Työmaana maailma

työmaana Maailma Saman arvoinen Naisten tekemä työ pitää Myanmarin talouden rattaat liikkeessä. Mutta miten voitot jaetaan?

Y R IT YSVASTUUL AKI

TUOTANTOKETJU

MOSAMBIK

Kuka sitä voisi edes vastustaa? s. 22

Viinin ja kalsareiden jäljillä. s. 18

Työ ministeriössä ei takaa säällistä palkkaa. s. 20

Vaatteita valmistavan työntekijän elämiseen riittävä palkka ei vaadi mahdottomia.

VAIN 5 SENTTIÄ LISÄÄ

S I S Ä LT Ö

22-27

Yritysvastuulailla Suomi nousisi kerta­ heitolla #ykkösketjuun.

Uudet työlait vaativat Nepalin ay-liikkeeltä vahtikoiran asennetta.

4 LYHYESTI

5 MÖLÄYTYS Miten H&M-ketjun sanat ovat viime aikoina helisseet?

6 PÄÄKIRJOITUS Vastuuttomuus painaa.

7 SANASELITYS Bandhako se siellä päätä kiristää?

8–13 REPORTAASI Tasa-arvo on

tärkeintä. Mutta miten se näkyy esimerkiksi Myanmarissa?

14–15 GRAAFI Kartta paljastaa työntekijöiden kannalta masentavimmat maat.

16–17 MAAILMANKUVA Isabel haluaa lakata pelkäämästä.

18–19 TUOTANTOKETJUT Kuluttaja selvitteli viinin ja kalsareiden eettisyyttä.

20–21 MOSAMBIK Ministeriössä työskentelee nainen, jonka palkka ei riitä lasten kunnolliseen koulutukseen.

28–29 PERSIANLAHTI Siirtotyöläisen taivas on harmaa.

KUVA: YKKÖSKETJU

30 SASK-AKTIIVI Kun lähettiläs Sami Kaita leikkaa tukkansa, silläkin tehdään hyvää.

työmaana Maailma Toimitus: Päätoimittaja Laura Ventä Toimitussihteeri Sini Saaritsa Ulkoasu ja taitto Origine ky, Janne Hulkkonen ja Reima Kangas Julkaisupäivä: 12.12. 2018. Painopaikka: Hämeen Kirjapaino Painos: 8 000 kpl Julkaisija: Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry, Osoite: Kaikukatu 3 A, 00530 Helsinki, Sähköposti: etunimi.sukunimi@sask.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset: viestinta@sask.f, ISSN: 1456-2030 Lehti on tilaajille maksuton ja se postitetaan SASKin kannatusjäsenille, lahjoittajille, SASK-lähettiläille, jäsenliittojen avainhenkilöille ja yksityistilaajille. Lehden kirjoittajien mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta SASKin kantaa.

Työmaana Maailma | 3

HYVÄ UUTINEN

TUUKKA ERVASTI

Uudet työlait koskevat nyt myös epävirallista sektoria, kuten maataloustyön­ tekijöitä. Khokanan kylässä eletään muun muassa sinapinviljelystä.

Laki, joka suojelee kaikkia Ay-liike aikoo varmistaa, että Nepalin voimaan astuneita edistyksellisiä työlakeja myös noudatetaan.

K

esäkuussa 2018 voimaan astunut laki on Nepalin työntekijöille historiallinen saavutus. Laki takaa kaikille sosiaaliturvan ja kieltää naisten syrjinnän. Lisäksi se säätää työsuojelusta ja työriitojen sovittelusta.

Työpaikoila tapahtuvaan häirintään on lain myötä puututtava ja yövuorossa työskentelevien naisten turvaksi järjestettävä kuljetukset työpaikoille.

Kaikkein poikkeuksellisinta on kuitenkin se, että laki koskee myös epävirallisia työntekijöitä, mukaan lukien kotiapulaisia.

Kansainvälisen työjärjestön ILOn mukaan noin 70 prosenttia nepalilaisista työskentelee epävirallisella sektorilla.

Uudet työlait sisältävät toki myös 4 | Työmaana maailma

haasteita. SASKin aluekoordinaattori Manoranjan Pegu arvelee, että minimipalkat saattavat vastedes vaihdella Nepalin eri provinsseissa. Lakitasoa ei voi kuitenkaan alittaa.

– Lainsäädäntö on hyvin edistyksellinen. Jää nähtäväksi, miten hyvin sitä aletaan noudattaa. Ammattiliittojen täytyy pysyä valppaina ja tarvittaessa haastaa työnantaja oikeuteen, jos lakia rikotaan.

Kathmandulainen poliittisen sosiologian apulaisprofessori Uddhab Pyakurel on samoilla linjoilla.

– Yksityiset työnantajat etsivät laista porsaanreikiä lisävoiton toivossa ja riistääkseen työntekijöitä.

Lain valmisteluun osallistui Nepalin ammattiliittojen keskusjärjestöfoorumi JTUCC, joka pystyi SASKin tuella laatimaan

vaatimuslistan, lobbaamaan kansanedustajia ja neuvottelemaan kolmikantaisesti ennen näkemättömällä tavalla.

Ay-liike sai lakiin kaikki ILOn

työelämän perusnormit. Esimerkiksi eläke-, palkkio- ja sosiaaliturvamaksut alkavat karttua ensimmäisestä työpäivästä.

Työnantajien pitää huolehtia työterveydestä- ja turvallisuudesta sekä työntekijöiden lääkäri- ja tapaturmakuluista. Työpaikkatarkastuksistakin tuli pakollisia.

Ennen työ- ja sosiaaliturvalakien uudistusta pitkästä sisällissodasta kärsineeseen maahan piti saada perustuslaki. Yhtenäistynyt ay-liike vaikutti muutama vuosi sitten merkittävästi myös sen laatimiseen.

TEKSTI: EEVA SIMOLA

LYHYESTI

VAIKUTTAJALISTA

MÖLÄYTYS: H&M JA ELÄMISEEN RIITTÄVÄT PALKAT VIIDESSÄ VUODESSA

Vuonna 2013 vaatejätti H&M teki Berliinissä pidetyssä kansainvä­ lisessä Living Wage -seminaaris­ sa merkittävän lupauksen: viides­ sä vuodessa se aikoi varmistaa, että kaikille sen tuotantoketjussa työskenteleville ihmisille makse­ taan elämiseen riittävää palkkaa.

Tämä tarkoitti yhtiön laskelmien mukaan 850 000 ihmistä yhteen­ sä 750 tehtaassa. Ketjun kan­ sainvälinen vastuullisuuspäällikkö lanseerasi Berliinissä ”roadma­ pin” eli suunnitelman, jonka avul­ la yhtiö saavuttaa tavoitteensa.

H&M:n ulostulo toi sille runsaasti myönteistä mediahuomiota ym­ päri maailmaa.

Mistä kampanja lähti?

Kansainvälinen Clean Clothes Campaign -verkosto ryhtyi alku­ vuodesta 2018 selvittämään, mi­ ten H&M on edennyt hienon lu­ pauksensa täyttämisessä, jonka takaraja oli käsillä. Yritys ei ol­ lut raportoinut edistymisestään, ja verkosto käynnisti kampanjan Turn around, HM! Sen tarkoitukse­ na oli muistuttaa lupauksesta sekä yhtiötä että sen asiakkaita. Kam­ panjan vaatimus on, että H&M ni­ menomaan maksaa elämiseen riit­ täviä palkkoja eikä vain lanseeraa strategioita.

tehtaalla tienattiin 10 prosenttia siitä, mikä on katsottava elämi­ seen riittäväksi palkaksi.

Samana päivänä H&M julkai­ si uuden tiedotteen, jossa vas­ tuullisuuspäällikkö kommentoi yl­ peänä saavutuksia: yhteensä 655 tehtaassa joko kehitetään palk­ kausjärjestelmää ja/tai jalkau­ tetaan demokraattisesti valittua työntekijäedustusta.

JANNE HULKKONEN

Mitä tapahtui?

SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen kommentoi:

Myanmarin tekstiili­­ työläisten IWFM-liiton paikallisosaston puheen­ johtaja Kyi Kyi Tun listaa tulevaisuuden toiveitaan.

H&M:n lupaus oli hieno siksi, että on tärkeää maksaa juuri elämi­ seen riittäviä palkkoja eikä ripus­ tautua minimipalkkoihin, jotka ovat monessa maassa täysin riit­ tämättömiä työntekijän ja hänen perheensä elämiseen. Yhtiön ai­ kaansaannokset eivät ole tieten­ kään turhia, mutta jos elämiseen riittävät palkat eivät kiitellyn lu­ pauksen mukaisesti toteudu, se on väärin.

1

Eroon turhista potkuista Suurin ongelma tehtaissa on erottaminen ay-toiminnan ta­ kia. Potkuja ei selvitetä työpaikoil­ la, vaan työntekijän on vietävä asia oikeuteen. Se on kallista, ja usein asialle ei voida siksi tehdä mitään.

Oikeuskäsittelyssä on ollut 12– 15 tapausta päivässä! Kiistoja pi­ tää voida selvittää työnantajan ja lii­ ton välillä.

Kampanjan vetoomus oli joulu­ kuun alkuun mennessä kerännyt yli 142 000 allekirjoitusta elämi­ seen riittävien palkkojen puo­ lesta.

2

Brändit vastuuseen Liittojen olisi voitava painos­ taa nimenomaan niitä ulkomai­ sia brändejä, jotka teettävät vaattei­ ta tehtaassa. Liiton on oltava myös kriittinen suhteessa määräyksiin ja ohjeisiin, jotka tulevat Myanmarin työministeriöstä.

SINI SAARITSA

Mitä sitten tapahtui?

3

Onnistumisia työssä Toivon, että saan parannettua liiton jalansijaa neuvottelijana.

Olin itse pitkään tavallinen työnteki­ jä tehtaassa, jonka paikallisosastoa nyt johdan. Minulle ei luonnu pelk­ kä työntekijän rooli, vaan alan aina puuttumaan asioihin ja päädyn joh­ tohahmoksi. Ennen tehdastyötä olin vihannesmyyjä, ja silloinkin puutuin epäoikeudenmukaisuuksiin, kun nii­ tä näin.

JANNE HULKKONEN

Toukokuussa 2018 H&M julkai­ si tiedotteen, jossa se kertoo ”mitä lupasimme ja miten olem­ me edistyneet”. Yhtiö vakuuttaa, että tehtaisiin saadaan vuoden loppuun mennessä läpinäkyvä palkkausjärjestelmä, joka huomi­ oi työntekijän taidot, kokemuk­ sen ja työn vastuullisuuden. Mut­ ta edelleenkään yhtiö ei kertonut mitään konkreettista palkkojen nostamisesta.

Yrityksen verkkosivuilla jul­ kaistu linkki alkuperäiseen road­ mappiin ei enää viime syyskuun puolivälin jälkeen toiminut.

Clean Clothes -verkosto jul­ kaisi 20. syyskuuta raportin, jota varten oli haastateltu työntekijöitä neljässä massa, jossa H&M:lla on tuotantoa: Intia, Bulgaria, Kam­ bodza ja Turkki. Raportti kertoi muun muassa, että bulgarialais­

4

Oma koti Suuri toiveeni on, että minulla olisi varaa vuokrata oma asunto.

Toistaiseksi asun vielä vanhempieni kanssa. He ovat riippuvaisia palkas­ tani, sillä he ovat sairaita eivätkä pys­ ty töihin. Mutta säästän itsenäisty­ mistäni varten joka palkasta vähän.

Työmaana Maailma | 5

PÄ Ä K I R J O I T U S

Vastuuta vai sen pakoilua?

Kirjoittaja Laura Ventä on SASKin viestintäpäällikkö. Hän uskoo, että köyhyys vähenee kestävästi työn kautta, jos siitä maksetaan elämiseen riittävää palkkaa. SASK parantaa työntekijöiden oloja ja oikeuksia ympäri maailmaa.

Y

ritykset käyttävät maailmassa yhä suu-

rempaa valtaa. Isot yritykset pystyvät tinkaamaan valtioilta yhä parempia veroetuja, muuttamaan tuotantolaitoksensa yhä halvemman työvoiman maihin ja käyttämään hyväkseen ihmisten niille antamia yksityisluonteisia tietoja.

Kuulostaa hurjalta – ja sitä se on. Kaikkea tätä on yritetty suitsia lukuisin keinoin, mutta usein suuryrityksillä tai niiden etujärjestöillä on läheiset kontaktit valtioiden valtaapitäviin, ja moni lakihanke tyrehtyy.

Jos on valtaa, pitäisi olla myös vastuuta. Sitä kansalaisjärjestöt ovat penänneet jo vuosikymmeniä, mutta edelleen pelikenttä on aika lailla sääntöjä vailla. Nyt vaatimukset kovenevat monessa maassa ainakin sen suhteen, että yrityksiä vaadittaisiin lain nojalla vastaamaan ihmisoikeuksista koko toimitusketjuissaan.

Myös SASK on Suomessa mukana #ykkösket-

juun-kampanjassa, joka vaatii seuraavaa hallitusta ottamaan yritysvastuulain ohjelmaansa. Hienoa ja ehkä poikkeuksellistakin meillä on se, että lakia ovat vaatimassa myös monet vastuunsa tuntevat yritykset.

Asia on tärkeä, koska lainsäädäntö on usein hyvin puutteellista maissa, joissa ihmisoikeusloukkauksia herkimmin tapahtuu. Tai ainakaan lakien noudattamista ei valvota. Silloin kansainvälisten yritysten kotimaan omat lait ovat ainoa toimiva keino velvoittaa yritykset vastuuseen.

Toinen hyvä keino taata ihmisoikeuksien toteutuminen työpaikoilla on sen varmistaminen, että työntekijöillä on oikeus perustaa ammattiliitto ja liittyä sellaiseen. Sen eteen SASK tekee työtä kansainvälisesti.

6 | Työmaana Maailma

LY H Y E S T I SANASELITYS

PIIRROS: HANNA SAKARA

LUKULISTA

Paranee paranee SASKin työn tuella ihmiset eri mantereilla ovat ottaneet tärkeitä askelia.

3,2 milj. ihmistä hyötyy minimipalkkojen korotuksista.

295 000 työntekijää hyötyi yhteensä 503 uudesta työehtosopimuksesta.

450 399

työntekijän tietoisuus oikeuksistaan parani, ja heistä 32 % on naisia..

52 500

ihmistä hyötyi järjestetyistä koulutuksista.

41 % Bandha pysäyttää Nepalin

johtamiskoulutusta saaneista 3628 ihmisestä oli naisia.

Nepalissa matkustavankin ohimoita.

Sanskriitissa bandha ja hindissä band hai merkitsee suljettua. Nepalilaisessa arjessa bandh tarkoittaa sitä, että koko maa tai alue seisahtuu.

Bandhan myötä syntyy käytännössä yleislakko, joka pysäyttää lähes kaiken liikenteen. Se ei ole ay-liikkeen masinoima, vaan poliittisten puolueiden, jotka haluavat huomion epäkohtaan, tai itseensä. Osa kansasta taas kokee sen liikkumisvapauden rajoittamisena.

Menneisyys on opettanut, että bandh voi äkkiä leimahtaa väkivaltaiseksi: moottoripyörällä sairaalaan kiiruhtanut sydänkirurgi on pahoinpidelty, sairaankuljetuksessa oleva ambulanssi hajotettu, koulubusseja kivitetty, rekkoja poltettu, kauppoja tuhottu...

Mieluummin siis ollaan kotona kuin otetaan riski. Siksi bandha voi autioittaa tienoot.

Vuosina 2010–2015 Nepalissa on arvioitu olleen 895 bandh-päivää.

Nepal bandhia on kutsuttu ”kansalliseksi vapaapäiväksi”. Eräiden poliittisten puolueiden suosimista bandhoista on julkaistu jopa vuorolistoja. ◆

ANNA PERTTULA

Tieto järjestettävästä bandhasta voi hiertää niin nepalilaisen kuin

Indonesialainen kotiapulai­ nen Nur Khasanoh on saa­ nut SAPULIDI-ammattiliiton kautta tietoa oikeuksistaan ja osaa nyt myös kertoa niistä muille.

Työmaana Maailma | 7

REPORTAASI TASA-ARVO

Naisten vuoro

Tyttöjen ja naisten aseman parantaminen on Suomen kehitys­politiikan kärkitavoite.

Kun kurkistaa 21-vuotiaan Ohmar Htunin kotiin ja elämään, voi päätellä kuinka tarpeellista se on.

P

TEKSTI JA KUVAT: JANNE HULKKONEN

ortilta lähtee kapea polku. Pimeässä

sunnuntai-illassa sitä reunustavat mustina matalat majat, joiden lasittomista ikkuna-aukoista näkyy loisteputkien kylmässä valossa asukkaita iltapuuhissaan. Astioita tiskataan soikoissa ohikulkijan jalkojen juuressa. Samalla käydään iltapesulla.

Polun päässä on Ohmar Htunin koti.

Noin 16 neliön hökkeli on kyhätty levyistä, laudoista ja pellinpalasista. Tontin maaperä muuttuu syksyn ankaran sadekauden aikana mutavelliksi.

Siksi talot on rakennettu irti maasta koolinkien varaan. Lattiat on tehty levyistä, jotka painuvat, kun niille astuu. Ilmassa leijuu jätteiden imelä tuoksu.

Television ääressä matolla istuu 83-vuotias isoäiti Daw Tin Mya. Öisin hän nukkuu samalla matolla yhdessä muiden perheenjäsenten kanssa. Kaikkiaan tila antaa yösijan viidelle naiselle ja kahdelle lapselle.

Väliaikaiselta majalta näyttävä rakennelma on tyypillinen myanmarilaisen työläisen koti. Ohmar Htun on asunut täällä Mingalardonin asuinalueella Yangonin laitamilla aina. Pari vuotta sitten hän itse sai lapsen, joten sukua asuu talossa jo neljännessä polvessa.

8 | Työmaana Maailma

REPORTAASI TASA-ARVO

KUVA: SINI SAARITSA

Mingalardonin asuinalueella Myanmarin Yangonissa tekstiilityöläiset asuvat ahtaasti ja alkeellisesti. Kuvassa Ohmar Htun kotonaan lokakuisena sunnuntai-iltana.

Työmaana Maailma | 9

REPORTAASI Naistet ja lapset kotona: Ma Hta­ rin (oik.)poika Aung Zaw Moe (vas.), perheen äiti Ma Ah Nge Lay, Moe Moe, Khat Tar, Ohmar Htun ja Ma Win Maw.

Kun tytöt palkkapäivänä tulevat kotiin, ei kestä YK:n arvion mukaan maailman köyhistä 70 pro-

senttia on naisia. Tasa-arvon toteutumisen kannalta naisten taloudellisen aseman parantuminen ja heidän voimaantumisensa työelämässä on välttämätöntä.

Naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen on Suomen kehityspolitiikan ykköstavoite. EU:n mukaan tasa-arvon pitäisi olla tavoitteena 85 prosentissa kaikista kehitysohjelmista.

Kehitysyhteistyötä tarkkailevan Kehityspoliittisen toimikunnan varapuheenjohtaja Hanna Sarkkinen pitää linjausta hyvänä.

- Suomi rahoittaa hankkeita, jossa tasa-arvon edistäminen on keskeinen tavoite. Sellaisia maita ei maailmassa ole hirveän paljon.

SASKin suunnittelija Tarja Valtonen on perehtynyt tasa-arvokysymyksiin erityisesti rakennus- ja teollisuusaloilla. Hänen mukaansa samat asiat tulevan vastaan joka puolella maapalloa. Yksi piirre toistuu: naisten tekemän työn merkitystä ja heidän kykyjään vähätellään.

- Teki naiset sitten mitä tahansa, se luokitellaan vähempiarvoiseksi kuin miesten tekemä työ.

Ohmar Htun herää aamuneljältä, kun aurinko on

vielä maillaan. Ennen seitsemältä alkavaa työpäivää, 10 | Työmaana Maailma

nuoret naiset auttavat äitejään aamiaisessa ja muissa töissä. Kuudelta kapean polun toisessa päässä odottaa ”ferry” eli lavapakettiauto, jonka kyytiin Ohmar Htun naapuriensa Moe Moen, 25, ja Khat Tarin, 22, kanssa juoksee. Työmatka kestää aamuruuhkassa tunnin.

Arkisin työpäivä kestää 11 tuntia, ja siihen sisältyy 45 minuutin ruokatauko, jolloin syödään eväitä.

Sunnuntai on vapaapäivä.

Arkisin työpäivä päättyy klo 18, ja jos ferryn matka sujuu nopeasti, Ohmar Htunilla on ruoan jälkeen tunti aikaa leikkiä poikansa kanssa. Sitten on mentävä nukkumaan, jotta jaksaa nousta taas aamulla.

- Joskus olen tosi väsynyt, hän myöntää.

Nukkumaanmenoaika lähestyy nytkin, mutta nuoret naiset istuskelevat vielä lattialla juttelemassa. Äidit puuhailevat samassa huoneessa keittotilassa, jonka takaa astutaan pimeän välikön kautta suoraan Moe Moen ja Khat Tarin kotiin.

Ohmar Htun ja hänen ystävänsä ansaitsevat työstään

lain määrittelemää minimipalkkaa. Pitkien työpäivien ansiosta kuukausitulot kasvavat noin 145 euroon.

Se ei riitä edes välttämättömään, ja perhe ostaa joka kuukausi ruokaa velaksi. Ohmar Htunin äidin Ma Ah Nge Layn rintasyöpähoidot lisäävät velkataakkaa.

TASA-ARVO Vaikka Ma Ah Nge Lay on sairastanut rintasyövän, ja arki on välillä ankaraa, kotona kaikuu usein nauru.

tuntiakaan, kun koko raha on mennyt.

- Kun tytöt palkkapäivänä tulevat kotiin, ei kestä tuntiakaan, kun koko raha on mennyt, Ma Ah Nge Lay huikkaa lautanen ja pyyhe kädessään.

Tekstiiliteollisuus kasvaa Myanmarissa kohisten,

ja ala työllistää jo 500 000 työntekijää. Heistä yli 90 prosenttia on naisia, joille minimipalkka on käytännössä maksimipalkka. Vaikka he tekevät töitä lähes kellon ympäri, ei palkkapussiin kerry elämiseen riittävää summaa.

YK:n arvion mukaan naiset ansaitsevat Aasiassa keskimäärin 70-90 prosenttia siitä mitä miehet.

Naiset työllistyvät usein matalapalkka-aloille tai epävirallisesti, jolloin työntekijöiltä puuttuvat myös työntekijän oikeudet, kuten äitiys- ja sairausloma.

Naisille myös maksetaan samasta työstä huonompaa palkkaa kuin miehille.

Vaikka Myanmarin tekstiiliteollisuus on erittäin kannattavaa, ja maan talous kasvaa nopeammin kuin juuri missään muualla maailmassa, eivät palkat ole nousseet samaa tahtia. Maailmanpankin mukaan tuloerot kasvavat Aasiassa tuplavauhtia muuhun maailmaan verrattuna.

Tekstiilitehtaiden työntekijöillä on vähän valtaa vaikuttaa työehtoihinsa. Heitä edustavalla IWFM­

liitolla on 14 000 jäsentä, eli vain pari prosenttia työntekijöistä. Yksi selitys on se, että Myanmarissa ay-toiminta oli pitkään vallassa olleen sotilasjuntan aikana laitonta. Liitot salliva laki tuli voimaan vasta vuonna 2012.

SASK on tukenut IWFM:n toimintaa noin vuoden ajan. Myös Teollisuusliitto, Paperiliitto ja Ammattiliitto Pro ovat mukana teollisuusalojen maailmanliiton IndustriALLin luotsaamassa hankkeessa, jonka tavoitteena on kasvattaa liittojen neuvottelutaitoja ja vaikutusvaltaa sekä saada lisää jäseniä erityisesti nuorista ja naisista.

Tänä vuonna uusia jäseniä on liittynyt jo yli 6000.

Minimipäiväpalkka nousi keväisten lakkojen jälkeen kolmanneksen eli noin 2,5 euroon. Liiton laskelmien mukaan korotuksen olisi pitänyt kuitenkin olla vielä tuplasti suurempi, jotta elämiseen riittävä palkkataso olisi saavutettu.

Myös Ohmar Thun osallistui muiden työntekijöiden kanssa lakkomielenosoitukseen. Se oli pelottava kokemus. Myanmarissa suhtautuminen ammattiliittoihin on usein vihamielistä, ja työnantajat yrittävät estää niiden toimintaa. Ohmar Htun ei enää halua osallistua mielenosoituksiin.

- Pelkään, että minut pidätetään.

Työmaana Maailma | 11

REPORTAASI TASA-ARVO

Tekstiilityönteki­ jöitä edustavan IWFM:n puheen­ johtaja Khaing Zar uskoo, että elämiseen riittävän palkan maksaminen olisi mahdollista.

”Kun naiset lähtevät liikkeelle, sieltä tulee lumi Ohmar Htunin onni on, että hänen äitinsä voi

hoitaa lasta työpäivien ajan. Äiti huolehtii myös vanhasta isoäidistä.

Naisten tekemä hoitotyö ei nauti arvostusta Myanmarissa tai juuri missään muuallakaan.

McKinsey-tutkimuskeskuksen mukaan maailman naiset tekevät kotitöitä noin 2,5 kertaa miehiä enemmän, ja työn arvo on noin 10 biljoonaa dollaria vuodessa.

Vaikka kotityöt eivät näy naisten tuloissa, ne usein estävät kokoaikatyön tekemisen. Kotona tehty työ vie vapaa-ajan, sulkee naiset yhteiskunnan ulkopuolelle, ja tekee omien etujen ajamisen mahdottomaksi.

- Kun työssäkäyvällä naisella on vähintään kaksinkertainen työmäärä, on ammattiliiton toimintaan aktiivisesti osallistuvalla vielä se kolmaskin työpäivä, SASKin Tarja Valtonen huomauttaa.

- Tämä voi aiheuttaa sen, ettei naisista ole varsinaisesti tunkua esimerkiksi liittojen johtotehtäviin.

Sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttaminen,

ei kuitenkaan ole kiinni vain taloudellisten erojen kaventamisesta. Monessa maassa naisten oikeus päättää esimerkiksi lastensa määrästä on suuri 12 | Työmaana Maailma

poliittinen ongelma. Vain harvoissa maissa lainsäädäntö suojaa raskaana olevia naisia irtisanomisilta tai syntymättömälle lapselle haitallisilta työtehtäviltä.

Suomen kehityspolitiikassa painotetaan naisten oikeutta päättää omasta kehostaan. Heillä on oltava oikeus ehkäisyyn ja perhesuunnitteluun.

- Naisten oikeuksien kannalta ne ovat aivan olennaisia asioita. Ei voi olla yhteiskunnan täysimääräinen jäsen, jos ei saa päättää edes omasta kehostaan, Hanna Sarkkinen sanoo.

Esimerkiksi Myanmarissa naisiin kohdistuva

väkivalta ja raiskaukset ovat tilastojen perusteella vain lisääntyneet. YK:n väestörahaston mukaan joka kuudes nainen jää ilman ehkäisyä, vaikka haluaisi sitä käyttää. Laki kieltää abortin, ja laittomat raskaudenkeskeytykset ovat kolmanneksi yleisin syy äitiyskuolemiin. Ei-toivottu raskaus voi myös johtaa siihen, että yksinäinen äiti joutuu perheensä ja ympäristönsä syrjimäksi.

Yksinhuoltaja Ohmar Htun pärjää hyvin.

- Päivä pojan syntymän jälkeen, erosin miehestäni, hän virnistää, ja vieressä istuvat Moe Moen ja Khat Tarin purskahtavat nauruun..

REPORTAASI TASA-ARVO

Työpaikkoja syntyy vauhdilla tekstiilitehtaisiin, tässä salissa on lähes 2000 om­ pelijaa. Pelkkä työ, ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan työtä riittävän hyvillä ehdoilla.

vyöry naisvoimaa.”

Pari päivää myöhemmin IndustriALL järjestää

kokouksen yangonilaisessa hotellissa. Kokouksessa keskutellaan siitä, miten Myanmarin liittojen toiminta on kehittynyt muun muassa SASKin tuella.

Tekstiilityöntekijöiden liiton nuori miestoimitsija haluaa kysyä kaivosmiesten liiton Min Ulta, miksi liitossa on niin vähän naisia toimitsijoina. Eläkkeellä oleva varapuheenjohtaja vastaa, että ala on varsin miesvaltainen, ja siksi naisia on vaikea saada mukaan.

Kysyjä tinkaa edelleen, että eikö edes liiton hallintoon olisi mahdollista saada naisedustajia.

- Uskon että sinne naisia tulee. Naiset ovat esimerkiksi erittäin taitavia kirjanpitäjinä, Min U vastaa.

Tekstiilityöntekijöiden pöydässä luodaan merkitseviä katseita. Vastaus tuntuu asenteelliselta.

Ammattiliitot eivät toki poikkea muusta maailmas-

ta tasoarvokysymyksissä. Samat asenteet ja kulttuuritekijät vaikuttavat myös liitoissa siihen, pääseekö naisten ääni kuuluville.

SASKin hankkeissa naisten osallistuminen on aina esillä oleva näkökulma. Tarja Valtonen ei kuitenkaan usko, että eri valintojen tasa-arvovaikutuksia ymmärretään vielä riittävästi.

Vuonna 2016 SASK järjesti Mosambikissa ja

Ghanassa ammattiliittojen aktiiveille suunnatut tasa-arvokoulutukset Pilottikurssien kouluttajina toimi muun muassa Pro:n työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Tanja Lehtoranta. Koulutuksessa käytiin lävitse peruskäsitteet ja maiden lainsäädäntö. Tasa-arvokysymyksissä tilannetta verrattiin Suomeen. Koulutuksien vetäminen hyödytti myös Lehtorantaa itseään. Hankalissa oloissa ay-toimintaa harjoittavien innostus oli tarttuvaa.

- Ay-liike on tärkeä länsimaissa ja Suomessa, mutta se on mielestäni erityisen tärkeä niille, jotka ovat ”haavoittuvassa asemassa”. He tarvitsevat voimaa. Tai oikeastaan me tarvitsemme, Lehtoranta sanoo.

Vaikka naisten osallistumiselle liittojen toimintaan on esteitä, Tarja Valtonen näkee lupaavia merkkejä. Tuore esimerkki on Filippiineiltä, jossa naistyöntekijät onnistuivat ensimmäistä kertaa perustamaan liiton erityistalousalueella toimivaan yritykseen.

- Tämä oli todella iso asia. Kun tapasin heidät, he olivat jo valmiita lähtemään auttamaan muita.

- Kun naiset lähtevät liikkeelle, sieltä tulee lumivyöry naisvoimaa. ◆ Työmaana Maailma | 13

INFOGRAFIIKKA TIEDOT KOKOSI: JANNE HULKKONEN

Liian vähän vihreää Missä työntekijä on kaikkein ahtaimmalla?

Global rights -indeksi luokittelee maat sen mukaan, miten niissä kunnioitetaan työntekijöiden oikeuksia.

80%

Talousjärjestelmä suosii rikkaita.

84%

Minimipalkka ei riitä elämiseen

Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön ITUCin keräämään materiaalin perustuva Global Rights -indeksi luo­ kittelee 139 maata asteikolla 1–5 sen perusteella, kuinka hyvin niissä kunnioitetaan työntekijöiden oikeuksia. Luokittelu perustuu 97 eri indikaattoriin. ITUC kerää materiaalia joka vuosi maaliskuusta seuraavan vuoden huhtikuuhun.

1 Satunnaisia oikeuksien rikkomisia 2 Toistuvia oikeuksien rikkomisia 3 Säännöllisiä oikeuksien rikkomisia 4 Järjestelmällisiä oikeuksien rikkomisia 5 Ei takuuta oikeuksista 5+ Ei takuuta oikeuksista oikeus­ järjestelmän romahduksen takia.

Kolumbia Ay-toiminnan kannalta synkimpiä maita maailmassa. Useita murhia ja aseistettuja hyökkäyksiä, joiden kohteena ovat olleet ammattiliittojen aktiivit ja johtajat. SASK tukee viittä hanketta, joilla parannetaan mm. kotiapulaisten, palvelualojen työntekijöiden ja pienviljel­mien lasten oikeuksia.

14 | Työmaana Maailma

Gallup Yli 15 000 ihmistä ympäri maailmaa vastasi ITUCin kyselyyn, joka koski työntekijöiden oikeuksia. Vastauksista kävi ilmi, että globalisaation alla valtiot ovat hylänneet velvollisuutensa luoda työtä ja vähentää epätasa-arvoa maailmassa.

Etelä-Afrikka Afrikan parhaita maita ay-toimijoille, mutta silti ay-oikeuksia rikotaan usein. SASKin hanke tukee viinitarhojen työntekijöiden liittoa, jotta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä viinintuotanto saisi maassa jalansijaa.

Filippiinit 105 päivän äitiysloma

SASKin tukemat ammattiliitot vahvistuivat ja pääsivät vaikuttamaan uuteen työlakiin. Vanha laki koski vain yli 10 henkeä työllistäviä yrityksiä, nyt uuden piirissä ovat kaikki.

Uusi laki sisältää useita tärkeitä parannuksia. Äitiysloma piteni 98 päivään, ja nyt myös isillä on palkallista lomaa 15 päivää.

Laissa kielletään seksuaalinen häirintä. Koeajan pituus lyheni vuodesta puoleen vuoteen ja irtisanomisaika piteni vuoden kestäneen työsuhteen kohdalla kuukauteen.

SASKilla on Nepalissa kuusi hanketta, joilla pyritään mm. lopettamaan lapsityön käyttö.

Filippiineillä äitiysloma piteni lokakuussa 105 päivään. SASK tukee ammattiliittoja, jotka ovat kampanjoineet saavutuksen eteen vuodesta 2014.

Ennen äitiysloman pituus oli jopa 1,5 kuukautta lyhyempi. Senaatin hyväksymä laki kieltää naisten syrjimisen tai erottamisen äitiysloman takia.

Ay-toiminta on Filippiineillä vaarallista. Liittojen aktiiveja on häiritty, erotettu ja pahimmillaan tapettu.

SASKin kuusi eri hanketta tukevat mm. elintarviketeollisuuden ja julkisen alan työntekijöitä sekä kotiapulaisia.

Mosambik Työntekijöiden oikeuksia rikotaan usein. SASK tukee kahdeksan eri hankkeen avulla esimerkiksi kuljetus-, rakennus-, matkailualojen työntekijöitä sekä kotiapulaisia ja julkisella alalla työskenteleviä.

Indonesia Länsi-Pauan kulta- ja kupari­kaivoksessa yli 4200 kaivostyöläistä sai potkut työntekijöiden lakkoilun seurauksena. Indone­siassa työntekijöiden oikeuksia rikotaan järjestelmällisesti.

SASK tukee kaivostyöläisten liiton lisäksi neljässä hankkeessaan esimerkiksi vesi- ja energiatalouden ja palvelualojen työntekijöiä ja kotiapulaisia.

LÄHDE:ITUC

Nepal Edistyksellinen työlaki

Työmaana Maailma | 15

MAAILMANKUVA KUVA: MEERI KOUTANIEMI

Äidin murhe Nimeni on Isabel ja olen kotiapulainen.

Kuukausipalkkani on 29 euroa. Minulla on viisi lasta, jotka joutuvat jäämään työpäiväni ajaksi yksin kotiin.

Minulla ei ole varaa ostaa heille koulupukuja, joten he eivät voi mennä kouluun.

Viime vuonna kotiimme hyökättiin ja tyttäreni Lucía joutui vakavan väkivallan uhriksi. En voinut auttaa, sillä olin töissä. Palattuani löysin hänet naapurien luota. Vein tytön poliisille, joka kehotti viemään hänet sairaalaan.

Lúcia oli silloin nelivuotias.

Ammattiliitto auttoi minua saamaan parempaa palkkaa ja löytämään uuden kodin ja työpaikan. Nyt meillä on turvallisempi olo. Toivon lapsilleni parempaa elämää kuin itselleni. ◆

16 | Työmaana Maailma

MAAILMANKUVA

Työmaana Maailma | 17

TUOTANTOKETJU TEKSTI: SINI SAARITSA ASIANTUNTIJA: SONJA VARTIALA, FINNWATCH

Miten valmistuivat viini ja kalsarit?

Mitä saa selville laadukkaan punaviinin ystävä ja mukaviin alusvaatteisiin mieltynyt kuluttaja?

Punaviini: Kleine Zalze Oy Alko Ab

1

Tiedot nettisivuilta: Valmistaja on Origin Wine. Vihreä maapal­ lomerkki kertoo, että tuotteella on paikallinen ekosertifiointi.

Verkkosivujen Vastuul­ lisesti-osiosta ei suoraan löydy mitään, mikä viittaisi eettisyyteen muuten kuin ympäristöasioissa. ”Vihreä valinta” ohjaa näkymään, jonka lopussa kysytään ”oletko kokeillut eettistä?”

Lisää lukemalla selviää muun muassa, että Alkon valikoimissa on ”kym­ meniä kansainvälisesti sertifioituja eettisen kau­ pan tuotteita”. Edelleen selviää, että ne löytyvät Fair Trade-, Fair for Life tai For life -sertifikaattien symbolien avulla. Kun sertifikaattien nimilinkkejä klikkaa, tulos on: Ei haku­ tuloksia haullesi.

Sivuilla kerrotaan myös, että Alko on ollut BSCI:n jäsen vuodesta 2011.

2

Kysely: Alkon verkkosivujen chatissa kysyn, miten voin varmistua viinin eettisyydestä, jos sillä ei ole kuin ekosertifikaatti.

Saan tietoja, mutta en varsinaista vastausta ky­ symykseen. Palveluneu­ voja välittää kysymykseni asiantuntijalle.

3

Alko vastaa: Alko on sitoutunut - ja

18 | Työmaana Maailma

edellyttää samaa myös yhteistyökumppaneiltaan - kunnioittamaan kaikkia kansainvälisesti tunnus­ tettuja ihmisoikeuksia kai­ kessa liiketoiminnassaan.

Yhtiö tarjoaa koulutusta, tukea ja tietoa hankin­ taketjun kaikilla tasoilla.

Valvonnassa keskityään kansainvälisesti tunnis­ tettuihin korkean riskin maihin. ​​Alkolla on omia seurantatoimenpiteitä, ja se teettää kolmannen osapuolen tekemiä audi­ tointeja.

Alkon valikoimassa on eettisesti sertifioituja tuot­ teita, joiden tuottaja on sitoutuut työntekijöiden oikeuksien edistämiseen laaja-alaisesti. Mikään ei silti takaa, ettei rikko­ muksia niin ihmis- kuin työoikeuksia kohtaan voi­ si tapahtua. Alko jatkaa pitkäkestoista työtään.

4

Asiantuntija kommentoi: Viinin mainittu sertifikaatti ei välttämättä kerro mi­ tään työolojen vastuulli­ suudesta. Jos kolmannen osapuolen vastuulli­ suussertifiointi puuttuu, pitäisi tietää, tulevatko viinissä käytetyt rypäleet vastuullisuusauditoiduilta viinitiloilta.

Sitoutuminen am­ fori BSCI:n eettisiin toimintaperiaatteisiin ei vielä tarkoita, että kaikki toimittajat alihankintaket­

juineen olisivat auditoi­ tuja. Kuluttajan olisi hyvä tietää, montako prosenttia riskimaista tulevista ei-sertifioiduista viineistä kuuluu auditointien piiriin?

Jos rypäleet tulevat audi­ toiduilta tiloilta olisi hyvä tietää auditoinnin tulos (esim. amfori BSCI:n tulos on välillä A-E, hyvä–ei-hy­ väksyttävä). Riskimaista kuten Etelä-Afrikasta tai

Argentiinasta tulevia viinejä ei tule ostaa, jos niiden vastuul­ lisuusvalvonnan asianmukai­ suudesta ei ole tietoa.

5

Alko vastaa: An­ netussa aikataulussa ei ole antaa tilastotietoa riskimaista. Alko ei julkaise tietoja yksittäisten tuotteiden vastuullisuusvalvonnasta.

6

Lopputulos:

− Tuotteen vastuullisuus­ sertifiointi jäi hämärän peittoon. − Ei kerrota riskimaista tulevan tuotteenvastuul­ lisuusvalvonnan tuloksia. + Kyselyyn vastattiin nopeasti. + Amfori BSCI:n jä­ sen.

TER MIT

Amfori BSCI: Vastuullisuusjärjes­ telmä, jonka jäsenet sitoutuvat paranta­ maan olosuhteita vastuullisuusketjus­ saan. Ei edellytä esim. elämiseen riittävää palkkaa.

Vastuullisuusauditointi: Systemaatti­ nen ja dokumentoitu vastuullisuusarviointi.

Riippumattoman osapuolen tekemänä se on luotettavin.

TUOTANTOKETJU

Mähöne-kalsarit Mähone Brothers

1

Tiedot nettisivuilta: Englanninkielisillä sivuilla kerrotaan, että tuotteet valmistetaan Thaimaassa ja puuvilla tulee Yhdys­ valloista.

2

Sähköpostia yritykseen: Lähetän sähköpostia info-osoitteeseen ja kysyn puuvillan valmistuksen eettisyydestä.

3

MB vastaa: Puuvillan eettisyys on amerikkalaisten standar­ dien varassa. Intialaiseen luomupuuvillaan siirtymis­ tä harkitaan parhaillaan.

Pitkät kalsarit ommeltiin Suomessa ennen Nokian tehtaan sulkeutumista.

4

Uusi kysely: Pyydän tarkennuksia siihen, mitä ovat nuo raaka-ainetta koskevat amerikkalaisstandardit, mitä sertifikaatteja olisi nyt harkinnassa olevalla luomupuuvillalla, ja huo­ mioivatko ne tuotannossa työskentelevien työolot.

Kysyn myös, missä tehtaassa kalsarit Thai­ maassa ommellaan ja tehdäänkö työolojen ja muiden tuotanto-olosuh­ teiden osalta valvontaa?

5

MB vastaa: Stan­ dardeilla viitataan esim. työaikalakeihin.

Nyt selvityksessä olevan luomupuuvillan osalta juuri työoloja on pienen­ toimijan hankala selvittää, vaikka tuotannolla olisikin joku standardi. Tuotan­ non eettisyyden valvonta lähtee valmistusmaan valinnasta. Thaimaan työsuojelulaki määrää lomista, ylitöistä, tauoista ym. Maan minimipalkka

on Kaakkois-Aasian kor­ keimpia, minkä uskomme vähentävän hintakilpailua ja epäeettistä tuotantoa.

Tietojemme mukaan Bangkokin alueen tehtaat ovat työolojen osalta pa­ rempia, ja käytetty tehdas on tunnettu ja toiminut jo 30 vuotta. Koska laatu on tuotteiden kilpailue­ tu, MB ei kerro tehtaan nimeä. Tehtaan valvonta on erittäin vaikeaa, koska Thaimaan instituutiot ovat vähemmän kehitty­ neitä kuin Suomessa.

Tehtaalla on laatus­ tandardina AQL 2.5 sekä Thai corporate Social responsibility for 5 consecutive years and over -sertifikaatti, jonka myöntää Thaimaan työministeriö. Tämän lisäksi tehdas toimittaa meille tuotantoon liittyviä sertifikaatteja ja myös vierailemme tehtaalla henkilökohtaisesti.

Tuotteillamme on Certificate of Origin -sertifikaatti, joka liittyy tuotannon alkuperämaan varmistamiseen. Kankaan valmistajalla on sveitsi­ läinen OEKO-TEX 100 sertifikaatti.

Tuotteemme kilpai­ luetu on laatu, joten tehtaamme nimeä emme anna julkisuuteen.

6

Asiantuntija kommentoi: Tehtaan sijainnista ei voi suoraan päätellä vastuul­ lisuutta. Lähes kaikissa maissa on Thaimaan ta­ voin työlainsäädäntö, joka voi silti olla puutteellista (ei noudata esim. ILOn perussopimuksia) tai puutteellisesti sovellettua.

Thaimaassa ongelmia on näissä molemmissa.

Minimipalkan taso riippuu politiikasta ja ostovoimasta eikä mai­ den välistä palkkatasoa

vertaamalla voi tehdä päätelmiä sen riittävyy­ destä tai maan vastuul­ lisuudesta. Thaimaan minimipalkka on 308–330 bahtia/pvä (8,25–8,84€), ja sillä on vaikeaa tulla toimeen. Maan vienti­ teollisuudessa minimi­ palkalla työskentelevät usein Myanmarista tai Kambodzasta tulevat siirtotyöntekijät.

Tehtaalta vaatteen­ valmistusta ostavan olisi syytä teettää tehtaalle uskottavaa kolmannen osapuolen vastuullisuus­ valvontaa. Valvonnassa tulee huomioida erityises­ ti tehtaassa siirtotyönte­ kijöiden asema ja siihen liittyvät erityiset haasteet.

Yrityksen mainitse­ malla laatukontrollilla (AQL 2.5) ei ole mitään tekemistä sosiaalisen vastuullisuuden kanssa.

Kankaan valmistajan OEKO-TEX 100 ei ole sosiaalisen vastuun ser­ tifikaatti. Entä mistä suo­ malaisostaja tietää, että puuvillan alkuperämaa on juuri Yhdysvallat; miten tätä valvotaan? Puuvillan osalta suomalaisostajan pitäisi myös tietää, millä tavalla alkuperämaata valvotaan ja siis edes tie­ detään, että alkuperämaa on Yhdysvallat?

Todella monet suoma­ laiset vaate- ja tekstiilialan yritykset kertovat jo ali­ hankkijansa pyytämättä, ja varsin monet kysyttäes­ sä. Hyvä vastuullisuusval­ vonta on läpinäkyvää ja riippumatonta.

7

MB vastaa: Puuvillan standardikysymyksiin ei pystytä vastaamaan annetussa ajassa. Kysy­ myksenä asiantuntijalle, eikö Thaimaan Ministry of Labour ja mainittu standardi le uskottava kolmas osa­ puoli ja mikä siten olisi?

8

Asiantuntija kommentoi: Thai Labour Standards on Thaimaan hallituksen itsensä kehittämä standardi, jonka toimeen­ panoa ainakin alkuaikoina valvoivat yritykset itse. TSL ei täytä kolmannen osapuolen auditoinnin määritelmää.

Riskimaassa, jossa esiintyy korruptiota ja lakien heikkoa toimeenpanoa, on erittäin ongelmallista nojata ihmis­ oikeusriskien hallinnassa maan työministeriön luomaan vapaaehtoiseen standardiin.

Mikä tahansa yleisesti tunnettu kansainvälinen auditointijärjestelmä täyttää kolmannen osapuolen mää­ ritelmän (vaate- ja tekstiili­ puolella esim. amfori BSCI, SA8000 jne). Sosiaalisen vastuun auditointijärjestel­ mistä saa lisää tietoa esim.

Finnwatchin Kaalimaan var­ tijat -selvityksestä.

9

Lopputulos:

− Tuotteiden vastuullisuus­ valvonta ei vakuuta − Yritys ei tunnu olevan syvällisesti perillä tuotantoonsa liittyvistä ihmisoikeusriskeistä. + Yritys vastasi avoimesti ja nopeasti.

Työmaana Maailma | 19

Tuotantoketju M OSAMBIK

Mahdoton tehtävä?

Talouskriisin koettelemassa Mosambikissa oikea työpaikka on monelle kaukainen haave, jopa julkisella sektorilla. Neusa Muandolla on hyvä työ toimistossa, mutta ansiot eivät riitä kolmen lapsen koulunkäyntiin.

M

osambikin pääkaupungissa

Maputossa Neusa Muandolla on takanaan pitkä päivä hiostavassa kokoushuoneessa. Muando ja muut julkisen alan ammattiliiton SINAFP:n aktiivit ovat pohtineet, miksi maan työolot eivät ole kunnossa ja miten tilanne saadaan muutettua.

Mosambikin työelämässä yksi ongelma on ylitse muiden: palkka ei riitä elämiseen.

– Rahaa ei ole riittävästi, koska perheelle täytyy hankkia kaikenlaista. Minulla on kolme lasta ja haluaisin heille kunnollisen koulutuksen. Se on mahdotonta, koska rahaa ei ole, Muando kertoo.

Hyvä työpaikka, huono palkka

Muando on työskennellyt talousministeriössä yli vuosikymmenen. Hän tekee toimistotöitä ja on mukana kansainvälisissä projekteissa, joissa kehitetään muun muassa terveydenhoitoa ja koulutusta. Työn ohessa hän on opiskellut englantia, jotta työnteko kansainvälisten kumppaneiden kanssa olisi sujuvaa.

Silti muiden osastojen työntekijät voivat tienata moninkertaisesti enemmän kuin hän.

Epätasaisen palkkauksen lisäksi naista kismittää se, että jotkut työntekijät tuntuvat pääsevän koulutuksiin ja matkoille muita useammin. Muandon mielestä pomot valitsevat työntekijöistä omat suosikkinsa.

Pikaista parannusta työntekijöiden ansioihin ei ole luvassa. Tänä vuonna julkiselle alalle saatiin vaatimaton palkankorotus, jonka myötä matalimmat palkat ovat noin 285 euroa kuussa. Monilla yksityisillä aloilla minimipalkat ovat vielä pienempiä.

Halpa lounas maksaa maassa kolmisen euroa, kilon riisiä saa viidelläkymmenellä sentillä ja litran bensaa eurolla. Kuukauden lämmitystarpeiksi riittävä 50 kilon hiilisatsi maksaa yhdeksän euroa.

Palkkojen lisäksi myös työolot ovat Mosambikissa usein retuperällä. SASKin aluekoordinaattori Simião Simbinen mukaan on yleistä, että työntekijöil20 | Työmaana Maailma

lä ei ole lainkaan työsopimusta. Jos työpaikalla tulee ongelmia, sopimuksettomat työntekijät joutuvat kamppailemaan ilman kenenkään apua.

Hallitus jarruttaa ammattiliittojen toimintaa

Kunnollisia palkkoja julkiselle sektorille ajaa myös alan paikallinen ammattiliitto SINAFP. Liitto ei kuitenkaan tällä hetkellä edes pääse neuvottelemaan julkisen alan työehdoista, koska sillä ei ole virallista asemaa. Syynä ovat Mosambikin lait. Liiton pitää kerätä liki 17 000 allekirjoitusta, jotta hallitus huolii sen neuvottelukumppanikseen.

Käytännössä nimienkeruuta hoitavat liiton kouluttamat aktiivit, jotka kiertävät työpaikoilla keräämässä allekirjoituksia ja puhumassa järjestäytymisen tärkeydestä. Neusa Muando on yksi heistä.

Viime kesänä SINAFP oli kerännyt reilut 6 500 allekirjoitusta.

– Julkisen alan liitto on hallituksen silmätikku, koska valtio ei halua työpaikoille vahvaa ammattiliittoa, Simião Simbine sanoo.

Muiden alojen liitot saavat toimia vapaammin, mutta monet niistä ovat heikkoja. Mosambikin voimapuolue Frelimo on pitänyt maassa valtaa koko itsenäisyyden ajan, ja sen valta ulottuu myös työpaikoille. Työntekijät pelkäävät liittoon liittymistä, koska he luulevat, että ammattiliitto on sama asia kuin poliittinen oppositio, Simbine kertoo.

Eläminen kallistuu ja köyhyys lisääntyy

Mosambikin talous on viime vuosina kokenut kovia. Vuonna 2016 paljastui, että maa oli piilotellut reilusti yli miljardin euron edestä velkoja, joilla oli valtion takaus. Skandaali horjutti ulkomaisten sijoittajien uskoa Mosambikin talouteen. Samalla monet kehitysapua antavat tahot laittoivat avustusohjelmat jäihin. Maan nopea talouskasvu hiipui.

Talouskurimus kurittaa myös julkisen alan työntekijöitä. Valtio palkkaa tällä hetkellä uutta työvoimaa vain koulutukseen ja terveys­alalle. Valtio on toistaiseksi jäädyttänyt työntekijöiden ylennykset.

KUVA: ANTTI TUOMINEN

M Tuotantoketju OSAMBIK

Neusa Muando toivoo, että hänen SINAFP-ammatti­ liittonsa pääsee neuvot­ telemaan Mosambikin hallituksen kanssa palkoista ja koulutuksesta.

Muandon mielestä töitä on miltei mahdoton saada omilla ansioilla.

– Työnhakemukset eivät johda mihinkään, vaikka hakijalla olisi korkeakoulututkinto. Jos tuntee jonkun firmasta, voi neuvotella suoraan hänen kanssaan ja ehkä saada työpaikan.

Simbinen mukaan tukala työllisyystilanne on vaikuttanut maahan monella tavalla.

– Epävirallinen talous on kasvanut. Työttömät yrittävät pyörittää omia yrityksiään tai myydä tavaraa kaduilla. Elinkustannukset ovat kasvaneet ja köyhyys lisääntynyt, hän sanoo.

Köyhyys luo sosiaalisia ongelmia.

– Osa lapsista jättää koulun kesken ja yrittää ansaita rahaa kotiin. Jos ihmiset sairastuvat, heillä ei välttämättä ole varaa hoitoon, Simbine taustoittaa.

Kunhan päästään neuvottelemaan Toiset päättävät vaihtaa maisemaa kokonaan, jotta pääsisivät elämässä eteenpäin. Töitä haetaan rajan takaa Etelä-Afrikasta, joskus paljon kauempaakin.

– Siskoni yrittää löytää töitä Italiasta, Muando kertoo.

– Ihmiset pyrkivät muuttamaan pois maasta.

Eivät he etsi edes hyvää työpaikkaa, kunhan vain löytäisivät jotain työtä.

Muando voisi itsekin harkita työnhakua ulkomailta. Perheensä vuoksi hän kuitenkin pysyy toistaiseksi Mosambikissa. Hän uskoo, että ammattiliitto voi saada muutoksia aikaan, kunhan hallituksen kanssa päästään neuvottelemaan.

– Ehkä hallitus sitten kuuntelee enemmän työntekijöiden ongelmia. Meidän asiamme olisivat silloin paremmin. Kaikki alkaa paremmista palkoista ja paremmasta koulutuksesta. ◆ ANTTI TUOMINEN

SASK:in hankkeen Mosambikin julkisen alan tueksi toteuttaa Public Services International (PSI) yhdessä jäsenliittonsa SINAFPin kanssa. Suomessa hanketta tukee Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL. Jutun kirjoittaja työskentelee tiedottajana JHL:ssä.

SASK tukee Mosambikin julkisen alan työntekijöitä Miksi? Julkisen alan ammattiliitto SINAFP tarvitsee tukea, jotta se voi vahvistaa työntekijöiden oikeuksia.

Sillä ei ole vielä virallista neuvotteluasemaa eikä jäsenmaksu­tuloja.

Tavoite? 17 000 jäsenen allekirjoitus, jotta liitto saa virallisen neuvotteluaseman, sekä sähköinen jäsenrekisteri jäsenmaksujen keräämiseksi.

Mitä saavutettu?

Työntekijöille oikeus järjestäytyä ammattiliittoon (2014) ja äitiysvapaan pidentäminen 30 päivästä 90 päivään.

Työmaana Maailma 21

REPORTAASI

VAHVA JOUKKUE. Yri­ tysvastuulaki-kampanjan takana on jo yli 100 kan­ salaisjärjestöä ja yritystä.

Kampanjasta tekee erityisen vahvan se, että pitkä liuta isoja ja pieniä yrityksiä on mukana vaatimassa lakia, joka säätelee heidän omaa toimintaansa.

22 | Työmaana Maailma

REPORTAASI

Ylivoimalla ykkösketjuun Yritykset ihmisoikeusvastuuseen saattava laki kolkuttelee jo ovia kohti kevättä, eduskuntavaaleja ja uutta hallitusta. Vastuu ei pelota yrityksiä, eikä monia poliitikkojakaan.

TEKSTI: SINI SAARITSA

Työmaana Maailma | 23

REPORTAASI Ei ole kauaakaan siitä, kun yritykset tuottivat

myymänsä tuotteet itse ja yleensä kotimaassaan. Jos tuotantoa siirrettiin ulkomaille, sinne perustettiin tytäryritys. Jos yhtiön tehtailla rikottiin esimerkiksi työaikalakia tai maksettiin alipalkkaa, oli selvää, kuka siitä kantoi vastuun. Globalisaation seurauksena tilanne on muuttunut. Yritykset teettävät tavaransa alihankkijoilla usein maailman toisella puolella.

Vastuu tuotannosta on samalla hämärtynyt.

Kun Bangladeshissa suurille amerikkalaismerkeille vaatteita tehneessä Tazreen-nimisessä tehtaassa syttyi tulipalo, yli 100 työntekijää heitti henkensä. Kukaan ei ollut vastuussa. Tarvittiin vielä reilusti yli tuhat kuollutta Rana Plaza -tehdasrakennuksen rauniossa, ennen kuin vaatebrändit joutuivat myöntämään, että ne olivat osaltaan vastuussa niiden tuotteita tekevien työoloista.

Lokakuun lopun perjantaiaamuna Helsingin

keskustassa on meneillään seminaari. Reilun kaupan järjestämässä tilaisuudessa vilahtelee suomalaispoliitikkoja ja liike-elämän edustajia. Tuolla kahvitermaria lähestyy Keskon vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo, tuolla takkia vetää päältään Vihreiden Ville Niinistö. Myös ministereitä voi bongata.

Seminaarin aiheena on yritysvastuulaki. Sellaista ei Suomessa ole olemassa, mutta nyt yli 115 yritystä ja järjestöä – SASK mukaanluettuna – kampanjoi, jotta Suomen seuraava hallitus tekisi siitä esityksen. ”Ykkösketjuun” nimellä kulkevan kampanjan ajama laki merkitsisi, että kaikki Suomessa toimivat yritykset sitoutuvat niin sanottuun huolellisuusvelvoitteeseen. Se edellyttäisi, että kaikilla yrityksillä on vastuu selvittää tuotantonsa ihmisoikeusvaikutukset, tarttua havaittuihin epäkohtiin ja raportoida kaikesta avoimesti.

Toistaiseksi lakiin on kirjattu velvoitteita vain ympäristövastuun osalta. Toki monet Suomessakin toimivat yritykset tekevät jo nyt töitä ihmisoikeuksia koskevan vastuullisuutensa eteen, mutta se on niiden valinta, ei lain velvoittama asia.

Isoilla ja pienemmilläkin firmoilla on nykyään vastuullisuuspäälliköitä, erilaisia ohjelmia ja hankkeita, joiden tavoitteena on ehkäistä ihmisoikeusloukkauksia tuotantoketjun eri vaiheissa.

Eettisen kaupan puolesta ry:n toiminnanjohtaja Lotta Staffans kapuaa lavalle seuranaan kollegansa SASKista ja Reilusta kaupasta.

– Kymmenen vuotta sitten suomalaiset vaatealan yritykset saattoivat vastata tuotanto-oloja koskeviin kysymyksiin, että ei me tiedetä niistä, eivätkä ne kuulu meille. Nyt tilanne on eri. Nyt yritykset ymmärtävät, että hankintaketjun vastuullisuus kuuluu heillekin, Staffans muistelee.

24 | Työmaana Maailma

Kaikkien kolmen toiminnanjohtajan on helppo seistä yritysvastuulain takana. SASKin Janne Ronkaiselle yritysvastuulain tavoittelu on ”ay-liikkeen peruskauraa”.

– Meille on ihan normaalia puuhaa, että pyrimme vaikuttamaan työntekijöiden asemaan ja oloihin nimenomaan lainsäädännön kautta.

Yleensä SASK tukee kehittyvien maiden työntekijöitä, jotta he vahvistuvien ammattiliittojensa kautta pystyvät vaikuttamaan oman maansa lainsäädäntöön.

– On vain uudenlainen tapa vaikuttaa Suomen lainsäädännön kautta ja ulottaa työnantajien vastuu koko arvoketjuun.

Syksyn aikana on pantu tuulemaan: Ykkösket-

juun-kampanja pyrkii vaikuttamaan kansalaisten avulla päättäjiin, jotta seuraavalla hallituskaudella Suomeen säädetään laki yritysten ihmisoikeusvastuusta.

Sekä yritysten että päättäjien kanssa käytävässä keskustelussa on kapsahdettu tasaisin väliajoin kysymykseen, eikö tähdellisempää olisi säätää laista EU-tasolla.

Lokakuun seminaarissa kokoomuslainen oikeusministeri Antti Häkkänen esiintyy varovaisena kansallisen tason lainsäädännön suhteen. Hän myöntää, että vastuullisesti tuotettujen tavaroiden kysyntä lisääntyy mutta suhtautuu pelokkaasti siihen, mitä voisi tapahtua, jos kansallisella tasolla säädetään ”tosi tarkasti”.

– Mikä on oikea foorumi, joilla saadaan isoja muuveja liikkeelle, sitä pitää vielä pohtia.

Kokoomus ei siis lupaa yritysvastuulakia hallitusohjelmaansa. Elinkeinoministeri Mika Lintiläkin (kesk.) muistuttaa, että kotimaan vaalien lisäksi lähestyvät myös EU-parlamenttivaalit, ja yritysvastuulain pitäisi olla komission pöydällä. Hän kyllä haluaisi sopia yritysten ihmisoikeusvastuusta kansallisella tasolla, mutta ”hyvin avoimella pohjalla”.

Vastuullisuuteensa jo panostavilla yrityksillä on

se ongelma, että kaikki eivät panosta siihen. Asetelma paitsi luo epätasa-arvoisen kilpailutilanteen, myös hankaloittaa vastuullisuuden eteen tehtävää työtä.

Alihankkijamaissa kuten Bangladeshissa tai Myanmarissa tekstiilibrändien maajohtajat voivat rampata tehtaissa valistamassa johtajia inhimillisten työolojen ja vaikkapa järjestäytymisoikeuden tärkeydestä, mutta jos tehtaan muut ostajat eivät sitä tee, homma jää puolivillaiseksi.

Lavalle nousseet Finlaysonin luova johtaja Jukka Kurttila ja Keskon vastuullisuusjohtaja Kalervo ovat innoissaan laista, jonka tehtävänä on suitsia niiden omaa toimintaa.

REPORTAASI

”Kesko voi kilpailla hinnalla, laadulla ja palveluilla, mutta ei ihmis­ oikeuksilla.”

MATTI KALERVO Keskon vastuullisuusjohtaja haluaa kilpailla palveluilla ja laadulla, mutta ei ihmisoikeuksilla.

Työmaana Maailma | 25

REPORTAASI

Kalervon mukaan Kesko voi kilpailla hinnalla, laadulla ja palveluilla, mutta ei ihmisoikeuksilla. Lainsäädännön rooli on juurruttaa oikeita käytäntöjä yritysmaailmaan.

– Ei pysty yksi yritys maailmaa muuttamaan. Valtion on puhallettava saman hiileen.

Kurttila ei säästele edes kirosanojaan.

– Kyllä mä olen tympääntynyt globalisaatioon. Kyllä mä perkele haluan kaikille samat pelisäännöt. Tästä on tullut saatana viihdeteollisuutta koko politiikasta. Jos tulee tiettyjä yhteisiä sääntöjä, niin olen kyllä helvetin tyytyväinen.

Rennolla otteella esiintyvä entinen toimitusjohtaja Kurttila tunnustaa avoimesti, että ei ole hyvin perillä vastuullisuuteen liittyvistä yksityiskohdista ja sertifikaattien nimistä.

Mutta hän ei unohda, miltä tuntui, kun hyväuskoinen liiketoiminta sai kolauksen: alihankkijan toiminnassa paljastui puutteita Valko-Venäjällä ja Finlayson päätyi ”äänestämään jaloillaan”.

– Se suuri häpeä. Siitä se lähti, Kurttila sanoo.

Mikä yritysvastuulaki?

Varmistaa että ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat vaatimukset ulotetaan kaikkiin yrityksiin, ei vain niihin, jotka huolehtivat niistä vapaaehtoisesti.

Velvoittaa yritykset noudattamaan riittävää ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuutta.

Lakiin kirjattava huolellisuusvelvoite edellyttää, että yritykset pystyvät seuraamaan toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia, tunnistamaan ongelmat sekä välttämään ja vähentämään niitä.

vuodesta lähtien. Lain mukaan yrityksillä on oltava ihmisoikeuksien varmistamiseen liittyvä suunnitelma, jota toteutetaan ja sen toteutumisesta raportoidaan.

– Ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen, Espinosa rauhoittelee.

– Yritysten on pidettävä laki mielessä, ja sijoittajien on huomioitava se myös. Ne ymmärtävät, että tämä laki ehkä tulee ja se kannattaa tuntea ja olla siinä mukana.

Yritysvastuulain määrittelemästä huolellisuusvelvoitteesta valmistellaan lakeja jo esimerkiksi Ranskassa, Sveitsissä, Alankomaissa, Australiassa, Saksassa ja Iso-Britanniassa.

Voi sanoa, että Suomessa yritysvas-

tuulakikannatus on myötätuulessa.

Loppuvuodesta 2018 yli 90 kevään eduskuntavaaliehdokasta on ilmoittanut sitoutuvansa viemään lakia eteenpäin, mikäli tulevat valituiksi. Yli 2100 Huolellisuusvelvoite on muuta kansalaista on allekirjoittanut määritelty YK:n yritysvetoomuksen päättäjille. toimintaa ja ihmisoiVire on eri kuin muutama vuosi keuksia ohjaavissa periaatteissa, joihin sitten, jolloin Juha Sipilän hallituksen Suomi on sitoutunut. ohjelmassa ei edes mainittu yritysvastuuta. Sen sijaan keskityttiin sääntelyn Ranskassa ja Sveitsissä Ykkösketjuun-kampanjaan sitoupurkuun. kansallinen yritysvastuneet yritykset näkevät kaikkia Helsingissä seminaari yritysvastuulaki on jo laadittu.

Suomessa toimivia yrityksiä velvoittuulain ympärillä alkaa kääntyä kohti tavan lain reiluna ja kilpailukykyä loppua, ja kiireiset ministerit ovat jo parantavana. Mukana on muitakin isoja konserneja, liihotelleet tiehensä. kuten S-ryhmä, Fazer, Kotipizza Group ja Paulig.

Vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö pohPienempiäkin on iso liuta, muiden muassa Glodiskelee vielä, että hyviä asioita ei kukaan uskalla be Hope, Ruohonjuuri ja kuukautiskuppeja valmissuoraan vastustaa. tava Lunette.

– Mutta jos sanotaan, että ensin koko maailman (Lisäksi yritysvastuulailla on yritysmaailmassa tu- pitää kannattaa tätä, että sitten ollaan mukana, niin kijoita, kuten Reima, Halti, Frantsila, Tradeka, Meira se on vastustamista. ja Stockmann.)

SDP:n 1. varapuheenjohtaja Sanna Marin ilmoitMukana on valtaosa suomalaisista ammattiliitois- taa uskovansa, että laki on seuraavassa hallitusohjelta ja kymmeniä kansalaisjärjestöjä. massa.

– On asetettava kansallisesti kunnianhimoisia taMutta yritysvastuulaki ei ole mikään suomalainen voitteita. En näe ristiriitaa siinä, että voidaan odottaa innovaatio. Muiden maiden ihmisoikeusvastuumyös EU-tason päätöksiä, kun samanaikaisesti vielaeista seminaariyleisölle kertoo Adriana Espidään asiaa eteenpäin kansallisella tasolla. nosa, asiantuntija yritysvastuuta ajavasta ECCJ:sVajaa viikko seminaarin jälkeen Ville Niinistö ta (European Coalition for Corporate Justice). ilmoittaa jättävänsä eduskunnan. Mutta hänen viEspinosa näyttää liudan maallikolle vaikeaselsionsa tulevasta on valoisa: koisia powerpointteja, mutta esityksestä käy silti – Ensin me tehdään lakeja, ja sitten EU tekee ilmi, että esimerkiksi Ranskassa ihmisoikeusvaslakeja, ja lopulta tehdään globaalisti lakeja ja sittuuseen velvoittavaa lakia sovelletaan jo, viime ten tää on vähän tällaista starwars-kamaa.◆ 26 | Työmaana Maailma

REPORTAASI

”Kyllä mä perkele haluan kaikille samat pelisäännöt.”

JUKKA KURTTILA Finlaysonin luova johtaja muistaa, kun vas­ tuullisuusasioissa tuli takkiin.

Siitä jäi mieleen häpeä.

Työmaana Maailma | 27

Q ATA R

E

rään saudiarabialaisen sairaalan

filippiiniläiset laitoshuoltajat tekevät 12–14 -tuntisia vuoroja kuutena päivänä viikossa. He syövät potilailta jääneitä ruokia.

Pakistanilainen autonkuljettaja ei ole päässyt kolmeen vuoteen lomalle, vaikka työsopimus oikeuttaa lomaan kerran vuodessa. Työantaja on takavarikoinut hänen passinsa, eikä hän voi tehdä asialle mitään.

Länsimaalaisten asuinalueella intialainen työntekijä ajautuu itsemurhaan. Hän teki päivittäin raskaita ylläpito-, korjaus- ja puutarhatöitä minimaalisella toimeentulolla, usein ulkona, yli 40 asteen helteessä.

Todellisuus on toista kuin työehtosopimus

Suurin osa Persianlahden maihin työllistyvistä on aasialaisia siirtotyöläisiä. He ovat puutteellisesti koulutettuja, usein lukutaidottomia ja siten hyvin haavoittuvaisia. Moni heistä ottaa lainaa työllistyäkseen Persianlahdelle ja ansaitakseen paremman elintason kuin kotimaassa. Heitä palkataan esimer-

kiksi kotiapulaisiksi, kuljettajiksi ja työmiehiksi öljykentille ja rakennustyömaille.

Siirtotyöläiselle työehtosopimus saattaa kuulostaa taivaalliselta, koska se takaa ilmaisen majoituksen, ruoan, sairausvakuutuksen ja paluulipun kotimaahan työsopimuksen päätyttyä.

Perillä todellisuus on kuitenkin toinen. Monesti työnantajat takavarikoivat passit, palkkaa maksetaan vähemmän mitä on sovittu tai ei lainkaan. Työ- ja elinolosuhteet ovat epäinhimilliset ja vaaralliset.

Työtapaturmat ovat yleisiä, ja usein paljastuu, etteivät siirtotyöläiset olekaan sairausvakuutettuja. Palkka ei riitä elämiseen, ja osa päätyy myymään itseään.

Kuolemia töissä ja työn takia

Siirtotyöläisten kuolleisuus on korkea, mikä selittyy itsemurhilla ja työtapaturmilla. On esimerkiksi arvioitu, että noin 4 000 siirtotyöläistä tulee kuolemaan Qatarissa ennen vuoden 2022 jalkapallon maailmanmestaruuskisojen alkamista.

Työturvallisuuskoulutuksen ja suojatyövarusteiden puutteen lisäksi he altistuvat haitallisille materiaaleille

Haudattujen unelmien maa

Köyhille siirtolaisille työ Persianlahdella on unelma, jolla katkaista perheen köyhyys. Mutta usein kotiin palaa velkaantunut ja työstään sairastunut tai vammautunut ihminen. Jos palaa ollenkaan.

28 | Työmaana Maailma

ja pölylle. Moni joutuukin palaamaan kotimaahansa sairaana tai pysyvästi vammautuneena.

Kotiapulaisina työskentelevät naiset taas ovat suuressa riskissä kokea seksuaalista väkivaltaa työpaikoillaan. Pelko ja ahdistus ajavat siirtotyöläisiä mielenterveysongelmiin ja itsemurhiin.

Kavala kafala

Persianlahdella käytössä oleva kafala-järjestelmä velvoittaa työnantajan ottamaan laillisen vastuun siirtotyöläisestä. Käytännössä työntekijä ja hänen oleskelulupa on sidottu työnantajaan työsopimuksen ajaksi ja työnantajalla on oikeus määritellä työja elinolosuhteet olemassa olevien lakien puitteissa.

Siirtotyöläiset tarvitsevat lisäksi työnantajalta luvan poistua maasta. Työlait alueella ovat kuitenkin vasta kehittymässä, eivätkä viranomaiset juurikaan valvo lakien noudattamista. Työolosuhteista johtuvan ahdingon vuoksi moni siirtolainen haluaisi palata kotimaahansa, mutta se ei onnistu, jos työnantaja vastustaa eikä suostu luovuttamaan passia. Tällainen ihmisoikeusloikkaus viittaa pakkotyöhön.

Uusi laki ja koulutus tuovat toivoa

SASK on tukenut kampanjatyöllään Kansainvälistä rakennustyöntekijöiden liittoa (BWI), jonka tavoitteena on ollut saada Qatar luopumaan kafalasta.

Syksyllä tehtiin merkittävä saavutus: Qatarin hallitus ilmoitti syyskuussa säätävänsä lain, joka takaisi siirtotyöläisille oikeuden poistua maasta ilman työnantajan lupaa.

Mikäli lain täytäntöönpano ja valvonta onnistuvat, se olisi huomattava helpotus siirtotyöläisille etenkin, kun tarve heihin kasvaa jalkapallon maailmanmestaruuskisojen lähestyessä.

Yhdessä Rakennusliiton kanssa SASK on myös kouluttanut nepalilaisia, jotka aikovat Qatariin töihin. Koulutus on tärkeää, koska harva lähtijä on tietoinen oikeuksistaan uudessa maassa.

Siirtotyöläisten suurimmat sudenkuopat ovat tietämättömyys ja haavoittuvainen asema. Juuri niiden takia heitä on helppo käyttää hyväksi. ◆

KUVA FIFA

Q ATA R

HEIDI SAARINEN

Kirjoittaja on SASkin lähettiläs, jonka tuore pro gradu -työ käsittelee siirtotyöntekijöiden työ- ja terveysoloja Persianlahden maissa.

Qatarin jalkapal­ lon MM-kisoja varten stadionia rakentavat työn­ tekijät kaivoivat perustukset kuuden metrin syvyyteen. Kuo­ pasta poistetiin maata 210 000 kuutiometriä.

Työmaana Maailma | 29

AKTIIVI

Hiuskarvaa myöten hyvis Sami Kaita tarttuu ay-toiminnan lisäksi mihin vain, jos maailma sillä paranee. Kierrätys, kuplien välttely ja tukan lahjoitus ovat hyödyllisiä juttuja, jotka hoituvat muiden aktiviteettien lomassa.

Sami Kaita Ammatti: ravintolatyöntekijä Asuu: Tampereella Harrastukset: järjestötoiminta, ystävät 30 | Työmaana Maailma

PIIRROS: HANNA SAKARA

Ikä: 28

Sami on käynyt SASKin lähettiläs­ koulutuksen.

Kurssille voivat hakea kaikki kansainvälisyydestä ja työntekijöiden oikeuksista kiinnostuneet.

Lue lisää SASKin nettisivuilta.

K

aita kävi viime kevää-

nä SASKin kunnon työn lähettiläs -koulutuksen.

Lokakuussa hän järjesti lähettiläiskollegoineen Nenäpäivä-tempauksen Teivon raviradalla.

– Nenäpäivä-lähtö oli nuorten hevosten teemalähtö. SASKin Nenäpäivä-varoin tekemää työtä lapsityövoiman käyttöä vastaan ja kotiapulaisten oikeuksien puolesta esiteltiin ständillä katsomorakennuksessa. Se näkyi lähdön voittajahevosen loimen logossakin.

Ravi-idean taustalla on Kaidan parivuotinen ekstraajana työskentely raviradan ravintolassa.

Lahjoituksia tuli noin 230 euroa.

Juontaja hölkkäsi maaliin juosseen voittajahepan vieressä, ja apuohjastaja heitti logoloimen selkään.

Kaita on ollut ay-aktiivi kymmenisen vuotta. Kiinnostus SASKiin heräsi taannoin Solidaarisuuspäivillä.

Kaita hörppää Reilun kaupan kahvia muumimukista ja toteaa, että ay-aktiivi on muusikko- ja taiteilijaystävien piirissä outo lintu.

– Potkin niitä persuksille, että kohta on vaalit... Sydämellisiä ihmisiä ovat, siinä omassa todellisuudessaan.

Kesällä 2016 Sami harkitsi hiustenleikkuuta. Sitten hän kuuli brittiläisestä Little Princess -projektista ja päätti säästää parturirahat.

Briteissä toimiva säätiö kerää hiuksia, tekee niistä peruukkeja ja jakaa ne ilmaiseksi nuorille syöpäpotilaille. Helsinkiläinen kampaamo toimittaa säätiölle materiaalia.

– Mahtava projekti, pakko tukea.

Minulla on vahva, paksu tukka, jota voi käyttää muiden hyväksi.

Hiukset yltävät jo lapaluille. Kesällä 2019 Kaita tekee tukkalahjoituksen.

Esitimme Kaidalle seitsemän väitettä.

AKTIIVI

Nuoret aikuiset ovat hyvin aktiivisia poliittisesti.

Voisivat olla aktiivisempiakin. Keskustelu on ”kuplauttanut" politiikan kauas ihmisistä. Vihreät ovat osanneet aktivoinnin Suostumus2018-kampanjassa. Se näkyy nuorille sopivalla tavalla ja sopivissa medioissa.

Some avartaa.

Yritän välttää kuplaantumista seuraamalla somea, vaikka joskus hävettääkin kanssaihmisten puolesta se trollaus.

Uskomalla siihen, mitä tekee, saa paljon aikaan.

Kyllä! Kaikki lähtee siitä, haluaako auttaa toisia. Yhdessä onnistuu, jos pystyy pitämään ryhmän motivoituneena ja draivin kunnossa.

Ay-liike ei kykene uudistuksiin.

Ihan hevon puppua! Ay-liike on vähän jähmeä miunkin silmin, mutta ainakin jäsenliittoni Pam osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun muissakin kuin tes-asioissa. Pam pyrkii miettimään, miten nollasopimuslaisille ja vuokratyöntekijöille saataisiin luottamusmiehet ja edunvalvonta.

Ilmastonmuutosta ei voi auttaa.

Ilmastonmuutokselle on tehtävä jotain, tai järjestettävä sellainen infra, että ilmastopakolaiset voivat tulla tänne ilman, että syntyy ”kriisi”.

Kierrätys on ok.

Kestävästi eroon köyhyydestä Luet Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuus­keskus SASKin lehteä – hieno homma.

Meidän työssämme on kyse siitä, että kehitysmaiden työntekijät pystyisivät itse vaikuttamaan omiin työoloihinsa ja nousemaan pois köyhyydestä.

Uskomme, että kestävin tapa poistaa maailmasta köyhyys ja eriarvoisuus on työ, jolla pystyy elättämään itsensä ja perheensä.

Resepti kestävän kehityksen tavoitteiden mukaiseen työelämään on oikeastaan aika yksinkertainen; tarvitaan vain kolme asiaa: • ihmisarvoista työtä • elämiseen riittävää palkkaa • työntekijöille oikeus neuvotella työehdoista yhdessä Näitä asioita SASK edistää Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

Kierrätys on enemmän kuin ok. Pyrin uudelleenkäyttämään pakkaukset. H&M:n vaatteita en osta uusina työolojen takia, käytetyt on tehty jo. Pyrin elämään vegaanisti, vältän tai minimoin eläinperäisen.

Olet sekä kehy- että ay-ihminen.

Kannatan kehitysyhteistyötä paljon. Kehy-määrärahojen leikkaus on hirveää. Ay-liittojen toiminta pyrkii ongelmanratkaisuun työpaikoilla, ja eikös kehyllä ratkota ongelmia siellä missä ne ovat? SASKin työlläkin autetaan puuttumaan ongelmiin kohdemaassa.

EEVA SIMOLA Työmaana Maailma | 31

TURVATAAN IHMISOIKEUDET Ihmisoikeuksien vaaliminen ei saa olla yrityksille vapaaehtoista. Allekirjoita vetoomus yritysvastuulain puolesta osoitteessa ykkosketjuun.fi