työntekijöille reilut palkan­ korotukset

miloonan rupian eli 101 500 € korvaus uhreille

Nepal

Filippiinit

Eläkettä ja palkallista sairauslomaa

2,3 miljoonaa saa reilummat työehdot

Uusi työlainsäädäntö ja sosiaaliturvalaki turvaavat 1,3 miljoonan nepalilaisen työntekijän oikeudet.

Historiallinen edistysaskel: julkisen alan vakituiset ja osaaikaiset työntekijät saivat oikeuden neuvotella palkoistaan kollektiivisesti.

Uudet lait takaavat työntekijöille muun muassa eläkkeen, palkallisen sairausloman ja työttömyysturvan. Sairauslomaa saa nyt täydellä palkalla 15 päivää, kun aiemmin piti tyytyä puoleen palkkaan. Työntekijöille on myös otettava sairaus- ja tapaturmavakuutus. Äitiysloma uuden lain mukaan 98 päivää Äitiysloma aiemmin 52 päivää

Filippiinien senaatti hyväksyi elokuussa 2017 ILOn julkisen alan järjestäytymisoikeutta koskevan sopimuksen ensim­ mäisenä Aasiassa. Sopimuksen turvin 2,3 miljoonaa työntekijää saa heille kuuluvat ihmisoikeudet ja pääsee ensimmäistä kertaa neuvottelemaan työehdoistaan. SASK tukee ammattiliittoja, jotka ovat kampanjoineet sopimuksen hyväksymisen puolesta useita vuosia.

Työmaana Maailma 1/2018| 13


REPORTAASI

Robottien kultakuume Ghanan kultarannikolla kaivokset automatisoidaan ja kaivosmiehet joutuvat etsimään muita hommia. Teollistuminen ei tule auttamaan Afrikkaa ulos köyhyydestä. Tarvitaan uusia ideoita.

O

TEKSTI: JANNE HULKKONEN

buasin kaupungin laitamilla savinen maa pölyää ja kuuma aurinko hohkaa. Aaltopeltikattoisessa hallissa huhkii parisenkymmentä naista kirkkaanvärisissä vaatteissa, ja hiki virtaa. Vesiämpäreitä kanniskellaan, suuri prässi pyörii. Osa naisista pakkaa valmiita ”Goldy Special Soap” -nestesaippuapulloja pahvilaatikoihin. He kaikki ovat kaivosmiesten vaimoja. Monella on selkärepussa lapsi. Naiset ovat ryhtyneet valmistamaan saippuaa sen jälkeen, kun heidän miehensä jäivät työttömiksi.

Muutaman kilometrin päässä lymyilee kaivos metsän keskellä. Se on yksi maailman suurimmista kultakaivoksista. Vielä parikymmentä vuotta sitten kaivos työllisti yli 13 000 kaivosmiestä, jotka ansaitsivat jopa tuplasti Ghanan keskipalkan verran. Nyt malmihissit keräävät hämähäkin seittejä. Wall Streetin johdannaisista alkaneen laman seurauksena kullan maailmanmarkkinahinta aleni ja joulukuussa 2014 Obuasin kaivos pantiin seisokkiin. Silloin siellä työskenteli vielä 5700 työnteki14 | Työmaana Maailma 1/2018


KUVA: GOLDEN STAR RESOURCES

REPORTAASI

Digitalisaatio vähentää työvoiman tarvetta teollisuuden lisäksi myös kaivoksissa. Ghanalle kultarannikon kaivokset ovat elintärkeä tulojen lähde. Valuvatko tuotot robottien omistajille? Työmaana Maailma 1/2018 | 15


KUVA: GOLDEN STAR RESOURCES

REPORTAASI

Digitalisaatio merkitsee kaivosmiehille usein töiden loppumista, sillä robotit tarvitsevat rinnalleen vain teknologian taitajia.

Perinteinen reitti pois köyhyydestä on sulkeut jää, joista 5000 sai potkut. Työpaikkansa saivat pitää lähinnä vartijat ja huoltomiehet. Alueen asukkaille kaivoksen pysähtyminen on ollut kova paikka. Viiden lapsen äidin, Nafisa Nuhun, 40, mies oli yksi työnsä menettäneistä. – Koska rahaa ei ole, kolme nuorinta lastani eivät voi käydä koulua, eivätkä vanhemmat jatkaa opintojaan. Joskus meillä on vaikeuksia saada rahat riittämään ruokaan, Nuhu kertoo. Obuasin kaivoksen omistaa maailman kolmanneksi suurin kultakaivosyhtiö AngloGoldAshanti. Helmikuun lopussa yhtiö ilmoitti, että se avaa kaivoksen uudestaan. Hankkeeseen on tarkoitus investoida 500 miljoonaa dollaria. Investointi vastaa kooltaan Suomen valtion tämän vuoden kehitysapua. Millainen vaikutus sillä on Obuasin kaivosmiesten työtilanteeseen? – AngloGold Ashanti kehittää mekanisoitua kaivosta. Totaalisesti erilaista kuin aiemmin. Kehitystyössä käytetään automaatiota työn tehostamiseksi, kaivoksen toimitusjohtaja Eric Asubonteng kertoo ghanalaiselle Business and Financial Times -lehdelle. 16 | Työmaana Maailma 1/2018

Yrityksen arvion mukaan työntekijöitä tarvitaan jatkossa vain 2000–2500, ja syntyvät työpaikat ovat erilaisia kuin ennen. Automaattiporia ja robottikuorma-autoja ohjataan digitaalisesti. Työ vaatii taitoja, joita Obuasin kaivosmiehillä ei ole. Työpaikkoja saattaa sen sijaan syntyä toisella puolella maapalloa. Ruotsalaisfirma Sandvik kehittää kaivosautomaatiota ja -robotteja ja sillä on oma toimisto Obuasissa. Sandvikin kaivosrobotteja valmistetaan esimerkiksi Nokialla Suomessa. Obuasin kaivos ei toki ole ainoa paikka, jossa au-

tomaation ja digitalisaation takia investoinnit eivät enää luo työpaikkoja vaan työntekijöitä tarvitaan yhä vähemmän. Sama suuntaus on joka puolella maailmaa, erityisesti teollisuudessa. Vuosi takaperin robotteja oli maailmalla teollisuuden käytössä noin 1,8 miljoonaa, mutta kasvu on nopeaa ja nopeutuu. Vuonna 2016 otettiin käyttöön vajaat 300 000 uutta teollisuusrobottia, Alan kansainvälinen liitto IFR arvioi, että tänä vuonna uusia yksiköitä hankitaan jo yli 400 000. Vuodesta 2011


KUVA: KATRI BLOMSTER

REPORTAASI

Nestemäisen saippuan lisäksi Obuasin kaivosmiesten vaimojen yhdistys valmistaa ja myy palasaippuaa ja ruokaöljyä.

tunut kehittyvien maiden nenän edessä. lähtien robottien määrä on kasvanut nopeammin kuin teollinen tuotanto. Oxfordin yliopiston ja Citi-pankkiryhmän teke­ män selvityksen mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa jopa 47 % työpaikoista on mahdollista korvata automaatiolla seuraavan 20 vuoden kuluessa. Ja kehittyvien maiden kohdalla tilanne on vielä synkempi. Niissä arviolta kaksi kolmesta työpaikasta voidaan täyttää roboteilla. Vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti. Robotit saatta-

vat ottaa haltuunsa jopa 80 % esimerkiksi tekstiiliteollisuuden työpaikoista, kansainvälinen työjärjestö ILO arvioi. Se olisi huono uutinen esimerkiksi yli 3,5 miljoonalle bangladeshilaiselle tekstiilitehtaan työtekijälle. Robotisaatio ei laske tuotannon määrää, mutta se muuttaa tuottojen jaon. Kun teollistuminen on tähän asti tarjonnut kehittyvien maiden kansalaisille työtä ja tuloja, tuotot uhkaavat nyt valua robottien omistajille. Samalla kehittyviltä mailta häviää niiden kilpailuetu – halvemmat työvoimakustannukset. Pitkälle automatisoitunutta teollisuustuotantoa on jo alkanut siirtyä teollisuusmaihin. Kolme neljästä uudesta

teollisuusrobotista rakennetaan vain viiteen maahan: Yhdysvaltoihin, Kiinaan, Japaniin, Etelä-Koreaan ja Saksaan. Esimerkiksi Adidas rakensi uudet kenkätehtaansa Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. 3D-tulostusta hyödyntävissä tehtaissa kengät on mahdollista valmistaa automatisoidusti asiakkaan toiveiden perusteella. Yksilöllisten kenkien toimitus sujuu nopeasti ja halvalla, kun tehdas on lähellä asiakkaita. Maailmanpankin johtaja Jim Yong Kim pelkääkin, että automaation seurauksena perinteinen reitti pois köyhyydestä on sulkeutunut kehittyvien maiden nenän edessä. Sillä voi olla arvaamattomat seuraukset. Jos teknologinen kehitys ei tuotakaan ihmiselle parempaa tulevaisuutta, se tulee monissa maissa tarkoittamaan konfliktien, väkivallan, ääriliikkeiden ja lopulta siirtolaisuuden kasvua, Kim sanoi moObuasissa työttömien kaivosmiesten vaimot elättävät perheitä nyt saippualla: Goldy Liquid Soap syntyy vaikka lapsi selkärepussa. Työmaana Maailma 1/2018 | 17


KUVAT: WORLD BANK/DOMINIC CHAVEZ

REPORTAASI

Elintarviketuotanto on yksi Saharan eteläpuolisen Afrikan potentiaalisista kasvualoista. Ghanassa Nsawan alueen Blue Skies tuottaa

Afrikassa eniten talouden kasvumahdollisuuk muistuttaa, että ”isossa kuvassa” on myös positiivisia puolia, vaikka työpaikkojen katoaminen onkin kehittyville maille suuri haaste. Työssäkäyvien, äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrä on romahtanut. Vielä 1990-luvun alussa yli puolet maailman työssäkäyvistä selvisi hädin tuskin palkallaan, nyt vain noin joka kymmenes työssäkäyvä elää äärimmäisessä köyhyydessä. Lisäksi työpaikkojen määrä on puolitoistakertaistunut. Kehittyvien maiden tilanne on kuitenkin aiempaa sirpaleisempi: toisissa maissa työvoiman tarjonta kasvaa, toisia uhkaa työvoimapula. Pahin tilanne on Etelä-Aasiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Niissä väestöräjähdyksen seurauksena työmarkkinoille on tulossa tuplasti enemmän nuoria. – On selvää, että nämä maat eivät pysty vastaamaan tilanteeseen mielekkäästi, Ronkainen arvioi.

kehitykseen. Hän tuntee myös maanosan start-up yrittäjien tilanteen. Impiö johti Nokian tutkimuskeskusta Nairobissa kuuden vuoden ajan vuodesta 2007. Vuonna 2013 hän perusti Fuzu-mobiilipalvelun, joka auttaa työnhakijoita etsimään itselleen sopivaa koulutusta ja työnantajia löytämään sopivia työntekijöitä. Palvelulla on kaksi miljoonaa käyttäjää Itä-Afrikassa. Impiön mukaan vaikuttaa selvältä, että Afrikan kehittyminen ei voi nojautua teollisuustyöpaikkojen tuomaan vaurastumiseen. – Työmarkkinoille nyt tulevaa nuorisomassaa ei tule teollisuus työllistämään. Se on nyt ohi, hän sanoo. Impiö ei kuitenkaan usko, että teknologinen kehitys aiheuttaisi vain ongelmia. Afrikassa energisiä ja motivoituneita start-up yrittäjiä on paljon. Vaikka vain yksi sadasta yrityksestä pysyy pystyssä edes paria vuotta, kasvuyrityksiäkin aina löytyy. – Mahdollisuuksia on enemmän kuin koskaan, Impiö sanoo.

Tutkija Jussi Impiö ajatushautomo Demos Hel-

Afrikan vahvuutena on, että kehityksessä voi-

biilialan maailmankongressissa helmikuussa. SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen

singistä on perehtynyt Afrikan sosioekonomiseen

18 | Työmaana Maailma 1/2018

daan usein loikata vanhentuneiden ratkaisujen yli.


REPORTAASI

hedelmämehuja.

sia on juuri ruokatuotannossa. Esimerkiksi langaton viestintä yleistyi Afrikassa niin nopeasti, ettei perinteistä kiinteää verkkoa lopulta tarvinnut moniin paikkoihin edes rakentaa. Toinen esimerkki löytyy pankkisektorilta. – Keniassa noinseitsemällä prosentilla ihmisistä on oma pankkitili. Loput käyttävät rahansiirroissa M-Pesaa, Impiö kertoo. M-kirjain viittaa mobiiliin, ja pesa on swahilia ja tarkoittaa rahaa. Energiantuotannossa Afrikassa yleistyvät massa­ tuotannon seurauksena halventuneet aurinkopaneelit. – Kun länsimaissa vasta suunnitellaan hajautettua energiantuotantojärjestelmää, se jo rakentuu Afrikassa, Impiö sanoo. Mobiili-internet ja aurinkopaneelit tarkoittavat, että yhä useammalla on mahdollisuus käyttää esimerkiksi digitaalisia oppimateriaaleja. Se on huikea parannus. Tällä hetkellä ammattikoulutuksen sisällöt laahaavat 1970- ja 80-luvuilla, eikä opeista ole juuri hyötyä työelämässä. Digitalisoituminen tarjoaa mahdollisuuksia myös jakamistaloudelle. Afrikassa esineiden yhteiskäytöllä on pitkät perinteet.

– Digitaalisuus mahdollistaa niukkojen resurssien jakamisen. Me täällä tähtäämme pois yksityisistä autoista ja porakoneista. Afrikassa se on monesti lähtökohta, Impiö sanoo. Impiö uskoo, ettei digitalisaation aiheuttamia muutoksia tulla useimmissa Afrikan maissa kokemaan romahduksena, vaan kehityksen suunnan hakemisena. Hän arvioi, että ratkaisu löytyy yrittäjyydestä ja kasvavasta keskiluokasta. Nopeasti kasvaville sisäisille markkinoille palvelujen ja perushyödykkeiden tuottaminen on kannattavaa puuhaa. – Kolme vuotta sitten esimerkiksi säilykepurkkiteollisuus kasvoi 600 prosenttia, Impiö kertoo erään sijoittajan kertoneen hänelle haastattelussa. Eniten kasvumahdollisuuksia Afrikassa on juuri ruokatuotannon arvoketjun varrella. Afrikan ruokatuotannon ongelmana on viljelysten pieni tilakoko. Lisäksi teollisuusmaat suojaavat omaa ruoan tuotantoaan tulleilla. Työmaana Maailma 1/2018 | 19


KUVAT: KATRI BLOMSTER

REPORTAASI

Kaivoskaupunki Obuasissa riittää basaarikauppiaita. Moni on joutunut lopettamaan bisnekset, kun kaivos on ollut suljettuna.

Nopeimmin talouskasvua auttaisi, jos yrittäjille Maailmanpankin arvion mukaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on 200 miljoonaa hehtaaria viljelykäyttöön otettavaksi sopivaa maata ja vain 2 % uusiutuvista vesivaroista on käytössä. Kilpailukykyinen ruokatuotanto vaatisi tilakoon kasvattamista ja koneellistamista. – Se tarkoittaa maataloustyöpaikkojen muuttumista, ei välttämättä niiden häviämistä. Omien kasvavien markkinoiden lisäksi afrikkalaisten elintarvikkeita pitäisi päästää myös muille markkinoille. – Jos EU kykenisi hiukkasen vähemmän suojelemaan omaa maatalouttaan..., Impiö pohtii. – Ilmastonmuutoksen ja väestönkasvun seurauksena Afrikan tulevaisuus on Euroopan tulevaisuus. Se tarkoittaa, että täällä joudutaan ehkä jostain luopumaan. Kun puhutaan Afrikan taloudellisen kehityksen tukemisesta, ratkaisuksi esitetään usein ammatillisen koulutuksen lisäämistä. Impiön mielestä se on varma, mutta myös liian helppo vastaus. Osaavan työvoiman puute hidastaa kasvua, mutta se ei ole 20 | Työmaana Maailma 1/2018

ainoa pullonkaula. – Koulutus ratkaisee ongelmia ihan liian hitaasti, Impiö sanoo. Nopeammin talouskasvua auttaisi se, että yrittäjille olisi tarjolla rahoitusta järjellisillä ehdoilla. – Kun ponnistaa hyvin vaatimattomista oloista, rahoitusta on todella vaikea saada. Pankkien 25 prosentin korot ovat täysin tolkuttomia. Eikä lainaa ilman vakuuksia irtoa. Selkeä este kehittyvien maiden yrityksille on sekin, että teollisuusmaat suojaavat omaa tuotantoaan suojatulleilla. – Afrikkalaisille tuotteille tarvitaan vapaampi pääsy globaaleille markkinoille, Impiö lisää. Osalle työntekijöistä automatisointi saattaa mer-

kitä työehtojen parantumista. Robotit eivät pärjää yksin, vaan niiden kanssa työskennellään. Janne Ronkainen osallistui kansainvälisen teollisuusalojen liiton IndustriALL:n konferenssiin viime syksynä. Bangladeshilaiset tekstiililiittojen edustajat kertoivat kokouksessa, että yksi työntekijä pystyy käyttämään kolmea ompelurobottia.


REPORTAASI

Kaivosmiesten vaimojen yhdistys on nostanut naisten itsetuntoa. Omat tulot tuovat arvostusta yhteisössä.

olisi tarjolla rahoitusta järjellisillä ehdoilla. Siinä missä ompelija on helppo korvata toisella, ei ompelurobotin ohjaajaa välttämättä löydy. Se tarkoittaa, että työntekijän neuvotteluasema on parempi kuin tavallisena ompelijana. – Työntekijöitä pitää kouluttaa ja siksi heistä halutaan pitää kiinni, Ronkainen arvioi. Silti yhä isompi joukko on niitä, joilla on vaikeuksia työllistyä, kun kilpailu työpaikoista kiristyy. Automatisaatio saattaa vähentää työntekijöiden oikeuksien polkemiseen perustuvaa halpatuotantoa, kun robotit tekevät suuren osan monotonisesta liukuhihnatyöstä. Kun samaan aikaan myös kuluttajien tietoisuus lisääntyy, yhä harvemmalla yrityksellä on varaa jäädä kiinni tuotteiden valmistuttamisesta hikipajoissa. Ronkainen arvelee, että jatkossa myös SASK tulee toiminnassaan keskittymään yhä enemmän yritysten arvoketjujen vastuukysymyksiin. – Vaikka solidaarisuus on edelleen keskeinen syy tukea kehitysmaiden ammattiliittoja, yhä useammin huomataan, että ollaan samassa arvoketjussa. Edunvalvonnan tähtäyspiste on nyt globaali, Ronkainen muotoilee.

Perinteisestä ehkä poikkeavaa kehitysyhteistyötä SASK on tehnyt myös Obuasissa ja naapurikaupunki Tarkwassa. SASK on rahoittanut kaivoskaupunkien työttömäksi jääneiden kaivosmiesten vaimojen yhdistystä. Tuen turvin osa naisista on saanut luku- ja kirjoitustaidon. Toiset ovat osallistuneet kursseille, joilla opetettu esimerkiksi korujen tai saippuan valmistusta. Yrittäjiksi ryhtyville on myönnetty starttirahoja. Tukea on saanut yli 3000 naista. Saippuan valmistamisesta ja myynnistä ei kerry kaivosmiehen palkkaa, mutta rahaa venytetään ruokaan ja asumiseen. Tulot antavat naisille itsevarmuutta ja arvostusta yhteisössään. Kun hanke tänä vuonna loppui, naiset päättivät maksaa yhdistykselle tuet takaisin 10 prosentin korolla. ◆ Start Up. Angolalainen Facemundi valmistaa Face of Africa -merkkisiä matkapuhelimia Afrikan markkinoille. Kuvan mallin nimi on Palanquinha, joka tarkoittaa suomeksi pientä kantotuolia. Työmaana Maailma 1/2018 | 21


FILIPPIINIT

Syrjä­ kylän nuoret sissit

Filippiinien Metro-Manilan liepeillä on pikkuinen kylä, jonka laittomissa asumuksissa elää köyhiä perheitä. Sähköön ei kaikilla ole varaa, mutta kylän yhteiset aurinkopaneelit valaisevat kapeat kulkuväylät iltaisin.

C

TEKSTI JA KUVAT: KATRI BLOMSTER

areful, miss!

Nuoret kyläläiset pomppivat tottuneesti vesilammikoiden yli ja huikkaavat ohjeita muukalaiselle. Tervetuloa Baranguay Sayoon. Kylään vievä tie on tulviva, tiiliseinien reunustama polku. Tulvavesi valuu rikkaiden alueelta alas, korkeilta kukkuloilta ahtaille kujille. Moni Sauyon nuori on tätä nykyä poliittisesti aktiivinen, ja siihen on erityinen syy. Ammattiliitto Sentron nuorisosihteeri Joshua Besarino Noquit ja nuorisokoordinaattori Lester Catamin ovat olleet mukana käynnistämässä paikallisten nuorten vaikuttamistyötä.

22 | Työmaana Maailma 1/2018


FILIPPIINIT

Edmar Taguaim, 22, on tottunut liikkumaan tulvivilla kaduilla. ”Toivon että tämän alueen nuorista tulisi vastuullisempia ja huumeidenkäyttö loppuisi. Haluamme että nuoret keskittyvät opiskeluun. Haaveilen pysyvästä työpaikasta ja koko viisihenkisen perheeni vakaasta taloudellisesta tilanteesta.” Työmaana Maailma 1/2018 | 23


FILIPPIINIT

Tällä hetkellä päättäjät ohjaavat rahat muualle, urheilutapahtumiin tai zumbaan. Joshua Noguitin mielestä on keskityttävä nuorten tietoisuuden kasvattamiseen, jos halutaan panostaa tulevaisuuden johtajiin. Olivat nuoret työelämässä tai eivät, he vaikuttavat osaltaan kansantalouteen. – Tavoitteemme on saada heidät kiinnostumaan omien asioidensa ajamisesta, Noguit toteaa. – Nuoriso siirtyy työelämään ennemmin tai myöhemmin. Jos he oppivat oikeutensa työntekijöinä jo nyt, he pärjäävät paremmin. Vain rahalla voi vaikuttaa

Työsarkaa riittää. Filippiinien työmarkkinoita leimaavat yleistyvät epätyypilliset työsuhteet, ulkoistaminen ja vuokratyövoiman käyttö. Etenkin nuoret päätyvät huonosti palkattuihin silpputöihin. Myös paikallisen tason vaikuttamista tarvitaan. Sauyon paikallishallinnon budjetista on varattu 10 prosentin osuus nuorten toimintaan, mutta tällä hetkellä päättäjät ohjaavat rahat muualle, vaikka urheilutapahtumiin tai zumbaan. Nuoret sen sijaan toivovat koulutusta, it-opetusta ja kaikkea tietotaitoa, jota nyky-yhteiskunta vaatii. – Nuorilla pitäisi olla paikka paikallishallinnon valtuustossa, Lester Catamin sanoo. 24 | Työmaana Maailma 1/2018

Dianna Ylanan, 21, haluaa kouluttautua opettajaksi ja Gino Estacio, 25, toivoo pääsevänsä toimistotöihin: ”Tavoitteenamme on, että kaikki nuoret voivat hyvin täällä, vaikka kadut tulvivat, sähkö ei riitä ja ihmisiä häädetään kodeistaan.”

– Ja koska valtuustopaikka vaatii ääniä ja rahaa, tavallinen tyyppi ei sitä saa. Valta lepää rikkaan nuorison käsissä, joista suurin osa on silmäätekevien lapsia. Sauyon nuoret eivät voi osallistua paikallispolitiikkaan, koska he ovat köyhiä. Ongelma ei koske pelkästään paikallispolitiikkaa. Eliittisuvut pitävät tukevasti kiinni paikoistaan myös poliisi- ja asevoimissa sekä maan johdossa. Korruptio on arkipäivää. Filippiineillä valtaan päätyy helposti kovapuheiset, karismaattiset johtajat, jotka lupaavat poistaa ongelmat yhdessä yössä. Niin lupasi myös nykyinen presidentti, omavaltainen Rodrigo Duterte. Sota huumeidenkäyttäjiä vastaan

Kun presidentti Duterte valittiin maan johtoon, asevoimat valjastettiin poistamaan maasta huumerikollisuus – vaikka huumediilerit ja -käyttäjät tappamalla. Seurauksena syyttömiä nuoria on kuollut. Uutislähetyksessä asejoukot esitetään sankareina


FILIPPIINIT huolimatta siitä, että jopa pieniä lapsia on menettänyt henkensä välikohtauksissa. Duterten toimet ovat ylittäneet uutiskynnyksen myös Suomessa. ”Ampukaa naiskapinallisia vaginaan” tai ”Tappaisin mieluusti huumeidenkäyttäjiä kuin Hitler juutalaisia” ovat vain esimerkkejä hänen lausunnoistaan. Joshua Noguitin mukaan monet kylän nuorista pitivät alkujaan Duterten toimia oikeutettuina. – Osa ajatteli, että mikäs siinä, hyvä vaan että roistot kuolevat. Mutta kun he oppivat koulutuksemme kautta huumeidenkäytön ja rikollisuuden syitä, he ymmärsivät valtion vastuun. Nuoret uskovat helposti siihen, mitä he näkevät telkkarista, eivätkä heidän mielipiteensä muutu, ellemme tee mitään. Veljentyttäret tappolistalla

Kujilla riittää vilskettä. Pienet lapset seuraavat eksoot­ tista seuruetta, ja asumusten ovilla pestään pyykkiä. Nousemme kiikkeriä rappusia pitkin Melson Cotinon, 20, kotiin. Keskipäivällä sisällä on kuumaa ja pimeää, mutta valo pääsee ikkunoista ja ohuiden lautaseinien rei’istä sisään. Cotinon perheen oikea koti tuhottiin tietöiden alta, joten nyt he asuvat loukossa, jonne ei autolla pääse. Cotino tekee opintojensa ohessa rakennustöitä. Hän sanoo osallistuvansa nuorisotoimintaan, koska haluaa muuttaa paikallisten nuorten elämää: liian monet uhkapelaavat tai käyttävät huumeita. – Mutta en tykkää siitä, että ihmisiä tapetaan, Cotino toteaa. Hänen veljentyttärensä joutui poliisin ampumaksi väitettyjen huumeyhteyksien vuoksi. Nyt tappolistalla on toinen veljentytär. Häntä on jo uhkailtu. Filippiinien alamaailman etiikka kieltää tappaJoshua Noguit uskoo, että hyviä tulevaisuuden johtajia saadaan, jos nuoret saavat ja omaksuvat paljon tietoa.

Melson Cotino, 20, toivoo pystyvänsä muuttamaan paikallisten nuorten elin­ tapoja.

masta toista perheenjäsentä ennen kuin ensimmäinen on haudattu. Tosin nämäkään säännöt eivät aina enää päde. Duterten tiukentuneet otteet aiheuttavat jatkuvaa huolta Sayon kylässä. Nuoret kertovat poliisin tekemistä huumetarkastuksista, joilta on voinut välttyä vain sen takia, että on sattunut pukeutumaan siistimpiin vaatteisiin, vaikkapa poolopaitaan hihattoman sijaan. Sauyossa uskotaan, että alueella on salainen vankila, jonne huume-epäilyistä narahtaneet viedään. Vangittujen perheenjäsenet eivät tiedä, missä paikka on, eikä vierailuja järjestetä. Opiskelu ja työ siivittävät aktivismia

Lester Catamin kertoo, että nuoret haluavat vaikuttaa paikallispolitiikkaan silläkin uhalla, että heidän henkeään uhattaisiin. – Kyse on melko haavoittuvaisesta ihmisryhmästä, jolla ei ole ollut mahdollisuutta tavoitella unelmiaan. Perhekoot ovat isoja, ja vanhemmat sinnittelevät vähällä rahalla, jotta edes yksi lapsista pääsee opiskelemaan. Monet nuorisotoimintaan osallistuneista ovat pysyneet aktiivisina myös Sauyosta lähdettyään. Catamin nimeää monta pikaruokaketjussa työskentelevää nuorta aikuista, jotka tätä nykyä puolustavat työntekijöiden oikeuksia osana ammattiliiton toimintaa. Monet opiskelemaan päässeet vaikuttavat opiskelijapolitiikassa. – Jos nuoret haluavat saada aikaan muutosta, heidän toiveensa motivoivat myös meitä tekemään enemmän, Catamin summaa. ◆ SASK tukee Sauyon nuoria osana hanketta, joka keskittyy filippiiniläisen keskusjärjestön SENTROn toiminnan tukemiseen. Lisätietoa: www.sask.fi

Lester Cataminin mukaan nuoret haluavat vaikuttaa paikallispolitiikkaan vaikka henkensä uhalla.

Danica Romero, 23, ja Bernard Macariñas, 25, toivovat, että kylän nuoret kävisivät koulunsa loppuun.

Työmaana Maailma 1/2018 | 25


Tuotantoketju N E PA L

Ei sisar kunnioituksella Montako sinkkitablettia tai kondomia on jaettu ja aliravittua lasta hoidettu? Entä minkä niminen vauva on kuollut? Nepalin terveyssisaret hoivaavat peräkylien ihmisiä ja laativat raportteja – ilman palkkaa. uonna 1988 Nepalin terveys- ja väestöministeriö päätti kohentaa kansanterveyttä nerokkaalla tavalla: se värväsi ison joukon maaseudulla ja vuoristoalueilla asuvia naisia vapaaehtoisiksi terveyssisariksi, jotka alkoivat kiertää auttamassa synnytyksissä, rokottamassa lapsia ja jakamassa lääkkeitä. Nyt terveyssisaria on yli 50 000, ja Nepalin terveydenhoito käytännöllisesti katsoen lepää heidän harteillaan.

Sisaret, nuo äitien ja vauvojen pelastajat

Näiden vapaaehtoisten askareet ovat kaukana kahvinkeitosta ja kevyistä talkootöistä. Terveyssisaren tehtävään saa viikon tai parin koulutuksen, jonka jälkeen työtä tehdään 4–6 tuntia päivässä. Kuitenkin esimerkiksi rokotusten aikaan päivät venyvät ympäripyöreiksi, ja toisinaan naiset joutuvat lähtemään kotoaan keskellä yötä auttamaan synnytyksessä. Monet heräävät aamuneljän jälkeen ja lähtevät sairaalaan, jotta he ovat ajoissa kotona lähettämässä omat lapset kouluun. Käveltyjä kilometrejä kertyy. Osa sisarista on saanut käyttöönsä polkupyörät, mutta vuoristossa niistäkään ei ole apua. Vielä 1980-luvulla Nepalissa kuoli huomattava määrä lapsia ensimmäisen elinvuotensa aikana. Korkea äiti- ja lapsikuolleisuus johtui paitsi terveydenhuollon puutteista myös yhteiskunnan eriarvoisuudesta. Nepalin vuoristoalueilla tilanne oli – ja on edelleen – muuta maata huonompi, sillä vuoristosta on vaikea päästä sairaalaan. Terveyssisarten työn jälki näkyy selvästi tilastoissa. Nepalissa äitikuolleisuus väheni 80 prosenttia 20 vuodessa. Vauvojenkin osalta muutos on selkeä: kun vuonna 1991 tuhannesta vauvasta 94 kuoli, vuonna 2011 määrä oli pudonnut 35:een. Tuoreempi luku on noin kymmenkertainen Eurooppaan verrattuna, mutta kehitys on silti hurjaa. Nepal on yksi harvoista maista, joka saavutti YK:n vuosituhattavoitteen 26 | Työmaana Maailma 2/2018

Työasuna käytetty sininen sari-vaate rakentaa nepalilaisen terveyssisaren identiteettiä.

vähentää äitikuolleisuutta 75 prosenttia vuoteen 2015 mennessä. Palkkana työstä palkitseva työ

Terveyssisaret ovat yhteisönsä arvostettuja jäseniä ja joissain paikoissa suorastaan pieniä julkkiksia. Monelle naiselle vapaaehtoistyö tarjoaa kaivattua haastetta arkeen, sillä muuten he viettäisivät päivät kotitöissä. Nyt he kokevat saavansa palvella yhteiskuntaa ja kuulua joukkoon. Työ on palkitsevaa, he sanovat. Mutta pitäisikö työstä maksaa palkkaakin, vai voiko Nepalin terveydenhuolto maata jatkossakin vapaaehtoisten käsissä? Naiset saavat joitain kulukorvauksia, mutta muuten työtä tehdään palkatta. Toisin sanoen Nepalin kansanterveydestä huolehtivat nämä 50 000 epävirallisen sektorin työntekijää, jotka ovat taloudellisesti haavoittuvassa asemassa. Basanti Maharjanin, 45, mielestä terveyssisarten on korkea aika alkaa vaatia oikeuksiaan. Maharjan on työskennellyt terveyssisarena yli 15 vuotta. Hän on pärjännyt taloudellisesti, koska hänen perheensä omistaa talon, jota vuokrataan muille. Näin hän pystyy osallistumaan perheensä elättämiseen ja toimimaan vapaaehtoisena.


Tuotantoketju N E PA L

elä

TEKSTI: KATRI BLOMSTER KUVAT: MANORANJAN PEGU

Työnsä ohessa Maharjan toimii pääsihteerinä Nepalin terveyssisarten järjestössä, jonka tavoitteena on muun muassa virallistaa terveyssisarten työsuhteet. Helppoa se ei ole, sillä osa terveyssisaristakin vastustaa vapaaehtoisuudesta luopumista. He toivovat sen sijaan parempia etuja ja pientä rahallista kannustinta. Siinä missä vanhempi sukupolvi on tyytyväinen osaansa, nuoremmat toivovat muutosta.

Jyotsna Sindukar haluaa itselleen ja muille terveyssisarille työntekijän aseman.

Työntekijöiksi tunnustaminen mahdollista

Terveyssisarten järjestön kokouksissa keskustelu käy kuumana. Työn virallistamista toivovat valittavat, että karjaakin kohdellaan paremmin kuin heitä. Työtä saa tehdä vatsa tyhjänä, vaikka Kansainvälisen työjärjestön ILOn sääntöjen mukaankin terveyssisarilla on oikeus minimipalkkaan. Virallistamista vastustavien leirissä sanotaan, että ylpeys omasta työstä kantaa pitkälle, ja työhön sitoutuminen on tärkeämpää kuin rahallinen kannustin. Terveyssisaret saavat kunnioitusta yhteiskunnassa, eikä heidän tarvitse sitoutua tiettyyn tuntimäärään. Lisäksi jokainen terveyssisar saa tehtävää varten sinisen sarin; asun, josta muodostuu heidän identiteettinsä osa. Eikö se riitä? Ei riitä, uskoo Jyotsna Sindukar, 42. Hänen miehensä on maalari, jonka vaatimattomat tulot kannattelevat koko perheen taloutta. Sindukar työskentelee

Nepalin terveydenhoito lepää heidän harteillaan. Katmandun osastossa numero 19 ja on tehnyt työtä vapaaehtoisena 12 vuotta. – Terveyssisarten pitäisi saada työntekijöiden asema, Sindukar huomauttaa terävästi. Rohkaisevia esimerkkejä löytyy onneksi läheltä. Pakistanissa vastaavat vapaaehtoiset terveyssisaret kampanjoivat oikeuksiensa puolesta menestyksekkäästi, ja nyt valtio tunnistaa heidät työntekijöiksi. Samaa tavoittelevat myös sisaret Nepalissa. ◆ SASK tukee Nepalin terveyssisarten taistelua oikeuksiensa puolesta. Lue lisää www.sask.fi. Työmaana Maailma 2/2018 | 27


O P I N T O M AT K A

Matka Intiaan SASKin opintomatkalaiset kohtasivat kivilouhoksen työntekijöitä, lapsia ja yhden maailman seitsemästä ihmeestä. TEKSTIT KOONNUT: SINI SAARITSA KUVAT: LEENA KEMPPI, ELLINOORA VESALA, KARI HAUTALA

A

ivan uskomattoman hieno ja raskas elämys. En luopuisi tästä kokemuksesta mistään hinnasta.” Kari Hautalalle SASKin pariviikkoinen opintomatka viime marraskuussa merkitsi ensimmäistä vierailua Aasiaan, ja kulttuurishokeilta eivät välttyneet muutkaan viitisentoista eri ammattiliittojen jäsentä.

28 | Työmaana Maailma 1/2018


O P I N T O M AT K A

↑Jodhpurin kivilouhosvierailun jälkeen ryhmä teki retken kylään, jossa louhoksella työskentelevien miesten perheet asuivat. Kylän tytöt poseerasivat ujoina. ↗Kari Hautala vietti aikaa lasten kanssa Agran koulussa. Rural Child Labour School pyrkii ehkäisemään lasten ajautumista töihin. →Jodhpurissa opinto­ matkalaiset tapasivat kivilouhoksen työntekijöitä työpaikallaan.

↑Kivilouhostyöntekijöiden liiton jäsenkortti on ylpeyden aihe ja henkilöllisyystodistus, jonka avulla kivipölyyn kuolleen työntekijän omaiset voivat saada korvauksia.

Intian Amritsar on sikhien pyhä kaupunki. Opintomatkalaiset aistivat paitsi sen kultaisen temppeliin hengellistä tunnelmaa, myös paikallisen tiilitehtaan kivipölyn katkuista aherrusta. He pääsivät myös itse kokeilemaan tiilen tekoa ja kuulivat, että työntekijät kuolevat yleisimmin silikoosiin eli kivipölykeuhkoon. ”Kysyimme tehtaan omistajalta suojainten käytöstä, ja hän vain hymähti”, opintomatkalainen Anne Lindgren kertoo.

Työmaana Maailma 1/2018 | 29


AKTIIVI

Ryhmä näkee laajemmin Suvi Partinen uskoo yhteis­työhön. Yhdessä ideoimalla syntyi myös seinäkalenteri, jonka tuotto ohjattiin lapsi­työn vähentämiseen Nepalissa.

Suvi Partinen Perhe: kissa Asuu: Hämeenlinnassa Harrastukset: potkunyrkkeily ja lenkkeily 30 | Työmaana Maailma 1/2018

PIIRROS: HANNA SAKARA

Ikä: 29

Suvi on käynyt SASKin lähettiläs­ koulutuksen. Kurssille voivat hakea kaikki kansainvälisyydestä ja työntekijöiden oikeuksista kiinnostuneet. Lue lisää SASKin nettisivuilta.

K

irvesmies Suvi Partinen

esiintyi joku vuosi sitten vähäpukeisissa kuvissa. Hän poseerasi Raksanuorten ideoimassa ja toteuttamassa seinäkalenterissa shortseissa ja topissa piikkauslaite kädessään. Vaikka kalenteri teki hyvin kauppansa, Partisen valokuvamallin ura ei urjennut. - Hirveästi ei ole ollut kysyntää sen jälkeen, hän naureskelee. Pettymys ei silti ollut suuri, sillä kalenterin tekemisestä oli muuta hyötyä. Nuoret suunnittelivat ja toteuttivat otokset yhdessä valokuvaajan kanssa. - Oli hauskaa olla kuvattavana, mutta mielenkiintoista oli myös tehdä kuvauspaikkoja, Partinen kertoo. Kalenterin myynnistä kertynyt 5000 euron tuotto luovutettiin SASKille. Rakennusalalla työskentelevät nuoret halusivat korvamerkitä rahat lapsityön vähentämiseen Nepalin tiilitehtailla. Partisen mielestä kehitysyhteistyö oli onnistunut valinta hyväntekeväisyyskohteeksi. - Olihan meillä tiedossa, ettei me mitään älyttömiä summia kalenterista saada, mutta muutama tonnikin auttaa aika paljon kehittyvissä maissa, Partinen sanoo. SASKin tuella Nepaliin on esimerkiksi perustettu kouluja, joissa tiilitehtailla työskentelevät lapset voivat opiskella. Viime vuonna niissä opiskeli 301 lapsityöläistä. Kalenterin tekeminen ei ole ainoa kerta kun Partinen on ollut tekemisissä SASKin kanssa. Vuonna 2017 hän isännöi Rakennusliiton pöytää SASKin teltassa Maailma kylässä –festivaaleilla. Kävijöille havainnollistettiin siirtotyöläisten oloja Qatarissa jalkapallon MM-kisojen rakennustyömailla. Partinen on osallistunut aktiivisesti myös Rakennusliiton toimintaan. Juuri nyt luottamustoimet ovat vähissä, sillä Partinen valmistuu rakennusmestariksi ja aikoo vaihtaa liittoa. Usko ay-toimintaan on vahva.


AKTIIVI - Kun ollaan ryhmänä ja tehdään yhdessä, saadaan paljon enemmän aikaan, kuin jos jokainen ajattelee vain omaa ja oman työpaikkansa etua, Partinen sanoo. Esitimme Partiselle kuusi väitettä ja yhden kysymyksen.

LAHJOITTAJA: AMMATTIOSASTO PÄÄTTI TUKEA SOLIDAARISUUSTYÖTÄ JUHLAVUOTENSA KUNNIAKSI

Konkreettinen tekeminen on tärkeämpää kuin kokoustelu. SIMO MARJAMÄKI

Periaatteessa joo, mutta kokouksessa kannattaa käydä läpi suuntaviivat konkreettiseen tekemiseen. Benji-hyppääminen on haus­ kempaa kuin solidaarisuustyö.

Olen hypännyt kaksi kertaa enkä enää kertaakaan hyppää, joten vastaan solidaarisuustyö. Vain kehittyvien maiden työn­tekijät itse voivat taata paremmat työolosuhteet.

Periaatteessa kyllä, mutta on vahvemman tehtävä olla tukena. Paikallista yhteisöä täytyy jeesata siten, että he saavat äänensä kuuluville. Robotit ja digitalisaatio vievät työpaikat Suomesta, meillä ei ole varaa auttaa muita.

En usko, että vievät, ja on varaa. Vaikka meillä työt muuttuisivat tai vähenisivät, ollaan kuitenkin varakkaampia. Meillä on moraalinen velvollisuus auttaa. Kuluttajien tekemät valinnat eivät pelasta maailmaa.

Kuluttajat nimenomaan pelastavat maailman. Jos tehdään vähän eettisempiä ja ympäristöystävällisempiä valintoja, sillä on maailman mittakaavassa vaikutusta. Esiinnyt usein kaksoissiskonasi Sininä.

En tietoisesti, mutta usein ehkä vahingossa. Säännöllisesti sattuu sellainen tilanne, että en ole ihan varma kenen kanssa puhun, mutta vastapuoli on. Kuinka suurelta osin olet kehy-ihminen?

Ehkä arkipäivän valinnoistani ja kulutustottumuksistani näkyy, että tiedostan, miten toimintani vaikuttaa ihmisten elämään maailmalla. JANNE HULKKONEN

Lahjoittajat kuvassa takaa vas. Merja Karuneva, Tuula Vänttinen, Rauha Mikkola, Anne Tuomainen, Sari Viljanen. Keskirivi: Armi Kannisto, Jouko Suominen, Eila Suominen, Maija Koivusalo Eturivi: Kirsi Lahtinen ja Jaana Pärssinen.

Porilaiset: ”Ei huviin eikä hihitykseen” Viime vuonna 80 vuotta täyttänyt Pamin hotelli- ja ravintolatyöntekijöiden Porin osasto 707 päätti antaa saamansa lahjoitukset SASKille. Niiden päälle yhdistys tilitti vielä aiemmin Porin ja Harjavallan osastojen yhdistymisessä jääneet varat. Yhteensä summaksi kertyi yli 625 euroa. Osaston puheenjohtajana vielä viime vuonna toiminut Kirsi Lahtinen kertoo, että idea lahjoituksesta otettiin hyvin vastaan. - Tiedettiin, mihin raha oli menossa. Ei huviin eikä hihitykseen. Lahtisen mielestä lahjoitus lisäsi osaston jäsenten kiinnostusta SASKin tekemää kehitysyhteistyötä kohtaan. Vanhastaan tiedettiin lähinnä, että SASK on mukana Nenäpäivä-keräyksessä. Lahtisen valittelee, että Porin seudulla ammattiosastojen solidaa-

risuustoimintaa on tehty valitettavan vähän. Hän toivoisi, että SASK tempaisisi alueella ja toisi toimintaansa esille ammattiosastojen suuntaan. - Uskon, että ihmiset olisivat kiinnostuneita, Lahtinen sanoo. Hän arvioi, että esimerkiksi tekstiili- ja teknologiateollisuuden heikot työolot kehittyvissä maissa koskettavat suomalaisia. - Ne ovat niin näkyviä asioita ihmisten omassa elinpiirissä. Parhaillaan turnaround-kampanja vaatii H&M-ketjua pitämään lupauksensa ja maksamaan elämiseen riittävää palkkaa muotimerkin vaatteiden tekijöille. Lahtinen ei usko, ettei ketjulla olisi siihen varaa. - Ei ole rahaa vai. Just! Liikevaihdot ovat ihan uskomattomia. Ei tunnu ahneudella olevan rajaa tässä maailmassa, Lahtinen sanoo.

PERUSASIA: LAPSITYÖ Vaarallisissa olosuhteissa työskentelee lähes puolet 152 miljoonasta lapsityön uhrista maailmassa.

Perheiden köyhyys liitossa ei jäseniä

5-11 -vuotiaita on heistä 73 miljoonaa, lähes puolet. Perheiden köyhyys ajaa lapset töihin, mikä taas estää koulunkäynnin, omien oikeuksien oppimisen ja säällisten työpaikkojen saamisen aikuisenakaan. Lähde: www.ilo.org

aikuisten työttömyys

Lapsityön pahan kierre

lapsityön käyttöä

Huonot palkat, ei koulutusta

heikot työehdot Työmaana Maailma 1/2018 | 31


Moppi ei ole ase.

Ainoa toimiva ase maailman miljoonien kotiapulaisten taistelussa väkivaltaa ja hyväksikäyttöä vastaan on ihmisoikeudet.

LAHJOITA! www.kotiorjat.fi

reilu maailma työn alla